Sähköauton latauspiste jokaisella bensa-asemalla ei ole loppuun asti harkittu

Kokoo­mus on ehdot­ta­nut, että jokai­sel­le huol­toa­se­mal­le tuli­si vel­voi­te tar­jo­ta säh­kö­au­to­jen lataus­ta. Tämä tapah­tui­si val­tion talou­del­li­sen tuen tur­vin. Kokoo­mus on ilmei­ses­ti ollut Kes­kus­tan kans­sa lii­an kau­an hal­li­tuk­ses­sa, kun sen­kin mie­les­tä kaik­keen, mitä maas­sa tapah­tuu, tar­vi­taan val­tion tukea.

Mut­ta jos haluam­me säh­kö­au­to­jen yleis­ty­vän, riit­tä­vän tihe­ää lataus­verk­koa tar­vi­taan, eikä se aluk­si voi toi­mia itse itsen­sä kannattavana.

Tar­kem­min poh­dit­tu­na kokoo­muk­sen ehdo­tus ei kui­ten­kaan ole hyvä. Ben­sa-ase­mat ovat vää­rä paik­ka säh­kö­au­to­jen lataamiseen.

Kun on kyse tien pääl­lä lataa­mi­ses­ta, tar­vi­taan pika­la­taus, vähin­tään tehol­taan 50 kW. Käy­kää kat­so­mas­sa säh­kö­mit­ta­rian­ne. 220 vol­tin jän­nit­teel­lä 50 kW tar­vit­see 250 ampee­rin sulak­keen – jokais­ta lataus­pis­tet­tä varten.

Lataus­pis­te itses­sään ei ole se ongel­ma vaan säh­kö­ver­kon vah­vis­ta­mi­nen niin, että täl­lai­sia lataus­pis­tei­tä voi olla kes­kel­lä ei mitään. On hal­vem­paa lait­taa lataus­pis­teet sin­ne, mis­sä riit­tä­vän vah­va verk­ko on jo nyt.

Toi­sek­si lataus ei kui­ten­kaan tapah­du het­kes­sä. Aina­kin puo­li tun­tia pitää ope­raa­tioon vara­ta. Sik­si lataus­pis­te kan­nat­taa sijoit­taa jon­ne­kin, jos­sa aikaa voi käyt­tää muu­hun­kin kuin ohi aja­van lii­ken­teen katseluun.

Täs­sä on myös vink­ki sii­hen, min­ne lataus­pis­tei­tä voi syn­tyä kau­pal­li­ses­ti­kin – sin­ne, min­ne halu­taan hou­ku­tel­la kul­jet­ta­ja viet­tä­mään aikaansa.

Kaup­pa­kes­kuk­sis­sa onkin jo lau­taus­pis­tei­tä ja jopa ilmai­sia. Kos­ka ne ovat ilmai­sia, ne ovat niin heik­ko­te­hoi­sia, että akun saa­mi­nen täy­teen kes­tää puo­li vuo­ro­kaut­ta ja yli­kin. Kaup­pa­kes­kus on hyvä paik­ka lataa­mi­sel­le, mut­ta teho­jen pitäi­si olla tuo­ta 50 kW:n luok­kaa nyt vähin­tään. Kaup­pa­kes­kuk­sis­sa on jo nyt riit­tä­vän tuh­dit säh­köyh­tey­det, joten pika­la­taus­pis­teet saa nii­hin hal­val­la. Noin suu­ria säh­kö­mää­riä ne eivät tie­ten­kään anna ilmaiseksi.

Huo­mat­ta­koon, että lataus­pis­te voi olla pai­kas­sa, jos­sa ben­san­myyn­tiä ei voi­si aja­tel­la­kaan. Jos sik­si lataus­ver­kon tukeu­tu­mi­nen ben­san­ja­ke­lu­pis­tei­siin on huo­no ajatus.

Me tar­vit­sem­me lataus­pis­teil­le myös yhtei­sen alus­tan, jos­sa lataa­ja käyt­tää omaa säh­köään – latauk­ses­sa käy­tet­ty säh­kö menee siis omaan säh­kö­las­kuun. Lii­ken­ne­vir­ta Oy, jon­ka osak­kaa­na on myös Helen Oy, kehit­te­lee tällaista.

Kos­ka säh­kön kulu­tus­jous­to on tär­keä­tä, tuon lau­taus­säh­kön hin­nan pitäi­si vaih­del­la tuk­kusäh­kön hin­nan mukaan tun­neit­tain ja tule­vai­suu­des­sa varttitunneittain.

Eli siis. Jos kokoo­mus halu­aa käyt­tää val­tion rahaa lataus­pis­tei­siin, raha pitäi­si kil­pai­lut­taa niin, että kaik­ki tahot voi­vat sii­hen osal­lis­tua. Ben­sa-ase­ma tehok­kaan säh­kö­ver­kon ulot­tu­mat­to­mis­sa tus­kin antai­si edes tar­jous­ta ja taas sel­lai­set, joil­la on jo kyl­lin tuh­ti säh­köyh­teys ja joil­la on halua hou­ku­tel­la kul­jet­ta­jaa käyt­tä­mään aikaa omien pal­ve­lu­jen­sa paris­sa, var­maan pyr­ki­si­vät voit­ta­maan kil­pai­lun. Tuli­si pal­jon hal­vem­mak­si veronmaksajille.

191 vastausta artikkeliin “Sähköauton latauspiste jokaisella bensa-asemalla ei ole loppuun asti harkittu”

  1. Hyvä huo­mio. Kokoo­mus tus­kin halu­aa lataus­pis­tei­tä eri­tyi­ses­ti huol­toa­se­mien yhtey­teen, joten täl­lai­nen idean jat­ko-kehit­te­ly on hyvää!

  2. Lataus­pai­kat on täl­lä het­kel­lä aika kir­ja­via ja toi­min­ta­var­muus ei ole riit­tä­vää. Myös­kään esim. hotel­li­va­raus­ta teh­des­sä ei saa tie­toa sii­tä, että pää­see­kö Hel­sin­gis­tä säh­kä­ril­lä kotiin seu­raa­va­na päivänä.

    Pika­la­tu­rei­den ener­gian hin­ta on suun­nil­leen samas­sa, mitä ben­san hin­ta. Kal­lis­ta säh­köä myy­vät vie­lä täs­sä vaiheessa.

  3. Oma­ko­ti­ta­loon tule­va syöt­tö­kaa­pe­li kes­tää yleen­sä 3x63A sula­ke­koon. Tämä riit­tää 40 kW säh­kö­te­hoon. Ker­ros­ta­lois­sa ja pien­teol­li­suus­kiin­teis­töis­sä (joi­ta huol­toa­se­mat­kin on) joh­dot kes­tää jo 3x120A, jos­ta riit­tä­nee pika­la­taus­a­se­maan­kin. Aina­kin jos lataus­a­se­mas­sa on sen ver­ran “jär­keä”, että latauk­sen kes­key­tys onnis­tuu jos säh­kö ei muu­ten rii­tä. En tie­dä miten säh­kö­ver­kon mitoi­tus muu­ten riit­tää useil­le latausasemille.

  4. Mut­ta Kes­kus­ta halu­aa ABC-ase­mil­le maa­seu­dul­le asiak­kai­ta ja ennen kaik­kea val­tion tuki­ra­haa. Ehkä Kokoo­mus saa täl­lä avauk­sel­la jotain vastalahjaksi.

  5. Joo ja ei; tek­ni­sel­tä kan­nal­ta joo, ja onhan se kivem­pi kun on muu­ta­kin kuin ABC:n ruo­ka­tar­jon­ta, mut­ta kaup­pa­kes­kuk­set ovat tyy­pil­li­ses­ti lähel­lä iso­ja asu­tus­kes­kuk­sia — ja lataus­pis­teet tar­vi­taan nii­den väliin, kos­ka säh­kö­au­toil­la tyy­pil­li­ses­ti läh­de­tään liik­keel­le täy­del­lä tan­kil­la. Kau­pun­ki-autoi­li­ja ei pää­sään­töi­ses­ti tar­vits pika­la­taus­pis­tet­tä; hidas asioin­ti­la­taus riit­tää hyvin.

    Toki jokin Hei­no­lan tapai­nen kau­pun­ki var­maan toi­vot­tai­si mie­lel­lään auto­jen lataa­jat kes­kus­tan kaup­poi­hin, mut­ta sit­ten pääs­tään taas sii­hen ongel­maan, että kau­pun­ke­ja ei ole suun­ni­tel­tu sel­lai­sil­le auto­vir­roil­le — sik­si­pä juu­ri olem­me raken­ta­neet ohi­tus­tei­tä, ettei­vät autoi­li­jat tuk­ki­si kaupunkeja.

    Par­hai­ta syner­gia-etu­ja löy­tyy var­maan har­vaan asu­tuil­ta alueil­ta, jois­sa kun­nan ostos­kes­kuk­sen taka­mail­le kan­nat­taa­kin lykä­tä iso lataus­kent­tä, jot­ta saa­daan ihmi­set pysäh­ty­mään pidem­mäk­si­kin aikaa. E8:n var­rel­ta Yli­tor­nio, Pel­lo, Muo­nio jne var­maan mie­lel­lään viih­dyt­täi­si­vät ihmi­siä sen ver­ran — ja siel­lä onkin jo ben­sa-ase­mat samoil­la apajilla.

  6. Se 230 V pika­la­taus on kyl­lä kol­mi­vai­he­let­kul­la, suht taval­li­nen 63 A oma­ko­ti­su­la­ke riit­tää 43 kW saak­ka. (Isom­mat tehot näkö­jään mene­vät tasa­vir­ral­la ja jol­lain 400–500 V jännitteellä.) 

    Ei tuo nyt ihan vie­lä mitään omaa ydin­voi­ma­laa joka ben­sa-ase­man pihaan vaa­di, veik­kai­sin normi-ABC:n kulu­tuk­sen tuplaa­mi­seen vaa­dit­ta­van lataus­pis­tei­tä useam­man kymmenen.

  7. Kun on kyse tien pääl­lä lataa­mi­ses­ta, tar­vi­taan pika­la­taus, vähin­tään tehol­taan 50 kW. Käy­kää kat­so­mas­sa säh­kö­mit­ta­rian­ne. 220 vol­tin jän­nit­teel­lä 50 kW tar­vit­see 250 ampee­rin sulak­keen – jokais­ta lataus­pis­tet­tä varten.”

    Pie­ni kor­jaus, ei mitään mer­ki­tys­tä sinän­sä : tuol­lai­set tehot ote­taan tie­ten­kin kol­mes­ta vai­hees­ta, jol­loin tuo jär­kyt­tä­vä ampee­ri­mää­rä tip­puu jon­ne­kin 70 ampee­rin sula­ke­ko­koon. ( ja jän­ni­te­kin lie­nee nyky­ään 230 V)..

    Mut­ta tuo 50 kW:n teho on se ongel­ma . Niin edel­li­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa­si ihmet­te­lin, miten se käy­tän­nös­sä hoidetaan.

    Kym­me­nen autoa ´huu­taa´ 50 kW ja latausai­ka rei­lu tun­ti => 500 kW:n tehon ottaa 30 säh­kö­läm­mit­teis­tä oma­ko­ti­ta­loa pak­kas­päi­vä­nä . Minun on vai­kea uskoa, että kaup­pa­kes­kuk­sis­sa­kaan oli­si tuol­lai­nen tehoreservi.

    Miten hom­ma hoi­det­tai­siin esi­mer­kik­si Hesan len­to­ken­täl­lä, johon käsit­tääk­se­ni tulee tuhan­sit­tain auto­ja päi­väs­sä sato­jen kilo­met­rien pääs­tä jät­tääk­seen mat­kus­ta­jan ja kova halu pala­ta itse takai­sin => 100 lataus­paik­ka = 5000 kW = 5 MW …en ole asian­tun­ti­ja , mut­ta en ihmet­te­li­si, jos Hesan len­to­kent­tä ei tar­vit­si­si nyt tuol­lai­sia tehoja.

    ja tar­koit­ti­ko Myk­kä­nen todel­la yhtä pis­tet­tä per huol­toa­se­ma, jos tar­koit­ti , asi­aa ei ole aja­tel­tu edes alkumetreille.…

  8. En ole kau­hean pereh­ty­nyt säh­kö­au­to­jen tek­niik­kaan ja kulu­tuk­seen, mut­ta tak­si­mies arvioi Tes­lan­sa kulut­ta­van n 25 kWh per 100 km
    Eli jos halu­taan ajaa yhdel­lä latauk­sel­la 200 km niin tar­vi­taan 50kW tehol­la tun­nin lataus

    Se on aika pit­kä odo­tus ja jos samas­sa pai­kas­sa lada­taan useam­pia yhtä aikaa niin tehon­tar­ve ja säh­kö­ver­kon lii­tän­nän tehon­tar­ve kas­vaa vastaavasti

    Ja kyl­lä mat­kus­ta­mi­nen on köm­pe­löä, jos ensin jono­te­taan lataus­pis­tet­tä ja sit­ten odo­tel­laan akku­jen täyttymistä

    Yhtä suju­vaa kuin hevosaikana

  9. Sep­po Vil­ja­kai­nen:
    Miten hom­ma hoi­det­tai­siin esi­mer­kik­si Hesan len­to­ken­täl­lä, johon käsit­tääk­se­ni tulee tuhan­sit­tain auto­ja päi­väs­sä sato­jen kilo­met­rien pääs­tä jät­tääk­seen mat­kus­ta­jan ja kova halu pala­ta itse takai­sin=> 100 lataus­paik­ka = 5000 kW = 5 MW …en ole asian­tun­ti­ja , mut­ta en ihmet­te­li­si, jos Hesan len­to­kent­tä ei tar­vit­si­si nyt tuol­lai­sia tehoja.

    Mik­si juu­ri len­toa­se­mal­la pitäi­si säh­kö­au­to­ja “tan­ka­ta”? Eihän siel­lä tan­ka­ta mui­ta­kaan auto­ja. Jos on pääs­syt len­to­ken­täl­le asti, voi­tai­siin olet­taa pää­se­vän siel­tä lähim­mäl­le tank­kaus­pai­kal­le, joi­ta pk-seu­dul­la var­mas­ti riittää.

  10. Kau­pun­geis­sa lataus­pis­tei­den ei kan­na­ta olla huol­toa­se­mil­la. Maan­tei­den var­sil­la, eli siel­lä kes­kel­lä ei mitään, pitää.

  11. Pika­la­tauseh­do­tuk­seen kan­nat­taa suh­tau­tua Kokoo­muk­sen aivo­pie­ru­na. Tai­pu­mus mik­ro­ma­na­gee­rauk­seen ja yli­nor­mit­ta­mi­seen on kovin inhi­mil­lis­tä, mut­ta ehdo­tuk­sia pitäi­si (myös kesäi­sin) muis­taa miet­tiä het­ki ennen nii­den vapaut­ta­mis­ta laa­jem­paan tietoisuuteen.

    Hedel­mäl­li­sem­pää oli­si miet­tiä onko säh­kö­mark­ki­noil­la täl­lä het­kel­lä sel­lai­sia kil­pai­lun estei­tä jot­ka estä­vät pika­la­tauson­gel­man mark­ki­na­läh­töi­sen tehok­kaan rat­kea­mi­sen tai mer­kit­tä­väs­ti hait­taa­vat toi­mi­vien pika­la­taus­mark­ki­noi­den syntyä.

    Tek­ni­ses­ti asia on helppo.

  12. Kuka kulut­ta­ja jak­saa odo­tel­la puol­ta tun­tia mat­kan­sa kes­key­ty­mis­tä useam­man ker­ran päi­väs­sä, vaik­ka kah­via ja jäts­kiä­kin oli­si tarjolla.
    Anne­taan hybri­di­au­to­jen yleis­tyä ja tuo­da säh­köin­fraa jär­ke­väl­lä tah­dil­la käyttöön.

  13. Ja sit­ten on tämä säh­kö­au­toi­lun kustanukset :

    Olen ollut sii­nä ‑ken­ties- vää­räs­sä käsi­tyk­ses­sä, että säh­kö­au­toi­lun kilo­met­ri­kus­tan­nuk­set oli­si­vat huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mat kuin bensakotkottimilla.

    En ole enää, jol­lei joku tie­tä­väm­pi minua valista .

    Tääl­lä las­kes­ke­lin ´tupan­kias­kin kan­teen´ kilo­met­ri­kus­tan­nuk­sia asioi­taes­sa kau­pal­li­sel­la sähköasemalla :
    http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240085-sahkoautoilu-ei-ole-mahdollista#comment-3598595

    Lop­pu­tu­le­ma täy­sin jär­je­tön n. 16€/100km ; toi­vot­ta­vas­ti joku osoit­ta sel­vän vir­heen laskelmissani.

    Kuu­len jo kor­vis­sa­ni : koto­na lataa­mi­nen se vas­ta hal­paa onkin :

    Kat­se­lin pikai­ses­ti säh­köyh­tiö­ni siir­to­hin­to­ja, jot­ka ovat käsit­tääk­se­ni siel­tä hal­vim­mas­ta pääs­tä Suomessa.

    Sula­ke­koon muu­tos 25 A => 50 A mak­saa minul­le n. 30 euroa enem­män kuu­kau­des­sa => n. euro päivässä.

    Aje­len säh­kö­au­tol­la­ni vain kau­pun­kia­joa n. 7000km/vuodessa => 20 kilo­met­riä päivässä .

    Eli päi­vit­täi­sen 20 kilo­met­rin kulut ovat 30 kWh x 10 c/kWh + 1 € = 4 euroa , hei haloo : sil­lä saa lähes 3 lit­raa bensaa…

    Mil­lä ” sääs­töil­lä” kuo­let­tai­sin säh­kö­au­ton kal­lim­man hin­nan (10.000–20.000 ?) ja jokusen ton­nin mak­sa­van autosähkötolpan??

    1. Juu, las­ket kyl­lä mel­ko mie­len­kiin­toi­sel­la taval­la ja ilmei­sen vää­rin. Mah­toi­ko olla ihan vahinko?
      Ensin­nä las­kel­ma “kes­ki­no­peas­ta latu­ris­ta”, jos­sa sei­so­tit autoa­si kak­si tun­tia kol­meen ottee­seen pääs­täk­se­si 100km mat­kan. Kes­ki­mää­räi­nen lataus­te­ho­si oli 3.6kW, vaik­ka esi­mer­kis­sä käyt­tä­mä­si kes­ki­no­pean latu­rin lataus­te­ho on 22kW. Onko­han autos­sa­si jotain vikaa, jos 22kWh/100km kulut­ta­va auto ei pys­ty otta­maan tämän nopeam­min lataus­säh­köä? Todel­li­suu­des­sa­han, jos oli­sit ollut pako­tet­tu lataa­maan auto­si täs­sä kes­ki­no­peas­sa latu­ris­sa, koko 100km reis­sua var­ten oli­sit sei­sot­ta­nut autoa pis­teel­lä tun­nin, jos­ta esi­mer­kis­sä­si oli­sit mak­sa­nut 2€ aika­pe­rus­tei­ses­ti ja sen lisäk­si säh­kös­tä oli­sit mak­sa­nut 22*0,15€=3,3€. Yhteen­sä siis 5,3€, ei 16€. Onhan se 5,3€ sil­ti kal­lis­ta säh­kö­au­toi­luk­si, mut­ta tuo oli pak­ko­ti­lan­ne, jos­sa lata­sit pel­käs­tään jul­ki­ses­ta lataus­pis­tees­tä. Las­kel­ma­si ylies­ti­moi kulut kolminkertaisesti.

      Käy­tän­nön säh­kö­au­toi­li­ja­na useim­min täyt­täi­sit akkusi koto­na yön yli hitaal­la latu­ril­la, joka ei edel­lyt­täi­si tie­ten­kään sitä 50A sula­ket­ta. Ilman kor­keam­paa lii­tyn­tä­mak­sua mak­sai­sit kulut­ta­mas­ta­si säh­kös­tä 0,10€/kWh ja kun se auto­si kulut­ti sen 22kWh/100km, päi­vit­täi­set ajo­si kulut­tai­si­vat 20km*(22kWh/100km)=4,4kWh, mikä rahas­sa kus­tan­tai­si 0,44€/päivä. Täs­sä las­kel­mas­sa tulok­se­si oli noin 9‑kertainen todel­li­suu­teen nähden.

  14. 250 ampee­rin sula­ke­ko­ko? Kuten yllä­kin todet­tiin, vää­rin meni. Säh­kö­au­to­kes­kus­te­lus­sa tur­haut­ta­vin­ta on, kun ama­töö­rit esit­tä­vät omia hihas­ta vedet­ty­jä las­kel­mi­aan (ensin Vil­ja­kai­nen “ei ole mah­dol­lis­ta”) ja sit­ten Soininvaara.

    Noi­ta pika­la­tu­rei­ta on jo ja nimen omaan huol­toa­se­mil­la. Suo­si­tuil­la latu­reil­la on jo hie­man ruuh­kaa kesä­vii­kon­lop­pui­sin, mut­ta kapa­si­teet­tia raken­ne­taan pik­ku hil­jaa lisää.

    Jät­ti­ruuh­kia povaa­vien kan­nat­taa huo­mioi­da, että pit­kiä mat­ko­ja jat­ku­vas­ti aja­vien ei nyt muu­ten­kaan kan­na­ta ostaa säh­kö­au­toa, ei nyt eikä vält­tä­mät­tä pit­kään aikaan.

    Kun nyt ensin saa­tai­siin ne sata­sen työ­mat­kaa suhaa­vat aja­maan sähköllä.

    1. JOS 50 kW otet­tai­siin yksi­vai­hei­ses­ta 220 vol­tin vir­ras­ta, se oli­si noin 250 ampe­ria. Se oli tar­koi­tet­tu kuvaa­maan sitä, kuin­ka iso vir­ran­ku­lu­tus on ver­rat­tu­na tavan­omai­seen sähköistykseen.

  15. Osa akku­ka­pa­si­tee­tis­ta pitäi­si olla stan­dar­doi­duis­sa vaih­toa­kuis­sa, jot­ka voi­tai­siin vaih­taa nopeas­ti samaan tapaan kuin kaa­su­pul­lo­ja myy­dään nykyisin.

  16. Tar­vit­ta­va pika­la­taus ei joka latu­ril­la ole aina sitä puol­ta tun­tia. Jos­kus juu­ri ja juu­ri tar­vi­taan muu­ta­ma minuut­ti, jos­kus vart­ti. Näi­tä var­tin tau­ko­ja on muka­va lait­taa tiheäm­pään­kin. Sil­loin ei kan­na­ta val­ta­tien var­rel­ta läh­teä etsi­mään kau­em­pa­na ole­vaa kaup­pa­kes­kus­ta, sin­ne pää­se­mi­seen ja pois pää­se­mi­seen menee hel­pos­ti toi­nen vart­ti tai puo­li­kin tun­tia. Sik­si lii­ken­nea­se­mat ovat nime­no­maan sijoi­tet­tu­ja val­ta­tien var­teen, ja hyviä asen­nus­koh­tei­ta lataus­pis­teil­le. Nii­den tar­jon­ta — pie­ni kaup­pa, ravin­to­la, WC:t — on muu­ten­kin suun­ni­tel­tu juu­ri tien pääl­lä pysäh­ty­mi­seen. Tie­tys­ti val­ta­tien var­rel­la ole­vat kaup­pa­kes­kuk­set tai muut näh­tä­vyy­det ovat näh­neet jo pika­la­taus­a­se­mat­kin hyvik­si ja nii­tä löy­tyy, ja niil­le lataus­a­se­mien sijoit­ta­mi­nen on jär­ke­vää. Nii­tä vain ei ole 50–100 km välein valtateillä.

    Minis­te­ri Myk­kä­sel­lä säh­kö­au­toi­li­ja­na on koke­mus­ta asias­ta ja sen tuo­maa näke­mys­tä. Kan­nat­taa kuunnella.

    Ter­vei­sin, säh­kö­au­toi­li­ja (joi­ta täs­sä kes­kus­te­lus­sa ei ole ollut tun­gok­sek­si asti).

  17. Juk­ka Kont­ti­nen:
    Kuka kulut­ta­ja jak­saa odo­tel­la puol­ta tun­tia mat­kan­sa kes­key­ty­mis­tä useam­man ker­ran päi­väs­sä, vaik­ka kah­via ja jäts­kiä­kin oli­si tarjolla.
    Anne­taan hybri­di­au­to­jen yleis­tyä ja tuo­da säh­köin­fraa jär­ke­väl­lä tah­dil­la käyttöön.

    Täs­mäl­leen. Säh­kö­au­tot sopi­vat jo nyt kau­pun­kei­hin, mut­ta pit­kiä mat­ko­ja aja­vil­le hybri­dit ovat paras valin­ta. Jos polt­to­ken­no­tek­no­lo­gia lyö läpi, hybri­dit yksin­ker­tais­ta­va ja sii­tä saat­taa tul­la voit­ta­va teknologia.

  18. Vil­le:
    Osa akku­ka­pa­si­tee­tis­ta pitäi­si olla stan­dar­doi­duis­sa vaih­toa­kuis­sa, jot­ka voi­tai­siin vaih­taa nopeas­ti samaan tapaan kuin kaa­su­pul­lo­ja myy­dään nykyisin.

    Tai vaih­toau­to­ver­kos­to, jos­ta sai­si vaih­taa täy­teen lada­tun auton.
    Oma­ko­ti­ta­lon säh­köil­lä ei pika­la­taus onnis­tu, mut­ta hitaam­pi kyllä.

  19. Kepua voi syys­tä­kin mones­ta asias­ta moit­tia, mut­ta miten­kään eri­tyi­ses­ti eivät kun­nos­tau­du mui­den ihmi­ten raho­jen jaka­mi­ses­sa. Kaik­ki puo­lu­eet teke­vät tätä, kukin omien int­res­sien­sä mukaan. Itä­lä on koko hal­li­tus­kau­den itke­nyt oppo­si­tios­sa, että val­tion rahaa pitäi­si saa­da sin­ne ja tuonne.

  20. Eli päi­vit­täi­sen 20 kilo­met­rin kulut ovat 30 kWh x 10 c/kWh + 1 € = 4 euroa , hei haloo : sil­lä saa lähes 3 lit­raa bensaa…”

    Täs­sä minul­la on tul­lut las­ku­vir­he : pitäi­si olla n. 30 kWh/100km => n. 6 kWh /20km => 6 kWh x 10 c/kWh + 1 € = 1,60 euroa => rei­lu lit­ra ben­saa ja ” hei pie­nem­pi haloo” ; tuol­la ben­sa­mää­räl­lä käsit­tääk­se­ni ajai­si tuon 20 km…

  21. Jos tar­koi­tus on lada­ta sataa autoa yhtä aikaa 5 MW tehol­la, niin taval­li­nen säh­kö­liit­ty­mä ei rii­tä. Tar­vi­taan 10 kV:n tai 20 kV:n liit­ty­mä, joka tie­tys­ti mak­saa jon­kin ver­ran, kos­ka har­vem­pi huol­toa­se­ma on kes­kiän­ni­te­lin­jan lähellä. 

    Helen säh­kö­ver­kon kes­ki­jän­ni­te­liit­ty­män perus­mak­su on 23 000 euroa. Lisäk­si tar­vi­taan muun­ta­mo ja joh­to lin­jal­le sekä lataus­a­se­man varus­teet. Tuol­lai­nen lataus­a­se­ma mak­sai­si siis jotain 100 tuhat­ta euroa, ellei tar­vit­se raken­taa pit­kää siir­to­joh­toa keskijännitelinjalta.

  22. Pika­la­taus tapah­tuu tasa­säh­köl­lä (DC) kun perin­tei­ses­ti töp­se­lil­lä tapah­tu­va lataus vaih­to­säh­köl­lä (AC).

    Pika­la­tauk­ses­sa käy­tet­tä­vä säh­kö voi­daan varas­toi­da lataus­a­se­man akkui­hin joi­ta pys­ty­tään lataa­maan pai­kal­li­sel­la aurinko/tuulivoimalla ja tar­vit­taes­sa sähköverkosta.

  23. Ei akun joka het­ki tar­vit­se olla täyn­nä: Mik­si juu­ri len­toa­se­mal­la pitäi­si säh­kö­au­to­ja “tan­ka­ta”? Eihän siel­lä tan­ka­ta mui­ta­kaan auto­ja. Jos on pääs­syt len­to­ken­täl­le asti, voi­tai­siin olet­taa pää­se­vän siel­tä lähim­mäl­le tank­kaus­pai­kal­le, joi­ta pk-seu­dul­la var­mas­ti riittää.

    Säh­kö­akun luon­ne ener­gia­va­ras­to­na pit­käh­kön sei­son­nan jäl­keen on eri­lai­nen kuin polt­toai­nei­ta käyt­tä­vien rat­kai­su­jen. Var­sin­kin tal­vel­la päät­ty­vien pidem­piä len­to­reis­su­jen jäl­keen säh­kö­au­to­jen akuil­la ei kovin pit­kää mat­kaa pää­se ilman uudel­leen lataus­ta, vaik­ka auto oli­si ollut aikoi­naan ladat­tu­na ennen len­to­ken­täl­le läh­töä. Ben­sa- ja die­se­lau­to­jen polt­toai­ne ei odot­taes­sa tai kyl­män ilman myö­tä juu­ri­kaan katoa, mut­ta säh­kö­ak­ku­jen luon­ne on erilainen.

    1. Ja min­kä vuok­si nämä autot eivät voi­si olla yllä­pi­to­la­tauk­ses­sa sen 2 vii­kon loman ajan, kulut­taen ole­maa­to­man vähän tehoa ja heti käyt­tö­val­mii­ta, kun loma­len­to saa­puu? Täm­möi­set yllä­pi­to­la­tu­rit eivät vaa­di läm­mi­tys­tolp­paa järeäm­pää infraa. Mik­si ihmees­sä mat­kus­ta­vai­set ajai­si­vat vas­ta palat­tu­aan autot pika­la­tu­riin? Len­to­kent­tä jos mikä on sovel­lus, jos­sa käy­tet­täi­siin hitai­ta latu­rei­ta 95% lataus­pis­tei­tä, kun auton käyt­tä­jät ovat pois­sa pit­kään. Len­to­kent­tä voi­si hel­pos­ti tar­jo­ta säh­köt ilman eri mak­sua pysä­köin­nin hin­nan pääl­le ja vaik­ka raken­taa suu­ril­le, avoi­mil­le nur­mi­ken­til­leen ken­tän ympä­ris­tös­sä aurin­ko­pa­nee­li­kent­tää riit­tä­väs­ti, jot­ta voi­si­vat pyyh­kiä len­to­mat­ka­lais­ten omaa­tun­toa puhtoiseksi.

  24. Vil­le:
    Osa akku­ka­pa­si­tee­tis­ta pitäi­si olla stan­dar­doi­duis­sa vaih­toa­kuis­sa, jot­ka voi­tai­siin vaih­taa nopeas­ti samaan tapaan kuin kaa­su­pul­lo­ja myy­dään nykyisin. 

    Koti­ka­duil­la jos­sa on omai­suut­ta eli pin­ta-alaa niin aurin­ko­säh­kö tai muu meka­nis­mi voi päi­vän­ajan lada­ta kotiak­ku­ja tai johon­kin raken­tee­seen lämpöä(Powerhouse koko­nais­rat­kai­su, tuo­te­merk­kiä saa vapaas­ti käyt­tää). Yöl­lä siir­re­tään osae­ner­gi­aa e‑ajoneuvoihin edel­leen hyö­dyn­täen omai­suut­ta eli pin­ta-alaa eli omaa pihaa. Ei mitään häs­lin­kiä. Kaik­ki tapah­tuu tyys­tin huo­maa­mat­ta ja aktii­via­jan­käyt­töä uhkaa­mat­ta. Toi­vot­ta­vas­ti verot­ta­ja­by­ro­kraat­ti ei pis­tä likai­sia näp­pe­jään mihin­kään tähän väliin. E‑ajoneuvon vahin­ko­va­kuut­ta­mi­nen ja tie­mak­sut onkin ihan eri asia ja perus­tel­tu­ja. Ajoe­ner­gias­ta ei vain täl­lai­ses­sa kon­sep­tis­sa tuli­si jou­tua mak­sa­maan luon­nol­li­ses­ti mitään. (Yksityis)autoilun kysyn­tä on ja tulee ole­maan aina raja­ton­ta. Se on niin yli­voi­mai­nen kon­sep­ti. Nyt tar­vi­taan vain tule­vai­suu­de­nus­koa kuten Ruot­sis­sa­kin. En ota kan­taa kuin­ka liik­ku­mi­nen tulee jär­jes­tää alueil­la joil­la ei ole (perustavaalaatuisinta)omaisuutta eli pin­ta-alaa. Luul­ta­vas­ti jou­du­taan odot­ta­maan yli­kan­sal­li­sia ope­raat­to­rei­ta pis­tä­mään hom­ma rok­kaa­maan. Mitä tulee pidem­piin lapin­reis­sui­hin niin E‑ajoneuvo (jos omis­tet­tu jos­ta­kin syys­tä vält­tä­mä­tön) lai­te­taan auto­no­mi­ses­ti mat­kaan koti­por­til­la vil­kut­taen, sekä ajo­neu­vo että omis­ta­ja vil­kut­ta­vat. Ladat­koon jos­sa­kin mat­kan var­rel­la, san­gen epä­kiin­nos­ta­vaa. Ihmi­set sin­koa­vat Lap­piin muka­vas­ti naut­tien juna­mat­kas­ta. Iloi­nen jäl­leen­nä­ke­mi­nen majoi­tus­pai­kan välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä jos­sa myös aiem­min mai­nit­tu Powerhouse-infrastuktuuri.

  25. Säh­kö­au­toi­lun edis­tä­mi­ses­tä ja edis­tä­mät­tä jät­tä­mi­ses­tä tun­tu­vat puhu­van kovim­mal­la äänel­la ne, jot­ka sii­tä eivät pal­jon tiedä.

    Suu­res­ti arvos­ta­ma­ni Osmo Soi­nin­vaa­ra sor­tuu samaan argu­men­toin­tiin, joka on päin kuus­ta. Mitään 220 ampee­rin teho­ja ei tar­vi­ta, eikä raju­ja säh­kö­verk­ko­jen vah­vis­tuk­sia­kaan aina­kaan vuo­siin. Oma­ko­ti­ta­lon­kin nor­maa­li sula­ke­ko­ko on vie­lä 3 x 80A ja jän­ni­te­kin 230V, eli tehoa saa irti hyvin­kin 55kW jo sel­lai­ses­ta liit­ty­mäs­tä. Sii­tä lii­ke­nee säh­kö­au­ton latu­ril­le jo hel­pos­ti 22 kW. 

    Myös­kin Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­ma puo­len vuo­ro­kau­den latausai­ka on täyt­tä disin­for­maa­tio­ta. Suu­rin säh­kö­au­toak­ku on Tes­la 100D ‑mal­lis­sa, jos­sa akku­ka­pa­si­teet­ti on 100kWH. Sitä lataa käy­tän­nös­sä muu­ta­man tun­nin jo heik­ko­te­hoi­ses­ta lataus­pis­tok­kees­ta (Type 2 eli Menn­ne­kes, tehol­taan 22 kWh). Säh­kö­au­toa ei ole tar­koi­tus ajaa aivan tyh­jäk­si eikä lada­ta­kaan aivan täy­teen, tämä kulut­taa akku­ja. Teho­la­tu­ris­ta (Cha­De­Mo 50kW) lataa akun noin 1,5 tun­nis­sa käy­tän­nös­sä tyh­jäs­tä täy­teen. Tes­lan omis­ta­jil­le Superc­har­ge­ris­ta 120kW riit­tää puo­li tuntia. 

    Säh­kö­au­toi­lun lataus­paik­ko­ja on jo koh­tuul­li­ses­ti, mut­ta mie­les­tä­ni edel­leen nii­tä pitäi­si yleis­tää ja jopa val­tion­kin vähän tukea tätä. Öljy­riip­pu­vuu­des­tam­me ja ilmas­ton­muu­tok­ses­ta pitää pääs­tä äkkiä eroon. Mark­ki­naeh­toi­ses­ti­kin muu­tos tapah­tuu, mut­ta latausin­fran jul­ki­nen tuki on nopea ja val­tiol­le edul­li­nen tapa edis­tää sähköautoilua.

    Kes­kus­te­lu pitää kui­ten­kin käy­dä fak­toil­la, mitä Soi­nin­vaa­ra nor­maa­lis­ti tekee­kin, eikä täl­lai­sil­la hihas­ta vede­tyil­lä argumenteilla

  26. kom­ment­ti: Säh­kö­akun luon­ne ener­gia­va­ras­to­na pit­käh­kön sei­son­nan jäl­keen on eri­lai­nen kuin polt­toai­nei­ta käyt­tä­vien rat­kai­su­jen. Var­sin­kin tal­vel­la päät­ty­vien pidem­piä len­to­reis­su­jen jäl­keen säh­kö­au­to­jen akuil­la ei kovin pit­kää mat­kaa pää­se ilman uudel­leen lataus­ta, vaik­ka auto oli­si ollut aikoi­naan ladat­tu­na ennen len­to­ken­täl­le läh­töä. Ben­sa- ja die­se­lau­to­jen polt­toai­ne ei odot­taes­sa tai kyl­män ilman myö­tä juu­ri­kaan katoa, mut­ta säh­kö­ak­ku­jen luon­ne on erilainen.

    Jopas nyt jota­kin. Kum­mas­ti hybri­di­au­to­ni (Toy­ota Auris hybrid) hybri­dia­kus­ta ei tal­vel­la vii­kon tai rei­lun vii­kon ulko­na sei­son­nan aika­na varaus­ta­so las­ke­nut yhtään mihin­kään ker­taa­kaan. Mis­tä kek­sit esit­tä­mä­si ajatuksen?

  27. Suu­rin osa säh­kö­au­tois­ta lada­taan koto­na ja työ­pai­koil­la. Toi­mi­van säh­kö­au­to­lii­ken­teen saa­vut­ta­mi­sek­si vero­ra­hoil­la tuet­tu­ja pika­la­taus­pis­tei­tä ei tar­vi­ta lisää pk-seu­dun osta­rei­hin, vaan val­ta­tei­den var­sil­le, sin­ne mis­sä isot huol­toa­se­mat­kin ovat. Sik­si tuki­ra­hat pitää sijoit­taa nii­hin toi­mi­pis­tei­siin, jot­ka pal­ve­le­vat juu­ri lyhyen ran­gen pii­naa­mia mök­ki-säh­kö­au­toi­li­joi­ta, ei vain sin­ne, min­ne nii­tä on hal­vin rakentaa.

  28. Tapio: Täs­mäl­leen. Säh­kö­au­tot sopi­vat jo nyt kaupunkeihin, … 

    Säh­kö­au­tot nime­no­maan eivät ‑sovi- kau­pun­kei­hin. Puut­tuu olen­nai­sia säh­kö­au­toi­lun pää­oma­re­surs­se­ja eli jou­to­maa­ta ja jou­toai­kaa. Tar­vi­taan pin­ta-alaa joka tuot­taa edul­lis­ta ja eko­lo­gis­ta ener­gi­aa 1000 kwh/m2/a. 100 eur/m2/a. Aluk­si tämä luke­ma ker­ro­taan kym­me­nel­lä. Ja tek­no­lo­gian vakiin­tues­sa puna­mul­ta­maa­lik­si ker­ro­taan sadalla. 

    Tar­vi­taan myös jou­to­maa­pää­omaa eli pihaa jos­sa toteut­taa ener­gian siir­to ajo­neu­voon. Ja tar­vi­taan jou­toai­ka­pää­omaa. Eli juu­ri se 95 % ajas­ta kun ajo­neu­vo ei ole käy­tös­sä on olen­nai­ses­ti resurs­si. Säh­kö­au­toi­lu on ja tulee ole­maan lep­pois­ta­mis­ta par­haim­mil­laan ja syväl­li­sim­mil­lään. Polt­to­moot­to­ri­au­toi­lu­kin oli­si ollut aika­naan täl­lais­ta jos ajoai­neen oli­si voi­nut lapioi­da omas­ta pihas­ta. Säh­kö­au­toi­lu lunas­taa lopul­ta tämän ikiai­kai­sen unel­man. Van­has­ma­tin puu­tar­ha­kau­pun­ki tule­vai­suu­des­sa tar­koit­taa juu­ri­kin täl­lais­ten luon­tais­ten ja eko­lo­gis­ten pää­oma­re­surs­sien hyö­dyn­tä­mis­tä siten että niis­tä ei ole hait­taa kenel­le­kään. Jou­to­maa ja jou­toai­ka. Häkel­lyt­tä­vän upeaa.

  29. Ihan ylei­nen vir­he latausai­ko­ja mie­tit­täes­sä on se, että kuvi­tel­laan että joka ker­ta tul­tai­siin jota­kuin­kin tyh­jän akun kans­sa lataa­maan. Ei se niin mene, vaan latauk­sen alkaes­sa varaus­ta­so voi kul­la­kin ker­ral­la olla eri­lai­nen, jos­kaan ihan täyt­tä akkua ei kovin usein tul­la lataa­maan. Mut­ta siis on aika­mois­ta pup­pua, että jokai­sel­la lataus­ta­pah­tu­mal­la meni­si teo­reet­ti­nen maksimiaika.

  30. Säh­kö­au­to mikään rat­kai­su Ole. Akut ongel­ma­jä­tet­tä, akku­jen val­mis­tus vie ener­gi­aa, kulut­taa ja likaa maan resurs­se­ja. Miten inhi­mil­li­set työ­olot on kai­vos­työ­läi­sil­lä ja kii­na­lai­sil­la akun­val­mis­ta­jill­la? Herät­kää pah­vit sen latauk­sen­ne kaa!

  31. Kau­ko:
    Jos tar­koi­tus on lada­ta sataa autoa yhtä aikaa 5 MW tehol­la, niin taval­li­nen säh­kö­liit­ty­mä ei riitä.Tarvitaan 10 kV:n tai 20 kV:n liit­ty­mä, joka tie­tys­ti mak­saa jon­kin ver­ran, kos­ka har­vem­pi huol­toa­se­ma on kes­kiän­ni­te­lin­jan lähellä.

    Helen säh­kö­ver­kon kes­ki­jän­ni­te­liit­ty­män perus­mak­su on 23 000 euroa. Lisäk­si tar­vi­taan muun­ta­mo ja joh­to lin­jal­le sekä lataus­a­se­man varusteet.Tuollainen lataus­a­se­ma mak­sai­si siis jotain 100 tuhat­ta euroa, ellei tar­vit­se raken­taa pit­kää siir­to­joh­toa keskijännitelinjalta.

    Tuol­lai­nen katis­ka voi­si pyy­dys­tää kes­ki­mää­rin 1000 autoa päi­väs­sä olet­taen, että säh­kö­au­to­kan­ta ja ‑lii­ken­ne ovat riittäviä. 

    Har­joi­tus­teh­tä­vä: Jos edel­leen ole­te­taan, että 50 % auto­kun­nis­ta (kes­ki­mää­rin 1,25 hen­ki­löä) juo pul­la­kah­vit odot­taes­saan, kuin­ka mon­ta euroa pul­la­kah­vin hin­nas­ta kuluu inves­toin­nin kat­ta­mi­seen 10 vuo­den takai­sin­mak­sua­jal­la ja 5 % korkokannalla?

  32. Miten sup­pea näkö­kul­ma onkaan mm Odel­la ja mik­sei myös lii­ken­ne­vi­ras­tol­la? Näis­sä­kin kir­joi­tuk­sis­sa ole­te­taan että säh­kö­au­to lada­taan illa­la (yön yli) koto­na! Miten on aja­tel­tu Jät­kä­saa­ren ja Her­ne­saa­ren tapai­sil­la asun­to-alueil­la yliyön lataus­ten teke­mi­nen? Näis­sä kun on rajoi­tet­tu park­ki­paik­ko­jen mää­riä jo kaa­va­vai­hees­sa ja kadun­var­si­py­sä­köin­ti on teh­ty mah­dot­to­mak­si — aivan mui­ta näkö­koh­tia aja­tel­len? Mis­tä löy­tyy se pin­ta-ala joka (auto) latauk­sel­le tar­vi­taan? Luu­li­si, että “Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to” ajat­te­li­si näi­tä­kin jo kaa­vo­ja laa­ties­saan? Eli käy­tän­nös­sä auto­paik­ko­ja tar­vi­taan oli­pa kul­ku­pe­lin voi­man­läh­de mikä tahan­sa! Miten­kö­hän “nor­min pur­ku” säh­kö­au­toi­lus­ta ete­nee? Oli­si­pa muka­va lukea “hiu­kan laa­jem­mas­ta näkö­kul­mas­ta” ole­va artik­ke­li, mitä säh­kö­au­toi­lu oikeas­taan on ja mitä sii­nä on tar­peen huo­mioi­da? Löy­tyi­si­kö Vih­rei­den lii­ken­ne- ja talous­po­liit­ti­ses­ta ohjel­mas­ta valaistusta?

    1. Näis­sä kun on rajoi­tet­tu park­ki­paik­ko­jen mää­riä jo kaavavaiheessa 

      Ei ole rajoi­tet­tu mil­lään taval­la. Kaa­vas­sa on paik­ko­jen mini­mi­mää­rä. Paik­ko­ja saa raken­taa kuin­ka pal­jon halu­aa. Kukaan ei ole halun­nut raken­taa enem­pää kuin kaa­va vaatii.

  33. Varaus­ta­so tal­vel­la: Jopas nyt jota­kin. Kum­mas­ti hybri­di­au­to­ni (Toy­ota Auris hybrid) hybri­dia­kus­ta ei tal­vel­la vii­kon tai rei­lun vii­kon ulko­na sei­son­nan aika­na varaus­ta­so las­ke­nut yhtään mihin­kään ker­taa­kaan. Mis­tä kek­sit esit­tä­mä­si ajatuksen

    Kek­sin” sen sii­tä, että pidem­piä len­to­ja teke­vil­lä autot eivät var­sin­kaan kovem­mil­la pak­ka­sil­la nykyi­sin­kään aina käyn­nis­ty len­to­ken­täl­lä. Sen takia len­to­ken­tän park­ki­pal­ve­lui­den FAQ-sivuil­la on ohjeet sii­hen, miten tila­taan käyn­nis­tys­a­pu pai­kal­le, ja sen takia esim. Len­to­par­kin pysä­köin­tioh­jeis­sa tode­taan, että
    “toi­vom­me sinun pysä­köi­vän auto­si aina peruut­ta­mal­la pysä­köin­ti­ruu­tuun. Vaik­ka mat­kal­le läh­ties­sä­si oli­si­kin plusas­tei­ta, saat­taa pala­tes­sa­si olla pauk­ku­pak­ka­nen. Täl­löin peruut­ta­mal­la ruu­tuun pysä­köi­dyn auton käyn­nis­tys­toi­men­pi­teet ja mah­dol­li­nen hinaa­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa ja nopeampaa.”

    Säh­kö­au­to­kan­nan kas­vaes­sa pää­dyt­tä­neen ajan myö­tä samaan tilan­tee­seen kuin mui­den­kin auto­jen koh­dal­la, että kaik­ki eivät uusi jat­ku­vas­ti akku­jaan ja osas­sa autois­ta on ikään­ty­neem­mät ja hel­pom­min tyh­je­ne­vät akut.

  34. Kes­kel­lä ei-mitään hei­kom­pien siir­to­yh­teyk­sien pääs­sä kuor­mi­tus­ta on mah­dol­lis­ta tasa­ta lait­ta­mal­la kont­tiin isom­pi akku var­mis­ta­maan säh­kön riit­tä­vyys käyt­tö­pai­kal­la. Eri­tyi­ses­ti yöl­lä kun kuor­maa on vähem­män, kon­tis­sa ole­vaa akkua voi latail­la. Hyö­ty­suh­de tuol­la taval­la tie­ten­kin hie­man kärsii.

    Koti­la­tauk­sen osal­ta joku ehti­kin jo mai­ni­ta miten perus­mak­sut nouse­vat sitä mukaa kun sula­ke­ko­koa kas­vat­taa. Voi tie­tys­ti vaih­taa yleis­siir­ron puo­lel­le jos­sa perus­mak­su on aina­kin näil­lä main sama 63 ampee­rin sula­ke­ko­koon asti, mut­ta yleen­sä aika­siir­ron käyt­töön on talou­del­li­set syyn­sä. Säh­kö­au­toa­kin lie­nee kivem­pi latail­la yösäh­kön hinnalla.

    Yksi vaih­toeh­to on teh­dä säh­kö­au­toi­luun siir­tyes­sä isom­pi säh­kö­re­mont­ti talol­leen. Täys­mi­toi­tet­tu maa­läm­pö mah­dol­lis­taa alun perin suo­ra­säh­kö­läm­mit­tei­ses­sä talos­sa yleen­sä pie­nen sula­ke­koon säi­lyt­tä­mi­sen ilman että säh­kö­au­ton koti­la­tai­lu edel­lyt­tää sula­ke­koon kas­vat­ta­mis­ta. Säh­kö­au­toon ja maa­läm­pöön siir­ty­mi­nen samal­la ker­taa on toki kal­lis ker­tain­ves­toin­ti. Ilmas­to­te­ko­na kui­ten­kin molem­pi parempi.

  35. Täy­tyy ihail­la sitä kir­ka­sot­sais­ta intoa , joka panee pääs­te­le­mään suus­taan — mis­sion innos­ta­ma­na- sil­lä var­muu­del­la tek­ni­siä ´totuuk­sia´, jon­ka vain lähes täy­del­li­nen asian­tun­te­mat­to­muus voi antaa.

    Pie­ni esimerkki :

    ..” oma­ko­ti­ta­lon nor­maa­li sula­ke­ko­ko on 3 x50 A..”

    …” oma­ko­ti­ta­lon nor­maa­li sula­ke­ko­ko on 3 x 63 A..”
    … ja lopuk­si pai­vän ´ paukku´ 

    “Oma­ko­ti­ta­lon­kin nor­maa­li sula­ke­ko­ko on vie­lä 3 x 80A

    Min­kä­lai­sis­sa lin­nois­sa siel­lä asu­taan , tääl­lä kaa­kos­sa — köy­hää seu­tua­han tämä on- riit­tää 3 x 25 A lähes kaik­kien nor­maa­lien oma­ko­ti­ta­lo­jen syö­tök­si = n. 17 kW.

    Hin­ta ‑info : 3 x 25 A perus­siir­to­mak­su tääl­lä on 20€/kk.

    3 x 80 A perus­siir­to­mak­su on 120€/kk.

    Kuka idioot­ti mak­sai­si oma­ko­ti­ta­los­sa 1200 euroa vuo­des­sa yli­mää­räis­tä säh­kö­las­kus­saan , jol­lei ole isoa..tosi isoa hamp­pu­vil­jel­mää tai pon­tik­ka­teh­das­ta —tai yhtä kap­pa­let 55 kW :n säh­kö­au­ton latauspaikkaa?

    1. Lisäk­si. Jos oma­ko­ti­ta­los­sa jos­tain syys­tä sula­ke­ko­ko on 3 x 80 A ilmei­ses­ti on aja­tel­tu, että tuon ver­ran sitä säh­köä kuluu ilman auton lataus­ta­kin. Jos sen pääl­le tulee auton­la­taus­pis­te, on joko sam­mu­tet­ta­va muu­ta käyt­töä tai kas­va­tet­ta­va sula­ket­ta edelleen.

  36. Se mikä täs­sä kes­kus­te­lus­sa on koko­naan unoh­det­tu on työ­paik­ko­jen ja ker­ros­ta­loa­sun­to­jen parkkipaikat. 

    Käsi ylös mones­sa­ko ker­ros­ta­lo­yh­tiös­sä ollaan val­miit vetä­mään isom­mat kaa­pe­lit ja auto­paik­ka­koh­tai­nen las­ku­tus? Mal­tan tus­kin odot­taa nii­tä rii­to­ja joi­ta näis­tä asiois­ta saa­daan aikaan. Hel­sin­ki on täyn­nä asu­kas­py­sä­köin­tiä kadun­var­si­pai­koil­la, joi­hin ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta saa­da lataus­ta aikaan.

    Kuin­ka mones­sa työ­pai­kas­sa ollaan kes­kus­tel­tu mah­dol­li­suu­des­ta lada­ta säh­kö­au­toa työ­päi­vän aika­na? Aja­tel­laan yli­opis­toa ja HUS:a ja työn­te­ki­jöi­den käyt­tä­miä auto­ja ja jär­jes­te­tään nyt vaik­ka 5% autois­ta lataus­pis­te, mut­ta kuka mak­saa lystin? 

    Jos kyy­ni­sen sar­kas­min sal­lit­te, niin onhan täs­sä mitä lois­ta­vin idea seu­raa­viin työ­eh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­hin työ­nan­ta­ja ei nyt nis­ta­kaan palk­ko­ja, vaan raken­taa lataus­pis­teet s‑autoille, joi­ta tei­dän pal­koil­lan­ne ei vie­lä ole mah­dol­li­suut­ta hank­kia, mut­ta nyt onkin kyse las­ten­ne van­huu­den olosuhteista.

  37. Mik­ko Iso­ta­lo:
    Säh­kö­au­toi­lun edis­tä­mi­ses­tä ja edis­tä­mät­tä jät­tä­mi­ses­tä tun­tu­vat puhu­van kovim­mal­la äänel­la ne, jot­ka sii­tä eivät pal­jon tiedä.

    Suu­res­ti arvos­ta­ma­ni Osmo Soi­nin­vaa­ra sor­tuu samaan argu­men­toin­tiin, joka on päin kuus­ta. Mitään 220 ampee­rin teho­ja ei tar­vi­ta, eikä raju­ja säh­kö­verk­ko­jen vah­vis­tuk­sia­kaan aina­kaan vuo­siin. Oma­ko­ti­ta­lon­kin nor­maa­li sula­ke­ko­ko on vie­lä 3 x 80A ja jän­ni­te­kin 230V, eli tehoa saa irti hyvin­kin 55kW jo sel­lai­ses­ta liit­ty­mäs­tä. Sii­tä lii­ke­nee säh­kö­au­ton latu­ril­le jo hel­pos­ti 22 kW. 

    Myös­kin Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­ma puo­len vuo­ro­kau­den latausai­ka on täyt­tä disin­for­maa­tio­ta. Suu­rin säh­kö­au­toak­ku on Tes­la 100D ‑mal­lis­sa, jos­sa akku­ka­pa­si­teet­ti on 100kWH. Sitä lataa käy­tän­nös­sä muu­ta­man tun­nin jo heik­ko­te­hoi­ses­ta lataus­pis­tok­kees­ta (Type 2 eli Menn­ne­kes, tehol­taan 22 kWh). Säh­kö­au­toa ei ole tar­koi­tus ajaa aivan tyh­jäk­si eikä lada­ta­kaan aivan täy­teen, tämä kulut­taa akku­ja. Teho­la­tu­ris­ta (Cha­De­Mo 50kW) lataa akun noin 1,5 tun­nis­sa käy­tän­nös­sä tyh­jäs­tä täy­teen. Tes­lan omis­ta­jil­le Superc­har­ge­ris­ta 120kW riit­tää puo­li tuntia. 

    Säh­kö­au­toi­lun lataus­paik­ko­ja on jo koh­tuul­li­ses­ti, mut­ta mie­les­tä­ni edel­leen nii­tä pitäi­si yleis­tää ja jopa val­tion­kin vähän tukea tätä. Öljy­riip­pu­vuu­des­tam­me ja ilmas­ton­muu­tok­ses­ta pitää pääs­tä äkkiä eroon. Mark­ki­naeh­toi­ses­ti­kin muu­tos tapah­tuu, mut­ta latausin­fran jul­ki­nen tuki on nopea ja val­tiol­le edul­li­nen tapa edis­tää sähköautoilua.

    Kes­kus­te­lu pitää kui­ten­kin käy­dä fak­toil­la, mitä Soi­nin­vaa­ra nor­maa­lis­ti tekee­kin, eikä täl­lai­sil­la hihas­ta vede­tyil­lä argumenteilla

    Jos sanot että ilmas­ton­muu­tos ja öljy­riip­pu­vuus pitää pysäyt­tää, niin haluat­ko ker­toa mis­sä on Suo­men UE-säh­kön lataus­ver­kos­to? Mik­si Suo­mes­sa ope­roi­vat säh­kö­bus­sit eivät käy­tä UE-sähköä?

    1. Mik­si Suo­mes­sa ope­roi­vat säh­kö­bus­sit eivät käy­tä UE-sähköä?

      VR ilmoit­taa käyt­tä­vän­sä junis­saan pelk­kää vesi­säh­köä. En tie­dä, miten tämä vai­kut­ta ilmas­ton­muu­tok­seen mitenkään.

  38. Hel­pos­ti aina unoh­tuu, että kau­pun­kia­lueil­la säh­kö­au­tot tai auto­no­mi­set autot eivät ole mikään ratkaisu.

  39. Hyvää kes­kus­te­lua tär­keäs­tä aihees­ta. Toi­sin tähän toi­sen näkö­kul­man, auto­jen pai­non! Olen muka­na hank­kees­sa, jos­sa suun­ni­tel­laan kevyt­tä säh­köis­tä kau­pun­ki­au­toa ruuh­kais­ten suur­kau­pun­kien tar­pei­siin. Etu­na mata­la han­kin­ta­hin­ta, latauk­sen hel­pom­pi jär­jes­tä­mi­nen — ja eko­lo­gi­ses­ti pit­käl­le vie­ty ympä­ris­töys­tä­väl­li­syys! Täl­lai­nen Smart for two tyyp­pi­nen auto voi­daan teh­dä 600 kg pai­noi­sek­si, jol­loin pär­jä­tään 10 kWh akul­la. Tämä on 1/10 Tes­lan akus­ta. Täl­löin 150 km täy­si­la­taus voi­daan teh­dä 16A vir­ral­la vii­des­sä tun­nis­sa, jol­loin Suo­men olois­sa pär­jä­tään nykyi­sil­lä piha­tol­pil­la. Täs­sä yksi tren­di jon­ka tulem­me näkemään!

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra: VR ilmoit­taa käyt­tä­vän­sä junis­saan pelk­kää vesi­säh­köä. En tie­dä, miten tämä vai­kut­ta ilmas­ton­muu­tok­seen mitenkään.

    Roh­kea lausah­dus. Vih­reäl­tä suun­nal­ta mark­ki­noi­dun aja­tuk­sen mukaan vesi­voi­mayh­tiöt saa­vat sii­tä uskoa aat­tee­sen­sa ja myös lisää rahaa, jon­ka he sit­ten tie­tys­ti sijoit­ta­vat vesi­voi­maan. Sen CO2-pääs­töt­hän ovat kiis­tat­ta mata­lat, jopa sen elinkaaripäästöt.

    1. Roh­kea lausah­dus. Vih­reäl­tä suun­nal­ta mark­ki­noi­dun aja­tuk­sen mukaan vesi­voi­mayh­tiöt saa­vat sii­tä uskoa aat­tee­sen­sa ja myös lisää rahaa, jon­ka he sit­ten tie­tys­ti sijoit­ta­vat vesi­voi­maan. Sen CO2-pääs­töt­hän ovat kiis­tat­ta mata­lat, jopa sen elinkaaripäästöt

      Suo­men raken­net­ta­vis­sa ole­va vesi­voi­ma on jok­seen­kin koko­naan raken­net­tu, joten tuol­lais­ta jous­toa ei ole enää ole­mas­sa. Ei ole tuu­li­voi­man­kaan osal­ta, kos­ka val­tion tuki­po­li­tiik­ka mää­rää tuu­li­voi­man mää­rän, ei kysyn­tä. Jos­kus ennen oli toi­sin. Aurin­koe­ner­gial­la tuo meka­nis­mi toi­mi­si vie­lä teo­rias­sa, mut­ta tois­tai­sek­si sen mer­ki­tys on vähäinen.

  41. Täs­sä tun­nu­taan läh­te­vän ole­tuk­ses­ta, että akut ovat kiin­teä osa autoa ja siis kul­ke­vat aina yhden ja saman auton muka­na. Jos tämä ole­tus hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä ase­te­taan stan­dar­dik­si jää­vät muut vaih­toeh­dot kil­pai­lun ulkopuolelle.

    – Esi­mer­kik­si sel­lai­nen vaih­toeh­to, että huol­toa­se­ma­ket­ju omis­taa akut ja pitää niis­tä huol­ta. Asia­kas sit­ten vuo­kraa akku­ka­pa­si­teet­tia tar­peen mukaan. Lyhyeen ajoon ote­taan kevyem­pi akku­pa­ket­ti ja pidem­mäl­le mat­kal­le painavampi.

    – Akku­jen “lataa­mi­nen” kes­tää sit­ten vain pari minuut­tia, kun vajaa paket­ti vaih­de­taan täyteen.

    Mark­ki­nat kyl­lä löy­tä­vät sit­ten opti­maa­li­set sopi­mus­mal­lit. Sitä ei tar­vit­se etu­kä­teen tietää.

  42. Jaa­has .…
    Her­ro­jen kan­nat­taa kään­tyä säh­kö­alan asian­tun­ti­joi­den puo­leen, jot­ta nuo jän­ni­tear­vot, sula­ke­koot ja joh­to­ne­liöt saa­daan oike­aan mittasuhteeseen.
    Oli tuol­la ihan valis­tu­nei­ta viit­tauk­sia­kin, mut­ta tati­nan kir­joit­ta­ja on kyl­lä tie­toi­neen met­säs­sä ja pitkällä.
    Toi­vot­ta­vas­ti osaa ilman fos­sii­li­sia siel­tä pois 😉

    Auto­ja todel­la­kin tuli­si lada­ta val­mis­ta­jan ilmoit­ta­mal­la tehol­la, vaan eipä alem­mas­ta tehos­ta­kaan hait­taa ole, kun­han imu­vir­ta ei yli­tä ver­kon kestokykyä.

    Se onko autoon köy­tet­tä­vä säh­kö­vir­ta sit­ten puh­taam­min tuo­tet­tua kuin vas­taa­van fos­sii­li­sia käyt­tä­vän onkin sit­ten ihan toi­nen tari­na … nylyi­set hybri­dit­hän alka­vat muut­tua ongel­ma­jät­teik­si ihan lähivuosina.

    Ehkä Soi­nin­vaa­ran kan­nat­tai­si sel­vit­tää tämä koko säh­kö­ket­ju pääs­töi­neen ja uusi­ne ydin­voii­ma­la­tar­pei­neen, niin pääs­täi­siin lop­pu­yh­tä­löä­kin pui­maan fak­ta­poh­jal­ta riskeineen.

    Kei­tys kehit­tyy mark­ki­na­ta­lou­den — ei vih­rey­den — voimalla.
    Kant­sis aina vähän aja­tel­la enste 😉

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: VR ilmoit­taa käyt­tä­vän­sä junis­saan pelk­kää vesi­säh­köä. En tie­dä, miten tämä vai­kut­ta ilmas­ton­muu­tok­seen mitenkään.

    Hyvin. Rai­de­lii­ken­teel­lä onkin asia erin­omai­ses­ti hallussa! 

    Sen sijaan kevyt hen­ki­lö­lii­ken­ne ja sen UE-säh­kön lataus­ver­kos­to on ole­ma­ton eikä lataus­ver­kos­ton laa­jen­ta­mi­nen fos­sii­li­säh­köl­lä vie mei­tä mihin­kään suun­taan, täl­löin jopa Syn­teet­ti­nen bio­die­sel 100% seo­so­suu­del­la on elin­kaa­ri­pääs­töil­tään parem­pi vaik­ka niis­sä on die­sel-moot­to­ris­ta joh­tuen kor­keat lähipäästöt.

  44. Jaak­ko Hyvät­ti: Sik­si lii­ken­nea­se­mat ovat nime­no­maan sijoi­tet­tu­ja val­ta­tien var­teen, ja hyviä asen­nus­koh­tei­ta lataus­pis­teil­le. Nii­den tar­jon­ta – pie­ni kaup­pa, ravin­to­la, WC:t – on muu­ten­kin suun­ni­tel­tu juu­ri tien pääl­lä pysähtymiseen. 

    Eli pika­la­taus istuu huol­ta­moi­den nyky­lii­ke­toi­min­taan kuin nenä pää­hän. Antaa mark­ki­noi­den siis toi­mia. Jos­kus (aika usein) on paras olla teke­mät­tä mitään.

    Val­tio­val­lan roo­li on mah­dol­lis­taa kil­pai­lu eli pitää huol­ta että jake­lu­ver­kot pai­kal­li­si­na mono­po­lei­na pysy­vät jul­ki­ses­sa tai sii­hen ver­rat­ta­vas­sa omis­tuk­ses­sa. Täs­sä se ei ole vii­me aikoi­na kovin hyvin onnistunut.

  45. Jus­si T: Hel­sin­ki on täyn­nä asu­kas­py­sä­köin­tiä kadun­var­si­pai­koil­la, joi­hin ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta saa­da lataus­ta aikaan.

    Nor­jas­sa kui­ten­kin val­tao­sa pai­kois­ta on nimeo­maan katu­jen yms. var­sil­la (toi­sek­si eni­ten näkyi­si ole­van hotel­lien tapai­sil­la yksi­tyi­sa­lueil­la ja sel­väs­ti vähi­ten huoltoasemilla).

    Ohi­men­nen vie­lä säh­kö­au­tois­ta: Nor­jas­sa uusi Nis­san Leaf mak­saa €22 000 ja seit­se­män vuot­ta van­ha noin €10 000. Yllä­tä­vän kova hin­ta, kun tie­tää, että akku­jen takuu oli 5 vuot­ta van­hem­mis­sa Lea­feis­sa ja uudet akut mak­sa­vat noin €5 000. Eli auton “oike­kak­si hin­nak­si” voi tul­la äkkiä 15 000, jos akut jou­tuu vaih­ta­maan. Ja sil­lä sais­kin jo vuo­den 2016 Lea­fin, jos­sa akku­ta­kuu­ta on voi­mas­sa vie­lä vuo­sik­si. (Edel­lä esi­te­tyt tie­dot perus­tu­vat nope­aan googlauk­seen mut­ta ovat kyl­lä käit­tääk­se­ni suu­rin­piir­tein oikein.)

  46. Lisäyk­se­nä vie­lä yelem­pään vies­tiin (olet­taen että se näkyy, kun on noi­tä hämä­riä ilmoi­tuk­sia pos­tauk­sen yhteydessä): 

    Akku­jen kes­tos­ta ei ole help­po löy­tää yksi­mie­li­syyt­tä, mut­ta aika ylei­ses­ti akku­jen arvel­laan ole käyt­tö­kel­poi­sia nor­maa­li­köy­tös­sä vajaa kym­me­nen vuot­ta. Tosin kapa­si­teet­ti heik­ke­nee jat­ku­vas­ti var­sin­kin kyl­mis­sä olois­sa, joten on vähän makua­sia, kos­ka kat­soo tar­vit­se­van­sa uudet akut. Esi­mer­kik­si vii­des­sä vuo­des­sa akuil­la ajaet­ta­va mat­ka lyhe­nee 30–40%.

    Jos siis ostaa seit­sä­män vuo­den ikäi­sen säh­kö­au­ton 10 000 ottaa mel­koi­sen riskin.

  47. Jani Ikä­val­ko: Sen sijaan kevyt hen­ki­lö­lii­ken­ne ja sen UE-säh­kön lataus­ver­kos­to on ole­ma­ton eikä lataus­ver­kos­ton laa­jen­ta­mi­nen fos­sii­li­säh­köl­lä vie mei­tä mihinkään 

    Ei kivi­hii­lel­lä käy­vil­le ajo­neu­voil­le. Kivi­sil­lä ja Sora­sil­la­kin oli moder­nim­mat pelit.
    Urbaa­neil­la kau­pun­ki­seu­duil­la e‑ajoneuvo tulee lada­ta lähiy­din­voi­mal­la. Samal­la läm­mi­te­tään kiin­teis­tö lähi­kau­ko­läm­möl­lä. Urbaa­nin hots­po­tin ulko­puo­lel­la lai­te­taan sen sijaan pää­oma teke­mään töi­tä eli pin­ta-ala aurin­ko­säh­köl­le. Tal­vi­kuu­kau­det kään­ne­tään ajo­neu­vo­hy­bri­di ajan­koh­tai­seen asen­toon ja aje­taan hyväl­lä koko­nais­hyö­ty­suh­teel­la pak­ka­set. On myön­net­tä­vä, että myös pää­oma­val­tai­sil­la pien­ta­loa­lueil­la tulee pää­omas­ta niuk­kuut­ta kos­ka aurin­ko­ke­räin on ele­gan­tein tapa läm­mit­tää käyt­tö­vet­tä. Meil­tä lop­puu katot ja pihat. Eli nii­tä on lii­an vähän. Ei lii­kaa kuten nyt fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den aika­kau­del­la vie­lä aja­tel­laan. Se että kaik­ki rytei­köt tulee raken­taa asu­mi­sek­si sovel­tu­vik­si kopeik­si on fos­sii­li­sen ener­gian aika­kau­den ajattelua.

  48. Onko kenel­lä­kään koke­mus­ta ladat­ta­vien täys­säh­kö­au­to­jen tal­vi­käy­tös­tä todel­li­sis­sa nor­maa­leis­sa olo­suh­teis­sa Suo­mes­sa? Eli sii­tä kun auto sei­soo esim. vii­kon 20 asteen pak­ka­ses­sa kadun var­res­sa niin min­kä­lai­nen ajo­mat­ka akus­tos­ta irto­aa, vai inah­taa­ko auto liik­keel­le ollenkaan?

    Itsel­lä­ni käsi­tyk­se­nä on, että täys­säh­kö­au­to tar­vit­see tal­vek­si läm­pi­män tal­li­pai­kan, jot­ta ajo­mat­kat oli­si­vat edes puo­let luva­tuis­ta talviolosuhteissa.

  49. Säh­kö­au­tot toi­mi­si­vat tal­vel­la­kin, jos läm­mi­tys hoi­det­tai­siin pie­nel­lä ‘webas­tol­la’. Ei mene var­maan desiä­kään sata­sel­la, ja toi­min­ta­sä­de oli­si koh­tuul­li­nen talvellakin.

  50. Muu­ta­ma kom­ment­ti minis­te­ri Myk­kä­sen ehdo­tuk­seen ja Soi­nin­vaa­ran kirjoitukseen.

    Pak­koa vai porkkanaa?

    Jokai­nen halu­aa mie­lum­min pork­ka­nan kuin pakon, pait­si verot­ta­ja. Täl­tä osin kysy­mys on poliit­ti­ses­ti tulonsiirroista.
    Uuden tek­nii­kan sijoit­tu­mi­ses­sa pak­ko ohjaa hel­pos­ti kui­ten­kin vää­riin koh­tei­siin. Sen vuok­si on tur­haa mik­ro­ma­na­ge­roi­da täs­sä­kään kes­kus­te­lus­sa mihin pika­la­tu­rei­ta tuli­si sijoit­taa. Tai onhan sii­tä kiin­nos­ta­vaa kes­kus­tel­la, mut­ta har­haan men­nään jos aja­tel­laan että kes­kus­te­lun lop­pu­tu­lok­se­na voi­si syn­tyä sel­lai­nen hal­lin­nol­li­nen nor­mis­to joka allo­koi­si vero­va­ro­ja lataus­lait­tei­siin optimaalisesti.

    Jos kat­so­taan että säh­kö­au­toi­lun yleis­ty­mis­tä on jär­ke­vää vero­va­roin tukea, parem­pi tuotos/panos suh­de saa­daan pork­ka­noil­la. Pika­la­tu­reil­le­han on jo 35% investointituki.

    Mark­ki­noi­den teh­tä­väk­si jää sit­ten sovit­taa yhteen para­met­rit saa­vu­tet­ta­vuu­den, käyt­tä­jä­mää­rien, saa­ta­vil­la ole­van säh­kö­ka­pa­si­tee­tin, pus­ku­ria­kun kus­tan­nuk­sen, pul­lan & kah­vin­myyn­nin lisään­ty­mi­sen ja säh­kön myyn­ti­hin­nan suh­teen. Näi­den poh­jal­ta kau­pal­li­nen toi­mi­ja voi arvioi­da inves­toin­nin kannattavuutta.

    Edel­leen para­met­rei­hin kuu­luu arvio auto­jen akku­ka­pa­si­teet­tien kehit­ty­mi­ses­tä; mitä isom­mat akut, sitä useam­min mat­ka tait­tuu ilman pika­la­tauk­sen tarvetta.

    Jul­ki­ses­sa tuen osal­ta lataa­mi­nen talo­yh­tiöis­sä on tois­tai­sek­si jää­nyt väliin­pu­toa­jak­si. Talo­yh­tiöt eivät voi saa­da ener­gia­tu­kea, mut­ta on näh­ty tapauk­sia jois­sa yksit­täi­sen säh­kö­au­toi­li­jan han­ke on tor­pat­tu. Jos jotain oikeuk­sia ja vel­vol­li­suuk­sia halut­tai­siin säh­kö­au­toi­lun tuke­mi­sek­si muut­taa, tehok­kain­ta säh­kö­au­toi­lun tuke­mis­ta oli­si sää­tää niin että talo­yh­tiö ei voi­si estää yksit­täi­sen asuk­kaan itse kus­tan­ta­maa latauspistettä.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­men raken­net­ta­vis­sa ole­va vesi­voi­ma on jok­seen­kin koko­naan raken­net­tu, joten tuol­lais­ta jous­toa ei ole enää ole­mas­sa. Ei ole tuu­li­voi­man­kaan osal­ta, kos­ka val­tion tuki­po­li­tiik­ka mää­rää tuu­li­voi­man mää­rän, ei kysyn­tä. Jos­kus ennen oli toisin. 

    Kos­ka tuu­li­voi­ma­loi­den tulot tule­vat käy­tän­nös­sä val­tion mak­sa­mas­ta tarif­fi­tues­ta, niin eikö sil­loin kysyn­tä ole käy­tän­nös­sä juu­ri tuen mää­rit­te­le­mää? Tuu­li­säh­köä­hän kan­nat­taa aina tuot­taa vaik­ka kysyn­tää ei oli­si­kaan — etuoi­keuk­sien ja tuen takia muu­ta tuo­tan­toa jou­du­taan jopa aja­maan alas, mut­ta kus­tan­nuk­set täs­tä lan­kea­vat mui­den maksettavaksi.

    Se, että joku halu­aa ostaa muka­mas “tuu­li­säh­köä” tai jopa mai­nos­taa, että tuot­teet on tuu­li­säh­köl­lä tuo­tet­tua, on vain pöh­köä viherpesua.

    (Täy­tyy­kin var­maan lait­taa “tuu­li­säh­kö­tuot­teet” boi­kot­ti­lis­tal­le luo­mun ja GMO-vapaan jatkoksi…)

  52. K‑Veikko: Veik­ko

    Akun ja kul­jet­ta­jan pitää kul­kea eri reit­tiä. Ei voi­da pitem­män pääl­le aja­tel­la­kaan, että akkua lada­taan sil­loin, kun kul­jet­ta­ja on vireim­mil­lään, tuo­tan­nos­sa. — Onhan akun nimen­omai­nen teh­tä­vä varas­toi­da säh­köä. Eli ostaa säh­köä sil­loin kun se on hal­vin­ta ja myy­dä sil­loin, kun se on kalleinta.

  53. TA:

    Jos siis ostaa seit­sä­män vuo­den ikäi­sen säh­kö­au­ton 10 000 ottaa mel­koi­sen riskin.

    Eikö Nor­jas­sa tuos­sa oste­ta myös mm. oikeus käyt­tää jouk­ko­lii­ken­ne­kais­to­ja ja vapau­tus silta‑, tun­nel­li- yms. mak­suis­ta (joi­ta ko. maas­sa riit­tää)? Luu­li­si tämän vai­kut­ta­van hintatasoon.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­men raken­net­ta­vis­sa ole­va vesi­voi­ma on jok­seen­kin koko­naan raken­net­tu, joten tuol­lais­ta jous­toa ei ole enää ole­mas­sa. Ei ole tuu­li­voi­man­kaan osal­ta, kos­ka val­tion tuki­po­li­tiik­ka mää­rää tuu­li­voi­man mää­rän, ei kysyn­tä. Jos­kus ennen oli toi­sin. Aurin­koe­ner­gial­la tuo meka­nis­mi toi­mi­si vie­lä teo­rias­sa, mut­ta tois­tai­sek­si sen mer­ki­tys on vähäinen.

    Ymmär­sin kyl­lä. Puh­das­ta viher­pe­sua VR:ltä. Toki monet muut­kin sel­lais­ta harrastavat.

  55. vk: tal­vi

    Mie­les­tä­ni liik­keel­le läh­te­mi­nen tal­vi­pak­ka­sel­la on ongel­ma: akku­ja pitää läm­mit­tää ennen ajoa.

    Suu­rem­pi ongel­ma kui­ten­kin on auton sisä­ti­lan läm­mit­tä­mi­nen ajon aika­na. Nyt polt­to­moot­to­rin huk­ka­läm­pö pitää mat­kus­ta­jat läm­pi­mä­nä ja ikku­nat sula­na. Kun siir­ry­tään säh­kö­au­toon, on Suo­men olois­sa autoon asen­net­ta­va eril­li­nen “Webas­to” eli polt­to­öl­jyl­lä tai ben­sal­la toi­mi­va sisä­ti­lan läm­mi­tin. Lada­tul­la säh­köl­lä läm­mit­tä­mi­nen oli­si aivan järjetöntä.

  56. vk: kun auto sei­soo esim. vii­kon 20 asteen pak­ka­ses­sa kadun var­res­sa niin min­kä­lai­nen ajo­mat­ka akus­tos­ta irtoaa,

    Jos auto sei­soo viik­ko­ja ei ehkä säh­kö­au­toa kan­na­ta hom­ma­ta. Sei­so­va auto­han ei fos­sii­li­sia­kan polt­toai­net­ta kuluta.

    Ilmas­to­vai­ku­tus­ten kan­nal­ta suu­rim­mat voi­tot saa­daan kun eni­ten aja­vat 10% autois­ta muut­tui­si­vat säh­kö­au­toik­si. Hel­poin­ta tämä oli­si polt­toai­ne­ve­ron koro­tuk­sel­la aja­mal­la ben­san hin­nan yli kah­den euron.

  57. Myk­kä­sen ehdo­tus on mie­les­tä­ni ihan hyvä, ja soi­nin­vaa­ran vähän parem­pi. Itse suh­tau­dun erit­täin nui­vas­ti jul­ki­sen rahan tukiai­siin, mut­ta säh­kö­au­to­jen lataus­ver­kon kas­vat­ta­mi­nen on sie­det­tä­vää. Pää­sem­me muna-kana ongel­mas­ta ja tukiai­nen on ker­ta­luon­toi­nen eikä mikään jat­ku­va raha-automaatti.

  58. TA:

    Tosin kapa­si­teet­ti heik­ke­nee jat­ku­vas­ti var­sin­kin kyl­mis­sä olois­sa, joten on vähän makua­sia, kos­ka kat­soo tar­vit­se­van­sa uudet akut. Esi­mer­kik­si vii­des­sä vuo­des­sa akuil­la ajaet­ta­va mat­ka lyhe­nee 30–40%.

    Akku­jen kes­tos­ta saa­daan koko ajan uut­ta tie­toa, ja tyy­pil­li­ses­ti akut ovat säi­lyt­tä­neet kapa­si­teet­tin­sa odo­tet­tua parem­min. Nykyi­sin esim. Nis­san antaa uusil­le autoil­len­sa jo 160 000 km tai 8 vuo­den takuun (akun kapa­si­teet­ti alen­tu­nut enin­tään 25 %).

    Sen ver­ran pitää kor­ja­ta, ettei kyl­mä ilmas­to nopeu­ta akku­jen van­he­ne­mis­ta, hyvin läm­min ilmas­to kyl­lä­kin. Sik­si kan­nat­taa olla tark­ka, jos ostaa käy­tet­tyä autoa esim. Väli­me­ren maista.

  59. Vil­le:
    Osa akku­ka­pa­si­tee­tis­ta pitäi­si olla stan­dar­doi­duis­sa vaih­toa­kuis­sa, jot­ka voi­tai­siin vaih­taa nopeas­ti samaan tapaan kuin kaa­su­pul­lo­ja myy­dään nykyisin.

    Hyvä idea, huvit­taa vaan aja­tel­la kun ruos­tei­nen truk­ki tuup­paa ton­nin pai­nois­ta pinoa tes­lan ahteriin 🙂

  60. K‑Veikko: Akun ja kul­jet­ta­jan pitää kul­kea eri reit­tiä. Ei voi­da pitem­män pääl­le aja­tel­la­kaan, että akkua lada­taan sil­loin, kun kul­jet­ta­ja on vireim­mil­lään, tuo­tan­nos­sa. — Onhan akun nimen­omai­nen teh­tä­vä varas­toi­da säh­köä. Eli ostaa säh­köä sil­loin kun se on hal­vin­ta ja myy­dä sil­loin, kun se on kalleinta.

    Parem­pi tapa varas­toi­da säh­köä on teh­dä sii­tä metaa­nia ja varas­toi­da esim. kaa­su­verk­koon. Aurin­ko- ja tuu­li­me­taa­nin perus­teet. Akut on aika köp­siä ja kal­lii­ta sii­hen tarkoitukseen.

  61. Mik­sei auto­teol­li­suus val­mis­ta auto­ja, joi­hin akut oli­si hel­pos­ti vaih­det­ta­vis­sa huol­toa­se­mil­la aurin­ko- tai tuu­li­voi­mal­la ladat­tui­hin akkuihin?
    Menok­si saman tien eikä tar­vit­si­si kulu­tel­la rahaa ja aikaa sii­hen, kun oma kal­lis akku latau­tuu ydin- tai hii­li­voi­mal­la. Pit­käl­le mat­kal­le voi­si vuo­kra­ta täy­teen lada­tun peräkärryn.

  62. hap­po­sai:
    Myk­kä­sen ehdo­tus on mie­les­tä­ni ihan hyvä, ja soi­nin­vaa­ran vähän parem­pi. Itse suh­tau­dun erit­täin nui­vas­ti jul­ki­sen rahan tukiai­siin, mut­ta säh­kö­au­to­jen lataus­ver­kon kas­vat­ta­mi­nen on sie­det­tä­vää. Pää­sem­me muna-kana ongel­mas­ta ja tukiai­nen on ker­ta­luon­toi­nen eikä mikään jat­ku­va raha-automaatti.

    Myk­kä­sen ener­giao­saa­mis­ta on kyl­lä syy­tä epäil­lä. Hän­hän on lausu­nut, että säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­to Suo­mes­sa on kehi­tyk­sen jar­ru. Kui­ten­kin se on nii­tä har­vo­ja vah­vuuk­sia, mitä meil­lä on. Nyt sekin on vaa­ras­sa, kos­ka kivi­hii­len täys­kiel­lon muka­na menee myös yhteis­tuo­tan­to. Yhteis­tuo­tan­toa voi­daan ihan hyvin teh­dä bio­polt­toai­neil­la­kin, mut­ta esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä se on tois­tai­sek­si kovin haas­teel­lis­ta. Kivi­hii­len käy­tön jat­koa­jal­la sai­sim­me rau­has­sa kehit­tää infraam­me tule­vaan suuntaan.

    Miten tämä liit­tyy säh­kö­au­toi­hin? Siten, että säh­kön riit­tä­vyys Suo­mes­sa on nouse­mas­sa isok­si uhkak­si. Ehkä naa­pu­ri­mais­sam­me raken­ne­taan uusia voi­ma­lai­tok­sia, jois­ta voi­daan vie­dä säh­köä Suo­meen, jos säh­kön hin­ta vain nousee tar­peek­si kor­keal­le. Mut­ta kun yhteis­tuo­tan­non tuke­mi­nen yksin­ker­tai­ses­ti sekä antai­si säh­köä että pitäi­si säh­kön hin­nan aisois­sa. Yhteis­tuo­tan­to ei vali­tet­ta­vas­ti rii­tä kesäl­lä. Sil­loin tar­vi­taan avuk­si jopa hii­li­lauh­det­ta, jos mitään muu­ta ei ole saatavissa.

    Ja tämä vie­lä: VR ei todel­la­kaan käy­tä mitään vesi­säh­köä todel­li­suu­des­sa. Ja jos käyt­täi­si, muut käyt­täi­si­vät muu­ten tuo­tet­tua säh­köä, eli tuo­tan­to­ta­se ei täs­tä muu­tu. Säh­kö­au­toil­le voi­si kuvi­tel­la uut­ta jär­jes­tel­mää, jos­sa akku­ja lada­taan ihan aidol­la uudel­la tuu­li- tai aurin­ko­säh­köl­lä — ja vain sil­loin, kun sitä on.

  63. Han­nu:
    Mik­sei auto­teol­li­suus val­mis­ta auto­ja, joi­hin akut oli­si hel­pos­ti vaih­det­ta­vis­sa huol­toa­se­mil­la aurin­ko- tai tuu­li­voi­mal­la ladat­tui­hin akkuihin? 

    Tes­lan autos­sa on 90kWh akut. Tes­lan Powerwall mak­saa 14kWh kapa­si­tee­til­lä 6500€.

    Eli ei ole stan­dar­de­ja, ei ole mark­ki­noi­ta, ja pää­oma­kus­tan­nuk­set ovat hur­jia. Tar­vit­tai­siin useam­pi “giga­fac­to­ry” tuot­ta­maan täy­del­lä höy­ryl­lä akku­ja, jot­ta esim. Euroop­paan tai USAan syn­tyi­si riit­tä­vä kriit­ti­nen mas­sa kulut­ta­jia käyt­tä­mään vaihtoakkuja.

    Ehkä akku­tek­no­lo­gia kehit­tyy ja hal­pe­nee vie­lä. Tai joku polt­to­ken­no­hy­bri­di­tek­no­lo­gia lyö läpi.

    1. Nämä vaih­toa­kut saat­ta­vat yleis­tyä ras­kaan lii­ken­teen ajo­neu­voi­hin, joi­hin ne on yksin­ker­tai­sem­pi stan­dar­doi­da. Rek­ka kai vie noin 100 kWh/100 km, joten tuplas­ti Tes­lan akku­jen kokoi­sel­la sat­sil­la ajai­si noin 200 km.

  64. Han­nu: Mik­sei auto­teol­li­suus val­mis­ta auto­ja, joi­hin akut oli­si hel­pos­ti vaih­det­ta­vis­sa huol­toa­se­mil­la aurin­ko- tai tuu­li­voi­mal­la ladat­tui­hin akkuihin?

    Luul­ta­vas­ti sik­si, että yksi akku­pak­ka mak­saa useam­man ton­nin. Lisäk­si tulee ener­gian tuo­tan­to, vaih­toon tar­vit­ta­va kalus­to, varas­toin­ti ja muu infra sii­hen pääl­le. Akku­pak­ko­ja pitäi­si olla moniin eri­tyyp­pi­siin autoi­hin. Ja kos­ka akku­ja sijoi­te­taan autoon eri puo­lil­le ihan jär­ki­syis­tä, pika­vaih­to tuli­si ole­maan hyvin han­ka­laa. Kaik­ki­neen ilmei­sen kal­lis systeemi -
    ja ehkä myös aikaa­vie­vem­pi — kuluttajalle.

    Kun tätä ver­taa sii­hen, että lai­te­taan töp­se­li sei­nään ja sii­hen joh­to (jos vähän lii­otel­laan) voi ara­va­ta kum­pi on parem­pi tapa mark­ki­noi­den mielestä.

  65. Justiinsa…Aurinkopaneeli ja pari pien­tä säh­köä tuot­ta­vaa tuulimyllyä.
    HEKOHEHO ja EKO!

  66. Yö hotel­lis­sa aina kun auto lada­taan ajokuntoon ?

    Myyn­ti­tyk­ki viet­tä­nee vuo­den tien pääl­lä ja saa­puu jou­luk­si kotiin…

  67. TA: Luul­ta­vas­ti sik­si, että yksi akku­pak­ka mak­saa useam­man ton­nin. Lisäk­si tulee ener­gian tuo­tan­to, vaih­toon tar­vit­ta­va kalus­to, varas­toin­ti ja muu infra sii­hen pääl­le. Akku­pak­ko­ja pitäi­si olla moniin eri­tyyp­pi­siin autoi­hin. Ja kos­ka akku­ja sijoi­te­taan autoon eri puo­lil­le ihan jär­ki­syis­tä, pika­vaih­to tuli­si ole­maan hyvin han­ka­laa. Kaik­ki­neen ilmei­sen kal­lis sys­tee­mi –ja ehkä myös aikaa­vie­vem­pi – kuluttajalle.

    Kun tätä ver­taa sii­hen, että lai­te­taan töp­se­li sei­nään ja sii­hen joh­to (jos vähän lii­otel­laan) voi ara­va­ta kum­pi on parem­pi tapa mark­ki­noi­den mielestä.

    Ehkä mie­luum­min niin, että (yli­pää­tään säh­kö­au­to on pie­ni ja vähä­ku­lu­tuk­si­nen kaup­pa­kas­si, kak­ko­sau­to, ei niin­kään rataur­hei­luun opti­moi­tu tes­la) säi­ly­tys­pai­kal­la on bulk­kia­kus­to, hal­vin­ta mah­dol­lis­ta, jota lada­taan opti­moi­dus­ti sil­loin kun säh­köä on help­po tuot­taa (itse tai sopi­mus­kump­pa­ni) vuo­ro­kau­den ympä­ri. Ja pure­taan ajo­neu­von jou­toai­ka­na ajo­neu­voa­kus­toon. Lii­ken­tees­sä pal­ve­lun­tar­joa­jat tar­joa­vat nope­aa, odot­taes­sa, lataus­ta. Ja ajo­neu­vos­sa on auto­no­mi­sia hyvin opti­moi­tu­ja lataus­me­ka­nis­me­ja polt­ta­vin moot­to­rein, varatankkimetaforalla.

    Ajo­neu­von pat­te­rien vaih­to len­nos­sa ei vai­ku­ta mie­lek­kääl­tä kon­sep­til­ta maa­il­mas­sa jos­sa äly­kän­ny­kän­kin pat­te­ri on voi­mak­kaas­ti integroitu.

  68. Vähän off-topicia, mut­ta mie­len­kiin­toi­nen tie­to, kos­ka Suo­mes­sa ilmais­ta ope­tus­ta ollaan lopet­te­le­mas­sa lähitulevaisuudessa:

    http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005296295.html

    Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin yli­opis­toa joh­de­taan nykyi­sin kuin makkaratehdasta.

  69. TL:
    Pidän kyl­lä idea­na tuol­lai­ses­ta koko­nai­suu­des­ta, jos­sa talot tuot­ta­vat ener­gi­aa itsel­leen, autoi­hin ja verk­koon. Ja jos­sa “itse­tuo­tet­tua” säh­köä voi lada­ta autoon­sa mis­sä tahan­sa, vaik­ka työ­pai­kan park­ki­pai­kal­la. Reaa­liai­kai­sel­la hinnalla.

    https://www.tesla.com/fi_FI/solarroof

    Olen­nais­ta tuos­sa on ymmär­tää, että ajo­neu­von jou­toai­ka ja omas­sa hal­lin­nas­sa ole­va pin­ta-ala ovat hyvin perus­ta­vaa­laa­tui­ses­ti pää­oma joil­la on mm.ekologista ja siis yhä tär­keäm­piä arvo­ja. Ei päin­vas­toin. Se on eris­kum­mal­lis­ta, tai no välis­tä­ve­tä­jien kan­nal­ta tie­tys­ti jär­ke­vää, opti­moin­tia että tuo lup­poai­ka pois­te­taan sekä pin­ta-alaa per capi­ta mini­moi­daan. Jos samal­la ei, kuten ei voi­da teh­dä, puu­tu­ta väes­tön mää­rään on seu­rauk­se­na aina lop­pu. Joko maa­il­man tai demokratian.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nämä vaih­toa­kut saat­ta­vat yleis­tyä ras­kaan lii­ken­teen ajo­neu­voi­hin, joi­hin ne on yksin­ker­tai­sem­pi stan­dar­doi­da. Rek­ka kai vie noin 100 kWh/100 km, joten tuplas­ti Tes­lan akku­jen kokoi­sel­la sat­sil­la ajai­si noin 200 km.

    No ei kyl­lä kun Euroo­pas­sa menee jo täy­del­lä tehol­la metaa­ni­re­kat ilman kom­pro­mis­se­ja die­sel-rek­ko­hin ver­rat­tu­na ja Suo­mes­sa­kin on jo LNG-tank­kaus­a­se­mia­kin pari kap­pa­let­ta. Metaa­ni ja LNG on todel­li­suut­ta nyt jo Suo­mes­sa­kin — ei tart­te haaveilla.

  71. Säh­kö­au­to­kon­sep­tis­sa on jää­nyt vähäl­le huo­miol­le nii­den ener­gia­va­ras­to­po­ten­ti­aa­li, mis­sä ne toi­mi­vat osa­na suu­rem­paa koko­nai­suut­ta ja toi­mi­vat myös huip­pue­ner­gian tasauk­ses­sa. Huol­toa­se­mia luon­te­vam­pi paik­ka oli­si esim. lii­tyn­tä­lii­ken­ne­pai­kat rato­jen var­sil­la. Täl­löin auto­jen kapa­si­teet­tia voi­tai­siin päi­vän aikaan käyt­tää latai­lun ohel­la myös kulu­tuk­seen tarvittaessa.Sähköistettyjen rato­jen ja kes­kus­ten säh­köin­fra tuki­si myös täl­lais­ta. Ras­kaan lii­ken­teen rat­kai­sut erik­seen, sii­nä auton käyt­tö­ai­ka­kin on omanlaisensa.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nämä vaih­toa­kut saat­ta­vat yleis­tyä ras­kaan lii­ken­teen ajo­neu­voi­hin, joi­hin ne on yksin­ker­tai­sem­pi stan­dar­doi­da. Rek­ka kai vie noin 100 kWh/100 km, joten tuplas­ti Tes­lan akku­jen kokoi­sel­la sat­sil­la ajai­si noin 200 km.

    Eikö 100kWh ole 10 lit­raa öljyä? Eikö­hän nuo rekat vie las­tis­ta ja maas­tos­ta riip­puen 3–6 ker­taa tuon.

    1. Eikö 100kWh ole 10 lit­raa öljyä? Eikö­hän nuo rekat vie las­tis­ta ja maas­tos­ta riip­puen 3–6 ker­taa tuon

      No ei ole. Öljyn ener­gia­mää­rän osal­ta suun­nil­leen noin, mut­ta hyö­ty­suh­de. Moot­to­ris­sa lit­ra öljyä onkin vain 4 kWh
      .

  73. Säh­kö­au­to on ihan toi­mi­va rat­kai­su mm. kau­pun­kien jake­lu­lii­ken­tee­seen. Myös per­heen kak­ko­sau­to­na se voi toi­mia, mut­ta anne­taan mark­ki­noi­den päät­tää, tulee­ko sii­tä vie­lä jos­kus kyp­sä tek­no­lo­gia laa­jem­min käytettäväksi.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra: No ei ole. Öljyn ener­gia­mää­rän osal­ta suun­nil­leen noin, mut­ta hyö­ty­suh­de. Moot­to­ris­sa lit­ra öljyä onkin vain 4 kWh

    Nor­ma­lai­re­kan enr­gia­kul­tus oli 10 vuo­tat sit­ten 40 l /100 km. Uskos­kan­sei apran­tun­tus iitä.

    Jani Ikä­val­ko: Onhan maa­kaa­su­ver­kos­tos­sa seas­sa bio­kaa­sua ja maa­kaa­sua, ehkä­pä sik­si – sekin ongel­ma pitäi­si ratkaista.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sak­san maa­kaa­su­ver­kos­sa ei ole muu­ta kuin venä­läis­tä maakaasua

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sak­san maa­kaa­su­ver­kos­sa ei ole muu­ta kuin venä­läis­tä maakaasua

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sak­san maa­kaa­su­ver­kos­sa ei ole muu­ta kuin venä­läis­tä maakaasua

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sak­san maa­kaa­su­ver­kos­sa ei ole muu­ta kuin venä­läis­tä maakaasua

    On sis­nä mukaan ripaus saks­lasiat­kin maa­kaa­sua. Olen ollut Nord-Rhein-West­falé­ni­sa maakasukentällä.

    .

    Die­se­löl­jy­ne­ner­gi­si­säl­tö on 43 MJ /kg eli noin 45 MJ/ lit­ra 1 KWh 3,6 MJ joten lit­ra öljyä vas­taa 10 KWh:ta Minulll on vähön sel­lai­ne käsi­tys, nyky­ais­ken auton koko­nais­hyö­ty­suh­de on n 1/3. Lisä­ki otet­ta­va huo­mioon. että men­tyk­set voi­man­vöök­tyk­ses­sä lie­ne­vät säh­kä. ja die­sel­sau­to­lal sama aluokka.Nämä siis ovat olettamia.

  75. Tulee­ko akku­käyt­töi­nen auto syr­jäyt­tä­mään vety­au­ton tule­vai­suu­des­sa? Eikö rin­nal­la pitäi­si vie­lä kat­soa vety­au­ton mahdollisuudet?

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sak­san maa­kaa­su­ver­kos­sa ei ole muu­ta kuin venä­läis­tä maakaasua

    No ei pidä paik­kan­sa. Audi tuot­taa sin­ne jo tuulimetaania.

  77. Ari Lai­ne­vuo:
    Säh­kö­au­to­kon­sep­tis­sa on jää­nyt vähäl­le huo­miol­le nii­den ener­gia­va­ras­to­po­ten­ti­aa­li, mis­sä ne toi­mi­vat osa­na suu­rem­paa koko­nai­suut­ta ja toi­mi­vat myös huip­pue­ner­gian tasauk­ses­sa. Huol­toa­se­mia luon­te­vam­pi paik­ka oli­si esim. lii­tyn­tä­lii­ken­ne­pai­kat rato­jen var­sil­la. Täl­löin auto­jen kapa­si­teet­tia voi­tai­siin päi­vän aikaan käyt­tää latai­lun ohel­la myös kulu­tuk­seen tarvittaessa.Sähköistettyjen rato­jen ja kes­kus­ten säh­köin­fra tuki­si myös täl­lais­ta. Ras­kaan lii­ken­teen rat­kai­sut erik­seen, sii­nä auton käyt­tö­ai­ka­kin on omanlaisensa.

    Sitä­hän tääl­lä on jan­ku­tet­tu jat­ku­vas­ti, joten ei se nyt niin vähäl­le huo­miol­le ole jää­nyt. Tuu­li­me­taa­ni ja Aurin­ko­me­taa­ni on vain pal­jon pal­jon käte­väm­pi tapa varas­toi­da uusiu­tu­vaa ener­gi­aa. Val­mis­te­tut uudet akut täl­löin; 0 kappaletta.

  78. max: Ajo­neu­von pat­te­rien vaih­to len­nos­sa ei vai­ku­ta mie­lek­kääl­tä kon­sep­til­ta maa­il­mas­sa jos­sa äly­kän­ny­kän­kin pat­te­ri on voi­mak­kaas­ti integroitu.

    Yksi vaih­toeh­to voi­si olla suk­si­bok­sin (tai perä­kär­ryn…) kal­tai­nen vuo­krat­ta­va lisä­akus­to, joka lyö­täi­siin auton katol­le tar­vit­taes­sa mök­ki­mat­kaa var­ten, ja jon­ka voi­si vaih­taa huol­toa­se­mal­la vas­taa­vaan täy­teen ladat­tuun paket­tiin. Auton var­si­nai­sen akun voi­si sil­loin opti­moi­da hel­pom­min sitä var­si­nais­ta pää­käyt­tö­tar­koi­tus­ta var­ten, eli parin­kym­me­nen kilo­met­rin päi­vit­täi­seen kaupunkiajoon.

  79. Meil­le on ker­rot­tu säh­kö­au­to­jen hal­pe­ne­van ja tehos­tu­van tulevaisuudessa.

    Mik­si emme odot­tai­si 5–10 vuot­ta ja seu­rai­sim­me tar­kas­ti säköy­li­jää­mäi­sen ja raha­rik­kaan Nor­jan koke­muk­sia säh­kö­au­toi­lus­ta : Nor­jas­sa säh­kö­au­to­ja rei­lu 100.000 kpl, meil­lä n. 1.000 kpl.

    Pel­ko­ni on ‚että täs­sä men­nään taas ker­ran ” Ura­liin niin että nup­pi tutisee.”

    Vuon­na 2010 edus­kun­ta teki tuu­li­tu­ki­pää­tök­sen, joka tulee meil­le mak­sa­maan n. 4000 mil­joo­naa euroa vero­va­rois­ta kus­tan­net­ta­vaa tukea.

    Ei kai kukaan täys­päi­nen usko, että edus­kun­ta nykyi­sil­lä tie­doil­la tuu­li­voi­mas­ta teki­si tuol­lai­sen pää­tök­sen nyt v. 2017?

    Ehkä todel­la kan­nat­tai­si nyt odot­taa, ettei taas kii­reel­lä munit­tai­si mil­jar­dien edestä…

  80. Onkos kukaan vie­lä (jul­ki­ses­ti) rat­kais­sut säh­kö­au­toi­lun laa­je­ne­mi­sen seu­rauk­se­na tapah­tu­vaa vero­tu­lo­jen romahdusta?

    Polt­toai­ne­ve­ros­ta saa­dut tulot val­tiol­le oli­vat v. 2015:
    2,82 Mrd euroa, sii­hen pääl­le Alv 1,16 Mrd euroa eli pyö­ris­täen 4 Mrdia euroa.

    Ole­tuk­se­na täl­le kysy­myk­sel­le on, että “Ber­ne­rin” ideoi­ma “mus­ta laa­tik­ko” esi­tys, jos­sa tie­tyt edel­lä­kä­vi­jä star­tup- yri­tyk­set pää­se­vät verot­ta­jan pai­kal­le peri­mään mak­su­ja autoi­li­joil­ta on lopul­li­ses­ti kuo­pat­tu ja haudattu.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei ole rajoi­tet­tu mil­lään taval­la. Kaa­vas­sa on paik­ko­jen mini­mi­mää­rä. Paik­ko­ja saa raken­taa kuin­ka pal­jon halu­aa. Kukaan ei ole halun­nut raken­taa enem­pää kuin kaa­va vaatii.

    Tot­ta­kai, kos­ka Suo­mes­sa raken­ne­taan täl­lä het­kel­lä vain gryn­de­ri­ra­hoit­tei­sia ker­ros­ta­lo­ja. Gryn­de­ri mak­si­moi tuo­ton raken­ta­mal­la lii­an vähän paikkoja.

    Kun tätä ver­ra­taan oma­ko­ti­tuo­tan­toon, niin har­vas­sa ovat ne oma­ko­ti­ta­lot, jois­sa ei ole kah­ta paik­kaa tallissa/katoksessa. Kol­me, nel­jä­kin paik­kaa on ihan nor­maa­li ja noi­den lisäk­si on yleen­sä aina­kin pari paik­kaa vieraille.

    Gryn­de­rin lain mukai­nen tavoi­te ei ole raken­taa asiak­kaal­le toi­mi­via asun­to­ja, vaan mak­si­moi­da tuot­to. Auto­pai­kat eivät ole ainoa kär­si­jä. Pois jäte­tään myös varas­to­ti­lat, vaa­te­kaa­pit ja talon­mie­he­na­sun­not. Lii­ke­ti­lat myy­dään ulos, ne eivät jää yhtiön omis­tuk­seen. Jne.

    1. Kal­le. Pidät­kä siis asun­non osta­jaa täy­te­nä type­ryk­se­nä. Mik­si grynder4in kan­nat­tai­si raken­taa toi­mi­ma­ton asunto

        vain kiusa­tak­seen osta­jaa. Jos osta­ja pitää auto­paik­kaa 50 000 euron arvoi­se­na, hän tie­tys­ti ostaa sen ja gryn­de­ri saa sii­tä­kin oman­sa pois. Gryn­de­rit kui­ten­kin valit­ta­vat, ettei­vät nämä pakol­li­set auto­pai­kat­kaan mene kau­pak­si lähel­le­kään omakustannushintaan.
  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le. Pidät­kä siis asun­non osta­jaa täy­te­nä typeryksenä… 

    Asun­non osta­ja voi olla type­ryk­siä, tilas­tol­li­ses­ti hekin asu­vat jos­sain 🙂 mut­ta muu­ta­man asun­non elä­mä­ni aika­na osta­nee­na voin vakuut­taa, että kaik­ki asun­non osta­jat ovat vaih­toeh­dot­to­mia. Suo­mes­sa raken­ne­taan ker­ros­ta­lo­koh­tei­ta käy­tän­nös­sä vain gryn­de­ri­ra­hoi­tuk­sel­la. Osa­keyh­tiö­lain mukaan yhtiön ainoa tavoi­te on tuot­taa voit­toa omis­ta­jil­leen. Asuk­kaan tar­peet eivät ole etusijalla.

    Ennen sotia asun­to­ra­hoi­tus Suo­mes­sa oli ter­veel­lä poh­jal­la. Raken­nus­lii­ke ja rahoi­tus oli eriy­tet­ty. Suu­ria­kin kivi­ta­lo­ja raken­net­tiin niin, että asun­non osta­ja pys­tyi vai­kut­ta­maan tulok­seen, mm. tal­lien ja toi­mi­ti­lo­jen määrään. 

    Kun auto­pai­kas­ta pyy­de­tään 50 000 €, niin voi vain sanoa, että kate on koh­dal­laan. Paik­ko­ja teh­dään lii­an vähän, jot­ta kate saa­daan koh­dal­leen. Fik­su raken­taa 1/2 tar­vit­ta­vis­ta pai­kois­ta, jos sil­lä saa­daan hin­ta hilat­tua tuo­hon tasoon. Tosin sum­man voi­si pur­kaa ja poh­tia, kenen kate täs­sä nyt on koh­dal­laan. Kär­si­jä on joka tapauk­ses­sa asia­kas, jos­ta tulee asu­kas, kuntalainen.

    1. Kal­le. Vaih­da auto­paik­ka vaik­ka par­vek­keek­si niin huo­maat, kuin­ka epä­loo­gi­nen päät­te­ly­si on. Kos­ka asuk­kaat halua­vat asun­to­ja, jois­sa pn par­ve­ke, nii­tä kan­nat­taa raken­taa lii­an vähän, jot­ta sai­si par­vek­kees­ta hyvän hin­nan. Uskottavaa?
      Kyl­lä gryn­de­ri raken­taa auto­paik­ko­ja mie­lel­lään, jos joku niis­tä mak­saa, mut­ta ei tie­ten­kään tap­piok­seen kuin kaa­van pakot­ta­ma­na. Kal­lii­ta ne ovat tii­viis­ti raken­ne­tuil­la alueil­la. Haja-asu­tusa­lueil­la ne tie­tys­ti ovat hal­po­ja, kos­ka auto mah­tuu park­ki­ruu­tuun maan päälle.

  83. ark­ki­teh­ti: Yksi vaih­toeh­to voi­si olla suk­si­bok­sin (tai perä­kär­ryn…) kal­tai­nen vuo­krat­ta­va lisä­akus­to, joka lyö­täi­siin auton katol­le tar­vit­taes­sa mök­ki­mat­kaa var­ten, ja jon­ka voi­si vaih­taa huol­toa­se­mal­la vas­taa­vaan täy­teen ladat­tuun paket­tiin. Auton var­si­nai­sen akun voi­si sil­loin opti­moi­da hel­pom­min sitä var­si­nais­ta pää­käyt­tö­tar­koi­tus­ta var­ten, eli parin­kym­me­nen kilo­met­rin päi­vit­täi­seen kaupunkiajoon.

    Tes­lan akku­pa­ket­ti pai­naa 950 kg. Vai­ka­pa E‑sarjan Mer­sun katol­le saa kai lait­taa enin­tään 100 kg. Perä­kär­rys­sä on enem­män rea­lis­mia, mut­ta useim­mil­la autoil­la mak­si­mi­pai­no perä­kär­ryn las­til­le on 400–500 kg. Sen kans­sa tulee sit­ten 80 kh/h kat­to­no­peus Suo­men teil­lä. Ame­rii­kas­sa rekat­kin pai­ne­le­vat 110–120 vauhtia.

    Täys­säh­kö­au­to­jen läpi­lyön­ti tar­vit­see akku­tek­no­lo­gian harp­pauk­sen, jota on odo­tet­tu jo kym­me­niä vuo­sia. Tes­la­kaan ei ole juu­ri uut­ta tähän asi­aan tuo­nut, akuil­la on edel­leen pai­noa liikaa.

    Oma hevos­veik­kauk­se­ni on ladat­ta­vat hybri­dit kun­han hin­nat vie­lä hal­pe­ne­vat tai val­tio alkaa tuke­maan han­kin­taa. Suu­rin osa arkia­jos­ta säh­köl­lä ja tar­vit­taes­sa riip­pu­mat­to­muus latausverkostosta.

  84. Eikö Hel­sin­ki mai­nos­ta­nut kau­ko­läm­mön hyö­ty­suh­teek­si perä­ti 70% kun tuot­taa säh­kö­ener­gi­aa ja läm­pöä. Ben­saa­uto tuot­ta­nee 30% käyt­tö­voi­maa ja lisäk­si läm­mi­ty­se­ner­gi­aa. Kai­pa tuos­ta hyö­ty­suh­de nousee reippaasti.
    Muis­tan luke­nee­ni, että joku suo­ma­lai­nen kek­si kei­non hajot­taa aurin­gon­va­lol­la suo­raan hii­li­diok­sii­di pol­tet­ta­vak­si kaa­suk­si. Oli­si oiva kek­sin­tö. Voi­ko olla totta.

    1. CHP-lai­tok­sen hyö­ty­suh­de on 90 %, jos­ta 30 % säh­köä ja 60 % läm­pöä. 10 % menee hara­koil­la. Maa­kaa­su­voi­ma­las­sa säh­kön ja läm­mön suh­teet mene­vät päinvastoin.

  85. Kal­le: mut­ta anne­taan mark­ki­noi­den päät­tää, tulee­ko sii­tä vie­lä jos­kus kyp­sä tek­no­lo­gia laa­jem­min käytettäväksi.

    Tämä asia pää­te­tään Brys­se­lis­sä sii­nä mie­les­sä, että aika­ta­lu pakot­taa toi­mi­maan val­tion joh­dol­la auto­jen pääs­tö­jen vähennyksessä. 

    Jotain radi­kaa­lia oli­si teh­tä­vä pian, mut­ta mitä, kun val­tiol­ta on ollut vuo­si­kau­det ns. rahat lop­pu ja kan­sa­kin on ollut köyh­ty­mään päin kym­me­ni­sen vuot­ta? Säh­kö­au­tot eivät ole kal­leu­ten­sa vuok­si ratkaisu. 

    Kun­han vain saa­tai­siin ihmi­set liik­ku­maan vähem­män var­sin­kin omal­la autol­la ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö­as­te parem­mak­si. Sel­lais­ta­han Ber­ner kai yrit­ti, mut­ta ehdo­tus ammut­tiin alas. Mut­ta jos jotain ihmeel­lis­tä ei kek­si­tä, kai se ehdo­tus koh­ta nousee kuolleista.

  86. TA: Tämä asia pää­te­tään Brys­se­lis­sä sii­nä mie­les­sä, että aika­ta­lu pakot­taa toi­mi­maan val­tion joh­dol­la auto­jen pääs­tö­jen vähennyksessä.

    Miten se pakot­taa toi­mi­maan? Tus­kin­pa Euroop­pa ajaa kan­sa­lais­ten liik­ku­mi­sen ja talou­den alas sik­si, että Brys­se­lis­sä päätetään.

    Lie­nee­kö tämä taas nii­tä jut­tu­ja, jot­ka Suo­mi tul­kit­see pak­ko­na, mut­ta monet muut eivät?

  87. Sep­po Vil­ja­kai­nen:
    Meil­le on ker­rot­tu säh­kö­au­to­jen hal­pe­ne­van ja tehos­tu­van tulevaisuudessa.

    Tätä kaik­ki vaan hokee. Osa sen takia että kuu­los­tai­si joten­kin päte­väl­tä ja uskot­tal­ta. Juu­ri­kaan fak­to­ja ja subs­tans­sia tuon jat­ku­van kuo­ro­ho­ke­man taak­se ei kui­ten­kaan kät­key­dy eikä nii­tä kysyt­täes­sä kos­kaan löydy.

    Jot­kut ovat yrit­tä­neet argu­men­toi­da tämän asian puo­les­ta mut­ta ne yri­tyk­set ovat olleet hyvin löy­hiä ja kevyt­pe­rus­tai­sia, lähin­nä pika­na net­ti­surf­fai­lu­tuo­kion jäl­keen löy­det­ty­jä joi­tain uutis­link­ke­jä jois­ta ei asian todel­li­sia läh­tei­tä ole edes ollut saatavilla.

  88. Kal­le: Kun auto­pai­kas­ta pyy­de­tään 50 000 €, niin voi vain sanoa, että kate on koh­dal­laan. Paik­ko­ja teh­dään lii­an vähän, jot­ta kate saa­daan koh­dal­leen. Fik­su raken­taa 1/2 tar­vit­ta­vis­ta pai­kois­ta, jos sil­lä saa­daan hin­ta hilat­tua tuo­hon tasoon. 

    Kai­ken jär­jen mukaan tuon pitäi­si toi­mia myös sau­no­jen ja itsea­sias­sa var­maan myös nii­den asun­to­jen­kin koh­dal­la. Tai jos jät­tää vaik­ka­pa joka toi­ses­ta asun­nos­ta keit­tiön koko­naan pois, voi vaa­tia hir­vei­tä sum­mia niis­tä jäljelläolevista.

    Ei kuu­los­ta sil­tä että tuo ihan näin toimisi.

  89. Ihan eivät vis­siin 60% lupaa läm­mön osuu­dek­si ja koko­nais­hyö­ty­suh­de tai­taa pik­kai­sen alle 90% jäädä.

    Pal­jon­ko oli­si läm­mön hyö­ty­suh­de, jos otet­tai­siin siir­to­hä­vik­ki huo­mioon? Tämä on var­mas­ti tie­dos­sa, kun sel­väs­ti tie­de­tään mitä tuo­te­taan ja mitä laskutetaan.

  90. Jani Ikä­val­ko: Tätä kaik­ki vaan hokee. Osa sen takia että kuu­los­tai­si joten­kin päte­väl­tä ja uskot­tal­ta. Juu­ri­kaan fak­to­ja ja subs­tans­sia tuon jat­ku­van kuo­ro­ho­ke­man taak­se ei kui­ten­kaan kät­key­dy eikä nii­tä kysyt­täes­sä kos­kaan löydy.

    Jot­kut ovat yrit­tä­neet argu­men­toi­da tämän asian puo­les­ta mut­ta ne yri­tyk­set ovat olleet hyvin löy­hiä ja kevyt­pe­rus­tai­sia, lähin­nä pika­na net­ti­surf­fai­lu­tuo­kion jäl­keen löy­det­ty­jä joi­tain uutis­link­ke­jä jois­ta ei asian todel­li­sia läh­tei­tä ole edes ollut saatavilla.

    Säh­kö­au­to­jen akku­jen hin­nat ovat tip­pu­neet noin 80% kuu­des­sa vuo­des­sa. Tot­ta kai myös muut kus­tan­nuk­set ovat las­ke­neet, kun ollaan pääs­ty mas­sa­tuo­tan­toon tai sen kynnykselle. 

    Mut­ta, jos ymmär­sin oikein, tämä ei siis mie­les­tä­si vai­ku­ta säh­kö­au­to­jen hintaan?

  91. Blo­gis­tin kans­sa samaa miel­tä ben­sa-ase­mil­le sijoi­tet­ta­vien lataus­pis­tei­den “jär­ke­vyy­des­tä”.

    Pilo­toin­ti paras­ta aloit­taa mis­sä säh­kö­au­to­ja on, eli suu­ret kau­pun­git ja nii­den lie­peil­lä ole­vat kaup­pa­kes­kuk­set, kir­jas­tot, uima­hal­lit (esim).

    Pank­ki­kort­ti latauspisteeseen(kuten ben­sa-ase­mil­la) ja ener­gi­aa autoon sal­don mukaan ja vaik­ka uimaan sil­lä välin.
    (Tämä­hän se tule­vai­suus lie­nee 5–10 vuo­den kulut­tua ja ko. auto­säh­kön hin­taan on lei­vot­tu sisään joku energia‑, moot­to­ri­säh­kö­ve­ro, kos­ka val­tion bud­jet­ti ja eri­to­ten tulopuoli)

    Vai kuvit­te­lee­ko joku, että “auto­säh­kö” tuot­taa tule­vai­suu­des­sa suh­tees­sa bensaan/ die­se­liin vähem­män veroeu­ro­ja val­tiol­le kuin nykyi­nen polt­toai­ne­ve­ro­tuot­to alveineen.
    (mut­ta sen aika ei ole vie­lä kos­ka Laf­fer ja käyrät)

    Hevos­mies­ten tie­to­toi­mis­ton mukaan muu­ten akku­tek­no­lo­gias­sa on saa­vu­tet­tu läpi­mur­to jo muu­ta­ma vuo­si sit­ten MUTTA paten­tit ovat OPEC:in kassakaapissa.…he mak­soi­vat eniten.….

  92. Ft maa­il­mal­ta:
    Ihan eivät vis­siin 60% lupaa läm­mön osuu­dek­si ja koko­nais­hyö­ty­suh­de tai­taa pik­kai­sen alle 90% jäädä.

    Pal­jon­ko oli­si läm­mön hyö­ty­suh­de, jos otet­tai­siin siir­to­hä­vik­ki huo­mioon? Tämä on var­mas­ti tie­dos­sa, kun sel­väs­ti tie­de­tään mitä tuo­te­taan ja mitä laskutetaan.

    Tar­koil­la luvuil­la ei ole kovin suur­ta mer­ki­tys­tä, kos­ka jo suu­ruus­luok­ka­tar­kas­te­lul­la voi tode­ta CHP:n yli­voi­mai­sek­si. Suo­men ilmas­to­ys­tä­väl­li­sin teko oli­si lisä­tä Hel­sin­gin maa­kaa­su­yh­teis­tuo­tan­toa, mut­ta yhtei­sen edun nimis­sä mak­sa­ji­na sai­si toki olla muut tahot kuin hel­sin­ki­läi­set kau­ko­läm­mit­tä­jät. Kel­vot­to­man osaop­ti­moin­nin seu­rauk­se­na koko yhteis­tuo­tan­to uhkaa lop­pua Hel­sin­gis­tä. Ilmas­to kär­sii, viher­vou­hot­ta­jat riemuitsevat.

  93. Sylt­ty: Kai­ken jär­jen mukaan tuon pitäi­si toi­mia myös sau­no­jen ja itsea­sias­sa var­maan myös nii­den asun­to­jen­kin kohdalla…

    Seli­tä minul­le, mil­lä muul­la pys­tyy auto­pai­kal­le luo­maan noin tol­kut­to­man kat­teen? Se kenen pus­siin kate solah­taa oli­si myös mielenkiintoista.

    1. Ei pys­ty muo­dos­ta­maan mitään tol­ku­ton­ta katet­ta. Pysä­köin­ti­ti­lan lait­ta­mi­nen talon alle on tol­kut­to­man kal­lis­ta. Se menee usein myös poh­ja­ve­si­ra­jan ala­puo­lel­le. Tämä on tii­viin raken­teen ongel­ma, jos­sa maan­pääl­li­nen pysä­köin­ti ei tule kysee­seen ja jos­sa myös pysä­köin­ti­ta­lo tulee kal­liik­si, kos­ka se syr­jäyt­tää yhden asuin­ta­lon, jon­ka raken­nusoi­keus saat­taa mak­saa 2000 €/neliö.
      Jos Kal­le osaa raken­taa pysä­köin­ti­pai­kat hal­vem­mal­la, hän voi­si teh­dä omai­suu­den raken­nusa­lan yrittäjänä.

  94. Ode,
    Suo­mes­sa siir­ryt­tiin 220 vol­tis­ta 230 volt­tiin vuo­si­na 1988–1995.
    Siir­ry sinäkin!

  95. uusi kas­vo tääl­lä: Hevos­mies­ten tie­to­toi­mis­ton mukaan muu­ten akku­tek­no­lo­gias­sa on saa­vu­tet­tu läpi­mur­to jo muu­ta­ma vuo­si sit­ten MUTTA paten­tit ovat OPEC:in kassakaapissa….he mak­soi­vat eniten…..

    Ihan kaik­kea ei pidä uskoa, mitä kau­pun­gil­la ker­ro­taan. Kenel­lä­kään ei voi olla hal­lus­saan salais­ta patent­tia. Patent­ti on jul­ki­nen sekä sen osal­ta, kuka sen omis­taa, että eri­tyi­ses­ti sen osal­ta, mitä on paten­toi­tu. Kek­sin­tö pitää doku­men­toi­da huolellisesti.
    Jos tuol­lai­nen kek­sin­tö oli­si “Opecin kas­sa­kaa­pis­sa”, mut­ta siis jul­ki­se­na, sii­tä ehkä puhut­tai­siin ylei­sem­min. Lisäk­si oli­si aika suu­ria teol­li­suus­po­liit­ti­sia vai­ku­tuk­sia tie­dol­la, että on ole­mas­sa mul­lis­ta­va akku­tek­no­lo­gia, joka on kenen tahan­sa vapaas­ti käy­tet­tä­vis­sä 20 vuo­den kulut­tua. Akkui­hin liit­ty­vä tut­ki­mus oli­si hylän­nyt van­hat rat­kai­sut, ja kes­kit­tyi­si hio­maan tätä vaih­toeh­toa, jot­ta sit­ten kah­den kym­me­nen vuo­den kulut­tua, kun oma akku­teh­das käyn­nis­tyy, se teki­si mah­dol­li­sim­man hyvää kamaa.

  96. Veik­ko Kek­ko­nen: mut­ta yhtei­sen edun nimis­sä mak­sa­ji­na sai­si toki olla muut tahot kuin hel­sin­ki­läi­set kaukolämmittäjät.

    Var­mas­ti. Eläm­me­hän enem­mis­tön tai suu­rim­man vähem­mis­tön tyran­nias­sa l. demo­kra­tia. Maa­il­man pelas­ta­mi­sen kans­sa ei näil­lä jutuil­la ole­kaan enää mitään teke­mis­tä. Lop­pu on var­ma. Joko maa­il­man tai demokratian.

  97. TA: Säh­kö­au­to­jen akku­jen hin­nat ovat tip­pu­neet noin 80% kuu­des­sa vuo­des­sa. Tot­ta kai myös muut kus­tan­nuk­set ovat las­ke­neet, kun ollaan pääs­ty mas­sa­tuo­tan­toon tai sen kynnykselle. 

    Mut­ta, jos ymmär­sin oikein, tämä ei siis mie­les­tä­si vai­ku­ta säh­kö­au­to­jen hintaan?

    100km ajo­mat­kat on muut­tu­neet joo parik­si sadak­si, ja pak­ka­sel­la takai­sin sadak­si. Auton­val­mis­ta­jat­han eivät vie­lä­kään tee voit­toa säh­kö­au­toil­la vaan nämä on vain ima­go­veh­kei­tä jois­ta toi­voi­taan että kukaan ei nii­tä ostaisi.

    Kun­han tulee 500km ajo­mat­kat ja sel­lai­nen rehel­li­ses­ti val­mis­tet­tu auto jol­la auton­val­mis­ta­ja­kin tekee voit­toa ja auto mak­saa sii­nä 20 000e, eli sama kuin 1.2 octa­viat ja Corol­lat, niin hyvä on. Sitä ennen tur­ha haa­veil­la mistään.

    1. Voi tie­tys­ti käy­dä niin, että polt­to­ri­moot­to­ri­au­tol­la saa ajaa maa­seu­dul­la, mut­ta ei kau­pun­geis­sa. Aika moni kau­pun­ki har­kit­se tätä, tarj­koi­tuk­se­na aloit­taa dieselhenkilöautoista.

  98. Mene­mät­tä nyt sen enem­pää hevos­mies­ten uutis­toi­mis­ton tie­to­jen varaan, niin tois­tai­sek­si maa­pal­loa pyö­rit­tää öljy, johon kaik­ki toiminta/ talous perustuu.

    Jos joku (on kek­si­nyt jo?) tämän vuo­si­tu­han­nen Tesla/ Eins­tein rat­kai­see säh­kön varas­toin­tiin liit­ty­vän ongel­man, niin uskal­lan väit­tää, että kysei­sen neron pitää teh­dä Snow­de­nit jos aikoo jul­kais­ta ko. fysiikka/ kemia kaavan.

    Se kun tar­koit­tai­si uut­ta maa­il­man­jär­jes­tys­tä ja käy­tän­nös­sä mel­kein ilmais­ta ener­gi­aa (=aurin­ko).

    Seu­rauk­set oli­si­vat ver­rat­ta­vis­sa sii­hen kun homo sapiens tms. kek­si tulen.

  99. uusi kas­vo tääl­lä:
    Mene­mät­tä nyt sen enem­pää hevos­mies­ten uutis­toi­mis­ton tie­to­jen varaan, niin tois­tai­sek­si maa­pal­loa pyö­rit­tää öljy, johon kaik­ki toiminta/ talous perustuu.

    Jos joku (on kek­si­nyt jo?) tämän vuo­si­tu­han­nen Tesla/ Eins­tein rat­kai­see säh­kön varas­toin­tiin liit­ty­vän ongel­man, niin uskal­lan väit­tää, että kysei­sen neron pitää teh­dä Snow­de­nit jos aikoo jul­kais­ta ko. fysiikka/ kemia kaavan.

    Se kun tar­koit­tai­si uut­ta maa­il­man­jär­jes­tys­tä ja käy­tän­nös­sä mel­kein ilmais­ta ener­gi­aa (=aurin­ko).

    Seu­rauk­set oli­si­vat ver­rat­ta­vis­sa sii­hen kun homo sapiens tms. kek­si tulen.

    Ei tuu­li­me­taa­nis­sa ja aurin­ko­me­taa­nis­sa mitään ihmeel­lis­tä ole. Se on kek­sit­ty ja sitä toteu­te­taan jo par­hail­laan. Uut­ta maa­il­man­jär­jes­tys­tä ei tul­lut — kii­tos politiikan.

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi tie­tys­ti käy­dä niin, että polt­to­ri­moot­to­ri­au­tol­la saa ajaa maa­seu­dul­la, mut­ta ei kau­pun­geis­sa. Aika moni kau­pun­ki har­kit­se tätä, tarj­koi­tuk­se­na aloit­taa dieselhenkilöautoista. 

    Jos nyt kui­ten­kin pysy­tään rea­li­tee­teis­sä, maa­il­mas­sa myy­tiin vii­me vuon­na 88,1 mil­joo­naa autoa, jois­ta 775000 oli säh­kö­au­to­ja. Auto­jen myyn­ti kas­voi 4,8 % eli 4,2 mil­joo­nal­la autolla. 

    Tänä vuon­na säh­kö­au­to­jen myyn­ti on arviol­ta 1,0 — 1,2 mil­jo­naa autoa. Se on rei­lu pro­sent­ti auto­myyn­nis­tä ja pal­jon pie­nem­pi luku kuin auto­jen myyn­nin kas­vu. Säh­kö­au­to­jen nopean leviä­mi­sen tiel­lä on myös akkuon­gel­ma. Akku­jen tuo­tan­to ei pys­ty kas­va­maan kovin nopeas­ti, kun tar­vit­ta­vat volyy­mit ovat niin val­ta­via ja raa­ka-aineet vähän kal­liis­ti han­kit­ta­via tar­vit­ta­vis­sa mää­ris­sä. Koh­tuu­hin­tai­sen Litiu­min saa­ta­vuus ja akku­jen hin­ta yli­pään­sä on iso ongel­ma, kun säh­kö­au­to­jen uutuu­den­vie­hä­tys kato­aa, mas­sa­mark­ki­nois­sa menes­tyäk­seen säh­kö­au­to­jen pitäi­si olla hin­nal­taan hyvin kil­pai­lu­ky­kyi­siä polt­to­moot­to­ri­au­to­jen kanssa. 

    Jos ja kun säh­kö­au­to­jen tar­vit­se­ma lisä­säh­kö tuo­te­taan pää­osin fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la ja säh­kö­au­to­jen val­mis­tus kulut­taa polt­to­moot­to­ri­au­to­ja enem­män säh­kö­au­to­jen ympä­ris­tö­ta­se ei ole mah­dot­to­man hyvä suh­tees­sa polt­to­moot­to­ri­au­toi­hin, var­sin­kin kun säh­kö­au­to pai­naa paljon.

    Toki säh­kö­au­to­jen osuus kas­vaa, mut­ta kas­vu on toden­nä­köi­ses­ti tämän het­ken buu­min jäl­keen aika koh­tuul­li­sen mal­til­lis­ta jon­kin aikaa, kun kas­vul­le on niin pal­jon käy­tän­nön estei­tä. Toki voi­ma­kas öljyn hin­nan nousu öljy­va­ran­to­jen hitaan lop­pu­mi­sen tai niu­ken­tu­mi­sen vuok­si on jos­sain vai­hees­sa kehi­tyk­sen nopeuttaja.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi tie­tys­ti käy­dä niin, että polt­to­ri­moot­to­ri­au­tol­la saa ajaa maa­seu­dul­la, mut­ta ei kau­pun­geis­sa. Aika moni kau­pun­ki har­kit­se tätä, tarj­koi­tuk­se­na aloit­taa dieselhenkilöautoista.

    Die­sel­moot­to­ri on tur­haan demo­ni­soi­tu. Die­sel-peri­aa­te nyt vain on ener­gia­te­hok­kaam­pi kuin otto-peri­aa­te. Die­sel-moot­to­riin voi lait­taa myös kaa­su­lait­teis­ton ja sil­loin pääs­töt ovat aikas pie­niä. Täl­lai­sia hybri­de­jä on ras­kaas­sa kalus­tos­sa ollut aiko­ja sit­ten. Mä vähän luu­len, että auto­teh­tail­la on pal­jon­kin pii­los­sa ole­vaa kehi­tys­työ­tä, mut­ta uusien inno­vaa­tioi­den estee­nä on yleen­sä joku bes­serwis­ser poliitikko.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi tie­tys­ti käy­dä niin, että polt­to­ri­moot­to­ri­au­tol­la saa ajaa maa­seu­dul­la, mut­ta ei kau­pun­geis­sa. Aika moni kau­pun­ki har­kit­se tätä, tarj­koi­tuk­se­na aloit­taa dieselhenkilöautoista.

    Kes­kieu­roo­pal­lai­se­sa kat­sann­osa koko Suo­mi, mukan­lu­kien Hel­sin­gin seu­dun ns. met­ro­po­lia­lue ei oel muu­ta kuin maa­seu­tua. Hesas­sa on ilman suh­teen joi­a­kin han­ka­lia päi­viä vuo­des­sa (pois­lu­kien katuo­ö­ly). Muu­ten frree­si meri­tuu­li pitää ilman ver­ra­ten raikkaana.

  103. Maa­il­man suu­rin öljyn­tuot­ta­ja­maa Sau­di-Ara­bia muu­ten inves­toi öljyyh­tiön­sä Aramcon rahoil­la ydin­voi­maa 17gigawatin ver­ran ja AURINKOVOIMAA 40 gigawa­tin ver­ran vuo­teen 2040 mennessä.

    Lie­kö akku­tek­no­lo­gi­aa sau­deil­la kas­sa­kaa­pis­saan mut­ta kun tuo­ta öljyä riit­tää vie­lä tois­tai­sek­si niin men­nään perin­tei­sel­lä raha­sam­mol­la eteenpäin…

    Tämä täs­tä. Kar­ka­si lataus­pi­teis­tä vähän kauaksi.

  104. uusi kas­vo tääl­lä:
    Jos joku (on kek­si­nyt jo?) tämän vuo­si­tu­han­nen Tesla/ Eins­tein rat­kai­see säh­kön varas­toin­tiin liit­ty­vän ongel­man, niin uskal­lan väit­tää, että kysei­sen neron pitää teh­dä Snow­de­nit jos aikoo jul­kais­ta ko. fysiikka/ kemia kaavan.

    Andrea Ros­sin LERN lait­teen E‑Catin uusi ver­sio, antaa toi­voa, että mitään akku­va­ras­to­ja ei tule­vai­suu­des­sa tar­vi­ta. COP on sitä luok­kaa, että säh­kö voi­daan gene­roi­da suo­raan. Loka­kuus­sa Ros­si aikoo demo­ta lai­tet­ta jul­ki­ses­ti Ruot­sis­sa ja USAs­sa. Näin hän on luvan­nut ennen­kin, mut­ta nyt alkaa olla jo uskot­ta­vuu­den takia vii­mei­set het­ket sitä esi­tel­lä. Lait­teen toi­min­nan teo­reet­tis­ta poh­jaa hän tut­kii mm. Upp­sa­lan yli­opis­ton toh­to­ri­kou­lu­tet­ta­van Carl-Oscar Gull­strö­min kans­sa. Vii­mei­sin pape­ri aihees­ta (jos joku sii­tä jota­kin ymmärtää):
    https://arxiv.org/pdf/1703.05249.pdf

  105. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sak­san maa­kaa­su­ver­kos­sa ei ole muu­ta kuin venä­läis­tä maakaasua

    Menee pää­teks­tin ohi, mut­ta olen oma­na tykö­nä­ni mie­tis­kel­lyt, mihin Sak­sa tar­vit­see jat­ku­vas­ti lisää kaasua.

    Lie­nee­kö syy­nä pers­siil­leen men­nyt Energiewende ?

    https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

    Tuol­ta näkyy Sak­saan asen­net­tu sähköteho . 

    Tuuli/Aurinkotehoa on hulp­peat 100 GW ( Suo­mes­sa n. 1,5 GW) . Sak­san nor­mi­te­hon tar­ve on n. 90 GW .
    Onko Sak­sa pys­ty­nyt sul­ke­maan fos­sii­li­sia lai­tok­si­aan tuuleen/aurinkoon teh­ty­jen mas­sii­vis­ten panos­tus­ten takia , ei . 

    Hir­vit­tä­vää ydin­voi­maa on kyl­lä ajet­tu alas n. 8 GW , mut­ta kos­ka tätä perus­voi­maa EI VOI kor­va­ta sat­tu­ma­voi­mal­la ( tuuli/aurinko), ikä­vä kyl­lä, on se kor­vat­tu lähes yhtä­suu­rel­la kaa­su­voi­man lisäyksellä.

    Ja lisää kaa­sua Sak­sa tar­vit­see, jos se jär­jet­tö­myy­des­sään pitää kiin­ni ydin­voi­ma­lai­tos­ten­sa alas­ajos­ta, ikä­vä kyllä.

  106. uusi kas­vo tääl­lä:
    Maa­il­man suu­rin öljyn­tuot­ta­ja­maa Sau­di-Ara­bia muu­ten inves­toi öljyyh­tiön­sä Aramcon rahoil­la ydin­voi­maa 17gigawatin ver­ran ja AURINKOVOIMAA 40 gigawa­tin ver­ran vuo­teen 2040 mennessä.

    Lie­kö akku­tek­no­lo­gi­aa sau­deil­la kas­sa­kaa­pis­saan mut­ta kun tuo­ta öljyä riit­tää vie­lä tois­tai­sek­si niin men­nään perin­tei­sel­lä raha­sam­mol­la eteenpäin…

    Tämä täs­tä. Kar­ka­si lataus­pi­teis­tä vähän kauaksi.

    Suo­mes­sa tuo nimel­lis­te­ho 40 GW aurin­ko­voi­maa tar­koit­tai­si n. 4 GW todel­lis­ta kes­ki­mää­räis­tä vuo­tuis­ta tehoa. Var­maan­kin Sau­deis­sa kor­keamp­pi . mut­ta jää­nee huo­mat­ta­vas­ti alle 50%:n ?

    Ongel­ma ei ole tuo “kapa­si­tee­ti­ker­roin” vaan auringon/tuulen satun­nai­suus ja varas­toin­nin puute .

    Edel­li­ses­sä kom­men­tis­sa­ni ollut link­ki Sak­san sähk­te­hoi­hin ker­too, että Sak­sas­sa on hulp­peat 41,76 GW aurin­ko­te­hoa asen­net­tu­na , mut­ta yhtään fos­sii­lis­ta voi­ma­laa ei voi­da sul­kea vaik­ka tuo­ta tehoa oli­si 417,6 GW , ikä­vä kyllä .

  107. Perus­ky­sy­mys on, mikä sii­nä säh­kö­au­tos­sa on niin tavoi­tel­ta­vaa. Jos kyse on CO2-pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­tä, niin aika hei­kos­ti “most bang for the buck” täs­sä toteu­tuu. Var­sin­kin, kun kat­so­taan, mil­lä se säh­kö tuo­te­taan. Ihan ver­tai­lun vuok­si, sak­sa­lai­set kor­vaa­vat samaan aikaan pääs­tö­tön­tä ydin­voi­maa rus­ko­hii­lel­lä. Jos taas kyse on pai­kal­lis­ten pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­tä, niin sil­loin ei rek­ko­jen säh­köis­tä­mi­nen ole kovin jär­ke­vää, kun suu­rin osa käy­tös­tä on taa­ja­mien ulko­puo­lel­la. Säh­köä voi­daan tuot­taa myös polt­to­ken­noil­la ja jät­tää pai­na­vat akut pois koko­naan. Vaih­toeh­to­ja on monia. Täl­lä het­kel­lä CO2 pääs­tö­jä voi­daan vähen­tää säh­kö­au­tol­la noin vito­sen edes­tä vuo­des­sa (100 g/km, joka sekin on ylä­kan­tis­sa — 10,000 km vuo­des­sa, 1 ton­ni, hin­ta 5 euroa) . Vaik­ka ton­nin hin­ta oli­si kym­men­ker­tai­nen nykyi­seen, säh­kö­au­to­jen vero­hel­po­tuk­set jne. eivät kyl­lä ole kovin kustannustehokkaita.

    1. Nykyi­nen EU-poli­tiik­ka tekee säh­kö­au­tois­ta kan­nat­ta­via myös sitä kaut­ta, että sii­nä siir­re­tään pääs­tö­jä kan­sal­li­ses­ta kiin­tiös­tä (lii­ken­ne­polt­toai­neet) pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­le. Kans­dal­li­ses­sa kiin­tiös­sä pääs­tön “hin­ta” on jotain luok­kaa 100 €/tonni ja pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la noin 5 €/tonni. Tämä jär­jet­tö­myys toi­vot­ta­vas­ti pois­tuu jos­kus, mut­ta ei kyl­lä ihan pian.

  108. Tämä(viimeinen täs­tä) kin vies­ti kar­kaa kau­as lataus­pis­teis­tä, mut­ta: Jos joku on niin naa­ivi ja hyvä­us­koi­nen, että mah­dol­li­nen säh­kön varas­toin­ti­kaa­va on teh­ty tai tekeil­lä ja uskoo, että se pääs­tet­täi­siin jul­ki­suu­teen kaik­kien käyt­töön niin, onnek­si olkoon hyväuskoisuudesta.

    ÖLJY pyö­rit­tää maa­pal­loa ja voin men­nä takuuseen sii­tä, että öljyn­tuot­ta­jat maksaisivat/ teki­si­vät ko. kaa­vas­ta ihan mitä vain, ettei se pää­se jul­ki­suu­teen. Muu­ta­kuin asteittain.

    Jokai­nen voi aja­tel­la het­ken mitä se tar­koit­tai­si JOS oli­si teho­kas säh­kön varas­toin­ti­kaa­va: lai­vat, len­to­ko­neet, autot, koko logis­tiik­ka toi­mi­si esim. aurin­ko­säh­kön voi­mal­la muus­ta infras­ta puhumattakaan.

    Se oli­si uusi maa­il­man­jär­jes­tys jos­sa Saudit/ Usa/ Venä­jä muut öljyn­tuot­ta­ja­maat menet­täi­si­vät lii­an paljon.

    Säh­köä on nyky­tek­no­lo­gial­la saa­ta­vil­la aurin­gos­ta, vedes­tä, tuu­les­ta mut­ta AINOA ongel­ma on ettei kun­non säh­kön­va­ras­toin­ti jär­jes­tel­mää ole (mah­dol­li­ses­ti) keksitty.

    Kuvi­tel­kaa tilan­ne jos­sa vaik­ka­pa säh­kö­au­ton akku pai­naa 5kg ja toi­min­ta­sä­de 500km ja lataus kes­täi­si 10 minuuttia.

    Siir­tä­kää tuo kuvi­tel­ma lai­voi­hin, len­to­ko­nei­siin, kuor­ma-autoi­hin ja kaik­keen muu­hun mikä nykyi­sin perus­tuu ÖLJYYN.

    Not in my life.

    1. Tämä(viimeinen täs­tä) kin vies­ti kar­kaa kau­as lataus­pis­teis­tä, mut­ta: Jos joku on niin naa­ivi ja hyvä­us­koi­nen, että mah­dol­li­nen säh­kön varas­toin­ti­kaa­va on teh­ty tai tekeil­lä ja uskoo, että se pääs­tet­täi­siin jul­ki­suu­teen kaik­kien käyt­töön niin, onnek­si olkoon hyväuskoisuudesta.

      Jos aikoo saa­da sil­le patent­ti­suo­jan, se on pak­ko jul­kis­taa. Voi ottaa ris­kin, ettei paten­toi, mut­ta sii­nä on se ongel­ma, että joku (vaik­ka yri­tyk­ses­tyä yri­tyk­ses­tä kil­pai­li­jal­le karan­nut) kek­sii saman asian ja patentoi.

  109. Sep­po Vil­ja­kai­nen: Menee pää­teks­tin ohi, mut­ta olen oma­na tykö­nä­ni mie­tis­kel­lyt, mihin Sak­sa tar­vit­see jat­ku­vas­ti lisää kaasua.

    Lie­nee­kö syy­nä pers­siil­leen men­nyt Energiewende ?

    https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

    Tuol­ta näkyy Sak­saan asen­net­tu sähköteho . 

    Tuuli/Aurinkotehoa on hulp­peat 100 GW ( Suo­mes­sa n. 1,5 GW) . Sak­san nor­mi­te­hon tar­ve on n. 90 GW .
    Onko Sak­sa pys­ty­nyt sul­ke­maan fos­sii­li­sia lai­tok­si­aan tuuleen/aurinkoon teh­ty­jen mas­sii­vis­ten panos­tus­ten takia , ei . 

    Hir­vit­tä­vää ydin­voi­maa on kyl­lä ajet­tu alas n. 8 GW , mut­ta kos­ka tätä perus­voi­maa EI VOI kor­va­ta sat­tu­ma­voi­mal­la ( tuuli/aurinko), ikä­vä kyl­lä, on se kor­vat­tu lähes yhtä­suu­rel­la kaa­su­voi­man lisäyksellä.

    Ja lisää kaa­sua Sak­sa tar­vit­see, jos se jär­jet­tö­myy­des­sään pitää kiin­ni ydin­voi­ma­lai­tos­ten­sa alas­ajos­ta, ikä­vä kyllä.

    Ei aurin­ko ja tuu­li­voi­ma ole sat­tu­maa kun se Sak­sas­sa varas­toi­daan tuu­li­me­taa­nik­si ja aurin­ko­me­taa­nik­si, omaa suu­kua “kaa­su” sinulle.

    1. Ei aurin­ko ja tuu­li­voi­ma ole sat­tu­maa kun se Sak­sas­sa varas­toi­daan tuu­li­me­taa­nik­si ja aurin­ko­me­taa­nik­si, omaa suu­kua ”kaa­su” sinulle.

      Mikä­hän on terawat­ti­tun­tei­na tuon säh­köl­lä val­mis­te­tun metaa­nin mää­rä Sak­sas­sa? Jos sil­lä oli­si jotain käy­tän­nön mer­ki­tys­tä, oli­sin sii­tä var­maan­kin jo kuul­lut muus­sa­kin mie­les­sä, kuin teo­reet­ti­se­na labo­ra­to­rios­sa val­mis­tet­tu­na kokee­na. Kovin suur­ta sen teho ei voi olla, kun säh­kön hin­ta menee usein voi­mak­kaas­ti negatiiviseksi.
      Itse sinän­sä uskon, että kemial­li­nen muo­to on paras tapa varas­toi­da säh­köä, pump­pu­voi­ma­loi­den ohel­la. Päi­hit­tää akut men­nen tullen.

  110. Veik­ko Kek­ko­nen: Tar­koil­la luvuil­la ei ole kovin suur­ta mer­ki­tys­tä, kos­ka jo suu­ruus­luok­ka­tar­kas­te­lul­la voi tode­ta CHP:n yli­voi­mai­sek­si. Suo­men ilmas­to­ys­tä­väl­li­sin teko oli­si lisä­tä Hel­sin­gin maa­kaa­su­yh­teis­tuo­tan­toa, mut­ta yhtei­sen edun nimis­sä mak­sa­ji­na sai­si toki olla muut tahot kuin hel­sin­ki­läi­set kau­ko­läm­mit­tä­jät. Kel­vot­to­man osaop­ti­moin­nin seu­rauk­se­na koko yhteis­tuo­tan­to uhkaa lop­pua Hel­sin­gis­tä. Ilmas­to kär­sii, viher­vou­hot­ta­jat riemuitsevat.

    Veik­kaan, että koko ket­jua tar­kas­tel­les­sa kau­ko­läm­pö kan­nat­taa poi­mia tal­teen, jos sitä on tar­jol­la, mut­ta ei sitä var­ta­vas­ten teh­dä kannata. 

    Jos hyö­dyt 30/60, niin asiak­kaal­le säh­kös­tä jotain 95 pin­naa ja kau­ko­läm­mös­tä jos saa­daan asiak­kaal­le 75 pin­naa, niin olen hie­man posi­tii­vi­ses­ti yllättynyt. 

    Sit­ten kun huo­mioi­daan lop­pu­käyt­tä­jä. Läm­pö tuo­te­taan ilpil­lä, pil­pil­lä tai maa­läm­pö­pum­pul­la. Nykyis­ten pro­sen­tit on siel­lä 500 paik­keil­la, mut­ta oli­si­ko ka. Vaik­ka 300. Nyt toki joku valit­taa, että ver­tai­lua saa teh­dä vain suo­ra­säh­köön, mut­ta eihän kukaan käy­tä sel­lais­ta tänä päi­vä­nä. Lop­pu­käyt­tä­jän lait­teis­to­na nuo eivät edes ole sen kal­liim­pia, mitä kau­ko­läm­pö liit­ty­mä + läm­mön­vaih­din. Vaih­ti­men ver­tai­lu­kel­poi­nen hyö­ty­suh­de on max. 100

    Veik­kaan, että kau­ko­läm­mön koko­nais­hyö­ty­suh­de on sen ver­ran heik­ko, että ainoas­taan tar­jol­la ole­va yli­jää­mä kan­nat­taa ottaa tal­teen, eikä sitä kan­na­ta erik­seen tehdä

  111. https://arstechnica.co.uk/business/2017/07/german-energy-company-wants-to-build-flow-batteries-in-old-natural-gas-caverns/

    Sak­sas­sa halu­taan raken­taa kemial­li­nen vir­taus­ak­ku tyh­jäk­si pum­pa­tuis­ta maakaasutunneleista.

    Näh­tä­väk­si jää että onnis­tuu­ko se, mut­ta ihan mie­len­kiin­toi­sel­ta tuo vai­kut­taa. Koko luok­ka oli­si ei-mik­ros­koop­pi­nen, jos­kin sak­san mit­ta­kaa­vas­sa se ei yksi­nään säh­kö­verk­koa sta­bi­loi­si. Suo­mes­sa tuo oli­si jo aika mer­kit­tä­vä tekijä.

  112. Ft maa­il­mal­ta: Veik­kaan, että koko ket­jua tar­kas­tel­les­sa kau­ko­läm­pö kan­nat­taa poi­mia tal­teen, jos sitä on tar­jol­la, mut­ta ei sitä var­ta­vas­ten teh­dä kannata. 

    Jos hyö­dyt 30/60, niin asiak­kaal­le säh­kös­tä jotain 95 pin­naa ja kau­ko­läm­mös­tä jos saa­daan asiak­kaal­le 75 pin­naa, niin olen hie­man posi­tii­vi­ses­ti yllättynyt. 

    Sit­ten kun huo­mioi­daan lop­pu­käyt­tä­jä. Läm­pö tuo­te­taan ilpil­lä, pil­pil­lä tai maa­läm­pö­pum­pul­la. Nykyis­ten pro­sen­tit on siel­lä 500 paik­keil­la, mut­ta oli­si­ko ka. Vaik­ka 300. Nyt toki joku valit­taa, että ver­tai­lua saa teh­dä vain suo­ra­säh­köön, mut­ta eihän kukaan käy­tä sel­lais­ta tänä päi­vä­nä. Lop­pu­käyt­tä­jän lait­teis­to­na nuo eivät edes ole sen kal­liim­pia, mitä kau­ko­läm­pö liit­ty­mä + läm­mön­vaih­din. Vaih­ti­men ver­tai­lu­kel­poi­nen hyö­ty­suh­de on max. 100

    Veik­kaan, että kau­ko­läm­mön koko­nais­hyö­ty­suh­de on sen ver­ran heik­ko, että ainoas­taan tar­jol­la ole­va yli­jää­mä kan­nat­taa ottaa tal­teen, eikä sitä kan­na­ta erik­seen tehdä

    Kau­ko­läm­pö on yhtä rai­kas ja not­kea infra­struk­tuu­ri kuin muut­kin steam­punk-ideat. Ydin­voi­maan kyt­ket­ty­nä tiet­ty sove­lias moder­nin maa­il­man ratkaisu.

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos aikoo saa­da sil­le patent­ti­suo­jan, se on pak­ko jul­kis­taa. Voi ottaa ris­kin, ettei paten­toi, mut­ta sii­nä on se ongel­ma, että joku (vaik­ka yri­tyk­ses­tyä yri­tyk­ses­tä kil­pai­li­jal­le karan­nut) kek­sii saman asian ja patentoi.

    On tot­ta, että joku voi saa­da täl­lai­sen paten­tin, mut­ta se on muis­taak­se­ni hel­pos­ti kumot­ta­vis­sa, jos joku voi osoit­taa, että kek­sin­tö on ollut aiem­min jul­ki­ses­sa, esim. kau­pal­li­ses­sa käytössä. 

    Aika monet kek­sin­nöt jäte­tään tuon jul­ki­suus­vaa­ti­muk­sen takia patentoimatta.

  114. tuen mak­sa­ja: Die­sel­moot­to­ri on tur­haan demo­ni­soi­tu. Die­sel-peri­aa­te nyt vain on ener­gia­te­hok­kaam­pi kuin otto-peri­aa­te. Die­sel-moot­to­riin voi lait­taa myös kaa­su­lait­teis­ton ja sil­loin pääs­töt ovat aikas pie­niä. Täl­lai­sia hybri­de­jä on ras­kaas­sa kalus­tos­sa ollut aiko­ja sit­ten. Mä vähän luu­len, että auto­teh­tail­la on pal­jon­kin pii­los­sa ole­vaa kehi­tys­työ­tä, mut­ta uusien inno­vaa­tioi­den estee­nä on yleen­sä joku bes­serwis­ser poliitikko.

    Unoh­de­tin vain., että die­sel­moot­to­rin parem­pi hyö­ty­suh­de perus­tuu kor­keam­pan pala­mis­läm­pö­ti­laan, joss­sa muu­ten inak­tii­vi typ­pi­mo­le­kyy­li hajo­aa atoo­meik­si ja alkaa yhtyä hap­peen. Typin oksi­dit käöis­tääks­nei ovat suu­rin ongel­ma. Isoi­sa moot­to­reis­sa (busist jne) ne suo­da­te­taan pois. Mene­tel­mää en teidä.

  115. Mark­ku af Heur­lin: Unoh­de­tin vain., että die­sel­moot­to­rin parem­pi hyö­ty­suh­de perus­tuu kor­keam­pan pala­mis­läm­pö­ti­laan, joss­sa muu­ten inak­tii­vi typ­pi­mo­le­kyy­li hajo­aa atoo­meik­si ja alkaa yhtyä hap­peen. Typin oksi­dit käöis­tääks­nei ovat suu­rin ongel­ma. Isoi­sa moot­to­reis­sa (busist jne) ne suo­da­te­taan pois. Mene­tel­mää en teidä.

    Eikä perus­tu. Oton moot­to­ri vaa­tii suht vakaan seos­suh­teen ja se teh­dään kuris­ta­mal­la syöt­töä eli ns. kaa­su­lä­päl­lä. Die­sel saa pum­pa­ta vapaa­na, syöt­töä rajoit­ta­mat­ta ja täs­sä on se hyö­ty­suh­teen ero. Imu­puo­len pai­nees­sa. Ben­sa­ko­nees­ta on vii­me vuo­si­na saa­tu parem­pia eri­lai­sin tek­ni­sin rat­kai­suin. Mm. imu­vent­tiiin toi­min­taa on alet­tu ohjaa­maan, kun suo­ra­ruis­ku­tuis­sa on saa­tu mah­dol­li­sek­si saa­da kone käyt­täy­ty­mään atkinsmaisesti.

  116. CBG-Mono­Fuel moot­to­rien puris­tus­suh­de on 18:1 joka kor­jaa tuon hyö­ty­suh­de-eron mitä tulp­pa­moot­to­rien ja puris­tus­moot­to­rien välil­lä on — eli sinäl­lään­hän die­sel on tule­vai­suu­des­sa tarpeeton.

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mikä­hän on terawat­ti­tun­tei­na tuon säh­köl­lä val­mis­te­tun metaa­nin mää­rä Sak­sas­sa? Jos sil­lä oli­si jotain käy­tän­nön mer­ki­tys­tä, oli­sin sii­tä var­maan­kin jo kuul­lut muus­sa­kin mie­les­sä, kuin teo­reet­ti­se­na labo­ra­to­rios­sa val­mis­tet­tu­na kokee­na. Kovin suur­ta sen teho ei voi olla, kun säh­kön hin­ta menee usein voi­mak­kaas­ti negatiiviseksi.
    Itse sinän­sä uskon, että kemial­li­nen muo­to on paras tapa varas­toi­da säh­köä, pump­pu­voi­ma­loi­den ohel­la. Päi­hit­tää akut men­nen tullen.

    No se on vas­ta alka­nut Sak­sas­sa ja Suo­mes­sa­kin on lap­peen­ran­nas­sa vas­ta tut­ki­mus­kont­ti lap­peen­ran­nan yli­opis­tol­la. Las­kel­mat osoit­ta­vat joka tapauk­ses­sa että voi­tai­siin siir­tyä metaa­ni­ta­lou­teen val­jas­ta­mal­la kaik­ki myl­lyt ja panee­lit tuot­ta­maan metaa­nia ja varas­toi­da sitä kaasuverkkoon.

  118. Tätä­kään kes­kus­te­lua ei tar­vit­si­si käy­dä, jos pai­kas­ta a paik­kaan b liik­ku­vat ihmi­set älyäi­si­vät sen mitä enem­mis­tö hel­sin­ki­läi­sis­tä on jo teh­nyt: luo­pui­si­vat autois­ta ja kul­ki­si­vat omin jaloin ja jul­ki­sil­la. Autot sei­so­vat yli 90% ajas­ta käyt­tä­mät­tö­mi­nä ja 90% auto­lii­ken­tees­tä on huvia­je­luun ver­ran­nol­lis­ta toi­min­taa, jon­ka voi­si hyvin kor­va­ta edel­lä mai­ni­tuil­la liik­ku­mis­muo­doil­la ja jär­ke­väm­mäl­lä asuin­pai­kan valin­nal­la. Sen sijaan Kokoo­mus halu­aa säi­lyt­tää huvi­au­toi­lun mää­rän ennal­laan sekä teh­dä uuden nor­min ja mää­rä­tä lataus­pis­teet pakol­li­sik­si. Eikö nor­me­ja pitä­nyt nime­no­maan purkaa?

  119. Tapio: On tot­ta, että joku voi saa­da täl­lai­sen paten­tin, mut­ta se on muis­taak­se­ni hel­pos­ti kumot­ta­vis­sa, jos joku voi osoit­taa, että kek­sin­tö on ollut aiem­min jul­ki­ses­sa, esim. kau­pal­li­ses­sa käytössä.
    Aika monet kek­sin­nöt jäte­tään tuon jul­ki­suus­vaa­ti­muk­sen takia patentoimatta.

    Kyl­lä vain, kek­sin­nön täy­tyy olla kek­sin­tö, jot­ta sen voi paten­toi­da. Ei siis voi paten­toi­da jotain, jon­ka joku muu on kek­si­nyt aiem­min. Itse asias­sa ei voi paten­doi­da edes omaa kek­sin­töään, jos sen on julkaissut.

    Tämä käy jär­keen eikä mil­lään lail­la todis­ta, että jos­sain on maa­il­man ener­giaon­gel­mat rat­kai­se­va kek­sin­tö, jota vain ei patentoida. 

    On toki mah­dol­lis­ta, että sel­lai­nen jos­sain on. En kyl­lä ymmär­rä, miten moi­nen kek­sin­tö voi­tai­siin pitää salas­sa. Kaik­ki sala­lii­tot mure­ne­vat aika pian, kun­han muka­na on enem­män kuin muu­ta­ma henkilö.

  120. TA:
    On toki mah­dol­lis­ta, että sel­lai­nen jos­sain on. En kyl­lä ymmär­rä, miten moi­nen kek­sin­tö voi­tai­siin pitää salas­sa. Kaik­ki sala­lii­tot mure­ne­vat aika pian, kun­han muka­na on enem­män kuin muu­ta­ma henkilö.

    Ros­sin e‑Catia ei ole pidet­ty salas­sa, mut­ta sii­tä ei uuti­soi­da ver­tai­sar­vioi­duis­sa leh­dis­sä, kos­ka se on LERN lai­te. Ja sel­lai­set­han ei toi­mi tie­deyh­tei­sön val­ta­vir­ran mie­les­tä. Esim. tämä jätet­tiin huomiotta:

    http://www.elforsk.se/Global/Omv%C3%A4rld_system/filer/LuganoReportSubmit.pdf

    Lait­teen patentti:
    http://ecat.com/ecat-technology/ecat-patents

  121. En kyl­lä ymmär­rä, miten moi­nen kek­sin­tö voi­tai­siin pitää salas­sa. Kaik­ki sala­lii­tot mure­ne­vat aika pian, kun­han muka­na on enem­män kuin muu­ta­ma henkilö.

    Tämän­kin sivus­ton kom­men­toi­jis­ta suu­rin osa sul­ki­si suun­sa jos heil­le mak­set­tai­siin vaik­ka­pa 100 000 euroa, eli ns. salas­sa­pi­to­so­pi­mus, jon­ka yksi ehto on, että sum­ma pitää mak­saa takai­sin mikä­li joku kol­mas osa­puo­li saa sopi­muk­sen tie­toon­sa, muis­ta salas­sa­pi­to­so­pi­muk­sen ehdois­ta puhumattakaan.

    Mil­jar­dil­la eurol­la tai­taa pysyä suut tukos­sa vaik­ka vähän isom­mal­ta poru­kal­ta. Sau­deil­le ei tuot­tai­si tus­kaa mak­saa edes 10: ntä mil­jar­dia net­to­na käteen.

    Kaik­ki on sovit­ta­vis­sa, kun­han vaan sum­mat ovat tar­peek­si suu­ria. Ja sopi­muk­set alle­kir­joi­tet­tu ja yhdes­sä ymmär­ret­ty mitä sovittu.

    Kum­mas­ti muu­ten Sau­dien ydin- ja aurin­ko­voi­main­ves­toin­ti ulot­tuu vuo­teen 2040.

    Kun­han vaan nyt hei­tän ilmoil­le täm­möi­sen ajatuksen.

  122. uusi kas­vo tääl­lä: Tämän­kin sivus­ton kom­men­toi­jis­ta suu­rin osa sul­ki­si suun­sa jos heil­le mak­set­tai­siin vaik­ka­pa 100 000 euroa, eli ns. salas­sa­pi­to­so­pi­mus, jon­ka yksi ehto on, että sum­ma pitää mak­saa takai­sin mikä­li joku kol­mas osa­puo­li saa sopi­muk­sen tie­toon­sa, muis­ta salas­sa­pi­to­so­pi­muk­sen ehdois­ta puhumattakaan.

    Mil­jar­dil­la eurol­la tai­taa pysyä suut tukos­sa vaik­ka vähän isom­mal­ta poru­kal­ta. Sau­deil­le ei tuot­tai­si tus­kaa mak­saa edes 10: ntä mil­jar­dia net­to­na käteen.

    Kaik­ki on sovit­ta­vis­sa, kun­han vaan sum­mat ovat tar­peek­si suu­ria. Ja sopi­muk­set alle­kir­joi­tet­tu ja yhdes­sä ymmär­ret­ty mitä sovittu.

    Kum­mas­ti muu­ten Sau­dien ydin- ja aurin­ko­voi­main­ves­toin­ti ulot­tuu­vuo­teen 2040.

    Kun­han vaan nyt hei­tän ilmoil­le täm­möi­sen ajatuksen.

    Asian voi tie­tys­ti vuo­taa nimet­tö­mä­nä. Ei teki­si hyvää sau­dien muu­ten­kin keh­nol­le mai­neel­le, jos joku ker­toi­si, että ovat ihan vain rahan takia syök­se­mäs­sä ihmis­kun­na kata­stro­fiin jos ei perä­ti maailmanloppuun.

    Kek­sin­nön voi myös myy­dä tois­ta­mi­seen tai vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa salaa kil­pai­le­vil­le val­tioil­le tai firmoille.

    Vähän on sel­las­ta sala­liit­to­huu­haan makua tässä.

  123. Tämä­hän menee hyvään suun­taan, kun vie­lä saa­daan aurin­gon­va­lo tuot­ta­maan metaa­nia suo­raan eikä säh­kön kaut­ta. Saha­ras­ta Suo­meen metaa­nia, eläm­me­hän logis­tii­kan aika­kaut­ta. No Venä­jän hin­to­ja­kin voi kysel­lä. Tosi­aan aurin­gon­pais­te­han on Afri­kan suu­rin luon­non­va­ra. Muu­ten on sii­nä jotain mätää, kun afrik­ka­lai­nen tulee Suo­meen töi­tä kyselemään.

    1. Aika alas menee hyöä­ty­suh­de, jos säh­kö muu­te­taan ensin metaa­nik­si niin, että hii­li­diok­si ote­taan ilmas­ta eikä savu­pii­pus­ta­ja sit­ten tämä metaa­ni lii­ke-enert­giak­si auton moot­to­ris­sa. Mut­ta tie­tys­ti sil­loin, kun säh­kön hin­ta on nol­las­sa, täl­lai­nen­kin voi kannattaa.

  124. Nyt takai­sin säh­kö-oppiin. 3‑vaihevirrassa pää­jän­ni­te, eli siis vai­hei­den väli­nen jän­ni­te on 400V. Yksi­vai­he­vir­ras­sa vai­heen ja maan väli­nen vai­he­jän­ni­te on 230V.

    Pie­nin sula­ke­ko­ko mitä oma­ko­ti­ta­loon edes saa on 3x25A.
    Tuos­ta saa siis tehoa 400V*25A*3 30KW. Tuo 25A on myös se sula­ke­ko­ko joka riit­tää nor­maa­liin oma­ko­ti­ta­loon ihan erinomaisesti.

    Siis, jos raken­ne­taan 3pl 30KW lataus­a­se­mia se on sama kuin jos raken­ne­taan kol­me oma­ko­ti­ta­loa. Jos raken­ne­taan 3kpl 50KW lataus­pis­tei­tä se on sama kuin jos raken­net­tai­siin vii­si oma­ko­ti­ta­loa. Sen­ver­ran har­vas­sa Suo­mes­sa on huol­toa­se­mia on että ihme on säh­kö­verk­ko ei kes­tä vii­den oma­ko­ti­ta­lon lisäys­tä ilman suur­ta vahvistamista.

    Ihan toi­nen asia on että tie­ten­kin lataus­a­se­mat kan­nat­taa raken­taa mui­den pal­ve­lui­den lähel­le. Sehän on erit­täin otol­li­nen paik­ka vähin­tään ruo­ka­pai­kal­le ja kah­vi­lal­le ja vähit­täis­ta­va­ra­kau­pal­le kos­ka ne lataa­jat vii­py­vät siel­lä sen puo­li­sen tun­tia ja var­maan ovat sil­loin erit­täin poten­ti­aa­li­sia asiak­kais­ta. Tämä toden­nä­köi­ses­ti piris­täi­si kovas­ti mie­hi­tet­ty­jen polt­toai­nea­se­mien bis­nes­tä. EIhän sil­lä ben­sal­la suu­ria kat­tei­ta saa mut­ta niil­lä sisäl­lä myy­dil­lä tuot­teil­la rahaa teh­dään. Säh­kö­au­ton lataa­ja tuo ehkä vähem­män rahaa latauk­ses­ta mut­ta enem­män muis­ta tuot­teis­ta ja pal­ve­luis­ta kun ker­ran jou­tuu vii­py­mään pitempää.

    1. Ei sil­lä huol­toa­se­mal­la voi olla yhtä pika­lau­taus­pis­tet­tä, jos yhtä autoa lada­taan puo­li tuntia.
      Kan­nat­tai­ai kato­soa, mihin Nor­jaan on syn­ty­nyt lataus­pis­tei­tä. Kos­ka autol­la aja­teen pää­asias­sa alle 50 km:n mat­ko­ja, lataus­pis­tei­den kan­nat­taa olla siel­lä, hin ollaan menos­sa. Esi­mer­kik­si turis­ti­koh­tei­den park­ki­pai­koil­la. Pal­jän pit­kiä työ­mat­ka-ajo­ja aja­van var­maan­kin kan­nat­taa hank­kia hybridi.
      Kun akku­tek­niik­ka para­nee, lataus­te­hoa pys­ty­tään ehkä nos­ta­maan, jol­loin tuo 50 kW on myös aivan lii­an vähän.
      Hesa­ris­sa joku kysyi las­kel­maa säh­kö­au­toi­lun aika­kus­tan­nuk­sis­ta, kun auton tank­kaa­mi­nen kes­tää puo­li tun­tia. Las­kel­ma voi­si olla aika posi­tii­vi­nen, kos­ka suu­rin osa nykyi­sis­tä ben­sa­tank­kauk­sis­ta jäi­si koko­naan pois, kun auto lada­taan koto­na ja työ­pai­kal­la ilman mitään aikakustannuksia.

  125. Sep­po Vil­ja­kai­nen:
    Ja sit­ten on tämä säh­kö­au­toi­lun kustanukset :
    […]
    Sula­ke­koon muu­tos 25 A=> 50 A mak­saa minul­le n. 30 euroa enem­män kuu­kau­des­sa => n. euro päivässä.

    Aje­len säh­kö­au­tol­la­ni vain kau­pun­kia­joa n. 7000km/vuodessa => 20 kilo­met­riä päivässä .

    Et siis tar­vit­se sula­ke­koon muu­tos­ta, kos­ka lataus­tar­pee­si on niin vähäi­nen että se hoi­tuu pie­nel­lä­kin tehol­la. Joten tämä koko las­kel­ma perus­tuu vir­heel­li­sil­le premisseille.

    Noin muu­toin säh­kö­au­to­jen kus­tan­nus­ra­ken­ne täl­lä het­kel­lä tosin toi­mii parem­min jon­kin ver­ran enem­män aja­val­le, kos­ka on alkuinvestointipainottunut.

  126. Kate Alho­la:
    Nyt takai­sin sähkö-oppiin.3‑vaihevirrassa pää­jän­ni­te, eli siis vai­hei­den väli­nen jän­ni­te on 400 V. Yksi­vai­he­vir­ras­sa vai­heen ja maan väli­nen vai­he­jän­ni­te on 230 V.

    Pie­nin sula­ke­ko­ko mitä oma­ko­ti­ta­loon edes saa on
    3 x 25 A.
    Tuos­ta saa siis tehoa 400 V * 25 A * 3 30 kW. Tuo 25 A on myös se sula­ke­ko­ko joka riit­tää nor­maa­liin oma­ko­ti­ta­loon ihan erinomaisesti.

    Siis, jos raken­ne­taan 3 kpl 30 kW lataus­a­se­mia se on sama kuin jos raken­ne­taan kol­me oma­ko­ti­ta­loa. Jos raken­ne­taan 3 kpl 50 kW lataus­pis­tei­tä se on sama kuin jos raken­net­tai­siin vii­si oma­ko­ti­ta­loa. Sen­ver­ran har­vas­sa Suo­mes­sa on huol­toa­se­mia on että ihme on säh­kö­verk­ko ei kes­tä vii­den oma­ko­ti­ta­lon lisäys­tä ilman suur­ta vahvistamista.

    Ihan toi­nen asia on että tie­ten­kin lataus­a­se­mat kan­nat­taa raken­taa mui­den pal­ve­lui­den lähel­le. Sehän on erit­täin otol­li­nen paik­ka vähin­tään ruo­ka­pai­kal­le ja kah­vi­lal­le ja vähit­täis­ta­va­ra­kau­pal­le kos­ka ne lataa­jat vii­py­vät siel­lä sen puo­li­sen tun­tia ja var­maan ovat sil­loin erit­täin poten­ti­aa­li­sia asiak­kais­ta. Tämä toden­nä­köi­ses­ti piris­täi­si kovas­ti miehitettyjen 

    Kor­ja­sin hie­man teks­tiä kun siel­lä oli yksi­kön tun­nuk­set ja ker­ran­nai­set päin per­set­tä. Kel­vinwat­ti? öö…

  127. Oion­pa yhden näkö­jään ylei­sen vää­rin­kä­si­tyk­sen ja toi­sen huo­non idean:

    1) Säh­kö­au­ton lataa­mi­seen tar­vit­see vält­tä­mät­tä jytyn liit­ty­män _kotona_. Ei pidä paik­kaan­sa. Tie­tys­ti tämä riip­puu huo­mat­ta­vas­ti omis­ta ajo­mää­ris­tä, mut­ta jo 6A 230V lataa hel­pos­ti yös­sä luok­kaa 100 kil­saa kau­pun­kia­joa (mota­ri­no­peuk­sil­la vähem­män). Yleen­sä ilmai­nen asioin­ti­la­taus kaup­pa­kes­kuk­sis­sa ja pika­la­tauk­set tar­vit­taes­sa voi­vat sit­ten kat­taa satun­nai­sia isom­pia tarpeita.

    Tämä on oleel­lis­ta myös kos­ka ihmi­set kuvit­te­le­vat että oli­si vai­ke­aa neu­vo­tel­la lataus­paik­ka talo­yh­tiös­sä kos­ka tar­vit­si­si heti kym­me­niä kilowat­te­ja. Onhan isom­pi teho aina isom­pi ja lisää jous­ta­vuut­ta, mut­ta ei useim­mil­le välttämätön.

    Neu­vot­te­lun vai­keus voi toki sil­ti olla yhtiös­tä riip­puen tosia­sia, mut­ta tämä­kin perus­tuu usein ihan puh­taas­ti sii­hen ettei yhtiö halua ymmär­tää ettei täs­sä nyt mis­tään kovin isois­ta asiois­ta puhu­ta välttämättä.

    2) Säh­kö­au­to monen auton per­heen kak­ko­sau­to­na. Ei kan­na­ta. Säh­kö­au­to pide­tään ykkö­sau­to­na eli sil­lä aje­taan ne (tilas­tol­li­ses­ti ehdot­to­mas­ti ylei­sim­mät) ajot joi­hin se sovel­tuu. Tämä on sekä edul­lis­ta että eko­te­ho­kas­ta että luul­ta­vas­ti myös paran­taa kes­ki­mää­räis­tä ajo­mu­ka­vuut­ta, sil­lä säh­kö­moot­to­ri on kiva ajet­ta­va ja läh­tee nätis­ti kyl­mäl­lä­kin (jos­kin kyl­mil­lä seu­duil­la suo­si­tel­ta­vaa pys­tyä lait­ta­maan töp­se­liin isom­pien sei­son­to­jen ajak­si). Bensa/dieselautolla sit­ten hoi­de­taan pääl­lek­käi­set ajo­tar­peet ja ne tilas­tol­li­ses­ti har­vat pit­kät ajot.

    Jos on talous, jos­sa koko ajan pitää suha­ta Hel­sin­gin ja Lapin väliä, niin sit­ten toki säh­kö­au­to ei sovel­lu ykkö­sau­tok­si, mut­ta täl­lai­set talou­det ovat pie­nes­sä vähem­mis­tös­sä eikä sel­lai­ses­ta käsin kan­na­ta huu­del­la säh­kö­au­to­jen ylei­ses­tä soveltuvuudesta.

  128. Mää­räyk­set mää­rää­vät pakol­li­sis­ta tauois­ta seu­raa­vaa “Tau­ko 45 minuut­tia (7 artikla)

    Nel­jän ja puo­len tun­nin ajon jäl­keen kul­jet­ta­jan on pidet­tä­vä vähin­tään 45 minuu­tin tau­ko, jol­lei hänen vuo­ro­kausi- tai viik­ko­le­poai­kan­sa ala.”. 

    Kyl­lä sitä muu­ten­kin nel­jän ja puo­len tun­nin autos­sa istu­mi­sen jäl­keen tekee mie­li jaloi­tel­la ja käy­dä ses­sas­sa ja syödk­kin jotain. Tau­ko täy­tyy pitää vaik­ka tank­kaus kes­täi­si vain 5 min. 45-minuu­tis­sa 50KW pika­la­tu­ril­la lataa jopa Tes­lan akut täyteen. 

    Sii­tä olen yhtä miel­tä että jos halu­aa hou­ku­tel­la omaan lii­kee­seen­sä tiel­lä liik­ku­jia niin lataus­pis­te on hyvä hou­ku­tin. Ympä­ris­tö­lu­pien­kin kan­nal­ta lataus­a­se­man voi­nee pys­ty­tää hyvin­kin helpolla.

  129. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kan­nat­tai­ai kato­soa, mihin Nor­jaan on syn­ty­nyt latauspisteitä. 

    http://www.uppladdning.nu/Map.aspx

    Tuol­la on käsit­tääk­se­ni kaik­kien käyt­tös­sä ole­vat. Lisäk­si Nor­jas­sa on tiet­ty monin­ker­tai­nen mää­rä yksi­tyi­ses­sä käy­tös­sä olevia. 

    Park­kia­lu­eet ja ‑talot, hotel­lit yms. muo­dos­ta­vat mer­kit­tä­vän osan nois­ta. Muu­kin bis­nes, joka hakee kil­paui­lue­tua takaa­mal­la latauk­sen on hyvin edus­tet­tu. Säh­kö­au­toi­li­jat tie­tys­ti suun­nit­te­le­vat pitem­mät mat­kan tuol­lais­ten kart­to­jen avulla.

  130. Kate Alho­la : “Nyt takai­sin säh­kö-oppiin. 3‑vaihevirrassa pää­jän­ni­te, eli siis vai­hei­den väli­nen jän­ni­te on 400V. Yksi­vai­he­vir­ras­sa vai­heen ja maan väli­nen vai­he­jän­ni­te on 230V.
    Pie­nin sula­ke­ko­ko mitä oma­ko­ti­ta­loon edes saa on 3x25A.
    Tuos­ta saa siis tehoa 400V*25A*3 30KW. Tuo 25A on myös se sula­ke­ko­ko joka riit­tää nor­maa­liin oma­ko­ti­ta­loon ihan erinomaisesti.”

    Nyt, nyt meni met­sään ‚että kolisi.

    Olen kou­lu­tuk­sel­ta­ni ns. hitusäh­kö­mies , mut­ta sen ver­ran olen voi­ma­puo­len kave­rei­den kans­sa asen­nus­hom­mis­sa ollut , että oikea teho saa­daan 25 A x 230 V x 3 = 17,25 kW.

    Etsin netis­tä , täl­lai­nen löy­tyi ‚sivu 6 :

    http://www.oamk.fi/~pekkar/kevat_2016_aineisto/Raksan_sahko/Mitoitustehtava/Lahde3_Liittyman_mitoittaminen.pdf

  131. Mik­ko Rau­ha­la: Et siis tar­vit­se sula­ke­koon muu­tos­ta, kos­ka lataus­tar­pee­si on niin vähäi­nen että se hoi­tuu pie­nel­lä­kin tehol­la. Joten tämä koko las­kel­ma perus­tuu vir­heel­li­sil­le premisseille.

    Noin muu­toin säh­kö­au­to­jen kus­tan­nus­ra­ken­ne täl­lä het­kel­lä tosin toi­mii parem­min jon­kin ver­ran enem­män aja­val­le, kos­ka on alkuinvestointipainottunut.

    Elä­mä on sii­tä ikä­vää , ettei kes­kiar­voil­la aja kukaan : eli jos­kus auto sei­soo muuu­ta­man päi­vän ja jos­kus aje­taan sato­ja kilo­met­re­jä päivässä. 

    Jos jos­kus säh­kö­au­ton han­kin , niin aja­tus sii­tä että kotiin tul­les­sa­ni ( tyh­jä akku) en mis­sään tapauk­ses­sa tar­vit­si­si autoa seu­raa­van nel­jään — vii­teen tun­tiin ei kuul­los­ta houkuttelevalta.

    Sik­si vähin, mitä voin teh­dä on jon­kun­lai­sen pika­la­taus-mah­dol­li­suu­den jär­jes­tä­mi­nen pikai­sen ( n. parin tun­nin varoi­tusa­jal­la) läh­dön varalta.

  132. Kate : Sinul­ta oli käsit­tääk­se­ni jää­nyt neliö­juu­ri­merk­ki pois kaa­vas­ta­si eli oli­si pitä­nyt olla 400v x 25 A x 3^(1/2) = 17,32 kW, joka on sama kaa­va kuin 230 x 25 A x 3 = 17,25 kW ; pie­ni heit­to wateis­sa tulee 400 v/ 3^(0,5 ) = 230,94 V.

  133. Kate Alho­la:
    Nyt takai­sin sähkö-oppiin.3‑vaihevirrassa pää­jän­ni­te, eli siis vai­hei­den väli­nen jän­ni­te on 400V. Yksi­vai­he­vir­ras­sa vai­heen ja maan väli­nen vai­he­jän­ni­te on 230V.

    Pie­nin sula­ke­ko­ko mitä oma­ko­ti­ta­loon edes saa on 3x25A.
    Tuos­ta saa siis tehoa 400V*25A*3 30KW. Tuo 25A on myös se sula­ke­ko­ko joka riit­tää nor­maa­liin oma­ko­ti­ta­loon ihan erinomaisesti.

    Jou­ko Olli­la:

    Sinul­la on pie­ni las­ken­ta­vir­he. Oikeas­ti teho las­ke­taan näin:
    230V x 25A x 3 = 17,25kW

  134. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aika alas menee hyöä­ty­suh­de, jos säh­kö muu­te­taan ensin metaa­nik­si niin, että hii­li­diok­si ote­taan ilmas­ta eikä savu­pii­pus­ta­ja sit­ten tämä metaa­ni lii­ke-enert­giak­si auton moot­to­ris­sa. Mut­ta tie­tys­ti sil­loin, kun säh­kön hin­ta on nol­las­sa, täl­lai­nen­kin voi kannattaa.

    Hii­li­diok­si­di napa­taan esim. bio­kaa­su­reak­to­ris­ta — ei ilmas­ta. Yhteis­sym­bioo­si­lai­tok­sia on jo Ruotissa.

  135. Käsit­tääk­se­ni on tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta teh­dä ns. mul­tiplek­sat­tu­ja lataus­paik­ko­ja auto­jen akuil­le jois­sa lataus­vir­taa jae­taan useam­mal­le auton akuil­le aika­ja­koi­ses­ti. Esim. lada­taan auton 1 akkua 10 sekunt­tia tie­tyl­lä vir­ral­la ja sit­ten kat­kais­taan auton 1 lataus ja siir­ry­tään lataa­maan auton 2 akkua jne. Kul­la­kin lataus­ker­ral­la on vain 1 auton akku ladat­ta­va­na. Tosin akku­jen latausai­ka­kin monin­ker­tais­tuu “nor­maa­lin” näh­den mut­ta se ei ole täs­sä main point.

  136. Ft maa­il­mal­ta: Eikä perus­tu. Oton moot­to­ri vaa­tii suht vakaan seos­suh­teen ja se teh­dään kuris­ta­mal­la syöt­töä eli ns. kaa­su­lä­päl­lä. Die­sel saa pum­pa­ta vapaa­na, syöt­töä rajoit­ta­mat­ta ja täs­sä on se hyö­ty­suh­teen ero. Imu­puo­len pai­nees­sa. Ben­sa­ko­nees­ta on vii­me vuo­si­na saa­tu parem­pia eri­lai­sin tek­ni­sin rat­kai­suin. Mm. imu­vent­tiiin toi­min­taa on alet­tu ohjaa­maan, kun suo­ra­ruis­ku­tuis­sa on saa­tu mah­dol­li­sek­si saa­da kone käyt­täy­ty­mään atkinsmaisesti.

    </blockquote

    Kii­tos tar­ke­nuk­ses­ta ja kor­jauk­ses­ta. Täs­sä vää­räs­sä käsi­tyk­ses­sä olen elänyt.

  137. Tääl­lä löy­tyy avar­ta­va tari­na Vir­ta­sen Mar­tin säh­kö­au­to­kau­pas­ta : osti Suo­men 1000. sähköauton.

    https://yle.fi/uutiset/3–9606922

    Mart­ti lie­nee tyy­pil­li­nen säh­kö­au­ton osta­ja : kii­ree­tön ja ei pie­nen rahan puutteessa.

    Jutus­ta löy­tyy hyviä fak­to­ja kuten esi­mer­kik­si , että Suo­mes­sa on 1039 säh­kö­au­toa ja jo nyt 800 latauspaikkaa.

    Lataus­paik­ko­jen ongel­mal­li­suus , jon­ka minä ja moni muu alan ´ammat­ti­lai­nen´ näkee pul­lon­kau­la­na täs­sä hie­nos­sa pro­jek­tis­sa, tulee jutus­sa pal­jas­ta­vas­ti esil­le , kun Mart­ti läh­tee auto­aan lataa­maan Itä­kes­kus­kuk­sen Pris­man park­ki­hal­liin . Ja kuin­ka Mar­tin kävi :

    Ja sit­ten voi käy­dä näin: kun lataus­pis­te Itä­kes­kuk­sen Pris­man park­ki­hal­lin sok­ke­lois­ta löy­tyy, kum­pi­kin kah­des­ta pis­tok­kees­ta on käy­tös­sä. Toi­ses­sa on kiin­ni Tes­la ja toi­ses­sa Nissan.”

    1. Ala on sel­väs­ti vie­lä las­ten ken­gis­sä, kun lataus­pai­kas­ta pitää käy­dä kat­so­mas­sa, onko siel­lä tilaa. Kau­pun­ki­fil­la­reis­ta näet kän­ny­käl­lä, mis­sä pyö­riä on ja kuin­ka paljon.

  138. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    Käsit­tääk­se­ni on tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta teh­dä ns. mul­tiplek­sat­tu­ja lataus­paik­ko­ja auto­jen akuil­le jois­sa lataus­vir­taa jae­taan useam­mal­le auton akuil­le aika­ja­koi­ses­ti. Esim. lada­taan auton 1 akkua 10 sekunt­tia tie­tyl­lä vir­ral­la ja sit­ten kat­kais­taan auton 1 lataus ja siir­ry­tään lataa­maan auton 2 akkua jne. Kul­la­kin lataus­ker­ral­la on vain 1 auton akku ladat­ta­va­na. Tosin akku­jen latausai­ka­kin monin­ker­tais­tuu “nor­maa­lin” näh­den mut­ta se ei ole täs­sä main point.

    Tämä­hän ei ole sar­kas­mia , eihän?

    Jos ei, niin miten tuo ehdot­ta­ma­si tek­ni­nen jär­jes­te­ly eroai­si sii­tä , että 50 kW :n pää­syöt­tö jaet­tai­sin 50 kpl yhden kilowa­tin syöt­tö­jä => latausai­ka meni­si noin 50 tunniksi??

  139. Kun me ihail­len seu­raam­me Nor­jan Ja Ruot­sin tie­tä koh­ti säh­kö­au­toi­lun onne­laa, emme­hän unoh­da hei­dän ´raa­dol­li­sia´ motii­ve­jaan täs­sä maailmanparannuksessa? 

    Juu­ri nyt (klo 11:14) Nor­jan säh­kön­tuo­ton yli­jää­mä on 4046 MW , Ruot­sin 3503 MW.

    Suo­mi — säh­kön tuo­tan­non kehi­tys­maa­na- ostaa heil­tä juu­ri nyt 1870 MW:n tehoa . Tans­ka ostaa myös : ei tuu­le. Tal­vel­la Suo­men osto­tar­ve menee muis­taak­se­ni jos­ku jopa yli 4000 MW:n tehon.

    Jos OL 3 jokus val­mis­tuu ( 1600 MW) ja jopa fen­no­voi­man kau­his­tut­ta­va voi­ma­la näki­si jos­kus päi­vän valon => Suo­mes­ta tuli­si ensi ker­taa vuo­si­kym­me­niin lähes säh­kö-oma­va­rai­nen sivistysvaltio.

    Mihin Nor­ja ja Ruot­si sitt­ten dump­pai­si­vat säh­kön tuo­tan­non ylijäämänsä ?

    Hur­raa : he kek­si­vät oivan kei­non : he alkoi­vat spons­sa­ta säh­kö­au­toi­lua => koti­maan säh­kön­ku­lu­tus nousee huo­mat­ta­vas­ti => öljyä ( Nor­jal­la) riit­tää enem­män vientiin…

    1. Sep­po Vil­ja­kai­nen. Nor­jal­la on myös öljyn­to­tan­toa. Suo­mi taas tuo sekä öljyä että säh­köä. Kun Nor­ja ottaa käuyt­töön säh­kö­au­to­ja, sil­tä jää vähem­män säh­köä vien­tiin. Hel­vem­mak­si meil­le tulee ostaa autoon Nor­jas­ta säh­köä kuin öljyä.

  140. Kum­mas­ti muu­ten Sau­dien ydin- ja aurin­ko­voi­main­ves­toin­ti ulot­tuu­vuo­teen 2040.

    Kun­han vaan nyt hei­tän ilmoil­le täm­möi­sen ajatuksen.

    IS uuti­soi juu­ri (26.7.2017 ), että Bri­tan­nia kiel­tää uudet ben­sii­ni- ja die­se­lau­tot vuo­teen 2040 mennessä.

    Rans­ka­kin on teh­nyt vas­taa­van pää­tök­sen ja vuo­si (2040) on sama.

    (Nämä­hän on ihan täyt­tä sat­tu­maa ja huu­haa satui­lua, että jos­sain päin maa­il­maa voi olla jo kemial­li­nen kaava/keksintö jol­la säh­kön varas­toin­ti on ratkaistu.)

  141. Tämä on hie­man hyö­dy­tön­tä kiis­te­lyä tie­täm­tä­tä vas­tauk­sia seu­raa­viin kysymyskiin:

    1) kuin­ka mon­ta mie­hi­tet­tyä huol­toa­se­maa on maassa?

    2) Kuin­ka pal­jon yksi 50 kW lataus­pis­te mak­saa ns auf dem Kontant?

    Sil­lon tie­de­tään., mitä lys­ti mak­sai­si. Tämä­hän rat­kai­si sitä muna-kanaon­gel­maa. Yhden 20kV / 400 /230 V muun­ta­mon kap­si­tet­ti on yleen­sä joi­ta­kin megawat­te­ja. Lataus­pis­te vesi tehos­ta vajaat kak­si prosenttia.

    Kävin Siro­la-opis­tos­sa eli Van­ajan­lin­nas­sa syö­mäs­sä. Pihal­la oli latauk­ses­sa ilmei­ses­ti hotel­lin VIP BMW sähkö/hybridilimusiini

  142. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sep­po Vil­ja­kai­nen. Nor­jal­la on myös öljyn­to­tan­toa. Suo­mi taas tuo sekä öljyä että säh­köä. Kun Nor­ja ottaa käuyt­töön säh­kö­au­to­ja, sil­tä jää vähem­män säh­köä vien­tiin. Hel­vem­mak­si meil­le tulee ostaa autoon Nor­jas­ta säh­köä kuin öljyä.

    Mil­loin muu­ten Nor­jan, Ruot­sin ja Kes­ki-Euroo­pan säh­kö­ver­kot yhdistetäänkään?

    1. Kyl­lä Poh­jois­mai­den säh­kö­verk­ko on yhdis­tet­ty Kes­ki-Euroo­pan ja Bri­tan­nian kans­sa, mut­ta siir­to­te­hot ovat lii­an pie­niä kysyn­tään näh­den. Suik­si alue­hin­nat usein eroa­vat, mut­ta eroa­vat­han ne Suo­men ja Ruot­sin välil­lä­kin ja jopa Ruot­sin sisällä.

  143. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    Käsit­tääk­se­ni on tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta teh­dä ns. mul­tiplek­sat­tu­ja lataus­paik­ko­ja auto­jen akuil­le jois­sa lataus­vir­taa jae­taan useam­mal­le auton akuil­le aika­ja­koi­ses­ti. Esim. lada­taan auton 1 akkua 10 sekunt­tia tie­tyl­lä vir­ral­la ja sit­ten kat­kais­taan auton 1 lataus ja siir­ry­tään lataa­maan auton 2 akkua jne. Kul­la­kin lataus­ker­ral­la on vain 1 auton akku ladat­ta­va­na. Tosin akku­jen latausai­ka­kin monin­ker­tais­tuu “nor­maa­lin” näh­den mut­ta se ei ole täs­sä main point. 

    Ymmär­tääk­se­ni Park­ki­säh­kön tms. sys­tee­mit mah­dol­lis­ta­vat tuol­lai­sen, tosin en suo­sit­te­li­si noin lyhyt­tä syklausta.

    Pät­ki­mis­tä tar­vi­taan muu­ten­kin lähin­nä jos käy­te­tään tyh­mää töp­se­liä. Jos käy­tös­sä on auton latauk­seen tar­koi­te­tul­la Type 2 ‑lii­tän­näl­lä varus­te­tut ja kes­ki­te­tyn jär­jes­tel­män hal­lin­nas­sa ole­vat lataus­liit­ti­met, voi­daan liit­ti­men sig­na­loin­nil­la hal­li­ta mak­si­mi­vir­taa 6–63 A välil­lä (no, yleen­sä kui­ten­kin 6–32 A tai 6–16 A) jous­ta­vas­ti kuor­mi­tus­ti­lan­teen mukaan ilman että kenel­tä­kään kat­ko­taan koko­naan mitään. Tie­tys­ti olet­taen että jär­jes­tel­mäs­tä riit­tää 6A jokai­sel­le; ellei, niin jou­tuu taas pät­ki­mään pato­lo­gi­sis­sa tapauksissa.

  144. Sep­po Vil­ja­kai­nen: Elä­mä on sii­tä ikä­vää , ettei kes­kiar­voil­la aja kukaan : eli jos­kus auto sei­soo muuu­ta­man päi­vän ja jos­kus aje­taan sato­ja kilo­met­re­jä päivässä. 

    Tää nyt menee jo mel­ko­lail­la maa­li­tolp­pien siir­te­lyk­si kun ensin on annet­tu tark­ka speksi.

    Elä­mää ei edes hypo­teet­ti­sis­sa ske­naa­riois­sa tar­vit­se myös­kään teh­dä väki­sin han­ka­lam­mak­si kuin mitä se on. Jul­ki­set latu­rit ovat nime­no­maan har­voin rea­li­soi­tu­via isom­pia tar­pei­ta var­ten ja koti­pi­ka­la­tu­rei­den ehdot­to­mas­ta tar­pees­ta nil­lit­te­ly lähin­nä oman muu­tos­vas­ta­rin­nan rationalisointia.

    Ei sil­lä, eipä sinua kukaan pako­ta­kaan juu­ri nyt muut­tu­maan jos se täs­sä pelot­taa, mut­ta ei ole myös­kään kovin suo­ta­vaa levit­tää tur­haan omia pel­ko­ja ja epä­var­muuk­sia muil­le. Sii­tä ei seu­raa kuin entis­tä ben­san­höy­ryi­sem­pi ja veden­pai­su­muk­sel­li­sem­pi tule­vai­suus kaikille.

  145. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sep­po Vil­ja­kai­nen. Nor­jal­la on myös öljyn­to­tan­toa. Suo­mi taas tuo sekä öljyä että säh­köä. Kun Nor­ja ottaa käuyt­töön säh­kö­au­to­ja, sil­tä jää vähem­män säh­köä vien­tiin. Hel­vem­mak­si meil­le tulee ostaa autoon Nor­jas­ta säh­köä kuin öljyä.

    Tot­ta, mut­ta point­ti­ni on se, että mihin Nor­ja ja Ruot­si mit­ta­vat yli­jää­mä-säh­kö­te­hon­sa tulee käyt­tä­mään ; säh­kö­au­to­ko­kei­lu näyt­täy­tyy näil­le mail­le aivan eri näkö­kul­mas­ta kuin meil­le säh­kö­köy­häl­le maalle.

    Jot­ta saa­tai­siin jon­kin­lai­nen kuva, mis­sä men­nään , googlai­lin poh­jois­mai­den (pel­käs­tään) vesivoimatehoja:

    Asen­net­tu teho.….Tehon tar­ve juu­ri nyt

    Suo­mi 3 GW .….….….….….…..8 GW
    Ruot­si 16 GW.….….….….….….12 GW
    Nor­ja 30 GW.….….….….11 GW

    https://www.worldenergy.org/data/resources/country/finland/hydropower/

    Siis yri­tän vies­tit­tää, että Nor­jal­la ja Ruot­sil­la on mie­let­tö­män pal­jon säh­köä yli omien tar­pei­den­sa ja jos/kun myyn­ti­ka­na­vat umpeutuvat/pienenevät , on säh­kö­au­toi­lu heil­le yksi vas­taus tähän posi­tii­vi­seen ongelmaan.

  146. Pak­ko vie­lä lisä­tä tuo­hon edel­li­seen, että nyt entis­tä enem­män ymmär­rän, mik­si ruot­sa­lai­set ovat niin kovin huo­lis­saan Suo­men pyr­ki­myk­sis­tä säh­kö­oma­va­rai­suu­teen, johon meil­lä on vie­lä pit­kä matka.

    Ruotsin/Norjan ónni´on ollut mei­dän sei­nä­hul­lu ener­gia­po­li­tiik­ka , joka on aja­nut mei­dät tähän tilaan.

    Toi­nen onni näil­le Han­nu Han­hil­le on ollut Tans­kan pää­tön ener­gia­po­li­tiik­ka tuu­li­myl­lyi­neen : Juu­ri nyt Tans­ka ostaa säh­köä — ei vaan tuu­le- jopa enem­män kuin me säh­kö­köy­hät suo­ma­lai­set ( DEN 2543 MW, FIN 2048 MW) :

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/Pohjoismainen-voimajarjestelman-tila.aspx

  147. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sep­po Vil­ja­kai­nen. Nor­jal­la on myös öljyn­to­tan­toa. Suo­mi taas tuo sekä öljyä että säh­köä. Kun Nor­ja ottaa käuyt­töön säh­kö­au­to­ja, sil­tä jää vähem­män säh­köä vien­tiin. Hel­vem­mak­si meil­le tulee ostaa autoon Nor­jas­ta säh­köä kuin öljyä.

    Onko säh­kö­ener­gian mark­ki­na­hin­ta muka alle polt­to­nes­teen mark­ki­na­hin­nan? Tot­ta­kai se on sitä, jos toi­nen anne­taan lähes verot­ta ja toi­nen lii­ken­ne­polt­toai­nee­na vero­tet­tu­na, mut­ta jos suo­mi ostaa nor­jas­ta öljyä tai säh­köä, niin veik­kaan edel­leen ener­gian ole­van nes­tee­nä hal­vem­paan, mitä piu­has­sa. Olen­ko väärässä?

    1. Ben­san vero­ton hin­ta lie­nee jotain 60 snt/litra ja sii­tä tulee auton moot­to­ris­sa käy­tet­ty­nä ulos noin 4 kwh/litra, jol­loin ben­san hin­ta auton moot­to­ri­te­ho­na on noin 150 €/MWh. (Luvut ovat muis­tin­va­rai­sia, mut­ta suu­ruus­luok­ka on sel­vil­lä) Sähj­kön kes­ki­mää­räi­nen hin­ta ilman siir­to­mak­su­ja on noin 35 €/MWh.

  148. Mark­ku af Heur­lin: Kii­tos tar­ke­nuk­ses­ta ja kor­jauk­ses­ta. Täs­sä vää­räs­sä käsi­tyk­ses­sä olen elänyt.

    Ei, kaa­su­läp­pä selit­tää vain ben­sii­ni­moot­to­rin hävi­kin vajaa­te­hol­la, eten­kin tyh­jä­käyn­nil­lä ja eten­kin aika­na ennen suoraruiskutusta.

    Die­sel on talou­del­li­sem­pi myös sil­loin, kun ben­sii­ni­moot­to­ri on sää­det­ty käy­mään ilman kuris­tuk­sia. Tämä joh­tuu suu­rim­mak­si osak­si suu­rem­mas­ta puris­tuk­ses­ta ja pala­mis­läm­pö­ti­las­ta, kuten sanoit.

    Lisäk­si die­sel­syklis­sä on useim­mi­ten enem­män ilmaa kuin pala­mi­nen tar­vit­see. Tämä lisää talou­del­li­suut­ta las­ke­mal­la pala­neen seok­sen läm­pö­ka­pa­si­teet­tia per kaa­su­mo­le­kyy­li (seos jääh­tyy nopeam­min laa­je­tes­saan), ja suu­rem­pi osa polt­toai­neen läm­mös­tä siir­tyy mak­si­mi­läm­pö­ti­las­sa (vrt. Car­not-hyö­ty­suh­de). Mak­si­mi­läm­pö­ti­laa ja ‑puris­tus­ta rajoit­taa NOX-pääs­tö­jen lisäk­si lämpöhäviöt.

    Ben­sii­ni­moot­to­rin suu­rin etu die­se­liin näh­den tai­taa olla nopea pala­mis­ta­pah­tu­ma. Eli suu­ril­la kier­rok­sil­la (suu­rel­la volu­met­ri­sel­la tehol­la) die­se­lau­tol­la ei ole niin suur­ta etua talou­del­li­suu­des­sa, jos lainkaan.

    Die­se­lien puris­tus- ja seos­suh­de eivät sinän­sä ole syyl­li­siä suu­rim­paan osaan NOX-pääs­töis­tä. Ongel­ma­na on pala­mi­sen pai­kal­lis­tu­mi­nen die­sel­pi­sa­roi­den pin­nal­le, jos­sa läm­pö­ti­la nousee hyvin kor­keak­si. HCCI:ssä ei ole tätä ongel­maa. (HCCI = homo­ge­nous char­ge, compres­sion igni­tion. Die­se­lis­sä “compres­sion igni­tion” on oikeas­taan epä­on­ni­nen ilmaus, syt­ty­mi­sen ja pala­mi­sen ajan­koh­dan mää­rää var­si­nai­ses­ti ruiskutus.)

    Lisä­on­gel­man typen suh­teen aiheut­taa em. yli­mää­räi­nen ilma. Die­se­lis­sä ei voi pel­kis­tää typen oksi­de­ja ben­sii­ni­au­to­jen tapaan hii­li­ve­ty­pääs­tö­jen avul­la, kos­ka muka­na on myös hap­pea. Die­se­lau­to tar­vit­see selek­tii­vi­sem­män reak­tion ja siten jotain lisä­ai­net­ta ja eri­lai­sen kata­lyy­tin pel­kis­tä­mi­seen (Blue­tec ym.).

  149. Sep­po Vil­ja­kai­nen:
    Kun me ihail­len seu­raam­me Nor­jan Ja Ruot­sin tie­tä koh­ti säh­kö­au­toi­lun onne­laa, emme­hän unoh­da hei­dän ´raa­dol­li­sia´ motii­ve­jaan täs­sä maailmanparannuksessa?

    Juu­ri nyt (klo 11:14) Nor­jan säh­kön­tuo­ton yli­jää­mä on 4046 MW , Ruot­sin 3503 MW.

    Suo­mi – säh­kön tuo­tan­non kehi­tys­maa­na- ostaa heil­tä juu­ri nyt 1870 MW:n tehoa . Tans­ka ostaa myös : ei tuu­le. Tal­vel­la Suo­men osto­tar­ve menee muis­taak­se­ni jos­ku jopa yli 4000 MW:n tehon.

    Jos OL 3 jokus val­mis­tuu ( 1600 MW) ja jopa fen­no­voi­man kau­his­tut­ta­va voi­ma­la näki­si jos­kus päi­vän valon => Suo­mes­ta tuli­si ensi ker­taa vuo­si­kym­me­niin lähes säh­kö-oma­va­rai­nen sivistysvaltio.

    Mihin Nor­ja ja Ruot­si sitt­ten dump­pai­si­vat säh­kön tuo­tan­non ylijäämänsä ?

    Hur­raa : he kek­si­vät oivan kei­non : he alkoi­vat spons­sa­ta säh­kö­au­toi­lua => koti­maan säh­kön­ku­lu­tus nousee huo­mat­ta­vas­ti => öljyä ( Nor­jal­la) riit­tää enem­män vientiin…

    Ruot­sin tie on men­nyt koh­ti bio­kaa­suau­toi­lun onne­laa myös­kin. Esim. Skå­nes­sa kaik­ki bus­sit ja kun­nal­li­sau­tot käy jo bio­kaa­sul­la ja Ruot­sis­sa on yli­pään­säk­kin se pari tuhat­ta bio­kaa­su­bus­sia pel­käs­tään. Sii­hen vie­lä pääl­le hen­ki­lö­au­tot ja ras­kas kalusto. 

    Nor­ja­kin on alka­nut kun­nos­tau­tua lii­ken­ne­bio­kaa­sun kulut­ta­ja­na erit­täin hyvin, kuten Tanska.

  150. Jos on talous, jos­sa koko ajan pitää suha­ta Hel­sin­gin ja Lapin väliä, niin sit­ten toki säh­kö­au­to ei sovel­lu ykkö­sau­tok­si, mut­ta täl­lai­set talou­det ovat pie­nes­sä vähem­mis­tös­sä eikä sel­lai­ses­ta käsin kan­na­ta huu­del­la säh­kö­au­to­jen ylei­ses­tä soveltuvuudesta.

    Eihän säh­kö­au­tot sovel­luk­kaan niin lapin­reis­sul­le — vali­koi­mis­sa ei ole yhtään ainut­ta­kaan kun­non tilat tar­joa­vaa autoa johon koko per­he mah­tui­si mat­ka­ta­va­roi­neen kun läh­de­tään kau­pun­ki­lo­mal­le, suku­loi­maan tai lap­piin. Tar­jol­la on enim­mäk­seen ei oota, esim. Hyun­dai Ioniq EV:tä saa koea­joon vas­ta ensi vuon­na ja sekään ei tiloil­la juu­ri juh­li vaan on näi­tä tyy­pil­li­siä pik­ku­kot­te­ro­mai­sia sähköautoja. 

    Metaa­ni­au­to­ja on kyl­lä saa­ta­vis­sa välit­tö­mäs­ti kai­kis­sa auto­luo­kis­sa ja par­hait­ten ajo­mat­kat­kin on 900km ja huo­noim­pien­kin 400km.

  151. Nor­jan ja Ruot­sin ei todel­la­kaan tar­vit­se dum­pa­ta “yli­jää­mä­säh­köään”, joka perus­tuu suu­riin vesial­tai­siin, mihin­kään, vaan he myy­vät sen kor­keim­paan saa­ta­vis­sa ole­vaan hin­taan naa­pu­ri­mail­leen. Tätä kut­su­taan opti­moin­nik­si, ja vesial­taan omis­ta­jan näkö­kul­mas­ta tulo­jen mak­si­moi­nik­si. Sak­sa on suu­ri osta­va mark­ki­na sää­tö­säh­köl­le, ja myös Englan­ti tule­vai­suu­des­sa. Suo­men osa­na on ostaa säh­kö koko­nais­mark­ki­noi­den kovim­paan hin­taan, kos­ka mei­dän oma tuo­tan­to on niin vajaa­mit­tais­ta. Olki­luo­to III muut­taa het­kek­si tilanteen..

  152. Mik­ko Rau­ha­la: Tää nyt menee jo mel­ko­lail­la maa­li­tolp­pien siir­te­lyk­si kun ensin on annet­tu tark­ka speksi.

    Elä­mää ei edes hypo­teet­ti­sis­sa ske­naa­riois­sa tar­vit­se myös­kään teh­dä väki­sin han­ka­lam­mak­si kuin mitä se on. Jul­ki­set latu­rit ovat nime­no­maan har­voin rea­li­soi­tu­via isom­pia tar­pei­ta var­ten ja koti­pi­ka­la­tu­rei­den ehdot­to­mas­ta tar­pees­ta nil­lit­te­ly lähin­nä oman muu­tos­vas­ta­rin­nan rationalisointia.

    Ei sil­lä, eipä sinua kukaan pako­ta­kaan juu­ri nyt muut­tu­maan jos se täs­sä pelot­taa, mut­ta ei ole myös­kään kovin suo­ta­vaa levit­tää tur­haan omia pel­ko­ja ja epä­var­muuk­sia muil­le. Sii­tä ei seu­raa kuin entis­tä ben­san­höy­ryi­sem­pi ja veden­pai­su­muk­sel­li­sem­pi tule­vai­suus kaikille.

    Osmo , ymmär­rän hyvin jos et tätä jul­kai­se, mut­ta täl­lais­ta van­haa pie­rua alkoi ihan ääneen nau­rat­ta­maan tämä bril­jant­ti ilmaisu :

    Ei sil­lä, eipä sinua kukaan pako­ta­kaan juu­ri nyt muut­tu­maan jos se täs­sä pelot­taa, mut­ta ei ole myös­kään kovin suo­ta­vaa levit­tää tur­haan omia pel­ko­ja ja epä­var­muuk­sia muil­le. Sii­tä ei seu­raa kuin entis­tä ben­san­höy­ryi­sem­pi ja veden­pai­su­muk­sel­li­sem­pi tule­vai­suus kaikille.”

    ..ymmär­rän hyvin , että suu­rin­osa täl­lä sivus­tol­la liik­ku­vis­ta ei alkuun­kan ymmär­rä huvit­tu­nei­suu­te­ni syytä.

    Vih­jeee­nä panen tähän Al Core:n yhden lois­ta­vim­mis­ta pelot­te­luis­ta vuo­del­ta 2009 :..” ark­ti­nen jää­pei­te on sula­na jos­kus 2014 tienoilla..”

    https://www.youtube.com/watch?v=1DrX8wzB8QE

    Pelot­taa…

  153. Mik­ko Rau­ha­la: Tää nyt menee jo mel­ko­lail­la maa­li­tolp­pien siir­te­lyk­si kun ensin on annet­tu tark­ka speksi.

    Elä­mää ei edes hypo­teet­ti­sis­sa ske­naa­riois­sa tar­vit­se myös­kään teh­dä väki­sin han­ka­lam­mak­si kuin mitä se on. Jul­ki­set latu­rit ovat nime­no­maan har­voin rea­li­soi­tu­via isom­pia tar­pei­ta var­ten ja koti­pi­ka­la­tu­rei­den ehdot­to­mas­ta tar­pees­ta nil­lit­te­ly lähin­nä oman muu­tos­vas­ta­rin­nan rationalisointia.

    Ei sil­lä, eipä sinua kukaan pako­ta­kaan juu­ri nyt muut­tu­maan jos se täs­sä pelot­taa, mut­ta ei ole myös­kään kovin suo­ta­vaa levit­tää tur­haan omia pel­ko­ja ja epä­var­muuk­sia muil­le. Sii­tä ei seu­raa kuin entis­tä ben­san­höy­ryi­sem­pi ja veden­pai­su­muk­sel­li­sem­pi tule­vai­suus kaikille.

    Eli saa­dak­se­si näyt­tä­mään säh­kö­au­tot hyvil­tä tur­vau­dut ver­taa­maan nii­tä kevyen lii­ken­teen huo­noim­piin autoi­hin — ben­sa-autoi­hin? On nii­tä mui­ta­kin puh­taan lii­ken­teen vaih­toeh­to­ja, jo mon­ta ker­taa mai­ni­tut UE-vety, UE-metaa­ni ja UE-säh­kö. Säh­kön etuoi­keu­te­na ei ole olla mikään yksi­puo­li­nen tule­vai­suu­den rat­kai­su edes kevyes­sä hen­ki­lö­au­to­lii­ken­tees­sä, muis­ta lii­ken­ne­tyy­peis­tä puhumattakaan.

  154. Sep­po Vil­ja­kai­nen:
    Pak­ko vie­lä lisä­tä tuo­hon edel­li­seen, että nyt entis­tä enem­män ymmär­rän, mik­si ruot­sa­lai­set ovat niin kovin huo­lis­saan Suo­men pyr­ki­myk­sis­tä säh­kö­oma­va­rai­suu­teen, johon meil­lä on vie­lä pit­kä matka.

    Ruotsin/Norjan ónni´on ollut mei­dän sei­nä­hul­lu ener­gia­po­li­tiik­ka , joka on aja­nut mei­dät tähän tilaan.

    Toi­nen onni näil­le Han­nu Han­hil­le on ollut Tans­kan pää­tön ener­gia­po­li­tiik­ka tuu­li­myl­lyi­neen :Juu­ri nyt Tans­ka ostaa säh­köä – ei vaan tuu­le- jopa enem­män kuin me säh­kö­köy­hät suo­ma­lai­set ( DEN 2543 MW, FIN 2048 MW) :

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/Pohjoismainen-voimajarjestelman-tila.aspx

    Jos säh­kön tuot­ta­mi­nen Suo­mes­sa mak­saa enem­män tuo­tan­to­kustn­nuk­si­na kuin mitä sen tuo­mi­nen Ruot­sis­ta mak­saa, niin itse enem­män teke­mäl­lä olem­me köyhempiä.

    Minä en aina­kaan haluai­si mak­saa säh­kös­tä­ni yhtään nykyis­tä enem­pää vain sik­si, että sinä voi­sit pul­lis­tel­la oma­va­rai­suus­pro­sent­tien suurentumisella.

    Jos naa­pu­reis­ta ostet­ta­va säh­kö oli­si oikeas­ti joten­kin kal­lis­ta, niin sit­ten voi­sin hyväk­syä sen, että kan­nat­tai­si inves­toi­da rahaa omaan kapa­si­teet­tiin, mut­ta aina­kin täl­lä het­kel­lä tilan­ne on se, että kaik­ki eurot mitä lai­te­taan Suo­mes­sa tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin laa­jen­nuk­siin ovat kank­ku­lan kai­voon mene­vää rahaa.

    Ener­gia on ener­gi­aa ja jou­le on jou­le, eikä niil­lä piu­has­sa vipel­tä­vil­lä säh­kö­mag­neet­ti­sil­la ken­til­lä ole pas­se­ja. Se on hius­ten­kui­vaa­jan kan­nal­ta aivan sama mis­tä se säh­kö tulee ja minun kan­nal­ta­ni oleel­li­sin­ta on se, että hin­ta on mah­dol­li­sim­man mata­la ja tuo­tan­to vähä­pääs­töis­tä. Ruot­sin tuot­ta­ma säh­kö täyt­tää­kin molem­mat kri­tee­rit. Itse lisää kapa­si­teet­tia raken­ta­mal­la saam­me vain mak­set­tua nykyis­tä enem­män ja tuo­tet­tua enem­män päästöjä.

    Hal­vem­mal­la ja vähä­pääs­töi­sem­min saa­daan­kin säh­köä raken­ta­mal­la pak­sum­pi kaa­pe­li Ruot­siin ja osta­mal­la siel­tä nykyis­tä enemmän.

  155. K‑Veikko: Täs­sä tun­nu­taan läh­te­vän ole­tuk­ses­ta, että akut ovat kiin­teä osa autoa ja siis kul­ke­vat aina yhden ja saman auton muka­na. Jos tämä ole­tus hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä ase­te­taan stan­dar­dik­si jää­vät muut vaih­toeh­dot kil­pai­lun ulkopuolelle. 

    Se joh­tuu nykyi­ses­tä akku­tek­no­lo­gias­ta, jon­ka pitäi­si radi­kaa­lis­ti paran­tua, jot­ta tuol­lai­nen oli­si yli­pää­tään mahdollista.

    Pai­noon onkin jo vii­tat­tu eli nii­tä tar­vi­taan noin ton­nin ver­ran. Akku­ja luon­nol­li­ses­ti myös tar­vi­taan pal­jon eli akus­to on var­sin iso. Esim. Tes­lal­la se vie käsit­tääk­se­ni koko auton poh­jan ver­ran tilaa, jol­loin se on osa kan­ta­vaa raken­net­ta tilan, pai­non ja kus­tan­nus­ten mini­moi­mi­sek­si. Käy­tän­nös­sä tuol­lai­sen vaih­ta­mi­nen len­nos­ta ei ole help­poa eikä nopea­ta, kos­ka kysees­sä on siis ton­nin pai­noi­nen osa kan­ta­vaa kori­ra­ken­net­ta auton alla.

    Lisäk­si akut ovat juu­ri se auton kal­lein osa. Nekään eivät kes­tä ikui­suuk­sia, joten omien hyvä­kun­tois­ten akku­jen vaih­ta­mi­nen huol­ta­ril­la luke­mat­to­mil­la lataus­sykleil­lä lop­puu­na­jet­tui­hin akkui­hin ei vält­tä­mät­tä tun­nu kival­ta. Auton osta­mi­ses­sa pitäi­si var­maan­kin siir­tää iso osa hin­nas­ta akku­jen vuo­kraa­mi­seen tai tuol­lai­sen vaih­toak­ku­pal­ve­lun käyt­tö­mak­sui­hin, jol­loin pää­oma­kus­tan­nus siir­tyi­si oike­aan osoitteeseen.

    Ja siis tuo akku­jen käyt­töi­kä lie­nee suu­ri syy sii­hen, mik­sei säh­kö­ver­kon kuor­man­ta­sauk­ses­ta enää puhu­ta niin pal­jon. Sii­nä voi tul­la itku, jos auton arvok­kain osa kuluu itses­tään lop­puun auton seis­tes­sä käyt­tä­mät­tö­mä­nä tal­lis­sa. Muis­te­li­sin myös Tes­lan jos­kus aina­kin suun­ni­tel­leen eril­lis­tä tasausa­kus­toa juu­ri oma­ko­ti­ta­loil­le sekä luke­nee­ni täs­tä ana­lyy­sin, jon­ka mukaan se oli­si jat­ku­van käy­tön vuok­si haper­tu­nut huo­noon kun­toon muu­ta­mas­sa vuo­des­sa eikä edes mak­sai­si säh­kön hin­na­ne­ro­tuk­sen kaut­ta itse­ään inves­toin­ti­na takaisin.

  156. Sepi: kaik­ki eurot mitä lai­te­taan Suo­mes­sa tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin laa­jen­nuk­siin ovat kank­ku­lan kai­voon mene­vää rahaa.
    […]
    Hal­vem­mal­la ja vähä­pääs­töi­sem­min saa­daan­kin säh­köä raken­ta­mal­la pak­sum­pi kaa­pe­li Ruot­siin ja osta­mal­la siel­tä nykyis­tä enemmän. 

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta myös sil­lä­kin voi olla eroa, menee­kö euro Ruot­siin vai pysyy­kö se koti­maas­sa. Mihin tuo euro liik­kuu säh­kön osta­mi­sen jäl­keen? Siir­tyy­kö se koti­mai­siin inves­toin­tei­hin ja pää­omiin ja koti­mai­seen kulu­tuk­seen jotain kaut­ta vai pää­tyy­kö se Ruot­sin vas­taa­viin? Lisäk­si tuo kus­tan­nus­las­kel­ma voi radi­kaa­lis­ti muut­tua juu­ri säh­kö­au­to­jen tuo­man lisä­ku­lu­tuk­sen vuok­si. Sit­ten voi­kin tul­la kii­re raken­taa ydinvoimaa.

    Onko Ruot­sin varaan jät­täy­ty­mi­ses­sä eroa krii­si­ti­lan­tees­sa? Ja var­maan oli­si myös hyvä tie­tää, miten ilmas­ton­muu­tos muut­taa sade­mää­riä Skan­deil­la, jos Poh­jois­mai­den säh­kön­tuo­tan­to raken­ne­taan tuon vesi­voi­man varaan. Jät­teen­polt­toon pitää nyt aina­kin alkaa sovel­taa hii­li­ve­roa, jne., jol­lei raa­ka-aine­tuo­tan­toa saa­da siir­ret­tyä koko­naan fos­sii­li­sis­ta bio­ta­lou­den pii­riin, joten sil­lä­kin on vai­ku­tuk­sen­sa, jne.

  157. Sepi, säh­köä kan­nat­taa tuo­da sil­loin, kun mark­ki­nat toi­mi­vat. Mut­ta huol­to­var­muus­nä­kö­koh­taa ei sovi unoh­taa. Ei mene enää pit­kään, kun Ruot­si luo­puu ydin­voi­mas­taan. Sen jäl­keen ei Suo­meen tuo­da säh­köä län­nes­tä. Idäs­tä sitä oli­si saa­ta­vis­sa, kos­ka sikä­läi­nen säh­kö­mark­ki­na on var­mis­tet­tu kapa­si­tee­tin riit­tä­vyy­den suh­teen, mut­ta hin­ta oli­si kova. Huol­to­var­muus­säh­kö tuli­si­kin tuot­taa itse kivi­hii­lel­lä. Itse asias­sa näin hal­li­tuk­sem­me onkin kaa­vail­lut, jos­kin hii­li­voi­ma­lai­tos­ten säi­ly­mi­nen on enem­män­kin kuin epä­var­maa, kos­ka sii­tä päät­tää omis­ta­ja, ei hal­li­tus. Ilmei­ses­ti vih­rei­den vah­vas­ta ottees­ta joh­tuen edes Hel­sin­gin yhteis­tuo­tan­to­säh­köl­le ei anne­ta armoa.

  158. Sepi :

    Jos säh­kön tuot­ta­mi­nen Suo­mes­sa mak­saa enem­män tuo­tan­to­kustn­nuk­si­na kuin mitä sen tuo­mi­nen Ruot­sis­ta mak­saa, niin itse enem­män teke­mäl­lä olem­me köyhempiä.
    Minä en aina­kaan haluai­si mak­saa säh­kös­tä­ni yhtään nykyis­tä enem­pää vain sik­si, että sinä voi­sit pul­lis­tel­la oma­va­rai­suus­pro­sent­tien suurentumisella.”

    Tuo on aivan jär­ke­vää päättelyä.

    On yksi ener­gia­po­liit­ti­nen vaih­toeh­to ´heit­täy­tyä´ koko­naan tuon­ti­säh­kön varaan ; se on — käsit­tääk­se­ni’ tek­ni­ses­ti jopa nyt poh­jois­mai­sil­la mark­ki­noil­la joten kuten mah­dol­lis­ta­kin ja voi­si jopa tul­la meil­le — aina­kin lyhyel­lä täh­täi­mel­lä- halvemmaksikin.

    Jos teem­me tuon valin­nan , teh­kääm­me se sit­ten kui­ten­kin avoi­min sil­min : polt­toai­nei­ta on var­muus­va­ras­toi­tu jok­si­kin aikaan , vil­jaa on käsit­tääk­se­ni varas­toi­tu myös, mut­ta tuo säh­kö piru­lai­nen lop­puu sil­lä sekun­til­la kun joku kyt­ki­mes­tä syys­tä tai toi­ses­ta niin päät­tää ja sii­hen lop­puu jokusen tun­nin pääs­tä kaik­ki toi­min­nat Suo­mes­sa jopa äly­ap­sien näpelöintikin.

    Mik­ko Rau­ha­la : jos mah­dol­lis­ta unoh­de­taan tuo edel­li­nen mau­ton vas­tauk­se­ni Sinulle ;

    Pel­ko­ni on , että täs­sä men­nään taas ker­ran hyvää tar­koit­taen , teknisesti/taloudellisesti vaja­vai­sin tie­doin, koh­ti saman­lais­ta munaus­ta tuki­po­li­tii­kas­sa kuin oli tuu­li­tu­ki­pää­tös vuon­na 2010 ; sehän tulee meil­le mak­sa­maan n. 4000 mil­joo­naa euroa vuo­teen 2030 mennessä.

    Toin huo­le­ni esiin täällä :

    http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240085-sahkoautoilu-ei-ole-mahdollista

    On enem­män kuin kun­nioi­tet­ta­vaa, että jot­kut käyt­tä­vät omaa varal­li­suut­taan tähän toi­min­taan kuten tämä Mart­ti Virtanen:

    https://yle.fi/uutiset/3–9606922

  159. ano­nyy­mi: Lisäk­si akut ovat juu­ri se auton kal­lein osa.

    Nis­san Lea­fin hin­ta on Nor­jas­sa (eli verot­to­ma­na) €22 000 ja uudet akut saa vii­del­lä ton­nil­la. Voi tiet­ty olla — ja var­maan onkin — että Nis­san sub­ven­toi rajus­ti mut­ta ei kai kui­ten­kaan niin rajus­ti, että akut oikeas­ti oli­si­vat kal­lein osa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.