Kategoria: Talouspolitiikka

Kolme syytä kavahtaa Vapaavuoren veronalennusehdotusta

Jan Vapaavuori ehdot­taa kun­nal­lisveron alen­tamista Helsingis­sä puolel­la pros­ent­tiyk­siköl­lä eli että Helsin­ki luopuisi 70 miljoo­nan euron varo­tu­loista. Suh­taudun esi­tyk­seen kovin epäillen kolmes­ta syystä.

Ajoi­tus. Suomen talous on tuhot­tu jo kak­si ker­taa (1989 ja 2007) alen­ta­mal­la kiilu­vasilmäis­es­ti vero­ja, kun nousukausi tuo kas­saan ennakoitua enem­män vero­tu­lo­ja. Juuri sil­loin vero­ja ei pidä alen­taa. Helsin­ki ei ole val­tio, mut­ta kuitenkin merkit­tävä taloudelli­nen toim­i­ja. En pidä ajatuk­ses­ta yliku­umen­taa suh­dan­tei­ta. Jat­ka lukemista “Kolme syytä kavah­taa Vapaavuoren veronalennusehdotusta”

Sairauksien hoidon paraneminen törmää talouteen

Uutiset lääketi­eteestä lupaa­vat hoit­o­m­ah­dol­lisuuk­sien paranevan merkit­tävästi. On tulos­sa geen­it­er­api­aa perin­nöl­lis­ten sairauk­sien hoita­miseen ja yksilöl­lis­es­ti räätälöi­tyjä syöpälääkkeitä ja vaik­ka mitä ihmeel­listä. Se kaik­ki lupaa pidem­pää ja ter­veem­pää elämää.

Har­mi vain, että tämä kaik­ki maksaa.

Sanoo val­tio­varain­min­is­ter­iö mitä hyvän­sä, ter­vey­destä kan­nat­taa mak­saa enem­män, kun­han saa myös enem­män ter­veyt­tä. Paljon turhempaankin moni rahaansa käyttää.

Kaik­ki uusi ja parem­pi ei lisää kus­tan­nuk­sia. Alzheimer-lääke voi olla hyvin kallis ja alen­taa silti hoidon kokonaiskustannuksia.

Rajansa on sil­läkin, paljonko paljon ter­vey­destä kan­nat­taa mak­saa. Niin paljon on kehit­teil­lä kalli­ita hoito­ja, että jos ne kaik­ki otet­taisi­in täysimääräis­es­ti käyt­töön, voisimme käyt­tää koko kansan­tu­lon ter­vey­den­huoltoon. Jat­ka lukemista “Sairauk­sien hoidon parane­m­i­nen tör­mää talouteen”

Junaliikenteen avaaminen kilpailulle: ristisubventio on vihonviimeinen keksintö

Bri­tan­nia ja Ruot­si ovat edel­läkävi­jöitä junali­iken­teen avaamises­sa kil­pailulle. Eri­tyis­es­ti Bri­tan­ni­as­sa tätä on arvostel­tu suuresti – siel­lä on tehty virhe ratain­fran yksi­ty­istämisessä, kos­ka se ei mal­li­na oikein pelitä.

Kaikesta arvostelus­ta huoli­mat­ta Bri­tan­nia ja Ruot­si ovat ne ain­oat Europan maat, jois­sa rautatieli­iken­teen matkus­ta­jao­su­us on nous­sut, kun se muual­la, meil­läkin, on laskenut.

(Huo­mat­takoon, että en ole tutus­tunut viimeisimpi­in tilas­toi­hin. Tämä tietoni on muu­ta­man vuo­den vanha)

Minä väitän, että näi­den kah­den maan men­estys johtuu siitä, että ”ker­mankuor­in­ta” on sal­lit­tu, niin kuin se on nyky­isin sal­lit­tu myös Suomen bus­sili­iken­teessä. Jat­ka lukemista “Junali­iken­teen avaami­nen kil­pailulle: ris­tisub­ven­tio on vihon­vi­imeinen keksintö”

Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Mart­ti Het­emä­ki jatkaa keskustelua perus­tu­losta VM:n sivuilla

Yksinäisen henkilön toimeen­tu­lotuen perus­nor­mi on 488 euroa kuus­sa ja sen päälle mak­se­taan asum­is­menot kokon­aan, kuitenkin korkein­taan kun­tako­htaiseen kat­toon saak­ka. (Kat­to voidaan tietyis­sä tapauk­sis­sa ylit­tää ainakin tilapäis­es­ti, mut­ta tämä ei ole tässä nyt olennaista.)

Jos yksi­na­su­val­la on vuokra 650 € kuus­sa ja hän saa perus­tu­loa 560 euroa kuus­sa, hänen toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­mansa näyt­tää tältä

Menot

Perus­nor­mi 488 €
Asum­is­menot 650 €
Yhteen­sä 1138 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asum­is­tu­ki       406,40
Yhteen­sä          966,40

 

Mak­se­taan toimeen­tu­lo­tukea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kieltäy­tyy työstä, ja toimeen­tu­lo­tukea alen­netaan 20 %, toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­ma näyt­tää tältä:

Menot

Perus­nor­mi        390,40 €
Asum­is­menot 650 €
Yhteen­sä          1040,40 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asum­is­tu­ki       406,40

Yhteen­sä          966,40

Mak­se­taan toimeen­tu­lo­tukea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Jat­ka lukemista “Het­emäelle perus­tu­losta ja toimeen­tu­lotuen vastikkeellisuudesta”

Sähköauton latauspiste jokaisella bensa-asemalla ei ole loppuun asti harkittu

Kokoomus on ehdot­tanut, että jokaiselle huoltoase­malle tulisi velvoite tar­jo­ta sähköau­to­jen lataus­ta. Tämä tapah­tu­isi val­tion taloudel­lisen tuen turvin. Kokoomus on ilmeis­es­ti ollut Keskus­tan kanssa liian kauan hal­li­tuk­ses­sa, kun senkin mielestä kaik­keen, mitä maas­sa tapah­tuu, tarvi­taan val­tion tukea.

Mut­ta jos halu­amme sähköau­to­jen yleistyvän, riit­tävän tiheää latausverkkoa tarvi­taan, eikä se aluk­si voi toimia itse itsen­sä kannattavana.

Tarkem­min pohdit­tuna kokoomuk­sen ehdo­tus ei kuitenkaan ole hyvä. Ben­sa-ase­mat ovat väärä paik­ka sähköau­to­jen lataamiseen.

Kun on kyse tien pääl­lä lataamis­es­ta, tarvi­taan pikalataus, vähin­tään teholtaan 50 kW. Käykää kat­so­mas­sa sähkömit­tar­i­anne. 220 voltin jän­nit­teel­lä 50 kW tarvit­see 250 ampeerin sulak­keen – jokaista lataus­pis­tet­tä varten. Jat­ka lukemista “Sähköau­ton lataus­piste jokaisel­la ben­sa-ase­mal­la ei ole lop­pu­un asti harkittu”

Mistä talouskasvu on tehty?

Vaik­ka Suomen talous on elpymässä, talouskasvu on hidas­tunut selvästi men­neistä vuosikym­menistä. Pro­fes­sori Mat­ti Pohjo­lal­ta saa­mani vaikut­ta­van kuvan mukaan työn tuot­tavu­u­den kasvu on läh­es pysähtynyt teol­lisu­us­mais­sa. Miten se on mah­dol­lista robot­tien ja tekoä­lyn aikana?

Sadan vuo­den aikana Suomen talouskasvun tärkeim­mät tek­i­jät ovat olleet siir­tymi­nen maat­aloud­es­ta mui­hin elinkeinoi­hin, tek­nol­o­gisen kuilun kir­im­i­nen umpeen ja uusien inno­vaa­tioiden kehittäminen.

Sata vuot­ta sit­ten selvä enem­mistö suo­ma­lai­sista sai elan­ton­sa maat­aloud­es­ta. Nyt vil­jeli­jöitä on kolmisen pros­ent­tia. Maat­alous­tuotan­to ei ole pienen­tynyt, vaik­ka maat­alousväestön määrä on rom­ah­tanut. Kokon­ais­tuotan­non kannal­ta maal­ta­pako on siis ollut pelkkää plussaa.

Tuot­tavu­u­den kasvu on tietysti huimaa, kun pien­ti­lal­lis­es­ta tulee paperite­htaan työn­tek­i­jä. Jat­ka lukemista “Mis­tä talouskasvu on tehty?”

Suuret kaupungit kasvun jarruna?

Mart­ti Het­emä­ki kir­joit­ti blo­gis­saan, että suuret kaupun­git, jot­ka kymme­nen vuot­ta sit­ten vielä vetivät Suomea kasvu­un, ovat muut­tuneet kasvun jar­rut­ta­jik­si. Niiden osu­us kokon­ais­tuotan­nos­ta on laskenut.

Het­emä­ki on olen­naisen äärel­lä. Nyky­maail­mas­sa talouskasvu on läh­es kokon­aan kaupunkien kasvua. Suomen surkea talouske­hi­tys ver­rat­tuna Ruot­si­in johtuu siitä, että talous on kehit­tynyt surkeasti Helsingis­sä, Tam­pereel­la, Turus­sa ja Oulus­sa ver­rat­tuna Tukhol­maan, Göte­borgi­in ja Malmöhön.

Syitä Suomen talouden ongelmi­in pitää siis etsiä kaupungeista. Kaiken ei tarvitse olla kaupungeis­sa, mut­ta kas­va­vat elinkeinot ovat voit­top­uolis­es­ti urbaaneja.

Kasvu kaupungeis­sa on osin tuot­tavu­u­den nousua, mut­ta ennen kaikkea muut­toa kaupunkei­hin. Kiinas­sa 300 000 ihmistä viikos­sa muut­taa kaupunkei­hin tuot­tavam­paan työhön.

Vaik­ka moni taivastelee Helsin­gin seudun läh­es 20 000 asukkaan kasvua vuodessa, se on puol­ta hitaam­paa kuin Tukhol­man, Oslon ja Kööpen­ham­i­nan väestönkasvu. Helsin­gin asun­top­u­la on tehokas este Suomen talouskasvulle. Jat­ka lukemista “Suuret kaupun­git kasvun jarruna?”

Markus Jäntin lähtö on paha juttu

Minus­ta on erit­täin valitet­tavaa, että Markus Jänt­ti ilmoit­ti jät­tävän­sä Suomen ja palaa­vansa Tukhol­man yliopis­toon. Markus on nimit­täin täy­den­tänyt hyvin suo­ma­lais­ten talousti­eteil­i­jöi­den joukkoa kos­ka hän on hyvin osaa­va talousti­eteil­i­jä JA kos­ka hän on yhteiskun­nal­liselta asen­teeltaan vasemmistolainen.

Talousti­eteet eivät maineestaan huoli­mat­ta sinän­sä ole mikään oikeis­to­lainen tieteenala. Min­un opiskel­lessani useim­mat johta­vat kansan­talousti­eteil­i­jät oli­vat demare­i­ta. Nyky­isin julkiseen keskustelu­un osal­lis­tu­vista talousti­eteil­i­jöistä huo­mat­ta­va osa on asen­teeltaan oikeis­to­laisia, mikä leimaa koko tiedet­tä vähän virheel­lis­es­ti. Jat­ka lukemista “Markus Jäntin lähtö on paha juttu”

Huomioita korkeakoulujen lukukausimaksuista

Talousti­eteen yhdis­tys jär­jesti sem­i­naarin korkeak­oulu­jen lukukausi­mak­su­ista. Sem­i­naaris­sa esitet­ti­in hyviä argu­ment­te­ja. Kalvot kan­nat­taa kat­soa. Linkit ovat tämän artikke­lin lopussa.

Han­nu Karhunen näyt­ti tilas­to­ja, joiden mukaan korkeak­oulu­opin­not suorit­ta­neen miehen elämä­naikaiset net­toan­siot ovat elinkaaren aikana noin 600 000 euroa suurem­mat kuin keski­as­teen suorit­tanei­den miesten. Nais­ten osalta ero on 400 000 euroa. Koulu­tus siis kan­nat­taa. Tämä on kuitenkin selvä yläes­ti­maat­ti koulu­tus­in­vestoin­nin kan­nat­tavu­udelle, sil­lä eiväthän nämä joukot ole keskenään ver­tailukelpoisia. Eivät korkeak­oulu­jen sisään­pääsyko­keet sen­tään niin heikko­ja ole, että se arvon­taa vas­taisi. Jos korkeak­oului­hin val­i­tut ovat keskimäärin lah­jakkaam­paa joukkoa, he oli­si­vat var­maankin men­estyneet keskimäärin parem­min myös keski­as­teen tutkin­non avulla.

Tästäkin huoli­mat­ta on selvää, että koulut­tau­tu­mi­nen on kan­nat­ta­va investoin­ti, joten ilmainen ope­tus on elinkaar­it­u­lo­ja tarkastelu­na tulon­si­ir­to huono-osaisil­ta hyväo­saisille. Jat­ka lukemista “Huomioi­ta korkeak­oulu­jen lukukausimaksuista”

Hurraa! Robotit vievät työmme

Kuvitelka­amme, että suo­ma­lainen yhteiskun­tati­eteil­i­jä – kut­sukaamme hän­tä vaik­ka Väinök­si – olisi viime vuo­sisadan alus­sa saanut tietää nyky-Suomes­ta yhden asian: työn tuot­tavu­us on viisi­tois­tak­er­tais­tunut. Miten hän olisi varas­sa kuvitel­lut mei­dän elävän tietäen, että viikon työt tehdään kolmes­sa tunnissa?

Luulisi Väinön kuvitelleen mei­dän elävän kiireetön­tä ja yltäkyl­läistä elämää kuin vapaat kreikkalaiset, joiden elämä oli vauras­ta ja huo­le­ton­ta, kos­ka orjat tekivät työt. Ei kuitenkaan olisi orjia eikä köy­hiä, vaan koneet. Tuskin hän olisi kuvitel­lut, että taloudel­liset huo­let ovat yleisiä ja että kiire ja stres­si pilaa­vat mon­en elämän. Jat­ka lukemista “Hur­raa! Robot­it vievät työmme”