Suuret kaupungit kasvun jarruna?

Mart­ti Hete­mä­ki kir­joit­ti blo­gis­saan, että suu­ret kau­pun­git, jot­ka kym­me­nen vuot­ta sit­ten vie­lä veti­vät Suo­mea kas­vuun, ovat muut­tu­neet kas­vun jar­rut­ta­jik­si. Nii­den osuus koko­nais­tuo­tan­nos­ta on laskenut.

Hete­mä­ki on olen­nai­sen äärel­lä. Nyky­maa­il­mas­sa talous­kas­vu on lähes koko­naan kau­pun­kien kas­vua. Suo­men sur­kea talous­ke­hi­tys ver­rat­tu­na Ruot­siin joh­tuu sii­tä, että talous on kehit­ty­nyt sur­keas­ti Hel­sin­gis­sä, Tam­pe­reel­la, Turus­sa ja Oulus­sa ver­rat­tu­na Tuk­hol­maan, Göte­bor­giin ja Malmöhön.

Syi­tä Suo­men talou­den ongel­miin pitää siis etsiä kau­pun­geis­ta. Kai­ken ei tar­vit­se olla kau­pun­geis­sa, mut­ta kas­va­vat elin­kei­not ovat voit­to­puo­li­ses­ti urbaaneja.

Kas­vu kau­pun­geis­sa on osin tuot­ta­vuu­den nousua, mut­ta ennen kaik­kea muut­toa kau­pun­kei­hin. Kii­nas­sa 300 000 ihmis­tä vii­kos­sa muut­taa kau­pun­kei­hin tuot­ta­vam­paan työhön.

Vaik­ka moni tai­vas­te­lee Hel­sin­gin seu­dun lähes 20 000 asuk­kaan kas­vua vuo­des­sa, se on puol­ta hitaam­paa kuin Tuk­hol­man, Oslon ja Köö­pen­ha­mi­nan väes­tön­kas­vu. Hel­sin­gin asun­to­pu­la on teho­kas este Suo­men talouskasvulle.

Kaik­ki vaa­ti­vat­kin lisää koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja. Olen­nai­sin­ta on kui­ten­kin saa­da lisää asun­to­ja. Ei muu­ten voi tul­la lisää väkeä.

Sii­nä ei ole mitään ihmeel­lis­tä, että työt­tö­myys on vaik­ka­pa Tam­pe­reel­la muu­ta maa­ta kor­keam­pi. Jo Aris­to­te­les sanoi, että työt­tö­mät kuu­lu­vat kau­pun­kei­hin, kos­ka kau­pun­geis­sa heil­lä on parem­mat mah­dol­li­suu­det menes­tyä kuin maa­seu­dul­la. Työt­tö­miä on muut­ta­nut pal­jon Kymen­laak­sos­ta Tampereelle.

Kun työt­tö­miä muut­taa kas­vu­kes­kuk­siin työt­tö­mik­si tai mata­la­palk­kai­siin töi­hin, BKT hen­keä koh­den las­kee kas­vu­kes­kuk­sis­sa ja nousee muu­al­la. Sik­si BKT:n hen­keä koh­den ei pitäi­si kas­vaa kas­vu­kes­kuk­sis­sa muu­ta maa­ta nopeammin.

Kau­pun­ki­ta­lous­tie­teen suu­rim­piin nimiin kuu­lu­van Edward Glae­se­rin mukaan asuk­kai­ta hou­kut­te­le­vis­sa kau­pun­geis­sa kulu­tus­ta­so on alem­pi kuin samaa työ­tä teke­vil­lä muu­al­la. Tämä joh­tuu asu­mis­me­nois­ta, jot­ka nouse­vat, kun­nes riit­tä­vän moni luo­puu muuttoaikeistaan.

Yhden hen­ki­lön muut­ta­mi­nen Hel­sin­kiin mak­saa noin 200 000 euroa. Hän mak­saa sii­tä itse asu­mis­me­noi­na suu­rim­man osan – kes­ki­mää­rin 120 000 euroa, työ­pai­kat ja pal­ve­lut mak­sa­vat mark­ki­naeh­toi­ses­ti oman osan­sa, mut­ta 30 000 euroa jää kau­pun­gin mak­set­ta­vak­si kas­vun vaa­ti­mi­na inves­toin­tei­na. Tämä aset­taa rajat sil­le, kuin­ka suur­ta kas­vua kau­pun­kien veron­mak­sa­jat suos­tu­vat rahoittamaan.

Kun­ta ei hyö­dy suu­res­ta muut­to­voi­tos­ta. Se saa lisää veron­mak­sa­jia, mut­ta myös pal­ve­lu­jen käyt­tä­jiä. Suu­rin hyö­ty­jä on val­tio. Uuden­maan kau­pun­ki­mai­sis­ta kun­nis­ta tuli 44 pro­sent­tia val­tion tulo­ve­rois­ta vuon­na 2014.

Jos halu­taan Suo­men talous pysy­väs­ti kas­vu-ural­le, val­tion tuli­si osal­lis­tua kau­pun­kien kas­vun vaa­ti­miin inves­toin­tei­hin. Ruot­sin val­tio tukee Tuk­hol­man kas­vua kym­men­ker­tai­sel­la sum­mal­la ver­rat­tu­na Hel­sin­gin kas­vuun. Niin­pä Tuk­hol­ma pesee­kin Hel­sin­gin talous­ke­hi­tyk­ses­sä 6–0.

Toi­nen vaih­toeh­to oli­si, että kas­vu­kes­kuk­set huo­leh­ti­si­vat inves­toin­neis­taan itse ja val­tion rahoit­tai­si köy­hien kun­tien tuke­mi­sen. Nyt Hel­sin­gin vero­tu­lo­ja siir­re­tään 300 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa köy­hien kun­tien vero­tu­lo­ja täydentämään.

= = =

Hete­mä­ki kiin­nit­tää huo­mio­ta pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den nousuun kas­vu­kes­kuk­sis­sa. Työt­tö­myys on Hel­sin­gis­sä pal­jon pahem­pi ongel­ma kuin Tuk­hol­mas­sa. Työt­tö­mis­tä lähes puo­let on ollut työt­tö­mä­nä yli vuoden.

Etni­sin perus­tein teh­tä­viä tilas­toin­tia pide­tään moi­tit­ta­va­na, mut­ta täs­sä sitä tar­vit­tai­siin. Pitäi­si tie­tää, mikä  on maa­han­muut­ta­jien osuus työt­tö­mis­tä – ei sik­si, että maa­han­muut­ta­jien osuus kävi­si seli­tyk­ses­tä, vaan jot­ta osai­sim­me käyt­tää oikei­ta lääk­kei­tä. Maa­han­muut­ta­jien työl­lis­tä­mi­ses­sä olem­me eri­tyi­sen sur­kei­ta Ruot­siin verrattuna.

Hete­mä­ki perus­te­lee kau­pun­kien työt­tö­myy­del­lä hal­li­tuk­sen pää­tös­tä vel­voit­taa työt­tö­mät hake­maan töi­tä. Tämä voi jopa pahen­taa tilan­net­ta, kun yhä suu­rem­pi osa työ­pai­kois­ta täy­te­tään ilman avoin­ta hakua hake­mus­vyö­ryn pelossa.

Kor­kei­den asu­mis­kus­tan­nus­ten takia sosi­aa­li­tur­va on Hel­sin­gis­sä rik­ki. Pie­ni­palk­kai­nen työ kan­nat­taa näis­sä olois­sa niin huo­nos­ti, ettei sitä vim­ma­tus­ti halu­ta. Kan­nus­tin­louk­ku­ja puret­taes­sa pitäi­si kiin­nit­tää huo­mio­ta eri­tyi­ses­ti kan­nus­tin­louk­kui­hin kaupungeissa.

On saa­ta­va työ­nan­ta­jat alen­ta­maan rimaa. Jos hyväl­le ja huo­nol­le työn­te­ki­jäl­le pitää mak­saa yhtä pal­jon, huo­nol­la on hei­kot mah­dol­li­suu­det tul­la vali­tuk­si. Ruot­sis­sa käy­te­tään palk­ka­tu­kea monin­ker­tai­ses­ti Suo­meen ver­rat­tu­na. Sik­si vähän huo­nom­pi­kin työ­voi­ma pää­see töi­hin kehit­tä­mään osaamistaan.

= = =

Jos yhden hen­ki­lön muut­to kas­vu­kes­kuk­siin mak­saa 200 000 euroa, puo­len mil­joo­nan muut­to seu­raa­vien 20 vuo­den aika­na mak­saa sata mil­jar­dia.  Ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen ja infra­struk­tuu­rin hyl­kää­mi­nen on val­ta­va kan­san­ta­lou­del­li­nen uhraus.

Sil­le ei voi mitään, että useim­mat kas­vua­lois­ta voi­vat kas­vaa vain suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Sil­ti kai­ken ei pidä olla kasvukeskuksissa.

Pala­taan­pa sii­hen, että sama työ tuot­taa työn­te­ki­jäl­le kas­vu­kes­kus­ten ulko­puo­lel­le kor­keam­man kulu­tus­ta­son. Oikeu­den­mu­kai­suut­ta aja­tel­len oli­si siis tilaa suu­rem­mil­le alu­eel­li­sil­le palkkaeroille.

Jos samas­ta työs­tä pitäi­si kas­vu­kes­kuk­sis­sa mak­saa enem­män kuin nii­den ulko­puo­lel­la, siir­tyi­si Hel­sin­gis­sä maa­kun­tiin sel­lai­sia työ­paik­ko­ja, joi­den ei ole niin pak­ko olla Hel­sin­gis­sä. Samal­la urbaa­nien elin­kei­no­jen kehi­tyk­sel­le tuli­si Hel­sin­gis­sä enem­män tilaa.

.…

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Näkö­kul­ma-artik­ke­li­na Suo­men Kuvalehdessä

122 vastausta artikkeliin “Suuret kaupungit kasvun jarruna?”

  1. Tus­kin kel­le­kään on uut­ta eikä pitäi­si olla Hete­mäel­le­kään että Nokian romah­ta­mi­nen vei osan suu­ren osan kas­vus­ta pk-seu­dul­la, Tam­pe­reel­la ja Oulussa.

    Sen mä vaan sanon että mikään Pons­se, Met­so, Outo­tec tai muu perin­tei­nen kone­pa­ja tai telak­ka ei ole Nokian kor­vaa­jak­si pit­käl­lä täh­täi­mel­lä vaan sen pitää olla kulut­ta­ja­läh­töi­siä tuot­tei­ta val­mis­ta­vat yri­tyk­set ja nii­den ver­kos­tot. Ja ne inno­vaa­tiot syn­ty­vät siel­lä mis­sä on pal­jon kulut­ta­jia eli suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Har­va maa­il­man suur­kau­pun­kien asuk­kais­ta tie­tää mitään metsätraktoreista. 

    Ja se on myös tot­ta että Ruot­si ja Tans­ka ja Viro ovat kau­pun­gis­tu­mi­ses­sa pidem­mäl­lä kuin Suo­mi. Nämä maat eivät oli­si pys­ty­neet toteut­taa nykyis­tä kas­vua ja hyvin­voin­tia jos oli­si kehi­tet­ty etu­pääs­tä pie­ni­muo­tois­ta ja perin­teis­tä teol­li­suut­ta maa­seu­dul­la ja pik­ku­kau­pun­geii­sa maan ääsi­kolk­kia myö­ten. Nor­ja ja Venä­jä ovat poik­ke­uuk­sia Euroo­pas­sa kos­ka nii­den pää­vien­tia­la ovat bulk­ki­raa­ka-aineet, etu­pääs­sä öljy ja kaasu.

    Mitä asun­to­jen hin­toi­hin tulee niin Espoos­ta ja Van­taal­ta ja myös poh­jois- ja itä-Hel­sin­gis­sä löy­tyy vaik­ka kuin­ka pal­jon ihan kel­po­ja per­hea­sun­to­ja hin­ta­luo­kas­sa 150.000–250.000. Kun jakaa hin­nan kah­del­la tai kol­mel­la-nel­jäl­lä per­heen nnup­pi­lu­vus­ta riip­puen niin saa­daan se sum­ma mikä jokai­nen muut­ta­ja jou­tu itse mak­sa­maan, tai nos­ta­maan lai­naa jos ei ole sääs­tö­jä ennestään. 

    Moni maal­ta kau­pun­kiin muut­ta­va nuo­ri saa van­hem­mil­taan pesä­mu­nak­si joi­ta­kin ton­ne­ja jot­ka on peräi­sin puu­myyn­nis­tä. Kaik­ki eivät tie­ten­kään saa mut­ta aika ylei­nen tapa se on kum­min­kin. Yhteis­kun­nan ei sen takia tar­vi­ti­si­si tukea muut­ta­jia suo­raan, kos­ka tuki valuu suo­raan asun­to­jen hin­toi­hin. Ainoas­taan asun­to­jen ja pal­ve­lu­jen sata­ta­vuu­des­ta pitäi­si huolehtia.

  2. Eikö­hän täs­sä ole kyse vain sii­tä, että nyt on kysyn­tää enem­män muun Suo­men tar­joa­mil­le tuot­teil­le ja pal­ve­luil­le. Jos­kus myö­hem­min ehkä kau­pun­geil­la saat­taa olla enem­män tar­jot­ta­vaa, Eli kyse on nor­maa­lis­ta talou­den kier­to­ku­lus­ta. Jos kas­vu­kes­kuk­sis­sa on jo nyt run­saas­ti työt­tö­miä, ei tilan­ne kor­jaan­nu, jos sin­ne rah­da­taan nii­tä lisää. Hei­tä pitäi­si päin­vas­toin roh­kais­ta muut­ta­maan työn peräs­sä, täl­lä ker­taa siis esim. Tur­kuun ja Uuuteenkaupunkiin.

  3. OS: “Maa­han­muut­ta­jien työl­lis­tä­mi­ses­sä olem­me eri­tyi­sen sur­kei­ta Ruot­siin verrattuna.”

    Ai jaa vai?

    OECD: Foreign-born unemplo­y­ment

    Pikai­sel­la sil­mäyk­sel­lä ero­ja voi­si luo­neh­tia lähin­nä mar­gi­naa­li­sik­si mai­den olles­sa sijoi­tuk­sis­sa peräkanaa…

  4. TimoT: Hei­tä pitäi­si päin­vas­toin roh­kais­ta muut­ta­maan työn peräs­sä, täl­lä ker­taa siis esim. Tur­kuun ja Uuuteenkaupunkiin.

    Ketä tark­kaa­not­taen pitäi­si roh­kais­ta ja mik­si? Jos esi­mer­kik­si Uuden­kau­pun­gin Auto­teh­taal­la on jokais­ta täy­tet­tä­vää paik­kaa koh­den 4–5 haki­jaa, pitäi­si­kö kaik­kia haki­joi­ta roh­kais­ta muut­ta­maan Uuteen­kau­pun­kiin, ja mitä täl­lä saavutettaisiin? 

    Avoi­miin paik­koi­hin valit­tu­ja ei var­maan­kaan tar­vit­se roh­kais­ta muut­ta­maan kos­ka he muut­ta­vat muutenkin.

  5. Tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen toi­mia­lan sisäl­lä on vai­ke­aa. Sen sijaan tuot­ta­vuu­den kas­vat­ta­mi­ne­non help­poa jos duu­na­ri­per­heen lap­set luke­vat itsen­sä diplo­mi-insi­nöö­reik­si. Tun­tuu, että hal­li­tus pyr­ki­si toi­mi­maan juu­ri päin vastoin.

  6. OS:“Palataanpa sii­hen, että sama työ tuot­taa työn­te­ki­jäl­le kas­vu­kes­kus­ten ulko­puo­lel­le kor­keam­man kulu­tus­ta­son. Oikeu­den­mu­kai­suut­ta aja­tel­len oli­si siis tilaa suu­rem­mil­le alu­eel­li­sil­le palkkaeroille.

    Jos samas­ta työs­tä pitäi­si kas­vu­kes­kuk­sis­sa mak­saa enem­män kuin nii­den ulko­puo­lel­la, siir­tyi­si Hel­sin­gis­sä maa­kun­tiin sel­lai­sia työ­paik­ko­ja, joi­den ei ole niin pak­ko olla Hel­sin­gis­sä. Samal­la urbaa­nien elin­kei­no­jen kehi­tyk­sel­le tuli­si Hel­sin­gis­sä enem­män tilaa.”

    Tämä­hän se oli­si hel­poin rat­kai­su, mut­ta kun työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ja yleissitovuus. 

    Työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kom­pro­mis­sei­na pal­kat aset­tu­vat sys­te­maat­ti­ses­ti tasol­le, jol­la Hel­sin­gis­sä hädin tus­kin elää, mut­ta jot­ka ovat lii­an kor­kei­ta luo­dak­seen yri­tyk­sil­le kan­nus­tet­ta siir­tää toi­min­to­jaan muualle. 

    Hel­sin­gis­sä voi­daan toki vain mak­saa sopi­muk­sia kor­keam­pia palk­ko­ja, mut­ta se ei vält­tä­mät­tä auta maa­kun­tia, kos­ka jo tuo kom­pro­mis­si­ta­so on haastava.

  7. spot­tu: Ketä tark­kaa­not­taen pitäi­si roh­kais­ta ja mik­si? Jos esi­mer­kik­si Uuden­kau­pun­gin Auto­teh­taal­la on jokais­ta täy­tet­tä­vää paik­kaa koh­den 4–5 haki­jaa, pitäi­si­kö kaik­kia haki­joi­ta roh­kais­ta muut­ta­maan Uuteen­kau­pun­kiin, ja mitä täl­lä saavutettaisiin? 

    Avoi­miin paik­koi­hin valit­tu­ja ei var­maan­kaan tar­vit­se roh­kais­ta muut­ta­maan kos­ka he muut­ta­vat muutenkin.

    Onhan siel­lä var­maan vaih­tu­vuut­ta, mut­ta suu­rin ongel­ma Suo­mes­sa on kes­kin­ker­tai­nen tai huo­no joh­to. Ehdo­tan­kin, että suo­ma­lai­set joh­ta­jat kor­va­taan sak­sa­lai­lil­la ja nämä nykyi­set siir­re­tään apulaisiksi.

    Huo­ma­si­ko muu­ten muut, että Pöy­ryn talous­hal­lin­to tulee mai­to­ju­nal­la takai­sin Suo­meen. Mui­ta­kin tai­taa olla, mut­ta näis­sä tapauk­sis­sa on radiohiljaisuus.

    Sen sijaan, että kaup­pa­kor­kea­kou­luis­sa api­noi­tai­siin jenk­ki­mal­le­ja, niin voi­tai­siin kehit­tää Suo­mel­le sopi­via liik­keen­joh­to­mal­le­ja. Vii­mei­sen 10 vuo­den aika­na on pal­jon aivan hyvin kan­nat­ta­nut­ta lii­ke­toi­min­taa siir­ret­ty tai lope­tet­tu talous­mies­ten ansiosta.

    Savo­lai­nen junt­ti pys­tyy tuhoa­maan lii­ke­toi­min­nan päi­väs­sä, mut­ta sen uudel­leen­ra­ken­ta­mi­nen on joko mah­do­ton­ta tai sit­ten juma­lat­to­man kal­lis­ta ja hidasta.

  8. Tuk­hol­man ja Hel­sin­gin työt­tö­myys­lu­vut eivät tai­da olla ver­ran­nol­li­sia. ‘I sys­sel­sätt­ning’ mää­reen saa Ruot­sis­sa kun­han on ollut vähin­tään yhden=1 tun­nin vii­kos­sa töis­sä. Tämä tus­kin on käy­tän­tö Suomessa.

  9. Sen mä vaan sanon että mikään Pons­se, Met­so, Outo­tec tai muu perin­tei­nen kone­pa­ja tai telak­ka ei ole Nokian korvaajaksi. 

    Mis­tään ei ole Nokian kor­vaa­jak­si, se oli täy­sin poik­keuk­sel­li­nen onnen­kan­ta­moi­nen joka ei enää kos­kaan toistu.
    Mut­ta telak­ka, auto­teh­das tai pape­ri­teh­das kyl­lä hyvin­kin kor­vaa vaik­ka­pa Rovion tai Supercel­lin kal­tai­set sinän­sä ihan kivat inno­va­tii­vi­set kasvuyritykset.

  10. TimoT:
    Eikö­hän täs­sä ole kyse vain sii­tä, että nyt on kysyn­tää enem­män muun Suo­men tar­joa­mil­le tuot­teil­le ja pal­ve­luil­le. Jos­kus myö­hem­min ehkä kau­pun­geil­la saat­taa olla enem­män tar­jot­ta­vaa, Eli kyse on nor­maa­lis­ta talou­den kier­to­ku­lus­ta. Jos kas­vu­kes­kuk­sis­sa on jo nyt run­saas­ti työt­tö­miä, ei tilan­ne kor­jaan­nu, jos sin­ne rah­da­taan nii­tä lisää. Hei­tä pitäi­si päin­vas­toin roh­kais­ta muut­ta­maan työn peräs­sä, täl­lä ker­taa siis esim. Tur­kuun ja Uuuteenkaupunkiin.

    Suo­men BKT on siis sel­väs­ti alem­pi kuin vuon­na 2008, kym­me­nen vuot­ta sitten.

  11. Jos samas­ta työs­tä pitäi­si kas­vu­kes­kuk­sis­sa mak­saa enem­män kuin nii­den ulko­puo­lel­la, siir­tyi­si Hel­sin­gis­sä maa­kun­tiin sel­lai­sia työ­paik­ko­ja, joi­den ei ole niin pak­ko olla Hel­sin­gis­sä. Samal­la urbaa­nien elin­kei­no­jen kehi­tyk­sel­le tuli­si Hel­sin­gis­sä enem­män tilaa.”
    Mitä­hän ovat työ­pai­kat joi­den ei tar­vit­se olla Hel­sin­gis­sä? Entä mitä ovat urbaa­nit elin­kei­not joil­le oli­si enem­män tilaa? Toi­voi­sin kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä töis­tä ja amma­teis­ta. Ajat­te­lin lähin­nä, että Hel­sin­gis­sä tar­vi­taan mää­rä mää­rä oikei­ta veron­mak­sa­jia — yksi­tyis­puo­len työl­lis­tä­miä työn­te­ki­jöi­tä — jot­ta kau­pun­gil­la on varaa kaik­kiin tule­vai­suu­den suunnitelmiinsa.

  12. Kau­pun­kien kas­vun rajoi­tuk­set on jar­ru­na kaikkialla. 

    Housing Con­straints and
    Spa­tial Misal­loca­tion
    , Chang-Tai Hsieh, Enrico Moretti. 

    We quan­ti­fy the amount of spa­tial misal­loca­tion of labor across US cities and its aggre­ga­te costs. Misal­loca­tion ari­ses because high pro­duc­ti­vi­ty cities like New York and the San Francisco Bay Area have adop­ted strin­gent restric­tions to new housing supply, effec­ti­ve­ly limi­ting the num­ber of wor­kers who have access to such high pro­duc­ti­vi­ty. Using a spa­tial equi­li­brium model and data from 220 met­ro­po­li­tan areas we find that the­se con­straints lowe­red aggre­ga­te US growth by more than 50% from 1964 to 2009. 

    Moret­ti ja Hsieh siis arvioi­vat, että Yhdys­val­to­jen vuo­sit­tai­nen kas­vu oli­si ollut lähes pro­sen­tin suu­rem­pi jos kau­pu­git oli­si­vat pys­ty­neet kas­va­maan ilman rajaa. 

    7 Policy Implications

    Housing regu­la­tions have his­to­rical­ly been percei­ved has having only local effects—affecting the qua­li­ty of life and housing prices in the local community—and for this rea­son they have always been set at the munici­pa­li­ty level. Our main point
    howe­ver is that local housing supply con­straints can also have lar­ge effects on other cites. Speci­fical­ly, we find that a major impe­di­ment to a more efficient alloca­tion of labor across U.S. cities is the con­straint to housing supply in high
    TFP cities. Alt­hough labor pro­duc­ti­vi­ty and labor demand grew most rapid­ly in New York, San Francisco, and San Jose, thanks to a concent­ra­tion of human capi­tal inten­si­ve industries like high tech and finance, growth in the­se three cities had limi­ted bene­fits for the U.S. as a who­le. In the pre­sence of strong labor demand, tight housing supply con­straints effec­ti­ve­ly limi­ted emplo­y­ment growth in the­se cities. We esti­ma­te that hol­ding cons­tant land avai­la­bi­li­ty, lowe­ring regu­la­to­ry con­straints in New York, San Francisco, and San Jose cities to the level of the median city would inc­rea­se aggre­ga­te out­put and wel­fa­re growth. 

    Kan­nat­taa lukea koko paperi.

  13. No, jät­ti­mar­ket­tien raken­ta­mi­nen seis, kaup­po­jen kat­tees­ta 1/4 pois ensin ja se tuot­ta­jil­le. Antaa tuot­ta­jien mak­saa sil­lä vel­ko­ja pois 15 vuot­ta. Sit­ten kau­pal­ta 1/5 pois taas. Mitäs sitten 🤗 ?

  14. Tilas­to­kes­kuk­sen työs­sä­käyn­ti­ti­las­ton mukaan vuon­na 2015 työt­tö­miä muu­ta kuin suo­mea ja ruot­sia äidin­kie­le­nään puhu­via oli pää­kau­pun­ki­seu­dun kai­kis­ta työt­tö­mis­tä 28%, Hel­sin­gin seu­tu­kun­nas­sa 24% ja muus­sa Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin 8%.

  15. Ris­to:
    Tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen toi­mia­lan sisäl­lä on vai­ke­aa. Sen sijaan tuot­ta­vuu­den kas­vat­ta­mi­ne­non help­poa jos duu­na­ri­per­heen lap­set luke­vat itsen­sä diplo­mi-insi­nöö­reik­si. Tun­tuu, että hal­li­tus pyr­ki­si toi­mi­maan juu­ri päin vastoin.

    Tuot­ta­vuus voi paran­tua, jos lah­jak­kaat nuo­ret luke­vat dip­pains­seik­si — sen sijaan sil­lä, että jokai­ses­ta haluk­kaas­ta jani-pet­te­ris­tä tai kuk­ka-maa­ri­tis­ta kou­lu­tet­tai­siin DI, voi olla jopa nega­tii­vi­nen vai­ku­tus. Jo pit­kään kor­kea­kou­luis­ta on tul­lut sel­lais­ta kuraa, että ihme­tyt­tää mihin jär­ke­vään työ­hön se hei­koin seg­ment­ti oikein pys­tyy työl­lis­ty­mään — siis muu­al­le kuin SOL:n sii­vo­jak­si tai mäk­kä­rin pihvinpaistajaksi.

    Toki osa ongel­mis­ta on syn­ny­tet­ty luon­non­tie­tei­tä ja mate­ma­tiik­kaa syväs­ti hal­vek­su­vas­sa perus­kou­lu­tusas­tees­sa, mut­ta kyl­lä tosia­sia on se, että yhdel­lä kan­sa­kun­nal­la on tiet­ty mää­rä lah­jak­kuus­pon­ten­ti­aa­lia ja kun DI-hom­mis­sa oli­si suo­ta­vaa, että ÄO oli­si enem­män kuin yhden kes­ki­poik­kea­man ver­ran kes­kiar­von parem­mal­la puo­lel­la ja mui­ta­kin lah­jak­kuuk­sia tar­vit­se­via alo­ja on, niin on täy­sin tur­ha hai­ha­tel­la, että jokai­ses­ta aar­po­raa­jan ja vai­heom­pe­li­jan vesas­ta voi­si tul­la DI (tms.) kos­ka tasa-arvo ja perustuslaki.

    Itsea­sias­sa joku Sveit­sin jakau­ma nuor­ten kou­lu­tuk­ses­sa voi­si olla parem­pi — pan­tai­siin riit­tä­väs­ti pauk­ku­ja huip­pu­jen kou­lut­ta­mi­seen mah­dol­li­sim­man pit­käl­le ja annet­tai­siin muil­le käy­tän­nöl­li­nen (mut­ta samal­la perin­poh­jai­nen) kou­lu­tus suur­ta lisä­ar­voa tuot­ta­viin teollisuusammatteihin.

  16. Vaik­ka Ruot­sia her­rat Suo­mes­sa kehu­vat­kin, niin Ruot­sin tapa työl­lis­tää on samoil­le her­roil­le suu­rin­ta syn­tiä. Oli­si­han se kau­he­aa jos ihmi­set työl­lis­tet­täi­siin jul­ki­sel­la rahal­la, eikä pidet­täi­si työt­tö­mi­nä. Kun Ruot­sin kas­vu­kin hipoo jos­sain nel­jäs­sä pro­sen­tis­sa, niin johan se todis­taa Ruot­sin ole­van sosia­lis­mis­saan tuhon tiellä.

  17. Yksi sel­keä ongel­ma on Hel­sin­gin “merel­li­sen sil­hue­tin” (LUE = Tuo­mio­kir­kon säi­lyt­tä­mi­nen sil­hue­tis­sa), joka estää Hel­sin­kiä kehit­ty­mäs­tä ja kasvamasta.

    Kysyn­tää asuin­tor­ni­ta­loil­le oli­si aivan Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa vaik­ka kuin­ka pal­jon. Näky­mät oli­si­vat kau­niit ja talo­jen kor­keuk­sia voi­tai­siin por­ras­taa siten, että kes­kel­le jäi­si­vät kor­keim­mat tornit.

    Nii­tä ei tar­vit­si­si raken­taa Man­hat­ta­nin tapaan aivan vie­ri vie­reen vaan siten, että jokai­sen talon jokai­sel­ta sivul­ta oli­si jon­kin­lai­nen mai­se­ma. Puh­taas­ti taso­geo­met­ri­nen ongel­ma, jon­ka lukio­lai­nen­kin kyke­nee ratkaisemaan.

    Jos taas Hel­sin­gin “merel­li­nen sil­huet­ti” on tär­kein­tä täs­sä maa­il­mas­sa, on hyväk­syt­tä­vä, että Hel­sin­ki ei voi kas­vaa niin suu­rek­si kuin on ennus­tet­tu. Täl­löin kas­vu suun­tau­tuu pan­nu­ka­kun vuok­si pää­kau­pun­ki­seu­dun mui­hin kuntiin.

    Saa­daan val­ta­vas­ti kuo­le­man­hil­jai­sia nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä, jois­sa ei ole palveluita.

  18. Suo­mi voi­si myös olla “urbaa­nien pik­ku­kau­pun­kien Suo­mi”, jos­sa on muu­ta­ma suu­ri kas­vu­kes­kus, kuten nyt­kin ja sit­ten joku sata­kun­ta pien­tä, mut­ta urbaa­nia ja elä­vää kaupunkia.

    Eri­tyi­ses­ti vesis­tö­jen var­sil­la ole­vat kau­pun­git oli­si­vat lois­ta­via urbaa­neik­si pik­ku­kau­pun­geik­si. Tar­koi­tan täl­lä sitä, että nime­no­maan näis­sä tii­vis­tä­mi­sel­lä saa­vu­tet­tai­siin etua. Siis, että siel­tä maa­kun­tien maa­seu­duil­ta siir­ryt­täi­siin asu­maan nii­hin maa­kun­tien pikkukaupunkeihin.

    Elin itse nuo­ruu­te­ni 20–25 tuhan­nen asuk­kaan pie­nes­sä kau­pun­gis­sa ja het­kit­täin sii­nä oli eloa. Poten­ti­aa­lia näis­sä oli­si, kos­ka maa on suh­teel­li­sen hal­paa, mai­se­mat vesis­tö­jen äärel­lä ovat loistavat.

    Ainoa ongel­ma on se, että mil­lä nämä urbaa­nit pik­ku­kau­pun­git yhdis­tet­täi­siin suu­riin urbaa­nei­hin kas­vu­kes­kuk­siin siten, että liik­ku­mi­nen oli­si nopeaa?

    Nykyi­sel­lään Hel­sin­gis­tä ei voi käy­dä teke­mäs­sä työ­keik­kaa näis­sä pik­ku­kau­pun­geis­sa päi­vä­sel­tään autol­la, junal­la tai lentäen.

    Moot­to­ri­tiet tuo­vat eloa suu­ris­ta kas­vu­kes­kuk­sis­ta kau­em­mak­si. Oulun seu­dul­la tämä on todet­tu, kuten myös 3‑tien ympä­ris­tös­sä. Mut­ta esi­mer­kik­si Tam­pe­reen ja Turun välis­sä ei ole mitään. Tam­pe­reen, Jyväs­ky­län ja Kuo­pion välis­sä ei ole mitään.

    Suo­mes­sa pit­kät etäi­syy­det ja hitaat kul­ku­yh­tey­det ovat ongel­ma, johon nime­no­maan Kes­kus­tan luu­li­si “koko maan asut­ta­mi­sen” puo­lu­ee­na halua­van panos­taa. Mut­ta ei, heil­le tär­kein­tä on yksi­tyi­sau­toi­lu. Mut­ta miten teet töi­tä, jos ajat? Robot­ti­au­toil­la tus­kin ihan het­keen aje­taan suo­ma­lai­sil­la maanteillä.

    Suo­mes­sa pitäi­si ymmär­tää se, että koko maa­ta ei voi­da kehit­tää samal­la resep­til­lä. Hel­sin­gin pitää kil­pail­la Tuk­hol­maa, Tal­lin­naa ja Pie­ta­ria vas­taan. Mui­ta suo­ma­lai­sia suu­rem­pia kes­kuk­sia pitäi­si kehit­tää maa­kun­tien­sa vetu­reik­si, jois­ta oli­si hyvät yhtey­det pie­nem­piin keskuksiin.

    Pitäi­si myös ymmär­tää se, että aivan koko maan mit­ta­kaa­vas­sa oli­si hyvä saa­da kor­keas­ti­kou­lu­tet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia, jot­ka toi­si­vat mah­dol­li­ses­ti muka­naan pait­si osaa­mi­sen­sa, niin myös yrityksensä.

    Jot­ta koko Suo­mi voi­tai­siin pitää asu­tet­tu­na sii­nä mie­les­sä, että jokai­ses­sa maa­kun­nas­sa oli­si aina­kin yksi 100 000 asuk­kaan kau­pun­ki, niin sii­hen tar­vit­tai­siin koko maan mit­ta­kaa­vas­sa ryh­ti­lii­ket­tä ja maa­han­muut­toa, jos­sa Suo­mi poi­mi­si rusi­noi­ta pullasta.

    Ei maa­kun­tien Masa ja Pera kyke­ne sil­lä perus­kou­lu­poh­jal­la kehit­tä­mään lii­ke­toi­min­taa, jol­la muut Erkit ja Rei­jot saa­daan siel­lä maa­kun­nis­sa kou­lu­tet­tua ja töihin.

    Ei se elä­mä Hel­sin­gin lähiöis­sä eroa miten­kään min­kään muun suo­ma­lai­sen kau­pun­gin lähiös­tä. Samat mar­ke­tit siel­lä on. Ainoas­taan Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa on sel­lais­ta isom­man kau­pun­gin tuntua.

    Lyhyes­ti: raken­ta­mal­la nopeat jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det ja tii­vis­tä­mäl­lä kau­neim­pia pik­ku­kau­pun­ke­ja Suo­meen saa­tai­siin eloa muu­al­lek­kin kuin Hel­sin­kiin ja Tam­pe­reel­le. Koko Suo­men ja Hel­sin­gin kehit­tä­mi­nen eivät pois­sul­je toi­si­aan. Maa­seu­dul­le ei enää sent­tiä­kään hajauttamistukea.

  19. Jotain hupai­saa on tuos­sa otsi­kos­sa, kun puhu­taan suu­ris­ta kau­pun­geis­ta ja Suo­mes­ta. Kun oli­si edes yksi kes­ki­suu­ri kau­pun­ki, niin voi­tai­siin jat­kaa keskustelua.

  20. Olen­nais­ta kai lie­nee havai­ta, että kau­pun­geis­sa toi­mi­vien työn­te­ki­jöi­den laa­tu­vaa­ti­muk­set kas­va­vat jatkuvasti.

    Iso ongel­ma on, että monet näis­tä kri­tee­reis­tä ovat ikään­kuin tun­te­mat­to­mia töi­tä välit­tä­vil­le tahoil­le, joten on vai­kea löy­tää pel­käs­tään hake­mus­ten tai ilmoi­tus­ten poh­jal­ta hyvin toi­sil­leen sopi­via työn­te­ki­jöi­tä ja työ­nan­ta­jia. Mut­ta jos tätä pro­ses­sia voi­tai­siin kohen­taa, löy­det­täi­siin var­mas­ti pal­jon parem­min sopi­via hen­ki­lö­tä sopi­viin teh­tä­viin, eten­kin jos pys­tyt­täi­siin joten­kin vaik­ka­pa tie­tyn­lais­ta rek­ry­da­taa ano­nyy­mis­ti lou­hi­mal­la pro­fi­loi­maan työ­paik­ko­ja ja työn­te­ki­jöi­tä niin että vaik­ka­pa jo toteu­tu­nei­den valin­to­jen poh­jal­ta voi­tai­siin luo­da käsi­tys­tä (ilman ketään syyl­lis­tä­mät­tä) sii­tä mil­lai­sia hen­ki­löi­tä johon­kin työ­paik­kaan on aikai­sem­min rek­ry­töi­ty ja siten luo­da mah­dol­li­ses­ti pro-aktii­vi­ses­ti työn­ha­ki­joil­le ehdo­tuk­sia työ­pai­kois­ta, joi­hin he voi­si­vat olla sopivia.

  21. Kal­le:
    Jotain hupai­saa on tuos­sa otsi­kos­sa, kun puhu­taan suu­ris­ta kau­pun­geis­ta ja Suo­mes­ta. Kun oli­si edes yksi kes­ki­suu­ri kau­pun­ki, niin voi­tai­siin jat­kaa keskustelua.

    Kävin työ­kei­kal­la Hel­sin­gis­sä nyt tou­ko­kuus­sa. Olin 4 yötä tor­nis­sa ja päi­vät kala­sa­ta­man met­roa­se­man kupees­sa. Olen siis tänä vuon­na ollut Hel­sin­gis­sä enem­män kuin koko 2000 luvul­la yhteen­sä. Hel­sin­gis­sä olen asu­nut vuon­na 1996.

    Oma muis­ti­ku­va­ni Hel­sin­gis­tä oli eri­lai­nen. Kai se oli maa­lais­po­jal­le aikoi­naan suu­ri kau­pun­ki. Nyt se näyt­ti lähin­nä autiol­ta ja verk­kai­sel­ta pai­kal­ta. Edes met­roa­se­maa ei löy­tä­nyt ensim­mäi­sel­lä yrit­tä­mäl­lä, kun aja­tuk­se­na oli vain kävel­lä mui­den peräs­sä. Kun nii­tä mui­ta met­rol­le meni­jöi­tä ei vain ollut…

  22. Tero Tolo­nen:
    Olen­nais­ta kai lie­nee havai­ta, että kau­pun­geis­sa toi­mi­vien työn­te­ki­jöi­den laa­tu­vaa­ti­muk­set kas­va­vat jatkuvasti… 

    Jos Suo­meen jos­kus syn­tyy kau­pun­ki, niin väi­tän, että tuo ei pidä paik­kan­sa. Syn­tyy pal­jon uusia, mata­la­palk­kai­sia ja vähän osaa­mis­ta vaa­ti­via työ­paik­ko­ja pal­ve­lua­loil­le. Suo­mes­sa pal­ve­lua­la on vie­lä täy­sin kehit­ty­mä­tön­tä ver­rat­tu­na kau­pun­gis­tu­nei­siin yhteiskuntiin.

    Samal­la hävi­ää tar­ve nykyi­sen laa­jui­seen sosi­aa­li­tur­vaan, kos­ka nykyis­tä useam­pi saa töi­tä. Tai toi­sin päin, lii­an hyvä sosi­aa­li­tur­va estää täl­lä het­kel­lä yhteis­kun­nan kehittymisen.

  23. Otsik­koa pitem­mäl­le luke­mat­ta nyt ollaan oikeil­la jäl­jil­lä ja olen­nai­sen äärel­lä. Tuk­hol­man osuus Ruot­sin talou­des­ta ei ole kas­va­nut. Syy ei ole että pik­ku­ky­lät oli­si­vat kas­va­neet. Vaan laa­jal­la rin­ta­mal­la koko Ruot­sin kau­pun­kie­ko­sys­tee­mit ovat kas­va­neet kuin syn­kat­tu­na. Suo­mes­sa jos­ta­kin syys­tä pie­ni­kin pelk­kään Hel­sin­kiin panos­ta­mi­sen kysee­na­lais­ta­mi­nen tar­koit­taa heti muka “äet­sö­jä”. Olem­me aina vain yhden totuu­den maa. Val­hees­sa ei voi­da elää pit­kään. Tar­kas­te­le­mal­la vaik­ka­pa ruot­sa­lai­sia pörs­siy­ri­tyk­siä. Aivan nii­tä kuu­mim­pia kas­vu­yri­tyk­siä­kin. Nii­tä tulee kaik­kial­ta Ruot­sis­ta kuin sie­niä sateel­la. Suo­mes­sa ei. Siksi(kin) sijoi­tan Ruotsiin.

  24. max:
    … Olem­me aina vain yhden totuu­den maa. Val­hees­sa ei voi­da elää pit­kään. Tar­kas­te­le­mal­la vaik­ka­pa ruot­sa­lai­sia pörs­siy­ri­tyk­siä. Aivan nii­tä kuu­mim­pia kas­vu­yri­tyk­siä­kin. Nii­tä tulee kaik­kial­ta Ruot­sis­ta kuin sie­niä sateel­la. Suo­mes­sa ei. Siksi(kin) sijoi­tan Ruotsiin. 

    Suo­mes­ta on vero­tet­tu yri­tys­toi­min­nal­le vält­tä­mät­tö­mät pää­omat pois. Kenel­lä­kään ei saa olla parem­min kuin muil­la, on kas­vun ja työl­li­syy­den kan­nal­ta kes­tä­mä­tön periaate.

    Vii­mei­sin pää­omia luo­nut lain­sää­dän­tö oli kiel­to­la­ki! Sen kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti vahin­got oli­vat kui­ten­kin niin suu­ret, ettei sitä voi suositella.

    NOKIA ja sen optiot oli­si ollut mah­dol­li­suus luo­da yksi­tyi­siä pää­omia, mut­ta sekin sös­sit­tiin verot­ta­mal­la optio­tu­lot palk­ka­tu­lo­na. Ei tar­vit­se olla idioot­ti pääs­täk­seen suun­nit­te­le­maan suo­ma­lais­ta vero­tus­ta, mut­ta jäl­jes­tä pää­tel­len se on kui­ten­kin suositus.

  25. On luon­nol­li­ses­ti sel­vää, että Hel­sin­gin roo­li on iso, ja Hel­sin­gin seu­dun kas­vun pitäi­si antaa tapahtua. 

    Mut­ta toi­nen tär­keä ja ehkä hie­man han­ka­lam­pi kysy­mys on se, mil­lai­nen Hel­sin­gin ulko­puo­li­nen kau­pun­ki­verk­ko oli­si talous­kas­vun näkö­kul­mas­ta paras ja miten tuol­lai­seen opti­maa­li­sen kau­pun­ki­ver­kos­ton suun­taan voi­tai­siin päästä?

  26. Nyt kant­sii sat­sa­ta Var­si­nais-Suo­meen. Hel­sin­ki-Tam­pe­re-käy­tä­vä, hah! 

    Osmo­kin on dis­san­nut Turun-seu­tua enem­män kuin mitään muu­ta aluet­ta. Itse asias­sa hän ei ole kai suh­ta­tu­nut mihin­kään kun­taan nega­tii­vi­ses­ti pait­si Turkuun.

    Kun van­hak­si elää ja seu­raa maa­il­man tapah­tu­mia, ehkä sitä jotain oppii. Minä esi­mer­kik­si olen oppi­nut, että näi­tä alu­eel­li­sia into­hi­mo­ja on aina ja välil­lä yksi pää­see voi­tol­le ja sit­ten toinen. 

    Kek­ko­nen halusi pitää koko Suo­men asut­tu­na. Ei onnistunut.

    Joku aika sit­ten oli Tukholma-Pietari-Väylä. 

    Sit­ten tam­pe­re­lai­set sai­vat­kin kaik­ki puhu­maan Hel­sin­ki-Tam­pe­re käy­tä­väs­tä. Sen­hän piti men­nä jos­sain visiois­sa Ouluun ja sie­lä Jäämerelle! 

    Ja sit­ten on tiet­ty olleet nämä aja­tuk­set sii­tä, miten kaik­ki lopul­ta muut­taa Hel­sin­gin tie­noil­le — ja sii­tä tun­ne­li Ber­lii­niin vai mihin se oli?

    Lopul­ta kai kaik­kein vahin­gol­li­sin alue­po­li­tiik­ka on kui­ten­kin ollut kepun pyr­ki­mys ja kyky hidas­taa kaupungistumista. 

    Ja kai sitä voi samaan sys­syyn lytä­tä vasem­mis­ton ja per­su­jen jär­jet­tö­män pyr­ki­myk­sen hidas­taa maa­han­muut­toa. Nyt sit­ten nii­te­tään seu­raa­vat­kin vuo­si­kym­me­net, mitä tyh­mät kylvivät.

  27. max: Aivan nii­tä kuu­mim­pia kas­vu­yri­tyk­siä­kin. Nii­tä tulee kaik­kial­ta Ruot­sis­ta kuin sie­niä sateel­la. Suo­mes­sa ei. Siksi(kin) sijoi­tan Ruotsiin.

    Pitää huo­mioi­da maan­tie­de. Ruot­sin väes­tö on suu­rek­si osak­si Hel­sin­gin ete­lä­puo­lel­la — kol­mios­sa Tuk­hol­ma — Oslo — Köö­pen­ha­mi­na (+ Ham­pu­ri). Lisäk­si Ruot­sis­sa on his­to­rial­li­ses­ti asut­tu pal­jon urbaa­nim­min kuin Suo­mes­sa, pikkukaupungeissakin.

  28. TA:

    Osmo­kin on dis­san­nut Turun-seu­tua enem­män kuin mitään muu­ta aluet­ta. Itse asias­sa hän ei ole kai suh­ta­tu­nut mihin­kään kun­taan nega­tii­vi­ses­ti pait­si Turkuun. 

    Tur­ku oli vii­me vuon­na kovim­man kas­vun teh­nyt kau­pun­ki­kes­kus­ta. Kak­kos­ta en muis­ta, mut­ta kol­mas oli Lappeenranta

  29. Niin mik­si duu­na­ri­työt ei mah­du enää Hel­sin­kiin? Onko sur­kea yrityksille?
    Entä ovat­ko tuk­hol­ma­lai­set hel­sin­ki­läi­siä onnel­li­sem­pia tai tyy­ty­väi­sem­piä elämään?

  30. TA:
    Nyt kant­sii sat­sa­ta Var­si­nais-Suo­meen. Hel­sin­ki-Tam­pe­re-käy­tä­vä, hah! 

    Osmo­kin on dis­san­nut Turun-seu­tua enem­män kuin mitään muu­ta aluet­ta. Itse asias­sa hän ei ole kai suh­ta­tu­nut mihin­kään kun­taan nega­tii­vi­ses­ti pait­si Turkuun.

    Kun van­hak­si elää ja seu­raa maa­il­man tapah­tu­mia, ehkä sitä jotain oppii. Minä esi­mer­kik­si olen oppi­nut, että näi­tä alu­eel­li­sia into­hi­mo­ja on aina ja välil­lä yksi pää­see voi­tol­le ja sit­ten toinen. 

    Kek­ko­nen halusi pitää koko Suo­men asut­tu­na. Ei onnistunut.

    Joku aika sit­ten oli Tukholma-Pietari-Väylä. 

    Sit­ten tam­pe­re­lai­set sai­vat­kin kaik­ki puhu­maan Hel­sin­ki-Tam­pe­re käy­tä­väs­tä. Sen­hän piti men­nä jos­sain visiois­sa Ouluun ja sie­lä Jäämerelle! 

    Ja sit­ten on tiet­ty olleet nämä aja­tuk­set sii­tä, miten kaik­ki lopul­ta muut­taa Hel­sin­gin tie­noil­le – ja sii­tä tun­ne­li Ber­lii­niin vai mihin se oli?

    Lopul­ta kai kaik­kein vahin­gol­li­sin alue­po­li­tiik­ka on kui­ten­kin ollut kepun pyr­ki­mys ja kyky hidas­taa kaupungistumista. 

    Ja kai sitä voi samaan sys­syyn lytä­tä vasem­mis­ton ja per­su­jen jär­jet­tö­män pyr­ki­myk­sen hidas­taa maa­han­muut­toa. Nyt sit­ten nii­te­tään seu­raa­vat­kin vuo­si­kym­me­net, mitä tyh­mät kylvivät.

    Hel­sin­gin seu­tu mil­joo­na asu­kas­ta, Tam­pe­reen seu­tu puo­li mil­joo­naa asu­kas­ta, 3‑tien var­si juna­ra­toi­neen on oikea elä­män vir­ta, jos­sa kul­kee tava­ra, pen­de­löi­jät ja raha.

    Var­si­nais-Suo­mi? Pari paat­tia, jot­ka ovat koh­ta taas val­mii­ta, sit­ten itke­tään työt­tö­myyt­tä. Yksi auto­teh­das ei vie­lä maa­kun­taa pidä elossa.

    Var­si­nais-Suo­mel­la on tär­keäm­pi teh­tä­vä maataloustuottajana..

  31. DVA:
    raken­ta­mal­la nopeat jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det ja tii­vis­tä­mäl­lä kau­neim­pia pik­ku­kau­pun­ke­ja Suo­meen saa­tai­siin eloa muu­al­lek­kin kuin Hel­sin­kiin ja Tampereelle.

    Nopea jouk­ko­lii­ken­ne on niin kal­lis­ta jär­jes­tää, että se ei toi­mi ilman jouk­ko­ja. 200 km/h juhayh­teyt­tä edes ker­ran tun­nis­sa ei kan­na­ta yllä­pi­tää muu­ta­man mat­kus­ta­jan takia. Maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa super­har­vaan asu­tus­sa Suo­mes­sa tämä onnis­tuu ainoas­taan Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen välil­lä. Johon­kin Mik­ke­liin pys­ty­tään aja­maan kan­na­ta­vas­ti IC:llä ja Onni­bus­sil­la muu­ta­man ker­ran päivässä.

    Odo­tel­laan sitä aika pian koit­ta­vaa päi­vää, kun saa­daan tän­ne tuhan­sien jär­vien maa­han sata­mil­joo­naa afrik­ka­lais­ta ilmas­to­pa­ko­lais­ta, niin alkaa ole­maan jouk­ko­ja kul­je­tet­ta­vak­si. Sii­tä alkaa todel­li­nen kasvu.

  32. Nyt Hel­sin­gin vero­tu­lo­ja siir­re­tään 300 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa köy­hien kun­tien vero­tu­lo­ja täydentämään.”

    Voin huo­jen­taa tätä huol­ta. Voi aja­tel­la, että Suomessa(kin) on voi­ma­kas suku- tai ikä­pol­vi­kult­tuu­ri. Mut­ta sen sijaan, että nuo­ren työ­voi­man ikään­ty­neet suku­lai­set asu­te­taan myös eiroi­hin ja kata­ja­nok­kiin niin he jää­vät­kin kuin sanat­to­mas­ta sopi­muk­ses­ta kas­vat­ta­ja­seu­ro­jen senio­ri­jä­se­nik­si äet­söi­hin. Mut­ta täs­tä jopa ainut­laa­tui­sen voi­mak­kaas­ta ikä­pol­vi­kult­tuu­ris­tam­me joh­tuen hei­tä ei jäte­tä heit­teil­le vaan pari euroa per nup­pi aute­taan hoi­vas­sa. Hie­noa! Tämä on suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria jos­ta voi­kin olla ylpeä. Joi­den­kin etnis­ten kult­tuu­rien suku- ja klaa­nia­jat­te­lu on ihan näper­te­lyä mei­dän rin­nal­la. Hurraa!

  33. DVA: Var­si­nais-Suo­mi? Pari paat­tia, jot­ka ovat koh­ta taas val­mii­ta, sit­ten itke­tään työt­tö­myyt­tä. Yksi auto­teh­das ei vie­lä maa­kun­taa pidä elossa.
    Var­si­nais-Suo­mel­la on tär­keäm­pi teh­tä­vä maataloustuottajana..

    Jos Esko Ahoon on usko­mi­nen, Turun tie­noil­le pitäi­si muut­taa muu­ta­mas­sa vuo­des­sa ehkä noin 30 000 ihmis­tä täyt­tä­mään talous­kas­vun luo­mat työ­pai­kat (mukaan on siis las­ket­tu pait­si ne Aamu­leh­des­sä­kin mai­ni­tut isot inves­toin­nin — telak­ka, Rolls Royce, auto­teh­das — kuin myös muut uudet teol­li­set työ­pai­kat plus vie­lä per­heet ja pal­ve­lui­hin syn­ty­vät työpaikat). 

    Sii­nä on haas­te, joka pitää ottaa tosis­saan myös pää­kau­pun­gis­sa var­sin­kin, kos­ka se 30 000 pitäi­si Ahon mukaan pit­käl­ti löy­tyä juu­ri siel­tä. Vaik­ka Tam­pe­reel­la on isot työt­tö­mien mas­sat, Aho ei usko, että heis­tä on töi­den teki­jöik­si. Masen­ta­va näkö­kul­ma mutta …

    Jos­tain syys­tä Aho ei leh­ti­jut­tu­jen perus­teel­la myös­kään usko­nut, että muut­ta­jia riit­täi­si ulko­mail­ta­kaan. Ehkä sii­nä puhui enti­nen poliitikko.

  34. Mikä oikeas­ti on syy ja mikä seurausta? 

    Osmo:“Nykymaailmassa talous­kas­vu on lähes koko­naan kau­pun­kien kasvua.” 

    Epäi­len näin suo­ra­vii­vais­ta läh­tö­koh­taa. Kau­pun­kien kas­vu on eri asia kuin talous­kas­vu. Talous­kas­vun moot­to­ri saat­taa­kin olla muu­ta kuin kau­pun­kien kas­vun seu­raus. Päin­vas­toin se voi­kin men­nä niin päin, että kau­pun­git kas­va­vat, kun talous kas­vaa jos­sain muu­al­la tai koko maas­sa. Tätä tukee sekin havain­to, että Tuk­hol­ma kas­vaa nopeam­min kuin Hel­sin­gin seu­tu, sil­lä koko Ruot­sin talous­kas­vu on ollut koko Suo­men talous­kas­vua nopeampaa.

    Luu­len­pa, että kau­pun­git kas­va­vat ripeäs­ti niis­sä­kin mais­sa (tai usean val­tion muo­dos­ta­mal­la alu­eel­la), mis­sä talous on kas­va­nut kau­ka­na aavi­kol­la tai merel­lä ole­vien öljy­läh­tei­den varas­sa. Poh­jan­me­ren öljyn­po­rauk­sen huol­to toki on pal­jol­ti lähim­pien kau­pun­kien varas­sa ja tuo nii­hin väes­tön­kas­vua, mut­ta tämä öljy on osal­taan lisän­nyt myös öljyn­po­raus­laut­to­ja val­mis­ta­nei­den mai­den talous­kas­vua ja sen seu­rauk­se­na kau­pun­gis­tu­mis­ta aivan muualla.

  35. DVA:

    Lyhyes­ti: raken­ta­mal­la nopeat jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det ja tii­vis­tä­mäl­lä kau­neim­pia pik­ku­kau­pun­ke­ja Suo­meen saa­tai­siin eloa muu­al­lek­kin kuin Hel­sin­kiin ja Tam­pe­reel­le. Koko Suo­men ja Hel­sin­gin kehit­tä­mi­nen eivät pois­sul­je toi­si­aan. Maa­seu­dul­le ei enää sent­tiä­kään hajauttamistukea.

    Suo­mes­sa pitäi­si olla n 20 mil­joo­naa asu­kas­ta niin voi­tai­siin pik­ku­kau­pun­kien verk­ko pitää pys­tys­sä em kuvai­le­mal­la­si tavalla. 

    Sen vaa­ti­man infran raken­ta­mi­nen ja ylläp­pi­to eli luo­ti­ju­na­ra­to­jen ja moot­to­ri­teidn, mak­saa, eikä veron­mak­sa­jat ole haluk­kai­ta että ne meni­si­vät ter­vey­den­hoi­don ja kou­lu­tuk­sen edel­le. Sik­si täl­lai­sia pik­ku­kau­pun­kien verk­ko­ja näkee pää­asias­sa vain tui­he­ään asu­tus­sa keski-Euroopassa.

    Suo­men kal­tai­sen vähä­väl­ki­sen ja har­vaan asu­tun maan kan­nat­taa pitää mah­dol­li­sim­man isoa pää­kau­pun­kia ja muu­ta­ma etäi­sem­pi iso alue­kes­kus jot­ka eivät kil­pai­le pää­kau­pun­gin kans­sa. Mei­dän ver­rok­ki­maam­me ovat Nor­ja, Kana­da, Austra­lia ja tie­tyil­tä osil­ta myös Venäjä.

  36. Isai­ah:
    On luon­nol­li­ses­ti sel­vää, että Hel­sin­gin roo­li on iso, ja Hel­sin­gin seu­dun kas­vun pitäi­si antaa tapahtua. 

    Mut­ta toi­nen tär­keä ja ehkä hie­man han­ka­lam­pi kysy­mys on se, mil­lai­nen Hel­sin­gin ulko­puo­li­nen kau­pun­ki­verk­ko oli­si talous­kas­vun näkö­kul­mas­ta paras ja miten tuol­lai­seen opti­maa­li­sen kau­pun­ki­ver­kos­ton suun­taan voi­tai­siin päästä?

    Kau­pun­kien raken­ta­mi­nen on vie­lä help­poa, pal­jon suu­rem­pi ongel­ma on se, miten kuo­le­vat kun­nat saat­to­hoi­de­taan kun­nial­li­ses­ti erämaaksi.

  37. Eila er:
    Niin mik­si duu­na­ri­työt ei mah­du enää Hel­sin­kiin? Onko sur­kea yrityksille? 

    Vas­taus riip­puu vähän sii­tä, mitä duu­na­ri­työl­lä tar­koi­tat. Jos tar­koi­tat laa­ja­mit­tais­ta tava­ran val­mis­tus­ta tai logis­tiik­kaa, nii­hin tar­vi­taan maa-alaa tai vähin­tään­kin ker­ro­sa­laa, jot­ka ovat Hel­sin­gis­sä kal­lii­ta. Ras­kas lii­ken­ne on lisäk­si vähän tuk­kois­ta. Mate­ri­aa­li­sen tuot­teen jalos­tusar­von pitää olla todel­la kor­kea, jot­ta sitä Hel­sin­gis­sä kan­nat­taa valmistaa.

    Imma­te­ri­aa­lis­ten tuot­tei­den val­mis­tus, m.l. pal­ve­lut, hal­lin­to, suun­nit­te­lu yms eivät yleen­sä vaa­di kovin suu­ria neliö­mää­riä eivät­kä ras­kas­ta lii­ken­net­tä. Näi­tä ei nyt pide­tä duu­na­ri­työ­nä, vaik­ka monis­sa pal­ve­luis­sa tar­vi­taan (käsin teh­tä­vää) suo­rit­ta­vaa työtä

    Raken­ta­mi­nen ja kun­nos­sa­pi­to ovat sit­ten omat jut­tun­sa. Hel­sin­gin kokoi­ses­sa, kas­va­vas­sa kau­pun­gis­sa tar­vi­taan aika­moi­nen armei­ja raken­nus­mie­hiä sekä uudis­ra­ken­ta­mi­seen, kun­nos­sa­ti­toon että remontteihin.

  38. Yksi asia oli oikein Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tuk­ses­sa: oli­si annet­ta­va mah­dol­li­suus suu­rem­piin alu­eel­li­siin palk­kae­roi­hin. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus tyh­jen­tää maa­seu­tua ja pikkukaupunkeja.

  39. Toi­vot­ta­vas­ti jos­sain välis­sä poh­dit mitä mer­kit­see kiih­ty­vä elä­köi­ty­mi­sen — ennä­tys­vuo­si oli jo 2016 ja lisää tulossa.
    Tämä kun vai­kut­taa niin talou­den reu­naeh­toi­hin kuin maahanmuuttoon. 

    Vero­tus, ay-liik­keen iso roo­li, ikäih­mis­ten erot­ta­mi­sen mah­dot­to­muus ja palk­ka­ta­so kun eivät ole Ruot­sia hai­tan­neet vaan Tuk­hol­ma on Lon­toon ja Ber­lii­nin jäl­keen par­hai­ta paik­ko­ja kad­vu­yit­tä­jil­le — tai aina­kin Tuk­hol­ma hei­tä kut­suu. Malmö/Lund ja Göte­borg menes­ty­vät myös.

  40. JTS: ikäih­mis­ten erot­ta­mi­sen mah­dot­to­muus ja palk­ka­ta­so k

    Ruot­sis­sa ei juu­ri har­ras­te­ta yleis­ko­ro­tuk­sia, joten ikäih­mis­ten palk­ko­jen pitäi­si olla lähem­pä­nä sitä, mikä on hei­dän tuottavuutensa.

  41. TA: Jos Esko Ahoon on usko­mi­nen, Turun tie­noil­le pitäi­si muut­taa muu­ta­mas­sa vuo­des­sa ehkä noin 30 000 ihmis­tä täyt­tä­mään talous­kas­vun luo­mat työ­pai­kat (mukaan on siis las­ket­tu pait­si ne Aamu­leh­des­sä­kin mai­ni­tut isot inves­toin­nin – telak­ka, Rolls Royce, auto­teh­das – kuin myös muut uudet teol­li­set työ­pai­kat plus vie­lä per­heet ja pal­ve­lui­hin syn­ty­vät työpaikat). 

    Eikös se sanan­las­ku sano: “Esko Aho, lat­vas­ta laho”?

  42. DVA: Yksi sel­keä ongel­ma on Hel­sin­gin “merel­li­sen sil­hue­tin” (LUE = Tuo­mio­kir­kon säi­lyt­tä­mi­nen sil­hue­tis­sa), joka estää Hel­sin­kiä kehit­ty­mäs­tä ja kasvamasta.

    Ott­mat­ta nyt muu­ten tähän lil­lu­kan­var­teen kan­taa, tuon rajoit­teen pois­ta­mi­sel­la ei oli­si juu­ri mitään vai­ku­tus­ta, kos­ka paril­la has­sul­la vähän kor­keam­mal­la tor­nil­la ei Hel­sin­gin raken­nus­kan­nan mit­ta­kaa­vas­sa ole mitään vai­ku­tus­ta. Ole­tan siis, että et tar­koi­ta että puram­me ja raken­nam­me Viron­nie­men uudes­taan, jol­le tosi­aan oli­si kai­ken­lai­sia juri­di­sia­kin esteitä.

  43. Sylt­ty: Ruot­sis­sa ei juu­ri har­ras­te­ta yleis­ko­ro­tuk­sia, joten ikäih­mis­ten palk­ko­jen pitäi­si olla lähem­pä­nä sitä, mikä on hei­dän tuottavuutensa.

    Mitä tar­koi­tat yleiskorotuksilla?

  44. tpyy­luo­ma: Ott­mat­ta nyt muu­ten tähän lil­lu­kan­var­teen kan­taa, tuon rajoit­teen pois­ta­mi­sel­la ei oli­si juu­ri mitään vai­ku­tus­ta, kos­ka paril­la has­sul­la vähän kor­keam­mal­la tor­nil­la ei Hel­sin­gin raken­nus­kan­nan mit­ta­kaa­vas­sa ole mitään vai­ku­tus­ta. Ole­tan siis, että et tar­koi­ta että puram­me ja raken­nam­me Viron­nie­men uudes­taan, jol­le tosi­aan oli­si kai­ken­lai­sia juri­di­sia­kin esteitä.

    Kat­so yle aree­nas­ta Maam­me sar­jas­ta osa, jos­sa len­nel­lään ete­lä­ran­ni­kol­la ja Hel­sin­gis­sä. Heli­kop­te­ri saa­puu Hel­sin­kiin mata­lal­la vet­tä viis­täen ula­pal­ta ja kas kum­maa, mikäs siel­lä pais­tat­te­lee koko muun raken­nus­kan­nan ylä­puo­lel­la? Oikein pit­kät por­taat, että koko tuo­mio­kirk­ko nousee kai­ken muun ylle.

    Koko Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki on pan­nu­kak­ku ja kysyn­tää oli­si val­ta­vas­ti kor­keam­mil­le asuin­tor­neil­le. Eivät ihmi­set halua Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin rapis­tu­vien rötis­kö­jen eli “arvotalojen“vuoksi vaan sen kau­pun­gin, joka siel­lä on. 

    Tor­ni­ta­loi­hin sopii enem­män asuk­kai­ta ja kau­pun­ki kas­vai­si nopeam­min. Yltiö­kris­til­li­ses­sä maas­sa aja­tus maan mato­sen asu­mi­ses­ta kir­kon tor­nia kor­keam­mal­la on kam­mot­ta­va mei­dän hih­hu­leil­le päättäjillemme.

  45. DVA: Koko Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki on pan­nu­kak­ku ja kysyn­tää oli­si val­ta­vas­ti kor­keam­mil­le asuintorneille. 

    Ei tor­ni­ta­loil­le niin val­ta­vas­ti kysyn­tää ole. Nyky­ai­kai­sil­le toi­mi­ti­loil­le ne eivät oikein sovel­lu ja asun­not­kin mene­vät nih­keäs­ti kaupaksi.
    Hal­voil­le asun­noil­le oli­si val­ta­vas­ti kysyn­tää, mut­ta tor­ni­ta­lo­jen asun­not ovat yleen­sä taval­lis­ta kal­liim­pia. Luul­ta­vas­ti paras rat­kai­su on raken­taa lisää kun­nol­lis­ta kau­pun­kia — niin, että syn­tyy monia hou­kut­te­le­via kes­kus­to­ja — jol­loin kysyn­tä jakau­tuu laa­jem­mal­le alu­eel­le. Se, miten tämä teh­dään onnis­tu­nees­ti, on tie­ten­kin lähes yhtä haas­ta­va teh­tä­vä kuin kor­va­ta koko kan­ta­kau­pun­ki uusil­la kor­keam­mil­la taloilla 😉

    1. Ei tor­ni­ta­loil­le niin val­ta­vas­ti kysyn­tää ole.

      …mut­ta tor­ni­ta­lo­jen asun­not ovat yleen­sä taval­lis­ta kalliimpia. ..

      Yrit­täi­sit päät­tää. Ei kysyn­tää vai niin halut­tu­ja, että kalliita.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yrit­täi­sit päät­tää. Ei kysyn­tää vai niin halut­tu­ja, että kalliita. 

    Kysyn­tää ei ole tar­peek­si, kos­ka raken­ta­mi­sen aloi­tus­ta siir­re­tään. Neliö­hin­ta on hyvin kor­kea ylim­mis­sä ker­rok­sis­sa, alem­mis­sa jopa koh­tuul­li­nen. Pel­käs­tään ylim­män ker­rok­sen asun­to­ja ei vali­tet­ta­vas­ti voi rakentaa…

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yrit­täi­sit päät­tää. Ei kysyn­tää vai niin halut­tu­ja, että kalliita. 

    Tor­ni­ta­lon raken­ta­mi­nen on kal­liim­paa kuin mata­lam­pien talo­jen. Jos vain ylim­mis­tä ker­rok­sis­ta saa­daan hyvä hin­ta ja alem­mat jou­du­taan myy­mään nor­maa­lia­sun­to­jen hin­taan, raken­ta­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole kovin kannattavaa.

  48. Olen kau­pun­kien tuke­mi­ses­ta aika lail­la samaa miel­tä kuin Osmo Soi­nin­vaa­ra. Uskon, että yhteis­kun­tien kan­nat­taa koko­nai­se­tun­sa takia tukea kas­vu­kes­kuk­sia, sil­lä sii­hen suun­taan­han kehi­tys näyt­tää luon­nos­taan kulkevan.

    Taval­li­nen maal­lik­ko, jol­la ei ole asian suh­teen eri­tyi­siä into­hi­mo­ja, on sil­ti hie­man hämil­lään, sil­lä myös voi­mak­kaan vas­tus­ta­via kan­nan­ot­to­ja näkee. Tun­tuu kui­ten­kin sil­tä, että tämä vas­tus­tus tapah­tuu ennen kaik­kea aate edel­lä. Täl­löin lie­nee ensin ole­mas­sa kau­pun­ki­kiel­tei­nen näke­mys, ja tosi­asiat muo­toil­laan tai run­ta­taan sit­ten sii­hen sopiviksi.

    Talou­del­li­sen menes­tyk­sen ei kui­ten­kaan pidä olla ainoa arvom­me. Haluam­me esi­mer­kik­si var­maan myös pitää koko maan pää­osin asut­tu­na. Täs­sä kan­nat­ta­nee, sopi­vas­ti ohja­ten, pan­na mark­ki­nat töi­hin. Osa yhteis­kun­nan toi­min­nois­ta sovel­tuu muu­al­le kuin kas­vu­kes­kuk­siin hyvin. Jopa talou­del­li­ses­ti, tai aina­kin vähäi­sin yhteis­kun­nal­li­sin panostuksin.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yrit­täi­sit päät­tää. Ei kysyn­tää vai niin halut­tu­ja, että kalliita.

    Kal­lii­ta raken­taa ja sen vuok­si hitai­ta myy­dä. Bis­nes onnis­tuu, kun raken­ne­taan sopi­vi­na annok­si­na hyvil­le pai­koil­le, eli esim. Kala­sa­ta­maan nel­jä tor­nia vuo­si­kym­me­nes­sä, jois­ta mat­kal­la yksi muu­te­taan vie­lä hotel­lik­si tjsp. Veik­kaan, että SRV:llä on noi­ta asun­to­ja käsis­sään vie­lä kol­me vuot­ta sii­tä, kun vii­mei­nen tor­ni on pys­tys­sä, jos joku suu­reh­ko asun­to­si­joit­ta­ja ei pelas­ta ja osta könt­tää. Ekan tor­nin asun­not tuli­vat 16 kk sit­ten myyn­tiin ja noin 50 näyt­tää ole­van edel­leen myymättä.

  50. Vil­le: Ei tor­ni­ta­loil­le niin val­ta­vas­ti kysyn­tää ole. Nyky­ai­kai­sil­le toi­mi­ti­loil­le ne eivät oikein sovel­lu ja asun­not­kin mene­vät nih­keäs­ti kaupaksi.
    Hal­voil­le asun­noil­le oli­si val­ta­vas­ti kysyn­tää, mut­ta tor­ni­ta­lo­jen asun­not ovat yleen­sä taval­lis­ta kal­liim­pia. Luul­ta­vas­ti paras rat­kai­su on raken­taa lisää kun­nol­lis­ta kau­pun­kia – niin, että syn­tyy monia hou­kut­te­le­via kes­kus­to­ja – jol­loin kysyn­tä jakau­tuu laa­jem­mal­le alu­eel­le. Se, miten tämä teh­dään onnis­tu­nees­ti, on tie­ten­kin lähes yhtä haas­ta­va teh­tä­vä kuin kor­va­ta koko kan­ta­kau­pun­ki uusil­la kor­keam­mil­la taloilla 😉

    Asun­to­jen hin­ta­ta­so ker­too, että miten halut­tua tuo alue on.

    Kun van­ha talo kor­va­taan tor­ni­ta­lol­la, tapah­tuu se markkinaehtoisesti.

    Kun raken­ne­taan uut­ta kes­kus­taa, tar­vi­taan val­tion ja kun­nan rahoitusta.

  51. Lund­vis­tin Jul­le: Kal­lii­ta raken­taa ja sen vuok­si hitai­ta myy­dä. Bis­nes onnis­tuu, kun raken­ne­taan sopi­vi­na annok­si­na hyvil­le pai­koil­le, eli esim. Kala­sa­ta­maan nel­jä tor­nia vuo­si­kym­me­nes­sä, jois­ta mat­kal­la yksi muu­te­taan vie­lä hotel­lik­si tjsp. Veik­kaan, että SRV:llä on noi­ta asun­to­ja käsis­sään vie­lä kol­me vuot­ta sii­tä, kun vii­mei­nen tor­ni on pys­tys­sä, jos joku suu­reh­ko asun­to­si­joit­ta­ja ei pelas­ta ja osta könt­tää. Ekan tor­nin asun­not tuli­vat 16 kk sit­ten myyn­tiin ja noin 50 näyt­tää ole­van edel­leen myymättä.

    Jos eläi­sim­me mark­ki­na­ta­lou­des­sa, niin asun­to­jen hin­ta las­ki­si nopeas­ti sil­le tasol­le, ett­tä meni­si­vät kaupaksi.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yrit­täi­sit päät­tää. Ei kysyn­tää vai niin halut­tu­ja, että kalliita.

    Jos uskom­me Kaup­pa­leh­den kes­kus­te­lu­pals­taa, ja mik­si emme uskoi­si, niin neliö­koh­tai­set raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat pie­nim­mil­lään kah­dek­san­ker­rok­si­ses­sa pis­te­ta­los­sa. Kor­keam­mis­sa raken­nuk­sis­sa tar­vi­taan tupla­jär­jes­tel­miä ja ties mitä. 

    Jos myyn­ti­hin­ta on joka tapauk­ses­sa sijain­nis­ta tms. joh­tuen riit­tä­vän suu­ri niin mik­sei kor­kei­ta­kin talo­ja kan­na­ta raken­taa. Paras kate tulee kui­ten­kin mata­lam­mis­ta talois­ta. Alim­pien ker­ros­ten asun­not täy­tyy joka tapauk­ses­sa myy­dä samal­la mark­ki­na­hin­nal­la kuin mata­lan naa­pu­ri­ta­lon kämpät.

  53. Lund­vis­tin Jul­le: Kal­lii­ta raken­taa ja sen vuok­si hitai­ta myy­dä. Bis­nes onnis­tuu, kun raken­ne­taan sopi­vi­na annok­si­na hyvil­le pai­koil­le, eli esim. Kala­sa­ta­maan nel­jä tor­nia vuo­si­kym­me­nes­sä, jois­ta mat­kal­la yksi muu­te­taan vie­lä hotel­lik­si tjsp. Veik­kaan, että SRV:llä on noi­ta asun­to­ja käsis­sään vie­lä kol­me vuot­ta sii­tä, kun vii­mei­nen tor­ni on pys­tys­sä, jos joku suu­reh­ko asun­to­si­joit­ta­ja ei pelas­ta ja osta könt­tää. Ekan tor­nin asun­not tuli­vat 16 kk sit­ten myyn­tiin ja noin 50 näyt­tää ole­van edel­leen myymättä.

    Se kysyn­tä ei ole Kala­sa­ta­mas­sa vaan keskustassa..

  54. Asun­no­nos­ta­ja­seg­ment­ti, joka on val­mis mak­sa­maan rei­lus­ti yli­mää­räis­tä vain asuak­seen tor­ni­ta­los­sa on ole­tet­ta­vas­ti mel­ko pie­ni Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa. Tor­ni­ta­lo­jen asun­toi­hin on ollut patou­tu­nut­ta kysyn­tää, joka nakyy kor­kei­na hin­toi­na kun raken­nus­kor­keuk­sia on voi­mak­kaas­ti rajoi­tet­tu. Nyt kun tor­ne­ja nousee joka puo­lel­le, tar­jon­ta las­kee hin­nat nopeas­ti tasol­le, jol­la tor­nien raken­ta­mi­nen ei enää kan­na­ta, kos­ka raken­nus­kus­tan­nuk­set neliö­tä koh­ti ovat suu­rem­mat kuin mata­las­sa rakentamisessa.

    Kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mi­nen ja kan­ta­kau­pun­ki­mai­set kau­pun­ki­kes­kus­tat rai­de­lii­ken­teen yhtey­des­sä ovat rat­kai­sut, jol­la asun­to­ky­syn­tään oikeas­ti vastataan.

  55. Vil­le: Tor­ni­ta­lon raken­ta­mi­nen on kal­liim­paa kuin mata­lam­pien talo­jen. Jos vain ylim­mis­tä ker­rok­sis­ta saa­daan hyvä hin­ta ja alem­mat jou­du­taan myy­mään nor­maa­lia­sun­to­jen hin­taan, raken­ta­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole kovin kannattavaa.

    Kos­ka tor­ni­ta­lo tar­vit­see kui­ten­kin jon­kun ver­ran park­ki­paik­ko­ja niin ehdo­tan että alim­mat n 7 ker­ros­ta on park­ki­ta­loa ja sen pääl­lä ole­vat ker­rok­set asuin­ker­rok­sia. Sil­loin kaii­kil­la asuk­kail­la on vähin­tään sen ver­ran näkö­alaa kuin 8‑kerroksisen talon ylim­mäs­tä ker­rok­ses­ta on.

  56. R.Silfverberg: Mitä tar­koi­tat yleiskorotuksilla?

    Yleis­ko­ro­tus = jokai­sel­le työn­te­ki­jäl­le sama %-koro­tus.

    Van­hem­pien koh­dal­la näkyy sii­nä, että jos työ­te­ho, ammat­ti­tai­to ja palk­kaus sii­nä muka­na on pii­kan­nut 40–50 vuo­den välis­sä, yleis­ko­ro­tuk­set nos­taa palk­kaa vie­lä uran lop­puun saak­ka, vaik­ka tehot oli­si­vat­kin jo menos­sa alaspäin. 

    Sama tie­ten­kin vir­he­rek­ry­toin­tien taik­ka vir­he­pal­kan­ko­ro­tus­ten koh­dal­la. Mikään ei ole ärsyt­tä­väm­pää kuin nos­taa päte­vä kave­ri vaa­ti­vam­paan hom­maan parem­mal­la pal­kal­la ja huo­ma­ta, että hyp­py oli­kin lii­an kova. Ja yleis­ko­ro­tus­ten takia on muu­ten pit­kä tie kor­ja­ta teh­ty­jä vir­hei­tä, pait­si tie­ten­kin irti­sa­no­mis­ten kautta.

  57. Lund­vis­tin Jul­le: Kal­lii­ta raken­taa ja sen vuok­si hitai­ta myy­dä. Bis­nes onnis­tuu, kun raken­ne­taan sopi­vi­na annok­si­na hyvil­le pai­koil­le, eli esim. Kala­sa­ta­maan nel­jä tor­nia vuo­si­kym­me­nes­sä, jois­ta mat­kal­la yksi muu­te­taan vie­lä hotel­lik­si tjsp. Veik­kaan, että SRV:llä on noi­ta asun­to­ja käsis­sään vie­lä kol­me vuot­ta sii­tä, kun vii­mei­nen tor­ni on pys­tys­sä, jos joku suu­reh­ko asun­to­si­joit­ta­ja ei pelas­ta ja osta könt­tää. Ekan tor­nin asun­not tuli­vat 16 kk sit­ten myyn­tiin ja noin 50 näyt­tää ole­van edel­leen myymättä.

    50 myy­mät­tä?

    Taloon muis­taak­se­ni tulee noin 280 asun­toa, joten alle 20% myy­mät­tä kun talon val­mis­tu­mi­seen on 2 vuot­ta. Täl­lä perus­teel­la koh­de on myy­nyt oikein hyvin. Hin­nat ovat kyl­lä kor­keat (kuten kai­kis­sa uusis­sa kovan rahan asun­nois­sa pk-seu­dul­la) ja asun­to­si­joit­ta­ja­na jätän aina­kin ensim­mäi­sen tor­nin väliin.

    Sen ver­ran olen maa­il­mal­la majail­lut kor­keal­la, että uskon tor­nia­sun­to­jen kysyn­nän jat­ku­van hyvä­nä myös jat­kos­sa kun­han raken­nus­liik­kei­den ahneus pysyy kurissa.

  58. Sylt­ty: Yleis­ko­ro­tus = jokai­sel­le työn­te­ki­jäl­le sama %-koro­tus.

    Van­hem­pien koh­dal­la näkyy sii­nä, että jos työ­te­ho, ammat­ti­tai­to ja palk­kaus sii­nä muka­na on pii­kan­nut 40–50 vuo­den välis­sä, yleis­ko­ro­tuk­set nos­taa palk­kaa vie­lä uran lop­puun saak­ka, vaik­ka tehot oli­si­vat­kin jo menos­sa alaspäin. 

    Sama tie­ten­kin vir­he­rek­ry­toin­tien taik­ka vir­he­pal­kan­ko­ro­tus­ten koh­dal­la. Mikään ei ole ärsyt­tä­väm­pää kuin nos­taa päte­vä kave­ri vaa­ti­vam­paan hom­maan parem­mal­la pal­kal­la ja huo­ma­ta, että hyp­py oli­kin lii­an kova. Ja yleis­ko­ro­tus­ten takia on muu­ten pit­kä tie kor­ja­ta teh­ty­jä vir­hei­tä, pait­si tie­ten­kin irti­sa­no­mis­ten kautta. 

    Suo­men TES-yleis­ko­ro­tuk­set ovat niiin pie­niä että ne nip­pa nap­pa seu­raa rahan arvon tai elin­kus­tan­nus­ten kehitystä. 

    En tie­dä mil­lai­nen sys­tee­mi Ruot­sis­sa on. Kyl­lä heil­lä on var­maan kaik­kia kos­ke­via TES ja kuoppakorotuksia.

    Jul­ki­sen sek­to­rin ikä­li­sät on sit­ten eri asia, nii­tä ei mie­les­tä­ni pitäi­si mak­saa työ­vuo­sien mukaan vaan sen mukaan miten osaa, kuten yksi­tyi­sel­lä puolela.

  59. Taloon muis­taak­se­ni tulee noin 280 asun­toa, joten alle 20% myy­mät­tä kun talon val­mis­tu­mi­seen on 2 vuot­ta. Täl­lä perus­teel­la koh­de on myy­nyt oikein hyvin 

    Ne on varat­tu, ei muyty.

  60. vk: 50 myymättä?

    Taloon muis­taak­se­ni tulee noin 280 asun­toa, joten alle 20% myy­mät­tä kun talon val­mis­tu­mi­seen on 2 vuot­ta. Täl­lä perus­teel­la koh­de on myy­nyt oikein hyvin.

    Yhtään asun­toa ei ole myy­ty vaan alus­ta­vas­ti varat­tu: http://www.redi.fi/asunnot/asuntohaku/

    Ja se tar­koit­taa seu­raa­vaa: “Tee alus­ta­va varaus. Netis­sä teke­mä­si varaus ei sido sinua, vaan saat miet­ti­mi­sai­kaa ennen kaupantekoa.”

    Eipä tai­da toi­sen tor­nin työ­maa käyn­nis­tyä ihan heti.

  61. QTC: Yhtään asun­toa ei ole myy­ty vaan alus­ta­vas­ti varat­tu: http://www.redi.fi/asunnot/asuntohaku/

    Kor­jaus: Lis­tal­la tai­ta­vat olla vain myy­mät­tö­mät asun­not eli nii­tä todel­la­kin on myy­ty. Mut­ta, myy­ty­jä on vähem­män kuin aiem­min. Eli aika moni on peru­nut kau­pan ja kär­si­nyt käsirahan.

  62. QTC: Kor­jaus: Lis­tal­la tai­ta­vat olla vain myy­mät­tö­mät asun­not eli nii­tä todel­la­kin on myy­ty. Mut­ta, myy­ty­jä on vähem­män kuin aiem­min. Eli aika moni on peru­nut kau­pan ja kär­si­nyt käsirahan.

    On todel­la­kin myy­ty. Lis­tan perus­teel­la noin 220 myy­ty. Vapaa­na 21 ja alus­ta­vas­ti varat­tu­ja 45 kpl.

    Jos nuo luvut pitä­vät paik­kan­sa, niin lon­kal­ta heit­täen yksi­kään iso asun­to­koh­de ei ole pk-seu­dul­la myy­nyt noin hyvin 2 vuot­ta ennen valmistumistaan. 

    Nor­maa­lis­ti täl­lai­ses­sa alue­ra­ken­ta­mi­ses­sa par­haat ton­tit sääs­te­tään vii­mei­sek­si. Näin tai­taa olla täs­sä­kin tapauk­ses­sa. Erit­täin toden­nä­köi­ses­ti seu­raa­va tor­ni läh­tee mark­ki­noin­tiin ennen kuin ensim­mäi­nen valmistuu.

  63. R.Silfverberg: Suo­men TES-yleis­ko­ro­tuk­set ovat niiin pie­niä että ne nip­pa nap­pa seu­raa rahan arvon tai elin­kus­tan­nus­ten kehitystä. 

    Ihan vii­me vuo­si­na ovat olleet, mut­ta esi­mer­kik­si ennen 2008 krii­siä vedel­tiin 2% / vuo­si yleis­ko­ro­tuk­sil­la. Omal­la alal­la 2007 vedet­tiin hulp­peal­la 3,9% yleis­ko­ro­tuk­sel­la aivan suo­raan täy­teen taan­tu­maan, 2008 alku­vuo­des­ta tuli 2,5% vapaas­ti jaet­ta­va koro­tus ja heti perään lop­pu­vuo­des­ta 2,5% yleis­ko­ro­tus. Sit­ten taas 2009 2,5% yri­tys­koh­tai­nen korotus. 

    Ja mei­dän ala sen­tään on joustava.

  64. R.Silfverberg:

    En tie­dä mil­lai­nen sys­tee­mi Ruot­sis­sa on. Kyl­lä heil­lä on var­maan kaik­kia kos­ke­via TES ja kuoppakorotuksia.

    Eikös ruot­sa­lai­nen sys­tee­mi toi­mi niin, että ylem­mäl­lä tasol­la sovi­taan ainoas­taan kus­tan­nus­vai­ku­tus­ten suu­ruu­des­ta ja fir­mat voi­vat itse sit­ten päät­tää miten kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat pal­kan­ko­ro­tuk­siin ja mui­hin toi­miin — ja tie­tys­ti myös sen kuka saa koro­tuk­set ja kuka ei.

  65. QTC: Kor­jaus: Lis­tal­la tai­ta­vat olla vain myy­mät­tö­mät asun­not eli nii­tä todel­la­kin on myy­ty. Mut­ta, myy­ty­jä on vähem­män kuin aiem­min. Eli aika moni on peru­nut kau­pan ja kär­si­nyt käsirahan. 

    Klik­kaa­mal­la “näy­tä vara­tut” tulee kaik­ki näky­viin. Varat­tu­ja, alus­ta­vas­ti varat­tu­ja ja vapai­ta on 110. Onko loput 170 siis myy­ty vai eivät ole vie­lä myynnissä?

  66. Kai­pai­sin kan­nan­ot­toa elä­ke­jär­jes­tel­män rei­luu­teen nuor­ten näkö­kul­mas­ta. Toi­vot­ta­vas­ti täs­tä erit­täin tär­keäs­tä aihees­ta sai­si kan­nan­o­ton esim blo­gi­kir­joi­tuk­se­na. Esim. alla ole­van jutun tie­dot ovat aika kylmääviä. 

    http://www.city.fi/blogit/7/mummot+vastaan+nuoriso/132894

  67. R.Silfverberg:
    Jul­ki­sen sek­to­rin ikä­li­sät on sit­ten eri asia, nii­tä ei mie­les­tä­ni pitäi­si mak­saa työ­vuo­sien mukaan vaan sen mukaan miten osaa, kuten yksi­tyi­sel­lä puolela.

    Ikä­li­sät? Mit­kä ihmeen ikälisät?

  68. tuen mak­sa­ja: Ikä­li­sät? Mit­kä ihmeen ikälisät?

    Nyt kai sen nimi on jul­ki­sel­la puo­lel­la työ­ko­ke­mus­li­sä. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la on vas­taa­via lisiä, mut­ta ne ovat pienempiä.

  69. Kes­kus­te­li­ja:
    Kai­pai­sin kan­nan­ot­toa elä­ke­jär­jes­tel­män rei­luu­teen nuor­ten näkökulmasta.

    Kun 65 vuot­ta täyt­tä­nei­den hel­sin­ki­läis­ten mies­ten elin­aja­no­do­te on 83 ja nais­ten 86 vuot­ta (Net­ta Mäki, Kvart­ti­blo­gi 2016), ja odo­te edel­leen kas­vaa, hyvin suu­rel­la osal­la jäi­si pal­jon ter­vei­tä elä­ke­vuo­sia vaik­ka elä­kei­kä nos­tet­tai­siin heti 70 vuo­teen. Ja monel­la on myös halu teh­dä töi­tä pit­kään, se on jo nähtävissä.

  70. Pek­ka Vuo­ri: Kun 65 vuot­ta täyt­tä­nei­den hel­sin­ki­läis­ten mies­ten elin­aja­no­do­te on 83 ja nais­ten 86 vuot­ta (Net­ta Mäki, Kvart­ti­blo­gi 2016), ja odo­te edel­leen kas­vaa, hyvin suu­rel­la osal­la jäi­si pal­jon ter­vei­tä elä­ke­vuo­sia vaik­ka elä­kei­kä nos­tet­tai­siin heti 70 vuo­teen. Ja monel­la on myös halu teh­dä töi­tä pit­kään, se on jo nähtävissä.

    Jos luit jutun niin nuor­ten elä­kei­kä ampuu jo yli 70v:n ja hei­dän elä­ke­mak­sun­sa tule­vat ole­maan mas­sii­vi­sia ja mak­se­tuis­ta varois­ta noin 70 % takai­sin — ilman tuottoa!

  71. Pek­ka Vuo­ri: Kun 65 vuot­ta täyt­tä­nei­den hel­sin­ki­läis­ten mies­ten elin­aja­no­do­te on 83 ja nais­ten 86 vuot­ta (Net­ta Mäki, Kvart­ti­blo­gi 2016), ja odo­te edel­leen kas­vaa, hyvin suu­rel­la osal­la jäi­si pal­jon ter­vei­tä elä­ke­vuo­sia vaik­ka elä­kei­kä nos­tet­tai­siin heti 70 vuo­teen. Ja monel­la on myös halu teh­dä töi­tä pit­kään, se on jo nähtävissä.

    Kun nykyi­set 30-vuo­ti­aat ovat 70-vuo­tia­ta on elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me jo aiko­ja sit­ten kaa­tu­nut. Pyra­mi­di­hui­jaus se on, eikä mitään muuta.

  72. Tapio: Nyt kai sen nimi on jul­ki­sel­la puo­lel­la työ­ko­ke­mus­li­sä. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la on vas­taa­via lisiä, mut­ta ne ovat pienempiä.

    Eikö­hän se jul­ki­sel­la (ja puo­li­jul­ki­sel­la) puo­lel­la rii­pu aika lail­la TESis­tä ja pai­kal­li­ses­ta palkkausjärjestelmästä.

    Monis­sa pai­kois­sa (aina­kin jos työn­te­ki­jät ovat etu­pääs­sä pit­käl­le kou­lu­tet­tu­ja) on siir­ryt­ty nk. työn vaa­ti­vuu­den mukai­seen palk­kauk­seen. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, ettei palk­ka nouse vaik­ka teh­tä­vien vaa­ti­vuus kas­vai­si — on näet niin, että kun sinul­le on joku IPE- tms. ‑luok­ka jär­jes­tel­mään siir­ry­tä­tes­sä arvot­tu, niin sitä­pä ei niin vaan muu­te­ta­kaan. (Ja sit­ten kun lopul­ta parin vuo­den tap­pe­lun jäl­keen muu­te­taan, niin palk­ka ei nouse vält­tä­mät­tä sit­ten­kään — saat vain kuul­la, että kysei­sel­le vuo­del­le varat­tu pal­kan­ko­ro­tus­pot­ti on jo käytetty…)

  73. Tapio: Nyt kai sen nimi on jul­ki­sel­la puo­lel­la työ­ko­ke­mus­li­sä. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la on vas­taa­via lisiä, mut­ta ne ovat pienempiä.

    Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la pal­kan­ko­ro­tuk­sia saa­vat vain pomo­jen suo­si­kit. Tai ne jot­ka osaa­vat neu­vo­tel­la itsel­leen parem­paa palkkaa.

  74. Kes­kus­te­li­ja:
    Kai­pai­sin kan­nan­ot­toa elä­ke­jär­jes­tel­män rei­luu­teen nuor­ten näkö­kul­mas­ta. Toi­vot­ta­vas­ti täs­tä erit­täin tär­keäs­tä aihees­ta sai­si kan­nan­o­ton esim blo­gi­kir­joi­tuk­se­na. Esim. alla ole­van jutun tie­dot ovat aika kylmääviä. 

    http://www.city.fi/blogit/7/mummot+vastaan+nuoriso/132894

    Luin äsken Elä­ke­tur­ma-kir­jan jota lin­kis­sä­si refe­roi­daan. Kah­del­la vii­me elä­ke­uu­dis­tuk­sel­la on lei­kat­tu 1/3 nuor­ten työ­eläk­keis­tä ja samaan aikaan suu­ret ikä­luo­kat ovat saa­neet pitää elä­ke-etun­sa. Ja sit­ten elä­ke­uu­dis­tuk­siin liit­tyen polii­ti­kot kirk­kain sil­min valeh­te­le­vat miten uudis­tuk­sel­la paran­ne­taan nuor­ten ikä­luok­kien elä­ke-etu­ja. Siis 30% leik­kaus on paran­nus! Täs­sä on oikeas­ti teh­ty var­maan­kin Suo­men his­to­rian suu­rin varal­li­suu­den siir­to ja har­vo­ja asia tun­tuu kiinnostavan.

    Suo­sit­te­len kai­kil­le läm­pi­mäs­ti Tee­mu Muho­sen ja Jari Hans­kan Elä­ke­tur­ma-kir­jaa. Vaa­din sitä pakol­li­sek­si luke­mi­sek­si kai­kil­le kansanedustajille.

    Se mitä Kes­kus­te­li­jan lin­kin jutus­sa ei tuo­da esiin on se, että suur­ten ikä­luok­kien elä­ke-etu­jen kos­ke­mat­to­muus on myös syy­nä jul­ki­sen sek­to­rin meno­leik­kauk­siin 90-luvun lamas­ta alkaen. Siis kou­lu­tus, ter­vey­den­huol­to, polii­si jne. Ja tule­va sote-uudis­tus. Logiik­ka menee niin, että veroas­te (johon elä­ke­mak­sut sisäl­ty­vät) on perus­tel­lus­ti halut­tu pitää suun­nil­leen samal­la tasol­la. Kun elä­ke­mak­su­ja on ollut lisään­ty­nei­den elä­ke­me­no­jen vuok­si jou­dut­tu nos­ta­maan (1990 15%, nyt 24%), niin muu­ta vero­tus­ta on jou­dut­tu vas­taa­vas­ti keven­tä­mään. Ja kun vero­tu­lot ovat pie­nen­ty­neet, niin tie­tys­ti jul­ki­sia meno­ja on jou­dut­tu kurit­ta­maan ja sii­tä huo­li­mat­ta lisäk­si vii­mei­set 10 vuot­ta otta­maan hir­mui­set mää­rät lisä­vel­kaa (val­tio +50 mil­jar­dia). Tämä kaik­ki siis jot­ta suur­ten ikä­luok­kien eläk­keet saa­daan maksettua.

    Elä­ke­me­not ovat kas­va­neet sik­si, että suur­ten ikä­luok­kien eläk­keet ovat aiem­paa pal­jon kor­keam­mat. Ei siis juu­ri­kaan sik­si, että elä­ke­läi­siä oli­si niin paljon.

    Vie­lä suo­ra lai­naus kirjasta:

    2010-luvul­la har­joi­te­tun leik­kaus­po­li­tii­kan tar­koi­tuk­se­na ei ole ollut “pelas­taa hyvin­voin­ti­val­tio­ta nuo­rem­mil­le” vaan pikem­min­kin romut­taa sitä pal­jon kuin on tar­peen, jot­ta vuo­si­kym­me­niä sit­ten anne­tut (elä­ke-) lupauk­set pys­ty­tään var­mas­ti lunas­ta­maan täysimääräisenä.”

    Siis aikoi­naan luvat­tu lii­kaa ja polii­ti­koil­la ei ole sel­kä­ran­kaa peruut­taa lupaus­ta, edes osittain.

    Nuo­ria äänes­tä­jiä pal­jon kerää­vä Vih­reät­kin kan­nat­ti­vat voi­mak­kaas­ti 2015 elä­ke­uu­dis­tus­ta. Eikö siel­lä­kään ymmär­ret­ty miten sur­kei­ta elä­ke­uu­dis­tuk­set nuor­ten kan­nal­ta ovat?

    Toi­voi­sin myös blo­gis­tin kir­joit­ta­van aiheesta.

  75. Tapio: Vas­taus riip­puu vähän sii­tä, mitä duu­na­ri­työl­lä tar­koi­tat. Jos tar­koi­tat laa­ja­mit­tais­ta tava­ran val­mis­tus­ta tai logis­tiik­kaa, nii­hin tar­vi­taan maa-alaa tai vähin­tään­kin ker­ro­sa­laa, jot­ka ovat Hel­sin­gis­sä kal­lii­ta. Ras­kas lii­ken­ne on lisäk­si vähän tuk­kois­ta. Mate­ri­aa­li­sen tuot­teen jalos­tusar­von pitää olla todel­la kor­kea, jot­ta sitä Hel­sin­gis­sä kan­nat­taa valmistaa… 

    Nyt yksin­ker­tais­tat lii­kaa. Hel­sin­gis­sä on tyh­jää tilaa vaik­ka muil­le jakaa, mut­ta ter­ve kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys kat­kais­tiin lopul­li­ses­ti sodan jäl­keen. Se aiheut­taa ongelmia.

    Ter­vees­sä kau­pun­gis­sa on kaa­voi­tet­tua maa­ta riit­tä­väs­ti ja se on kaa­voi­tet­tu moni­käyt­töi­set taval­la. Paras esi­merk­ki hyväs­tä, aikaa kes­tä­väs­tä kaa­voi­tuk­ses­ta on Man­hat­tan. Stan­dar­di kort­te­liin 80m * 270m saa raken­net­tua niin pil­ven­piir­tä­jiä, teol­li­suut­ta, asuin­ker­ros­ta­lo­ja, oma­ko­ti­ta­lo­ja (!) kuin teol­li­suu­ta­kin. Ton­tin omis­ta­ja sit­ten käyt­tää tont­tia tar­peen mukaan. Lähem­pä­nä ete­le­kär­keä on kor­keam­paa kuin pohjoisempana.

    Sään­te­lyä on voim­maim­min pil­ven­piir­tä­jien osal­ta, jot­ka vai­kut­ta­vat naa­pu­rus­ton valon­saan­tiin. Sään­te­lyä enem­män vai­kut­taa todel­li­suu­des­sa maa­pe­rän laatu.

    Ter­ve kau­pun­ki kyp­syy oma­ko­tia­lu­ees­ta teol­li­suus­kiin­teis­tö­jen kaut­ta ker­ros­ta­loa­lu­eek­si. Hel­sin­ki ei kyp­sy täl­lä het­kel­lä ter­veel­lä tavalla.

    Hel­sin­ki tar­vit­see ruu­tu­kaa­va nykyi­sen puu­has­te­lun sijaan. Vai­hees­sa 1. kaa­voi­te­taan ruu­tuun koko Kehä I:n sisä­puo­li. Vai­hees­sa 2. kaa­voi­te­taan Kehä III:n sisä­puo­li. Siis oikeas­ti teh­dään kaava.

  76. Pek­ka T.:
    Olen kau­pun­kien tuke­mi­ses­ta aika lail­la samaa miel­tä kuin Osmo Soi­nin­vaa­ra. Uskon, että yhteis­kun­tien kan­nat­taa koko­nai­se­tun­sa takia tukea kas­vu­kes­kuk­sia, sil­lä sii­hen suun­taan­han kehi­tys näyt­tää luon­nos­taan kulkevan… 

    Yhteis­kun­nan teh­tä­vä ei ole tukea vaan luo­da mah­dol­li­suuk­sia. Aja­tus tukien autu­aak­si­te­ke­vyy­des­tä on kovin sosia­li­de­mo­kraat­ti­nen, mut­ta joh­ta­nut aina lopul­ta kon­kurs­siin, kun nii­tä kivo­ja tuet­ta­via asioi­ta löy­tyy aina lisää. Yksi­kään hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta ei ole ollut his­to­rial­li­ses­ti kovin pitkäikäinen.

    Kas­vu­kes­kuk­sien kas­vul­le ei pidä lait­taa rajoi­tuk­sia ja esi­mer­kik­si toi­min­to­jen haja­si­joit­ta­mi­nen on har­voin onnis­tu­nut, kos­ka se vaa­ti­si yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den, hal­lin­non ja alan tie­deyh­tei­sön kokoa­mis­ta yhteen paik­kaan niin, että koko­nai­suus toi­mii aidos­ti. Poliit­ti­nen ohjaus on har­voin aiheut­ta­nut muu­ta kuin vahinkoa.

    Omien ja poliit­tis­ten kave­rei­den voi­ton­mak­si­moin­ti kaa­voi­tuk­sel­li­sis­ta kei­noin leik­kaa rajus­ti kas­vu­kes­kus­ten kas­vua. Samaan tulok­seen pääs­tään hait­taa­mal­la lii­ken­net­tä. Jul­ki­nen lii­ken­ne on kau­pun­ki­mai­sen ympä­ris­tön vaih­toeh­to. Suo­mes­ta vain puut­tuu se kaupunki.

    Joku polii­sin tie­to­tek­niik­ka­kes­kus Rova­nie­mel­lä tai lää­ke­val­von­ta Kuo­pios­sa on jo aja­tuk­se­na äly­tön. Käy­tän­nös­sä haja­si­joit­ta­mi­nen Hel­sin­ki — Tam­pe­re — Tur­ku kol­mion ulko­puo­lel­le on kuol­lee­na syn­ty­nyt idea. Meriklus­te­ri Tur­kuun oli­si voi­nut onnis­tua, jos myös lai­van­ra­ken­nuk­sen ope­tus oli­si siir­ret­ty Turkuun.

  77. O.S:” siir­tyi­si Hel­sin­gis­sä maa­kun­tiin sel­lai­sia työ­paik­ko­ja, joi­den ei ole niin pak­ko olla Hel­sin­gis­sä. Samal­la urbaa­nien elin­kei­no­jen kehi­tyk­sel­le tuli­si Hel­sin­gis­sä enem­män tilaa”

    Nyt alkaa S. olla oikeil­la , kes­kus­ta­lai­sil­la lin­joil­la. Maa­kun­nis­sa teh­dään työ, jon­ka hedel­mis­tä naut­ti­vat suu­ret kau­pun­git . Nyt kun kau­pun­kien asu­kas­mää­rien kan­to­ky­ky alkaa tul­la vas­taan, niin herä­tään huo­maa­maan tasa­pai­noi­sen talous­jär­jes­tel­män ylivertaisuus.

    Elin­voi­mai­set maa­kun­nat oavat avain kau­pun­kien hyvin­voin­nin säi­ly­mi­seen. Maa­kun­nis­sa teh­tä­vien vien­ti- ja koti­maan kulu­tus­hyö­dyk­kei­den kaup­pa, hal­lin­noin­ti ja avus­ta­va (pal­ve­lu) infra­struk­tuu­ri työl­lis­tää ja tuo hyvin­voin­tia kau­pun­kei­hin. Mitä elin­voi­mai­sem­pi muusuo­mi, sitä parem­min menee isoil­la kaupungeilla.

    Hyvä Osmo ! Kau­an se kes­ti, mut­ta nyt ollaan suur­ten oival­lus­ten äärellä.

  78. O.S:” Nyky­maa­il­mas­sa talous­kas­vu on lähes koko­naan kau­pun­kien kasvua.”

    O.S:“Kaiken ei tar­vit­se olla kau­pun­geis­sa, mut­ta kas­va­vat elin­kei­not ovat voit­to­puo­li­ses­ti urbaaneja.”

    O.S:“Kasvu kau­pun­geis­sa on osin tuot­ta­vuu­den nousua, ”

    Mitä ovat urbaa­nit elin­kei­not ? Suun­nit­te­lua, kaup­paa, pal­ve­lui­ta ja hallintoa.Mikään näis­tä, pl. pal­ve­lut , ei vaa­di Suo­men mit­ta­kaa­van suur­kau­pun­kiym­pä­ris­töä ollak­seen teho­kas ja tuottava.

    Tuot­ta­vuu­den nousu vain kau­pun­geis­sa sisäl­tää sel­lai­sen har­han, että kor­keas­ti kou­lu­tet­tu kaup­pa, hal­lin­to ja lii­tän­näis­pal­ve­lut mak­sa­vat työn­te­ki­jöil­leen kovaa palkkaa.

    Esim.omalle yri­tyk­sel­le­ni nämä kaik­ki ovat kulu­ja, joi­den kat­ta­mi­sek­si on tuo­tet­ta­va riit­tä­väs­ti. Isoil­le yri­tyk­sil­le vas­taa­vat kulut ovat monin­ker­tai­sia, ja mitä isom­pi yri­tys sitä kal­liim­paa näi­den osta­mi­nen on suhteellisesti. 

    Mik­si näin ? Syy­nä on glo­baa­li toi­min­taym­pä­ris­tö, jos­sa pal­ve­lut ovat kal­lim­pia, aja­tel­laan­pa vaik­ka lakimiespalveluita. 

    Tuot­ta­vuu­den nousuun hyväk­syn vain yhden ns. urbaa­nin amma­tin. Se on suun­nit­te­lu, var­sin­kin eril. pro­ses­sien suun­nit­te­lu, joil­la teh­dään kon­kreet­ti­sia vien­tiin ja koti­maan kulu­tuk­seen täh­tää­viä tuot­tei­ta. Tämän­kään tehok­kuus ei vaa­di suur­kau­pun­kiym­pä­ris­töä, pikem­min­kin se las­kee tuot­ta­vuut­ta kal­liim­man toi­min­tain­fran muodossa.

    Muut urbaa­nit elin­kei­not ovat busi­nek­sel­le kulu­te­ki­jöi­tä, joi­den tuot­ta­vuut­ta lisää­vä panos on pie­ni. Se, että nämä elin­kei­not lisää­vät tuot­ta­vuut­ta kau­pun­geis­sa on har­hai­nen kupla, jon­ka yri­tyk­set mak­sa­vat. Kau­pun­gis­tu­mi­nen ei mak­sa yhtään ainut­ta palk­kaa eikä sen tois­ta sivu­ku­lu­jen puoliskoa.

  79. R.Silfverberg: Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la pal­kan­ko­ro­tuk­sia saa­vat vain pomo­jen suo­si­kit. Tai ne jot­ka osaa­vat neu­vo­tel­la itsel­leen parem­paa palkkaa. 

    Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la työ­pai­kan vaih­ta­mi­nen on usein paras tapa ede­tä ural­la. Jul­ki­sel­la puo­lel­la tilan­ne on päin­vas­toin tai aina­kin voi ottaa virkavapaata…

  80. Kal­le: Yhteis­kun­nan teh­tä­vä ei ole tukea vaan luo­da mah­dol­li­suuk­sia. Aja­tus tukien autu­aak­si­te­ke­vyy­des­tä on kovin sosia­li­de­mo­kraat­ti­nen, mut­ta joh­ta­nut aina lopul­ta kon­kurs­siin, kun nii­tä kivo­ja tuet­ta­via asioi­ta löy­tyy aina lisää. Yksi­kään hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta ei ole ollut his­to­rial­li­ses­ti kovin pitkäikäinen. 

    Juu­ri uusi kan­san­edus­ta­ja Har­ki­mo pela­si kau­pal­li­sil­le uuti­sil­le mil­joo­nan euron tuen. Hän on muu­ten kokoomuslainen. 

    Mitä­pä miel­tä nimi­merk­ki Kal­le on Kes­kus­tan aja­mis­ta maa­ta­lous­tuis­ta ja Kokoo­muk­sen aja­mis­ta yri­tys­tuis­ta? Ovat­ko nekin sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sia ajatuksia?

    Sosi­aa­li­de­mo­kraat­tien, johon toden­nä­köi­ses­ti täs­sä viit­taat, hal­lus­sa val­ta on ollut vii­mek­si vuon­na 2003. Siis nel­jä­tois­ta vuot­ta sitten. 

    Sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen puo­lue vas­tus­taa muun muu­as­sa perus­tu­loa, joka on tuki. Tätä taas muun muu­as­sa Kokoo­mus kan­nat­taa ja suu­ri osa Keskustasta.

    Mut­ta on se vaan ihmeel­lis­tä, että miten nämä oikeis­tot­rol­lit jak­sa­vat päi­vys­tää vuo­des­ta toi­seen näil­lä kom­ment­ti­pals­toil­la puhu­mas­sa mus­taa val­koi­sek­si. Täy­tyy kyl­lä ihme­tel­lä tätä sin­nik­kyyt­tä. Töi­tä eivät lie­ne teke­vän, kos­ka ei työ­läi­sel­lä oli­si aikaa vastaavaan.

  81. Kal­le: Yhteis­kun­nan teh­tä­vä ei ole tukea vaan luo­da mah­dol­li­suuk­sia. Aja­tus tukien autu­aak­si­te­ke­vyy­des­tä on kovin sosia­li­de­mo­kraat­ti­nen, mut­ta joh­ta­nut aina lopul­ta kon­kurs­siin, kun nii­tä kivo­ja tuet­ta­via asioi­ta löy­tyy aina lisää. 

    Käy­tin sanaa “tukea” sen laa­jas­sa mer­ki­tyk­ses­sä, siis tar­koit­ta­mas­sa muu­ta­kin ja ennen kaik­kea muu­ta kuin talou­del­lis­ta tukea. Olen samaa miel­tä sii­tä, että talou­del­li­sen tuen varo­ma­ton käyt­tö joh­taa hel­pos­ti vääristymiin.

    Tukea on kui­ten­kin myös mai­nit­tu mah­dol­li­suuk­sien luo­mi­nen. Polii­tik­ko­jen tulee teh­dä sel­lai­sia pää­tök­siä, että mark­ki­na­voi­mil­la on jär­ke­vä ympä­ris­tö toi­mia koko yhteis­kun­taa hyö­dyt­tä­väl­lä taval­la. Nii­den toi­min­taa ei myös­kään pidä aiheet­to­mas­ti rajoittaa.

    Toi­saal­ta mark­ki­na­voi­mat eivät tie­ten­kään toi­mi luon­nos­taan yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun vaan oman etun­sa puo­les­ta. Sik­si nii­tä pitää jon­kin ver­ran myös har­ki­tus­ti suit­sia. Tämä tar­koit­taa mm. eri­lai­sia ohjaa­via ja rajoit­ta­via toi­mia, jos­kus jopa nii­tä maint­tu­ja talou­del­li­sia tukia.

  82. ksee: Eikö­hän se jul­ki­sel­la (ja puo­li­jul­ki­sel­la) puo­lel­la rii­pu aika lail­la TESis­tä ja pai­kal­li­ses­ta palkkausjärjestelmästä.

    Monis­sa pai­kois­sa (aina­kin jos työn­te­ki­jät ovat etu­pääs­sä pit­käl­le kou­lu­tet­tu­ja) on siir­ryt­ty nk. työn vaa­ti­vuu­den mukai­seen palk­kauk­seen. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, ettei palk­ka nouse vaik­ka teh­tä­vien vaa­ti­vuus kas­vai­si – on näet niin, että kun sinul­le on joku IPE- tms. ‑luok­ka jär­jes­tel­mään siir­ry­tä­tes­sä arvot­tu, niin sitä­pä ei niin vaan muu­te­ta­kaan. (Ja sit­ten kun lopul­ta parin vuo­den tap­pe­lun jäl­keen muu­te­taan, niin palk­ka ei nouse vält­tä­mät­tä sit­ten­kään – saat vain kuul­la, että kysei­sel­le vuo­del­le varat­tu pal­kan­ko­ro­tus­pot­ti on jo käytetty…) 

    Osaa­van ihmi­sen palk­ka nousee työ­paik­kaa vaih­ta­mal­la. Näin on aina ollut ja toden­nä­köi­ses­ti tulee aina ole­maan. Niin kau­an kun­nes par­haat työn­te­ki­jät alka­vat jär­jes­tään ulos­mi­ta­ta arvon­sa vaih­ta­mal­la työ­paik­kaa parin vuo­den välein, huk­kaam­me kom­pe­tens­siä kun ihmi­set tyy­ty­vät nykyi­siin teh­tä­viin­sä ja palkkoihinsa.

  83. DVA: Kun nykyi­set 30-vuo­ti­aat ovat 70-vuo­tia­ta on elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me jo aiko­ja sit­ten kaa­tu­nut. Pyra­mi­di­hui­jaus se on, eikä mitään muuta.

    Koh­tuul­li­sen höl­mö jär­jes­tel­mä, jos odo­te­taan kaik­kien ole­van työ­ky­kyi­siä yhtä kau­an. Elä­kei­kää ei ole tar­vet­ta korot­taa, eräil­lä aloil­la kyl­lä­kin las­kea, mut­ta samal­la pitää mah­dol­lis­taa työ­ky­kyi­sil­le mah­dol­li­suus olla töis­sä myö­hem­pään. Sosia­li­de­mo­kra­tia = kai­kil­le sama, täs­sä tapauk­ses­sa elä­kei­kä, on kel­vo­ton järjestelmä.

  84. R.Silfverberg: Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la pal­kan­ko­ro­tuk­sia saa­vat vain pomo­jen suo­si­kit. Tai ne jot­ka osaa­vat neu­vo­tel­la itsel­leen parem­paa palkkaa.

    Omien koke­mus­te­ni mukaan on suht har­vas­sa ne työn­te­ki­jät, jot­ka eivät osaa tul­la kysy­mään palkankorotusta.

  85. vk: Luin äsken Elä­ke­tur­ma-kir­jan jota lin­kis­sä­si refe­roi­daan. Kah­del­la vii­me elä­ke­uu­dis­tuk­sel­la on lei­kat­tu 1/3 nuor­ten työ­eläk­keis­tä ja samaan aikaan suu­ret ikä­luo­kat ovat saa­neet pitää elä­ke-etun­sa. Ja sit­ten elä­ke­uu­dis­tuk­siin liit­tyen polii­ti­kot kirk­kain sil­min valeh­te­le­vat miten uudis­tuk­sel­la paran­ne­taan nuor­ten ikä­luok­kien elä­ke-etu­ja. Siis 30% leik­kaus on paran­nus! Täs­sä on oikeas­ti teh­ty var­maan­kin Suo­men his­to­rian suu­rin varal­li­suu­den siir­to ja har­vo­ja asia tun­tuu kiinnostavan.

    Nuo­ria äänes­tä­jiä pal­jon kerää­vä Vih­reät­kin kan­nat­ti­vat voi­mak­kaas­ti 2015 elä­ke­uu­dis­tus­ta. Eikö siel­lä­kään ymmär­ret­ty miten sur­kei­ta elä­ke­uu­dis­tuk­set nuor­ten kan­nal­ta ovat?

    Toi­voi­sin myös blo­gis­tin kir­joit­ta­van aiheesta.

    Nyt vain sit­ten odo­tel­laan jos­ko Osmo vas­tai­si äänes­tä­jil­leen. Tämän kysy­myk­sen mer­ki­tys­tä ei voi vähä­tel­lä ja oli­si perin outoa, jos Vih­reät tai Soi­nin­vaa­ra ei täs­sä ottai­si jotain kan­taa, kos­ka Vih­reät ovat ainoa edes jos­sain mää­rin nuor­ten puolue.

    1. Nyt vain sit­ten odo­tel­laan jos­ko Osmo vas­tai­si äänestäjilleen. 

      Kan­nat­taa kään­tyä ehkä jon­kun vih­reän kan­san­edus­ta­jabn puo­leen. Elä­ke­ky­sy­myk­sis­tä ei kun­nan­val­tuus­tois­sa pää­te­tä. Edu­kun­nas­sa on lähin­nä kes­ki­tet­ty tor­ju­maan dema­rie­si­tys­tä käyt­tää elä­ke­ra­has­to­jen rahat pika­tah­tiin nykyis­ten elä­ke­läis­ten hyväk­si niin, että nuor­ten ase­ma heik­ke­ni­si edelleen.

  86. Maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­ses­tä saan­kin aasin­sil­lan miel­tä­ni askar­rut­ta­nee­seen kysy­myk­seen. Osaat­ko Osmo sanoa, pal­jon­ko maa­han­muut­ta­jia tar­vi­taan esim vuo­teen 2030 men­nes­sä, jos kan­ta­väes­tön syn­ty­vyys säi­lyy nykyi­sel­lä tasol­la ja jul­ki­set pal­ve­lut, eläk­keet, sosi­aa­li­tur­va jne (ns poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio) halu­taan pitää nykyi­sel­lä tasol­la vero­ja mer­kit­tä­väs­ti nos­ta­mat­ta? Ts että työi­käi­sen väes­tön mää­rä suh­tees­sa elä­ke­läi­siin ym huol­let­ta­viin säi­lyy riit­tä­vän suurena.

  87. Kyl­lä minä haki­sin kas­vun jar­ru­ja muu­al­ta kuin suu­ris­ta kaupungeista.

    Kysy­mys on pikem­min­kin sii­tä, että inves­toin­te­ja, tuot­ta­vuut­ta ja työ­paik­ko­ja syn­nyt­tä­vät teki­jät vuo­ta­vat Suo­mes­ta ulkomaille.

    Perus­te­lut:

    1) Suo­ma­lai­set suu­ry­ri­tyk­set ovat pal­jol­ti jo hylän­neet Suo­men, sijoit­ta­vat ja luo­vat työ­pai­kat pää­osin ulkomaille.
    2) Par­haat pk-yri­tyk­set läh­te­vät / myy­dään Suo­mes­ta heti kun saa­vat uudet upeat tuot­teen­sa valmiiksi
    3) Vuo­sit­tain Suo­mes­ta läh­tee 15 000 ulko­mail­le. Tämä vas­taa 25% ikä­luo­kas­ta ja tai­ta­vat olla paras­ta väkeä.

    Mik­si sit­ten ulko­maat näin hou­kut­te­le­vat lähtemään?

    Tie­ten­kin sik­si, että Suo­mi ei ole juu­ri­kaan hou­kut­te­le­va maa inves­toi­da, kas­vaa ja työllistää. 

    Tähän ovat sel­vät syyt:
    Maa­il­man jäy­kim­mät työ­mark­ki­nat, maa­il­man kol­man­nek­si kor­kein koko­nais­ve­roas­te, ikään­ty­vä väes­tö, ulko­par­la­men­taa­ri­sen ay-liik­keen käsit­tä­mät­tö­miin mit­toi­hin kas­va­nut val­ta ja muu­tos-kyvyt­tö­mät poliit­ti­set joh­ta­jat, sekä kai­kes­ta täs­tä joh­tu­va hol­ti­ton jul­ki­sen velan kasvu. 

    Mikä oli­si ratkaisu:
    Suo­mes­sa on mel­kein 300 000 pk-yri­tys­tä. Jos kol­man­nes niis­tä suor­tui­si otta­maan vaik­ka­pa 2 työn­te­ki­jää, Suo­men talous läh­ti­si rajuun nousuun!

    Rat­kai­su on siis se, että anne­taan pk-sek­to­ril­le laa­jat pai­kal­li­sen sopi­mi­sen oikeu­det ja teh­täi­siin nii­den toi­min­tao­lo­suh­teis­ta kan­sain­vä­li­ses­ti ottaen kilpailukykyiset.

    Lisäys: Start-up hype­tys on har­haan­joh­ta­vaa popu­lis­mia, sil­lä niis­tä pör­päh­tää yli 90%…ja par­haat kui­ten­kin läh­te­vät heti tilai­suu­den tul­len ulkomaille.

    Suo­mes­ta on siten tul­lut erin­omai­nen R&D‑maa, jon­ka par­haat tulok­set vie­dään maas­ta ilmai­sek­si, hyö­dyt­tä­mään muit­ten mait­ten talouksia! 

    Mau­no Kovis­ton sanoin: “Tart­tis teh­rä jotakin…”

  88. Vil­le: Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la työ­pai­kan vaih­ta­mi­nen on usein paras tapa ede­tä ural­la. Jul­ki­sel­la puo­lel­la tilan­ne on päin­vas­toin tai aina­kin voi ottaa virkavapaata…

    Koko kes­kus­te­lu läh­ti sii­tä että saa­vat­ko ikään­ty­neet työn­te­ki­jät lii­kaa palk­kaa suh­tees­sa sii­hen mitä he saa­vat aikaan.

    Minun mie­les­tä­ni eivät saa. Ikään­ty­neil­lä on yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la usein sel­lai­nen tilan­ne että jou­tu­vat tais­te­le­maan sii­tä että yli­pään­sä saa­vat olla töis­sä. YT-neu­vot­te­lu­ja kun käy­dään n joka toi­nen vuo­si joka fir­mas­sa ja ulos pot­ki­taan vanhimpia. 

    Nuo­ril­le mak­se­taan enem­män palk­kaa kuin van­hoil­le jo kun he tule­vat töi­hin ja seu­raa­vat 10 vuot­ta hei­dän palk­kan­sa tar­kis­te­taan muu­ta­man vuo­den välein. Sen jäl­keen he usein vaih­ta­vat töi­tä että hei­dän palk­kan­sa nousee vie­lä enem­män. Ikään­ty­nyt ei voi vaih­taa töi­tä kos­ka kukaan ei palk­kai­si hän­tä. Sik­si hei­dän palk­kan­sa jää ylei­ses­tä palk­ka­ke­hi­tyk­ses­tä jäl­keen vii­mei­sen 10–20 työ­vuo­den ajaksi. 

    Nyt puhun siis nor­maa­leis­ta tal­laa­jis­ta joil­la ei ole pomoa­se­maa tai eivät ole huip­puo­saa­jia jois­ta työ­nan­ta­jat tappelevat.

    Jul­ki­sel­la puo­lel­la on ns ikä­li­sä / koke­mus­li­sä auto­maat­ti joka takaa van­hoil­le­kin työn­te­ki­jöil­le sen että palk­ka seu­raa yleis­tä kehi­tys­tä. Mut­ta se on kai­ken kaik­ki­aan aika kal­lis jär­jes­tel­mä veron­mak­sa­jil­le. Sen takia jul­ki­sel­ta puo­lel­ta ulkois­te­taan nykyi­sin toi­min­to­ja ja työn­te­ki­jöi­tä jot­ka eität tee kysei­sen lai­tok­sen ydin­osaa­mi­seen kuu­lu­via tehtäviä.

  89. Kal­le: Koh­tuul­li­sen höl­mö jär­jes­tel­mä, jos odo­te­taan kaik­kien ole­van työ­ky­kyi­siä yhtä kau­an. Elä­kei­kää ei ole tar­vet­ta korot­taa, eräil­lä aloil­la kyl­lä­kin las­kea, mut­ta samal­la pitää mah­dol­lis­taa työ­ky­kyi­sil­le mah­dol­li­suus olla töis­sä myö­hem­pään. Sosia­li­de­mo­kra­tia = kai­kil­le sama, täs­sä tapauk­ses­sa elä­kei­kä, on kel­vo­ton järjestelmä.

    No eihän kai­kil­la ole sama eläkeikä.

  90. eemil:
    Mitä ovat urbaa­nit elin­kei­not ? Suun­nit­te­lua, kaup­paa, pal­ve­lui­ta ja hallintoa.Mikään näis­tä, pl. pal­ve­lut , ei vaa­di Suo­men mit­ta­kaa­van suur­kau­pun­kiym­pä­ris­töä ollak­seen teho­kas ja tuottava.

    Tuot­ta­vuu­den nousu vain kau­pun­geis­sa sisäl­tää sel­lai­sen har­han, että kor­keas­ti kou­lu­tet­tu kaup­pa, hal­lin­to ja lii­tän­näis­pal­ve­lut mak­sa­vat työn­te­ki­jöil­leen kovaa palkkaa.

    Ehkä maalais(liittolaisella)järjellä voi noin hel­pos­ti tun­tua, mut­ta suur­kau­pun­kien tehok­kuu­den taus­tal­la on ihan perus­ta­vaa laa­tua ole­via ilmiöi­tä, joi­ta ei tupail­to­jen vänk­kää­mi­sel­lä pys­ty ole­mat­to­mak­si tekemään.

    A New Model for Urban Scaling

  91. Sepi: Osaa­van ihmi­sen palk­ka nousee työ­paik­kaa vaih­ta­mal­la. Näin on aina ollut ja toden­nä­köi­ses­ti tulee aina ole­maan. Niin kau­an kun­nes par­haat työn­te­ki­jät alka­vat jär­jes­tään ulos­mi­ta­ta arvon­sa vaih­ta­mal­la työ­paik­kaa parin vuo­den välein, huk­kaam­me kom­pe­tens­siä kun ihmi­set tyy­ty­vät nykyi­siin teh­tä­viin­sä ja palkkoihinsa.

    No, toki näin jat­ku­vas­ti tapah­tuu — muu­ta­ma har­va hyvä­us­koi­nen toki vie­lä sin­nit­tel­lee uskoes­saan teke­vän­sä muka­mas joten­kin arvo­kas­ta ja omaeh­tois­ta työ­tä ja kuvi­tel­len asioi­den vie­lä kor­jaa­tu­van (ai, mää vai?), mut­ta tai­taa näi­den­kin kes­kuu­des­sa usko alkaa murentua.

    Tie­tys­ti voi aina kysyä, että tule­vat­ko vero­ra­hat par­haa­seen mah­dol­li­seen käyt­töön, jos ja kun laf­kas­ta läh­tee kaik­ki ahke­rat ja osaa­vat — ja jäl­jel­le jää vain täy­sin hukas­sa ole­via vas­ta­val­mis­tu­nei­ta ja elä­kei­kää odot­te­le­via ali­suo­riu­tu­jia, joil­le hyö­dy­tön puu­has­te­lu on normi.

  92. DVA:
    … Mitä­pä miel­tä nimi­merk­ki Kal­le on Kes­kus­tan aja­mis­ta maa­ta­lous­tuis­ta ja Kokoo­muk­sen aja­mis­ta yri­tys­tuis­ta? Ovat­ko nekin sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sia ajatuksia? …

    Kak­si täy­sin eri­tyyp­pis­tä raken­nel­maa, joi­den ongel­ma­tiik­ka on täy­sin eri­lai­nen. Joten noi­ta ei voi niputtaa.

    Ensin­nä­kään en tun­ne yhtään yri­tys­joh­ta­jaa, jon­ka mie­les­tä yri­tys­tuet ovat jär­ke­viä. Ainoa joten­kin perus­tel­ta­vis­sa ole­va osuus ollee vien­ti­ta­kauk­set. Yri­tys­tuet­han ovat syn­ty­neet sen takia, että yri­tys­ve­ro­tuk­sem­me on niin tör­keän kor­kea, ettei tut­ki­muk­seen ja inves­toint­tei­hin tah­do löy­tyä rahaa. Oikea toi­men­pi­de on las­kea yri­tys­ten vero­tus joten­kin jär­jel­li­sel­le tasol­le, eikä kier­rät­tää rahaa tehot­to­mas­ti val­tion kas­san kaut­ta. Mut­ta siis yri­tys tuet ovat ihan puh­das­ta sosialidemokratiaa.

    Maa­ta­lous­tuet nyky­muo­dos­saan ovat höl­mö­jä, mut­ta nii­den osal­ta kysy­mys on pal­jon moni­mut­kai­sem­pi. Oma huol­to­var­muus on äärim­mäi­sen tär­keä osa tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaa. Näim­me sen esi­mer­kik­si jat­ko­so­dan aika­na, kun olim­me riip­pu­vai­sia Sak­san vil­ja­toi­mi­tuk­sis­ta. Eli taval­la tai toi­sel­la on maa­ta­lous­tuo­tan­to Suo­mes­sa kyet­tä­vä ylläpitämään.

    EU:n tuki­jär­jes­tel­mä sen sijaan on höl­mö. Sii­nä tue­taan itse tuo­tan­toa, ei kykyä tuot­taa. Sveit­sis­sä on ollut hyvä tuki­jär­jes­tel­mä. Sveit­si tukee kykyä tuot­taa, ei itse tuo­tan­toa. Sii­nä sivus­sa tuo­te­taan jon­kin ver­ran kor­kea­laa­tui­sia elin­tar­vik­kei­ta mak­sa­vil­le asiak­kail­le. Hal­vem­pi bulk­ki sen sijaan oste­taan osin muu­al­ta. Sveit­sil­lä on var­muus­va­ras­toi­tu­na perus­e­lin­tar­vik­kei­ta niin pal­jon, että oma tuo­tan­to saa­daan tar­vit­taes­sa nos­tet­tua täy­del­le teholle.

    Maa­ta­lous­tuet ovat oppi­na rans­ka­lais­ta val­tio­joh­tois­ta yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mää sen huo­noim­mas­sa muo­dos­sa. Samaa oppia kuin her­ra Piket­ty, jon­ka teks­te­jä lukies­sa on vai­kea päät­tää, itki­si­kö vai nauraisiko.

    1. Kal­le.
      Mis­sä maa­il­mas­sa oikein elät.
      Yri­tys­ve­ro­tuk­sem­me on hyvin mata­la kv. ver­tai­lus­sa ja maa­ta­lous­tuo­tan­non pää­muo­to on heh­taa­ri­tu­ki, joka ei siis tue tuotantoa?

  93. vk: Luin äsken Elä­ke­tur­ma-kir­jan jota lin­kis­sä­si refe­roi­daan. Kah­del­la vii­me elä­ke­uu­dis­tuk­sel­la on lei­kat­tu 1/3 nuor­ten työ­eläk­keis­tä ja samaan aikaan suu­ret ikä­luo­kat ovat saa­neet pitää elä­ke-etun­sa. Ja sit­ten elä­ke­uu­dis­tuk­siin liit­tyen polii­ti­kot kirk­kain sil­min valeh­te­le­vat miten uudis­tuk­sel­la paran­ne­taan nuor­ten ikä­luok­kien elä­ke-etu­ja. Siis 30% leik­kaus on paran­nus! Täs­sä on oikeas­ti teh­ty var­maan­kin Suo­men his­to­rian suu­rin varal­li­suu­den siir­to ja har­vo­ja asia tun­tuu kiinnostavan.

    Var­si­nai­sen aiheen sivus­sa on kes­kus­tel­tu jon­kin ver­ran eläk­keis­tä. Jos­ko nyt siis kevyes­ti minä­kin, kun ker­ran uusi aihe­kin viipyy.

    Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön osas­to­pääl­lik­kö Mar­kus Sova­la kir­joit­ti pari vuot­ta sit­ten Hel­sin­gin Sano­mis­sa, että “käyn­nis­sä on ennen näke­mä­tön jul­kis­ten meno­jen uudel­leen koh­den­nus muil­ta ikä­ryh­mil­tä ikääntyneille”. 

    Tämä ei näy mil­lään lail­la jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa, jos­sa nykyi­set elä­ke­läi­set — ja aivan eri­tyi­ses­ti vaa­lien alla — pitä­vät suur­ta mete­liä sii­tä miten kal­toin koh­del­tu­ja he talou­del­li­ses­ti (muka) ovat. 

    Olen itse sitä miel­tä, että van­hus­ten hoi­to pitää saa­da tol­kul­li­sel­le tasol­le, ja pikai­ses­ti, mut­ta tulo­jen siir­ron osal­ta kan­nat­tai­si miet­tiä oli­si­ko välil­lä jon­kun muun ikä­ryh­män vuoro.

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kan­nat­taa kään­tyä ehkä jon­kun vih­reän kan­san­edus­ta­jabn puo­leen. Elä­ke­ky­sy­myk­sis­tä ei kun­nan­val­tuus­tois­sa pää­te­tä. Edu­kun­nas­sa on lähin­nä kes­ki­tet­ty tor­ju­maan dema­rie­si­tys­tä käyt­tää elä­ke­ra­has­to­jen rahat pika­tah­tiin nykyis­ten elä­ke­läis­ten hyväk­si niin, että nuor­ten ase­ma heik­ke­ni­si edelleen.

    Se Kil­jusen han­ke on idioot­ti­mai­suu­des­saan typerryttävä.

    Kun Osmo olet erin­omai­sen pereh­ty­nyt myös elä­ke­asioi­hin, niin oli­si tär­ke­ää kuul­la kan­ta­si Muho­nen & Hans­kan kir­jas­saan esit­tä­miin näke­myk­siin vii­mei­sis­tä eläkeuudistuksista. 

    HAns­ka & Muho­nen esit­tä­vät kor­jaa­vak­si toi­mek­si por­tait­tais­ta, eri­tyi­ses­ti suu­rem­piin työ­eläk­kei­siin koh­dis­tu­vaa leik­ku­ria. Mitä sanot siitä?

    1. Jos suu­riin eläk­kei­siin teh­dään leik­ku­ri, se tulee myös elä­ke­mak­sui­hin, kos­ka olem­me glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa, jos­sa elä­ke­jär­jes­tel­mä ei voi olla kovin soli­daa­ri­nen. Muus­sa tapauk­ses­sa suu­ri­tu­lois­ten kan­nat­tai­si olla osa työ­uras­taan ulko­mail­la ja ansai­ta eläk­keen­sä sieltä.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos suu­riin eläk­kei­siin teh­dään leik­ku­ri, se tulee myös elä­ke­mak­sui­hin, kos­ka olem­me glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa, jos­sa elä­ke­jär­jes­tel­mä ei voi olla kovin soli­daa­ri­nen. Muus­sa tapauk­ses­sa suu­ri­tu­lois­ten kan­nat­tai­si olla osa työ­uras­taan ulko­mail­la ja ansai­ta eläk­keen­sä sieltä.

    En vie­lä­kään ymmär­rä tätä logiik­kaa, mut­ta vaik­ka se oli­si noin, niin rat­kai­su on yksin­ker­tai­nen: Kiris­te­tään suu­rien eläk­kei­den verotusta.

    (Ja/tai lak­kau­te­taan koko jul­ki­nen ansio­si­don­nai­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä jon­kun koh­tuul­li­sen siir­ty­mä­kau­den yli)

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Muus­sa tapauk­ses­sa suu­ri­tu­lois­ten kan­nat­tai­si olla osa työ­uras­taan ulko­mail­la ja ansai­ta eläk­keen­sä sieltä.

    Kes­tä­vyys­va­jeen kan­nal­ta voi­si olla hyvä asia, että suu­ri­tu­loi­set käy­vät välil­lä ulko­mail­la töis­sä: näin tule­vien suku­pol­vien elä­ke­mak­su­taak­ka keve­nee ja aika­naan ulko­mail­ta tule­vat eläk­keet lisää­vät kulu­tus­ta koti­maas­sa… Ellei­vät sit­ten suu­ri­tu­lois­ten työ­elä­mäs­sä aikaan­saa­mat dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set kas­va­ta talout­ta niin pal­jon enem­män, että hei­dät on hyvä pitää Suomessa…

  97. ksee: No, toki näin jat­ku­vas­ti tapah­tuu – muu­ta­ma har­va hyvä­us­koi­nen toki vie­lä sin­nit­tel­lee uskoes­saan teke­vän­sä muka­mas joten­kin arvo­kas­ta ja omaeh­tois­ta työ­tä ja kuvi­tel­len asioi­den vie­lä kor­jaa­tu­van (ai, mää vai?), mut­ta tai­taa näi­den­kin kes­kuu­des­sa usko alkaa murentua.

    Tie­tys­ti voi aina kysyä, että tule­vat­ko vero­ra­hat par­haa­seen mah­dol­li­seen käyt­töön, jos ja kun laf­kas­ta läh­tee kaik­ki ahke­rat ja osaa­vat – ja jäl­jel­le jää vain täy­sin hukas­sa ole­via vas­ta­val­mis­tu­nei­ta ja elä­kei­kää odot­te­le­via ali­suo­riu­tu­jia, joil­le hyö­dy­tön puu­has­te­lu on normi.

    Mie­les­tä­si van­hem­mat työn­te­ki­jät ovat ali­suo­riu­tu­jia. Mik­si­kö­hän mie­he­ni työ­an­ta­ja palk­ka­si hänet heti eläk­keel­le pääs­ty­ään uudel­la työ­so­pi­muk­sel­la? Eikä mie­he­ni ollut ainoa. Ja töi­tä on riit­tä­nyt niin koti­maas­sa kuin ulkomaillakin.
    Muu­al­la arvos­te­taan pit­kän koke­muk­sen omaa­via ammat­ti­lai­sia. Ja näkö­jään arvos­tus­ta on myös Suo­mes­sa, sii­tä esi­merk­ki­nä vaik­ka Osmo(66v) jon­ka asian­tun­te­mus­ta on vii­me aikoi­na tar­vit­tu monis­sa selvitystöissä.

  98. Elä­ke­mak­su voi­daan lei­ka­ta koko­naan pois. Jokai­nen sääs­tä­köön, sijoit­ta­koon ja vakuut­ta­koon mie­len­sä mukaan niin, että saa halu­tes­saan jotain perus­tu­lon päälle. 

    Onko se kau­pun­kien ja kan­sa­kun­nan etu, jos elä­ke­läi­set muut­ta­vat maal­ta kaupunkiin?

  99. ksee: Ehkä maalais(liittolaisella)järjellä voi noin hel­pos­ti tun­tua, mut­ta suur­kau­pun­kien tehok­kuu­den taus­tal­la on ihan perus­ta­vaa laa­tua ole­via ilmiöi­tä, joi­ta ei tupail­to­jen vänk­kää­mi­sel­lä pys­ty ole­mat­to­mak­si tekemään.

    A New Model for Urban Scaling

    Jos suur­kau­pun­ki on teho­kas, niin siel­lä var­maan asu­kas saa edul­li­sem­min aina­kin tär­keim­piä asioi­ta kuten laa­duk­kai­ta asuinneliöitä?

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kalle.
    Mis­sä maa­il­mas­sa oikein elät.
    Yri­tys­ve­ro­tuk­sem­me on hyvin mata­la kv. ver­tai­lus­sa ja maa­ta­lous­tuo­tan­non pää­muo­to on heh­taa­ri­tu­ki, joka ei siis tue tuotantoa?

    EU:n heh­taa­ri­tuet saa ilmei­ses­ti tuot­ta­mat­ta mitään. Minun käsit­tääk­se­ni se ei tue tuo­tan­toa, mut­ta kyl­lä resurs­sien (siis pel­lon) säi­lyt­tä­mis­tä maa­ta­lous­tuo­tan­non käy­tet­tä­vis­sä. Tukea ei siis saa pel­loil­le, jot­ka met­si­te­tään tai jää­vät asu­tuk­sen tai tei­den alle. Ehkä näi­den tukien perus­tee­na on ainoas­taan huol­to­var­muu­den säi­lyt­tä­mi­nen, jot­ta tiu­kan pai­kan tul­len ne voi­tai­siin ottaa tehoviljelyyn.

  101. Kuten Ode tuos­sa kom­men­toi on sel­lai­nen mal­li, jos­sa suu­ria eläk­kei­tä lei­ka­taan ilman että elä­ke­mak­su­ja lei­ka­taan samal­la jär­je­tön. Sehän käy­tän­nös­sä lisäi­si vero­tuk­sen progres­sio­ta tilan­tees­sa, jos­sa progres­sio on jo yksi maa­il­man jyrkimmistä.

    Jos taas mak­su­ja lei­ka­taan, tar­koit­taa se oikeas­taan ainoas­taan sitä, että hyvä­tu­loi­set ryh­ty­vät elä­ke­sääs­tä­mään jol­lain muul­la taval­la kuin laki­sää­tei­sen elä­ke­jär­jes­tel­män kaut­ta. Kos­ka laki­sää­tei­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä tuot­taa työi­käi­sil­le huo­nom­man tuo­ton kuin vaik­ka­pa suo­ra sijoit­ta­mi­nen (kos­ka työ­elä­ke­jär­jes­tel­mä siir­tää osan nykyi­sis­tä elä­ke­mak­suis­ta suo­raan elä­ke­läis­ten hyväk­si) oli­si kysees­sä itse asias­sa tulon­siir­to hyvätuloisille!

  102. Kris­tian:
    Maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­ses­tä saan­kin aasin­sil­lan miel­tä­ni askar­rut­ta­nee­seen kysy­myk­seen. Osaat­ko Osmo sanoa, pal­jon­ko maa­han­muut­ta­jia tar­vi­taan esim vuo­teen 2030 men­nes­sä, jos kan­ta­väes­tön syn­ty­vyys säi­lyy nykyi­sel­lä tasol­la ja jul­ki­set pal­ve­lut, eläk­keet, sosi­aa­li­tur­va jne (ns poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio) halu­taan pitää nykyi­sel­lä tasol­la vero­ja mer­kit­tä­väs­ti nos­ta­mat­ta? Ts että työi­käi­sen väes­tön mää­rä suh­tees­sa elä­ke­läi­siin ym huol­let­ta­viin säi­lyy riit­tä­vän suurena.

    Tar­koi­tat var­maan­kin töi­tä teke­vien osuut­ta, et työi­käis­ten osuut­ta? Maa­han­muut­toa­han on monenlaista.

  103. perus­e­lä­ke: Jos suur­kau­pun­ki on teho­kas, niin siel­lä var­maan asu­kas saa edul­li­sem­min aina­kin tär­keim­piä asioi­ta kuten laa­duk­kai­ta asuinneliöitä?

    Tämän kom­men­tin perus­teel­la tehok­kuus näyt­täi­si ole­van hui­pus­saan mm. Kui­va­nie­mel­lä poh­joi­ses­sa Suo­mes­sa. Siel­tä näyt­tää irtoa­van 270 m² ver­ran ker­ros­ta­lo­pin­ta-alaa 12000 eurol­la. Neliö­hin­ta vai­vai­set 44 €/m2. Erit­täin tehokasta.

  104. Lee­na: Mie­les­tä­si van­hem­mat työn­te­ki­jät ovat ali­suo­riu­tu­jia. Mik­si­kö­hän mie­he­ni työ­an­ta­ja palk­ka­si hänet heti eläk­keel­le pääs­ty­ään uudel­la työ­so­pi­muk­sel­la? Eikä mie­he­ni ollut ainoa. Ja töi­tä on riit­tä­nyt niin koti­maas­sa kuin ulkomaillakin.

    Tai­sit nyt vähän yli­tul­ki­ta kirjoitustani?

    En mis­sään väit­tä­nyt, että kaik­ki ikään­ty­neet oli­si­vat ali­suo­riu­tu­jua — tote­sin vain sen, että jos kaik­ki päte­vät, moti­voi­tu­neet ja ahke­rat hakeu­tu­vat ennem­min tai myö­hem­min muu­al­le, niin jäl­jel­le jää etu­pääs­sä nii­tä vähän lep­poi­sam­paa työ­tah­tia ja vaa­ti­mat­to­mam­pia tavoit­tei­ta suosivia.

  105. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos suu­riin eläk­kei­siin teh­dään leik­ku­ri, se tulee myös elä­ke­mak­sui­hin, kos­ka olem­me glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa, jos­sa elä­ke­jär­jes­tel­mä ei voi olla kovin soli­daa­ri­nen. Muus­sa tapauk­ses­sa suu­ri­tu­lois­ten kan­nat­tai­si olla osa työ­uras­taan ulko­mail­la ja ansai­ta eläk­keen­sä sieltä.

    Voi­si myös kuvi­tel­la, että suu­ri­tu­lois­ten eläk­kei­den leik­ku­ri oli­si perus­tus­lain vas­tai­nen, jos he ovat mak­sun­sa mak­sa­neet. Pie­nem­mät­kin epä tasa-arvoi­suu­det ovat aiheut­ta­neet perus­tus­lail­li­sia ongelmia.

    Tulo­jen progres­sii­vi­nen vero­tus lie­nee ainoa toi­mi­va vaih­toeh­to, eikä sii­nä­kään tasa-arvon nimis­sä voi elä­kel­tu­loil­le aset­taa suh­tee­ton­ta progressiota. 

    No, elä­ke­läis­ten vero­pro­sent­ti on jo nyt kor­keam­pi kuin työ­elä­mäs­sä ole­vien. Syy­nä kai ovat eri­lai­set vähen­nyk­set. Sii­nä saat­tai­si olla kehit­tä­mis­tä, kos­ka taval­li­sen ihmi­sen töis­sä käyn­ti, asu­mi­nen ja las­ten­kas­va­tus aiheut­ta­vat kiis­tat­ta enem­män meno­ja kuin koh­ta­lai­sen ter­veen elä­ke­läi­sen taval­li­nen elämä.

    1. Suu­ris­sa eläk­keis­sä on jo nyt yli­mää­räi­nen progres­sio niin, että elä­ke­tu­los­ta mar­gi­naa­li­ve­ro on 60 %. Sitä voi­daan kui­ten­kin periä vain Suo­mes­sa asu­vil­ta elä­ke­läi­sil­tä, joten sen korot­ta­mi­nen lisää ei ehkä toi­si kovin pal­jon verotuloja.

  106. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos suu­riin eläk­kei­siin teh­dään leik­ku­ri, se tulee myös elä­ke­mak­sui­hin, kos­ka olem­me glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa, jos­sa elä­ke­jär­jes­tel­mä ei voi olla kovin soli­daa­ri­nen. Muus­sa tapauk­ses­sa suu­ri­tu­lois­ten kan­nat­tai­si olla osa työ­uras­taan ulko­mail­la ja ansai­ta eläk­keen­sä sieltä.

    Aika har­val­le näis­tä Suo­men suu­ri­tu­loi­sis­ta on ulko­mai­sil­la työ­mark­ki­noil­la kysyn­tää huip­pu­kor­vaus­ta vas­taan. Kor­kein­taan suo­ma­lai­siin ulko­mail­la toi­mi­viin yrityksiin. 

    Leik­kaus­ten idea­na oli­si koh­dis­tua eri­tyi­ses­ti jo eläk­keel­le ole­viin suu­riin ikä­luok­kiin. Heil­lä­hän elä­ke-edut ovat pal­jon parem­mat ja elä­ke­mak­su­ja he ovat mak­sa­neet vähän­lai­ses­ti. Tähän on 60-luvul­ta asti kek­sit­ty hei­lut­taa perus­tus­la­ki­kort­tia (omai­suu­den suo­ja) perus­teet­to­mas­ti. Tar­vi­taan uusi päi­vi­tet­ty lausun­to tämän­päi­vän tilanteesta.

    Mut­ta niin kuin tääl­lä jo ehdit­tiin tode­ta oli­si asia yksin­ker­tai­ses­ti hoi­det­ta­vis­sa elä­ke­tu­lo­jen vero­tus­ta kiris­tä­mäl­lä ja lisäk­si vaik­ka­pa sel­väs­ti koro­te­tul­la sai­raus­va­kuu­tus­mak­sul­la. Suu­rim­piin eläk­kei­siin (yli ~4000/kk) koh­dis­tuu jo nyt 5,85 %:n lisä­ve­ro. Uusi mal­li voi­si olla esim. 10 % yli 3000 ja 20 % yli 4000 euron eläkkeistä.

    Kerät­tä­vät lisä­ve­ro­tu­lot käy­tet­tä­vä nuo­rem­pien suku­pol­vien elä­ke­ker­ty­män paran­ta­mi­seen. Elä­ke­uu­dis­tuk­sil­la teh­dyt nuo­riin koh­dis­tu­vat tör­key­det täy­tyy kor­ja­ta ja saat­taa työ­elä­ke­jär­jes­tel­mä tasapuolisemmaksi.

  107. Tapio: Voi­si myös kuvi­tel­la, että suu­ri­tu­lois­ten eläk­kei­den leik­ku­ri oli­si perus­tus­lain vas­tai­nen, jos he ovat mak­sun­sa maksaneet. 

    1960-luvul­lä työ­elä­ke­mak­su oli 5% pal­kas­ta, nyt 24%. Täl­lä kor­keal­la mak­sul­la mak­se­taan suur­ten ikä­luok­kien eläk­kei­tä, ne rahat eivät jää sääs­töön työs­sä­käy­vil­le. Eli suu­ret ikä­luo­kat eivät ole itse mak­sa­neet eläkkeitään.

    Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen rapor­tin mukaan 1940 syn­ty­nyt täy­den työ­uran teh­nyt saa elä­ke­mak­sun­sa 5,09 ker­tai­se­na takai­sin (sisäl­täen elä­ke­va­ro­jen tuo­ton). Ker­toi­met kaikkiaan:

    Syn­ty­mä­vuo­si vs. eläke/eläkemaksut

    1940 5,09
    1945 3,78
    1950 3,20
    1955 2,72
    1960 2.41
    1965 2,24
    1970 2,14
    ..
    2000 2,08

    Eli suu­ret ikä­luo­kat ovat saa­neet pie­nil­lä mak­suil­la hyvät eläk­keet. Nuo­ret ikä­luo­kat jou­tu­vat teke­mään pal­jon pitem­män työ­uran ja sil­ti eläk­keet jää­vät keh­non­lai­sik­si. Lisäk­si nuo­ril­la ikä­luo­kil­la työ­urat ovat tyy­pil­li­ses­ti rik­ko­nai­sia mikä enti­ses­tään hei­ken­tää työ­eläk­kei­tä. Ja vie­lä, nuor­ten eläk­keet­hän ovat kovin epä­var­mo­ja ja jot­ta ko. ker­toi­miin pääs­täi­siin tulee talous­ke­hi­tyk­sen olla hyvä tämän vuo­si­sa­dan lopulle.

    Luke­kaa se tuo­re Elä­ke­tur­ma-kir­ja niin sil­män­ne avautuvat.

  108. Tapio: Nyt kai sen nimi on jul­ki­sel­la puo­lel­la työ­ko­ke­mus­li­sä. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la on vas­taa­via lisiä, mut­ta ne ovat pienempiä. 

    Mitään koke­mus­li­siä ei val­tiol­la­kaan ole. Palk­ka muo­dos­tuu vaa­ti­vuus­luo­kas­ta ja suorituspisteistä.

    Vaa­ti­vuus­luo­kat mää­räy­ty­vät teh­tä­vän mukaan. Var­maan monel­la vaa­ti­vuus­luok­ka nousee uran myö­tä, mut­tei auto­maat­ti­ses­ti. Las­ku­kaan ei ole täy­sin mah­do­ton asia.

    Suo­ri­tuk­sen arvioin­nis­sa ei ole mitään ikä­li­sän kal­tais­ta. Ellei sik­si kat­so­ta sitä, että pää­sään­töi­ses­ti suo­ri­tus­pis­tei­tä ei voi las­kea ilman moni­vai­heis­ta YT-menettelyä.

  109. Link­ki­si puhuu kau­pun­ki­lais­ten muo­dos­ta­mis­ta ver­kos­tois­ta, jot­ka ovat suu­ris­sa kau­pun­geis­sa mer­ki­tyk­sel­li­si­sä ja moni­nai­sia. So what, tuot­taak­seen talou­del­lis­ta hyö­tyä nii­den ver­kos­to­jen toi­min­to­jen on saa­ta­va rahaa jos­ta­kin. Itse ver­kos­to ei luo uut­ta rahaa , se vain jakaa sitä eri taval­la ver­rat­tu­na aikaisempaan.

    Itse talou­del­li­seen taaaa­kan­ja­koon maan sisäl­lä kseel­lä ei ole mitään rii­tau­tet­ta­vaa esit­tä­mää­ni mal­liin. Hei­tol­la kepu­lais­ten tupail­lois­ta ei ole mitään uut­ta annet­ta­vaa keskusteluun.

    City­hih­hu­lit ovat niin mehuis­sa kau­pun­ki­lai­suu­des­taan, että luu­le­vat some­ver­kos­to­jen ole­van jota­kin muu­ta ja parem­paa kuin maa­seu­dun enn­nen­van­hai­set tupaillat.

    Näis­sä vir­tu­aa­li­ver­kos­tois­sa saman­mie­li­set vah­vis­te­le­vat tois­ten­sa mie­li­pi­tei­tä ja alka­vat pitää nii­tä toteen todis­tet­tui­na täl­lä perusteella.

  110. eemil:
    Link­ki­si puhuu kau­pun­ki­lais­ten muo­dos­ta­mis­ta ver­kos­tois­ta, jot­ka ovat suu­ris­sa kau­pun­geis­sa mer­ki­tyk­sel­li­si­sä ja moni­nai­sia. So what, tuot­taak­seen talou­del­lis­ta hyö­tyä nii­den ver­kos­to­jen toi­min­to­jen on saa­ta­va rahaa jos­ta­kin. Itse ver­kos­to ei luo uut­ta rahaa , se vain jakaa sitä eri taval­la ver­rat­tu­na aikaisempaan.

    Ai joo, sori — unoh­din ihan koko­naan, että oikeas­ti rahaa tulee vain sel­lun­kei­tos­ta, soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­lys­tä ja tuo­hi­vir­su­jen virk­kaa­mi­ses­ta. Kaik­ki muu on silk­kaa loisimista.

  111. eemil:
    Link­ki­si puhuu kau­pun­ki­lais­ten muo­dos­ta­mis­ta ver­kos­tois­ta, jot­ka ovat suu­ris­sa kau­pun­geis­sa mer­ki­tyk­sel­li­si­sä ja moni­nai­sia. So what, tuot­taak­seen talou­del­lis­ta hyö­tyä nii­den ver­kos­to­jen toi­min­to­jen on saa­ta­va rahaa jos­ta­kin. Itse ver­kos­to ei luo uut­ta rahaa , se vain jakaa sitä eri taval­la ver­rat­tu­na aikaisempaan.

    eemil höpe­reh­tii jälleen.

    Kuka se tääl­lä tote­si­kaan, että on aika outoa kuin liä­ar­von tuot­to ket­jus­sa puu­nis­tut­ta­ja — moto­kus­ki — rek­ka­kus­ki — sel­lun­keit­tä­jä — pape­ri­mies — rek­ka­kus­ki — pai­no­ko­neen­käyt­tä­jä on käsin­kos­ke­tel­ta­vaa ja järi­syt­tä­vää, mut­ta ne kau­pun­geis­sa asu­vat toi­mit­ta­jat, graa­fi­kot, valo­ku­vaa­jat ja mai­nos­mie­het, joka itsea­sias­sa luo­vat aivan kai­ken mitä sii­nä pape­ril­le pai­net­ta­vas­sa leh­des­sä on luet­ta­vaa, ovat kaik­ki aivan tyh­jän­päi­vi­siä, eivät­kä siten myös­kään tuo­ta ollen­kaan lisäarvoa.

    Ker­ro nyt mikä logiik­ka sii­nä on, että puh­das val­koi­nen leh­ti ilman nii­tä sano­mia on arvo­kas, mut­ta sano­ma­leh­den sano­mat, mai­nok­set ja kuvat ovat­kin sit­ten täy­sin tyh­jän­päi­väis­tä? Minus­ta koko pape­ri­ket­jun työ on arvo­ton­ta, jos ei ole mitään jär­ke­vää, mitä sil­le pape­ril­le painaa. 

    Ainoa pape­ri, jol­la on käyt­töä ilman sisäl­lön­tuo­tan­toa, on ves­sa­pa­pe­ri kos­ka sen sisäl­tö löy­tyy kai­kil­ta omas­ta takaa.

  112. Hel­sin­kiin valuu huo­mat­ta­vas­ti vero­va­ro­ja muu­al­ta val­tion viras­to­jen yms. pyörittämiseen.

    1. Hel­sin­kiin valuu huo­mat­ta­vas­ti vero­va­ro­ja muu­al­ta val­tion viras­to­jen yms. pyörittämiseen.

      Alan väsy tuo­hon väit­tee­seen, joka tois­te­taan tois­ta­mi­seen, vaik­ka se kuin­ka kumot­tai­siin. Hel­sin­gis­tä valuu vero­va­ro­ja ja jopa aika pal­jon muu­al­le vaik­ka ote­taan huo­mioon virs­to­jen hen­ki­lö­kun­nan palkat.

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Alan väsy tuo­hon väit­tee­seen, joka tois­te­taan tois­ta­mi­seen, vaik­ka se kuin­ka kumot­tai­siin. Hel­sin­gis­tä valuu vero­va­ro­ja ja jopa aika pal­jon muu­al­le vaik­ka ote­taan huo­mioon virs­to­jen hen­ki­lö­kun­nan palkat.

    Lai­ta Osmo asia ker­ral­la kuntoon.

    Teet omaan blo­gii­si sivun, jos­sa asia esi­te­tään juur­ta jak­sain + iso linkki. 

    Sit­ten aina kun kepu­loin­ti alkaa, ei tar­vi kuin vii­ta­ta sii­hen, kuin­ka val­tion vero­tu­lo­ja siir­re­tään maa­kun­tiin enem­män mitä val­tio alu­eel­la käyttää.

  114. Sylt­ty: Lai­ta Osmo asia ker­ral­la kuntoon.

    Teet omaan blo­gii­si sivun, jos­sa asia esi­te­tään juur­ta jak­sain + iso linkki. 

    Sit­ten aina kun kepu­loin­ti alkaa, ei tar­vi kuin vii­ta­ta sii­hen, kuin­ka val­tion vero­tu­lo­ja siir­re­tään maa­kun­tiin enem­män mitä val­tio alu­eel­la käyttää.

    Hyvä esi­merk­ki kepu­ta­lis­mis­ta on armas pääministerimme:

    Seu­ran sel­vi­tys: Juha Sipi­läs­tä tuli mil­jo­nää­ri val­tion tuel­la ja härs­keil­lä tutunkaupoilla

    (Seu­ra! Tätä menoa suo­ma­lai­sen tut­ki­van zour­na­lis­min kär­ki löy­tyy Seis­kas­ta — ja sen jäl­keen var­maan jos­tain MV:stäa??)

    Sinän­sä em. lin­kin takaa avau­tu­va tari­na ei tun­nu mil­tään yllä­tyk­sel­tä — sen ver­ran kau­an täs­sä tul­lut seu­raut­tua mm. Teke­sin kuvioi­ta ja välil­lä yri­tet­tyä jopa yhteis­työ­tä Oulun seu­dun yri­tys­ten kans­sa (= kaik­ki rahat tän­ne ja teh­kää sii­hen pääl­le ilmais­ta työ­tä meil­le). Mitä jotain jut­tu­ja kuu­lee, niin ylei­sin ongel­ma les­to­jen ydin­a­lueil­la on sii­nä, että miten kaik­ki koti­mai­nen ja EU:sta tule­va raha saa­daan käy­tet­tyä mää­rä­ai­kaan mennessä.

  115. Sylt­ty: , mut­ta ne kau­pun­geis­sa asu­vat toi­mit­ta­jat, graa­fi­kot, valo­ku­vaa­jat ja mai­nos­mie­het, joka itsea­sias­sa luo­vat aivan kai­ken mitä sii­nä pape­ril­le pai­net­ta­vas­sa leh­des­sä on luet­ta­vaa, ovat kaik­ki aivan tyh­jän­päi­vi­siä, eivät­kä siten myös­kään tuo­ta ollen­kaan lisäarvoa.

    Pal­jon­ko näi­den tuot­tei­den vien­nin arvo on ?

    Se on: “Suo­men pal­ve­lu­ta­se oli vuon­na 2016 ali­jää­mäi­nen. Pal­ve­lu­jen vien­nin arvo oli kan­san­ta­lou­den tilin­pi­don mukaan vuon­na 2016 noin 23 mil­jar­dia euroa eli 30 % kai­kis­ta vien­ti­tu­lois­ta. Eri­lai­set tie­to­tek­niik­ka­pal­ve­lut ovat suu­rin palveluerä.

    Pal­ve­lu­jen tuon­nin arvo oli vuon­na 2016 noin 26 mil­jar­dia euroa, mikä oli 33 % kai­kis­ta tuon­ti­me­nois­ta. Mer­kit­tä­vim­mät pal­ve­lu­tuon­nin erät ovat lii­ke-elä­män pal­ve­lut sekä tie­to­tek­niik­ka- ja infor­maa­tio­pal­ve­lut. Tie­to­val­tais­ten yri­tys­pal­ve­lu­jen tuon­nin osuus pal­ve­lu­jen koko­nais­tuon­nis­ta on nous­sut vii­me vuo­si­na voi­mak­kaas­ti.” Läh­de : Tilastokeskus.

    Sii­nä se tase on kai­kes­sa karuu­des­saan. Raha täy­tyy luo­da muil­la toi­mia­loil­la, pal­ve­lut sit­ten jaka­vat sitä keskenään.

  116. O.S:“Helsingistä valuu vero­va­ro­ja ja jopa aika pal­jon muu­al­le vaik­ka ote­taan huo­mioon virs­to­jen hen­ki­lö­kun­nan palkat.”

    Olen samaa miel­tä Soi­nin­vaa­ran kans­sa kysei­ses­sä asias­sa, viras­to­jen työn­te­ki­jöi­den pal­kat eivät ole kovin mer­kit­tä­vä kulue­rä Suo­men kan­san­ta­lou­des­sa. Mer­kit­tä­väm­pää on maa­kun­nis­sa teh­tä­vä raha, jol­la nämä­kin pal­kat maksetaan. 

    O.S:” Hel­sin­gin asun­to­pu­la on teho­kas este Suo­men talous­kas­vul­le.” Tuos­ta en ole samaa miel­tä. Kou­lu­te­tun työ­vo­man saa­ma kor­keam­pi palk­ka ei ole talous­kas­vua. Se on mata­lam­man kou­lu­tuk­sen työ­voi­man työ­pa­nok­sen tulon­siir­toa kou­lu­te­tul­le väes­tön­osal­le kaupunkeihin.

    Meka­nis­mi on sukua siir­to­maa-aiko­jen riis­toon, jos­sa luon­non­va­ro­jen ja orja­työ­voi­man avul­la teol­lis­tu­neet val­tiot rikastuivat. 

    City­vih­rei­den oli­si vih­doin aika tun­nus­taa tosia­sia, että kau­pun­kien hyvin­voin­nin perus­ta ja tae ovat elin­voi­mai­set maa­kun­nat. Vih­reät eivät voi kui­ten­kaan tuo­da tätä jul­ki, sil­lä poliit­ti­nen agen­da vaa­tii vas­tak­kai­na­set­te­lua. Täl­lä ase­tel­mal­la saa­daan äänes­tä­jät masi­noi­tua vih­reän ilo­sa­no­man taakse.

    Maa­seu­tu tuo­ho­aa luon­toa monin eri tavoin. Lihan­tuo­tan­to, tur­kis­ta­lous ja maa­ta­lous­lo­mi­tus on lope­tet­ta­va, samoin maa­ta­lous­tuet. Vero­tus­ta on lisät­tä­vä mm. met­sien vero­tuk­sel­la jne. Nämä ovat nii­tä täs­mä­työ­ka­lu­ja, joil­la vih­re­ää vaa­li­kar­jaa ruokitaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.