Kiinteistöveron korotus olisi kannattavaa niiden nuorten kannalta, jotka ovat vasta ostamassa asuntoa, koska se ei lisää heidän asumiskustannuksiaan, ja vuokralla asuvien kannalta, koska kiinteistöveron korotus ei vaikuta markkinavuokriin mitään. Nämä molemmat ryhmät hyötyisivät kunnan saamista kiinteistöverotuloista joko alentuneena kuntaverona tai parantuneina palveluina. Häviölle jäisivät asunnon nykyiset omistajat, koska he eivät enää hyödy asuntojen arvon laskusta mutta joutuvat maksamaan korkeampaa kiinteistöveroa. Tässä on siis eturistiriita sukupolvien välillä.
Valtio ei pakotakaan Helsinkiä nostamaan kiinteistöveroa ja kun ei ole pakko, Helsinki ei nosta. Ei vaikka ekonomistit ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että kannattaisi nostaa, koska kiinteistövero on haitaton vero toisin kuin tulovero, jolla on haitallisia vaikutuksena työnteon kannattavuuteen.
Kiinteistöveroa ei haluta nostaa, koska asuminen on Helsingissä muutenkin niin kallista.
Helsingissä säätelemättömässä asuntotuotannossa asuntojen hinnat ja vuokrat määräyhtyvät markkinoilla, mikä tarkoittaa, että ne eivät ole kustannusperusteisia. Asunnot myydään ja vuokrataan sillä hinnalla kuin niistä saadaan, eikä tähän hintaan vaikuta mitään se, kuinka paljon niistä on maksettu.
Kaupungin vuokra-asuntojen hinnat ovat kustannusperusteisia. Niihin kiinteistöveron korotus menisi sellaisenaan, jos niistä maksettaisiin kiinteistöveroa, mutta niistäpä ei makseta. Vuokratontilla oleva ei joudu maksamaan kiinteistöveroa tontista, koska ei sitä omista.
Asuntorakennukseen kohdistuva kiinteistövero vaikuttaa asumisen kustannuksiin, joten puhun vain yleisestä kiinteistöverosta, jota peritään tontin arvosta ja muista kuin asuinrakennuksista.
Jos asuntoon kohdistuvaa (tontin) kiinteistöveroa nostetaan 100 eurolla vuodessa, asunnon arvo laskee, koska asuntoa ostava ajattelee, paljonko hänen kannattaa asumisestaan kuukaudessa maksaa yhtiövastikkeena ja asuntolainan korkona. Arvon lasku on 100 euroa/p, jossa p on reaalikorko. Tämä reaalikorko on subjektiivinen oletus lähivuosien korkotasosta. Jos korko on 2 %, asunnon arvo laskee 5 000 eurolla. Se, joka on jo ostanut asunnon, joutuu maksamaan tuon 100 €/vuosi ilman, että hän hyötyisi tuosta asunnon arvon laskusta. Itse asiassa hän voi joutua kärsimään myös asunnonn arvon laskuista, jos hän on aikeissa myydä asunnon ja muuttaa ulkomaille. Jos hän on aikeissa vaihtaa asuntoa, uuden asunnon arvo on laskenut samassa suhteessa.
Joka on ostamassa asuntoa, asunnon hinta on alentunut, mutta yhtiövastike on noussut kiinteistöveron vuoksi. Nämä vaikutukset kumoavat toisena, joten hänen kannaltaan asumisen kustannus ei nouse.
Vuokramarkkinoilla kysyntä ja tarjonta määräävät vuokratason. Asunnoista kilpailevien vuokralaisten maksuhalukkuuteen kiinteistöveron nousu ei vaikuta mitään, joten asuntojen kysyntä ei muutu. Ei muutu tarjontakaan, koska vaikka nettovuokratuotto asunnosta pienenee kiinteistöveron verran, vastaavasti asunnon arvo laskee, joten tuottoprosentti pysyy (suunnilleen) samana. Kiinteistöveron korotuksella ei ole vaikutusta markkinavuokriin.
Hitas-asuntojen hinnat ovat kustannusperusteisia, mutta ne ovat vuokratonteilla, joten tontin arvoon kohdistuva kiinteistövero ei koske niitä. Samasta syystä kaupungin Ara-asuntojen vuokriin kiinteistöveron korotuksella ei ole mitään merkitystä.
Oletetaan, että kiinteistöveron korotus palautetaan kuntalaisille alentamalla kuntaveroa. Silloin kaikkien niiden asema paranee, joiden asumismenot eivät kasva, mutta kuntavero alenee. Näitä ovat siis asuntoa vasta ostavat, vuokralla asuvat ja vuokratontilla asuvat. Omalla tontilla olevan asunnon omistajat kärsivät, mutta hekin saavat osan menetyksestä takaisin kuntaveron alentumisen kautta.
Tässä ovat siis vuokralla tai vuokratontilla olevien edut vastakkain omalla tontilla olevien omistusasuntojen omistajien kanssa.
Häviäjiä ovat luonnollisesti myös yritykset, jotka joutuvat maksamaan toimitiloistaan enemmän kiinteistöveroa.
SDP toimii omalla tavallaan loogisesti vastustaessaan kiinteistöveroa, koska heidän ikääntyneessä kannattajakunnassa on runsaasti vanhoissa omakotitaloissa asuvia – tosin myös paljon vuokralla asuvia.
Kiinteistöveron mannekiiniksi otetaan aina rintamamiestalossa asuva köyhä leski, jolla ei ole varaa maksaa korotettua kiinteistöveroa. Kaupungin on kehitettävä järjestely, jossa se antaa lainaa kiinteistöveron maksuun. Lainaa ei tarvitsisi maksaa vanhuksen elinaikana, vaan se perittäisiin perikunnalta.
Edellä olevan perusteella olen sitä mieltä, että maapohjan kiinteistöveron korottaminen on järkevää ja se kannattaisi Helsingin tehdä ihan vapaaehtoisesti. Asuntorakennuksiin kohdistuvaa kiinteistöveroa ei kannata nostaa. Jos kiinteistöveroa nostetaan, voidaan kuntaveroa vastaavasti alentaa. Tämä olisi järkevää Helsingissä jo siksi, että palveluvaltainen talous kärsii korkeasta verokiilasta, joka alentaa taloudellista toimeliaisuutta.
Perin kummallinen on moneen kertaan toistettu asia, että kiinteistöveron korotus kohtelisi julmasti Uudellamaalla asuvia, koska kiinmteistöjen arvot ovat täällä niin korkeat, että veroa menisi paljon. Tulee siitä myös tuloja ja sekin koituu uusmaalaisten hyväksi. Esimerkiksi kuntaveron alennuksena.
Päin vastoin, koska asuntojen hinnat (siis maapohjan hinta) on noussut Helsingissä aivan tolkuttomaksi, on erittäin perusteltua kohtuullistaa hintoja kiinteistöveroa korottamalla. Sitä voisi korottaa asteittain ennalta ilmoitetussa tahdissa jopa huomattavasti.
Syy siihen, että kiinteistövero on niin epäsuosittu, lienee siinä, että se maksetaan rahalla, joka on joskus ollut tililläsi. Vastustus olisi paljon vähäisempää, jos kiinteistövero perittäisiin palkkatulojen veronpidätyksen yhteydessä.
= = = =
PS.
Asuntorakennusten kiinteistövero vaikuttaa vähän eri lailla. Se alentaa asuntojen arvoa samalla tavalla kuin tonttiin kohdistuva kiinteistövero, mutta samalla se alentaa asuntotuotannon kannattavuutta. Jos tämä vähentää tarjontaa, asumisesta tulee kalliimpaa. Siksi asuinrakennukseen kohdistuva kiinteistövero on selvästi huonompi kuin tonttiin kohdistuva kiinteistövero.
Helsingissä tosin tälläkään ei juuri nyt olisi vaikutusta, koska kaikki tontin rakennetaan, jotka vapautetaan rakennettavaksi, mutta naapurikunnissa asuntotuotarjonta saattaa vähentyä, mikä heijastuu myös Helsinkiin.
= = =
Katso myös Tuukka Saarimaan kirjoitus aiheesta.
Helsingissä pitää ryhtyä perimään kiinteistövero asuinrakennusten todellisen pinta-alan mukaan kaikkialla kaupungissa. Nykyisinhän suositaan monia vanhoja alueita (Töölö, Katajanokka jne) niin, että kaavan rakennusoikeutta on muutettu todellista rakennettua pinta-alaa pienemmäksi, vero kun perustuu rakennusoikeuden arvoon. Näin myös subventoidaan kantakaupungin (osan) asukkaita muiden kaupunkilaisten kustannuksella.
Tässä KariS on täysin oikeassa. Lakia kiinteistövertosta pitäisi tältä osin muuttaa. Helsinki alensa aikanaan kantakaupungin rakennusoikeuksia estääkseen arvotalojen purkamisen. Suilloin ei ollut mitään kiinteistöveroa.
okoomus on vallattu. Vuonna 2015 Ruotsista tuli vierailulle kaksikko, Borg ja Reinfeldt. He tulivat tunnetuksi siitä, että muuttivat Ruotsin kokoomuksen oikeistolaispuolueesta hymänitääriseksi urbaaniksi moraalipuolueeksi. Kokoomus alkoi kannattaa veronkorotuksia Ruotsissa. Borg sanoi olevansa sosiaalidemorkaatti joka ajaa sosiaalidemokratiaa kokoomuksessa koska siihen on siellä nykyään paremmat eväät. 2015 myös Vartiainen tuli kokoomukseen Ruotsista. Vartiainen on kuvaillut myös itseään demariksi, joka tekee demaripolitiikkaa kokoomuksessa. Nykykokoomus on sosiaalidemokraattien ja naisten symbioosi.
Mikä on kokoomuksen tavoite?Kokoomus nostaa erityisesti kiinteistöveroa, koska sitä ei voi paeta. Vartiaisen ja kokoomuksen tavoite on se, että he tekevät asumisesta kiinteistöverolla niin kallista, että on pakko tehdä paljon töitä että asumiskulut saa maksettua. Työntekoa taas verotetaan isolla prosentilla ja tulot jaetaan. Tätä kokoomus sanoo työlinjaksi, asumisesta tehdään helvetin kallista ja verotus nostetaan tappiin. Naisia taas kokoomuksesa viehättää se, että kiinteistöveroilla heille luodaan julkiselle sektorille korkeapalkkaisia työpaikkoja.
Miehille tässä mallissa jää maksajan rooli. Miehet ovat vientisektorilla tekemässä pitkäää päivää epävarmoissa työsuhteissa. Kiinteistöverolla taas rahoitetaan naisten korkeat palkat. Maanpuolustus toki on miesten velvollisuus ilman palkkaa.
On aika karua, että moni luulee kokoomusta oikeistopuolueeksi. Vartaisen mukaan kokoomus tekee vasemmistolaista politiikkaa oikeistolaisilla menetelmillä. Tässä on siis Suomen johtava porvaripuolue. Kokoomus on hymänitäärinen urbaani moraalipuolue, joka verottaa miehiä ja luo naisille julkisia työpaikkoja. Pitipä sekin päivä nähdä, että kokoomuksesta tulee sosialistipuole, avoimet rajat ja verot tappiin.Suosittelisin miettimään, kannattaako sitä kokoomusta äänestää.
tässä vielä pitkä yli neljänkymmenen minuutin video samasta aiheesta:
https://www.youtube.com/watch?v=FttWsRUyZ7w
Kohteleeko maapohjan kiinteistövero tasapuolisesti eri kokoisilla tonteilla asuvia, jos tonttien rakennusoikeus on sama?
Historiallisista syistä ja kunnan toimista johtuen tonttien pinta-aloissa voi olla isojakin eroja, tonttien arvojen (myyntihinta) ollessa käytännössä kuitenkin melkoisen lähellä toisiaan.
Toinen kysymys. Putoaako rakentamattoman tonttimaan hinta todellisuudessa laskelmasi mukaan vai jääkö myyjä mahdollisesti odottamaan, jolloin tarjonnan väheneminen johtaa hintojen nousuun. Eikö esim. asuntokaupoissa ostohinnan ole todettu vaikuttavan myyntihintoihin, vaikka ei pitäisi.
Loppupelissä veron korotus ei paranna nuorten asemaa vaan vain huonontaa eläkeläisten ja yritysten asemaa. Vain nuorten suhteellinen asema paranee.
Todellisuudessa seurauksena on, että uudisrakentaminen, eläkeläisten asuminen ja yritysten uudet toimipaikat suuntautuvat pois Helsingistä. Esimerkiksi Tallinnaan ja vieläkin eteläisempiin maihin.
Kun kiinteistön veroa nostetaan kiinteistön arvo alenee ja seurauksena veropohja häviää pois alta. Korotusten jatkuessa jossakin kohden on piste, jolloin veron edelleen nostaminen alentaa verokertymää.
”Kiinteistöveron mannekiiniksi otetaan aina rintamamiestalossa asuva köyhä leski, jolla ei ole varaa maksaa korotettua kiinteistöveroa. Kaupungin on keitettävä järjestely, jossa se antaa lainaa kiinteistöverton maksuun. Lainaa ei tarvitsisi maksaa vanhuksen elinaikana vaan se perittäisiin perikunnalta.”
Miksi asiaan pitäisi kehittää kunnallinen lainajärjestely? Voimassa olevan lain mukaan kiinteistöveroonkin voi nykyisin hakea huojennuksen tai vapautuksen esimerkiksi sairauden, työttömyyden, elatusvelvollisuuden tai muun erityisen syyn takia. Harva vähemmän kouluja käynyt tuosta mahdollisuudesta taitaa tosin tietää. Ohjeet vapautuksen hakuun löytyvät tästä: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/maksaminen/maksuvaikeudet/verosta_vapauttaminen_veronhuojennu/
Lisäksi kiinteistövero on toimeentulotuessa täysimääräisesti huomioitava menoerä. Rintamamiestalossa asuva köyhä leski, jolla ei ole varaa maksaa kiinteistöveroa, saa muiden välttämättömien asumismenojen tapaan myös kiinteistöveron huomioiduksi toimeentulotuen laskelmassa – jos hänellä ei ole muuta omaisuutta kuin rintamamiestalonsa ja sen irtaimisto (asuntoa, jossa asuu ei huomioida toimeentulotuessa varallisuutena). Jos köyhä leski on toimeentulotuen saaja, ja kiinteistövero nousee, nousee myös toimeentulotuki kiinteistöveron korotuksen verran.
En tiedä miten vuokranantajani on toiminut, mutta aina kun yhtiövastikkeeseen on tullut korotus, niin vuokra on noussut sen verran, että tuottoprosentti pysyy samana. Ehkä kiinteistöveron korotus ei sitten katetta pienennä tai jotain.
Vuyokranantajasi on näköjään ollut aika jalomielinen, koska on ootanut sinulta markkinavuokrtaa alempaa vuokraa. Jos vuokra olisi markkinatasossa, ei kulujen nousua voisi siihen noin vain lisätä.
Tässä kirjoituksessa on kyllä harvinaisen paljon reaalimaailman ulkopuolista tuubaa. Poimin pari kikkaretta.
1. ”Kiinteistöveron korotuksella ei ole vaikutusta markkinavuokriin.”
Kuvitellaan, että asunnon nettovuokra on nyt 500 euroa/kk hoitovastike (sis. nykyinen k-vero) vähennettynä. Jos asuntoon kohdistuvaa k-veroa korotetaan (kuten blogisti näyttää haluavan) rajusti vaikka 250 euroa/kk, jolloin asunnon nettotuotto olisi puolet aiemmasta. Eikö tässä tilanteessa vuokranantaja korottaisi vuokraa lainkaan, vaan tyytyisi valtavaan asunnon arvon pudotukseen? Mistä reaalimaailmasta tällainen kuvitelma on?
Vapailla markkinoilla (eli todellisuudessa filosofian laitoksen ulkopuolella) k-veron korotus siirtyisi vuokriin sekä asunnon arvoon, siis molempiin ihan samoin kuin kaikki muutkin asuntoon liittyvät kulut. Kumpaan enemmän riippuu mm. asunnon sijaintipaikan kysyntä/tarjontatilanteesta. Kallion ja muun ratikkakaupungin vuokrayksiömarkkinoilla enemmässä määrin vuokriin.
Jos teoretisoidaan, niin voitaisiinko kiinteistöverotusta (kuten blogisti näyttää haluavan) rajusti kiristämällä painaa asuntojen hinta jopa alle rakentamiskustannusten? Mitä tapahtuisi uudisrakentamiselle ja koko kansantaloudelle? Kirjoituksen väitettä ei mielestäni ole mietitty ihan loppuun asti.
Asuntosijoittajalle kiinteistövero on verotuksessa vähennettävä kulu. Eli verottaja maksaisi itse 30-34% asuntosijoittajien kiinteistöveron korotuksesta.
2. ”Asunnoista kilpailevien vuokralaisten maksuhalukkuuteen kiinteistöveron nousu ei vaikuta mitään, joten asuntojen kysyntä ei muutu. Ei muutu tarjontakaan…”
Kirjoituksessa oletetaan, että k-veron korotus laskisi siis asuntojen hintoja, ei nostaisi vuokria. Vain tutkijankammiossa voi olettaa ettei hintojen lasku vaikuttaisi sekä omistus- että vuokra-asuntojen kysyntään ja tarjontaan. Juuri nyt on markkinalla luonnottoman alhaisten korkojen takia erittäin paljon suurella velalla vivutettuja asuntosijoittajia. Heti kun reippaasta k-veron korotuksesta ilmoitettaisiin, niin nämä lähtisivät paniikkimyymään asuntojaan (ja irtisanomaan vuokrasopimuksia). Samoin tekisi moni omassa asunnossa asuva pyrkien siirtymään laskumarkkinan ajaksi vuokrakämppään. Vuokrakysyntä taas kasvaisi rajusti nostaen vuokria.
Hoplaa! Asuntojen hinnat saataisiin laskuun!!! Eli asuntomarkkina saataisiin mukavasti sekaisin. Siihen kun yhdistyisi varmasti tuleva korkojen nousu, niin kasassa olisi eväät 90-luvun alun 50%:n hintojen laskuun.
——–
Ja on pakko vielä kysyä että mihin hittoon vaikkapa Helsingin kaupunki tarvitsee lisäverotuloja? Rahaa tulee jo nyt liikaa ja (halpoja/ilmais-) palveluja tarjotaan ylettömästi. Halutaanko lisää sosialismia, jopa kommunismia? Vai onko taustalla se, että poliitikot tarvitsevat aina vaan ja loputtomasti lisärahaa käyttöönsä, jolla sitten ostaa ääniä ja kannatusta seuraavissa vaaleissa?
Mistä tämä 250 €/kk kiinteistövero tuli? Sellainen olisi suorastaan konfiskatorinen, koska se muuttaisi tontin arvon negatiiviseksi. Ainoa luku, joka kirjoituksessa oli, oli 100 €/vuosi. Muuten kyllä aika rohkeasti toteat, että mielestäsi koko taloustiede on väärässä.
Kiinteistövero olisi tehokas keino ohjata kohti pienempää asumisen ympäristökuormaa. Asuminen on liikkumisen ja syömisen ohella yksi kolmesta suuresta ympäristön kuormitukseen vaikuttavasta tekijästä. Ylimääräisten neliöiden rakentaminen, ylläpitäminen ja lämmittäminen erityisesti kylmässä pohjolassa ei ole järkevää saatikka tarpeellista. Kaupungissa olevat parisataaneliöiset omakotitalot suurilla tonteilla ja kahden auton talleilla ovat suoranainen ympäristörikos. Jos kaupunki haluaa ilmastoneutraaliksi lähivuosikymmeninä, kiinteistöveron merkittävä nosto olisi yksi tärkeimmistä työkaluista. Mutta sitä ei tietenkään haluta toteuttaa. On niin mukava jatkaa ylikulutusta entiseen malliin.
Koti-isä,
Jos luit artikkelini, kiinteistövero ei ohjaa pienempiin asuntoihin, koska se ei tee asumisesta kalliimpaa.
Moni yksityinen vuokranantaja ei peri sitä vuokraa, minkä markkinoilta olisi mahdollisuuksia saada. Tutkitusti on todettu, että korotukset esim. laahaavat jäljessä. Erityisesti näissä tapauksissa hoitovastikkeen korotus aiheuttaa nostopaineen. Tämä nähdäkseni on tässä ainakin jäänyt huomiotta.
Verotuloja tarvitaan siihen, että veroja voidaan alentaa.
Kiinteistövero on monin verroin parempi vero kuin tulovero sen kannustinvaikutusten vuoksi. Ideaalitilanteessa kunnallisvero voisi olla lähellä nollaa.
Kiinteistövero myös helpottaa investointien tekemistä, kun maan arvoa nostavat investoinnit nostavat automaattisesti myös verotuottoa. Esimerkiksi uusia raideyhteyksiä voisi rakentaa jo rakennetuille alueille, kun investointien rahoitus ei olisi pelkästään uusien kaavoitettujen alueiden maanmyyntitulojen varassa. Samoin yksityisessä omistuksessa olevien maiden kaavoittaminen olisi helpompaa, kun yksityisille koituvat pikavoitot eivät olisi niin suuria, ja toisaalta kaavoituksesta kaupungille koituvat investointikustannukset saataisiin katettua selkeästi verotuloilla erilaisten vaikeasti määriteltävien ja muutenkin kyseenalaisten kaavoitusmaksujen sijaan.
Suomessa sellainen uusliberalismin versio, jossa kannatetaan matalaa ansiotulojen verotusta, mutta hyväksytään korkea kiinteistövero, ei menesty vaaleissa, koska Suomessa varakkaat ovat hyvin usein myös maanomistajia. Tuollainen ohjelma jää vaille mielekästä kohderyhmää. Tilanne on erilainen tiheästi asutuissa maissa, joissa kiinteä maaomaisuus on niukka resurssi.
En itse usko, että verorahoitteista julkista koulutusta kaikilla koulutusasteilla, kattavaa terveydenhoitoa ja korkeatasoisia eläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmiä on mahdollista ylläpitää ilman kireää ansiotuloverotuksen progressiota ja korkeaa kulutusverotusta. Nämä ovat valtion talousarviossa ylivoimaisesti tärkeimmät verolajit euromääräisesti, kiinteistö- ja perintöverojen ollessa näpertelyä.
250€ ei tietenkään ole todellisuutta, vaan käytetty havainnollistamaan k-veron (ja muiden asumiskustannusten) vaikutuksen suuntaan vuokriin. Eli pienemmätkin korotukset vaikuttavat samaan suuntaan.
Eikös viimeisin talouden Nobel mennyt juuri tutkijalle, joka kumoaa nämä teoreettiset ceteris paribus -oletuksin tehdyt johtopäätökset, tuoden käyttäytymistieteellistä ajattelua eli reaalimaailmaa taloustieteeseen. Eli minun näkemykseni mukaan taloustiede on väärässä jos se väittää ettei k-veron ja muiden asumiskustannusten nousu ainakin osittain siirtyisi vuokriin. Toki monista muista kysyntään/tarjontaan ym. vaikuttavista tekijöistä riippuen.
Käsittääkseni valtaosa taloustieteilijöistä, aivan vasenta laitaa lukuunottamatta, ovat sitä mieltä, että julkinen sektori on Suomessa jo nykyisellään liian suuri ja ikääntyvän väestön myötä tulevaisuudessa vielä paljon suurempi. Kiinteistöveron korottaminen lisäpalvelujen rahoittamiseksi olisi taas askel väärään suuntaan.
Jos asuntojen hintoja ja vuokria halutaan alaspäin niin lopettakaa ylenmäärinen asumisen tukeminen verovaroilla. Päätösvalta on siinä asiassa poliitikoilla, myös Helsingissä.
Toki ymmärrän, että jos otsikon ”Kiinteistöveron korotus suosisi nuoria ja vuokralla asuvia” väite pitäisi paikkansa, olisi tämä kuumottava vaalitäky helsinkiläiselle Vihreiden edustajalle vaikkapa seuraaviin vaaleihin. Sitähän politiikka näyttää liian paljon olevan, eli etujen jakamista omille äänestäjille. Ei Kepun toimintaa kummempaa.
Eikö tällä blogilla ihan äskettäin esitetty, että valtio osaa kyllä ulosmitata tämän kuntaveron alennusvaran muuhun maahan valtionosuusjärjestelmää tai jotain muuta vastaavaa säätämällä? Jättäen siis tällaiselle keski-ikäiselle Helsinkiläiselle asunnonomistajalle sen kalliilla ostetun kämpän (monien tai useimpien kohdalle myös aika isot velat), sen korkean kiinteistöveron ja yhä edelleen ne kuntaverotkin.
?
Taloustieteellinen näkemys siitä, että kiinteistöveroa ei voi vyöryttää vuokralaisen maksettavaksi, perustuu oletukseen toimivista markkinoista.
Mistä on päässyt syntymään näkemys, että Helsingin (vuokra-)asuntomarkkinat olisivat toimivat?
Tarjonta varsinkin kantakaupungissa on niukkaa ja vuokralaisella on suuri vastus muuttaa, koska riski uuden sopivan asunnon löytymisestä on merkittävä. Siis sen lisäksi, että muuttaminen ei ole kivaa ja sekä asunnon etsimisessä ja muuttamisessa on vaivansa. Helpompi niellä vuokrankorotukset, jos vain tulot riittävät, ja jäädä mieluisaan asuntoon mieluisalla sijainnilla asumaan.
Toisaalta varsinkin yksityisistä asuntosijoittajista suuri osa pelaa aika pienillä marginaaleilla, asunnon arvonnousun varaan lasketaan paljon ja paine siirtää kaikki ylimääräiset kustannukset vuokralaiselle on suuri. Voisi väittää, että kevyttä kuplaantumista ja varmasti olisikin, jos muuttoliike Helsingin seudulle ei olisi tällä hetkellä niin vauhdikasta ja tarjoaisi tukea sijoittajien etunojalle.
Tietysti voi viisastella, että näillä aineksilla vuokrat nousevat jatkossa vääjäämättä kuitenkin, se ei riipu kiinteistöveron korotuksista. Varmasti nousevatkin, mutta kyllä juuri tähän hetkeen ajoitettu kiinteistöveron korotus olisi omiaan kiihdyttämään vuokrien nousua.
Kai vuokrasopimuksessasi on korotusehto, kuten julkinen indeksi, jonka mukaan vuokrataso tarkistetaan kerran vuodessa? Lain mukaan ehto on oltava kirjattuna sopimukseen, muuten ei voi korottaa ainakaan ”sopimuksen perusteella”.
Yleensä ottaen, yhtiövastikkeen, kiinteistöveron tms. muutos ei heti vaikuta olemassaolevan vuokralaisen vuokratasoon vaan uusiin vuokrasuhteisiin. Ellei ole keksitty sopimukseen laskentatapaa, joka ottaa nämä huomioon tai jollei vuokranantaja ryhdy kiristämään.
Miksi tämän täytyisi olla anteliaisuutta (se voi toki olla sitäkin)? Jos vuokranantaja haluaa varmistaa tietyn summan tasaisen tienaamisen, hän voi pitää vuokraa markkinatasoa alempana sitoakseen luotettavana pitämänsä vuokralaisen aloilleen. Veron kohotessa vuokraa täytyy nostaa, jotta vuokranantaja saisi elämiseen tarvitsemansa summan. Hän tienaa enemmän, mutta saattaa joutua metsästämään uusia vuokralaisia (kustannus), jotka saattavat olla epäluotettavia. Asunnon arvo laskee (strategia ei ole enää mahdollinen) vaikka vuokra kohoaakin.
Ei tässä ole kysymys jalomielisyydestä vaan hyvästä vuokrasuhteesta. Vuokraisäntä asuntoa vuokratessani halusi maksukykyisen ja _pitkäaikaisen_ vuokralaisen. Yksi vuokraisäntien suurimmista peloista on saada huono vuokralainen, joka lipsuu vuokranmaksuissa tai käy vain pyörähtämässä asunnossa (alle vuosi). Nyt kun lähtee 14. vuosi, niin aika hyvin on suhde toiminut.
Kuten on olemassa nakkeja ja talousnakkeja, on olemassa tiedettä ja taloustiedettä. Kyllä tämä tiedetään mm. Aalto-opistossa.
Oletko perehtynyt tämänvuotiseen talouden nobelistiin. Käsityksesi taloustieteestä on totemistinen. Tabu ja toteemi!
Saako peukutukset takaisin.
Taloustieteen Nobelin sai tänä vuonna heppu, jonka keskeinen löydös on, että rationaalisuus ei ohjaa valintoja niin paljon kuin kuvitellaan. Tämä pätee myös asunnon hankintaan. Asunnon hintalappu ohjaa ostossa paljon enemmän kuin asumiskustannukset. Osmon malli ei ota psykologiaa huomioon.
Ja muutenkin poliitikkojen tarmon soisi kohdistuvan siihen miten julkisen sektorin tehtäviä tehostetaan ja vähennetään, eikä siihen mitä uusia veronkorotuksia keksitään.
Taloustieteelle eu edes Ole nobelia.se ei ole tiedettä
Omaisuuden konfiskointi ei ainakaan pitäisi olla oikeistolaista politiikkaa.
>>Kaupungin vuokra-asuntojen hinnat ovat kustannusperusteisia. Niihin kiinteistöveron korotus menisi sellaisenaan, jos niistä maksettaisiin kiinteistöveroa, mutta niistäpä ei makseta.
Kuitenkin Helsingin Kaupungin Asunnot Oy perustelee vuokrankorotuskirjeessään korotuksen kiinteistöveron nousulla. Tämä lienee pelkkää ”psyykkausta”: on vain keksitty joku hyvältä kuullostava (mutta valheellinen) perustelu vuokrankorotukselle?
Soininvaara: ”Asuntorakennuksiin kohdistuvaa kiinteistöveroa ei kannata nostaa.”
Eikö post scriptumisi perusteella sitäkin kannattaisi nostaa ainakin Helsingissä?
Helsingissä on suuri osa omistustaloista kaupungin vuokratonteilla, niitä ei kiinteistöveron korotus koskisi. Sen sijaan, näiden omistusasuntojen hinta nousisi samalla mekanismilla millä omatonttisten asuntojen hinnat laskisi. Seuraavaksi huomattaisiin mikä epäkohta tuossa on, ja korjattaisiin se sopivalla tontinvuokrakorotuksella.
Tästä voinee loogisesti johtaa, että koska Suomessa on yksi maailman korkeimmista verotuksista niin kohta saamme tänne maailman alhaisimman verotuksen.
Viime vuosien valossa on kyllä turha kuvitella, että vaikkapa kuntaveroa yleisesti alennettaisiin jos kiinteistöveroa huomattavasti korotettaisiin. Byrokratia ja poliitikot ovat mestareita käyttämään kaiken verokertymän ja enemmänkin (=kiinteistöveron korotus) jos siihen annetaan tilaisuus. Vaalit on nykyään melkein joka vuosi (kunta, eduskunta, maakunta) ja kaikissa pitää antaa lupauksia äänestäjien palveluiden parantamisesta. Piikki on Suomessakin auki kun impotentti-EU antaa jäsentensä jatkaa holtitonta velkaantumista.
En sinällään vastusta verotuksen rakenteellisia muutoksia, mutta en usko verotuksen kevenemiseen rakennemuutosten myötä, kävisi päinvastoin.
Ei ole olemassa mitään eksaktia vuokrien markkinatasoa. Eikä talousteoreetikkojen rakastamia täydellisiä asuntomarkkinoita, joissa osapuolet tekevät vain rationaalisia päätöksiä.
Kaupunginosa, tarkempi sijainti, kunto, remonttitarve, ilmansuunnat, kerros, melu ja muut haitat, ikkunanäkymät ymym. Aika hankala on löytää kaikilta ominaisuuksiltaan edes kahta täsmälleen samanlaista asuntoa. Toiseksi asunnosta (ja kunnasta) poismuuttamista estää lukuisat kitkatekijät (lasten koulut, kaveripiiri, työmatkat, mukavat naapurit, muuttovaiva jne), joten todella harva edes harkitsee muuttamista jos vuokranantaja nostaa vaikka 5 % vuokraa kiinteistöveron nousun myötä. Näihin kitkatekijöihin nojautuen kunnat nostavat asumisen kustannuksia jatkuvasti.
Kiinteistövero tekee oikeassa elämässä asumisesta kalliimpaa. Helsingin kaupungin arvoisat päättäjät ovat omilla päätöksillään (valtion hyvällä avustuksella) nimenomaan tehnyt asumisesta niin kallista kuin se nyt on.
Taloyhtiöiden juoksevista kuluista yli puolet on kaupungin päätöksiä (kaukolämpö, vesi, sähkö, kiinteistövero, jätehuolto). Nämä kaikki vaikuttavat asumisen hintaan. Esim. Helen on vuosikymmeniä piiloverottanut asukkaita satoja miljoonia vuodessa tulouttaen rahat kaupungin kassaan. Pääkaupungin vesilaitokset yhdistettiin äsken ja näin helsinkiläiset saatiin maksamaan Espoon investointeja. Mm. kaavoitusmonopolista ja rakennusmääräyksistä ja niiden vaikutuksesta asumisen hintaan ei tarvinne enempää sanoa.
On höpsisteoriaa ja käytännölle vierasta väittää, että vaikkapa k-veron nosto ei nosta asumiskustannuksia. Kannattaa pohtia vaikka mitä se tarkoittaa omistusasunnossaan asuvan kassavirran kannalta. Useimmilla veron nosto on suoraan pois kulutuksesta.
Vapailla markkinoilla vuokra ei määräydy sen mukaan, mihin vuokranantaja tyytyy, vaan oletus on, että vuokranantaja ottaa suurimman mahdollisen tuoton ja vuokran määrää ksyntyä ja tarjonta. Koska kiinteistövero ei nosta asuntojen kysyntää eikä laske tarjontaa (ainakaan lyhyellä aikavälillä eikä pitkälläkään, jos tarjontaa rajoittaa kaavoitus), ei se myöskään nosta vuokria.
Asunnon hinta laskee samassa suhteessa kuin vuokratuotto, jolloin vuokranantajan tuottoprosentti pysyy samana (mutta valmiiksi vuokra-asuntoja omistavat kärsivät kertaluontoisen tappion asunnon arvonalenemana).
Mistä syntyy käsitys, että pitkäaikaisen ja turvallisen vuokrasuhteen suosiminen korkeamman mutta epävarmemman tuoton sijaan ei olisi täsmälleen sama asia kuin markkinavuokra? Kyllä vuokranantaja edelleen perii täsmälleen niin korkeaa vuokraa kuin pystyy, kunhan riskitaso pysyy hänen itse määrittelemällään tasolla.
”Kiinteistöveron korotuksella ei ole vaikutusta markkinavuokriin.”
Niin, ja oikeassa markkinataloudessa vuokra määräytyisikin markkinoiden mukaan, vaan sellaisessa emme elä (tuet).
Keskiverto persaukinen perinnöksi velattoman neukkukuution saanut vuokranantaja (näitä riittää) pyrkii maksimoimaan oman voittonsa, kunnes neukkukuutio puretaan (toivottavasti räjäyttämällä). Eivät he haaveile tuon roskaläjän myymisestä, joten heille sen arvo asuntomarkkinoilla on yhtä tyhjän kanssa.
Jos asunnon omistaja ei välitä asuntonsa arvosta, niin hän kuitenkin välittää siitä, että mitä jää viivan päälle, joten kaikkien asunnon kulujen kasvaminen näkyy vuokrassa.
Eipä tietenkään, mutta seuraapa Liberaalipuolueen aktiivien kirjoituksia.
Osmo, malleilla tehtävä tiede tekee aina yksinkertaistuksia, se kuuluu sen luonteeseen. Mallintajan ja mallien käyttäjän pitää tuntea mallinsa, eikä soveltaa niitä itsepäisesti todellisiin ongelmiin, jotka ovat usein monimutkaisempia kuin mallinnuksen olettamukset. Niin tässäkin.
Jos kiinteistöveroa korotetaan ja yhtiövastiketta sen seurauksena, on se kuin ilmoitus kaikille vuokranantajille, että nyt on syy ja lupa nostaa vuokria. Mainostamasi ”markkinavuokra” nousee. Tämän on moni kommentoija jo edellä todennut.
Muuten, kyllä ne vuokrat ovat ns. vapailla markkinoillakin osittain kustannusperusteisia.
Kiinteistövero ei vaikuta vuokriin, jotka määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella. Tuo on väärä lähtöolettama että vuokranantajat jotenkin ”siirtävät kulut vuokriin”.
Oletetaan että kerrostaloasuntoon iskee vesivahinko tai tulipalo, jonka korjauksen kuluja vuokranantaja joutuu maksamaan noin 300€/kk. Voiko vuokranantaja korottaa tämän kustannuksen takia vuokraa 300€ kuukaudessa? Ei voi. Sama pätee kiinteistöveroon.
”ovat suoranainen ympäristörikos”
No mutta nytpä tunnenkin piston sydämessäni ja myyn talon heti & muutan takaisin Kallioon koirankoppiin. Tai sitten en 😀
PS. Keneen muuten luulet Iskä tuon jatkuvan paasaamisesi vaikuttavan ja millä tavoin?
Tuotantokustannuksilla on väliä. Vuokra-asunnon omistaja on tässä palvelun (= asumispalvelu) tuottaja ja hänen tuotantokustannuksiaan ovat kiinteistöveron lisäksi mm. kaukolämpö, korjaukset, huolto, siivous, isännöinti jne.
Jos verottaja päättää korottaa minkä tahansa tuotteen tai palvelun tuotantokustannuksia, niin vähänkin pitemmällä aikavälillä tuottaja siirtää nousseet kustannukset tuotteen tai palvelun hintaan, toki markkinatilanteen mahdollistamassa määrin.
Asunto on Suomessa välttämättömyyshyödyke ja ainakin pääkaupunkiseudulla niukka, vaikka sielläkin alueellista vaihtelua toki on. Ilman autoakin tulee toimeen mutta ei ilman asuntoa.
Vuokran määrä on osapuolten välinen sopimusasia. Mikään ei estä ottamasta vuokrasopimukseen määräystä, jolla hoitovastikkeen (sisältäen kiinteistöveron) nousu siirretään suoraan vuokraan. Tällaisen ehdon lisäksi voi vuokra olla sidottu vaikka elinkustannusindeksiin tai sopia esim. lisäksi vähintään 2 %:n vuosikorotuksesta.
Nouseva kiinteistövero on taatusti hyväksyttävä peruste vuokran korotukselle. Vuokralaisella taas on oikeus irtisanoa sopimuksensa jos vuokran korotus ei maistu ja hakeutua muualle asumaan.
Tältä pohjalta toistan, että kiinteistöveron huomattava korottaminen (kuten blogisti taitaa esittää) johtaisi ajan kanssa vuokrien nousuun erityisesti niillä alueilla, joissa vuokra-asuntojen kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Ei liene vaikeaa oivaltaa, että Helsingissä Vihreiden aivan keskeisillä kannatusalueilla (mm. Kallio) korotuspaineet olisivat suurimmillaan. Vaikeammilla asuntomarkkina-alueilla, joilla vuokranantaja ei pysty kohonneita kustannuksiaan siirtämään vuokriin ja joissa asuntojen hinnat ovat jo nyt laskussa, johtaisi k-veron huomattava korotus entistä syvempään asuntojen hintojen laskuun.
Sotket asioita. Jos mainitsemasi tulipalo toteutuu ja asunto rakennetaan samantasoiseksi takaisin niin silloin ei perustetta vuokrankorotukselle ole. Sen sijaan jos putkiremontin myötä kylppäriin tulee uutena varusteena vaikkapa suihku, lattialämmitys ja asuntoon muuta mukavaa nykyaikaista, niin peruste vuokran merkittävällekin korotukselle on olemassa.
Toki pitää ensin lukea mitä vuokrasopimuksessa on sovittu vuokran korottamisesta ja toimia sen mukaan.
Jos sitten vaikkapa mittavan remontin myötä asunnon vuokra-arvo kohoaa merkittävästi, niin korotukset voivat olla suuriakin eli jopa yli 15 %. Eli asunnon tason noston myötä siitä saa vaatia vastaavanlaisten asuntojen eli käypää vuokraa. Asiasta pitää neuvotella vuokralaisen kanssa ja jos sopua ei löydy, niin vuokranantajalla on sopimuksen irtisanomiselle peruste olemassa. Ja vuokralainen etsii toisen asunnon.
Kulujen siirtämisen osalta viittaan edelliseen kommenttiini.
Suomessa kaikkia veroja tulisi laskea, tämä vaikuttaisi eniten ihmisten hyvinvointiin ja saataisiin poliitikkojen puuhasteluun jotain rotia ja prioriteettejä.
Mutta tämähän ei ole mahdollista, julkea sektori vaatii aina enemmän rahaa, kunnes konkurssi korjaa
Jos blogia selaa hieman alaspäin niin siellä vastustetaan sitä kuntaveron laskemista joka taas tässä kirjoituksessa esiintyi kansalaisen hyötynä.
Eli ns. klassinen bait and switch taas. Uskoo ken tahtoo.
Minusta tässä on kaksi selkeää vaihtoehtoa: joko veron korottamiseen kriittisesti suhtautuvat kommentoijat ovat oikeassa ja kiinteistövero näkyy vuokratasossa tai sitten ei. Kiinteistöveron ollessa julkisesti säädetty ja vuokratasonkin ollessa tarkkailussa lienee helppo löytää tilastot siitä, että miten vuokrataso on käyttäytynyt parin vuoden sisällä kiinteistöveron noustessa. Suosittelisinkin Osmolle, että kaivaisi nämä tilastot alan ammattilaisena ja laittaisi vielä blogauksen siitä niin loppuisi tämäkin vääntö.
Pikaisen googlauksen perusteella kiinteistöveroja on korotettu isoista kasvukeskuksista ainakin Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa (0,20 -> 0,22 1999) ja Tampereella (0,20 -> 0,30 1998). Näistä erityisesti Tampereen korotus on niin suuri ja se on tapahtunut niin hyvä tovi sitten, että sen pitkän tähtäimen vaikutukset pitäisi olla tunnistettavissa. Valitettavasti tilastoja Tampereen asuntojen vuokrahinnoista ei löytynyt ainakaan julkisesti ilmaiseksi saatavilla olevista tiedoista.
Pitäisi löytää jokseenkin samanlaiset kunnat, joissa toisessa kiinteistöveroa on nostettu ja toisessa ei. Tällaisia vertailuja on tehty Yhdysvalloissa. Katso artikkelin lopussa ollut linkki Tuukka Saarimaan kirjoitukseen.
Logiikkasi ontuu. Jos vero kohdistuisi vain yhteen asuntoon niin vuokraa ei voisi korottaa, koska vuokralaisella olisi vaihtoehtoja. Kun vero kohdistuu kaikkiin asuntoihin on seurauksena vuokratason kohoaminen.
Jos vuokralaiset äänestävät jaloillaan Vantaan puolelle menevät vuokrakämpät myyntiin omistusasunnoiksi ja vuokrataso nousee entisestään.
Asiaa pitää katsoa koko asuntomarkkinan näkökulmasta. Eli mitä tekee ommistusasujat?
Jos omistusasujat kuitenkin maksaisivat veronkorotuksen jälkeen nykyistä vähemmän asunnoista (mikä olisi järkevää), mutta vuokranantajat nostaisivat vuokria, tarkoittaisi se suhteellisen vuokratuoton kasvua. Eli vuokranantajia tulisi rajusti lisää markkinoille kunnes kysyntä ja tarjonta kohtaisivat uudella, alhaisemmalla tasolla.
Suurin riski vuokrien nousemiseksi onkin juuri siinä, että omistusasuntoja ostaa tyhmät ihmiset, jotka eivät osaa laskea. Tästä on empiirisenä todistusaineistona vuokratontilla olevista asunnoista maksettava ”ylihinta”.
Noin lähtökohtaisesti ideana on se, että veronmuutos ei lisää tai vähennä asumiseen käytettävää osuutta tuloista, vaan hinta joustaa.
Eihän se kiinteistövero kohdistu kaikkiin asuntoihin, koska osa on vuokratontilla.
Kohoavat kiinteistöverot ovat yksi syy minimalismin kasvuun amerikkalaisessa libertaariyhteisössä. Miksi tuhlata aika työhön, jos työllä saatava omaisuus konfiskoidaan pois? Omaisuus on vain rahaksi muutettua aikaa. Miksi antaa oma aika pois?
http://captaincapitalism.blogspot.fi/2010/12/how-property-taxes-undermine-housing.html
Kun yksi lahjakas henkilö alkaa minimalistiksi, elinaikaiset verotulot tippuvat. Suomessa verotus on jo niin korkealla, että on ihme että täällä ei ole enempää minimalisteja tai Osseja. Kiinteistöverojen nostaminen vain vahvistaa tätä. Miksi antaa oma aika pois muille?
Nyt olen ilmeisesti jotenkin tyhmä, koska mielestäni jotain voisi kyllä päätellä katsomalla Tampereen vuokratason kehitystä tuolla ajalla ja katsoa miten se reagoi verrattain rajuun kiinteistöveron korotukseen. On varmasti totta, että vuokratasoon vaikuttaa tuhat muutakin asiaa, mutta kai nyt siitäkin jotain voi päätellä.
Edelläolevassa viestissä QTC nostaa hyvän pointin esiin siitä, että jos kiinteistövero nousee koko kaupungissa niin ihan maalaisjärjellä ajateltuna se on helpompi siirtää vuokriin, koska vuokralaisten pitää muuttaa kaupungista ulos päästäkseen korotusta pakoon. Sen sijaan Imagen artikkelissa esitellyssä tapauksessa muuttaminen veroa pakoon ei vaatinut muuta kuin siirtymistä kadun toiselle puolelle, jonka aiheuttama kitka on useita kertaluokkia pienempi ja siten sen vaikutukset siirtyvät asuntojen hintoihin sutjakammin. Puhumattakaan varainsiirtoveron kitkaa aiheuttavasta vaikutuksesta, jonka poistamisesta me molemmat lienemme samaa mieltä.
Jaa-a, noinkohan on? Käsittääkseni asunnon omistaja määrää vuokran ja vuokralainen joko maksaa sen tahi ei.
Asunnon omistaja voi perustaa vuokran määrittelynsä vaikkapa Saturnuksen kuiden asentoihin suhteessa Andromedassa näkyvillä olevien supernovien lukumäärään.
Asiakas maksaa kaikki vuokra-asuntoon kohdistuvat kulut. Poikkeuksena toki on tilanne, jossa on ns. ostajan markkinat. Porissa voi olla, ettei veronkorotus kovin helposti siirry hintoihin. Miten mahtaa olla Helsingissä.
Kalle, jos vuokrissa on korottamisen varaa, miksi vuokranantajat odottavat kiinteistöveron nousua, eivätkä korota vuokra heti. Epäitsekkäitä?
Eipä ihan. Lain mukaan vuokra on toki sopimusasia, mutta vuokran suuruun ei voi kovin paljoa poiketa saman alueen vastaavanlaisten asuntojen vuokrasta. Eli sen pitää olla käypää tasoa. Jos ei ole, niin kumpikin osapuoli voi viime kädessä nostaa kanteen, jonka perusteella tuomioistuin voi joko laskea tai nostaa vuokran käyvälle tasolle. Toki käytännössä tällaiset tapaukset ovat harvinaisia ja erimielisyystilanteessa vuokralainen yleensä vaihtuu.
Kannattaa lukea ao. laki.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950481
Ja netti on muutenkin pullollaan tavaraa, kuten vaikka tässä:
https://www.vuokraturva.fi/tietopankit/hyva-vuokratapa-teksti/vuokrankorotuksista-sopiminen-ja-vuokran-korottaminen-vapaaraho
Miksi alv:n korotukset menevät hintoihin, mutta laskut eivät?
Tämä on toki eri mekanismi kuin se, että vuokrissa olisi valmiiksi korottamisen varaa.
Korotus on helpompi tehdä kun sille on peruste. Kiinteistöveron nousu on yksi sellainen.
Kiinteistövero ei ole tuotantokustannus siinä mielessä, mikä on vuokran määräytymisen kannalta olennaista. Veron määrä ei riipu siitä, paljonko asumispalvelua asunnolla tuottaa. Vero menee, vaikka asunto olisi tyhjillään.
Miten määritetään käypä taso? Mitä aineistoa käytetään?
Ylempi linkkisi ei toimi.
”Uusissa vuokrasuhteissa vuokrataso vastaa käypää tasoa, kun taas vanhoissa vuokrasuhteissa saattaa olla, että vuokrat ovat jääneet jälkeen asuntojen käyvästä vuokra-arvosta. Lain mukaan vuokraa voidaan korottaa sopimuksen perusteella vain, jos tätä koskeva ehto on kirjattu vuokrasopimukseen. Tämä edellyttää, että korottamisen peruste ja korottamisen voimaantulopäivä on kirjattu sopimukseen.”
Vuokrasopimukseen voidaan kirjoittaa peruste Saturnuksen kuista ja supernovien lukumäärästä Andromedan galaksissa.
Keskiverto neukkukuutiperintöään vuokraava eläkeläinen ei tiedä tuon taivaallista käyvästä vuokratasosta. Tai vuokralaeista ylipäätään. Eikä sitä vuokraava tahokaan.
Markkinoilla on epärationaalisia toimijoita minkä tuskin luulisi olevan yllätys kenellekään.