Markus Jäntin lähtö on paha juttu

Minus­ta on erit­täin vali­tet­ta­vaa, että Mar­kus Jänt­ti ilmoit­ti jät­tä­vän­sä Suo­men ja palaa­van­sa Tuk­hol­man yli­opis­toon. Mar­kus on nimit­täin täy­den­tä­nyt hyvin suo­ma­lais­ten talous­tie­tei­li­jöi­den jouk­koa kos­ka hän on hyvin osaa­va talous­tie­tei­li­jä JA kos­ka hän on yhteis­kun­nal­li­sel­ta asen­teel­taan vasemmistolainen.

Talous­tie­teet eivät mai­nees­taan huo­li­mat­ta sinän­sä ole mikään oikeis­to­lai­nen tie­tee­na­la. Minun opis­kel­les­sa­ni useim­mat joh­ta­vat kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät oli­vat dema­rei­ta. Nykyi­sin jul­ki­seen kes­kus­te­luun osal­lis­tu­vis­ta talous­tie­tei­li­jöis­tä huo­mat­ta­va osa on asen­teel­taan oikeis­to­lai­sia, mikä lei­maa koko tie­det­tä vähän virheellisesti.

Talous­tie­teen poh­jal­ta ei oikeis­to­lais­ta maa­il­man­ku­vaa voi osoit­taa oikeak­si sen parem­min kuin vasem­mis­to­lais­ta­kaan, kos­ka tämä raja menee arvo­ky­sy­myk­sis­sä, eikä talous­tie­teen kei­noin voi osoit­taa tois­ta arvo­väi­tet­tä parem­mak­si kuin toista.

Vaik­ka talous­tie­teen kei­noin ei voi­da osoit­taa yhtä maa­il­man­kat­so­mus­ta oikeak­si, sen avul­la voi­daan osoit­taa mon­ta väi­tet­tä vää­räk­si – ja näis­tä asiois­ta oikeis­to­lai­ses­ti ja vasem­mis­to­lai­ses­ti ajat­te­le­vat talous­tie­tei­li­jät ovat yleen­sä yhtä miel­tä. Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa nämä väit­teet sil­ti voi­vat hyvin. Vää­räk­si osoi­tet­ta­via väit­tei­tä esit­tä­vät sekä oikeis­to­lai­set polii­ti­kot että vasem­mis­to­lai­set ja jos­kus jot­kut vih­reät­kin. Sik­si on hyvä, että talous­tie­teen osaa­jis­sa on eri­lais­ta arvo­maa­il­maa edus­ta­via. Eri­tyi­sen hie­noa on, että meil­lä on Six­ten Kork­man, jol­la on varaa ja auk­to­ri­teet­tia kumo­ta vää­riä väit­tei­tä niin oikeal­ta kuin vasemmalta.

 Tuloe­ro­jen kan­na­tet­ta­vuus – arvo­ky­sy­mys ja tutkimuskysymys

Kysy­mys esi­mer­kik­si tulois­ta on kui­ten­kin yhtä aikaa sekä arvos­tus­asia että tie­teen pii­riin kuu­lu­va asia. Sitä, onko tuloe­rois­ta hyö­tyä vai hait­taa talous­kas­vul­le, voi­daan tut­kia empii­ri­ses­ti. Vaik­ka moni oikeis­to­lai­nen polii­tik­ko uskot­te­lee meil­le, että tuloe­rot edis­tä­vät talous­kas­vua, kos­ka ne luo­vat kan­nus­ti­mia toi­mia, vii­me­ai­kai­set tie­teel­li­set näy­töt puhu­vat pikem­min­kin tuloe­ro­jen suo­siol­li­suut­ta vastaan.

Vaik­ka suu­ret tuloe­rot edis­täi­si­vät talous­kas­vua, nii­tä voi sil­ti pitää arvo­pe­rus­tei­ses­ti huo­no­na asia­na. Kai sel­lai­nen­kin arvo­maa­il­ma löy­tyy, jon­ka mukaan suu­ret tuloe­rot ovat kan­na­tet­ta­via, vaik­ka voi­tai­siin osoit­taa, että talou­den toi­min­nal­le niis­tä on lähin­nä vain haittaa.

= = =

Olin kuun­te­le­mas­sa Talous­tie­teel­li­sen seu­ran semi­naa­ria kor­kea­kou­lu­jen luku­kausi­mak­suis­ta. En kui­ten­kaan jää­nyt seu­raa­maan lopun panee­li­kes­kus­te­lua, joka ilmei­ses­ti kär­jis­tyi pahan­lai­ses­ti. Läh­din pois, kos­ka kes­kus­te­lu alkoi olla ikä­vän­tun­tuis­ta inttämistä.

On pak­ko sanoa, että alus­tus­pu­heen­vuo­ros­saan Mar­kus Jänt­ti ei ollut par­haim­mil­laan.  Yleen­sä hän on ollut lois­ta­va argu­men­toi­ja, mut­ta int­tä­mi­nen mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvon mää­rit­te­lys­tä oli minus­ta sai­var­te­lua. Var­sin­kin kun Jän­til­lä oli puheen­vuo­ros­saan ihan hyviä­kin argu­ment­te­ja luku­kausi­mak­su­ja vas­taan, jot­ka kui­ten­kin jäi­vät vähän sivuosaan.

Paras Jän­tin argu­men­teis­ta oli se, ettei kukaan ollut perus­tel­lut, mik­si luku­kausi­mak­sut mil­lään tavoin paran­tai­si­vat kor­kea­kou­lu­jen talou­del­lis­ta tilan­net­ta, kos­ka hal­li­tus voi vähen­tää bud­jet­ti­ra­hoi­tuk­ses­ta luku­kausi­mak­su­jen tuoton.

Vaik­ka var­maan­kin yhteis­kun­nal­li­sen tasa-arvon kan­nal­ta panos­ta­mi­nen perus­kou­luun ja var­hais­kas­va­tuk­seen oli­si tehok­kaam­paa, luku­kausi­mak­su­jen tuot­to ei mene näi­hin tar­koi­tuk­siin. Ja on vähän kapea-alais­ta las­kea kou­lu­tuk­sen hyö­ty­jä vain sen perus­teel­la, miten ne vai­kut­ta­vat opis­ke­li­joi­den tule­viin tuloihin.

Jän­tin läh­dön syis­tä pal­jon vaka­vam­pi on se Jän­tin perus­te­lu, että tut­ki­jal­la on pal­jon parem­mat olo­suh­teet Ruot­sis­sa kuin Suo­mes­sa. Sik­si nuo­ria lah­jak­kai­ta tut­ki­joi­ta läh­tee ulko­mail­le kiih­ty­väl­lä tah­dil­la. On hyvä, jos käy­vät ver­kos­toi­tu­mas­sa ulko­mail­la, mut­ta ei ole hyvä, jos läh­te­vät surin jou­koin lopul­li­ses­ti. Nyt moni läh­tee Norjaan.

Jänt­ti myös kiin­nit­ti huo­mio­ta sii­hen, että talous­tie­tei­den tilan­ne heik­ke­nee enti­ses­tään, kun Aal­to-yli­opis­to kat­kai­see Arka­dian­ka­dun Eco­no­micu­mis­sa har­joi­te­tun talous­tie­teen lai­tos­ten yhteis­työn eris­täy­tyäk­seen Ota­nie­meen. Se on ikä­vä pää­tös, vaik­ka Ota­nie­mi onkin nel­jän met­ro­py­sä­kin päässä.

Sitä­kin Jän­tin huo­mau­tus­ta kan­nat­tai­si poh­tia, että tut­ki­muk­sen vai­kut­ta­vuus Ruot­sis­sa on pal­jon suu­rem­paa, kos­ka päät­tä­jät eivät avoi­mes­ti hal­vek­si tut­kit­tua tie­toa niin kuin Suomessa.

106 vastausta artikkeliin “Markus Jäntin lähtö on paha juttu”

  1. Kokoo­mus­lai­sel­le (oikeis­to­lai­sel­le) mark­ki­na­ta­lous on sitä, että istu­taan hir­ven­met­säs­tyk­sen lomas­sa nuo­tiol­le ja piir­re­tään mak­ka­ra­ti­kuil­la maa­han mark­ki­noi­den rajat.

    Sit­ten ote­taan konjakit.

    Mark­ki­na­ta­lous ei toteu­du Suo­mes­sa, mut­ta eipä sitä kave­ri­ka­pi­ta­lis­ti haluaisikaan.

  2. Talous­tie­tei­li­jöi­den kan­nao­tois­sa näky­vät usein hei­dän taus­ta-aat­teen­sa, ja sik­si on tär­ke­ää, että jul­ki­seen kes­kus­te­luun osal­lis­tu­vat eri­lai­sen aate­taus­tan omaa­vat talous­tie­tei­li­jät. Val­veu­tu­nut kan­sa­lai­nen saa sit­ten täs­tä kes­kus­te­lus­ta eväi­tä omaan ajat­te­luun­sa ja mie­li­pi­teen­sä kehittämiseen.

    Taka­vuo­si­na ehdo­tet­tiin, että toi­mit­ta­jat ker­toi­si­vat jul­ki­ses­ti poliit­ti­sen kan­tan­sa, jot­ta luki­jat voi­si­vat sijoit­taa hei­dän kan­naot­ton­sa tähän puit­tee­seen. Aja­tus on taval­laan äly­tön, mut­ta sitä sovel­taen vie­lä tär­keäm­pää oli­si, että talous­tie­tei­li­jät sen teki­si­vät. Aina­kin sil­loin, kun he otta­vat kan­taa poliit­tis­luon­toi­siin arvokysymyksiin.

  3. Mik­si yleen­sä har­joi­te­taan pseu­do­ta­lout­ta johon kuu­lu­vat kun­tien val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä, yli­opis­to­jen rahoi­tus ja ihan kaik­ki muu, jos­sa käy­dään val­tion kukkarolla? 

    Ja vas­tauk­sek­si ei kel­paa “tehok­kuus”, kos­ka jat­ku­vat raha­pu­la ja rahoi­tuk­sen haa­li­mi­nen muu­al­ta osoit­ta­vat kyl­lä hom­man järjettömyyden.

  4. Yksi vih­rei­den suo­si­ma lause on: “Jokai­nen var­hais­kas­va­tuk­seen lai­tet­tu euro tuo itsen­sä 7 ker­tai­se­na takai­sin”. Ei tar­vit­se olla talous­tie­tei­li­jä, että huo­maa tuon ole­van puppua.

  5. Minu­ta tuos­sa tuloe­roa­sias­sa ei ole mitään väi­tel­tä­vää eikä se ole kiis­tel­tä­vis­sä, vaan asia on aivan yksinkertainen. 

    Kuvi­tel­laan kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nu­ken ala, jos­sa jou­tuu kar­si­maan ajan­käyt­töä muka­vis­ta asiois­ta, kave­reis­ta, har­ras­tuk­sis­ta, sosi­aa­li­ses­ta elä­mäs­tä jne. Jos joku valit­see kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen alan ja jos tulot uudel­leen­jae­taan ja tuloe­rot pois­te­taan, tuon valin­nan teh­nyt käy­tän­nös­sä antaa vapaa-aikan­sa jol­lek­kin muul­le. Joku ottaa hänen paik­kan­sa sosi­aa­li­sis­sa pii­reis­sä. Joku muu vie­tää muka­vaa aikaa toi­sen sii­vel­lä. Jot­ta kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen ala kan­nat­taa vali­ta, pitää sii­hen olla kan­nus­te ja lupaus sii­tä, että palk­kio­ta ei myö­hem­min varas­te­ta pois.

  6. Jos taas siir­rym­me yhteis­kun­taan, mis­sä kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen töi­tä ei ole, vaan ne on auto­ma­ti­soi­tu pois, voi­daan tuloe­rot tasa­ta vaik­ka koko­naan ja töi­hin on tuli­joi­ta sosi­aa­lis­ten virik­kei­den ohjaamana.

  7. En ole näh­nyt perus­te­lu­ja sil­le, mik­si luku­kausi­mak­sut pitäi­si ottaa käyt­töön. Itsea­sias­sa perus­syy­ana­lyy­si­me­ne­tel­mäl­lä pääs­tään hyvin nopeas­ti kiin­ni taus­tal­la ole­viin arvoihin.

    Mik­si luku­kausi­mak­sut pitäi­si ottaa käyt­töön? Kos­ka opis­ke­li­ja hyö­tyy talou­del­li­ses­ti aka­tee­mi­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta, hän pitäi­si se myös itse kustantaa.
    Eli tuos­sa tar­kas­tel­laan asi­aa yksi­lön näkö­kul­mas­ta, mikä sopii oikeis­to­lai­seen ajatteluun.

    Mik­si yli­opis­to-opis­ke­lun pitäi­si olla ilmais­ta? Kos­ka yhteis­kun­ta hyö­tyy aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tuis­ta kan­sa­lai­sis­ta, sen kan­nat­taa kus­tan­taa aka­tee­mi­nen kou­lu­tus. Eli tuos­sa taas tar­kas­tel­laan asi­aa vasem­mis­to­lai­ses­ti yhteis­kun­nan näkökulmasta.

    Todis­te­lun sii­tä, että aka­tee­mi­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta on hyö­tyä yhteis­kun­nal­le jätän vasem­mis­to­lai­sil­le tut­ki­mus­kes­kuk­sil­le. Perus­te­lu­na voi toki myös käyt­tää ETLAn käyt­tä­mää tut­ki­mus­ta, jon­ka mukaan aktee­mi­ses­ti kou­lu­te­tut saa­vat kor­keam­paa palkkaa.

    Kos­ka aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tut saa­vat kor­keam­paa palk­kaa, he mak­sa­vat enem­män vero­ja, mis­tä on hyö­tyä yhteis­kun­nal­le. Sen lisäk­si, jot­ta heil­le kan­nat­tai­si mak­saa kor­keam­paa palk­kaa, täy­tyy hei­dän olla tuot­ta­vam­pia, mikä taas tar­koit­taa talous­kas­vua, mis­tä myös on hyö­tyä yhteiskunnalle.

  8. Mis­sä se on mää­rät­ty, että luku­kausi­mak­sut eivät voi­si jää­dä yli­opis­ton kassaan?

    1. Mis­sää­nei ole ker­rot­tu mik­si hal­li­tus ei vähen­täi­si yli­opis­to­jen rahoi­tus­ta luku­kausi­mak­su­jen ver­ran. Se oli­si jopa johdonmukaista.

  9. JY:
    Yksi vih­rei­den suo­si­ma lause on: “Jokai­nen var­hais­kas­va­tuk­seen lai­tet­tu euro tuo itsen­sä 7 ker­tai­se­na takai­sin”. Ei tar­vit­se olla talous­tie­tei­li­jä, että huo­maa tuon ole­van puppua.

    Mikä sit­ten omas­ta mie­les­tä­si on var­hais­kas­va­tuk­sen ker­roin­vai­ku­tus? Toki 7‑kertaistuminen on epä­ta­val­li­sen suu­ri tuot­to sijoi­tuk­sel­le, mut­ta uskot­ta­vuut­ta lisää se, että sijoi­tus ehtii vai­kut­ta­maan lähes koko ihmi­se­lä­män ajan. Minun havain­to­je­ni mukaan pitää nime­no­maan olla talous­tie­tei­li­jä, että ymmär­tää mak­ro­ta­lou­den ker­roin­vai­ku­tuk­set oikein.

  10. Niin siis tää­hän on se vasem­mis­to­liit­to­lai­nen. Oli oikein jos­kus kut­sut­tu johon­kin vaa­li­väit­te­lyyn “asian­tun­ti­jak­si”. Arhin­mä­ki hie­roi hymyil­len taus­tal­la kar­vai­sia käsi­ään yhteen.

    Koh­ti pro­le­ta­ri­aa­tin diktatuuria!

  11. Kysy­mys esi­mer­kik­si tulois­ta on kui­ten­kin yhtä aikaa sekä arvos­tus­asia että tie­teen pii­riin kuu­lu­va asia. Sitä, onko tuloe­rois­ta hyö­tyä vai hait­taa talous­kas­vul­le, voi­daan tut­kia empii­ri­ses­ti. Vaik­ka moni oikeis­to­lai­nen polii­tik­ko uskot­te­lee meil­le, että tuloe­rot edis­tä­vät talous­kas­vua, kos­ka ne luo­vat kan­nus­ti­mia toi­mia, vii­me­ai­kai­set tie­teel­li­set näy­töt puhu­vat pikem­min­kin tuloe­ro­jen suo­siol­li­suut­ta vastaan.

    Niin kau­an kuin tuloe­rois­ta kes­kus­tel­laan yksiu­lot­tei­se­na ilmiö­nä minun on vai­kea näh­dä, että kes­kus­te­lu pää­tyi­si mihin­kään kovin hyö­dyl­li­seen. Aivan vähin­tään pitää ymmär­tää, että on “hyvää” ja “huo­noa” tuloe­roa. Oma, ter­vee­seen jär­keen perus­tu­va, täy­sin läh­de­viit­tee­tön työ­hy­po­tee­si­ni on, että kes­ki­luo­kan (sano­taan vaik­ka 30%-95% tulo­frak­tii­li) sisäl­lä tuloe­rot ovat pää­sään­töi­ses­ti suo­ta­vam­pia kuin Suo­men nyky­ti­lan­ne, kun taas tulo­ja­kau­man hui­pun ja kes­ki­luo­kan väli­set tuloe­rot ovat haitallisia.

    Ja todet­ta­koon vie­lä, että minun on aika vai­kea ymmär­tää että oikeal­la ole­vien talous­tie­tei­li­jöi­den näke­myk­set tuloe­ro­jen siu­nauk­sel­li­suu­des­ta talous­kas­vun suh­teen voi­si­vat kum­mu­ta mis­tään muu­al­ta kuin älyl­li­ses­ti epä­re­hel­li­ses­tä ideo­lo­gias­ta. Kyse ei ole vain vii­me­ai­kai­sis­ta tie­teel­li­sis­tä näy­töis­tä, vaan koko maa­il­man­his­to­rian aikai­ses­ta päi­vän­sel­väs­tä kor­re­laa­tios­ta, että talous­kas­vu on ollut vah­vim­mil­laan yhteis­kunn­nis­sa, jois­sa on suh­teel­li­sen tasai­nen tulon­ja­ko. (Ei viit­tei­tä, saa toki osoit­taa tuon päi­vän­sel­vyy­den ennak­ko­luu­lok­se­ni jon­kin­lai­sel­la tilastotiedolla.)

  12. JY:
    Yksi vih­rei­den suo­si­ma lause on: “Jokai­nen var­hais­kas­va­tuk­seen lai­tet­tu euro tuo itsen­sä 7 ker­tai­se­na takai­sin”. Ei tar­vit­se olla talous­tie­tei­li­jä, että huo­maa tuon ole­van puppua. 

    Var­mas­ti on niin, että jokai­nen euro ei tuo­ta yhtä hyvin. Jos kou­lu­tuk­seen / var­hais­kas­va­tuk­seen tms. ei käy­tet­täi­si yhtään rahaa, ja alat­tai­siin lisä­tä rahoi­tus­ta vähi­tel­len, ensim­mäi­set eurot vai­kut­tai­si­vat var­mas­ti kaik­kein eni­ten. Jos­sain vai­hees­sa lisä­ra­ha ei enää tuo­ta lisää hyvää.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sitä­kin Jän­tin huo­mau­tus­ta kan­nat­tai­si poh­tia, että tut­ki­muk­sen vai­kut­ta­vuus Ruot­sis­sa on pal­jon suu­rem­paa kos­ka päät­tä­jät eivät avoi­mes­ti hal­vek­si tut­kit­tua tie­toa niin kuin Suomessa.

    Monet päät­tä­jät ja polii­ti­kot kun­nioit­ta­vat tut­kit­tua tie­toa Suo­mes­sa­kin, mut­ta var­maan­kin sit­ten syys­tä tai toi­ses­ta saa­vat vaa­leis­sa vähem­män ääniä ja ajau­tu­vat räk­syt­tä­mään vähä­lu­kui­si­na oppo­si­tioon. Ruot­sa­lai­set tus­kin ovat mei­tä älyk­kääm­piä saa­ti­ka parem­min kou­lu­tet­tu­ja, joten seli­tyk­sen täy­tyy liit­tyä poliit­ti­seen kult­tuu­riin. Suo­mes­sa on ehkä totut­tu sii­hen, että puo­lu­eet aja­vat här­kä­päi­ses­ti oman etu­ryh­män­sä asi­aa vähät vält­tä­mät­tä muis­ta ryh­mis­tä, kun taas yhteis­kun­nan koko­nai­se­tu vaa­ti­si ihan muu­ta. Tot­ta­kai fak­ta­tie­toa alkaa havek­si­maan, jos se on usein omaa agan­daa vas­taan. Oli­si­ko sil­loin aika muut­taa omaa agen­daan­sa vas­taa­maan tut­kit­tua tie­toa? Kaik­ki eivät ole tähän valmiita.

    Minun sil­min näh­ty­nä poli­tiik­ka on ollut “jär­ke­väm­pää” Suo­mes­sa aikai­sem­min, mut­ta 2010-luvun aika­na Suo­ma­lai­seen poli­tiik­kaan on ilmaan­tu­nut mer­kil­li­siä piir­tei­tä, enkä tar­koi­ta ainoas­taan Perus­suo­ma­lais­ten jyt­ky­jä. Yhtäk­kiä meil­lä puhu­taan sii­tä, miten esim. pää­mi­nis­te­ri rajoit­taa sanan­va­paut­ta. Yhtäk­kiä hal­li­tus run­noo väki­sin läpi omi­tui­sia lake­ja, joi­ta vas­taan puhuu asian­tun­ti­joi­den lähes yksi­mie­li­nen jouk­ko. Yhtäk­kiä hal­li­tus­ta arvos­tel­laan poik­keuk­sel­li­sen hei­kos­ta lain­val­mis­te­lus­ta. Mitä Suo­men poli­tii­kas­sa oikein tapah­tuu? Pitää­kö täs­sä pelä­tä, että 5 vuo­den kulut­tua Suo­mi on kuin Turk­ki, että demo­kra­tia romu­te­taan täy­sin? Joku dik­taat­to­ri ottaa median hal­tuun­sa ja sää­tää lait uusik­si oman pään­sä mukaan? Suo­ma­lai­set eivät näy­tä tajua­van, että demo­kra­tian voi menet­tää. Se on saa­vu­tus eikä itses­tään­sel­vyys. Sik­si jokai­ses­sa vaa­lis­sa pitäi­si kie­li kes­kel­lä miet­tiä, kenel­le äänen­sä antaa. Tus­kin Tur­kis­sa­kaan on aikoi­naan osat­tu pelä­tä Erdo­ga­nin nousua dik­taat­to­rik­si. Nyt Turk­ki siten taan­tuu yhteis­kun­ta­na lähes kivi­kau­teen, kun kou­lu­te­tuin ja edis­tys­mie­li­sin osa väes­tös­tä on tel­kien taka­na ja alis­te­tul­la kan­sal­la on hir­vit­tä­vä työ edes­sä demo­kra­tian palauttamiseksi.

  14. tcrown: Oma, ter­vee­seen jär­keen perus­tu­va, täy­sin läh­de­viit­tee­tön työ­hy­po­tee­si­ni on, että kes­ki­luo­kan (sano­taan vaik­ka 30%-95% tulo­frak­tii­li) sisäl­lä tuloe­rot ovat pää­sään­töi­ses­ti suo­ta­vam­pia kuin Suo­men nyky­ti­lan­ne, kun taas tulo­ja­kau­man hui­pun ja kes­ki­luo­kan väli­set tuloe­rot ovat haitallisia.

    Tai sit­ten niin, että kaik­kein alim­mat ja kor­keim­mat tulot ovat hai­tal­li­sia, mut­ta kes­ki­kas­tia tuloe­rot voi­vat kan­nus­taa suo­rit­ta­maan enem­män. Toki enem­män suo­rit­ta­mi­sen voi näh­dä hai­tal­li­se­na, jos vaik­ka aja­tel­tai­siin, että koko ajan kas­va­va kulu­tus on haitallista.

  15. tcrown:
    Ja todet­ta­koon vie­lä, että minun on aika vai­kea ymmär­tää että oikeal­la ole­vien talous­tie­tei­li­jöi­den näke­myk­set tuloe­ro­jen siu­nauk­sel­li­suu­des­ta talous­kas­vun suh­teen voi­si­vat­kum­mu­ta mis­tään muu­al­ta kuin älyl­li­ses­ti epä­re­hel­li­ses­tä ideo­lo­gias­ta. Kyse ei ole vain vii­me­ai­kai­sis­ta tie­teel­li­sis­tä näy­töis­tä, vaan koko maa­il­man­his­to­rian aikai­ses­ta päi­vän­sel­väs­tä kor­re­laa­tios­ta, että talous­kas­vu on ollut vah­vim­mil­laan yhteis­kunn­nis­sa, jois­sa on suh­teel­li­sen tasai­nen tulon­ja­ko. (Ei viit­tei­tä, saa toki osoit­taa tuon päi­vän­sel­vyy­den ennak­ko­luu­lok­se­ni jon­kin­lai­sel­la tilastotiedolla.)

    Useim­mi­ten suu­rien tuloe­ro­jen siu­nauk­sel­li­suu­des­ta saar­naa­vien sylt­ty­teh­taak­si pal­jas­tuu Mises Ins­ti­tu­ten, Cato Ins­ti­tu­ten ja Heri­ta­ge Foun­da­tio­nin kal­tai­sia aja­tus­pa­jo­ja. Jokai­nen asi­aan pereh­ty­nyt tie­tää, että näil­lä aja­tus­pa­joil­la on äärim­mäi­sen voi­ma­kas poliit­ti­nen agen­da taus­tal­laan ja tus­kin kukaan nii­tä riip­pu­mat­to­mi­na ereh­tyy pitä­mään — pait­si ehkä Suo­mes­sa tai jos on val­mis teke­mään suu­reh­ko­ja älyl­li­siä kuperkeikkoja.

    Omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni poliit­ti­sen talous­tie­teen tär­kein teh­tä­vä on ihmis­ten hyvin­voin­nin mak­si­moin­ti niuk­kuu­den val­li­tes­sa. Edel­lä mai­ni­tut liber­ta­ris­ti­set (huom. eivät siis libe­raa­lit) aja­tus­pa­jat halua­vat väki­sin yksin­ker­tais­taa talous­tie­teel­li­sen kes­kus­te­lun kes­kus­te­luk­si yksi­lön­va­pauk­sien mak­si­moi­mi­ses­ta. Toki suu­rin mah­dol­li­nen yksi­lön­va­paus var­maan jon­kin­lai­sen talous­kas­vun var­mis­taa, mut­ta joil­la­kin muil­la inhi­mil­li­sen kehi­tyk­sen mit­ta­reil­la voi­si syn­tyä myös suur­ta kärsimystä. 

    Suu­rin osa kes­ki­tien talous­tie­tei­li­jöis­tä var­mas­ti hyväk­syy kui­ten­kin väit­tä­män, että opti­mi­pis­te löy­tyy jos­tain ääri­päi­den (talous­li­be­ra­lis­mi-kom­mu­nis­mi) välis­tä. Kukaan ei enää ehdo­ta kom­mu­nis­tis­ta val­lan­ku­mous­ta vaka­vis­saan, joten on kum­mal­lis­ta että jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa anne­taan kui­ten­kin edel­leen tilaa toi­sel­le ääripäälle.

  16. No nyt tuli Soi­nin­vaa­ral­ta mon­ta fik­sua point­tia! Sivis­ty­mä­tön junt­ti­hal­li­tus ja kova­kor­vai­nen VM eivät väli­tä tut­ki­mus­tie­dos­ta pät­kää­kään. Koh­ta tut­ki­mus­tie­toa ei ole tääl­lä enää kukaan tuot­ta­mas­sa­kaan, kun kaik­ki yli­opis­toih­mi­set pake­ne­vat ulko­mail­le. Olem­me kovaa vauh­tia taan­tu­mas­sa sivis­tyk­sen kehitysmaaksi.

    Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa tosi­aan­kin äänek­käim­min pää­se­vät huu­ta­maan oikeis­to­lai­ses­ti suun­tau­tu­neet talous­tie­tei­li­jät. Oleel­li­sin­ta on taju­ta, että t ä m ä e i o l e s a t t u m a a. Media nos­taa tar­koi­tuk­sel­la oikeis­to­lai­sia, uusklas­si­sen kou­lu­kun­nan eko­no­mis­te­ja ja vai­men­taa (ei haas­ta­tel­la, ei pääs­te­tä jul­ki­suu­teen) vaih­toeh­toi­sia, vasem­mis­to­lai­sia talous­tut­ki­joi­ta. Esi­mer­kik­si Mat­ti Tuo­ma­la näyt­tää ole­van median mus­tal­la listalla.

    Yle­ga­te-kir­jas­sa kuvail­laan Ylen tj. Kivi­sen lausah­dus­ta toi­mit­ta­jien vero­pa­ra­tii­si­ju­tus­ta: “Täl­lai­set jutut eivät edis­tä yrit­tä­jyyt­tä eivät­kä talous­kas­vua”. Täs­sä on hyvin edus­tet­tu­na se media pääl­lik­kö­ta­son oikeis­to­lai­nen talous­i­deo­lo­gia, joka löy­tyy tie­tys­ti vie­lä vah­vem­pa­na kau­pal­li­sel­ta puo­lel­ta. Elin­kei­noe­lä­män aate­maa­il­man itseen­sä ime­neet median por­tin­var­ti­jat pääs­tä­vät suo­dat­ti­mes­ta läpi pää­asias­sa ideo­lo­gi­ses­ti oikeis­to­lais­ta talous­pu­het­ta. Tilaa anne­taan pank­kien ja elin­kei­noe­lä­män eko­no­mis­teil­le, joil­ta löy­tyy “oikei­ta” mie­li­pi­tei­tä. Hei­dät glo­ri­fioi­daan “oikeik­si asiantuntijoiksi”. 

    Nyt tul­laan sit­ten d e m o k r t i a n k a n n a l t a r a t k a i s e v a a n a s i a a n: Kun oikeis­to­lai­nen talous­pu­he vyö­ryy pääl­le vuo­des­ta toi­seen (lopu­ton nari­na bud­jet­ti­ku­ris­ta, kil­pai­lu­ky­vys­tä, ahneis­ta työn­te­ki­jöis­tä, veron­alen­nus­ten vält­tä­mät­tö­myy­des­tä jne.), sil­lä on sel­keä vai­ku­tus kan­san mie­li­pi­tee­seen ja sitä kaut­ta äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­seen eli sii­hen ket­kä tätä maa­ta hal­lit­se­vat. Ei ollut sat­tu­maa, että vii­me edus­kun­ta vaa­lien alla media mie­li­ku­va­ra­ken­si jät­ti­mäi­sen velkapeikon.

    Mar­kus Jän­til­le vetoo­mus, että osal­lis­tui­si kui­ten­kin jat­kos­sa kai­kin mah­dol­li­sin käy­tös­sään ole­vin kei­noin koti­mai­seen talous­kes­kus­te­luun. Ei saa jät­tää mei­tä tän­ne vain oikeis­to­lais­ten talous­de­ma­go­gien armoille!

  17. Oikeis­to-vasem­mis­to­lin­ja on täs­sä ehkä sii­nä­kin mie­les­sä har­haan­joh­ta­vaa, että enem­män kiin­nos­tai­si kun­kin tut­ki­jan tulo­kul­ma kan­san­ta­lou­den kysy­myk­siin. Joil­la­kin se tulee yhteis­kun­ta­po­li­tii­kas­ta, toi­sil­la taas taloustieteestä. 

    Kou­lu­tus­va­lin­ta­po­li­tiik­ka puo­les­taan ei ole aiem­min kuu­lu­nut talous­tie­teen tut­ki­muk­siin lain­kaan, vaan sitä on sel­vi­tel­ty lähin­nä kas­va­tus­tie­teen, nykyi­sin käyt­täy­ty­mis­tie­teen paris­sa. Aihees­ta jul­kais­sei­ta tut­ki­joi­ta ovat aina­kin Piia Sep­pä­nen Turus­ta ja Ven­la Ber­ne­lius Hel­sin­gis­tä. Jot­ta kyke­nee hah­mot­ta­maan luku­kausi­mak­su­jen vai­ku­tuk­sia täy­tyy myös ymmär­tää ne meka­nis­mit, joil­la kou­lu­tus­va­lin­to­ja tehdään.

  18. tcrown:
    Ja todet­ta­koon vie­lä, että minun on aika vai­kea ymmär­tää että oikeal­la ole­vien talous­tie­tei­li­jöi­den näke­myk­set tuloe­ro­jen siu­nauk­sel­li­suu­des­ta talous­kas­vun suh­teen voi­si­vat­kum­mu­ta mis­tään muu­al­ta kuin älyl­li­ses­ti epä­re­hel­li­ses­tä ideo­lo­gias­ta. Kyse ei ole vain vii­me­ai­kai­sis­ta tie­teel­li­sis­tä näy­töis­tä, vaan koko maa­il­man­his­to­rian aikai­ses­ta päi­vän­sel­väs­tä kor­re­laa­tios­ta, että talous­kas­vu on ollut vah­vim­mil­laan yhteis­kunn­nis­sa, jois­sa on suh­teel­li­sen tasai­nen tulon­ja­ko. (Ei viit­tei­tä, saa toki osoit­taa tuon päi­vän­sel­vyy­den ennak­ko­luu­lok­se­ni jon­kin­lai­sel­la tilastotiedolla.)

    Val­tao­sa tuloe­ro­tut­ki­muk­ses­ta on älyl­li­ses­ti niin noloa, ettei voi muu­ta kuin tun­tea myö­tä­hä­pe­ää sii­hen sot­keu­tu­nei­den tut­ki­joi­den puo­les­ta. Eivät­hän tuloe­rot ole kuin pelk­kä “oire” eikä nii­den hai­ta­li­suu­des­ta tai hyö­dyl­li­syy­des­tä pitäi­si pyr­kiä sano­maan juu­ta tai jaata.

    Lie­nee sano­mat­ta­kin sel­vää, että leo­par­di­suik­ka­mai­den mm. vää­ris­ty­nees­tä maa­no­mis­tuk­ses­ta, etuoi­keus­jär­jes­tel­mis­tä jne. joh­tu­vat tuloe­rot ovat hai­tal­li­sia. Pitäi­si kui­ten­kin olla aika ilmeis­tä, ettei tilan­ne ole mitään ver­ra­nol­li­nen vapaas­sa län­si­mai­ses­sa esim. tulok­sel­li­sen yrit­tä­jyy­den syn­nyt­tä­miin tuloeroihin.

    Täs­tä huo­li­mat­ta mei­dän “vii­saat” talous­e­ro­tut­ki­jat heit­tä­vät kaik­ki maat samaan koriin ja läh­te­vät etsi­mään line­aa­ri­sia kor­re­laa­tioi­ta talous­kas­vun ja tuloe­ro­jen välille…

    No, ehkä­pä juu­ri­syi­den ymmär­tä­mi­nen voi­si olla monel­le tut­ki­jal­le ideo­lo­gi­ses­ti vas­ten­mie­lis­tä — oli­si­han oikea lää­ke kehi­tys­mail­le siir­tyä vapaa­seen mark­ki­na­ta­lou­teen sosia­lis­min lisää­mi­sen sijaan.

    1. Hyvin suu­ret tuloe­rot joh­ta­vat tehot­to­muu­teen, kos­ka sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus pysäh­tyy ja vain kapea eliit­ti on rek­ry­toin­ti­poh­ja­na tär­kei­siin teh­tä­viin, kos­ka muut elä­vät köy­hyy­des­sä eivät­kä pys­ty kou­lut­ta­maan lapsiaan.
      Yhdys­val­lat on voi­nut sel­vi­tä sosi­aa­li­sen liik­ku­vuu­den puut­tees­ta tuo­mal­la lah­jak­kai­ta ihmi­siä muu­al­ta, eri­tyi­ses­ti Aasias­ta. Ilman sitä maa oli­si aika hei­kos­sa hapessa.

      Lisäk­si suu­ret tuloe­rot joh­tu­vat yleen­sä suuras­ta pää­oma­tu­lo­jen osuu­des­ta. Alun perin pää­oma­tu­lot ovat voi­neet syn­tyä nerok­kaan yrit­tä­jän työn tulok­se­na, mut­ta myö­hem­min omai­suus siir­tyy lais­koil­le peri­jöil­le, jot­ka ime­vät kan­san­ta­lou­des­ta elin­voi­maa omaan kulu­tuk­seen­sa, joka pai­not­tuu ihan muu­al­la kuin kulu­tuk­sek­si koti­maas­sa. Tämä hei­ken­tää talout­ta sii­nä, mis­sä ahne verottajakin.
      mitä suu­rem­pi osuus kan­san­tu­los­ta jae­taan pää­oma­tu­loi­na, sitä hei­kom­mat ovat työn­teon kannustimet.
      Lati­na­lai­nen Ame­rik­ka on hyvä esi­merk­ki suur­ten tuloe­ro­jen tehok­kuut­ta hei­ken­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta — ja Venäjä.

  19. Jos Ruot­sis­sa on parem­mat olot, niin tot­ta kai sin­ne kan­nat­taa muut­taa. Eikö tämä ole sitä työ­voi­man vapaa­ta liik­ku­vuut­ta? Jää­kiek­koi­li­jat läh­te­vät NHL: ään, ja Suo­mes­sa ollaan hyvin onnel­li­sia hei­dän pär­jää­mi­ses­tään. Oli­si­ko Bengt Holm­ström saa­nut talou­den Nobe­lia, jos oli­si jää­nyt Suomeen?

  20. Pro­met­heus:
    Niin siis tää­hän on se vasem­mis­to­liit­to­lai­nen. Oli oikein jos­kus kut­sut­tu johon­kin vaa­li­väit­te­lyyn “asian­tun­ti­jak­si”. Arhin­mä­ki hie­roi hymyil­len taus­tal­la kar­vai­sia käsi­ään yhteen.

    Koh­ti pro­le­ta­ri­aa­tin diktatuuria!

    Aja­tel­la, juu­ri tänään Tam­pe­reen TTY:ltä mars­si uudet toh­to­rit Tuo­mio­kirk­koon juhlajumalanpalvelukseen.

    Ensin teh­dään tie­det­tä, sit­ten pal­vo­taan satuo­len­toa ilman min­kään­lais­ta kritiikkiä.

    Noh, moni veto­aa perin­tei­siin. Sitä­hän se pro­moo­tio on: tunk­kais­ta pönötystä.

    Kui­ten­kin aika moni tie­teen teki­jä on usko­vai­nen. Eri­tyi­ses­ti Suo­mes­sa kovin moni tut­ki­ja on usko­vai­nen, joh­ta­jis­ta puhumattakaan.

    Sil­ti aika moni Pro­met­heuk­sen kal­tai­nen pitää hei­tä aivan täysipäisin

    Eräs­kin tun­te­ma­ni tut­ki­ja tekee tut­ki­mus­ta fysii­kan ja mate­ma­tii­kan raja­maas­tos­sa, mut­ta kui­ten­kin kiit­tää juma­laa muun muu­as­sa omas­sa väi­tös­kir­jas­saan. Eikä hänen tut­ki­muk­sia sen vuok­si jäte­tä viit­taa­mat­ta tai lukematta.

  21. tcrown: Niin kau­an kuin tuloe­rois­ta kes­kus­tel­laan yksiu­lot­tei­se­na ilmiö­nä minun on vai­kea näh­dä, että kes­kus­te­lu pää­tyi­si mihin­kään kovin hyö­dyl­li­seen. Aivan vähin­tään pitää ymmär­tää, että on “hyvää” ja “huo­noa” tuloeroa. 

    Tot­ta. ERi­tyi­se­ti yksi­löi­den väli­set het­kel­li­set tuloe­rot joh­ta­vat har­haan, kun pitäi­si kat­soa elin­kaa­ri­tu­lo­ja ja sitä, mitä niil­le on tapahtunut.

    Jos nos­te­taan kou­lu­tus­ta­soa, yksi­löi­den väli­set tuloe­rot kas­va­vat kos­ka entis­tä suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä on köy­hiä opis­ke­li­joi­ta ja toi­saal­ta suu­rem­pi osa siten hyvä­tu­loi­sia asian­tun­ti­joi­ta. Kaik­ki mit­ta­rit näyt­tä­vät täl­löin tuloe­ro­jen kas­vua. Tasai­sim­paan tuloi­hin pääs­tään maas­sa, jos­sa kaik­ki menee ammat­ti­kou­luun ja siten jon­ne­kin suo­rit­ta­vaan työhön. 

    Asian­tun­ti­jayh­teis­kun­nas­sa, jos­sa opis­kel­laan­pi­dem­pään, tuloe­ro­jen on pakos­ta olta­va korkeammat.

    Näis­sä tuloe­ro­asiois­sa pitäi­si aina erot­taa toi­sis­taan opie­li­joi­den mää­rän kas­vu ja pitäi­si ver­ra­ta vaik­ka­pa nii­tä elin­kaa­ri­tu­lo­ja. Ovat­ko elin­kaa­ri­tu­loe­rot kas­va­neet ja kuin­ka pal­jon? Ja onko tuloe­rot kas­va­neet esi­mer­kik­si 30-vuo­tiai­den jou­kos­sa? Entä jos puh­dis­te­taan luvuis­ta opiskelijat?

  22. Olen yhtä miel­tä blo­gis­tin kans­sa sii­tä, että tuki­joi­den läh­tö ulko­mail­le huo­non ilma­pi­rin tai huo­no­jen työs­ken­te­ly­olo­jen takia on tosi huo­no juttu.

    Maal­lik­ko­na sanoi­sin kui­ten­kin, että talous­tie­tei­li­jöi­den aat­teel­li­sen taus­tan vai­ku­tus­ta koros­te­taan lii­ak­si. Hel­sin­gin yli­opis­ton Stu­dia Gene­ra­lia ‑luen­to­sar­jaan kut­sut­tiin hel­mi­kuus­sa 2016 prof. Mar­kus Jänt­ti ja Aja­tus­pa­ja Libe­ran tomin­nan­joh­ta­ja Heik­ki Pur­siai­nen. Ennal­ta odo­tet­tiin, että tut­ki­jat kiis­te­le­vät kai­kes­ta, mis­tä suin­kin voi. Eri­mie­li­syyk­siä ja suur­ta kahak­kaa ei syn­ty­nyt mil­lään. Tut­ki­muk­sen perus­läh­tö­koh­dis­ta, tut­ki­mus­me­ne­tel­mis­tä ja tie­teen perus­o­le­tuk­sis­ta her­rat hyri­si­vät täy­sin yksi­mie­li­si­nä. Ero­ja ehkä tulee sii­tä, että eri taus­tois­ta tule­vat tut­ki­jat tut­ki­vat eri ilmiöi­tä, mut­ta mene­tel­mät, tie­teen ratio­naa­li­suus ja monet muut asiat ovat ihan samo­ja. Täl­tä se minus­ta kuu­los­ti. Ymmär­sin­kö jotain väärin?

    Videot Jän­tin ja Pur­siai­sen esi­tel­mis­tä ovat kat­sot­ta­vis­sa tässä:

    https://www.youtube.com/watch?v=452oDqqHEmU

  23. David Jons­tad kir­joit­ti kir­jan nimel­tä Sivi­li­sa­tion lop­pu. Hän ennus­ti luon­non­va­ro­jen ehty­mi­sen aiheut­ta­maa kes­ki­luo­kan levot­to­muut­ta. Tuo luok­ka siis ajat­te­lee raken­ta­neen­sa hyvin­voin­nin perus­tan. Luon­non­va­ro­ja riit­tää, mut­ta talous­on­gel­mia on syn­ty­nyt muis­ta syis­tä. Niin­pä kes­ki­luo­kan levot­to­muut­ta on Suo­mes­sa, muu­al­la Euroo­pas­sa ja Usas­sa. Talous­tie­tei­li­jät ajat­te­le­vat, että kas­vuun tar­vi­taan työ­voi­maa ja pää­omaa, pel­kään ettei­vät ymmär­rä rat­kai­se­vaa teki­jää. Sik­si en täy­sin luo­ta heihin.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Lati­na­lai­nen Ame­rik­ka on hyvä esi­merk­ki suur­ten tuloe­ro­jen tehok­kuut­ta hei­ken­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta – ja Venäjä.

    Juu — tie­ten­käään sil­lä, että kysei­set maat (pl. Chi­le) löy­ty­vät talou­del­li­sen vapau­den indek­si­lis­to­jen hän­tä­pääs­tä, ei voi olla mitään vai­ku­tus­ta asiaan?

  25. Mitä käyt­tö­ar­voa on vasem­mis­to­lai­sel­le talous­tie­tei­li­jäl­lä? Koh­tuul­li­sen hyö­dyt­tö­miä yhteis­kun­nan kan­nal­ta, vai pitäi­si­kö sel­lai­sia olla ihan sen takia, että muut voi­vat loistaa?

  26. Mar­kus Jänt­ti on aikai­sem­min­kin arvos­tel­lut val­tion­va­rain­mi­nis­te­riö­tä sii­tä, että se ei ota talous­tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­tie­toa ollen­kaan huo­mioon. Voi olla suo­ma­lai­nen perin­ne­kin viis vei­sa­ta tut­ki­tus­ta tie­dos­ta, mut­ta parin vii­me vuo­si­kym­me­ne­nen ajan kokoo­mus on saa­nut näp­pin­sä peliin kun vir­ka­mie­hiä on valit­tu. Minis­te­riö on saas­tu­tet­tu ideo­lo­gi­ses­ti oikeis­to­lai­sel­la talous­po­li­tii­kal­la. VM ajaa här­kä­päi­ses­ti kokoo­mus­lais­ta poliit­tis­ta agen­daa, vaik­ka se oli­si idioot­ti­mais­ta val­tion­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta. Hal­lin­ta­re­kis­te­ri­la­ki on esi­merk­ki täs­tä. Miten ihmees­sä val­tion­ta­lout­ta tai koko yhteis­kun­taa hyö­dyt­tää veron­kier­toa, omis­tus­ten pii­lot­ta­mis­ta ja rikol­lis­ta toi­min­taa edis­tä­vä laki?

    VM pitäi­si puh­dis­taa kokoo­mus­lai­sis­ta vai­kut­teis­ta. Jot­ta täs­sä onnis­tu­taan, kokoo­mus pitää sul­kea oppo­si­tioon pit­käk­si aikaa.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hyvin suu­ret tuloe­rot joh­ta­vat tehot­to­muu­teen, kos­ka sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus pysäh­tyy ja vain kapea eliit­ti on rek­ry­toin­ti­poh­ja­na tär­kei­siin teh­tä­viin, kos­ka muut elä­vät köy­hyy­des­sä eivät­kä pys­ty kou­lut­ta­maan lapsiaan.
    Yhdys­val­lat on voi­nut sel­vi­tä sosi­aa­li­sen liik­ku­vuu­den puut­tees­ta tuo­mal­la lah­jak­kai­ta ihmi­siä muu­al­ta, eri­tyi­ses­ti Aasias­ta. Ilman sitä maa oli­si aika hei­kos­sa hapessa.

    Lisäk­si suu­ret tuloe­rot joh­tu­vat yleen­sä suuras­ta pää­oma­tu­lo­jen osuu­des­ta. Alun perin pää­oma­tu­lot ovat voi­neet syn­tyä nerok­kaan yrit­tä­jän työn tulok­se­na, mut­ta myö­hem­min omai­suus siir­tyy lais­koil­le peri­jöil­le, jot­ka ime­vät kan­san­ta­lou­des­ta elin­voi­maa omaan kulu­tuk­seen­sa, joka pai­not­tuu ihan muu­al­la kuin kulu­tuk­sek­si koti­maas­sa. Tämä hei­ken­tää talout­ta sii­nä, mis­sä ahne verottajakin.
    mitä suu­rem­pi osuus kan­san­tu­los­ta jae­taan pää­oma­tu­loi­na, sitä hei­kom­mat ovat työn­teon kannustimet.
    Lati­na­lai­nen Ame­rik­ka on hyvä esi­merk­ki suur­ten tuloe­ro­jen tehok­kuut­ta hei­ken­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta – ja Venäjä.

    Ete­lä-Ame­ri­kan gini­ker­roin ilmei­ses­ti joh­tuu juu­ri suu­ris­ta pää­oma­tu­lois­ta ja luonnonvaroista.

    Mut­ta kyl­lä suu­ri syyl­li­nen ete­lä-ame­ri­kas­sa on nime­no­maan sosia­lis­mi. Mik­si kukaan valit­si­si kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nus­ten tei­tä, jos tulot ja varal­li­suus tasa­taan ja on val­tion kont­rol­lis­sa? Ei kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nus­ten teis­sä ole jär­keä, kir­joi­tit­han sii­tä itse­kin kirjan.

    Laf­fe­rin käy­rä on läm­pi­mis­sä mais­sa alu­pe­rin­kin ilmas­ton takia enem­män vasem­mal­la kuin monis­sa muis­sa mais­sa. Myös eri ajan­jak­soi­na käy­rän huip­pu on eri pai­kois­sa. Kun vapaa-aika lisään­tyy ja ihmis­ten arvot muut­tu­vat, myös käy­rän paik­ka muuttuu.

    Hyvin­voin­ti­val­tio on umpi­ku­ja. Mik­si kenen­kään kan­nat­taa vali­ta kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sent tie? ESi­merk­ki opis­ke­luln­jois­ta: mik­si mate­ma­tii­kan lin­jat ovat tyh­jiä ja tai­dea­lat täyn­nä opis­ke­li­joi­ta? Sik­si kos­ka mate­ma­tiik­ka on tyl­sää ja aikaa­vie­vää ja useil­le sil­lä on kor­keat vaihtoehtokustannukset.

    Voi olla, että auto­maa­tio tuo meil­le sosia­lis­min, kun ihmi­siä ei enää tar­vi­ta töis­sä. Mut­ta hyvin­voin­ti­val­tio on umpi­ku­ja vaih­toeh­to­kus­tan­nus­ten takia. Mik­si vali­ta kor­kean vaih­toeh­tous­tan­nuk­set tie, kuten kysyt vau­rau­des­sa ja ajassa.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lisäk­si suu­ret tuloe­rot joh­tu­vat yleen­sä suuras­ta pää­oma­tu­lo­jen osuu­des­ta. Alun perin pää­oma­tu­lot ovat voi­neet syn­tyä nerok­kaan yrit­tä­jän työn tulok­se­na, mut­ta myö­hem­min omai­suus siir­tyy lais­koil­le peri­jöil­le, jot­ka ime­vät kan­san­ta­lou­des­ta elin­voi­maa omaan kulu­tuk­seen­sa, joka pai­not­tuu ihan muu­al­la kuin kulu­tuk­sek­si koti­maas­sa. Tämä hei­ken­tää talout­ta sii­nä, mis­sä ahne verottajakin.

    Moni maa­il­man rik­kaim­mis­ta ihmi­sis­tä on ymmär­tä­nyt, ettei lii­an iso perin­tö tee jäl­ki­kas­vul­le hyvää ja sen sijaan käyt­tää tai tes­ta­ment­taa omai­suu­ten­sa eri­lai­siin hyviin tar­koi­tuk­siin, jot­ka eivät saa riit­tä­vää rahoi­tus­ta valtioilta.
    Yhdys­val­lois­sa­kin par­haat talous­kas­vun vuo­det oli­vat sil­loin, kun oli iso kes­ki­luok­ka ja sitä kaut­ta tasai­nen tulon­ja­ko. Kes­ki­luo­kan kur­jis­tu­mi­nen ja “työs­sä­käy­vien köy­hien” luo­kan kas­vu ovat nii­tä iso­ja ongel­mia. Huo­nos­ti tuot­ta­vat työt ovat asia, johon pitäi­si etsiä rat­kai­sua, mut­ta kaik­kia kiin­nos­ta­vat vain kor­kean tuo­ton kasvuyritykset.

  29. Kal­le:
    Mitä käyt­tö­ar­voa on vasem­mis­to­lai­sel­le talous­tie­tei­li­jäl­lä? Koh­tuul­li­sen hyö­dyt­tö­miä yhteis­kun­nan kan­nal­ta, vai pitäi­si­kö sel­lai­sia olla ihan sen takia, että muut voi­vat loistaa?

    Mitä käyt­tö­ar­voa on usko­vai­sel­la taloustieteilijällä?

  30. Vil­le:
    Yhdys­val­lois­sa­kin par­haat talous­kas­vun vuo­det oli­vat sil­loin, kun oli iso kes­ki­luok­ka ja sitä kaut­ta tasai­nen tulon­ja­ko. Kes­ki­luo­kan kur­jis­tu­mi­nen ja “työs­sä­käy­vien köy­hien” luo­kan kas­vu ovat nii­tä iso­ja ongel­mia. Huo­nos­ti tuot­ta­vat työt ovat asia, johon pitäi­si etsiä rat­kai­sua, mut­ta kaik­kia kiin­nos­ta­vat vain kor­kean tuo­ton kasvuyritykset.

    Juu­ei… Yes, America’s midd­le class has been disappearing….into hig­her inco­me groups

    Sta­ted dif­fe­rent­ly, the sha­re of Ame­rican house­holds ear­ning $100,000 or more per year (in 2014 dol­lars) inc­rea­sed more than three-fold from 8.1% in 1967 to 24.7% in 2014. If the 8.1% sha­re of house­holds in 1967 ear­ning $100,000 or more hadn’t inc­rea­sed over time to 24.7%, the­re would only be about 10 mil­lion US house­holds today (out of 123.2 mil­lion) ear­ning $100,000 or more, ins­tead of the actual num­ber of more than 30 mil­lion Ame­rican house­holds in that high inco­me cate­go­ry. Thanks to America’s eco­no­mic dyna­mism, upward mobi­li­ty and rising inco­mes, the­re are now 20+ mil­lion more Ame­rican house­holds ear­ning annual inco­mes of +$100,000 annual­ly today (30.4 mil­lion) than the­re would be if the 8.1% sha­re of high-inco­me house­holds that pre­vai­led in 1967 hadn’t chan­ged (only 10 mil­lion households).

  31. Vasem­mis­to­lai­nen talous­tie­tei­li­jä var­maan löy­tää parem­min vas­ta­kai­kua Ruot­sis­ta, kos­ka Ruot­sis­sa hal­li­tuk­set tup­paa­vat ole­maan dema­rien mie­hit­tä­miä. Päät­tä­jät ja talous­tie­tei­li­jät ovat vasem­mis­to­lai­sia = yhteisymmärrys.

    Mitä tulee luku­kausi­mak­sui­hin niin mie­les­tä­ni yli­opis­tot voi­vat aivan hyvin olla ilmai­sia. Tämä sopii hyvin kal­tai­sil­le­ni lais­koil­le opiskelijoille.

    Jos poh­din asi­aa teo­reet­ti­ses­ti niin mak­su­jen puo­les­ta puhuu pari asiaa:
    1- mak­sul­lis­ta arvos­te­taan, ilmai­nen ote­taan välin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti vas­taan. Panos/tuotossuhde sel­kiy­tyy mak­su­jen myötä
    2- tar­pee­ton mais­te­ri­kou­lu­tus lop­puu, opin­not nopeu­tu­vat ja yli­opis­to-ope­tus muut­tuu kandipainotteiseksi
    3‑maksuton yli­pois­to on tulon­siir­to hyvien aka­tee­mis­ten per­hei­den lap­sil­le (sopii hyvin, olen itse­kin sel­lai­nen, eikä tämä edes näy­tä ärsyt­tä­vän ei-aka­tee­mi­sia perheitä)

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hyvin suu­ret tuloe­rot joh­ta­vat tehot­to­muu­teen, kos­ka sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus pysäh­tyy ja vain kapea eliit­ti on rek­ry­toin­ti­poh­ja­na tär­kei­siin teh­tä­viin, kos­ka muut elä­vät köy­hyy­des­sä eivät­kä pys­ty kou­lut­ta­maan lapsiaan.
    Yhdys­val­lat on voi­nut sel­vi­tä sosi­aa­li­sen liik­ku­vuu­den puut­tees­ta tuo­mal­la lah­jak­kai­ta ihmi­siä muu­al­ta, eri­tyi­ses­ti Aasias­ta. Ilman sitä maa oli­si aika hei­kos­sa hapessa.

    Lisäk­si suu­ret tuloe­rot joh­tu­vat yleen­sä suuras­ta pää­oma­tu­lo­jen osuu­des­ta. Alun perin pää­oma­tu­lot ovat voi­neet syn­tyä nerok­kaan yrit­tä­jän työn tulok­se­na, mut­ta myö­hem­min omai­suus siir­tyy lais­koil­le peri­jöil­le, jot­ka ime­vät kan­san­ta­lou­des­ta elin­voi­maa omaan kulu­tuk­seen­sa, joka pai­not­tuu ihan muu­al­la kuin kulu­tuk­sek­si koti­maas­sa. Tämä hei­ken­tää talout­ta sii­nä, mis­sä ahne verottajakin.
    mitä suu­rem­pi osuus kan­san­tu­los­ta jae­taan pää­oma­tu­loi­na, sitä hei­kom­mat ovat työn­teon kannustimet.
    Lati­na­lai­nen Ame­rik­ka on hyvä esi­merk­ki suur­ten tuloe­ro­jen tehok­kuut­ta hei­ken­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta – ja Venäjä.

    Hatun­nos­to Osmol­le joka har­voin yhtä sel­väs­ti avaa näkemyksiään.

    Pitäi­si erot­taa hyvin sel­keäs­ti klep­to­kra­tias­ta, oikeus­val­tion perus­pe­ri­aat­tei­den puut­tees­ta ja mark­ki­noi­den yli­re­gu­loin­nis­ta aiheu­tu­vat tuloe­rot sel­lai­sis­ta tuloe­rois­ta jot­ka joh­tu­vat tuot­ta­vuuse­rois­ta ja vapaah­kon mark­ki­na­ta­lou­den mukai­ses­ta voit­ta­mi­ses­ta ja häviämisestä.

    Se, että Venä­jäl­lä, Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa tai Afri­kas­sa on val­ta­vat varal­li­suus- ja tuloe­rot ei joh­du sii­tä, että glo­ba­li­saa­tio jyl­läi­si, vaan puh­taas­ti sii­tä, että var­kaat ja omis­ta­va luok­ka suo­je­le­vat omai­suut­taan eivät­kä pääs­tä kil­pai­lua syn­ty­mään. Talous­e­lii­tin omis­ta­mil­la vakiin­tu­neil­la toi­mi­joil­la on oli­go­po­lit joi­ta suo­jel­laan ulko­mai­sen pää­oman ja koti­mais­ten star­tup­pien kil­pai­lul­ta ja tämä se vas­ta tör­ke­ään tehot­to­muu­teen johtaakin.

    Mik­si lais­kat peri­jät eivät hal­vaan­nu­ta Yhdys­val­tain talout­ta? Tulo- ja varal­li­suuse­rot ovat val­ta­vat, mut­ta niin on myös BKT. Tuo­tan­non hedel­mät valu­vat omis­ta­val­le luo­kal­le ja pii­laak­son kovim­mil­le osaa­jil­le, ensin mai­ni­tut inves­toi­vat rai­voi­sas­ti sekä star­tup­pei­hin samal­la siir­täen tuo­tan­toa köy­hiin mai­hin. Ensin mai­nit­tu on nos­ta­nut älyk­käi­den ja työ­te­liäi­den ihmis­ten palk­ka­ta­son meil­lä tun­te­mat­to­miin sfää­rei­hin pii­laak­sos­sa ja jäl­kim­mäi­nen aina­kin mil­jar­di ihmis­tä köy­hyy­des­tä koh­ti keskituloja.

    Ilman jyrk­kiä tuloe­ro­ja Yhdys­val­lat ei pys­tyi­si tuo­maan osaa­via ihmi­siä. Jos pii­laak­sos­sa ei voi­si tie­na­ta 10k-15k dol­la­rin kuu­kausi­palk­ko­ja, sin­ne ei oli­si lähes­kään vas­taa­vaa tun­kua työn­te­ki­jöi­den puo­lel­ta. Ja vas­taa­vas­ti jos siel­lä ei oli­si val­ta­via enke­li­si­joi­tus­pää­omia, ei siel­lä oli­si star­tup-ske­neä­kään. Pii­laak­son hou­kut­te­le­vuus työ­paik­ka­na ja yri­tys­ten perus­ta­mis­paik­ka­na ovat­kin näh­däk­se­ni suo­raa seu­raus­ta tulon­jaon ja varal­li­suu­den vinoumista.

    En minä­kään halua Suo­mes­ta USA 2.0:aa, mut­ta on älyl­li­ses­ti epä­re­hel­lis­tä lei­ma­ta Yhdys­val­to­jen, Venä­jän ja Sin­ga­po­ren about samal­la tasol­la ole­vat GINI-ker­toi­met yhdek­si ja samak­si asiak­si. Kaik­ki ovat oirei­ta ja seu­raus­ta aivan eri­lai­sis­ta laeis­ta ja kult­tuu­ri­sis­ta ympä­ris­töis­tä ja valit­sen tuhat ker­taa tuhan­nes­ta USA tai Sin­ga­po­ren nois­ta kol­mes­ta Venä­jän sijaan.

    Suo­men Gini-ker­roin joh­taa val­ta­vaan tehot­to­muu­teen kun kirur­git ja DI:t remp­paa­vat ja sii­voa­vat mie­lum­min omia asun­to­jaan kuin osta­vat jon­kun teke­mään nuo hom­mat ja teke­vät tun­nin vii­kos­sa lisää töitä.

    1. Yhdys­val­tain tuloe­ro­ja eivät ole kas­vat­ta­neet 10 — 15 k kuu­kausi­tu­lot, vaan sato­jen mil­joo­nien vuo­si­tu­lot, jois­sa on sel­väs­ti hyö­dy­tet­ty mark­ki­noi­den epä­täy­del­li­syyt­tä ja onnis­tu­mis­ta tosia­sial­li­seen mono­po­lia­se­maan pää­se­mi­ses­sä. Jos jokin euroop­pa­lai­nen taho omis­tai­si Googlen tai Face­boo­kin, yhtiöi­tä vas­taan oli­si nos­tet­tu ja syyt­teet mää­rää­vän mark­ki­na-ase­man väärinkäytöstä.

  33. Kal­le:
    Mitä käyt­tö­ar­voa on vasem­mis­to­lai­sel­le talous­tie­tei­li­jäl­lä? Koh­tuul­li­sen hyö­dyt­tö­miä yhteis­kun­nan kan­nal­ta, vai pitäi­si­kö sel­lai­sia olla ihan sen takia, että muut voi­vat loistaa?

    Mitä käyt­tö­ar­voa on toi­saal­ta oikeis­to­lai­sel­la talous­tie­tei­li­jäl­lä? Tai talous­tie­tei­li­jöil­lä yli­pää­tään? Talous­tie­de­hän on tie­tei­den jou­kos­sa jon­kin­lai­nen kum­ma­jai­nen, jon­ka tie­teel­li­set totuu­det jää­vät kovin usein esit­tä­jän­sä arvo­jen jalkoihin.

    Toi­saal­ta ehkä me kui­ten­kin tar­vit­sem­me hei­tä? Talous­tie­tei­li­jöi­den yhtei­sää­nes­tä ja kes­kus­te­lus­ta ehkä sit­ten­kin muo­dos­tuu se, mitä voim­me talou­des­ta tie­tää ja ymmär­tää? Sik­si on tär­ke­ää, että koko­nai­suu­des­sa kuu­luu eri aat­tei­den ääni.

    Mei­dän taval­lis­ten kan­sa­lais­ten­kin talou­del­lis­ten kan­nan­ot­to­jen taus­tal­la kuu­luu usein omat aat­teem­me. Nimi­merk­ki Kal­le antoi näyt­teen omastaan.

    On toki yksit­täi­siä talous­vii­sai­ta, joi­den näke­myk­seen minä­kin olen oppi­nut luot­ta­maan. Osmo Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­ma Six­ten Kork­man kuu­luu heihin.

  34. ksee: Sta­ted dif­fe­rent­ly, the sha­re of Ame­rican house­holds ear­ning $100,000 or more per year (in 2014 dol­lars) inc­rea­sed more than three-fold from 8.1% in 1967 to 24.7% in 2014.

    Niin, ja jos medi­aa­ni on jos­sain $54000 paik­keil­la, yli puo­let jou­tuu seu­raa­maan sivus­ta kun yli vii­des­osa ansait­see tuplas­ti, asuu omil­la alueil­laan, käyt­tää omia ter­veys­pal­ve­lui­taan ja pys­tyy hank­ki­maan lap­sil­le kel­vol­li­set opiskelupaikat.

    Ollaan siis trum­pis­min juurilla.

    On makua­sia pitäi­si­kö kes­ki­tu­lois­ten (2/3 — 2x medi­aa­nis­ta) olla enem­mis­tö, mut­ta jos ei ole, kan­nat­taa varau­tua kes­ki­tu­lois­ten protestiin. 

    Yli­pää­tään, jos yli puo­let puto­aa kyy­dis­tä, osoit­taa pro­tes­ti vaa­li­uur­nil­la pikem­min­kin demo­kra­tian toi­mi­vuut­ta kuin toi­mi­mat­to­muut­ta. Koko­naan toi­nen kysy­mys on osaa­vat­ko kes­ki­tu­loi­set äänes­tää etu­jen­sa mukai­ses­ti, tai onko esi­vaa­li­kier­rok­sel­la mitään teke­mis­tä demo­kra­tian kanssa.

  35. Pek­ka T.: Mitä käyt­tö­ar­voa on toi­saal­ta oikeis­to­lai­sel­la talous­tie­tei­li­jäl­lä? Tai talous­tie­tei­li­jöil­lä ylipäätään? 

    Talous­tie­tei­li­jöi­den ansiok­si voi­daan las­kea, ettei päät­tä­jät täl­lä jät­ti­krii­sin iskies­sä ker­taa saa­neet aikaan 30-luku­lais­ta lamaa.

  36. jfo: Omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni poliit­ti­sen talous­tie­teen tär­kein teh­tä­vä on ihmis­ten hyvin­voin­nin mak­si­moin­ti niuk­kuu­den vallitessa.

    Tuo­han se perin­tei­ses­ti on ollut. Mut­ta jon­kun pitäi­si ottaa har­teil­leen myös sen tut­ki­mi­nen, miten ihmis­ten hyvin­voin­tia mak­si­moi­daan run­sau­den val­li­tes­sa. Se kun tun­tuu nyky­päi­vä­nä ole­van yhteis­kun­nal­li­ses­ti pal­jon mer­kit­tä­väm­pi kysy­mys. Kovin mer­kit­tä­vää tar­jon­nan run­saut­ta (kysyn­tään ver­rat­tu­na) on esi­mer­kik­si mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­voi­mas­sa ja eri­lai­sis­sa immateriaalioikeuksissa.

  37. GOLAJTTI: Mut­ta kyl­lä suu­ri syyl­li­nen ete­lä-ame­ri­kas­sa on nime­no­maan sosia­lis­mi. Mik­si kukaan valit­si­si kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nus­ten tei­tä, jos tulot ja varal­li­suus tasa­taan ja on val­tion kontrollissa?

    Sen parem­min Kuu­ba kuin Nica­ra­gua eivät ole minun maan­tie­to­ni mukaan Ete­lä-Ame­ri­kas­sa, ja muis­sa Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan mais­sa ei ole ollut sosia­lis­mia. Perin­tei­nen kuvio Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa ei ole ollut se, että varal­li­suus tasa­taan vaan se, että se, jol­la on val­ta, ottaa sen varal­li­suu­den omak­seen, kos­ka mik­si ei ottai­si? Alan­sa hui­put (Tru­jil­lo, Somoza, Papa Doc) käy­tän­nös­sä omis­ti­vat kai­ken omis­ta­mi­sen arvoi­sen koko maas­saan. Tätä voi kut­sua monel­la­kin ter­mil­lä, mut­ta sosia­lis­mik­si sitä ei oikein voi sanoa. Päin­vas­toin: val­tion yksi­tyis­tä­mi­nen yhden hen­ki­lön omai­suu­dek­si on hyvin­kin oikeis­to­lai­nen projekti.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yhdys­val­tain tuloe­ro­ja eivät ole kas­vat­ta­neet 10 – 15 k kuukausitulot 

    Piket­tyn datan mukaan Jen­keis­sä nime­no­maan 10 % on rikas­tu­nut eni­ten, enem­män kuin rik­kain 1 %. Suu­ri­tu­loi­sem­paan pro­sent­tiin Yhdys­val­lois­sa pää­see n. 24 k$ kuukausituloilla.

  39. Pek­ka Pes­si: Piket­tyn datan mukaan Jen­keis­sä nime­no­maan 10 % on rikas­tu­nut eni­ten, enem­män kuin rik­kain 1 %. Suu­ri­tu­loi­sem­paan pro­sent­tiin Yhdys­val­lois­sa pää­see n. 24 k$ kuukausituloilla.

    …ja sit­ten kun vie­lä muis­te­taan, ettei­vät tulo­luo­kat ole mitään sul­jet­tu­ja ker­ho­ja ja sik­si esim. ylim­pään 10% tulo­luok­kaan pää­see elä­män­sä aika­na (vähin­tään vuo­dek­si) aika mer­kit­tä­vä osa väes­tös­tä, niin tar­kas­te­lu alkaa ole­maan jok­seen­kin mielekäs.

    Toki vasem­mis­to­lai­seen reto­riik­kaan kuu­luu erot­tamt­to­ma­na osa­na tulo­luok­kien esit­tä­mi­nen sul­jet­tui­na ryh­mi­nä — eihän sitä luok­ka­so­taa muu­ten sai­si lietsottua…

  40. Käsit­tääk­se­ni mikään hal­li­tus tai edes puo­lue ei ole ehdot­ta­nut (vaka­vis­saan) luku­kausi­mak­su­ja Suo­ma­lai­sil­le yliopisto-opiskelijoille.

    Tosin jos aikoo opis­kel­la opis­ke­lun vuok­si usei­ta eri tut­kin­to­ja niin sii­tä hyväs­tä voi jo jotain mak­saa­kin- siis myös opis­ke­li­ja itse.

    Mitä tulee aja­tuk­seen, että lisää rahaa perus­o­pe­tuk­seen, niin mihin sinne?

    Nyky­ään on kou­lun­käyn­tia­vus­ta­jat, har­joit­te­li­jat, psy­ko­lo­git, pää­toi­mi­set kuraat­to­rit ja pää­toi­mi­set opot sekä lisäk­si reh­to­rit har­vas­sa pai­kas­sa enää osal­lis­tu­vat ope­tuk­seen itse vaan pyö­rit­tä­vät sitä kuu­lui­saa byro­kra­ti­aa (tuos­sa reh­to­ris­sa muu­ten mal­lie­si­merk­ki miten byro­kra­tia hil­jal­leen ajan saa­tos­sa on pääs­syt kasvamaan).

    Ryh­mä­koot oli­vat (sil­loin “van­haan” hyvään aikaan) 30–40 hlöä luo­kass­sa ja oppi meni perille.

    Kyl­lä ennen oli kaik­ki parem­min. Nyky­ään ei osa­ta muu­ta kuin valit­taa ja vin­kua lisää rahaa.

    Yksin­ker­tai­nen paran­nuseh­do­tus joka ei mak­sa mitään jos ker­ta perus­o­pe­tus vaa­tii lisää rahaa. Olkoon syy­nä Pisat tms. :

    Höl­len­ne­tään vähän sitä tah­tia sit­ten ja muu­te­taan perus­o­pe­tus­a­se­tus­ta siten, että luku­vuo­den kou­lu­työ päät­tyy vii­kon 24 vii­mei­se­nä arkipäivänä.

    Tämä­hän var­maan kai­kil­le sopii- pait­si tie­tys­ti niil­le lapsille/ opis­ke­li­joil­le jot­ka kär­si­vät suun­nat­to­mas­ti ties mis­tä…, kun “toi­pu­mis­lo­maa” ei ole kuin noin 7 viikkoa.

    (kir­joi­tuk­se­ni vii­mei­nen vir­ke on ironiaa)

  41. Kai sel­lai­nen­kin arvo­maa­il­ma löy­tyy, jon­ka mukaan suu­ret tuloe­rot ovat kan­na­tet­ta­via, vaik­ka voi­tai­siin osoit­taa, että talou­den toi­min­nal­le niis­tä on lähin­nä vain haittaa. 

    Var­maan löy­tyi­si usein­kin, mut­ta ei kai kukaan nyt niin type­rä ole, että sanoi­si sen ääneen? Kun­han todis­teit­ta int­tä­vät, että se on vali­tet­ta­vas­ti niin kovin hyö­dyl­lis­tä tai jopa vält­tä­mä­tön­tä eivät­kä hai­tat yksi­löil­le ole kovin suu­ria ja he ansait­se­vat sen.

    jfo: Jokai­nen asi­aan pereh­ty­nyt tie­tää, että näil­lä aja­tus­pa­joil­la on äärim­mäi­sen voi­ma­kas poliit­ti­nen agen­da taustallaan 

    Agen­dan kut­su­mi­nen poliit­ti­sek­si on jopa tar­peet­to­man koh­te­lias­ta. Noi­den aja­tus­pa­jo­jen taus­tal­la on lopul­ta­kin vain pari erit­täin rikas­ta rahoit­ta­jaa, jot­ka hyö­ty­vät pal­jon talou­del­li­ses­ti tuon nk. ideo­lo­gian toteutumisesta.

    GOLAJTTI: Mut­ta kyl­lä suu­ri syyl­li­nen ete­lä-ame­ri­kas­sa on nime­no­maan sosialismi. 

    Et tai­da tun­tea maan­osan his­to­ri­aa — var­sin­kaan suh­tees­sa Yhdys­val­to­jen ulko­po­li­tiik­kaan (ja eten­kin CIA:n harjoittamana).

    ksee: Juu­ei… Yes, America’s midd­le class has been disappearing….into hig­her inco­me groups 

    Tuos­sa on taas ns. pien­tä tilas­to­har­haa ja mark­ki­noin­tia, kos­ka reaa­lian­siot eivät tun­ne­tus­ti ole siel­lä nous­seet 70-luvun jälkeen.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Alun perin pää­oma­tu­lot ovat voi­neet syn­tyä nerok­kaan yrit­tä­jän työn tuloksena 

    Tämä kai lähin­nä 1900-luvun aika­na. Sitä ennen pää­omat domi­noi­vat pait­si erit­täin satun­nai­ses­ti. Ihan Piket­tyn mukaan.

  42. ano­nil­li: Sen parem­min Kuu­ba kuin Nica­ra­gua eivät ole minun maan­tie­to­ni mukaan Ete­lä-Ame­ri­kas­sa, ja muis­sa Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan mais­sa ei ole ollut sosia­lis­mia. Perin­tei­nen kuvio Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa ei ole ollut se, että varal­li­suus tasa­taan vaan se, että se, jol­la on val­ta, ottaa sen varal­li­suu­den omak­seen, kos­ka mik­si ei ottaisi?

    Ete­lä-Ame­rik­kaa lei­ma­si vii­me­vuo­si­sa­dal­la tiuk­ka pro­teks­tio­nis­mi, val­tio­joh­toi­nen talous ja yri­tys­ten sosia­li­soi­ni (tai siir­tä­mi­nen hal­li­tuk­sen kave­reil­le). Monis­sa mais­sa kokeil­tiin lisäk­si kai­ken­lai­sia sosi­aa­li­sia ohjel­mia, hin­ta­sään­nös­te­lyä yms.

    Import subs­ti­tu­tion industrialization

    Toki voi­daan kiis­tel­lä, että voi­ko tätä kut­sua jon­kin sor­tin sosia­lis­mik­si vai ei — mut­ta aina­kin vapaas­ta mark­ki­na­ta­lou­des­ta tuo oli var­sin kaukana.

    Alan­sa hui­put (Tru­jil­lo, Somoza, Papa Doc) käy­tän­nös­sä omis­ti­vat kai­ken omis­ta­mi­sen arvoi­sen koko maas­saan. Tätä voi kut­sua monel­la­kin ter­mil­lä, mut­ta sosia­lis­mik­si sitä ei oikein voi sanoa. Päin­vas­toin: val­tion yksi­tyis­tä­mi­nen yhden hen­ki­lön omai­suu­dek­si on hyvin­kin oikeis­to­lai­nen projekti.

    Eli siis oikeis­to­lai­suu­den ydin on omis­tusoi­keu­den romut­ta­mi­nen, yksi­lön­va­pauk­sien ja oikeuk­sien riis­tä­mi­nen, oikeus­jär­jes­tel­män vää­ris­tä­mi­nen yms.? Mielenkiintoista…

  43. ano­nil­li: Sen parem­min Kuu­ba kuin Nica­ra­gua eivät ole minun maan­tie­to­ni mukaan Ete­lä-Ame­ri­kas­sa, ja muis­sa Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan mais­sa ei ole ollut sosia­lis­mia. Perin­tei­nen kuvio Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa ei ole ollut se, että varal­li­suus tasa­taan vaan se, että se, jol­la on val­ta, ottaa sen varal­li­suu­den omak­seen, kos­ka mik­si ei ottai­si? Alan­sa hui­put (Tru­jil­lo, Somoza, Papa Doc) käy­tän­nös­sä omis­ti­vat kai­ken omis­ta­mi­sen arvoi­sen koko maas­saan. Tätä voi kut­sua monel­la­kin ter­mil­lä, mut­ta sosia­lis­mik­si sitä ei oikein voi sanoa. Päin­vas­toin: val­tion yksi­tyis­tä­mi­nen yhden hen­ki­lön omai­suu­dek­si on hyvin­kin oikeis­to­lai­nen projekti.

    No vasem­mis­to­lai­sia kokei­lu­ja siel­lä on ollut. Oleel­lis­ta on kan­nus­teet yrit­tä­väl­le luo­kal­le ja eteen­päin pyr­ki­vivl­le. Tosin itse uskon, että tuo rahal­li­nen kan­nus­te tulee epä­ol­leel­li­sek­si, kun koneet voi­vat teh­dä työt, jois­sa on perin­tei­ses­ti ollut kor­keat vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­set. Ehkä sil­loin siir­rym­me sosia­lis­miin eri nimel­lä kutsuttuna.

  44. Huvit­ta­vaa että vasem­mis­to­lai­nen tut­ki­ja pake­nee Ruot­siin. Aina­kin minus­ta Ruot­si on ollut aina oikeis­to­lai­nen suur­ten tuloe­ro­jen ja suur­pää­oma-por­va­rei­den maa. Mode­ra­ter­na on teh­nyt fik­sua poli­tiik­kaa. Vali­tet­ta­vas­ti Ruot­sin vasem­mis­to tun­tuu ole­van pahas­ti ideo­lo­gian sokaisemaa.

    Mut­ta Ruot­sis­sa ei ole mm. perin­tö­ve­ro­ja, ja rik­kaat ovat Ruot­sis­sa aivan eri taval­la rik­kai­ta kuin Suo­mes­sa. On varaa ostel­la noi­ta fir­mo­ja Suomesta:

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/19/tutki-kiinnostavimpia-yrityskauppoja

    En tajua mik­si suo­mes­sa pal­vo­taan työ­paik­ko­ja pää­omien sijaan, kun moi­nen on täy­del­lis­tä höl­mö­läis­ren­kien puuhaa.

  45. ano­nil­li:Alan­sa hui­put (Tru­jil­lo, Somoza, Papa Doc) käy­tän­nös­sä omis­ti­vat kai­ken omis­ta­mi­sen arvoi­sen koko maas­saan. Tätä voi kut­sua monel­la­kin ter­mil­lä, mut­ta sosia­lis­mik­si sitä ei oikein voi sanoa. Päin­vas­toin: val­tion yksi­tyis­tä­mi­nen yhden hen­ki­lön omai­suu­dek­si on hyvin­kin oikeis­to­lai­nen projekti.

    Kum­mas­ti sosia­lis­mia käy­tän­töön sovel­let­taes­sa on pää­asias­sa pää­dyt­ty val­tioi­hin, jois­sa kaik­ki omai­suus on har­vo­jen ja valit­tu­jen hal­lus­sa (Poh­jois-Korea, Neu­vos­to­liit­to ja Kuu­ba ovat täs­tä oikein hyviä esi­merk­ke­jä). Oli­si­ko kui­ten­kin niin, että oikeis­to­lai­suu­del­la tai vasem­mis­to­lai­suu­del­la ei ole tämän kans­sa mitään teke­mis­tä vaan ongel­man on auto­ri­tää­ri­sis­sä jär­jes­tel­mis­sä, riip­pu­mat­ta sii­tä onko kyse oikeis­to­lai­ses­ta auto­ri­tää­ri­suu­des­ta tai vasemmistolaisesta?

  46. Pek­ka Pes­si: Piket­tyn datan mukaan Jen­keis­sä nime­no­maan 10 % on rikas­tu­nut eni­ten, enem­män kuin rik­kain 1 %. 

    Mitä­hän sinä tar­koi­tat? 10% (joka sisäl­tää 1%:n) on toki yhteen­sä rikas­tu­nut taa­lois­sa enem­män kuin osajouk­kon­sa, mut­ta kehi­tys on ollut voi­mak­kaam­paa huipulla.

    Täs­sä pape­ri hänel­tä täl­tä vuo­del­ta. Graa­fin 1a perus­teel­la USAs­sa top 10% osuus kai­kis­ta tulois­ta kas­voi noin 34% -> 47% välil­lä 1980–2015. Top 1%:n osuus (graa­fi 1b) kas­voi samal­la n. 10,5% -> 20%. Jos tekee vähen­nys­las­kun noi­den välil­lä niin huo­maa, että sen noi­den väliin­jää­vän top 10%; “köy­hem­män” 90%:n osuus kas­voi vain (tai “vain”) muu­ta­mia prosenttiyksikköjä.

    Vii­mei­ses­tä tau­lu­kos­ta näkee myös, että tulo­jen kas­vu on ollut sitä vauh­dik­kaam­paa, mitä kor­keam­mal­le jakau­mas­sa men­nään (top 0,1% top 0,01%

  47. Minus­ta on erit­täin vali­tet­ta­vaa, että Mar­kus Jänt­ti ilmoit­ti jät­tä­vän­sä Suo­men ja palaa­van­sa Tuk­hol­man yli­opis­toon. Mar­kus on nimit­täin täy­den­tä­nyt hyvin suo­ma­lais­ten talous­tie­tei­li­jöi­den jouk­koa kos­ka hän on hyvin osaa­va talous­tie­tei­li­jä JA kos­ka hän on yhteis­kun­nal­li­sel­ta asen­teel­taan vasemmistolainen.”

    Jänt­ti on kyl­lä talous­tut­ki­jak­si esiin­ty­nyt jul­ki­suu­des­sa har­vi­nai­sen poliit­ti­se­na näke­myk­sil­tään. Oli­si­ko­han ollut vii­me edus­kun­ta­vaa­lien yhtey­des­sä muu­ta­mis­sa ohjel­mis­sa tv:ssä ja itse kyl­lä hät­käh­din hänen näke­myk­si­ään. YLEl­tä eri­koi­nen valin­ta ja mie­les­tä­ni vir­he. Poliit­ti­ses­ti voi­mak­kaas­ti värit­ty­nei­tä talous­tie­tei­li­jöi­tä ei pitäi­si käyt­tää “asian­tun­ti­joi­na” ker­to­mat­ta hei­dän poliit­tis­ta taus­taan­sa. Sinäl­lään Jänt­ti lie­nee talous­tut­ki­ja­na pätevä.

    Jänt­ti on kai­ke­ti ollut perus­ta­mas­sa Vasem­mis­to­liit­toa, mikä selit­tää värittyneisyyden.

    1. Jos poliit­ti­ses­ti värit­ty­neet talous­tie­tei­li­jät pitää pitää pois­sa tele­vi­sios­ta, aika vähän haas­ta­tel­ta­via jää jäljelle.

  48. Pek­ka Pes­si: Piket­tyn datan mukaan Jen­keis­sä nime­no­maan 10 % on rikas­tu­nut eni­ten, enem­män kuin rik­kain 1 %. Suu­ri­tu­loi­sem­paan pro­sent­tiin Yhdys­val­lois­sa pää­see n. 24 k$ kuukausituloilla. 

    Kun vali­taan tar­kas­te­lun aika­vä­li sopi­vas­ti, kehi­tys on ollut myös toi­sen­lais­ta.

    1. Vil­le,
      Mitä­hän tuo kuva osoit­taa? Reaa­lian­sioi­den kas­vu mil­lä aika­vä­lil­lä. Ei aina­kaan yhden vuo­den aikana.

  49. TL:
    Aina­kin minus­ta Ruot­si on ollut aina oikeis­to­lai­nen suur­ten tuloe­ro­jen ja suur­pää­oma-por­va­rei­den maa. 

    Kun­non timo­soi­ni­mai­nen kommentti!

    Aina­kin minus­ta maa on aina ollut lit­teä ja Kuu juustoa.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ville,
    Mitä­hän tuo kuva osoit­taa? Reaa­lian­sioi­den kas­vu mil­lä aika­vä­lil­lä. Ei aina­kaan yhden vuo­den aikana. 

    2015 oli poik­keus­vuo­si, mut­ta sil­loin USA:n koti­ta­lous­koh­tai­nen medi­aa­ni­tu­lo nousi (<a href=“https://www.nytimes.com/2016/09/14/business/economy/us-census-household-income-poverty-wealth-2015.html?_r=0&quot; NYT:n juttu.
    Sinän­sä nois­sa koti­ta­lous­koh­tai­sis­sa tulois­sa on huo­mioi­ta­va, että alle 100 k tulois­sa työl­li­syy­sas­teel­la on huo­mat­ta­va mer­ki­tys (eli mon­ta­ko työs­sä­käy­vää kes­ki­mää­rin on per koti­ta­lous), eli työl­li­syy­sas­teen nousu on selit­tä­vä teki­jä ei niin­kään tulo­jen nousu.

  51. Juk­kis: Oli­si­ko kui­ten­kin niin, että oikeis­to­lai­suu­del­la tai vasem­mis­to­lai­suu­del­la ei ole tämän kans­sa mitään teke­mis­tä vaan ongel­man on auto­ri­tää­ri­sis­sä jär­jes­tel­mis­sä, riip­pu­mat­ta sii­tä onko kyse oikeis­to­lai­ses­ta auto­ri­tää­ri­suu­des­ta tai vasemmistolaisesta?

    Olet oikeas­sa.

    Sosia­lis­ti­nen suun­ni­tel­ma­ta­lous on talous­jär­jes­tel­mä­nä niin teho­ton, että sen pys­tys­sä pitä­mi­nen tar­vit­see auto­ri­tää­ri­sen järjestelmän. 

    Demo­kra­tias­sa kun­non suun­ni­tel­ma­ta­lous ei jää pit­käi­käi­sek­si. Talou­del­li­sia vapauk­sia kai­paa­vat kan­sa­lai­set jos­sain vai­hees­sa aivan pak­ko lait­taa kuriin voi­ma­kei­noin, kun eivät muu­ten ymmär­rä omaa paras­taan (kuten Venezue­las­ta­kin huo­ma­taan). Ja kun vaa­lit pois­ta­mal­la takai­sin­kyt­ken­tä huo­nos­ta hal­lin­nos­ta pois­te­taan, alkaa kor­rup­tio rehottamaan.

  52. GOLAJTTI:
    Hyvin­voin­ti­val­tio on umpi­ku­ja. Mik­si kenen­kään kan­nat­taa vali­ta kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sent tie? ESi­merk­ki opis­ke­luln­jois­ta: mik­si mate­ma­tii­kan lin­jat ovat tyh­jiä ja tai­dea­lat täyn­nä opis­ke­li­joi­ta? Sik­si kos­ka mate­ma­tiik­ka on tyl­sää ja aikaa­vie­vää ja useil­le sil­lä on kor­keat vaihtoehtokustannukset. 

    Mik­si mate­ma­tiik­kaa pide­tään tyl­sä­nä ja aikaa­vie­vä­nä? Eihän se sitä oikeas­ti ole.

    Syy­nä on suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri, joka ei vas­toin monen luu­lo­ja arvos­ta oppi­nei­suut­ta. Onhan tääl­lä­kin sivis­ty­neis­töä, joka arvos­taa kou­lu­tus­ta, mut­ta huo­mat­ta­va osa väes­tös­tä vie­lä nyky­ään­ki suo­ras­taan hal­vek­sii kou­lu­tus­ta ja eten­kin aka­tee­mis­ta kou­lu­tus­ta. Sii­tä kou­lu­tuk­sen hal­vek­su­mi­ses­ta ker­to­vat puheet “oikeis­ta töis­tä”, “tur­his­ta dosen­teis­ta”, “nol­la­tut­ki­muk­ses­ta” ja vastaavista.

    Suo­mi on myös nii­tä mai­ta, jois­sa sivis­ty­neis­tö on arvos­ta­nut kie­li­tai­toa ja suo­si­nut tai­det­ta ja huma­nis­ti­sia alo­ja. Esi­mer­kik­si minun nuo­ruu­des­sa­ni 1980-luvul­la kie­lis­tä kiin­nos­tu­neen oli huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pi saa­da tavoi­tel­lut kuusi ällää, kos­ka kaik­ki reaa­liai­neet oli­vat yhdes­sä ainoas­sa reaa­li­ko­kees­sa, mut­ta jokai­nen kie­li taas omas­sa kokees­saan. Jos luon­non­tie­teis­tä kiin­nos­tu­nut halusi saa­da kuusi ällää, oli pak­ko lukea myös kol­mea kiel­tä menes­tyk­sek­kääs­ti (kokei­na siis mate­ma­tiik­ka, reaa­li, äidin­kie­li ja kol­me vie­ras­ta kiel­tä). Jos äidin­kie­li las­ke­taan kie­lek­si, 2/3 YO-tut­kin­nos­ta oli kie­li­ko­kei­ta myös luon­non­tie­tei­li­jäl­lä. Kie­li-ihmi­nen taas saat­toi pudot­taa mate­ma­tii­kan lyhyek­si ja vali­ta reaa­lis­sa hel­poim­mat aineet ja panos­taa itsel­leen help­poi­hin kie­liin eli samai­set 2/3 YO-tut­kin­nos­ta oli suo­sik­kiai­nei­ta. Tämä näkyy yhä vie­lä­kin, kun kie­liin suun­tau­tu­mis­ta suo­si­neil­la 1970- ja 1980-luvuil­la kir­joit­ta­neet ovat olleet vallankahvassa.

    Nyt toki on aine­re­aa­lit, mut­ta samaan aikaan yhä suu­rem­pi osa ikä­luo­kas­ta on halut­tu lukioon. Kun käy­tös­sä on vie­lä luo­ka­ton lukio, joka antaa lii­an hel­pon mah­dol­li­suu­den hidas­taa opis­ke­lua, tulok­se­na on ollut lukion vaa­ti­mus­ta­son las­ku. Lukio­lai­sis­ta aivan lii­an monel­le tär­ke­ää ei ole oppi­mi­nen, vaan tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen ja se on joh­ta­nut help­poi­na pidet­ty­jen ainei­den opis­ke­luun ja kir­joit­ta­mi­seen, kun samal­la on opis­kel­tu vai­kei­na pidet­ty­jä ainei­ta vain pakol­li­nen minimimäärä.

    Mik­si sit­ten tai­dea­lat pul­lis­te­le­vat, kun taas luon­non­tie­teis­sä kär­si­tään haki­ja­pu­las­ta? Syyt ovat oikeas­taan aika yksinkertaisia.

    1) Monet pitä­vät tai­teen teke­mi­ses­tä. Hel­pon lukion jäl­keen käsi­tys omis­ta lah­jois­ta saat­taa olla epä­rea­lis­ti­nen, joten tai­dea­loil­le hae­taan pal­jon. Toi­saal­ta ei ole mitään kan­nus­tet­ta olla hake­mat­ta alal­le, kos­ka ilman paik­kaa jää­mi­nen ei ole hai­tak­si uudes­taan yritettäessä.

    2) Luon­non­tie­tei­den vai­kea mai­ne vähen­tää haki­joi­ta. Toi­saal­ta ennen luon­non­tie­tei­tä käy­tet­tiin prep­paus­paik­ka­na, kun odo­tet­tiin uut­ta haku­ker­taa esi­mer­kik­si lää­kik­seen. Osa prep­paa­jis­ta ehti huo­ma­ta, että luon­non­tie­teet ovat kiin­nos­ta­via, eikä enää hakeu­tu­nut muualle.

    Kun alan vaih­ta­mi­nen on teh­ty lähes mah­dot­to­mak­si, näi­tä prep­paus­opis­ke­li­joi­ta ei enää ole. Kaik­ki kes­kit­ty­vät hake­maan yhä uudes­taan ja uudes­taan juu­ri sil­le tavoi­tel­lul­le omal­le toi­vea­lal­le, kos­ka opis­ke­lu­pai­kan saa­mi­nen jol­ta­kin toi­sel­ta alal­ta huo­non­tai­si rat­kai­se­vas­ti mah­dol­li­suuk­sia tul­la vali­tuk­sia uudes­taan yri­tet­täes­sä. Kun ei ole prep­paa­jia, ei ole myös­kään nii­tä, jot­ka huo­mai­si­vat alan kiin­nos­ta­vak­si vas­ta sitä opiskeltuaan.

    Onnek­si posi­tii­vi­sia­kin merk­ke­jä on havait­ta­vis­sa. Huo­ma­sin äsket­täin, että tänä vuon­na luo­kan­opet­ta­ja­kou­lu­tuk­seen ennak­ko­pis­tei­tä anne­taan äidin­kie­les­tä ja mate­ma­tii­kas­ta ja vie­lä­pä niin, että pit­kä mate­ma­tiik­ka tuo huo­mat­ta­van edun, sil­lä pit­kän mate­ma­tii­kan m tuo enem­män pis­tei­tä kuin lyhyen mate­ma­tii­kan l. Aiem­pi­na vuo­si­na pis­tei­tä on annet­tu useam­mis­ta aineis­ta. Ehkä tämä muu­tos tuo luo­kan­opet­ta­jik­si enem­män ihmi­siä, jot­ka ovat opis­kel­leet mate­ma­tiik­kaa lukios­sa ja ehkä se lopul­ta näkyy myös kou­luis­sa mate­ma­tii­kan arvos­tuk­sen kasvuna.

  53. ksee:
    Eli siis oikeis­to­lai­suu­den ydin on omis­tusoi­keu­den romut­ta­mi­nen, yksi­lön­va­pauk­sien ja oikeuk­sien riis­tä­mi­nen, oikeus­jär­jes­tel­män vää­ris­tä­mi­nen yms.? Mielenkiintoista…

    Riip­puu minun näh­däk­se­ni sii­tä, kuin­ka oikeal­le mennään.

    Minus­ta voi­si pitää oikeis­to­lai­se­na sitä, että ihmi­sil­lä on oikeus saa­da oma osan­sa työn­sä tulok­sis­ta. Jos työn tulok­set jae­taan oikeu­den­mu­kai­ses­ti suh­tees­sa sii­hen, kuin­ka suu­ri osuus kenel­lä­kin on tulok­sen syn­ty­mi­seen ollut, pää­dy­tään tulon­ja­koon, jota moni pitäi­si aika vasem­mis­to­lai­se­na (rei­lut pal­kat, rei­lut työ­eh­dot, vero­tus, joka takaa, että on ole­mas­sa yhteis­kun­ta, joka huo­leh­tii kaik­kia hyö­dyt­tä­väs­tä infrasta). 

    Jos taas hyväk­sy­tään se, että osa ihmi­sis­tä (joh­ta­jat, rahoit­ta­jat, yms.) otta­vat itsel­leen vähän enem­män kuin heil­le oikeas­taan kuu­luu, pääs­tään kes­kus­te­le­maan sii­tä, mik­si he saa­vat niin teh­dä. Vedo­taan­ko sii­hen, että rahoit­ta­jat otta­vat isom­man ris­kin ja sik­si hei­dän pitää saa­da onnis­tues­saan­kin suh­tees­sa suu­rem­pi osa tulok­sis­ta? Vai ovat­ko joh­ta­jat niin pal­jon tuot­te­li­aam­pia, että hei­dän pitää saa­da pal­jon mui­ta suu­rem­paa palk­kaa? Vai ovat­ko he vain ase­mas­sa, joka sal­lii tulon­jaon kään­tä­mi­sen itse­ään suo­si­vak­si? Onko oikeis­to­lais­ta yrit­tää saa­da enem­män kuin oma oikeu­den­mu­kai­nen osansa?

    Jos on oikeis­to­lais­ta yrit­tää saa­da itsel­leen suu­rem­pi osa työn tulok­sis­ta kuin koh­tuul­lis­ta, ääri­pääs­sä pää­dy­tään sii­hen, että se, joka voi, kah­mii itsel­leen kai­ken mah­dol­li­sen, myös mui­den omai­suu­den ja sii­nä sivus­sa vie­lä muu­tat­taa lait sel­lai­sik­si, että myös poliit­ti­nen val­ta on hänel­lä. Toki saman voi teh­dä päin­vas­tai­ses­sa järjestyksessä.

    Minus­ta sosia­lis­mia oli­si äärim­mäi­sil­lään se, että tulot ja varal­li­suus jae­taan tasan kai­kil­le tai että kaik­ki omai­suus on val­tion hal­lin­nas­sa ja val­tios­sa pää­tös­val­taa käyt­tää oikeas­ti koko kan­sa. Toi­ses­sa ääri­pääs­sä äärim­mäi­ses­sä kapi­ta­lis­mis­sa omai­suus ja tulot ovat kes­kit­ty­neet muu­ta­mal­le tai vain yhdel­le ihmi­sel­le tai val­tiol­le, jos­sa kan­sal­la ei ole val­taa, vaan val­ta täy­sin yhdel­lä ihmi­sel­lä, joka tie­tys­ti käyt­tää val­taan­sa omak­si edukseen.

    Elä­mä kum­man­kaan ääri­pään lähel­lä ei ole kovin muka­vaa suu­rim­mal­le osal­le ihmi­sis­tä. Jos­sain kes­ki­vai­heil­la lie­nee muka­vin­ta, eten­kin jos talou­den lisäk­si ote­taan huo­mioon muut­kin hyvin­voin­tiin vai­kut­ta­vat tekijät.

    Se, mitä nimeä mil­loin­kin jär­jes­tel­mäs­tä käy­te­tään on sit­ten aivan eri asia. Neu­vos­to­lii­ton jär­jes­tel­mä ei var­mas­ti ollut sosia­lis­mia, mut­ta eipä ole Yhdys­val­to­jen jär­jes­tel­mä kapitalismia.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yhdys­val­tain tuloe­ro­ja eivät ole kas­vat­ta­neet 10 – 15 k kuu­kausi­tu­lot, vaan sato­jen mil­joo­nien vuo­si­tu­lot, jois­sa on sel­väs­ti hyö­dy­tet­ty mark­ki­noi­den epä­täy­del­li­syyt­tä ja onnis­tu­mis­ta tosia­sial­li­seen mono­po­lia­se­maan pää­se­mi­ses­sä. Jos jokin euroop­pa­lai­nen taho omis­tai­si Googlen tai Face­boo­kin, yhtiöi­tä vas­taan oli­si nos­tet­tu ja syyt­teet mää­rää­vän mark­ki­na-ase­man väärinkäytöstä.

    Pitä­si­kö poi­kabän­di One Direc­tion hajoit­taa, kun tie­naa­vat niin hyvin ja kas­vat­ta­vat tuloe­ro­ja. Kuin­ka hoi­de­taan Tay­lor Swif­tin, Rihan­nan ja Lio­nel Mes­sin hajoit­ta­mi­nen. Entä kos­ka nos­te­taan syy­te J. K. Row­lin­gin mark­ki­na-ase­man käytöstä?

  55. N: Jos on oikeis­to­lais­ta yrit­tää saa­da itsel­leen suu­rem­pi osa työn tulok­sis­ta kuin kohtuullista, 

    Minus­ta vasem­mis­to­lai­suus on juu­ri sitä, että yrit­tää saa­da itsel­leen suu­rem­man osan tois­ten työn tulok­sis­ta, kuin on kohtuullista.

    Sem­moi­nen koh­tuul­li­suus tulon­jaos­sa, se taas on oikeis­to­lai­suut­ta. Ja aurin­gon­pais­te ja kesä ja rän­tä­sa­de on tie­tys­ti vasem­mis­to­lai­nen ilmiö.

  56. Sylt­ty: Ja aurin­gon­pais­te ja kesä ja rän­tä­sa­de on tie­tys­ti vasem­mis­to­lai­nen ilmiö.

    Niin siis sel­ven­nyk­se­nä aurin­gon­pais­te ja kesä ovat oikeis­to­lais­ta ja rän­tä­sa­de vasemmistolaista. 

    Jäi hiu­kan vähän epä­sel­väk­si kun edi­toin huo­nos­ti (vir­heet ovat tie­ten­kin kaik­ki vasemmistolaisia).

  57. Rol­ling Heur­lin: Pitä­si­kö poi­kabän­di One Direc­tion hajoit­taa, kun tie­naa­vat niin hyvin ja kas­vat­ta­vat tuloe­ro­ja. Kuin­ka hoi­de­taan Tay­lor Swif­tin, Rihan­nan ja Lio­nel Mes­sin hajoit­ta­mi­nen. Entä kos­ka nos­te­taan syy­te J. K. Row­lin­gin mark­ki­na-ase­man käytöstä?

    Itse asias­sa mai­nit­se­ma­si “amma­tit” ovat sellaisia(ehkä row­lin­gia lukuu­not­ta­mat­ta), joi­ta ihmi­set teki­si­vät vaik­ka niis­tä ei sai­si palk­kaa. Näis­sä töis­sä ei ole vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sia tai ne ovat oikeas­taan positiiviset:saa olla ihai­lun koh­tee­na, tavat asa­man­hen­ki­siä ihmi­siä työn mer­keis­sä, jne…

    Jos tule­vai­suu­den maa­il­ma oli­si sel­lai­nen, että kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen työt oli­si auto­ma­ti­soi­tu pois ja rik­kaak­si voi­si tul­la posi­tii­vi­sen vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen töis­sä, sosia­lis­mi voi­si toi­mi ihan hyvin. Töi­hin oli­si sil­ti tulijoita.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hyvin suu­ret tuloe­rot joh­ta­vat tehottomuuteen… 

    Osmo on jäl­leen ker­ran oikeas­sa, mut­ta unoh­taa mai­ni­ta, että myös lii­an pie­net tuloe­rot ja var­sin­kin pää­oma­tu­lo­jen rokot­ta­mi­nen estä­vät vie­lä tehok­kaam­min yhteis­kun­nan nor­maa­lin toi­min­nan. Jos­sain Ruot­sin, Sak­san tai USA:n paik­keil­la on tehok­kuus­mak­si­mi. Eli pää­oma­ve­ro­tuk­sen tulee olla huo­mat­ta­vas­ti suo­ma­lai­set keveäm­pään ja tuloe­ro­jen aina­kin jon­kin ver­ran suurempia.

    USA on huo­no esi­merk­ki täs­sä tapauk­ses­sa. Sen ongel­mat ovat muu­al­la ja liit­ty­vät osit­tain mai­nit­tuun sää­ty­kier­ron hei­ken­ty­mi­seen. Kun kysyt ame­rik­ka­lai­sel­ta yrit­tä­jäl­tä, niin suu­rin syy on lii­an kovas­sa sään­te­lys­tä — mikä pitä­nee paikkansa.

  59. Rol­ling Heur­lin: Pitä­si­kö poi­kabän­di One Direc­tion hajoit­taa, kun tie­naa­vat niin hyvin ja kas­vat­ta­vat tuloe­ro­ja. Kuin­ka hoi­de­taan Tay­lor Swif­tin, Rihan­nan ja Lio­nel Mes­sin hajoit­ta­mi­nen. Entä kos­ka nos­te­taan syy­te J. K. Row­lin­gin mark­ki­na-ase­man käytöstä?

    Ei pidä hajot­taa, mut­ta teki­jä­noi­keus­tu­lo­jen pois­ta­mi­ses­ta voi­tai­siin kyl­lä keskustella.

  60. Den­ve­galt: Kun­non timo­soi­ni­mai­nen kommentti!

    Aina­kin minus­ta maa on aina ollut lit­teä ja Kuu juustoa.

    En tie­dä mitä yri­tät kom­men­til­la­si ilmais­ta, mut­ta Ruot­si on todel­la­kin suur­pää­omien maa, luok­kayh­teis­kun­ta on ollut voi­mis­saan ja Riks­da­ge­nin ylä­huo­nee­seen pää­si vain tie­tyn varal­li­suu­den omis­ta­va hen­ki­lö 1970-luvun alkuun asti. Ruot­sis­sa on edel­leen torp­pa­rei­ta ja suur­maa­no­mis­ta­jia. Ylä­luo­kal­la on omat asui­na­lu­een­sa ja kou­lun­sa, jois­ta men­nään heit­tä­mäl­lä jat­ko-opin­toi­hin ja näis­sä ei yleen­sä edes tava­ta ns. hei­kom­paa aines­ta. Öster­mal­mil­la on edel­leen asun­to-osa­keyh­tiöi­tä ja näi­tä kun ei enää voi perus­taa, bos­tads­rätt on varat­tu rah­vaal­le. Van­hat raha­su­vut elä­vät täy­sin eri maa­il­mas­sa kuin muu Ruot­si. Ikean perus­ta­ja ei kuu­lu tuo­hon poruk­kaan vaan on nousukas.

  61. Den­ve­galt: Kun­non timo­soi­ni­mai­nen kommentti!

    Aina­kin minus­ta maa on aina ollut lit­teä ja Kuu juustoa.

    Et sit­ten ole tutus­tu­nut kos­kaan ruot­sa­lai­seen yhteis­kun­taan? 😀 😀 😀 Ruot­sis­sa on aina hoi­det­tu ennen kaik­kea ruot­sa­lai­sen, yksi­tyi­sen pää­oman etu. Sil­loin mui­noin­kin, kun dema­rit yrit­ti­vät verot­taa palk­ka­tu­lo­ja, ei pää­omaan kos­ket­tu. Sen takia ruot­sa­lai­sil­la on parem­pi elin­ta­so kuin suo­ma­lai­sil­la. Kan­nat­taa käyt­tää vero­po­li­tii­kan poh­ja­na jotain muu­ta­kin kuin kateutta.

    Jos­ta tuli­kin mie­lee­ni, että sana­pa­ri “vasem­mis­to­lai­nen talous­tut­ki­ja” ei voi oikein käy­tän­nös­sä toimia.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos poliit­ti­ses­ti värit­ty­neet talous­tie­tei­li­jät pitää pitää pois­sa tele­vi­sios­ta, aika vähän haas­ta­tel­ta­via jää jäljelle.

    Jänt­ti esiin­tyi poik­keuk­sel­li­sen poliittisesti. 

    Toi­mit­ta­jat ja talous­asian­tun­ti­jat vaa­lioh­jel­miin neut­raa­lei­na, kii­tos. Tai sit­ten edus­ta­man­sa puo­lue­kan­ta rei­lus­ti esiin vaik­ka lippalakissa.

  63. Sylt­ty: Minus­ta vasem­mis­to­lai­suus on juu­ri sitä, että yrit­tää saa­da itsel­leen suu­rem­man osan tois­ten työn tulok­sis­ta, kuin on kohtuullista.

    Sem­moi­nen koh­tuul­li­suus tulon­jaos­sa, se taas on oikeistolaisuutta.

    Käsit­tääk­se­ni kovin suu­ri osa ihmi­sis­tä yrit­tää saa­da itsel­leen tulon­jaos­sa enem­män kuin on koh­tuul­lis­ta. He edus­ta­vat sekä oikeis­toa että vasem­mis­toa. Ja vih­rei­tä yhtä lailla.

    Näen esi­mer­kik­si työ­mark­ki­na­neu­vot­te­lut var­si­nai­si­na ahneu­den mark­ki­noi­na. Eivät osa­puo­let pyri koh­tuul­li­suu­teen, vaan ne yrit­tä­vät saa­da vas­ta­puo­lel­ta irti niin pal­jon kuin mah­dol­lis­ta. Lop­pu­tu­los syn­tyy jon­kin­lai­se­na kau­hun tasa­pai­no­na, ja sitä kai voi pitää koh­tuul­li­sen kohtuullisena…

    Kaik­ki­han me, tai aina­kin lähes kaik­ki, kan­na­tam­me koh­tuul­li­suut­ta ja oikeu­den­mu­kai­suut­ta. Ongel­ma vain on, että noi­ta käsit­tei­tä ei ole help­po mää­ri­tel­lä siten, että sen voi­si­vat kaik­ki hyväk­syä. Niin­pä kes­kus­te­lu jatkuu.

  64. OS: “Sitä­kin Jän­tin huo­mau­tus­ta kan­nat­tai­si poh­tia, että tut­ki­muk­sen vai­kut­ta­vuus Ruot­sis­sa on pal­jon suu­rem­paa, kos­ka päät­tä­jät eivät avoi­mes­ti hal­vek­si tut­kit­tua tie­toa niin kuin Suomessa.”

    Oli­kos täl­le jotain lähdettä?

    Vai onko täs­sä nyt kyse sii­tä, että vas­sa­ri­pro­fes­so­ri on när­käs­ty­nyt, kun jotain hänen sano­maan­sa ei suo­raan kir­joi­te­ta­kaan lakiin? Ylin­tä pää­tän­tä­val­taa Suo­mes­sa­han käyt­tä­vät pro­fes­so­rit, eri­tyi­ses­ti vasem­man lai­dan sellaiset.

    OS: “Jos poliit­ti­ses­ti värit­ty­neet talous­tie­tei­li­jät pitää pitää pois­sa tele­vi­sios­ta, aika vähän haas­ta­tel­ta­via jää jäljelle.”

    Läh­de?

  65. Jänt­ti oli muu­ten kes­kus­te­lus­sa syy­tel­lyt luku­kausi­mak­su­jen puo­lus­ta­jia oppor­tu­nis­teik­si. Sat­tu­moi­sin kysei­nen hauk­ku­ma­sa­na oli myös Leni­nin suosikkeja.

  66. ano­nyy­mi:

    Tuos­sa on taas ns. pien­tä tilas­to­har­haa ja mark­ki­noin­tia, kos­ka reaa­lian­siot eivät tun­ne­tus­ti ole siel­lä nous­seet 70-luvun jälkeen.

    Höpö, höpö — tilan­ne­han on jopa parem­pi kuin nois­ta luvuis­ta voi­si pää­tel­lä — kes­ki­mää­räi­nen koti­ta­louk­sien koko USAs­sa kun on pie­ne­ty­nyt vuo­den 1960 3,33 heges­tä vuo­den 2016 2,53 henkeen.

  67. Eli siis oikeis­to­lai­suu­den ydin on omis­tusoi­keu­den romut­ta­mi­nen, yksi­lön­va­pauk­sien ja oikeuk­sien riis­tä­mi­nen, oikeus­jär­jes­tel­män vää­ris­tä­mi­nen yms.? Mielenkiintoista…

    Rah­vaan ja ns. alem­pi­ro­tuis­ten hei­kom­mat oikeu­det ja hei­kom­mat mah­dol­li­suu­det oikeuk­sien­sa val­vo­mi­seen kuu­lu­vat olen­nai­se­na osa­na eräi­siin oikeis­to­lai­suu­den muotoihin.

  68. Sylt­ty: Minus­ta vasem­mis­to­lai­suus on juu­ri sitä, että yrit­tää saa­da itsel­leen suu­rem­man osan tois­ten työn tulok­sis­ta, kuin on kohtuullista.

    Koh­tuul­li­suu­des­ta ja oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta­han tulon­jaos­sa on kysy­mys. Se, mitä yksi pitää oikeu­den­mu­kai­se­na, on toi­sen mie­les­tä suu­ri vää­ryys. Hihas­ta ravis­taen tun­tui­si sil­tä, että oikeis­to­lai­set lii­oit­te­le­vat yksi­löi­den osuut­ta menes­tyk­ses­sä, vasem­mis­to­lai­set taas vähät­te­le­vät yksi­löi­den merkitystä.

    Ongel­ma syn­tyy sit­ten sii­tä, että ei tai­da olla objek­tii­vis­ta tapaa mää­ri­tel­lä oikeu­den­mu­kais­ta ja kohtuullista.

    Jos nyt aja­tel­laan äärie­si­merk­ke­jä, voi miet­tiä sitä, onko todel­la koh­tuul­lis­ta ja oikeu­den­mu­kais­ta, että par­haat jal­ka­pal­loi­li­jat, suo­si­tuim­mat muusi­kot tai menes­tys­kir­jai­li­jat saa­vat kym­me­nien mil­joo­nien tulot ja toi­saal­ta taas, onko esi­mer­kik­si sii­voo­jan työ todel­la niin mer­ki­tyk­se­tön­tä, että työs­tä on oikeu­den­mu­kais­ta mak­saa 8 tai 9€/h.

    En väi­tä, että esi­mer­kik­si J.K. Row­ling ei oli­si oikeu­tet­tu saa­maan osaan­sa kir­jo­jen myyn­nis­tä ja elo­ku­vien lip­pu­tu­lois­ta, mut­ta onko muu­ta­man kir­jan kir­joit­ta­mi­nen todel­la ollut sato­jen mil­joo­nien arvoista?

    Minus­ta on jon­ki­nas­tei­nen ongel­ma, että nyky­maa­il­mas­sa suo­sio saat­taa joh­taa lähes täh­ti­tie­teel­li­siin ansioi­hin, vaik­ka objek­tii­vi­ses­ti tar­kas­tel­tu­na teh­ty työ ei ole ollut miten­kään poik­keuk­sel­li­sen vaa­ti­vaa tai poik­keuk­sel­li­sen laa­du­kas­ta. Suo­sio vain kasaa tulo­ja yhteen koh­tee­seen niin pal­jon, että kaik­ki koh­tuu­den rajat yli­te­tään. Tämä pätee myös yrityksiin.

    Samaan aikaan on val­ta­vas­ti ihmi­siä, jot­ka teke­vät hyvää ja tuot­ta­vaa työ­tä, mut­ta joi­den tulos­ten arvos­tus ei näy tulo­ta­son nousu­na. Hei­dän työn­sä arvoa vähä­tel­lään ja he eivät saa omaa osuut­taan. En esi­mer­kik­si mil­lään usko, että jon­kin fir­man joh­ta­jan työ oli­si todel­la 100 tai jopa 1000 ker­taa tuot­ta­vam­paa kuin taval­li­sen työn­te­ki­jän työ. Jos niin oli­si, eikö fir­man pyö­rit­tä­mi­seen riit­täi­si pelk­kä johtaja?

  69. Pidän aika kum­mal­li­se­na, että näis­sä­kin kom­men­teis­sa on mai­nit­tu useas­ti vasem­mis­to­lais­ten mai­den esi­merk­kei­nä Kuu­baa, Poh­jois-Kore­aa, Nica­ra­gu­aa ynnä mui­ta kehi­tys­mai­ta. Jopa Neu­vos­to­liit­to on mai­nit­tu, her­ran vuon­na 2017. Huh.

    Nämä maat ovat aivan totaa­li­sia olkiuk­ko­ja, jos kes­kus­tel­laan vaik­ka­pa sii­tä, mikä on opti­maa­li­nen vero­pis­te kehit­ty­neis­sä län­si­mai­sis­sa seka­ta­louk­sis­sa esi­mer­kik­si työn kan­nus­tei­den kannalta. 

    Jos kes­kus­tel­laan fak­toil­la eikä men­nei­den aiko­jen dik­ta­tuu­re­ja kau­his­te­le­mal­la, niin voi­daan tode­ta että esi­mer­kik­si Poh­jois­mais­sa on kes­ki­mää­räis­tä OECD-maa­ta kor­keam­mat tulo­ve­rot. Kes­ki­mää­räi­nen tulo­ve­ro vuon­na 2015 (tilas­to):

    Nor­ja 36,62 %
    Suo­mi 43,54 %
    Ruot­si 42,61 %
    Tans­ka 36,44 %
    **
    OECD 36,08 %
    Sak­sa 49,38 %
    USA 31,57 %

    Suo­mes­sa ollaan siis poh­jois­mai­sit­tain­kin kor­keal­la, mut­ta esi­mer­kik­si Sak­sas­sa tulo­ve­ro on vie­lä kor­keam­pi. Entä miten vero vai­kut­taa (näin kar­keas­ti arvioi­den) työs­ken­te­ly­ha­luk­kuu­teen? Kat­so­taan­pa kes­ki­mää­räi­siä työ­tun­te­ja per työn­te­ki­jä vuon­na 2015 (tilas­to):

    Nor­ja 1424
    Suo­mi 1646
    Ruot­si 1612
    Tans­ka 1457
    **
    OECD 1766
    Sak­sa 1371
    USA 1790

    Suo­ma­lai­set ja ruot­sa­lai­set näyt­täi­si­vät pai­na­van pidem­pää päi­vää kuin tans­ka­lai­set ja nor­ja­lai­set kol­le­gan­sa, vaik­ka Suo­men ja Ruot­sin veroas­te on kor­keam­pi. Sen sijaan sak­sa­lai­set jää­vät kotiin. Ame­rik­ka­lai­set käy­vät tie­naa­mas­sa rahaa, ilmei­ses­ti mata­lan veroas­teen innostamana.

    Tie­tys­ti voi aina heit­tää moraa­li­sia kan­nan­ot­to­ja, että ei ole rei­lua kun val­tio vie niin pal­jon suo­ma­lai­sen pal­kas­ta. Talous­tie­tei­li­jää voi­si kui­ten­kin täl­lai­sia heit­to­ja ennem­min kiin­nos­taa se, teki­si­kö suo­ma­lai­nen yhtä pal­jon työ­tä kuin ame­rik­ka­lai­nen, jos veroas­te oli­si yhtä mata­la, vai yhtä vähän kuin nor­ja­lai­nen, jos veroas­te oli­si yhtä matala? 

    Mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on myös se, että mik­si Poh­jois­maat ovat ylei­ses­ti ottaen pär­jän­neet kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa aika muka­vas­ti, vaik­ka veroas­te on kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­pi. Kor­kea veroas­te ei ole vai­kut­ta­nut hai­tan­neen kil­pai­lu­ky­kyä, jos­kin on mah­do­ton­ta jäl­ki­vii­sas­tel­la, oli­sim­me­ko pär­jän­neet vie­lä parem­min, jos veroas­te oli­si ollut matalampi.

    Tah­too sanoa, että jos on luke­nut mui­ta­kin talous­tie­teel­li­siä kir­jo­ja kuin Friedrich von Haye­kin (sinän­sä ansio­kas­ta) Road to Serf­do­mia saat­taa huo­ma­ta, että talous­jär­jes­tel­mien taus­tal­la vai­kut­taa pal­jon moni­mut­kai­sem­pia meka­nis­me­ja kuin yksin­ker­tais­tet­tu (talou­del­li­sen) vapau­den määrä.

    Juu­ri tämän sei­kan takia yksin­ker­tais­te­tut poli­tiik­ka­suo­si­tuk­set tyy­liin “alen­ta­kaa vero­ja” aiheut­ta­vat lähin­nä myötähäpeää.

  70. N: En esi­mer­kik­si mil­lään usko, että jon­kin fir­man joh­ta­jan työ oli­si todel­la 100 tai jopa 1000 ker­taa tuot­ta­vam­paa kuin taval­li­sen työn­te­ki­jän työ. Jos niin oli­si, eikö fir­man pyö­rit­tä­mi­seen riit­täi­si pelk­kä johtaja?

    Joh­ta­jan työ voi olla tuhan­sia ker­taa tuhoa­vam­paa kuin yksit­täi­sen työn­te­ki­jän, vai mitä miel­tä olet Sone­ras­ta ja Relanderista ? 

    Aina­kin koko fir­man pys­tyy tuhoa­maan ihan yksit­täi­nen kuu­po johtaja.

    Btw, jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa tyy­pil­li­nen jaot­te­lu menee niin, että tulos teh­dään aina yhdes­sä, mut­ta tap­pioi­hin on syyl­li­nen vain ja ainoas­taan joh­to, esi­mer­kik­si Nokian joh­to­ryh­mä, joka oli raken­ta­nut lii­an byro­kraat­ti­sen koneis­ton (joh­don mie­les­tä syy­nä on aina tie­ten­kin vai­kea markkinatilanne).

  71. Rol­ling Heur­lin: Pitä­si­kö poi­kabän­di One Direc­tion hajoit­taa, kun tie­naa­vat niin hyvin ja kas­vat­ta­vat tuloe­ro­ja. Kuin­ka hoi­de­taan Tay­lor Swif­tin, Rihan­nan ja Lio­nel Mes­sin hajoit­ta­mi­nen. Entä kos­ka nos­te­taan syy­te J. K. Row­lin­gin mark­ki­na-ase­man käytöstä? 

    Mes­sin osal­ta on asia hoi­dos­sa

  72. N: En esi­mer­kik­si mil­lään usko, että jon­kin fir­man joh­ta­jan työ oli­si todel­la 100 tai jopa 1000 ker­taa tuot­ta­vam­paa kuin taval­li­sen työn­te­ki­jän työ. Jos niin oli­si, eikö fir­man pyö­rit­tä­mi­seen riit­täi­si pelk­kä johtaja?

    Tai­ta­van joh­ta­jan työ voi olla hyvin arvo­kas­ta, ilman sitä “taval­li­sil­le työn­te­ki­jöil­le” ei oli­si töi­tä ollenkaan.
    Sii­hen suun­taan ollaan kyl­lä menos­sa, että fir­man pyö­rit­tä­mi­seen riit­tää pelk­kä joh­ta­ja (tai joh­ta­jat), kun ulkois­te­taan ope­ra­tii­vi­nen toi­min­ta ali­hank­ki­joil­le ja/tai auto­maa­tio kor­vaa työntekijät…

  73. Suo­ma­lais­ta talous­kes­kus­te­lua lei­maa se, että kai­ken­maa­il­man yrit­tä­jiä esi­tel­lään talous­tie­tä­ji­nä vaik­kei heil­lä vält­tä­mät­tä ole edes ylem­pää korkeakoulututkintoa.

    Vrt. met­säs­tä­jä asian­tun­ti­ja­na bio­lo­gian alalla.

  74. GOLAJTTI: Itse asias­sa mai­nit­se­ma­si “amma­tit” ovat sellaisia(ehkä row­lin­gia lukuu­not­ta­mat­ta), joi­ta ihmi­set teki­si­vät vaik­ka niis­tä ei sai­si palk­kaa. Näis­sä töis­sä ei ole vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sia tai ne ovat oikeas­taan positiiviset:saa olla ihai­lun koh­tee­na, tavat asa­man­hen­ki­siä ihmi­siä työn mer­keis­sä, jne…

    Mie­len­kiin­toi­nen ja toi­mi­va näkö­kul­ma suu­res­sa osas­sa “ammat­te­ja”.

    GOLAJTTI: Jos tule­vai­suu­den maa­il­ma oli­si sel­lai­nen, että kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen työt oli­si auto­ma­ti­soi­tu pois ja rik­kaak­si voi­si tul­la posi­tii­vi­sen vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen töis­sä, sosia­lis­mi voi­si toi­mi ihan hyvin. Töi­hin oli­si sil­ti tulijoita.

    Ei sosia­li­mi, mut­ta joku “sosdem.2”. Hehän ovat teh­neet aina­kin teo­rias­sa sen eron, ettei “jokai­sel­ta kyky­jen­sä mukaan”, vaan “jokai­nen kyky­jen­sä mukaan”.

  75. jfo: Mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on myös se, että mik­si Poh­jois­maat ovat ylei­ses­ti ottaen pär­jän­neet kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa aika muka­vas­ti, vaik­ka veroas­te on kes­ki­mää­räis­tä korkeampi. 

    Olen mie­ti­nyt veroas­teen, vaa­urau­a­den ja yhteis­kun­nan välis­tä yhteyttä.

    Yhteys on tie­ten­kin moni­mut­kai­nen, mut­ta minus­taa tun­tuu että aina­kin seu­raaa­van­lai­set yhtey­det ovat yhtä aikaa olemassa: 

    yhteis­kun­ta jaa ins­ti­tuu­tiot toi­mi­vat hyvin -> demo­kra­tia toi­mii hyvin -> jul­ki­nen talaous ei ole kor­rup­toi­tu­nut­taa jaa teho­ton­ta -> ihmi­set äänes­tä­vät suu­rem­man jul­ki­sen talaoude

    ins­ti­tuu­tiot toi­mi­vat hyvin -> kan­san kou­lu­tus­ta­so nousee -> vauraus

    ins­ti­tuu­tiot toi­mi­vat hyvin -> ei kor­rup­tio­ta eikä poliit­ti­sia ris­ke­jä -> talous­e­lä­mä voi hyvin 

    Jos­sain toi­ses­sa maas­sa, jos­sa on hei­kot ins­ti­tuu­tiot, vero­tuk­sen nos­ta­mi­nen ja jul­ki­sen sek­to­rin kas­vat­ta­mi­nen joh­taaa vain sii­hen, että suu­rem­pi osa rahois­ta ryöstetään.

    Ja ainoas­taan vau­raat ja hyvin toi­mi­vat maat voi­vat yllä­pi­tää kor­ke­aa veroasatetta.

    PS pahoit­te­len mahd lyön­ti­vir­hei­tä, kaik­ki a‑kirjaimet tulos­tu­vat näp­päi­mis­töl­tä­ni kak­sin kappalein!

  76. N: Ongel­ma syn­tyy sit­ten sii­tä, että ei tai­da olla objek­tii­vis­ta tapaa mää­ri­tel­lä oikeu­den­mu­kais­ta ja kohtuullista.

    Mun point­ti­ni oli, että eri­tyi­ses­ti vasem­mis­ton tapa mää­ri­tel­lä kaik­ki ikä­vä oikeis­to­lai­sek­si on aivan nau­ret­ta­va. Jopa Ode har­ras­taa jos­sain mää­rin tä, vaik­ka on minun mie­les­tä­ni itse tämän blo­gin perus­teel­la aivan sel­väs­ti enem­män oikeis­to­lai­nen kuin vasemmistolainen.

    Ei tämä eroa peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la yhtään sii­tä hom­ma­lais­ten ajat­te­lu­masl­lis­ta, että vasem­mis­to on suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan mädät­tä­jiä, joi­den tark­kaan mie­tit­ty tavoi­te on tuho­ta tämä maa. Eli kaik­ki ikä­vä pro­ji­soi­daan poliit­ti­seen vastapuoleen.

    Minä pidän vasem­mis­to­lais­ta talous­po­li­tiik­kaa idioot­ti­mai­a­se­na, mut­ta en sen­tään kuvit­te­le että hei­dän poli­tiik­ka­suo­si­tuk­sen­sa kum­pua­vat ilkey­des­tä. Tämä taas on ihan default-posi­tio vasem­mis­tos­sa, oikeis­to­lai­set ovat sor­ta­jia, riis­tä­jiä ja ties mitä muuta.

  77. Ja mitä tulee tulo­ve­ro­tuk­seen, niin suo­ma­lai­sen pal­kan­saa­jan verot + vero­luon­toi­set mak­sut ovat ihan samal­la tasol­la kuin tulo­ve­ro­tuk­sen huip­pu­vuo­si­na (pois­lu­kien 90-luvun laman vero­piik­ki) kos­ka samaan aikaan kun tulo­ve­ro­tus­ta on nos­tet­tu, työ­elä­ke­mak­sut ovat nous­seet rake­tin lail­la. 1985 tyel-mak­su oli alle 12%, nyt se on jo yli 22%. Kyl­lä sii­nä val­tion vero saa tul­la vauh­dil­la alas­päin tuo­ta kompensoidakseen.

    Lop­pu­tu­lok­se­na suun­nil­leen yhtä suu­ri osa pal­kas­ta menee jul­ki­seen kulu­tuk­seen ja tulon­siir­toi­hin kuin ennen­kin, mut­ta enem­män menee eläk­kei­siin ja vähem­män val­tion kassaan.

  78. Sylt­ty: Mun point­ti­ni oli,että eri­tyi­ses­ti vasem­mis­ton tapa mää­ri­tel­lä kaik­ki ikä­vä oikeis­to­lai­sek­si on aivan naurettava. 

    Tot­ta. Yhtä nau­ret­ta­va on tosin oikeis­ton tapa mää­ri­tel­lä kaik­ki ikä­vä vasem­mis­to­lai­sek­si. Mei­dän kaik­kien kan­nat­tai­si muis­taa, että eri­lai­set arvot joh­ta­vat eri­lai­siin näke­myk­siin, myös talou­del­li­sis­sa kysy­myk­sis­sä. Tosi­asioi­den sie­täi­si kui­ten­kin olla kaik­kien arvo­jen­kin poh­jal­la, mikä saat­taa olla yli­käy­mä­tön toi­ve näin totuu­den­jäl­kei­si­nä aikoina.

    Talous- ja talous­po­liit­ti­nen kes­kus­te­lu on vai­ke­aa sik­si­kin, että talous­tie­de ei ole luon­non­tie­tei­den tapaan lain­kaan eksak­tia. Talou­den maa­il­ma on lisäk­si niin moni­muo­toi­nen, että har­va sitä kovin kat­ta­vas­ti hal­lit­see. Monel­le ovat jopa talou­den perus­kä­sit­teet epä­sel­viä eikä moni­mut­kai­sia syy- ja seu­raus­suh­tei­ta ymmär­re­tä ollen­kaan, mikä ei näkö­jään estä joi­ta­kin otta­mas­ta kan­taa hyvin­kin jyrkästi.

    Kehen voi taval­li­nen kan­sa­lai­nen luot­taa, kun talou­del­li­set auk­to­ri­tee­tit ovat niin har­vas­sa ja monet sen sijaan häm­men­tä­vät tahal­laan tosi­asioi­ta (en nyt tar­koi­ta nimi­merk­ki Sylttyä).

  79. Tääl­lä on kes­kus­tel­tu sii­tä onko oikeis­to­lai­nen vai vasem­mis­to­lai­nen talous­po­li­tiik­ka idioot­ti­mais­ta. Ikään kuin kum­pi­kaan sinän­sä oli­si, sil­lä kyse­hän on arvoista.

    Jopa vih­rei­tä polii­tik­ko­ja jae­taan sen mukaan ovat­ko he enem­män oikeal­la vai vasem­mal­la. Minä olen toi­vo­nut, että vih­reät voi­si­vat olla jotain muu­ta, vähän Osmo Soi­nin­vaa­ran tapaan.

    Siis ymmär­täi­si­vät ja hyväk­syi­si­vät talou­den rea­li­tee­tit, mut­ta pitäi­si­vät tiu­kas­ti kiin­ni ihmis­ten väli­ses­tä soli­daa­ri­suu­des­ta. Voi­si­ko sel­lai­nen olla mahdollista?

  80. Sylt­ty:
    Lop­pu­tu­lok­se­na suun­nil­leen yhtä suu­ri osa pal­kas­ta menee jul­ki­seen kulu­tuk­seen ja tulon­siir­toi­hin kuin ennen­kin, mut­ta enem­män menee eläk­kei­siin ja vähem­män val­tion kassaan.

    Täs­tä tulee mie­leen, että mik­sei sit­ten mak­set­tai­si eläk­kei­tä val­tion budjetista.

  81. TL:
    Huvit­ta­vaa että vasem­mis­to­lai­nen tut­ki­ja pake­nee Ruot­siin. Aina­kin minus­ta Ruot­si on ollut aina oikeis­to­lai­nen suur­ten tuloe­ro­jen ja suur­pää­oma-por­va­rei­den maa. Mode­ra­ter­na on teh­nyt fik­sua poli­tiik­kaa. Vali­tet­ta­vas­ti Ruot­sin vasem­mis­to tun­tuu ole­van pahas­ti ideo­lo­gian sokaisemaa.

    Mut­ta Ruot­sis­sa ei ole mm. perin­tö­ve­ro­ja, ja rik­kaat ovat Ruot­sis­sa aivan eri taval­la rik­kai­ta kuin Suo­mes­sa. On varaa ostel­la noi­ta fir­mo­ja Suomesta:

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/19/tutki-kiinnostavimpia-yrityskauppoja

    En tajua mik­si suo­mes­sa pal­vo­taan työ­paik­ko­ja pää­omien sijaan, kun moi­nen on täy­del­lis­tä höl­mö­läis­ren­kien puuhaa.

    Joo, tot­ta. Ruot­sis­sa dema­rit ovat halun­neet pitää kiin­ni ruot­sa­lai­ses­ta pää­omas­ta. Tääl­lä on sää­det­ty dema­rien toi­mes­ta uusia lake­ja, kun rik­kaat omis­ta­ja­su­vut ovat uhan­neet muut­taa Lon­too­seen. Ehkä­pä sii­nä koh­ti ruot­sa­lai­set ovat olleet fik­sum­pia kuin Suo­ma­lai­set. Koti­mai­set rik­kaat ovat kui­ten­kin parem­pia omis­ta­jia kuin sak­sa­lai­set eläkerahastot.

  82. jfo: Kes­ki­mää­räi­nen tulo­ve­ro vuon­na 2015 (tilas­to):

    Nor­ja 36,62 %
    Suo­mi 43,54 %
    Ruot­si 42,61 %
    Tans­ka 36,44 %
    **
    OECD 36,08 %
    Sak­sa 49,38 %
    USA 31,57 %

    Suo­mes­sa ollaan siis poh­jois­mai­sit­tain­kin kor­keal­la, mut­ta esi­mer­kik­si Sak­sas­sa tulo­ve­ro on vie­lä kor­keam­pi. Entä miten vero vai­kut­taa (näin kar­keas­ti arvioi­den) työskentelyhalukkuuteen? 

    Kuvaa­vat­ko nuo luvut tulo­ve­roas­tei­ta? Ne näyt­tä­vät enem­män­kin vero­kii­la­pro­sen­teil­ta. Täl­löin muka­na ovat myös työ­nan­ta­jan mak­sa­mat vero­luon­tei­set maksut.

    1. Eivät nuo ole vero­kii­la­pro­sent­te­ja vaan niis­sä ovat muka­na kaik­ki verot. Sis verotulot/BKT. Sil­lä nyt ei ole mitään eroa, kut­su­taan­ko sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja työ­nan­ta­jan vain työn­te­ki­jän maksuiksi.

  83. Sylt­ty: Sosia­lis­ti­nen suun­ni­tel­ma­ta­lous on talous­jär­jes­tel­mä­nä niin teho­ton, että sen pys­tys­sä pitä­mi­nen tar­vit­see auto­ri­tää­ri­sen järjestelmän. 

    Voi­sit­ko sanoa yhden sosia­lis­ti­sen val­tion, joka oli­si saa­nut kokeil­la jär­jes­tel­mään­sä rau­has­sa ilman ulko­puo­li­sia yri­tyk­siä tuho­ta val­tio alkuun­sa? Mikä hyvän­sä val­tio- tai yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä pis­tää poik­keus­ti­lan pääl­le sii­nä vai­hees­sa, kun vie­rai­den val­tioi­den tie­dus­te­lu­pal­ve­lut masi­noi­vat val­lan­kaap­pauk­sia ja ter­ro­ris­mia. Tai jos ei pis­tä, niin eipä ole kau­an elä­vien kirjoissa.

  84. Pek­ka T.:
    Tääl­lä on kes­kus­tel­tu sii­tä onko oikeis­to­lai­nen vai vasem­mis­to­lai­nen talous­po­li­tiik­ka idioot­ti­mais­ta. Ikään kuin kum­pi­kaan sinän­sä oli­si, sil­lä kyse­hän on arvoista.

    Jopa vih­rei­tä polii­tik­ko­ja jae­taan sen mukaan ovat­ko he enem­män oikeal­la vai vasem­mal­la. Minä olen toi­vo­nut, että vih­reät voi­si­vat olla jotain muu­ta, vähän Osmo Soi­nin­vaa­ran tapaan.

    Siis ymmär­täi­si­vät ja hyväk­syi­si­vät talou­den rea­li­tee­tit, mut­ta pitäi­si­vät tiu­kas­ti kiin­ni ihmis­ten väli­ses­tä soli­daa­ri­suu­des­ta. Voi­si­ko sel­lai­nen olla mahdollista?

    Idioot­ti­mais­ta on vain se, että talous­tie­det­tä joku kut­suu tieteeksi.

  85. Pek­ka T.: Tääl­lä on kes­kus­tel­tu sii­tä onko oikeis­to­lai­nen vai vasem­mis­to­lai­nen talous­po­li­tiik­ka idioot­ti­mais­ta. Ikään kuin kum­pi­kaan sinän­sä oli­si, sil­lä kyse­hän on arvoista.

    Kyl­lä­hän talous­po­li­tiik­ka voi olla objek­tii­vi­ses­ti­kin kat­soen aivan idioot­ti­mais­ta. Objek­tii­vi­ses­ti kat­soen = arvot ovat edes etäi­ses­ti jär­ke­viä. Esi­mer­kik­si SDP:n taan­noi­nen pank­ki­ve­ron­ko­ro­tus tus­kin oli hei­dän arvo­jen­sa mukais­ta, kos­ka se joh­ti vero­tu­lo­jen las­kuun. Ei kai vero­jen korot­ta­mi­sen tar­koi­tuk­se­na (pl. hait­ta­ve­rot) ole vero­tuot­to­jen las­ku eli ei kai se vero­tuk­sen kor­kea taso ole itseisarvo? 

    Yleen­sä idioot­ti­mai­seen talous­po­li­tiik­kaan eivät joh­da arvot, vaan ymmär­tä­mät­tö­myys talou­den toi­min­nas­ta. Ymmär­tä­mät­tö­myys talou­den toi­min­nas­ta on kes­ki­mää­rin pal­jon syvem­pää vasem­mal­la kuin oikeal­la. Vasem­mis­tos­sa kun moni yksin­ker­tai­ses­ti kiel­täy­tyy usko­mas­ta talou­del­li­sia fak­to­ja, kuten sitä että hin­ta vai­kut­taa menek­kiin, kan­nus­teet työl­li­syy­teen ja niin edelleen. 

    Monien joh­ta­vien vasem­mis­to­lais­ten talous­a­jat­te­lul­la ei ker­ta­kaik­ki­ses­ti pys­ty pää­ty­mään jär­ke­vään talous­po­li­tiik­kaan, ei edes hei­dän omien arvo­jen­sa mukai­seen talous­po­li­tiik­kaan, kun he eivät ymmär­rä yhtään miten talous toi­mii. Vasen­nus­ti­kuu­ti rivi­kan­san­edus­ta­ja ei tajua sen­kään ver­taa tlaou­des­ta ja siel­lä kuk­kii talous­de­nia­lis­mi ihan yhtä pal­jon kuin ame­rik­ka­lai­ses­sa oikeis­tos­sa ilmastodenialismi.

    Tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä ote­taan esil­le oikeas­ti todel­la mer­kit­tä­vä vika suo­ma­lai­ses­sa oikeistossa:
    Oikeis­ton yksit­täi­nen pahin sokea pis­te on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu. Kaa­voi­tuk­ses­sa pin­ta­puo­li­nen mark­ki­na­ta­lou­den tun­te­mi­nen ei auta mitään, pikem­min­kin päin­vas­toin. Täl­lä­kin blo­gil­la on muu­ta­mia kir­joit­ta­jia, joi­den vakio­rat­kai­su kau­pun­gis­tu­mi­sen ongel­miin on äly­va­paa “vapaat mark­ki­nat maan­käyt­töön”. Ja kos­ka Suo­men kau­pun­kias­teen­pi­täi­si kas­vaa nopeas­ti, tämä on suu­ri ongel­ma. Vasem­mis­tol­le kau­pun­ki­ve­toi­sen suun­ni­tel­ma­ta­lou­den hyväk­sy­mi­nen ei tie­ten­kään tuo­ta min­kään­lai­sia ongel­mia, he kun jul­ki­sen sek­to­rin inter­ven­tioi­ta aivan joka paik­kaan ja kaa­voit­ta­mi­ses­sa tämä into osuu ker­ran­kin kohdilleen.

    Väi­tän että vasem­mis­to ei kyke­ne toteut­ta­maan arvo­jen­sa mukais­ta talous­po­li­tiik­kaa kovin­kaan hyvin, kos­ka siel­lä ei ymmär­re­tä talou­den toi­min­taa. Eiäk oikeis­to kyke­ne suun­nit­te­le­maan kau­pun­ke­ja sel­lai­sik­si, kuin oli­si hei­dän arvo­jen­sa mukais­ta, kos­ka siel­lä ei ymmär­re­tä kaupunkisuunnittelua.

    Disclai­mer: edel­li­nen ei tar­koi­ta että kukaan vasem­mis­to­lai­sis­ta ei ymmär­täi­si talout­ta tai kukaan oikeis­to­lai­sis­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lua. Ylei­ses­ti ottaen vasem­mis­to ymmär­tää talout­ta hei­kom­min kuin oikeis­to ja oikeis­to kau­pun­ki­suun­nit­te­lua hei­kom­min kuin vasemmisto.

    1. Ymmär­tä­mät­tö­myys talou­den toi­min­nas­ta on kes­ki­mää­rin pal­jon syvem­pää vasem­mal­la kuin oikeal­la. Vasem­mis­tos­sa kun moni yksin­ker­tai­ses­ti kiel­täy­tyy usko­mas­ta talou­del­li­sia fak­to­ja, kuten sitä että hin­ta vai­kut­taa menek­kiin, kan­nus­teet työl­li­syy­teen ja niin edelleen. 

      Olen tuos­ta kyl­lä eri miel­tä. Ymmär­tä­mät­tö­myys (kansan)talouden toi­min­nas­ta on yhtä syväl­lis­tä myös oikeis­tos­sa. Oikeis­ton hel­mä­syn­ti on kuvi­tel­la, että yri­tys­ta­lou­den osaa­mi­nen antai­si eväi­tä ymmär­tää kan­san­ta­lou­den toi­min­taa. Suo­men talous­his­to­rian kol­me pahin­ta vir­het­tä vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä on oikeis­to­lai­sen poli­tii­kan tulos­ta. 1989 kun val­tion kas­saan tuli suh­dan­tei­den yli­kuu­me­ne­mi­sen takaa rahaa ovis­ta ja ikku­nois­ta, sen sijaan, että oli­si hil­lit­ty suh­dan­tei­ta vero­ja korot­ta­mal­la, men­tiin kii­lu­va­sil­mäi­sen ideo­lo­gian aja­ma­na las­ke­maan vero­ja, mikä joh­ti kai­ken kuk­ku­rak­si mar­kan reval­voi­tu­mi­seen (vir­he sekin). Tämä syven­si edes­sä ole­vaa lamaa pahas­ti. Sama tois­tui vuon­na 2007. Edes­sä ole­vaa romah­dus­ta pahen­si voi­mak­kaas­ti suh­dan­tei­den yli­kuu­men­ta­mi­nen — taas aivan höl­mös­ti ajoi­te­tuil­la veronalennuksilla.
      Samat yri­tys­ta­lous­ih­mi­set syven­si­vät lamaa 1990-luvun alus­sa, kos­ka oli­vat oppi­neet, että sil­loin pitää sääs­tää, kun tulot pie­ne­ne­vät. Hyvin ideo­lo­gien vah­van (reval­voi­dun) mar­kan puo­lus­ta­mi­nen pahen­si asi­aa ja joh­ti monen yri­tyk­sen ja koti­ta­lou­den talous­ah­din­koon kor­ko­jen nous­tua 20 pro­sen­tin tietämille.
      Vasem­mis­tos­sa on yhtä pal­jon kan­san­ta­lou­den ymmär­tä­jiä kuin oikeis­tos­sa­kin, mut­ta vasem­mis­tos­sa talou­den rea­li­tee­teis­tä varot­ta­ja on pahis, kun oikeis­tos­sa saa edes vähän ymmär­rys­tä — pait­si, jos vas­tus­taa vero­jen alen­ta­mis­ta mis­sään suhdannevaiheessa.

  86. Niil­lä havain­noil­la mitä minul­la on, ongel­mak­se­ni sekä vasem­mis­ton että oikeis­ton kans­sa on tul­lut se, että molem­mil­la tun­tuu ole­van samat lääk­keet, niin talou­den kuin monen muun asian suh­teen, huo­li­mat­ta sii­tä mikä on ongel­ma. Toi­sin sanoen satun­nai­seen ongel­maan oikeis­ton vas­taus on aina mark­ki­nat ja yksi­tyis­tä­mi­nen, vasem­mis­tol­la päin­vas­toin. Huo­li­mat­ta sii­tä mikä saat­tai­si olla oikea vas­taus kuhun­kin ongel­maan on help­poa huo­ma­ta ettei­vät molem­mat voi olla _aina_ oikeassa.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ymmär­tä­mät­tö­myys (kansan)talouden toi­min­nas­ta on yhtä syväl­lis­tä myös oikeis­tos­sa. Oikeis­ton hel­mä­syn­ti on kuvi­tel­la, että yri­tys­ta­lou­den osaa­mi­nen antai­si eväi­tä ymmär­tää kan­san­ta­lou­den toi­min­taa. Suo­men talous­his­to­rian kol­me pahin­ta vir­het­tä vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä on oikeis­to­lai­sen poli­tii­kan tulos­ta. 1989 kun val­tion kas­saan tuli suh­dan­tei­den yli­kuu­me­ne­mi­sen takaa rahaa ovis­ta ja ikku­nois­ta, sen sijaan, että oli­si hil­lit­ty suh­dan­tei­ta vero­ja korot­ta­mal­la, men­tiin kii­lu­va­sil­mäi­sen ideo­lo­gian aja­ma­na las­ke­maan veroja, 

    Kokoo­mus­ko siel­lä yksin oli Hol­ke­rin hal­li­tuk­ses­sa? Ja miten on SDP:ltä onnis­tu­nut key­ne­si­läi­syys? Ei mitenkään.

    mikä joh­ti kai­ken kuk­ku­rak­si mar­kan reval­voi­tu­mi­seen (vir­he sekin).”

    No eikö yli­kuu­me­ne­mis­ti­lan­tees­sa valuu­tan juu­ri pidä­kin revalvoitua?

    Sama tois­tui vuon­na 2007. ”

    Juu, kyl­lä vasem­mis­to oli­si Eero Hei­nä­luo­man lan­see­raa­man “jako­va­ran” kans­sa pitä­nyt pus­sin suut tiukemmalla.

    Myön­nän että olet ehkä mak­ro­mie­les­sä oikeas­sa, mut­ta kun talou­des­ta ymmär­tä­mi­nen on muu­ta­kin kuin mak­ro­teo­ri­aa ja koko­nais­ky­syn­nän sää­te­lyä. Mak­ro­mie­les­sä ei ole juu­ri­kaan väliä, mis­tä se kysyn­tä muo­dos­tuu, kun­han se muo­dos­tuu jos­ta­kin. Ihmis­ten hyvin­voin­nil­le on kui­ten­kin aika olen­nais­ta, raken­ne­taan­ko rahoil­la joh­ta­jan mauso­leu­mia vai saa­vat­ko ihmi­set itse päät­tää omis­ta rahois­taan. Mut­ta koko­nais­ky­syn­tä on tyy­ty­väi­nen vaik­ka kan­sa­kun­nan kaik­ki kulu­tuk­seen varaa­mat rahat kaa­det­tai­siin kan­sa­lais­ten sijas­ta joh­don hau­ta­pai­koik­si tar­koi­tet­tui­hin pyramideihin.

    Sama kos­kee kil­pai­lua. Jos kan­nat­taa kil­pai­lun vapaut­ta­mis­ta, on kes­ki­mää­rin koko ajan enem­män oikeas­sa kuin suun­ni­tel­ma­ta­lou­den kan­nat­ta­ja, vaik­ka ei tajuai­si talou­des­ta yhti­käs mitään. 

    Ehkä oikeis­ton eduk­si voi­daan las­kea, että vaik­ka ei tajuai­si talou­des­ta mitään, on sii­tä huo­li­mat­ta kes­ki­mää­rin enem­män oikeas­sa kuin vasemmistolainen?

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­men talous­his­to­rian kol­me pahin­ta vir­het­tä vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä on oikeis­to­lai­sen poli­tii­kan tulosta

    Ja ~5 % pal­kan­ko­ro­tuk­set vuo­si­na 2008-09 kun tuot­ta­vuus puto­si ~1.5% ei ollut mikään virhe? 

    Vasem­mis­to­lii­ton vuo­kra­sään­nös­te­ly­vaa­ti­mus on kans­sa sel­lais­ta talous­po­li­tiik­kaa mitä kukaan muu kuin Vasem­mis­to­liit­to ei voi ymmär­tää. Jos­pa joku hen­gen­hei­mo­lai­nen selit­täi­si miten vuo­kra­sään­nös­te­ly ei aiheut­tai­si vuo­kra-asun­to­jen myyn­tiä, sään­nös­te­lyn kier­toa, raken­ta­mi­sen vähen­tä­mis­tä, kun­nos­sa­pi­dos­ta tin­ki­mis­tä yms toi­mia mit­kä vähen­tä­vät vuo­kra-asun­to­jen tarjontaa.

  89. Sylt­ty:

    Monien joh­ta­vien vasem­mis­to­lais­ten talous­a­jat­te­lul­la ei ker­ta­kaik­ki­ses­ti pys­ty pää­ty­mään jär­ke­vään talous­po­li­tiik­kaan, ei edes hei­dän omien arvo­jen­sa mukai­seen talous­po­li­tiik­kaan, kun he eivät ymmär­rä yhtään miten talous toi­mii. Vasen­nus­ti­kuu­ti rivi­kan­san­edus­ta­ja ei tajua sen­kään ver­taa tlaou­des­ta ja siel­lä kuk­kii talous­de­nia­lis­mi ihan yhtä pal­jon kuin ame­rik­ka­lai­ses­sa oikeis­tos­sa ilmastodenialismi.

    Nomut­ku… eihän talou­des­ta tar­vit­se mitään ymmär­tää, kos­ka kaik­ki ongel­mat rat­ke­ai­si­vat käden­kään­tees­sä jos vain oli­si riit­tä­väs­ti poliit­tis­ta tah­toa — aina­kin, jos mm. usei­den vasee­mis­to­lais­ten kan­san­edus­ta­jien puheen­vuo­roi­hin on uskominen.

  90. Sylt­ty:

    Oikeis­ton yksit­täi­nen pahin sokea pis­te on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu. Kaa­voi­tuk­ses­sa pin­ta­puo­li­nen mark­ki­na­ta­lou­den tun­te­mi­nen ei auta mitään, pikem­min­kin päin­vas­toin. Täl­lä­kin blo­gil­la on muu­ta­mia kir­joit­ta­jia, joi­den vakio­rat­kai­su kau­pun­gis­tu­mi­sen ongel­miin on äly­va­paa “vapaat mark­ki­nat maan­käyt­töön”. Ja kos­ka Suo­men kau­pun­kias­teen­pi­täi­si kas­vaa nopeas­ti, tämä on suu­ri ongelma.

    Itse aina­kin vaih­dan heti kan­taa, jos pys­ty­tään osoit­ta­maan sel­vä yhteys kau­pun­gin / met­ro­po­lin toi­mi­vuu­den ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun kun­nian­hi­moi­suu­den, laa­juu­den ja yksi­tyis­koh­tai­suu­den välil­lä. (Jos tämä on jo aiko­ja sit­ten teh­ty, niin saa naka­ta viit­teel­lä otsaan…)

    Ihan vain kes­kus­te­lun herät­tä­mi­sek­si voi­si heit­tää ilmoil­le sel­lai­sen ihmet­te­lyn, että jos nyt kiro­taan har­taas­ti esim. 60- ja 70-luku­jen kau­pun­gi­suun­nit­te­lua pahii­man­lai­ses­ta idio­tis­mis­ta, niin onko luul­ta­vaa, että tämän päi­vän tuo­tok­sia kovas­ti kehut­tai­siin jos­kus 2067? Onko kau­pun­kien GOSPLA­Nien kris­tal­li­pal­lot nyky­ään niin sel­keäs­ti kirkkaampia?

  91. Sylt­ty:
    Sama kos­kee kil­pai­lua. Jos kan­nat­taa kil­pai­lun vapaut­ta­mis­ta, on kes­ki­mää­rin koko ajan enem­män oikeas­sa kuin suun­ni­tel­ma­ta­lou­den kan­nat­ta­ja, vaik­ka ei tajuai­si talou­des­ta yhti­käs mitään. 

    Ehkä oikeis­ton eduk­si voi­daan las­kea, että vaik­ka ei tajuai­si talou­des­ta mitään, on sii­tä huo­li­mat­ta kes­ki­mää­rin enem­män oikeas­sa kuin vasemmistolainen?

    Onko täl­le jotain puol­ta­via todis­tei­ta? Siis teo­rias­sa kai oikeis­to­lai­sen pitäi­si kan­nat­taa kil­pai­lun edis­tä­mis­tä, mut­ta ei se kyl­lä käy­tän­nös­sä näy missään.

    Kokoo­mus on ollut hal­li­tuk­ses­sa nyt 10v put­keen ja en kyl­lä äkki­sel­tään huo­maa oikein mitään talou­den vapaut­ta­mis­toi­mia, mitä oli­si joi­den­kin satun­nais­ten pien­ten yksi­tyis­tä­mis­ten lisäk­si saa­tu aikaan. Koti­ta­lous­vä­hen­nys ehkä vähän buus­ta­si mark­ki­na­ta­lout­ta kun vero­kii­laa kodin huol­to ja remp­paus­ju­tuis­fa vähän leikattiin.

    Muu­ten on vaan lyö­ty enem­män punais­ta teip­piä ja sään­te­lyä. Rak­soil­la ja pal­ve­lua­loil­la kai­ken­lais­ten päte­vyys­kort­tien vaa­ti­mus­mää­rät ovat aivan jär­jet­tö­miä ja pie­nin­tä­kään lovea ei ole saa­tu työ­eh­to­sop­pa­rei­den yleis­si­to­vuu­teen tai mihin­kään muu­hun­kaan oikeas­ti merkitykselliseen.

    Eli ehkä teo­rias­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä sanoi­sin kok­ka­rei­den nou­dat­ta­neen lähin­nä auk­to­ri­tää­ris­tä kil­pai­lua suit­si­vaa poli­tiik­kaa joka erik­seen täh­tää ole­mas­sao­le­vien mark­ki­na­toi­mi­joi­den ase­man semen­toin­tiin. Oikea mark­ki­na­ta­lous­puo­lue toi­mi­si aivan toi­sin hallituksessa.

  92. Sepi:

    Eli ehkä teo­rias­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä sanoi­sin kok­ka­rei­den nou­dat­ta­neen lähin­nä auk­to­ri­tää­ris­tä kil­pai­lua suit­si­vaa poli­tiik­kaa joka erik­seen täh­tää ole­mas­sao­le­vien mark­ki­na­toi­mi­joi­den ase­man semen­toin­tiin. Oikea mark­ki­na­ta­lous­puo­lue toi­mi­si aivan toi­sin hallituksessa.

    Eihän kan­sal­li­nen sekoo­mus ole mikään mark­ki­na­li­be­raa­li puo­lue (yksi eli­na­le­po­mä­ki ja pari sekoo­mus­nuor­ta ei sii­hen rii­tä) — sekoo­muk­sen ydin­tä on van­ha mädän­ty­nyt jät­kä­po­ru­kan kes­ke­nään pyö­rit­tä­mä sul­le-mul­le ‑kapi­ta­lis­mi, jos­sa pik­ku­kau­pun­gin rota­reis­sa, lion­seis­sa ja urhei­luseu­ro­jen joh­dos­sa ole­vat kihot jaka­vat mark­ki­nat ja val­tion tukiai­set keskenään.

    Kun mukaan sop­paan hei­te­tään vie­lä jul­kean sek­to­rin kou­lu­tet­tu­jen kosis­ke­lu, niin muu­ta­mas­ta huu­ta­vas­ta äänes­tä huo­li­mat­ta sekoo­mus on 110% “big govern­ment” ‑puo­lue.

  93. Sylt­ty:

    Yleen­sä idioot­ti­mai­seen talous­po­li­tiik­kaan eivät joh­da arvot, vaan ymmär­tä­mät­tö­myys talou­den toi­min­nas­ta. Ymmär­tä­mät­tö­myys talou­den toi­min­nas­ta on kes­ki­mää­rin pal­jon syvem­pää vasem­mal­la kuin oikeal­la. Vasem­mis­tos­sa kun moni yksin­ker­tai­ses­ti kiel­täy­tyy usko­mas­ta talou­del­li­sia faktoja.

    Olen­nais­ta on, että talou­den toi­min­taa ymmär­re­tään tavat­to­man huo­nos­ti niin oikeal­la kuin vasem­mal­la­kin. Molem­mil­la puo­lil­la löy­tyy toki hei­tä­kin, jot­ka ymmär­tä­vät. Jopa sen, että yritys‑, jul­kis- ja kan­san­ta­lous ovat eri asioita.

    Vasem­mis­ton ongel­ma todel­la­kin on, että siel­lä ei halu­ta uskoa ikä­viä talou­del­li­sia tosi­asioi­ta, ja sik­si minä­kin luo­tan hie­man enem­män oikeis­ton kuin vasem­mis­ton talous­po­li­tiik­kaan. Tär­ke­ää on kui­ten­kin kuul­la myös vasem­mis­toa, sil­lä kyl­lä koko­nai­suuk­sia ymmär­tä­vien vasem­mis­to­lais­ten talous­a­jat­te­li­joi­den näke­myk­set pai­not­ta­vat tär­keäl­lä taval­la oikeis­ton usein yksioi­koi­sia ajatuksia.

    Ja arvot siel­lä ovat kui­ten­kin aina taus­tal­la. Ei edes se, että talou­den pitää aina kas­vaa, puhu­mat­ta­kaan sii­tä että kas­vul­le voi­si uhra­ta kai­ken muun, ole tosia­sia vaan arvo.

  94. DVA
    Vrt. met­säs­tä­jä asian­tun­ti­ja­na bio­lo­gian alalla.

    tai jos­kus jopa bio­lo­gi met­säs­tyk­sen asian­tun­ti­ja! Tuli vain joi­ta­kin “peto­tut­ki­joi­ta” mieleen.

    Ei se, että on tut­ki­ja, todis­ta mitään sii­tä, että ymmär­täi­si jotain tut­ki­mas­taan aihees­ta. Ei se tosin ker­ro myös­kään sii­tä, ettei ymmär­rä aiheesta. 

    Suo­mes­sa ei kovin monel­la tut­ki­muk­sen alu­eel­la ole riit­tä­vää kri­tiik­kiä. Tie­teel­li­nen yhtei­sö on pie­ni ja kie­li­muu­ri kor­kea. Vaik­ka unoh­det­tai­siin hybri­di­vai­kut­ta­mi­nen his­to­rian ja yhteis­kun­ta­tie­tei­den alal­la, niin kyl­lä kai­ken­lais­ta menee läpi.

  95. GOLAJTTI:
    Minu­ta tuos­sa tuloe­roa­sias­sa ei ole mitään väi­tel­tä­vää eikä se ole kiis­tel­tä­vis­sä, vaan asia on aivan yksinkertainen. 

    Kuvi­tel­laan kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nu­ken ala, jos­sa jou­tuu kar­si­maan ajan­käyt­töä muka­vis­ta asiois­ta, kave­reis­ta, har­ras­tuk­sis­ta, sosi­aa­li­ses­ta elä­mäs­tä jne. Jos joku valit­see kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen alan ja jos tulot uudel­leen­jae­taan ja tuloe­rot pois­te­taan, tuon valin­nan teh­nyt käy­tän­nös­sä antaa vapaa-aikan­sa jol­lek­kin muulle. 

    Tämä on se van­ha ns. “ahke­ruusar­gu­ment­ti”, eli on oikein, että ahke­ril­le, eli pal­jon työ­tä teke­vil­le, mak­se­taan enem­män kuin lais­koil­le, eli vähän tai ei lain­kaan työ­tä teke­vil­le. Tämä var­maan pätee­kin. Samoin pätee se, että on oikein, että ikä­vää työ­tä teke­vil­le on oikein mak­saa enem­män kuin kivaa työ­tä tekeville. 

    Argu­ment­ti menee kui­ten­kin pahem­man ker­ran met­sään, kun kast­so­taan, mis­tä nyky­maa­il­man tuloe­rot pää­osin koos­tu­vat. Mitään 100- tai jopa 1000-ker­tai­sia tuloe­ro­ja ei voi miten­kään selit­tää ahke­ruu­del­la tai työn ikä­vyy­del­lä, vaan niis­sä seli­tys on ennen kaik­kea niuk­kuu­den myy­mi­ses­sä. Mark­ki­noil­la on kysyn­tää jol­le­kin työl­le pal­jon enem­män kuin jol­le­kin toi­sel­le, mikä mah­dol­lis­taa kysy­tyn työn teki­jöi­den hyvin kor­keat palkat. 

    Täs­sä­kään tilan­tees­sa ei sinäl­lään oli­si mitään ongel­maa, jos jokai­nen voi­si vapaas­ti vali­ta min­kä työn tahan­sa. Täl­löin­hän mark­ki­nat suo­raan kor­jai­si­vat tilan­teen tuo­mal­la tar­jon­ta­puo­lel­le lisää työ­läi­siä nii­hin töi­hin, jois­sa on älyt­tö­män kor­keat pal­kat. Ja näin tou­hu on men­nei­syy­des­sä toi­mi­nut­kin. Tämä oli se teki­jä, joka sai ihmi­set siir­ty­mään maa­ta­lou­des­ta teol­li­suu­teen ja sit­ten palveluihin. 

    Väi­tän kui­ten­kin, että nykyi­sin ja eten­kin tule­vai­suu­des­sa tämä ei enää kui­ten­kaan toi­mi, vaan niis­sä kor­kean pal­kan töis­sä tar­vi­taan sel­lais­ta osaa­mis­ta, että suu­rel­la osal­la väes­töä ei sitä ole tar­jo­ta ja niis­sä vähem­mäl­lä osaa­mi­sel­la (jopa yhdis­tet­ty­nä suu­reen ahke­ruu­teen) ei tee juu­ri mitään. Maa­il­ma on täyn­nä jal­ka­pal­loi­li­joi­ta, jot­ka har­joit­te­le­vat ihan yhtä pal­jon kuin Mes­si tai Ronal­do, mut­ta kel­lään heis­tä ei ole mah­dol­li­suut­ta samoi­hin tuloi­hin, kos­ka eivät vain pys­ty samaan kuin nämä kak­si. Ja ns. win­ner-takes-all ‑talous on entis­tä enem­män tämäntyylistä. 

    Täs­sä tilan­tees­sa tuloe­ro­ja ei enää siis voi moraa­li­ses­ti perus­tel­la sil­lä, mitä mark­ki­nat ovat val­mii­ta mak­sa­maan, kos­ka tämä ei enää kuvas­ta “vaih­toeh­to­kus­tan­nus­ten” mää­rää. 3 mil­joo­naa vuo­des­sa repi­vä yri­tys­joh­ta­ja ei todel­la­kaan mak­sa lähel­le­kään sitä vaih­toeh­to­kus­tan­nus­ta muus­ta elä­mäs­tään, että oikeut­tai­si hänen 100 ker­taa sii­voo­jaa kor­keam­man palkan.

  96. GOLAJTTI: Hyvin­voin­ti­val­tio on umpi­ku­ja. Mik­si kenen­kään kan­nat­taa vali­ta kor­kean vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sent tie? ESi­merk­ki opis­ke­luln­jois­ta: mik­si mate­ma­tii­kan lin­jat ovat tyh­jiä ja tai­dea­lat täyn­nä opis­ke­li­joi­ta? Sik­si kos­ka mate­ma­tiik­ka on tyl­sää ja aikaa­vie­vää ja useil­le sil­lä on kor­keat vaihtoehtokustannukset.

    Itse väit­täi­sin, että ennem­min­kin syy­nä on se, että mate­ma­tii­kan lin­jan suo­rit­ta­mi­seen ei suu­ri osa ihmi­sis­tä ker­ta kaik­ki­aan kyke­ne. Kyse ei ole tyl­syy­des­tä tai ajan­vie­mi­ses­tä, vaan sii­tä, että monel­le sii­hen pape­ril­le ei syn­tyi­si yhtään mitään koti­teh­tä­vä­ky­sy­myk­sen alle, vaik­ka kuin­ka kau­an sii­nä istui­si. Sen sijaan lah­jak­kaal­le mate­maa­ti­kol­le ongel­mien rat­kai­su voi olla help­poa, nope­aa ja jopa kiinnostavaa. 

    Tie­ten­kään kai­kis­ta ei ole tai­teil­joik­si­kaan, mut­ta sen alan kor­kei­den opis­ke­li­ja­lu­ku­jen koh­dal­la selit­tä­jä­nä lie­nee se, että moni elää sii­nä har­ha­luu­los­sa, että juu­ri hän on lois­ta­va tai­tei­li­ja, kun taas har­vem­pi elää har­ha­luu­los­sa, että juu­ri hän on lois­ta­va matemaatikko. 

    Yksi opis­ke­li­ja­mää­riin vai­kut­ta­va teki­jä on tie­ten­kin sit­ten pää­sy­ko­keet. Jos joil­le­kin aloil­le opis­ke­le­maan ei pää­se kuin pie­ni mur­to-osa alal­le halua­vis­ta, eivät kysei­sen alan vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­set miten­kään voi selit­tää sitä, mik­si sil­lä alal­la oli­si olta­va kor­keat pal­kat. Ennem­min­kin vai­kea opis­ke­le­maan pää­sy hei­jas­te­lee juu­ri sitä, että monen nuo­ren mie­les­tä juu­ri kysei­sel­lä alal­la palk­ka on hyvä ja vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­set pie­net, joten sin­ne kan­nat­taa juu­ri pyr­kiä. Sil­ti kaik­ki haluk­kaat eivät pää­se opiskelemaan.

  97. ksee: Höpö, höpö – tilan­ne­han on jopa parem­pi kuin nois­ta luvuis­ta voi­si pää­tel­lä – kes­ki­mää­räi­nen koti­ta­louk­sien koko USAs­sa kun on pie­ne­ty­nyt vuo­den 1960 3,33 heges­tä vuo­den 2016 2,53 henkeen. 

    Jos läh­tö­koh­dak­si ote­taan vuo­si 1960, niin sit­ten koti­ta­lou­den koon pie­ne­ne­mi­nen selit­tyy puh­taas­ti lap­si­lu­vun vähe­ne­mi­sel­lä lähes nel­jäs­tä rei­luun kah­teen per nai­nen. Täl­lä taas ei ole mitään teke­mis­tä aikuis­ten palk­ko­jen kanssa. 

    Todel­li­suu­des­sa USA:ssa eivät mies­ten reaa­li­pal­kat ole käy­tän­nös­sä nous­seet lain­kaan sit­ten 1970-luvun. Tämän mukaan:https://en.wikipedia.org/wiki/Personal_income_in_the_United_States#Over_time.2C_by_ethnicity_and_sex USA:n mies­ten medi­aa­ni­palk­ka oli 1970 n. 28 000 dol­la­ria ja 2004 n. 30 000 dol­la­ria. Reaa­li­nen BKT/henki ‑luku on samaan aikaan yli kak­sin­ker­tais­tu­nut. Koti­ta­louk­sien tulot eivät ole siis nous­seet sik­si, että 1970-luvul­ta asti työ­tä teke­vien mies­ten pal­kat oli­si­vat nous­seet, vaan sik­si, että koti­ta­lou­det ovat heit­tä­neet kehiin enem­män työ­voi­maa, ennen kaik­kea nai­set. Nais­ten työs­sä­käyn­tio­suus on nous­sut 1970-luvun 43%:sta nykyi­seen 57%:in. Mie­hil­lä kehi­tys on ollut ennem­min­kin laskeva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.