Autopaikkanormi on haaskausta

Vaa­timus autopaikoista tuli kaavoihin joskus sodan jäl­keen. Väljässä met­sälähiössä pysäköin­tipaikat mah­tu­i­v­at maan tasoon eivätkä ne sik­si mak­sa­neet juuri mitään.

Nyt kaavoite­taan tiivistä kan­takaupunkia esiku­vana Töölö tai Kallio. Autot eivät mah­du maan päälle eivätkä edes kadun varteen.

Talon alla autopaikat mak­sa­vat 30 000 – 70 000 €. Pysäköin­ti­talos­sa raken­nuskus­tan­nuk­set ovat vain noin 20 000 euroa paikkaa kohden, mut­ta tämän päälle tulee tont­ti, jol­ta asuin­ta­lo on syrjäytetty.

Töölö ja Kallio ovat halut­tu­ja asuinaluei­ta, vaik­ka asun­non mukana ei saa autopaikkaa edes rahalla.

Suun­nit­teli­ja las­kee autopaikan tarpeen kaavas­ta, jos­sa on kyl­lä mukana etäisyys metroase­maan, mut­ta ei autopaikan hin­taa. Kos­ka auto on vält­tämätön, sille nyt vain on olta­va pysäköin­tipaik­ka, mak­soi mitä mak­soi. Ekon­o­misti ei puhu tarpeesta vaan kysyn­nästä ja kysyn­nässä on aina mukana hintajousto.

Helsingis­sä raken­netaan näitä velvoiteau­topaikko­ja noin sadal­la miljoon­al­la eurol­la vuodessa. Jos pidämme autopaikko­jen tarpeena sitä määrää, joka menisi kau­pak­si tuotan­tokus­tan­nushin­nal­la, teemme autopaikko­ja vuosit­tain kym­me­nien miljoonien edestä liikaa ja mak­samme sen kalli­ina asuntoina.

Autopaikko­jen hin­ta sälytetään kokon­aan tai osit­tain asun­to­jen hin­taan, kos­ka muuten ne eivät menisi kau­pak­si. Ei kytkykaup­pa tee niistä yhtään halvempia.

Hölmöil­lä sään­nöil­lä päästää siihenkin, että paikko­ja on yhtä aikaa liikaa ja liian vähän. Jos kolmea asun­toa kohden tehdään kak­si autopaikkaa, jot­ka jae­taan nimel­lis­es­tä hoito­vastiket­ta vas­taan ensim­mäisille halukkaille, niitä ei riitäkään kaikille. Hyvin riit­täi­sivät, jos niistä otet­taisi­in kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hinta.

Ainakin autopaikat pitäisi huu­tokau­pa­ta vuosit­tain asukkaiden kesken. Pitäähän osakkai­ta kohdel­la tasapuolisesti.

Auto on toisille vält­tämätön, toisille tarpee­ton ja mon­elle jotain siltä väliltä.  Kan­takaupun­gin ruokakun­nista vähem­mistöl­lä on auto. Jos autopaikan hin­ta olisi oikeasti 50 000 euroa tai kuukau­sivuokra 300 euroa, moni har­voin autoa käyt­tävä vuokraisi tarvit­taes­sa auton tai käyt­täisi taksia.

Suun­nit­telijoiden mukaan autopaikko­ja ei voi­da tehdä kysyn­nän mukaan, kos­ka kysyn­tä voi kas­vaa myöhem­min. Yri­tys­maail­mas­sa hal­li­taan han­kalam­minkin ennustet­tavia riske­jä, mut­ta voihan osan autopaikoista kaavoit­taa paisun­tasäil­iök­si pysäköin­ti­taloon, raken­net­tavak­si sit­ten, kun kysyn­tää ilmenee.

Markki­nat aut­taisi­vat muutenkin. Autopaikat vaa­di­taan ton­til­ta, kos­ka kaik­ki eivät voi kävel­lä pitkää matkaa autol­ta asun­nolle. Tehtäköön osa paikoista ton­tille ja osa vähän kauem­mak­si vaik­ka melu­muurik­si moot­tori­ti­etä vas­ten raken­net­tuun pysäköin­ti­taloon. Joka tarvit­see autoa päivit­täin, ottaa vähän kalli­im­man paikan ton­til­ta ja joka käyt­tää autoa har­voin, pää­tyy halvem­paan paikkaan kauempana.

Robot­ti­au­to­jen on uumoil­tu tekevän omas­ta autos­ta kaupungeis­sa tarpeet­toman. Niitä odotel­lessa kan­nat­taisi edis­tää auto­jen yhteiskäyt­töä. Se on kuin robot­ti­tak­si pait­si, että sitä pitää ajaa itse. Ran­skalai­sis­sa kaupungeis­sa on auto­ja käytet­tävis­sä samaan tapaan kuin kaupunkipyöriä Helsingis­sä. Sel­l­aisen saa käyt­töön­sä kän­nykäl­lä. City­Car­Club toimii Helsingis­sä samal­la peri­aat­teel­la, mut­ta sen liikei­dea ei ole läht­enyt lentoon.

Auto­jen yhteiskäyt­töä ei tarvitse edis­tää – riit­tää, että liikei­dean sabotoimi­nen lopete­taan. Jos autopaikas­ta jou­tu­isi mak­samaan oikean hin­nan, yhteiskäyt­tö lisään­ty­isi val­tavasti. Käytön lisään­tyessä se muut­tuisi skaalae­tu­jen vuok­si edullisemmaksi.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Arvopaperi-lehdessä

 

 

110 vastausta artikkeliin “Autopaikkanormi on haaskausta”

  1. Kan­nat­taisiko vain kat­soa Tallinnaan tässä asiassa?

    Vastaa

  2. Autot ja autoilu ovat niitä nykya­jan ilmiöitä, joi­hin eivät päde nor­maalin logi­ikan lait. 

    Automiehille (sel­l­ainen olen itsekin) autoilua ja kaikea siihen liit­tyvää pitää suosia ja tukea, kos­ka autoilua nyt vain pitää suosia ja tukea. Paras silmänkään­tötemp­pu on se, että autoil­i­jat valit­ta­vat kaiken aikaa sitä, miten heitä sor­re­taan, vaik­ka oikeasti heitä (varsinkin kapungeis­sa) suositaan.

    Oikeasti mei­dän kan­nat­taisi jo kään­tää katse kohti tule­vaisu­ut­ta ja ruve­ta suun­nit­tele­maan kaupunke­ja, jois­sa autoilun osu­ut­ta vähitellen pitkäl­lä aikavälil­lä vähennetään. 

    Tämä autopaikkanor­mi on yksi niistä asioista, joista kan­nat­taisi välit­tömästi aloittaa.

    Vastaa

  3. Kalasa­ta­mas­sa erään taloy­htiön pihakan­nen alle raken­net­tu­jen autopaikko­jen osalta hal­li­tus esit­ti kuukausi­mak­sun pudot­tamista 60 eurosta 30 euroon.

    Het­ken sai yhtiökok­ouk­ses­sa perustel­la mik­si alen­nus on perus­tee­ton ja esi­tyk­sen muut­tumaan. Kuukausi­mak­sul­la pitäisi pait­si mak­saa tolp­pasähkö ja auto­hallin siivous, niin myös jos­sakin järkevässä ajas­sa kuo­let­taa investoin­ti. 30 euron mak­sul­la takaisin­mak­sua­jak­si tulisi pitkälti yli 100 vuotta.

    Uusis­sa talois­sa osake­paikko­jen hin­nat ovat usein 15–20000 euroa. Siihenkin hin­taan sisäl­tyy paljon asun­non osta­jien mak­samaa subventiota.

    Ehdot­tomasti kan­natan, että autoil­i­jat mak­sa­vat pysäköin­nistä sen todel­liset kus­tan­nuk­set. Asun­to­jen ja asumisen hin­nan laskemisek­si on tehtävä lukuisia uud­is­tuk­sia ja tämä on yksi niistä. Itse autoilen ja ok-talos­sa asu­vana saan maksaa.

    Autoil­e­van ei ole pakko ostaa tai vuokra­ta autopaikat­tomas­ta talosta asun­toa. Autopaikkanormista pitää luop­ua. Miten se tapah­tuu, kuka esit­tää ja kuka päättää?

    Vastaa

  4. Kuin­ka pitkälle liiken­net­tä uud­is­tavas­sa mur­rokses­sa pitää ede­tä ennen kuin autopaikkanormista luovutaan?

    Vastaa

  5. Ja jos julk­ista liiken­net­tä ja yleen­säkin liikku­mista kan­takaupungis­sa paran­net­taisi­in eikä koko ajan heiken­net­täisi, niin ei tarvit­sisi pan­na näin paljon paukku­ja autoilun vas­tus­tamiseen. Liikku­misen ongel­mat helpot­tuisi­vat, kun otet­taisi­in kaikkien tarpeet tas­a­puolisem­min huomioon.

    Vastaa

  6. Eikö asun­non hin­nan pitänyt määräy­tyä kysyn­nän perus­teel­la eikä raken­nuskus­tan­nusten perusteella?

    Vastaa

    1. Eikö asun­non hin­nan pitänyt määräy­tyä kysyn­nän perus­teel­la eikä raken­nuskus­tan­nusten perusteella?
      Mak­sa­jak­si tässä jää kaupun­ki, joka omis­taa maan. Kun asun­non hin­ta ei nouse hyödyt­tömän autopåaikan ansios­ta, raken­nuskustyan­nuk­set nou­se­vat, tar­jouskil­pailus­sa ton­tin hin­ta las­kee. Van­hus­ten vaipoista sekin on siis pois.

      Vastaa

  7. vk:
    Kalasa­ta­mas­sa erään taloy­htiön pihakan­nen alle raken­net­tu­jen autopaikko­jen osalta hal­li­tus esit­ti kuukausi­mak­sun pudot­tamista 60 eurosta 30 euroon.

    Ei mieliku­vi­tus tule riit­tämään puoli­inkaan niistä tilanteista, mihin taloy­htiöis­sä autopaikko­jen vuok­si joudu­taan, kun­han Kalasa­ta­ma ja Jätkäsaari ovat valmi­it. Että jos olisin asun­toa uud­es­ta talosta osta­mas­sa, niin enpä kyl­lä ostaisi, jos autopaikat eivät ole osakkeina ja niille yj:ssä määritel­ty vastikeosuutta.

    Ihan var­masti riidel­lään mak­su­ista. Ihan var­masti päädytään oikeu­teen saak­ka. Ihan var­masti tul­laan lop­ul­ta häkit­tämään auto­halle­ja. Ja onnel­lisia ovat ne taloy­htiöt, jot­ka löytävät käyt­tämät­tömille auto­hal­li­ti­lalle ensim­mäis­ten joukos­sa vuokralaisia, sil­lä muille ei riitä.

    Vastaa

  8. Sib­bo San Sebas­t­ian:
    Eikö asun­non hin­nan pitänyt määräy­tyä kysyn­nän perus­teel­la eikä raken­nuskus­tan­nusten perusteella? 

    Jos kadun­var­si­paikko­ja muutet­taisi­in lisäkaistoik­si autoille, bus­seille, ratikoille, fil­lareille ja paikoin lev­eäm­mik­si jalka­käytäviksi, niin kelpaisiko?

    Vastaa

  9. Antakaa rak­en­taa paikat pysäköin­ti­taloon jon­ka paikalle voi tehdä aikanaan asun­to­ja, joko prka­mal­la tai runk­oa hyväk­si käyt­täen. Sen tont­ti on hyvä sijoi­tus jos nor­mi joskus pure­taan ja auto­jen käyt­tö oikeasti vähe­nee. Taloy­htiö voi sil­loin tehdä vaik­ka putkire­mon­tin niil­lä raken­nu­soikeud­es­ta rahoil­la ja kaupun­ki tiivistyy taas vaiheittain. 

    Kaiken ei tarvitse olla nyt heti valmista vaan muu­tok­seen voi varautua. Sik­si olisi hyvä että jos halu­taan väljää irto­taloista muo­dos­tu­vaa lähiörak­en­tamista jota nykyään vielä kaavoite­taan, suun­nitel­laan kuitenkin jo tule­vaisut­ta ajatellen ruu­tukaavaa umpiko­rt­teleik­si mut­ta tois­taisek­si raken­netaan vain joka toinen talo. Aikanaan riv­istö voidaan täy­den­tää valmi­ik­si kun nyk­yarkkite­hdit ovat eläkkeellä.

    Vastaa

  10. Mikä ongel­ma tässä on? Kun ostaa autopaikan poikkeuk­set­ta ostaa myös asun­non! Enpä ole vielä näh­nyt yhtään komero­ton­ta asun­toa! Mie­lenki­in­nol­la odotan mil­loin kaavoite­taan ker­rosta­lo tai jopa kokon­ainen kort­teli jos­sa ei ole yhtään autopaikkaa? Ja tuo “nor­mi” on hit­sat­tu taloon koko sen elinkaaren ajak­si. Poikkeaako vuokrat­a­lo tuos­ta jotenkin — luulisi, että se nyt ainakin olisi helpom­min toteutet­tavis­sa? Ehkä ns opiske­li­ja-asun­not oli­si­vat tuol­laisia? Mik­siköhän niitä ei tehdä ns perheasunnoiksi.
    Sekin kiin­nos­taa onko ko talon neliöhin­ta todel­la alhaisem­pi ja ken­ties kuin­ka paljon? Sel­l­aista ihmettä odotellessa.
    Lau­takun­ta voisi paa­lut­taa ukaa­sein tuol­laisen toteutukseen!

    Vastaa

  11. Kun yksi­ty­isautoilu ja etenkin auton omis­t­a­mi­nen närästää, kan­nat­taisiko asi­aa läh­estyä toisin eväin?
    Espoolaisille (ja muillekin) työ­suhdeau­to­jen vero­tusar­voihin roima koro­tus => vaikut­taa heti yksilön käyt­täy­tymiseen! Län­siväylän bule­vardis­oin­tia ei tarvitse tehdä. Metrolle tulisi matkustajasykäys!
    Toisek­si kun julkisen liiken­teen tak­sat oli­si­vat “kohtu­ulliset” tämä kään­täisi mon­en mie­len joukkoli­iken­teen puolelle. Sil­lä olisi myös mui­ta hyviä vaiku­tuk­sia. Ajatel­laan Kasarmintorin S‑markettia, kas­san­hoita­jia tarvi­taan, jos on pakko asua Tuusu­las­sa kun Helsin­gin vuokrat ovat mitä ovat, niin työssäkäyn­ti on todel­li­nen köy­hyys­loukku! Yksi mat­ka suun­taansa mak­saa >6€. Min­i­maal­isia tun­te­ja tekevän net­topalk­ka hupe­nee matkoi­hin — ei paljon ole insen­ti­iviä työntekoon!

    Vastaa

    1. Tuusu­la taitaa liit­tyä HSL:ään, joten jokin jär­ki tuusu­lalais­ten lipun hin­toi­hin tulee, mut­ta ympäryskun­nat ovat kovin halut­to­mia tuke­maan joukkoli­iken­teen lip­pu­ja ja hei­dän osaltaan joukkoli­ikenne on kallista, kos­ka sen toimivu­ut­ta ei ole otet­tu kaavoituk­ses­sa huomioon. Niin makaa kuin petaa.

      Vastaa

  12. “Van­hus­ten vaipat” on ehkä huonoin argu­ment­ti koskaan autosaatanan vas­tus­tamises­sa. Var­maan tiedät, että kun­nan talous jae­taan eri moment­tei­hin ja autopaikat eivät ilmeis­es­tikään kuu­lu samaan kohtaan van­hus­ten vaip­po­jen kanssa.

    Vastaa

    1. Kyl­lä bud­jet­tia sitoo lop­pusum­ma — se paljonko kun­nal­lisvero tuot­taa. Siinä ei ole mitään tuol­laista karsi­noin­tia. Tuo “van­hus­ten vaipat” oli yleis­ni­mi kaikelle sille hyvälle, jos­ta klau­poung­in­pitää luipua, kun se tosi­asi­as­sa rahoit­taa nämä autopaikat.

      Vastaa

  13. vk:
    Ehdot­tomasti kan­natan, että autoil­i­jat mak­sa­vat pysäköin­nistä sen todel­liset kus­tan­nuk­set. Asun­to­jen ja asumisen hin­nan laskemisek­si on tehtävä lukuisia uud­is­tuk­sia ja tämä on yksi niistä. Itse autoilen ja ok-talos­sa asu­vana saan maksaa. 

    Ymmär­rän vihrei­den agen­dan muiden liikku­mis­muo­to­jen suosimisek­si vaikken sat­un­naise­na autoil­i­jana ja keskus­ta-asukkaana ole yksi­ty­isautoil­i­joiden kurit­tamis­es­ta samoil­la lin­joil­la. Olisi kiva nähdä kom­men­toi­jien tai Osmon otta­van kan­taa tas­a­puolisu­u­den nimis­sä mui­hin “tas­a­puolisu­u­songelmi­in” koskien todel­lis­ten kus­tan­nusten upot­tamista asun­to­jen hin­toi­hin. Kum­mas­te­len retori­ikkaa, jos­sa autoilua käsitel­lään kuin se olisi asukasy­hteisöstä erotet­tavis­sa ole­va elämä­nalue, jon­ka hin­ta muille taloy­htiön osakkaille ja kaupungille on niin kova, että se pitää laskut­taa sitä tarvit­sevil­ta viimeistä ton­nia myöten erik­seen (samal­la jalanku­lun ja joukkoli­iken­teen kus­tan­nuk­sia vähätel­lään). Mik­sei näitä laskute­ta vain käyttäjiltä:

    Uusi­in ker­rostaloi­hin Helsingis­sä on pakko rak­en­taa sosiaalinen/kerhotila, vaik­ka sitä käyt­täisi har­va osakas tai sille ei kek­sit­täisi käyttöä.

    Uusi­in ker­rostaloi­hin raken­netaan pyöräkel­lare­i­ta, vaik­ka kaik­ki eivät pyöräile.

    Ker­rostalo­jen piharak­en­tamista kos­kee joukko määräyk­siä, vaik­ka kaik­ki eivät väl­itä pihasta.

    Kaupun­ki tuplasi jalka­käytävän lev­ey­den koti­ni lähistöl­lä pois­ta­mal­la kadun­var­sipysäköin­tipaikat. Ihmisiä ei alka­nut kulkea silmämääräis­es­ti arvioiden enem­pää. Mitä saati­in aikaan, käveli­jöi­den tila tehot­tomaan käyt­töön vai kiva käve­lykoke­mus luon­teeltaan ns. läpikäve­lykadulle? (Ainakin autot pysähtyvät ja pysäköivät nyt jatku­vasti jalkakäytävälle)

    Ainakin autopaikat pitäisi huu­tokau­pa­ta vuosit­tain asukkaiden kesken. Pitäähän osakkai­ta kohdel­la tasapuolisesti. 

    Olen samaa mieltä, että mikäli taloy­htiö omis­taa autopaikat ja vuokraa ne nimel­liseen hin­taan jonon ensim­mäisille, niin siinä on ongel­ma. Vähin­tään juok­se­vien ja ylläpi­tokus­tan­nusten laskut­ta­mi­nen tasa-arvois­taa tilan­net­ta. Niiden määrit­telem­i­nen kus­tan­nus­lasken­nal­la ei ole valitet­tavasti riidatonta…

    Tehtäköön osa paikoista ton­tille ja osa vähän kauem­mak­si vaik­ka melu­muurik­si moot­tori­ti­etä vas­ten raken­net­tuun pysäköin­ti­taloon. Joka tarvit­see autoa päivit­täin, ottaa vähän kalli­im­man paikan ton­til­ta ja joka käyt­tää autoa har­voin, pää­tyy halvem­paan paikkaan kauempana. 

    Toisaal­ta onko niin, että lyhyt­tä matkaa kotiovelta autolle tarvit­se­vat kipeim­min ne, joil­la on keskimäärin heikom­pi taloudelli­nen tilanne: Huonokun­toiset sekä per­heet, jois­sa on mon­ta pien­tä las­ta. Ehkä se lap­siper­he alkaa harki­ta asum­ista muual­la, mis­sä arki rul­laa suju­vam­min. Olenkin pitkään pohdiskel­lut, mil­laista seg­re­gaa­tio­ta — demografista tai ide­ol­o­gista — seu­raa, jos auton pitämi­nen on tietyssä taloy­htiössä tai naa­pu­rus­tossa liian han­kalaa ja kallista ver­rat­tuna mui­hin tar­jol­la ole­vi­in asuin­paikkoi­hin. Onko aiheesta tutkimusta?

    Vastaa

    1. Uusi­in ker­rostaloi­hin Helsingis­sä on pakko rak­en­taa sosiaalinen/kerhotila, vaik­ka sitä käyt­täisi har­va osakas tai sille ei kek­sit­täisi käyttöä.

      Ei ole pakko rak­en­taa. Nämä tilat SAA rak­en­taa yli ton­til­la muuten ole­van rakennusoikeuden.

      Vastaa

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Van­hus­ten vaipoista sekin on siis pois.

    Taita­vat olla kun­tavaalit tulos­sa. Mil­lä saisi van­huk­set luke­maan näitä jorinoita?

    Vastaa

  15. Jalankulk­i­ja:
    Ja jos julk­ista liiken­net­tä ja yleen­säkin liikku­mista kan­takaupungis­sa paran­net­taisi­in eikä koko ajan heiken­net­täisi, niin ei tarvit­sisi pan­na näin paljon paukku­ja autoilun vas­tus­tamiseen. Liikku­misen ongel­mat helpot­tuisi­vat, kun otet­taisi­in kaikkien tarpeet tas­a­puolisem­min huomioon.

    Tämä on taas niitä vai­h­toe­htoisia fak­to­ja. Todel­lisu­udessa auto­jen määrä kan­taka­pungis­sa on jo pitkään ollut selvässä laskus­sa. Ja julk­ista liiken­net­tä ynnä jalankulkua ja pyöräi­lyä on suosit­tu. Hyvä niin.

    Vastaa

  16. Tot­ta kai olisi oikein, että pysäköin­nistä mak­set­taisi markkinahinta. 

    Mut­ta muis­takaa, että autoil­i­jat mak­sa­vat jo n. 5 mrd € vuodessa eri­laisia vero­ja ja mak­su­ja. Onko oikein, että tämän päälle pitää mak­saa vielä paljon pysäköinnistä?

    Joo joo, pysäköin­nin kus­tan­nuk­set menevät eri paikkaan kuin autoilun verot. Muis­takaa kuitenkin, että autoilun vero­jen ja pysäköin­nin mak­sajil­la on vain yksi lom­pakko kul­lakin. Vas­taan­ot­ta­jia on sit­ten usei­ta. Uskallan väit­tää, että autoil­i­jat koke­vat mak­sa­vansa enem­män kuin oman osuutensa.

    Vastaa

    1. Mik­si sen, joka asuu Vuosaa­res­sa, pitää saa­da autoveron vasti­neek­si vain 2000 euron arvoinen pysäköin­tiru­u­tu muiden mak­samana ja Jätkäsaa­res­sa 70 000 euron suuri­nen. Aika har­va autoil­i­ja muutebn mak­saa 70 000 euroa liiken­teen veroina. Jos las­ke­taan autoilus­ta val­ti­olle jas KUNNILLE koitu­vat menot yhteen ja ote­taan huomioon myös tiev­erkon alle jäävän maan arvo, autoil­i­jat eivät mak­sa veroina aiheut­tami­aan kusatnnuksia.

      Vastaa

  17. En tiedä, mis­tä hatus­ta olet autopaikan hin­nan vetäis­syt. Vetääkö kaupun­ki välistä kym­meniä tuhan­sia? Olisin kuitenkin samaa mieltä, että normista voidaan luop­ua kahdel­la ehdolla:
    — kaikesta autopaikko­jen sään­telystä luovu­taan ja
    — autopaikko­jen rak­en­tamiselle ei asete­ta kaavoituk­sel­li­sista estettä.

    Ongel­mak­si jää gryn­deri­rak­en­t­a­mi­nen. Se ei tavoit­tele hyvää asuinympäristöä, vaan mak­si­moitua voit­toa. Mak­simivoitot kerää rak­en­ta­mal­la liian vähän paikkoja.

    Samal­la kadun­var­si­paikoi­tus­ta tulee muut­taa niin, että kasun­var­sien paikat varataan lyhy­taikaiseen paikoituk­seen mak­sav­ille asi­akkaille ja vieraille. Ruo­ho­lah­den paikoi­tuskatas­trofia ei tule tois­taa enää koskaan.

    Vastaa

    1. Ongel­mak­si jää gryn­deri­rak­en­t­a­mi­nen. Se ei tavoit­tele hyvää asuinympäristöä, vaan mak­si­moitua voit­toa. Mak­simivoitot kerää rak­en­ta­mal­la liian vähän paikkoja.

      Annat vähän niin kuin ymmärtää, että asun­to­jen osta­jat eivät arvos­ta autopåaikko­ja niin, että niiden rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taisi grynderille.
      Tai jos viit­taat ajatuk­seen, että gryn­deri rak­en­taa liian vähän autopaikko­ja, jot­ta niiden markki­nahin­ta nousisi (monop­o­li­hin­noit­telu) mik­si sama ei pätisi par­ket­ti­lat­ti­aan ja parvek­keeseen? Talon vain yksi parveke, jot­ta parvek­keesta saisi kun­non hinnan?
      Eli siis, väit­teesi ei läpäise logiikkatestiä. 

      Vastaa

  18. Osmo Soin­in­vaara:

    .…Mak­sa­jak­si tässä jää kaupun­ki, joka omis­taa maan…

    Kaupun­gin tehtävä ei ole maakeinot­telu. Kun­nil­ta pitää kieltää maan­omis­tus kokon­aan, jos niil­lä on kaavoitusmonopoli.

    Vastaa

  19. Mielestäni Soin­in­vaara ei ole oikein hah­mot­tanut ongel­man juurisyytä tai sit­ten ei vaan halua puhua siitä.
    Selitän miksi.
    Juurisyy on Suomen epäon­nis­tunut maan­omis­tus­la­ki mikä oleel­liselta osin perus­tuu 1700 — luvun ruot­salaiseen lain­säädän­töön. Ratkaisu olisi pakkol­u­nas­tus oikeu­den­mukaiseen hin­taan sekä yhteiskun­nalle että maan­omis­ta­jalle. Raaka­maa­ta on enem­män kuin riit­tävästi eikä siis ole mitään järkeä keskit­tää asum­ista, val­tion- ja kaupung­in­vi­ras­to­ja kuin ei myöskään mitään muu­takaan insti­tuu­tio­ta tai yri­ty­selämän toim­intati­laa kan­takaupungille tai sen välit­tömään läheisyy­teen. Syykin tähän absur­di­in raaka­maa­ta koske­van lain­säädän­nön jämähtämiseen 1700 — luvulle on selvä — pakkol­u­nas­tus on saanut sosial­isoin­nin leiman eikä yksikään puolue uskalla ruve­ta sitä aja­maan. Toinen syy on päät­täjien sosi­aa­li­nen ase­ma; läh­es kaik­ki päät­täjät kok­i­si­vat kiin­teistön­sä tai osak­keen­sa arvon putoamisen järkevään ja oikeu­den­mukaiseen pakkol­u­nas­tuk­seen perus­tu­van raaka­maalain­säädän­nön uusimisen tulok­se­na. Tämä on niitä val­takun­tamme suurimpia hys-hys asioi­ta. Kär­si­jöitä ovat nuoret.

    Vastaa

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si sen, joka asuu Vuosaa­res­sa, pitää saa­da autoveron vasti­neek­si vain 2000 euron arvoinen pysäköin­tiru­u­tu muiden mak­samana ja Jätkäsaa­res­sa 70 000 euron suuri­nen. Aika har­va autoil­i­ja muutebn mak­saa 70 000 euroa liiken­teen veroina. Jos las­ke­taan autoilus­ta val­ti­olle jas KUNNILLE koitu­vat menot yhteen ja ote­taan huomioon myös tiev­erkon alle jäävän maan arvo, autoil­i­jat eivät mak­sa veroina aiheut­tami­aan kusatnnuksia.

    Eli ole­tuk­se­na on, että teitä tarvi­taan vain yksi­ty­isautoille (eli niille, joista aiheutuu pysäköintiongelmia)?

    Onko myös niin, että yksi­ty­isautoista ei aiheudu MITÄÄN muu­ta hyö­tyä yhteiskun­nalle kuin vero­tu­lot? Onko myyn­timiehen asi­akaskäyn­nis­sä ‘ulkois­vaiku­tuk­sia’.

    Onko yksin autoilus­ta vero­ja mak­savien tehtävä mak­saa teol­lisu­u­den, kau­pan, pelas­tus­toimen, käveli­jöi­den, … vaa­ti­ma tila, rak­en­t­a­mi­nen, ylläpi­to ym. ?

    Halu­aisin nähdä sen laskel­man, jos­sa on las­ket­tu kun­tien ja val­tion kulut yksi­ty­isautoilus­ta. Ja olen valmis muut­ta­maan käsi­tys­täni fak­tat nähtyäni.

    Tärkeä point­ti on, että autoil­i­joil­ta otete­taan jo aika paljon. Kuin­ka paljon enem­män mielestäsi voisi ottaa (€/kk)?

    Vastaa

  21. Entäpä jos autopaikkanormis­sa san­ot­taisi­inkin vain “asukkaiden auto­jen säi­ly­tys tapah­tuu tontilla”?

    Siinähän sit­ten raken­nus­li­ik­keet selvit­täi­sivät, kuin­ka mon­ta paikkaa kan­nat­taa toteut­taa ja mitä niistä kan­nat­taa mak­saa tietäen, että kaupun­gin maalle niitä auto­ja nyt ei vaan saa.

    Me taval­liset ihmiset, asukkaat, sit­ten val­it­sisimme tarpeit­temme mukaisen asuin­talon. Joku etsii vuokra-asun­toa kahdel­la autopaikalla, joku toinen omis­tuskämp­pää fil­larikel­lar­il­la ja kol­mas osaomis­tusasun­toa, jonne saa tarvit­taes­sa muu­ta­man vuo­den päästä auton, jos siltä tun­tuu. Markki­nat tar­joa­vat jokaiselle jotakin, ihan niin kuin nyt tar­joa­vat asun­to­ja saunal­la ja ilman. Jos­sain talos­sa on ker­ho­huone, jos­sain pesu­tu­pa, jos­sain auto­tal­li, ‑hal­li tai tolp­pa­paik­ka. Siihen taloon, jos­sa ei ole mitään näistä, ei var­maan kan­na­ta muut­taa, jos per­heessä on city­maas­turi, vai­mon kaup­pakas­si, kak­si mau­toa ja kesä-Cabriolet.

    Kaupun­gin liiken­nesu­un­nit­telun tulisi huole­htia vain siitä, että katu­ti­lapysäköin­ti olisi vain asioin­ti- ja vierailupysäköintiä.

    Vastaa

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si sen, joka asuu Vuosaa­res­sa, pitää saa­da autoveron vasti­neek­si vain 2000 euron arvoinen pysäköin­tiru­u­tu muiden mak­samana ja Jätkäsaa­res­sa 70 000 euron suuri­nen. Aika har­va autoil­i­ja muutebn mak­saa 70 000 euroa liiken­teen veroina. Jos las­ke­taan autoilus­ta val­ti­olle jas KUNNILLE koitu­vat menot yhteen ja ote­taan huomioon myös tiev­erkon alle jäävän maan arvo, autoil­i­jat eivät mak­sa veroina aiheut­tami­aan kusatnnuksia.

    Jos me laskemme tiev­erkon alle jäävän maan arvon autoil­i­joiden aiheut­tamik­si kus­tan­nuk­sik­si, voin kai luot­taa sin­un laske­van baanan alle jäävän maan pyöräil­i­jöi­den kus­tan­nuk­sik­si? Vauhti­in kun päästi­in niin ratikkakisko­jen alle jää kanssa aika paljon arvokas­ta maa­ta kan­takaupungis­sa, lie­nee paras laskea se joukkoli­iken­teen kus­tan­nuk­si­in sisään.

    Jalka­käytäviäkin löy­tyy itse asi­as­sa aika­paljon, löy­tyy jopa ihan paraati­paikalta vain katu­ja, jois­sa saa kulkea vain jalan. En arvan­nutkaan jalankulkemisen aiheut­ta­van niin mas­si­ivisia kus­tan­nuk­sia val­ti­olle ja kun­nille, taitaa olla paras lait­taa sekin verolle, että lop­puu tämä vapaamatkustaminen.

    Pystyt parem­paan kuin tämä. Jos me oikeasti lähdemme laske­maan YKSI­TY­ISautoilun tukemisen piikki­in tiev­erkon alle jäävän alueen arvoa (uno­htaen kuor­ma-autoil­la toteutet­ta­van vält­tämät­tömän logis­ti­ikan ja bus­sit), mei­dän on las­ket­ta­va joukkoli­iken­teen, pyöräi­lyn ja jalankulkemisen tukemisek­si niiden alle jäävän alueen arvo.

    En usko, että sinä tai kukaan puolueessasi halu­aa oikeasti laskea ulos, että miten mon­ta tuhat­ta euroa käytetään per Baanaa aja­va pyöräil­i­jä vuodessa, jos sen alle jäävän maan arvo las­ke­taan suo­rak­si kuluk­si, minkä he aiheut­ta­vat Helsingille. Eikä tarvitse edes laskea Baanan ylläpitokustannuksia.

    Vastaa

    1. Sovi­taanko neliöhin­nas­ta joka on sama autoille ja polkupyörille ja autoil­i­jat jakaisi­vat katu­jen kus­tan­nuk­set keskenään ja pyörän omis­ta­jat pyörätei­den alle jäävän alan keskenään. Voitaisi­in lähteä niinkin mata­las­ta hin­nas­ta kuin 10 €/m2/vuosi. Olisi melkoinen tulon­si­ir­to autoil­i­joil­ta autottomille.

      Vastaa

  23. Tapani K: Kum­mas­te­len retori­ikkaa, jos­sa autoilua käsitel­lään kuin se olisi asukasy­hteisöstä erotet­tavis­sa ole­va elämä­nalue, jon­ka hin­ta muille taloy­htiön osakkaille ja kaupungille on niin kova, että se pitää laskut­taa sitä tarvit­sevil­ta viimeistä ton­nia myöten erik­seen (samal­la jalanku­lun ja joukkoli­iken­teen kus­tan­nuk­sia vähätel­lään). Mik­sei näitä laskute­ta vain käyttäjiltä:

    Uusi­in ker­rostaloi­hin raken­netaan pyöräkel­lare­i­ta, vaik­ka kaik­ki eivät pyöräile.

    Ker­rostalo­jen piharak­en­tamista kos­kee joukko määräyk­siä, vaik­ka kaik­ki eivät väl­itä pihasta.

    Pyöräkel­lar­in kus­tan­nus on mitätön ver­rat­tuna autopaikkoi­hin. Yhdel­lä pihakan­nen alle raken­net­ta­van autopaikan (joka palvelee yhtä autoa) kus­tan­nuk­sel­la rak­en­taa pyöräkel­lar­in, joka palvelee kym­meniä pyöräilijöitä. 

    Parhaim­mil­laan ne pihat lisäävät asukkaiden hyv­in­voin­tia esim. naa­purei­hin tutus­tut­ta­mal­la. Autopaikalla ei tai­da olla vas­taavaa vaiku­tus­ta. Autopaikat usein lisäävät pahoin­voin­tia ja rahan tuh­laus­ta statuskilpailulla.

    Ja kansan­ter­vey­del­liset vaiku­tuk­set oma­l­la lihasvoimal­la liikku­mises­sa ovat posi­ti­iviset, moot­torivoimal­la taas negati­iviset. Kansan­taloudel­lis­es­ti on kyse val­tavista rahoista. Tästä johtuen min­ulle sopisi hyvin verot­taa esim. hisse­jä ja liuku­por­tai­ta. Euron per mat­ka, eri­ty­is­ryh­mille vapaaliput. Julkisen liiken­teen verkos­toakaan ei pidä rak­en­taa liian kat­tavak­si jot­ta kansalaiset saisi­vat riit­tävästi liikun­taa omin jaloin päivit­täin. Ne 10000 askelta.

    Vastaa

  24. Veikko Rinne: Tämä on taas niitä vai­h­toe­htoisia fak­to­ja. Todel­lisu­udessa auto­jen määrä kan­taka­pungis­sa on jo pitkään ollut selvässä laskus­sa. Ja julk­ista liiken­net­tä ynnä jalankulkua ja pyöräi­lyä on suosit­tu. Hyvä niin.

    Joo, Töölössä esimerkik­si “suosi­taan” jalankulkua puolit­ta­mal­la jalka­käytävien lev­eys pyörätei­den vuok­si ja vähen­tämäl­lä ratikkapysäkke­jä julkisen liiken­teen “paran­tamisek­si”. Siinä teille vai­h­toe­htoisia faktoja. 

    Lukekaa­pa kaupun­gin hienoa pyöräily­barome­tria. Siinä haas­tatel­luista pyöräil­i­jöistä 61 % omisti auton ja 66 % kul­ki autol­la vähin­tään ker­ran viikos­sa. Silti tääl­lä esitetään vähän väliä, että auto­jen määrä on pudon­nut johonkin 20 prosenttiin.

    Vastaa

    1. Töölössä , siis Meche­linkadul­la, otet­ti­in yksi kaista lisää autoille ja siitä piti häätää fil­lar­it pois, kos­ka lail­lis­es­ta kadul­la ole­va fil­lari tukkisi koko kaistan.

      Vastaa

  25. Pysäköin­tilu­olan ovat ilmeis­es­ti väestön­suo­jaa poikkeu­soloi­hin, joille kehitetään jotain sivi­ilikäyt­töön pysäköinnistä. 

    Luon­te­vaa olisi pois­taa nor­mi ja vas­taavasti antaa mah­dol­lisu­us rak­en­taa pysäköin­ti­talo­ja riit­tävässä kokolu­okas­sa. Samaan yhtey­teen sopi­vat niin keila­hallin kuin bän­di­ti­lat, tai muut melua tuot­ta­vat toimin­not. Syn­ty­isi palvelu ja markkina. 

    Keven­nyk­senä: Auto­talle­jakin voisi olla. Niille on muu­takin käyt­töä kuin auton säi­ly­tys. Voisi antaa potkua yri­tys­toim­intaankin, jos olisi 15 neliön tilaa saatavilla.

    Vastaa

    1. Pysäköin­tilu­olis­sa on tilaa noin kym­menker­tais­es­ti niin paljon kuin västö­suo­jaan tarvit­taisi­in. Ei sil­lä voi perustel­la niiden luolien rak­en­tamista tuon kokoisina.

      Vastaa

  26. Suo­ma­lais­ten val­ta­van enem­mistön haave on omakoti­ta­lo. Espoos­sa haetaan vuosit­tain n. 2000 omakoti­talo­tont­tia ja jae­taan n. 70. Mis­tä muus­ta tämä ker­too kuin yhteiskun­nan päät­täjien ja lain­säätäjien surkeas­ta epäon­nis­tu­mis­es­ta? Vai pitäisiko noille 2000 mak­sukykyiselle hak­i­jalle val­is­taa kuin­ka väärät tavoit­teet heil­lä on ???
    Eikö onnel­lisu­us ole tässä se per­im­mäi­nen mit­ta eikä suinkaan pakkau­tu­mi­nen? Betonikuu­tiois­sa ei monikaan ole onnelli­nen, mis­tä taas on seu­rauk­se­na mata­la mieliala, tavoit­teet­to­muus, riitaisu­us, sosi­aaliset lieveilmiöt jne…
    Mitä onnel­lisem­pi ihmi­nen, sitä enem­män hän jak­saa. Vai olem­meko tästäkin eri mieltä?

    Voin sin­ulle Osmo järkätä käyn­te­jä onnel­lis­ten ja onnet­tomien ihmis­ten luona. Kat­so­taan sit­ten mikä heistä on tehnyt onnel­lisen tai onnet­toman. Itse olen tais­tel­lut ihmis­ar­voisen asumisen saavut­tamisek­si läh­es puoli vuo­sisa­taa ja päässyt siihen samaan kuin esivanhempanikin.

    Järkyt­täv­in­tä on se että yritämme syöt­tää lähim­mäis­temme päähän sel­l­aista mitä he inhoavat.
    Täl­lä ei ole enää suur­takaan eroa fasismiin.

    Kukin olkoon oikeutet­tu tavoit­tele­maan lail­lisia ja hyväksyt­tyjä asioi­ta. Eduskun­nan tulisi tehdä tämä kansalaisille mah­dol­lisek­si mm. järkeväl­lä raaka­maalain­sädän­nöl­lä (pakkol­u­nas­tus).

    Vastaa

    1. Omakoti­tont­te­ja saa Nur­mi­järveätä läh­es ilmaisek­si. Omako­ti­a­suimi­nen tarkoit­taa har­vaa asum­ista. Sik­si omakoti­tont­ti ei voi sijai­ta keskeis­es­ti. Jos vaik­ka Helsin­gin nie­mi olisi raken­net­tu täy­teen omakoti­talo­ja, keskus­ta olisi jos­sain muual­la ja omakotityalot sijait­si­si­vat yhä “Nur­mi­järvel­lä”.
      Voi myös ostaa itselleen ker­rostalo­ton­tin ja rak­en­taa sinne pelkän omakoti­talon. Kallista? Niin on. On hyvin kallista syr­jäyt­tää tiivistä asum­ista väljän asumisen tieltä.
      Espoon pitäisi myy­dä omakoti­ton­tit huu­tokau­pal­la, niin kaik­ki saisi­vat, jot­ka halu­a­vat mak­saa tarpeek­si. Jos Helsin­ki panisi ker­rostaloa­sun­to­ja myyn­ti­in 50 000 eurol­la, aika mon­ta hak­i­jaa siihenkin tulisi.

      Vastaa

    2. Kätevä argu­ment­ti tuo hypo­teet­ti­nen tei­den alla ole­van maan arvo. Jos ei olisi teitä niin ympäröivän maan arvo olisi nolla.

      Jos suo­ma­laiset eivät söisi lainkaan ruokaa, koko tämän maan arvo olisi kuukau­den kulut­tua nol­la. Niin­pä ruuan pitää olla ilmaista?
      Tätä keskustelua on vähän vaikea käy­dä, jos talous­teo­ri­an käsit­teet eivät ole hal­lus­sa siitä, mikä on ulkoishyö­ty, mikä on kulut­ta­jan yli­jäämää ja mitä noin ylipään­sä on järkevää yhteiskun­nan rahoista subventoida.

      Vastaa

  27. Loogis­es­ti ajatel­tuna olisi järkevä antaa markki­noiden hoitaa parkkipaikkaon­gel­man, vain inva­paikat oli­si­vat pakol­lisia. Samal­la pitäisi luo­da hel­posti skaalat­tavia, markki­nae­htoisia parkki­tilo­ja, joi­ta voi rak­en­teel­lis­es­ti kas­vat­taa, jos kysyn­tää parkkipaikoista on. Kaa­va pitäisi hyväksyä heti myös tule­vaisu­u­den mah­dol­lisia parkki­talon korot­tamisen tai hallin louhimisen tarpei­ta varten.

    Osa ihmi­sistä halu­aa ja tarvit­see auton joka tapauk­ses­sa. He joko itkevät ja mak­sa­vat tai siir­tyvät hiukan kauem­mas asumaan uusista kivitalokortteleista. 

    Mut­ta miten kohdeltaisi­in vuokrat­alo­jen asukkai­ta? Ei autopaikko­ja heillekään ilman 70 000 euron tai 300 e/kk maksuja?

    Vastaa

    1. Mut­ta miten kohdeltaisi­in vuokrat­alo­jen asukkai­ta? Ei autopaikko­ja heillekään ilman 70 000 euron tai 300 e/kk maksuja?
      Vuuokra-asukkaat laskut­ta­vat autopaikkansa vuokrien tasauk­sen kaut­ta toisil­la vuokra-asu­jil­la. Näin Myl­ly­purossa asu­vat pää­sevät tuke­maan Jätkäsaa­res­sa asu­vien autopaikko­ja. Kyl­lä se täysimääräis­es­ti mak­set­tavak­si tulee, osit­tain tietysti asum­istuen kautta.

      Vastaa

  28. Hyvä että jää Jätkäsaa­reen tilaa Tallinkin rekoille kun Vuosaaren toim­inta lopetetaan.

    Vastaa

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos las­ke­taan autoilus­ta val­ti­olle jas KUNNILLE koitu­vat menot yhteen ja ote­taan huomioon myös tiev­erkon alle jäävän maan arvo, autoil­i­jat eivät mak­sa veroina aiheut­tami­aan kusatnnuksia.

    Kätevä argu­ment­ti tuo hypo­teet­ti­nen tei­den alla ole­van maan arvo. Jos ei olisi teitä niin ympäröivän maan arvo olisi nolla.

    Saisikos ihan oikei­ta luku­ja? Jos henkilöau­toli­ikenne lop­puisi huomen­na Helsingistä niin paljonko kaupun­gin menot pieneni­sivät? Entä tulot? Mitkä kadut jäi­sivät hoidot­ta? Lop­puisiko myös huoltoli­ikenne? Katu­jen kulu­mi­nen toki vähenisi ja var­maankin ilman­laatu paranisi, se on tot­ta. Miten parkkipaikko­jen alla ole­va arvokas maa hyö­dyn­net­täisi­in? Kenen niskaan maan arvo sit­ten sälytet­täisi­in? Ja lopuk­si: mitä tämä kaik­ki tarkoit­taa oikeis­sa euroissa?

    Vastaa

    1. Taloudelli­nen opti­mi siis ulkois­vaiku­tusten kannal­ta, oli­si­olen­nais­es­ti vä’häisem­pi autoli­ikenne ja sen vuok­si paljon vähem­män maa­ta liiken­teelle varat­tuna. Jos sen opti­min yli men­nään, kyse ei ole ulkois­vaiku­tuk­sista vaan siitä, että autoil­i­jan itsen­sä saa­ma hyö­ty perustelee liikku­mista. Sil­loin tähän tarkoite­tun maa-alan kus­tan­nuk­set on las­ket­ta­va autoilun kus­tan­nuk­sik­si. Jos puo­let Espoos­ta autol­la Helsinki­in tuli­joista siir­ty­isi joukkoli­iken­teeseen, kaupun­gin kus­tan­nuk­set pieneni­sivät olennaisesti.

      Vastaa

  30. vk
    Parhaim­mil­laan ne pihat lisäävät asukkaiden hyv­in­voin­tia esim. naa­purei­hin tutustuttamalla. 

    Tässä blgis­sa on tapana laskea kaikelle taloudelli­nen arvo ja sen mukana hintalappu.

    Paljonko tuon tutus­tu­misen arvo on ja tapah­tuuko sil­loin tulon­si­ir­toa per­heel­lisiltä sinkuille? 

    Pitääkö säätää tutus­tu­mis­nor­mi jot­ta eri puo­lil­la kaupunkia asu­vat ote­taan huomioon tasa-arvoisesti.

    Vastaa

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si sen, joka asuu Vuosaa­res­sa, pitää saa­da autoveron vasti­neek­si vain 2000 euron arvoinen pysäköin­tiru­u­tu muiden mak­samana ja Jätkäsaa­res­sa 70 000 euron suuri­nen. Aika har­va autoil­i­ja muutebn mak­saa 70 000 euroa liiken­teen veroina. Jos las­ke­taan autoilus­ta val­ti­olle jas KUNNILLE koitu­vat menot yhteen ja ote­taan huomioon myös tiev­erkon alle jäävän maan arvo, autoil­i­jat eivät mak­sa veroina aiheut­tami­aan kusatnnuksia.

    Säälit­tävää, todel­la säälit­tävää. Tiev­erkkoko ei tuo mitään mui­ta hyö­tyjä kuin yksi­ty­isautoil­i­jalle mukavu­ut­ta körötel­lä rauhas­sa? Jos ei tiev­erkkoa ole niin kyl­lä sille maan arvollekin tapah­tuu jotakin. Jos yksi­ty­isautoilu tehdään vaikeak­si niin ne hyvät veron­mak­sa­jat katoa­vat (nninkuin tekevät) ja sit­ten vaa­di­taan kokon­aisop­ti­moin­nin nimis­sä pääsyä käsik­si niiden halvek­sit­tavien espoolais­ten veroeuroihin.

    Eli kivaa tehdä oman­näköistä poli­ti­ikkaa, kun­han ei joudu siitä maksumieheksi

    Vastaa

    1. Jos yksi­ty­isautoilu tehdään vaikeak­si niin ne hyvät veron­mak­sa­jat katoa­vat (nninkuin tekevät) ja sit­ten vaa­di­taan kokon­aisop­ti­moin­nin nimis­sä pääsyä käsik­si niiden halvek­sit­tavien espoolais­ten veroeuroihin.

      Väitet­tä on vähän vaikea perustel­la empi­iris­es­ti. Helsingis­sä on toteutet­tu run­saasti vähäau­toisia kaupungi­nosia, joi­hin ei rak­en­tamis­vai­heessa ymmär­ret­ty lait­taa läh­eskään nykynormin mukaista määrää autopaikko­ja. Näitä ovat van­ha Kata­janok­ka, Kru­u­nun­haka, Töölö, Punavuori ja Ullan­lin­na. Kovin hälyt­tävää slum­mi­u­tu­mista ei tästä huoli­mat­ta ole niis­sä havait­tavis­sa. Jos ne sen sijaan olisi raken­net­tu kuin auto­myön­teinen lähiö, talot parkkikent­tien ympäröimänä eikä mitään ratikkaverkkoa, aika paljon halvem­mal­la niist6ä saisi asunnon.

      Vastaa

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Mut­ta miten kohdeltaisi­in vuokrat­alo­jen asukkai­ta? Ei autopaikko­ja heillekään ilman 70 000 euron tai 300 e/kk maksuja?
    Vuuokra-asukkaat laskut­ta­vat autopaikkansa vbu­jokrien tasauk­sen kaut­ta toisil­la vuokra-asu­jil­la. Näin Myl­ly­pur­fos­sa asu­vat pää­sevät tuke­maan Jätkäsaa­res­sa asu­vien autopaikko­ja. Kyl­lä se täysimääräis­es­ti mak­set­tavak­si tulee, osit­tain tietysti asum­istuen kautta.

    Mitä sit­ten? Kun on hyv­in­voin­ti­val­tio niin aina pääsee mak­samaan muiden kustannuksia

    Vastaa

  33. Jukkis:
    En usko, että sinä tai kukaan puolueessasi halu­aa oikeasti laskea ulos, että miten mon­ta tuhat­ta euroa käytetään per Baanaa aja­va pyöräil­i­jä vuodessa, jos sen alle jäävän maan arvo las­ke­taan suo­rak­si kuluk­si, minkä he aiheut­ta­vat Helsingille. Eikä tarvitse edes laskea Baanan ylläpitokustannuksia.

    Suosit­te­len käymään baanal­la ja totea­maan, miten lev­eän tilan siel­lä vievät kak­sisu­un­tainen pyörätie sekä vier­essä ole­va käve­lytie. Sit­ten voi nous­ta ylös kadun tasolle ja kat­soa, mitkä ovat vas­taa­vat mitat autokaistoil­la. Nämä kun suh­teut­taa väylil­lä kulke­vien liikku­jien määrään (baanan pyöräil­i­jöille on mit­tari), alkaa toivon mukaan konkreti­soitua, mil­lainen tilarohmu auto on. Auto vie noin 10-ker­tais­es­ti tilaa pyöräil­i­jään nähden.

    Talvi­hoidon osalta työmäärä skaalau­tuu vas­taavasti. Ja kaiken lisäs­ki autokaistoille levitetään suo­laa ja niil­lä on ikuinen kesäke­li, mut­ta kevyen liiken­teen väylille levitetään ain­oas­taan soraa.

    2000kg paina­vat autot hio­vat nas­toil­la katu­ja puo­let vuodes­ta, minkä vuok­si autokai­stat täy­tyy päällystää muu­ta­man vuo­den välein.

    Auto­jen kaduista hioma kivi­aines ja auto­jen päästämät pakokaa­sut tap­pa­vat huonona ilman­laatu­na vuodessa noin 200 helsinkiläistä.

    Liiken­neval­o­ja tarvi­taan pelkästään autoil­i­joiden takia. Val­ot ja auto­jen aikaansaa­mat ruuhkat hidas­ta­vat joukkoli­iken­net­tä ja kulut­ta­vat joukkoli­iken­teel­lä kulke­vien aikaa.

    Yleis­es­ti ottaen fak­tat autol­la liikku­misen jär­jet­tömyyten tiheästi asu­tus­sa kaupungis­sa ovat murskaavia. Auto kuu­luu maalle, ei kaupunki­in. Autopaikkanor­mi on usko­ma­ton jäänne kaukaa his­to­ri­as­ta. Ja sen takia entis­ten satamien tilalle raken­ne­tu­ille asuinalueille raken­netaan perus­teet­ta val­ta­va määrä autopaikko­ja. Joil­la aje­taan läpi kan­takaupun­gin. Aivan samal­la tavoin kuin uuteen Pasi­lan keskuk­seen raken­netaan tuhan­sia autopaikko­ja kaikkien mah­dol­lis­ten julk­isten liiken­nevä­linei­den reit­tien risteyk­seen. Seu­rauk­se­na katu­ti­laa, jos­sa liikku­misen on arvioitu ole­van ihmisille hengenvaarallista. 

    Perus­teelli­nen ana­lyysi aiheesta löy­tyy myös sivulta:
    http://www.sarela.fi/autoilun-verot-ja-kustannukset-helsingissa/

    Vastaa

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika har­va autoil­i­ja muutebn mak­saa 70 000 euroa liiken­teen veroina. 

    VM arvioi muu­ta­ma vuosi sit­ten autoilu­un kerät­tävän vero­ja 4,5 mrd eur/vuosi. Autoalan Tiedo­tuskeskus (etu­jär­jestö) otti mukaan ALVit laa­jem­min ja pää­tyi 7,8 mrd euroon. Lähde: wikipedia Autoilun_verotus_Suomessa.

    Jos ote­taan kolme miljoon­aa liiken­nekäytössä ole­vaa henkilö‑, paket­ti- ja kuor­ma-autoamme, niin siitä tulee 2 600 eur/vuosi per ajoneu­vo. 27 vuodessa siitä tulee 70 000 eur. Tässä siis autoilun vero­ja, en var­ma mik­si kir­joitit liiken­teen veroista.

    No, tästä älyl­lis­es­ti epäre­hellis­es­tä laskel­mas­ta puut­tuu verovähen­nyk­set, hesalais­ten lyhyet ajo­matkat, yri­tys- ja yksi­tyiskäytön erot­telu jne. jne. Ne jot­ka on vail­la hal­li­paikkaa mak­saa tietysti kaupungille asukaspysäköin­nistä edel­lä maini­tun päälle vielä 260 eur/v.

    Sama taitaa koskea vero­tus­ta yleen­sä: har­va mak­saa yhtä paljon kuin saa tulon­si­ir­rois­sa ja verovaroin kus­tan­ne­tuis­sa palveluis­sa takaisin.

    Vastaa

    1. Ymmär­rät kai nyt kuitenkin, ettei ALV:tä voi­da ottaa laskel­mas­sa mukaan kuin siltä osin, että se kohdis­tuu veroon. Jos tuo laskel­ma tehdään oikein, päädytään siihen, että autoilu on haja-asu­tusalueil­la yliv­erotet­tua ja kaupungeis­sa aliv­erotet­tua, kun mukaan ote­taan kus­tan­nuk­set kun­nalle, maan käyt­tö mukaan luettuna.

      Vastaa

  35. a) En ymmär­rä, miten tässä tois­tu­vas­sa keskustelus­sa niin moni on niin pihal­la liiken­teen perusasioista.

    b) En ymmär­rä miten mon­es­sa muus­sa maail­man pitäjässä pysäköin­ti onnis­tu­taan hoita­maan markki­nae­htois­es­ti ilman julkisen sek­torin sääte­lyä ja mon­esti vieläpä parem­min kuin Helsingis­sä. Ei min­ul­la ole koskaan ollut ongel­maa löytää asun­non yhtey­destä autopaikkaa maail­mal­la. Toki se on mak­sanut mut­ta aina on löy­tynyt. Helsingis­sä autopaikkaa on tiety­il­lä alueil­la läh­es mah­do­ton saa­da järkevän matkan päästä ja toisaal­la sit­ten mah­tuu har­rasteau­tot ja vel­jen kaivinkone hal­li­in — ja naa­pu­rit tarjoavat.

    Hölmölä.

    Vastaa

  36. Koti-isä: Nämä kun suh­teut­taa väylil­lä kulke­vien liikku­jien määrään (baanan pyöräil­i­jöille on mit­tari), alkaa toivon mukaan konkreti­soitua, mil­lainen tilarohmu auto on. Auto vie noin 10-ker­tais­es­ti tilaa pyöräil­i­jään nähden. 

    Kun on alet­tu suh­teut­ta­maan, viedään se lop­pu­un asti. Mitataan kunkin autoil­i­jan ja pyöräil­i­jän työssään aiheut­ta­man lisäar­von määrä, siitä mak­se­tut yri­tys- ja tuloverot, ostet­tu­jen ja autol­la tai polkupyöräl­lä kul­jetet­tavien tuot­tei­den alvit jne. Ja las­ke­taan vielä bus­sit ja län­simetrot mukaan. 

    Sit­ten päästään objek­ti­iviseen totu­u­teen jota tässä nähtävästi haetaan ide­olo­gian sumen­tamien ennakkolu­u­lo­jen sijaan. Ja voidaan antaa poli­itikoille potkut kun päätök­set voidaan tehdä tilas­to­jen ohjaamina.

    (Onko tuo 2000 kg muuten joku raja jol­la on merk­i­tys­tä, se on esi­in­tynyt aika use­assa viestis­sä? Useim­mat kaduil­la liikku­vat autot ovat tuo­ta keveämpiä mut­ta tuskin nekään ihan synnittömiä…?)

    (Pyöräil­i­jään on muten neu­vot­tu jätet­tävän metrin ver­ran etäisyyt­tä sivusu­un­nas­sa eikä ihan pyörän peesis­säkään ole tur­val­lista ajaa — tuo kym­menker­tainen tilankäyt­tö toiv­ot­tavasti tarkoit­taa vain pyöräte­lineeseen pysäköi­tyä pyörää eikä koskaan liikkuvaa.…!)

    Vastaa

  37. Osmo Soin­in­vaara: Väitet­tä on vähän vaikea perustel­la empi­iris­es­ti. Helsingis­sä on toteutet­tu run­saasti vähäau­toisia kaupungi­nosia, joi­hin ei rak­en­tamis­vai­heessa ymmär­ret­ty lait­taa läh­eskään nykynormin mukaista määrää autopaikko­ja. Näitä ovat van­ha Kata­janok­ka, Kru­u­nun­haka, Töölö, Punavuori ja Ullanlinna. 

    Tapani K:
    Olenkin pitkään pohdiskel­lut, mil­laista seg­re­gaa­tio­ta – demografista tai ide­ol­o­gista – seu­raa, jos auton pitämi­nen on tietyssä taloy­htiössä tai naa­pu­rus­tossa liian han­kalaa ja kallista ver­rat­tuna mui­hin tar­jol­la ole­vi­in asuinpaikkoihin. 

    Nuo mainit­se­masi kaupungi­nosat ovat poli­it­tis­es­ti vihreimpi­en joukos­sa. Vihrei­den kan­na­tus­pros­en­til­la mitat­tuna ne ‑eli Viron­nie­mi, Ullan­lin­na, Kamp­in­mal­mi ja Taka-Töölö- kuu­lui­v­at 9 eniten vihre­itä äänestäneen perus­pi­irin joukkoon sekä 2007 että 2011 eduskun­tavaaleis­sa. Toisaal­ta kokoomus oli kaikissa vielä suositumpi.

    Onko vähäau­toisi­in kaupungi­nosi­in muut­ta­neet niitä, jot­ka halu­a­vat elää ilman autoa? Vai saako ympäristö luop­umaan autosta?

    Vastaa

    1. Kyl­lä nuo alueet ovat myös aika kokoomus­laisia. Mut­ta tuol­la on tapana sanoa, että ratikalla pääsee kaikkialle — jos jon­nekin ei pääse ratikalla, sinne ei kan­na­ta mennä.
      Paljon käytetään city­car­clu­bia tai sen mod­ern­impia kil­pail­i­joi­ta tai ihan per­in­teistä auton vuokraus­ta, jos pitää tehdä uskali­ai­ta eräretk­iä ratikkaverkon ulkopuolelle. 🙂

      Vastaa

  38. Met­säläi­nen: Suo­ma­lais­ten val­ta­van enem­mistön haave on omakoti­ta­lo. Espoos­sa haetaan vuosit­tain n. 2000 omakoti­talo­tont­tia ja jae­taan n. 70. Mis­tä muus­ta tämä ker­too kuin yhteiskun­nan päät­täjien ja lain­säätäjien surkeas­ta epäonnistumisesta?

    Tuo voi ker­toa siitä, että omakoti­talo­tont­tien hin­ta on liian alhainen. Yleen­sä kaikelle, jon­ka hin­ta on liian alhainen, syn­tyy enem­män kysyn­tää kuin sille on tar­jon­taa. Omakoti­talo­tont­ti (ja mik­sei mikä tahansa muukin tont­ti) hyväl­lä paikalla on hyvinkin täl­lainen asia. Huonoil­la paikoil­la ole­via omakoti­talo­tont­te­ja on Suo­mi täynnä. 

    USA on esimerk­ki maas­ta, jos­sa moni kaupun­ki on raken­net­tu sil­lä peri­aat­teel­la, että minne tahansa saa rak­en­taa omakoti­talo­ja. Seu­raus on ollut se, että kaupun­git ovat levin­neet val­tavak­si matok­si, jos­sa ain­oa real­isti­nen liikku­mis­muo­to on yksityisauto. 

    Kir­joitit onnel­lisu­ud­es­ta ja sosi­aal­i­sista ongelmista. Ovatko nois­sa kaupunki­ma­tois­sa asu­vat amerikkalaiset onnel­lisia tai ainakin onnel­lisem­pia kuin suo­ma­laiset? Onko USA:ssa vähem­män sosi­aal­isia ongelmia kuin Suomes­sa? Väit­täisin, että vas­taus molem­pi­in on “ei”. Suo­mi on onnel­lisu­usver­tailuis­sa yleen­sä maail­man kärkipäätä. Samoin vaikka­pa rikoksin mitat­tuna Suomen sosi­aaliset ongel­mat ovat selvästi vähäisem­piä kuin USA:n.

    Vastaa

  39. No, Helsin­ki toteut­taa hal­van pysäköin­nin ide­olo­giaa, eli tue­taan autoilua verovaroin. Kk lip­pu kadun­var­teen mak­saa nau­ret­ta­van vähän. Demokra­tia ja sosial­is­mi kun­ni­aan. Jee. Vihreys on. Niin ja näin.

    Vastaa

  40. Autopaikkaon­gel­ma kos­kee käytän­nössä vain Helsin­gin kan­takaupunkia. Nos­ta­mal­la kadun­var­si-asukaspysäköin­nin hin­taa tun­tu­vasti saadaan A) kan­takaupun­n­gin van­ho­jen asun­to­jen hin­taa alas, ja B) kan­takaupun­gin uusi­in asun­toi­hin kuu­lu­vat autopaik­ka-osak­keet parem­min kau­pak­si ja C) romuao­tot ja kaivinkoneet pois katu­jen varsilta.

    Vastaa

  41. c) En ymmär­rä tuo­ta “hyvä veron­mak­sa­ja” ‑sössö­tys­tä. Itse olen. Osa­puilleen kaik­ki tun­te­mani kan­takaupungista pois tilan perässä muut­ta­neet ihmiset ovat tehneet sen sik­si, ettei ole pinkkaa ostaa riit­tävän isoa kämp­pää keskustasta.

    Köy­hät niille paket­ti­talopel­loille karkaa­vat. Tai eivät nyt ehkä aivan köy­hät, mut­ta kuitenkin sel­l­aiset, joil­la ei pitäisi olla varaa sössöt­tää veron­mak­sus­ta kaupungis­sa asuville ja sit­ten tul­la hiomaan “Oikeasti Hyvien Veron­mak­sajien” asuinkatu­ja pölyk­si riisikupeillaan.

    Vastaa

  42. Tapani K: Olenkin pitkään pohdiskel­lut, mil­laista seg­re­gaa­tio­ta – demografista tai ide­ol­o­gista – seu­raa, jos auton pitämi­nen on tietyssä taloy­htiössä tai naa­pu­rus­tossa liian han­kalaa ja kallista ver­rat­tuna mui­hin tar­jol­la ole­vi­in asuin­paikkoi­hin. Onko aiheesta tutkimusta?

    Asi­as­ta ei var­maan oikein voi tehdä tutkimus­ta, sil­lä autopaikko­jen puut­tumi­nen kor­reloi vah­vasti mm. hyvä­ta­soisen arkkite­htu­urin ja eri­lais­ten jän­nit­tävien pikkuli­ikkei­den ja kult­tuu­ri­tar­jon­nan kanssa, ja näitä asioi­ta on vaikea erot­taa toi­sis­taan. Tuo tutkimus vaatisi sen, että kysymys­pat­ter­is­tol­la kyetään riit­tävän hyvin saa­maan esi­in autopaikko­jen puute ja otos on edus­ta­va, mut­ta täl­löinkin jäisi jäl­jelle se ongel­ma, että autopaikko­jen puute tekee alueesta kauniimman.

    Vastaa

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmär­rät kai nyt kuitenkin, ettei ALV:tä voi­da ottaa laskel­mas­sa mukaan kuin siltä osin, että se kohdis­tuu veroon. Jos tuo laskel­ma tehdään oikein, päädytään siihen, että autoilu on haja-asu­tusalueil­la yliv­erotet­tua ja kaupungeis­sa aliv­erotet­tua, kun mukaan ote­taan kus­tan­nuk­set kun­nalle, maan käyt­tö mukaan luettuna.

    Nykyään tuo menee sil­lä taval­la has­susti, että haja-asu­tusalueil­la autoilua yliv­erote­taan, ja toisaal­ta niille kauho­taan tolkut­tomasti rahaa. Mil­laisia vaiku­tuk­sia sil­lä olisi, jos autovero­tus riip­puisi alueesta, ja val­tiono­su­udet tasaisi­vat vain kunkin kaupunkiseudun sisäisiä eroja?

    Vastaa

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Töölössä , siis Meche­linkadul­la, otet­ti­in yksi kaista lisää autoille ja siitä piti häätää fil­lar­it pois, kos­ka lail­lis­es­ta kadul­la ole­va fil­lari tukkisi koko kaistan.

    Ei muuten otet­tu, vaan kak­si jo ennestään ole­mas­sa ole­vaa ajokaistaa kaven­net­ti­in autoille, ja lisäk­si otet­ti­in jalka­käytävästä tilaa fil­lareille. Kaikkea kaven­net­ti­in, jot­ta saati­in tunget­tua väli­in pyörätie. Calo­niuk­senkadul­la on vielä kum­mallisem­mat uudet mitoituk­set: jalka­käytävä 2,85 m, pyörätie 2,5 m, ajokaista 2 m. Sille 2 metrin kaistalle tunge­taan joka päivä ainakin 100 Län­sisa­ta­maan ajavaa bus­sia, joiden lev­eys on 2,5 m + peilit.

    Vastaa

  45. Jalankulk­i­ja: Calo­niuk­senkadul­la on vielä kum­mallisem­mat uudet mitoituk­set: jalka­käytävä 2,85 m, pyörätie 2,5 m, ajokaista 2 m. Sille 2 metrin kaistalle tunge­taan joka päivä ainakin 100 Län­sisa­ta­maan ajavaa bus­sia, joiden lev­eys on 2,5 m + peilit. 

    Ei, vaan autot on suun­nitelmis­sa (https://kerrokantasi.hel.fi/caloniuksenkatu) laitet­tu län­teen päin men­nessä samalle kaistalle raitio­vaunu­jen kanssa, ja vier­essä ole­va 2 metrin kaista ei ole ajokaista, vaan pysäköin­tikaista. Tämä kah­den metrin pysäköin­tikaista tulisi pois­taa, jot­ta raitio­vaunuille ja moot­to­ri­a­joneu­voille saataisi­in omat kai­stat ja pyöräti­etä voitaisi­in kaven­taa (ei pyörän eteen avau­tu­via autonovia). Itään päin menevä ajokaista puolestaan on 3,5 metriä lev­eä, mikä sopii maantielle, mut­tei Töölöön. Ajo­ra­ta tulisi olla tuos­sa max. 3,25 metriä, mielu­um­min 3 metriä lev­eä. Jalankulk­i­joille tulisi antaa enem­män tilaa, ja kadulle tulisi pyrk­iä istut­ta­maan katupuita.

    Jos pysäköin­tiä halu­taan säästää, niin kelpo vai­h­toe­hto voisi olla sulkea Calo­niuk­senkatu läpi­a­joli­iken­teeltä — autot pää­sevät Hes­pe­ri­ankatu­ja, eikä kadul­la kul­je edes busse­ja. Täl­löin myös pyöräi­ly voisi hyvin onnis­tua vähäli­iken­teisel­lä ja max. 3 m lev­eil­lä ajo­radal­la eikä pyöräkaisto­ja tarvit­taisi, jol­loin pysäköin­ti, katupuiden istut­ta­mi­nen pysäköi­ty­jen auto­jen lomaan ja lev­eäm­mät jalka­käytävät oli­si­vat yhtaikaa mah­dol­lisia. Siis vaikka­pa näin:

    http://streetmix.net/-/496313

    Vastaa

  47. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Asi­as­ta ei var­maan oikein voi tehdä tutkimus­ta, sil­lä autopaikko­jen puut­tumi­nen kor­reloi vah­vasti mm. hyvä­ta­soisen arkkite­htu­urin ja eri­lais­ten jän­nit­tävien pikkuli­ikkei­den ja kult­tuu­ri­tar­jon­nan kanssa, ja näitä asioi­ta on vaikea erot­taa toisistaan. 

    Kyl­lä tutkimuk­sen voi tehdä, mut­ta ennem­min pitkit­täis­tutkimuk­se­na asukas- ja asun­tokaup­pa­datas­ta kuin poikit­taisky­se­ly­tutkimuk­se­na. Ja vas­ta sopi­van koeasetel­man ilmaantues­sa. Eli kun joil­lain alueil­la katoaa/lisääntyy parkkipaikko­ja (Meche­lininkatu?) ja ver­rokkialueil­la ei. Sit­ten pitää vielä seu­ra­ta mon­ta vuotta.

    Täl­löin on mah­dol­lista havai­ta muu­tostren­dit. Ei hait­taa vaik­ka alueet oli­si­vat alun alka­en erihintaisia/erilaisia.

    Vastaa

  48. Tapani K: Kyl­lä tutkimuk­sen voi tehdä, mut­ta ennem­min pitkit­täis­tutkimuk­se­na asukas- ja asun­tokaup­pa­datas­ta kuin poikit­taisky­se­ly­tutkimuk­se­na. Ja vas­ta sopi­van koeasetel­man ilmaantues­sa. Eli kun joil­lain alueil­la katoaa/lisääntyy parkkipaikko­ja (Meche­lininkatu?) ja ver­rokkialueil­la ei. Sit­ten pitää vielä seu­ra­ta mon­ta vuotta.

    Täl­löin on mah­dol­lista havai­ta muu­tostren­dit. Ei hait­taa vaik­ka alueet oli­si­vat alun alka­en erihintaisia/erilaisia.

    Yksi testi tuli jo tehtyä Meche­lininkadul­la. Kun lev­isi tieto yöparkkipaikko­jen ja keskeisen ratikkapysäkin pois­tos­ta, pysäkin läheisyy­destä katosi pienen ajan sisäl­lä 4 kivi­jalka­kaup­paa, ja kesti tosi kauan löytää tilalle uusia yrit­täjiä. Nyt niistäkin on jo osa hävin­nyt ja vai­h­tunut mui­hin yri­tyk­si­in, joista osa ei ole enää myymälöitä.

    Vastaa

  49. Hyvät veron­mak­sa­jat sit­ten on liian köy­hiä keskus­taan ja muut­taa maalle ja duu­ni on edelleen keskus­tas­sa. Riisikupit tun­kee joka päivä Nur­mi­järveltä tänne Helsinki­in, hyi olkoon. Keskus­tas­sa saa asua vai. Asum­istuen varas­sa elele­viä tai tosirikkai­ta. Epäekologi­nen Sari­sairaan­hoita­ja kärsikööt

    Vastaa

  51. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Nykyään tuo menee sil­lä taval­la has­susti, että haja-asu­tusalueil­la autoilua yliv­erote­taan, ja toisaal­ta niille kauho­taan tolkut­tomasti rahaa. Mil­laisia vaiku­tuk­sia sil­lä olisi, jos autovero­tus riip­puisi alueesta, ja val­tiono­su­udet tasaisi­vat vain kunkin kaupunkiseudun sisäisiä eroja? 

    Jep. Autoilun vero­tus kasvukeskusten tarpeisi­in pitäisi todel­lakin lopet­taa. Kasvukeskuk­set aja­vat Suomen lamaan. Tai siis tekivät sen jo.

    Sen sijaan val­tiono­suuk­sia tulisi tai joudu­taan jopa lisäämään. Mut­ta nehän eivät ole alueel­lisia tukia vaan demografisia. Siis oikeas­t­aan vain kouralli­nen euro­ja toinen täl­löin van­husväestön hoivaan joiden ei kan­natakkaan asua kasvukeskuk­sis­sa. Se tästä nyt vielä puuttuisi.

    Sen sijaan maanti­eteel­lisiä tukia ovat nimeno­maan kasvukeskusten asum­istuet. Sanoinko jo että kasvukeskuk­set ajoi­vat Suomen lamaan. Ja se kävi äkkiä. Heti puus­ta putoamisen jäl­keen. Se, että Ruot­sis­sa menee kaupungis­tu­mis­es­ta huoli­mat­ta tai sen ansios­ta lois­tavasti ei ole meriseli­tys Suomen ankealle ja toiv­ot­ta­malle jamalle.

    Vastaa

  52. Ruot­sis­sa yksi­ty­isauto­jen myyn­ti ylit­tää kaik­ki his­to­ri­al­liset mak­si­im­it. Hybride­jä ja sähköau­to­ja. Ja nyt sinne on tulos­sa vielä mas­si­ivi­nen akkute­hdas. Yksi­ty­isauto on ain­ut­laa­tu­inen hyödyke ja erit­täin käyt­tökelpoinen. Yksi­ty­isautoilun suo­sio kor­reloi nätisti taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den kanssa. Tämä on uno­htunut Suomes­sa tai halu­taan kieltää. Itse en ihaile auto­ja. Ihailen tuo­ta ilmiötä kokon­aisuute­na. Eteen­päin­menoa ja tule­vaisu­u­de­nuskoa sekä tietenkin taval­lis­ten koti­talouk­sien lom­pakkoi­hin val­u­via lop­ut­to­mia kru­unuvir­to­ja. Mites meil­lä menikään.

    Vastaa

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Omakoti­tont­te­ja saa Nur­mi­järveätä läh­es ilmaisek­si. Omako­ti­a­suimi­nen tarkoit­taa har­vaa asum­ista. Sik­si omakoti­tont­ti ei voi sijai­ta keskeis­es­ti. Jos vaik­ka Helsin­gin nie­mi olisi raken­net­tu täy­teen omakoti­talo­ja, keskus­ta olisi jos­sain muual­la ja omakotityalot sijait­si­si­vat yhä “Nur­mi­järvel­lä”.
    Voi myös ostaa itselleen ker­rostalo­ton­tin ja rak­en­taa sinne pelkän omakoti­talon. Kallista? Niin on. On hyvin kallista syr­jäyt­tää tiivistä asum­ista väljän asumisen tieltä.
    Espoon pitäisi myy­dä omakoti­ton­tit huu­tokau­pal­la, niin kaik­ki saisi­vat, jot­ka halu­a­vat mak­saa tarpeek­si. Jos Helsin­ki panisi ker­rostaloa­sun­to­ja myyn­ti­in 50 000 eurol­la, aika mon­ta hak­i­jaa siihenkin tulisi.

    Äkkiä kat­soen; ton­tit Klaukkalas­ta ehkä n. 150 000 EUR keskimäärin.

    http://www.etuovi.com/myytavat-tontit/nurmijarvi/klaukkala

    Pääkaupunkiseudun kun­tara­jat ovat nau­ret­ta­va jäänne lehmäpolku­jen aikakaudelta. Tont­tikaavoituk­ses­sa säheltää puolenkym­men­tä lau­takun­taa ja val­tu­us­toa. Ja sit­ten “eksytään pyörävarastoihin”!

    Olen joskus kar­rikoiden heit­tänyt että riit­tää kun yhteiskun­ta vetää 100 km kiskoparia met­säisim­pään suun­taan. Har­ti­a­pankki­rak­en­ta­jat hoita­vat lopun.

    Vastaa

  54. Tärkeä point­ti on, että autoil­i­joil­ta otete­taan jo aika paljon. Kuin­ka paljon enem­män mielestäsi voisi ottaa (€/kk)?

    Pysäköin­nin kysymys ei ole se, että paljonko autoil­i­joil­ta ote­taan rahaa tai se, että autoil­i­joil­ta ei vielä ote­ta tarpeek­si rahaa, vaan tilan riit­tämät­tömyys kaupunkiympäristössä.

    Autot vievät järkyt­tävän paljon tilaa ja se taas kap­i­tal­isoituu yhteiskun­nan aset­tamien kum­mallis­ten sään­tö­jen ja normien kaut­ta jokaisen kaupunki­laisen “viivan alle” taval­la, joka on kaut­taal­taan epälu­on­nolli­nen. Ongel­ma-aset­telu­na on resurssien allokoin­ti ja pysäköinti­nor­mi vääristää tätä allokaatiota.

    Markki­nae­htoinen pysäköin­ti näyt­täisi ihan toisen­laiselta. Se jakaisi pysäköin­tipaikat tuot­tavim­paan käyt­töön, kos­ka jakope­rus­teena on hin­ta, mikä kan­nat­taa pysäköin­nistä mak­saa. Ihan vaan huvikseen ei kan­na­ta mak­saa pysäköin­nistä kovin paljon, mut­ta jos pysäköin­ti on edel­ly­tys jollekin vielä tuot­toisam­malle toimin­nalle, niin sil­loin siitä kan­nat­taa mak­saa korkeampikin hin­ta, kos­ka reis­su jää silti plussalle.

    Vastaa

  55. Moni muukin nor­mi on haaskaus­ta, esimerkik­si se asun­to­jen keskivähim­mäiskoko. Joku kuitenkin sitäkin puo­lus­taa, syyl­lä tai toisella.

    Kan­nat­taisiko val­tu­ustop­uoluei­den nyt vielä ennen vaale­ja kokoon­tua yhteen, ottaa pöy­dälle kaik­ki mah­dol­liset ikävät nor­mit ja sopia yhdessä niiden pois­tamis­es­ta. Sil­loin tulisi jokaiselle jotain ja kaik­ki voittaisivat.

    Nykyisel­lään tämä on vain umpiku­ja ja saman asian jankutusta.

    Vastaa

  56. Moni muukin nor­mi on haaskaus­ta, esimerkik­si se asun­to­jen keskivähim­mäiskoko. Joku kuitenkin sitäkin puo­lus­taa, syyl­lä tai toisella.

    Kan­nat­taisiko val­tu­ustop­uoluei­den nyt vielä ennen vaale­ja kokoon­tua yhteen, ottaa pöy­dälle kaik­ki mah­dol­liset ikävät nor­mit ja sopia yhdessä niiden pois­tamis­es­ta. Sil­loin tulisi jokaiselle jotain ja kaik­ki voittaisivat.

    Nykyisel­lään tämä on vain umpiku­ja ja saman asian jankutusta.

    Vastaa

  57. On myös ihan jär­jetön aja­tus, että kos­ka autoil­i­joil­ta kollek­ti­iv­ina ote­taan paljon, joillekin onnel­lisille autoille pitäisi täl­lä perus­teel­la lahjoit­taa puoli-ilmaisek­si todel­la kalli­ita parkkipaikkoja.

    Mik­si ihmeessä vaikka­pa kuo­pi­oilaisen autoil­i­jan veror­a­situs pitäisi laskea helsinkiläisen autoil­i­jan eduk­si? En minä ainakaan halu­aa, että “oman autoni vero­ja” kohdis­te­taan edes lasken­nal­lis­es­ti hesalaisille kaupunkiasujille.

    Vastaa

  58. Jos julkisen liiken­teen käyt­täjät jou­tu­isi­vat mak­samaan kaik­ki siihen liit­tyvät kus­tan­nuk­set niin matkalip­pu­jen hin­nat oli­si­vat vähin­tään kaksinker­taiset ja sil­loin niitä ei käyt­täisi kukaan. Asun­to­jen arvo on suurem­pi niis­sä taloy­htiöis­sä jois­sa on hyvät paikoi­tus­mah­dol­lisu­udet kos­ka poten­ti­aa­li­nen osta­jakun­ta on laa­jem­pi. Autoil­i­ja mak­saa jo nyt kaik­ki kulun­sa mut­ta sitä ei tee julkisen liiken­teen käyttäjät.
    Kun rak­en­taa tarpeek­si epävi­ihty­isiä taloy­htiöitä niin se vetää puoleen­sa demarei­den ja vihrei­den kannattajia.

    Vastaa

  59. Tuli­pa viikon­lop­puna tes­tat­tua tätä GoNow-palvelua. Moni asia toteutet­tu kivasti, mut­ta aivan jär­jet­tömän kalli­ita ovat min­uu­tit. Hin­ta on kil­pailukykyi­nen lähin­nä jos on jotain asi­aa jon­nekin minne pääsee 120 km/h. Kuitenkin kon­sep­ti on suun­nitel­tu nimeno­maan parin kilo­metrin matkoi­hin keskus­tas­sa. Ruuhkas­sa tuo on yhtiölle melkoinen kassakone.

    Luulisin että nämä palve­lut edel­lyt­tävät vielä paljon lisää käyt­täjiä ja skaalae­tu­ja ennen kuin ne ovat kilpailukykyisiä.

    https://www.gonow.fi/

    Vastaa

  60. Jalankulk­i­ja: Yksi testi tuli jo tehtyä Meche­lininkadul­la. Kun lev­isi tieto yöparkkipaikko­jen ja keskeisen ratikkapysäkin pois­tos­ta, pysäkin läheisyy­destä katosi pienen ajan sisäl­lä 4 kivi­jalka­kaup­paa, ja kesti tosi kauan löytää tilalle uusia yrit­täjiä. Nyt niistäkin on jo osa hävin­nyt ja vai­h­tunut mui­hin yri­tyk­si­in, joista osa ei ole enää myymälöitä. 

    Hyvä point­ti, uno­hdin: pitää seu­ra­ta myös työ­paikko­jen, kau­pan, ja pöhinän muu­tos­ta eikä vain asumista.

    Mitä olen keskus­tan käve­lykaduk­si ‑eli ei pysäköin­tiä- muutet­tu­ja Klu­u­vikat­ua ja Keskuskat­ua seu­rail­lut, niin tiuhaan tun­tuu vuokral­la ole­vat kau­pat nykyään vai­h­tu­van. Rehellis­es­ti, en tiedä, onko vai­h­tu­vu­us sen kum­mem­paa kuin muual­la. Seu­raako Helsin­gin Tietokeskus täl­laisia asioita?

    Vastaa

  61. max:
    Ruot­sis­sa yksi­ty­isauto­jen myyn­ti ylit­tää kaik­ki his­to­ri­al­liset mak­si­im­it. Hybride­jä ja sähköau­to­ja. Ja nyt sinne on tulos­sa vielä mas­si­ivi­nen akkute­hdas. Yksi­ty­isauto on ain­ut­laa­tu­inen hyödyke ja erit­täin käyt­tökelpoinen. Yksi­ty­isautoilun suo­sio kor­reloi nätisti taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den kanssa. Tämä on uno­htunut Suomes­sa tai halu­taan kieltää. Itse en ihaile auto­ja. Ihailen tuo­ta ilmiötä kokon­aisuute­na. Eteen­päin­menoa ja tule­vaisu­u­de­nuskoa sekä tietenkin taval­lis­ten koti­talouk­sien lom­pakkoi­hin val­u­via lop­ut­to­mia kru­unuvir­to­ja. Mites meil­lä menikään. 

    Ote­taan vaan malli Ruotsin isoista kaupungeista ja laite­taan ne tietul­lit meillekin.

    Vastaa

  62. max:
    Ruot­sis­sa yksi­ty­isauto­jen myyn­ti ylit­tää kaik­ki his­to­ri­al­liset maksiimit. 

    Niin on var­maan syytäkin kos­ka Ruot­sis­sa on vähem­män henkilöautoja/asukas kuin mei­dän edis­tyneessä Suomes­sa, ja tukhol­malaiset nuoret jät­tävät ajoko­rtin han­kki­mat­ta. Sveriges sak är vår!

    Vastaa

  63. Kari:
    Kun rak­en­taa tarpeek­si epävi­ihty­isiä taloy­htiöitä niin se vetää puoleen­sa demarei­den ja vihrei­den kannattajia. 

    Minkä takia demarei­den ja vihrei­den kan­nat­t­jat halu­aisi­vat asua nimeno­maan epävi­ihty­i­sis­sä talois­sa, ja aja­vatko kaik­ki kokoomuk­sen kan­nat­ta­jat autol­la kaik­ki matkansa?

    Vastaa

  64. PRNDL:
    Moni muukin nor­mi on haaskaus­ta, esimerkik­si se asun­to­jen keskivähim­mäiskoko. Joku kuitenkin sitäkin puo­lus­taa, syyl­lä tai toisella.

    Kan­nat­taisiko val­tu­ustop­uoluei­den nyt vielä ennen vaale­ja kokoon­tua yhteen, ottaa pöy­dälle kaik­ki mah­dol­liset ikävät nor­mit ja sopia yhdessä niiden pois­tamis­es­ta. Sil­loin tulisi jokaiselle jotain ja kaik­ki voittaisivat.

    Nykyisel­lään tämä on vain umpiku­ja ja saman asian jankutusta.

    Poli­ti­ik­ka on kaputt. Järke­viä päätök­siä sieltä ei kan­na­ta odot­taa ainakaan mis­sään asi­as­sa mil­lä on oikeasti merk­i­tys­tä tai mikä muut­taisi olen­nais­es­ti nykyti­lan­net­ta. Eri mieltä olem­i­nen on itseis­ar­vo ja jotkin vaalit on koko ajan tulossa. 

    Esim. asumisen hin­ta ei Helsingis­sä tule laske­maan muu­toin kuin 90-luvun laman kaltaises­sa romahduksessa.

    Vastaa

  65. R.Silfverberg: Minkä takia demarei­den ja vihrei­den kan­nat­t­jat halu­aisi­vat asua nimeno­maan epävi­ihty­i­sis­sä talois­sa, ja aja­vatko kaik­ki kokoomuk­sen kan­nat­ta­jat autol­la kaik­ki matkansa? 

    Kyl­lä, joka ain­oa. Lisäk­si markki­namekanis­min sovelt­a­mi­nen yhteiskun­nan voimavaro­jen allokoin­ti­in on kom­mu­nis­mia, kos­ka suo­ma­lainen kes­ki-ikäi­nen mies sanoo niin.

    Vastaa

  66. Harkimokin äänestet­ti­in “talousosaa­jana” eduskun­taan ja kas vain ensim­mäisen työryh­män anti: val­tion tukea 8 miljoonaa.

    Senkö takia ihmiset ja yri­tyk­set mak­sa­vat vero­ja, että voidaan mak­saa erinäisille per­sauk­isille puljuille val­tion­tukea, kun eivät osaa lopet­taa kan­nat­tam­a­ton­ta toimintaansa?

    On raken­net­tu täl­läi­nen kup­pausautomaat­ti, jol­la pyöritetään tiet­ty­jen taho­jen osaam­a­ton­ta ja kan­natam­a­ton­ta liike­toim­intaa, ja sitä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­naksi nimitetään.

    Jos val­tio ei mak­sa, niin kal­jaris­teilylle ei enää pääse 20 eurol­la. Voi itku.

    Jos val­tio ei mak­sa, niin ei voi­da enää ostaa koti­maisia tomaat­te­ja 7 euron kilo­hin­taan. Voi harmin harmi.

    Jos val­tio ei mak­sa, niin ei voi­da enää kat­soa sekun­nin kestäviä Helsin­gin Sanomien uutisia. Miten tästä nyt selvitään?

    Sama mies sit­ten heti kaikkien aiko­jen dinosauruk­sen eli vedonlyön­ti­mo­nop­o­li Veikkauk­sen pari­in. Talousosaa­jana. Oikeana guruna.

    Autopaikkanor­mi on taas yksi tapa tukea kuol­e­vaa liike­toim­intaa: suo­ma­laista autokaup­paa. Ja se vero­tus. Miten me selviäisimme, jos suo­ma­laiset ostaisi­vat auton­sa ulko­mail­ta? Tuon­ti­au­to­ja, herrajestas!

    Autot eivät mihinkään häviä, mut­ta suo­ma­lainen autokaup­pa häviäisi ilman näitä kaverikap­i­tal­is­te­ja yhdessä hujauksessa.

    Val­tion pitäisi olla vain se taho, joka aset­taa ne raamit, joiden puit­teis­sa ihmiset ja yri­tyk­set toimi­vat. Sen lisäk­si hoitaa sosi­aali- ja ter­veysasi­at, koulu­tus yms.

    Suomes­sa markki­na­t­alous on vielä lapsenkengis­sään ja poli­itikot elävät Kekkosslo­va­kian aikaa. Edes Eli­na Lep­omäkikään ei ole tain­nut irtau­tua tuos­ta ajasta..

    Vastaa

  67. R.Silfverberg: Niin on var­maan syytäkin kos­ka Ruot­sis­sa on vähem­män henkilöautoja/asukas kuin mei­dän edis­tyneessä Suomes­sa, ja tukhol­malaiset nuoret jät­tävät ajoko­rtin han­kki­mat­ta. Sveriges sak är vår! 

    Koko maan tasol­la tilanne voi olla tas­apäisem­pi ja Suomen pain­ok­si. Mut­ta Tukhol­maan suh­teutet­tuna Helsingistä puut­tuu 60 000 ajoneu­voa. Suh­teu­tuu nätisti ostovoimaan. Älä ammu viestin­tuo­jaa, kiitos, en edelleenkään ihaile tukhol­malais­neito­jen tes­lo­ja ja hybridi­volvo­ja. Mut­ta ostovoima tai sen luon­te­vista luon­te­vim­mat ilmen­tymät kyl­lä kutkuttavat.

    Vastaa

  68. Sepi: Ote­taan vaan malli Ruotsin isoista kaupungeista ja laite­taan ne tietul­lit meillekin. 

    Kan­nate­taan. Ja yleis­es­ti autoilun vero­tus­ta las­ke­taan ostovoiman kasvattamiseksi.

    Vastaa

  69. vk:

    Esim. asumisen hin­ta ei Helsingis­sä tule laske­maan muu­toin kuin 90-luvun laman kaltaises­sa romahduksessa.

    Juuri näin, kos­ka kaik­ki osal­lis­tu­jat puhu­vat hin­to­jen laskemisen tarpeesta mut­ta nos­ta­vat niitä omil­la toimil­laan. Ja tässä alka­vat olla kaik­ki pelimerk­it jo koh­ta kasassa.

    Vastaa

  70. max: Kan­nate­taan. Ja yleis­es­ti autoilun vero­tus­ta las­ke­taan ostovoiman kasvattamiseksi. 

    Juuri näin. Eikä vain las­ke­ta autoveroa vaan pois­te­taan kokon­aan. Kuten Ruotsissa.…

    Vastaa

  71. Asumisen hin­ta lask­isi, jos kaik­ki asum­istuet pois­tet­taisi­in ja Helsingis­sä asut­taisi­in vain omil­la rahoil­la. Ei vain ole täl­lä het­kel­lä real­is­tista, kos­ka asum­istuet val­u­vat Helsin­gin kaupun­gin vuokrat­aloy­htiöille sekä yleishyödyl­lisille yhtiöille. 

    VVO julka­isi hil­jan viime vuo­den tilin­päätök­sen, teki 222 miljoon­aa voit­toa 370 miljoo­nan liike­vai­h­dol­la, sijoite­tulle pääo­ma­lle 6 % tuot­to. Vuokra-asum­i­nen on var­maa ja kan­nat­tavaa liike­toim­intaa, kun veron­mak­sa­ja käytän­nössä takaa tuotot.

    Pitkäl­lä aikavälil­lä ei ole mitään järkeä, että kan­nat­tavin­ta liike­toim­intaa on vuokra-asun­to­jen tar­joami­nen köy­hille, joiden vuokrat sit­ten mak­se­taan käytän­nössä läh­es kokon­aan verovaroista. Jos­sain kohtaa rahat vain loppuvat.

    Vastaa

  72. Osmo;

    Miten tätäkin keskustelua voisi ohja­ta sel­l­aiseen skaalaan että aihe kat­taisi merkit­täviä kokonaisuuksia? 

    Ei kai pyöräte­lineistä tai ajokaistoista keskustelem­i­nen joh­da mihinkään jos Pääkaupunkiseudun kasvuen­nus­teet huitel­e­vat sadois­sa tuhansissa?

    Jotenkin turhaut­tavaa että keskustelijoit­ten mie­lenki­in­to yhteiskun­nal­li­sis­sa asiois­sa on näin rajoittunutta.

    Vähän sama kuin että ruve­taan säästämään ener­giaa sytyt­telemäl­lä ja sam­mut­tele­mal­la lamp­pu­ja tai syömäl­lä nyhtökauraa.

    Vastaa

  73. max: Kan­nate­taan. Ja yleis­es­ti autoilun vero­tus­ta las­ke­taan ostovoiman kasvattamiseksi.

    Autoilu on kaikkein parhai­ta vero­tusko­htei­ta, sil­lä jos esimerkik­si työn­teko vähe­nee ansio­tulovero­tuk­sen seu­rauk­se­na, on se huono asia, mut­ta jos autoilu vähe­nee autovero­tuk­sen seu­rauk­se­na, on se vain hyvä asia. 

    max: Jep. Autoilun vero­tus kasvukeskusten tarpeisi­in pitäisi todel­lakin lopet­taa. Kasvukeskuk­set aja­vat Suomen lamaan. Tai siis tekivät sen jo.

    Sen sijaan val­tiono­suuk­sia tulisi tai joudu­taan jopa lisäämään. Mut­ta nehän eivät ole alueel­lisia tukia vaan demografisia. Siis oikeas­t­aan vain kouralli­nen euro­ja toinen täl­löin van­husväestön hoivaan joiden ei kan­natakkaan asua kasvukeskuk­sis­sa. Se tästä nyt vielä puuttuisi.

    Sen sijaan maanti­eteel­lisiä tukia ovat nimeno­maan kasvukeskusten asum­istuet. Sanoinko jo että kasvukeskuk­set ajoi­vat Suomen lamaan. Ja se kävi äkkiä. Heti puus­ta putoamisen jäl­keen. Se, että Ruot­sis­sa menee kaupungis­tu­mis­es­ta huoli­mat­ta tai sen ansios­ta lois­tavasti ei ole meriseli­tys Suomen ankealle ja toiv­ot­ta­malle jamalle.

    Suuris­sa kaupungeis­sa on aina rak­en­teel­lis­es­ti korkeam­mat vuokrat ja vähem­män van­huk­sia. Mil­lä perus­teel­la Helsin­gin seudun kun­tien pitäisi mak­saa korkeampi­en asumiskus­tan­nuk­set aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set, mut­ta niiden asukkaat eivät saisi saa­da itselleen val­tiono­suuk­sien pois­tamis­es­ta tule­vaa hyö­tyä? Yrität nyt ratio­nal­isoi­da asi­at siten, että hyö­dyn saa jokaises­sa tapauk­ses­sa maaseutu.

    Vastaa

  74. Voisitko Osmo ker­toa, mis­sä näitä puoli-ilmaisia autopaikko­ja on. Kun minä kat­son uusien asun­to­jen myyn­ti-ilmoituk­sia, niin autopaikat mak­sa­vat juurikin tuon 35 000 — 60 000 euroa. Kävin pari viikkoa sit­ten Jätkäsaa­res­sa kat­so­mas­sa Lem­minkäisen rak­en­ta­maa uut­ta taloa, jos­ta iso osa asun­noista oli vielä myymät­tä. Kaik­ki autopaikat oli­vat kuitenkin jo men­neet. Myyjä ei enää suos­tunut ker­tomaan niiden hin­taa, mut­ta eiköhän se ollut em. haitaris­sa. Van­ho­jen talo­jen auto­hal­li­paikat kan­takaupungis­sa ovat harv­inaisem­pia kuin kanan ham­paat, ja niistä saa korkean hin­nan ja asun­toa myy­dessä on suuri etu, jos voi samal­la myy­dä autopaikan.

    Vastaa

  75. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Suuris­sa kaupungeis­sa on aina rak­en­teel­lis­es­ti korkeam­mat vuokrat ja vähem­män van­huk­sia. Mil­lä perus­teel­la Helsin­gin seudun kun­tien pitäisi mak­saa korkeampi­en asumiskus­tan­nuk­set aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set, mut­ta niiden asukkaat eivät saisi saa­da itselleen val­tiono­suuk­sien pois­tamis­es­ta tule­vaa hyö­tyä? Yrität nyt ratio­nal­isoi­da asi­at siten, että hyö­dyn saa jokaises­sa tapauk­ses­sa maaseutu. 

    Olete­taan, että olet viisaam­mil­la lin­joil­la. Hyväksytkö ajatuk­sen, että van­husväestö tarvit­see hoivaansa sub­ven­tio­ta? Kuin­ka jär­jestäisit asian jos sin­ul­la olisi vapaat kädet? Tai tarkem­min kuin­ka jär­jestät tuon kas­savir­ran helsinkiläisiltä (tämä on otet­ta­va annet­tuna kos­ka ollemme yhtä mieltä siitä että sieltä se raha joka tapauk­ses­sa kehrätään) van­huk­sille ilman että syn­tyy pahaa mieltä. Itse olen siis sitä mieltä, että juuri täl­lä het­kel­lä tuo kas­savir­ta on aika lähelle opti­maalis­es­ti jär­jestet­ty. Ja sitä tulisi kyl­lä kas­vat­taa human­itääri­sistä syistä. Mut­ta olen avoin silmieni avaukselle.

    Vastaa

  76. -e-:
    Voisitko Osmo ker­toa, mis­sä näitä puoli-ilmaisia autopaikko­ja on. Kun minä kat­son uusien asun­to­jen myyn­ti-ilmoituk­sia, niin autopaikat mak­sa­vat juurikin tuon 35 000 – 60 000 euroa. Kävin pari viikkoa sit­ten Jätkäsaa­res­sa kat­so­mas­sa Lem­minkäisen rak­en­ta­maa uut­ta taloa, jos­ta iso osa asun­noista oli vielä myymät­tä. Kaik­ki autopaikat oli­vat kuitenkin jo men­neet. Myyjä ei enää suos­tunut ker­tomaan niiden hin­taa, mut­ta eiköhän se ollut em. haitaris­sa. Van­ho­jen talo­jen auto­hal­li­paikat kan­takaupungis­sa ovat harv­inaisem­pia kuin kanan ham­paat, ja niistä saa korkean hin­nan ja asun­toa myy­dessä on suuri etu, jos voi samal­la myy­dä autopaikan. 

    35–50.000 autopaikas­ta on vähän jos itse asun­to, joka ei ole kovinkaan hääp­pö­nen, mak­saa 500.000!
    Ham­straa­jat ovat ilmeis­es­ti näh­neet että autopaikko­jen hin­take­hi­tys lähivu­osi­na on myön­teisem­pi kuin asun­to­jen, joten autopaikat ovat men­neet nopeammin.

    Vastaa

  77. Pekka T.:
    …Oikeasti mei­dän kan­nat­taisi jo kään­tää katse kohti tule­vaisu­ut­ta ja ruve­ta suun­nit­tele­maan kaupunke­ja, jois­sa autoilun osu­ut­ta vähitellen pitkäl­lä aikavälillä… 

    Mik­si? Mik­si pitäisi? Mitä etua autoilun hait­taamis­es­ta on nyt saatu? Se leikkaa tutk­i­tusti talouden kasvua, eli huonon­taa elin­ta­soamme. Minus­ta tuo on kohtu­ullisen type­rä tavoite.

    On tot­ta että kaupungis­sa julki­nen liikenne vähitellen syr­jäyt­tää henkilöau­toli­iken­net­tä lyhy­il­lä matkoil­la. Helsingis­sä vain ei ole sitä kaupunkia! Tääl­lä on muu­ta­ma kort­teli Hes­pe­ri­ankadun eteläpuolel­la ja Kallio. Ensin pitäisit tehdä se kaupun­ki ja vas­ta sit­ten miet­tiä uusia liiken­netapo­ja. Kun tääl­lä on 10*nykyinen asukas­määrä, palataan aiheeseen.

    Vastaa

    1. Kalle. Olet kyl­lä kovin yksin sen väit­teen kanssa, että auto­jen häätämi­nen ihmis­ten tieltä vaikka­pa Keskuskadul­la on ollut hyödytöntä.

      Vastaa

  78. vk:
    Kalasa­ta­mas­sa erään taloy­htiön pihakan­nen alle raken­net­tu­jen autopaikko­jen osalta hal­li­tus esit­ti kuukausi­mak­sun pudot­tamista 60 eurosta 30 euroon.

    Het­ken sai yhtiökok­ouk­ses­sa perustel­la mik­si alen­nus on perus­tee­ton ja esi­tyk­sen muuttumaan… 

    Osaatko­han sinä laskea kus­tan­nuk­set oikein. Noil­la tiedoil­la autopaikoista tuli rahasam­po­ja taloyhtiölle!

    Vastaa

    1. Oikea vuokra autopaikas­ta on 150 — 200 euroa, sil­lä pitäähän osakkaiden, jot­ka ovat mak­sa­neet autopaikas­ta asun­non hin­nas­sa, saa­da jotain vastinet­ta sille lainalle, jon­ka ovat tätä kus­tan­nus­ta vas­taan ottaneet.

      Vastaa

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Oikea vuokra autopaikas­ta on 150 – 200 euroa, sil­lä pitäähän osakkaiden, jot­ka ovat mak­sa­neet autopaikas­ta asun­non hin­nas­sa, saa­da jotain vastinet­ta sille lainalle, jon­ka ovat tätä kus­tan­nus­ta vas­taan ottaneet.

    Kuten sanoin logi­ikkasi pet­tää heti, kun kyse on henkilöau­toista. Noil­la luvuil­la “kate on kohdal­laan”. 🙂 Töölössä markki­nahin­ta on täl­lä het­kel­lä 130€/kk vaik­ka kun­ta yrit­tää luo­da monop­o­lia, joka pysty­isi nos­ta­maan hin­to­ja. Helsin­gin paikoi­tus­poli­ti­ik­ka on sar­ja epäon­nis­tu­misia osaa­mat­to­muud­es­ta, tai sit­ten taustal­la on korruptiota.

    Siinä olet tuol­la heitol­lasi oike­as­sa, että asukkaan etu ei ole monop­o­li­na toimi­vat autopaikko­jen vuokraa­jat, vaan osakkeina myytävät paikat, jol­loin vastike jää alle 50€/kk. Kadun­var­si­paikat tulee suh­teut­taa tähän. Kaupun­gin etu on saa­da kadun­var­si­paikat edulliseen lyhy­taikai­spaikoituk­seen, kos­ka se tukee palvelu­ja ja liikkeitä. Eli kadun­var­si­paikko­jen kuukausi­mak­su­ja tulee nos­taa niin, että osak­keena myytävän paikan vastike on pienempi.

    Vastaa

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Olet kyl­lä kovin yksin sen väit­teen kanssa, että auto­jen häätämi­nen ihmis­ten tieltä vaikka­pa Keskuskadul­la on ollut hyödytöntä.

    Olenko? Tutut kan­takaupungista kyl­lä valit­ta­vat, ettei autol­la pääse enää pikku­os­tok­sille Stock­alle, kun lyhy­taikaiset paikat poistettiin.

    Vastaa

  81. Ai että pikku­housu­os­tok­sille tarvi­taan eri­lainen parkkiru­u­tu kuin pitkälahkeisille. Sitä oppii autoilus­ta joka ker­ta uut­ta, kun Kalle avaa suunsa.

    Vastaa

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    Oikea vuokra autopaikas­ta on 150 – 200 euroa, sil­lä pitäähän osakkaiden, jot­ka ovat mak­sa­neet autopaikas­ta asun­non hin­nas­sa, saa­da jotain vastinet­ta sille lainalle, jon­ka ovat tätä kus­tan­nus­ta vas­taan ottaneet. 

    Eihän näin toimi­ta asun­nois­sakaan. Jos raken­nat tyh­jenevälle maaseudulle ker­rostalon, vuokra on sen ver­ran kuin vuokralainen on valmis mak­samaan, oli­pa raken­nuskus­tan­nuk­set mitä vaan.

    Vastaa

  83. Kalle: Tutut kan­takaupungista kyl­lä valit­ta­vat, ettei autol­la pääse enää pikku­os­tok­sille Stock­alle, kun lyhy­taikaiset paikat poistettiin.

    Ker­ro niille, että Stock­alla on parkkihalli.

    Vastaa

  84. “Talon alla autopaikat mak­sa­vat 30 000 – 70 000 €. Pysäköin­ti­talos­sa raken­nuskus­tan­nuk­set ovat vain noin 20 000 euroa paikkaa kohden, mut­ta tämän päälle tulee tont­ti, jol­ta asuin­ta­lo on syrjäytetty.”

    Pysäköin­ti­ta­lo vapaut­taa kat­u­aluet­ta ja tont­te­ja muuhun käyt­töön ja jos liikku­misen väli­neet muut­tuvat niin se on hal­pa purkaa ja rak­en­taa tilalle järkevää .

    Vihreil­lä on patologi­nen vas­tus­tus autoilu­un eikä halu­ta nähdä järke­viä vaihtoehtoja

    Vastaa

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Oikea vuokra autopaikas­ta on 150 – 200 euroa, sil­lä pitäähän osakkaiden, jot­ka ovat mak­sa­neet autopaikas­ta asun­non hin­nas­sa, saa­da jotain vastinet­ta sille lainalle, jon­ka ovat tätä kus­tan­nus­ta vas­taan ottaneet.

    Ei ole oikeaa vuokraa, hin­nat määräy­tyvät markkinoilla .
    Toki useim­miten hin­nal­la on yhteys kus­tan­nuk­si­in, muuten­han yri­tyk­set oli­si­vat konkurssissa

    Vuokraovi antaa elelä-ja län­si-Helsinki­in autohallipaikan/autotallin vuokrak­si 45–200 euroa kuus­sa, keski­hin­ta jotain 160 euroa

    Vas­taavasti omis­tu­s­paikat vai­htel­e­vat 12000–90000 eurooan val­taosa n 20000–30000 euroa per talli/paikka

    Vastaa

  86. Liian van­ha: Pysäköin­ti­ta­lo vapaut­taa kat­u­aluet­ta ja tont­te­ja muuhun käyt­töön ja jos liikku­misen väli­neet muut­tuvat niin se on hal­pa purkaa ja rak­en­taa tilalle järkevää .

    Vihreil­lä on patologi­nen vas­tus­tus autoilu­un eikä halu­ta nähdä järke­viä vaihtoehtoja

    Mak­saa se parkki­talokin jotain, ja hin­ta pitää olla tiedos­sa, kun tehdään valintoja.
    Ihme uhri­u­tu­mista aina, kun joku kiin­nit­tää huomio­ta autoilun kustannuksiin.

    Vastaa

  87. Sib­bo San Sebas­t­ian: Eihän näin toimi­ta asun­nois­sakaan. Jos raken­nat tyh­jenevälle maaseudulle ker­rostalon, vuokra on sen ver­ran kuin vuokralainen on valmis mak­samaan, oli­pa raken­nuskus­tan­nuk­set mitä vaan.

    Kukaan ei raken­na sitä taloa jos ennakoidut vuokratuo­tot eivät anna riit­tävää tuot­toa siihen ker­rostaloon sido­tulle pääomalle.

    Näitä autopaikko­ja sen sijaan raken­netaan vaik­ka niiden tuo­tot ovat huonot. Sen huonon tuo­ton kus­tan­ta­vat hoito­vastikkeis­saan eri­tyis­es­ti autot­tomat asukkaat, joko korkeam­pana asun­non hin­tana ja/tai korkeam­pana hoitovastikkeena.

    Ain­oa oikea ja reilu ratkaisu on, että autopaikan käyt­täjät mak­sa­vat paikas­taan sen ver­ran että mak­suil­la kus­tan­netaan autopaikan rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to. Kehoi­tan kaikkia taloy­htiöis­sä asu­via otta­maan asia esi­in seu­raavas­sa yhtiökok­ouk­ses­sa ja esit­tämään autopaikko­jen kuukausi­mak­su­jen tark­istamista, ylöspäin.

    Vastaa

  88. vk:
    Ain­oa oikea ja reilu ratkaisu on, että autopaikan käyt­täjät mak­sa­vat paikas­taan sen ver­ran että mak­suil­la kus­tan­netaan autopaikan rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to. Kehoi­tan kaikkia taloy­htiöis­sä asu­via otta­maan asia esi­in seu­raavas­sa yhtiökok­ouk­ses­sa ja esit­tämään autopaikko­jen kuukausi­mak­su­jen tark­istamista, ylöspäin. 

    Olen esit­tänyt yhtiökok­ouk­ses­sa ja jopa hal­li­tuk­sen jäse­nen omi­naisu­udessa, että taloy­htiössämme alet­taisi­in ylipään­sä kerätä autopaikoista vuokraa, mut­ta ehdo­tuk­set on äänestet­ty kumoon.
    “On niin paljon lap­siper­heitä jot­ka tarvit­see kak­si autoa” jne diibadaabaa olen joutunut kuuntelemaan!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.