Näin vaalien alla kokoomuslaiset, erityisesti Tatu Rauhamäki ja Jan Vapaavuori ovat esittäneet, että kun Helsingin taloudessa on taas saatu nenä niukin naukin vedenpinnan yläpuolelle, on syytä rientää alentamaan veroja.
[Lisäys 3.4. klo 19:30. Jan Vapaavuori näyttää ottaneen vähän etäisyyttä puolutovereidensa verolinjauksiin viikko sitten Kauppalehden pormestaripaneelissa, ja tyytyy esittämään, että veronalennuksista pitäisi keskustella.]
Samat kokoomuslaiset kirjoittivat pian tämän jälkeen yhteisen vetoomuksen, että valtion on huolehdittava rahanjaossa siitä, että suurten kaupunkien kyky tehdä investointeja paranee.
”Suurkaupunkien kokoomusvaikuttajat ymmärtävät sote-uudistuksen välttämättömyyden, mutta edellyttävät, että samassa yhteydessä kiinnitetään riittävästi huomiota suurimpien kaupunkien investointikyvyn turvaamiseen. ”
Yrittäisivät päättää, mitä mieltä rahan riittävyydestä ovat. Näistä kahdesta kannanotosta vain toinen voi olla oikein. Äänestän tätä jälkimmäistä.
On suoraan sanoakseni surkeaa lobbausta ensin julistaa, että meillä on rahaa niin, että ranteita pakottaa ja sitten mennä sanomaan, että me emme pärjää, ellei valtio järjestä meille lisää rahaa.
= = =
Helsingin talous sukelsi aika syvälle. Veljet ja siskot vasemmalta julkistavat, kuinka paljon Helsinki on tehnyt voittoa ikään kuin eivät tietäisi, miten kunnan ”voitto” lasketaan. Jos kaupunki ei tuottaisi lainkaan ”voittoa”, se joutuisi rahoittamaan kaikki kasvun vaatimat investoinnit velkarahalla. Velkaa kaupunki on joutunut ottamaan aika paljon, mutta onneksi on edes vähän ollut sitä ylijäämää, jolla kasvua on voitu myös rahoittaa.
Viime vuonna pystyttiin lainoja myös lyhentämään noin 200 miljoonalla eurolla, kun sitä on ensin jouduttu ottamaan paljon enemmän lisää. Tämä rahoitettiin suunnilleen kokonaan maata myymällä, joten ei sekään osoittanut kaupungin taloustilanteen paranemista.
Vihreät olivat hyväksymässä ankaraa säästökuuria kaupungille, jotta velka ei menisi ihan mahdottomaksi. Me olemme tukeneet tätä sinänsä ikävää politiikkaa kaupungin talouden pelastamiseksi, emme verojen alentamiseksi. Itseasiassa noudatettu menokaava, jossa menojen reaalikasvu = väkiluvun suhteellinen muutos – 1%, tuli minun ehdotuksestani.
Osana talouden pelastusohjelmaa säädettiin investointikatosta. Oli tärkeätä karsia pois aivan ylettömän kalliita investointeja. (Ne muuten olivat pääosin autoilua palvelevia monitasoliittymiä ja tunneleita.) Sen sijaan oli peräti tyhmää viivästyttää sellaisia asuntoalueiden kasvun välttämättömäksi tekemiä investointeja, jotka piti tehdä joka tapauksessa jossain vaiheessa. Kun reaalikorot ovat negatiivisia, on halvempaa tehdä investoinnit aikaistettuina kuin viivästettyinä.
Lauttasaarelaiset ovat viime aikoina kovasti purnanneet, että alueelle on liian vähän päiväkoti- ja koulutiloja. Niin onkin. Kai Lauttasaaressa se kuitenkin ymmärretään, että säästämisestä sekin johtuu. On vähän epärehellistä kokoomuspoliitikoilta vaatia yhtä aikaa verojen alentamista ja Lauttasaarta koskevien investointien aikaistamista. Lauttasaari ei myöskään ole ainoa kaupunginosa, joka on kärsinyt tästä investointien lykkäämisestä.
Aika vaikea on sovittaa yhteen myöskään halua alentaa veroja ja sitä, että kaupungin pitäisi muka rakentaa 700 miljoonalla eurolla keskustatunneli.
Investointikatossa on muutakin korjaamista, mutta ainakin nyt olisi hyvä nopeuttaa uusien ja kasvavien asuinalueiden palvelurakentamista. Lauttasaaressakin, mutta ei vain Lauttasaaressa. Investointikaton muista ongelmista kirjoitan joskus erikseen.
Siksi en ryntäisi alentamaan kunnallisveroa. Käyttäisin parantuneen taloustilanteen siihen, että tekisin tästä kaupungista entistäkin paremman.
Jos haluamme menestyä kilpailussa kokoomuksen kaipaamista hyvistä veronmaksajista, tärkeämpää kuin puoli prosenttiyksikköä kuntaverossa on se, että Helsinki on hyvä paikka olla ja elää, julkinen tila on kunnossa; joukkoliikenne toimi, puistot ovat hyvin hoidettuja ja katukuva kunnossa.
Tarvitaan positiivisia tavoitteita.
= = = =
Nousukausi on muuten aivan väärä aika alentaa veroja. Se johtaa ensin suhdanteiden ylikuumenemiseen ja sitten kun suhdanteet heikkenevät, veroja on nostettava aivan liikaa, koska sukanvarteen ei nousukaudelta jäänyt mitään, jolloin lama vain syvenee. Suomen talous on tuhottu kaksi kertaa typerillä veronalennuksilla nousukauden aikana, vuonna 1989 ja 2007.
Vuonna 2007 Sari Sairaanhoitaja (kok.) ei (yksin) johtanut palkkainflaatioon. Suhdanteiden tahallinen ylikuumentaminen veroja alentamalla oli ehkä vielä suurempi syy.
Nousukausi voi olla väärä aika laskea veroja, mutta täysin oikea aika laskea menoja. Erityisesti kulutusmenoja, investoinnit pitää käsitellä eri tavalla. Valitettavasti poliitikot usein kunnostautuvat ’jakovara’-puheillaan ja varmistavat näin kovemman kärsimyksen kun lama taas koittaa.
En tiedä onko mitään suuria kuntavaaliteemoja liikkeellä, mutta ihmetyttää miten tästä tärkeimmästä, eli taloudesta ja investoinneista, voidaan olla näin hiljaa. Pelkkää höpöhöpöä vaalimainoksissa. Vapaavuori taitaa olla oikeasti peloissaan, että ei pääse pankkiirin virastaan pormestariksi. Yleensä ei ole alentunut ihan tällaiseen, vaikka muut kokoomuksessa ovatkin. Viimeinenkin edes vähän asiallinen konservatiivi on kuollut, vaikka joku siellä samalla naamalla vielä heiluukin.
Jos Sinnemäki saisi otettua aloitteen itselleen, eikä vain puolustautuisi, niin ihan kaikki tällainen roskapopulismi äänestäjien lahjomisineen ei menisi läpi ja koko vaalitaistoon tulisi ihan oikeitakin asioita. Vapaavuorikin joutuisi myöntämään, että kokoomus on ihan eri puolue valtuustossa kuin mitä nyt hän antaa olettaa. Kepun kanssa kilpailee pahimman valehtelijan tittelistä.
Käy miten käy, niin toivottavasti valtuustosta löytyy enemmistö piirittämään kokoomuksen ja tekemään siitä vaarattoman. Muuten kaupunki menee taas päin helvettiä. Olisihan se hauska antaa Tukholmalle päihin ja päästä kansainvälisen ihailun kohteeksi, mutta ei se veronalennuksilla tapahdu.
OS: ”Nousukausi on muuten aivan väärä aika alentaa veroja. Se johtaa ensin suhdanteiden ylikuumenemiseen ja sitten kun suhdanteet heikkenevät, veroja on nostettava aivan liikaa, koska sukanvarteen ei nousukaudelta jäänyt mitään, jolloin lama vain syvenee.”
…ja tämä ongelma ratkeaa sillä, että julkea sektori käynnistää voimakkaan investointiohjelman kirstuun tulvivien verovarojen turvin?
Ei Jan Vapaavuori ole ollut kovin äänekkäästi kannattamassa verojen alentamista tässä tilanteessa. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ei-pida-hatikoida-verojen-kanssa—helsingin-veroprosentti-puhutti-pormestaripaneelissa/cXUikh3G
Molempia tarvitaan, eivätkä ne sulje pois toisiaan. Veronalennuksia tarvitaan, koska nykyinen verorasitus tappaa toimeliaisuuden ja lopulta toimivan yhteiskunnan. Mutta tarvitaan myös investointeja ja niihin riittää rahaa yllin kyllin, kunhan ylimitoitettua sosiaaliturvaa leikataan edes vähän. Kyse siis ei ole joko tai vaan sekä että tilanteesta.
US Puheenvuoro: ”Verot kuuluvat kansalle, eivät poliitikoille”
”Tähän kiteytyy jotain hyvin olennaista nykyisestä poliittisesta meiningistä. Vaikka veronmaksajat tekevät koko yhteiskuntaa pyörittävän työn, rahat eivät varsinaisesti ole heidän, vaan poliitikkojen. Rahaa ”laitetaan” veronkevennyksiin ikään kuin olisi jokin armopulla kansalaiselle, että poliitikko ottaa hänen lompakostaan hiukan vähemmän rahaa.”
…eipä juuri lisätävää.
Miksiköhän ei kelpaa se ilmeinen ja oikea ratkaisu? Helsinki tuhlaa rahaa tarjoamalla palvelutasoa joka ei ole pakko. Se on sellaista poliitikkojn mikro-manageerausta joka tuottaa hyvää mieltä vaikkpa vihreiden kokouksiin. Leikkaamalla ei pakollista kulutusta voi sekä investoida että leikata veroja. Poliitikot ei vaan osaa luottaa markkonoiden tehokkuuteen
Mikä on ylimitoitettua sosiaaliturvaa, ja mikä (kvantitatiivisesti ilmaistuna) olisi tässä ehdotettua sen ”leikkaamista edes vähän”? Kun vielä huomioidaan, että puhe on jostakin kunnallisverolla rahoitettavasta asiasta.
Joku fiksu ihminen ehkä osaisi määrittää, mikä osa sosiaaliturvasta yms. on itse asiassa investointia, joka tuottaa tulevaisuudessa tai ehkäisee entistä suurempia tulevia menoja. Tämän voisi aktivoida taseeseen ja talousluvut näyttäisivät ihan toisilta 😉
Jos sosiaaliturvaa leikataan, että voidaan tehdä investointeja, kysymys on valinnasta. Ylimitoitettu sosiaaliturva on sellainen, johon ei ole varaa.
Olisiko ainoa merkittävä asia, josta kunta voi täysin itsenäisesti päättää, olla kunnan vuokra-asuntojen rakentaminen ja niiden vuokrataso.
Jos minulta kysytään, niin ansiosidonnainen työttömyyskorvaus tulee ensimmäisenä mieleen. Sellainen kohtuullinen minimileikkaus voisi olla 95% tai mikä sen verokiilasta – ei siis työntekijän maksamista vapaaehtoisista vakuutusmaksuista – tuleva maksuosuus nyt tarkkaan ottaen sitten onkaan.