Mitä ajattelen työttömyysturvan aktiivimallista.

Hal­li­tus on iskenyt pahasti kirveen­sä kiveen työt­tömien aktivoin­ti­mallinsa kanssa. Se on herät­tänyt niin laa­jaa suut­tumus­ta, että sil­lä voi olla suuri vaiku­tus tule­vien eduskun­tavaalien tulok­si­in.

Ongel­ma, jota hal­li­tus yrit­tää kor­ja­ta, on kuitenkin olemassa.

Suomen talous on lop­ul­takin reip­paas­sa nousus­sa, mut­ta nousu saat­taa tyssätä nopeastikin työvoima­pu­laan samal­la, kun yli 300 000 ihmistä on työttömänä.

Joku kysyi, mitä järkeä tässä patis­telus­sa on nyt, kun täyt­tömien määrä vähe­nee itses­tään. Juuri nyt siinä on järkeä, jos koskaan.

Suo­ma­lainen työt­tömyys­tur­va­jär­jestelmä on todel­la pas­sivoi­va, jos sitä ver­taa Ruot­si­in tai Tan­skaan. Tääl­lä on aika help­po jäädä roikku­maan työt­tömyys­tur­van varaan. Tästä asi­as­ta on vähän vaikea puhua, kos­ka kun näin sanoo, syyl­listää kaikkia työt­tömiä ja eri­tyis­es­ti niitä, jot­ka oikeasti yrit­tävät päästä töi­hin, mut­ta eivät pääse. Täl­lä roikku­misel­la en tarkoi­ta, että kart­taisi työn saamista vaan sitä, että ei näe paljon vaivaa asian eteen ja lop­ul­ta luisuu pitkäaikaistyöt­tömyy­teen, jos­ta onkin sit­ten pitkä mat­ka töi­hin. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len työt­tömyys­tur­van aktiivimallista.”