Raportointi kaupunkisuunnittelusta jatkuu

Vihreä val­tu­us­to­ryh­mä val­it­si min­ut jäsenek­si kaupunkiym­päristölau­takun­taan, jolle keskitetään viiden näkyisen lau­takun­nan tehtävät eli kaupunkisu­un­nit­telu, kiin­teistö, raken­nus, yleiset työt ja ympäri­astö. Vara­jäse­nenäni jatkaa Mikko Särelä. Sääli, etteivät äänestäjät ymmärtäneet vali­ta Mikkoa val­tu­us­ton varsi­naisek­si jäseneksi.

Meitä vihre­itä tulee ole­maan kaupunkiym­päri­astölau­takun­nas­sa neljä. Lau­takun­taa johtaa apu­lais­pormes­tari Sin­nemä­ki, ja kak­si muui­ta jäsen­tä lisäk­seni ovat Kaisa Hern­beg ja Tuo­mas Rantanen.

Min­ut valit­ti­in myös jatka­maan Helen Oy:n hal­li­tuk­ses­sa nyt sen puheen­jo­hta­jana, kun tähän asti olen ollut vara­puheen­jo­hta­ja. Toise­na vihreänä Heleni­in tulee Kaisa Hernberg.

Urbaanin liberaalipuolueen ekologinen lokero odottaa täyttäjäänsä

Kir­joituk­seni Mikael Jungner­in puolue­valin­nas­ta herät­ti niin paljon huomio­ta (luet­tu 18 000 ker­taa ) että on syytä jatkaa aihet­ta vähän syvemmälle.

Mis­tä tilaus kaupunki­maiselle puolueelle?

Mik­si tarvit­taisi­in kas­vavia kaupunke­ja edus­ta­va puolue vastapain­ok­si sille, että päämin­is­teripuolue vas­taavasti edus­taa Suomea kas­vavien kaupunkien ulkopuolella.

Suomes­sa kaupungis­tu­mi­nen sujuu onnahdellen ja sen seu­rauk­se­na koko maan talous on huonos­sa hapes­sa. Kaik­ki tiedämme, että Suomen talous on lamas­sa ja Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa menee lujaa. Tosi­asi­as­sa Ruotsin ero Suomeen johtuu jok­seenkin kokon­aan siitä, että kasvu Tukhol­mas­sa ja Göte­bor­gis­sa on ollut paljon nopeam­paa kuin Helsingissä.

Voimme tietysti kat­soa Helsingis­sä myös vähän peili­in, mut­ta aika suuri on ero myös val­tio­val­lan suh­tau­tu­mises­sa kaupungis­tu­miseen. Ruot­sis­sa se nähdään myön­teisenä ja val­tio osal­lis­tuu esimerkik­si Tukhol­man infrain­vestoin­tei­hin kym­menker­taisel­la sum­mal­la Suomeen ja Helsinki­in ver­rat­tuna. Suomes­sa kaupungis­tu­mista halu­taan edelleen rajoit­taa ja hidas­taa. Jat­ka lukemista “Urbaanin lib­er­aalipuolueen ekologi­nen lokero odot­taa täyttäjäänsä”

Liberaalivihreä nainen

Moni helsinkiläi­nen ja espoolainen on kysynyt min­ul­ta, mis­tä löytäisi lib­er­aalivihreän naisen; ketä vihreää naista voisi äänestää, sel­l­aista, joka ymmärtää elinkei­noelämää eikä ole punav­ihreä, nyt kun Tui­ja Brax ei ole ehdolla.

Helsingis­sä helpoim­min mieleen tule­va on val­tu­us­ton puheen­jo­hta­ja Tuuli Kousa (660), työu­ral­laan yri­tys­maail­mas­sa hyvin men­estynyt nuori nainen, jon­ka tähtäimessä on olla vielä joskus pörssiyri­tyk­sen toim­i­tusjo­hta­ja. Työsken­telee täl­lä het­kel­lä johta­jana OP-Pohjolassa.

Vähän räväkäm­pää lin­jaa edus­taa Lil­ja Tam­mi­nen (722), jos­ta oli puhe jo aiem­min ja jon­ka main­os on tuos­sa oikessa palkissa.

Kirsi_Louhelainen_KP-1WebEspoos­sa luon­te­va val­in­ta on Kir­si Louhe­lainen (244), tietotekni­ik­ka-alan asiantun­ti­ja ja kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan varapuheenjohtaja.

 

 

 

 

 

Pormestari valittakoon ensi kerralla suoralla kansanvaalilla

Pormes­tari­vaali voi sotkea kokoomuk­sen val­tu­us­to­ryh­män kokoon­panon pahan kerran

Lau­ri Tarasti sanoo päivän Hesaris­sa, että pormes­tari pitäisi vali­ta suo­ral­la kansan­vaalil­la. Hänen perus­teenaan on se vähän huono asetel­ma, johon val­tu­us­ton pienem­mät puolueet ovat joutuneet, kun hyvin tärkeässä äänestyk­sessä pormes­tarik­si voi vaikut­taa vain äänestämäl­lä kokoomus­ta, vihre­itä tai tyhjää.

(Oma vika. Pitikö pienem­pi­en puoluei­den väk­isin aset­taa oma ehdokas? Oli­si­vat ilmoit­ta­neet kumpaa pääe­hdokas­ta he tukevat.)

On kuitenkin toinenkin syy, mik­si nämä vaalit pitäisi irrot­taa toi­sis­taan. Pormes­tari­vaali voi sotkea pääpuoluei­den val­tu­us­to­ryh­mien sisäisen paikka­jaon. Jat­ka lukemista “Pormes­tari valit­takoon ensi ker­ral­la suo­ral­la kansanvaalilla”

Esimerkiksi näitä voisi äänestää Helsingissä

Alla on neljä sel­l­aista vihrei­den ehdokas­ta, jot­ka eivät ole nyt val­tu­us­tossa, mut­ta joi­ta suuresti toivoisin näkeväni tulevas­sa vihreässä val­tu­us­to­ryh­mässä. Ylipään­sä kehot­taisin kaikkia miet­timään tarkoin ei ain­oas­taan puoluet­ta vaan myös ehdokas­ta. Olen myös pyytänyt heiltä main­ok­sen tuo­hon oikeaan palkkiin.

 

Mikko Särelä, tekniikan tohtori, 721 Helsinki

Mikko Särelä on vaikut­tanut val­tavasti Helsin­gin kehi­tyk­seen. Hän perusti Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑sivus­ton, jos­sa käytäväl­lä korkeata­soisel­la kaupun­gin kehit­tämistä koske­val­la keskustelul­la on ollut paljon suurem­pi vaiku­tus Helsin­gin päätök­si­in kuin vaikka­pa Suomen keskus­tan val­tu­us­to­ryh­mäl­lä. Ansiois­taan Mikko on valit­tu myös vuo­den kaupunkilaiseksi.

Särelä on ollut vara­jäse­neni kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Tänä aikana hän on oppin­ut myös poli­it­tisen vaikut­tamisen, vaik­ka alus­sa siinä olikin vähän opet­tamista.  Me olemme olleet todel­la hyvä pari, kos­ka osaamme niin eri asioita.

Tästä työsken­telystä tulok­se­na on blog­itek­steistämme muokat­tu kir­ja Kaupunki­rak­en­tamisen aika.

Mikko on tekni­ikan tohtori ja työsken­telee pro­jek­tipääl­likkönä Aal­to-yliopis­ton taitei­den ja suun­nit­telun korkeakoulussa.

Mikko Särelä on jok­seenkin pakko saa­da valtuustoon.

Lilja Tamminen, yrittäjä, Helsinki 722

Lil­ja Tam­mi­nen  on eri­lainen nuori vihreä nainen.- Hän kuu­luu lib­er­aalivihreisi­in, toimii yrit­täjänä ja on paneu­tunut syväl­lis­es­ti työn muu­tok­seen dig­i­tal­isoitu­vas­sa ja robo­t­i­soitu­vas­sa maailmassa.

Hänen vahvuuk­sis­taan ker­to­vat myös luot­ta­mus­toimet: HKL:n johtokun­nan jäsen ja kaupung­in­hal­li­tuk­sen IT-jaos­ton varajäsen.

Hän on kir­joit­tanut kir­jan Oli­pa ker­ran työ  yhdessä Juu­so Pesälän kanssa. Vaik­ka min­ul­la on kir­jas­ta myös vähän huo­mautet­tavaa, se ker­too vaku­ut­tavasti siitä, että asioi­ta on pohdit­tu syväl­lis­es­ti ja oival­tavasti. Eri­tyisen ihas­tunut olin siihen, miten määritel­lään kansan kesku­udessa paljon käytet­ty ter­mi ”Oikea työ”. Se on työ, joka on help­po automatisoida.

Kir­jan voi halutes­saan ostaa tästä.

Kir­jas­sa on monia omaperäisiä asioi­ta. Siinä kan­nate­taan muun muas­sa ydin­voimaa vas­tauk­se­na ilmas­ton­muu­tok­seen, Joten jos etsii ydin­voimamyön­teistä vihreää ehdokas­ta niin…

Lil­jas­sa min­ua miel­lyt­tää pait­si asi­akeskeisyys ja mod­ernisu­us, myös taloudelli­nen ajat­telu ja lib­er­al­is­min per­in­teen kun­nioi­tus. Eri­tyis­es­ti min­ua kuitenkin tyy­dyt­tää pyrkimys pois aat­teel­li­sista kuplista ja ymmärtää eri­lais­ten ihmis­ten ajat­telua. Myös maahanmuuttokysymyksissä.

Pankaa nimi muis­ti­in. Lil­jas­ta kuul­laan vielä!

Kati Juva, neurologian erikoislääkäri, 643 Helsinki

Kati Juva on vihrei­den kan­tavia voimia ter­vey­den­huol­lon kysymyk­sis­sä. Hän on ollut paljon lääkärei­den aat­teel­lises­sa työssä mm. Duodec­im-seu­ran kaut­ta. Erit­täin syvälli­nen ja tas­apain­oinen alan osaa­ja. Hyvästä työnäyt­teestä käynee tämä nose­bo-ilmiötä koske­va tek­sti Viit­teen sivuilla. 

Kati juva on voimakkaasti mukana myös rauhan­li­ik­keessä, eri­tyis­es­ti lääkärin ydin­so­taa vas­taan ‑jär­jestössä.

Kuriosi­teet­ti­na mainit­takoon, että tutus­tu­in Kati Juvaan ensim­mäi­nen ker­ran Koijärvi-liikkeessä.

Pekka Salmi, tekniikan lisensiaatti, 708 Helsinki

Pekka Sal­mi olisi oiva vahvis­tus vihrei­den talousosaa­jien joukkoon. Näitä meil­lä tarvi­taan, kos­ka vihrei­den vas­tuu Helsin­gin johtamises­sa tullee joka tapauk­ses­sa kas­va­maan. Hän toi­mi aiem­min Sitrassa kestävän talouden ja liike­toimin­nan kehit­täjänä. Hän on ollut yli 30 yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa ja toimii nyky­isin yri­tys­ten neuvonantajana.

Pekan yri­tysak­ti­ivi­su­udessa yhdis­tyy aat­teelli­nen pyrkimys – sik­si hän onkin vihrei­den eikä kokoomuk­sen ehdokkaana. Hän on esimerkik­si toimin­ut aiem­min Helsin­ki Allas oy:n hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana pitämässä Kata­janokalle tule­van allashankkeen talout­ta pystyssä.

Juoru­osas­tolle tiedok­si, että Pekka on naimi­sis­sa Veera Mus­tosen kanssa, joka oli vihrei­den val­tu­us­to­ryh­mässä vuosi­na 1996 – 2000.

= = = =

Niin, tietysti min­u­akin saa äänestää.

Ode, 716 Helsinki

Tampereella äänestäisin Jaakko Stenhälliä (257)

Jaakko Stenhäll, Tampere (257)

Diplo­mi-insinööri yllät­tää ja ymmärtää varsin hyvin talout­ta. Hän on yksi vihrei­den talous­poli­ti­ikan arkkite­hdeistä, jota toivoisin puolue­jo­hdon kuun­tel­e­van enemmänkin.

Jaakko on ollut Tam­pereen yhdyskun­ta­lau­takun­nan vara­puheen­jo­hta­ja (helsingik­si kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta) ja ajanut siel­lä mod­er­nia kaupunkipoli­it­tista ajattelua.

Jos Sten­hällin kaltaisia olisi maakun­tapääkaupungeis­sa enem­mänkin, meil­lä Helsingis­sä asun­to­jen hin­nat eivät olisi niin kalli­ita. Urbaa­nia elämää arvostavien ei tarvit­sisi kaikkien muut­taa Helsinkiin.

Espoossa äänestäisin Tiina Eloa

Tiina Elo, Espoo 194

Tiina Elo on tolkullis­es­ti ajat­tel­e­va ja aikaansaa­va. Sik­si hänelle onkin uskot­tu tärkeitä luot­ta­muste­htäviä. Edel­lisel­lä kaudel­la hän oli Espoon kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan vpj (ne ovat yleen­sä kovaa porukkaa 😊) ja nyt peräti kaupung­in­hal­li­tuk­sen 1. vara­puheen­jo­hta­ja. Kiin­nos­tus kaupunkisu­un­nit­telu­un näyt­tää jatku­van, kos­ka hän on kaupung­in­hal­li­tuk­sen valvo­jana lau­takun­nas­sa. Hän on myös kaupung­in­hal­li­tuk­sen tila- ja asun­to­jaos­ton puheen­jo­hta­ja. Siinä hän on joutunut rankasti paneu­tu­maan sisäilmaongelmiin.

Jos Tiina Elon kaltaisia poli­itikko­ja olisi pääkaupunkiseudul­la enem­män, seudun kaupunkien yhteistyö sujuisi paljon parem­min – ja sen mukana kaik­ki muukin sujuisi paremmin.

Liikennevaalit

Pormes­tari­ten­tit ovat sujuneet kovin saman­mielis­es­ti. Suuria ero­ja ei ole saatu syn­tymään kuin retori­ikalla. Helsin­gin kun­nal­lispoli­ti­ik­ka on sen ver­ran pitkälle kehit­tynyt­tä, että pää­su­un­nista ollaan yksimielisiä.

Se, mikä todel­la erot­taa ja jol­la on todel­lista merk­i­tys­tä, on liikenne.

Edes liikenne ei erot­tele niin paljon kuin ennen, kos­ka kokoomuskin on ymmärtänyt, että kaupunki­rak­en­teen tiivistyessä uuden yleiskaa­van mukana ei ole mah­dol­lista säi­lyt­tää henkilöau­to­jen kulku­muo­to-osu­ut­ta niin suure­na kuin se nyt on. Eivät mah­du. Sik­si on kohta­lainen yksimielisyys tukeu­tu­mis­es­ta pikaratikoi­hin, joskin niiden rak­en­tamisen aikataulus­ta on erim­ielisyyt­tä. Kysymys investoin­tien rahoit­tamis­es­ta on keskeinen. Jat­ka lukemista “Liiken­nevaalit”

Haluatko äänestää valtuutetuksi korkeasti koulutettua?

Viite ry on tieteen ja tekni­ikan vihrei­den jär­jestö. Se kuu­luu vihreän liiton val­takun­nal­lisi­in jäsen­jär­jestöi­hin, siis jär­jestöi­hin, jot­ka eivät edus­ta mitään paikkakun­taa, vaan tiet­tyä erikoisalaa. Viit­teen piiris­sä käy­dään varsin korkeata­soista yhteiskun­nal­lista ja tek­nol­o­gista keskustelua. Jär­jestöl­lä on ehdokkai­ta 20 paikkakun­nal­la. Niitä voi selail­la tässä.

Oodi Anni Sinnemäelle — miksi olen muuttanut käsitystäni hänestä täysin

Olin raivois­sani vuo­den 1999 eduskun­tavaalien vaali­valvo­jai­sis­sa, vaik­ka vihreät oli­vat voit­ta­neet ja olin itse tul­lut val­i­tuk­si hyväl­lä ään­imääräl­lä. Joku turha julkkis — laulun­sanoit­ta­ja Anni Sin­nemä­ki — oli pudot­tanut Euroopan ensim­mäisen vihreän min­is­terin Pekka Haav­is­ton. Kuka tämän otti ehdokkaak­si? Eikö ymmär­retä, että jos kalastelemme ääniä julkkise­hdokkail­la, he voivat tul­la myös val­i­tuik­si? Syylli­nen, Otto Lehtipuu, näyt­ti aika nololta.

En olisi ikinä kuvitel­lut, että Anni Sin­nemäestä oli tule­va vihrei­den puheen­jo­hta­ja, min­is­teri, apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja ja että pitäisin hän­tä eri­no­maise­na ehdokkaana Helsin­gin pormestariksi.

Ei päät­tynyt siihen myöskään Pekka Haav­is­ton poli­it­ti­nen ura, vaik­ka siltä juuri sil­lä het­kel­lä näytti.

Opin nopeasti eduskun­nas­sa kun­nioit­ta­maan Annin eri­no­maista kykyä oppia uut­ta. Tämä turha julkkis kohosi lah­jakkuuk­sia vili­sevässä ryh­mässä nopeasti keskeiseen ase­maan. Olen joskus sanonut julkises­ti, että eduskun­nas­sa on vain kymme­nen kansane­dus­ta­jaa, jot­ka ymmärtävät, miten kun­tien val­tiono­su­usjär­jestelmä toimii, ja Anni on yksi heistä. Jat­ka lukemista “Oodi Anni Sin­nemäelle — mik­si olen muut­tanut käsi­tys­täni hänestä täysin”