Kolme syytä kavahtaa Vapaavuoren veronalennusehdotusta

80 vastausta artikkeliin “Kolme syytä kavahtaa Vapaavuoren veronalennusehdotusta”

1. Kuten Het­emäkikin sanoi, niin korkean vai­h­toe­htokus­tan­nusten teis­sä ei ole järkeä. Jos Suo­mi halu­aa pär­jätä kil­vas­sa, on veroast­et­ta ilman muu­ta alen­net­ta­va tulevaisuudessa.

   Vastaa

2. Veron alen­t­a­mi­nen ilman, että samal­la alen­netaan kun­nan meno­ja on lop­pu­pelis­sä vain kos­meti­ikkaa. Reaalises­sa taloudessa kun­ta edelleen sitoo yhteiskun­nas­ta samat työvoiman resurssit itselleen kuin ennenkin.

   Juuri noususuh­dan­teessa pitää kun­nan meno­ja alen­taa, jot­ta markki­noille vapau­tuu työvoimaa juuri sil­loin, kun uusia työmah­dol­lisuuk­sia on paljon. — Vas­ta uuden työvoiman tulo markki­noille kas­vat­taa reaalises­sa taloudessa tuotan­toa ja samal­la myös kun­nan reaal­isia vero­tu­lo­ja. Ei pelkkä nimelli­nen veron alentaminen.

   Aihet­ta sivuten
   Tax Cuts With­out Spend­ing Cuts Wont Grow the Economy

   Vastaa

3. Eikö kiin­teistöveroa olla kuitenkin korot­ta­mas­sa, joten tulop­uolelle on tulos­sa plus­saa sieltä? Käytän­nössä siis vero­tus­ta siir­retään työn teol­ta (kun­nal­lisvero) kiinteistöomaisuuteen.

   Näin talous­lib­er­aal­ista luk­i­jas­ta tämä kuu­lostaa eri­no­maiselta ajatuk­selta. Varsinkin kun kun­nal­lisvero on vielä tasavero.

   Vastaa

4. Kokoomus teki ansan muille, ja nyt muut näyt­täy­tyvät saal­is­tavil­ta kom­mareil­ta medi­as­sa, jos pistävät kam­poi­hin. Ihan turha mitään perustel­la, kun media on jo päät­tänyt että kokoomus on järkevää. Ja mitä viimeiseen tulee, niin miten ihmeessä joku voikaan ajatel­la että asum­i­nen kallis­tu­isi jos ihmis­ten tulot kas­va­vat, ei kai nyt kukaan sil­loin nos­taisi pyyn­töjään jos ker­ro­taan ihmisil­lä ole­van enem­män rahaa?

   Vastaa

5. Onko tuo kol­mas syy kuitenkaan vali­di? Kyl­lähän luulisi val­tion huo­maa­van senkin, jos Helsin­gin bud­jet­ti on ylimääräisem­pi kuin ilman veroalea.

   Vastaa

   1. Onko tuo kol­mas syy kuitenkaan vali­di? Kyl­lähän luulisi val­tion huo­maa­van senkin, jos Helsin­gin bud­jet­ti on ylimääräisem­pi kuin ilman veroalea.

      Juuri sik­si se kan­nat­taisi käyt­tää investoin­tive­lan kuromiseen. Jos vai­h­toe­htona on antaa raha kepun käytet­täväk­si kepu­laisi­in kohteisi­in tai käyt­tää sama raha elinympäristöä paran­tavi­in investoin­tei­hin, miten voi helsinkiläisille perustel­la sen antamista kepun jaettavaksi?

      Vastaa

6. Ensi vuon­na nousee Helsin­gin kiin­teistövero. Mikäli mitään vero­muo­toa ei las­ke­ta, niin helsinkiläis­ten kokon­aisvero nousee.

   Vastaa

7. Olet väärässä. Myös min­ul­la on käyt­töä rahoil­leni. Suomen ja Helsin­gin vero­tus on jo ajat sit­ten ohit­tanut kohtu­u­den ja säädyl­lisyy­den. Julkea sek­tori on päivä päivältä röyhkeämpi.

   Vastaa

8. On tuos­sa Vapaavuoren esi­tyk­sessä järkeä. Jos Helsinkiläi­nen tiivis rakenne on niin edulli­nen, niin kaipa vero­ja voisi kohtu­ullis­taa. Mitenkä tuo helsin­gin eri­no­maisu­us oikein ilme­nee? Voiko sitä mitata?

   Vastaa

9. Peri­aat­teessa noin tuon ensim­mäisen kohdan osalta, mut­ta Vapaavuori on oike­as­sa siinä, että veroast­et­ta tulee laskea reip­paasti. Emme saa Helsingis­sä vastinet­ta veroille, joten ihan yhtä hyvin niitä voi laskea. Poli­itikolle tuo on punainen vaate, kos­ka se vähen­tää valtaa. 

   Vähän vähempikin määrä palvelu­ja riit­tää, kun­han ne ovat paikallisia. Päivähoidon tar­joami­nen töölöläis­lapselle Jätkäsaa­res­sa on huono vit­si. Jol­loin palataan jälleen organ­isoin­tikysymyk­seen, Helsin­gin pilkkomi­nen pienem­mik­si kaupungeik­si tuot­taa kun­ta­laisille ehkä vähem­män, mut­ta parem­pi­laa­tu­ista palvelua.

   Vastaa

10. Jos kun­nal­lisveroa ei muute­ta, asum­i­nen kallis­tuu, kos­ka kiin­teistövero nousee. Jos kun­nal­lisveroa las­ke­taan, asum­i­nen toki kallis­tuu vielä enem­män, mut­ta kun­nal­lisveron lasku kom­pen­soi asumisku­lu­jen nousua. Vapaavuorel­la on tässä kyl­lä pointtinsa.

    Jos tavoit­teena olisi asumisku­lu­jen absolu­ut­ti­nen lasku, täl­löin kun­nal­lisveroa pitäisi korot­taa niin paljon, että siitä seu­raa­va ostovoiman heiken­nys alen­taisi asun­to­jen hin­to­ja enem­män kuin mitä kiin­teistövero nousee. Mitenkähän paljon pitäisi korottaa? 

    Ylipäätään, mik­si juuri tämän­hetki­nen taso olisi se paras. Soin­in­vaaran argu­menteil­la voisi perustel­la myös nostoa.

    Vastaa

    1. Kiin­teistöveron nos­to lisää asumisku­lu­ja sil­lä, joka omis­taa asun­non nyt, mut­ta ei sil­lä, joka on aikeis­sa ostaa asun­non, kos­ka asun­to­jen hin­ta las­kee kiin­teistöveron seu­rauk­se­na. Tämä on ilmeis­es­ti liian mon­imutkainen aja­tus HS:n ymmär­ret­täväk­si. (Poh­jan­pa­lo)

       Vastaa

11. Eri­no­maisia perustelu­ja! Kumpa use­ampi luk­isi tätä blogia.

    Vastaa

12. 6000 syytä mik­si Suomen pitää laskea verotusta:
    1) Virossa yhtiön voitos­ta per­itään veroa 0% ja Suomes­sa 20%. Tästä syys­tä 6000 suo­ma­laista yri­tys­tä on jo siir­tynyt Viroon ja tämän maas­ta­muu­ton lop­pua ei ole näkyvissä…
    2) Suomen kokon­aisveroaste on maail­man 4. korkein eli 44%, OECDn keskiar­vo on 34 %, Virossa 33,6%.
    Tästä syys­tä Suo­mi on monel­la alal­la kil­pailukyvytön, mikä rajoit­taa talouskasvua ja työllistämistä.
    3) Suomes­sa kehitetään koko ajan uusia upei­ta busi­ness-ideoita ja tuot­tei­ta, mut­ta käsit­tämät­tömän korkean veroas­t­een vuok­si ne viedään maas­ta heti, kun ovat kyp­syneet voit­toa tuot­tavaan vaiheeseen.
    Sep­po Korppoo
    28 vuot­ta PK-vientiyrittäjänä

    Vastaa

    1. Las­ket nyt Viron veroas­t­een vähän väärin, uno­h­dat pakol­liset sosi­aal­i­tur­va­mak­sut. Edelleen, Virossa ei verote­ta yhtiön tulosta vaan osin­gon­mak­sua, mut­ta lop­ul­ta verote­taan kuitenkin. Tämä Viron jär­jestelmä on epäop­ti­maa­li­nen, kos­ka se estää siirtämästä voit­toa yhdestä yri­tyk­ses­tä toiseen, kos­ka tätä siir­toa verote­taan, mut­ta omas­sa näköalat­tomas­sa yri­tyk­sessä säi­lyt­tämistä ei veroteta.

       Vastaa

13. Tämä voi olla myös sig­naali, että hyvä­tu­loisetkin ovat jatkos­sa ter­ve­tullei­ta Helsinkiin.
    Jos saamme vaikka­pa vain 10 000 veron­mak­sa­jaa 100 000 vuosi­t­u­loil­la houkutel­tua, vero­ja ker­tyy lisää 180 miljoon­aa vuodessa.
    Pidän Vapaavuores­ta joka päivä enemmän.

    Vastaa

14. Mielestäni Vapaavuoren ehdo­tus on raikas avaus. Ei voi olla niin, että aina kun vero­tu­lot kas­va­vat niin kek­sitään uusia menoko­htei­ta sen sijaan, että tyy­dyt­täisi­in ole­mas­sa ole­vi­in palvelui­hin ja niiden ratio­naalisen kehit­tämiseen. On syytä luot­taa ihmiseen siten että hän kulut­taa itse eikä kun­nan välityksellä.

    Helsin­gin meno­rakenne pal­jas­taa aikamoi­sen vau­rau­den: sote­meno­jen osu­us on huo­mat­tavasti alem­pi kuin yleen­sä muis­sa kun­nis­sa mikä epä­suo­rasti ker­too, että kaik­keen muuhun tuh­lataan reip­paasti. Tämän on mah­dol­lis­tanut run­sas veropo­h­ja, mikä tavanomaisel­la veroäyril­lä on tuot­tanut aina törsät­tävästi asti. 

    Helsingilla on varaa käyt­tämät­tömi­in metro­lai­turime­trei­hin ja moninker­taiseen tsaari­naikaiseen organ­isaa­tioon, mitä nyt onnek­si osin vihrei­den toimes­ta ollaan vir­tavi­ivais­ta­mas­sa. Tämä onkin tarpeen, sil­lä kun sote­menot pois­tu­vat bud­jetista niin huo­mataan miten paljon jää jäl­jelle. Sil­loin on veronko­ro­tusten aika.

    Vastaa

    1. En olisi kas­vat­ta­mas­sa käyt­tö­meno­ja mut­ta olisin kas­vat­ta­mas­sa investoin­ti­meno­ja, kos­ka investoin­tivelkaa syn­tyy koko ajan ja sen seu­rauk­se­na elämme rähjäisessä ja huonos­ti toimi­vas­sa ympäristössä. Investoin­tive­lan kuromi­nen on vähän sama asia kuin velan lyhentäminen.

       Vastaa

15. Vero­jen alen­tamisen sijaan Helsin­ki voisi hyö­dyn­tää mah­dol­lista “ekstraa” vähen­tämäl­lä velka­an­tu­mis­taan tai laske­mal­la sähkön­si­ir­ron hin­taa kaupungis­sa lähem­mäs nollatulosta.

    Vastaa

16. Suomes­sa on mui­hin mai­hin ver­rat­tuna kil­pailukykyi­nen tulota­so. Asumisen ja elämisen kulut, mukaan­lukien vero­tus, ovat sit­ten reilusti suurem­mat. Vas­taavas­ta duu­nista pitää pyytää enem­män jos halu­aa elää saman­laista elämää kuin niis­sä muis­sa euroop­palai­sis­sa metropoleissa.

    Näitä kaikkia kulu­ja tulee laskea aina kuin mah­dol­lista. Asun­to­jen hin­ta, ruuan hin­ta, liikku­misen hin­ta ja vero­tus — jokaises­ta kun ottaa löysät pois, on taval­lisel­lakin palka­nsaa­jal­la edes jokin mah­dol­lisu­us siihen kan­sain­välisen tason luo­van luokan elämään jota tääl­läkin usein peräänkuulutetaan.

    Vastaa

17. Osmo Soin­in­vaara: Juuri sik­si se kan­nat­taisi käyt­tää investoin­tive­lan kuromiseen. Jos vai­h­toe­htona on antaa raha kepun käytet­täväk­si kepu­laisi­in kohteisi­in tai käyt­tää sama raha elinympäristöä paran­tavi­in investoin­tei­hin, miten voi helsinkiläisille perustel­la sen antamista kepun jaettavaksi?

    Eikös val­tiono­su­us- ja val­tiono­suuk­sien tasausjärestelmä toi­mi ihan huoli­mat­ta mitä Helsingis­sä asi­as­ta tuumataan?

    Vastaa

    1. Eikös val­tiono­su­us- ja val­tiono­suuk­sien tasausjärestelmä toi­mi ihan huoli­mat­ta mitä Helsingis­sä asi­as­ta tuumataan?

       No ei toi­mi. Kyse on vuo­den ker­ral­laan voimas­sa olev­as­ta lain­säädän­nöstä, joka antaa sille, joka hoitaa asiansa huonos­ti ja ottaa siltä, joko hoitaa hyvin. Sik­si kaik­ki ylimääräi­nen raha pitää käyt­tää. Täl­lainen lain­säädän­tö on tyyp­il­listä kehi­tys­mais­sa ja se on kokon­aisu­u­den kannal­ta hyvin turmiollista.

       Vastaa

18. Vero­ja kan­nat­taa nos­taa, kun on nousukausi, ja laskea, kun on laskukausi.

    Nousukaudel­la on varaa mak­saa vero­ja, laskukaudel­la ei ole.

    Vastaa

19. Jalo­nen:
    Tämä voi olla myös sig­naali, että hyvä­tu­loisetkin ovat jatkos­sa ter­ve­tullei­ta Helsinkiin.
    Jos saamme vaikka­pa vain 10 000 veron­mak­sa­jaa 100 000 vuosi­t­u­loil­la houkutel­tua, vero­ja ker­tyy lisää 180 miljoon­aa vuodessa.
    Pidän Vapaavuores­ta joka päivä enemmän.

    Tarkoi­tat var­maan ulko­mail­ta, kos­ka kan­ta­suo­ma­laiset hyvä­tu­loiset ovat jo siel­lä, tai eivät halua muut­taa sinne..

    Vastaa

20. Suo­mi ei ole tuhoutunut 1989 tai 2007 vero­jen alen­tamiseen, vaan nousukaut­e­na tehtyyn holtit­tomaan meno­jen lisäyk­seen. Tosin tähän samaan syn­ti­in­hän läh­es kaikkien maid­en hal­li­tuk­set tup­paa­vat sor­tu­maan, tajua­mat­ta että “ansait­tu­ja etu­ja” tai “jako­varo­ja” on sit­ten todel­la vaikeaa leika­ta sit­ten laskusuh­dan­teessa. Myös kun­nil­la on tärkeää olla lisäämät­tä meno­ja noususuh­dan­teessa, niiden kar­simi­nen on läh­es mah­do­ton­ta sit­ten laskusuhdanteessa.

    Vastaa

21. Minus­ta Vapaavuoren avaus oli hyvä.

    En hyväksy aja­tus­ta että ain­oa mah­dolli­nen muu­tos vero­pros­ent­ti­in on aina sen nos­to. San­ot että nousukaudel­la vero­ja ei pitäisi laskea ja talous­teo­ri­as­sa ehkä näin. Toisaal­ta laskukaudel­la vero­jen lasku on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta. Muis­tanet sol­i­daarisu­usveron ja pakko­lainan jne.

    Eli: paras laskea sitä nyt kun se on poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista jot­ta seu­raaval­la laskukaudel­la vääjäämät­tä tule­va nos­to ei vie vero­pros­ent­tia hävyt­tömyyk­siä ja laf­ferin käyrän ulkoradalla.

    Vastaa

22. Olli Saari­nen: Mielestäni Vapaavuoren ehdo­tus on raikas avaus. Ei voi olla niin, että aina kun vero­tu­lot kas­va­vat niin kek­sitään uusia menoko­htei­ta sen sijaan, että tyy­dyt­täisi­in ole­mas­sa ole­vi­in palvelui­hin ja niiden ratio­naalisen kehit­tämiseen. On syytä luot­taa ihmiseen siten että hän kulut­taa itse eikä kun­nan välityksellä.

    Olisi­han myös kol­mas vai­h­toe­hto meno­jen kas­vat­tamisen ja vero­jen leikkaamisen lisäk­si, nimit­täin velko­jen mak­su, mut­ta se ei tai­da tul­la juuri kenellekään edes mieleen, kan­nat­tamis­es­ta puhumattakaan. 

    https://yle.fi/uutiset/3–9210485

    Vastaa

23. Infrain­vestoin­nit hyväksyn hyvinkin, mut­ta minus­ta ne on parem­pi rahoit­taa kiin­teistöveron tulevil­la tuo­toil­la otta­mal­la nyt mata­lako­rkoista lainaa ja mak­samal­la se takaisin lisään­tyvil­lä tont­tivuokra ja kiinteistöverotuloilla.

    Jos oletet­tu vero­tu­lo­jen kasvu ei mah­dol­lista kat­taa investoin­te­ja, pitää val­tion osal­lis­tua tai ne jät­tää tekemättä…

    Sinän­sä ymmär­rän huolen talouden yliku­umen­tamis­es­ta, mut­ta toisaal­ta Helsin­ki voi osal­lis­tua tupo-neu­vot­teluhin ja kil­pailukyvyn ylläpi­toon kun­nal­lisveron laskul­la. Varsinkin kun asukaslu­vun voimakas kasvu vähen­tää per capi­ta velka­määriä yms.

    Vastaa

24. Lisää vaan veroja…

    ”Hälyt­tävä” havain­to suo­ma­lais­ten koulu­tuk­ses­ta: ”Nyt herätys!”

    Väestöti­las­to­jen asiantun­ti­jan Pekka Myrskylän mukaan korkeasti koulutet­tu­jen suo­ma­lais­ten osu­us on vuosien 2005 ja 2015 välisenä aikana pudon­nut 38 pros­en­tista 36 prosenttiin.

    …

    Tärkein syy lie­nee Myrskylän mukaan suo­ma­lais­nuorten maastamuutto. 

    –Suo­ma­laisia muut­taa ulko­maille noin 10 000 hen­gen vuo­si­vauhdil­la, heistä yli puo­let on 20–35-vuotiaita. Ulko­maille töi­hin menevistä suurim­mal­la osal­la on oletet­tavasti korkea-asteen koulu­tus ja opiskele­maan lähte­vistä huo­mat­ta­va osa jää han­kit­tuine koulu­tuksi­neen sille tielle, hän kommentoi.

    Vastaa

25. Osmo Soin­in­vaara: Juuri sik­si se kan­nat­taisi käyt­tää investoin­tive­lan kuromiseen. Jos vai­h­toe­htona on antaa raha kepun käytet­täväk­si kepu­laisi­in kohteisi­in tai käyt­tää sama raha elinympäristöä paran­tavi­in investoin­tei­hin, miten voi helsinkiläisille perustel­la sen antamista kepun jaettavaksi?

    Jo 23 vuot­ta kuop­paisen hiekka­tien var­rel­la Helsingis­sä asuneena toivoisin rahaa joskus riit­tävän koti­tien päällystämiseen. Muual­la Suomes­sa tiet ovat parem­mas­sa kun­nos­sa. Mis­tähän ne rahat tulevat?

    Ikävä kyl­lä Helsinkiä kupataan jo nykyään ihan sairaasti. Hyvin asiansa hoi­ta­neet kun­nat eli eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseu­tu mak­saa huonos­ti talouten­sa hoi­tanei­den tyrim­iset. Sosial­is­mia kuntatasolla.

    Toisaal­ta Suomes­sa on selkeästi liian korkea vero­tus ja liian suuri julki­nen sek­tori. Pää­su­un­nan tulee olla vero­tuk­sen keven­tämi­nen ja julk­isten meno­jen leikkaaminen. 

    Eli sekä Osmo että Vapaavuori ovat oike­as­sa. Vero­tus­ta on Helsingis­sä keven­net­tävä, mut­ta samal­la val­tiono­su­usjär­jestelmä ym. ryöstömekanis­mit on romutet­ta­va. C21 on hyvä idea, tosin ensikok­ouk­sen anti kovin vaa­ti­ma­ton. Sosial­is­tisen kepun miehit­tämä Kun­tali­it­to on ammut­ta­va kuu­ta kiertävälle radalle.

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara: No ei toi­mi. Kyse on vuo­den ker­ral­laan voimas­sa olev­as­ta lain­säädän­nöstä, joka antaa sille, joka hoitaa asiansa huonos­ti ja ottaa siltä, joko hoitaa hyvin. Sik­si kaik­ki ylimääräi­nen raha pitää käyt­tää. Täl­lainen lain­säädän­tö on tyyp­il­listä kehi­tys­mais­sa ja se on kokon­aisu­u­den kannal­ta hyvin turmiollista.

    Tämähän kuu­lostaa aivan kehitysavulta.

    Vastaa

27. Osmo Soin­in­vaara: No ei toi­mi. Kyse on vuo­den ker­ral­laan voimas­sa olev­as­ta lain­säädän­nöstä, joka antaa sille, joka hoitaa asiansa huonos­ti ja ottaa siltä, joko hoitaa hyvin. Sik­si kaik­ki ylimääräi­nen raha pitää käyt­tää. Täl­lainen lain­säädän­tö on tyyp­il­listä kehi­tys­mais­sa ja se on kokon­aisu­u­den kannal­ta hyvin turmiollista.

    Jos ylimääräistä rahaa on se tarkoit­taa, että on kerät­ty kun­ta­laisil­ta vero­ja enem­män kuin mitä on tarvit­tu heille tar­jot­tavien palvelu­iden toteut­tamiseen. Eikö tämä ennen kaikkea ole perustelu sille, että veroäyriä las­ke­taan ja kerätään kun­ta­laisil­ta vero­ja vähem­män, ker­ta sekin riit­tää? Onpa­han sit­ten varaa nos­taa äyriä, jos ja kun seu­raa­van ker­ran rahoi­tus­va­je yllät­tää. Helsin­ki kuitenkin tek­isi alen­nuk­sen (ymmärtääk­seni, espoolaise­na en ole ihan niin per­il­lä Helsin­gin asioista) yli­jäämäis­es­tä bud­jetista toisin kuin edelleen velkaa otta­va valtiomme.

    Vastaa

28. Sep­po Korp­poo:
    6000 syytä mik­si Suomen pitää laskea verotusta:
    1) Virossa yhtiön voitos­ta per­itään veroa 0% ja Suomes­sa 20%. Tästä syys­tä 6000 suo­ma­laista yri­tys­tä on jo siir­tynyt Viroon ja tämän maas­ta­muu­ton lop­pua ei ole näkyvissä…
    2) Suomen kokon­aisveroaste on maail­man 4. korkein eli 44%, OECDn keskiar­vo on 34 %, Virossa 33,6%.
    Tästä syys­tä Suo­mi on monel­la alal­la kil­pailukyvytön, mikä rajoit­taa talouskasvua ja työllistämistä.
    3) Suomes­sa kehitetään koko ajan uusia upei­ta busi­ness-ideoita ja tuot­tei­ta, mut­ta käsit­tämät­tömän korkean veroas­t­een vuok­si ne viedään maas­ta heti, kun ovat kyp­syneet voit­toa tuot­tavaan vaiheeseen.
    Sep­po Korppoo
    28 vuot­ta PK-vientiyrittäjänä

    Veroas­t­eel­la ei ole mitään merk­i­tys­tä, kos­ka ne eivät ole vertailukelpoisia
    Esim USA ilmoit­taa 2016 veroas­t­eek­si 26 % ja Suo­mi 44 % https://www.vero.fi/contentassets/6c8484faadf1414fb3545e083d8302f3/vero_taskutilasto_80x120mm_2016_fi_web_korjattu.pdf

    Mut­ta kun kat­soo USA val­tion ‚osaval­tioiden, maakun­tien ja kun­tien moja niin ris­tiri­ita on suuri. Menot ovat n 6700 mil­jar­dia taalaa eli n 36 % bkt. Sotien aikan eli Bushin hallinnon aikaan ne huote­liv­at yli 40 % eli Suomen tasolla.

    Ei vero­tus­ta voi ver­tail­la, viral­liset veroas­t­eet ovat puh­das­ta propagandaa

    USA ssa veroaste näytetään todel­lista alhaisem­mak­si kun taas Suomes­sa val­tio haluitaan esit­tää himoverot­ta­janA puh­taasti poli­it­ti­sista syistä

    Vastaa

29. bar­tol­mai:

    Vaik­ka Veronalen­nus tek­isi mah­dol­lisek­si men­nä ker­ran kuus­sa use­am­min kal­jalle, unel­mani on arvokkaampi.

    Siis nyt hyvä her­ra hiukan kun­nioi­tus­ta veron­mak­sajia ja kun­ta­laisia. Sin­un unel­masi EI OLE arvokkaampi kuin yhtään kenenkään muun. 

    Tois­tan vielä: Kun­nioi­tus­ta. Makustele het­ken sitä sanaa, hyvä her­ra Soin­in­vaara. Sin­un unel­masi eivät ole arvokkaimpia kuin muiden. Piste.

    Kysymys, johon todel­la toivon vas­taus­ta; mik­si annoit esimerkik­si vain kal­jal­lakäymisen? Mik­si et vaik­ka sitä, että on varaa ostaa muu­ta ruokaa kuin puuroa ja makkaraa?

    Vastaa

30. Kalle:
    Emme saa Helsingis­sä vastinet­ta veroille, joten ihan yhtä hyvin niitä voi laskea. 

    Ei pidä paikkansa. Päin­vas­toin, veroille saadaan keskimääräis­es­ti oikein hyvä vastine.

    Vero­tuk­sen laskem­i­nen olisi perustel­tua, jos kaupungilta halut­taisi­in riisua toim­into­ja, kuten ter­vey­den, las­ten tai van­hus­ten hoito, infran rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to ym. Näin ei ole tapah­tu­mas­sa eikä ole mitään tarvet­takaan tapah­tua. Sote toteutues­saan toki muut­taisi tilan­net­ta. Vapaavuori ja puolue­toveri Pakari­nen, joka on enti­nen kaup­paka­marin johta­ja, pyörit­tävät van­haa levyä vero­jen alen­tamis­es­ta puolueen­sa sisäl­lä ole­van pienen intres­siryh­män puolesta.

    Kaupun­ki kas­vaa ja raken­net­tavaa, kor­jat­tavaa ja ylläpi­det­tävää riit­tää. Esimerkik­si apu­lais­pormes­tari Sin­nemäen mainit­se­ma pyörätiev­erkos­ton päivit­tämi­nen tälle vuosi­tuhan­nelle. Tai kaupun­gin home­essa ole­vat raken­nuk­set ja riit­tämät­tömät hoitoresurssit.

    Nim­imerkin väite pitää paikkansa korkein­taan vero­tu­lo­jen käytön kohden­tamisen osalta. Esimerkik­si vuosikym­meniä jatkunut tila, jos­sa liikku­miseen käyte­tys­tä rahoituk­ses­ta suh­teet­toman suuri osu­us käytetään autoli­iken­teen infran rak­en­tamiseen ja ylläpi­toon. Vaik­ka tämä palvelee vain pien­tä vähem­mistöä kaupunkilaisista.

    Vastaa

31. vk: Jo 23 vuot­ta kuop­paisen hiekka­tien var­rel­la Helsingis­sä asuneena toivoisin rahaa joskus riit­tävän koti­tien päällystämiseen. Muual­la Suomes­sa tiet ovat parem­mas­sa kun­nos­sa. Mis­tähän ne rahat tulevat?

    Tai­dat asua pyörä­tien var­res­sa. Sil­lä jopa pyörätei­den pääväylistä merkit­tävä osa on edelleen päällystämät­tä. Ja todel­la surke­as­sa kun­nos­sa. Täyn­nä val­tavia vesi­lak­so­ja satei­den jäl­keen. Päällystämät­tömiä autoteitä, joil­la olisi san­ot­tavasti liiken­net­tä, ei ole kaupungis­sa ollut vuosikymmeniin.

    Myös muual­la har­vaan asu­tus­sa Suomes­sa autoti­et ovat käsit­tämät­tömän hyvässä kun­nos­sa, eri­tyis­es­ti liiken­nesuorit­teeseen näh­den. Läh­es kaikkial­la, mis­sä kul­kee muu­ta­makin auto tun­nis­sa, tiet ovat kun­nos­sa, joka mah­dol­lis­taa vähin­tään 80 km/h nopeu­den. Uut­ta soraa levitetään pak­sut ker­rokset jopa vuosit­tain ja tiet myös pin­noite­taan uudelleen jopa pelkkien nastarenkail­la hiot­tu­jen urien vuoksi.

    Vastaa

32. vk:
    Eli sekä Osmo että Vapaavuori ovat oike­as­sa. Vero­tus­ta on Helsingis­sä keven­net­tävä, mut­ta samal­la val­tiono­su­usjär­jestelmä ym. ryöstömekanis­mit on romutet­ta­va. C21 on hyvä idea, tosin ensikok­ouk­sen anti kovin vaa­ti­ma­ton. Sosial­is­tisen kepun miehit­tämä Kun­tali­it­to on ammut­ta­va kuu­ta kiertävälle radalle.

    21 suurim­mas­ta kun­nas­ta vain 6 mak­saa vero­tu­lo­jen tasaus­ta. Helsin­ki, Espoo, Van­taa, Vaasa, Turku ja Tam­pere. Kaikki­aan mak­sajia on 30. Helsin­gin vero­pros­ent­ti olisi 2 pros­ent­tiyk­sikköä pienem­pi, jos se ei mak­saisi (jos 0,5 = 70 milj.). Vero­tu­lo­jen tasauk­sen jäl­keenkin kaik­ki 21 saa­vat val­tiono­suuk­sia. Helsin­ki 148 milj.€ vuon­na 2017.

    Mut­ta onhan se tietysti han­kala mankua val­ti­ol­ta rahaa esim. Jok­eri­in, jos vero­ja las­ke­taan saadun sum­man verran.

    Vastaa

33. vk: Jo 23 vuot­ta kuop­paisen hiekka­tien var­rel­la Helsingis­sä asuneena toivoisin rahaa joskus riit­tävän koti­tien päällystämiseen. Muual­la Suomes­sa tiet ovat parem­mas­sa kun­nos­sa. Mis­tähän ne rahat tulevat?

    Sat­tui silään detalji­ti­etoa. Suurin tei­den kun­toon vaikut­ta­va tek­i­jä on tei­den määrä.KUn Suomes­sa on teitä n 450000 km niin Sak­sas­sa vas­taa­va määrä on 650000.Mittauksen tavas­ta voi olla erim­ieltä, mut­ta kun kri­teer­it ovat samat niin tilas­to on vertailukelpoinen
    Ero syn­tyy kun ver­rataan mak­sajine määrää mak­sajia Sak­sas­sa on 80 miljoo­nan luokkaa ja Suomes­sa 5,5 miljoon­aa niin on selvää, etti Suomes­sa tiet voi olla samas­sa kun­nos­sa kuin Saksassa

    Vastaa

34. Osmo Soin­in­vaara: Tämä Viron jär­jestelmä on epäop­ti­maa­li­nen, kos­ka se estää siirtämästä voit­toa yhdestä yri­tyk­ses­tä toiseen, kos­ka tätä siir­toa verote­taan, mut­ta omas­sa näköalat­tomas­sa yri­tyk­sessä säi­lyt­tämistä ei veroteta.

    Eikö näköala­ton mut­ta voitolli­nen yri­tys voi sijoit­taa toiseen yri­tyk­seen? Mik­si rahan pitäisi kiertää yksi­ty­ishenkilön kautta?

    Vastaa

35. Osmo Soin­in­vaara:
    En olisi kas­vat­ta­mas­sa käyt­tö­meno­ja mut­ta olisin kas­vat­ta­mas­sa investoin­ti­meno­ja, kos­ka investoin­tivelkaa syn­tyy koko ajan ja sen seu­rauk­se­na elämme rähjäisessä ja huonos­ti toimi­vas­sa ympäristössä. Investoin­tive­lan kuromi­nen on vähän sama asia kuin velan lyhentäminen.

    Miten investoin­tien lisäämisen ajoi­tus nyt sopii seu­raavaan, eli miten kus­tan­nusten nousua voidaan selvästi hillitä ja tar­jon­takapeikko­ja purkaa?

    “Raken­nusle­hden julkaise­man Rapalin pääkaupunkiseudun talon­rak­en­tamisen tar­joush­in­tain­deksin nousu­vauhti on kiihtynyt 2000-luvun korkeim­malle tasolle.Tarjoushintaindeksin vuosimuu­tos oli eloku­us­sa 10,7 %, mikä on indeksin korkein mitat­tu muu­tosluke­ma sit­ten vuo­den 1998. Tam­mi-heinäku­us­sa indek­si kohosi 7,9 % vuo­den­takaises­ta. Asun­top­uolel­la nousua oli 8 % ja toim­i­ti­la­rak­en­tamises­sa 7,6 %. Rapalin mukaan maltil­lis­es­ti kallis­tuneet raken­nus­ma­te­ri­aa­likus­tan­nuk­set eivät selitä tar­joush­in­to­jen nousua, vaan seli­tys on tar­jon­takapeikois­sa. Raken­nusalan tuotan­toka­p­a­siteet­ti on nyt läh­es täyskäytössä etenkin pääkaupunkiseudul­la ja tämä näkyy urakoiden nou­sev­ina tar­joush­in­toina. Rapalin mukaan raken­nus­bu­u­mi ja kap­a­siteet­ti­ra­joit­teet näkyvät myös pääu­rakoiden tar­joushalukku­udessa, joka on laskenut selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon.”

    Vastaa

36. Kyl­lä min­un mielestäni Suomen hirvit­tävän korkea vero­tus on eräs maamme pahim­mista ongelmista. Sen tukah­dut­ta­va vaiku­tus säteilee taloutemme joka alueelle.
    Tässä konkreet­ti­nen esimerk­ki, joka kos­kee melkein­pä jokaista kansalaista.
    Vuon­na 2014 RT teki laskel­man siitä mikä on vero­jen ja verolu­on­teis­ten kulu­jen osu­us uuden ker­rostaloa­sun­non hin­nas­ta. Se on peräti 40–45 prosenttia.
    Suomes­sa keski­t­u­loinen mak­saa palka­s­taan vero­ja noin 30%.
    Näi­nollen asun­non osta­ja joutuu mak­samaan vero­ja yhteen­sä 70 — 75% ja vain 25 — 30 % menee itse asuntoon.
    Kun seu­raa suo­ma­lais­ten poli­itikko­jen kan­naot­to­ja näyt­tää selvältä, että vero­jen alen­tamiseen ei ole kenel­läkään haluja.
    Pikem­minkin päinvastoin!
    Tämä häm­mästyt­tää, kum­mas­tut­taa pien­tä kulk­i­jaa, joka kan­taa suur­ta verotaakkaa…

    Vastaa

37. Ikävä kyl­lä Helsinkiä kupataan jo nykyään ihan sairaasti. Hyvin asiansa hoi­ta­neet kun­nat eli eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseu­tu mak­saa huonos­ti talouten­sa hoi­tanei­den tyrim­iset. Sosial­is­mia kuntatasolla.

    Hyvin asiansa hoi­tanut kun­ta on esim. Tam­pere. Helsin­gin asi­at on hyvälle mallille hoi­ta­neet koko maan hallintoala­maiset kan­ta­mal­la verokuor­mansa pääkaupun­gin korkea­palkkaisten her­ro­jen ja rou­vien nautittavaksi.

    Vastaa

38. Osmo Soin­in­vaara: No ei toi­mi. Kyse on vuo­den ker­ral­laan voimas­sa olev­as­ta lain­säädän­nöstä, joka antaa sille, joka hoitaa asiansa huonos­ti ja ottaa siltä, joko hoitaa hyvin. Sik­si kaik­ki ylimääräi­nen raha pitää käyt­tää. Täl­lainen lain­säädän­tö on tyyp­il­listä kehi­tys­mais­sa ja se on kokon­aisu­u­den kannal­ta hyvin turmiollista.

    Mut­ta eikö tuo koske hyvinvointivaltiotakin

    Vastaa

39. Koti-isä:

    Myös muual­la har­vaan asu­tus­sa Suomes­sa autoti­et ovat käsit­tämät­tömän hyvässä kun­nos­sa, eri­tyis­es­ti liiken­nesuorit­teeseen nähden. 

    Autoil­i­jat mak­sa­vat veroina val­tion tei­den ylläpi­don ja rak­en­tamisen moninker­tais­es­ti. Helsin­gin väylät ovat tei­dän oma asianne, mut­ta uskon, että jos pyöräil­i­jät mak­saisi­vat ylimääräistä veroa edes pari ker­taa pyörätei­den rak­en­tamisen hin­nan niin eiköhän laatu paranisi.

    Uut­ta soraa levitetään pak­sut ker­rokset jopa vuosit­tain ja tiet myös pin­noite­taan uudelleen jopa pelkkien nastarenkail­la hiot­tu­jen urien vuoksi. 

    Uut­ta soraa levitetään…? Minne?

    Vastaa

40. Keskusteli­ja:
    Eri­no­maisia perustelu­ja! Kumpa use­ampi luk­isi tätä blogia.

    Perustelu­ja puolin sun toisin ja hyvää keskustelua. Sen takia tämä on hyvä blo­gi. Suo­mi on aja­mas­sa itseään lujaa kivi­seinän liian korkeal­la veroasteella.

    Vastaa

41. Koti-isä: Tai­dat asua pyörä­tien var­res­sa. Päällystämät­tömiä autoteitä, joil­la olisi san­ot­tavasti liiken­net­tä, ei ole kaupungis­sa ollut vuosikymmeniin.

    Sori koti-isuk­ki, olet väärässä. Oman kotikatu­ni var­rel­la on seit­semän ok-taloa ja lähel­lä on hiekkatie jon­ka var­rel­la on nelisenkym­men­tä asun­toa. Muu­ta­ma vuosi sit­ten kysyin alueen katusu­un­nit­teli­jal­ta että mil­loin päällystetään, niin vas­taus oli ettei ole 5‑vuotissuunnitelmassa ja eikä ole näköpi­iris­säkään kun rahaa ei ole eikä tule kaikkien hiekkatei­den päällystämiseen. 

    Itse mak­san yli 1000 euroa/v kiin­teistöveroa (ihanaa, nousee taas reilusti ensi vuon­na!) ja nekin rahat menevät var­maan pyöräbaano­jen ja ratikkakisko­jen rak­en­tamiseen. Päällystämät­tömiä asuinkatu­ja on Helsingis­sä var­maankin kym­meniä ellei sato­ja kilo­me­tre­jä. Paljonko muuten sinä mak­sat kiin­teistöveroa, jos saan kysyä? Tai ylipäätään veroja?

    Saisimme var­masti omat kotika­tumme päällystet­tyä jos tänne muut­taisi joku vähin­tään insinööri­ta­soinen kiin­teistövi­ras­ton tyyp­pi (näin tapah­tui lähistöl­lä). Tai sit­ten kaupung­in­val­tu­utet­tu. Vero­jen­mak­sun eli mm. tei­den rakentamista/kunnostamista mak­samal­la se ei näytä tapahtuvan.

    Vastaa

42. Sep­po Korp­poo:
    Kyl­lä min­un mielestäni Suomen hirvit­tävän korkea vero­tus on eräs maamme pahim­mista ongelmista.

    Kyl­lä se keskisu­urten ja suurten yri­tys­ten puute on pahempi ongel­ma. Talous kas­vaa, hyvä niin, mut­ta keskilu­okkaisia ja ylem­män keskilu­okan kulut­ta­jia pitäisi saa­da lisää. Näitä luokkahyp­pyjä syn­tyy keskisu­urten ja suurten yri­tys­ten kautta.

    Ammat­in­har­joit­ta­jat ja yrit­täjät elävät kädestä suuhun, eivätkä har­joi­ta tuoteke­hi­tys­tä. He oppi­vat koulus­sa ja työssä mitä oppi­vat, kunnes aika ajaa hei­dän ohit­seen. Yri­tyk­set, jot­ka ovat riit­tävän suuria ja ket­ter­iä (ärsyt­tävä trendis­ana, tiedän) kykenevät uud­is­tu­maan riittävästi.

    Esimerkik­si maat­aloudessa tämän het­ki­nen katovu­osi on aivan hel­vetin hyviä asia, jos sil­lä saadaan vaik­ka pari tuhat­ta turhaa pien­tä maati­laa pois pelistä. Suurem­mat otta­vat tuotan­non hal­tu­un ja kykenevät uud­is­ta­maan tuo­ta tuotantoa.

    Viimeisen 30-vuo­den aikana maat­alous­tuot­ta­jien lukumäärä on puolit­tunut, mut­ta tuotan­to pysynyt samana, mut­ta eri­tyis­es­ti tuotan­to on uud­is­tunut ja kehittynyt.

    Suo­ma­lais­ten C21 kaupunkien pitää jopa nos­taa vero­tus­ta nyt hiukan, ja investoi­da infra­struk­tu­uri­in tule­vaisu­ut­ta ajatellen. Nyt sitä rahaa voidaan nyhtää, kun talous kas­vaa, ja kun laskukausi häämöt­tää, niin sil­loin investoin­nit seis ja veroa alemmaksi.

    Vastaa

43. Ville: Eikö näköala­ton mut­ta voitolli­nen yri­tys voi sijoit­taa toiseen yri­tyk­seen? Mik­si rahan pitäisi kiertää yksi­ty­ishenkilön kautta?

    On minus­ta aika jär­jestön­tä vero­tuk­sel­lis­es­ti kannustaa/ohjata kol­men hen­gen sähköputkimies­fir­maa pidemäl­lä aikavälil­lä omis­ta­jan eläke­vaku­u­tuskuoren hold­ingy­htiök­si johon se omis­ta­ja parkit­taa eläkesäästön­sä verete­hokku­u­den nimissä.

    Mitä hyö­tyä tästä tarkalleen ottaen on? 

    Jos halu­taan kan­nus­taa eläkesäästämiseen, niin eikö sen voisi tehdä vero­tuk­sel­lis­es­ti neu­traa­lik­si sekä omis­ta­jayrit­täjälle, että työn­tek­i­jälle? Vai onko idea vain kan­nus­taa yrit­täjyy­teen tar­joa­mal­la vero­porkkanaa niille jot­ka uskaltau­tu­vat perus­ta­maan mies- ja läp­päri kon­sult­ti­fir­man sen sijaan, että ryhty­i­sivät palkkaduunareiksi?

    Yri­tyk­sille joiden toim­inta on pääo­main­ten­si­ivistä on tietysti etua siitä, että niil­lä on taseessa muu­takin kuin velka­ra­haa, mut­ta har­va mod­erni yri­tys on tuol­lainen. Etenkin kun rahois­tusala on kehit­tynyt ja tarve tuotan­tovä­linei­den omis­tamiselle on vähen­tynyt lisään­tynei­den leas­ing- ja vuokra­su­palvelu­iden myötä.

    Vastaa

44. Ja min­ul­la on sel­l­ainen unel­man että kiilu silmäiset himoverot­ta­jat joskus paran­tu­vat taud­is­taan ja tun­nus­ta­vat että sil­lä rahan tien­aa­jallekkin olisi hyvä jät­tää jotain.
    Suomes­sa on todel­la korkea aika laskea vero­tus­ta. Hyvä että joku aloittaa

    Vastaa

45. Suh­dan­tei­ta ei siis yliku­umen­na ehdotet­tu hillitön kaupun­gin investoin­tibu­u­mi nousukau­den aikaan? Vihrei­den logi­ik­ka, ohhoijaa..

    Vastaa

    1. Jos nyt päätetään investoin­nista, toteu­tus ei ehdi tähän nousukau­teen. Nyt kan­nat­taa vahvis­taa talout­ta, jot­ta on varaa rak­en­taa laskukaudella.

       Vastaa

46. Osmo Soin­in­vaara:
    …investoin­tivelkaa syn­tyy koko ajan ja sen seu­rauk­se­na elämme rähjäisessä ja huonos­ti toimi­vas­sa ympäristössä. 

    Eikös joidenkin mielestä tuo ole juuri sitä “berli­iniä”, jota käy­dään romant­tis­es­ti haikaile­mas­sa oike­as­sa kreuzbergissä. 

    Kallios­sakin mon­et ihastel­e­vat nimeno­maan sotkuista ympäristöä eli “katu­taidet­ta” ja syr­jäy­tyneitä niiden tuo­mas­ta “aidos­ta” tun­nel­mas­ta ja “rosos­ta” joka on pit­tores­ki vai­h­toe­hto steri­ilille porvarillisuudelle.…

    Luo­va luok­ka halu­aa rähjäil­lä, annetaan sitä niin kult­tuu­ri­te­ol­lisu­us kukoistaa.

    Vastaa

47. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos nyt päätetään investoin­nista, toteu­tus ei ehdi tähän nousukauteen.

    Mut­ta tämä onkin koneis­toon liit­tyvä ongelma.

    Jos päätetään nyt vaikka­pa uud­es­ta asuinalueesta, niin hyväl­lä onnel­la lapio uppoaa maa­han vuosikymme­nen kulut­tua. On liito-oravaa ja kaiken maail­man kommunistia.

    Liito-ora­va on kyl­lä jär­jet­tömin syy mik­si tässä maas­sa ei kehi­tys­tä tapah­du. Suo­mi on yksi maail­man met­säisimpiä mai­ta ja luulisi, että liito-orav­ille voidaan luo­da eli­nolo­suhtei­ta näi­hin metsiin.

    Suun­nit­telu on osa toteu­tus­ta, mut­ta Suomes­sa voi men­nä vuosia pelkästään val­i­tuk­sien käsit­te­lyyn, eikä suun­nit­telua voi­da vält­tämät­tä toteut­taa valmi­ik­si ennen kuin työt alkavat.

    Ehkäpä olisi aika ava­ta kaavoitus­markki­nat. Ja lakkaut­taa museovirasto.

    Vastaa

48. Sepi:
    Jos halu­taan kan­nus­taa eläkesäästämiseen, niin eikö sen voisi tehdä vero­tuk­sel­lis­es­ti neu­traa­lik­si sekä omis­ta­jayrit­täjälle, että työn­tek­i­jälle? Vai onko idea vain kan­nus­taa yrit­täjyy­teen tar­joa­mal­la vero­porkkanaa niille jot­ka uskaltau­tu­vat perus­ta­maan mies- ja läp­päri kon­sult­ti­fir­man sen sijaan, että ryhty­i­sivät palkkaduunareiksi? 

    Enem­män kuin eläkesäästämiseen pitäisi kan­nus­taa yri­tyk­siä työl­listämään, johon päästään, kun yri­tyk­set panos­ta­vat tuoteke­hi­tyk­seen ja otta­vat riskiä. Tämä tapah­tuu helpom­min omil­la pääomil­la kuin lainara­hal­la. Star­tupit ja enke­lisi­joit­ta­jat ovat kuitenkin aika pieni osa kansan­talout­ta, varsinkin työn­tek­i­jöil­lä mitattuna.

    Vastaa

49. vk: Itse mak­san yli 1000 euroa/v kiin­teistöveroa (ihanaa, nousee taas reilusti ensi vuon­na!) janekin rahat menevät var­maan pyöräbaano­jen ja ratikkakisko­jen rak­en­tamiseen. Päällystämät­tömiä asuinkatu­ja on Helsingis­sä var­maankin kym­meniä ellei sato­ja kilometrejä. 

    Päällystämät­tömiä kevyen liiken­teen väyliä ja eri­tyis­es­ti pyöräteitä Helsingis­sä on sato­ja kilo­me­tre­jä. Ja ylipään­sä väylät ovat autokaistoi­hin ver­rat­tuna suurelta osin hyvin huonos­sa kun­nos­sa ja vähäl­lä ylläpidolla.

    Liikku­misen infran rak­en­tamiseen ja ylläpi­toon käytet­tävistä kun­nal­lisveroista autoilun hyväk­si käytetään noin 90%. Kun alle puolel­la ruokakun­nista on auto ja autol­la tehdään noin 20% matkoista. Epä­suh­ta on räikeä.

    Pyöräi­lyn infran nos­tamisek­si 2000-luvun tasolle investoidaan täl­lä het­kel­lä 20 miljoon­aa vuodessa, kaik­ista autop­uolueen leikkause­hdo­tuk­sista huoli­mat­ta. Samaan aikaan esimerkik­si pelkkä Pasi­lan Vetu­ri­tien siir­to ja tun­neloin­ti mak­saa 120 miljoon­aa, eli 6 vuo­den pyöräily­baa­nara­hat koko kaupungissa.

    Helsingis­sä autoil­i­ja on ain­ut, joka taku­u­var­masti saa veroeu­roilleen vastinetta.

    Vastaa

50. Ville: Enem­män kuin eläkesäästämiseen pitäisi kan­nus­taa yri­tyk­siä työl­listämään, johon päästään, kun yri­tyk­set panos­ta­vat tuoteke­hi­tyk­seen ja otta­vat riskiä. Tämä tapah­tuu helpom­min omil­la pääomil­la kuin lainara­hal­la. Star­tupit ja enke­lisi­joit­ta­jat ovat kuitenkin aika pieni osa kansan­talout­ta, varsinkin työn­tek­i­jöil­lä mitattuna.

    Tuoteke­hi­tys­tä saa tehdä tulo­rahoituk­sel­la nytkin ihan ilman yri­tysvero­jen maksamista.

    Se on tietysti tot­ta, että et voi kerätä mon­taa vuot­ta puskuria yri­tyk­seen ilman vero­jen mak­sua, mut­ta kuin­ka moni fir­ma oikeasti ker­ryt­tää pääo­maa usei­ta vuosia joskus tule­vaisu­udessa tapah­tu­vaa tuoteke­hi­tys­tä varten?

    En vaan (entisenä) pienyrit­täjänä näe miten ja mik­si yri­tysveron mak­sun siir­to osin­gon­mak­sun yhtey­teen kan­nus­taisi yrit­täjiä (Penan sähköput­ki tai Iiron it-kon­sul­toin­ti) mil­lään taval­la palkkaa­maan lisää väkeä tai tuoteke­hit­tämään enem­män. Väit­täisin, että ääret­tömän har­vas­sa on yri­tys joka haaveilee siitä, että ensin pyöritetään liike­toim­intaa vuosia ja sit­ten siitä ker­tyneil­lä säästöil­lä ale­taan mon­en vuo­den päästä tuoteke­hit­tämään tai työl­listämään lisää.

    Mihin Viron malli sen sijaan kan­nus­taa on nimeno­maan hold­ingy­htiömäiseen toim­intaan, kos­ka hold­ing-yhtiön ei tarvitse mak­saa pääo­matuo­toista veroa ennenkuin rahat tuloute­taan omis­ta­jilleen. Iiron IT-kon­sul­toin­ti voi jät­tää paljon pääo­maa yri­tyk­seen sisään, jol­loin efek­ti­ivis­es­ti Iiro luo itselleen sijoi­tus­vaku­u­tuskuoren ja saa säästet­tyä IT-kon­sul­tointin­sa palkkioi­ta erit­täin verote­hokkaasti arvopa­perei­hin / sijoi­tuskämp­pi­in jne.

    Vastaa

    1. Mihin Viron malli sen sijaan kan­nus­taa on nimeno­maan hold­ingy­htiömäiseen toim­intaan, kos­ka hold­ing-yhtiön ei tarvitse mak­saa pääo­matuo­toista veroa ennenkuin rahat tuloute­taan omistajilleen.

       Meneeköhän tuo noin? Ymmärtääk­seni yri­tys joutuu mak­samaan veroa mak­samis­taan osin­go­ista, mak­se­taan ne mihin hyvän­sä. Muuten­han Viro menet­täisi kaik­ki yri­tysveron­sa ulko­maille sijoitet­tui­hin holding-yhtiöihin.

       Vastaa

51. Osmo Soin­in­vaara:
    En olisi kas­vat­ta­mas­sa käyt­tö­meno­ja mut­ta olisin kas­vat­ta­mas­sa investoin­ti­meno­ja, kos­ka investoin­tivelkaa syn­tyy koko ajan… 

    Investoin­tive­lan osalta olet osin oike­as­sa, mut­ta kyl­lä investoin­ti­ra­hois­sakin on sel­l­aisia mus­tia aukko­ja, jot­ka on syytä tukkia. 

    Kult­tuuri­rak­en­t­a­mi­nen on eri­tyisen turmi­ol­lista kaupun­gin taloudelle. Investoin­te­ja pide­tään pien­inä, mut­ta käyt­tö­menot uno­hde­taan kokonaan.

    Vastaa

    1. Kalle,
       Teepä empi­iri­nen ver­tailu Euroopan kaupunkien välil­lä, miten kaupun­git ovat men­estyneet ja kuin­ka paljon rahaa siel­lä on käytet­ty kult­tuuri­in. Huo­maat, että kult­tuu­ri­tar­jon­ta on kaupungeille merkit­tävä menestystekijä.

       Vastaa

52. “Jos vero­ja alen­netaan Helsingis­sä, asumis­es­ta tulee entistäkin kalli­im­paa. Tuuk­ka Saari­maa voi vaik­ka selittää.”

    Ja vielä jos joku viit­sisi selit­tää Vihreille miten HITAS asun­not tekevät Helsingis­sä asumis­es­ta kalli­im­paa niin ehkä saataisi­in HITAS romukop­paan ja vähän halvem­paa asum­ista Helsinkiin.

    Vastaa

53. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle,
    Teepä empi­iri­nen ver­tailu Euroopan kaupunkien välil­lä, miten kaupun­git ovat men­estyneet ja kuin­ka paljon rahaa siel­lä on käytet­ty kult­tuuri­in. Huo­maat, että kult­tuu­ri­tar­jon­ta on kaupungeille merkit­tävä menestystekijä.

    Mitäköhän keskusjo­htoim­meisille on men­estys­tä? Kova verotus?

    Ovatko Zurich tai Zug men­estyviä? Ihmisille ne ovat mukavia ja verot ovat hie­man inhimil­lisem­piä kuin hyv­in­voivis­sa val­tiois­sa. Pitää var­masti ansai­ta sel­l­aisen suo­ma­laisen medi­aanivu­osi­t­u­lon ver­ran kuukaudessa ennenkuin kokon­aisvero on Helsin­gin kun­nal­lisveron tasolla.

    Vastaa

54. Sepi: Tuoteke­hi­tys­tä saa tehdä tulo­rahoituk­sel­la nytkin ihan ilman yri­tysvero­jen maksamista.

    Se on tietysti tot­ta, että et voi kerätä mon­taa vuot­ta puskuria yri­tyk­seen ilman vero­jen mak­sua, mut­ta kuin­ka moni fir­ma oikeasti ker­ryt­tää pääo­maa usei­ta vuosia joskus tule­vaisu­udessa tapah­tu­vaa tuoteke­hi­tys­tä varten?

    Tuoteke­hi­tys­tä voi tehdä vero­ja mak­samat­ta myös niin kuin star­tupit tekevät, eli fir­ma tekee tap­pi­ol­lis­es­ti tuoteke­hi­tys­tä, kunnes saadaan jotain lupaavaa aikaan ja exit tehdään myymäl­lä kehitet­ty asia. Mis­sään vai­heessa itse fir­man ei tarvitse tehdä voit­toa. Myyn­tivoitos­ta menee toki veroa, mut­ta se on viivästettyä.

    Peri­aat­teessa ainakin sukupol­ven­vai­h­dos-tilanteessa voisi käy­dä niin, että van­ha yrit­täjä ei ole halun­nut kehit­tää tai laa­jen­taa ja on kerän­nyt vain pääo­maa, mut­ta uusi polvi halu­aakin laa­jen­taa ja kehit­tää toim­intaa. Mut­ta ehkä se van­ha yrit­täjä put­saa fir­mas­ta pääo­mat kuitenkin 😉

    Vastaa

55. vk:

    Saisimme var­masti omat kotika­tumme päällystet­tyä jos tänne muut­taisi joku vähin­tään insinööri­ta­soinen kiin­teistövi­ras­ton tyyp­pi (näin tapah­tui lähistöl­lä). Tai sit­ten kaupung­in­val­tu­utet­tu. Vero­jen­mak­sun eli mm. tei­den rakentamista/kunnostamista mak­samal­la se ei näytä tapahtuvan.

    Stad­in­gradis­sa päällystyshom­matkin suju­vat sil­lai sopuisasti…

    ”Mik­si virkamies hyväksyy ylikalli­in?” – HS: Helsin­ki selvit­tää epä­selvyyk­siä asvalttiurakoissa

    “– Virkamiehen pitäisi ajaa veron­mak­sa­jan etua, mik­si virkamies hyväksyy, että tehdään ylikallista tuotet­ta, ihmetteli toinen yritysjohtaja.”

    Vastaa

56. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle,
    Teepä empi­iri­nen ver­tailu Euroopan kaupunkien välil­lä, miten kaupun­git ovat men­estyneet ja kuin­ka paljon rahaa siel­lä on käytet­ty kult­tuuri­in. Huo­maat, että kult­tuu­ri­tar­jon­ta on kaupungeille merkit­tävä menestystekijä.

    Men­estyvätkö kaupun­git sik­si, että ne käyt­tävät kult­tuuri­in rahaa — vai käytetäänkö kult­tuuri­in rahaa sik­si, että sitä sat­tuu men­estyk­sen ansios­ta olemaan?

    Vastaa

    1. The Econ­o­mistis­sa refer­oiti­in tutkimus­ta, jon­ka mukaan oop­pera 1800-luvul­la ennusti kaupun­gin kas­va­neen 2000-luvulle tul­taes­sa nopeam­min kuin kaupun­git, jois­sa ei ollut oop­per­aa. On run­saasti tutkimuk­sia siitä, että elävä kult­tuu­ri­tar­jon­ta houkut­telee kaupunki­in luovia ihmisiä ja saa kaupun­gin menestymään.
       Näitä tutkimuk­sia ei pidä sotkea niihin vähän arve­lut­tavi­in, joiden mukaan esim klas­sisen musi­inkin kuun­telem­i­nen piden­tää eli­na­jan odotetta.

       Vastaa

57. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle,
    Teepä empi­iri­nen ver­tailu Euroopan kaupunkien välil­lä, miten kaupun­git ovat men­estyneet ja kuin­ka paljon rahaa siel­lä on käytet­ty kult­tuuri­in. Huo­maat, että kult­tuu­ri­tar­jon­ta on kaupungeille merkit­tävä menestystekijä.

    ‘Cul­tur­al val­ue’ is being mis­rep­re­sent­ed, report claims

    “An aca­d­e­m­ic study has con­clud­ed that debate about the val­ue of cul­ture has been dis­tort­ed by a desire to influ­ence pub­lic fund­ing and pol­i­cy, and weak­ened by poor-qual­i­ty evaluation.”

    Vastaa

58. Osmo Soin­in­vaara: Meneeköhän tuo noin? Ymmärtääk­seni yri­tys joutuu mak­samaan veroa mak­samis­taan osin­go­ista, mak­se­taan ne mihin hyvän­sä. Muuten­han Viro menet­täisi kaik­ki yri­tysveron­sa ulko­maille sijoitet­tui­hin holding-yhtiöihin.

    Viron ongel­mana on ollut, että emoy­htiöt ovat voineet laina­ta viro­laisil­ta tytäry­htiöiltä verot­tomasti ilman, että lain­o­ja on käytän­nössä tarvin­nut mak­saa takaisin. Näin on taval­laan kier­ret­ty osinkoveroa. Nyt lain­oista menee ennakkovero, joka palaute­taan, jos laina mak­se­taan 2 vuodessa takaisin. Toisaal­ta osinkovero laskee.

    Ero Suomeen on, että tääl­lä yri­tyk­sille osin­got ovat verot­to­mia. Se kan­nus­taa siirtämään omis­tuk­set holding-yhtiöihin.

    Vastaa

59. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos nyt päätetään investoin­nista, toteu­tus ei ehdi tähän nousukau­teen. Nyt kan­nat­taa vahvis­taa talout­ta, jot­ta on varaa rak­en­taa laskukaudella.

    Kukaana­han ei tiedä, kauanko mikin nousukausi jatkuu. Tämä nykyi­nen voi jatkua vuosia tai lop­pua huomenna.

    Vastaa

60. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle,
    Teepä empi­iri­nen ver­tailu Euroopan kaupunkien välil­lä, miten kaupun­git ovat men­estyneet ja kuin­ka paljon rahaa siel­lä on käytet­ty kult­tuuri­in. Huo­maat, että kult­tuu­ri­tar­jon­ta on kaupungeille merkit­tävä menestystekijä. 

    1) kult­tuu­ri­tar­jon­ta vs. kulttuurirakentaminen
    2) suurkaupun­ki vs. pikkukaupun­ki ( = Helsinki)
    3) syy vs. seuraus

    Vastaa

61. Osmo Soin­in­vaara: Meneeköhän tuo noin? Ymmärtääk­seni yri­tys joutuu mak­samaan veroa mak­samis­taan osin­go­ista, mak­se­taan ne mihin hyvän­sä. Muuten­han Viro menet­täisi kaik­ki yri­tysveron­sa ulko­maille sijoitet­tui­hin holding-yhtiöihin.

    Ei se noin mene.Kun yhtiö mak­saa osinko­ja esim Englan­nis­sa ole­valle saa­jalle niin osin­go­ista ei mak­se­ta veroa.Eli Suomel­la on muu­ta­man maan kanssa verosopimus, jon­ka perus­teel­la näi­hin mai­hin mak­se­tut osin­got ovat verova­pai­ta tai saivartelijoille , vero % on nolla.

    Samoin jos yhtiö mak­saa osinko­ja toiselle niin osinko on verovapaata

    4.3 Suomes­ta saadut osingot

    Yhteisön Suomes­ta saa­mat osin­got eivät pääsään­töis­es­ti ole veronalaista tuloa.

    Vastaa

    1. Liian Van­ha.
       Sekoi­tat nyt yhtiön itsen­sä mak­saman tuloveron ja osin­go­ista pidätet­tävät verot.

       Vastaa

62. ksee: Stad­in­gradis­sa päällystyshom­matkin suju­vat sil­lai sopuisasti…

    ”Mik­si virkamies hyväksyy ylikalli­in?” – HS: Helsin­ki selvit­tää epä­selvyyk­siä asvalttiurakoissa

    “– Virkamiehen pitäisi ajaa veron­mak­sa­jan etua, mik­si virkamies hyväksyy, että tehdään ylikallista tuotet­ta, ihmetteli toinen yritysjohtaja.”

    Ja tässä tilanteessa luot­ta­mus­miehet ehdot­ta­vat vero­jen nos­toa että saadaan asfalt­te­ja paikat­tua… taitais nekin verora­hat pää­tyä virkami­esten taskuun.

    Vastaa

63. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian Vanha.
    Sekoi­tat nyt yhtiön itsen­sä mak­saman tuloveron ja osin­go­ista pidätet­tävät verot.

    En sekoi­ta, yri­tyk­sen mak­samista osin­go­ista ei todel­lakaan mak­set varoa a) kun ne mak­se­taan edun­saa­jalle, joka toimii eräis­sä nollaverosopimusten mukai­sis­sa mais­sa b? osinko mak­steen yhteisölle eli yri­tyk­selle esim holding-yhtiölle 

    Yri­tysvero­tus on erik­seen ja ellei sitä olisi niin val­tion yri­tysveron tuot­to olisi nolla

    Mut­ta niin­hän se on nytkin, yri­tys­tukien määrä on korkeampi kuin yri­tysveron tuotto

    Vastaa

64. Suomes­sa käy­dään kiivaitakin keskustelu­ja siitä kuin­ka mon­ta muumia muumi­laak­sos­sa pitäisi olla.
    Sen sijaan pitäisi puhua Ilmestyskir­jan 13. Luvun seit­sen­päis­es­tä pedos­ta, joka riehuu muun muas­sa seu­raavis­sa paikoissa:
    1) Ay-liik­keessä. Se pyörit­tää maail­man jäyk­in­tä työ­markki­nasys­teemiä, joka pitää noin 500 000 ihmistä työttöminä
    2) Niiden ihmis­ten pääkopis­sa, jot­ka Marx­in oppi­en mukaan vihaa­vat voit­toa tuot­tavia yri­tyk­siä, eivätkä ymmär­rä sitä, että kaik­ki hyv­in­voin­timme on peräisin juuri noista yrityksistä.
    3) Kaikissa niis­sä paikois­sa, jois­sa ylläpi­de­tään maail­man 4. korkein­ta kokon­aisveroast­et­ta, joka raip­paveroil­la ajaa kan­nat­ta­van toimin­nan ja lah­jakkaat ihmiset maasta.
    Tässä voin viita­ta Björn Wahlroosin taan­noiseen lausumaan: ”Suomeen ei enää koskaan raken­neta uut­ta paperikonet­ta. Kysymys on vain siitä mis­sä järjestyk­sessä nyky­isiä suljetaan.

    Sep­po Korp­poo, jon­ka tykkää muumeista

    Vastaa

65. Toisaal­ta, kos­ka Helsin­ki ei ”merel­lisen sil­huetin” eli tuomiokirkon var­jelemisen vuok­si voi kas­vaa ylöspäin, niin se voi lev­itä vain vaakasuunnassa.

    Tämä on erit­täin kallista, kun se toteutetaan merelle päin, ja maal­la taas ovat muiden kun­tien rajat vastassa.

    Mihin siis investoin­te­ja tarvi­taan, kun ei voi­da kas­vaa luon­nol­liseen suun­taan eli ylös päin?

    Eipä Tam­pere ole sen kum­moi­sem­pi. Vaaka­su­un­taista pan­nukakkua levitetään ihan urakalla ja ker­rokset jäävät sopi­vasti kirkon tornien ala­puolelle. Kuin­ka ollakkaan.….

    Vastaa

66. Väit­te­ly vero­tuk­ses­ta käy jälleen joko tai ajatuk­sel­la ja itse ongel­ma, liian korkea veroaste uno­hde­taan. Jotain on pakko tehdä tai käy kuten tapah­tui Uudelle-Seelannille.

    Vastaa

67. Kalle: 1) kult­tuu­ri­tar­jon­ta vs. kulttuurirakentaminen
    2) suurkaupun­ki vs. pikkukaupun­ki ( = Helsinki)

    Kan­nat­taa palaut­taa mieli­in vaikka­pa klas­sisen musi­ikin tila ja sta­tus Fin­lan­di­at­alon / Musi­ikki­talon aikaan, oop­per­an Alek­san­terin teat­terin / Oop­per­at­alon aikaan, nyky­taiteen ennen / jäl­keen Kias­man jne. Myös esimerkik­si Kaapelite­hdas on monipuo­li­nen kult­tuurin keskus. Kult­tuu­ri­tar­jor­jon­ta ja ‑rak­en­t­a­mi­nen kulke­vat käsi kädessä. Liikaa ei kan­na­ta panos­taa, mut­ta Helsingis­sä tilanne on sopusuh­tainen. Olkoonkin, että kaupun­ki hoitaa läh­es kokon­aan koko miljoo­nan asukkaan pääkaupunkiseudun tarpeen täl­läkin saralla.

    Euroop­palais­ten pääkaupunkien sar­jas­sa on Helsin­ki ja pääkaupunkiseu­tu on luon­te­vaa keskisu­ur­ta keskikas­tia. Merkit­tävästi pienem­piäkin yksikkökoko­ja löy­tyy, riip­puen toki maan koos­ta. Viiteryh­mässä Tukholma/Kööpenhamina/Oslo ollaan toki mon­es­sa kohdin vuosikau­sia taka­matkalla, mut­ta niin on aina oltu, itäi­nen ja syr­jäi­nen sijain­ti vaikuttaa.

    Kokoomuk­sen kah­den kär­jen takni­ik­ka toimii taas. Samaan aikaan sumute­taan sotes­sa ja kuntapolitiikassa.

    Vastaa

68. Koti-isä: Kan­nat­taa palaut­taa mieli­in vaikka­pa klas­sisen musi­ikin tila ja sta­tus Fin­lan­di­at­alon / Musi­ikki­talon aikaan, oop­per­an Alek­san­terin teat­terin / Oop­per­at­alon aikaan, nyky­taiteen ennen / jäl­keen Kias­man jne. Myös esimerkik­si Kaapelite­hdas on monipuo­li­nen kult­tuurin keskus… 

    Helsin­gin kokoiseen pikkukaupunki­in aika paljon läm­mitet­täviä kuu­tioi­ta, jot­ka veron­mak­sa­jat mak­sa­vat. Yhdessäkään maini­tu­ista tiloista ei ole minkään­laista kustannusvastaavuutta.

    Vastaa

69. LK:
    Toisaal­ta, kos­ka Helsin­ki ei ”merel­lisen sil­huetin” eli tuomiokirkon var­jelemisen vuok­si voi kas­vaa ylöspäin, niin se voi lev­itä vain vaakasuunnassa.

    Tämä on erit­täin kallista, kun se toteutetaan merelle päin, ja maal­la taas ovat muiden kun­tien rajat vastassa.

    Mihin siis investoin­te­ja tarvi­taan, kun ei voi­da kas­vaa luon­nol­liseen suun­taan eli ylös päin?

    Eipä Tam­pere ole sen kum­moi­sem­pi. Vaaka­su­un­taista pan­nukakkua levitetään ihan urakalla ja ker­rokset jäävät sopi­vasti kirkon tornien ala­puolelle. Kuin­ka ollakkaan…..

    Luon­nolli­nen kasvusuunta?

    Vastaa

70. S.: Luon­nolli­nen kasvusuunta?

    Eipä tai­da yksikään Euroopan suosi­tu­im­mista kaupungeista olla yhtään Helsinkiä korkeam­malle raken­net­tu. Joku Ams­ter­dam on 2–3 ker­roksis­ten talo­jen tiivis mat­to. Ja Lon­toos­sakin on neliök­ilo­me­tre­it­täin town­house mattoa.

    Vastaa