Seurakuntayhtymä esittää kohtuuttomalta vaikuttavia vuokrakorotuksia Lehtisaaressa

Jos ostat ton­tin ja raken­nat sii­hen itsel­le­si talon ja ton­tin sijain­ti muut­tuu tämän jäl­keen kau­pun­ki­ra­ken­teen kehi­tyk­sen vuok­si arvok­kaam­mak­si,  asun­non arvon­nousu kuu­luu sinul­le. Jos taas vuo­kraat ton­tin ja maan arvo nousee, arvon­nousu kuu­luu ton­tin omis­ta­jal­le, min­kä seu­rauk­se­na maan­vuo­kra nousee joko pik­ku­hil­jaa tai ker­ta­ry­säyk­sel­lä, sii­tä riip­puen, mitä asias­ta on vuo­kra­so­pi­muk­seen ymmär­ret­ty kirjoittaa.

Taval­laan oli­si oikeu­den­mu­kais­ta ja loo­gis­ta, että maan vuo­kra oli­si uusis­sa ja van­hois­sa vuo­kra­so­pi­muk­sis­sa saman­lai­sil­la alueil­la suun­nil­leen samal­la tasol­la. Täs­tä tie­tys­ti van­ho­jen talo­jen asuk­kaat ovat aivan eri mieltä.

Leh­ti­saa­res­sa maa­ta omis­ta­vat Van­taan ja Hel­sin­gin seu­ra­kun­tayh­ty­mät ovat korot­ta­mas­sa van­ho­jen ker­ros­ta­lo­jen vuo­kraa todel­la pal­jon. Ton­tin­vuo­krat ovat nouse­mas­sa yli vii­teen euroon huo­neis­to­ne­liö­tä koh­den kuus­sa. Hätään­ty­neet asuk­kaat ovat otta­neet yhteyt­tä myös minuun. Kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu ei kui­ten­kaan voi vai­kut­taa seu­ra­kun­tayh­ty­män kuin äänes­tä­mäl­lä kirkollisvaaleissa. 

Haluan kui­ten­kin sanoa mie­li­pi­tee­nä­ni, että seu­ra­kun­tayh­ty­mät ovat minus­ta täs­sä asias­sa väärässä.

Ensin sanon kui­ten­kin, että yksi asuk­kai­den käyt­tä­mä perus­te on vää­rä. Se, että kirk­ko on saa­nut maat lah­joi­tuk­se­na 1500-luvul­ta, ei ole perus­te, jon­ka vuok­si maa pitäi­si vuo­kra­ta ulos hal­val­la. Kyl­lä se on kaik­kien seu­ra­kun­ta­lais­ten omai­suut­ta ja sitä pitää käyt­tää tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kien hyödyksi.

Minun käsi­tyk­se­ni mukaan tont­tien vuo­krat ovat nouse­mas­sa tasol­le, jota maa­no­mis­ta­ja ei voi­si miten­kään saa­da tyh­jäs­tä ton­tis­ta. Vuo­kra ylit­tää siis markkinahinnan.

Jo raken­ne­tun talon alla ole­vas­ta ton­tis­ta voi vaa­tia mark­ki­na­vuo­kraa kor­keam­paa vuo­kraa, kos­ka talo on ton­til­la pant­ti­van­ki­na. Jos talos­sa oli­si pyö­rät, kukaan ei yrit­täi­si tuol­lais­ta vuo­kraa, kos­ka talo kan­nat­tai­si siir­tää muu­al­le, mut­ta talois­sa ei ole pyö­riä. Nyt seu­ra­kun­tayh­ty­mä pyr­kii taval­laan peri­mään vuo­kraa myös raken­nuk­ses­ta, jota se ei omista.

Seu­ra­kun­tayh­ty­mä perus­te­lee asi­aa suun­nil­leen näin: He ovat arvioi­neet maan arvok­si 1 500 – 1 700 €/k‑m2. Tuot­to­vaa­ti­muk­sek­si he ovat päät­tä­neet 5%. Näin las­kien vuo­krak­si tuli­si 6,25 – 7,08 €/k‑m2 eli jotain 7 – 9 €/m2. (Ker­ros­ne­liöi­tä on noin 20 % enem­män kuin huoneistoneliöitä)

Ensim­mäi­nen ongel­ma kos­kee tuo­ta maan hin­taa. Hel­sin­gin kau­pun­ki myy pal­jon parem­mil­ta pai­koil­ta raken­ta­ma­ton­ta maa­ta tar­jous­kil­pai­luil­la, eikä tuol­lai­siin neliö­hin­toi­hin pääs­tä kuin ani­har­voin. Tuo arvio maan hin­nas­ta tun­tuu kovin korkealta.

Asuk­kaat väit­tä­vät seu­ra­kun­tayh­ty­män mää­rit­tä­neen tuon hin­ta­ta­son ran­ta­ton­teis­ta, jota on myy­ty rivi­ta­lo­jan var­ten. Tätä minun on vai­kea uskoa, kos­ka perus­te ei päti­si mil­tään osal­ta. Ran­ta­tont­ti on eri asia kun tont­ti kes­kel­lä saar­ta, eikä rivi­ta­lo­jen ker­ros­ne­liö­hin­to­ja voi ver­ra­ta ker­ros­ta­lo­jen kerrosneliöhintoihin.

Suu­rem­pi ongel­ma kui­ten­kin on tuo vii­den pro­sen­tin tuottovaatimus.

Jos puhu­taan maan mark­ki­na-arvos­ta, on vuo­kran ja hin­nan välil­lä yhteys, joka riip­puu kor­ko­kan­nas­ta. Yhteys menee niin päin, että maan tuot­to mää­rää maan arvon — ei niin, että maan arvo mää­rää sen tuo­ton. Jos tuot­to on kiin­teä, maan arvo on sitä suu­rem­pi, mitä alem­mat ovat korot.

Kuvi­tel­kaam­me tont­ti, jos­ta ollaan val­mii­ta mak­sa­maan kuu­kausit­tai­si­na asu­mis­ku­lui­na 3 €/m2/kk eli 36 €/m2/vuosi. Kuin­ka pal­jon ton­tis­ta kan­nat­taa mak­saa, jos osta­mi­nen oli­si vuo­kraa­mi­sen vaih­toeh­to­na? Sil­loin­han osta­jan oli­si otet­ta­va vas­taa­vas­ti suu­rem­pi asun­to­lai­na, jos­ta mak­se­taan vuo­tuis­ta kor­koa. Jos kor­ko oli­si 1%, ton­tis­ta kan­nat­tai­si mak­saa 3 600 €/k‑m2. Kah­den pro­sen­tin korol­la maan myyn­ti­hin­nak­si muo­dos­tui­si 1 800 € ja vii­den pro­sen­tin korol­la 720 €/kk.

Olen­nais­ta on siis, että kor­ko vai­kut­taa suo­raan maan arvoon.

Kyse on reaa­li­ko­ros­ta, siis inflaa­tion ylit­tä­väs­tä koros­ta, joka on nyt nol­las­sa tai jopa vähän sen ali, joten maas­ta kan­nat­tai­si oikeas­taan mak­saa mitä hyvän­sä, mut­ta kukaan ei kai kuvit­te­le, että tämä tilan­ne jat­kui­si pit­kään. Jär­ke­vä ton­tin myyn­ti­hin­ta ei rii­pu het­kel­li­ses­tä koros­ta, vaan sen ole­te­tus­ta tasos­ta tulevaisuudessa.

Pit­kään alhaal­la olleet korot ovat nos­ta­neet maan arvoa. Jos kor­ko­ta­so oli­si todel­la vii­si pro­sent­tia reaa­li­kor­ko­na las­ket­tu­na, maan arvo oli­si aivan olen­nai­ses­ti mata­lam­pi — ei siis lähel­lä­kään 1500 €/m2.

On täy­sin epä­loo­gis­ta yhdis­tää kes­ke­nään vii­den pro­sen­tin tuot­to­vaa­ti­mus ja mata­lan koron infla­toi­ma maan arvo. Tämä on se koh­ta, jos­sa kir­kon raha­kirs­tun var­ti­jat las­ke­vat väärin.

Hel­sin­ki perii ton­tin vuo­kris­sa muo­dol­li­ses­ti nel­jä pro­sent­tia ton­tin arvos­ta, mut­ta vuo­kran perus­tee­na ei käy­te­tä mata­lan kor­ko­ta­son infla­toi­maa tont­tien myyn­ti­hin­taa. On aivan taval­lis­ta myy­dä tont­ti yhdel­lä hin­nal­la ja vuo­kra­ta vie­rei­nen tont­ti vuo­kral­la, joka perus­tuu puol­ta pie­nem­pään maan arvoon. Todel­li­suu­des­sa kau­pun­ki siis perii maan­vuo­kra­na noin kak­si pro­sent­tia maan todel­li­ses­ta arvosta.

Seu­ra­kun­tayh­ty­mä on sano­nut, että vaik­ka korot nyt ovat mata­lal­la, jos­kus tule­vai­suu­des­sa ne voi­vat nous­ta ja sil­loin vii­si pro­sent­tia oli­si aivan kel­vol­li­nen vuo­kra. Niin oli­si, muit­ta vas­taa­vas­ti tont­ti­maan arvo oli­si laskenut.

Oma käsi­tyk­se­ni on, että Leh­ti­saa­res­sa oikean maan­vuo­kra oli­si jotain noin 3 €/m2/kk, jopa sen alle.

= = =

Me muu­ten kaa­voi­tim­me kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa seu­ra­kun­tayh­ty­mil­le aika pal­jon lisää raken­nusoi­keut­ta Leh­ti­saa­reen. Kovas­ti on odo­tet­tu, että hank­keet käyn­nis­tyi­si­vät. Tyh­jän pant­ti­na pidet­tä­väs­tä raken­nus­maas­ta menee ran­gais­tus­luon­toi­nen koro­tet­tu kiinteistövero.

Jos nämä maat luo­vu­tet­tai­siin raken­ta­mi­seen vuo­kra­tont­tei­na, saa­tai­siin myös arvio käy­väs­tä vuokratasosta.

20 vastausta artikkeliin “Seurakuntayhtymä esittää kohtuuttomalta vaikuttavia vuokrakorotuksia Lehtisaaressa”

  1. Vuo­kra­tont­ti ja yhtiö­lai­na yms. ovat hie­man petol­li­sia: ne teke­vät asu­mi­ses­ta alus­sa hal­paa, mut­ta asu­mis­kus­tan­nus­ten nousu myö­hem­min on nii­hin sisäänrakennettuna.

  2. OS: “Jos ostat ton­tin, ja raken­nat sii­hen itsel­le­si talon ja ton­tin sijain­ti muut­tuu tämän jäl­keen kau­pun­ki­ra­ken­teen kehi­tyk­sen vuok­si arvok­kaam­mak­si asun­non arvon­nousu kuu­luu sinul­le. Jos taas vuo­kraat ton­tin, ja maan arvo nousee, arvon­nousu kuu­luu ton­tin omis­ta­jal­le…”

    Oho? Juu­ri, kun olin tätä blo­gia seu­raa­mal­la oppi­nut, että kysees­sä oli­si ansio­ton arvon­nousu, joka pitäi­si heti välit­tö­mäs­ti kon­fis­koi­da kun­nan kas­san täytteeksi.

    OS: “Kyl­lä se on kaik­kien seu­ra­kun­ta­lais­ten omai­suut­ta ja sitä pitää käyt­tää tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kien hyödyksi.”

    Niin — toi­sin kuin kun­nan omai­suus, jota suo­ras­taan pitää jakaa har­voil­le ja vali­tuil­le mm. ARA- ja HITAS-lot­to­voit­to­jen muodossa!

    1. Maa­poh­jan ansio­ton arvon­nousu kos­kee yleen­sä kaa­voit­ta­ma­ton­ta maa­ta, ei asun­to­ja. Kiin­teis­tö­ve­rol­la voi­daan jon­kin ver­ran verot­taa arvon­nousua, mut­ta sen käyt­tö on Suo­mes­sa marginaalista.

  3. Läh­tö­koh­tai­ses­ti kai omis­ta­ja pyr­kii saa­maan omai­suu­del­leen mah­dol­li­sim­man hyvän tuo­ton. Ei osa­ke­si­joit­ta­ja­kaan pyri las­ke­maan omis­ta­mien­sa yhtiöi­den tuot­toa kes­kiar­voon, jos joku sat­tui­si tuot­ta­maan kes­ki­mää­räis­tä parem­min. Samas­ta syys­tä seu­ra­kun­nal­la on mah­dol­li­suus pyy­tää kiin­teis­töis­tään kovem­paa rahaa kuin kau­pun­ki, jos nykyi­nen asun­to­yh­tiö tai joku muu sen suos­tuu maksamaan.

    Tot­ta kai raken­nuk­sen pois­ta­mi­nen kiin­teis­töl­tä vuo­kra­suh­teen päät­tyes­sä on kal­lis­ta. Se on ollut kui­ten­kin kaik­kien tie­dos­sa jo sii­nä vai­hees­sa kun maan­vuo­kra­so­pi­mus­ta oltiin teke­mäs­sä, jol­loin asi­aan on ollut mah­dol­li­suus varau­tua jo vuo­kra­so­pi­mus­ta tehtäessä.

  4. Ei vuo­kra­ton­til­le kos­kaan kan­na­ta raken­taa mitään. Tont­ti on aina ostet­ta­va itsel­le ennen raken­ta­mis­ta. Ton­tin omis­ta­ja voi mää­rä­tä min­kä tahan­sa vuo­kran ton­til­le, jos vuo­kra­so­pi­muk­ses­sa ei ole mää­ri­tel­ty vuo­kran perus­tet­ta. Raken­ta­ja on täy­sin vuo­kra­nan­ta­jan armoil­la. Hänen on jopa puret­ta­va raken­nuk­sen­sa, jos vuo­kra­so­pi­mus jos­ta­kin syys­tä, esim. vuo­kra­rii­taan, rau­ke­aa. Tämä on nyky­ajan vas­ti­ne torpparilaitokselle.

  5. Ode, erin­omais­ta. Juu­ri täl­lais­ta kon­kreet­tis­ta kan­nan­ot­toa tar­vi­taan. Sait noin tuhat ään­tä juu­ri Leh­ti­saa­res­ta. Olet ensim­mäi­nen polii­tik­ko, joka uskal­taa sanoa ääneen totuu­den. Jat­ka samaan rataan niin saa­daan Hel­sin­gis­tä oikeas­ti muka­va paik­ka asua. Toi­mis­tot voi raken­taa Espooseen!

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­poh­jan ansio­ton arvon­nousu kos­kee yleen­sä kaa­voit­ta­ma­ton­ta maa­ta, ei asun­to­ja. Kiin­teis­tö­ve­rol­la voi­daan jon­kin ver­ran verot­taa arvon­nousua, mut­ta sen käyt­tö on Suo­mes­sa marginaalista.

    Eli siis vaik­ka maa­no­mis­ta­ja oli­si val­mis omal­la kus­tan­nuk­sel­la saat­ta­maan raa­ka­maan raken­nus­kun­toon, kus­tan­tai­si välit­tö­män infra­struk­tuu­rin ja osal­lis­tui­si myös mui­hin yhteis­kun­nan kului­hin tuh­dil­la kaa­voi­tus­mak­sul­la, niin ei käy kos­ka ansio­ton arvonnousu?

    Samal­la jos toi­nen maa­no­mis­ta­ja lähin­nä kat­se­lee vuo­de­nai­ko­jen vaih­tu­mis­ta XO kon­jak­kia sie­mail­len Espla­naa­dil­la ole­van toi­mis­ton­sa ikku­nas­ta samal­la kun vuo­kra­tu­lot raken­ne­tuis­ta ton­teis­ta kili­se­vät tilil­le, niin arvon­nousu on ihan ok, kos­ka hom­mas­sa ei ole mitään ansiotonta?

    Joten­kin häm­men­tä­vää, mut­ta tämä ris­ti­rii­ta tie­tys­ti pois­tuu näp­pä­räs­ti sit­ten kun kun­ta on sosia­li­soi­nut kai­ken raken­nus­maan ja kan­sa on puo­luei­den maaorjina…

  7. Olen ihme­tel­lyt kans­sa tuot­to­pro­sent­tia. Espoos­sa sama jut­tu, kau­pun­ki halu­aa 4 % tuo­ton vuo­kra­ton­teis­ta. Osas­sa Espoo­ta on van­ho­ja sopi­muk­sia jot­ka rau­ke­aa 5–10 vuo­den sisäl­lä ja sit­ten oli­si tulos­sa hirmukorotuksia.

  8. Tääl­lä kans­sa yksi huo­les­tu­nut kan­sa­lai­nen kysyy että mitä jär­keä on Hitas vuo­kran­alen­nuk­sis­sa? Nor­maa­lit ihmi­set saa­vat mak­saa nekin alen­nuk­set omis­sa kiin­teis­tö­ve­rois­saan ja ton­tin­vuo­kris­saan. Vih­reät ja dema­rit, eriar­voi­suu­den edunvalvojat!

  9. Tämä oli tär­ke­ää sanoa ääneen. Seu­ra­kun­tien kaa­vai­le­mat koro­tuk­set Leh­ti­saa­ren maan­vuo­kra-asias­sa ovat täy­sin koh­tuut­to­mal­la tasol­la. Seu­ra­kun­tien pää­työ tun­tuu kai­ken kaik­ki­aan ole­van kiin­teis­tö­bis­nek­ses­sä, mikä aset­taa koko kir­kon arve­lut­ta­vaan ase­maan. Ihme­tyt­tää myös kir­kon halut­to­muus myy­dä tont­te­ja, vaik­ka lunas­tus­py­kä­lä pää­sään­töi­ses­ti kuu­luu uusit­ta­viin vuokrasopimuksiin.

  10. Samu R:
    Tämä oli tär­ke­ää sanoa ääneen. Seu­ra­kun­tien kaa­vai­le­mat koro­tuk­set Leh­ti­saa­ren maan­vuo­kra-asias­sa ovat täy­sin koh­tuut­to­mal­la tasol­la. Seu­ra­kun­tien pää­työ tun­tuu kai­ken kaik­ki­aan ole­van kiin­teis­tö­bis­nek­ses­sä, mikä aset­taa koko kir­kon arve­lut­ta­vaan ase­maan. Ihme­tyt­tää myös kir­kon halut­to­muus myy­dä tont­te­ja, vaik­ka lunas­tus­py­kä­lä pää­sään­töi­ses­ti kuu­luu uusit­ta­viin vuokrasopimuksiin. 

    Itse kyl­lä ymmär­rän kirk­koa: se ottaa maas­ta sen tuo­ton, min­kä sii­tä saa. Tyh­mä on ollut se, joka on raken­ta­nut huo­nos­ti siir­ty­vän raken­nuk­sen vuo­kra­maal­le ja luot­ta­nut vuo­kra­nan­ta­jan hyväntahtoisuuteen.

    Vuo­kra­so­pi­mus­ta uusit­taes­sa maan arvo on käy­tän­nös­sä raa­ka­maan arvo + raken­nuk­sen arvo, kos­ka — kuten Soi­nin­vaa­ra hyvin tote­si — raken­nus on panttivankina.

    1. Tämä gvar­maan­kin menee oikeu­een ja oikeus koh­tuul­lis­taa vuo­kran, mut­ta sinä aika­na asun­to­kaup­pa sei­soo ja osa asun­nois­ta jää tyhjilleen.

  11. Jos kat­so­taan noi­den Leh­ti­saa­ren tont­tien arvoa tyh­ji­nä, siis jos niil­lä ei oli­si mitään raken­nuk­sia, 1500–1700 euroa neliöl­tä lie­nee ihan rea­lis­ti­nen hin­ta. Raken­ta­mat­to­mi­na kysees­sä­hän oli­si­vat ton­tit, jot­ka ovat hyväl­lä raken­nus­pai­kal­la ja jois­sa park­kee­raus on maan päällä. 

    Vaik­ka sijain­ti on huo­nom­pi kuin jois­sain kau­pun­gin myy­mis­sä koh­teis­sa, uusil­la alueil­la pitää usein paa­lut­taa, eris­tää poh­ja­ve­siä kel­la­reis­ta ja raken­taa auto­paik­ko­ja ahtail­le ton­teil­le, se nos­taa raken­nus­kus­tan­nuk­sia ja alen­taa toki nois­ta ton­teis­ta saa­ta­vaa hintaa. 

    Minus­ta 1500–1700 euroa neliö­tä on Leh­ti­saa­res­sa ihan rea­lis­ti­nen ker­ros­ta­lo­ton­tin hinta.

    Tuot­to­vaa­ti­mus sen sijaan on kyl­lä aika pal­jon ylä­kan­tis­sa. 3 % ton­tin hin­nas­ta voi­si olla suun­nil­leen koh­tuul­li­nen maan­vuo­kra­so­pi­muk­sen hin­ta, kun se sido­taan indeksiin.

  12. Pet­te­ri:
    Jos kat­so­taan noi­den Leh­ti­saa­ren tont­tien arvoa tyh­ji­nä, siis jos niil­lä ei oli­si mitään raken­nuk­sia, 1500–1700 euroa neliöl­tä lie­nee ihan rea­lis­ti­nen hin­ta. Raken­ta­mat­to­mi­na kysees­sä­hän oli­si­vat ton­tit, jot­ka ovat hyväl­lä raken­nus­pai­kal­la ja jois­sa park­kee­raus on maan päällä. 

    Vaik­ka sijain­ti on huo­nom­pi kuin jois­sain kau­pun­gin myy­mis­sä koh­teis­sa, uusil­la alueil­la pitää usein paa­lut­taa, eris­tää poh­ja­ve­siä kel­la­reis­ta ja raken­taa auto­paik­ko­ja ahtail­le ton­teil­le, se nos­taa raken­nus­kus­tan­nuk­sia ja alen­taa toki nois­ta ton­teis­ta saa­ta­vaa hintaa. 

    Minus­ta 1500–1700 euroa neliö­tä on Leh­ti­saa­res­sa ihan rea­lis­ti­nen ker­ros­ta­lo­ton­tin hinta.

    Tuot­to­vaa­ti­mus sen sijaan on kyl­lä aika pal­jon ylä­kan­tis­sa. 3 % ton­tin hin­nas­ta voi­si olla suun­nil­leen koh­tuul­li­nen maan­vuo­kra­so­pi­muk­sen hin­ta, kun se sido­taan indeksiin.

    1500–1700 euroa ker­ros­ne­liö­met­ril­tä on todel­la pal­jon. Ja se on ihan eri asia kuin 1500–1700 euroa neliömetriltä.

  13. Suo­mes­sa on omai­suu­den suo­ja ja omis­ta­ja voi teh­dä omai­suu­del­laan pit­käl­ti mitä lys­tää, nyt asuk­kaat mene­vät oikeu­teen ja tule­vat häviä­mään tämän. 5% tuot­ta­vaa­det­ta tus­kin pide­tään koh­tuut­to­ma­na. Ihan ver­tai­lu­na mm. kirk­ko­num­mel­la vuo­kra­ton­teis­ta pide­tään. 6% tuot­to­vaa­det­ta yksi­tyi­sil­lä mark­ki­noil­la. On tot­ta että seu­ra­kun­ta on vah­vem­mas­sa ase­mas­sa ja taval­laan talot ovat sen pant­ti­van­ki­na. Täs­sä ei ole kui­ten­kaan mitään uut­ta ja asia on ollut kaik­kien tie­dos­sa, vuo­kra­lai­sen ase­ma on har­voin vahva.

    Ver­tai­lu­koh­ta hel­sin­gin kau­pun­kiin on hämm­men­tä­vä, sil­lä mitä hel­sin­gin kau­pun­ki tekee tai on teke­mät­tä ei ole mitään rele­vans­sia mui­hin toi­mi­joi­hin, eikä pitäi­si­kään olla.

    Jos asuk­kaat eivät halua hin­taa mak­saa niin sit­ten vuo­kran-anta­ja lunas­taa kiin­teis­töt ehto­jen mukai­ses­ti ja kaik­ki jat­ka­vat elä­mään­sä. Jul­maa ja epä­rei­lua, saat­taa olla mut­ta tähän vuo­kran anta­jal­la on oikeus.

    Se mikä täs­sä suret­taa että oikeu­den­käyn­ti­ku­lut lan­kea­vat asuk­kail­le ja kiris­tä­vät enti­ses­tään tilannetta.

    1. Veik­kaan, että Van­taan seu­ra­kun­ta hävi­äää tämän, kos­ka se käyt­tää sekä mark­ki­na­hin­tais­ta maan­hin­taa, (jos­sa poh­ja­na on tuol­lai­nen kah­den pro­sen­tin kor­ko) ja hatus­ta vedet­tyä vii­den prfo­senb­tin tuot­to­vaa­ti­mus­ta. Tuyol­la alu­eel­la on tyh­jil­lään ole­via kaa­voi­tet­tu­ja ton­te­ja. Nii­tä pided­tään tyh­jil­lään, kos­ka ei halu­ta näyt­tää, mikä mark­ki­na­vuo­kra tuol­la alu­eel­la todel­li­suu­des­sa on. Kukaan ei raken­tai­si mitään ton­til­le, jos­sa on noin kor­kea maanvuokra.

  14. Onko­han ko. ton­teil­la pal­jon käyt­tä­mä­tön­tä raken­nusoi­keut­ta, joka nos­taa ton­tin mark­ki­na-arvoa nyky­käyt­töön näh­den korkeaksi?

    Tuo 5% on kyl­lä koh­tuu­ton eri­tyi­ses­ti sii­nä tilan­tees­sa, jos vuo­kraa tar­kis­te­taan (= koro­te­taan) vuo­sit­tain esim. indek­sin perusteella. 

    Jos taas nyt pää­tet­tä­vä vuo­kra oli­si kiin­teä koko vuo­kra-ajan (50 vuot­ta?), niin vuo­kra oli­si aluk­si kal­lis ja lop­pu­pääs­sä halpa.

    Vaa­tii­ko seu­ra­kun­ta vuo­kra­so­pi­muk­siin vuo­kran tar­kis­tus (koro­tus) ‑pykä­län?

    Joka tapauk­ses­sa talo­yh­tiöil­le pitäi­si antaa ton­tin lunas­tusoi­keus. Lunas­tus­hin­nas­ta tie­tys­ti voi syn­tyä oma tastelunsa.

    Seu­ra­kun­nan vaa­ti­muk­set ovat koh­tuut­to­mia ja se voi hyvin­kin hävi­tä oikeu­des­sa. Kis­kon­ta on rikos­lais­sa kiel­let­ty. Oikeus käyt­tä­nee refe­rens­si­nä esim. kau­pun­gin teke­miä tontinvuokrasopimuksia.

    Seu­ra­kun­ta kyl­lä ottaa asias­sa suu­ren ris­kin mai­neen­sa menet­tä­mi­ses­tä, ahneus tai­taa olla yksi seit­se­mäs­tä kuolemansynnistä.

    1. Nuo asbn­to­yh­tiöt ovat ilmaiis­seet halun­sa lunas­taa tom­tit omik­si sil­lä pää­oma-arvol­la, jos­ta tuo 5 % las­ke­taan, mut­ta eihän sii­hen tie­ten­kään seu­ra­kun­ta voi suos­tua, kos­ka tuo 5 % ei ole mark­ki­na­kor­ko. Se on siis reaa­li­kor­ko, kos­ka vuo­kra nousee indek­sin mukana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.