Hallitus teki aivan hölmön päätöksen apteekeista

Apteekki­toimin­nan luvan­varaisu­us ja hallinnol­lis­es­ti määrä­tyt hin­nat ovat syn­nyt­täneet huo­mat­ta­van suu­rit­u­lois­t­en apteekkarien joukon, jon­ka poti­laat ja Kela rahoit­ta­vat korkeina lääkkei­den hin­toina. Alaa on vaa­dit­tu avat­tavak­si kil­pailulle. Hal­li­tus vas­tasi tähän aivan jär­jen­vas­taisel­la tavalla.

Hallinnol­liset hin­nat säi­lytetään samoin kuin apteekin perus­tamisen luvan­varaisu­us, mut­ta lupia jae­taan vähän lisää. Apteekke­ja tulee nyt lisää sinne, mis­sä niitä on muutenkin tarpeeksi

Se, että parhail­la liike­paikoil­la nähdään jatkos­sa kak­si apteekkia vierekkäin tietysti leikkaa apteekkarien ansiot­toman korkei­ta tulo­ja, mut­ta ei hyödytä kulut­ta­jaa tai Kelaa halvemp­ina lääkkei­den hin­toina. Yhtä hyvin hal­li­tus olisi voin­ut vaa­tia apteekkare­i­ta polt­ta­maan kasan seteleitä joka juhannus.

Kun pankki­toimin­nan säätelystä luovut­ti­in, se ei syn­nyt­tänyt lisää pankkikont­tor­e­i­ta vaan vähen­si niitä. Hyö­ty tuli kulut­ta­jille korko­mar­gin­aalin olen­naise­na kaventumisena.

Jos apteekkiala avat­taisi­in kil­pailulle, se ei vält­tämät­tä lisäisi apteekkien määrää vaan alen­taisi lääkkei­den hin­to­ja. Jos­sakin apteekkien määrä voisi kil­pailun myötä jopa vähen­tyä siel­lä, mis­sä niitä nyt on tiheästi syömässä tois­t­en­sa katetta.

 

 

101 vastausta artikkeliin “Hallitus teki aivan hölmön päätöksen apteekeista”

  1. Läääkkei­den saatavu­us taataan yhteis­vas­tu­ullis­es­ti Apteekkien kesken. Kaik­ki apteek­it eivät ole kul­takai­vok­sia ja niis­sä toimi­va apteekkari saa avus­tus­ta muil­ta apteekeil­ta. Osmo uno­htaa tämä ja mikään ei häir­itse kau­naista kirjoitusta.

    1. Olen hyvin tietoinen siitä, miten apteekki­jär­jestelmä toimii. Kum­ma, kun kukaan ei ole ehdot­tanut samaa ruokakaupoille, sil­lä onhan ruo­ka kuitenkin jopa lääkkeitä tärkeämpää.
      Täl­laiset hallinnol­lisil­la luvil­la han­kit­ta­vat merkit­tävät tulot eivät ole mitään markki­na­t­alout­ta eikä sen vas­tus­t­a­mi­nen ole kateut­ta vaan ter­vei­den pelisään­tö­jen kunnioittamista.

  2. Leikkaa ehkä vähän toisen tulo­ja, mut­ta samal­la yksi pääsee taas suo­jat­tuun ase­maan vuole­maan kul­taa sairaiden lääkkeil­lä. Samal­la tuo pieni poruk­ka saa lisää jäseniä jot­ka osta­vat poli­itikko­ja noil­la rahoil­laan, kuten tämän demarin joka meni niille lob­barik­si. Taas tätä Var­ti­aisen markki­na­t­alout­ta. Sosial­is­mia rikkaille ja markki­nari­is­toa köy­hille. Kiitos kusipäät!

  3. Tämä apteek­ki-hölmöi­ly korostaa sitä mik­si olen pet­tynyt Kokoomukseen.

    En ole ymmärtänyt miten kehtaa­vat vaa­tia kil­pailua ter­vey­den­huoltoon ja samaan aikaan kynsin ham­pain puo­lus­taa apteekkien monopoli-liiketoimintaa.

    Yleinen lin­ja tun­tuu ole­van että Kokoomus ajaa kap­i­tal­is­mia kansalle, mut­ta suo­ja­muure­ja itselle.

  4. nak­ki:
    Leikkaa ehkä vähän toisen tulo­ja, mut­ta samal­la yksi pääsee taas suo­jat­tuun ase­maan vuole­maan kul­taa sairaiden lääkkeil­lä. Samal­la tuo pieni poruk­ka saa lisää jäseniä jot­ka osta­vat poli­itikko­ja noil­la rahoil­laan, kuten tämän demarin joka meni niille lob­barik­si. Taas tätä Var­ti­aisen markki­na­t­alout­ta. Sosial­is­mia rikkaille ja markki­nari­is­toa köy­hille. Kiitos kusipäät!

    Stubb on kyl­lä suomen his­to­ri­an tyh­min poli­itikko kun pyysi oikeistop­uolueeseen ruot­salaisen demarin

  5. Kil­pailu ei ain­oas­taan laske hin­to­ja, vaan se myös las­kee palve­lu­ta­soa, kos­ka apteekkialal­la neu­von­ta­palve­lut on suurin kuluerä. Ja se on vähän sel­l­aista palvelua, että sitä voi tar­jo­ta tai sit­ten ei, mut­ta ei sil­lä ole apteekkien myyn­timääri­in vaikutusta. 

    Kaikkein suurin uhka apteekeille olisi jos ala lähtisi ketju­un­tu­maan. Kos­ka sil­loin tuot­toa ei mak­set­taisi apteekkareille, jot­ka mak­sa­vat tuo­to­s­ta korkei­ta vero­ja, vaan tuot­to kier­rätetään veroparati­i­sei­hin lail­lisen vero­su­un­nit­telun avulla.

  6. Pekka Pietilä:
    Läääkkei­den saatavu­us taataan yhteis­vas­tu­ullis­es­ti Apteekkien kesken. Kaik­ki apteek­it eivät ole kul­takai­vok­sia ja niis­sä toimi­va apteekkari saa avus­tus­ta muil­ta apteekeil­ta. Osmo uno­htaa tämä ja mikään ei häir­itse kau­naista kirjoitusta. 

    Mihin nykyisen­laista sään­nel­tyä apteekki­laitos­ta edes tarvitaan?

    Nykyaikaisel­la logis­ti­ikalla lääk­keet voi hyvin tila­ta koti­in ja ne tipah­ta­vat pos­tiluukus­ta 2–3 päivässä. Samoin kokon­aan automaat­ti­nen apteek­ki, jos­ta saa lääk­keet 24/7 aina mukaan on raken­net­tavis­sa, kun­han laki vain sen sallii.

    Nyt vaan apteekkarirälssiä suo­jel­laan kieltämäl­lä hin­tak­il­pailu ja vaa­ti­mal­la, että ihmisen käytän­nössä pitää käsitel­lä resep­tit, muka lääke­tur­val­lisu­u­den nimissä.

    Jos joku tarvit­see eri­ty­istä ohjeis­tus­ta lääkkei­den käytössä, kyl­lähän sitä voidaan antaa, mak­sua vas­taan, mut­ta real­is­tis­es­ti suurin osa ihmi­sistä ei provi­isorien apua tarvitse.

  7. Vaik­ka tämä saat­ta sat­ut­taa jotain foo­ru­mia seu­raavaa provi­iso­ria tai far­maseut­tia, niin apteekki­toim­inta ei keskimäärin vaa­di sel­l­aista osaamista kuin lääkärinä toim­imi­nen. Eli olisi voin­ut vapaut­taa kilpailulle.

    1. Lääkärinä toim­imi­nen on vapautet­tu kil­pailulle. Val­tio ei päätä, kuin­ka mon­ta lääkäriä mis­säkin kun­nas­sa saa olla.

  8. Minkälainen hom­ma olisi myy­dä lääkkeitä etelä­naa­purista Suomeen? Ilmeis­es­ti tarvit­see sikäläisen reseptin, että voi ostaa lääkkeitä sikäläis­es­tä apteekista?

    Kyl­lä tossa luul­tavasti silti olisi bis­neskeis­si. Etenä lääkärikäyn­ti, sähköi­nen resep­ti ja sit­ten net­tikau­pas­ta tilaa­maan, tms.

  9. Eikö joidenkin lääkkei­den hin­tasään­nöstelystä vielä luovu­ta? Oliko nämä nyt niitä, jot­ka oli tarkoi­tus vapaut­taa myös kauppamyyntiin?

    Miten ihmeessä sen pitäisi muka toimia? Määräsään­te­ly vaatii aina hintasääntelyn.

  10. Pekka Pietilä:
    Läääkkei­den saatavu­us taataan yhteis­vas­tu­ullis­es­ti Apteekkien kesken. Kaik­ki apteek­it eivät ole kul­takai­vok­sia ja niis­sä toimi­va apteekkari saa avus­tus­ta muil­ta apteekeil­ta. Osmo uno­htaa tämä ja mikään ei häir­itse kau­naista kirjoitusta.

    Luulisi, että jakelu- ja saatavu­u­songel­mat voitaisi­in 99 pros­ent­tis­es­ti ratkaista net­ti­apteekeil­la. Jopa se kuu­luisa asi­akkaan opas­tus voitaisi­in hoitaa etänä.

  11. Kyl­lä tämä jär­jetön Kekkossslo­va­kialainen jäänne pitäisi lopettaa.

    Opas­tus hoituu kyl­lä vaik­ka mobi­il­isovel­luk­sel­la (videoy­hteys) ja koulute­tul­la asi­akas­palveli­joil­la. Hem­met­ti lääkäritkin vas­taan­ot­ta­vat poti­lai­ta etänä.

  12. Sylt­ty:
    Miten ihmeessä sen pitäisi muka toimia? Määräsään­te­ly vaatii aina hintasääntelyn.

    On tässä vielä se toi­vo, että täysin sös­sit­ty sääte­ly johtaa vastareak­tioon joka kor­jaa tehdyt virheet nopeasti.

    Melkein toimi­va on kun­nol­la tekemisen pahin viholli­nen? Kun­nol­la rikot­tu johtaa nopeasti uudelleen tekemiseen.

  13. Mik­si muut­taa sitä mikä toimii hyvin? On tot­ta, että apteekkar­it ovat hyvä­tu­loisia mut­ta myös se, että he ovat toim­i­neet vapaae­htois­es­ti yhteiskun­nan hyväk­si (esim. mese­naat­teina) kuten mon­et muutkin van­han ajan arvoam­mateis­sa toim­i­neet ovat tehneet. Nämä var­mat­u­loiset ovat usein kehit­täneet itselleen vankan moraalin sekä työssä että elämässän­sä eikä siinä ole ollut vahin­gok­si se, että niihin on ollut huo­mat­tavaa pyrkyä. Ei ehkä aina ole yhteiskun­nankaan etu jos kaik­ki vaa­tivia töitä tekevät ovat “yhteiskun­nan palkkalaisia”. Itselli­nen on itsenäi­nen! Kaikissa ihmis­ryh­mis­sä on tietysti mus­tia lam­pai­ta mut­ta luu­len­pa silti, että juuri näi­den “palkkalais­ten” joukos­ta löy­tyvät varsi­naiset pyrkyrit, lintsar­it ja saal­is­ta­jatkin jos lukumääristä ruve­taan puhumaan.

  14. Niin että ei edes taval­lisia särkylääkkeitä saa sit­ten myy­dä ruokakau­pas­sa. Onko kyseessä vain joidenkin taho­jen poh­ja­ton himo hol­ho­ta ja kyykyt­tää kans­saih­misiä, vai apteekkarien niin tärkeä suo­jel­tu bisnes? Ihan turha tul­la selit­tämään, että aikuinen suo­ma­lainen on niin tyh­mä, ettei edes aspiri­inin ost­a­mi­nen onnis­tu ilman asiantun­ti­jan oheisneuvontaa.

  15. Suo­mi, Suo­mi. Kartel­lien luvat­tu maa, mis­sä köy­hät pysyvät köy­hinä ja rikkaat rikkaina. Mut­ta ei rakas vasem­mis­tom­mekaan tätä kartel­lien ja monop­o­lien met­sää har­ven­tanut, sinä aikana kun se oli erit­täin merkit­tävässä ase­mas­sa Suomen johdossa.

    Mik­si?

  16. Olikos tuo päätös nyt taputel­tu loppuun?

    Onhan tuos­sa yhtä sun toista hyvääkin:
    — apteekkien perus­t­a­mi­nen noin yleen­sä tulee mahdollisemmaksi
    — ainakin keskustelus­sa on ollut joidenkin “apteek­ki-tuot­tei­den” vapaut­ta­mi­nen marketteihin
    — ainakin nyt ensim­mäi­nen askel..

    p.s. koti­mais­ten apteekkien ras­vais­ten kat­tei­den tukemisen sijaan käsikaup­pa-tuot­tei­ta voi jo nyt tila­ta EU-alueen net­ti-apteekeista ihan samal­la taval­la kuin koti­mai­sis­takin nettiapteekeista.

  17. Lau­ri Kumpu­lainen:

    Opas­tus hoituu kyl­lä vaik­ka mobi­il­isovel­luk­sel­la (videoy­hteys) ja koulute­tul­la asi­akas­palveli­joil­la. Hem­met­ti lääkäritkin vas­taan­ot­ta­vat poti­lai­ta etänä.

    Apteek­it ovatkin harv­inainen jäänne siitä, että elävältä ihmiseltä saa vielä jotain asi­akas­palvelua. Muut yhteiskun­nan toimin­nothan hoide­taan nyky­isin joko mobi­ilisti kanavis­sa tai stabi­ilisti automaatilla.

  18. hh:
    Mik­si muut­taa sitä mikä toimii hyvin? On tot­ta, että apteekkar­it ovat hyvä­tu­loisia mut­ta myös se, että he ovat toim­i­neet vapaae­htois­es­ti yhteiskun­nan hyväk­si (esim. mese­naat­teina) kuten mon­et muutkin van­han ajan arvoam­mateis­sa toim­i­neet ovat tehneet. Nämä var­mat­u­loiset ovat usein kehit­täneet itselleen vankan moraalin sekä työssä että elämässän­sä eikä siinä ole ollut vahin­gok­si se, että niihin on ollut huo­mat­tavaa pyrkyä. 

    Tästä sai hyvät nau­rut, kiitos! Mese­naat­teina (= poli­itikko­jen rahoit­ta­ji­na)! Vank­ka moraali (= raha ratkaisee, vaik­ka se tulisi Kelal­ta eli veronmaksajilta). 

    Kru­u­nuna kaiken päälle iso osa näistä lääkkeistä on tarpeet­to­mia tai jopa haitallisia. Esim. kakkos­di­a­betes­lääk­i­tyk­set ovat yleen­sä turhia, kos­ka tau­ti olisi useim­mis­sa tapauk­sis­sa hoidet­tavis­sa lääk­keet­tömästi (ruokavalio, liikun­ta, pain­on­hallinta, tupakoin­ti). Se medikalisaatio.

    Apteekki­toim­inta on mätä­paise, jota Sip­ilänkään hal­li­tus ei näköjään uskalla puhkaista. Täy­tyy olla puolueille suurista rahoista kyse.

  19. Pekka Pietilä:
    Läääkkei­den saatavu­us taataan yhteis­vas­tu­ullis­es­ti Apteekkien kesken. Kaik­ki apteek­it eivät ole kul­takai­vok­sia ja niis­sä toimi­va apteekkari saa avus­tus­ta muil­ta apteekeil­ta. Osmo uno­htaa tämä ja mikään ei häir­itse kau­naista kirjoitusta.

    Tähän voi soveltaa kateuslakia, joka sanoo 

    Vetoa­mal­la “muut ovat vain kateel­lisia” väit­teeseen, tun­nus­taa hävin­neen­sä järkiperäisen väittelyn.

    Kateel­lisen sijaan käy myös kau­nainen tai ahne tai jotain muu­ta suo­raan tun­teisi­in vetoavaa. Kun jär­jel­lä ei voi voit­taa, ain­oa vai­h­toe­hto on vedo­ta tunteisiin. 

    Tämä kateusla­ki toimii aina.

  20. Fimean siirtämi­nen Kuo­pi­oon kauem­mak­si Apteekkar­ili­itos­ta ja avain­henkilöi­den vai­h­tu­mi­nen voisi aut­taa siirtämään apteekkialaa tälle vuosisadalle.

  21. Joulupuk­ki, suuri kurpit­sa, Mus­tanaamio ja köy­hä apteekkari. Satuolentoja. 

    Apteekki­jär­jestelmä on noin vuo­sisadan takaa eikä nykypäivää. Enem­män käsikaup­palääkkeitä tarvi­taan vähit­täiskaupois­sa kuin viinaa — mut­ta kel­lä on rahaa kansane­dus­ta­jien vaa­likas­saan antaa saa tah­ton­sa läpi.
    Hyvä Kokoomus! Logi­ik­ka pelaa markkinataloudessa.

  22. Lund­vistin Julle:
    Minkälainen hom­ma olisi myy­dä lääkkeitä etelä­naa­purista Suomeen? Ilmeis­es­ti tarvit­see sikäläisen reseptin, että voi ostaa lääkkeitä sikäläis­es­tä apteekista?

    Kyl­lä tossa luul­tavasti silti olisi bis­neskeis­si. Etenä lääkärikäyn­ti, sähköi­nen resep­ti ja sit­ten net­tikau­pas­ta tilaa­maan, tms.

    Ihan Suomes­sa kir­joite­tul­la resep­til­lä voi ostaa lääkkeitä toises­sa EU-maas­sa olev­as­ta lail­lis­es­ta net­ti­apteek­ista. Kelako­r­vauskin tulee (http://stm.fi/eurooppalainen-laakemaarays). Jos lääkkeitä alet­taisi­in tila­ta näin laa­jem­min, syn­ty­isi hin­tak­il­pailua ilman että yritetään odot­taa koti­maisen apteekki­jär­jestelmän muuttumista.

    Lääkkei­den saatavu­us para­nee parhait­en, kun kau­pat saa­vat luvan myy­dä lääkkeitä. Lääkkei­den myyn­ti apteekeis­sa oli itses­tään selvää sil­loin kun lääk­keet valmis­tet­ti­in apteekeis­sa. Nyt apteekkien yksin­myyn­tioikeut­ta perustel­laan lääke­tur­val­lisu­udel­la ja lääkeneu­von­nal­la. Mut­ta kau­pat kyl­lä osaa­vat huole­htia tur­val­lisu­ud­es­ta ja nykyi­nen lääkeneu­von­ta rajoit­tuu usein lääkärin resep­ti­in kir­jaa­man käyt­töo­hjeen ker­taamiseen. Ja voihan kaup­pa värvätä rivei­hin­sä far­maseutin. Lisäk­si toivoisin että pillere­itä voisi saa­da suo­raan sairaalas­ta ja ter­veyskeskuk­ses­ta, ettei tarvisi lääkärin jäl­keen men­nä erik­seen apteekkiin.

  23. Eipä lääkkei­den hin­nat muu­tu min­nekään niin kauan kun hin­ta­lau­takun­ta ne päät­tää. Jos hin­noit­telun sään­telystä luovu­taan, johtaa se toden­näköis­es­ti ennen­pitkään tilanteeseen, jos­sa eri puo­lil­la maa­ta joutuu lääkkeistä mak­samaan eri hin­nan. Eikä hin­to­jen vapaut­ta­mi­nen ole muual­lakaan johtanut hin­to­jen lasku­un, mik­si pitäisi olet­taa että se Suomes­sa siihen johtaisi?

    Jos ker­ran tun­net apteekki­toim­intaa niin hyvin niin selitä vielä mik­si apteek­it eivät enää saa resep­tilääkkeil­lä riit­tävää katet­ta, vaan joutu­vat toimit­ta­maan resep­tilääk­keet usein tap­pi­ol­la. Anteek­si vain mut­ta en oikein niele väi­et­täsi että tun­net apteekkien toim­intaym­päristöä kun täl­laisia kir­joituk­sia päästät julk­isu­u­teen. Apteekin tulos tehdään nykyään melkein yksi­no­maan käsikaup­palääkkeil­lä. Näitähän ollaan kaikkein kovim­paan ääneen vaa­ti­mas­sa mar­ket­tei­hin. Kysyn vaan, mil­lähän apteek­it sen jäl­keen elävät jos näin tehdään?

  24. Resep­tilääkkei­den siirtämi­nen S‑ja K‑markettien hoidet­taviksi toisi mukanaan ihan uuden ilmiön: Rain­bow- ja Pirkkalääk­keet siis ulko­mail­la tehtyjä halpislääkkeitä,joiden.vaikutuksesta ei ole tarkkaa tietoa. Nythän on jo S- ja K‑ryhmillä ihan omat vitamiininsa. 

    Jos apteekki­toim­inta halu­taan vapaut­taa, on Yliopis­toapteekin toim­inta rajoitet­ta­va ain­oas­taan ope­tuskäyt­töön eli yksi yliopis­toapteek­ki Helsinki­in, Turku­un ja Kuo­pi­oon. Myös apteekkiketjut pitäisi kieltä. Noh..käytännössä S- ja K‑ryhmä laa­jen­taisi­vat vain toi­mon­tasek­tor­e­itaan ja myyn­ti tietysti vain kasvaisi.

    1. Ei K_ ja S‑ryhmillä ole mirtään vita­mi­ine­ja. Ne ovat lumelääkkeitä, joiden pitoisu­udet eivät ole lähel­läkään apteekeis­sa myytäviä. Kan­nat­taa kat­soa tuoe­selostei­ta tarkkaan ja erot­taa toi­sis­taa mikro- ja milligrammmat.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääkärinä toim­imi­nen on vapautet­tu kil­pailulle. Val­tio ei päätä, kuin­ka mon­ta lääkäriä mis­säkin kun­nas­sa saa olla.

    Käytän­nössä Lääkärili­it­to päät­tää mon­tako lääkäriä koulute­taan ja antaa lääkäreille monopolin.

    >Ulko­maiset pätevät tuli­jat häir­it­sevät hie­man tätä monopolia

  26. Hal­li­tus ei halun­nut kaivaa enem­pää nenästä ver­ta, etenkin Kepulle ja Kokoomuk­selle varakkaat apteekkar­it ovat tärkeitä tukip­i­lare­i­ta ja rahoittajia

  27. hh:
    On tot­ta, että apteekkar­it ovat hyvä­tu­loisia mut­ta myös se, että he ovat toim­i­neet vapaae­htois­es­ti yhteiskun­nan hyväk­si (esim. mese­naat­teina) kuten mon­et muutkin van­han ajan arvoam­mateis­sa toim­i­neet ovat tehneet. 

    Olisi ehkä syytä tehdä myös kenkien myymis­es­tä luvan­varaista, jot­ta voitaisi­in luo­da vakaat­u­lois­t­en kenkäkaup­pi­aiden luok­ka. He voisi­vat sit­ten spon­soroi­da vaik­ka rapu­juh­lia, kos­ka se on uhanalainen perinne.

  28. Nopein tapa leika­ta apteekkien yli­tuot­to­ja olisi määrätä lääkkei­den sään­nel­tyjä hin­to­ja alas. 

    Mik­si näin ei tehdä?

  29. Tähän astises­sa jär­jestelmässä kallein vai­he on ollut lääkärien teke­mis­sä lääkemääräyksissä.

    On suuri ero jos lääk­keen hin­ta hoi­dos­sa liikkuu satas­ten luokas­sa tai jos ne nou­se­vat 100 000 euroon tai jopa sen yli koko käyt­tökau­den aikana. 

    Yksit­täisen poti­laan kannal­ta nuo ääret­tömän kalli­it lääk­keet saat­ta­vat olla aivan ratkai­se­via, kos­ka niiden kehit­telyssä on tuotet­tu tarkko­ja täs­mälääkkeitä joi­hinkin vaivoihin, mut­ta koko lääke­huol­lon menois­sa ne muo­dosta­vat oman hyvin paljon rahaa vaa­ti­van luokan. 

    On huo­mat­ta­va että suurim­man osan lääkkeistä käyt­tää hyvin pieni ryh­mä kansalaisiamme.
    On siis huole­hdit­ta­va näi­den tarpeista samal­la kun on pyrit­tävä huole­hti­maan siitä että kokon­aisku­lut pysyvät kansan­talouden kokon­ais­rak­en­tei­den sisällä.

  30. Nyt apteekeista saa korkeata­soisen palvelun mut­ta mitä saa kun ala vapaute­taan, mar­ketit keräävät rusi­nat pul­las­ta ja varsi­nais­ten apteekkien luku nousee ynnä huonopalkkaiset ja tym­pään­tyneet provi­isorit hoita­vat lafkaa? Juu, saa sat­tuman­varaista, min­imikus­tan­nuksin ylläpi­de­tyä palvelua. Saa sosial­is­tista palvelua, tuo­ta niin tutun oloista niille jot­ka ehtivät kokea Neu­vos­toli­iton palve­lu­ta­son. Tapah­tuu sama mikä on tapah­tu­mas­sa mei­dän terveyskeskuksissamme.

  31. Ostin vita­mi­ine­ja sekä apteek­ista että mar­keteista, purkkien kyl­jessä lukee valmis­ta­ja, mut­ta ei pitoisuutta!!mistä nyt tiedän onko lumevi­ta­mi­ine­ja, vai samaa tuotetta??

  32. Sik­si kun ne yli­hin­nat on yli­hin­to­ja vain hyvämyyn­tisessä apteekissa. Kyl­lä markki­na­t­alous on tässäkin se oikea ratkaisu. Tosin lääk­keett eivät ole har­mit­to­mia, joten jonkin­lainen sään­te­ly on vält­tämätön, mut­ta sen ei tarvitse olla hin­täsään­te­ly ja lupamonopoli

  33. On var­maankin tot­ta että jotkin resep­tilääk­keet tuot­ta­vat tap­pi­o­ta, eri­tyis­es­ti niis­sä apteekeis­sa, jois­sa on velvoite pitää niitä hyllyssä, mut­ta jon­ka lähipi­iris­sä ei satu asumaan ketään joka niitä tarvit­sisi. Muut lääk­keet ilmeis­es­ti kuit­nekin kor­vaa­vat tämän varsin hyvin. (Päätellen siitä että apteekkar­it keikkuu paikkakun­nan veroka­len­te­rien kär­jessä käytän­nössä joka paikas­sa. En jak­sa uskoa että se tulos syn­tyy myymäl­lä pelkästään säätelemät­tömiä tuotteita)

    Tämä puoltaisi lääkkei­den jakelun siir­toa sairaaloiden ja ter­veyskeskusten yhtey­teen tai isoille apteekkiketjuille. Julkisel­la puolel­la tai isos­sa ketjus­sa luulisi ole­van help­po siirtää van­hen­e­mas­sa ole­via lääkkeitä jostain sivupis­teestä sel­l­aiseen pis­teeseen, jos­sa niitä käyt­täjiää on, sen sijaan että van­hen­tu­vat lääk­keet menevät ongel­ma­jät­teek­si. (lääk­keet van­henevat hitaasti ja kulut­ta­jat eivät edes saa varas­toi­da niitä, joten asi­as­sa ei pitäisi ola ongelmaa)

    Siirtämäl­lä lääkkei­den jakelu sairaaloi­hin ja ter­veyskeskuk­si­in saataisi­in niihin lisää lääkealan osaamista. Se voisi säästää paljon rahaa, jos farmaseutti/proviisori olisi julkisel­la puolel­la. Hän nimit­täin var­maan ihmettelisi jos jollekin on määrät­ty turhia lääkkeitä. Ihmettelee var­maan nytkin, mut­ta moti­ivi nos­taa asia esille on pieni (ja ris­tiri­idas­sa oman taloudel­lisen toimeen­tu­lon kanssa) sekä lääkäri kauem­pana. Lisäk­si turha kelako­r­vaus­by­rokra­tia voitaisi­in jät­tää pois, ja lääk­keet ja hoito voitaisi­in mak­saa molem­mat samal­ta tililtä. Tästä olisi var­masti paljon hyötyä. 

    Jos lääkkei­den hin­ta ja saatavu­us (sijain­ti ja valikoima) kat­so­taan vält­tämät­tömäk­si säädel­l­lä ja sen lisäk­si yhteiskun­ta mak­saa lääkkeistä val­taosan, olisi paljon loogisem­paa hoitaa lääkkei­den jakelu yhteiskun­nan puoles­ta. Menisi paljon vähem­män rahaa ja lääkkeitä hukkaan.

  34. Voisi kuvitel­la, että lääkärit ovat puolueille yhtä tärkeitä tai tärkeämpiä kuin apteekkar­it. Jonkun puolueen pitäisi siis ryhtyä aja­maan lääkäreille lääkekaup­paoikeuk­sia. Sehän veisi kil­pailun samantien aivan uusi­in sfäärei­hin. Ja har­va apteekkari kehtaisi väit­tää, että lääkäri ei osaa neu­voa määräämän­sä lääk­keen käytöstä.

    Lääkäril­lähän ei tarvit­sisi olla kaikkia harv­inaisimpia lääkkeitä, jos vain niitä olisi saatavis­sa kohtu­ullises­sa ajas­sa toisil­ta kaup­pi­ail­ta tai tukkumyyjiltä. Sehän olisi jär­jestet­tävis­sä nykytekniikalla.

    Voisi myös olet­taa, ettää lääkkei­den käyt­täjät ovat tärkeä ryh­mä puolueille, kos­ka heitä on niin paljon. Sik­si jonkun pitäisi alkaa ajaa resep­tit­tömien lääkkei­den vapaa­ta kaup­paa. Monel­la on jotain ongel­maa — kuten nyt vaik­ka närästys­tä — johon ei saa kun­non lääket­tä R‑kisokista. Jos paikkakun­nal­la ei ole apteekkia tai se on kovin kaukana tai kiin­ni, sitä sit­ten vain kär­sitään. Seu­rauk­se­na voi olla vaik­ka mahasyöpä pidemäl­lä tähtäimel­lä, kuka tietää.

    Puolueet, ette kai halua tap­paa äänestäjiänne?

  35. Lau­ri R:
    Jos lääkkei­den hin­ta jasaatavu­us (sijain­ti ja valikoima) kat­so­taan vält­tämät­tömäk­si säädel­l­lä ja sen lisäk­si yhteiskun­ta mak­saa lääkkeistä val­taosan, olisi paljon loogisem­paa hoitaa lääkkei­den jakelu yhteiskun­nan puoles­ta. Menisi paljon vähem­män rahaa ja lääkkeitä hukkaan.

    Kan­nate­taan. Perustet­takoon apteek­ki jokaiseen ter­veyskeskuk­seen ja sairaalaan. Lääk­keethän kuitenkin määrää aina lääkäri, eli samas­ta paikas­ta saata­va myös lääk­keet. Sopii hyvin julkiseen ter­vey­den­hoitoon ja taa­tusti säästäisi paljon kus­tan­nuk­sia. Yksi­ty­is­lääkärei­den määräämät lääk­keet voi sit­ten hakea vaik­ka nykyis­es­tä apteekkijärjestelmästä. 

    Apteekkarei­den verotiedot eivät ker­ro koko totu­ut­ta. Useim­mil­la on varsi­naisen apteekin lisäk­si oma osakey­htiö, jon­ka piikki­in samas­ta apteek­ista myy­dään osa tuot­teista. Näin apteekkari on pystynyt siirtämään isonkin osan tuloista kevyem­min verotet­tuun järjestelmään.

    Tämä lääke­jakelun mätä­paise on puhkaista­va eri­tyis­es­ti sik­si, että lääkekus­tan­nuk­sista merkit­tävä osa mak­se­taan verovaroista. Apteekkarei­den tuki poli­itikoille ja puolueille on lahjon­taa ja kor­rup­tio­ta. Nyt pitää ava­ta hal­li­tuk­sen käymät neu­vot­te­lut ja se ketkä oli­vat ne poli­itikot, jot­ka puol­si­vat nykyisen jär­jestelmän säi­lyt­tämistä. Siitä poli­isi voi sit­ten jatkaa esitutkinnalla.

  36. Jos puhutaan asi­akkaiden ja Kelan rahoista, niin puhutaan ilmeis­es­ti resep­tilääkkeistä. Resep­tilääkkeitä on Suomes­sa myyn­nis­sä n. 8500 eri nimiket­tä. Osa lääkkeistä on vai­h­tokelpoisia, osa ei. Ihmisel­lä on yleen­sä käytössä use­ampia resep­tilääkkeitä ker­ral­laan. Resep­tilääkkei­den tukkuhin­nat muut­tuvat 2 ker­taa kuukaudessa.

    Halu­aisin kuul­la esi­tyk­sen siitä, kuin­ka on ajatel­tu, että kulut­ta­ja pystyy tekemään apteekkien resep­tilääkkei­den välil­lä hin­taver­tailua? Etenkin jos apteek­it alka­vat har­joit­ta­maan samaa mitä kau­pat, että toiset tuot­teet ovat hive­nen halvem­pia kuin kil­pail­i­jal­la, mut­ta toiset sit­ten kah­ta kalliimpia. 

    Onko oleel­lista ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin kannal­ta, että apteekki­jär­jestelmässä pär­jäävät parheit­en ne jot­ka pystyvät markki­noimal­la luo­maan parhaan mieliku­van halvem­mista hinnoista?

    Kun tähän lisätään, että on kiis­ta­ton fak­ta, että hin­tasään­te­ly on nimeno­maan laskenut lääkkei­den hin­to­ja Suomes­sa, Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja kaikkial­la muual­lakin, niin mihin tässä pyritään? Ain­oas­sa aidosti lib­er­aalis­sa jär­jestelmässä (Yhdys­val­lois­sa) on maail­man kalleim­mat lääkkeet.

    Keski­tytäänköhän nyt oikeasti siihen mihin pitäisi?

  37. hh:
    Nyt apteekeista saa korkeata­soisen palvelun mut­ta mitä saa kun ala vapaute­taan, mar­ketit keräävät rusi­nat pul­las­ta ja varsi­nais­ten apteekkien luku nousee ynnä huonopalkkaiset ja tym­pään­tyneet provi­isorit hoita­vat lafkaa? Juu, saa sat­tuman­varaista, min­imikus­tan­nuksin ylläpi­de­tyä palvelua.

    En nyt taas ymmärrä.

    Jos ihmiset valin­noil­laan eli ostokäyt­täy­tymisel­lään osoit­ta­vat, että he mielum­min ota­vat hal­vat hin­nat ja olemat­tomat palve­lut, niin mikä ihmeen val­i­tuk­sen aihe se on? 

    Pitäisikö rav­in­toloidenkin määrää sään­nel­lä, kos­ka ylivoimais­es­ti suurin osa niistä toimii ihan min­imi­palvelul­la ja miche­lin-täh­tien rav­in­to­lat ovat äärim­mäisessä vähemmistössä?

  38. Salis:
    Resep­tilääkkei­den siirtämi­nen S‑ja K‑markettien hoidet­taviksi toisi mukanaan ihan uuden ilmiön: Rain­bow- ja Pirkkalääk­keet siis ulko­mail­la tehtyjä halpislääkkeitä,joiden.vaikutuksesta ei ole tarkkaa tietoa. Nythän on jo S- ja K‑ryhmillä ihan omat vitamiininsa. 

    Mis­säs luulet esim. koti­maisu­udel­la kovasti rat­sas­ta­van Ori­on­in kopi­olääkkei­den tekeytyvän?

    Oikea vas­taus ei ole Mankkaal­la Espoos­sa (tai sen parem­min edes Euroopas­sa…) — eikä sen tehtaan kyl­jessä lue Ori­on. No, viimek­si vai­h­tui oma veren­painen­lääke johonkin slove­nialaiseen vai­h­toe­htoon ja tajut­tua, että hei tässähän olisi pitkästä aikaa taas Euroopas­sa valmis­tet­tu­ja lääkkeitä tarjolla.

  39. hh:
    Nyt apteekeista saa korkeata­soisen palvelun mut­ta mitä saa kun ala vapaute­taan, mar­ketit keräävät rusi­nat pul­las­ta ja varsi­nais­ten apteekkien luku nousee ynnä huonopalkkaiset ja tym­pään­tyneet provi­isorit hoita­vat lafkaa? Juu, saa sat­tuman­varaista, min­imikus­tan­nuksin ylläpi­de­tyä palvelua. Saa sosial­is­tista palvelua, tuo­ta niin tutun oloista niille jot­ka ehtivät kokea Neu­vos­toli­iton palve­lu­ta­son. Tapah­tuu sama mikä on tapah­tu­mas­sa mei­dän terveyskeskuksissamme.

    Ei far­maseutin elämä apteekkari-vetoises­sakaan apteekissa niin ruusu­ista ole, ja löy­tyy apteekeis­takin niitä tympääntyneitä.

  40. Matias Roto:
    Tähän astises­sa jär­jestelmässä kallein vai­he on ollut lääkärien teke­mis­sä lääkemääräyksissä.

    On suuri ero jos lääk­keen hin­ta hoi­dos­sa liikkuu satas­ten luokas­sa tai jos ne nou­se­vat 100 000 euroon tai jopa sen yli koko käyt­tökau­den aikana. 

    Yksit­täisen poti­laan kannal­ta nuo ääret­tömän kalli­it lääk­keet saat­ta­vat olla aivan ratkai­se­via, kos­ka niiden kehit­telyssä on tuotet­tu tarkko­ja täs­mälääkkeitä joi­hinkin vaivoihin, mut­ta koko lääke­huol­lon menois­sa ne muo­dosta­vat oman hyvin paljon rahaa vaa­ti­van luokan. 

    On huo­mat­ta­va että suurim­man osan lääkkeistä käyt­tää hyvin pieni ryh­mä kansalaisiamme.
    On siis huole­hdit­ta­va näi­den tarpeista samal­la kun on pyrit­tävä huole­hti­maan siitä että kokon­aisku­lut pysyvät kansan­talouden kokon­ais­rak­en­tei­den sisällä.

    Nykyi­nen hoito­jär­jestelmä on aivan liian lääkekeskeinen. Lääkärille ei tuo­ta mitään ongelmia määrätä hyvinkin kalli­ita lääke­hoito­ja, mut­ta lääke­hoidon seu­ran­nan kus­tan­nuk­sis­sa pihistellään.

    Lääkeko­r­vauk­set tule­vat Kelal­ta, hoidon ja seu­ran­nan mak­saa sairaan­hoitopi­iri. Helpom­pi mak­sat­taa Kelal­la kuin tehdä itse oma­l­la kustannuksella…

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei K_ ja S‑ryhmillä ole mirtään vita­mi­ine­ja. Ne ovat lumelääkkeitä, joiden pitoisu­udet eivät ole lähel­läkään apteekeis­sa myytäviä. Kan­nat­taa kat­soa tuoe­selostei­ta tarkkaan ja erot­taa toi­sis­taa mikro- ja milligrammmat.

    Riip­pu vita­mi­ineista. Ainakin Rain­bow-nimik­keel­lä saa hyviä ja vaikut­tavia d‑vitamiineja Pris­moista ja S‑marketeista. Pitoisu­udet on merkit­ty hyvin selvästi purkkei­hin. Ja laatu on pri­imaa, esim. kuningaskuluttaja
    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/06/d‑vitamiineissa-isot-hintaerot-professorin-mielesta-halvallakin-pillerilla

  42. Salis:
    Resep­tilääkkei­den siirtämi­nen S‑ja K‑markettien hoidet­taviksi toisi mukanaan ihan uuden ilmiön: Rain­bow- ja Pirkkalääk­keet siis ulko­mail­la tehtyjä halpislääkkeitä,joiden.vaikutuksesta ei ole tarkkaa tietoa. 

    Pirk­ka-Tra­mal, odotan jo.

    Noin muuten, että ei jeesus kris­tus mitä pelot­telua. Kum­mallista, että tässä maas­sa saa myy­dä edes vet­tä säätelemät­tä, kos­ka kyl­lä sitäkin trendikkäästi kym­meniä litro­ja päivässä kit­taa­mal­la saa itseltään ter­vey­den, ehkä jopa hengen.

    Ihan saatanan käsit­tämätön­tä, miten tyh­minä nämä sääte­lyn puo­lus­ta­jat kanssa ihmisiä pitävät. Luulen, että käsi­tyk­set kumpua­vat kuvas­ta peilissä.

  43. Olisi fik­sua, että sairaalas­ta tai ter­veyskeskuk­ses­ta voidaan myy­dä ainakin yleisimpiä lääkkeitä mukaan. Eikö tämä muu­tos voitaisi tehdä, vaik­ka apteekkien eri­oikeudet muuten säilyvät?

    Nyt poti­las­ta pom­pote­taan turhaan, kun joutuu käymään vas­taan­oton jäl­keen erik­seen apteekissa, joka voi olla kaukana tai sul­jet­tuna tai lääke on sieltä loppu… 😉

    Joskus aikoinaan lääkäri saat­toi antaa lääkenäyt­teitä mukaan, jos ajanko­h­ta oli sel­l­ainen, että lähistöl­lä ei ollut avoin­ta apteekkia, mut­ta tämä ei kai ole sal­lit­tua edelleenkään.

  44. En ole aivan vaku­ut­tunut kil­pailun toimivu­ud­es­ta lääkekaupassa. 

    1) Lääk­keet ovat usein tuot­tei­ta, joi­ta tarvi­taan heti, eikä vas­ta seu­raa­vana päivänä tai viikon päästä. Toki suuri osa lääkkeistä oste­taan etukä­teen pitkäk­si aikaa, mut­ta ei aina. Tarvi­taan ainakin jonkin­laiset määräyk­set siitä, että apteek­ista on löy­dyt­tävä tietyt lääk­keet heti tai ne on pystyt­tävä toimit­ta­maan asi­akkaalle nopeasti. Tämä tekee apteekin pitämis­es­tä kallista siel­lä, mis­sä on vähän ihmisiä.

    2) Apteekkiverkon pitäisi olla kat­ta­va, jot­ta ei lääkkei­den saami­nen onnis­tuu ilman kohtu­ut­to­mia han­kaluuk­sia. Joko apteekke­ja pitää olla pie­nil­läkin paikkakun­nil­la tai iso­jen paikkakun­tien apteekeil­la pitää olla kotiinkuljetuspalvelu.

    3) Lääk­keet eivät ole vaarat­to­mia. Lääkkei­den myyn­ti ruokakaupois­sa voi saa­da ainakin osan ihmi­sistä luule­maan, että lääk­keet ovat vaarat­to­mia tai että ne eivät ole ainakaan kovin vaarallisia.

    Vaik­ka ihmisiä ei voi estää osta­mas­ta ja käyt­tämästä käsikaup­palääkkeitä väärin, lääkkei­den myyn­ti luvan­varai­sis­sa erikois­li­ikkeis­sä vähen­tää väärinkäytön riske­jä ainakin vähän. Hyvä esimerk­ki tästä ovat särkylääk­keet ja eri­tyis­es­ti parase­ta­moli, sil­lä on ihan tun­net­tua, että ihmiset ylit­tävät särkylääkkei­den annos­telu­o­hjeet kuvitel­lessaan, että suurem­pi annos vaikut­taa nopeam­min tai tehokkaam­min. Tutun särkylääk­keen annos­telu­o­hjet­ta ei vält­tämät­tä ole koskaan luet­tu, eikä sik­si olla myöskään tietoisia ylian­nos­ten isoista riskeistä.

    4) Vaik­ka kalli­iden lääkkei­den hin­to­ja olisi syytä saa­da alas, käsikaup­palääkkei­den hin­to­jen lasku voisi johtaa lääkkei­den entistä suurem­paan käyt­töön. Ehkä ote­taankin kak­si tablet­tia yhden sijas­ta tai käytetään lääket­tä vähän entistä use­am­min sil­loinkin, kun lääket­tä ei tarvit­taisi ollenkaan. 

    5) Lääkekau­pan vapaut­ta­mi­nen johtaisi var­masti apteekkiketju­jen syn­tymiseen. En ole ollenkaan var­ma, onko hyvä aja­tus, että apteekke­ja pyörit­tävät monikansal­liset jät­ti­fir­mat, joil­la on ehkä tiukat sidok­set lääkete­htaisi­in. Nyt apteekkar­it mak­sa­vat veron­sa Suomeen, mut­ta monikansal­liset ketjut löytäi­sivät kyl­lä keinot siirtää verot val­tion mak­set­tavak­si eli kier­rät­täi­sivät tulok­sen­sa veroparasi­it­ti­maid­en kautta.

    Haitallis­ten erikois­tuot­tei­den pitämi­nen luvan­varai­sis­sa erikois­li­ikkeis­sä on minus­ta ihan hyvä aja­tus. Tämä kos­kee sekä lääkkeitä että alkoholia.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei K_ ja S‑ryhmillä ole mirtään vita­mi­ine­ja. Ne ovat lumelääkkeitä, joiden pitoisu­udet eivät ole lähel­läkään apteekeis­sa myytäviä. Kan­nat­taa kat­soa tuoe­selostei­ta tarkkaan ja erot­taa toi­sis­taa mikro- ja milligrammmat.

    Kyl­lä pt kau­pas­ta vita­mi­ine­ja ja hive­nainevalmis­tei­ta saa. Pitoisu­ude­tkin ovat ihan apteekin tasol­la pakkausmerkinnöissä.

    Väit­tääkö OS, että kyseessä on petos?

    1. En ole tehnyt kat­tavaa tarkas­tus­ta. Olin ker­ran ostaa purkin C‑vitamiinia, jon­ka pitoisu­us oli tuhan­nesosa apteekissa myytävään verrattuna.

  46. Lau­ri R:
    Tämä puoltaisi lääkkei­den jakelun siir­toa sairaaloiden ja ter­veyskeskusten yhtey­teen tai isoille apteekkiketjuille. Julkisel­la puolel­la tai isos­sa ketjus­sa luulisi ole­van help­po siirtää van­hen­e­mas­sa ole­via lääkkeitä jostain sivupis­teestä sel­l­aiseen pis­teeseen, jos­sa niitä käyt­täjiää on, sen sijaan että van­hen­tu­vat lääk­keet menevät ongel­ma­jät­teek­si. (lääk­keet van­henevat hitaasti ja kulut­ta­jat eivät edes saa varas­toi­da niitä, joten asi­as­sa ei pitäisi ola ongelmaa)

    Siirtämäl­lä lääkkei­den jakelu sairaaloi­hin ja ter­veyskeskuk­si­in saataisi­in niihin lisää lääkealan osaamista. Se voisi säästää paljon rahaa, jos farmaseutti/proviisori olisi julkisel­la puolel­la. Hän nimit­täin var­maan ihmettelisi jos jollekin on määrät­ty turhia lääkkeitä. Ihmettelee var­maan nytkin, mut­ta moti­ivi nos­taa asia esille on pieni (ja ris­tiri­idas­sa oman taloudel­lisen toimeen­tu­lon kanssa) sekä lääkäri kauem­pana. Lisäk­si turha kelako­r­vaus­by­rokra­tia voitaisi­in jät­tää pois, ja lääk­keet ja hoito voitaisi­in mak­saa molem­mat samal­ta tililtä. Tästä olisi var­masti paljon hyötyä. 

    Kyl­lähän lääkkei­den saatavu­us olisi hil­jaisil­la syr­jäseuduil­la paras hoitaa avoimil­la ter­veyskeskus- ja sairaala-apteekeil­la, joiden asi­akas­palvelua hoita­vat ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laiset, mut­ta joi­ta oper­oi eli logis­ti­ikkaa, tietotekni­ikkaa ja muu­ta hallintoa hoitaa yksi­tyi­nen yritys.

    Lääkkeitä tarvi­taan aika vähän, mut­ta niitä pitäisi kuitenkin olla saatavis­sa. Syr­jäseu­tu­jen lääkekau­pan siirtämi­nen muun ter­vey­den­huol­lon osak­si mah­dol­lis­taisi sekä parem­man palvelun että osal­la alueista uhanalais­ten ter­vey­den­huoltoyk­siköi­den helpom­man säilyttämisen.

  47. Soin­in­vaara epäilee, että perustet­ta­vat uudet apteek­it sijoit­tuvat parhail­la liike­paikoil­la jo toimivien suurten apteekkien viereen. Jos näin kävisi, se ei tietenkään ensin­näkään alen­taisi lääkkei­den hin­to­ja ja tässä Soin­in­vaara on aivan oike­as­sa. Tal­lainen kehi­tys päin­vas­toin kallis­taisi lääke­laskua, sil­lä apteekkiveron tuot­to val­ti­olle pienenisi merkit­tävästi. Yksi suuri apteek­ki mak­saa liike­vai­h­don kasvun myötä pro­gres­si­ivis­es­ti kiristyvää eri­ty­isveroa, apteekkiveroa huo­mat­tavasti enem­män kuin kak­si, yhteen­sä samaan liike­vai­h­toon yltävää apteekkia yhteensä.

    Apteekkiverol­la, jota pienet apteek­it eivät mak­sa lainkaan, leikataan suurem­mil­ta apteekeil­ta vuosi­ta­sol­la 170 miljoon­aa euroa. Tämä on EU:n kil­pailu­lain­säädän­töön hyvin istu­va tapa sal­lia oli­gop­o­lis­tiselle alalle tuot­tei­den myyn­ti kaikille kansalaisille samaan hin­taan. Samal­la se on nähtävä apteekkien kulut­ta­jille anta­mana alen­nuk­se­na, jota ei saa suo­raan ison apteekin tiskil­lä vaan alen­nus kerätään kollek­ti­ivis­es­ti Val­tion pus­si­in. Pienen osan siitä voisi käyt­tää lääkeko­r­vauk­sien tason nos­toon, vaik­ka alle 18 vuo­ti­aiden resep­tilääk­keet kokon­aan korvattavaiksi. 

    Soin­in­vaaran epäilys apteekkien epä­tarkoituk­sen­mukaises­ta keskit­tymis­es­tä lie­nee kuitenkin toiv­ot­tavasti ennenaikaista, sil­lä hal­li­tus on myös lin­jan­nut, että Fimean on määriteltävä perustet­tavien apteekkien sijain­tialue. Viime aikoina eräis­sä suuris­sa kaupungeis­sa on tapah­tunut apteekkien keskit­tymistä parhai­ile liike­paikoille, kun Fimea on pois­tanut aiem­pia kaupungi­nosako­htais­es­ti harkit­tu­ja sijain­tialuemääräyk­siään. Kaupungi­nosia on jäänyt apteekkia paitsi.

    Maankat­ta­van kus­tan­nuste­hokaan apteekkiverkos­ton edelleen kehit­tämi­nen onkin nähtävä parem­minkin vira­nomaisharkin­nan kaut­ta toteu­tu­vana kuin liike-elämän vapaaseen kil­pailu­un perustuvana.

    Pro­gres­si­ivi­nen apteekkivero ker­too suo­raan sen yleis­maal­mallisen tosi­asian, että suuri apteek­ki on huo­mat­tavasti kus­tan­nuste­hokkaampi kuin pieni. Apteekkien vapaa perus­tan­ta lisäisi tarpeet­tomas­tikin apteekkien lukumäärää, apteekkiveron tuot­to alenisi roimasti ja apteekkien palve­lu­ta­so. lääkkei­den toim­i­tus­var­muus ja mah­dol­lisu­udet pitki­in auki­oloaikoi­hin heikkenisivät.

    Sen lisäk­si, että Hal­li­tus esit­tää apteekki­toimin­nan kehit­tämistä osana ter­vey­den­huoltoa se yksi­tyisko­htana lisäk­si esit­tää harkit­tavak­si, että apteekkiveron pro­gres­sio­ta voisi olla suurimpi­en apteekkien osalta tarpeen kiristää.

    Kun apteekkiala on täy­del­lis­es­ti vira­nomaiskon­trol­lin ja ‑sään­te­lyn alaise­na toimi­va ter­vey­den­huol­lon osa-alue niin sopii olet­taa, että sään­te­lyn toteu­tu­mis­es­ta ja toim­into­jen ohjaamis­es­ta vas­tu­ulliset tahot STM/Fimea, VVM, Kela ja Hila heille usko­tus­ta ohjausvelvol­lisu­ud­estaa siten selviävät, että myös kil­pailu­virabo­maiset voisi­vat tode­ta tässä asi­as­sa viisaan sään­te­lyn tuot­ta­van yhteiskun­nalle ja kansalaisille tur­val­liset, korkeata­soiset ja kus­tan­nuste­hokkaat palvelut.

  48. Kaikesta apteekkien määrä ja sijain­ti ‑kouhkauk­ses­ta huoli­mat­ta voi hel­posti käy­dä niin, että teknolo­gian kehi­tys ajaa kovaa vauh­tia oikeal­ta ohi apteekkikau­pan siir­tyessä nettiin.

    Nimit­täin jo nyt on mah­dol­lista ostaa reseptilääkkeet(kin) ihan suo­ma­lais­es­ta verkkoapteek­ista — vaatii tosin tsät­täi­lyn tms. provi­isorin kanssa, mut­ta kuitenkin. Samal­la ker­taa voi näp­pärästi klikkail­la halu­a­mansa käsikaup­patuot­teet ostoko­ri­in ja mak­saa tuot­teet kaikil­la verkkokau­pan mah­dol­lis­tamil­la tavoil­la. Tuot­teet voi sit­ten hakea parin päivän kulut­tua näp­pärästi vaik­ka ärrältä.

    Tässä suu­ru­ud­es­ta on tietysti val­ta­va etu ja ei liene vaikea arva­ta markki­noiden tätä kaut­ta ajatu­van win­ner takes all ‑tilanteeseen hyvinkin nopeasti.

    Itse olen siir­tynyt osta­maan läh­es kaik­ki apteekeista han­kit­ta­vat käsikaup­patuot­teet netistä — help­po päätös, kun hin­nat ovat hel­posti esim. espoolaises­sa kaup­pakeskusapteekissa jopa tuplat siitä mitä halvim­mis­sa net­ti­apteekeis­sa. Ehkä tässä täy­tyy kokeil­la seu­raavak­si resep­tilääkkei­den tilaamista.

    Jos ja kun markki­nat menevät pitkälti siihen, että jonkun pihtiputaan (tai sen espoolaisen ostokeitaan) apteekin pääasial­lisek­si tuot­teek­si jää joku antibioot­tien toimit­ta­mi­nen aku­ut­tei­hin tarpeisi­in, niin nykyisen sääte­lyn anta­mat yksi­noikeudet eivät tai­da paljoa lohduttaa…

    (No, joku Aja­tusten Mätäo­ja tietysti kek­sii seu­raavak­si, että apteek­it saa­vat verkos­sa toimit­taa tuot­tei­ta vain oma­lle postinu­meroalueelle tms.)

  49. Sylt­ty: Jos ihmiset valin­noil­laan eli ostokäyt­täy­tymisel­lään osoit­ta­vat, että he mielum­min ota­vat hal­vat hin­nat ja olemat­tomat palve­lut, niin mikä ihmeen val­i­tuk­sen aihe se on? 

    Vrt. vaku­u­tus ja ihmis­lu­on­to, jne.

    Pitäisikö rav­in­toloidenkin määrää sään­nel­lä, kos­ka ylivoimais­es­ti suurin osa niistä toimii ihan min­imi­palvelul­la ja miche­lin-täh­tien rav­in­to­lat ovat äärim­mäisessä vähemmistössä? 

    Ver­tauk­sesi on väärä, sil­lä rav­in­toloiden määrän vastapain­ok­si tuli­si­vat tiukat sijain­ti- ja laatu­vaa­timuk­set. Moni voisi tykätä.
    Ihmiset ovat sitä pait­si yleen­sä ker­talu­okkia pienem­mässä kuses­sa, jos eivät pääse rav­in­to­la­palvelus­ta naut­ti­maan kuin, jos kyse on on apteekeista.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole tehnyt kat­tavaa tarkas­tus­ta. Olin ker­ran ostaa purkin C‑vitamiinia, jon­ka pitoisu­us oli tuhan­nesosa apteekissa myytävään verrattuna.

    No kyl­lähänc apteekeis­sakin myy­dään yskän­lääkkeitä, jos­sa ei ole minkään­laista vaikut­tavaa aine­sosaa (tuli ostettua).

    Tässä Rain­bow-C-vita­mi­inis­sa näyt­täisi ole­van 500 mg, 10 tablet­tia / pvä pitäisi riit­tää vaa­tivim­masakin flunssassa 😉

  51. Mikä etu olisi ava­ta kil­pailulle nykyi­nen lääke­jakelu­jär­jestelmä, kun se johtaisi vain ketju­un­tu­miseen, jol­loin voitot toimin­nas­ta ohjau­tu­isi­vat muu­ta­malle yritykselle?
    Täl­löin­hän häviäi­sivät otsikot kovat­u­loi­sista apteekkareista, mut­ta resep­tilääkkei­den hin­nat eivät muuttuisi.

    Nykyisen jär­jestelmän piiris­sä olisi mah­dol­lista kiristää apteekkarien vero­tus­ta tai muut­ta­mal­la lääke­tak­saa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130713

    Olisi toiv­ot­tavaa, että keskustelus­sa otet­taisi­in esi­in myös rin­nakkaislääke­jär­jestelmän puut­teet ja pohdit­taisi­in mah­dol­lisuuk­sia EU-tason ratkaisui­hin lääkkei­den hin­to­jen hallinnassa.

    Tuos­sa olisi vielä lakiesi­tys­tä viime­vuo­den lop­ul­ta, jos­sa mielestäni saa kat­ta­van näke­myk­sen tilanteesta.

    Laa­ti­mas­sa on tietysti ollut sama poruk­ka joka, nyky­istä sys­teemiä pyörit­tää, eli ei var­maankaan kaikille se luotet­tavin dokumentti.

    http://stm.fi/documents/1271139/3100060/HE_24.8._lääkesäästöluonnos.pdf/552e8e92-9f68-4b0a-9a8b-24aa12fe0ce1

  52. Ter­veyskeskus- ja sairaala-apteekkien, net­ti­apteekkien ja nyky­is­ten kaltais­ten yksi­ty­is­ten apteekkien verkos­to olisi aivan hul­lun­var­ma systeemi. 

    Tulos­sa ole­va sote-uud­is­tus saat­taa mah­dol­lis­taa tämän, sil­lä ymmärtääk­seni ainakin kil­pail­evas­sa markki­nas­sa toimi­vat perus­ta­son ter­veyskeskuk­set tul­laan yhtiöit­tämään. Yhtiöite­tyn teveyskeskuk­sen yhtey­teen voidaan kai perus­taa apteek­ki, jos lupia on vapaana.

    Tämä saat­taa muuten olla syy sille, ettei hal­li­tus vielä tehnyt mitään isompaa.

  53. Jos­sain vähän ennen Altaa on kylä, jos­sa kau­pan yhtey­dessä on yleinen WC tur­is­teille, hyvin hoidet­tu. Samas­sa kau­pas­sa on myös lääke­varas­to. Seinässä oli yökello.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole tehnyt kat­tavaa tarkas­tus­ta. Olin ker­ran ostaa purkin C‑vitamiinia, jon­ka pitoisu­us oli tuhan­nesosa apteekissa myytävään verrattuna.

    Vesil­iukoise­na C‑vitamiini pois­tuu aika vikkelään. Ja jos ostaa apteekin tuotet­ta, kuselle tulee aikamoinen litrahin­ta. Mik­si et söisi hedelmiä?

  55. Catili­na:
    Jos­sain vähän ennen Altaa on kylä, jos­sa kau­pan yhtey­dessä on yleinen WC tur­is­teille, hyvin hoidet­tu. Samas­sa kau­pas­sa on myös lääke­varas­to. Seinässä oli yökello.

    Helsin­gin Stock­man­nil­la on kau­pan yhtey­dessä siis­tit yleiset wc:t, apteek­ki ja Alko. Huo­maisiko joku eron, jos nämä kaik­ki oli­si­vat Stock­man­nin liiketoimintaa?

  56. Muu­ta­ma kri­it­tis­es­ti apteekki­jär­jestelmäämme suh­tau­tu­va uud­is­ta­ja-aktivisti on Medi­an tuke­m­ana saanut hihas­ta vetämäl­lä aikaan käsi­tyk­sen, että apteekeil­la on 100 miljoo­nan euron ylisu­uret voitot. Tämä sum­ma saataisi­in put­sat­tua kansalaisille alen­tuvina lääke­hin­toina muka vain siten, että apteekki­jär­jestelmä viskat­taisi­in turhas­ta sään­telystä vapaana lib­er­aalin kil­pailun alt­tar­ille. Tätä koti­maiset ja kan­sain­väliset ketju­toim­i­jat odot­ta­vat. Kävisi kuten Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, jos­sa lääkkei­den saatavu­us on heiken­tynyt ja voitot alal­ta siir­to­hin­noitelu ulos.

    Ensin­näkään mitään 100 miljoo­nan euron yli­tuot­to­ja ei siis Suomen apteekeille ker­ry. Apteekeille lääke­myyn­nistä jäävä keskimääräi­nen liikevoit­to vero­jen jäl­keen on alle 2 %. Tässä ei paljon leikat­tavaa enää ole, sil­lä apteekkien on olta­va kan­nat­tavia laadukkaan toimin­nan ylläpitämisek­si ja kehittämiseksi. 

    Kun apteekkien lääke­myyn­tikate on keskimäärin n. 24 % ja suuril­la apteekeil­la tätä alem­pi, tämän joh­dos­ta ne jo nyt myyvät kalli­it lääk­keet pro­gres­si­ivis­es­ta apteekkiveros­ta johtuen alle hankintahinnan. 

    Tänä vuon­na lääkesäästö­jen saavut­tamisek­si apteekkien tulok­sia leikataan vielä varsin merkit­tävästi, liki viides­osa, joka pakot­taa apteek­it kus­tan­nuste­hokkaasti etsimään säästöko­htei­ta toiminnassaan.

    Lääke­hin­to­jen alen­tamis­hankkeet ovat lähin­nä lääke­te­ol­lisu­u­den ja val­tio­val­lan välisel­lä akselil­la esil­lä jatku­vasti ja kaikkialla.
    Uud­is­ta­ja-aktivis­tit ovat havain­neet, että Suomes­sa lääkkei­den tukkuhin­nat ovat varsin maltil­lisel­la tasol­la, mut­ta esit­täneet epäi­lyjä ja ole­tuk­sia, että meil­lä vähit­täishin­nat apteekkien ilmeis­es­ti korkeista mar­gin­aaleista johtuen johta­vat tehot­to­muu­teen ja korkeisi­in hin­toi­hin. Ole­tusvirhe johtuneee siitä, että ei ole otet­tu huomioon sitä, että Ruot­si­in ver­rat­taes­sa meil­lä vähit­täish­in­taa nos­taa resep­tilääkkei­den arvon­lisävero, apteekkivero sekä se, että apteekkien liike­tu­losta verote­taan tuplas­ti se mikä on Ruotsin taso.

    Vaik­ka Hal­li­tus ei nyt täys­lib­er­al­isoin­titäky­i­hin tart­tunutkaan, niin ehdote­tut toimen­piteet vievät alaa SOTE-hengessä maltil­lis­ten uud­is­tusten tielle.

  57. Net­ti­apteek­ki olisi todel­la suri edis­tys apteekkipalvelussa

    Lääkepakkauk­set sopi­vat hyvin postin tai jonkun muun kul­je­tus­palvelun kuljetettavaksi.Ne ovat keveitä ja pienel­lä muo­toilun muu­tok­sel­la sopi­vat pos­tiluukus­takin sisään
    Ja logis­ti­ikkaa kehit­tämäl­lä lääk­keet voidaan paka­ta doset­tei­hin van­huk­sille tai muille, jot­ka tarvit­se­vat lääkkei­den naut­timiseen kontrollia

    Resep­ti­hän on jo sähköi­nen , joten sitä ei tarvitse kiikut­taa apteekki­in ja tun­nistau­tu­misen voi tehdä pankkitunnuksilla

    Rik­si väärinkäyt­töön ei juuri kas­va, nytkin kotona voi joku käyt­tää lääkkeitä väärin

  58. Anony­mous: Vesil­iukoise­na C‑vitamiini pois­tuu aika vikkelään. Ja jos ostaa apteekin tuotet­ta, kuselle tulee aikamoinen litrahin­ta. Mik­si et söisi hedelmiä?

    Apteek­istakin ostet­tuna flun­s­saisen boot­tau­san­nos eli niin paljon kuin vat­sa kestää (1–2g) mak­saa jotain 15–30 sent­tiä, järkevä vähän pidem­piaikainen päiväan­nos 500mg siis noin 7,5 sent­tiä. Net­ti­apteek­ista suun­nilleen puoleen hintaan.

    Vita­mi­init eivät ole kalli­ita, lääk­keet ovat. Täl­lä saat­taa olla jotain tekemistä sen kanssa että vita­mi­ine­ja myy­dään vapaam­min kuin lääkkeitä.

  59. Fak­to­ja: Ensin­näkään mitään 100 miljoo­nan euron ylituottoja

    Jos apteek­it eivät vedä yli­tuot­to­ja, kertoisitko:

    1) Mik­si apteekkar­it kuu­lu­vat ylivoimais­es­ti parhait­en ansait­se­vaan PROSENTTIIN tulonsaajista? 

    2) Mik­si apteekkarei­den tulota­so on aivan olen­nais­es­ti parem­pi kuin muiden yrit­täjien? Tekeekö apteekkar­ius ihmis­es­tä bisnesneron?

    3) Mik­si apteekkarei­den tulota­so on aivan olen­nais­es­ti parem­pi, kuin muiden saman koulu­tuk­sen saaneiden?

    “Apteekkar­ili­iton esit­teestä löy­tyvän tiedon mukaan ”medi­aa­niapteekin” vero­jen jälkeinen voit­to on 117 200 euroa. ”

    “Tyyp­il­lisen apteekkarin tuloil­la pääsee siis hel­posti parhaiden ansait­se­van 10% joukkoon samankaltaisen koulu­tuk­sen saanei­den joukossa.”

    http://blog.hse-econ.fi/?p=7407

  60. Fak­to­ja:
    Apteekeille lääke­myyn­nistä jäävä keskimääräi­nen liikevoit­to vero­jen jäl­keen on alle 2 %. Tässä ei paljon leikat­tavaa enää ole, sil­lä apteekkien on olta­va kan­nat­tavia laadukkaan toimin­nan ylläpitämisek­si ja kehittämiseksi. 

    Miten apteekkarien vero­tus toimii? Eikö tuo lääke­myyn­nistä tule­va voit­to ole apteekkarin henkilöko­htaista ansio­tu­loa jota verote­taan pro­gres­si­ivis­es­ti? Eikö apteekkarin kan­na­ta sil­loin vyöryt­tää kaik­ki mah­dol­liset menot lääke­myyn­ti­in ja nos­taa voitot tasaverotet­tavina pääo­mat­u­loina muus­ta liike­toimin­nas­ta (eli siis niiden vita­mi­inien myyn­nistä)? Aina­han se ei vält­tämät­tä onnis­tu vaan jotain pien­tä kuten tuo 2 % saat­taa jäädä verokarhun saaliiksi.

  61. Ville: Helsin­gin Stock­man­nil­la on kau­pan yhtey­dessä siis­tit yleiset wc:t, apteek­ki ja Alko. Huo­maisiko joku eron, jos nämä kaik­ki oli­si­vat Stock­man­nin liiketoimintaa?

    Talvikin ves­sa ei ole Coopin ves­sa. Se on erilli­nen raken­nus siinä vier­essä. Minä jotenkin automaat­tis­es­ti ole­tan, että kaup­pias huole­htii siitä päivit­täin , kos­ka se on aina niin siisti. Voin olla väärässäkin. En myöskään tiedä var­masti, että lääke­varas­to on kaup­pi­aan hoita­ma. Jotenkin vain ole­tan niin.

  62. Ei tosi­aan tarvitse ihme­tel­lä, mihin van­hat kom­mar­it ovat men­neet. Vihreis­sähän ne. Kateus on korvia huumaavaa.

    Meil­lä oli muuten palaveri alueen apteekkarien kanssa. Selvisi, että apteekkivero on kym­men­por­tainen liihke­vai­h­don mukaan. Siinä miljoon­aan asti se on nol­la, sit­ten alkaa ylimeneviltä osuuk­sil­ta men­emään pykälit­täin kohoa­va perus­mak­su ja pro­gres­si­ivi­nen osu­us, joka on suurim­mas­sa luokas­sa 537k€ + 11,20%. Pro­gres­sio on varsin kova, mut­ta siltikin se mielestäni suosii _suuria_ toim­i­joi­ta. Jos liike­vai­h­to on kas­vanut yli kuusinker­taisek­si, perus­mak­su kas­vaa ensin viisikym­menker­taisek­si, ja pro­gres­sio 11,20%:iin, mikä on mak­si­mi. Tåmä siis vähän yli kuu­den miljoo­nan _liikevaihdolla_.
    Tulos on se, että pienen apteekin ei kan­na­ta kas­vaa, kos­ka kan­nustin­loukku on aivan val­ta­va, mut­ta jo varsin kohtu­ullisel­la vai­h­dol­la kasvua ei enää tapah­dukaan. Kuvio muut­tuu varsin vähän, jos on sivuapteekke­ja. Säi­lyt­tämäl­lä nykyi­nen vero­tus, mut­ta avaa­mal­la ala kil­pailulle, suuret (ja ulko­maiset) ketjut toden­näköis­es­ti nielaisi­vat Kallion kuplankin pienet kivi­jal­ka-apteek­it patonginmyyntipisteineen.

  63. Sylt­ty: Jos apteek­it eivät vedä yli­tuot­to­ja, kertoisitko:

    1) Mik­si apteekkar­it kuu­lu­vat ylivoimais­es­ti parhait­en ansait­se­vaan PROSENTTIIN tulonsaajista? 

    2) Mik­si apteekkarei­den tulota­so on aivan olen­nais­es­ti parem­pi kuin muiden yrit­täjien? Tekeekö apteekkar­ius ihmis­es­tä bisnesneron?

    3) Mik­si apteekkarei­den tulota­so on aivan olen­nais­es­ti parem­pi, kuin muiden saman koulu­tuk­sen saaneiden?

    “Apteekkar­ili­iton esit­teestä löy­tyvän tiedon mukaan ”medi­aa­niapteekin” vero­jen jälkeinen voit­to on 117 200 euroa. “

    “Tyyp­il­lisen apteekkarin tuloil­la pääsee siis hel­posti parhaiden ansait­se­van 10% joukkoon samankaltaisen koulu­tuk­sen saanei­den joukossa.”

    http://blog.hse-econ.fi/?p=7407

  64. Mon­es­sa kun­nas­sa on apteekke­ja enem­män, mitä paikko­ja jois­sa kir­joite­taan resepte­jä. Järkev­in­tä olisi län­tätä vas­taan­otol­ta lääk­keet kouraan eikä ajat­taa porukkaa tak­sil­la apteekki­in. Suurim­mas­sa osas­sa tk toim­intaa on kuitenkin omat apteek­it samas­sa talossa

  65. Syl­tyn kysymys­ten aset­telu on ihan ymmär­ret­tävää. Jos apteek­it toimi­si­vat osakey­htiöinä, kuten liike­vai­h­doltaan muut apteekkien kokoiset yri­tyk­set, niin veroka­len­tereis­sa ei juurikaan suu­rit­u­loisia apteekkare­i­ta esi­in­ty­isi. Nyt suurehkon toi­min­i­men rankasti verotet­ta­va liike­tu­los ja apteekkarin “vuosi­palk­ka” esitetään yhteis­sum­mana — avointa.

    Blogikeskustelu kyl­lä sivuaa tätäkin asi­aa. Kun muu­ta­ma aktivisti on ryhtynyt tosi­a­sioista piit­taa­mat­ta int­tämään, että apteekeil­la on 100 miljoon­aa euroa ylisu­uret voitot, niin onko hal­li­tuk­sen päätös tyh­mä, kun se ei avan­nut, Ruotsin malli­in, alaa saman tien kilpailulle.
    Olete­tun 100 miljoo­nan euron kuplan syn­tymiselle on oma vaiku­tuk­sen­sa ollut myös sil­lä, että FIMEan tois­savuoti­nen kat­ta­va selvi­tys apteekkien liike­tu­lok­sista on jäänyt valitet­tavasti palkkaoikaiset­toman liike­tu­lospros­entin 7 %;ia ilmoit­tamisen tasolle. PT-kau­pal­la kun vas­taa­va pros­ent­ti on per­in­teis­es­ti noin puo­let tästä niin help­poa oli uud­is­tus­ta ajav­il­la tätäkin kaut­ta laskea, että n. 100 miljoon­aa olisi apteekeil­la ilmeisiä ylituottoja.
    Tähän tulok­seen päästään, kun ei ole huo­mat­tu eroa toi­min­i­men ja yhteisöveroa mak­sa­van PT-kau­pan välil­lä. Vält­tämät­tömän palkkaoikaisun ja vero­tuk­sen jäl­keen olisi apteek­ki ollut PT-kau­pan kanssa net­tovoit­to­ta­sol­la samoissa. 

    Hal­li­tus on siis pää­tynyt maltil­liseen lin­jauk­seen uud­is­tamises­sa, jos­sa nykyjär­jestelmää kehitetään hark­i­tusti ja selvi­tyk­si­in perustuen.
    Mitään sel­l­aisia ongelmia nykyjär­jestelmässä ei toisaal­ta ole esitet­ty, jot­ka vaati­si­vat yhtäkkises­ti esitet­tyä lakimuu­tos­ta tai joi­ta ei voitaisi ole­mas­sa olevin täy­del­lisin sään­te­ly­val­tu­u­tuksin poistaa.
    Jos sel­l­ainen merkit­tävä ongel­ma havaitaan, jota ei käytän­töjä kor­jaa­mal­la saa­da oikaistua, niin tulisi käyn­nistää asian­mukaiseen valmis­telu­un poh­jau­tu­va lainsäädäntötyö. 

    Voi hyvin yhtyä päämin­is­terin hil­jat­tain esit­tämään kan­taan, että kansane­dus­ta­jille olisi tarpeen saa­da kurssi­tus­ta asian­mukaisen lain­valmis­telun peri­aat­teista. Korkeata­soinen lain­valmis­te­lu­työ kun olisi apteekkienkin osalta yhteiskun­tamme vankkaa poh­jaa, jos jär­jestelmän perusteisi­in joudut­taisi­in puuttumaan. 

    Kun Ruot­sis­sa hil­jat­tainen lib­er­al­isoin­tiu­ud­is­tus on siirtänyt apteek­it ketjuomis­tuk­si­in on seu­rauk­se­na ollut vero­tu­lo­jen siir­tymi­nen ulko­maille, apteekkien kat­ta­van läääke­varas­toin­nin heikken­e­m­i­nen, palveluneu­von­nan tason lasku ja hin­tak­il­pailu­un sal­lit­tu­jen resep­tilääkkei­den osalta lisäk­si riis­to­hin­noit­telunkin esi­in­nousu. Syn­tyneitä ongelmia siel­lä per­ataan — tääl­lä ehkä kan­nat­taisi tulok­sia odot­taa — kansalaiset tyy­tyväisiä apteekkeihin.

    Ehkäpä hal­li­tuk­sen uud­is­tuslin­jaus ei olekaan huono vaan päin­vas­toin maltil­liseen kehit­tämiseen ohjaa­vana jopa varsin hyvä.

  66. Catili­na:
    Ei tosi­aan tarvitse ihme­tel­lä, mihin van­hat kom­mar­it ovat men­neet. Vihreis­sähän ne. Kateus on korvia huumaavaa.

    Meil­lä oli muuten palaveri alueen apteekkarien kanssa. Selvisi, että apteekkivero on kym­men­por­tainen liihke­vai­h­don mukaan. Siinä miljoon­aan asti se on nol­la, sit­ten alkaa ylimeneviltä osuuk­sil­ta men­emään pykälit­täin kohoa­va perus­mak­su ja pro­gres­si­ivi­nen osu­us, joka on suurim­mas­sa luokas­sa 537k€ + 11,20%. Pro­gres­sio on varsin kova, mut­ta siltikin se mielestäni suosii _suuria_ toim­i­joi­ta. Jos liike­vai­h­to on kas­vanut yli kuusinker­taisek­si, perus­mak­su kas­vaa ensin viisikym­menker­taisek­si, ja pro­gres­sio 11,20%:iin, mikä on mak­si­mi. Tåmä siis vähän yli kuu­den miljoo­nan _liikevaihdolla_.
    Tulos on se, että pienen apteekin ei kan­na­ta kas­vaa, kos­ka kan­nustin­loukku on aivan val­ta­va, mut­ta jo varsin kohtu­ullisel­la vai­h­dol­la kasvua ei enää tapah­dukaan. Kuvio muut­tuu varsin vähän, jos on sivuapteekke­ja. Säi­lyt­tämäl­lä nykyi­nen vero­tus, mut­ta avaa­mal­la ala kil­pailulle, suuret (ja ulko­maiset) ketjut toden­näköis­es­ti nielaisi­vat Kallion kuplankin pienet kivi­jal­ka-apteek­it patonginmyyntipisteineen.

    Kom­mu­nis­mia se on, että val­tio jakaa markki­nat. Kokoomuk­selle ja Keskustalle hyvinkin ominaista.

  67. Catili­na: Säi­lyt­tämäl­lä nykyi­nen vero­tus, mut­ta avaa­mal­la ala kilpailulle

    Nykyisessä vero­tuk­ses­sa on järkeä vain nykyisessä sys­tee­mis­sä. On ihan selvää että jos apteekeille tar­joil­laan yhteiskun­nan piikkistä monop­o­livoit­to­ja, osa siitä kan­nat­taa verot­taa pois.

    Kas kum­maa kun nykyisen apteekki­jär­jestelmän lob­bar­it eivät ehdo­ta, että alan sään­te­lyä ja vero­tus­ta kehitet­täisi­in siihen suun­taan, että yli­tuo­tot leikkau­tu­isi­vat taval­la taik­ka toisel­la pois. Fik­sus­ta reg­u­laa­tios­ta, eli sel­l­ais­es­ti jos­sa taivaal­lis­ten voit­to­jen syn­ty estetään samal­la kun palvelu pelaa, on ole­mas­sa hyl­ly­metre­it­täin talousti­eteel­listä kirjallisuutta.

    Jos oikeasti olisi huoli Suomen nykyisen lääke­huol­lon toimivu­ud­es­ta, niin voisi­pa kuvitel­la täl­laista ehdotet­ta­van, mut­ta ei. Mis­tähän se mah­taisi johtua?

    Ensim­mäisek­si tulee mieleen että ei tässä nyt oikeasti oikein kukaan ole puo­lus­ta­mas­sa lääke­huoltoa, vaan apteekkarei­den tuloja.

    PS Lupaudun muuten ihan mil­loin vain mak­samaan apteekkiveron tapaista veroa, jos val­tio jär­jestää oma­lle alal­leni vas­taa­van tilanteen monop­o­livoit­to­jen käärim­iseen ja min­ulle niihin luvan.

  68. Ft maail­mal­ta:
    Mon­es­sa kun­nas­sa on apteekke­ja enem­män, mitä paikko­ja jois­sa kir­joite­taan resepte­jä. Järkev­in­tä olisi län­tätä vas­taan­otol­ta lääk­keet kouraan eikä ajat­taa porukkaa tak­sil­la apteekki­in. Suurim­mas­sa osas­sa tk toim­intaa on kuitenkin omat apteek­it samas­sa talossa

    Tuo on kyl­lä tot­ta. Ainakin yleisim­min määr­rät­täviä lääkkeitä voisi olla lääkäril­lä (tai vas­taan­otol­la) kaapis­sa valmi­ina ja siitä vain antaisi kouraan paketil­lisen vas­taan­otol­ta lähtiessä. Onko tähän joku eri­tyi­nen syy mik­si lääkärien vas­taan­otot ja apteek­it ovat täysin eriy­tyneet toi­sis­taan? Vai onko kyseessä joku his­to­ri­alli­nen jäänne ajal­ta jol­loin lääkäri kier­si kodista toiseen eikä vält­tämät­tä ollut järkevää kan­taa mukana isoa lääkevarastoa?

  69. Niin. Apteek­ki on näköjään tosi­aankin _toiminimi_. Tulos verote­taan henkilöko­htaise­na tulona. Laki vaatii näin.

    No se siitä sit­ten. Painukaa­pa kateel­liset jon­nekin jär­simään pöy­dän­jalkaa. Min­ul­la on enää parivuot­ta muu­ta­man ton­nin eläk­keeseen. Taidan vähän jäähdytel­lä ansiosi­don­naisela. Pitäähän sitä kas­samak­su­ista joskus jotain vastinet­ta saada.

  70. Catili­na:
    Niin. Apteek­ki on näköjään tosi­aankin _toiminimi_. Tulos verote­taan henkilöko­htaise­na tulona. Laki vaatii näin.

    No, ei kai apteekkar­it ole mitään keskiver­toa tyh­mem­piä: MOT: Kovat­u­loisil­la apteekkareil­la miljoonien arvoiset sivubisnekset

    MOT
    Pääo­mat­u­lois­sa näkyvät muun muas­sa apteekkarei­den osakey­htiöistä nos­ta­mat osin­got. Osakey­htiöt tekivät huip­putu­lok­sia, keskimäärin kol­man­nek­sen liikevaihdosta.

    Kyl­lä tait­taa vita­mi­inien ja ryp­pyvoitei­den myymi­nen kan­nat­taa ihan mukavasti.

    MOT
    Apteek­it mak­sa­vat val­ti­olle apteekki­mak­sua liike­vai­h­don perus­teel­la, jot­ta isom­mat apteek­it tuke­vat pienem­piä syr­jäseu­tu­apteekke­ja, ja jot­ta apteekkien tulok­sia tasa­taan. Tähän liike­vai­h­toon ei kuitenkaan las­ke­ta osakey­htiöi­den toim­intaa, eli osa apteekkien liike­toimin­nas­ta jää vira­nomais­ten kon­trol­lin ulkopuolelle.

    Puhu­mat­takaan siitä, että ne Catili­nan tupail­lois­sa (vai rotareis­sa tms.?) tapaa­mat kirkonkylän apteekkar­it taita­vat tässä jäädä nuole­maan näppe­jään, kun rin­ta­maid­en apteekkar­it uit­ta­vat liike­toim­intansa voitot ulos takaoven kautta.

    Mut­ta ei kai tämä mikään ongel­ma ole?

    MOT
    Osakey­htiöi­den huip­putu­loista [Apteekkar­ili­iton puheen­jo­hta­ja] Rita­la selit­tää näin: ”Se ker­too siitä, että apteekkien kat­teet yleis­es­ti on hyvin matalia ja osakey­htiöi­den kat­teet voivat olla hie­man korkeampia ihan niin kuin päivittäistavarakaupassakin.”

  71. Ansiosi­don­nainen on yksi jäänne, jos­ta niin ikään soisi luop­ua. Jäyk­istää työ­markki­noi­ta ja pahim­mil­laan hidas­taa talouskasvua.

  72. Ei avaamista kil­pailulle, vaan julki­nen monop­o­li. Pitää perus­taa apteekkilaitos/virasto, johon ökyapteekkar­it palkataan sit­ten työ­suh­teeseen kohtu­ullisel­la pal­ka­lla. Näin hoituu liian suuria tulo­ja kääriv­ien apteekkarien ongel­ma. Jo nytkin siihen tietysti voitaisi­in puut­tua vero­tuk­sel­la, mut­ta his­to­ri­an karmein oikeis­to­hal­li­tus on tot­takai lahjoit­tanut heille lisää verohelpotuksia.

    Apteekki­laitos voisi ostaa lääk­keet keskite­tysti halvem­mal­la, hin­tasään­nöste­ly tietysti pysy­isi ja apteekkien sijain­ti määrät­täisi­in kuten nytkin. Val­tion apteekeista pois­tet­taisi­in kaik­ki varsi­naisi­in lääke­tuot­teisi­in kuu­luma­ton oheis­sälä, jota voisi­vat jatkos­sa myy­dä yksityiset.

    Uus­lib­er­al­is­tises­sa vapau­tuski­imas­sa uno­htuu vil­lakoiran ydin. Lääke­jakelu on olen­nainen osa ter­vey­den­huoltoa, jon­ka pitää olla aina ammat­ti­taitoi­sis­sa käsis­sä ja aina alueel­lis­es­ti ja sosi­aalis­es­ti tasa-arvoista. Lääkkei­den pitää olla huokeaan hin­taan saatavil­la kaikille kansalaisille kohtu­ullisen haku­matkan päässä (kun nyt vielä on mas­soit­tain van­huk­sia jot­ka eivät mitään net­tiä käytä). Helsin­gin keskus­tas­sa asu­van, ultra­ka­peas­ta vinkke­listä maail­maa kat­se­l­e­van mielestä voisi olla kiva jos vapautet­taisi­in koko ros­ka ja sit­ten olisi 15 apteekkia sadan metrin säteel­lä kotiovelta, kova kil­pailu käyn­nis­sä ja hin­nat huokei­ta. Ei ole todel­lisu­u­ta suurim­mas­sa osas­sa maata.

    Apteekkikeskustelus­sa sama ongel­ma kuin sote-keskustelus­sa. Ylim­ielis­es­ti kat­sel­laan asioi­ta itsekkäästi omas­ta eli­it­tiku­plas­ta käsin, vaik­ka aina pitäisi ajatel­la ensin yhteiskun­nan heikoimpi­en ase­maa. Se on viiteke­hys, jos­ta lähde­tään. Jos jokin uud­is­tus tuo palvelun hyvä­tu­loiselle hesalaiselle 200 metriä nyky­istä lähem­mäk­si ja lisää pikkuisen valin­nan­varaa, mut­ta vie lopus­ta maas­ta palve­lut kauak­si ja eri­ar­vois­taa eri ihmis­ryh­mät, sel­l­aista uud­is­tus­ta ei pidä tehdä!

  73. Anon: Tuo on kyl­lä tot­ta. Ainakin yleisim­min määr­rät­täviä lääkkeitä voisi olla lääkäril­lä (tai vas­taan­otol­la) kaapis­sa valmi­ina ja siitä vain antaisi kouraan paketil­lisen vas­taan­otol­ta lähtiessä. Onko tähän joku eri­tyi­nen syy mik­si lääkärien vas­taan­otot ja apteek­it ovat täysin eriy­tyneet toi­sis­taan? Vai onko kyseessä joku his­to­ri­alli­nen jäänne ajal­ta jol­loin lääkäri kier­si kodista toiseen eikä vält­tämät­tä ollut järkevää kan­taa mukana isoa lääkevarastoa?

    Eläin­lääkäreil­lähän on tyyp­il­lis­es­ti aika iso oma lääke­varas­to, mis­tä myyvät asi­akkail­len­sa lääk­keet suo­raan. Sit­ten on joitain paikko­ja, mis­sä apteek­ki on sijoit­tunut fik­susti, kuten esim. Helsin­gin WTC:ssa aivan Dia­corin suuren lääkäri­ase­man viereen. 

    Olisi aika luon­nol­lista, että lääk­keet voisi myös ostaa suo­raan lääkäriasemalta.

    Sinän­sä apteekkien luvan­varaisu­us ei ole ongel­ma, mut­ta lupa pitäisi myön­tää kaikille määriteltävät ehdot täyt­täville, eikä olla joku kum­malli­nen henkilölupa.

  74. Ei mis­sään rotareis­sa, eikä tupail­lois­sa. Ihan työa­jal­la. Tietysti meil­lä oli kesti­tys lääkete­htaan puoles­ta, joten saimme kuul­la myös pienen kau­pal­lisen tiedotteen.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääkkei­den jakelu ter­veyskeskuk­sista loukkaa apteekkien oikeuksia.

    Mut­ta saa jakaa klo 21:40 jäl­keen, kun 24/7 apteekkia ei ole. Esim. antibiootit vti:n hoitoon ilmaisek­si jaka­mal­la yhteiskun­ta säästäisi lääkkei­den hin­nat jo siinä, että poti­laat ajaisi­vat vähem­män kelakyyte­jä taksilla.

  76. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri:
    Helsin­gin keskus­tas­sa asu­van, ultra­ka­peas­ta vinkke­listä maail­maa kat­se­l­e­van mielestä voisi olla kiva jos vapautet­taisi­in koko ros­ka ja sit­ten olisi 15 apteekkia sadan metrin säteel­lä kotiovelta, kova kil­pailu käyn­nis­sä ja hin­nat huokei­ta. Ei ole todel­lisu­u­ta suurim­mas­sa osas­sa maata.

    Vois olla kivaa ja olis. Täältä Helsin­gin keskus­tan ultra­ka­peas­ta vinkke­listä kat­sot­tuna on myös ihan saatanan rasit­tavaa rahoit­taa maalais­ten elämää sääte­lyi­den, tasausten, ris­tisub­ven­tioiden sun muiden kepu­lais­ten verukkei­den myötä.

    Elä ja anna muiden elää. Mut­ta jos oot valin­nut asuin­paikkasi onnet­tomasti, mak­sa itse.

  77. Miten suh­taudutte apteekkarin, joka ei tee mitään työk­seen muu­ta kuin nos­taa palkkaa apteekkilu­val­la? Ei edes ole käynyt kat­so­mas­sa apteekki­aan, ei asu kun­nas­sa, eikä halua mil­lään taval­la osal­lis­tua työelämään. Halu­aa vain nos­taa palkkaa ja on omas­sa asuinkun­nas­saan toisik­si kovim­min tien­aa­va ihmi­nen. Kai tämä tuo sitä tur­val­lisu­ut­ta ja laatua…

  78. Ei avaamista kil­pailulle, vaan julki­nen monop­o­li. Pitää perus­taa polttoainelaitos/virasto, johon huoltoase­man pitäjät palkataan sit­ten työ­suh­teeseen kohtu­ullisel­la pal­ka­lla. Näin hoituu liian suuria tulo­ja kääriv­ien sulovilee­nien ongel­ma. Jo nytkin siihen tietysti voitaisi­in puut­tua vero­tuk­sel­la, mut­ta his­to­ri­an karmein oikeis­to­hal­li­tus on tot­takai lahjoit­tanut heille lisää verohelpotuksia.

    Polt­toainelaitos voisi ostaa ben­san ja dieselin keskite­tysti halvem­mal­la, hin­tasään­nöste­ly tietysti tulisi mukaan ja huoltoasemien sijain­ti määrät­täisi­in kuten nytkin. Val­tion huoltoasemil­ta pois­tet­taisi­in kaik­ki varsi­naisi­in polt­toaineisi­in kuu­luma­ton oheis­sälä, jota voisi­vat jatkos­sa myy­dä yksityiset.

    Uus­lib­er­al­is­tises­sa vapau­tuski­imas­sa uno­htuu vil­lakoiran ydin. Polt­toaine­jakelu on olen­nainen osa huolto­var­muut­ta, jon­ka pitää olla aina ammat­ti­taitoi­sis­sa käsis­sä ja aina alueel­lis­es­ti ja sosi­aalis­es­ti tasa-arvoista. Polt­toainei­den pitää olla huokeaan hin­taan saatavil­la kaikille kansalaisille kohtu­ullisen haku­matkan päässä (kun nyt vielä on mas­soit­tain van­huk­sia jot­ka eivät mitään kort­ti­au­tomaat­te­ja käytä). Helsin­gin keskus­tas­sa asu­van, ultra­ka­peas­ta vinkke­listä maail­maa kat­se­l­e­van mielestä voisi olla kiva jos vapautet­taisi­in koko ros­ka ja sit­ten olisi 15 kylmäase­maa sadan metrin säteel­lä kotiovelta, kova kil­pailu käyn­nis­sä ja hin­nat huokei­ta. Ei ole todel­lisu­u­ta suurim­mas­sa osas­sa maata.

    Huoltoase­makeskustelus­sa sama ongel­ma kuin sote-keskustelus­sa. Ylim­ielis­es­ti kat­sel­laan asioi­ta itsekkäästi omas­ta eli­it­tiku­plas­ta käsin, vaik­ka aina pitäisi ajatel­la ensin yhteiskun­nan heikoimpi­en ase­maa. Se on viiteke­hys, jos­ta lähde­tään. Jos jokin uud­is­tus tuo palvelun hyvä­tu­loiselle hesalaiselle 200 metriä nyky­istä lähem­mäk­si ja lisää pikkuisen valin­nan­varaa, mut­ta vie lopus­ta maas­ta palve­lut kauak­si ja eri­ar­vois­taa eri ihmis­ryh­mät, sel­l­aista uud­is­tus­ta ei pidä tehdä!

  79. Ft maail­mal­ta:
    Miten suh­taudutte apteekkarin, joka ei tee mitään työk­seen muu­ta kuin nos­taa palkkaa apteekkilu­val­la? Ei edes ole käynyt kat­so­mas­sa apteekki­aan, ei asu kun­nas­sa, eikä halua mil­lään taval­la osal­lis­tua työelämään. Halu­aa vain nos­taa palkkaa ja on omas­sa asuinkun­nas­saan toisik­si kovim­min tien­aa­va ihmi­nen. Kai tämä tuo sitä tur­val­lisu­ut­ta ja laatua…

    Se on näitä omis­tamisen riemu­ja. Ainakin aikaisem­min liiken­nelu­vat ja tak­silu­vat oli­vat sel­l­aisia, että luvan halti­jan kuoltua les­ki sai pitää luvan. En tiedä mikä on “tak­sileskien” ase­ma nykyään. Suomes­sa aika moni asia on ollut tai on edelleen luvan­varaista. Pitäisikö myös pörssiosakkei­den omis­t­a­mi­nen kieltää? Rahaa tulee pelkästään omis­tamis­es­ta eikä tarvitse lait­taa tikkua ristiin.

    Tiesit­tekö muuten että Lei­jona Cater­ing eli se laf­ka joka muonit­taa puo­lus­tusvoimia, on määrät­ty lopet­ta­maan puo­lus­tushallinnon ulkop­uoliset rav­in­to­lat, näitä ovat mm. työ­paik­ka- ja opiskelu­ruokalat. Syynä on kuulem­ma keskit­tymi­nen ydin­toim­intaan, mut­ta oikea syy on että yksi­tyiset toim­i­jat otta­vat rav­in­to­lat hal­tu­un­sa ja haitalli­nen kil­pail­i­ja poistuu.

  80. Ft maail­mal­ta:
    Miten suh­taudutte apteekkarin, joka ei tee mitään työk­seen muu­ta kuin nos­taa palkkaa apteekkilu­val­la? Ei edes ole käynyt kat­so­mas­sa apteekki­aan, ei asu kun­nas­sa, eikä halua mil­lään taval­la osal­lis­tua työelämään. Halu­aa vain nos­taa palkkaa ja on omas­sa asuinkun­nas­saan toisik­si kovim­min tien­aa­va ihmi­nen. Kai tämä tuo sitä tur­val­lisu­ut­ta ja laatua…

    Hän ei nos­ta palkkaa, kuten on todet­tu. Hänen apteekkin­sa on toi­min­i­mi, jon­ka taloudelli­nen kohta­lo on myös hänen taloudelli­nen kohtalon­sa, ja päin­vas­toin.. Siten uskoisin hänen hoita­van asioitaan huo­mat­tavasti tarkem­min kuin olet havainnut.

    Sivu­men­nen sanoen en usko hal­li­tuk­sen halun­neen niinkään pönkit­tää sikakap­i­tal­is­ti­panki­irien taloudel­lista ase­maa, vaan yksinker­tais­es­ti pitää kynsin ham­pain kiin­ni kuivi­in puris­tet­tavista vero­tu­loista. Vai­h­toe­htoina ole­vat suuret kan­sain­väliset ketjut kun tun­netusti mak­sa­vat veron­sa mielu­um­min jon­nekin Cayman-saarille.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääkkei­den jakelu ter­veyskeskuk­sista loukkaa apteekkien oikeuksia.

    Ja juuri sik­si hal­li­tus aivan käsit­tämät­tömästi jät­tää muut­ta­mat­ta lakia estäen kaikkein järke­vim­män ja kus­tan­nuste­hokkaim­man toimin­nan lääke­jakelus­sa. Verovaro­jen kup­paami­nen jatkuu.

    Mik­si osana sote-uud­is­tus­ta hal­li­tus ei halua lisätä valin­nan­va­paut­ta, siis koko uud­is­tuk­sen keskeistä osaa, myös lääke­jakelus­sa mah­dol­lis­ta­mal­la myös julkisen palvelun nykyisen apteekki­toimin­nan rinnalle?

    Vas­taus kai on se, että valin­nan­va­paudel­la halu­taan ain­oas­taan yksi­ty­istää palvelu­ja ja varmis­taa että apteekkareil­ta tulee jatkos­sakin mukavasti rahal­lista tukea puolueille ja poliitikoille.

  82. Kseelle: Lääke­jakelu ei ole ver­rat­tavis­sa huoltoasemabis­nek­seen eivätkä sote-palve­lut kukkakauppoihin.

    Lund­vistin Jul­lelle: Suomi­han ei ole täl­lä het­kel­lä sivistys­val­tio, mut­ta sivistynyt yhteiskun­ta toimii niin, että jos jokin uud­is­tus tuo vain min­i­maal­ista hyö­tyä har­voille (ja jo muutenkin hyvässä ase­mas­sa oleville), mut­ta paljon hait­taa suurelle joukolle ja koko yhteiskun­nalle, sel­l­aista uud­is­tus­ta ei pidä tehdä. Mikä on se hirvit­tävä uhraus, minkä hyvä­tu­loinen hesalainen tekee vaikka­pa nykyisen apteekki­lain val­lites­sa? Onko kehä kol­mosen sisäl­lä nyt jotenkin han­kala löytää apteekkia? Joudut­teko matkus­ta­maan Hyvinkäälle tai Por­vooseen lähim­pään apteekkiin?

  83. vk: Mik­si osana sote-uud­is­tus­ta hal­li­tus ei halua lisätä valin­nan­va­paut­ta, siis koko uud­is­tuk­sen keskeistä osaa, myös lääke­jakelus­sa mah­dol­lis­ta­mal­la myös julkisen palvelun nykyisen apteekki­toimin­nan rinnalle?

    Sote-uud­is­tuk­sen ensim­mäisessä vai­heessaa kil­pail­lus­sa markki­nas­sa toimi­va perus­ta­son ter­vey­den­hoito, siis nykyiset ter­veysase­mat yhtiöitetään (ei yksi­ty­is­tetä). Jos apteekkioikeuk­sia on vapaana, täl­lainen ei-yksi­tyi­nen yhtiö voi kai palkata riit­tävän pätevän provi­isorin ja aloit­taa apteekki­toimin­nan hänen avul­laan. Yhtiön ja apteekkarin oikeudet ja velvol­lisu­udet jär­jestetään keskinäisel­lä sopimuksella.

  84. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri: Ylim­ielis­es­ti kat­sel­laan asioi­ta itsekkäästi omas­ta eli­it­tiku­plas­ta käsin, vaik­ka aina pitäisi ajatel­la ensin yhteiskun­nan heikoimpi­en ase­maa. Se on viiteke­hys, jos­ta lähde­tään. Jos jokin uud­is­tus tuo palvelun hyvä­tu­loiselle hesalaiselle 200 metriä nyky­istä lähem­mäk­si ja lisää pikkuisen valinnanvaraa

    Kyl­lä se on kaikkien etu, että laite­taan köy­hät mak­samaan lääkkeistä monopolihinnat!

  85. Lääkärin ja apteekkarin ammatit erotet­ti­in Euroopas­sa keski­a­jal­la, perus­teet edelleen relevantit.

    Kaksinker­tainen kon­trol­li edelleen sekin tarpeen avo­hoidon lääke­jakelus­sa, lääkäri määrää ja apteek­ki tark­istaa lääk­i­tyk­sen annos­tuksi­neen. Virheet- vaka­vatkin ‑oikaistaan ennen lääk­keen toimit­tamista. Sul­je­tul­la puolel­la — sairaalois­sa — vieheitä esiintyy.

    Ihan hölmöä ei hal­li­tuk­sen ehdo­tuk­ses­sa liene se, että hal­li­tus ehdot­taa selvitet­täväk­si apteekki­toimip­is­teille palve­lute­htävän kannal­ta järkevät sijain­tipaikat. Tässä työssä eivät Ter­veyskeskustenkaan sijain­nit selvi­tystyössä unohtune.

    Kun kaikkiekin apteekkien tulok­sen­muo­dos­tus jo on tänä vuon­na saatet­tu lääkesäästöjä haet­taes­sa lasku-uralle niin suur­in­mpi­en apteekkien voit­to­jen tason osalta hal­li­tus edelleen esit­tää harkittvak­si tarvet­ta apteekkiveron kiristämiseksi.

    Hölmön uud­is­tamisen sijaan näyt­täisi Hal­li­tuk­sen esi­tys johta­van varsin merkit­tävien alkaa koske­vien uud­is­tusten harkintaan.

  86. Län­si­mais­sa on per­in­teis­es­ti erotet­tu lääket­tä määräävä ja myyvä taho toi­sis­taan, ihan moraal­i­sista syistä.

  87. Fak­to­ja:
    Lääkärin ja apteekkarin ammatit erotet­ti­in Euroopas­sa keski­a­jal­la, perus­teet edelleen relevantit.

    Kaksinker­tainen kon­trol­li edelleen sekin tarpeen avo­hoidon lääke­jakelus­sa, lääkäri määrää­ja apteek­ki tark­istaa lääk­i­tyk­sen annos­tuksi­neen. Virheet- vaka­vatkin ‑oikaistaan ennen lääk­keen toimit­tamista. Sul­je­tul­la puolel­la – sairaalois­sa – vieheitä esiintyy. 

    Tarkoi­tatko, että yksi­tyisen omis­ta­mas­sa apteekissa far­maseut­ti on tarkem­pi kuin vaikka­pa mitä terveys(sote-)keskuksen apteekkia hoita­va far­maseut­ti olisi?

    Lähtöko­htais­es­ti lääkärin ja apteekin saami­nen saman katon alle on perustel­tua jo pelkästään sik­si, että sairas­ta ihmistä ei tulisi juok­sut­taa eri osoit­teessa sijait­se­vaan apteekki­in, tau­ti saat­taa siitä vain pahen­tua ja joskus joku muu voi saa­da tartunnan.

  88. “Mik­si osana sote-uud­is­tus­ta hal­li­tus ei halua lisätä valin­nan­va­paut­ta, siis koko uud­is­tuk­sen keskeistä osaa, myös lääke­jakelus­sa mah­dol­lis­ta­mal­la myös julkisen palvelun nykyisen apteekki­toimin­nan rinnalle?

    Vas­taus kai on se, että valin­nan­va­paudel­la halu­taan ain­oas­taan yksi­ty­istää palvelu­ja ja varmis­taa että apteekkareil­ta tulee jatkos­sakin mukavasti rahal­lista tukea puolueille ja poliitikoille.”

    Näin juuri. Eikö valin­nan­va­paut­ta voisi saa­da myös lääkkeisi­in; sairaala- tai ter­veyskeskus­lääkärin jäl­keen lääk­keet olisi mah­dol­lista saa­da samas­ta paikas­ta ja yksi­ty­is­vas­taan­otol­la käynyt saisi men­nä apteekki­in. Pian näk­isi kum­man sys­teemin ihmiset val­it­se­vat. Lääkärit eivät tietysti saisi mitenkään taloudel­lis­es­ti hyö­tyä määräämistään lääkkeistä. Sairaala­hoi­dos­sa lääk­keet ovat osa hoitoa ja näin pitäisi olla myös avo­hoi­dos­sa. Nyt lääke­hoito on keinotekois­es­ti erotet­tu muus­ta hoidosta.

  89. KL: Apteekkien määrä nousee kil­pailun vapaut­ta­neessa Ruot­sis­sa – kasvus­sa alueel­lisia eroja

    Tutkimuk­sen mukaan läh­es 99 pros­en­til­la ruot­salai­sista on nyt alle 20 min­uutin ajo­mat­ka lähim­pään apteekkiin.

    “Fyy­sis­ten apteekkien saatavu­us on nous­sut. Apteekkien määrä on kas­vanut, auki­oloa­jat ovat pidem­piä ja lääkkei­den saatavu­us on paran­tunut”, kom­men­toi apteekki­jär­jestön toim­i­tusjo­hta­ja Johan Wal­lér Sven­s­ka Dagbladetille.

    Naa­puris­sa vapau­tus ei ole ainakaan vielä saanut heinäsirkkalau­mo­ja sun mui­ta vit­sauk­sia liikkeelle?

  90. ksee: Ei avaamista kil­pailulle, vaan julki­nen monop­o­li. Pitää perus­taa polttoainelaitos/virasto, johon huoltoase­man pitäjät palkataan sit­ten työ­suh­teeseen kohtu­ullisel­la palkalla. 

    Hyvä idea. Tehdään tuokin.

    Tapio: ensim­mäisessä vai­heessaa kil­pail­lus­sa markki­nas­sa toimi­va perus­ta­son ter­vey­den­hoito, siis nykyiset ter­veysase­mat yhtiöitetään (ei yksityistetä). 

    Samaa kaavaa on käytet­ty kaikessa oikeis­ton yksi­tys­tämiski­imas­sa. Kakkos­vai­heessa myy­dään monop­o­li ali­hin­nal­la kaverille.

  91. Kir­joi­tus on van­ha, mut­ta kom­men­toin tätä sil­lä asia on muut­tunut olen­nais­es­ti aiem­mas­ta tilanteesta vuon­na 2020.

    Apteek­it löy­sivät por­saan­rei­jän laista ja ovat tuoneet omia vit­ri­ine­jä kaup­poi­hin ja kioskei­hin ympäri maa­ta. En tiedä, mil­lä lail­la voidaan tehdä etämyyn­tiä siten, että apteekki­tavara liikkuu kokon­aan sel­l­ais­ten käsien kaut­ta, joil­la ei ole mitään koulu­tus­ta tai osaamista, mut­ta nähtävästi se onnis­tuu. Ole­tan, että tätä kier­retään sil­lä, että puhe­li­men päässä tai jonkun muun etäy­htey­den päässä olisi apteek­ki. Kuitenkin lop­putu­los on se, että kioskeis­sa ja kaupois­sa on lääkkei­den käsikaup­pavalmis­teet vapaasti myytävänä. Ne voi ostaa kioskin tädiltä, joka myy Buranaa ihan samal­la taval­la kuin vaik­ka jugurt­tia tai keski­o­lut­ta. Ja samal­la kassalla.

    Ole­tan, että mon­et apteekkar­it näkevät nämä ”etäpis­teet” ei-toiv­ot­tavina, mut­ta samal­la ole­tan, että tämä on nykyaikaa ja lev­iää nopeasti ympäri maan. Käytän­nössä siis käsikaup­pa lääk­keet tule­vat ruokakaup­paan, mut­ta siten, että apteekkari edelleen vetää välistä. Se, minkä luulisi apteekkare­ja tässä kiin­nos­ta­van on se, että kuin­ka kauan eriva­paut­ta kat­sel­laan, jos apteekkari ulkois­taa kokon­aan apteekki­toimin­nan kioskeille ja ruokakaupoille ja antaa vaan niiden tehdä työn ja ottaa itse voitot.

    Ja mikä ihme lais­sa on muut­tunu, että lääk­keet ovat ylipäätään tulleet kioskei­hin ja kaup­poi­hin suomessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.