Kategoria: Talouspolitiikka

Tekoäly ja työn tulevaisuus

Olen toimin­ut syksys­tä alka­en TEM:n tekoä­ly­työryh­män Työn tule­vaisu­us ja yhteiskun­nal­liset vaiku­tuk­set ‑jaos­ton puheen­jo­hta­jana. Kävin ker­tomas­sa jaos­tomme työstä pienelle kiin­nos­tunei­den porukalle. Lai­tan pääko­h­dat esi­tyk­ses­täni tähän.

McK­in­seyn Suomelle räätälöi­dyn raportin mukaan nyky­i­sistä työte­htävistä katoaa vuo­teen 2035 men­nessä kokon­aan 15 % ja noin kol­mannes työte­htävistä muut­taa muo­toaan. Nuo 15 pros­ent­tia katoa­vat, vaik­ka tekoä­lyä ei otet­taisi käyt­töön Suomes­sa, kos­ka muualle se kyl­lä ote­taan käyt­töön ja on otet­tukin jo.

Uut­ta työtä tulee tilalle, mut­ta uudet työte­htävät ovat voit­top­uolis­es­ti vaa­ti­vampia kuin menete­tyt. En ole tästä töi­den muut­tumis­es­ta vaa­ti­vam­mik­si täysin var­ma, kos­ka jotkut työt saat­ta­vat myös helpot­tua, mut­ta kai se on uskot­ta­va, kun min­ua viisaam­mat niin sanovat.

Osaamisvi­nouma siis pahe­nee entis­es­tään – se että osaa­jista on pulaa ja huonos­ti koulutet­tu­jen on vaikea päästä töi­hin. Jos mitään ei tehdä, rak­en­teelli­nen työt­tömyys uhkaa nous­ta edelleen.

Paine palkkaeroi­hin kas­vaa. Palkkaero­jen vai­h­toe­htona on kas­va­va työt­tömyys, kun huono-osaisin työvoima hin­noitel­laan ulos markkinoilta.

Sosi­aa­li­nen koheesio on uhat­tuna. Pohjo­is­maid­en tilanne on kuitenkin paljon parem­pi tilanne kuin vaikka­pa Yhdys­val­to­jen, jos­sa yhteiskun­nan tur­vaverkko on paljon hatarampi.

Työ­markki­noiden toimin­nan paran­t­a­mi­nen Jat­ka lukemista “Tekoä­ly ja työn tulevaisuus”

Suomen työmarkkinat eivät toimi.

Suomen työ­markki­nat eivät toi­mi. Sik­si meil­lä on työt­tömiä enem­män kuin oli talvi­so­dan aikana miehiä rintamalla.

Melkein har­mit­taa, että kir­joitin ikävästi akti­ivi­mallista. Pidän sitä edelleen huonona ja köm­pelönä, mut­ta mon­et sitä vas­taan esite­tyt argu­men­tit ovat aivan pöljiä, enkä halu­aisi tul­la rin­naste­tuk­si niihin.

Eri­tyis­es­ti ihme­tyt­tää, että ne, jot­ka raivoisas­ti vas­tus­ta­vat vastik­kee­ton­ta perus­tu­loa ”kos­ka se suosii pum­me­ja”, halu­a­vat, että työt­tömyys­tur­va toimisi kuin perustulo.

Krug­manin mielestä pohjo­is­mainen malli ei voi toimia

Sosi­aal­i­sista syistä työt­tömyys­tur­van taso on halut­tu riit­tävän korkeak­si ja taloudel­li­sista syistä mata­lat palkat ovat Suomes­sa huono­ja. Näin syn­tyy yhdis­telmä, joka tekee työt­tömyy­destä houkut­tel­e­van pienel­lä pal­ka­lla raatamiseen ver­rat­tuna. Talousjär­jestelmämme man­neki­i­ni Homo Eco­nom­i­cus siis ainakaan ei vai­h­taisi työt­tömyyspäivära­haa ja vapaa-aikaa pieni­palkkaiseen työhön. Amerikkalais­ten talousti­eteil­i­jöi­den mielestä – myös niiden hyvis­ten kuten Paul Krug­manin mielestä ­– pohjo­is­mainen malli ei ker­ta kaikki­aan voi toimia. Jat­ka lukemista “Suomen työ­markki­nat eivät toimi.”

Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta

TEM:n tekoä­ly­työryh­män yhteiskun­nal­lis­ten vaiku­tusten jaos­to piti tänään Demok­sen spar­raa­mana työ­pa­jaa. Tässä joitain muis­ti­in­pano­ja, lähin­nä omia käsityksiäni

Työt muut­tuvat turhem­mik­si? Jos ole­tamme, että työn tuot­tavu­us nousee vaikka­pa 30 % ja ole­tamme, että maail­ma pysyy muuten saman­laise­na, menetet­ty­jen työ­paikko­jen tilalle löy­tyy peri­aat­teessa kyl­lä uusia, mut­ta ne ovat vähem­män tarpeel­lisia kuin menetet­tävät ja siten huonom­min palkat­tu­ja. Jos oli­si­vat tarpeel­lisem­pia, niihin olisi siir­ryt­ty jo nyt. Täl­löin kysymys työa­jan lyhen­tämis­es­tä nousee väk­isin esille.

Maail­ma tuskin kuitenkaan pysyy saman­laise­na. Kek­sitään uusia tuot­tei­ta ja syn­tyy uut­ta työtä, joka voi olla tähdel­lisem­pää kuin menete­tyt työ­paikat. Keynes ennusti, että nyt tehtäisi­in vain 10 – 15 tun­tia viikos­sa työtä, kos­ka hänen aikaisen­sa hyvä elin­ta­so ei enem­pää vaat­in­ut, mut­ta hänen aikanaan ei ollut edes televisiota.

Mukavu­ustalous Aineel­liset vält­tämät­tömyys­tarpeet eivät pitkään aikaan ole olleet kysyn­nän vetureina. Talous kehit­tyy mukavu­ustalouden suun­taan: kun­tos­ale­ja, trendikahviloi­ta jne. Jääkiekko työl­listää 4 900 ihmistä, Äänekosken bio­jalostuste­hdas alle 200.[1]    Jat­ka lukemista “Muis­ti­in­pano­ja tekoälytyöpajasta”

Nuoret saivat maksaa laman.

Ikälu­okkako­htainen tulon­jakoti­las­to, jon­ka alku­perän olen selostanut edel­lisessä postauk­ses­sani ”Tulon­jaon kehi­tys ikälu­okkien sisäl­lä” sisältää myös ikälu­okkien medi­aani- ja keski­t­u­lot. Pienel­lä käsi­työl­lä laadin niistä kohort­tiko­htaiset aikasar­jat kohort­tien medi­aan­i­t­u­loista eri ikäis­inä. Oheinen kuva ker­too, mitä vuon­na 2008 puh­jen­nut lama vaikut­ti eri kohort­tien tulota­soon. Vuon­na 1975 syn­tynyt kohort­ti oli tuol­loin 33-vuo­tias ja oli siten pitkälti vaki­in­nut­tanut ase­mansa työ­markki­noil­la. Seu­raavien kohort­tien oli jo vähän vaikeampi päästä työ­markki­noille. Jat­ka lukemista “Nuoret sai­vat mak­saa laman.”

Työttömän oikeudesta sivutoimiseen yrittämiseen on säädettävä yksiselitteisesti

Osana työt­tömien aktivoin­tia hal­li­tus edel­lyt­tää, että työtön han­kkii yrit­täjänä tulo­ja 250 € kuus­sa. Tänään voimaan tulleen lain mukaan näin toim­imis­es­ta ei ran­gaista heti, mut­ta neljän kuukau­den kulut­tua se voi johtaa työt­tömyysko­r­vauk­sen menet­tämiseen kokon­aan, jon­ka jäl­keen on siis elet­tävä sil­lä 250 eurol­la kuus­sa. Ei kuitenkaan ker­ro­ta, mil­loin siitä ran­gais­taan ja mil­loin ei, vaan tämä jätetään yksit­täisen TE-toimis­ton hark­in­taan, eikä harkin­nan luva­ta nou­dat­ta­van samo­ja kri­teere­jä eri puolel­la maata.

Näin ei voi olla. Työt­tömiltä ei voi edel­lyt­tää täl­laista riskinot­toa. Lain pitää olla yksikäsit­teinen ja sama koko maas­sa, ellei erik­seen päätetä alueel­li­sista kokeiluista. Nyt tämä epä­var­muus ja kieltäy­tymien anta­mas­ta ennakkopäätök­siä on tosi­asialli­nen este työt­tömien pien­imuo­toisellekaan yritystoiminnalle

Ain­oa ohje, joka asi­as­ta annetaan, on tämä periaate:

Henkilön kat­so­taan työl­listyvän yrit­täjänä tai sitä vas­taaval­la taval­la omas­sa työssään pää­toimis­es­ti, jos toimin­nan vaa­ti­ma työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vas­taan­ot­tamiselle.” Jat­ka lukemista “Työt­tömän oikeud­es­ta sivu­toimiseen yrit­tämiseen on säädet­tävä yksiselitteisesti”

Mitä ajattelen työttömyysturvan aktiivimallista.

Hal­li­tus on iskenyt pahasti kirveen­sä kiveen työt­tömien aktivoin­ti­mallinsa kanssa. Se on herät­tänyt niin laa­jaa suut­tumus­ta, että sil­lä voi olla suuri vaiku­tus tule­vien eduskun­tavaalien tulok­si­in.

Ongel­ma, jota hal­li­tus yrit­tää kor­ja­ta, on kuitenkin olemassa.

Suomen talous on lop­ul­takin reip­paas­sa nousus­sa, mut­ta nousu saat­taa tyssätä nopeastikin työvoima­pu­laan samal­la, kun yli 300 000 ihmistä on työttömänä.

Joku kysyi, mitä järkeä tässä patis­telus­sa on nyt, kun täyt­tömien määrä vähe­nee itses­tään. Juuri nyt siinä on järkeä, jos koskaan.

Suo­ma­lainen työt­tömyys­tur­va­jär­jestelmä on todel­la pas­sivoi­va, jos sitä ver­taa Ruot­si­in tai Tan­skaan. Tääl­lä on aika help­po jäädä roikku­maan työt­tömyys­tur­van varaan. Tästä asi­as­ta on vähän vaikea puhua, kos­ka kun näin sanoo, syyl­listää kaikkia työt­tömiä ja eri­tyis­es­ti niitä, jot­ka oikeasti yrit­tävät päästä töi­hin, mut­ta eivät pääse. Täl­lä roikku­misel­la en tarkoi­ta, että kart­taisi työn saamista vaan sitä, että ei näe paljon vaivaa asian eteen ja lop­ul­ta luisuu pitkäaikaistyöt­tömyy­teen, jos­ta onkin sit­ten pitkä mat­ka töi­hin. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len työt­tömyys­tur­van aktiivimallista.”

Vaatimus robottiverosta perustuu väärinymmärrykseen

Vero­tus perus­tuu val­taos­altaan työn vero­tuk­seen. Vero­tu­lot rom­ah­ta­vat, kun robot­it kor­vaa­vat ihmistyön. On alet­ta­va verot­ta­maan robotteja.

Jok­seenkin näin muo­toil­lun vaa­timuk­sen on kuul­lut viime aikoina aika usein ja mon­elta tahol­ta. Aja­tus perus­tuu väärinymmärrykseen.

Robot­it ja automaa­tio yleen­sä merk­it­sevät työn tuot­tavu­u­den kasvua. Viimeisen sadan vuo­den aikana työn tuot­tavu­us on noin 15-ker­tais­tunut. Siis 14/15 muinais­es­ta työstä on kor­vat­tu koneil­la ja automaa­ti­ol­la, mut­ta sen seu­rauk­se­na veropo­h­ja on olen­nais­es­ti vahvis­tunut työn tuot­tavu­u­den nousun ansios­ta. Työn tuot­tavu­u­den nousu on nos­tanut palkko­ja. Työl­lisyys ei ole san­ot­tavasti kärsinyt, vaan on syn­tynyt uut­ta työtä, joten veropo­h­ja on paran­tunut val­tavasti. Jat­ka lukemista “Vaa­timus robot­tiveros­ta perus­tuu väärinymmärrykseen”

Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun automaa­tio, dig­i­tal­isaa­tio ja glob­al­isaa­tio ovat vähen­täneet suorit­ta­van työn määrää, on tilalle tul­lut vaa­ti­mat­tomampia töitä, jot­ka vaa­ti­vat tek­i­jöiltään korkeam­paa osaamista – sekä parem­paa koulu­tus­ta että henkilöko­htaisia avu­ja. Työvoiman koulu­tus­ta­so ei ole nous­sut samas­sa tahdis­sa ja sik­si vähän koulutet­tu­jen on vaikea saa­da töitä ja huip­pu­osaa­jista on pulaa.

Karkea jako neljään koulu­tus­ta­soon ei ker­ro kaikkea, kos­ka esimerkik­si joukko ”ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to” sisältää sekä työ­markki­noil­la hyvin halut­tu­ja alo­ja että sel­l­aisia, joi­ta on muka­va opiskel­la ja jot­ka anta­vat sisäistä ymmär­rystä maail­mas­sa, mut­ta eivät auta työn saamises­sa. Tarkem­pi jaot­telu koulu­tuk­sen suh­teen tuot­taisi vielä dra­maat­tisem­pia tulok­sia. Jat­ka lukemista “Osaamisvi­nouma ja rak­en­teelli­nen työttömyys”

Helsingin budjettineuvottelut: valkoinen savu nousi

Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät sopi­vat muu­tok­sista bud­jet­ti­in. Bud­jet­ti­in tulee 0,5 pros­ent­tiyk­sikön alen­nus kun­taveroon, siihen ei tule kiin­teistöveron koro­tus­ta. Meno­ja lisät­ti­in yhteen­sä 32 miljoon­al­la eurol­la. Nämä lisäyk­set tuli­vat muiden ryh­mien esi­tyk­ses­tä kom­pen­soimaan vero­jen alen­nus­ta. Tulo­jen pienen­e­misen kom­pen­soimises­sa meno­ja kas­vat­ta­mal­la on jonkin­lainen etumerkki­in liit­tyvä ongelma.

Ryh­mien neu­vot­teluis­sa oli varsin opti­misti­nen käsi­tys kun­tat­alouden kehi­tyk­ses­tä. Helsin­ki on saanut alku­vuon­na huo­mat­tavasti arvioitua enem­män vero­tu­lo­ja. Sekä tulovero että eri­tyis­es­ti yhteisövero ovat kasvaneet.

Yhteisöveron kasvu­un liit­tyy suuri ker­talu­on­toinen erä, jos­ta Helsin­gin Sanomat ker­toi tarkem­min tänään. Japani­lainen hold­ing-yhtiö on myynyt Super­cellin osakkei­ta Kiinaan ja kir­jan­nut siitä 3,5 mil­jardin euron myyn­tivoiton. Siitä tulee yhteisövero­ja noin 700 miljoon­aa euroa, jos­ta Helsin­gin osu­us on noin 200 miljoon­aa. Jat­ka lukemista “Helsin­gin bud­jet­tineu­vot­te­lut: valkoinen savu nousi”

Kiinteistöveron korotus suosisi nuoria ja vuokralla asuvia

Kiin­teistöveron koro­tus olisi kan­nat­tavaa niiden nuorten kannal­ta, jot­ka ovat vas­ta osta­mas­sa asun­toa, kos­ka se ei lisää hei­dän asumiskus­tan­nuk­si­aan, ja vuokral­la asu­vien kannal­ta, kos­ka kiin­teistöveron koro­tus ei vaiku­ta markki­navuokri­in mitään. Nämä molem­mat ryh­mät hyö­ty­i­sivät kun­nan saamista kiin­teistövero­tu­loista joko alen­tuneena kun­taverona tai paran­tuneina palveluina. Häviölle jäi­sivät asun­non nykyiset omis­ta­jat, kos­ka he eivät enää hyödy asun­to­jen arvon laskus­ta mut­ta joutu­vat mak­samaan korkeam­paa kiin­teistöveroa. Tässä on siis etur­i­s­tiri­ita sukupolvien välillä.

Val­tio ei pako­takaan Helsinkiä nos­ta­maan kiin­teistöveroa ja kun ei ole pakko, Helsin­ki ei nos­ta. Ei vaik­ka ekon­o­mistit ovat jok­seenkin yksimielisiä siitä, että kan­nat­taisi nos­taa, kos­ka kiin­teistövero on hai­ta­ton vero toisin kuin tulovero, jol­la on haitallisia vaiku­tuk­se­na työn­teon kannattavuuteen.

Kiin­teistöveroa ei halu­ta nos­taa, kos­ka asum­i­nen on Helsingis­sä muutenkin niin kallista.

Helsingis­sä säätelemät­tömässä asun­to­tuotan­nos­sa asun­to­jen hin­nat ja vuokrat määräy­htyvät markki­noil­la, mikä tarkoit­taa, että ne eivät ole kus­tan­nus­pe­rusteisia. Asun­not myy­dään ja vuokrataan sil­lä hin­nal­la kuin niistä saadaan, eikä tähän hin­taan vaiku­ta mitään se, kuin­ka paljon niistä on mak­set­tu. Jat­ka lukemista “Kiin­teistöveron koro­tus suo­sisi nuo­ria ja vuokral­la asuvia”