Sairauksien hoidon paraneminen törmää talouteen

16 vastausta artikkeliin “Sairauksien hoidon paraneminen törmää talouteen”

1. Poli­it­tis­es­ti rahan käyt­tämi­nen ter­vey­teen on hyvä asia, riip­pumat­ta onko siinä mitään vaikuttavuutta. 

   Etu­rauhas­syöpää leikataan viidel­lä leikkaus­ro­bot­il­la. Kahdel­la käyt­töaste olisi kohtu­ulli­nen. Lonkkia leikataan noin 60 eri paikas­sa, tusi­na olisi järkevä määrä. 

   Sote oli vas­taus kil­pavarustelu­un. Ei ole enää. Jokainen säästö­toimen­pide kuin­ka hyvä tahansa vähen­tää jonkun kun­nan vero­tu­lo­ja eikä tuo mitään tilalle. Jokaista tilaa ja päällekkäistä ylika­p­a­siteetista puo­lus­te­taan kuin Malmin lento­kent­tää, viimeiseen päät­täjään saakka. 

   Yksi­tyi­nen puoli tekee myös osansa alukäytet­tyyn ylika­p­a­siteet­ti­in. Ne investoin­ti­ra­hat tul­laan aivan var­masti veloit­ta­maan taval­la tai toisel­la kansalaisilta. 

   Mon­es­sa paikas­sa kohtu­ullisel­la järkevöit­tämisel­lä on saatu kar­sit­tua turhia kulu­ja. Val­takun­nal­liset ratkaisut vain puutuvat. 

   Tämä olisi osa ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuskri­isin ratkaisemista. Olen­naisin osa, kos­ka se ei ole pois keneltäkään.

   Lääkkei­den hin­nan ongel­ma on, että uudet syöpälääk­keen ovat sekä tehokkai­ta että kalli­ita. Miten kiin­nos­tus niiden kehit­tämiseen pide­tään yllä? 

   <block­quote

   Vastaa

2. On ehkä kau­nis peri­aate että kaik­ki ovat samal­la viival­la, mut­ta liika kauneuskaan ei ole hyvästä. Tiedän tapauk­sen, jos­sa työssäkäyvä oli työkyvytön kai­hin takia. Meni samaan jonoon van­huk­sien kanssa, jot­ka eivät näh­neet telkkarin tek­sti­tyk­siä. Sama vai­va, mut­ta yhdel­lä vähän suurem­pi hait­ta siitä vaivasta.

   Vastaa

3. Ongel­ma tuos­sa patent­tien ostossa on se, että niistä saatu­jen raho­jen pitää kat­taa myös epäon­nisuneet tuotekehityshankkeet.

   Lääkkei­den tes­taami­nen on usko­mat­toman kallista ja testeis­sä epäon­nis­tu­vi­in lääkkeisi­in on upotet­tu kym­meniä, ellei sato­ja miljoo­nia. Lääkey­htiöi­den pitää kat­taa myös nämä kus­tan­nuk­set niil­lä onnis­tunei­den lääkkei­den tuotoilla.

   Cost account­ing on täl­läisessä businek­ses­sa hyvin epätriv­i­aalia ja pää­ty­isimme hel­posti rahoit­ta­maan lääke­tutkimus­ta cost+ menetelmäl­lä julkises­ti. Onko se var­masti paras tapa?

   Vastaa

4. Kyl­lähän tämä johtaa siihen, että ihmisiä pide­tään juuri ja juuri hengis­sä pitkään, pian vaik­ka vuo­sisato­ja. Kuten vas­tavalit­tu lääkärili­iton puhis tote­si, “en voisi ajatel­la tap­pa­vani ihmistä”. Täm­mö­nen kam­mot­ta­va hih­hulilääkäri pitää ihmistä pakol­la hengis­sä, vaik­ka “ihmi­nen” olisi enää kasa elim­iä ämpärissä.

   Jumala tai muu vas­taa­va pikkukko tap­paa hih­hulilääkärin puoles­ta, mut­ta kuin­ka pitkään? Jos­sain vai­heessa kaik­ki “luon­nol­liset” kuolin­ta­vat on elim­i­noitu ja jäl­jelle jää zom­pe­ja, joiden sydän sykkii ja aiv­o­toim­intaakin on enem­män kuin kastemadol­la, niin että mitään kris­til­listä perustet­ta kuoli­navun antamiseen ei ole.

   Vastaa

5. His­to­ri­al­lis­es­ti tarkastellen san­i­taa­tio ym. hygien­ia on ollut vaikut­tavu­udeltaan aivan omaa luokkaansa. Hyvänä kakkose­na, selväl­lä erol­la, tule­vat roko­tuk­set. Muu ter­vey­den­huolto on tähti­ti­eteel­lisen teho­ton­ta ver­rat­tuna edellämainittuihin.

   Ehkä sama pätee edelleenkin mar­gin­aalil­la. Näin ajatellen vesirokko­rokote ja koti­hoidon tuen säi­lyt­tämi­nen (pitää kuo­laa­vat taap­er­ot erossa toi­sis­taan) ovat viime aiko­jen parhaat ter­veyspoli­it­tiset päätökset.

   Henkilöko­htais­tet­tu ter­vey­den­hoito on mil­jardöörien jut­tu. Hal­van sekven­soin­nin merk­i­tys tulee lähin­nä näkymään PGD:ssä ja eti­olo­gian ja diag­nos­ti­ikan kehit­tymisenä, kun enem­män tau­d­i­nai­heut­ta­jia saadaan näkyviin.

   Vastaa

6. Sepi:
   Ongel­ma tuos­sa patent­tien ostossa on se, että niistä saatu­jen raho­jen pitää kat­taa myös epäon­nisuneet tuotekehityshankkeet.

   Lääkkei­den tes­taami­nen on usko­mat­toman kallista ja testeis­sä epäon­nis­tu­vi­in lääkkeisi­in on upotet­tu kym­meniä, ellei sato­ja miljoo­nia. Lääkey­htiöi­den pitää kat­taa myös nämä kus­tan­nuk­set niil­lä onnis­tunei­den lääkkei­den tuotoilla.

   Cost account­ing on täl­läisessä businek­ses­sa hyvin epätriv­i­aalia ja pää­ty­isimme hel­po­sti­ra­hoit­ta­maan lääke­tutkimus­ta cost+ menetelmäl­lä julkises­ti. Onko se var­masti paras tapa?

   Keskimäärin t&k kus­tan­nuk­set käyt­töön asti päässyt­tä lääket­tä kohden ovat noin 5 mil­jar­dia dollaria. 

   Yksi kysymys on tietysti, onko nykyi­nen malli kus­tan­nuste­hokkain mah­dolli­nen. Aika iso osa tuos­ta sum­mas­ta on var­masti eri fir­mo­jen tekemää päällekkäistä tutkimus­ta, kos­ka tuoteke­hi­tyk­sen tulok­set ovat liike­salaisuuk­sia. Eli kun epäon­nis­tunei­ta kokei­ta ei julka­ista, samaan kuop­paan pudo­taan uud­estaan ja uud­estaan. Toisaal­ta kalli­it kli­iniset kokeet saat­taisi­vat myös olla tehokkaampia jos niitä pystyt­täisi­in koordi­noimaan parem­min yhteistyössä. Myös ihmiskokei­den hyväksyt­tävyys olisi var­masti korkeampi jos moti­iv­ina ei olisi yksi­tyi­nen voitontavoittelu.

   Kokon­aan oma lukun­sa on sit­ten köy­hien maid­en sairaudet: jos lähtöko­htana on että uud­es­ta lääkeaineesta pitää saa­da vähin­tään 6 mil­jar­dia tuot­toa, onko kan­nat­tavam­paa kohden­taa kehi­tys­panok­set rikkaiden elin­ta­so­sairauk­si­in vai köy­hien kulkutauteihin?

   Vastaa

7. Vas­tauk­se­na otsikon väit­tämään: kukkua. Kansan­ter­vey­del­lis­es­ti suurim­mat ongel­mat, kakkostyypin dia­betes, verisuoni­tau­dit, taval­lisim­mat syövät, johtu­vat ruokavalios­ta ja elin­tavoista. Niiden kor­jaami­nen on erit­täin hal­paa — se suo­ras­taan säästäisi rahaa jo ennen kuin ter­vey­den­hoitoku­lu­ja edes las­ke­taan. Tart­tis saa­da kansa syömään perunoi­ta ilman voita.

   Vastaa

8. Olli S: His­to­ri­al­lis­es­ti tarkastellen san­i­taa­tio ym. hygien­ia on ollut vaikut­tavu­udeltaan aivan omaa luokkaansa. Hyvänä kakkose­na, selväl­lä erol­la, tule­vat roko­tuk­set. Muu ter­vey­den­huolto on tähti­ti­eteel­lisen teho­ton­ta ver­rat­tuna edellämainittuihin.

   Antibiooteille pitää tietenkin antaa myös tun­nus­tus. Kiru­gias­takin on tul­lut merkit­tävä tek­i­jä antibioot­tien myötä.

   Vastaa

9. Mikko H:
   Vas­tauk­se­na otsikon väit­tämään: kukkua. Kansan­ter­vey­del­lis­es­ti suurim­mat ongel­mat, kakkostyypin dia­betes, verisuoni­tau­dit, taval­lisim­mat syövät, johtu­vat ruokavalios­ta ja elin­tavoista. Niiden kor­jaami­nen on erit­täin hal­paa – se suo­ras­taan säästäisi rahaa jo ennen kuin ter­vey­den­hoitoku­lu­ja edes las­ke­taan. Tart­tis saa­da kansa syömään perunoi­ta ilman voita.

   Just näin. Ongel­ma ei ole raho­jen riit­tävyys vaan se, että liian moni holtit­tomil­la elin­tavoil­laan pilaa­vat ter­veyten­sä aiheut­taen erit­täin suuren osan kaik­ista ter­vey­den­hoit­o­menoista, sairaspois­saoloista ja mm. työkyvyt­tömyys­menoista, aivan turhaan. Ja yhteiskun­tamme poli­itikko­jen johdol­la ei tee tarpeek­si estääk­seen tätä.

   Vastaa

10. > Paljon turhempaankin moni rahaansa käyttää.

    Omat­pa­han ovat rahansa. — Ei ole ole­mas­sa uni­ver­saalia mit­taria hyvälle ja pahalle (rahankäytölle) pait­si tyranniassa.

    > jos rajaamme kalli­ita hoito­ja pois julkisesta
    > ter­vey­den­huol­losta. Emme voi kieltää niitä itse
    > tai sairaus­vaku­u­tuk­sel­la maksettuina.

    Tämän arvioin­nis­sa on kak­si läh­es päin­vas­taista linjaa:

    Yksi­tyi­nen kulu­tuskysyn­tä luo markki­noille omat tuotan­toresurssin­sa eikä tuo parem­pi hoito ole keneltäkään pois.

    Yksi­tyisen kalli­il­la osta­ma hoito on pois köy­hiltä ja sik­si se pitäisi jotenkin estää. 

    Vastaa

11. Mikko H: kakkostyypin dia­betes, verisuoni­tau­dit, taval­lisim­mat syövät, johtu­vat ruokavalios­ta ja elintavoista.

    Alzheimeri­in liit­tyvien amy­loi­di­en on viimeaikai­sis­sa tutkimuk­sis­sa epäilty liit­tyvän aivo­jen immuunipuolustukseen.

    Verisuoni­tau­dit ovat immuu­ni­taute­ja. Kyse ei ole spon­taanista “kalkin ja kovien rasvo­jen jäh­mettymis­es­tä” verisuoni­in. http://annals.org/aim/article/705309/chronic-chlamydia-pneumoniae-infection-risk-factor-coronary-heart-disease-helsinki

    Pak­susuolen syövät liit­tyvät vah­vasti lihan syön­ti­in. A‑luokan lihan­syöjät syövät pait­si karsino­geene­jä sisältävää grillil­i­haa, myös tuotan­toeläin­ten viruk­sia sisältävää raakaa lihaa.

    Kovi­in kuumetautei­hin liit­tyy 2‑tyypin-dia­betes­mainen insuli­inire­sistenssi lihak­sis­sa, jot­ta tärkeille elimille ja immuu­ni­jär­jestelmälle riit­tää energiaa.

    Julkises­sa keskustelus­sa syy tun­tuu aina ole­van län­si­maises­sa ihmisessä itsessään. Mitään ulkop­uolista, mah­dol­lis­es­ti vihamielistä, ei ole olemassakaan.

    Vastaa

12. Olli S: Julkises­sa keskustelus­sa syy tun­tuu aina ole­van län­si­maises­sa ihmisessä itsessään.

    Itse kir­joitin tuos­sa edel­lä kansa ja kansan­ter­veys. Turha näistä on yksilöä sen kum­mem­min syyt­tää. Ihmisen elim­istö on evoluu­tios­sa sopeu­tunut aivan toisen­laiseen rav­in­toon kuin mitä nykyään syödään. Aiv­ot anta­vat suurim­man mieli­hyvä­palkin­non sok­erista, suo­las­ta ja ras­vas­ta, syys­tä että nämä ovat luon­nos­sa harv­inaista ja arvokas­ta herkkua, syötävässä muo­dos­sa siis. Mar­ketista niitä saa määrät­tömästi ja hal­val­la, ja luon­nolle täysin vieraina teol­lisi­na tuot­teina (siis lakupötköinä yms.). Alan teol­lisu­us main­os­taa ja lob­baa minkä kerk­iää. Lop­putule­man tästä arvaa, eikä se var­masti pelkästään syyl­listämäl­lä ja val­is­ta­mal­la muutu.

    Aika monia mod­ernin lääketi­eteen ihmeitä voisi ver­ra­ta siihen, että ben­sa-auton tankki­in laite­taan jatku­vasti aivan väärää polt­toainet­ta ja sit­ten han­ki­taan mitä ihmeel­lisimpiä kon­ste­ja ja entistä kalli­impia mekaanikko­ja pitämään moot­tori käyn­nis­sä. Rak­en­tele­maan ohi­tuk­sia tuk­keen­tuville putkille, moot­torin käy­dessä, jne. Melko paljon helpom­paa olisi lait­taa ben­saa tankki­in. Siinä vaan katoaisi hohto super­me­kaanikko­jen ammat­tikunnal­ta ja muu­ta sem­moista. Perunat ja parsakaalit eivät ole lainkaan niin sek­sikkäitä, eivätkä varsinkaan tuo­ta sem­moisia voit­tomar­gin­aale­ja kuin ohi­tusleikkauk­set, geen­itestit sun muut (ja sanon tämä bioalan luonnontieteilijänä).

    Vastaa

13. Olli S:Julkises­sa keskustelus­sa syy tun­tuu aina ole­van län­si­maises­sa ihmisessä itsessään.

    Niin, eikä osit­tain esimerkik­si main­on­nas­sa, jos­sa hyö­dyn­netään paljon tieteel­lis­es­ti pätevää tutkimus­ta ihmis­ten käyttäytymisestä.

    Ihmisel­lä on vas­tu­u­ta valin­nois­taan, kyl­lä, mut­ta kär­jistäen län­si­maiset ihmiset ovat yli­pain­ois­ia, kos­ka joulukon­ve­hdit tule­vat kaup­poi­hin lokaku­us­sa. Tähän päälle vielä kesän gril­li­herkut, suk­laan makuiset kahvit ja kahvin makuiset suk­laat ja muu val­ta­va valikoima syötävää.

    Vastaa

14. Sairau­den­hoidon kus­tan­nuk­sia kas­vat­taa myös panos­t­a­mi­nen lääkkeil­lä hoitoon, ja hoidon seu­ran­nas­ta tin­kimi­nen. Tämä on var­maan osit­tain seu­raus­ta per­ver­sios­ta, että lääk­keet mak­saa KELA, lääkärin ajan sairaanhoitopiiri.

    Kroonis­es­ti sairaille pis­tetään “lääk­i­tys kun­toon”, ja elleivät sairaat vali­ta, ettei lääke toi­mi, jatke­taan lääk­i­tys­tä, ilman todel­lista tietoa lääk­keen vaiku­tuk­sista. 1000 EUR/kk mak­sa­van lääk­keen tehon seu­ran­ta voi olla, että ker­ran vuodessa tai kahdessa kysytään, mikä olo, vaik­ka sairau­den eten­e­mistä tai eten­emät­tömyyt­tä voisi seu­ra­ta ver­rat­en edullisil­la tutkimuksilla.

    Vastaa

15. Rolle: Sairau­den­hoidon kus­tan­nuk­sia kas­vat­taa myös panos­t­a­mi­nen lääkkeil­lä hoitoon, ja hoidon seu­ran­nas­ta tin­kimi­nen. Tämä on var­maan osit­tain seu­raus­ta per­ver­sios­ta, että lääk­keet mak­saa KELA, lääkärin ajan sairaanhoitopiiri.

    Sanois­in, että ongel­ma on perus­tavam­paa laat­ua ja liitt­tyy nykylääketi­eteen lähetystymistapaan ylipäätään. On san­ot­tu, että tämä syn­tyi antibioot­tien mullis­ta­van suk­seen ansios­ta: poti­laal­la oli (aku­ut­ti tartunta)tauti, lääkäri määräsi (antibiootti)pillereitä ja tau­ti parani nopeasti. Tätä mallia on sit­ten sovel­let­tu kaik­keen elin­tavoista johtu­vista kroon­i­sista sairauk­sista mie­len­ter­veysongelmi­in, ennal­taehkäisyn ja muun ter­api­an kus­tan­nuk­sel­la, jopa niin, että poti­laat koke­vat, että lääkäri ei tehnyt mitään ellei hän määrän­nyt lääkkeitä. Esim. rav­it­se­mus­ta ei pitkään opetet­tu län­si­mai­sis­sa lääketi­eteel­li­sis­sä tiedekun­nis­sa hoit­o­muo­tona lainkaan (toki aineen­vai­h­dun­taa opete­taan biokemi­an näkövinkke­listä). Mon­es­sa paikas­sa ei opete­ta vieläkään, ja lääkärit suosit­tel­e­vat Beneco­l­ia ikään kuin teolli­nen mar­gari­i­ni edis­täisi terveyttä.

    Vastaa

16. Olisiko se blogikir­joituk­ses­sa mainit­tu mil­jar­di parem­pi vaik­ka julk­i­sista varoista jollekin esimerkik­si val­tion oma­lle lääkey­htiölle, kuin yri­tys­tuk­i­na jo tuot­taville yri­tyk­sille? Esim. Kesko saa läh­es 0,5 mrd yritystukia.

    Vastaa