Mitä ajattelen työttömyysturvan aktiivimallista.

Hal­li­tus on iskenyt pahasti kirveen­sä kiveen työt­tömien aktivoin­ti­mallinsa kanssa. Se on herät­tänyt niin laa­jaa suut­tumus­ta, että sil­lä voi olla suuri vaiku­tus tule­vien eduskun­tavaalien tulok­si­in.

Ongel­ma, jota hal­li­tus yrit­tää kor­ja­ta, on kuitenkin olemassa.

Suomen talous on lop­ul­takin reip­paas­sa nousus­sa, mut­ta nousu saat­taa tyssätä nopeastikin työvoima­pu­laan samal­la, kun yli 300 000 ihmistä on työttömänä.

Joku kysyi, mitä järkeä tässä patis­telus­sa on nyt, kun täyt­tömien määrä vähe­nee itses­tään. Juuri nyt siinä on järkeä, jos koskaan.

Suo­ma­lainen työt­tömyys­tur­va­jär­jestelmä on todel­la pas­sivoi­va, jos sitä ver­taa Ruot­si­in tai Tan­skaan. Tääl­lä on aika help­po jäädä roikku­maan työt­tömyys­tur­van varaan. Tästä asi­as­ta on vähän vaikea puhua, kos­ka kun näin sanoo, syyl­listää kaikkia työt­tömiä ja eri­tyis­es­ti niitä, jot­ka oikeasti yrit­tävät päästä töi­hin, mut­ta eivät pääse. Täl­lä roikku­misel­la en tarkoi­ta, että kart­taisi työn saamista vaan sitä, että ei näe paljon vaivaa asian eteen ja lop­ul­ta luisuu pitkäaikaistyöt­tömyy­teen, jos­ta onkin sit­ten pitkä mat­ka töihin.

Uudel­la­maal­la on todel­la kova pula raken­nus­miehistä. Kuitenkin talon­raken­nusalan työt­tömyys oli mar­rasku­us­sa Uudel­la­maal­la 8,4 %. Kun ihmettelin tätä twit­teris­sä, sain run­saasti vas­tauk­sia, jos­sa san­ot­ti­in, että palkkata­so raken­nustöis­sä on niin mata­la, että mielu­um­min on työt­tömänä. Näin vas­tan­neet ajat­tel­e­vat työt­tömyys­tur­vaa perus­tu­lona, johon ei sisäl­ly velvol­lisu­ut­ta olla työ­markki­noiden käytettävissä.

Sama aja­tus on väit­teessä, että meil­lä teetetään ”orjatyötä” yhdek­sän euron päivä­pal­ka­lla. Palk­ka on tosi­asi­as­sa 41,40 euroa eli yhdek­sän euroa enem­män kuin on työmarkkinatuki.

Aika moni pieni­palkkainen tekee töitä alle yhdek­sän euron päivä­pal­ka­lla, jos las­kee palkak­si vain sum­man, jol­la net­topalk­ka ylit­tää sen, minkä saisi toimeentulotukena.

Jos ote­taan lähtöko­hdak­si, että meil­lä ei ole työt­tömyys­tur­van nimel­lä kulke­vaa vastik­kee­ton­ta perus­tu­loa, olisi hyvä ryhtyä oikeasti aktivoimaan työt­tömiä. Siihen pitäisi sil­loin olla valmis käyt­tämään aluk­si aika paljon rahaa. Ei voi vaa­tia ”sakon uhal­la” osal­lis­tu­maan aktivoin­ti­toimi­in, jos sel­l­aisia ei järjestetä.

Täl­lainen poli­tik­ka on tuot­tanut hyviä tulok­sia Ruot­sis­sa ja Tanskassa.

Siis paljon enem­män työvoimapoli­it­tista koulu­tus­ta, tuk­itöitä ja kuntou­tus­ta. Se mak­saa, mut­ta kalli­ik­si tulee sekin, jos oras­ta­va nousu tör­mää työvoimapulaan.

Esimerkik­si kaik­ki Uuden­maan talon­raken­nusalan 457 työtön­tä tulisi kut­sua haas­tat­telu­un, tehdä mah­dol­lis­es­ti työkyvyn arvioin­ti, osoit­taa töitä raken­nuk­sil­ta niille, joista on raken­nusalan töi­hin, lähet­tää kuntoutuk­seen ne, joiden työkyky edel­lyt­tää kuntou­tus­ta, kir­joit­taa osa eläk­keelle ja osoit­taa muun alan töitä niille, joil­la ei tosi­asi­as­sa ole raken­nusalan koulutusta.

Pohjo­is­maid­en hyvät koke­muk­set (pakko)aktivoinnista ovat osit­tain kotoisin juuri siitä, että nämä toimet kiusaa­vat työt­tömiä. Hyvä sosi­aal­i­tur­va olisi muuten liian hyvä vai­h­toe­hto huonopalkkaiselle työlle, joten varaste­taan työt­tömän vapaa-aika! Sil­loin palkkatyö muut­tuu houkut­tel­e­vam­mak­si. Tästä aktivoin­ti­mallis­sa on osit­tain kysymys, vaik­ka sitä ei halu­ta sanoa ääneen.

= = = =

Koin vuo­den 1995 hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa karkeasti se, että sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä toimii eri taval­la kuin se viral­lis­es­ti toimii. Sil­loin VM:n virkamiehet sai­vat läpi sen, että sairaus­päivära­has­sa ei pidä olla mitään minim­i­tur­vaa. Jos opiske­li­jal­la ei ole ollut tulo­ja ennen kuin hän katkaisee jalka­nsa pujot­telus­sa, mik­si hänelle pitäisi mak­saa sinä aikanakaan mitään, kun jal­ka on paketis­sa? Tämä vaikut­ti loogiselta, mut­ta ei se näin ollut. Alin sairaus­päivära­ha oli toimin­ut mie­len­ter­veyskuntoutu­jien perus­tur­vana. Tämän jäl­keen heil­lä ei ollut mitään. Se piti kor­ja­ta pikimmiten.

(Sinän­sä sairaus­päivära­ha on tähän tarkoituk­seen vähän huono, kos­ka se kieltää täysin työn tekemisen ja ten­tis­sä käymisen. Masen­nus­poti­laiden kohdal­la tämä on jok­seenkin epätarkoituksenmukaista.)

Myös työt­tömyys­tur­van varas­sa on ihmisiä, jot­ka saa­vat väärää etu­ut­ta, kos­ka oikeaa etu­ut­ta ei ole. He eivät ole työ­markki­noiden käytet­tävis­sä ja jot­ka kuu­luisi­vat sen vuok­si jonkin muun tuen, esimerkik­si sairaus­päivära­halle tai työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Tämä on se joukko, johon hal­li­tuk­sen ruos­ka osuu täysin epäoikeu­den­mukaises­ti, ja sen vuok­si ihmiset ovat niin vihaisia.

Kaiken kaikki­aan tämä pas­si­ivi­su­us-sakko on todel­la köm­pelö. Se sopii työt­tömien enem­mistölle, joka asuu kaupungeis­sa ja joka voi kyl­lä halutes­saan saa­da pieniä keikko­ja tai ansai­ta yrit­täjänä 250 euroa, mut­ta ei vajaatyökyky­isille eikä haja-asu­tusalueil­la asuville.

Vähän ay-liik­keen kri­ti­ikissä on jeesustelua. Uskoisin enem­män vil­pit­tömyy­teen ay-johta­jien puo­lus­taes­sa niitä, joiden on mah­do­ton saa­da töitä, ellei ay-liike olisi toisaal­ta tehnyt kaikken­sa perus­tur­van heiken­tämisek­si – siis sen eteen, että kur­jista kur­jim­mat eli he, jot­ka eivät koskaan ole saa­neet töitä, voisi­vat mah­dol­lisim­man kurjasti.

= = = =

Minä en usko pakol­la työl­listämiseen lainkaan. Joidenkin kohdal­la on hyvä, jos hei­dät haetaan säng­yn poh­jal­ta ja pakote­taan tekemään jotain, mut­ta karenssin uhal­la työsken­te­ly on ajatuk­se­na kuollut.

Homo Eco­nom­i­cus las­kee juuri niin, että todel­li­nen palk­ka työstä on se sum­ma, jol­la net­topalk­ka ylit­tää sosi­aal­i­tur­van. Malli, jos­sa töi­hin joudu­taan eikä päästä on tuomit­tu epäon­nis­tu­maan. Se saa ihmiset ajat­tele­maan työ­paikkaa onnet­to­muute­na, kun hei­dät pitäisi saa­da ajat­tele­maan sitä tavoitelta­vana asiana.

Sik­si pieni­palkkaises­takin työstä on jäätävä käteen riit­tävästi rahaa suh­teessa sosi­aal­i­tur­vaan. Työ­markki­natukea ei voi nykyis­es­tä enää alen­taa; ansiosi­don­naista voisi kyl­lä por­ras­taa niin kuin Tan­skas­sa. Pien­estä palka­s­ta on jäätävä enem­män käteen. Niitä ei pitäisi verot­taa lainkaan ja kaik­ista pien­impiä palkko­ja pitäisi tukea täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.

Täl­lainen mak­saa vähän, kos­ka suuri määrä nyky­isiäkin pieni­palkkaisia tulisi täy­den­tävien tulon­si­ir­to­jen piiri­in. Lop­putu­lok­se­na olisi oikeu­den­mukaisem­pi yhteiskun­ta, korkeampi työl­lisyysaste ja lujem­pi yhteiskuntarauha.

Tämän vuok­si olen kan­nat­tanut (pien­tä) perus­tu­loa, joka ainakin aluk­si olisi niin pieni, että rin­nal­la tarvit­taisi­in syype­r­ustei­ta sosi­aal­i­tur­vaa, siis tätä nyky­istä työvelvol­lisu­u­den sisältämää työt­tömyys­tur­vaa. Perus­tu­lo olisi automaat­tise­na tulo­tuke­na pieniä ansio­tu­lo­ja saav­ille. Kun reaali­aikainen tulorek­isteri ote­taan käyt­töön, on mah­dol­lista saa­da työn ja sosi­aal­i­tur­van yhteenso­vi­tus toim­i­maan myös nyky­istä jär­jestelmä kehittämällä.

Olen­naista on, että pieni­palkkaisten tulo­ja on nos­tet­ta­va reilusti. Kun työn­teosta tulee kan­nat­tavaa, ei tarvi­ta mitään töi­hin pakottamistoimia.

= = = =

Hal­li­tus toimisi viisaasti, jos peru­ut­taisi tämän nykyisen mallin ja van­han lain poh­jal­ta ryhty­isi aktivoimaan työt­tömiä ja osoit­ta­maan heille työpaikkoja.

= = =

Se tässä eniten har­mit­taa, että demar­it, jot­ka eivät ole itse tehneet kan­natuk­sen­sa hyväk­si mitään, saa­vat tästä ilmaista ja täysin ansioton­ta nostetta.

 

256 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen työttömyysturvan aktiivimallista.”

  1. Kun puhutaan näistä pohjo­is­mai­sista malleista ja niiden koke­muk­sista, jätetään usein kau­ni­isti sanomat­ta että työvoimavi­ra­nomaisen resurssit ovat muis­sa pohjo­is­mais­sa noin kym­menker­taiset suomen vas­taavi­in. Noin isot reusrssit mah­dol­lis­ta­vat ihan oikeat toimen­piteet ja avun työl­listämiseen. Suomes­sa TE-keskuk­set hallinnoi­vat työt­tömyyt­tä ja jär­jestävät pakol­lista päivä­toim­intaa aikuisille, kos­ka muuhun ei ole resursseja.

  2. Ja amerikas­sa työvoimavi­ra­nomaisia var­maan kymme­ne­sosa Suomen määrästä ja Suomea parem­pi työllisyys,

  3. Hyvä kir­joi­tus. Harmil­lista, että täl­lainen ana­lyyt­ti­nen kri­ti­ik­ki jää mouhoamisen jalkoi­hin. Se nyt vain on niin, että aktivoimista tarvi­taan, eikä se tarkoi­ta val­taosan työt­tömistä syyl­listämistä tai aliarvioimista lainkaan. Esimerkik­si tuo mainit­tu raken­nusalan ammat­ti­lais­ten työt­tömyys­luku Uudel­la­maal­la on hyvä osoi­tus siitä.

    Nyt hal­li­tuk­sen val­it­se­ma tapa on väärä ja epäi­ikeu­den­mukainen. Siitäkin on help­poa olla yhtä mieltä. Sitä on vaikeampi sivus­ta kat­soen arvioi­da, onko tuo eduskun­nalle viety paket­ti kovinkin pitkän neu­vot­telun huono kompromissi.

    Se var­masti jo aut­taisi, ettei aktivoitu­mis­es­ta ran­gais­taisi. Nyt vas­taan tulee paljon tari­noi­ta, jois­sa pienikin opiskelu, yri­tys­toim­inta tai työkeik­ka on aiheut­tanut tulo­jen laskun tilanteessa, jos­sa on vaikeaa muutenkin.

  4. Hei,
    mainit­set kir­joituk­ses­sasi näin: “Se sopii työt­tömien enem­mistölle, joka asuu kaupungeis­sa ja joka voi kyl­lä halutes­saan saa­da pieniä keikko­ja tai ansai­ta yrit­täjänä 250 euroa…”
    Mitä käytän­nössä mah­taa tarkoit­taa tuo, että työt­tömien enem­mistö voisi ansai­ta yrit­täjänä 250 euroa?
    Tähän asti­han on ollut niin, että mikäli henkilöl­lä on yri­tys tai toi­min­i­mi, hän ei voi yhtäaikaises­ti saa­da työt­tömyysko­r­vaus­ta, pait­si jos yri­tys­toim­inta on sivu­toimista. Sivu­toimisek­si yrit­täjäk­si taas ei voi ryhtyä työt­tömänä ollessaan, vaan sitä varten vaa­di­taan, että yri­tys­toim­inta on ollut käyn­nis­sä vähin­tään 6 kk yhtä aikaa kokopäiväisen palkkatyön kanssa. Te-toimis­to voi tuol­loin määritel­lä henkilön työt­tömäk­si jäädessä, että hän on sivu­toimi­nen yrit­täjä ja oikeutet­tu työttömyysetuuteen.
    Työt­tömänä aloitet­tu mikä tahansa yri­tys­toim­inta taas määritel­lään te-toimis­tossa mielel­lään pää­toimisek­si yrit­täjyy­dek­si, jol­loin työt­tömyys­tur­va katkaistaan jo asian selvit­te­lyn ajak­si. Työt­tömyys­tur­va on lisäk­si usein katkaistu pysyvästi ja työtön määritel­ty pää­toimisek­si yrit­täjäk­si, vaik­ka toim­inta ei olisi tuot­tanut minkään­laista tuloa, saati voittoa.
    Näin ollen akti­ivi­su­u­den osoit­ta­mi­nen yri­tys­toimin­nas­ta ansaitun rahan avul­la ei olisi mah­dol­lista kuin erit­täin pienelle osalle työt­tömistä, ilman suur­ta riskiä työt­tömyys­tur­van pysyvästä menet­tämis­es­tä. Vai onko tässä asi­as­sa tehty jotain muu­tok­sia 1.1.2018 voimaan tule­van lain myötä?
    Ellei, niin tässä olisi ainakin yksi koh­ta, jota muut­ta­mal­la voitaisi­in paran­taa työt­tömien akti­ivi­su­ut­ta ihan tosiasiallisesti.

  5. Sairaspäivära­hal­la ollessa saa nykyään opiskel­la hie­man, eli 40 pros­ent­tia vuo­tuis­es­ta tavoit­teesta. Esimerkik­si korkeak­oulu­opiske­li­jan kohdal­la tämä tarkoit­taa siis 60 op * 0,40 = 24 op / lukuvuosi.

  6. Työ­markki­natkin ovat nyky­isin niin mon­imutkaiset, että kaik­ki yri­tyk­set kor­ja­ta nykyti­lanteen vääristymiä johta­vat siihen, että osaa ihmi­sistä kohdel­laan (tai niin he ainakin koke­vat) epäoikeu­den­mukaises­ti. Niin­pä muu­tok­sia vas­tuste­taan ja niitä on vaikea saa­da vietyä eteenpäin.

    Yksi älyt­tömim­mistä vinoumista on se, että nykyjär­jestelmä ei oikein anna kun­nol­lisia työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia vajaatyökyky­isille. Se on yhteiskun­nan kannal­ta kovin tap­pi­ol­lista. Niin­pä olen oppin­ut kan­nat­ta­maan jonk­in­mallista perustuloa.

  7. Kir­joituk­sesi on sitä paljon puhut­tua kokoomus­meininkiä, eikä siinä ole totu­ut­ta siteeksikään.
    Kaik­ki indikaat­torit (mm. 400 000 työtön­tä vs. 38 000 avoin­ta työ­paikkaa, laske­vat reaali­palkat) puhu­vat sen puoles­ta, että Suomes­sa ei ole työvoimapulaa.

    Jos kysytään koke­muk­sia niin min­ul­lakin on omani: tiedän kaup­pati­etei­den mais­tere­i­ta ja tilas­toti­eteil­i­jöitä, jot­ka eivät ole päässeet edes mata­la­palkkaiseen työhön sadoista hake­muk­sista huolimatta. 

    Mitä he saa­vat palkin­nok­si pitkästä koulu­ti­estään? Sin­un­lais­te­si irvailua, 5% mata­lam­man työt­tömyysko­r­vauk­sen ja pas­si­tuk­sen kuntout­tavaan työ­toim­intaan nikkaroimaan lin­nun­pönt­töjä 9€ päiväpalkalla.

    Työ 9€ päivä­pal­ka­lla ei ole sama kuin palkkatyössä olem­i­nen. Palkkatyössä ole­valle ker­tyy eläket­tä ja tämä saa lomako­r­vauk­set, lomarahat,työterveydenhuollon ja muut työ­suh­teen edut. Oike­as­sa palkkatyössä on myös mah­dol­lisu­us työl­listyä toisin kuin kuntout­tavas­sa työ­toimin­nas­sa, jos­sa olleil­la on melkein 0% toden­näköisyys työl­listyä palkkatyöhön.

    Toisek­seen työ 9€ päivä­pal­ka­lla on niin väärin kuin olla ja voi.
    Mikäli työ on arvokas­ta, niin siitä tulee mak­saa tuntipalkkaa.

    Mikäli työ ei ole arvokas­ta, vaan työt­tömien nöyryyt­tämistä (mm. pupuleik­it, kort­tien askartelu) niin sitä ei tule teet­tää lainkaan. Häl­läväliä siitä, mitä mieltä miljonäärit ja EK ovat työttömistä.

  8. “Täl­lä roikku­misel­la en tarkoi­ta, että kart­taisi työn saamista vaan sitä, että ei näe paljon vaivaa asian eteen ja lop­ul­ta luisuu pitkäaikaistyöt­tömyy­teen, jos­ta onkin sit­ten pitkä mat­ka töi­hin.” Mil­laisel­la mit­tar­il­la “vaivan­näkö” mitataan/arvioidaan? Entä onko real­is­tista odot­taa, että ihmi­nen jak­saa henkises­ti kir­joit­taa joka päivä/viikko usei­ta työhake­muk­sia, markki­noi­da itseään, tutus­tua työ­nan­ta­ji­in voidak­seen kohden­taa sanansa juuri ko. työ­nan­ta­jan tarpeisi­in (jot­ka eivät usein edes ole julk­i­lausut­tuna mis­sään) jne.? Lähet­tää kym­meniä-sato­ja hake­muk­sia, käy­dä haas­tat­teluis­sa ja jäädä ker­ta toisen­sa jäl­keen val­it­se­mat­ta niiden 20–150 hak­i­jan joukos­ta; syynä se, että paik­ka oli pedat­tu jollekin tutulle/organisaatiossa sisäl­lä ole­valle? Kehit­tää osaamis­taan tietämät­tä, mihin työhön tähtää/millainen osaami­nen paran­taisi työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia, kun haet­ta­va on monien alo­jen ja mon­en tasoisia töitä? Ovatko nämä real­is­tisia ja oikeu­den­mukaiselta kuu­lostavia vaatimuksia?

  9. Peru­songel­ma on siinä, että meil­lä ei johde­ta työnhakua.

    1. Työt­tömän työ on työnhaku.
    2. Työtä tulee johtaa, kuten työtä johde­taan yrityksissä.
    3. Laite­taan johtamis­pros­es­si kun­toon — ei tarkoi­ta lisää johtajia.

    Haas­tat­te­lut askel oikeaan suun­taan. Verkkopalvelul­la (tehtävät ja niiden seu­ran­ta) hoidet­tavis­sa suurin osa, mut­ta ensin otet­ta­va työt­tömien mas­sa hal­tu­un. Nykyisen verkkopalvelun ongel­ma, että suun­nitel­mat ovat diipadaa­paa ja niiden toteu­tu­mista ei oikeasti seurata/johdeta.

    Resursse­ja ei todel­lakaan tarvi­ta Tan­skan määriä, jos hom­ma organ­isoidaan oikein.

  10. Tuo esitet­ty halut­to­muus ja ran­gais­tus vaikut­taa myös sil­lä tapaa, että työ­nan­ta­jan per­spek­ti­ivistä hak­i­ja­mas­san halukku­us­pros­ent­ti piene­nee eli rekry­toin­nin epäon­nis­tu­misen ris­ki kasvaa.

    Tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että tähän moti­vaa­tio­porkkanaan ajau­tunei­ta ihmisiä ale­taan syr­jimään, kos­ka yri­tyk­sis­sä ei halu­ta palkata moti­vaa­tio-ongel­maista, ja tässä ryh­mässä toden­näköisyys sel­l­ais­es­ta on suurin. Virherekry­toin­ti on aina se kallein rekry­toin­ti. Työn­tek­i­jän pere­hdyt­tämi­nen ja opet­ta­mi­nen ei ole yleen­sä taloudel­lis­es­ti mil­lään tapaa tuottavaa.

  11. Pir­jo:
    Hei,
    mainit­set kir­joituk­ses­sasi näin: “Se sopii työt­tömien enem­mistölle, joka asuu kaupungeis­sa ja joka voi kyl­lä halutes­saan saa­da pieniä keikko­ja tai ansai­ta yrit­täjänä 250 euroa…”
    Mitä käytän­nössä mah­taa tarkoit­taa tuo, että työt­tömien enem­mistö voisi ansai­ta yrit­täjänä 250 euroa?
    Tähän asti­han on ollut niin, että mikäli henkilöl­lä on yri­tys tai toi­min­i­mi, hän ei voi yhtäaikaises­ti saa­da työt­tömyysko­r­vaus­ta, pait­si jos yri­tys­toim­inta on sivu­toimista. Sivu­toimisek­si yrit­täjäk­si taas ei voi ryhtyä työt­tömänä ollessaan, vaan sitä varten vaa­di­taan, että yri­tys­toim­inta on ollut käyn­nis­sä vähin­tään 6 kk yhtä aikaa kokopäiväisen palkkatyön kanssa. Te-toimis­to voi tuol­loin määritel­lä henkilön työt­tömäk­si jäädessä, että hän on sivu­toimi­nen yrit­täjä ja oikeutet­tu työttömyysetuuteen.
    Työt­tömänä aloitet­tu mikä tahansa yri­tys­toim­inta taas määritel­lään te-toimis­tossa mielel­lään pää­toimisek­si yrit­täjyy­dek­si, jol­loin työt­tömyys­tur­va katkaistaan jo asian selvit­te­lyn ajak­si. Työt­tömyys­tur­va on lisäk­si usein katkaistu pysyvästi ja työtön määritel­ty pää­toimisek­si yrit­täjäk­si, vaik­ka toim­inta ei olisi tuot­tanut minkään­laista tuloa, saati voittoa.
    Näin ollen akti­ivi­su­u­den osoit­ta­mi­nen yri­tys­toimin­nas­ta ansaitun rahan avul­la ei olisi mah­dol­lista kuin erit­täin pienelle osalle työt­tömistä, ilman suur­ta riskiä työt­tömyys­tur­van pysyvästä menet­tämis­es­tä. Vai onko tässä asi­as­sa tehty jotain muu­tok­sia 1.1.2018 voimaan tule­van lain myötä?
    Ellei, niin tässä olisi ainakin yksi koh­ta, jota muut­ta­mal­la voitaisi­in paran­taa työt­tömien akti­ivi­su­ut­ta ihan tosiasiallisesti.

    Juuri näin. Työt­tömäk­si jäädessäni ehdotin, että voisin tehdä sat­un­naisia kir­joi­tushom­mia sen ver­ran kun niitä saan. Tien­atak­seni osan elan­nos­tani ja pitääk­seni yllä kon­tak­te­ja ja ammat­ti­taitoa. Min­ulle san­ot­ti­in, että yksikin julka­istu tek­sti johtaa toden­näköis­es­ti yrit­täjäk­si luokit­telu­un ja työt­tömyys­tur­van menet­tämiseen kokon­aan. Nyt kun kon­tak­tit ovat kadon­neet, työt­tömyys pitkit­tynyt ja työn saan­ti vaikeu­tunut entis­es­tään, pitäisikin sakon uhal­la ryhtyä niitä jut­tu­ja kir­joit­ta­maan? Käsit­tämätön­tä touhua.

  12. Jos työn tuot­ta­ma arvon­lisä on niin pieni, että siitä mak­set­tavaa palkaa pitää yhteiskun­nan tukea, mik­si sitä kan­nat­taa ylipäätään tehdä?

    Perus­tu­lon aja­tus pitäisi olla minus­ta se, että on mah­dol­lista tehdä lyhy­taikaises­ti nor­maali­palkkaista työtä. Ei se, että tekee 40h/viikko mität­tömäl­lä pal­ka­lla, mut­ta elää tosi­asial­lis­es­ti perustulolla.

  13. Sama aja­tus on väit­teessä, että meil­lä teetetään ”orjatyötä” yhdek­sän euron päivä­pal­ka­lla. Palk­ka on tosi­asi­as­sa 41,40 euroa eli yhdek­sän euroa enem­män kuin on työmarkkinatuki. 

    Osmo, et ole tutus­tunut vas­tus­ta­jien argu­ment­tei­hin huolellisesti.
    Ker­tyykö eläke? Voiko kuu­lua ammat­tili­it­toon tai ajaa etu­jaan? Onko luottamusmiestä?

    Kun­nat jär­jesti ennen hätäa­putöitä joista mak­set­ti­in kak­sikym­men­tä pros­ent­tia pienem­pää palkkaa kuin vapaiden markki­noiden töis­sä koulut­ta­mat­tomille sekatyömiehille. Mik­si ei voi tehdä niin nykyäänkin? 

    Kan­sain­välis­ten sopimusten mukaan on vain työtä. Jos Suomes­sa luo­daan uusi luok­ka joka tekee töitä mut­ta ei ole töis­sä mitäköhän siitä seuraa?

  14. Kyl­lä iso osa on vihaisia sen takia, että ruhti­naalli­nen sosi­aal­i­tur­va mah­dol­lis­taa muiden rahoil­la elämisen. Tan­skan korkea mut­ta lyhyt työt­tömyys­tur­va on todis­te­tusti hyvä ratkaisu.

  15. Suomen krooni­nen ongel­ma on liian heikosti tuot­ta­va elinkeino­rakenne, jon­ka seu­rauk­se­na ostovoima, veron­mak­sukyky, palvelukysyn­tä jne. ovat alhaiset. Näis­sä olois­sa ei syn­ny riit­tävästi työ­paikko­ja eikä edel­ly­tyk­siä akti­ivisen ihmisen huole­htia itse toimeen­tu­lostaan. Kun on halut­tu hillitä rikkaiden rikas­tu­mista, on hillit­ty pääomien ker­tymistä, yrit­teliäisyyt­tä ja kansakun­nan vauras­tu­mista ja saatu ylisu­uri julki­nen sek­tori yksi­tyiseen nähden.

    On kivaa puhua talouskasvus­ta ja työvoima­pu­las­ta, kun asteit­tain jo melkein Kekkosen ajoista alka­en alamit­taisek­si kehit­tynyt kansan­talous kas­vaa muu­ta­man kuukau­den yli 2% vauh­tia, mut­ta ihmeitä ei noin vain tapah­du. Var­maan on tot­ta, että men­neet vuosikymmenet ovat jät­täneet jälken­sä myös kult­tuuri­in — net­tonegati­ivisen työn vas­taan­ot­ta­mi­nen koetaan ran­gais­tuk­se­na, vaik­ka se on negati­ivista suh­teessa tuk­i­ta­soon eikä nol­laan, ja toisaal­ta onnekkaam­mis­sa piireis­sä vaal­i­taan mielel­lään aja­tus­ta ris­usavo­toil­la rankaisemis­es­ta. Järkevän työn ja toimi­van työ­markki­nan puuttues­sa ihmiset suo­jau­tu­vat psykol­o­gis­es­ti uudelleen­määrit­telemäl­lä työn negatiiviseksi.

    Työt­tömien pitämi­nen akti­ivise­na on kaikin puolin posi­ti­ivi­nen asia. Var­masti työt­tömät halu­a­vat itsekin olla akti­ivisia toim­i­joi­ta elämässään ja toden­näköis­es­ti koke­vat elävän­sä liian pas­si­ivis­es­ti olo­suhtei­den pakos­ta. Pas­si­ivi­su­us on kokon­ais­val­taista — sisäl­löt­tömyyt­tä, sosi­aal­is­ten suhtei­den katkeamista, aikataulun puutet­ta, itsekun­nioituk­sen puutet­ta. Nyt esitet­ty työt­tömyys­tur­van leikkaus — siitähän de fac­to on kysymys — siinä köy­htyvässä Suomes­sa, joka ei min­is­ter­iöi­den valmis­telu­osas­toil­la tai Audin hil­jaisu­udessa Län­siväyläl­lä tun­nu, ei pistä liiket­tä kuin Kier­rä­tyskeskuk­sen ilmaisosas­tolle. Työ­nan­ta­jat saat­ta­vat saa­da sata lisähake­mus­ta tar­joa­maansa työ­paikkaa kohden, mut­ta työ­paikko­jen määrä ei siitä lisään­ny. Työt­tömien arki on yhä kauem­pana ns. nor­maal­ista ja sitä vaikeam­mak­si käy loik­ka takaisin töi­hin ja nor­maal­i­u­teen. Tiedän itse, miltä tun­tuu, kun on ensin kulut­tanut arki­vaat­teen­sa ja työt­tömyy­den jatkues­sa siir­tyy käyt­tämään arke­na vaatekaapin perältä löy­tyviä entisiä juhlavaatteita. 

    Jostain syys­tä taas ker­ran ratkaisua maan talouden ongelmi­in haetaan niiltä vähäväk­isim­miltä, joiden edel­ly­tyk­set ovat pien­im­mät ja jot­ka edus­ta­vat vielä melko pien­tä vähem­mistöä kansas­ta. Jos luke­mat­tomat hal­li­tuk­set, teol­lisu­us ja elinkei­noelämä, liitot, virkamiesarmei­jat, koul­u­laitos ja yliopis­tot eivät ole pystyneet diver­si­fioimaan talout­tamme ja siirtämään toim­into­ja korkeam­man tuot­tavu­u­den suun­taan, miten pitkäaikaistyöt­tömät use­am­mal­la hake­muskir­jeel­lä viikos­sa ja TE-toimis­ton hölyn­pö­lykurssil­la tuon siir­roksen voisi­vat tehdä? On melko irvokas­ta kut­sua aktivoimisek­si sitä, kun järke­vien vai­h­toe­hto­jen puuttues­sa työt­tömälle mak­se­taan siitä, että hän tekee jär­jet­tömiä asioi­ta, merk­i­tyk­set­tömiä temp­pu­ja vira­nomaisia varten. Miten luulette sen vaikut­ta­van “aktivoita­van” suh­teeseen yhteiskun­nan rak­en­tei­ta kohtaan?

    Kuin­ka kauan jatkamme itsemme pet­tämistä kuvitellen jonkun men­neen ajan tule­van takaisin? Kuin­ka kauan kuvit­telemme, että muuten meil­lä olisi men­neessä eläessä asi­at hyvin, mut­ta kun ne työt­tömät pilaa­vat kaiken. Tai maa­han­muut­ta­jat. Aina löy­tyy joku ryh­mä, joka ei voi mitenkään vaikut­taa käsil­lä ole­vaan asi­aan ja sik­si sitä on niin hyvä syyt­tää ja vas­tu­ut­taa. Sel­l­aista työt­tömyys­tur­van tasoa ei olekaan, ettei se olisi yhteiskun­nalle kulu ja taak­ka. Suurin mene­tys on kuitenkin menete­tyn työ­panok­sen kaut­ta menetet­ty mah­dol­lisu­us tuot­taa hyv­in­voin­tia sekä menetet­ty mah­dol­lisu­us ihmisen tul­la riip­pumat­tomak­si tulon­si­ir­roista ja olla pol­la posi­ti­ivi­nen, rak­en­ta­va jäsen yhteiskunnassa.

  16. Pekka Raukko:
    Jos työn tuot­ta­ma arvon­lisä on niin pieni, että siitä mak­set­tavaa palkaa pitää yhteiskun­nan tukea, mik­si sitä kan­nat­taa ylipäätään tehdä?
    Perus­tu­lon aja­tus pitäisi olla minus­ta se, että on mah­dol­lista tehdä lyhy­taikaises­ti nor­maali­palkkaista työtä. Ei se, että tekee 40h/viikko mität­tömäl­lä pal­ka­lla, mut­ta elää tosi­asial­lis­es­ti perustulolla.

    Taitaa oma alani, siivous, kuu­lua tähän kat­e­go­ri­aan. Palkkaku­lut lienevät jos­sain 75 % hujakoil­la, kun kaik­keen tarvi­taan ihmi­nen tekemään ja tekemät­tä ei voi jät­tää. Mut­ta ei min­ul­la ole mitään sitä vas­taan, että ihmiset alka­isi­vat itse siivota.Suomalaiset tur­is­tit näkivät Aus­tralias­sa matkail­lessaan, kun pankkinei­d­it alkoi­vat itse siiv­ota kont­to­ri­aan työa­jan jäl­keen jakkupu­vus­sa. Ratkaisu?

  17. Pir­jo:
    Näin ollen akti­ivi­su­u­den osoit­ta­mi­nen yri­tys­toimin­nas­ta ansaitun rahan avul­la ei olisi mah­dol­lista kuin erit­täin pienelle osalle työt­tömistä, ilman suur­ta riskiä työt­tömyys­tur­van pysyvästä menet­tämis­es­tä. Vai onko tässä asi­as­sa tehty jotain muu­tok­sia 1.1.2018 voimaan tule­van lain myötä?
    Ellei, niin tässä olisi ainakin yksi koh­ta, jota muut­ta­mal­la voitaisi­in paran­taa työt­tömien akti­ivi­su­ut­ta ihan tosiasiallisesti.

    Eikös tämä juuri ole yksi niistä asioista, joi­hin työt­tömyys­tur­vau­ud­is­tuk­ses­sa puututaan:

    “Jos työtön aloit­taa yri­tys­toimin­nan, hän voi saa­da työt­tömyy­se­tu­ut­ta neljältä kuukaudelta ilman, että yri­tys­toim­inta estää sen.”

    https://yle.fi/uutiset/3–9987662

    Aja­tusleikkinä voi pohtia, miten tämä työt­tömyys­tur­vau­ud­is­tus olisi otet­tu vas­taan, jos siitä olisi jätet­ty päivära­ho­jen leikkaami­nen pois, mut­ta muu sisältö olisi ennallaan.

  18. Hal­li­tus muuten leikkasi juuri sato­ja miljoo­nia ammatil­lis­es­ta koulu­tuk­ses­ta, ammatil­lis­es­ta aikuisk­oulu­tuk­ses­ta yms. työt­tömien tukik­oulu­tuk­sista. Tuos­ta syys­tä mon­et ammatil­liset koulu­tuskeskuk­set ovat jär­jestäneet jatku­via yt-neu­vot­telui­ta ja aja­neet alas koulutusohjelmiaan.

  19. Pir­jo:
    Hei,
    mainit­set kir­joituk­ses­sasi näin: “Se sopii työt­tömien enem­mistölle, joka asuu kaupungeis­sa ja joka voi kyl­lä halutes­saan saa­da pieniä keikko­ja tai ansai­ta yrit­täjänä 250 euroa…”
    Mitä käytän­nössä mah­taa tarkoit­taa tuo, että työt­tömien enem­mistö voisi ansai­ta yrit­täjänä 250 euroa?
    Tähän asti­han on ollut niin, että mikäli henkilöl­lä on yri­tys tai toi­min­i­mi, hän ei voi yhtäaikaises­ti saa­da työt­tömyysko­r­vaus­ta, pait­si jos yri­tys­toim­inta on sivu­toimista. Sivu­toimisek­si yrit­täjäk­si taas ei voi ryhtyä työt­tömänä ollessaan, vaan sitä varten vaa­di­taan, että yri­tys­toim­inta on ollut käyn­nis­sä vähin­tään 6 kk yhtä aikaa kokopäiväisen palkkatyön kanssa. Te-toimis­to voi tuol­loin määritel­lä henkilön työt­tömäk­si jäädessä, että hän on sivu­toimi­nen yrit­täjä ja oikeutet­tu työttömyysetuuteen.
    Työt­tömänä aloitet­tu mikä tahansa yri­tys­toim­inta taas määritel­lään te-toimis­tossa mielel­lään pää­toimisek­si yrit­täjyy­dek­si, jol­loin työt­tömyys­tur­va katkaistaan jo asian selvit­te­lyn ajak­si. Työt­tömyys­tur­va on lisäk­si usein katkaistu pysyvästi ja työtön määritel­ty pää­toimisek­si yrit­täjäk­si, vaik­ka toim­inta ei olisi tuot­tanut minkään­laista tuloa, saati voittoa.
    Näin ollen akti­ivi­su­u­den osoit­ta­mi­nen yri­tys­toimin­nas­ta ansaitun rahan avul­la ei olisi mah­dol­lista kuin erit­täin pienelle osalle työt­tömistä, ilman suur­ta riskiä työt­tömyys­tur­van pysyvästä menet­tämis­es­tä. Vai onko tässä asi­as­sa tehty jotain muu­tok­sia 1.1.2018 voimaan tule­van lain myötä?
    Ellei, niin tässä olisi ainakin yksi koh­ta, jota muut­ta­mal­la voitaisi­in paran­taa työt­tömien akti­ivi­su­ut­ta ihan tosiasiallisesti.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Laki muut­tuu vuo­den vai­h­teessa – lop­ul­takin. Työtön saa perus­taa yri­tyk­sen aivan ilman rangaistuksia.

    Vuo­den 2017 alus­ta on voin­ut tehdä enin­tään kak­si viikkoa kestäneitä toimek­sianto­ja ilman, että TE-toimis­to tutkii yrit­täjyyt­tä. Näistä ei edes ole tarvin­nut ilmoit­taa TE-toimis­toon. Jos on saanut palkkaa, on mak­sa­jalle tietenkin pitänyt ilmoit­taa. Toimek­sianto­jen on ollut olta­va eri toimek­sianto­ja, ja toimek­sianto­jen välis­sä on ollut olta­va ainakin yksi työt­tömyyspäivä. Toimek­sianto­ja on voin­ut tehdä esim. lasku­tus­palvelu­iden tai osu­uskun­tien kautta.

    Uusi laki muut­taa asi­aa niin, että tämä rauhoi­tu­sai­ka pite­nee neljään kuukau­teen, mut­ta siinä on asioi­ta, jot­ka tulee ottaa huomioon. Lisäk­si tieto­jen soveltamis­es­ta täy­tyy vielä vähän tarkentua.

    1) Jos toimek­sianto kestää yli kak­si viikkoa, niin neljän viikon rauhoi­tusa­jan lasken­ta alkaa. Lasken­ta­jak­son alka­misen jäl­keen, myös alle kah­den viikon toimek­sian­not las­ke­taan tähän neljän viikon rauhoitusaikaan.

    2) Neljän viikon jäl­keen TE-vira­nomainen selvit­tää, onko yri­tys­toim­inta pää­toimista vai sivu­toimista. TE-toimis­ton sivul­la on pää­toimis­es­ta yrit­täjyy­destä ohje: “Työl­listymis­esi on pää­toimista, jos yri­tys­toim­intasi tai oman työsi vaa­ti­ma työmäärä on niin suuri, että et voi vas­taan­ot­taa kokoaikatyötä. Ratkai­se­vaa pää­toimisu­u­den arvioin­nis­sa on vain toimin­nan vaa­ti­ma työmäärä, ei yri­tys­toimin­nas­ta tai omas­ta työstä saata­vat tulot tai voit­to.” Sivu­toimista yrit­täjyyt­tä on siis sel­l­ainen yrit­täjyys, jos­sa työmäärä on niin pien­tä, että voit ottaa vas­taan kokoaikatyötä. Vain toimin­nan vaa­ti­ma työmäärä ratkaisee.

    3) Sit­ten se tärkeä! Tämän neljän viikon rauhoi­tusa­jan voi käyt­tää vain yhden ker­ran työt­tömyys­jak­sos­sa. Rauhoi­tu­saika­jak­so nol­laan­tuu vas­ta, kun henkilö on työl­listynyt niin pitkäk­si aikaa, että on oikeus uuteen työttömyysturvajaksoon.

    Sum­ma sum­marum! Jos aiot käyt­tää tätä uuden lain­säädän­nön mah­dol­lis­ta­maa neljän kuukau­den yrit­täjyy­den kokeilu­jak­soa, niin selvitä asia TE-vira­nomaisen kanssa ennen aloi­tus­ta, ettet tule myöhem­min katumapäälle.

  20. “Täl­lä roikku­misel­la en tarkoi­ta, että kart­taisi työn saamista vaan sitä, että ei näe paljon vaivaa asian eteen ja lop­ul­ta luisuu pitkäaikaistyöt­tömyy­teen, jos­ta onkin sit­ten pitkä mat­ka töihin.”

    Kun työ­paikko­ja on paljon vähem­män kuin hak­i­joi­ta (kau­pan suorit­tavi­in työ­paikkoi­hin sato­ja, jopa tuhan­sia hake­muk­sia), ain­oa mah­dol­lisu­us on paran­taa osaamis­taan. Vain parhaat työllistyvät.

    Jos ei kuu­lu valmi­ik­si parhaisi­in, ain­oa tapa paran­taa mah­dol­lisuuk­si­aan on koulut­tau­tua. Koulut­tau­tu­mi­nen tyssää taloudel­lisi­in rajoit­teisi­in. Kos­ka koulut­tau­tu­mi­nenkin on yhä epä­varmem­pi tapa työl­listyä (eri­tyis­es­ti iäkkäille), kaik­ki velka­ve­toiset mallit ovat turhia.

    Sik­si ain­oa järkevä aktivoin­ti­malli on tar­jo­ta ihmisille rahat kouluttautumiseen.

    Ongel­ma tietenkin on, että kun automa­ti­soitu­vas­sa ja glob­al­isoituneessa maail­mas­sa koulu­tus menet­tää koko ajan arvoaan, niin koh­ta oikein mikään ei riitä. 

    Aktivoin­ti­toimia voidaan jär­jestel­lä aikansa, kunnes on pakko tun­nus­taa tosi­asi­at eli se, että tekni­ikan kehi­tys on johtanut siihen, ettei suurelle osalle kansas­ta ole mitään järkevää tekemistä.

    Ja mitä enem­män kek­sitään tekemistä, joka ei ole yhtey­dessä perus­tarpeisi­in, sitä nopeam­min ympäristö tuhoutuu. Olisi todel­la tärkeää päästä eroon työ­paikoista, jot­ka vain luo­vat turhaa kulu­tus­ta, kos­ka tule­vaisu­u­den suurin haaste on luop­ua kulutuksesta. 

    Ei ole real­is­tista tar­jo­ta yhä suurem­malle ihmisjoukolle mah­dol­lisu­ut­ta kulut­tamiseen ja sen luomiseen, jos pal­lo tah­do­taan säästää.

    On kuitenkin muis­tet­ta­va, että jokainen talouden kas­vat­ta­ja on luon­non raiskaa­ja. Vaik­ka kuin­ka höpistäisi­in kau­ni­ita, niin talouden kasvu on yhtey­dessä luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen ja tuhoavien heinäsirkkalau­mo­jen liikkumiseen.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Laki muut­tuu vuo­den vai­h­teessa – lop­ul­takin. Työtön saa perus­taa yri­tyk­sen aivan ilman rangaistuksia. 

    Osaatko sanoa, miten käy 4kk jäl­keen? Tulk­i­taanko pääsään­töis­es­ti kokoaikaisek­si yrit­täjäk­si ja henkilö menet­tää koko työt­tömyys­tur­van? Riski?

  22. Tämä on Red­dit käyt­täjä Slop­py­S­to­nen kommentti:

    ”Soin­in­vaara voisi päivit­tää net­ti­sivun­sa ihan ensi lähtöön. 2018 ja vieläkin löy­tyy näitä Word­Press blo­ge­ja mis­sä pitää kän­nykäl­lä zoomail­la artikke­lin tek­stiä että näk­isi lukea.”

  23. Pekka Raukko:
    Jos työn tuot­ta­ma arvon­lisä on niin pieni, että siitä mak­set­tavaa palkaa pitää yhteiskun­nan tukea, mik­si sitä kan­nat­taa ylipäätään tehdä?

    Perus­tu­lon aja­tus pitäisi olla minus­ta se, että on mah­dol­lista tehdä lyhy­taikaises­ti nor­maali­palkkaista työtä. Ei se, että tekee 40h/viikko mität­tömäl­lä pal­ka­lla, mut­ta elää tosi­asial­lis­es­ti perustulolla. 

    Juuri näin. Tässä on tärkeä point­ti liit­tyen perus­tu­loon ja sovitel­tu­un päivära­haan yms. Tukia ei pidä käyt­tää siihen, että saadaan teetet­tyä kan­nat­tam­a­ton­ta työtä. Yhteiskun­nan pitää toimia siltä poh­jal­ta, että ain­oas­taan kan­nat­tavaa työtä teetetään ja sitä mukaa kun vaikka­pa asiantun­ti­joiden tulot nou­se­vat, nousee hei­dän kykyn­sä mak­saa vähem­män tuot­tavas­ta, mut­ta tarpeel­lis­es­ta työstä. Sen takia taksinkul­jet­ta­mi­nen ja siivoami­nen on markki­nae­htois­es­ti kan­nat­tavaa sekä kehi­tys­maas­sa että kehit­tyneessä maas­sa, vaik­ka hin­tata­so näille palveluille on ihan toista luokkaa meil­lä kuin siellä.

  24. “Oras­ta­va talouskasvu”, näin sivu­men­nen sanoen perus­tuu EKP:n quan­ti­tave eas­ing-ohjel­maan, jos­sa on jaet­tu val­ta­va sum­ma rahaa finanssisek­to­rille tarkoituk­se­na lisätä sijoit­tamishalukku­ut­ta jok­seenkin trick­le-down-ole­tuk­sen mukaisesti. 

    Kuten tiedämme, finanssisek­tori on jo valmi­ik­si ylisu­uri suh­teessa reaal­i­talouteen, on tätä ilmaista rahaa täy­tynyt puhal­taa suh­teessa yhtä val­ta­va sum­ma, jot­ta on saatu vaiku­tuk­sia näkyvi­in. Nyt näitä vaiku­tuk­sia on voitu tutkia ja on todet­tu että QE:n talouskasvua vahvis­ta­vat vaiku­tuk­set näkyvät suh­teel­lis­es­ti eniten korkeahi­ilisen teol­lisu­u­den aloil­la, kuten rakennusteollisuudessa.

    Pienel­lä lakimuu­tok­sel­la QE olisi voitu myös suun­na­ta kulu­tuskysyn­nän lisäyk­seen tai poli­it­tisen ohjauk­sen alaise­na esim. Perus­tu­lon rahoit­tamiseen tai kestävän kehi­tyk­sen han­kkeisi­in. Peri­aat­teesta näin ei halut­tu tehdä, onhan QE-ohjel­ma itsessään “poikkeustoimen­pide”.

    Osmo Soin­in­vaara ei tietenkään voi vaikut­taa ylikansal­lisen tason (raha)politiikkaan vaan vain tode­ta, että raken­nus­te­ol­lisu­udessa tapah­tuu ja työt­tömille olisi töitä tar­jo­ta. Mikäli rahapoli­ti­ik­ka olisi kansal­li­sis­sa käsis­sä Soin­in­vaar­al­la saat­taisi olla enem­män vaiku­tus­val­taa. Var­masti meitä entisiä Vihrei­den kan­nat­ta­jia saat­taisi­vat kiin­nos­taa täl­laiset ajatukset.

    Link­ki tutkimuk­seen elvy­tyk­sen vaikutuksista:

    http://www.lse.ac.uk/GranthamInstitute/news/central-banks-inadvertently-backing-high-carbon-companies-with-programmes-to-stimulate-economic-growth/

  25. Kul­taisel­la 1980-luvul­la oli oikeaa työvoima­pu­laa, kun Holk­erin hal­li­tus vapaut­ti pääo­ma­markki­nat ja ajoi vah­van markan poli­ti­ikkaa pres­i­dent­ti Koivis­ton tuke­m­ana tai käskystä. 

    Sil­loin astelin kadul­ta yri­tyk­seen kyse­lemään töitä ja pääsin saman tien rahaa tien­aa­maan. Raken­nuk­sille oli help­po päästä töi­hin. Eipä onnis­tu enää.

    Jos nyt olisi oikeasti työvoima­pu­la, niin se näky­isi esimerkik­si palkkak­il­pailu­na ja työvoiman ham­straamise­na var­muu­den varak­si, kuten 1980-luvul­la, kun Helsin­gin työt­tömyys oli pros­entin paikkeilla.

    Luin joul­u­lo­ma­l­la Veikko Ven­namo muis­telmia Kuvas­sa mukana. Asu­tus­toimin­nan aja­tus Ven­na­mon mukaan ei ollut pien­talo­jen luomi­nen, joil­la ei selviä omil­laan. Aja­tus oli sivu­toimi­nen vil­je­ly omi­in tarpeisi­in ja yri­tys­toimin­nan kehit­tämi­nen. Ihmiset osaa­vat itse, kun saa­vat mah­dol­lisu­u­den tehdä ja luoda.

    Nykyisessä työvoimapoli­ti­ikas­sa ei luote­taan ihmiseen. Se on suurin ongel­ma. Ihan oikeastiko kuvitel­laan, että suurin osa työt­tömistä laiskot­tel­er ennem­min kuin tekee töitä?

  26. “Ongel­ma, jota hal­li­tus yrit­tää kor­ja­ta, on kuitenkin olemassa.”

    Niin, se ongel­ma on rumat tilas­tot, vai mitä? Mä en jak­sa alkaa men­emään läpi työt­tömäk­si tilas­toin­nin perustei­ta, mut­ta voin van­noa ilman tuo­takin, että tämä malli kor­jaa ne tilastot?

    “Suomen talous on lop­ul­takin reip­paas­sa nousus­sa, mut­ta nousu saat­taa tyssätä nopeastikin työvoimapulaan..”

    Ekon­o­mistit on olleet hyvinkin yksimielisiä siitä, että tämä nousu on pelkkä poikkeus eikä sen voi­da olet­taa jatku­van! Joten se tyssään oli sit­ten työn­tek­i­jöitä tai ei. Lisäk­si, mä en ymmär­rä miten ison työvoimare­servin suo­ma­la­is­fir­mat tarvii, jot­ta ne saisi­vat jonkun töi­hin sinne tarvit­taes­sa? 500 miljoo­nan ihmisen EUssa on vapaa työvoiman liikku­vu­us, korkea työt­tömyys ja isot palkkaerot! Siinä luulisi ole­van mis­tä vali­ta. Tää koko kuvio kuu­lostaa enäm­män siltä, että fir­moi­hin pitää saa­da ihmisiä joille ei tarvi mak­saa mitään?

    “Pohjo­is­maid­en hyvät koke­muk­set (pakko)aktivoinnista ovat osit­tain kotoisin juuri siitä, että nämä toimet kiusaa­vat työttömiä.”

    Esim tämän paljon puhutun Tan­skan mallin todel­li­nen, ja aina sanomat­ta jätet­ty aktoi­va osa on se, että sieltä ei saa mitään rahaa, jos sul­la on tilil­läsi yli ~1300 euroa (tämä tietysti kruunuina). 

    Ja jos mietitään nyt määrä­tyn 5% leikkauk­sen aktoin­ti­vaiku­tus­ta, niin ei se ketään aktivoi mihinkään. Perus­päivära­hal­la se taitaa tarkoit­taa alle 20 euroa/kk. Kukaan tol­lasen takia liiku mihinkään. Hupas­in­ta koko mallis­sa on tietysti vielä se, että työn­haku ei auta vält­tymään tuol­ta. Joten pidät­täy­ty­dyn siinä mitä sanoin heti alus­sa eli että mallin tarkoi­tus on vain siiv­ota tilas­to­ja. Ei mitään muuta.

    Me voitaisi­in muuten soveltaa saman tapaista aktivoin­ti­mallia mui­hinkin tuki­in! Meil­lä voisi olla myös aktivoi­va puolue­tu­ki. Jos puolue ei 5 vuo­den toimin­nan jäl­keen pysy pystyssä omil­la jaloil­laan, niin mik­si veron­mak­sajien pitää antaa tuom­moisille teko­hen­gi­tys­tä? Pois vaan ja parem­mat ja ajanko­htaisem­mat tilalle. Sama maanvil­jeli­jöille ja yri­tyk­sille. Nykyiset tuet kun ovat vain näi­den perus­tu­loa, jon­ka avul­la voidaan puuhastel­la läh­es mitä tahansa. Näil­lä olisi vaiku­tus­ta jopa val­tion bud­jet­ti­inkin toisin kuin työt­tömiltä leikkaa­mal­la. Työt­tömiltä leikkaa­mal­la val­tion säästö taitaa jäädä johkin promillen osaan budjetista/vuosi. Sekin sääst taitaa vaan siir­tyä mak­set­tavak­si tois­es­ta taskus­ta eli sos­sus­ta. Kyse kun on perus­toimeen­tu­losta, jos­sa on ne minimit.

  27. “Uudel­la­maal­la on todel­la kova pula raken­nus­miehistä. Kuitenkin talon­raken­nusalan työt­tömyys oli mar­rasku­us­sa Uudel­la­maal­la 8,4 %. Kun ihmettelin tätä twit­teris­sä, sain run­saasti vas­tauk­sia, jos­sa san­ot­ti­in, että palkkata­so raken­nustöis­sä on niin mata­la, että mielu­um­min on työt­tömänä. Näin vas­tan­neet ajat­tel­e­vat työt­tömyys­tur­vaa perus­tu­lona, johon ei sisäl­ly velvol­lisu­ut­ta olla työmarkkinoidenkäytettävissä.”

    Luulisin että raken­nusalan työt­tömistä työn­hak­i­joista Uudel­la­maal­la vain har­va on aidosti vail­la töitä. Joukos­ta osa on raken­nus­li­ikkei­den väli­aikaises­ti lomaut­tamia, suurin osa vuokratyön­tek­i­jöitä tai muuten osa-aikaisia. Olen itse yksi työn­hak­i­joista, vaik­ka kuitenkin olen läh­es sään­nöl­lis­es­ti vuokratyössä. Syynä työvoima­hallinnon byrokraat­tisu­us ja mol-sivus­ton vaikea käytet­tävyys. Pysymäl­lä koko ajan työn­hak­i­jana varmis­tan sen, että vuokrakeikko­jen välil­lä päivära­haoikeus pyöri­in suju­vasti. Tiedän paljon muitakin jot­ka ovat työn­hak­i­joi­ta aivan samal­la perus­teel­la. Vaikea kuvitel­la raken­nusalan työn­tek­i­jää joka ei saa töitä täl­lä het­kel­lä Uudel­la­maal­la, jos niin oikeasti haluaa.

    1. Olen itse yksi työn­hak­i­joista, vaik­ka kuitenkin olen läh­es sään­nöl­lis­es­ti vuokratyössä. Syynä työvoima­hallinnon byrokraat­tisu­us ja mol-sivus­ton vaikea käytettävyys. 

      Tuo tilas­to ei ollut työvoima­hallinnon tieto­ja vaan työt­tömyyskas­san. Ymmärtääk­seni nämä oli­vat saa­neet työt­tömyysko­r­vaus­ta. Tähän tilas­toon ei pääse kir­jau­tu­mal­la työn­hak­i­jak­si. Työn­hako­joi­ta Suomes­sa on paljon enem­män kuimn työt­tömiä. Joukos­ta puut­tuyi­vat toisaal­ta kaik­ki työ­markki­nat­uelle pudon­neet rakennusmiehet.

  28. Arto Kek­ki:
    Vuo­den 2017 alus­ta on voin­ut tehdä enin­tään kak­si viikkoa kestäneitä toimek­sianto­ja ilman, että TE-toimis­to tutkii yrit­täjyyt­tä. Näistä ei edes ole tarvin­nut ilmoit­taa TE-toimis­toon. Jos on saanut palkkaa, on mak­sa­jalle tietenkin pitänyt ilmoit­taa. Toimek­sianto­jen on ollut olta­va eri toimek­sianto­ja, ja toimek­sianto­jen välis­sä on ollut olta­va ainakin yksi työt­tömyyspäivä. Toimek­sianto­ja on voin­ut tehdä esim. lasku­tus­palvelu­iden tai osu­uskun­tien kautta.

    Uusi laki muut­taa asi­aa niin, että tämä rauhoi­tu­sai­ka pite­nee neljään kuukau­teen, mut­ta siinä on asioi­ta, jot­ka tulee ottaa huomioon. Lisäk­si tieto­jen soveltamis­es­ta täy­tyy vielä vähäntarkentua.

    1) Jos toimek­sianto kestää yli kak­si viikkoa, niin neljän viikon rauhoi­tusa­jan lasken­ta alkaa. Lasken­ta­jak­son alka­misen jäl­keen, myös alle kah­den viikon toimek­sian­not las­ke­taan tähän neljän viikon rauhoitusaikaan.

    2) Neljän viikon jäl­keen TE-vira­nomainen selvit­tää, onko yri­tys­toim­inta pää­toimista vai sivu­toimista. TE-toimis­ton sivul­la on pää­toimis­es­ta yrit­täjyy­destä ohje: “Työl­listymis­esi on pää­toimista, jos yri­tys­toim­intasi tai oman työsi vaa­ti­ma työmäärä on niin suuri, että et voi vas­taan­ot­taa kokoaikatyötä. Ratkai­se­vaa pää­toimisu­u­den arvioin­nis­sa on vain toimin­nan vaa­ti­ma työmäärä, ei yri­tys­toimin­nas­ta tai omas­ta työstä saata­vat tulot tai voit­to.” Sivu­toimista yrit­täjyyt­tä on siis sel­l­ainen yrit­täjyys, jos­sa työmäärä on niin pien­tä, että voit ottaa vas­taan kokoaikatyötä. Vain toimin­nan vaa­ti­ma työmäärä ratkaisee.

    3) Sit­ten se tärkeä! Tämän neljän viikon rauhoi­tusa­jan voi käyt­tää vain yhden ker­ran työt­tömyys­jak­sos­sa. Rauhoi­tu­saika­jak­so nol­laan­tuu vas­ta, kun henkilö on työl­listynyt niin pitkäk­si aikaa, että on oikeus uuteen työttömyysturvajaksoon.

    Sum­ma sum­marum! Jos aiot käyt­tää tätä uuden lain­säädän­nön mah­dol­lis­ta­maa neljän kuukau­den yrit­täjyy­den kokeilu­jak­soa, niin selvitä asia TE-vira­nomaisen kanssa ennen aloi­tus­ta, ettet tule myöhem­min katumapäälle.

    Hei Arto ja kiitos arvokkaas­ta tiedos­ta. Osaisitko antaa myös linkin johonkin viral­liseen tätä asi­aa koske­vaan tietoläh­teeseen, mielu­usti sekä vuot­ta 2017 että uut­ta lakia koskien?
    Yritet­tyäni ensin ottaa asi­as­ta itse selvää ja kysyt­tyäni sit­ten ammat­tili­itostani vuo­den 2017 alkupuolel­la, kuin­ka alal­lani tämän suh­teen toim­i­taan, min­ua on neu­vot­tu vält­tämään riskinot­toa tässä asi­as­sa, kos­ka tiedot te-toimis­to­jen päätök­sistä toimek­sianto­jen suh­teen ovat ker­toneet muu­ta kuin tuo kir­joit­ta­masi tek­sti. Mah­dolli­nen syy tähän voi olla vaikka­pa se, että alal­lani eri taho­jen toimek­sian­not oli­si­vat usein päällekkäisiä tai limit­täisiä, vaik­ka oli­si­vat kukin vain päivän tai parin mit­taisia. Onnek­si min­ulle on ollut tar­jol­la myös jonkin ver­ran osa-aikaisia palkkatöitä, eli olen sit­ten tehnyt ain­oas­taan niitä.
    Uut­ta lakia koskien kysyin neu­voa työt­tömyyskas­sas­tani viime viikol­la, ja vas­tauk­sek­si sain, että he eivät vielä tiedä, kuin­ka akti­ivi­mallin kanssa toim­i­taan ja odot­ta­vat omaa ohjeis­tus­ta asi­as­ta. Myöskään yrittäjänä/ammatinharjoittajana ansai­tus­ta tulosta heil­lä ei ollut antaa mitään ohjetta.
    Tarkoi­tat var­maankin tuos­sa omas­sa tek­stis­säsi neljän kuukau­den eikä neljän viikon rauhoi­tu­saikaa. Tämän jäl­keen siis tapah­tuu tuo omas­sa alku­peräisessä tek­stis­sä mainit­se­mani te-toimis­ton päätös siitä, onko yri­tys­toim­inta pää- vai sivu­toimista. Kaipaisin edelleen konkreet­tista tietoa siitä, miten te-toimis­to määrit­telee yritystoimintaan/ammatinharjoittamiseen käytet­tävän ajan rajauk­sen pää- tai sivu­toimisek­si. Onko tästä ole­mas­sa jokin tun­ti­ra­ja tms., jon­ka perus­teel­la voi toimia niin, että sivu­toimisu­u­den raja ei yli­ty? Kun suurin osa peruste­tu­ista yri­tyk­sistä ei ensim­mäisen toim­intavuo­den aikana tuo­ta mitään, on val­ta­va ris­ki työt­tömänä lähteä kokeile­maan sivu­toimista yritystoimintaa/ammatinharjoittamista, tul­la mah­dol­lis­es­ti 4 kk:n kokeilun jäl­keen halu­a­mat­taan määritel­tyä pää­toimisek­si yrit­täjäk­si ja jäädä tyhjän päälle mah­dol­lis­es­ti täysin tuot­ta­mat­toman ja sivu­toimisek­si suun­nitel­lun toiminimen/yrityksen kanssa tai työt­tömänä ammatinharjoittajana.
    Ainakin itsel­leni moinen riskinot­to on täysin pois­sul­jet­tu aja­tus. Pääosa töistäni on joka tapauk­ses­sa palkkatöitä työ­sopimuk­sel­la, vaik­ka niitä ei olekaan tar­jol­la kuin pien­inä pätk­inä tai parin tun­nin viikot­taise­na sivu­toimise­na työnä.
    En myöskään kykene ymmärtämään, mikä toimek­sian­nois­sa on noiden 2 viikon ja 4 kk:n aikara­jo­jen työl­listymistä edis­tävä vaiku­tus, kun joka tapauk­ses­sa joka iki­nen vas­taan­otet­tu toimek­sianto ja ansait­tu euro vähen­tää yhteiskun­nan tuk­isum­maa ja lisää työn­tekemistä? Ketä hyödyt­tää se, että yli 2 vk:n toimek­sian­noista on pakko kieltäy­tyä (niin kuin tähän asti on ollut pakko kieltäy­tyä toimek­sian­noista ylipään­sä), ellei halua riskeer­a­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä tur­vat­tua toimeentuloaan?

  29. Aja­tusleikkinä voi pohtia, miten tämä työt­tömyys­tur­vau­ud­is­tus olisi otet­tu vas­taan, jos siitä olisi jätet­ty päivära­ho­jen leikkaami­nen pois, mut­ta muu sisältö olisi ennallaan. 

    Var­maan paljon parem­min. Uud­is­tuk­ses­sa on paljon hyvääkin, kuten mah­dol­lisu­us yrit­täjyy­den aloit­tamiseen tai vähäisen keikkatyöhön ilman etuuk­sien putoamista. Näil­lä väl­tetään aidosti kan­nustin­loukku­ja ja suun­ta on oikea.

    Etuuk­sien pienen­e­m­i­nen taas nos­taa vas­tar­in­taa, etenkin, jos se voi tapah­tua itses­tä riip­pumat­tomista syistä, esim. jos ei pääse työl­listymistä tuke­vaan koulu­tuk­seen tms. Keskustelus­sa tun­tuu jäävän hyvät asi­at näi­den huono­jen jalkoihin.

    Mon­elle on var­masti vaikea arvioi­da objek­ti­ivis­es­ti onko kokon­aisu­us hyvän vai huonon puolel­la. Huonon­nuk­set herät­tävät herkem­min kovia tun­tei­ta tietysti. Tämän huo­maa jo kie­lenkäytöstä: toiset puhu­vat kan­nustin­mallista ja toiset kyykytysmallista.

  30. Täy­tyy olla kohta­laisen varakas jos mielii työtömänä tehdä muu­ta­man tun­nin töitä kos­ka työt­tömyys­tur­van mak­sa­t­us katkeaa use­ak­si viikok­si byrokraat­ti­sista syistä. Voitaisi­inko velvoit­taa sakon uhal­la työ­nan­ta­jia ojen­ta­maan palkka­todis­tuk­sen heti työru­pea­man jäl­keen, niin tilanne paran­tu­isi hiukan.

  31. Timo Ranta­lai­ho: Eikös tämä juuri ole yksi niistä asioista, joi­hin työt­tömyys­tur­vau­ud­is­tuk­ses­sa puututaan:

    “Jos työtön aloit­taa yri­tys­toimin­nan, hän voi saa­da työt­tömyy­se­tu­ut­ta neljältä kuukaudelta ilman, että yri­tys­toim­inta estää sen.”

    https://yle.fi/uutiset/3–9987662

    Aja­tusleikkinä voi pohtia, miten tämä työt­tömyys­tur­vau­ud­is­tus olisi otet­tu vas­taan, jos siitä olisi jätet­ty päivära­ho­jen leikkaami­nen pois, mut­ta muu sisältö olisi ennallaan.

    Eli toisin sanoen yrit­tämisel­lä voi väl­tel­lä sank­tio­ta korkein­taan neljän kuukau­den ajan. Toki, onhan sekin jotain.

  32. Työ­markki­nat kor­jaa­vat mata­la­palk­ka-alo­jen palkkata­soa alaspäin, jos pien­impi­en ansioiden vero­tus­ta keven­netään käteen jäävän osu­u­den kas­vat­tamisek­si. Tosi­asialli­nen neu­vot­telu­voima näil­lä aloil­la perus­tuu sosi­aal­i­tur­van tasoon. Ain­oa keino paran­taa mata­la­palk­ka-alo­jen palkkata­soa suh­teessa sosi­aal­i­tur­vaan pysyvästi on ottaa käyt­töön laki­in perus­tu­va minimipalkka.

  33. Uskol­lise­na uusoikeis­ton lipunkan­ta­jana Soin­in­vaara syyt­tää ay-liiket­tä työt­tömien kur­ju­ud­es­ta, mut­ta ei perustele väitet­tään sanallakaan. 

    Välin­pitämät­tömyy­destä ammat­tili­it­to­ja voi vielä syyt­tääkin, mut­ta aiheut­ta­ja on joku ihan muu.

  34. Pekka Raukko:
    Jos työn tuot­ta­ma arvon­lisä on niin pieni, että siitä mak­set­tavaa palkaa pitää yhteiskun­nan tukea, mik­si sitä kan­nat­taa ylipäätään tehdä?

    Perus­tu­lon aja­tus pitäisi olla minus­ta se, että on mah­dol­lista tehdä lyhy­taikaises­ti nor­maali­palkkaista työtä. Ei se, että tekee 40h/viikko mität­tömäl­lä pal­ka­lla, mut­ta elää tosi­asial­lis­es­ti perustulolla.

    Kan­nat­taa tehdä sitä tar­jol­la ole­vaa työtä (ei vält­tämät­tä palkkatyötä), jon­ka arvon­lisä on suurin. Jollekin tek­i­jälle jos­sakin tilanteessa tuo suurinkin arvon­lisä voi olla ver­rat­tain pieni eikä riitä stan­dard­in mukaiseen min­imielin­ta­soon. Sik­si yhteiskun­nan on syytä osoit­taa tek­i­jälle tulon­si­ir­toi­hin perus­tu­vaa tukea (lähin­nä verovaroista rahoite­tut palve­lut ja rahal­liset tuet).

    Kos­ka perus­tu­lo takaa sääl­lisen elin­ta­son, muo­dos­tuu mata­la­palk­ka-alo­jen työ­nan­ta­jille painei­ta mak­saa niin korkei­ta palkko­ja kuin suinkin mah­dol­lista, kos­ka työn­tek­i­jän ei kannata/tarvitse myy­dä vapaa-aikaansa halvalla.

  35. Miten et voi taju­ta sitä yksinker­taista asi­aa, että työt­tömyys­tur­va toimii samal­la ala­ri­mana palkko­jen ja työolo­suhtei­den alen­tamiselle? Ilmeis­es­ti työvoima­pu­laa ei oikeasti ole raken­nus­te­ol­lisu­udessa, kos­ka palkko­ja ei suos­tu­ta nostamaan?

    Todel­lisu­udessa on läh­es mah­do­ton­ta enää löytää koti­maisia työn­tek­i­jöitä raken­nustyö­mail­la. Äiti­ni taloy­htiö han­k­ki putkire­mon­tin fir­mal­ta, joka korosti suo­ma­laisu­ut­taan. Lop­ul­ta läh­es yhtään suo­ma­laista työn­tek­i­jää ei näkynyt. Sama pätee yhteen toiseen putkire­mont­ti­in, jota läheltä seurasin: ain­oa suo­ma­lainen työn­tek­i­jä, jon­ka näin use­am­paan otteeseen, oli rakennusmestari.

    Samaan aikaan putkiremp­nt­tien ja var­maan muunkin rak­en­tamisen hin­ta on suurem­paa kuin koskaan aiem­min. Mihin voitot pää­tyvät? Eivät ainakaan työn­tek­i­jöi­den palkkoi­hin tai halvem­pi­in hintoihin.

    Ei ole siis oikein puhua työvoima­pu­las­ta, kun ammat­timiehiä ei halu­ta palkata oikeal­la paikalla. Mik­sei fir­mo­ja “aktivoi­da” ja pakote­ta palkkaamaan?

    Saamme omat Trumpit ja Brex­i­tit aikaan, mikäli luulemme että ihmis­ten elin­ta­son alen­t­a­mi­nen on jokin hienokin visio tule­vaisu­u­den yhteiskun­nas­ta. Päin vas­toin, se on uus­lib­er­al­istien märkä unel­ma ja resep­ti tuhoon.

    1. Miten et voi taju­ta sitä yksinker­taista asi­aa, että työt­tömyys­tur­va toimii samal­la ala­ri­mana palkko­jen ja työolo­suhtei­den alen­tamiselle? Ilmeis­es­ti työvoima­pu­laa ei oikeasti ole raken­nus­te­ol­lisu­udessa, kos­ka palkko­ja ei suos­tu­ta nostamaan?

      Todel­lisu­udessa on läh­es mah­do­ton­ta enää löytää koti­maisia työn­tek­i­jöitä raken­nustyö­mail­la. Äiti­ni taloy­htiö han­k­ki putkire­mon­tin fir­mal­ta, joka korosti suo­ma­laisu­ut­taan. Lop­ul­ta läh­es yhtään suo­ma­laista työn­tek­i­jää ei näkynyt. Sama pätee yhteen toiseen putkire­mont­ti­in, jota läheltä seurasin: ain­oa suo­ma­lainen työn­tek­i­jä, jon­ka näin use­am­paan otteeseen, oli rakennusmestari.

      Samaan aikaan putkiremp­nt­tien ja var­maan muunkin rak­en­tamisen hin­ta on suurem­paa kuin koskaan aiem­min. Mihin voitot pää­tyvät? Eivät ainakaan työn­tek­i­jöi­den palkkoi­hin tai halvem­pi­in hintoihin.

      Ei ole siis oikein puhua työvoima­pu­las­ta, kun ammat­timiehiä ei halu­ta palkata oikeal­la paikalla. Mik­sei fir­mo­ja ”aktivoi­da” ja pakote­ta palkkaamaan?

      Saamme omat Trumpit ja Brex­i­tit aikaan, mikäli luulemme että ihmis­ten elin­ta­son alen­t­a­mi­nen on jokin hienokin visio tule­vaisu­u­den yhteiskun­nas­ta. Päin vas­toin, se on uus­lib­er­al­istien märkä unel­ma ja resep­ti tuhoon.

      Yksi perus­tu­lon hyvistä puolista on, että sen turvin voi kieltäy­tyä työstä jon­ka ehdot ovat kohtu­ut­toman huonot. Tun­nen tiet­tyä sym­pa­ti­aa tätä ajat­telua kohtaan. Mut­ta jos halu­aa työt­tömyys­tur­van toimi­van perus­tu­lon tapaan vastik­keet­tomana tulona, eikä sil­loin kan­nat­taisi ajaa oikea­ta perus­tu­loa, joka on saman­su­u­ru­inen kaikille? Huo­mat­takoon, että ay-liike on tästä aivan eri mieltä ja vas­tus­taa voimakkaasti vastik­kee­ton­ta perustuloa.
      Työt­tömyys­tur­vas­sa on nyt työn vas­taan­ot­tamisen velvol­lisu­us, kos­ka niin työ­nan­ta­ja­jär­jestöt kuin työn­tek­i­jäjär­jestöt ovat sitä voimakkaasti vaati­neet. Työtä ei tarvitse ottaa vas­taan mil­lään nälkä­pal­ka­lla vaan työe­htosopimusten mukaisel­la palkalla.
      Tämä kir­joi­tus ja muu­ta­mat muut saman­laiset vas­tauk­set osoit­taa toisaal­ta, että kokoomus on kri­ti­ikkeinen oike­as­sa: osa työt­tömistä on työt­tömiä, kos­ka eivät halua ottaa työtä vas­taan työe­htosopimustebn mukaisel­la palkalla.
      Teo­ria siitä, mik­si työt­tömyys ei tästä enää kohene, perus­tu­vat ole­tuk­seen, että työvoima­pu­la saa työ­nan­ta­jat kil­paile­maan työvoimas­ta kohoav­il­la palkoil­la, Suomen kil­pailukyky menee ja työt­tömyys nousee takaisin tasolle, jos­sa palkkain­flaa­tio­ta ei esi­in­ny. Siis, että työ­nan­ta­jat toimi­vat kuten kir­joit­ta­ja vaati niitä toimimaan.

  36. Var­ti­aisen tak­ti­ikka­han on se, että hän yrit­tää pakot­taa ihmiset töi­hin ja verot­taa näitä korkeal­la vero­pros­en­til­la tuloista ja kiin­teistöveroin ja “uudelleen­jakaa” var­al­lisu­u­den. Tuo tak­ti­ik­ka ei vain poista sitä samaa ongel­maa, mikä sosial­is­mis­sa on. Ne, ketkä tekevät aikaa vievää uraa, mak­sa­vat ison vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen töis­sä ollessaan ja muiden pitäessä hauskaa.Tässä mallis­sa ei kan­na­ta olla urauhjusten joukos­sa, vaan antaa muiden vali­ta tiet, jois­sa on korkeat vai­h­toe­htokus­tan­nuk­set ja uudelleen­jakaa rahat itselleen ja muille. Malli kaatuu siihen, mihin sosial­is­mikin. Uudelleen­jaka­jil­la on hauskaa ja aikaavievil­lä aloil­la olevil­la on tyl­sää. Toimii het­ken, kunnes ihm­si­et osaa­vat opti­moi­da valintansa.

  37. Paljon parem­pi olisi ottaa pieni perus­tu­lo ja sal­lia tulo­ero­jen kasvu.

    en oikeas­t­aan pidä tätä Var­ti­aisen ja kokoomuk­sen aja­maa Suomea edes säi­lyt­tämisen arvoise­na. Pitäisi ehkä lakkau­ut­taa kokonaan.

  38. Ongel­ma on siinä, että suuri osa työn­hak­i­joista ei ymmär­rä työt­tömyy­den alun kri­it­tisyyt­tä. Ansiosi­don­naisel­la jäädään työu­ran jäl­keen het­kek­si lep­äilemään ja toteut­ta­maan itseään, vaik­ka tilas­to­jen mukaan ensim­mäis­ten kuukausien aikana työl­listymi­nen on vielä toden­näköistä. Puolen vuo­den työt­tömyy­den jäl­keen aloite­taan sit­ten työn­haku, jol­loin peli alka­aa jo olla menetet­ty ja pitkäaikaistyöt­tömyy­den ris­ki on kasvanut.

  39. Osmo Soin­in­vaara: Tuo tilas­to ei ollut työvoima­hallinnon tieto­ja vaan työt­tömyyskas­san. Ymmärtääk­seni nämä oli­vat saa­neet työt­tömyysko­r­vaus­ta. Tähän tilas­toon ei pääse kir­jau­tu­mal­la työn­hak­i­jak­si. Työn­hako­joi­ta Suomes­sa on paljon enem­män kuimn työt­tömiä. Joukos­ta puut­tuyi­vat toisaal­ta kaik­ki työ­markki­nat­uelle pudon­neet rakennusmiehet.

    Siis yhden kas­san anta­ma numero ker­too kaiken tilanteesta?

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Laki muut­tuu vuo­den vai­h­teessa – lop­ul­takin. Työtön saa perus­taa yri­tyk­sen aivan ilman rangaistuksia.

    Maail­ma on valmis seu­raa­vat 4 kuukautta.
    Mitäs sitten?

  41. Kiitos­ta taas ker­ran, myös kom­men­toi­jille. Antoisaa lueskel­la kun pahim­mat aivopierut lienevät jääneen moderointiin. 

    Mielestäni korkean työt­tömyy­den, työ­paikko­jen vähäisyy­den ja jäykästi toimivien työ­markki­noiden taustal­la on yksi asia joka ei ole vielä tässä tul­lut esi­in. Se on suo­ma­laisen työn korkea hin­ta. Vai­va on täysin itse aiheutet­tu use­am­man vuosikymme­nen aikana pikkuhil­jaa päätös kerrallaan. 

    En tarkoi­ta liian korkeaa palkkata­soa vaan työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si tule­via luke­mat­to­mia sivuku­lu­ja ja korkeaa arvon­lisävero­tus­ta. Jot­ta duu­nari saa vero­jen jäl­keen kympin käteen joutuu työ­nan­ta­jan asi­akas, siis taho joka palka­n­mak­sun kus­tan­taa, mak­samaan saa­mas­taan palvelus­ta 40–50 euroa.

    Miten tähän on tul­tu? Sosi­aalipoli­ti­ikan his­to­ri­oit­si­jat voisi­vat asi­aa ava­ta, mut­ta kyl­lä sylt­tyte­hdas taitaa löy­tyä ay-liik­keestä ja har­joite­tus­ta sosi­aalidemokraat­tis­es­ta poli­ti­ikas­ta (jopa ilman demare­i­ta hal­li­tuk­ses­sa). On halut­tu jakaa kansalle kan­natuk­sen kalas­tamisek­si etuuk­sia joi­hin nyky­maail­mas­sa maal­lamme ei olekaan varaa. Viimeisen 10 vuo­den velka­an­tu­mishis­to­ria on vaku­ut­ta­va toiste tästä.

    Ratkaisu ei ole perus­tu­lo tai muut tem­put. Ratkaisu on työn hin­nan alen­t­a­mi­nen. Eläke­mak­su­ja on alen­net­ta­va, sosi­aal­i­tur­vaa leikat­ta­va, asum­is­tukia leikat­ta­va ym. eli kaiken kaikki­aan julkisen talouden meno­ja alennettava. 

    Osalle porukkaa tämä tarkoit­taa verovaroil­la ym. rahoite­tun elin­ta­son alen­tu­mista jonkin ver­ran, mut­ta ei kuo­let­tavasti. Eli esim. suurten ikälu­okkien parem­pi­in eläke-etu­i­hin on kos­ket­ta­va ja vaikka­pa julk­isin varoin maan kalleim­mil­la asuinalueil­la asum­i­nen on lopetet­ta­va. Mut­ta vasti­neek­si syn­tyy työ­paikko­ja, joil­la pääsee sosi­aal­i­tur­vaa huo­mat­tavasti korkeam­paan elin­ta­soon kiin­ni. Riit­tää kun pahim­mista menoau­tomaateista päästään eroon, kukaan ei kuole nälkään.

    Kyl­lä poli­itikot ja muut päät­täjät tämän tietävät, mut­ta mis­sä on ne jot­ka uskalta­vat muu­tok­sen tehdä?

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Laki muut­tuu vuo­den vai­h­teessa – lop­ul­takin. Työtön saa perus­taa yri­tyk­sen aivan ilman rangaistuksia.

    uudessa lais­sa san­o­taan että saa 4kk ilman tulk­in­taa olla yrit­täjänä. Tämän jäl­keen ei tietoa oletko sivu­toimi­nen vai täys yrit­tjä. Ja edelleen te-keskus ei ker­ro mitä ne kri­teer­it on. Et saa ennakkopäätöksiä. 

    Tai ilmeis­es­ti kir­joit­ta­ja sai. Minä en saanut. Start­ti­ra­han jäl­keen lopetin yrit­tämisen kos­ka muu­toin oisin ollut tulo­ton. Ei oo kaikkien jut­tu se.

    te-keskus on se joka tässä on epäon­nis­tunut. Sitä johde­taan väärin. Sen tuot­tavu­us on negati­ivi­nen. Mik­si tuol­lainen viras­to on pysy­tyssä on vain siistä syys­tä, että siel­lä on poli­it­tis­es­ti nimitet­ty isopalkkainen johto, jot­ka ovat kyvyttyömiä.

    Te-keskus voisi lakkaut­taa ja uusin suun­nitel­tu te-keskus voisi avau­tua joka toimisi palvelu­na ei poliisina.

  43. Näin Uud­es­ta Suomes­ta asi­aa koske­van artikke­lin ja olen samaa mieltä ” Nyt jos koskaan ” sitaatista siihen liittyen.
    Jos koh­ta vaikut­taa nurinkuriselta että pas­si­ivisia työt­tömiä ran­gais­taan niin kuitenkin on oikein mielestäni että akti­ivi­su­us asi­as­sa palk­i­taan ja jos kaik­ki jot­ka täyt­tävät akti­ivi­su­uskri­teer­it saisi­vat esim. 200 e. per kuukausi lisää perus­tur­vaa olisi se porkkanaa etsiy­tyä työnäärelle ja mitä tulee asun­toi­hin työ­paikko­jen­läheisyy­teen väli­aikaisratkaisuna niin kyl­lä oikeaanko­htaan verovaroil­la raken­net­tu asun­to­la ja annet­tuna bis­nek­sen hoita­jalle kun­nal­lis­es­ti työl­lis­tet­tynä voisi olla toimiva ?

  44. Yksi iso helpot­ta­va tek­i­jä olisi painaa asumisen hin­taa alas, kos­ka niin kauan kuin jär­jestelmämme kuit­taa varat­toma­lle asumisen hin­nan (mikä siis sen pitää tehdä ihan inhimil­li­sistä syistä) aset­taa se samal­la sen rajan, jol­la Homo Eco­nom­icuk­sen kan­nat­taa tehdä töitä. Jos tässä tem­pus­sa jotenkin onnis­tut­taisi­in, ei mei­dän tarvit­sisi pistää pystyyn mitään uut­ta tuk­i­jär­jestelmää tuke­maan matalapalkkaisia. 

    Jos pääkaupunkiseudun vuokrata­so olisi puo­let siitä, mitä se on nyt, tien­aisi­vat Osmon mainit­se­mat mata­la­palkkaiset sato­ja euro­ja enem­män “ylimääräistä” kulutet­tavaa suh­teessa tuel­la elävi­in, joiden ase­ma ei kuitenkaan heikkenisi, kos­ka heil­lä on edelleen yhtäläi­nen määrä rahaa käytössä tukien pudotes­sa vas­taa­maan laskenut­ta vuokraa. Raken­nus­miehenkin olisi paljon kan­nat­tavam­paa men­nä rak­en­ta­maan, kun käteen jääkin niin paljon enem­män. Jostain syys­tä kuitenkin kaik­ki toimet asun­to­jen fak­tisen hin­nan laskemisek­si jäävät vaiku­tuk­sil­taan torsoiksi.

  45. 9 euroatyöjokeilus­sa on kallein har­ras­tus, joka min­ul­la on koskaan ollut.
    Töi­hin pitää päästä. 50 EUR/kk, siis n 2,5 e työpäivästä. Jää 6,50 e.
    Töis­sä on työ­paikkaruokailu, 9,50 e/työpäivä.
    Vaat­teet on olta­va itsellä.

    Työl­lisyys­ti­lanne on Suomes­sa kokeil­tu pitkään ja har­taasti. Ilmeis­es­ti aikaa on kulunut 70-luvub alus­ta yksi päät­töjä­sukupolvi, jot­ta tämä unohtuu.
    Siinä on huono­ja puo­lia. Paljon.

    Jär­jet­tömyy­den huip­pu on aktivoin­ti, jol­loin vähänkään minkään tarvit­ta­van taidon opet­telu on syy potkua pois järjestelmästä.

    Työ­nan­ta­ja halu­aa töi­hin huip­pu­osaamista. Se myös tarkoit­taa, että haetaan työvoimaa jos sopi­va löy­tyy. Se ei tarkoi­ta avoin­ta työ­paikkaa kenelle vain.

    Muitakin his­to­ri­al­lis­es­ti huono­ja ideoita olisi äänioikeu­den sit­o­mi­nen mak­set­tui­hin veroi­hin. Var­maan sitä tul­laan ehdot­ta­maan seuraavaksi.

  46. “Uudel­la­maal­la on todel­la kova pula raken­nus­miehistä. Kuitenkin talon­raken­nusalan työt­tömyys oli mar­rasku­us­sa Uudel­la­maal­la 8,4 %. Kun ihmettelin tätä twit­teris­sä, sain run­saasti vas­tauk­sia, jos­sa san­ot­ti­in, että palkkata­so raken­nustöis­sä on niin mata­la, että mielu­um­min on työttömänä.”

    Voinee esit­tää kysymyk­sen, mik­si palkkata­so ei sit­ten nouse, jos ker­ta on pula. Ainakin asun­torak­en­tamisen kus­tan­nuk­sil­la olisi varaa ja asu­jien kannal­ta edullista nous­ta, kos­ka se ei siir­ty­isi asun­to­jen hin­toi­hin vaan yksinker­tais­es­ti vähen­täisi ilman osu­ut­ta hinnasta.

    Vaikea­ta nähdä miten voi olla pula, kun raken­nusy­htiöt mielum­min tuo­vat työvoimaa ulko­mail­ta kuin nos­taisi­vat koti­maan työ­markki­noil­la palkkata­soa. En näe tätä kuitenkaan kovin traagise­na, näin­hän EU:n sisäis­ten työ­markki­noiden kuu­luukin toimia. Minus­ta on myös täysin kohtu­ullista, että osa tästä hal­van työvoiman hyödys­tä val­uu työt­tömyys­tukien muo­dos­sa niille, joil­ta se vie mah­dol­lisu­u­den työn­te­ol­la säädyl­lisen elan­non hankkimiseen.

  47. “Esimerkik­si kaik­ki Uuden­maan talon­raken­nusalan 457 työtön­tä tulisi kut­sua haas­tat­telu­un, tehdä mah­dol­lis­es­ti työkyvyn arvioin­ti, osoit­taa töitä raken­nuk­sil­ta niille, joista on raken­nusalan töi­hin, lähet­tää kuntoutuk­seen ne, joiden työkyky edel­lyt­tää kuntou­tus­ta, kir­joit­taa osa eläk­keelle ja osoit­taa muun alan töitä niille, joil­la ei tosi­asi­as­sa ole raken­nusalan koulutusta.”

    Juuri näin tulisikin tehdä. Valitet­tavasti toive on yhtä hurskas kuin maail­man­rauha. Yksikään raken­nus­fir­ma ei voi haas­tatel­la 457 työtön­tä. Se, että te-toimis­tos­ta soite­taan näille tyypeille ja kysytään, miten menee, ei ole mil­lään mit­tar­il­la vali­di työkyvyn arvioin­ti. Eläk­keelle kir­joite­taan vas­ta kun on pää kainalos­sa, ja eläkepäätök­siäkin (kuulem­ma) tehdään poti­las­ta näkemät­tä. Kuntout­ta­va työ­toim­inta taas voi olla mitä tahansa jouluko­rt­tien askartelus­ta neljän tun­nin päivit­täisi­in kahv­in­juon­ti­mara­tonei­hin. Työt­tömän itse­tun­to nousee paljon helpom­mal­la kon­stil­la: kun hän saa tietää, että val­in­ta (myön­teinen rekry­toin­tipäätös) kohdis­tui häneen! 

    Te-toimis­ton virkail­i­ja ei voi osoit­taa ketään haet­tavaan työ­paikkaan. Olisi hem­metin hienoa, jos voisi. Virkail­i­ja voi kehot­taa työtön­tä hake­maan paikkaa karenssin uhal­la, mut­ta hake­mus ei tarkoi­ta sitä, että työtön saisi työn. Sitä hakee yleen­sä sata muu­takin työtön­tä, joiden lisäk­si joku “Pekka” jostain, joka on jo töis­sä ja halu­aa vai­h­taa duu­nia. Tämä “Pekka” saa työn.

    Se, mitä hal­li­tus voi tehdä, olisi tukea yrit­täjyyt­tä ja pois­taa rak­en­teel­lisia kil­pailun esteitä. Työt­tömiä tulisi kan­nus­taa perus­ta­maan osu­uskun­tia ja paikalli­nen te-toimis­to voisi teet­tää alueel­lisia markki­natutkimuk­sia ja palvelukar­toituk­sia liike­toimin­nan suun­nit­telun tuek­si. Yri­tyskum­me­ja pitäisi myös saa­da lisää. Julk­isi­in virkoi­hin pitäisi käyt­tää nimetön­tä työn­hakua. Sil­loin myös henkilöt, joiden nimi on Mar­tin-Eric, olisi real­isti­nen mah­dol­lisu­us saa­da duu­nia Pert­tien ja Pirkko­jen ohi.

  48. Petri Sakki­nen:
    Uskol­lise­na uusoikeis­ton lipunkan­ta­jana Soin­in­vaara syyt­tää ay-liiket­tä työt­tömien kur­ju­ud­es­ta, mut­ta ei perustele väitet­tään sanallakaan. 

    Välin­pitämät­tömyy­destä ammat­tili­it­to­ja voi vielä syyt­tääkin, mut­ta aiheut­ta­ja on joku ihan muu.

    Miten ammat­tili­it­to­jen etu on se, että työt­tömän on mah­dol­lisim­man kan­nat­tavaa olla työttömänä?

  49. Ter­veit­ten ja työkyky­is­ten ihmis­ten aktivoin­ti on ihan ok. Sen sijaan mie­len­ter­veyspoti­laiden kohtelu samas­sa joukos­sa on ihmisoikeuk­sien halveer­aamista. Meil­lä on suuri joukko ihmisiä, joi­ta ei päästetä edes kuntou­tustuelle saati sit­ten pysyvälle eläk­keelle, vaik­ka he ovat todel­la sairai­ta ja täysin työkyvyt­tömiä. Heistä ei ole mitään iloa tai hyö­tyä työelämälle. Hei­dän elämän­sä on arjes­ta selviy­tymistä eri­lais­ten ahdis­tusten ja ongelmien kanssa. Siinäkin on useim­mille liikaa. Työelämän painet­ta eivät kestäisi lainkaan. Näitä ihmisiä pide­tään sairaslo­ma­l­la 300 pv, työkkäris­sä vuo­den, taas sairaslo­ma­l­la 300 pv, työkkäris­sä vuo­den jne. lop­ut­tomas­sa kier­teessä lääkärien eläket­tä puoltavista lausun­noista huoli­mat­ta. Kuntou­tustuel­la pidätään 7–8 vuot­ta ennen lop­ullista eläket­tä ihmisiä, jot­ka eivät kykene lähtemään asun­nos­taan ulos tai pesemään tukkaansa. Päät­täjien pitäisi enem­män kuun­nel­la niitä taho­ja, jot­ka tekevät poti­lastyötä mie­len­ter­veyspoti­laiden kanssa. Vaan ei, päin­vas­toin. Kuntoutuen saamisen ehto­ja vaan kiris­tetään. Itse­murhaa pitää yrit­tää ennen kuin kat­so­taan työkyvyt­tömäk­si. Hävetkää päät­täjät, kun ette ymmär­rä mie­len sairauk­sia, vaan elätte jos­sain 1960-luvul­la. Pitäisi vaan hävetä ja olla hil­jaa, jos on mieleltään sairas.

  50. Pir­jo: Hei Arto ja kiitos arvokkaas­ta tiedos­ta. Osaisitko antaa myös linkin johonkin viral­liseen tätä asi­aa koske­vaan tietoläh­teeseen, mielu­usti sekä vuot­ta 2017 että uut­ta lakia koskien?
    Yritet­tyäni ensin ottaa asi­as­ta itse selvää ja kysyt­tyäni sit­ten ammat­tili­itostani vuo­den 2017 alkupuolel­la, kuin­ka alal­lani tämän suh­teen toim­i­taan, min­ua on neu­vot­tu vält­tämään riskinot­toa tässä asi­as­sa, kos­ka tiedot te-toimis­to­jen päätök­sistä toimek­sianto­jen suh­teen ovat ker­toneet muu­ta kuin tuo kir­joit­ta­masi tek­sti. Mah­dolli­nen syy tähän voi olla vaikka­pa se, että alal­lani eri taho­jen toimek­sian­not oli­si­vat usein päällekkäisiä tai limit­täisiä, vaik­ka oli­si­vat kukin vain päivän tai parin mit­taisia. Onnek­si min­ulle on ollut tar­jol­la myös jonkin ver­ran osa-aikaisia palkkatöitä, eli olen sit­ten tehnyt ain­oas­taan niitä.
    Uut­ta lakia koskien kysyin neu­voa työt­tömyyskas­sas­tani viime viikolla,ja vas­tauk­sek­si sain, että he eivät vielä tiedä, kuin­ka akti­ivi­mallin kanssa toim­i­taan ja odot­ta­vat omaa ohjeis­tus­ta asi­as­ta. Myöskään yrittäjänä/ammatinharjoittajana ansai­tus­ta tulosta heil­lä ei ollut antaa mitään ohjetta.
    Tarkoi­tat var­maankin tuos­sa omas­sa tek­stis­säsi neljän kuukau­den eikä neljän viikon rauhoi­tu­saikaa. Tämän jäl­keen siis tapah­tuu tuo omas­sa alku­peräisessä tek­stis­sä mainit­se­mani te-toimis­ton päätös siitä, onko yri­tys­toim­inta pää- vai sivu­toimista. Kaipaisin edelleen konkreet­tista tietoa siitä, miten te-toimis­to määrit­telee yritystoimintaan/ammatinharjoittamiseen käytet­tävän ajan rajauk­sen pää- tai sivu­toimisek­si. Onko tästä ole­mas­sa jokin tun­ti­ra­ja tms., jon­ka perus­teel­la voi toimia niin, että sivu­toimisu­u­den raja ei yli­ty? Kun suurin osa peruste­tu­ista yri­tyk­sistä ei ensim­mäisen toim­intavuo­den aikana tuo­ta mitään, on val­ta­va ris­ki työt­tömänä lähteä kokeile­maan sivu­toimista yritystoimintaa/ammatinharjoittamista, tul­la mah­dol­lis­es­ti 4 kk:n kokeilun jäl­keen halu­a­mat­taan määritel­tyä pää­toimisek­si yrit­täjäk­si ja jäädä tyhjän päälle mah­dol­lis­es­ti täysin tuot­ta­mat­toman ja sivu­toimisek­si suun­nitel­lun toiminimen/yrityksen kanssa tai työt­tömänä ammatinharjoittajana.
    Ainakin itsel­leni moinen riskinot­to on täysin pois­sul­jet­tu aja­tus. Pääosa töistäni on joka tapauk­ses­sa palkkatöitä työ­sopimuk­sel­la, vaik­ka niitä ei olekaan tar­jol­la kuin pien­inä pätk­inä tai parin tun­nin viikot­taise­na sivu­toimise­na työnä.
    En myöskään kykene ymmärtämään, mikä toimek­sian­nois­sa on noiden 2 viikon ja 4 kk:n aikara­jo­jen työl­listymistä edis­tävä vaiku­tus, kun joka tapauk­ses­sa joka iki­nen vas­taan­otet­tu toimek­sianto ja ansait­tu euro vähen­tää yhteiskun­nan tuk­isum­maa ja lisää työn­tekemistä? Ketä hyödyt­tää se, että yli 2 vk:n toimek­sian­noista on pakko kieltäy­tyä (niin kuin tähän asti on ollut pakko kieltäy­tyä toimek­sian­noista ylipään­sä), ellei halua riskeer­a­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä tur­vat­tua toimeentuloaan?

    Val­i­tan, että viikot ja kuukaudet menivät yhdessä kohtaa sekaisin, eli vuo­den 2018 alus­ta on käytössä 4 kk:n rauhoi­tus­jak­so, mut­ta on muis­tet­ta­va siinä ole­vat rajoitukset.

    Tulk­in­tao­hjei­ta joudu­taan odot­tele­maan, ennen kuin tulk­in­to­ja voidaan antaa. Vas­tauk­sista kun riip­puu aika paljon kysyjän tulevaisuutta…

    Tuo kah­den viikon jak­so löy­tyy mm. Työt­tömyys­tur­valain 2. luvun 1§ tois­es­ta kap­paleesta: “Työt­tömänä pide­tään henkilöä, joka ei ole työ­suh­teessa eikä työl­listy yhden­jak­sois­es­ti pää­toimis­es­ti yli kah­ta viikkoa yrit­täjänä tai omas­sa työssä.”

    Link­ki laki­in: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290#L2

    Samoin tuo­hon kysymyk­seen päätöimis­es­ta yrit­täjyy­destä löy­tyy vas­taus saman lain 2. luvun 5§, jon­ka toinen kap­pale alkaa: “Henkilön kat­so­taan työl­listyvän yrit­täjänä tai sitä vas­taaval­la taval­la omas­sa työssään pää­toimis­es­ti, jos toimin­nan vaa­ti­ma työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vas­taan­ot­tamiselle.” Mitään tun­timääriä ei siis ole, vaan tilanne arvioidaan tapausko­htais­es­ti. On eri­tyis­es­ti huomioita­va, että yrit­täjyy­destä saata­van tulon pienu­udel­la ei ole merk­i­tys­tä. Se merk­it­see, pystyykö vas­taan­ot­ta­maan kokoaikatyötä.

    On valitet­tavaa, että Suomen sisäl­lä saa eri­laista ohjet­ta, ja vira­nomaiset toimi­vat eri taval­la, riip­puen siitä mil­lä alueel­la asi­as­ta kysyy. Tam­pereel­la on asi­at aika hyvin. Tääl­lä saa mm. yrit­täjyy­destä (lasku­tus­palvelun tai osu­uskun­nan kaut­ta toim­i­mal­la) tietoa, apua ja neu­vo­ja kuin­ka toimia. Kaik­ki, kun­han astuu oves­ta oikeaan aikaan sisälle… https://www.trestart.fi/

  51. Pistää silmään yksi virhe: mikään sosi­aalietu­us ei ole palk­ka. Palkan mak­saa työ­nan­ta­ja omas­ta kukkarostaan, eikä kuten Neu­vos­toli­itossa että val­tio kus­tan­taa työvoiman veroi­neen päivi­neen. Tätä tehdään myös “oikeis­sa” töis­sä ole­vien kohdal­la, kun val­tio mak­saa eri­laisi­na tuk­i­na lop­ut, mitä työ­nan­ta­ja ei kykene/halua/mikäsyyonkaan. Tälle kom­mar­i­touhulle on tul­ta­va lop­pu, niin huo­mataan velan­oton tarpeen putoa­van dra­maat­tis­es­ti. Yri­tystuet tehokkaaseen työhön eli vastik­keel­lisek­si tai tuet pois, kun niil­lä ei ole mitään työl­listävää vaiku­tus­ta ollut pitki­in aikoihin. 

    Seu­raavak­si voidaan keskustal­la veronkier­rosta ja kaikesta muus­ta sel­l­ais­es­ta loisimisesta.

  52. Kun vilka­isin noi­ta akti­ivi­mallin ehto­ja, niin onko­han tuo markki­noitu vääri­in — eikö tilanne ole nyt parem­pi kuin aikaisem­min, jos oma­l­la akti­ivi­su­udel­la voi kor­va­ta tyhjän­päiväiset koulu­tuk­set? Muis­te­len, että koulu­tuk­si­in osal­lis­tu­mista on pidet­ty yht­enä ehtona aiemminkin

    https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/225107-tyoton-nuori-jai-kokonaan-tuetta-nain-tyohallinto-vastaa

    Virhe lie­nee näis­sä aina, että mikä tahansa malli aset­taa ihmiset eri­ar­voiseen ase­maan asuin­paikan mukaan. Pääkaupungis­sa kep­pi on kovem­paa kuin alueil­la, jois­sa asum­i­nen ei mak­sa niin paljoa. 

    Lisäk­si voi olla aika kallista jär­jestää jotain koulu­tus­tar­jon­taa jon­nekin Ival­oon tahi raja-alueille, saati osal­lis­tua siihen jos mat­ka on pitkä — käytän­nössä ehdol­lisen tuen ehdot on var­maan aina joillekin kohtuuttomia.

    Alueel­la, mis­sä työl­listymisen toden­näköisyys on korkeampi myös porkkana voisi olla isompi.

  53. Olen mon­esti miet­tinyt, että mik­sei pidem­pään (esimerkik­si vähin­tään kolme kuukaut­ta) työt­tömänä ollei­ta voi­da työl­listää julkisen sek­torin työ­paikkoi­hin. Työ­sopimuk­seen kir­jat­taisi­in sen ver­ran työ­tun­te­ja, että henkilö saisi saman ver­ran rahaa kuin työt­tömänä ollessa plus esimerkik­si 20 euroa per päivä.

    Siinä ihmiset saisi­vat ihan oikean työ­suh­teen ja sen myötä “paikan yhteiskun­nas­sa”. Toki palkkaku­lui­hin menisi enem­män rahaa kuin työt­tömyys­tu­keen sekä mah­dol­lisi­in toimeen­tu­lo­tu­keen ja asum­is­tu­keen, mut­ta toisaal­ta kun­ta tai val­tio saisi kor­vauk­se­na sen ihmisen työpanoksen.

  54. vk:
    Kiitos­ta taas ker­ran, myös kom­men­toi­jille. Antoisaa lueskel­la kun pahim­mat aivopierut lienevät jääneen moderointiin. 

    Mielestäni korkean työt­tömyy­den, työ­paikko­jen vähäisyy­den ja jäykästi toimivien työ­markki­noiden taustal­la on yksi asia joka ei ole vielä tässä tul­lut esi­in. Se on suo­ma­laisen työn korkea hin­ta. Vai­va on täysin itse aiheutet­tu use­am­man vuosikymme­nen aikana pikkuhil­jaa päätös kerrallaan. 

    En tarkoi­ta liian korkeaa palkkata­soa vaan työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si tule­via luke­mat­to­mia sivuku­lu­ja ja korkeaa arvon­lisävero­tus­ta. Jot­ta duu­nari saa vero­jen jäl­keen kympin käteen joutuu työ­nan­ta­jan asi­akas, siis taho joka palka­n­mak­sun kus­tan­taa, mak­samaan saa­mas­taan palvelus­ta 40–50 euroa.

    Miten tähän on tul­tu? Sosi­aalipoli­ti­ikan his­to­ri­oit­si­jat voisi­vat asi­aa ava­ta, mut­ta kyl­lä sylt­tyte­hdas taitaa löy­tyä ay-liik­keestä ja har­joite­tus­ta sosi­aalidemokraat­tis­es­ta poli­ti­ikas­ta (jopa ilman demare­i­ta hal­li­tuk­ses­sa). On halut­tu jakaa kansalle kan­natuk­sen kalas­tamisek­si etuuk­sia joi­hin nyky­maail­mas­sa maal­lamme ei olekaan varaa. Viimeisen 10 vuo­den velka­an­tu­mishis­to­ria on vaku­ut­ta­va toiste tästä.

    Ratkaisu ei ole perus­tu­lo tai muut tem­put. Ratkaisu on työn hin­nan alen­t­a­mi­nen. Eläke­mak­su­ja on alen­net­ta­va, sosi­aal­i­tur­vaa leikat­ta­va, asum­is­tukia leikat­ta­va ym. eli kaiken kaikki­aan julkisen talouden meno­ja alennettava. 

    Osalle porukkaa tämä tarkoit­taa verovaroil­la ym. rahoite­tun elin­ta­son alen­tu­mista jonkin ver­ran, mut­ta ei kuo­let­tavasti. Eli esim. suurten ikälu­okkien parem­pi­in eläke-etu­i­hin on kos­ket­ta­va ja vaikka­pa julk­isin varoin maan kalleim­mil­la asuinalueil­la asum­i­nen on lopetet­ta­va. Mut­ta vasti­neek­si syn­tyy työ­paikko­ja, joil­la pääsee sosi­aal­i­tur­vaa huo­mat­tavasti korkeam­paan elin­ta­soon kiin­ni. Riit­tää kun pahim­mista menoau­tomaateista päästään eroon, kukaan ei kuole nälkään.

    Kyl­lä poli­itikot ja muut päät­täjät tämän tietävät, mut­ta mis­sä on ne jot­ka uskalta­vat muu­tok­sen tehdä?

    Ksm työeläke on 1500€/kk täy­destä työuras­ta. Ei siinä ole leikattavaa.

  55. Ehkä asia onkin yksinker­taisem­pi: oleel­lista on työl­listymis­es­tä seu­raa­va net­toko­r­vaus (esim. tuo blo­gauk­ses­sa las­ket­tu 9€ per päivä). Muut asi­at kuten työvoima­palvelu­jen resurssoin­nit ym. ovat vain “pään pen­saaseen” työn­tämistä. Tuo­ta työl­listymisen pien­tä net­toko­r­vaus­ta (~9€/päivä) voidaan kohot­taa laske­mal­la työt­tömänä olemisen spon­soroin­tia. Jos ker­ran työ­markki­natukea ei voi laskea, jäl­jelle jää ansiosi­don­naisen lyhen­tämi­nen (por­ras­t­a­mi­nen) tai pois­t­a­mi­nen. Ei ole järkevää vetää mas­si­ivisel­la julkisen rahan käytöl­lä työtön­tä samaan aikaan töi­hin (patis­telu ym.) ja työt­tömyy­teen (ansiosi­don­nainen).

  56. Prometheus: Miten ammat­tili­it­to­jen etu on se, että työt­tömän on mah­dol­lisim­man kan­nat­tavaa olla työttömänä?

    Työt­tömyysko­r­vauk­set ja muu sosi­aal­i­tur­va näyt­tävät syn­nyt­tävän de fac­to min­imi­palkan. Lakia ei tarvita.

    Toinen peruste on, että ammat­tili­itot haali­vat näin kan­na­tus­ta ja val­taa poli­it­tiselle siivelleen.

  57. Ros­mo:
    Ehkä asia onkin yksinker­taisem­pi: oleel­lista on työl­listymis­es­tä seu­raa­va net­toko­r­vaus (esim. tuo blo­gauk­ses­sa las­ket­tu 9€ per päivä). Muut asi­at kuten työvoima­palvelu­jen resurssoin­nit ym. ovat vain “pään pen­saaseen” työn­tämistä. Tuo­ta työl­listymisen pien­tä net­toko­r­vaus­ta (~9€/päivä) voidaan kohot­taa laske­mal­la työt­tömänä olemisen spon­soroin­tia. Jos ker­ran työ­markki­natukea ei voi laskea, jäl­jelle jää ansiosi­don­naisen lyhen­tämi­nen (por­ras­t­a­mi­nen) tai pois­t­a­mi­nen. Ei ole järkevää vetää mas­si­ivisel­la julkisen rahan käytöl­lä työtön­tä samaan aikaan töi­hin (patis­telu ym.) ja työt­tömyy­teen (ansiosi­don­nainen).

    Ansiosi­don­naisen mak­sa­vat val­taosin työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät. Kyse on yri­tys­ten ja työn­tek­i­jöi­den muu­tostur­vas­ta. Poisto/leikkaukset johtaa euroop­palaisi­in irti­sanomisko­r­vauk­si­in. Olenkin ihme­tel­lyt, mik­seivät esim. teol­lisu­us­li­itot ole jo niitä vaatineet.

  58. Alv 0% rajaa nos­taisin 25000 €/v. Täl­lä rahal­la voi tul­la jo teo­reet­tis­es­ti yrit­täjänä toimeen. Yksinyrit­täjä on saatet­tu aivan kohtu­ut­tomaan ase­maan suh­teessa samaa työ­panos­ta tekevään työn­tek­i­jään? Ay-liike on ajanut ehdot niin kireik­si ettei työ­paikko­ja tah­do syn­tyä kuin vuokrafir­mo­jen kaut­ta tai sit­ten yrit­täjäpo­h­jais­es­ti. Pien­tä remont­tia, hoi­vatyötä ja eri­laisia apu- ja palveluhom­mia olisi vaik­ka kuin­ka paljon jos lasku­tush­in­ta voisi olla alvi­ton, esim. 15–20€/h. Tietysti joku väit­tää että tämä vääristäisi kil­pailua, mut­ta ei. Nämä työt jäävät nyt vaan usein­miten tekemät­tä. Kulupuolel­la asum­i­nen, kuten yllä eri­no­mais­es­ti kir­joitet­ti­in on suurin ongel­mamme ja jota Ay-liike VVO:n kaut­ta tun­netusti tax freenä lyp­sää. Täysin härskiä meininkiä. Yksi­tyi­nen toim­i­ja istu­isi lin­nas­sa vas­taavas­ta käh­min­nästä. Ay-pam­put saunas­sa Lev­il­lä, päät täyn­nä ja “fir­man” piikkiin!

  59. Mei­dän per­heessä on kroonis­es­ta saiaud­es­ta kär­sivä yli 50 vuo­tias jol­la ei olisi minkään­laista mah­dol­lisu­ut­ta käy­dä töis­sä, mut­ta eläk­keellekään hän ei pää­sisi. Ain­oas­taaan jollekin osa-aikaeläk­keelle jol­loin käteen jäisi vielä vähem­män rahaa kuin työttömänä.
    Eläk­keeellepääsemise­hto­ja olisi syytä kor­ja­ta kun akti­ivi­malli ote­taan käyt­töön ja siiv­ota kortis­toista pois ne pitkäaikai­sairaat joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta osal­lis­tua työelämään.

  60. J. Tiainen:
    Alv 0% rajaa nos­taisin 25000 €/v. Täl­lä rahal­la voi tul­la jo teo­reet­tis­es­ti yrit­täjänä toimeen. Yksinyrit­täjä on saatet­tu aivan kohtu­ut­tomaan ase­maan suh­teessa samaa työ­panos­ta tekevään työn­tek­i­jään? Ay-liike on ajanut ehdot niin kireik­si ettei työ­paikko­ja tah­do syn­tyä kuin vuokrafir­mo­jen kaut­ta tai sit­ten yrit­täjäpo­h­jais­es­ti. Pien­tä remont­tia, hoi­vatyötä ja eri­laisia apu- ja palveluhom­mia olisi vaik­ka kuin­ka paljon jos lasku­tush­in­ta voisi olla alvi­ton, esim. 15–20€/h. Tietysti joku väit­tää että tämä vääristäisi kil­pailua, mut­ta ei. Nämä työt jäävät nyt vaan usein­miten tekemät­tä. Kulupuolel­la asum­i­nen, kuten yllä eri­no­mais­es­ti kir­joitet­ti­in on suurin ongel­mamme ja jota Ay-liike VVO:n kaut­ta tun­netusti tax freenä lyp­sää. Täysin härskiä meininkiä. Yksi­tyi­nen toim­i­ja istu­isi lin­nas­sa vas­taavas­ta käh­min­nästä. Ay-pam­put saunas­sa Lev­il­lä, päät täyn­nä ja “fir­man” piikkiin!

    Täs­mälleen samaa mieltä ay:n verorälssistä. Verorälssit varsinkin pääo­mavero­tuk­ses­sa pitää lopet­taa Suomes­sa. Pääo­mat­uloveroa mak­saa vain yksi­tyi­nen sijoittaja.

  61. Kaino:
    Peru­songel­ma on siinä, että meil­lä ei johde­ta työnhakua. 

    Kaik­ki TE-keskuk­set lakkaute­taan välit­tömästi ja määrätään, että työt­tömyys­tukea saadak­seen on kir­jaudut­ta­va henkilöstövuokraus­fir­man lis­toille. Henkilöstövuokraus­fir­ma saakoon sopi­vak­si pro­vi­sion (5–10%?) työl­listämien­sä henkilöi­den bruttoansioista.

    Sit­ten pitäisi vielä sovit­taa pienet palkat ja vähät tun­nit niihin tuki­in jotenkin järkevästi ja jät­tää työn vas­taan­ot­ta­mi­nen ihmis­ten itsen­sä vastuulle.

    Tuos­sa pitäisi muo­dos­tua insen­ti­iviä löytää töitä joi­ta ihmiset halu­a­vat tehdä ja vieläpä mak­simiko­rkeil­la palkoil­la kun fir­ma saa itselleen osan. Julk­isia resursse­ja tarvi­taan tasan nolla.

    Pekka Raukko:
    Jos työn tuot­ta­ma arvon­lisä on niin pieni, että siitä mak­set­tavaa palkaa pitää yhteiskun­nan tukea, mik­si sitä kan­nat­taa ylipäätään tehdä?

    Perus­tu­lon aja­tus pitäisi olla minus­ta se, että on mah­dol­lista tehdä lyhy­taikaises­ti nor­maali­palkkaista työtä. Ei se, että tekee 40h/viikko mität­tömäl­lä pal­ka­lla, mut­ta elää tosi­asial­lis­es­ti perustulolla.

    Minus­ta reiluin­ta olisi jät­tää se val­in­ta työt­tömyy­den kanssa paini­valle itselleen, eikä täältä keskilu­okkaisen nor­sun­lu­u­tor­nista kieltää 5e/h net­toan­sion duune­ja lähtöko­htais­es­ti vain sen takia, että meistä tun­tuu niiden ole­van epäreiluja.

  62. Real­isti: Ansiosi­don­naisen mak­sa­vat val­taosin työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät. Kyse on yri­tys­ten ja työn­tek­i­jöi­den muu­tostur­vas­ta. Poisto/leikkaukset johtaa euroop­palaisi­in irti­sanomisko­r­vauk­si­in. Olenkin ihme­tel­lyt, mik­seivät esim. teol­lisu­us­li­itot ole jo niitä vaatineet. 

    Kas­sat mak­sa­vat 5,5%, työt­tömyys­vaku­u­tus (jota mak­sa­vat kaik­ki, nekin jot­ka eivät kuu­lu mihinkään kas­saan) 55–58%, val­tio lop­ut 37–39%.

    Ansiosi­don­nainen ei siis ole yksi­tyi­nen työttömyysturva.

    Jois­sain mais­sa (mihin työt­tömyys­tur­vaa ja työl­listäviä toimia on ver­rat­tu) on ole­mas­sa ansiosi­don­nainen joka on aidosti yksi­tyi­nen, ja toisaal­ta poh­jal­la yleinen tasoltaan Suomen tasoa korkeampi perusturva.

    Ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va on Suomes­sa ongel­ma, perus­tur­va ei. Johtuu siitä, että ansiosi­don­naisel­la osa elää val­lan main­iosti (ja lop­utkin jotenkuten) kun taas perus­tur­val­la ei elä (eikä kai kukaan edes ole­ta elet­tävän) vaan sen päälle tarvi­taan niin asum­is­tukea kuin toimeentulotukeakin.

    Niin­pä por­ras­tus pitäisi tehdä ansiosi­don­naiseen, ja perus­tur­vaa nos­taa sen ver­ran, että sil­lä edes joku voisi kuvitel­la elävänsä.

    Tai sit­ten siir­tyä malli­in jos­sa ansiosi­don­nainen ei ole lail­la määrät­ty, yleis­es­tä työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­ta ja val­tion bud­jetista mak­set­ta­va, vaan on aidosti yksi­tyi­nen sopimusasia.

  63. Minus­ta reiluin­ta olisi jät­tää se val­in­ta työt­tömyy­den kanssa paini­valle itselleen, eikä täältä keskilu­okkaisen nor­sun­lu­u­tor­nista kieltää 5e/h net­toan­sion duune­ja lähtöko­htais­es­ti vain sen takia, että meistä tun­tuu niiden ole­van epäreiluja.

    En ollut kieltämässä mitään, saati­ka val­it­se­mas­sa muiden puolesta.
    Kysyn vaan, onko ylipäätään mitään järkeä tehdä työtä, jon­ka tuot­ta­ma arvon­lisä on mitätön.

    Se, että täl­laiseen turhaan työhön pakotet­taisi “akti­ivi­su­us­lain­säädän­nöl­lä”, on tietysti ennenku­u­lumat­toman törkeää.

  64. “Esimerkik­si kaik­ki Uuden­maan talon­raken­nusalan 457 työtön­tä tulisi kut­sua haas­tat­telu­un, tehdä mah­dol­lis­es­ti työkyvyn arvioin­ti, osoit­taa töitä raken­nuk­sil­ta niille, joista on raken­nusalan töi­hin, lähet­tää kuntoutuk­seen ne, joiden työkyky edel­lyt­tää kuntou­tus­ta, kir­joit­taa osa eläk­keelle ja osoit­taa muun alan töitä niille, joil­la ei tosi­asi­as­sa ole raken­nusalan koulutusta.”

    Uudel­la­maal­la on paljon enem­män työt­tömiä talon­raken­nusalal­la kuin 457. Luku 457 lie­nee mar­rasku­un luke­ma Raken­nusalan työt­tömyyskas­sas­ta. Aika mon­en raken­nusalal­la ole­van työt­tömyyskas­sa on YTK. Kaik­ista työt­tömyyskas­soi­hin kuu­lu­vista nykyään joka viides on YTK:n jäsen. Näi­den luvut eivät ole tuos­sa mukana, kuten eivät muidenkaan työt­tömyyskas­so­jen eivätkä työt­tömyyskas­soi­hin kuu­lumat­tomien. Todel­li­nen talon­raken­nusalan työt­tömien lukumäärä kaik­ki kas­sat ja kas­sat­tomat huomioiden Uudel­la­maal­la lie­nee lähempänä tuhat­ta kuin 457:ää.

  65. Soin­in­vaara:

    “Kaiken kaikki­aan tämä pas­si­ivi­su­us-sakko on todel­la köm­pelö. Se sopii työt­tömien enem­mistölle, joka asuu kaupungeis­sa ja joka voi kyl­lä halutes­saan saa­da pieniä keikko­ja tai ansai­ta yrit­täjänä 250 euroa, mut­ta ei vajaatyökyky­isille eikä haja-asu­tusalueil­la asuville.”

    Minä en ymmär­rä tuo­ta väitet­tä, että pas­si­ivi­su­us-sakko sopisi kaupunki­laisille, mut­ta ei haja-asu­tusalueil­la asuville. Mihin väite perus­tuu? Kaupunkien ja haja-asu­tusaluei­den kesken on sosi­aal­i­tur­vas­sa kohtia, joiden oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta voi olla mon­taa mieltä, mut­ta pas­si­ivi­su­us-sakko ei tai­da olla niistä pahim­mas­ta päästä.

    Ongel­ma asi­as­sa on ollut kai se, että työl­lisyys­palvelui­ta ei ole tar­jot­tu kaikkial­la Suomes­sa. Eli jostain syys­tä TE-keskus/AVI ei ole edes yrit­tänyt paran­taa työl­lisyyt­tä tosis­saan joil­lain alueil­la. Akti­ivi­mallin pitäisi ainakin kan­nus­taa nyt TE-keskus­ta tuot­ta­maan työl­lisyys­palvelui­ta maanti­eteel­lis­es­ti kat­tavam­min, mitä se ei jostain syys­tä ole viime vuosi­na tehnyt. Työl­lisyys­palvelui­ta pitäisi viedä sinne, mis­sä on työt­tömiäkin. Parin päivän työl­listymistä edis­tävän kurssin pitämi­nen joitain ker­to­ja vuodessa ei pitäisi olla kovin han­kala asia toteutet­tavak­si maanti­eteel­lis­es­ti melkein mis­sä paikas­sa vaan. Sen pitäisi onnis­tua Kain­u­un korvessakin.

    1. Jos väestöti­heys on 2 henkeä neliök­ilo­metril­lä, työvoimaan kuu­lu­via on näistä 40% ja työt­tömyspros­ent­ti on 15%, tekee se 0,12 työtön­tä neliök­ilo­metril­lä. Jot­ta sadan hen­gen ryh­mä saman alan ihmisiä saadaan kokoon, on väkeä haalit­ta­va noin 10 000 neliök­ilo­metrin alueelta. siis 100 km x 100 km.

  66. Real­isti: Ansiosi­don­naisen mak­sa­vat val­taosin työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät. Kyse on yri­tys­ten ja työn­tek­i­jöi­den muu­tostur­vas­ta. Poisto/leikkaukset johtaa euroop­palaisi­in irti­sanomisko­r­vauk­si­in. Olenkin ihme­tel­lyt, mik­seivät esim. teol­lisu­us­li­itot ole jo niitä vaatineet.

    Val­taosan kyl­lä: työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su kat­taa 55–58 %, val­tio 37–39 %, kas­so­jen jäsen­mak­sut vain 5,5 % ansiosi­don­nais­es­ta työttömyysturvasta.

    1. Val­taosan kyl­lä: työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su kat­taa 55–58 %, val­tio 37–39 %, kas­so­jen jäsen­mak­sut vain 5,5 % ansiosi­don­nais­es­ta työttömyysturvasta

      Vihe­liäs­in­tä tässä on, että tuo 55–58 % per­itään myös niistä työn­tek­i­jöistä, jot­ka eivät ole kas­san jäseniä. Hekin joutu­vat siis rahoit­ta­maan vaku­u­tus­ta, jos­ta eivät itse hyödy.
      .

  67. TSH:
    Olen mon­esti miet­tinyt, että mik­sei pidem­pään (esimerkik­si vähin­tään kolme kuukaut­ta) työt­tömänä ollei­ta voi­da työl­listää julkisen sek­torin työpaikkoihin. 

    Et mietinnöis­säsi ole näem­mä tul­lut ajatelleek­si, että työt­tömien joukos­sa on myös niitä, joiden ain­oa real­isti­nen työl­listäjä on juuri julki­nen sek­tori ihan vain koulu­tuk­sen perus­teel­la. Jos nyt näi­hin julkisen sek­torin töi­hin pää­sisi vain ole­mal­la riit­tävän pitkään työtön, olisi se melkoista silmään­pis­saamista kyseisen alan koulu­tuk­sen omaav­ille työt­tömille. Minä ainakin ilmoi­tan jo näin etukä­teen saa­vani raivarin, jos oma­lle alal­leni (kir­jas­to) palkataan — edes osa-aikaises­ti — jonkin toisen alan työt­tömiä mei­dän koulutet­tu­jen työt­tömien sijasta.

  68. Hei Osmo mainit­sit blo­gis­sasi perus­tu­lon. Viit­taat että työtömyysko­r­vaus on perus­tu­loa? Mikäli näin olisi on lakia muokat­ta­va niin että alet­taisi­in käyt­tämään työt­tömyysko­r­vaus sanas­ta Kansalaisko­r­vaus. Pieni asia tulo on tuloa ja kor­vaus on kor­vaus­ta “epäoikeudet­tomas­ta tilanteesta“esim tai oikeud­es­ta arvokkaaseen elämään.

  69. Real­isti: Ksm työeläke on 1500€/kk täy­destä työuras­ta. Ei siinä ole leikattavaa.

    Eipä niin. Mut­ta yli 2000 euron eläkkeistä voisi tuon rajan ylit­tävältä osalta lisäverot­taa esim. 20%. Eli 2500€:n eläk­keestä lisäveroa 100€, 4000€:sta lisäveroa 400€. Ei taa­tusti kaataisi kenenkään talout­ta. Help­po perustel­la rajusti kas­vaneil­la ja jatkos­sakin kas­vav­il­la hoito- ja hoiva­menoil­la. Ehkä helpom­pikin tehdä vero­tuk­sen kaut­ta men­emät­tä leikkauksiin.

    Tämä olisi kohtu­ullista myös sik­si, että tehdyis­sä eläkeu­ud­is­tuk­sis­sa jo eläk­keelle ehti­neet pää­sivät kuin koira veräjästä laskun jäädessä nuorem­mille ikäluokille.

    2016 työeläk­keelle jääneistä noin 27% saa enem­män kuin 2000€/kk työeläkettä.

    Laskeske­lin että em. mallil­la saataisi­in vero­tuot­to­ja noin 800 miljoon­aa per vuosi. 2017 men­ti­in väärään suun­taan kun eläkeläis­ten vero­tus­ta keven­net­ti­in 135 miljoon­al­la, velkarahalla.

    Mut­ta hyvä­tu­loiset eläkeläiset ovat siis vain yksi ryh­mä jon­ka etu­i­hin voidaan koskea työn hin­nan alen­tamisek­si ja työ­paikko­jen synnyttämiseksi.

  70. vk:
    Kiitos­ta taas ker­ran, myös kom­men­toi­jille. Antoisaa lueskel­la kun pahim­mat aivopierut lienevät jääneen moderointiin. 

    Mielestäni korkean työt­tömyy­den, työ­paikko­jen vähäisyy­den ja jäykästi toimivien työ­markki­noiden taustal­la on yksi asia joka ei ole vielä tässä tul­lut esi­in. Se on suo­ma­laisen työn korkea hin­ta. Vai­va on täysin itse aiheutet­tu use­am­man vuosikymme­nen aikana pikkuhil­jaa päätös kerrallaan. 

    En tarkoi­ta liian korkeaa palkkata­soa vaan työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si tule­via luke­mat­to­mia sivuku­lu­ja ja korkeaa arvon­lisävero­tus­ta. Jot­ta duu­nari saa vero­jen jäl­keen kympin käteen joutuu työ­nan­ta­jan asi­akas, siis taho joka palka­n­mak­sun kus­tan­taa, mak­samaan saa­mas­taan palvelus­ta 40–50 euroa.

    Miten tähän on tul­tu? Sosi­aalipoli­ti­ikan his­to­ri­oit­si­jat voisi­vat asi­aa ava­ta, mut­ta kyl­lä sylt­tyte­hdas taitaa löy­tyä ay-liik­keestä ja har­joite­tus­ta sosi­aalidemokraat­tis­es­ta poli­ti­ikas­ta (jopa ilman demare­i­ta hal­li­tuk­ses­sa). On halut­tu jakaa kansalle kan­natuk­sen kalas­tamisek­si etuuk­sia joi­hin nyky­maail­mas­sa maal­lamme ei olekaan varaa. Viimeisen 10 vuo­den velka­an­tu­mishis­to­ria on vaku­ut­ta­va toiste tästä.

    Ratkaisu ei ole perus­tu­lo tai muut tem­put. Ratkaisu on työn hin­nan alen­t­a­mi­nen. Eläke­mak­su­ja on alen­net­ta­va, sosi­aal­i­tur­vaa leikat­ta­va, asum­is­tukia leikat­ta­va ym. eli kaiken kaikki­aan julkisen talouden meno­ja alennettava. 

    Osalle porukkaa tämä tarkoit­taa verovaroil­la ym. rahoite­tun elin­ta­son alen­tu­mista jonkin ver­ran, mut­ta ei kuo­let­tavasti. Eli esim. suurten ikälu­okkien parem­pi­in eläke-etu­i­hin on kos­ket­ta­va ja vaikka­pa julk­isin varoin maan kalleim­mil­la asuinalueil­la asum­i­nen on lopetet­ta­va. Mut­ta vasti­neek­si syn­tyy työ­paikko­ja, joil­la pääsee sosi­aal­i­tur­vaa huo­mat­tavasti korkeam­paan elin­ta­soon kiin­ni. Riit­tää kun pahim­mista menoau­tomaateista päästään eroon, kukaan ei kuole nälkään.

    Kyl­lä poli­itikot ja muut päät­täjät tämän tietävät, mut­ta mis­sä on ne jot­ka uskalta­vat muu­tok­sen tehdä?

    Mihin ver­rat­tuna suo­ma­lainen työ on kallista? Viroon var­masti, mut­ta Ruot­si­in, Sak­saan, Tanskaan..?

  71. Arvon Soin­in­vaara, kirjoititte: 

    “Sama aja­tus on väit­teessä, että meil­lä teetetään ”orjatyötä” yhdek­sän euron päivä­pal­ka­lla. Palk­ka on tosi­asi­as­sa 41,40 euroa eli yhdek­sän euroa enem­män kuin on työmarkkinatuki.

    Aika moni pieni­palkkainen tekee töitä alle yhdek­sän euron päivä­pal­ka­lla, jos las­kee palkak­si vain sum­man, jol­la net­topalk­ka ylit­tää sen, minkä saisi toimeentulotukena.” 

    Minä olen usein kuul­lut, että moni työkokeil­i­ja pitää epäoikeu­den­mukaise­na, että toiset saa­vat enem­män tai vähem­män samas­ta työstä TES-mukaista palkkaa, ja toiset vain työt­tömyysko­r­vauk­sen + 9 € kuluko­r­vauk­sen (en tiedä, onko tämä koko totuus). 

    Toisaal­ta olen itse miet­tinyt, miten nämä työkokeilut/kuntouttavat työ­toimin­nat vaikut­ta­vat eläke­jär­jestelmäämme. Noiden mainit­semiesi pien­palkkaisten työstä sen­tään mak­se­taan työeläke­mak­sut, mut­ta työkokeil­i­joiden ym. työstä sitä ei käsit­tääk­seni ker­ry. Näin ollen ei saa­da tehdys­tä työstä rahaa nyky­is­ten tai tule­vien eläkkei­den maksuun.

    1. Ttyökokeilu­un kai tul­laan työ­markki­nat­uelta eikä siinäkään ansaitse eläket­tä, joten työkokeilu­un jou­tu­mi­nen ei heiken­nä eläke­tur­vaa jos ei parannakaan.

  72. Arto Kek­ki: On valitet­tavaa, että Suomen sisäl­lä saa eri­laista ohjet­ta, ja vira­nomaiset toimi­vat eri taval­la, riip­puen siitä mil­lä alueel­la asi­as­ta kysyy. Tam­pereel­la on asi­at aika hyvin. Tääl­lä saa mm. yrit­täjyy­destä (lasku­tus­palvelun tai osu­uskun­nan kaut­ta toim­i­mal­la) tietoa, apua ja neu­vo­ja kuin­ka toimia. Kaik­ki, kun­han astuu oves­ta oikeaan aikaan sisälle… https://www.trestart.fi/

    Kiitos erit­täin asiantun­tev­as­ta vas­tauk­ses­ta! Hark­it­sen tam­pere­laisek­si naamioi­tu­mista tiedonhakutarkoituksessa.
    Mikäli tääl­lä pääkaupunkiseudul­la on saman­ta­painen palvelu kuin tuo TreStart, en ole ainakaan mil­lään kon­stil­la löytänyt sel­l­aista. Te-toimis­tos­ta näitä asioi­ta ei uskalla men­nä kysymään, sil­lä siel­lä saa muutenkin jo tais­tel­la todis­taak­seen, että on työtön (tai sivu­toimises­sa työssä ole­va) palka­nsaa­ja, eikä pää­toimi­nen itsen­sä­työl­listäjä (vaik­ka työhis­to­ri­as­sa ei olisi yhtään ain­oaa toimek­siantoa). Asi­aan var­maankin vaikut­taa kohdal­lani se, että alal­lani on suurelta osin epä­tyyp­il­lisiä työ­suhtei­ta ja alan tun­te­mus te-toimis­tossa on nol­lalu­okkaa. Uskon silti, että myös nk. tyyp­il­lisil­lä aloil­la työt­tömille on kehit­tynyt ter­ve pelko te-toimis­tossa asioin­tia kohtaan. Tästä syys­tä työt­tömien omaa akti­ivi­su­ut­ta ja työl­listymistä var­masti edis­täisi myös se, että te-toimis­to­jen nyky­muo­toinen “palvelu” muutet­taisi­in tosi­asial­lisek­si palveluk­si ja neu­von­naksi, turhan kyt­täämisen ja oman asiantun­tem­at­to­muu­den peit­te­lyn sijas­ta. Muiden kuin te-toimis­to­jen kehit­tämät palve­lut voisi­vat toimia hyv­inä esimerkkeinä. Tämä vain vih­jeenä niille, jot­ka oikeasti halu­a­vat ratkaista ongelmaa…

  73. Jus­si: Et mietinnöis­säsi ole näem­mä tul­lut ajatelleek­si, että työt­tömien joukos­sa on myös niitä, joiden ain­oa real­isti­nen työl­listäjä on juuri julki­nen sek­tori ihan vain koulu­tuk­sen perus­teel­la. Jos nyt näi­hin julkisen sek­torin töi­hin pää­sisi vain ole­mal­la riit­tävän pitkään työtön, olisi se melkoista silmään­pis­saamista kyseisen alan koulu­tuk­sen omaav­ille työt­tömille. Minä ainakin ilmoi­tan jo näin etukä­teen saa­vani raivarin, jos oma­lle alal­leni (kir­jas­to) palkataan – edes osa-aikaises­ti – jonkin toisen alan työt­tömiä mei­dän koulutet­tu­jen työt­tömien sijasta. 

    Pätevyys­vaa­timuk­set estävät sen, että kenet vaan voisi kor­va­ta työl­lis­tetyl­lä työttömällä. 

    Toisaal­ta jos tilanne on se, että jonkun koulute­tun työn pysty­isi de fac­to tekemään aivan tyy­dyt­täväl­lä taval­la myös koulut­tam­a­ton henkilö, niin voidaan miet­tiä, onko pätevyys­vaa­timus siinä tapauk­ses­sa tarpeelli­nen ja tulisiko pätevyys­vaa­timuk­sen ole­mas­sao­lo joka tapauk­ses­sa harki­ta uudelleen.

    Esimerkik­si kir­jas­tois­sa työl­lis­tet­ty työtön voisi var­masti tehdä samankaltaisia työte­htäviä kuin kir­jas­tois­sa usein ole­vat siviilipalvelusmiehet.

  74. Osmo Soin­in­vaara: Espoos

    Mietin vain siltä kannal­ta, että jos ihmi­nen joutuu use­aan työkokeilu­un tms, mut­tei työl­listy (tästä oli joskus jos­sain lehdessä), niin hänen ase­mansa on eläk­keen kannal­ta vähän han­kala. Hän on ollut “töis­sä”, mut­ta hänelle ei ole ker­tynyt eläkettä(kään). Hän on siis heikom­mas­sa ase­mas­sa, kuin esimerkkinne pieni­palkkainen pätkä­työläi­nen, vaik­ka net­toan­siot oli­si­vat näen­näis­es­ti samat.

  75. Pir­jo: Kiitos erit­täin asiantun­tev­as­ta vas­tauk­ses­ta! Hark­it­sen tam­pere­laisek­si naamioi­tu­mista tiedonhakutarkoituksessa.
    Mikäli tääl­lä pääkaupunkiseudul­la on saman­ta­painen palvelu kuin tuo TreStart, en ole ainakaan mil­lään kon­stil­la löytänyt sel­l­aista. Te-toimis­tos­ta näitä asioi­ta ei uskalla men­nä kysymään, sil­lä siel­lä saa muutenkin jo tais­tel­la todis­taak­seen, että on työtön (tai sivu­toimises­sa työssä ole­va) palka­nsaa­ja, eikä pää­toimi­nen itsen­sä­työl­listäjä (vaik­ka työhis­to­ri­as­sa ei olisi yhtään ain­oaa toimek­siantoa). Asi­aan var­maankin vaikut­taa kohdal­lani se, että alal­lani on suurelta osin epä­tyyp­il­lisiä työ­suhtei­ta ja alan tun­te­mus te-toimis­tossa on nol­lalu­okkaa. Uskon silti, että myös nk. tyyp­il­lisil­lä aloil­la työt­tömille on kehit­tynyt ter­ve pelko te-toimis­tossa asioin­tia kohtaan. Tästä syys­tä työt­tömien omaa akti­ivi­su­ut­ta ja työl­listymistä var­masti edis­täisi myös se, että te-toimis­to­jen nyky­muo­toinen “palvelu” muutet­taisi­in tosi­asial­lisek­si palveluk­si ja neu­von­naksi, turhan kyt­täämisen ja oman asiantun­tem­at­to­muu­den peit­te­lyn sijas­ta. Muiden kuin te-toimis­to­jen kehit­tämät palve­lut voisi­vat toimia hyv­inä esimerkkeinä. Tämä vain vih­jeenä niille, jot­ka oikeasti halu­a­vat ratkaista ongelmaa…

    Tam­pereen seudun kun­takokeilus­sa tehdään juuri tätä asi­akkaiden palvelua. Tam­pereen työl­lisyys­palvelus­sa ovat asi­akkaina ne, joil­la ei ole ansiosi­don­aista työt­tömyys­tur­vaa. Asi­akas­palvelua hoita­vat OMA-val­men­ta­jat (Osaami­nen, Moti­avaa­tio, Akti­ivi­su­us), joiden avul­la pyritään työl­listämään ihmisiä kai­ki mah­dol­lisin keinoin. Erään­lainen evoluu­tio, TE-keskus 2.0.

    Per­in­teis­es­ti on ollut pelkkä kol­me­na­painen jär­jestelmä, jos­sa ihmi­nen on ollut joko työ­suh­teessä, yrit­täjä tai työtön työn­hak­i­ja. Kolmion keskel­lä on täl­lä het­kel­lä kuitenkin eri­laisia mah­dol­lisuuk­sia työl­listää itsen­sä lyhy­taikaisi­in toimek­siantoi­hin, kuten lasku­tus­palvelun kaut­ta yrit­täjänä tai osu­uskun­nan kaut­ta työsuhteessa.

    Työn­haku on muut­tunut, tai ainakin vah­vasti muut­tumas­sa sel­l­aisek­si, että työn­haun rin­nalle on vah­vasti tulos­sa oman osaamisen myymi­nen yri­tyk­si­in. Yri­tyk­sis­sä on tekemätön­tä työtä. Yri­tyk­set eivät vält­tämät­tä ole kuitenkaan halukkai­ta palkkaa­maan, kos­ka työ saat­taa olla esim. lyhytkestoinen. Mut­ta yri­tys saat­taa olla hyvinkin kiin­nos­tunut, kun sinne tar­joaa työ­panos­taan, ja sanoo että voi kir­joit­taa siitä laskun, kun toimek­sian­non tekee joko lasku­tus­palvelun tai osu­uskun­nan kautta.

    Mm. täl­lai­sista asioista keskustelemiseen ja niiden neu­von­taan ja opas­tamiseen panos­te­taan TreStar­tilla. Aiem­min puhut­ti­in pätkätöistä, kun oli peräkkäisiä lyhy­taikaisi­akin työ­suhtei­ta. Nyt voidaan hyvin puhua myös ‘nyhtö­työstä’, jos­sa yrit­täjämäis­es­ti myy­dään yri­tyk­si­in omaa osaamista lyhy­taikaisi­in toimek­siantoi­hin. Toimeen­tu­loa ‘nyhde­tään’ mon­es­ta eri paikas­ta. Ei mis­sään nimessä yhtä mukavaa, kuin kor­po­raa­tios­sa työsken­te­ly pitkissä työ­suhteis­sa, mut­ta var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto toimeen­tu­los­sa, kun vielä saataisi­in täl­laista epäsään­nöl­listä ja joskus tilapäistä yrit­täjämäistä työn­tekoa tuke­va sosi­aal­i­tur­va toimivaksi.

    p.s. TreStar­tilla ei kysytä mis­tä päin olet, oletko Tam­pereelta vai muual­ta (Turun murre saat­taa kyl­lä pal­jas­taa… 😉 ). Jos mat­ka suun­tau­tuu Tam­pereelle, niin TreStartin kalen­ter­ista näkee mitä siel­lä tapah­tuu. Kan­nat­taa eri­tyis­es­ti kat­sel­la maanataipäiviä klo 12 eteen­päin. Ainakin kahvia ja/tai teetä sekä mukavaa ver­taiskeskusteluseu­raa on tarjolla…

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos väestöti­heys on 2 henkeä neliök­ilo­metril­lä, työvoimaan kuu­lu­via on näistä 40% ja työt­tömyspros­ent­ti on 15%, tekee se 0,12 työtön­tä neliök­ilo­metril­lä. Jot­ta sadan hen­gen ryh­mä saman alan ihmisiä saadaan kokoon, on väkeä haalit­ta­va noin 10 000 neliök­ilo­metrin alueelta. siis 100 km x 100 km.

    Joo. Jos on 2 henkeä neliök­ilo­metril­lä, tarvi­taan 10 000 neliök­ilo­metrin alue, jot­ta alueelle kuu­luu 20 000 ihmistä ja noil­la ehdoil­la se 1200 työtön­tä, jos­ta voisi koo­ta jotain ryh­miä kokoon. Tyyp­illi­nen TE-ryh­mä lie­nee kyl­lä aika paljon pienem­pi kuin 100 henkeä. Yleistä työvoimapoli­it­tista toim­intaa pystyy jär­jestämään selvästi pienem­mäl­läkin väestöpohjalla. 

    Jonkin­lainen akti­ivi­mallin vaa­timia yleisk­oulu­tuk­sia pystyt­täneen väestöpo­h­jan osalta jär­jestämään hel­posti 10–30 km:n etäisyy­delle kodista läh­es kaikille haja-asu­tusalueil­lakin, jos niin halu­taan siten, että akti­ivi­mallin sank­tiot voi vält­tää niihin osal­lis­tu­mal­la. Asia edel­lyt­tää kuitenkin sitä, että TE-toimis­tot alka­vat jär­jestää niitä kursse­ja pienem­mis­säkin kun­nis­sa vaik­ka 4 ker­taa vuodessa per alue. Erikois­tuneem­mat koulu­tuk­set kan­nat­ta­nee keskit­tää tai jär­jestää vaik­ka nettikursseina.

    1. Jos anna­teen työvoimapolit­tista koulu­tus­ta, sama kurssi ei (toiv­ot­tavasti) ole suun­nat­tu kaikien eri alo­jen työttömille.

  77. “Toisaal­ta jos tilanne on se, että jonkun koulute­tun työn pysty­isi de fac­to tekemään aivan tyy­dyt­täväl­lä taval­la myös koulut­tam­a­ton henkilö, niin voidaan miet­tiä, onko pätevyys­vaa­timus siinä tapauk­ses­sa tarpeelli­nen ja tulisiko pätevyys­vaa­timuk­sen ole­mas­sao­lo joka tapauk­ses­sa harki­ta uudelleen.”

    Varsin monel­la alal­la on näin. Esimerkik­si epäpätev­inä opet­ta­ji­na on vaik­ka kuin­ka paljon ihmisiä, jot­ka osaa­vat opet­taa eri­no­mais­es­ti, parem­min kuin mon­et pitkän koulu­tuk­sen käyneet.

    Jos koulu­tuk­sen käynei­den pitäisi osoit­taa mitat­tavasti, mik­si he ovat parem­pia opet­ta­jia kuin vain lukion käyneet, niin eivät he siihen pysty­isi. He voisi­vat vedo­ta koulu­tuk­seen ja teo­ri­aan, mut­ta eivät pysty­isi osoit­ta­maan käytän­nössä ole­vansa parempia.

    Sama kos­kee esimerkik­si ter­apeut­te­ja ja psykolo­ge­ja. Monis­sa työte­htävis­sä tiedolli­nen osu­us on mitätön ver­rat­tuna per­soo­nan suomi­in avuihin.

    Joil­lain aloil­la kuten kie­lenkään­tämisessä mitataankin yleen­sä vain osaamista. Palk­ka tulee kään­netys­tä tek­stimäärästä eikä koulutuksesta.

    Pitäisikö näitä pätevyys­vaa­timuk­sia tark­istaa ja ruve­ta palkkaa­maan ihmisiä enem­män sovel­tuvu­u­den perus­teel­la? Mihin tarvi­taan pitkää opet­ta­ja- tai psykologik­oulu­tus­ta, kun käytän­nön työssä pär­jää paljon vähemmällä?

    Mik­si kie­lenkään­täjien täy­tyy tanka­ta type­r­ää teo­ri­aa yliopis­tossa, vaik­ka ennen he selvi­sivät opis­tol­la, jos­sa opetelti­in itse asi­aa? Kään­nösten laatu ei ole ainakaan uud­is­tusten myötä parantunut.

    Mon­en­laiseen mais­te­rien suorit­ta­maan paper­in­pyöri­tyk­seen pystyy lukion jäl­keen, kun­han siihen vain ensin perehdytetään.

    Automa­ti­soitu­van kil­pailuy­hteiskun­nan ongel­ma on, että työn­tek­i­jöitä ei etsitä enää todel­liseen tarpeeseen, vaan heitä kil­pailute­taan tulok­sen mak­si­moimisek­si. Jos työlle olisi todel­li­nen tarve, ei tarvit­sisi kil­pail­la, vaan työ­nan­ta­ja pär­jäisi heikom­man osaamisenkin työvoimal­la. Ennen töis­sä kävivät myös taval­la tai toisel­la heikot ja vajaakun­toiset. Työ oli heille myös ter­api­aa, ja silti he sai­vat siitä täy­den palkan. 

    Jär­jestelmä on täysin keinotekoinen. Kun työ irtosi todel­li­sista tarpeista ja muut­tui rahan tekemisek­si, niin sen jäl­keen jäl­jelle on jäänyt vain jär­jetön kil­pailu, jos­sa tek­i­jöitä ei etsitä ihmis­ten todel­lis­ten tarpei­den täyt­tämiseen vaan kil­pailu­un, jos­sa pätevyys­vaa­timuk­set kas­va­vat ja keinotekois­tu­vat vuosi vuodelta. 

    Lyhyesti ilmais­ten työstä on tul­lut toim­intaa, jos­sa yritetään myy­dä tarpee­ton­ta ja luon­toa kuor­mit­tavaa paskaa ja turhu­ut­ta mah­dol­lisim­man korkeil­la osaamisvaatimuksilla.

    Maail­ma on tiel­lä tuhoon, kos­ka arvostamme turhaa työtä ja turhan työn luo­mia turhia ja tarpeet­to­mia tuot­tei­ta, joi­hin ihmiset suh­tau­tu­vat kuin harak­ka kiiltävään.

  78. Osmo Soin­in­vaara: Vihe­liäs­in­tä tässä on, että tuo 55–58 % per­itään myös niistä työn­tek­i­jöistä, jot­ka eivät ole kas­san jäseniä. Hekin joutu­vat siis rahoit­ta­maan vaku­u­tus­ta, jos­ta eivät itse hyödy.
    .

    Aina on joukos­sa tyhmiä.

  79. vk: Eipä niin. Mut­ta yli 2000 euron eläkkeistä voisi tuon rajan ylit­tävältä osalta lisäverot­taa esim. 20%. Eli 2500€:n eläk­keestä lisäveroa 100€, 4000€:sta lisäveroa 400€. Ei taa­tusti kaataisi kenenkään talout­ta. Help­po perustel­la rajusti kas­vaneil­la ja jatkos­sakin kas­vav­il­la hoito- ja hoiva­menoil­la. Ehkä helpom­pikin tehdä vero­tuk­sen kaut­ta men­emät­tä leikkauksiin.

    Tämä olisi kohtu­ullista myös sik­si, että tehdyis­sä eläkeu­ud­is­tuk­sis­sa jo eläk­keelle ehti­neet pää­sivät kuin koira veräjästä laskun jäädessä nuorem­mille ikäluokille.

    2016 työeläk­keelle jääneistä noin 27% saa enem­män kuin 2000€/kk työeläkettä.

    Laskeske­lin että em. mallil­la saataisi­in vero­tuot­to­ja noin 800 miljoon­aa per vuosi. 2017 men­ti­in väärään suun­taan kun eläkeläis­ten vero­tus­ta keven­net­ti­in 135 miljoon­al­la, velkarahalla.

    Mut­ta hyvä­tu­loiset eläkeläiset ovat siis vain yksi ryh­mä jon­ka etu­i­hin voidaan koskea työn hin­nan alen­tamisek­si ja työ­paikko­jen synnyttämiseksi.

    3500€/kk alka­en eläkkeitä verote­taan koval­la kädellä.

  80. Toni Ranta:
    Pistää silmään yksi virhe: mikään sosi­aalietu­us ei ole palk­ka. Palkan mak­saa työ­nan­ta­ja omas­ta kukkarostaan, eikä kuten Neu­vos­toli­itossa että val­tio kus­tan­taa työvoiman veroi­neen päivi­neen. Tätä tehdään myös “oikeis­sa” töis­sä ole­vien kohdal­la, kun val­tio mak­saa eri­laisi­na tuk­i­na lop­ut, mitä työ­nan­ta­ja ei kykene/halua/mikäsyyonkaan. Tälle kom­mar­i­touhulle on tul­ta­va lop­pu, niin huo­mataan velan­oton tarpeen putoa­van dra­maat­tis­es­ti. Yri­tystuet tehokkaaseen työhön eli vastik­keel­lisek­si tai tuet pois, kun niil­lä ei ole mitään työl­listävää vaiku­tus­ta ollut pitki­in aikoihin. 

    Seu­raavak­si voidaan keskustal­la veronkier­rosta ja kaikesta muus­ta sel­l­ais­es­ta loisimisesta.

    Pistää silmään yksi virhe: “Palkan mak­saa työ­nan­ta­ja omas­ta kukkarostaan”

    No ei kuule mak­sa. Sen mak­saa asi­akas, joka mak­saa tuot­teen tehneen työn­tek­i­jän työn lisäk­si mm. mate­ri­aaleista ja tuot­teen tekemiseen sekä yri­tyk­sen pyörit­tämiseen kuluneista muista kustannuksista. 

    Työ­nan­ta­ja ei mak­sa omas­ta pus­sis­taan yhtään mitään, sil­lä siel­lä pus­sis­sa ei ole mitään ilman asi­akkai­ta ja työn tek­i­jöitä; itse työtä tekevät yrit­täjät tietenkin ovat eri asia, mut­ta kos­ka kyse on työn­tek­i­jän palkan mak­samis­es­ta, niin ei sovi tähän — on vain pakko maini­ta, ettei kukaan äkkipikaistu turhan päiten.

    Veronkier­rosta ja loisimis­es­ta ehdot­tomasti tulisi keskustel­la, ja säätää siitä myös oikei­ta ran­gais­tuk­sia, niin vapaus- kuin taloudel­lisia sekä myös liiketoimintakieltoja.

  81. Osmo Soin­in­vaara: Vihe­liäs­in­tä tässä on, että tuo 55–58 % per­itään myös niistä työn­tek­i­jöistä, jot­ka eivät ole kas­san jäseniä. Hekin joutu­vat siis rahoit­ta­maan vaku­u­tus­ta, jos­ta eivät itse hyödy.
    .

    Suomes­sa onkin aika hem­metin tyh­mää olla liit­tymät­tä ammat­tili­it­toon, etenkin nykyisen kyyky­tyspoli­ti­ikan aikana — poli­ti­ikan, jota itsekin sen­tään toisi­naan älyät kri­ti­soidakin, vaik­ka aivan liian usein vedät yhtä köyt­tä kaiken­lais­ten lois­t­en kanssa, kuten sen yhden veron­mak­sajien aina elät­tämän torkkupellen.

  82. Tero Tolo­nen: Lisäk­si voi olla aika kallista jär­jestää jotain koulu­tus­tar­jon­taa jon­nekin Ival­oon tahi raja-alueille, saati osal­lis­tua siihen jos mat­ka on pitkä – käytän­nössä ehdol­lisen tuen ehdot on var­maan aina joillekin kohtuuttomia.

    Ei ole kallista. Verkkok­oulut­ta­mi­nen on tätä päivää.

    On muuten ollut TE-hallinnos­sakin, esim. CV:n kir­joit­telukurssi oli ainakin min­ulle verkkove­toinen eli kotoa päin tein.

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos väestöti­heys on 2 henkeä neliök­ilo­metril­lä, työvoimaan kuu­lu­via on näistä 40% ja työt­tömyspros­ent­ti on 15%, tekee se 0,12 työtön­tä neliök­ilo­metril­lä. Jot­ta sadan hen­gen ryh­mä saman alan ihmisiä saadaan kokoon, on väkeä haalit­ta­va noin 10 000 neliök­ilo­metrin alueelta. siis 100 km x 100 km.

    Osmollekin kom­ment­ti, että verkkok­oulu­tus on tätä päivää.

    1. JHos verkkok­oulu­tus kel­paa, sil­loin­han ei ole tot­ta, että tämä jär­jeste­ly syr­jii haja-asu­tusalueil­la asu­via, kos­ka kursse­ja ei järjestetä.

  84. Pir­jo: Kiitos erit­täin asiantun­tev­as­ta vas­tauk­ses­ta! Hark­it­sen tam­pere­laisek­si naamioi­tu­mista tiedonhakutarkoituksessa.
    Mikäli tääl­lä pääkaupunkiseudul­la on saman­ta­painen palvelu kuin tuo TreStart, en ole ainakaan mil­lään kon­stil­la löytänyt sel­l­aista. Te-toimis­tos­ta näitä asioi­ta ei uskalla men­nä kysymään, sil­lä siel­lä saa muutenkin jo tais­tel­la todis­taak­seen, että on työtön (tai sivu­toimises­sa työssä ole­va) palka­nsaa­ja, eikä pää­toimi­nen itsen­sä­työl­listäjä (vaik­ka työhis­to­ri­as­sa ei olisi yhtään ain­oaa toimek­siantoa). Asi­aan var­maankin vaikut­taa kohdal­lani se, että alal­lani on suurelta osin epä­tyyp­il­lisiä työ­suhtei­ta ja alan tun­te­mus te-toimis­tossa on nol­lalu­okkaa. Uskon silti, että myös nk. tyyp­il­lisil­lä aloil­la työt­tömille on kehit­tynyt ter­ve pelko te-toimis­tossa asioin­tia kohtaan. Tästä syys­tä työt­tömien omaa akti­ivi­su­ut­ta ja työl­listymistä var­masti edis­täisi myös se, että te-toimis­to­jen nyky­muo­toinen “palvelu” muutet­taisi­in tosi­asial­lisek­si palveluk­si ja neu­von­naksi, turhan kyt­täämisen ja oman asiantun­tem­at­to­muu­den peit­te­lyn sijas­ta. Muiden kuin te-toimis­to­jen kehit­tämät palve­lut voisi­vat toimia hyv­inä esimerkkeinä. Tämä vain vih­jeenä niille, jot­ka oikeasti halu­a­vat ratkaista ongelmaa…

    Jaan epälu­u­losi TE-toimis­to­ja kohtaan. En minäkään kysy sieltä mielel­läni mitään. En luota.

    Sieltä voidaan sitä­pait­si antaa vääriä vas­tauk­si­akin eivätkä seiso sano­jen­sa takana. Joku neu­voi, että kaik­ki neu­vot sieltä pitäisi ottaa kirjallisena.

    Mar­tin-Eric Racine (sama mies joka pani alulle kansalaisa­loit­teen akti­ivi­mallin kumoamis­es­ta), käyt­ti sanaa “karenssite­htaat” TE-toimistosta.

    Kyl­lä siinäkin jotain perää on, että TE-toimis­to­ja kavahde­taan työt­tömien keskuudessa.

    Itse en uskalla ker­toa opiskeluis­tani TE-toimistoon.

    En, vaik­ka:
    — opiske­len mon­imuo­tona aikuisk­oulu­tuk­ses­sa ja moni opiske­lu­toveri käy päivätöis­sä eli opiskelu­ni ei ole työn vas­taan­ot­tamisen este ja olen välil­lä päässytkin lyhyek­si aikaa töihin
    — aloitin opiske­lut jo ennen työt­tömyyt­täni eli olin täyspäiväis­es­ti töissä

    En silti ker­ro. En uskalla. En jak­sa väitel­lä niiden idioot­tien kanssa. Pitäisi olla päivän­selvää, ettei opiskelu­ni ole työn­vas­taan­ot­tamisen este — mut­ta mikään ei ole päivän­selvää kun on karenssite­hdas TE-toimis­ton kanssa tekemisissä.

    En vain voi ottaa riskiä siitä, että TE-toimis­to mieli­v­al­las­saan päät­täkin, ettei opiskelu­ni käy niille. Sil­loin joudun lopet­ta­maan opiskelu­ni kos­ka min­ul­la ei ole varaa olla ilman päivärahakaan.

    Kun saan tutkin­non ulos opiskelus­tani, niin näyt­tää siltä, että työl­listyn kohtu­ullisen var­masti. Eli yhteiskun­nan kannal­ta tämä salaopiskelu­ni on toden­näköis­es­ti erit­täin järkevää ja kan­natet­tavaa toimintaa.

    Eikös ole hul­lu maailma.…

  85. Mitä mah­taisi tapah­tua, jos pääkaupunkiseudul­la mak­set­taisi­in työt­tömyys­tur­vaa vain 3 kk, ja seu­raavaan 3 kk jak­soon olisi oikeutet­tu vas­ta 6 kk yhtä­jak­soisen työssäkäyn­nin jäl­keen? Lap­sil­isiä, asum­is­tukea ja toimeen­tu­lo­tukea ei mak­set­taisi pk-seudul­la kenellekään. Muual­la maas­sa kaik­ki säi­ly­isi nykyisellään.

    Kuin­ka paljon helsinkiläis­ten asumiskus­tan­nuk­set aleni­si­vat, kun kymmenet­tuhan­net yhteiskun­nan avus­tuksin elävät päät­täi­sivät etsiä uuden kodin kou­voloista, ja hei­dän asun­ton­sa vapau­tu­isi­vat markki­noille? Kuin­ka paljon kou­voloiden liike-elämä virkistyisi?

  86. Mar­rasku­us­sa todel­lisia työt­tömiä oli n 430000. Luku­un päästään kun työn­hak­i­joista vähen­netään avoumil­la työ­markki­noills ole­vat työl­liset työnhakijat
    Heistä ansiosi­don­aista sai n 130000 , perus­tur­vaa n 230000 ja 70000 ei mitään tai tt-tukea. Andiosi­don­naisen merk­i­tys työl­listymisen esteenä on kadonnut,

  87. Tuo ansiodon­naisen kan­nustin­loukun katoami­nen johtuu siitä, että sitä saa vain työvoiman eli­it­ti ja se näkyy siimä, että ansiopäivära­haa saavien työt­tömyys­jak­sot ovat lyhyem­piä kuin perus­tur­vaa saavilla

  88. Akti­ivi­malli on muutenkin sumu­tus­ta alus­ta loppuun.
    Ei tarkoi­tus ole työt­tömyy­den alen­t­a­mi­nen vaan työt­tömyys­luku­jen alentaminen
    Kun tekee 18 tun­tia töitä tai toimii yrit­täjänä päivän niin on tilas­tois­sa työlli­nen seu­raa­vat kak­si viikkoa.
    Kunn moni onnis­tuu tuos­sa niin simb­sal­abim , työt­tömyys on tipah­tanut kym­me­nil­lä tuhansilla

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Ajat­talet siis, että pää­toimi­nen opiske­li­ja, joka hakee keikkatylötä, on työtön. 

    Osoititko tuon minulle? 

    En ole varsi­nais­es­ti “pää­toimi­nen opiske­li­ja” lain ja työvoimavi­ra­nomaisen käyt­tämän jar­gonin kontekstissä.

    Fak­tat:

    — aloitin opiskelun jo kun olin 40 h/vko töis­sä (ehdin tehdä tätä 1,5 vuotta)

    — olen tässä opiskelu­jen aikana saanut uudelta alal­tani yhden työkeikan,jossa olin muu­ta­man kuukau­den täyspäiväis­es­ti töis­sä (samanaikaises­ti opiske­lin vapaa-aikanani)

    Minus­ta on aika mah­do­ton­ta väit­tää, ettenkö olisi työ­markki­noiden käytettävissä!

    Mut­ta kuten näette,jopa Osmo otti kan­nan, että “jahas sitä ollaan pää­toimisia opiskelijoita…”

    Elikkä juuri tuon syyn vuok­si en ker­ro TE-toimis­tolle mitään. On täysin tuules­ta kiin­ni mikä ratkaisu sieltä tulee.

    BTW, onhan sitä mah­dol­lista olla jopa yrit­täjä ja saa­da samal­la työt­tömyyspäivära­haa. Kik­ka on olla “sivu­toimi­nen” yrit­täjä ENNEN työttömyysjaksoa.

    No, minä taas olen oikeasti työ­markki­noiden käytet­tävis­sä ja myös läh­den töi­hin heti kun joku jotain järkevää tar­joaa. Samal­la käytän aikaani tehokkaasti päivära­hal­la han­kki­ak­seni uusia valmiuk­sia alalle joka suurel­la toden­näköisyy­del­lä työl­listää minut. 

    Valitet­tavasti se uusi ala ei ole IT-ala. IT-ala on Suomen ikära­sis­tisin ala. Siihenkin voisit Osmo joskus pere­htyä ja kirjoitella.

    1. Osoititko tuon minulle? 

      En ole varsi­nais­es­ti ”pää­toimi­nen opiske­li­ja” lain ja työvoimavi­ra­nomaisen käyt­tämän jar­gonin kontekstissä.

      Ei ollut tarkoitet­tu sin­ulle vaan Liian Van­halle, joka las­ki kaik­ki kesätöitä hake­vat opiske­li­jat työttöömiksi.

  90. Daniel Fed­er­ley:
    Mitä mah­taisi tapah­tua, jos pääkaupunkiseudul­la mak­set­taisi­in työt­tömyys­tur­vaa vain 3 kk, ja seu­raavaan 3 kk jak­soon olisi oikeutet­tu vas­ta 6 kk yhtä­jak­soisen työssäkäyn­nin jäl­keen? Lap­sil­isiä, asum­is­tukea ja toimeen­tu­lo­tukea ei mak­set­taisi pk-seudul­la kenellekään. Muual­la maas­sa kaik­ki säi­ly­isi nykyisellään.

    Kuin­ka paljon helsinkiläis­ten asumiskus­tan­nuk­set aleni­si­vat, kun kymmenet­tuhan­net yhteiskun­nan avus­tuksin elävät päät­täi­sivät etsiä uuden kodin kou­voloista, ja hei­dän asun­ton­sa vapau­tu­isi­vat markki­noille? Kuin­ka paljon kou­voloiden liike-elämä virkistyisi? 

    Mainio idea sinän­sä! Taitaa vaan olla lain­säädän­nöl­lis­es­ti toteuttamiskelvoton.

    Niin ja mitään sel­l­ais­ta­han ei saa Suomes­sa esit­tää, mikä uhkaa vähen­tää Helsin­gin paisumista.

  91. Työt­tömiä ei muutenkaan tarvitse aktivoi­da, sikäli kun suurim­man osan tietää ihan itse, mil­laisi­in tehtävi­in pyrkii, ja mitä itseltään puut­tuu, jot­ta työ­nan­ta­jan edel­ly­tyk­set heitä kiin­nos­tavi­in työte­htävi­in täytyisi.

    Me tarvi­taan asi­akaslähtöistä TE-toimis­toa (vai mil­lä nimel­lä lie­nee jatkos­sa toim­inta siir­ret­tyä maakun­nille) jon­ka palve­lut on räätälöidyt joka työn­hak­i­jan tarpeis­ten mukaises­ti ja jos­sa mikään työn­hak­i­jan järkevä ehdo­tus ei sul­je­ta vaistono­mais­es­ti pois vain sen takia, että talos­sa on vaki­in­tuneena lin­jauk­se­na suosia toisen­laisia ratkaisuja.

    Jos val­tio ei kykene lähtemään tähän suun­taan, olisi järkeväm­pää ajaa työvoima­hallinnon lop­ullis­es­ti alas ja siirtää sen bud­jetit työt­tömyys­tur­vaan mak­sat­taak­seen työt­tömille EU:n vaa­timusten mukaista työt­tömyys­tur­vaa, jol­la työtön voisi itse kus­tan­taa hänen tarvit­semi­aan koulutuksia.

  92. Näin asi­aa söpöilti­in vielä vuosi sitten.…vaan kum­masti ne pehmeät aktivoin­ti­ta­vat ja vapauk­sien anta­mi­nen työt­tömälle uno­h­tu­i­v­at kun ehdo­tuk­sista sor­vat­ti­in laki. Mitä siis tapah­tui matkalla työryh­män mietinnöstä asetukseksi? 

    Pehmei­den toimen­pitei­den tilalle tuli pelkkää raip­paa ja rangaistuksia.…ja työvoimavirkamiehen osoituk­sia koko kädel­lä! Oma ajat­telu ja omat toiveet kiellettyä! 

    “Aktivoin­ti­toimien piiris­sä oli­si­vat lähtöko­htais­es­ti työkykyiset työ­markki­nat­uen saa­jat. Ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa tai sairaus­päivära­haa saa­vat eivät kuu­luisi jär­jestelmän piiriin.”

    Todel­lisu­us: Vain sairaana ole­vat vält­tyvät “aktivoin­neil­ta” eli ran­gais­tuk­selta, jos oma akti­ivi­su­us ei ole tuot­tanut tulosta. Myös lomautet­tu­ja aktivoidaan.

    “Tärkein­tä on saa­da ihmiset mukaan tähän yhteiskun­taan. Oleel­lista ei ole saa­da hirveästi teho­ja irti. Tämä ei ole palkkatyötä, vaan enem­män sosi­aal­ista kuntou­tus­ta, Par­po kuvailee.”

    No niin. Ja se kuntou­tus­mo­ment­ti tässä toteu­tui mitenkä? Mitään lisäsat­sauk­sia ei hal­li­tuk­sen toimes­ta tehty, päin­vas­toin! On vain leikat­tu jo vähästäkin lisää pois.

    “- Se voi olla vapaae­htoistyötä, naa­puri­a­pua — kaikkea, mitä kek­sitään. Korostan, että muukin käy kuin työn­teko. Jos joku kehit­tää itseään muun muas­sa kansalaisopis­tossa, niin se voitaisi­in ihan hyvin tulki­ta osallistamiseksi.”

    Heh heh, se niistä visioista vuosi sitten.

    “Par­pon mukaan suo­tavaa olisi, että työtön ehdot­taisi itse hänelle parhait­en sopi­vaa aktiviteettia.

    - Nyt vira­nomainen ker­too työt­tömälle, mitä pitää tehdä. Logi­ik­ka kään­net­täisi­in päälaelleen.”

    Hieno idea, mut­ta ei men­nyt läpi. Virkamies ei vall­staan luovu. Työtön on hänen kyykytet­tävän­sä ja kyykyt­tämi­nen­han on kivaa! (val­taa ilman vastuuta)

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611182200029236_uu.shtml

  93. Työ­markki­nat on hel­vetin turhaut­ta­va aihe keskustel­la Suomes­sa. Kaik­ki täyspäiset ovat vuodes­ta 1999 asti tien­neet mihin suun­taan pitäisi ede­tä. Keskus­tan taan­noisen työre­formin tärkeim­mät koh­dat, eli paikalli­nen sopimi­nen, ansiosi­don­naisen romut­ta­mi­nen ja jonkin­lainen perus­tu­lo, ovat silti toteuttamatta.

    Hal­li­tus toisen­sa jäl­keen ei voi näille ydinkysymyk­sille mitään. Hal­li­tus toisen­sa jäl­keen tyy­tyy kiusaa­maan kaik­ista heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­via. Että kun osaa­jan pitää saa­da 400 päivää etsiä yhteiskun­nan elät­tinä uut­ta duu­nia ja ras­vanäpit vievät tulevil­ta sukupolvil­ta tehtaat, kos­ka telo­jen sor­vaamis­es­ta pitää saa­da 5000e/kkssa jos­sain muut­to­tap­pioalueel­la, jos­sa asum­i­nen on käytän­nössä ilmaista, niin hal­li­tuk­sen vas­taus on, että ote­taan leipäjonos­sa seiso­jil­ta 20e kuukaudessa pois, jos eivät har­joit­tele cv:n kir­joit­tamista ker­ran kolmes­sa kuukaudessa.

    Helevetin hieno etu­jär­jestöy­hteiskun­ta meil­lä tässä näin tuo­ta niin!

    Pidin Var­ti­aista markki­na­t­alouside­al­isti­na jol­la on sosi­aa­li­nen omatun­to. Paskat. Saman­lainen pienem­piään kiusaa­va hissuk­ka kuin liian moni muu.

  94. Akti­ivi­malli on sim­pu­tus­ta työt­tömille ja työt­tömyys­meno­jen leikkaamista, sil­lä ei ole mitään tekemistä työl­lisyy­den todel­lisen hoidon kanssa.

    Seu­raavas­sa suh­dan­nelaskus­sa työt­tömiä on 600000 ja entistä use­ampi pääsee naut­ti­maan “uud­is­tuk­sista”.

  95. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos anna­teen työvoimapolit­tista koulu­tus­ta, sama kurssi ei (toiv­ot­tavasti) ole suun­nat­tu kaikien eri alo­jen työttömille.

    Alako­htais­ten koulu­tusten osalta kaikille suun­nat­tu kurssi ei toi­mi. Mut­ta kaik­ki koulu­tus ei ole alako­htaista. Esimerkik­si yrit­täjyysk­oulu­tuk­set tai vaikka­pa työ­tur­val­lisu­usko­rt­tik­oulu­tuk­set eivät ole samal­la tavoin alako­htaisia koulu­tuk­sia kuin vaikka­pa Java-ohjel­moin­nin kurssi tai joku Val­met Auto­mo­tiv­en rekrykoulutuskurssi.

    Huo­mat­ta­va osa akti­ivi­mallin takia koulu­tuk­seen hakeu­tu­vista lie­nee lyhy­taikaisia työt­tömiä, jot­ka eivät mihinkään kovin alako­htaiseen uudelleen koulu­tuk­seen ole aikeis­sa men­nä (alako­htaiset kurssit kestävätkin yleen­sä selvästi enem­män kuin min­imis­sään vaa­di­tut 3 päivää). Sen sijaan aika monia akti­ivi­mallin takia johonkin koulu­tuk­seen hakeu­tu­vista voisi koskea työn­hakukurssi, työ­tur­val­lisu­usko­rt­tikurssi tai muut vas­taa­vat hyvin lyhyet yleiskurssit.

    Osmo Soin­in­vaara:
    JHos verkkok­oulu­tus kel­paa, sil­loin­han ei ole tot­ta, että tämä jär­jeste­ly syr­jii haja-asu­tusalueil­la asu­via, kos­ka kursse­ja ei järjestetä.

    Itse en pidä järe­jste­lyä haja-asu­tusalueil­la asu­via eri­tyisem­min syr­jivänä. Mut­ta eri­lai­sista perusteluista johtuen.

    Verkkok­oulu­tus kel­paa kyl­lä TE-toimis­tolle. Tois­taisek­si tosin net­tik­oulu­tuk­se­na TE-toimis­tol­la näyt­täisi ole­van verkkok­oulu­tus­tar­jon­taa aika vähän (tar­jol­la on esimerkik­si noin 20 päivän laa­juisia yrit­täjyysverkkokursse­ja). Mut­ta lie­nee odotet­tavis­sa, että alku­vuodes­ta 2018 alkaa markki­noille tul­la mon­en­laisia 1–3 päivän net­tikursse­ja, joi­hin osal­lis­tu­mal­la akti­ivi­su­ut­taan voisi halutes­saan osoittaa.

  96. Osmo Soin­in­vaara:
    JHos verkkok­oulu­tus kel­paa, sil­loin­han ei ole tot­ta, että tämä jär­jeste­ly syr­jii haja-asu­tusalueil­la asu­via, kos­ka kursse­ja ei järjestetä. 

    Niin, jos kel­paa ja jos kursse­ja jär­jestetään. Kovin mon­taa kurssia tosin ei verkos­sa tar­jo­ta ja käsit­tääk­seni vain Kain­uu ja Lap­pi ovat tässä asi­as­sa olleet akti­ivisia. Var­maankin maanti­eteestä johtuen.

    Mut­ta mah­dol­lista asia olisi val­takun­nal­lis­es­tikin hoitaa verkon kaut­ta. Eri asia, että hoidetaanko. 

    Jotenkin epäilen ns. hyvää tah­toa tässä asi­as­sa puut­tuvan. Ei vaiku­ta siltä, että oikeasti halut­taisi­in helpot­taa työt­tömien työl­listymistä tai koulu­tuk­sen saan­nin help­pout­ta. Halu­taan kyykyt­tää ilmiselvästi.

  97. Miik­ka Lahti: Mihin ver­rat­tuna suo­ma­lainen työ on kallista? Viroon var­masti, mut­ta Ruot­si­in, Sak­saan, Tanskaan..?

    Näyt­tää siltä, että Län­si-Euroopan kanssa suun­nilleen saman­ta­soinen työvoiman hin­ta ei riitä tuot­ta­maan Suomes­sa riit­tävästi työ­paikko­ja eli kysyn­tää suo­ma­laiselle työlle. Jos pää­sisimme vaikka­pa 20% edullisem­mak­si kuin Ruot­si niin työt­tömyys Suomes­sa olisi hoidettu. 

    Tois­tan vielä että palkko­jamme ei tarvitse laskea vaan palka­n­mak­su­un liit­tyviä sivukuluja.

  98. Liian van­ha:
    Mar­rasku­us­sa todel­lisia työt­tömiä oli n 430000. Luku­un päästään kun työn­hak­i­joista vähen­netään avoumil­la työ­markki­noills ole­vat työl­liset työnhakijat
    Heistä ansiosi­don­aista sai n 130000 , perus­tur­vaa n 230000 ja 70000 ei mitään tai tt-tukea.Andiosidonnaisen merk­i­tys työl­listymisen esteenä on kadonnut,

    399000 oli työt­tömiä ja tem­putet­tu­ja tarkasti. Sit­ten on vielä piilo­työt­tömät päälle.

  99. vk:

    Tois­tan vielä että palkko­jamme ei tarvitse laskea vaan palka­n­mak­su­un liit­tyviä sivukuluja.

    Mitä ihmeen “sivuku­lu­ja”? Ne ovat osa palkkaa ja käytän­nön syistä työ­nan­ta­ja tilit­tää ne eteen­päin. Voimme tietysti tehdä niin kuin Amerikas­sa eli mak­se­taan kokon­ais­sum­ma ja työn­tek­i­jä tilit­tää itse lain­mukaiset mak­sut eteen­päin. En usko, että monikaan koti­mainen työ­nan­ta­ja sel­l­aiseen suos­tu­isi nykyään. Harhainen käsi­tys, että mak­set­ta­va palk­ka ns. sivuku­luineen pienenisi vain vähen­tämäl­lä lain määräämiä mak­su­ja, joutaisi sinne mihin se kuu­luu eli viemäriin.

  100. anony­mouse: Mitä ihmeen “sivuku­lu­ja”? Ne ovat osa palkkaa ja käytän­nön syistä työ­nan­ta­ja tilit­tää ne eteenpäin. 

    Ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va ja ansiosi­don­nainen eläke­tur­va pitäisi siirtää pakol­lis­es­ta vreroki­ilas­ta vapaae­htoisek­si maksuksi.

  101. tcrown: Ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va ja ansiosi­don­nainen eläke­tur­va pitäisi siirtää pakol­lis­es­ta vreroki­ilas­ta vapaae­htoisek­si maksuksi.

    Siitä vain aja­maan lain­muu­tok­sia. Osmo entisenä kansane­dus­ta­ja voi var­maan tehdä blo­gin lainsäädäntöprosessista.

  102. anony­mouse: Harhainen käsi­tys, että mak­set­ta­va palk­ka ns. sivuku­luineen pienenisi vain vähen­tämäl­lä lain määräämiä mak­su­ja, joutaisi sinne mihin se kuu­luu eli viemäriin.

    On selvää ettei sivuku­lu­ja reivaa­mal­la saavute­ta minkään­laista pitem­piaikaista kil­pailue­t­ua, kos­ka palkat kyl­lä nou­se­vat sen ver­ran mikä on palkanmaksuvara. 

    Noh, ehkä sil­lä kor­po­raa­tioiden emämöh­läyk­siä tasoittelee.

  103. Mik­si meil­lä menee huonosti?
    (Kokoomus ja veroparati­i­sisaaret, kop kop ?!)

    Onko Ruot­si rahali­itossa? Ei.
    Tuo maa voi yhdessä yössä Val­u­ut­taa kel­lut­ta­mal­la alaspäin tehdä oman maansa tuot­teista halu­tumpia. Suo­mi ei.

    Entä sit­ten jos jonkun tuon­ti­tuot­teen hin­ta nousee hie­man ylöspäin? Ei aina tarvitse yliku­lut­taa. Tämäkin on yllät­täen työllistävämpää!

    Ai miten ? Äly tv:si hajoaa, nyt hark­it­setkin sen viemistä “radio ja tv-huoltoon”(kuten ennen ) ja vai­h­datat sinne 2–7 euron osat. Työ mak­saa, mut­ta ei silti mak­sa sato­ja euro­ja tai uuden hin­taa. Niimpä!

    On täysin äly­va­paa­ta jär­jestää jo ennen tätä Akti­ivi-laki­akin niitä täysin turhia “susi-kursse­ja” sil­lä palkkatyöhön tarvi­taan palka­n­mak­sa­ja. So sim­ple life, Arvon päättäjät!

    Näen jo miten ko. laki saat­taa estää ja lisätä itse­murhariskiä kun kyn­nyk­siä ja pakko­ja lisätään. Ympäristö siinä turmeltuu tyhjää har­joteltaes­sa! Liikku­mi­nen, vaat­teet ja käytet­tävis­sä ole­va raha on entistäkin pienempi. 

    Vam­maisi­akin on yritet­ty kuntout­taa. Täysipäi­nenkin ymmärtää että vaikeasti vam­mainen, syn­tymästään asti ei siitä vias­taan tule ter­ve­htymään. Mut­ta asian ympäril­lä ole­vat jopa luke­neetkin toista väit­tävät. Siinä en ymmär­rä ole­van mitään jär­jen val­oa. Psyki­a­triselle nuo pöytän­sä takaa pitäisi lähet­teel­lä lähettää.

    Kun tämä kaik­ki ymmäretään vil­pit­tömästi ilman kepit­tämistä tai val­lan­hi­mon tai alis­tamisen hallintaa, meil­lä voi olla mah­dol­lisu­us ter­vel­liseen kasvu­un Oy suo­mi Ab:ssä.

  104. Osmo ‚mon­tako kesä­työ­paikan hak­i­jaa on marraskuussa ??

  105. anony­mouse: Siitä vain aja­maan lain­muu­tok­sia. Osmo entisenä kansane­dus­ta­ja voi var­maan tehdä blo­gin lainsäädäntöprosessista.

    Ei lain­muu­tok­sia kan­na­ta ajaa ennen kuin asial­la on riit­tävä kan­na­tus. Täl­lä pal­stal­la asian esille tuomi­nen on parhai­ta kek­sim­iäni tapo­ja edis­tää asian kan­na­tus­ta. (Myön­nän, en ole kovin hyvä kek­simään tapo­ja edis­tämään asioiden kannatusta)

  106. anony­mouse: Mitä ihmeen “sivuku­lu­ja”? Ne ovat osa palkkaa ja käytän­nön syistä työ­nan­ta­ja tilit­tää ne eteenpäin. 

    Osa palkkaa? Tuo harhalu­u­lo taitaa olla ay-mantraa.

    Jos olet ter­ve täysipäiväis­es­ti työssä käyvä, niin esim.:
    — työeläke­mak­susi menevät jo eläkkeil­lä ole­vien eläkkei­den mak­samiseen. Oman eläk­keesi mak­sa­vat itseäsi nuorem­mat työssäkävi­jät (jos heitä sil­loin enää on ja jos heitä huvittaa)
    — työt­tömyys­vaku­u­tus- ja sava­mak­susi menee työt­tömille ja sairaille. Näistä vaku­u­tuk­sista saat jotain vain jos päädyt itse työt­tömäk­si tai sairaaksi.
    — sotu-mak­susi hukku­vat val­tion bud­jet­ti­in kuten erit­täin merkit­tävästi suo­ma­laisen työn hin­taa nos­ta­va ALV.

    Tämä akti­ivi­malli samoin kuin taan­noinen kiky-kokeilu ovat näperte­lyä ver­rat­tuna muu­tostarpeeseen. Isom­pia muu­tok­sia tarvi­taan mut­ta koneis­to ei saa päätök­siä aikaisek­si kun jar­ru­miehillä on liikaa val­taa ja vaalit on aina tulos­sa. Tuhrat­ti­in esim. viimeiset 10 vuot­ta ja val­ti­olle 50 mil­jar­dia lisää syömävelkaa lap­siemme maksettavaksi.

  107. Todel­la hyvin kuvat­tu Aka­teem­i­nen keikkape­rushoita­ja! Ain­oa mitä kuvauk­seesi pitäisi lisätä on se, että tätä hakemista voi joutua jatka­maan kuukau­sia ja kuukau­sia ja ehkä jopa vuosikausia!
    Suomes­sa on liian vähän työ­paikko­ja hyvin koulute­tu­ille ja hyvän työkoke­mus­taus­tan omaav­ille ihmisille, jot­ka jos­sain toises­sa tilanteessa tai toises­sa maas­sa saisi­vat töitä nopeam­min ja helpommin.
    Tais­telu työ­paikoista on kuin sekä jo työssäole­vien ja työt­tömien keskeis­es­tä tuo­lileik­istä, jos­sa musi­ik­ki soi ja juostaan ja musi­ikin lakates­sa joku jää ilman tuolia.

    Aka­teem­i­nen keikkape­rushoita­ja:
    “Täl­lä roikku­misel­la en tarkoi­ta, että kart­taisi työn saamista vaan sitä, että ei näe paljon vaivaa asian eteen ja lop­ul­ta luisuu pitkäaikaistyöt­tömyy­teen, jos­ta onkin sit­ten pitkä mat­ka töi­hin.” Mil­laisel­la mit­tar­il­la “vaivan­näkö” mitataan/arvioidaan? Entä onko real­is­tista odot­taa, että ihmi­nen jak­saa henkises­ti kir­joit­taa joka päivä/viikko usei­ta työhake­muk­sia, markki­noi­da itseään, tutus­tua työ­nan­ta­ji­in voidak­seen kohden­taa sanansa juuri ko. työ­nan­ta­jan tarpeisi­in (jot­ka eivät usein edes ole julk­i­lausut­tuna mis­sään) jne.? Lähet­tää kym­meniä-sato­ja hake­muk­sia, käy­dä haas­tat­teluis­sa ja jäädä ker­ta toisen­sa jäl­keen val­it­se­mat­ta niiden 20–150 hak­i­jan joukos­ta; syynä se, että paik­ka oli pedat­tu jollekin tutulle/organisaatiossa sisäl­lä ole­valle? Kehit­tää osaamis­taan tietämät­tä, mihin työhön tähtää/millainen osaami­nen paran­taisi työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia, kun haet­ta­va on monien alo­jen ja mon­en tasoisia töitä? Ovatko nämä real­is­tisia ja oikeu­den­mukaiselta kuu­lostavia vaatimuksia?

  108. Äärim­mäisen ter­ve­tul­lut muu­tos, mut­ta liian lepsu.

    Aiem­min some sekosi siitä, että työt­tömän olisi pitänyt kir­joit­taa yksi työhake­mus viikos­sa, nyt 18 tun­tia töitä 3 kuukaudessa olisi liikaa.

    Kahdek­san­toista tun­tia on kak­si täyt­tä työpäivää ja kak­si tun­tia päälle.

    Opiskelu­aikanani menin vuokratyöyri­tyk­sen toimis­toon, ja seu­raa­vana päivänä olin töis­sä. Työnku­vani oli nos­tel­la laatikoi­ta kahdek­san tun­tia päivässä.

    Lop­ul­ta pääsin jo opiskelu­aikanani oman alani töihin.

    Pitää olla ulti­maat­ti­nen asen­nevam­ma, jos ei kykene nos­tele­maan laatikoi­ta tai soit­ta­maan puhelui­ta kahdek­san­toista tun­nin ver­ran kolmes­sa kuukaudessa.

    Siitä kahdek­sas­ta­toista tun­nista mak­se­taan vuokratyö­fir­mas­sa oikea palk­ka, jos­ta on työ­markki­nat­uel­la elävälle ihmiselle oikeasti hyö­tyä, eikä siitä edes ran­gaista, kos­ka se ei mene yli 300 euron kuukausit­tais­es­ta suojaosasta.

    Jos änkyrä­vasem­mis­to­laiset nyt vih­doinkin lopet­taisi­vat tämän nau­ret­ta­van valit­tamisen ja kat­soisi­vat peili­in, niin he voisi­vat havai­ta, että hal­li­tus jälleen ker­ran potkii työt­tömiä oikeaan suuntaan.

    Olen aivan var­ma, etten olisi nykyisessä työssäni ellen olisi tehnyt opin­to­jani ja opin­to­jeni aikaista työtä oikeal­la asen­teel­la. Enkä tarkoi­ta CV:tä vaan itseäni ja omaa kykyäni tehdä työtä.

    Ter­veisin, enti­nen pitkäaikaistyötön ja sossunluukkulainen.

  109. Aka­teem­i­nen keikkape­rushoita­ja: Entä onko real­is­tista odot­taa, että ihmi­nen jak­saa henkises­ti kir­joit­taa joka päivä/viikko usei­ta työhake­muk­sia, markki­noi­da itseään, tutus­tua työ­nan­ta­ji­in voidak­seen kohden­taa sanansa juuri ko. työ­nan­ta­jan tarpeisi­in (jot­ka eivät usein edes ole julk­i­lausut­tuna mis­sään) jne.? 

    On real­is­tista odottaa. 

    Jos tuo on liian ylivoimaista niin sit­ten tuet vaan leikkuriin.

    En ymmär­rä miten hake­muk­sien mas­saräätälöin­ti voi tun­tua aivan ylivoimaiselta urakalta. Kyl­lä taas tehdään aivan googlel­la hoitu­vista perusju­tu­ista jotain rakettitiedettä.

    Esimerkik­si mikä yri­tyk­si­in tutus­tu­mises­sa näin net­ti­aikana on niin vaikea­ta? Jos fir­ma tekee avaru­ustekni­ikkaa niin ei var­maan kan­na­ta pain­ot­taa hake­muk­ses­sa omia ojankaivuukykyjä ja koti­palveluyri­tyk­selle kan­nataa var­maan maini­ta, että itsel­lä on auto käytet­tävis­sä + voi ottaa vas­taan osa-aikaistakin työtä (tietenkin jos se on oikeasti mahdollista).

    1. Tämä mas­s­apos­ti­tus työvoimaa hakeville saa aikaan sen, etteivät yri­tyk­set ilmoi­ta avoimista työ­paikoista vaan täyt­tävät ne sul­je­tusti. Työvom­a­hallinto voisi tänä tekoä­lyn aikana vähän petra­ta palvelu­jaan niinm, että tylö­nan­ta­jat löytäi­sivät sitä kaut­ta sopi­aa työvoimaa.

  110. Osmo Soin­in­vaara:

    Se tässä eniten har­mit­taa, että demar­it, jot­ka eivät ole itse tehneet kan­natuk­sen­sa hyväk­si mitään, saa­vat tästä ilmaista ja täysin ansioton­ta nostetta.

    Tähän vielä piti sanoa, että voi vain syyt­tää tyh­mää kansaa. Demar­it ja ay-liike ovat viimeiset 25 vuot­ta kat­soneet hymy­illen vier­estä kun työtön­tä potk­i­taan päähän. Ja jostain per­spek­ti­ivistä näyt­tää hel­posti siltä, että ovat olleet mukana potkimassa.

    Jär­jestään ovat vas­tus­ta­neet perus­tur­van paran­tamista suh­teessa ansiosi­don­naiseen. Käytän­nössä ovat siis vas­tus­ta­neet perus­tur­van paran­tamista. Viralli­nen litur­gia on, että työtä pitää olla, työl­lä pitää elää ja työ sitä ja tätä, mut­ta oikeasti kyse on siitä, että perus­tur­va ei saa olla vai­h­toe­hto joukkovoimalle. Jos/kun perus­tur­va on riit­tävä, ihmisel­lä itsel­lään on val­taa neu­votel­la työ­nan­ta­jan kanssa sel­l­ainen sopimus kuin parhaak­si näkee. Vai­h­toe­hto on kieltäy­tyä työstä. Ay-liik­keelle sopii paljon parem­min nykyi­nen malli, jos­sa työstä ei voi perus­tur­van riit­tämät­tömyy­den vuok­si kieltäy­tyä ja työn­tek­i­jän neu­vot­telu­voima tulee joukos­ta. Heikko perus­tur­va takaa ay-liik­keen ole­mas­sa olon ja tarkoituksen.

    Toki nykyi­nen malli sopii myös isoille työan­ta­jille. Työvoiman saan­ti on taat­tua, eikä jokaisen kanssa tarvitse neu­votel­la työ­sopimus­ta erikseen.

    Perus­tr­van heiken­tämi­nen, jok­si akti­ivi­mallinkin voi hel­posti luokitel­la, pelaa ay-liik­keen pus­si­in. Sekin tässä ihme­tyt­tää. Var­ti­ainen esit­tää markki­na­t­alous­mi­estä, mut­ta loi nahkansa ja sisältä pal­jas­tui korporatisti-demari.

    Onko mitää vastenmielisempää?

  111. LK:
    Äärim­mäisen ter­ve­tul­lut muu­tos, mut­ta liian lepsu.

    Aiem­min some sekosi siitä, että työt­tömän olisi pitänyt kir­joit­taa yksi työhake­mus viikos­sa, nyt 18 tun­tia töitä 3 kuukaudessa olisi liikaa.

    Kahdek­san­toista tun­tia on kak­si täyt­tä työpäivää ja kak­si tun­tia päälle.

    Opiskelu­aikanani menin vuokratyöyri­tyk­sen toimis­toon, ja seu­raa­vana päivänä olin töis­sä. Työnku­vani oli nos­tel­la laatikoi­ta kahdek­san tun­tia päivässä.

    Lop­ul­ta pääsin jo opiskelu­aikanani oman alani töihin.

    Pitää olla ulti­maat­ti­nen asen­nevam­ma, jos ei kykene nos­tele­maan laatikoi­ta tai soit­ta­maan puhelui­ta kahdek­san­toista tun­nin ver­ran kolmes­sa kuukaudessa.

    Siitä kahdek­sas­ta­toista tun­nista mak­se­taan vuokratyö­fir­mas­sa oikea palk­ka, jos­ta on työ­markki­nat­uel­la elävälle ihmiselle oikeasti hyö­tyä, eikä siitä edes ran­gaista, kos­ka se ei mene yli 300 euron kuukausit­tais­es­ta suojaosasta.

    Jos änkyrä­vasem­mis­to­laiset nyt vih­doinkin lopet­taisi­vat tämän nau­ret­ta­van valit­tamisen ja kat­soisi­vat peili­in, niin he voisi­vat havai­ta, että hal­li­tus jälleen ker­ran potkii työt­tömiä oikeaan suuntaan.

    Olen aivan var­ma, etten olisi nykyisessä työssäni ellen olisi tehnyt opin­to­jani ja opin­to­jeni aikaista työtä oikeal­la asen­teel­la. Enkä tarkoi­ta CV:tä vaan itseäni ja omaa kykyäni tehdä työtä.

    Ter­veisin, enti­nen pitkäaikaistyötön ja sossunluukkulainen.

    Kiitos, puhut asiaa.

    Tan­skas­sa on jo vuosia har­joitet­tu ilmeisen onnis­tunut­ta, ainakin Suomea parem­min toimi­vaa työvoimapoli­ti­ikkaa. Siel­lä työvelvoite on Suomen kovin vaa­ti­mat­toman 18 tuntia/3kk sijaan 148 tuntia/4kk. Eli kuusinker­tainen mei­dän akti­ivi­malli­in verrattuna.

    Tämän aamun Yle Ykkösen Ykkösaa­mus­sa oli asi­as­ta eri­no­mainen keskustelu. Ja pari muu­takin mie­lenki­in­toista aihet­ta. Suosit­te­len, löy­tyy Yle Areenasta.

    OS: “sil­lä voi olla suuri vaiku­tus tule­vien eduskun­tavaalien tuloksiin”.

    Eri­tyis­es­ti vasem­mistop­uolueet lietso­vat kansaa hys­te­ri­aan vain seu­raavia vaale­ja ajatellen, eikä oikeasti halu­ta kehit­tää Suomea parem­min toimi­vak­si. Erikoista kun Juhana Var­ti­aisen (ex-sos.dem.) mukaan ehdo­tus akti­ivi­mallista tuli nimeno­maan ay-jär­jestö­jen edustajilta.

  112. IT-mies, koh­ta enti­nen: Ei ole kallista. Verkkok­oulut­ta­mi­nen on tätä päivää.
    On muuten ollut TE-hallinnos­sakin, esim. CV:n kir­joit­telukurssi oli ainakin min­ulle verkkove­toinen eli kotoa päin tein.

    Verkon yli voi lukea teo­ri­aa, mut­ta ei pääse vält­tämät­tä itse kokeile­maan asioi­ta, mikä voi olla turhauttavaa.

    Esim. jos opiske­lisi vaik­ka maan­si­ir­tokonei­den kul­jet­ta­jak­si, toden­näköis­es­ti pitäisi päästä itse käyt­tämään ajoneuvoja.

    Mut­ta var­maan aiheeseen liit­tyvät teo­ri­akurssit voisi hyvin opiskel­la myös netin kautta. 

    Voisi ehkä ajatel­la, että hyvin suoritet­tu verkkokurssi voisi toimia erään­laise­na opiske­li­javal­in­tana jollekin käytän­nön­läheisem­mälle kurssille, jonne siir­tymiseen voisi saa­da taloudel­lisen tuen?

  113. vk: Kiitos, puhut asiaa.

    Tan­skas­sa on jo vuosia har­joitet­tu ilmeisen onnis­tunut­ta, ainakin Suomea parem­min toimi­vaa työvoimapolitiikkaa.

    Tan­skan mallista puhutaan usein. Voisiko joku mallin oikeasti tun­te­va (siis ihan oikeasti) ker­toa, miten se toimii.

    Suomen malli­han on nyt tällainen:

    -Työtön hakee töitä, mut­ta ei saa
    ‑Työtön hakee kurs­seille, mut­ta ei pääse

    Tukia leikataan.

    Näinkö Tan­skan mallikin toimii?

  114. Osmo Soin­in­vaara: Vihe­liäs­in­tä tässä on, että tuo 55–58 % per­itään myös niistä työn­tek­i­jöistä, jot­ka eivät ole kas­san jäseniä. Hekin joutu­vat siis rahoit­ta­maan vaku­u­tus­ta, jos­ta eivät itse hyödy. 

    Mikä olisi paras tapa tuot­taa ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va? Eikö siinä ole hie­man see ongel­ma, että ne, jot­ka sitä eniten tarvit­se­vat, eivät sitä saisi, jos touhu menisi puh­taasti markki­noiden ohjaa­mana? Ne, jot­ka oli­si­vat suurim­mas­sa uhas­sa joutua työt­tömik­si ja sen jäl­keen huonoiten työl­listy­i­sivät, oli­si­vat asi­akkai­ta, joi­ta vaku­u­tusy­htiöt (tai siis työt­tömyyskas­sat) eivät suurin sur­minkaan halu­aisi lis­toilleen. Toisaal­ta ne, joil­la ei olisi mitään vaaraa työt­tömyy­destä ja toisaal­ta löytäi­sivät suurel­la toden­näköisyy­del­lä melkein heti uuden työ­paikan, jos sat­tuisi­vat jäämään työt­tömik­si, eivät han­kkisi vapaae­htoista markki­nahin­taista vaku­u­tus­ta, ellei se olisi tehty heille hyvin halvaksi. 

    Ihan siis samal­la tavoin kuin puh­taasti markki­nae­htoises­sa sairaus­vaku­u­tuk­ses­sa sairail­la ei olisi varaa han­kkia vaku­u­tus­ta ja ter­veille se olisi hyvin hal­pa (tai he eivät sitä han­kkisi, jos se mak­saisi saman kuin sairaille). 

    On vaikea nähdä, miten ansiosi­don­nainen vaku­u­tussys­tee­mi saataisi­in pyörimään, jos kaikkia työssäkävi­jöitä ei pakotet­taisi sitä sub­ven­toimaan (kuten nykysys­tee­mis­sä tehdään). Sanois­in siis, että täl­laista rankasti sub­ven­toitua ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van mallia pyöritetään samas­ta syys­tä kuin julk­ista ter­vey­den­huoltoakin, eli sik­si, että pide­tään moraalis­es­ti oikeana, että hel­posti työl­listyvät sub­ven­toi­vat niitä, joiden työl­listymi­nen on vaikeaa ihan niin kuin ter­veet sub­ven­toi­vat sairaita.

  115. vk: Jos olet ter­ve täysipäiväis­es­ti työssä käyvä, niin esim.:
    – työeläke­mak­susi menevät jo eläkkeil­lä ole­vien eläkkei­den mak­samiseen. Oman eläk­keesi mak­sa­vat itseäsi nuorem­mat työssäkävi­jät (jos heitä sil­loin enää on ja jos heitä huvittaa)
    – työt­tömyys­vaku­u­tus- ja sava­mak­susi menee työt­tömille ja sairaille. Näistä vaku­u­tuk­sista saat jotain vain jos päädyt itse työt­tömäk­si tai sairaaksi.

    Euroopas­sa, jos­sa työeläke­mak­sut ovat pääosin pakol­lisia, ihmiset säästävät eläkkeisi­in enem­män kuin Amerikas­sa, jos­sa ne ovat nykyään vapaae­htoisia. Ihmiset nyt vaan tarvit­se­vat pienen tönäisyn oikeaan suun­taan täl­lai­sis­sa asiois­sa, jois­sa puhutaan vuosikym­me­nien aikaskaalas­ta. Peri­aat­teessa työeläk­keen voisi muut­taa sel­l­aisek­si, että sitä kerätään suo­raan itselle, mut­ta pakol­lisu­us siinä on hyödylli­nen piirre.

    Työt­tömyys- ja sairaus­vaku­u­tuk­si­in taas pätee se, että jos niiden kohdal­la men­täisi­in markki­nae­htois­es­ti, kävisi kuin Oba­macaren kanssa ilman henkilöko­htaista man­daat­tia, eli hyvin työl­listyvät ja ter­veet eivät niitä han­kkisi, mikä johtaisi siihen, että niistä tulisi älyt­tömän kalli­ita kaikille niille, jot­ka niitä oikeasti tarvit­se­vat. Eli sit­ten, kun yhtäkkiä et olekaan kovin ter­ve tai alalle­si iskee työ­paikkaka­to, niin siinä vai­heessa sit­ten noiden vaku­u­tusten han­kkimi­nen muut­tuukin täysin mah­dot­tomak­si (kuka hul­lu nyt sairaalle sairaus­vaku­u­tus­ta hal­val­la myisi?).

    Tähän viimeiseen kohtaan liit­tyen, niin suh­taudutko auto- ja palo­vaku­u­tuk­si­inkin tuol­la peri­aat­teel­la, eli ne menevät hukkaan, jos et itse kolaroi tai pol­ta taloasi?

    1. Peri­aat­teessa työeläk­keen voisi muut­taa sel­l­aisek­si, että sitä kerätään suo­raan itselle, mut­ta pakol­lisu­us siinä on hyödylli­nen piirre.

      Tämä ei kyl­lä olisi aivan yksinker­taista. Ensin­näkin mitä tehtäisi­in nyky­isille eläke­mak­suill? Eläk­keet ovat tähän asti peustuneet siihen, että seu­raa­va sukupolvi mak­saa edcel­lisen eläk­keet. Tätä on mar­gin­aalis­es­ti tas­apain­oitet­tu eläkev­as­tu­isi­in näh­den vähäisel­lä rahas­toin­nil­la, mut­ta pääsään­tö on tämä ketjukir­je­peli. Jos nyt siir­ryt­täisi­in täysin rahas­toivaan jär­jestelmään, nykyi­nen suku­plvi saisi niskaansa kahdet eläk­keet, omansa ja van­hempi­en­sa sukupplven.
      Lisäk­si, jos järje4stelmä olisi täysin rahas­toi­va, nois­sa rahas­tois­sa pitäisi olla yli biljoona (tuha mil­jar­dia) euroa eli suun­nilleen koko kanslli­so­maisu­utemme. Ja tämä olisi pitänyt rahoit­taa suurim­mal­ta osaltaan vai­h­to­taseen ylkijäämällä.

  116. Junt­tip­ul­la Savos­ta: Tan­skan mallista puhutaan usein. Voisiko joku mallin oikeasti tun­te­va (siis ihan oikeasti) ker­toa, miten se toimii.

    Suomen malli­han on nyt tällainen:

    -Työtön hakee töitä, mut­ta ei saa
    ‑Työtön hakee kurs­seille, mut­ta ei pääse

    Tukia leikataan.

    Näinkö Tan­skan mallikin toimii?

    Ei toi­mi Suomes­sa. Suo­mi on maanti­eteel­lis­es­ti Tan­skaa huo­mat­tavasti laa­jem­pi alue, kun taas Tan­s­ka on läh­es yksi työssäkäyn­tialue. Tan­skan elinkeino- ja työ­paikkarakenne on täysin eri­lainen Suomen suuryri­ty­s­pain­ot­teisu­u­teen ver­rat­tuna. Suomen ikära­sis­mi rekry­toin­nis­sa on traag­ista, jopa 40v yli-ikäinen.

    1. Tan­skan malli ei toi­mi kaikkial­la Suomes­sa, mut­ta sed toimii Uudel­la­maal­la, Varsi­nais-Suomes­sa, Poh­jan­maal­la, Pirkan­maal­la nyt esimerkik­si. Noil­la alueil­la asuu suurin osa suomalaisista.

  117. Tämänkin koko keskustelun tärkein johtopäätös on että hyvin rikas maa Suo­mi on vieläkin, kun on varaa ylläpitää nykyisen­laista korkeaa työt­tömyyt­tä. Ei ole mitenkään kohtu­u­ton­ta vaa­tia työt­tömän omaa effor­tia ja patis­tel­la vähän tukien ehtona. Mik­si työt­tömäl­ta ei esim. saisi vaa­tia muut­tamista työn perässä ? Niin kauan kuin se on maan sisäl­lä, ei pitäisi olla ylit­sepääsemätön­ta suurim­malle osalle työnhakijoista.

  118. Samuli Saarel­ma:
    Työt­tömyys- ja sairaus­vaku­u­tuk­si­in taas pätee se, että jos niiden kohdal­la men­täisi­in markki­nae­htois­es­ti, kävisi kuin Oba­macaren kanssa ilman henkilöko­htaista man­daat­tia, eli hyvin työl­listyvät ja ter­veet eivät niitä han­kkisi, mikä johtaisi siihen, että niistä tulisi älyt­tömän kalli­ita kaikille niille, jot­ka niitä oikeasti tarvit­se­vat. Eli sit­ten, kun yhtäkkiä et olekaan kovin ter­ve tai alalle­si iskee työ­paikkaka­to, niin siinä vai­heessa sit­ten noiden vaku­u­tusten han­kkimi­nen muut­tuukin täysin mah­dot­tomak­si (kuka hul­lu nyt sairaalle sairaus­vaku­u­tus­ta hal­val­la myisi?).

    Vaku­u­tusjär­jestelmien idea on, että asi­akas mak­saa odotusar­voisen kus­tan­nuk­sen­sa ver­ran, jol­loin väl­tytään sat­tuman­varais­ten tapah­tu­mien tuo­ma­l­ta epä­var­muudelta; vakaus ja ennustet­tavu­us on hyvästä pait­si yksilön, myös yhteiskun­nan kannal­ta. Toden­näköisyyk­siä las­ket­taes­sa paras­ta olisi huomioi­da kaik­ki käytet­tävis­sä ole­va tieto. Siis­pä sairaan sairaus­vaku­u­tus­mak­sun tulee olla korkea ja ter­veen mak­sun matala.

    Tulon­si­ir­rot ja sosi­aal­i­tur­va pitäisi pitää eril­lään vaku­u­tusjär­jestelmistä. On harmil­lista, että näitä kuitenkin edelleen pyritään sekoit­ta­maan keskenään. 

    Jos joku ei halua mak­saa korkei­ta vaku­u­tus­mak­su­ja, jot­ta saisi sairaus­tur­van tai ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van, niin sit­ten olkoon ilman. Yhteiskunnan/valtion velvol­lisu­us on jär­jestää minim­i­tur­va kaikissa tapauk­sis­sa; rahoituk­seen ei tarvi­ta vakuutusjärjestelmää.

  119. Charles:
    Tämänkin koko keskustelun tärkein johtopäätös on että hyvin rikas maa Suo­mi on vieläkin, kun on varaa ylläpitää nykyisen­laista korkeaa työt­tömyyt­tä. Ei ole mitenkään kohtu­u­ton­ta vaa­tia työt­tömän omaa effor­tia ja patis­tel­la vähän tukien ehtona. Mik­si työt­tömäl­ta ei esim. saisi vaa­tia muut­tamista työn perässä ? Niin kauan kuin se on maan sisäl­lä, ei pitäisi olla ylit­sepääsemätön­ta suurim­malle osalle työnhakijoista.

    Effort­tia on jo nyt riit­tävästi, kos­ka tuet ovat pieniä, ja niiden vasti­neek­si on jo nyt haet­ta­va työtä mm. työkkärin osoittamia.

    Työkkäri palk­it­see pienenkin oma-aloit­teisu­u­den tai yrit­teliäisyy­den karenssille. On ilmeinen ris­ki, jos työtön ei tyy­dy tuen leikkauk­seen, niin altistuu karenssille.

  120. Osmo Soin­in­vaara: Jos nyt siir­ryt­täisi­in täysin rahas­toivaan jär­jestelmään, nykyi­nen suku­plvi saisi niskaansa kahdet eläk­keet, omansa ja van­hempi­en­sa sukupplven.

    Niin tietenkin ja sik­si kir­joitinkin, että peri­aat­teessa sys­teemin voisi muut­taa rahas­toivak­si ketjukir­jesys­teemistä. Ei se tietenkään käytän­nössä olisi help­poa vaan olisi pakko tapah­tua hitaasti use­an sukupol­ven aikana. Point­ti­ni oli kuitenkin ihan muual­la, nimit­täin siinä, että sys­tee­mis­sä ole­va pakko johtaa siihen, että ihmiset keräävät tarpeek­si eläket­tä toisin kuin tapah­tuu vapaae­htoi­sis­sa systeemeissä. 

    Kuin­ka moni yliopis­tos­ta työelämään valmis­tu­va nuori oikeasti alka­isi omin päin siinä vai­heessa pohtia, että mitenkäs sit­ten 65-vuo­ti­aana eletään? Väitän, että aika har­va, minkä vuok­si on ihan hyvä, että sys­tee­mi potkii heitä jo siinä vai­heessa vähän per­suk­si­in ja pakot­taa ryhtymään eläket­tä säästämään, jot­tei sit­ten 55-vuo­ti­aana yhtäkkiä valkene, että kohta­han tässä on eläk­keelle jäämi­nen edessä, eikä eläket­tä ole tul­lut kerät­tyä lainkaan. 

    Osmo Soin­in­vaara: Lisäk­si, jos järje4stelmä olisi täysin rahas­toi­va, nois­sa rahas­tois­sa pitäisi olla yli biljoona (tuha mil­jar­dia) euroa eli suun­nilleen koko kanslli­so­maisu­utemme. Ja tämä olisi pitänyt rahoit­taa suurim­mal­ta osaltaan vai­h­to­taseen ylkijäämällä.

    USA:ssa työeläkesys­tee­mi on täysin rahas­toi­va (tämän päälle on toki vero­jen kaut­ta pyörivä social secu­ri­ty, joka käsit­tääk­seni toimii ketjukir­jepe­ri­aat­teel­la). Onko väit­teesi nyt siis se, että siel­lä on ollut vai­h­to­taseen yli­jäämä? Todel­lisu­udessa se on ollut ali­jäämäi­nen 1980-luvul­ta asti. Täl­lä het­kel­lä se on n. 2% BKT:stä alijäämäinen. 

    Tai jos logi­ik­ka ei päde USA:han, niin mik­si se pätisi Suomeen? 

    Muuten, jos koko maail­mas­sa olisi rahas­toi­vat eläkesys­teemit, niin miten olisi mah­dol­lista, että kaikkial­la olisi vai­h­to­tase ylijäämäinen?

    1. Yhdys­val­loil­la on mah­dol­lisu­us rahoit­taa vai­h­to­taset­ta paina­mal­la dol­lare­i­ta. Sik­si siihen eivät sovi oikein mitkään lainalaisu­udet. Samana aikana kuin USA on velka­an­tui muulle maail­malle avian tolkut­tomasti, se on osteske­li yri­tyk­siä muual­ta. Mut­ta Yhdys­val­tain eläkas­sat tuot­ta­vat melkoista epästabi­il­isu­ut­ta maail­man­talouteen juuri liial­lisel­la koollaan.

  121. Samuli Saarel­ma:
    Työt­tömyys- ja sairaus­vaku­u­tuk­si­in taas pätee se, että jos niiden kohdal­la men­täisi­in markki­nae­htois­es­ti, kävisi kuin Oba­macaren kanssa ilman henkilöko­htaista man­daat­tia, eli hyvin työl­listyvät ja ter­veet eivät niitä han­kkisi, mikä johtaisi siihen, että niistä tulisi älyt­tömän kalli­ita kaikille niille, jot­ka niitä oikeasti tarvit­se­vat. Eli sit­ten, kun yhtäkkiä et olekaan kovin ter­ve tai alalle­si iskee työ­paikkaka­to, niin siinä vai­heessa sit­ten noiden vaku­u­tusten han­kkimi­nen muut­tuukin täysin mah­dot­tomak­si (kuka hul­lu nyt sairaalle sairaus­vaku­u­tus­ta hal­val­la myisi?).

    Tähän viimeiseen kohtaan liit­tyen, niin suh­taudutko auto- ja palo­vaku­u­tuk­si­inkin tuol­la peri­aat­teel­la, eli ne menevät hukkaan, jos et itse kolaroi tai pol­ta taloasi?

    Sekä taloni vaku­u­tuk­ses­ta (-50%) että auto­vaku­u­tuk­ses­ta (-70%) mak­san selvästi lis­tahin­to­ja vähem­män kos­ka olen säästynyt vahin­goil­ta huolel­lisu­u­den ansiosta.

    Sama huolel­lisu­u­den hin­noit­telu sopisi esim. ter­veysvaku­u­tuk­si­in. Suuri osa ter­vey­den­hoit­o­menoista nääs aiheutuu itse aiheute­tu­ista huonoista elämän­tavoista. Siihen antaa mah­dol­lisu­u­den jok­seenkin ilmainen sairaan­hoito, työkyvyt­tömyy­seläke­jär­jestelmä ym. Hie­man kyl­lästyt­tää kus­tan­taa muiden tört­töi­lyjä ja kaipaisin enem­män yksilön­vas­tu­u­ta omista tekemi­sistään. Sosial­isoitu vas­tuu tulee kalli­ik­si yhteiskun­nalle ja niille veron­mak­sajille, jot­ka hoita­vat asiansa.

  122. Nos­taisin vielä esi­in tuon “akti­ivi­mallin” tulkin­nan, eilisen A‑studion innoit­ta­mana. Tois­taisek­si on epä­selvää, miten 3 kk:n aikana tehty 18 tun­nin työ tulk­i­taan, eli pitääkö se olla tehtynä yhden työvi­ikon (ma-su) aikana, jot­ta se las­ke­taan akti­ivi­mallin ehdot täyt­täviksi, vai riit­tääkö se, että tarkastelu­jak­son aikana on ollut töis­sä tuon 18 h TES:in mukaisel­la palkalla.
    Mikäli tulk­in­ta on tuo ensim­mäi­nen (vain työssäoloe­hdon täyt­tävä, yhden kalen­terivi­ikon sisäl­lä tehty 18 tun­nin pätkä las­ke­taan), annan esimerkin tämän epäoikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Jos olen töis­sä viikot­tain sään­nöl­lis­es­ti 2,5–6 tun­tia, olen yhden kuukau­den sisäl­lä töis­sä 10–30 tun­tia, kuukaud­es­ta ja viikon­päivistä riip­puen. Kol­men kuukau­den tarkastelu­jak­sol­la olen siis töis­sä vähin­tään 30 ja jopa yli 80 tun­tia. Tämän ei silti las­ket­taisi täyt­tävän “akti­ivi­mallin” ehtoa akti­ivi­su­ud­es­ta. Sen sijaan yksi 18 tun­nin työkeik­ka välil­lä ma-su ja 12 tyhjää täysin työtön­tä viikkoa tarkastelu­jak­sol­la täyt­täisi tuon akti­ivi­mallin ehdot. Jos taas samainen 18 tun­nin työkeik­ka sijoit­tuisi viikon­päivi­in su-ke tai pe-ma, sitä ei jälleen las­ket­taisi riit­täväk­si aktiivisuudeksi.
    Mitäs järkeä tässä on? Työn­tek­i­jäl­lähän ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa myöskään siihen, minä päiv­inä ja mon­ek­siko tun­niksi ker­ral­laan työ­nan­ta­ja tarvit­see työn­tek­i­jää. Oma akti­ivi­su­us ei siis mitenkään vaiku­ta siihen, tuleeko tehdy­istä työ­tun­neista “akti­ivi­su­udek­si” las­ket­tavia vai ei.

  123. Samuli Saarel­ma: Mikä olisi paras tapa tuot­taa ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va? Eikö siinä ole hie­man see ongel­ma, että ne, jot­ka sitä eniten tarvit­se­vat, eivät sitä saisi, jos touhu menisi puh­taasti markki­noiden ohjaamana? 

    Ihan sama kuin nykyäänkin, eli val­tio mak­saa, ja rahat kerätään vaku­u­tus­mak­suina työn­tek­i­jöiltä ja työ­nan­ta­jil­ta. Pois­te­taan vain “sisään­pääsy­mak­su” eli työt­tömyyskas­sat, joiden rahoi­tu­so­su­us työt­tömyysko­r­vauk­sista on täl­lä het­kel­lä täysin marginaalinen.

    Ei kai kukaan ole markki­nae­htoista vaku­u­tusjär­jestelmää esit­tänyt, ei sel­l­aises­sa olisi kenenkään kannal­ta mitään järkeä.

    1. Pitäisi olla itses­tään selvää, että kun työt­tömys­vaku­u­tus­mak­sut mak­se­taan pakol­lis­es­ti kaik­ista palkoista, pitäisi kaikkien palka­nsaa­jien olla vakuutettuja.

  124. Samuli Saarel­ma: Euroopas­sa, jos­sa työeläke­mak­sut ovat pääosin pakol­lisia, ihmiset säästävät eläkkeisi­in enem­män kuin Amerikas­sa, jos­sa ne ovat nykyään vapaae­htoisia. Ihmiset nyt vaan tarvit­se­vat pienen tönäisyn oikeaan suun­taan täl­lai­sis­sa asiois­sa, jois­sa puhutaan vuosikym­me­nien aikaskaalasta. 

    No enpä tiedä tarvit­taisi­inko nykyisenkaltaista pakol­lisu­ut­ta. Eläk­keethan voisi jär­jestää siten, että val­tio takaa jonk­in­sort­tisen minim­i­taku­ueläk­keen (kuten nytkin) eli veron­mak­sa­jat eli kaik­ki pakko­mak­saa sen. Sit­ten siihen päälle jokainen saa han­kkia sel­l­aisen työeläk­keen kuin haluaisi. 

    Toki jär­jestelmän sään­nöistä pitäisi säätää lain­säädän­nöl­lä, mut­ta kyl­lä nyky­istä enem­män jous­tavu­ut­ta tarvit­taisi­in. Esimerkik­si per­heen perus­tamisen aikoi­hin voisi rei­va­ta eläke­mak­su­ja alem­mak­si ja sit­ten kun lapset ovat lentäneet pesästä, kas­vat­taa niitä. Hyvä esimerk­ki oli­vat omat van­hempani, rahat oli­vat tiukil­la kun olin pikku­lap­si, mut­ta kun muutin kotoa ja asun­to ja mök­it oli mak­set­tu, tun­tui että rahaa tuli ovista ja ikkunoista. 

    Paljon järkeväm­pää olisi mak­saa jos­sain vai­heessa vähän vähem­män eläke­mak­su­ja ja sit­ten myöhem­min enem­män. Lisäk­si jos joku jät­täisi mak­sut mak­samat­ta eikä halu­aisi jäädä pienelle min­imieläk­keelle, niin sehän vain kan­nus­taisi tekemään pidem­pää työu­raa. Henkilö joka mak­saa vähem­män eläke­mak­su­ja, mut­ta vastapain­ok­si tekee enem­män töitä on vähem­män aikaa elätet­tävä kuin sel­l­ainen, joka jää eläk­keelle aikaisemmin.

  125. Osmo Soin­in­vaara: Tämä ei kyl­lä olisi aivan yksinker­taista. Ensin­näkin mitä tehtäisi­in nyky­isille eläke­mak­suill? Eläk­keet ovat tähän asti peustuneet siihen, että seu­raa­va sukupolvi mak­saa edcel­lisen eläk­keet. Tätä on mar­gin­aalis­es­ti tas­apain­oitet­tu eläkev­as­tu­isi­in näh­den vähäisel­lä rahas­toin­nil­la, mut­ta pääsään­tö on tämä ketjukir­je­peli. Jos nyt siir­ryt­täisi­in täysin rahas­toivaan jär­jestelmään, nykyi­nen suku­plvi saisi niskaansa kahdet eläk­keet, omansa ja van­hempi­en­sa sukupplven.
    Lisäk­si, jos jär­jestelmä olisi täysin rahas­toi­va, nois­sa rahas­tois­sa pitäisi olla yli biljoona (tuha mil­jar­dia) euroa eli suun­nilleen koko kanslli­so­maisu­utemme. Ja tämä olisi pitänyt rahoit­taa suurim­mal­ta osaltaan vai­h­to­taseen ylkijäämällä. 

    Esim. vuosien 2015 ja 2016 välil­lä eläk­er­a­has­tot kasvoivat sijoi­tus­tuot­to­jen ver­ran, kun eläk­keet mak­set­ti­in eläke­mak­suil­la ja val­tion tuel­la (link­ki). Sijoi­tus­tuo­tot oli­vat puo­let mak­se­tu­ista eläkkeistä. Tätä menoa noin 13 vuodessa eläk­er­a­has­tot ovat kaksinker­tais­tuneet, jol­loin ne riit­tävät kaikki­in eläkemaksuihin.

    1. Kaik­ki tietävät, että vuden 2016 sijoi­tusten tuot­to oli poikkeuk­selli­nen. Kan­nat­taa kat­soa sijoi­tusten tuot­to­pros­ent­tia vaik­ka kymme­nen vuo­den ajan­jak­sol­la. Mut­ta nyt ollaan jo tilanteessa, jos­sa sijoituk­sil­la tue­taan eläkkei­den mak­sua ja tama tulee kiihtymään, kun eläkeläis­ten osu­us västöstä kasvaa.

  126. Osmo Soin­in­vaara: Jos nyt siir­ryt­täisi­in täysin rahas­toivaan jär­jestelmään, nykyi­nen suku­plvi saisi niskaansa kahdet eläk­keet, omansa ja van­hempi­en­sa sukupplven.

    Van­hempi­en sukupolvien eläkkei­den mak­sus­sa menee jo selkäran­ka, sen ver­ran raskas ankkuri noin 30 pros­entin eläke­mak­sut ovat mei­dän työn hin­nalle. Ei tun­tu­isi enää paljon mitään lait­taa siihen omat eläk­keet päälle, tulisi sen­tään mei­dän lap­sille ja lapsen­lap­sille reilumpi eläke­jär­jestelmä kuin minkä edeltävät sukupol­vet meille rakensivat.

  127. Aika ajatel­la: Vaku­u­tusjär­jestelmien idea on, että asi­akas mak­saa odotusar­voisen kus­tan­nuk­sen­sa ver­ran, jol­loin väl­tytään sat­tuman­varais­ten tapah­tu­mien tuo­ma­l­ta epä­var­muudelta; vakaus ja ennustet­tavu­us on hyvästä pait­si yksilön, myös yhteiskun­nan kannal­ta. Toden­näköisyyk­siä las­ket­taes­sa paras­ta olisi huomioi­da kaik­ki käytet­tävis­sä ole­va tieto. Siis­pä sairaan sairaus­vaku­u­tus­mak­sun tulee olla korkea ja ter­veen mak­sun matala.

    Peri­aat­teessa näin, mut­ta käytän­nössä asia menee mon­imutkaisem­mak­si sekä työt­tömyy­den että etenkin sairau­den kanssa, kos­ka niis­sä ei ole kyse yksit­täis­es­tä tapah­tu­mas­ta kuten vaikka­pa auton kolaroin­nis­sa. Sairas on hyvinkin sairaana vuosikau­sia, mah­dol­lis­es­ti elämän­sä lop­pu­un asti. Jos hänen vaku­u­tus­mak­sun­sa voidaan nos­taa hänen sairastues­saan sille tasolle, miten paljon hänen usko­taan jatkos­sa kulut­ta­van ter­veyspalvelu­ja, koko vaku­u­tuk­sen idea katoaa kokon­aan. Sil­lä vaku­u­tuk­sel­la halut­ti­in juuri vält­tää taloudelli­nen katas­trofi, joka seu­raisi siitä, jos jou­tu­isi mak­samaan sairaan ihmisen vakuutusmaksuja. 

    Sama pätee osin työt­tömyy­deltä vaku­ut­tamiseenkin. Jos on ker­ran pudon­nut työt­tömäk­si, niin sen jäl­keen uhka pudo­ta työt­tömäk­si uud­estaan lie­nee korkeampi kuin jos ei olisi koskaan ollut työt­tömänä. Jos tämä ote­taan huomioon työt­tömyys­vaku­tu­us­ta hin­noiteltaes­sa, seu­rauk­se­na on se, että se työt­tömyys­jak­so, jon­ka taloudel­lisil­ta vaiku­tuk­sil­ta halut­ti­in vaku­u­tuk­sel­la suo­jau­tua johtaa siihen, että jatkos­sa vaku­u­tuk­sen hin­ta nousee niin korkeak­si, ettei siihen ole enää varaa. 

    USA:ssa, jos­sa on yksi­tyi­nen sairaus­vaku­u­tussys­tee­mi, vaku­u­tusy­htiöt ovat välit­tömästi kip­paa­mas­sa sairai­ta ulos vaku­u­tus­lis­toil­taan ja/tai nos­ta­mas­sa hei­dän vaku­u­tus­mak­su­jaan. Ja tämä johtaa sit­ten siihen, että ter­veysongel­mat ovat yksi merkit­tävim­mistä konkurssin aiheut­ta­jista. Tätä ongel­maa ei voi ratkaista nor­maalin sosi­aal­i­tur­van keinoin, vaan se on ratkaista­va juuri niin, että ter­veet kan­ta­vat yhteis­vas­tu­ullis­es­ti sairaiden hoidon kus­tan­nuk­set. Siitä voidaan sit­ten toki demokraat­tis­es­ti päät­tää, mikä sen hoidon taso on (mut­ta har­vas­s­apa maas­sa näin käytän­nössä tehdään). 

    Työt­tömyys on hie­man eri asia, mut­ta kuulisin mielel­läni ehdo­tuk­sia sille, minkälainen puh­taasti vapaae­htoisen työt­tömyys­vaku­u­tussys­teemin sit­ten pitäisi olla? Mil­lä perusteil­la on vaku­u­tusy­htiöil­lä oikeus muut­taa vaku­u­tuk­senot­ta­jien mak­su­ja ja jos yksi peruste on työt­tömyys, niin miltä täl­lainen vaku­u­tus sit­ten enää oikein vakuuttaa?

  128. vk: Sama huolel­lisu­u­den hin­noit­telu sopisi esim. ter­veysvaku­u­tuk­si­in. Suuri osa ter­vey­den­hoit­o­menoista nääs aiheutuu itse aiheute­tu­ista huonoista elämän­tavoista. Siihen antaa mah­dol­lisu­u­den jok­seenkin ilmainen sairaan­hoito, työkyvyt­tömyy­seläke­jär­jestelmä ym. Hie­man kyl­lästyt­tää kus­tan­taa muiden tört­töi­lyjä ja kaipaisin enem­män yksilön­vas­tu­u­ta omista tekemisistään. 

    Jos sin­un väit­teesi pätisi, pitäisi USA:ssa (yksi­tyiset vaku­u­tuk­set) ihmis­ten elää selvästi parem­min ter­vey­destään huole­htien kuin Euroopas­sa (julki­nen ter­vey­den­hoito tai kaik­ki kat­ta­vat vaku­u­tuk­set). Onko tästä mitään todis­tei­ta? Itse väit­täisin, että asia on päin­vas­toin, eli etenkin ylil­i­havu­u­den suh­teen amerikkalaiset ovat maail­man huip­pua. Kun maail­man maat pan­naan BKT/henki järjestyk­seen ja kat­so­taan elinikäen­nustet­ta, USA jää nou­se­van trendin ala­puolelle (eli siel­lä kuol­laan BKT:hen näh­den nuorem­pana kuin kuuluisi). 

    Toinen jut­tu ter­veyspuolel­la on sit­ten se, että osa sairauk­sista tai vam­moista on syn­nyn­näisiä tai lap­su­ud­es­ta peräisin. Miten täl­lainen henkilö on “huolelli­nen” saadak­seen ter­vey­den­huoltomak­sun­sa alas? Sama jut­tu perin­nöl­li­sistä seikoista johtuen sairauk­sien suhteen.

    Huolel­lisu­ud­es­ta palk­it­sem­i­nen toimii siis autoilus­sa (talo­vaku­u­tusten suh­teen en ole tästä edes niin var­ma, kos­ka siel­lä kyse on paljon enem­män sat­un­naisu­ud­es­ta ja asioista, joi­hin itse tuskin pystyy paljoakaan vaikut­ta­maan, kuten vaikka­pa tul­vat tai muut vas­taa­vat luonnonilmiöt). 

    Ter­vey­den suh­teen se ei minus­ta toi­mi paris­takaan syys­tä. Ensin­näkin vahin­got ovat ihan eri koko luokkaa kuin autoilus­sa ja vaikut­ta­vat vielä kaiken lisäk­si siihen, miten hyvin tulo­ja voi han­kkia jatkos­sa. Toisek­si, ter­veys­menoil­ta ei voi yleen­sä vält­tyä, vaik­ka olisi kuin­ka huolelli­nen. Voi jopa olla niin, että ter­veys­menot kas­va­vat huolel­lisu­u­den vuok­si. Sen sijaan, että tap­paisit itsesi alko­holimyrky­tyk­seen tai sydänko­htauk­seen 50-vuo­ti­aana, elätkin viimeiset 20 vuot­ta elämästäsi demen­tikkona tarviten koko ajan hoitoa. Kol­man­nek­si, toisin kuin autoilus­sa, se mitä huolel­lisu­us lop­pu­jen lopuk­si ter­vey­dessä on, on huo­mat­tavasti mon­imutkaisem­pi asia. Esimerkik­si liikun­nan har­ras­t­a­mi­nen johtaa toden­näköisem­min erinäköisi­in vam­moi­hin, mut­ta toisaal­ta sit­ten paran­taa sydä­men toim­intaa ja helpot­taa yli­pain­ol­ta välttämistä.

  129. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhdys­val­loil­la on mah­dol­lisu­us rahoit­taa vai­h­to­taset­ta paina­mal­la dol­lare­i­ta. Sik­si siihen eivät sovi oikein mitkään lainalaisu­udet. Samana aikana kuin USA on velka­an­tui muulle maail­malle avian tolkut­tomasti, se on osteske­li yri­tyk­siä muual­ta. Mut­ta Yhdys­val­tain eläkas­sat tuot­ta­vat melkoista epästabi­il­isu­ut­ta maail­man­talouteen juuri liial­lisel­la koollaan.

    Tämä ei vas­tan­nut kysymyk­seen kuin osin. Oleelli­nen kysymys oli, että jos kaikkial­la maail­mas­sa eläkesys­teemit perus­tu­isi­vat rahas­toivi­in jär­jestelmi­in, niin olisiko sit­ten kaikissa mais­sa vai­h­to­taseen ylijäämä? 

    Jos ei, niin jokin ajat­telus­sasi meni pieleen ja eläk­er­a­has­to­ja on mah­dol­lista kerätä tas­apain­oisen vai­h­to­taseen olois­sa. Jos kyl­lä, niin tarkalleen miten tämä on mahdollista?

    1. Kaikissa mais­sa ei tietenkään voi olla vai­h­to­taseen yli­jäämää, mut­ta jos ajatel­laan sit­ten niin, että kaik­ki eläk­er­a­hat pitää (net­tomääräis­es­ti) sijoit­taa koti­maa­han, Suomes­ta voi löy­tyä aika vähän sijoitet­tavaa 700 G eurolla.

  130. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki tietävät, että vuden 2016 sijoi­tusten tuot­to oli poikkeuk­selli­nen. Kan­nat­taa kat­soa sijoi­tusten tuot­to­pros­ent­tia vaik­ka kymme­nen vuo­den ajan­jak­sol­la. Mut­ta nyt ollaan jo tilanteessa, jos­sa sijoituk­sil­la tue­taan eläkkei­den mak­sua ja tama tulee kiihtymään, kun eläkeläis­ten osu­us västöstä kasvaa. 

    2005–2014 nimelli­nen tuot­to oli yli 6% vuodessa ja 2006–2015 5,5%. Vuon­na 2016 tuot­to oli keskimääräistä pienem­pi, 5,1%. Aikavälille toki osuu eri­tyisen hyviä vuosia kuten 2009 (13,9%) ja yksi eri­tyisen huono vuosi 2008 (-15,1%).

  131. Sylt­ty: Toki jär­jestelmän sään­nöistä pitäisi säätää lain­säädän­nöl­lä, mut­ta kyl­lä nyky­istä enem­män jous­tavu­ut­ta tarvit­taisi­in. Esimerkik­si per­heen perus­tamisen aikoi­hin voisi rei­va­ta eläke­mak­su­ja alem­mak­si ja sit­ten kun lapset ovat lentäneet pesästä, kas­vat­taa niitä. Hyvä esimerk­ki oli­vat omat van­hempani, rahat oli­vat tiukil­la kun olin pikku­lap­si, mut­ta kun muutin kotoa ja asun­to ja mök­it oli mak­set­tu, tun­tui että rahaa tuli ovista ja ikkunoista.

    Tämä pitänee paikkaansa etenkin, jos on mah­dol­lista jälkikä­teen kat­soa elämää. Tähän ilmiöön vielä lisän­sä tuo se, että kun nyky­isin kuol­laan siinä 80–90:n vuo­den iässä, niin tästä seu­raa se, että perin­nöt menevät juuri tuolle “rahaa tulee ovista ja ikkunoista” ‑ikälu­okalle.

    Ehkä sys­teemiä voisi ruu­va­ta jonkun ver­ran siihen suun­taan, että työn­tek­i­jän mak­samien eläke­mak­su­jen osu­us palka­s­ta nousisi vähitellen iän myötä. 

    Yksi peru­songel­ma juuri ja juuri elämiseen riit­tävä min­imieläke + isom­pi vapaae­htoinen eläke sys­tee­mis­sä on se, että jos sit­ten van­huk­se­na jää täysin avut­tomak­si sairau­den vuok­si, niin yhteiskun­nal­la ei ole mitään jo mak­set­tua työeläket­tä, jos­ta voisi repiä rahaa sen kus­tan­ta­miseen, jos sitä vapaae­htoista eläket­tä ei ole kerän­nyt. Sit­ten vai­h­toe­htoina on se, että täl­lainen avu­ton van­hus jätetään joko jälkeläis­ten­sä huolek­si tai sit­ten jos näitä ei ole, niin kadulle (tai omaan mökki­in­sä) kuole­maan. Pakolli­nen työeläke pakot­taa sen­tään jokaisen osal­lis­tu­maan itseen­sä täl­laises­sa tilanteessa kohdis­tu­vien kus­tan­nusten kattamiseen.

  132. Osmo Soin­in­vaara: Lisäk­si, jos järje4stelmä olisi täysin rahas­toi­va, nois­sa rahas­tois­sa pitäisi olla yli biljoona (tuha mil­jar­dia) euroa eli suun­nilleen koko kansllisomaisuutemme. 

    Olet tois­tu­vasti esit­tänyt tämän väit­teen, mut­ta se ei yksinker­tais­es­ti pidä paikkansa. Täysin rahas­toivas­sa sys­tee­mis­sä työu­raansa aloit­tel­e­val­la ja satavuo­tial­la van­huk­sel­la ei ole kovinkaan paljon eläkesääs­dtöjä, joten kaikkien koko eläke­sum­ma ei tarvitse olla koko aikaa säästössä. (Ja kaup­paakin tehdään pääasi­as­sa jär­jestelmän sisäl­lä kun eläkeläiset “myyvät” säästöjään nuoremmille.)

    1. trown
      Nykyi­nen eläkev­as­tuu lie­nee noin 700 G€ ja sitäkin las­ket­taes­sa käytetään jotain yltiöop­ti­mistista korkoa ja sul­je­taan silmät siltä, että eri­tyis­es­ti hyvää eläket­tä saa­vat elävät aina vain van­hem­mik­si. Mut­ta ei siis ihan biljoon­aa euroa mut­ta melkein.

  133. Samuli Saarel­ma: Eikö siinä ole hie­man see ongel­ma, että ne, jot­ka sitä eniten tarvit­se­vat, eivät sitä saisi, jos touhu menisi puh­taasti markki­noiden ohjaamana? 

    Minä näen tuon ratkaisuna enkä ongel­mana. Jos olet töis­sä, jos­sa on niin merkit­tävä ris­ki tulo­jen putoamiseen, että sin­ulle ei myy­dä työt­tömyys­vaku­u­tus­ta, niin eikö sin­un kan­nat­taisi suun­nitel­la elämäsi vähän alhaisem­malle tulota­solle noin lähtöko­htais­es­ti? Kar­rikoiden, jos kävelet lot­tovoiton kanssa kas­salle ja val­i­tat että täl­lä viikol­la ei nat­san­nut, mut­ta nuo yksi­ty­islen­tokoneet pitäisi silti mak­saa, niin pitääkö yhteiskun­nan tul­la apu­un? Perus­tur­va on asia erik­seen, se pitä yhteiskun­nan taata.‘

  134. arkkite­hti: Ei kai kukaan ole markki­nae­htoista vaku­u­tusjär­jestelmää esit­tänyt, ei sel­l­aises­sa olisi kenenkään kannal­ta mitään järkeä.

    Minä olen. Ja min­un mielestäni siinä olisi kaikkien kannal­ta enem­män järkeä kuin nykyisenkaltaises­sa verokiilassa.

    1. Nyky­isin kun eläke­mak­suil­la on jotain tekemistäkin sen kanssa, kuin­ka suur­ta eläket­tä saa, eläke­mak­sun laskem­i­nen (täysimääräis­es­ti) osak­si veroki­ilaa on aika huonos­ti perustelua.

  135. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka mak­saa 30 pros­en­ti neläkemaksuja?

    Noin 25% taitaa olla keskimääräi­nen työeläke­mak­su, iäkkääm­mil­lä hiukan korkeampi.

    OS: “Suo­ma­lainen työt­tömyys­tur­va­jär­jestelmä on todel­la pas­sivoi­va, jos sitä ver­taa Ruot­si­in tai Tan­skaan. Tääl­lä on aika help­po jäädä roikku­maan työt­tömyys­tur­van varaan. ”

    Tai Sak­saan, jos­sa ansiosi­don­naisen kesto 12 kk. Sen tasos­ta en tiedä, mut­ta löy­ty­isiköhän jostakin län­si­mai­ta koske­va ver­tailu työt­tömyys­tur­van kestos­ta, tasos­ta ja sen rahoituksesta?

    Sak­sas­sa demari Shcröder lait­toi jo 2003 tuulemaan:

    HS 22.12.2012:

    - Työt­tömyys- ja sosi­aal­i­tu­ki yhdistettiin.
    Ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va lyhen­net­ti­in yhteen vuo­teen (yli 55-vuo­ti­ail­la 18 kuukauteen).
    — Ansiosi­don­naisen jäl­keen seu­raa pudo­tus suo­raan sosi­aal­ituen varaan. Mitä rikkaampi, sitä vähem­män tukea.
    — Velvoite hyväksyä läh­es mikä tahansa työtarjous.
    — Irti­sanomis­suo­jaa heikennettiin.
    — Vuokratyövoiman käyt­töä sekä osa-aikaisten ja määräaikaisten työ­suhtei­den solmimista helpotettiin.
    — Perustet­ti­in ain­ut­laa­tu­inen Mini­job-jär­jestelmä, jos­sa verova­paa palk­ka on 350–400 euroa kuus­sa. Jär­jestelmä työl­listää läh­es seit­semän miljoon­aa saksalaista.

    Uud­is­tuk­set tehti­in ker­tary­t­inäl­lä demar­i­hal­li­tuk­sen aikana. Sak­sa nousi talousahdin­gos­ta ja porskut­taa edelleen koko EU:n talousve­tu­ri­na. Voitaisi­inko hiukan vauhdikkaam­min uud­is­taa suo­ma­laista jär­jestelmää eikä tyy­dytä vau­van aske­li­in. Ote­taan mallia vaik­ka Sak­sas­ta tai yhdis­tetään Sak­san, Tan­skan ja Ruotsin jär­jestelmien parhaat puolet.

    Nykysys­teemil­lä ei Suomes­sa saa­da tarvit­tavia päätök­siä aikaisek­si. Ehdo­tus: jätetään yhdet eduskun­tavaalit väli­in, jot­ta ehditään näkemään muu­tosten vaiku­tuk­set. Lisäk­si määräaikaises­ti pois­te­taan lakko-oikeus. Viime maini­tun voisi ostaa sil­lä, että sovi­taan palkko­ja korotet­ta­van esim. 2%:lla per vuosi 5–8 vuo­den ajan mak­suna lakko-oikeud­es­ta luop­umiselle. AY-her­rat voidaan lomaut­taa sik­si aikaa.

    Kuukke­lista tuli vas­taan hyvä kir­joi­tus parin vuo­den takaa:

    http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194095-talousuudistuksille-uuden-hallituksen-on-otettava-mallia-saksasta

  136. Osmo Soin­in­vaara: Tämä ei kyl­lä olisi aivan yksinker­taista. Ensin­näkin mitä tehtäisi­in nyky­isille eläke­mak­suill? Eläk­keet ovat tähän asti peustuneet siihen, että seu­raa­va sukupolvi mak­saa edcel­lisen eläk­keet. Tätä on mar­gin­aalis­es­ti tas­apain­oitet­tu eläkev­as­tu­isi­in näh­den vähäisel­lä rahas­toin­nil­la, mut­ta pääsään­tö on tämä ketjukir­je­peli. Jos nyt siir­ryt­täisi­in täysin rahas­toivaan jär­jestelmään, nykyi­nen suku­plvi saisi niskaansa kahdet eläk­keet, omansa ja van­hempi­en­sa sukupplven.
    Lisäk­si, jos järje4stelmä olisi täysin rahas­toi­va, nois­sa rahas­tois­sa pitäisi olla yli biljoona (tuha mil­jar­dia) euroa eli suun­nilleen koko kanslli­so­maisu­utemme. Ja tämä olisi pitänyt rahoit­taa suurim­mal­ta osaltaan vai­h­to­taseen ylkijäämällä.

    Ei eläkkei­den säätämi­nen ole ennenkään tuot­tanut ongelmia. Hiih­to­laduil­la on kek­sit­ty kaiken­laista, mm. alle 23-vuo­ti­aille laitet­ti­in mak­sut, mut­ta eläke ei ker­tynyt. Val­ti­ol­la oli aikaisem­min eläke­sum­ma 66 %, mut­ta siitäkin luovut­ti­in. Kuitenkin niin, että ns. suuret ikälu­okat siitä naut­ti­vat, kun nuorem­mat saa­vat max 60 %. Leikat­tu indek­si aiheut­taa edelleen närää. Yksi­ty­is­ten eläke­vaku­u­tuk­sien sään­töjä muutet­ti­in ja nyt niitä ei kan­na­ta enää ottaa. Työ­nan­ta­jan ja ‑tek­i­jän mak­susuhdet­ta muutet­ti­in ja rasitus­ta siir­ret­ti­in palka­nsaa­jalle ilman kom­pen­saa­tioi­ta. Kyl­lä näitä löytyy. 

    Eläk­keet sitä pait­si sääde­tään lail­la ja ei tarvi­ta muu­ta kuin uusi laki, jol­la kaik­ki eläk­keet pyy­hitään pois. Joku voi vinkua perus­tus­laista, mut­ta näim­me­hän toki, miten akti­ivi­malli­in liit­tyvät perus­tus­lain­vas­taisu­udet ohitet­ti­in hal­li­tuk­ses­sa olanko­hau­tuk­sel­la. Mitä sit­ten? ‑tyyli­in.

    Itse olen pää­tynyt siihen, että teen palkkatyön lisäk­si jotain ihan muu­ta ja sijoi­tan tuo­tot riskit­tömästi, kos­ka en usko eläk­keeni tule­vaisu­udessa säi­lyvän koskemattomana.

  137. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaikissa mais­sa ei tietenkään voi olla vai­h­to­taseen yli­jäämää, mut­ta jos ajatel­laan sit­ten niin, että kaik­ki eläk­er­a­hat pitää (net­tomääräis­es­ti) sijoit­taa koti­maa­han, Suomes­ta voi löy­tyä aika vähän sijoitet­tavaa 700 G eurolla.

    Tehdään niin kuin Japanis­sa. Val­tion vel­ka BKT:stä on koh­ta 250% eli eläk­er­a­hatkin on lainat­tu val­ti­olle, joka sil­lä tavoin velka­ve­tois­es­ti ylläpitää julk­isia palvelu­ja ja elvyt­tää taloutta. 

    Japanin keskus­pank­ki ostaa pait­si val­tion velka­pa­pere­i­ta niin myös pörssiosakkei­ta ja sen omis­tuk­ses­sa taitaa olla jo noin 20% Japanin pörssiy­htiöi­den osakkeista.

    EKP:hän on samal­la tiel­lä omis­taen suurim­man osan euro­maid­en val­tion­lain­oista. Samal­la toteu­tuu yhteis­vas­tuu euro­maid­en kesken eli se jota me emme mis­sään tapauk­ses­sa ole halun­neet. Puut­tuu vielä että EKP aloit­taa osakeostotkin, ehkäpä seu­raa­van taan­tu­man aikana kun korkoelvy­tys­tä ei 0‑korkojen takia voi­da tehdä.

    Päästäk­semme Japanin tasolle voi Suomen val­tio ottaa lisävelkaa 400 mil­jar­dia. Sil­lä voi jär­jestää kaikkea kivaa vaik­ka työt­tömyys­tur­van ja sairaan­hoidon sar­al­la. Tun­neli Tallinnaan ja Tukhol­maan. Hyper­loop­pi Stadista Joulupuk­in­maa­han Rovaniemelle elvy­tyk­sen nimissä!

    Eli siitä vaan lisävelkaa Suomellekin, kyl­lä EKP antaa rahat. Ei mak­se­ta takaisin jos ei jak­se­ta. Kun EKP omis­taa kaik­ki velat ja yhtiöt, niin lop­putu­lok­se­na­han on Eurolan­di­an sosial­is­mi! Sitä ja sen rom­ah­dus­ta odotellessa.

  138. “Kepit­tämäl­lä akti­ivi­mallil­la kaikkia työt­tömiä tuen saa­jia, saadaan parhaim­mil­laan niistä työl­lis­tet­tyä noin 3%. 97% kär­sii seu­rauk­sista, hyö­tymät­tä mallista mitenkään.”

     http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248619-tyoryhman-muistion-perusteella-aktivointimallilla-on-tarkeimpana-saastotavoite

  139. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaikissa mais­sa ei tietenkään voi olla vai­h­to­taseen yli­jäämää, mut­ta jos ajatel­laan sit­ten niin, että kaik­ki eläk­er­a­hat pitää (net­tomääräis­es­ti) sijoit­taa koti­maa­han, Suomes­ta voi löy­tyä aika vähän sijoitet­tavaa 700 G eurolla.

    Eli maa­han tulisi val­ta­va investoin­tibu­u­mi. Ei kuu­losta eri­tyisen pahalta.

    1. Eli maa­han tulisi val­ta­va investoin­tibu­u­mi. Ei kuu­losta eri­tyisen pahalta.

      Säästämisas­teen nousu ei tuo­ta automaat­tis­es­ti inve­ston­tibu­umia, sil­lä ei pääo­man saatavu­us nytkään ole ollut investoin­tien esteenä. Investoin­te­ja ei näköjään tehdä, vaik­ka reaa­liko­rko olisi negati­ivi­nen. Säästämisas­teen nou­j­su ilman investoin­tien lisään­tymistöä merk­it­see lamaa. Linko­la olisi tyytyväinen.

  140. tcrown: Minä näen tuon ratkaisuna enkä ongel­mana. Jos olet töis­sä, jos­sa on niin merkit­tävä ris­ki tulo­jen putoamiseen, että sin­ulle ei myy­dä työt­tömyys­vaku­u­tus­ta, niin eikö sin­un kan­nat­taisi suun­nitel­la elämäsi vähän alhaisem­malle tulota­solle noin lähtökohtaisesti? 

    Kan­nat­taisi var­maan. Kysymys on kuitenkin, että tekevätkö ihmiset niin ja jos eivät tee, niin mitä sit­ten tehdään? (Ihan niin kuin mitä tehdään niiden van­hus­ten suh­teen, jot­ka eivät ole kerän­neet työeläket­tä). Näen työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen (ja pakol­lisen työeläk­keen) erään­laise­na hol­hoamiskeinona, jol­la yhteiskun­ta suo­jelee jäseniään huonoil­ta päätök­siltä. Tämä on toki myrkkyä lib­er­al­is­tiselle ide­olo­gialle, jos­sa ihmisen kuu­luu kär­siä omis­sa nahois­saan kaik­ki huonot päätök­sen­sä ja mieluiten vielä korko­jen kera, jot­ta oppivat.

  141. Samuli Saarel­ma: Jos sin­un väit­teesi pätisi, pitäisi USA:ssa (yksi­tyiset vaku­u­tuk­set) ihmis­ten elää selvästi parem­min ter­vey­destään huole­htien kuin Euroopas­sa (julki­nen ter­vey­den­hoito tai kaik­ki kat­ta­vat vaku­u­tuk­set). Onko tästä mitään todis­tei­ta? Itse väit­täisin, että asia on päin­vas­toin, eli etenkin ylil­i­havu­u­den suh­teen amerikkalaiset ovat maail­man huip­pua. Kun maail­man maat pan­naan BKT/henki järjestyk­seen ja kat­so­taan elinikäen­nustet­ta, USA jää nou­se­van trendin ala­puolelle (eli siel­lä kuol­laan BKT:hen näh­den nuorem­pana kuin kuuluisi). 

    USAn ter­vey­den­hoito­jär­jestelmässä on liian paljon rahas­tavia välikäsiä alka­en yksi­tyis­sairaaloista, vaku­u­tusy­htiöistä ja mm. juris­tiarmei­jat. Jatkuen erit­täin hyvä­palkkaisi­in sairaan­hoita­ji­in (tupla­palk­ka Suomeen ver­rat­tuna) ja lääkärei­hin, joista monista tulee ansio­tu­loil­la miljonääre­jä jo varhaises­sa kes­ki-iässä. Suo­ma­laisel­la palkkata­sol­la ilman välistä nyhtäviä yksi­ty­isyri­tyk­siä voisi jenkkisys­tee­mi pyöriä paljon paremmin.

    Jenkkien elinikään taitaa vaikut­taa jokunen muukin asia kuin th-jär­jestelmä. Ruokailu­tot­tumuk­set, huumeet, aseet, liikenne jne. 

    Riip­pumat­ta siitä tuleeko sotes­ta valmista, niin kus­tan­nusten hillit­semisek­si on pakko vai­h­taa jär­jestelmään joka kan­nus­taa kansalaisi­amme ter­veem­pi­in elin­tapoi­hin. Ei Suomes­sa tarvitse men­nä yksi­tyiseen th-jär­jestelmään eikä pakosti sen kum­mem­paan yksi­tyiseen vaku­u­tussys­teemi­in vaan tärkeätä olisi esim. lisätä kansalais­ten omavas­tu­u­ta kus­tan­nuk­sista tai tar­jo­ta muu­ta taloudel­lista porkkanaa. Julki­nen ter­veysvaku­u­tus (ilman siis yksi­tyisen vaku­u­tusy­htiön välistäve­toa) bonuksi­neen voisi olla osa järjestelmää.

  142. Samuli Saarel­ma: Kan­nat­taisi var­maan. Kysymys on kuitenkin, että tekevätkö ihmiset niin ja jos eivät tee, niin mitä sit­ten tehdään? (Ihan niin kuin mitä tehdään niiden van­hus­ten suh­teen, jot­ka eivät ole kerän­neet työeläket­tä). Näen työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen (ja pakol­lisen työeläk­keen) erään­laise­na hol­hoamiskeinona, jol­la yhteiskun­ta suo­jelee jäseniään huonoil­ta päätök­siltä. Tämä on toki myrkkyä lib­er­al­is­tiselle ide­olo­gialle, jos­sa ihmisen kuu­luu kär­siä omis­sa nahois­saan kaik­ki huonot päätök­sen­sä ja mieluiten vielä korko­jen kera, jot­ta oppivat.

    No, onhan “lib­er­al­isti­nen ide­olo­gia” jos­sa ihmi­nen ottaa vas­tu­un omista tekemi­sistään 100x parem­pi kuin marx­i­lainen ide­olo­gia jos­sa riskit sosial­isoidaan ns. tasa-arvon var­jol­la. Neu­vos­toli­iton jäl­jet pelot­ta­vat — ainakin min­ua. Euro-alueel­la­han ollaan koh­ta samas­sa tilanteessa jos yhteis­vas­tuu pus­ke­taan läpi.

  143. Osmo Soin­in­vaara:
    trown
    Nykyi­nen eläkev­as­tuu lie­nee noin 700 G€ ja sitäkin las­ket­taes­sa käytetään jotain yltiöop­ti­mistista korkoa ja sul­je­taan silmät siltä, että eri­tyis­es­ti hyvää eläket­tä saa­vat elävät aina vain van­hem­mik­si. Mut­ta ei siis ihan biljoon­aa euroa mut­ta melkein.

    Ja sit­ten kun jouste­taan sen ver­ran, että kansaneläk­keen suu­ru­inen osu­us tulee jälkipolvil­ta, jäl­jelle jäävä sum­ma alka­akin ole­maan yllät­tävän lähel­lä nyky­istä eläkevarallisuutta.

  144. Samuli Saarel­ma: Kan­nat­taisi var­maan. Kysymys on kuitenkin, että tekevätkö ihmiset niin ja jos eivät tee, niin mitä sit­ten tehdään?

    No ei ainakaan luo­da illu­u­sio­ta, että ostovoimasi on nykyisen palkan mukainen. Sen sijaan taataan perustoimeentulo.

    Olen pahoil­lani sym­pa­t­ian puut­teesta, mut­ta min­un mielestäni ihmiset, jot­ka kulut­ta­vat yli varo­jen­sa ja luo­vat ympärilleen entistä suurem­paa painet­ta muillekin kulut­taa yli varo­jen­sa (“pakko mei­dänkin on uusi auto ostaa kun naa­purin jaskallakin on taas uusi auto alla”) ovat yksi tämän het­ken suuria ongelmia, eivätkä ansaitse touhuilleen minkään­laista yhteiskun­nan ylimääräistä tukea. Raha­laitok­sista sitä tukea saa vähin­tään tarpeeksi.

  145. Työt­tömien akti­ivi­mallin totu­u­den­mukaisem­pi nimi olisi työt­tömien onnis­tu­mis­malli, kos­ka akti­ivi­nen työn­haku ei riitä akti­ivi­su­u­den osoit­tamiseen vaan vain onnis­tu­mi­nen riittää.

    Orwell olisi ylpeä Suomen val­tion uuskielestä.

  146. Ville: Esim. vuosien 2015 ja 2016 välil­lä eläk­er­a­has­tot kasvoivat sijoi­tus­tuot­to­jen ver­ran, kun eläk­keet mak­set­ti­in eläke­mak­suil­la ja val­tion tuel­la (link­ki). Sijoi­tus­tuo­tot oli­vat puo­let mak­se­tu­ista eläkkeistä. Tätä menoa noin 13 vuodessa eläk­er­a­has­tot ovat kaksinker­tais­tuneet, jol­loin ne riit­tävät kaikki­in eläkemaksuihin.

    Mah­datko­han har­ras­taa asun­tosi­joit­tamista? On ainakin sen köörin kanssa yhteen­sopi­vaa opti­mis­mia havaittavissa.….

    Mut­ta kun se ei mene noin vaan välil­lä men­nään alas ja kun­nol­la. Sen lisäk­si vielä eläkeläiset saa­vat entistä isom­pia eläkkeitä ja elävät pidempään.

    Minä vuon­na keskieläke läh­tee laskuun?

    Minä vuon­na vuo­tu­is­ten mak­set­tu­jen eläkkei­den sum­ma läh­tee laskuun?

    Siihen sopii oikein huonol­la onnel­la kak­sikin pitkäkestoista lamaa ennen kuin väestöpyra­mi­di alkaa normalisoitumaan.

  147. Charles: Euro-alueel­la­han ollaan koh­ta samas­sa tilanteessa jos yhteis­vas­tuu pus­ke­taan läpi.

    On jo suurelta osin pus­ket­tu, EKP:n tekemien jät­timäis­ten velka­kir­jaos­to­jen ja val­tavasti paisuneen taseen kaut­ta. Eikä esim. Suomen eduskunnal­ta ole kysyt­ty mitään. Siel­lä on Kreikan, Ital­ian, Por­tu­galin ym. maid­en velka­kir­jo­ja holvit pullollaan.

    Kun korot nousee niin ensin­näkin noiden velka­kir­jo­jen arvo rom­ah­taa ja toisaal­ta näi­den maid­en varain­hank­in­ta kallis­tuu huimasti. Tulee ikään kuin lasku­vesi joka pal­jas­taa ketkä ovat uineet ilman uikkaria.

  148. Charles: No, onhan “lib­er­al­isti­nen ide­olo­gia” jos­sa ihmi­nen ottaa vas­tu­un omista tekemi­sistään 100x parem­pi kuin marx­i­lainen ide­olo­gia jos­sa riskit sosial­isoidaan ns. tasa-arvon varjolla. 

    Charles: ja jatkoa edel­liselle: per­in­tövero on varkaut­ta äärim­mäisilleen vietynä. 

    Niin kuin Pierre-Joseph Proud­hon tote­si jo vuon­na 1840: Omaisu­us on varkautta.

    Talousti­eteen nobelisti James Buchanan, jota epä­marx­i­laisem­paa ihmistä maa on tuskin koskaan pääl­lään kan­tanut, kan­nat­ti muuten sadan pros­entin per­in­töveroa. Samankaltaisia ajatuk­sia löy­tyy myös mm. John Stu­art Milliltä, jota sen­tään pide­tään yleis­es­ti yht­enä koko lib­er­al­is­tisen yhteiskuntafilosofi­an per­in­teen kahdes­ta tai kolmes­ta suurim­mas­ta keskushahmosta.

  149. LK: Mah­datko­han har­ras­taa asun­tosi­joit­tamista? On ainakin sen köörin kanssa yhteen­sopi­vaa opti­mis­mia havaittavissa…..

    Mut­ta kun se ei mene noin vaan välil­lä men­nään alas ja kun­nol­la. Sen lisäk­si vielä eläkeläiset saa­vat entistä isom­pia eläkkeitä ja elävät pidempään.

    Var­masti näin, mut­ta silti aika pieni ero pitkän aikavälin tuo­to­ssa pitää eläk­er­a­has­tot hengis­sä tai jopa kas­vat­taa niitä sen sijaan, että ne puret­taisi­in, kuten on kerrottu.

  150. Osmo Soin­in­vaara: Tämä ei kyl­lä olisi aivan yksinker­taista. Ensin­näkin mitä tehtäisi­in nyky­isille eläke­mak­suill? Eläk­keet ovat tähän asti peustuneet siihen, että seu­raa­va sukupolvi mak­saa edcel­lisen eläk­keet. Tätä on mar­gin­aalis­es­ti tas­apain­oitet­tu eläkev­as­tu­isi­in näh­den vähäisel­lä rahas­toin­nil­la, mut­ta pääsään­tö on tämä ketjukir­je­peli. Jos nyt siir­ryt­täisi­in täysin rahas­toivaan jär­jestelmään, nykyi­nen suku­plvi saisi niskaansa kahdet eläk­keet, omansa ja van­hempi­en­sa sukupplven.
    Lisäk­si, jos järje4stelmä olisi täysin rahas­toi­va, nois­sa rahas­tois­sa pitäisi olla yli biljoona (tuha mil­jar­dia) euroa eli suun­nilleen koko kanslli­so­maisu­utemme. Ja tämä olisi pitänyt rahoit­taa suurim­mal­ta osaltaan vai­h­to­taseen ylkijäämällä.

    Mietin sitä, onko tässä sum­mas­sa huomioitu se, että nyky­i­sis­sä eläk­er­a­has­tois­sa ei min­un käsit­tääk­seni ole tarkoi­tus käyt­tää pääo­mia eläkev­as­tu­isi­in vaan ain­oas­taan tuot­to­ja? Tuos­ta tulee nimit­täin aika iso sum­ma per kansalainen. Jos jokaisel­la olisi ikäänkuin oma tili, voisi jär­jestelmän rak­en­taa kuin vapaae­htoisen eläke­vaku­u­tuk­sen, jos­sa käytetään sekä pääo­ma että tuot­to. Sil­loin olisi myös juridis­es­ti selkeää, että ko. eläkesäästö olisi omaisu­ut­ta, mitä on käytet­ty perustelu­na (perus­tus­lain omaisu­u­den suo­ja) sille, että eläkkeisi­in ei voi tehdä heiken­nyk­siä (kuten palkkoi­hin). En täl­lä väitä, että tilimuo­toinen ratkaisu olisi jotenkin täysin ongel­ma­ton. Aikamoinen pään­vai­va tulisi var­maan siitä, mitä tehdä nyky­isille rahas­toille — keille ne kuu­luisi­vat ja miten ne jaettaisiin?

  151. Samuli Saarel­ma:
    USA:ssa, jos­sa on yksi­tyi­nen sairaus­vaku­u­tussys­tee­mi, vaku­u­tusy­htiöt ovat välit­tömästi kip­paa­mas­sa sairai­ta ulos vaku­u­tus­lis­toil­taan ja/tai nos­ta­mas­sa hei­dän vaku­u­tus­mak­su­jaan. Ja tämä johtaa sit­ten siihen, että ter­veysongel­mat ovat yksi merkit­tävim­mistä konkurssin aiheut­ta­jista. Tätä ongel­maa ei voi ratkaista nor­maalin sosi­aal­i­tur­van keinoin, vaan se on ratkaista­va juuri niin, että ter­veet kan­ta­vat yhteis­vas­tu­ullis­es­ti sairaiden hoidon kus­tan­nuk­set. Siitä voidaan sit­ten toki demokraat­tis­es­ti päät­tää, mikä sen hoidon taso on (mut­ta har­vas­s­apa maas­sa näin käytän­nössä tehdään). 

    Asi­akas tehköön pitkäaikaisen, jopa koko lop­puelämän kat­ta­van, sopimuk­sen vaku­u­tusy­htiön kanssa. Sopimus voi kieltää mak­su­jen nos­tamisen. Jos mikään yksi­tyi­nen yhtiö ei suos­tu tekemään järke­viä sopimuk­sia, niin val­tio perus­takoon parem­man vaku­u­tusy­htiön hoita­maan asian. 

    Kun minim­i­tur­va mak­se­taan val­tion bud­jetista, niin jokainen mak­saa siitä suh­teessa tuloihinsa/varakkuuteensa (jopa pro­gres­si­ivis­es­ti), mikä on köy­hien ja kipei­den etu. 

    Mik­si ongel­maa ei mielestäsi voi ratkaista nor­maalin sosi­aal­i­tur­van keinoin?

  152. vk: Jenkkien elinikään taitaa vaikut­taa jokunen muukin asia kuin th-jär­jestelmä. Ruokailu­tot­tumuk­set, huumeet, aseet, liikenne jne.

    Aivan, mut­ta sin­un teesi­hän oli, että jos ihmiset oli­si­vat vas­tu­us­sa omista ter­veysku­luis­taan, kuten asia USA:ssa on ainakin enem­män kuin Suomes­sa, niin he oli­si­vat “huolel­lisem­pia”, eli eivät söisi huonos­ti, käyt­täisi päi­hteitä, jne. Nyt data näyt­tääkin täysin päin­vas­taista. Itse väit­täisin, että köy­him­mil­lä, eli niil­lä, joil­la pitäisi olla kaikkein suurin insen­ti­ivi pitää itsen­sä ter­veenä, elämän­ta­vat ovat kaikkein epäterveellisimpiä.

    Kumpi on siis väärässä, data vai teoria? 

    Minä hyväksyn omavas­tu­un ter­vey­den­huoltomenois­sa siihen mit­taan, että mak­se­taan vaikka­pa siitä, että saa yksi­ty­ishuoneen sairaalas­sa tai että ihmiset joutu­vat mak­samaan omas­ta pus­sis­taan sel­l­aiset “ter­veysku­lut”, jot­ka kat­so­taan täysin turhik­si ter­vey­den kannal­ta (home­opa­tia, kauneusleikkauk­set, jne.), mut­ten ole mitenkään vaku­ut­tunut, että oikeu­den sairauk­sien vält­tämi­nen käyt­tämäl­lä omavas­tu­u­ta kep­pinä, juurikaan toimii. Pahim­mil­laan se voi johtaa siihen, että sairauk­si­in päästään käsik­si liian myöhään, kun ihmiset pihis­televät lääkäri­in menon kanssa omavas­tu­un mak­samista vält­tääk­seen ja sit­ten hakeu­tu­vat vas­ta sairaalan ensi­a­pu­un, kun ovat syövän ter­mi­naali­vai­heessa. Käsit­tääk­seni tämä on yksi tek­i­jä USA:n ter­veysku­lu­ja nos­ta­mas­sa, eli siel­lä moni sairaus tulee ter­veysjär­jestelmälle vas­taan vas­ta pitkälle kehit­tyneenä päivystyk­sessä (joka kaikille taataan), kun muual­la se olisi havait­tu jo oma­lääkäri­vas­taan­otol­la varhais­vai­heessa. Tai no, tietenkin lib­er­taristi­nen vas­taus tähän on se, että ne päivystyk­seen tule­vat hen­gen hädässä ole­vat köy­hätkin voi kipa­ta kadulle kuole­maan, jos heil­lä ei ole varaa mak­saa hoitoaan.

  153. tcrown: Olen pahoil­lani sym­pa­t­ian puut­teesta, mut­ta min­un mielestäni ihmiset, jot­ka kulut­ta­vat yli varo­jen­sa ja luo­vat ympärilleen entistä suurem­paa painet­ta muillekin kulut­taa yli varojensa

    Olen samaa mieltä tästä. Mut­ta emme tässä käsit­tääk­seni puhukaan siitä, että ihmi­nen kulut­taisi luot­toko­rt­tin­sa piikki­in, ottaisi pikavippe­jä, jne. ja sit­ten ihmettelisi, kun eivät rahat riit­täisi, vaan henkilöstä, jon­ka tulot kat­ta­vat menot, mut­ta sit­ten tulot henkilöstä itses­tään riip­pumat­tomas­ta syys­tä yhtäkkiä putoavat. 

    Siitä toki voidaan keskustel­la, onko mitään järkeä, että ansiosi­don­nainen kestää niin pitkään kuin kestää. Voisi ajatel­la, että menot olisi mah­dol­lista sopeut­taa alen­tuneisi­in tuloi­hin lyhyem­mäl­läkin ajalla. 

    Olen silti sitä mieltä, että ihmis­ten hol­hoami­nen varautu­maan työt­tömyy­den tuo­maan talousshokki­in on yleis­es­ti hyvä asia, vaik­ka johtaakin jos­sain määrin väärään johtavi­in insen­ti­ivei­hin. Väit­teeni on se, että ihmi­nen laji­na on varsin huono ratio­naalis­es­ti suh­tau­tu­maan negati­ivisi­in tule­vaisu­u­den riskei­hin (ja jos­sain määrin myös mah­dol­lisi­in posi­ti­ivisi­in asioi­hin, mis­tä esimerkkinä se määrä rahaa, mikä kaade­taan lot­toon). Meitä ei nyt vaan ole ker­ta kaikki­aan luo­tu käsit­telemään toden­näköisyyk­siä ratio­naalis­es­ti, enkä oikein usko, että tätä on insen­ti­iveil­lä kor­jat­tavis­sa. Jos­sain määrin siihen ehkä voisi vaikut­taa, jos perusk­oulus­sa näitä asioi­ta vään­net­täisi­in rauta­lan­gas­ta, mut­ta senkin suh­teen olen aika skeptinen.

  154. Aika ajatel­la:

    Mik­si ongel­maa ei mielestäsi voi ratkaista nor­maalin sosi­aal­i­tur­van keinoin?

    Tämä on se avain. Pienen­tämäl­lä ansiosi­don­naisia osuuk­sia voisimme ehkä kas­vat­taa sitä perus­tur­vaa ja siten nimeno­maan aut­taa niitä köy­himpiä ja kipeitä. Nyt meil­lä on liian vah­va eetos yhteiskun­nas­sa, että tulo­jen nous­tua tietylle tasolle ne eivät enää ikinä saa siitä laskea, joka johtaa siihen, että niiden lop­ul­ta lask­ies­sa pakon edessä ne eivätkään vaan tipu vaan romahtavat.

  155. Tom­mi Uschanov: Talousti­eteen nobelisti James Buchanan, jota epä­marx­i­laisem­paa ihmistä maa on tuskin koskaan pääl­lään kan­tanut, kan­nat­ti muuten sadan pros­entin per­in­töveroa. Samankaltaisia ajatuk­sia löy­tyy myös mm. John Stu­art Milliltä, jota sen­tään pide­tään yleis­es­ti yht­enä koko lib­er­al­is­tisen yhteiskuntafilosofi­an per­in­teen kahdes­ta tai kolmes­ta suurim­mas­ta keskushahmosta.

    On yllät­tävän vaikea rak­en­taa johdon­mukaista kan­taa per­in­töveroa vas­taan, joka perus­tuu mihinkään tolkullisi­in lähtöo­le­tuk­si­in. Esimerkik­si jos vas­tus­taa per­in­töveroa, on mah­do­ton­ta pitää kiin­ni jom­mas­ta kum­mas­ta vai­h­toe­hdos­ta, että per­in­töveron mak­saa joko per­i­jä tai perit­tävä, vaan joutuu argu­men­tista riipuen vai­htele­maan tuo­ta omaa näkökan­taansa tuke­maan. Mut­ta johdon­mukaisu­ushan ei nyt tyyp­il­liseen kokoomus­laiseen “markki­na­t­alout­ta muille, sosial­is­mia min­ulle” maail­manku­vaan nyt niin kovin vah­vasti koskaan ole kuulunut.

    1. Sel­l­ainen maail­ma, jos taloudelli­nen men­estys perus­tuu 80 pros­ent­tis­es­ti perit­tyyn omaisu­u­teen ja vain viides­os­alta omaan akti­ivi­su­u­teen, ei minus­ta vas­taa lib­er­aalin yhteiskun­nan ihantei­ta. Jos väitätte, ettei sel­l­aista ole, käykää Lati­nalaises­sa Amerikas­sa tasi tehkää aika­mat­ka maat­alousy­hteiskun­taan, jos­sa tärkein tuy­otan­non­tk­i­jä, maa, siir­tyi per­in­tönä isältä pojalle (vaan ei tyttärelle).

  156. Osmo Soin­in­vaara:
    Sel­l­ainen maail­ma, jos taloudelli­nen men­estys perus­tuu 80 pros­ent­tis­es­ti perit­tyyn omaisu­u­teen ja vain viides­os­alta omaan akti­ivi­su­u­teen, ei minus­ta vas­taa lib­er­aalin yhteiskun­nan ihantei­ta. Jos väitätte, ettei sel­l­aista ole, käykää Lati­nalaises­sa Amerikas­sa tasi tehkää aika­mat­ka maat­alousy­hteiskun­taan, jos­sa tärkein tuy­otan­non­tk­i­jä, maa, siir­tyi per­in­tönä isältä pojalle (vaan ei tyttärelle).

    Osmon esit­tämä esimerk­ki on tässä hie­man huono. Maan merk­i­tys on per­in­teis­es­ti ollut aivan eri kuin nyt siihen miel­let­ty merk­i­tys omaisuute­na. Se on tar­jon­nut suvuille ruuan ja toimeen­tu­lon. Sitä ei ole ollut tarkoi­tus myy­dä kuin hätä‑, tai poikkeustapauksissa.

    Äiti­ni isoäi­ti tote­si äidil­leni aikanaan, että ei ole mitään hätää jos omis­taa maa­ta. Niin­hän se oli, maa oli se “sosi­aal­i­tur­va”.

    1. Osmon esit­tämä esimerk­ki on tässä hie­man huono. Maan merk­i­tys on per­in­teis­es­ti ollut aivan eri kuin nyt siihen miel­let­ty merk­i­tys omaisuutena.

      Tätähän juri tarkoitis. Se perikö kar­tanon vai syn­tyikö maat­tomien lapse­na ratkaisi tule­vaisu­u­den jok­seenkin kokon­aan, eikä siinä omil­la ansioil­la ollut sijaa.

  157. 100 % per­in­töveroa mak­saisi käytän­nössä vain har­va. Tai, san­o­taan niin että sen mak­saisi kaik­ki, mut­ta kaik­ki fik­sum­mat ihmiset muut­taisi omaisuuten­sa kul­ta­harkoik­si tms ja ‘hukkaisi’ ne ennen perin­nön­jakoa. Per­il­liset sit­ten kävi­sivät vaivihkaa muut­ta­mas­sa harkot likvi­idim­pään muo­toon Pana­man kont­tor­eis­sa. Vero­tuk­ses­ta luulisi ymmärtävän edes että vähän paljos­ta voi olla enem­män kuin paljon vähästä.

    1. Teo­reet­tis­es­ti aika hyvin toimisi malli, jos­sa per­in­tövero “isältä pojalle” olisi nol­la, isoisältä pojan­po­jalle 50 % ja isoisoisältä 100%. Jos on itse perin­nän anta­ja antaa pojalleen 120, jos­ta on perinyt isältää 100 ja tämä on perinyt oma­l­ta isältään 30, per­i­jä saa oman isän­sä kar­toit­ta­man 20 verot­ta, mak­saa iso­sisän­sä karut­ta­mas­ta omaisu­ud­es­ta 50 % veroa (35 rahaa) ja kirstun­po­h­jal­ta alun­perin olleesta 30 rahas­ta 100%.
      Kenenkään ei kan­na­ta haaska­ta omaisu­ut­taan, mut­ta eri­ar­voisu­us ei pääse kumuloitumaan.

  158. tcrown: On yllät­tävän vaikea rak­en­taa johdon­mukaista kan­taa per­in­töveroa vas­taan, joka perus­tuu mihinkään tolkullisi­in lähtöoletuksiin. 

    Minus­ta kohtu­ullisen hyvä ide­ologi­nen argu­ment­ti per­in­töveron pois­tolle voisi olla sel­l­ainen, että ihmisen on pystyt­tävä päät­tämään itse omaisu­ud­estaan ja tästä syys­tä lähtöko­htais­es­ti per­in­tö- ja lah­javero­jen tulisi olla nol­lia. Ja tästä voitaisi­in poike­ta vain, jos sille on paina­vat perusteet.

    Ei, en mis­sään nimessä kan­na­ta per­in­tö- ja/tai lah­javeron pois­toa, se on hyvä vero. Itse asi­as­sa kan­natan nyky­is­ten jär­jet­tömien yri­tys­var­al­lieu­u­den huo­jen­nussäädösten pois­toa, mut­ta lisäk­si kan­natan edel­lisen kovan per­in­töveron kiristyk­sen poistamista.

  159. Jotain argu­ment­te­ja per­in­töveroa vas­taan (en väitä, että näistä yksikään olisi hyvä tai että itse edes niitä kannattaisin):

    1. Perin­nön jät­tämisen voi nähdä sel­l­aise­na, että vain osa omas­ta kulu­tuk­ses­ta onkin per­il­lisen kulu­tus­ta. Onko moraalis­es­ti enem­män väärin, että ostan asian X lapsel­leni kuin se, että ostan sen itsel­leni? Intu­iti­ivis­es­ti tun­tu­isi ennem­minkin siltä, että jälkim­mäi­nen olisi itsekkääm­pää toim­intaa ja siten moraalis­es­ti enem­män väärin. Per­in­tövero suosii kuitenkin sitä, että kulut­taa itseen­sä sen sijaan, että antaisi saman kulu­tuk­sen lapsilleen. 

    2.Periminen mah­dol­lis­taa helpom­man pääomien ker­ryt­tämisen, mikä on kap­i­tal­is­min perus­ta. Jos jokaisen sukupol­ven pitää aloit­taa pääo­man ker­ryt­tämi­nen nol­las­ta ja toisaal­ta elämän lop­pu­vai­heessa muut­taa kaik­ki keräämän­sä pääo­ma kulu­tuk­sek­si, tässä tuho­taan pääo­maa. Vas­ta-argu­ment­ti tähän olisi ehkä se, että jos per­in­tövero kor­vaa osan tai kaiken tuloveroista, niin sit­ten pääo­man ker­ryt­tämi­nen oma­l­la työl­lä helpottuu. 

    3. Per­im­i­nen mah­dol­lis­taa sukupolvea pidem­män aikavälin huomioin­nin taloudel­lises­sa päätöksenteossa. 

    4. Kohtaan 1. liit­tyen, perin­nön jät­tämi­nen voi toimia moti­vaat­to­ri­na tehdä työtä vielä työu­ran lop­pu­vai­heessa, vaik­ka kaik­ki omat kulu­tus­tarpeet koko lop­puelämäk­si siinä vai­heessa oli­si­vat jo täytet­tyjä. Tämän vas­ta-argu­ment­ti on sit­ten ehkä se, että perin­nön saami­nen taas voi toimia päin­vas­toin, eli ison perin­nön saanut­ta ei enää oma työn­teko kiin­nos­ta, kos­ka rahaa on muutenkin tarpeek­si. En osaa sanoa, kumpi on merkit­tävämpi tekijä.

    Käytän­nössä hyvin korkea per­in­tövero johtaisi toden­näköis­es­ti veronkier­toon erinäköisin kikkailuin.

  160. Samuli Saarel­ma: Aivan, mut­ta sin­un teesi­hän oli, että jos ihmiset oli­si­vat vas­tu­us­sa omista ter­veysku­luis­taan, kuten asia USA:ssa on ainakin enem­män kuin Suomes­sa, niin he oli­si­vat “huolel­lisem­pia”, eli eivät söisi huonos­ti, käyt­täisi päi­hteitä, jne. Nyt data näyt­tääkin täysin päin­vas­taista. Itse väit­täisin, että köy­him­mil­lä, eli niil­lä, joil­la pitäisi olla kaikkein suurin insen­ti­ivi pitää itsen­sä ter­veenä, elämän­ta­vat ovat kaikkein epäterveellisimpiä.

    Kumpi on siis väärässä, data vai teoria? 

    Ollaan taas aika sivus­sa aiheesta. 

    Ei vält­tämät­tä kumpikaan. 

    USAn jär­jestelmän heikkouk­sia Suomeen ver­rat­tuna on esim. koulu­ruokailu. Sil­lä on suuri merk­i­tys myöhempi­en elin­tapo­jen kanssa, eikä sil­lä tai­da olla mitään tekemistä th-jär­jestelmän vaku­u­tus­pe­rusteisu­u­den kanssa. 

    Jenkeis­sä liiken­nekuolemien määrä on kaksinker­tainen suh­teessa väestöön Suomeen ver­rat­tuna. Ampuma-asekuolemia on nelink­er­tainen määrä. Huumekuolemia kuusinker­tainen. Ja siel­lä kaik­ki nuo ovat tärkeimpi­en kuolin­syi­den joukos­sa eli määrät absolu­ut­tis­es­tikin suuria. Ain­oas­taan huumekuolemil­la on jotain tekemistä th-jär­jestelmän kanssa, mut­ta tuskin­pa huumekuolemien määrä on korkea th-jär­jestelmän vaku­u­tus­pe­rusteisu­u­den johdosta.

    Eli kaiken kaikki­aan keskimääräi­nen elinikä ei tai­da olla luotet­ta­va mit­tari th-jär­jestelmän hyvyy­den arvioimises­sa. Parem­pia mittare­i­ta odotellessa…

    Lisää omavas­tu­u­ta ter­vey­destä Suomeen! Hol­hoamista vähän vähemmän.

  161. Osmo Soin­in­vaara:
    Sel­l­ainen maail­ma, jos taloudelli­nen men­estys perus­tuu 80 pros­ent­tis­es­ti perit­tyyn omaisu­u­teen ja vain viides­os­alta omaan akti­ivi­su­u­teen, ei minus­ta vas­taa lib­er­aalin yhteiskun­nan ihanteita. 

    Omi­in ansioi­hin perus­tu­va jär­jestelmä on mer­i­tokraat­ti­nen, demokra­ti­as­sa men­estys perus­tuu kansansuosioon 😉
    Luulen, että mah­dol­lisu­us jät­tää per­in­tö voi lisätä akti­ivi­su­ut­ta, eli sil­lä voi olla posi­ti­ivia ulkois­vaiku­tuk­sia. Ihan 100% per­in­tövero ei sik­si liene viisasta.

  162. No hätä. Hal­li­tuk­sen Akti II on putkessa. Julkises­ti ilmoit­ta­vat työ­nan­ta­jat tuke­htu­vat asi­at­tomi­in hake­muk­si­in, jot­ta sosial­isti­nen hakunor­mi tulee suoritettua.

    Hal­li­tuk­sen toim­inta näyt­tää vähä-älyiseltä.

  163. Osmo Soin­in­vaara:
    Sel­l­ainen maail­ma, jos taloudelli­nen men­estys perus­tuu 80 pros­ent­tis­es­ti perit­tyyn omaisu­u­teen ja vain viides­os­alta omaan akti­ivi­su­u­teen, ei minus­ta vas­taa lib­er­aalin yhteiskun­nan ihantei­ta. Jos väitätte, ettei sel­l­aista ole, käykää Lati­nalaises­sa Amerikas­sa tasi tehkää aika­mat­ka maat­alousy­hteiskun­taan, jos­sa tärkein tuy­otan­non­tk­i­jä, maa, siir­tyi per­in­tönä isältä pojalle (vaan ei tyttärelle).

    Print­överon “oike­den­mukaisu­ut­ta” on harv­inaisen help­po säädel­lä sil­lä, mis­tä per­i­tys­tä euromäärästä vero­tus alkaa, ja mikä on vero­pros­ent­ti ja veron progressiivisuus. 

    Suomes­sa veroa ale­taan per­iä aika pien­estä perin­nöstä. Tämä toki kan­nus­taa rin­ta­per­il­lisiä astu­maan sivu­un, jol­loin lapsen­lapset perin­nön jakavat.

  164. Osmo Soin­in­vaara:
    Sel­l­ainen maail­ma, jos taloudelli­nen men­estys perus­tuu 80 pros­ent­tis­es­ti perit­tyyn omaisu­u­teen ja vain viides­os­alta omaan akti­ivi­su­u­teen, ei minus­ta vas­taa lib­er­aalin yhteiskun­nan ihantei­ta. Jos väitätte, ettei sel­l­aista ole, käykää Lati­nalaises­sa Amerikas­sa tasi tehkää aika­mat­ka maat­alousy­hteiskun­taan, jos­sa tärkein tuy­otan­non­tk­i­jä, maa, siir­tyi per­in­tönä isältä pojalle (vaan ei tyttärelle).

    Monis­sa per­in­tei­sis­sä maat­alousy­hteisöis­sä tytär saa myötäjäiset ja osu­u­den puolison­sa isän ja myöhem­min puolison­sa maan tuo­to­s­ta. Lisäk­si miehel­lä on usein laki­in tai per­in­teeseen perus­tu­va velvol­lisu­us elät­tää tytär ja vaimo. Jos velvol­lisu­us on kir­jat­tu laki­in, mies voi jopa joutua vanki­laan, jos ei elätä vaimoaan. Ei nais­ten suosimi­nen ole län­si­mainen uutus vaik­ka moni niin tun­tuu vähän rasis­tis­es­ti luulevan.

  165. tcrown: On yllät­tävän vaikea rak­en­taa johdon­mukaista kan­taa per­in­töveroa vas­taan, joka perus­tuu mihinkään tolkullisi­in lähtöo­le­tuk­si­in. Esimerkik­si jos vas­tus­taa per­in­töveroa, on mah­do­ton­ta pitää kiin­ni jom­mas­ta kum­mas­ta vai­h­toe­hdos­ta, ettäper­in­töveron mak­saa joko per­i­jä tai perit­tävä, vaan joutuu argu­men­tista riipuen vai­htele­maan tuo­ta omaa näkökan­taansa tukemaan.Mutta johdon­mukaisu­ushan ei nyt tyyp­il­liseen kokoomus­laiseen “markki­na­t­alout­ta muille, sosial­is­mia min­ulle” maail­manku­vaan nyt niin kovin vah­vasti koskaan ole kuulunut.

    Kokoomuk­sen tavoite on yksi­tyiset monop­o­lit ja kova­palkkainen virkamiehistö. Rah­vas on orjan ase­mas­sa. Itsenäi­nen Suo­mi on EUn maakunta.

  166. Ihmette­lyn jäl­keen selvi­tymis­strate­gia akti­ivi­mallis­sa on hahmottunut.

    1) Se on perus­päivära­han 5% pienen­nys, ota se sel­l­aise­na. Vas­taavasti asum­is­tu­ki ja mah­dolli­nen toimeen­tu­lo­tu­ki tule­vat vas­taan. Kos­ka vero­pros­ent­ti on 20% niin sekin hie­man pehmen­tää todel­lista rahan menetystä.

    2) 18 tun­tia työssä tai yrit­täjä­tu­lo, vain jos käytössäsi on noin 3 kuukau­den menoi­hin riit­tävät säästöt. Ellei säästössä ole tarpeek­si rahaa on syytä pysyä kaukana kaikesta tuloon ja yrit­täjyy­teen viittaavasta.

    TE-keskustelun lausnnot ja KELA:n päätök­set vievät aikaa 8 viikkoa, luu­tavasti pidem­pään. Sinä aika et saa kuin asum­is­tukea. Kun peri­aatepäätös on saatu niin jatkos­sa saatat olla kuuaku­den purek­si­mas­sa kyn­siäsi kun tulo­jasi selvitellään.

    Mis­sään tapauk­ses­sa josu­tavaa toim­inta­mallia ei ole ole­mas­sa eikä tulos­sa, jos­sa ensin mak­se­taan ja sit­ten tarvit­taes­sa jälkikä­teen selvitetään ylit­tyykö jokin raja — ja vain liiaat per­itään uloso­to­ssa takaisin.

    3) Työhaku­velvoite. Toki jokainen hakee järke­viä työ­paikko­ja. Nyt on vain haet­ta­va jär­jet­tömiä. Kun lähetät hake­musken sähköosti­na tulosta se itselle­si ark­istoon ja lai­ta ohjel­mallis­esi jär­jestelmä anta­maan viesti­in lukukuit­taus, tal­len­na myös se.
    Haku­jär­jestelmien sivuista ota vas­taavasti ruututallenteet.

    Jok­seenkin var­masti tämä on se mitä tul­laan tarkas­ta­maan ja seu­raa­maan. 60 päivän karenssi on kova uhka ja _kaikki_ dokuem­n­taati­io tarvitaan. 

    Esimerkik­si voi lähet­tää kotiseudun kansane­dus­ta­jille ensi alku­un työ­paikka­halke­musken avus­ta­jan tehtävästä. Kun­nal­lisia virko­ja on auki, kos­ka mitataan hake­muskai pätevy­destä ei niin välilä. Tämä siis niiden _järkevien_ työ­paikka­hake­musten lisäksi.

    4) Työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta saa 126 euron brut­topal­ka­lla (min 7 e/h) ihmisen. Lisäk­si ovat _kaikki_ työ­nan­ta­javelvoiteet, kuten lak­siääteinen työter­veys ja muut oheisku­lut. Tämä sopii vain vaki­in­tuneille työ­nan­ta­jille, joil­la on yleen­sä tarpeek­si porukkaa.

    Sivu­vaiku­tuk­se­na kan­nata­ta huo­ma­ta, että moti­vaa­tio ei ole vält­tämät­tä ihan tapis­sa. Samoin 9 e/pv työkokeilus­sa kohtelias­ta olisi antaa joku lounas­seteli bonuksena.

    Jos ajat­telit saavasi koti­a­pua, mieti toisenkin ker­ran. Kevy­tyrit­täjyys taas on työt­tömälle toden­näköis­es­ti katas­trofi, kos­ka hänet kas­to­taan itse työl­listyväk­si yrittäjäksi.

    Avoin-yliopis­to ja avoin-amk ovat pois­sule­jt­tu­ja vai­h­toe­hto­ja, kos­ka ne ovat ensik­si nykysin kalli­ta ja niis­sä käymi­nen muut­taa statuk­sen opiske­li­jak­si. Opiskele jos on paljon rahaa säästössä. Tosin se voisi tuo­da oikean työpaikankin.

    Työ­nan­ta­jaa hymy­i­lyt­tää kun, ker­rot olevasi pätevä tekemään työ­paika­hake­muk­sia niin paper­il­la kuin videona, tun­ni­stat pil­lo­työ­paikko­ja ja olet suo­rat­saan lois­ta­va hiomaan CV:tä. Huumori kan­nata­ta säi­lyt­tää, vaik­ka ei sanotaankin.

    Täl­lä men­nään. Kau­ra­pu­uroa, ei hilloa.

  167. Sylt­ty: Minus­ta kohtu­ullisen hyvä ide­ologi­nen argu­ment­ti per­in­töveron pois­tolle voisi olla sel­l­ainen, että ihmisen on pystyt­tävä päät­tämään itse omaisu­ud­estaan ja tästä syys­tä lähtöko­htais­es­ti per­in­tö- ja lah­javero­jen tulisi olla nollia. 

    Mut­ta jos päätän käyt­tää omaa omaisu­ut­tani palvelu­iden tai hyödykkei­den ostoon, on ihan ok, että siitä omaisu­ud­es­ta vetäistään 25% siivu pois arvon­lisäverona? Voin päät­tää joko kulut­taa tai antaa omaisuuteni, mut­ta en ymmär­rä mik­si näitä pitäisi kohdel­la vero­tuk­ses­sa eri taval­la. Noin talous­teo­ri­an prin­si­ip­pi­en mukaan kun joka tapauk­ses­sa saan itse siitä mak­si­maalisen määrän iloa/hyötyä, miten sit­ten päätän toimi­akin, joten kaikki­in vai­h­toe­htoi­hin voidaan suh­tau­ta samal­la tavalla.

  168. Samuli Saarel­ma: 1. Perin­nön jät­tämisen voi nähdä sel­l­aise­na, että vain osa omas­ta kulu­tuk­ses­ta onkin per­il­lisen kulutusta. 

    Min­un ymmärtääk­seni on tapana, että vero­tuk­ses­sa ja yhteiskun­nas­sa itsenäisi­in taloudel­lisi­in toim­i­joi­hin suh­taudu­taan itsenäis­inä taloudel­lisi­na toim­i­joina. Henkilö A saa tuloa ja mak­saa siitä veroa. Jos Henkilö A päät­tää syys­tä tai tois­es­ta siirtää var­al­lisu­ut­taan henkilölle B, se tulk­i­taan henkilön B tulona, ja siitä mak­se­taan taas verot. 

    Jos halu­taan, että jonkin laa­jem­man ihmis­ryh­män tulo­ja ja meno­ja tarkastel­laan yht­enä yksikkönä, niin eikö olisi kohtu­ullista odot­taa, että niin tehtäisi­in sit­ten johdon­mukaises­ti. Jos lap­si halu­aa van­hempansa rahat verova­paasti käyt­töön, niin laite­taan sit­ten lapsen rahat/tulot van­hempi­en palkkatilille, mak­se­taan yhden toim­i­jan verot ja toki van­hem­mat sit­ten päät­tävät lapsen menoista muutenkin?

    Samuli Saarel­ma: 2.Periminen mah­dol­lis­taa helpom­man pääomien ker­ryt­tämisen, mikä on kap­i­tal­is­min perusta.

    Samuli Saarel­ma: 3. Per­im­i­nen mah­dol­lis­taa sukupolvea pidem­män aikavälin huomioin­nin taloudel­lises­sa päätöksenteossa.

    In Fin­land we have this thing called “Osakey­htiö”

    Samuli Saarel­ma: Käytän­nössä hyvin korkea per­in­tövero johtaisi toden­näköis­es­ti veronkier­toon erinäköisin kikkailuin.

    Toki. Sik­si olisikin tärkeää kor­ja­ta per­in­töveroa niin, että se olisi poli­it­tis­es­ti mah­dol­lisim­man vähän epä­su­osit­tu. Kodista ja kesämök­istä vero mak­su­un vas­ta kun se myy­dään tai tyyli­in 15 vuo­den mak­suai­ka niin halutessa.

    1. Ruot­sis­sa ei ole per­intlöveroa, mut­ta kun per­i­tys asun­non myy, se on kokon­aan verotet­tavaa myyn­tivoit­toa, kos­ka han­k­in­ta­jhin­ta oli nol­la. Tämä jeku­tus on tehtu, jot­ta suuret yri­tysperin­nöt saataisi­in verova­paik­si. Asun­topoli­ti­ikkaan tästä vain tulee aivan kauhea lukitusvaikutus.

  169. Osmo Soin­in­vaara:

    Kenenkään ei kan­na­ta haaska­ta omaisu­ut­taan, mut­ta eri­ar­voisu­us ei pääse kumuloitumaan.

    Eikö per­in­tö- ja lah­javeron voisi pois­taa, jos ryhdytään verot­ta­maan omaisu­ut­ta vaikka­pa 2 pros­en­til­la vuosit­tain, jol­loin omaisu­u­den puoli­in­tu­mi­sai­ka olisi noin 35 vuot­ta? Kysyn, kun en ole vero­tuk­sen prob­lemati­ikkaan kovin hyvin perehtynyt.

  170. Osmo Soin­in­vaara:
    Per­in­teisessä maat­alousy­hteisössä van­hak­si piiak­si jäänyt ei saanut siis mitään.

    Kos­ka avi­o­li­itot oli­vat tai ovat vieläkin jär­jestet­tyjä, talol­lisen tytär pää­tyy naimisi­in hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä, kun­han vain talol­lis­ten lap­sien joukos­sa on yhtä paljon tyt­töjä kuin poikia. 

    Sotien takia näin ei tietenkään ole ollut läh­eskään aina. Toisaal­ta mon­et tra­di­tion­aaliset maat­alousy­hteisöt oli­vat tai ovat moni­avoisia osin juuri tämän takia: naiselle löy­tyy elät­täjä vaik­ka miehistä on pulaa. Suomes­sakin, jos­sa sodat veivät usein kym­meniä pros­ent­te­ja miehistä, oli taval­laan moni­avioisu­us, kun isän­nät tekivät lap­sia piiko­jen yms. kanssa. Mon­et isän­nät halu­si­vat huole­htia myös äpärästään ja siinä samal­la tämän äidistä.

    Maat­toman tai muuten vain köy­hän per­heen tytär taas pää­tyy toisen köy­hän puolisok­si jopa ilman myötäjäisiä, jos ei ole poikkeuk­sel­lisen viehät­tävä. Pojil­la ei kai mene minkään logi­ikan mukaan huonom­min tai parem­min. Jos van­hem­mat ovat köy­hiä, ei sieltä mitään merkit­tävää per­in­töäkään heru. Ja sil­lä mitä heruu, pitäisi vielä elät­tää perhe.

    Esi­te­ol­lises­sa maat­alousy­hteiskun­nas­sa voima on tärkein tuotan­non­tek­i­jä, kos­ka sitä tarvi­taan työssä, joka tuo leivä pöytään läh­es kaikille. Sik­si nais­ten työk­si jäi uus­in­t­a­mi­nen eli koti­työ ja las­ten han­kkimi­nen. Kyse ei ole syr­jin­nästä vaan käsit­tääk­seni ain­oas­ta järkevästä työn­jaos­ta. Ja sik­si miehille syn­tyi velvol­lisu­us elät­tää vaimo ja lapset.

  171. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa ei ole per­intlöveroa, mut­ta kun per­i­tys asun­non myy, se on kokon­aan verotet­tavaa myyn­tivoit­toa, kos­ka han­k­in­ta­jhin­ta oli nol­la. Tämä jeku­tus on tehtu, jot­ta suuret yri­tysperin­nöt saataisi­in verova­paik­si. Asun­topoli­ti­ikkaan tästä vain tulee aivan kauhea lukitusvaikutus.

    Saman­laisen luk­i­tus­vaiku­tuk­sen näkee Skat­tan kaupun­gin vuokra- ja HITAS asun­nois­sa. Jostain syys­tä tämä ei ole ongel­ma Helsin­gin vihreille.

  172. tcrown: Mut­ta jos päätän käyt­tää omaa omaisu­ut­tani palvelu­iden tai hyödykkei­den ostoon, on ihan ok, että siitä omaisu­ud­es­ta vetäistään 25% siivu pois arvonlisäverona? 

    Ostossa tapah­tuu vai­h­dan­taa, lahjassa/perinnössä ei. Minus­ta siinä on aivan selvä ero.

    “Noin talous­teo­ri­an prin­si­ip­pi­en mukaan ”

    Talous­teo­ri­as­ta ei voi johtaa sitä, minkälainen arvo annetaan vaikka­pa vapaudelle. 

    Tosin rehellisyy­den nimis­sä on san­ott­va, että ihmiset pääosin avosta­vat nimeno­mais­es­ti omien tulo­jen ja omaisu­use­rien verova­paut­ta, mut­ta eivät paljoa mui­ta vapauksia.

  173. tcrown: Kodista ja kesämök­istä vero mak­su­un vas­ta kun se myy­dään tai tyyli­in 15 vuo­den mak­suai­ka niin halutessa.

    Tämä olisi ihan type­rä sääntö.

    Mik­si ne, joiden per­imät asun­not ja mök­it sat­tuvat juuri sopi­maan omaan elämän­ti­lanteeseen ja sijait­se­vat oikeal­la paikalla, vapaute­taan kaiken lisäk­si veroista? 

    Kyl­lä kaiken omaisu­u­den pitäisi olla samal­la viivalla. 

    Ruotsin malli on jär­jetön. Taisi Van­hanen sitä ehdot­taa tän­nekin. Miet­tikää nyt het­ki: kaik­ki, jot­ka kek­sivät omaa käyt­töä perit­täville omaisu­user­ille, vapaute­taan per­in­töveroista. Mik­si ihmeessä? Mikä idea? Van­hasen per­heyri­tys­ten liiton idea­han oli selvä: meille perin­nöt veroit­ta, mut­ta muiden perin­nöt tuplaverolle (luovu­tusvoit­tovero on paljon kovem­pi kuin perintövero).

  174. Aika ajatel­la: Eikö per­in­tö- ja lah­javeron voisi pois­taa, jos ryhdytään verot­ta­maan omaisu­ut­ta vaikka­pa 2 pros­en­til­la vuosit­tain, jol­loin omaisu­u­den puoli­in­tu­mi­sai­ka olisi noin 35 vuot­ta? Kysyn, kun en ole vero­tuk­sen prob­lemati­ikkaan kovin hyvin perehtynyt.

    Peri­aat­teessa yes, mut­ta vas­taan tulee rek­isteri- ja arvos­tu­songel­ma. Pääo­man tuot­to­vaade ajaa omis­tus­ta ulko­maille tavoit­ta­mat­tomi­in, sik­si vain kiin­teistöomis­tus­ta on järkeä verottaa.

  175. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa ei ole per­intlöveroa, mut­ta kun per­i­tys asun­non myy, se on kokon­aan verotet­tavaa myyn­tivoit­toa, kos­ka han­k­in­ta­jhin­ta oli nol­la. Tämä jeku­tus on tehtu, jot­ta suuret yri­tysperin­nöt saataisi­in verova­paik­si. Asun­topoli­ti­ikkaan tästä vain tulee aivan kauhea lukitusvaikutus.

    Ruot­sis­sa on muitakin vähän tun­net­tu­ja jekku­ja. Mm. sään­töper­in­tö eli fideikomis­si, joka on estänyt suurten maao­maisuuk­sien myyn­nin, pant­taamisen ja jakoperin­nön. Van­hin poi­ka on saanut kaiken. Jär­jestelmä lopetet­ti­in Suomes­sa 30-luvul­la, mut­ta Ruot­sis­sa se on vielä voimas­sa nykyisen ole­mas­sa ole­van halti­ja­sukupol­ven ajan.

    Ruot­sis­sa on myös edelleen torppareita.

  176. Osmo Soin­in­vaara: km

    Net­zerG:

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jos väestöti­heys on 2 henkeä neliök­ilo­metril­lä, työvoimaan kuu­lu­via on näistä 40% ja työt­tömyspros­ent­ti on 15%, tekee se 0,12 työtön­tä neliök­ilo­metril­lä. Jot­ta sadan hen­gen ryh­mä saman alan ihmisiä saadaan kokoon, on väkeä haalit­ta­va noin 10 000 neliök­ilo­metrin alueelta. siis 100 km x 100 km.

    Vai olisiko se alueen koko kuitenkin vain noin 1 000 km²? Siis noin 32 km x 32 km. Tai jos vaik­ka Kajaanis­sa olisi koulu­tus, niin 20 kilo­metrin säteeltä pitäisi poruk­ka kokoon haalia. 

    Jän­nää muuten miten virheel­liset laskel­mat menevät totuuksi­na läpi, vain yksi huo­mau­tus tuo­hon laskel­maan taisi olla.

  177. Tämänkin keskustelun tärkein johtopäätös on että kyl­lä maa­han rahan ja hyv­in­voin­nin jaka­jia mah­tuu — ja mikä siinä olisi, muiden raho­ja jael­lessa, käsi tukev­asti naa­purin taskulla.

    Työ­paikko­jen ja hyv­in­voin­nin luo­jia vaan on liian vähän. En enää muista tarkko­ja luku­ja, mut­ta suu­ru­us­lu­okkaa 10% vero­mak­sajista mak­saa 40% kaik­ista veroista (tämän voi tark­istaa esim. Veron­mak­sajien sivuilta).

    Suomes­sa on edelleenkin aivan tolkut­toman liikaa julkisen sek­torin elät­te­jä. Ja tämä jatkuu niin kauan kuin sys­tee­mi suosii tuel­la elämistä työn vas­taan­ot­tamisen sijaan. Tätä yksinker­taista tosi­asi­aa eivät parin kuukau­den hyvät talousuutiset muuta.

  178. Akti­ivi­mallin jatko on myös jo tiedos­sa. Jatketaan.

    Työt­tömille akti­ivi­su­u­den aiheut­ta­mat jatkot nsk­datuk­ses­sa ovat poli­ti­ikan näkökul­mas­ta vain Kelan, kas­so­jen, ELY ja muiden kun­ta ja naakun­ta­toim­i­joiden ongel­ma toimeen­panos­sa. Näi­den mielestä hallinnon pitää poh­jau­tua laki­in, jota taas nou­date­taan. Siis asi­at ovat kunnossa.

    Sama aikanaan SOTE:ssä. Poli­itikko ei vas­taa hallinnon ongelmista eikä hallinto poli­it­tisen ohjauk­sen ratkaisuista.
    https://youtu.be/dIto5mwDLxo

  179. Sylt­ty: Ostossa tapah­tuu vai­h­dan­taa, lahjassa/perinnössä ei. Minus­ta siinä on aivan selvä ero.

    Jos niistä jotain eroa pitää väk­isin hakea, niin vai­h­dan­nas­sa syn­tyy taloudel­lista lisäar­voa, lah­jas­sa sitä vain siir­tyy, joten entistä suurem­mal­la syyl­lä ennem­min pitää verot­taa lahjomista kuin vaihdantaa. 

    Mut­ta jos tarkastel­laan itsenäistä toim­i­jaa, niin ero ei kyl­lä ole kovin merkit­tävä. Rahan antamisen vasti­neek­si saan aineet­to­mia palvelui­ta, tavaraa tai hyvän mie­len. Jos joku noista ei kuu­lu joukkoon, niin tavara.

  180. Sylt­ty: Tämä olisi ihan type­rä sääntö.
    Mik­si ne, joiden per­imät asun­not ja mök­it sat­tuvat juuri sopi­maan omaan elämän­ti­lanteeseen ja sijait­se­vat oikeal­la paikalla, vapaute­taan kaiken lisäk­si veroista?

    En tiedä miten tuo muo­toilu­ni pääsi näp­päimistöltäni ulos. Aja­tus oli, että per­in­tövero tulee mak­su­un asunnnon myyn­nin yhtey­dessä, muuten sille annetaan paljon nyky­istä pidem­pi maksuaika.

  181. Real­isti: Peri­aat­teessa yes, mut­ta vas­taan tulee rek­isteri- ja arvos­tu­songel­ma. Pääo­man tuot­to­vaade ajaa omis­tus­ta ulko­maille tavoit­ta­mat­tomi­in, sik­si vain kiin­teistöomis­tus­ta on järkeä verottaa.

    Mielestäni myös pääo­mat­u­lon vero­tuk­sen voisi pois­taa kokon­aan jos siir­ryt­täisi­in arvon verot­tamiseen. Eli mitä suurem­paa pros­en­tu­aal­ista tuot­toa pääo­ma­lle saa, sitä pienem­pi osa tuo­to­s­ta menee veroihin. 

    Kan­nustin­vaiku­tuk­set oli­si­vat aika mie­lenki­in­toiset: pelkkään maku­ut­tamiseen perus­tu­vat sijoituk­set var­maan karkaisi­vat ulko­maille, mut­ta korkean riskin sijoituk­sia voisi tul­la paljonkin tilalle. Ja kyl­lähän rajusti riskiä otta­va kasvuyri­tys on kansan­talouden kannal­ta paljon parem­pi omaisu­userä kuin pankki­holvis­sa loju­va läjä sijoituskultaa.

  182. vk: Eli kaiken kaikki­aan keskimääräi­nen elinikä ei tai­da olla luotet­ta­va mit­tari th-jär­jestelmän hyvyy­den arvioimisessa. 

    Ei ollut kyse vain tuos­ta. Kyse oli väit­teestäsi, että USA:n sys­tee­mi (ihmiset vas­tu­us­sa omista ter­veysku­luis­taan) pakot­taa ihmiset “huolel­lisik­si”. Suurem­man kuolleisu­u­den lisäk­si USA:n ter­veysku­lut suh­teessa BKT:hen (absolu­ut­tises­sa rahas­sa mitat­tuna nyt puhu­mat­takaan) ovat myös reip­paasti euroop­palaista tasoa ylem­pänä. Selvästikään hei­dän sys­tee­mi ei joh­da siihen, että ter­veysku­luis­sa säästetään, kos­ka ihmiset ovat itse vas­tu­us­sa kuluista joko vaku­u­tusten tai suo­ran omas­ta taskus­ta mak­samisen kaut­ta. Eikä tässä ole kyse edes mis­tään Oba­macaren teko­sista, vaan tilanne on ollut sama jo vuosikau­sia ennen sitä. 

    Lisäk­si ne kaik­ki muut esit­tämäsi asi­at pätevät myös tähän itses­tään huol­ta pitämiseen. Onko nyt vaan niin vaikea hyväksyä, että esim. huumei­den käyt­täjä ei nyt vaan ajat­tele omaa hyv­in­voin­ti­aan vuosikau­sia eteenpäin? 

    vk: Lisää omavas­tu­u­ta ter­vey­destä Suomeen! Hol­hoamista vähän vähemmän.

    Eli häl­lä väliä datas­ta. Ide­olo­gia yli kaiken!

  183. Tämän päivän HS:n Mielipi­de-osas­tossa oli Kun­tali­iton Rei­jo Vuoren­non ja Erja Lind­ber­gin selkeä kir­joi­tus Tan­skan mallista. Eräs Suomea johtopäätös oli, että varsi­nais­ten työe­htosopimusten ympärille on luo­ta­va ns. avus­tavia työte­htäviä. Suomes­sa niitä karsas­ta­vat sekä työ­nan­ta­jat (kil­pailu vääristyy) ja työn­tek­i­jät (kor­va työe­htosopimuk­sen mukaisia töitä). Kir­joit­ta­jien mukaan korkeas­ta pitkäaikaistyöt­tömyy­destämme ei päästä ilman tämän sol­mun avaamista.

    Tai­datko tuon parem­min sanoa!

  184. Charles
    En enää muista tarkko­ja luku­ja, mut­ta suu­ru­us­lu­okkaa 10% vero­mak­sajista mak­saa 40% kaik­ista veroista (tämän voi tark­istaa esim. Veron­mak­sajien sivuilta).

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html
    Ensim­mäi­nen taulukko on Tulon­saa­jat (luon­nol­liset henkilöt) tulolu­okit­tain 2015. Yhteen­sä 4655, eli kyseessä ei ole vain työikäi­nen väestö vaan kaik­ki val­tion­veronalaista tuloa saa­neet ikään kat­so­mat­ta. Ei siis ole koko totu­us, mut­ta paras mitä hel­posti käytet­tävis­sä on.
    Jos las­kee yhteen 50000€ tai enem­män tuloa saa­neet, on heitä yhteen­sä 11,9% kaik­ista tulon­saa­jista, saa­vat 33,7% kaik­ista tuloista, ja mak­sa­vat 47,1% kaik­ista tuloveroista vero­pros­entin näin ollen 31,7% (50–60000€ tuloa saaneil­la 27,1%).

    Ehkä jos ottaisi sen ylim­män 10% oli­si­vat todel­lakin mak­sa­neet 40% kaik­ista tuloveroista, mut­ta toisaal­ta myös saa­neet 30% kaik­ista tuloista. Tämä täy­tyy aina muis­taa: jos pieni vähem­mistö saa suuren osan kaik­ista tuloista, he myös mak­sa­vat suuren osan kaik­ista veroista.

    Toki tulovero­jen lisäk­si on myös arvon­lisävero, valmis­teverot, ja yhteisöverot. Noin suurista luok­ista puhut­taes­sa. Ja val­tion tuloverot ovat oikeas­t­aan aika pienet: suurin osa tuloveroista on kun­nille. Arvon­lisävero on pienem­mil­lä tuloil­la suuri tekijä.

    Toki olen samaa mieltä siitä, että suurem­man osan tulon­saa­jista pitäisi saa­da suuret tulot jol­loin voisi­vat mak­saa myös suuret verot. Mut­ta asia ei toi­mi niin, että vaa­di­taan suuret verot ilman, että mak­sa­jat myös saa­vat ne suuret tulot.

    En usko, että tulon­jako tulee tasoit­tumaan brut­to­ta­sol­la. Niin­pä sitä on tasoitet­ta­va nettotasolle.

    Ja lop­pu­jen lopuk­si pitäisi kuitenkin kat­soa koti­talouk­sia jot­ta selviää mikä on ero elin­ta­sois­sa. Samal­ta sivul­ta alem­paa löy­tyy taulukko Koti­talouk­sien menot. Asum­i­nen ja ener­gia vuo­den 2016 ennakkotiedon mukaan 28,5% tuloista (käytet­tävis­sä ole­vista rahat­u­loista kulu­tusyk­sikköä kohden tässä taulukos­sa käsit­tääk­seni). Esim. min­ulle ovat noin 50% tuloista. Kun ei ole omis­tusasun­toa eikä suuria tulo­ja, enkä ole edes pien­i­t­u­loinen (vaik­ka joskus siltä tuntuu).

  185. tcrown: Jos Henkilö A päät­tää syys­tä tai tois­es­ta siirtää var­al­lisu­ut­taan henkilölle B, se tulk­i­taan henkilön B tulona, ja siitä mak­se­taan taas verot.

    Sanois­in, että per­im­isessä on kyse eri asi­as­ta kuin nor­maalis­sa tulon­hank­in­nas­sa. Tulon­hank­in­ta liit­tyy aina siihen, että tuote­taan lisää hyv­in­voin­tia (sekä pääo­ma- että ansio­tu­lo), kun taas per­im­i­nen liit­tyy vain var­al­lisu­u­den siir­toon yhdestä taskus­ta toiseen. Luon­teeltaan se on siis lähempänä varain­si­ir­toveroa kuin tuloveroa. 

    tcrown: In Fin­land we have this thing called “Osakey­htiö”

    Miten tämä liit­tyy asi­aan? Osakey­htiö ei muu­ta mihinkään sitä, että jos minä tiedän, etten voi siirtää jälkeläisil­leni omaisu­ut­tani, panen toden­näköis­es­ti ennen kuole­maani omaisuuteni lihoik­si ja kulu­tuk­seen oli se mis­sä yhtiö­muo­dos­sa tahansa. Osakey­htiö ei saa ketään omis­ta­jaa suun­nit­tele­maan asioi­ta sukuolvea pidem­mäl­lä aikavälil­lä, kos­ka he tietävät, ettei se omaisu­us siir­ry niille henkilöille, joille he itse halu­aisi­vat sen siirtyvän. 

    Pörssiosakkei­den kurssit toden­näköis­es­ti lask­i­si­vat, jos 100%:n per­in­tövero toteutet­taisi­in, kos­ka markki­noille tulisi paljon lisää myyjiä (joko ihmiset itse ennen kuole­maansa kulut­taak­seen rahansa tai val­tio perit­tyään osak­keet). Pahim­mil­laan seu­raus olisi se, että osakkei­den yksi­ty­i­somis­tus katoaisi kokon­aan, ja kaik­ki osak­keet haal­i­u­tu­isi­vat erinäköis­ten eläk­er­a­has­to­jen käsi­in, mikä tarkoit­taisi sitä, että taloudel­lista val­taa yhteiskun­nas­sa käyt­täi­sivät täl­laiset täysin kasvot­tomat toim­i­jat. Pitkäl­lä aikavälil­lä se johtaisi myös talouden paikoilleen jäh­mettymiseen, kun kaik­ki olisi ns. isän­nät­tömän rahan omistamaa.

  186. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa ei ole per­intlöveroa, mut­ta kun per­i­tys asun­non myy, se on kokon­aan verotet­tavaa myyn­tivoit­toa, kos­ka han­k­in­ta­jhin­ta oli nol­la. Tämä jeku­tus on tehtu, jot­ta suuret yri­tysperin­nöt saataisi­in verova­paik­si. Asun­topoli­ti­ikkaan tästä vain tulee aivan kauhea lukitusvaikutus.

    Tuo kuu­lostaa varsin fik­sul­ta jär­jestelmältä. Vielä parem­pi olisi se, että kaik­ki vero­tus muutet­taisi­in kulu­tusvero­tuk­sek­si. Täl­löin ei ran­gais­taisi siitä, että tuot­ta­va pääo­ma vain vai­h­taa sukupolvea, mut­ta toisaal­ta jos halu­aisi pan­na per­in­tön­sä kulu­tuk­seen, niin tästä jou­tu­isi sit­ten mak­samaan isot verot. 

    Korkea kulu­tusvero olisi myös help­po yhteenso­vit­taa perus­tu­lon ja tuloverot­to­muu­den kanssa. Sen ain­oa ongel­ma olisi kulu­tuk­sen val­u­mi­nen ulkomaille.

  187. tcrown: Mut­ta jos päätän käyt­tää omaa omaisu­ut­tani palvelu­iden tai hyödykkei­den ostoon, on ihan ok, että siitä omaisu­ud­es­ta vetäistään 25% siivu pois arvonlisäverona? 

    Ja tuo sama vero siitä menee, jos per­i­jäsi käyt­tää sen kulu­tuk­seen. Moraa­li­nen kysymys on, että mik­si sen, että sinä käytät sen omaan kulu­tuk­seen pitäisi olla enen­m­män oikein kuin jos käytät sen jälkeläis­esi kulu­tuk­seen? Kuten kir­joitin, yleen­sä altru­isimia pide­tään moraalis­es­ti parem­pana asiana kuin itsekkyyt­tä, mut­ta siis per­in­töveron kohdal­la asia on toisin.

    Ja siis kat­so tuo­ta veron nimeä. Siinä puhutaan arvon­lisästä. Mak­sat sen veron siitä, että arvoa on tul­lut lisää hyödyk­keen kulkies­sa koko tuotan­toketjun läpi. Per­im­isessä ei minkään asian arvo ole nous­sut, vaan ain­oas­taan van­ha omaisu­us vai­h­taa omistajaa. 

    Mieti asi­aa vaik­ka näin. Jos ostat auton ja mak­sat siitä vaik­ka 30 000€, niin tuos­sa on erinäköisiä vero­ja vaik­ka kuin­ka. Jos myyt sen sit­ten seu­raa­vana päivänä eteen­päin samal­la 30 000€:n hin­nal­la, ei val­tio vero­ta tuos­sa enää uud­estaan mitään. Saat puh­taana käteen sen osta­jan mak­saman 30 000€. Jos sit­ten annat auton jälkeläiselle­si tai kuo­let ja hän saa sen per­in­tönä, niin sit­ten hän joutuu mak­samaan siitä perintöveron. 

    En itse mitenkään vas­tus­ta per­in­töveroa, mut­ta näen silti, että siinä ollaan laadullis­es­ti eri asi­as­sa kuin hyödykkei­den ostamises­sa tai tuottamisessa.

  188. Jos isä ostaa asun­non satasel­la ja poi­ka myy satasel­la, myyn­tivoit­toveron per­im­i­nen on huijausta.

    Avoimia työ­paikko­ja oli viime vuon­na 562 000 TE-toimis­tois­sa ja nelink­er­tainen määrä muual­la ainakin siinä mielessä, että alle neljännes työl­listymi­sistä tapah­tui noi­hin työ­paikkoi­hin. Aina kun joku työl­listyy tai muuten aito työvoiman tar­jon­ta suh­teessa avoimi­in työ­paikkoi­hin kas­vaa, rekry­toin­ti helpot­tuu ja yri­tyk­set perus­ta­vat lisää työ­paikko­ja. Työ­paikko­ja on siis kaikille tarpeeksi.

  189. Ismo: Ehkä jos ottaisi sen ylim­män 10% oli­si­vat todel­lakin mak­sa­neet 40% kaik­ista tuloveroista, mut­ta toisaal­ta myös saa­neet 30% kaik­ista tuloista. Tämä täy­tyy aina muis­taa: jos pieni vähem­mistö saa suuren osan kaik­ista tuloista, he myös mak­sa­vat suuren osan kaik­ista veroista.

    Jostain grafi­ikas­ta jäi mieleeni, että käytän­nössä vain ylin 10% mak­saa net­tovero­ja (siis verot-tulon­si­ir­rot). En nyt muista viitet­tä enkä osaa arvioi­da tiedon luotettavuutta.

  190. Tapio: Jostain grafi­ikas­ta jäi mieleeni, että käytän­nössä vain ylin 10% mak­saa net­tovero­ja (siis verot-tulon­si­ir­rot). En nyt muista viitet­tä enkä osaa arvioi­da tiedon luotettavuutta. 

    Kun kat­so­taan koko elämän mit­tais­es­ti, suurin osa ihmi­sistä on net­tosaa­jia elämän­sä alus­sa ja lopus­sa, net­tomak­sajia jonkin osan siinä välis­sä. Sen takia ei oikeasti voi ver­ra­ta yhden vuo­den tulosta, vaan pitäisi ver­ra­ta koko elinkaaren aikaista tulosta, tai ver­ra­ta ikälu­okan sisäl­lä, saman­laises­sa elämän­ti­lanteessa olevia.

    Tilas­to­ja löy­tyy joka lähtöön, joten kaiken voi tilas­toil­la osoit­taa haluamakseen.
    Ongelmia tulee kun pitäisi ensin pohtia kysymyk­se­naset­telua, mitä oikeasti halut­taisi­in tietää. Sen jäl­keen voi pohtia mitkä tilas­tot tai numerot oikeas­t­aan tar­joaisi­vat aidon ja rehellisen vas­tauk­sen. Vas­ta sit­ten kan­nat­taa etsiä niitä tilastoja.

    Silti suurimpia tulo­ja saa­vat, tai ainakin ne jot­ka niistä tuloista vero­ja oikeasti mak­sa­vat, ovat oletet­tavasti net­tomak­sajia kaikil­la mittareil­la, myös elinkaaren­sa läpi yhteen las­ke­tusti. Vas­taavasti pien­impiä tulo­ja saa­vat jäävät net­tosaa­jik­si. Mut­ta elämän­ti­lanteet ja tulota­sot vai­htel­e­vat, joten väli­maas­tossa on vaikeampi löytää selkeitä jakolinjoja.
    Kaik­ki hyvin, net­tomak­sa­jak­si matkalla, mut­ta yhtäkkiä ala mullis­tuu ja työt lop­pu­vat, tarvi­taan koulu­tus­ta uudelle alalle, ja ollaankin pari vuot­ta taas net­tosaa­jia tehokkaasti romut­taen mat­ka net­tomak­sa­jak­si? Tai sairaus: syövän sairas­tanut saat­taa pelkästään tästä syys­tä olla net­tosaa­ja. Vaka­vat sairaudet ja tap­atur­maiset loukkaan­tu­miset voivat mak­saa yhteiskun­nalle paljon.
    Juuri eläk­keelle jäänyt voi pää­tyä net­tomak­sa­jak­si elinkaaren­sa ajal­ta ihan vain kuole­mal­la samoin tein, ennen kuin ehtii eläket­tä nos­taa tai iän myötä palvelui­ta käyttää.

    Eli ennen kuin elämä on takana ja voidaan tehdä viimeinen tilin­päätös on vaikea sanoa miten meni. Ne viimeiset vuodet vas­ta kalli­ita ovatkin…

    Jos oikeasti mietitään yksit­täisen vuo­den ajal­ta tulo­ja, vero­ja, tulon­si­ir­to­ja, saadaan hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä net­tomak­sajik­si huo­mat­tavasti pienem­pi määrä kuin elinkaaren ajal­ta las­ket­tuna. Sen takia sen laskem­i­nen on harhaanjohtavaa.

  191. Kansa jatkaa protestoimistaan.

    Seu­raa­va aloite menos­sa läpi.

    https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2588

    5 kk van­ha aloite, joka ei ollut menos­sa läpi. Vaan nyt kun hal­li­tus selit­telee eikä suos­tu kor­jaa­maan akti­ivi­malli­aan, tämäkin aloite on alka­nut saa­maan nostetta.

    Nyt vauhti on jo niin hyvä (3000 ään­tä / vrk), että tuo on noin viikos­sa läpi.

  192. [ei per­in­töveroa, mut­ta myyntivoittovero]

    Samuli Saarel­ma: Tuo kuu­lostaa varsin fik­sul­ta järjestelmältä. 

    Ei se sitä ole, jos tarkem­min miettiin.

    Esimerk­ki rauta­lan­gas­ta: sinä ja minä per­imme kum­matkin saman hin­taisen asun­non. Min­un van­hempani vain sat­tuvat asumaan samal­la paikkakun­nal­la kuin minä, joten voin muut­taa siihen asumaan. En mak­sa siis vero­ja. Sinä joudut myymäät, mak­sat verot.

    Läh­es sama alku­ti­lanne, mut­ta ero toteu­tuneis­sa verois­sa on hel­posti kym­meniä tuhanisa euroja.

  193. Samuli Saarel­ma: Moraa­li­nen kysymys on, että mik­si sen, että sinä käytät sen omaan kulu­tuk­seen pitäisi olla enen­m­män oikein kuin jos käytät sen jälkeläis­esi kulu­tuk­seen? Kuten kir­joitin, yleen­sä altru­isimia pide­tään moraalis­es­ti parem­pana asiana kuin itsekkyyt­tä, mut­ta siis per­in­töveron kohdal­la asia on toisin.

    Ote­taan­pa pieni aja­tusleik­ki. Kävelemme kadul­la ja ohi­ta­mme katu­soit­ta­jan. Saan niin suur­ta nautin­toa sulosoin­nuista, että päätän heit­tää kitarakoteloon kak­si euron kolikkoa. Nap­paat kiireesti toisen, ja selität vieväsi sen vero­toimis­toon arvon­lisäverona, työ­nata­jan sivuku­luina ja soit­ta­jan tuloveroina. Minä ja soit­ta­ja kohau­tamme olka­päitämme kos­ka niin­hän se menee, soit­ta­ja on tuot­tanut arvon­lisää ja tehnyt työtä. Jatkamme matkaa, ja ohi­ta­mme ker­jäläisen. Et saa asi­as­ta minkään­laista mieli­hyvää, iloa tai muu­takaan lisäar­voa, mut­ta päätät kuitenkin pudot­taa kak­si euroa kuppiin[1]. Toki ajat­te­len, että min­un vuorostani pitää nap­a­ta niistä toinen vero­toimis­toon, mut­ta sinä pöyristyt ja napau­tat min­ua sormille, kos­ka “käytät vain rahaa ker­jäläisen kulu­tuk­seen, et omaasi” ja “vain siir­rät var­al­lisu­ut­ta yhdestä taskus­ta toiseen” joten sitä ei kuu­lu verottaa.

    Min­un moraali­ni (jon­ka olen kyl­lä ymmärtänyt ole­van hyvinkin epänor­maali) mukaan on enem­män väärin ran­gaista vero­tuk­sel­la tuloa, jon­ka eteen on tehty työtä, kuin tuloa, joka perus­tuu vain ja ain­oas­taan rahan anta­jan hyvään mieleen ja on saa­jalleen ansioton­ta tuloa. Hyv­in­voin­tia luo­daan tasa-arvoisel­la vai­h­dan­nal­la, ei siirtelemäl­lä rahaa taskus­ta toiseen.

    [1] Herää kyl­lä väk­isin kys­mys, että mik­si sit­ten oikein pudotit rahat kup­pi­in? Jos kuitenkin sait mielihyvää/hyötyä/iloa rahan antamis­es­ta, mik­si ihmeessä tuo mielihyvä/hyöty/ilo ei ole lisäar­voa, jota kuu­luu verot­taa arvon­lisäverona ja ker­jäläisen tuloa ansiotulona?

  194. tcrown: kos­ka “käytät vain rahaa ker­jäläisen kulu­tuk­seen, et omaasi” ja “vain siir­rät var­al­lisu­ut­ta yhdestä taskus­ta toiseen” joten sitä ei kuu­lu verottaa.

    Lis­tas­ta uno­h­tui se, että “sin­ul­la on oikeus omaan omaisu­u­teesi joten sitä ei kuu­lu verottaa.”

  195. Samuli Saarel­ma: Korkea kulu­tusvero olisi myös help­po yhteenso­vit­taa perus­tu­lon ja tuloverot­to­muu­den kanssa. Sen ain­oa ongel­ma olisi kulu­tuk­sen val­u­mi­nen ulkomaille. 

    “Ain­oa”? Siis sen pitäisi olla aivan jär­jet­tömän suuri, jot­ta sil­lä voitaisi­in rahoit­taa val­tio. Tämä sit­ten nos­taisi kaikkia tukia ja palkko­ja vas­taavasti, jot­ta ostovoima säi­ly­isi ja sit­ten vien­ti jo takkuaisin pahasti. (Jos men­nään tasaveroa yleis­es­ti kan­nat­tavien mukaan, tämä mei­dän mität­tömän pieni kikymme nos­ti maamme lamas­ta. Sama kym­menker­taise­na toiseen suun­taan var­masti lopet­taisi tuon matem­ati­ikan mukaan vien­nin kokonaan.)

    1. Ain­oa”? Siis sen pitäisi olla aivan jär­jet­tömän suuri, jot­ta sil­lä voitaisi­in rahoit­taa val­tio. Tämä sit­ten nos­taisi kaikkia tukia ja palkko­ja vas­taavasti, jot­ta ostovoima säi­ly­isi ja sit­ten vien­ti jo takkuaisin pahasti.

      Jot­ta halu­aisi vält­tyä arvon­lisäveron mak­samiselta, pitää siir­tyä ulko­maille kulut­ta­maan. Net­tikaup­pa, jos­sa myy­dään bit­te­jä on tästä ain­oa poikkeus. Näin tehdessään vält­tyy mak­samas­ta myös suo­ma­lais­ten tuot­tei­den hin­toi­hin sisäl­tyvät palkkaverot. Kulut­ta­ja mak­saa kaik­ki verot, eikä se muu­tu muuk­si, vaik­ka palkkavero­ja vai­hde­taan arvon­lisäveroon tai painvastoin.

  196. tcrown: Min­un moraali­ni (jon­ka olen kyl­lä ymmärtänyt ole­van hyvinkin epänor­maali) mukaan on enem­män väärin ran­gaista vero­tuk­sel­la tuloa, jon­ka eteen on tehty työtä, kuin tuloa, joka perus­tuu vain ja ain­oas­taan rahan anta­jan hyvään mieleen ja on saa­jalleen ansioton­ta tuloa. Hyv­in­voin­tia luo­daan tasa-arvoisel­la vai­h­dan­nal­la, ei siirtelemäl­lä rahaa taskus­ta toiseen.

    No, jos pidät omaa moraaliasi epänor­maali­na, niin sitä ei sil­loin kan­nat­tane pitää mit­tatikku­na sille, mitä nor­maalit ihmiset ajattelevat. 

    Min­un argu­ment­ti­ni tässä on ollut se, että per­in­töä ei ehkä tässä nähdä samal­la tavoin tulona kuin muu­ta tekemistä. Esimerkkisi on tosi­aan hyvä siinä mielessä, että jois­sain mais­sa hyvän­tekeväisyy­teen tehdyt lahjoituk­set ovat verot­to­mia (eli ei ain­oas­taan niin, että kyseis­es­tä omaisu­u­den­si­ir­rosta ei tarvitse mak­saa veroa, vaan myös niin, että hyvän­tekeväisyy­teen lahjoite­tut rahat saa vähen­tää tulovero­tuk­ses­sa). Ihmiset siis tosi­aan näkevät lahjoit­tamisen eri asiana kuin kau­pankäyn­nin ja ovat halut­tomampia verot­ta­maan altru­is­tisia lahjoituksia. 

    Mut­ta jos halu­taan siirtää vero­tus­ta siitä, että tuot­taa hyv­in­voin­tia (työ, pääo­mat­u­lo, arvon­lisä) siihen, että ylipään­sä siir­retään omis­tus­ta, niin sit­ten ale­taan verot­taa vaik­ka sit­ten pörssikaup­paa, val­u­u­tan­vai­h­toa, pankkisi­ir­to­ja, jne. Tai mik­si tyy­tyä tähän? Voitaisi­in­han saman tien verot­taa sitä, että ylipään­sä maku­ut­taa rahaa pankki­tilil­lä. Tätähän edes­men­nyt var­al­lisu­usvero­tus oli, mut­ta siinä pros­en­tit oli­vat huikeasti alem­pia kuin nois­sa mainituissa. 

    Omas­ta mielestäni moraalis­es­ti oikeu­den­mukainen tapa verot­taa olisi verot­taa kulu­tus­ta yhdel­lä verol­la, arvon­lisäverol­la. Miten siihen kulu­tuk­seen saadut rahat on han­kkin­ut, se on jokaisen oma asia, eikä sitä verotet­taisi. Täl­löin ei ran­gais­taisi sen puoleen pääomien sijoit­tamista, työn­tekoa kuin per­im­istäkään. Kuten san­ot­tua, tässä sys­tee­mis­sä olisi ihan sama, kulu­tanko rahan minä vai per­i­jäni. Molem­mat mak­saisi­vat saman veron. Ja min­un puolestani hyvän­tekeväisyy­den voisi myös vapaut­taa vero­tuk­ses­ta, eli jos halu­aa antaa osan omas­ta kulu­tuk­ses­taan jollekin toiselle, niin tämän voisi tehdä verot­tomasti, mut­ta sit­ten luon­nol­lis­es­ti se rahan saa­ja jou­tu­isi mak­samaan veron siitä, kun panee saa­mansa rahat kulutukseen. 

    Pro­gres­si­ivi­su­u­den tähän sys­teemi­in saisi perus­tu­loa käyt­täen. Jos ökyrikkaut­ta halu­taan erik­seen verot­taa, niin sit­ten voisi pan­na jostain var­al­lisu­us­ra­jas­ta läh­tien jonkin­laisen var­al­lisu­usveron tähän päälle. 

    Tämän veron ain­oa negati­ivi­nen puoli on se, että sitä on help­po kiertää ver­rat­tuna esim. tulo­jen vero­tuk­seen, joten se pitäisi toteut­taa jotenkin yhteis­toimin muiden maid­en kanssa.

  197. tcrown: Lis­tas­ta uno­h­tui se, että “sin­ul­la on oikeus omaan omaisu­u­teesi joten sitä ei kuu­lu verottaa.”

    Tästä olen eri mieltä. Omis­t­a­mi­nen määrit­tyy nor­maaleis­sa val­tiois­sa eri tavoin kuin jos­sain anarki­as­sa. Val­tiois­sa omis­t­a­mi­nen ei ole suveree­nia, vaan val­ti­ol­la on oikeus tehdä siihen rajoituk­sia (esim. et saa rak­en­taa oma­lle ton­tille­si, mitä halu­at). Vero­tus on yksi näistä rajoituksista. 

    Per­in­tövero­tus ei siis ole väärin tältä osin.

  198. anonyy­mi: “Ain­oa”? Siis sen pitäisi olla aivan jär­jet­tömän suuri, jot­ta sil­lä voitaisi­in rahoit­taa val­tio. Tämä sit­ten nos­taisi kaikkia tukia ja palkko­ja vas­taavasti, jot­ta ostovoima säi­ly­isi ja sit­ten vien­ti jo takkuaisin pahasti. 

    Mik­si kulu­tusveron pitäisi olla jär­jet­tömän suuri? Täl­lä het­kel­lä peri­aat­teessa ulko­maalais­ten tuot­tei­den kulu­tus­ta sub­ven­toidaan sil­lä, että niis­sä vero (työhön kohdis­tunut vero + alv) ovat alem­pia kaikkien niiden maid­en kohdal­la, jois­sa tulovero on Suomea alem­pi (eli hyvin suuri osa maail­man maista). Jos kaik­ki vero kohdis­tu­isi vain kulu­tuk­seen, suo­ma­lais­ten tuot­tei­den kokon­aisveror­a­situs pienenisi. Tämä tarkoit­taisi sitä, että suo­ma­lainen työläi­nen saisi tekemästään työstä saa­mal­la pal­ka­lla ostet­tua enem­män suo­ma­laisia tuot­tei­ta ja jos­sain määrin vähem­män ulko­maalaisia tuot­tei­ta. Jos kokon­aisvero­tus ei muut­tuisi, kokon­aisku­lu­tus pysy­isi ihan samas­sa. (Tai ehkä ei sit­tenkään, kos­ka ihmiset saat­taisi­vat siirtää osan kulu­tuk­ses­taan säästämiseen, kos­ka pääo­mat­u­lo­jen han­kkimi­nen tulisi uudessa vero­jär­jestelmässä kannattavammaksi). 

    Oleel­lis­es­ti ehdot­ta­mani malli suo­sisi hyv­in­voin­nin tuotan­toa sen kulut­tamisen kustannuksella.

  199. Osmo Soin­in­vaara:
    Metzer,
    Sinn laskelmis­tasi puut­tui tuo SAMAN ALAN työttömiä.

    Tot­ta, “sama ala” jäi huo­maa­mat­ta. Toisaal­ta ei kai kurssia varten sen­tään 100 henkeä haali­ta, 15 — 30 lie­nee sopi­vampi opetusryhmäkoko.

  200. tcrown: Herää kyl­lä väk­isin kys­mys, että mik­si sit­ten oikein pudotit rahat kup­pi­in? Jos kuitenkin sait mielihyvää/hyötyä/iloa rahan antamis­es­ta, mik­si ihmeessä tuo mielihyvä/hyöty/ilo ei ole lisäar­voa, jota kuu­luu verot­taa arvon­lisäverona ja ker­jäläisen tuloa ansiotulona?

    Kos­ka olisin valmis luop­umaan omas­ta kulu­tuk­ses­tani jonkun toisen hyväk­si. Oleelli­nen ero tässä siihen katu­soit­ta­jaan ver­rat­tuna on se, että minus­ta olisi parem­pi, jos ker­jäläi­nen saisi elan­ton­sa niin, että myy ihmisille jotain sel­l­aista lisäar­voa, jos­ta nämä ovat valmi­ita mak­samaan (kuten se katu­soit­ta­ja), mut­ta jos hän on niin huono tuot­tavu­udeltaan, ettei pysty mitään tuot­ta­maan, niin sit­ten hän on täysin muiden hyväsy­dämisyy­den armoilla. 

    Min­un on vaikea kuvitel­la sel­l­aista yhteiskun­taa, jos­sa altru­isimia olisi liikaa (minkä vuok­si sitä olisi syytä verot­taa). Sen sijaan on on help­po nähdä useitakin yhteiskun­nan epäko­htia, jot­ka lähtevät ihmis­ten itsekkyy­destä. Kom­mu­nis­mi, joka peri­aat­teessa on eri­no­mainen ide­olo­gia ja tuot­taisi toimies­saan eri­no­maisen yhteiskun­nan, kaatuu juuri siihen, etteivät ihmiset ole tarpeek­si altru­is­tisia, vaan panevat oman hyv­in­vointin­sa muiden edelle. Hyvin suuri osa vero­tuk­ses­ta voitaisi­in lopet­taa, jos ihmiset oli­si­vat luon­tais­es­ti altruistisia.

  201. Ismo: Tilas­to­ja löy­tyy joka lähtöön, joten kaiken voi tilas­toil­la osoit­taa haluamakseen.

    Tot­ta, en lyhyel­lä googlauk­sel­la löytänyt muis­ta­maani grafi­ikkaa. Tilas­tokeskuk­sel­la on kuitenkin saman­ta­painen tilas­to koti­talouk­sista, viimeinen kai vuodelta 14. https://datawrapper.dwcdn.net/XvNhx/1/
    Ylim­män kym­menyk­sen koti­talous mak­soi tulon­si­ir­to­ja 26k€ enem­män kuin sai, IX 12k€, VIII 5k€, VII 1k€ ja siitä läh­tien koti­taloudet sai­vat enem­män kuin mak­soi­vat. Vaikut­taisi, että tuo mainit­se­mani graafi oli henkilö­ta­son kuvaus.

  202. Ismo: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html
    Ensim­mäi­nen taulukko on Tulon­saa­jat (luon­nol­liset henkilöt) tulolu­okit­tain 2015. Yhteen­sä 4655, eli kyseessä ei ole vain työikäi­nen väestö vaan kaik­ki val­tion­veronalaista tuloa saa­neet ikään kat­so­mat­ta. Ei siis ole koko totu­us, mut­ta paras mitä hel­posti käytet­tävis­sä on.
    Jos las­kee yhteen 50000€ tai enem­män tuloa saa­neet, on heitä yhteen­sä 11,9% kaik­ista tulon­saa­jista, saa­vat 33,7% kaik­ista tuloista, ja mak­sa­vat 47,1% kaik­ista tuloveroista vero­pros­entin näin ollen 31,7% (50–60000€ tuloa saaneil­la 27,1%).

    Ehkä jos ottaisi sen ylim­män 10% oli­si­vat todel­lakin mak­sa­neet 40% kaik­ista tuloveroista, mut­ta toisaal­ta myös saa­neet 30% kaik­ista tuloista. Tämä täy­tyy aina muis­taa: jos pieni vähem­mistö saa suuren osan kaik­ista tuloista, he myös mak­sa­vat suuren osan kaik­ista veroista.

    Toki tulovero­jen lisäk­si on myös arvon­lisävero, valmis­teverot, ja yhteisöverot. Noin suurista luok­ista puhut­taes­sa. Ja val­tion tuloverot ovat oikeas­t­aan aika pienet: suurin osa tuloveroista on kun­nille. Arvon­lisävero on pienem­mil­lä tuloil­la suuri tekijä.

    Toki olen samaa mieltä siitä, että suurem­man osan tulon­saa­jista pitäisi saa­da suuret tulot jol­loin voisi­vat mak­saa myös suuret verot. Mut­ta asia ei toi­mi niin, että vaa­di­taan suuret verot ilman, että mak­sa­jat myös saa­vat ne suuret tulot.

    En usko, että tulon­jako tulee tasoit­tumaan brut­to­ta­sol­la. Niin­pä sitä on tasoitet­ta­va nettotasolle.

    Ja lop­pu­jen lopuk­si pitäisi kuitenkin kat­soa koti­talouk­sia jot­ta selviää mikä on ero elin­ta­sois­sa. Samal­ta sivul­ta alem­paa löy­tyy taulukko Koti­talouk­sien menot. Asum­i­nen ja ener­gia vuo­den 2016 ennakkotiedon mukaan 28,5% tuloista (käytet­tävis­sä ole­vista rahat­u­loista kulu­tusyk­sikköä kohden tässä taulukos­sa käsit­tääk­seni). Esim. min­ulle ovat noin 50% tuloista. Kun ei ole omis­tusasun­toa eikä suuria tulo­ja, enkä ole edes pien­i­t­u­loinen (vaik­ka joskus siltä tuntuu).

    Ensim­mäi­nen ja tärkein muis­tet­ta­va asia on että Suo­mi sään­telee ja verot­taa itsen­sä hengiltä. Pari lamaa näh­neenä olin aina ennen sitä mieltä että poli­it­ti­nen jär­jestelmä toi­mi tehokkaasti, osoit­ti sopeu­tu­miskykyn­sä ja tuot­ti päätök­siä, mut­ta viimeiset 10 v. ovat muut­ta­neet mie­leni 180 astet­ta. 2008 jälkeinen aika on ollut yhtä rämpimistä ja hoipertelua, dynami­ik­ka on sys­teemistä täysin kadon­nut. Nyt on pelkkää saavutet­tua etua ja eri­tys­in­tres­siä, järke­viä päätök­siä ei enää saa­da aikaan, skleroosi on ottanut val­lan. Selvi­tyk­siä on pil­vin pimein ja kaik­ki käytän­nössä pää­tyvät samoi­hin suosi­tuk­si­in, kuitenkaan mitään ei ole tapah­tunut. Meil­lä on 10 hukat­tua vuotta.

    Ehkä Suomeen tosi­aan tarvi­taan Kreik­ka-tyy­li­nen rom­ah­dus, jon­ka jäl­keen voidaan lähteä puh­taal­ta pöy­dältä. Nykyisel­lään on liikaa tulonjakajia.

    Alhainen työl­lisyys saadaan heti nousu­un kun tehdään työn vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­tavak­si tuil­la elämisen sijaan. Suurin ongel­ma ei edel­lenkään ole tulon­jako. Net­tomak­sajia on liian vähän.

    Nykyi­nen vaa­ti­ma­ton kasvu tyre­htynee viimeistään 2019 pul­lonkauloi­hin ja mui­hin jäykkyyk­si­in, eli siis ennen kuin se ehtii kun­nol­la alkaa.

  203. Samuli Saarel­ma: Täl­lä het­kel­lä peri­aat­teessa ulko­maalais­ten tuot­tei­den kulu­tus­ta sub­ven­toidaan sil­lä, että niis­sä vero (työhön kohdis­tunut vero + alv) ovat alem­pia kaikkien niiden maid­en kohdal­la, jois­sa tulovero on Suomea alem­pi (eli hyvin suuri osa maail­man maista).

    Tämä on ongel­ma, joka voitaisi­in ratkaista aset­ta­mal­la tuon­ti­t­ul­lit (tai ‑tuet!?), joiden suu­ru­us on veror­a­situk­sen ero­tus. Luon­nol­lis­es­ti mui­ta mai­ta tulisi kan­nus­taa tekemään jär­jestelmästä sym­metri­nen eli säätämään vas­taa­vat tul­lit itselleen.

  204. Puut­tumat­ta nyt laa­jem­min asi­aan, ker­ron oman per­heen vinkke­listä jonkin­laisen kom­mentin tuhon raken­nusalan työvoima­pu­laan. Asumme haja-asu­tusalueel­la ja töitä on aina joutunut kat­se­le­maan hyvinkin laa­jal­ta alueelta. Viimek­si viime kesänä mieheni sai töitä 3kk ajak­si 200km päästä, vuokrasi asun­non sik­si ajak­si, otti ilol­la työn vas­taan ja meni tekemään. Työ­maal­la olti­in tyy­tyväisiä ja erään toisen vuokrafir­man kaveri sit­ten oli suositel­lut oman fir­mansa rekry­toi­jalle miestäni, hän kun tiesi, että pulaa oli naa­puri­paikkakun­nal­la tek­i­jöistä. Rekry­toi­ja soit­tikin miehel­leni vielä samana iltana ja puhelu oli kuulem­ma ollut oikein muka­va ja posi­ti­ivi­nen kunnes tämä soit­ta­ja oli kysynyt mieheni sotua. Oli sit­ten siitä laskenut, että mieheni on 50-vuo­tias, oli men­nyt kuulem­ma kovin hil­jaisek­si. Luvan­nut pala­ta asi­aan. Arvaa palasiko? Näin on sit­ten käynyt usei­ta ker­to­ja. Mieheni on ikäisek­seen todel­la hyvässä kun­nos­sa, parem­mas­sa kuin moni kolmekymp­pinen, on valmis kulke­maan töi­den perässä viikoik­si pitem­mänkin matkan päähän jos on tarve eikä ole palkak­si pyytänyt mitään kohtu­ut­to­mia, vain sen mitä TES:n mukaan hänelle kuu­luu. Vaan kun ei kel­paa. Hake­muk­sia on laitet­tu ja puhe­limel­la on soitet­tu. Hän on ravan­nut tapaa­mas­sa rekry­toi­jia jne. Kort­te­ja pitäisi olla tänä päivänä joka lähtöön raken­nustyö­mail­la ja nekin mak­sa­vat. Mieheni on ihme­tel­lyt sitä kuin­ka kiel­letään tosi­a­sioi­ta, väitetään, että ei ole hal­patyövoimaa raken­nuk­sil­la kun hänel­läkin Tam­pereel­la oli Venäläisiä työkavere­i­ta, jot­ka itse hänelle ker­toi­vat tekevän­sä muu­ta­mal­la eurol­la tun­ti ja 12h/pvä. Jos­sain poruk­ka majoituk­ses­sa asui­v­at. Ja nämä oli­vat kaupun­gin ali­u­rakoin­te­ja. Toisaal­ta, aina­han nämä ovat joidenkin ihmis­ten etu, niin­hän se on. Vede­tään sivus­ta taskui­hin. Julk­isu­u­teen san­o­taan vaan, että työ ei kel­paa. Totu­us on, että yhtään iäkkäämpi tek­i­jä ei kel­paa, ei vaik­ka koke­mus­ta ja taitoa on. Ja tah­toa tehdä!

  205. Tapio: Tot­ta, en lyhyel­lä googlauk­sel­la löytänyt muis­ta­maani grafi­ikkaa. Tilas­tokeskuk­sel­la on kuitenkin saman­ta­painen tilas­to koti­talouk­sista, viimeinen kai vuodelta 14. https://datawrapper.dwcdn.net/XvNhx/1/
    Ylim­män kym­menyk­sen koti­talous mak­soi tulon­si­ir­to­ja 26k€ enem­män kuin sai, IX 12k€, VIII 5k€, VII 1k€ ja siitä läh­tien koti­taloudet sai­vat enem­män kuin mak­soi­vat. Vaikut­taisi, että tuo mainit­se­mani graafi oli henkilö­ta­son kuvaus. 

    Kiva grafi­ik­ka. Tiedän, että tilas­tokeskuk­sen data on käytet­tävis­sä avoimesti, mut­ta en ole tul­lut tutki­neek­si miten siitä saisi näp­pärästi taulukon tai kaavion vaan olen tyy­tynyt johonkin joka on edes suun­nilleen haluttu.

    Kaavio on ter­mistön perus­teel­la koti­talouden tulot ja tulon­si­ir­rot, ei yksilötasolla.
    Kos­ka eläke­mak­sut ovat mak­set­tu­ja tulon­si­ir­to­ja ja eläke puolestaan saatu tulon­si­ir­to, kaik­ki eläkeläiset ovat automaat­tis­es­ti saama­puolel­la. Miten se vaikut­taisi eri tulolu­okki­in? En tiedä. Eläkeläisiä näis­sä pien­i­t­u­loi­sis­sa ryh­mis­sä on kuitenkin paljon, joten muut kuin Kelan mak­samat eläk­keet saat­taisi­vat hyvin keikaut­taa II ja III tulolu­okkia päälaelleen maksettujen/saatujen suhteen.
    Tämä lie­nee selkein esimerk­ki elinkaaren aikai­sista tulon­si­ir­roista jois­sa nuorem­pana mak­se­taan jotain mikä van­hempana saadaan takaisin (tosin eläke­jär­jestelmä on vaku­u­tus­muo­toinen joten ei mene kaikil­la tasan kuten lause voisi antaa ymmärtää).

    Eli vaik­ka tilas­to ker­too meille jotain, pitää vielä ymmärtää mitä se oikeas­t­aan ker­toi. Tulon­si­ir­to­ja koskien kan­nat­taa lukaista käsit­teet Tilas­tokeskuk­sen sivuilta:
    Käytet­tävis­sä ole­va tulo http://www.stat.fi/meta/kas/kayt_ol_tulot.html#tab2
    Käytet­tävis­sä ole­vat rahat­u­lot http://www.stat.fi/meta/kas/kaytettavissa_o.html
    Saadut tulon­si­ir­rot http://www.stat.fi/meta/kas/saatu_tulonsiir.html
    Mak­se­tut tulon­si­ir­rot http://www.stat.fi/meta/kas/maks_tulonsiirt.html

    Kun muut kuin Kelan mak­samat eläk­keet käsitel­lään myös tulon­si­ir­toina, eivät mak­se­tut ja saadut tulon­si­ir­rot enää ker­ro meille mitään Kelan mak­samista tulon­si­ir­roista. Ja näi­nollen tästä tiedos­ta tulon­si­ir­to­ja koskien ei myöskään pidä tehdä johtopäätök­siä Kelan mak­samien etuuk­sien osalta. Sitä varten tarvi­taan jotain muu­ta dataa.

  206. Charles: 2008 jälkeinen aika on ollut yhtä rämpimistä ja hoipertelua, dynami­ik­ka on sys­teemistä täysin kadon­nut. Nyt on pelkkää saavutet­tua etua ja eri­tys­in­tres­siä, järke­viä päätök­siä ei enää saa­da aikaan, skleroosi on ottanut val­lan. Selvi­tyk­siä on pil­vin pimein ja kaik­ki käytän­nössä pää­tyvät samoi­hin suosi­tuk­si­in, kuitenkaan mitään ei ole tapah­tunut. Meil­lä on 10 hukat­tua vuotta.

    10 vuot­ta ei riitä. Lamaan­nus val­tasi jo ennen vuot­ta 2000.
    Esim. eläkkei­den osalta ikä­jakau­ma ja seu­rauk­set tiedet­ti­in val­lan hyvin jo 90-luvun puolel­la, mut­ta uud­is­tuk­sia ei saatu aikaan. Eläke­mak­su­ja olisi voitu korot­taa hitaasti, eläk­keen ker­tymistä heiken­tää hitaasti, mut­ta tämä olisi kos­ket­tanut päät­täjien omaa ikäpolvea joten sitä ei tehty. Niin­pä sit­ten kun oli pakko tehdä jotain, syn­tyi suuri ero niiden välil­lä jot­ka sai­vat van­hat edut ja niiden joiden tule­via eläkkeitä heikennettiin.

    Muil­ta osin todet­takoon, että usei­den vuosien kuntou­tusten jäl­keen työkyvyt­tömyy­seläk­keelle jää­tyäni olen ehtinyt koke­maan myös köy­hyy­den. Eli sen, miten koko toimeen­tu­lo on sosi­aal­i­toimen päätök­sistä kiin­ni. Jokainen kuukausi. Use­am­man vuo­den ajan yhtä­jak­sois­es­ti. Nyt eläk­keel­lä sen­tään selviän ilman toimeen­tu­lo­tukea, mut­ta tarvit­sen oletet­tavasti lop­un ikääni sosi­aal­i­toimen tuk­i­toimia. Lääkkeisi­inkin menee vuosit­tain sen ver­ran mitä omavas­tuu vuodessa on. Val­tion­vero­tuk­sen inva­lidi­vähen­nys on niin pieni, ettei sil­lä ole mitään vaiku­tus­ta. Eläk­keen­saa­jan hoito­tu­ki sen­tään vähän jär­jel­lisem­pi sum­ma. Eläk­keen­saa­jan asum­is­tukikin on tarpeen.

    Koke­mus siir­si näke­mys­täni tulon­jaoista muu­ta­man piirun vasem­malle. Köy­hyys jolle ei itse voi mitään tehdä on opet­tavainen kokemus.

  207. Samuli Saarel­ma: No, jos pidät omaa moraaliasi epänor­maali­na, niin sitä ei sil­loin kan­nat­tane pitää mit­tatikku­na sille, mitä nor­maalit ihmiset ajattelevat.

    Kyl­lä minä pidän oikeu­tenani yrit­tää saa­da omaa moraa­likäsi­tys­täni ymmär­re­tyk­si ja hyväksy­tyk­si. Vrt. Orju­us on ollut kovin yleis­es­ti moraalis­es­ti hyväksyt­tyä. (Toki tuos­sa oli häivähdys iro­ni­aa, kun en ymmär­rä, että asi­as­ta noin kehys­tet­tynä kovin moni oikeasti on eri mieltä)

    Samuli Saarel­ma: Kos­ka olisin valmis luop­umaan omas­ta kulu­tuk­ses­tani jonkun toisen hyväksi. 

    Niin, mik­si olisit valmis luop­umaan omas­ta kulu­tuk­ses­tasi? Ettet vain saisi jotain iloa tai mielihyvää?

    Samuli Saarel­ma: Min­un on vaikea kuvitel­la sel­l­aista yhteiskun­taa, jos­sa altru­isimia olisi liikaa

    Tämä vaatii vähän tarkem­paa ana­lyysia altru­is­mista ja “altru­is­mista”. (Seu­raa­vat alala­jit menevät osit­tain päällekkäin)

    Ensin­näkin on altru­is­mia, jol­la yritetään aut­taa yhteiskun­nan huono-osaisia vähän parem­paan ase­maan. Aivan kuten sanoit, tätä ei ole koskaan liikaa, ihan peli­te­o­reet­ti­sista syistä alka­en. Sik­si tämä altru­is­mi hoide­taan vero­tuk­sel­la eikä vapaae­htoisil­la toimil­la, jol­loin min­un ideaaliy­hteiskun­tani suh­tau­tuu leipäjonoi­hin ilmiönä jos­ta pitää selvit­tää mik­si verkoista on pudon­nut ihmisiä läpi, eikä mitenkään tuet­ta­vana ilmiönä.

    Sit­ten on “altru­is­mia”, jos­sa jonkin­laise­na mese­naat­ti­na toimien tue­taan jol­lain taval­la arvostet­tu­jen ihmis­ten elämää ja uraa tai esimerkik­si omia poli­it­tisia päämääriä. Tämä ei poikkea min­un mielestäni mitenkään palvelun­tar­joamis­es­ta ja siihen pitää suh­tau­tua kuten mihin tahansa palveluntarjoamiseen.

    Sit­ten on vielä kaikkein vas­ten­mielisin “altru­is­min” tyylila­ji, jos­sa altru­is­min kaa­pu­un puetaan oman(/suvun) egon ja sosi­aalisen ase­man pönkit­tämistä. Min­un on vaikea kuvitel­la mitä muu­takaan on merkit­tävän var­al­lisu­u­den jät­tämi­nen nyky­isil­lä eli­naikaodot­teil­la reilusti yli viisikymp­pisille jälkeläisille. Min­un mielestäni tätä voi raip­paverot­taa aivan huolella.

    Muun­laisia altru­is­min pääkat­e­go­ri­oi­ta en kek­si, ja mikään näistä ei kaipaa eri­tyisem­min yhteiskun­nan tukea yksilötasolla.

  208. Charles: Pari lamaa näh­neenä olin aina ennen sitä mieltä että poli­it­ti­nen jär­jestelmä toi­mi tehokkaasti, osoit­ti sopeu­tu­miskykyn­sä ja tuot­ti päätök­siä, mut­ta viimeiset 10 v. ovat muut­ta­neet mie­leni 180 astet­ta. 2008 jälkeinen aika on ollut yhtä rämpimistä ja hoipertelua, dynami­ik­ka on sys­teemistä täysin kadon­nut. Nyt on pelkkää saavutet­tua etua ja eri­tys­in­tres­siä, järke­viä päätök­siä ei enää saa­da aikaan, skleroosi on ottanut val­lan. Selvi­tyk­siä on pil­vin pimein ja kaik­ki käytän­nössä pää­tyvät samoi­hin suosi­tuk­si­in, kuitenkaan mitään ei ole tapah­tunut. Meil­lä on 10 hukat­tua vuotta. 

    Meil­lä on toisaal­ta jo use­am­man vuosikymme­nen ajan yhä enem­män tehty tiet­tyjä päätök­siä “kos­ka ei ole vai­h­toe­htoa” eli siis uusliberalistisesti.

    Lisäk­si on tehty päätök­siä, jot­ka aja­vat tilanteisi­in, jos­sa ei ole vai­h­toe­htoa (esim. euro ja vakaus­sopimus). Ja kun useinkaan ei ole kyse siitä, että se vai­h­toe­hdo­ton “päätös” olisi mitenkään eri­tyisen hyvä tai edes vält­tävä, kaipaisin tosi­aan niitä vai­h­toe­hto­ja — edes sen toisen huonon vai­h­toe­hdon. Jos tältä vai­h­toe­hdot­toma­l­ta poh­jal­ta sit­ten tehdään huono­ja “päätök­siä”, en yhtään ihmettele, että tar­raudu­taan saavutet­tui­hin etu­i­hin, kos­ka muu­tok­set menevät kaik­ki väärään suuntaan.

    Minus­ta koko hom­ma on karah­tanut siihen, ettei enää tehdä päätök­siä ja raken­neta jär­jestelmää koko kansalle vaan men­nään väk­isin mukaan verokil­pailui­hin, tehdään ohjelmia, kipataan val­ta yri­tyk­sille ja luo­daan Yhdys­val­to­jen mukaista koural­lista uus­lib­er­al­is­tista sil­lisalaat­tia, kos­ka ide­olo­gian mukaan maail­man onnis­tuneim­mat, onnel­lisim­mat, kil­pailukyky­isim­mät, parhait­en hyv­in­voivat val­tiot, pohjo­is­maiset hyv­in­voin­ti­val­tiot, eivät toi­mi. Tui­jote­taan vain pörssikursse­ja ja pääo­mat­u­lo­ja ja “tehokku­ut­ta”.

    Tehokku­u­den määritelmä olet­taa, että toimin­nal­la on ole­mas­sa joku tarkoi­tus ja että pyritään johonkin. Mikä on talouden tarkoi­tus? Jos se ei ole pah­nan­po­hjim­mais­ten hyv­in­voin­ti (ja sitä kaut­ta kaikkien hyv­in­voin­ti), mik­si sen tehokku­ud­es­ta pitäisi välittää?

  209. tcrown: Niin, mik­si olisit valmis luop­umaan omas­ta kulu­tuk­ses­tasi? Ettet vain saisi jotain iloa tai mielihyvää?

    Onko täl­lä niin väliä? Onko siis anta­mi­nen jotenkin moraalis­es­ti parem­paa, jos teen sen vas­ten­mielis­es­ti vero­ja mak­saen kuin jos tek­isin sen vapaae­htois­es­ti tun­tien iloa ja mieli­hyvää siitä, että niiden, joille rahat menivät, kulu­tus­mah­dol­lisu­udet paranevat? 

    tcrown: Sit­ten on “altru­is­mia”, jos­sa jonkin­laise­na mese­naat­ti­na toimien tue­taan jol­lain taval­la arvostet­tu­jen ihmis­ten elämää ja uraa tai esimerkik­si omia poli­it­tisia päämääriä. 

    Olen samaa mieltä, että poli­it­ti­nen lahjon­ta ei ole mitään altruismia. 

    tcrown: Sit­ten on vielä kaikkein vas­ten­mielisin “altru­is­min” tyylila­ji, jos­sa altru­is­min kaa­pu­un puetaan oman(/suvun) egon ja sosi­aalisen ase­man pönkittämistä

    En ihan täysin ymmär­rä, miten se kenenkään egoa pönkit­tää, että jät­tää per­in­töä jälkeläisilleen. Mitähän tässä oikein halu­at sanoa tuol­la sulkui­hin pane­mal­lasi sanal­la “suku”, kun koko keskustelu kos­kee sitä, onko suku­laisille omaisu­u­den per­in­tönä jät­tämi­nen altru­is­mia. Kysymys on juuri siitä, että mik­si pitäisi olla eri asia, jos kulu­tuk­sen tekee henkilö itse kuin jos sen tekee hänen per­illi­nen. Jos omis­tamisen käsite laa­jen­netaan sel­l­aisek­si, että asi­at omis­taakin “suku” eivätkä yksit­täiset henkilöt, niin koko kysymyshän katoaa pois, kos­ka perit­täessä suvun sisäl­lä ei omis­tus luon­nol­lis­es­ti muu­tu mihinkään. 

    Altru­is­mi ei minus­ta ase­ta mitään rajoit­tei­ta sille, keitä ne toiset ihmiset saa­vat olla, joiden hyv­in­voin­ti nos­te­taan oman hyv­in­voin­nin edelle. 

    Tämä 100-vuo­tias ukko: https://en.wikipedia.org/wiki/Dobri_Dobrev
    on tehnyt elämän­työnään sen, että ker­jää rahaa hyvän­tekeväisyy­teen, pääosin kirkoille. Eikö hänenkään toim­intansa ole altru­is­tista, kos­ka iso osa hänen keräämistä rahoista tosi­aan menee kirkolle, eikä hän anna kaikkea yhteiskun­nan huono-osaisimmille? 

    tcrown: Min­un on vaikea kuvitel­la mitä muu­takaan on merkit­tävän var­al­lisu­u­den jät­tämi­nen nyky­isil­lä eli­naikaodot­teil­la reilusti yli viisikymp­pisille jälkeläisille. 

    Hmm, muut­tuuko asia, jos sen jät­tääkin suo­raan seu­raavalle sukupolvelle? Tai sitä seuraavalle? 

    Ja edelleen minus­ta tässä oleelli­nen kysymys on se, että mik­si moraalis­es­ti olisi eroa sil­lä, että ihmi­nen kulut­taa kaiken omaisuuten­sa ennen kuole­maa ver­rat­tuna siihen, että jät­tää sen per­i­jöi­den­sä kulutet­tavak­si. Per­in­tövero oleel­lis­es­ti aset­taa sen moraalis­es­ti yhteiskun­nan enem­män suosi­mak­si tavak­si, että 90-vuo­tias van­hus läh­tee maail­manympäri­matkalle, kuin sen, että hän jät­täisi omaisuuten­sa asun­tovelois­sa painivien las­ten­lap­sien­sa tueksi. 

    Minus­takin per­in­töverolle on hyviä perustei­ta, mut­ta ennen kuin tuo­hon kysymyk­seen annetaan hyvä perustelu, asia on minus­ta kaikkea muu­ta kuin moraalis­es­ti yksiselit­teis­es­ti selvä.

  210. anonyy­mi: Meil­lä on toisaal­ta jo use­am­man vuosikymme­nen ajan yhä enem­män tehty tiet­tyjä päätök­siä “kos­ka ei ole vai­h­toe­htoa” eli siis uusliberalistisesti.

    Lisäk­si on tehty päätök­siä, jot­ka aja­vat tilanteisi­in, jos­sa ei ole vai­h­toe­htoa (esim. euro ja vakaus­sopimus). Ja kun useinkaan ei ole kyse siitä, että se vai­h­toe­hdo­ton “päätös” olisi mitenkään eri­tyisen hyvä tai edes vält­tävä, kaipaisin tosi­aan niitä vai­h­toe­hto­ja — edes sen toisen huonon vai­h­toe­hdon. Jos tältä vai­h­toe­hdot­toma­l­ta poh­jal­ta sit­ten tehdään huono­ja “päätök­siä”, en yhtään ihmettele, että tar­raudu­taan saavutet­tui­hin etu­i­hin, kos­ka muu­tok­set menevät kaik­ki väärään suuntaan.

    Minus­ta koko hom­ma on karah­tanut siihen, ettei enää tehdä päätök­siä ja raken­neta jär­jestelmää koko kansalle vaan men­nään väk­isin mukaan verokil­pailui­hin, tehdään ohjelmia, kipataan val­ta yri­tyk­sille ja luo­daan Yhdys­val­to­jen mukaista koural­lista uus­lib­er­al­is­tista sil­lisalaat­tia, kos­ka ide­olo­gian mukaan maail­man onnis­tuneim­mat, onnel­lisim­mat, kil­pailukyky­isim­mät, parhait­en hyv­in­voivat val­tiot, pohjo­is­maiset hyv­in­voin­ti­val­tiot, eivät toi­mi. Tui­jote­taan vain pörssikursse­ja ja pääo­mat­u­lo­ja ja “tehokku­ut­ta”.

    Tehokku­u­den määritelmä olet­taa, että toimin­nal­la on ole­mas­sa joku tarkoi­tus ja että pyritään johonkin. Mikä on talouden tarkoi­tus? Jos se ei ole pah­nan­po­hjim­mais­ten hyv­in­voin­ti (ja sitä kaut­ta kaikkien hyv­in­voin­ti), mik­si sen tehokku­ud­es­ta pitäisi välittää?

    Lohdu­tuk­sek­si ja kar­rikoiden — mut­ta vain hie­man — voi sanoa että verokarhu ja Kela edelleen ja hyvin tehokkaasti ottaa ihmisiltä ylimääräiset roposet jos niitä sat­tuu kirstun poh­jalle jäämään. Jot­ka kaade­taan turhien viran­halti­joiden ja hallinnon ylläpitoon.

    Yleis­es­ti ottaen syy “yhden ja ain­oan vai­h­toe­hdon uus­lib­er­al­is­mille” on kylmän sodan lop­putu­los, markki­na­t­alous ja kap­i­tal­is­mi, eri­tyis­es­ti sen amerikkalainen ver­sio voit­ti ja hyvä niin jos vai­h­toe­hto olisi ollut se mikä se oli. Elämme vapaiden pääo­man­li­ikkei­den maail­mas­sa ja Suo­mi kansankun­tana on aivan liian pieni vaikut­taak­seen suuri­in, kasvot­tomi­in, his­to­ri­al­lisi­in kulkui­hin, Suomen osak­si isos­sa kuvas­sa jää sopeu­tu­mi­nen. Enkä usko että kukaan tosis­saan halu­aa mitään kovaa pro­tek­tion­isimia ja ottaa sen elin­ta­son laskun joka siitä seuraa.

  211. Samuli Saarel­ma: Onko täl­lä niin väliä? Onko siis anta­mi­nen jotenkin moraalis­es­ti parem­paa, jos teen sen vas­ten­mielis­es­ti vero­ja mak­saen kuin jos tek­isin sen vapaae­htois­es­ti tun­tien iloa ja mieli­hyvää siitä, että niiden, joille rahat menivät, kulu­tus­mah­dol­lisu­udet paranevat?

    Sil­lä on se väli, että jos saat iloa rahan “antamis­es­ta”, sil­lä ei enää ole laadullis­es­ti mitään eroa annanko minä rahaa katu­soit­ta­jalle vai annatko sinä ker­jäläiselle. Kum­matkin ovat yksit­täisen toim­i­jan kulu­tusval­in­to­ja, ja niihin pitää suh­tau­tua samal­la taval­la. Se on sit­ten katu­soit­ta­jan ja ker­jäläisen asia mihin he päät­tävät omat kulu­tus­val­in­tansa kohdistaa.

    Pitää vielä korostaa, että on selvää, että useim­mat ihmiset pitävät antamista ja vai­h­dan­taa laadullis­es­ti eri asiana. Alku­peräi­nen vait­teeni oli, että se on vaikeaa tehdä johdon­mukaises­ti, ilman että joutuu tekemään omi­tu­isia ole­tuk­sia. Niin kuin että et saisi mitään iloa tekemästäsi hyväntekeväisyydestä.

    Samuli Saarel­ma: Mitähän tässä oikein halu­at sanoa tuol­la sulkui­hin pane­mal­lasi sanal­la “suku”

    Viit­taan nimeno­maan siihen, että mon­et per­in­töveron vas­tus­ta­jat tun­tu­vat ajat­tel­e­van sukua yht­enä taloudel­lise­na yksikkönä, jon­ka sisäisiä transak­tioi­ta ei kuu­lu verottaa.

    Samuli Saarel­ma: Per­in­tövero oleel­lis­es­ti aset­taa sen moraalis­es­ti yhteiskun­nan enem­män suosi­mak­si tavak­si, että 90-vuo­tias van­hus läh­tee maail­manympäri­matkalle, kuin sen, että hän jät­täisi omaisuuten­sa asun­tovelois­sa painivien las­ten­lap­sien­sa tueksi.

    Min­un mielestäni sen 90 vuo­ti­aan olisi kan­nat­tanut tehdä se maail­manympäri­mat­ka jo 60-vuo­ti­aana, tuot­taa kulu­tuskysyn­tää maail­man eri kolkissa ja ilmoit­taa lapsen­lap­sille, että ei kan­na­ta ottaa asun­to­lainaa sil­lä odotuk­sel­la että min­ul­ta jää mitään jäl­keen. (Ja toki toivon itse jät­täväni jotain jälkipolvil­leni. Pait­si jos ne kiti­sevät siitä että joutu­vat mak­samaan muu­ta­man pros­entin per­in­töveroa vastik­keet­ta saa­mas­ta omaisu­ud­es­ta. Mut­ta en odota yhteiskun­nan tuke­van tuo­ta mieli­halu­ani verovapaudella.)

  212. tcrown: Viit­taan nimeno­maan siihen, että mon­et per­in­töveron vas­tus­ta­jat tun­tu­vat ajat­tel­e­van sukua yht­enä taloudel­lise­na yksikkönä, jon­ka sisäisiä transak­tioi­ta ei kuu­lu verottaa. 

    Klaani­jär­jestelmää kaipaa­vat ovat vapai­ta muut­ta­maan mai­hin, jois­sa kyseinen jär­jestelmä on voimas­sa. Siel­lä sit­ten toki moni muukin jär­jestelmän osa nojaa suku­laisu­us­suhteisi­in ja ilman sukua tai väärään suku­un syn­tymäl­lä voi käy köpelösti.

    Charles: Yleis­es­ti ottaen syy “yhden ja ain­oan vai­h­toe­hdon uus­lib­er­al­is­mille” on kylmän sodan lop­putu­los, markki­na­t­alous ja kap­i­tal­is­mi, eri­tyis­es­ti sen amerikkalainen ver­sio voit­ti ja hyvä niin jos vai­h­toe­hto olisi ollut se mikä se oli. 

    Kylmän sodan aikana kap­i­tal­is­mi jou­tui otta­maan vai­h­toe­hdon huomioon ja alis­tu­maan liit­toon demokra­t­ian kanssa, jol­loin keskelle muo­dos­tui ääripäitä parem­pi syn­teesi. Tätä olisi pitänyt yhteiskun­nal­lises­sa kehi­tyk­sessä jatkaa, mut­ta demokra­tia oli pääomille vain vält­tämätön paha (tek­i­hän se liit­to­ja dik­tatu­urienkin kanssa), mikä sit­ten onkin käynyt selväk­si kylmän sodan jäl­keen. Iro­nis­es­ti Neu­vos­toli­it­to tosi­aan näyt­täisi tais­telleen län­tistä fasis­mia vastaan.

    Elämme vapaiden pääo­man­li­ikkei­den maail­mas­sa ja Suo­mi kansankun­tana on aivan liian pieni vaikut­taak­seen suuri­in, kasvot­tomi­in, his­to­ri­al­lisi­in kulkui­hin, Suomen osak­si isos­sa kuvas­sa jää sopeutuminen. 

    Sitä enem­män pitäisi pyrk­iä tilanteeseen ja toimi­in, jos­sa pääo­mat ovat lop­ul­ta demokraat­tises­sa kon­trol­lis­sa ja valvot­tu­ja eivätkä pyöri vapaasti ympäri pal­loa, kasaantuen yhä pienem­pään määrään yhä suurem­pia kasoja.

    Kohtu­ullisen perus­ta­son yli menevän omaisu­u­den pitäisi kat­soa ole­van yhteiskun­tien halutes­saan yksilöille sal­li­ma etuoikeus eikä peru­soikeus ja saman pitäisi päteä niihin liit­tyvään vallankäyttöön.

  213. tcrown: Niin, mik­si olisit valmis luop­umaan omas­ta kulu­tuk­ses­tasi? Ettet vain saisi jotain iloa tai mielihyvää?

    Eikö vain voitaisi sopia, että jos vastik­keek­si saa vain iloa ja mieli­hyvää, kyseessä on hyvän­tekeväisyys tai altru­is­mi? Tämä on ainakin omas­ta mielestäni kohtu­ullisen yleinen näke­mys siitä, mikä on hyväntekeväisyyttä.

    Ja jos vastik­keek­si saa palveluk­sen tai tavaran ja vas­ta sen palvelun/tavaran tarkoi­tus on tuot­taa iloa ja mieli­hyvää (eikä sen, että myyjäl­lä on parem­mat kulu­tus­mah­dol­lisu­udet), se on sit­ten tavalli­nen transaktio. 

    Lisäk­si mukaan pitää ottaa muu­tamia tarken­nuk­sia: jos mak­saa enem­män kuin mikä on käypä hin­ta, se ylimenevä osu­us on altru­is­mia, samat­en jos han­kkii jotain mitä ei mis­sään nimessä han­kkisi, pait­si kan­natuk­sen vuok­si. Esimerkik­si jos ostan naa­purin pojal­ta luokkaretkeä varten myytävän kon­ve­hti­rasian, se on kyl­lä hyvän­tekeväisyyt­tä kos­ka ain­oa syy ostaa arpa on hei­dän tukem­i­nen (olen kyl­lä ajatel­lut että pitäisi lyödä suo­raan ne rahat käteen ja sanoa, että säästä sen rasian han­k­in­taku­lut ja tilitä nämä suo­raan luokkaretki­ra­has­toon, mut­ta toisaal­ta ei voi olla var­ma että rahat menee sinne saakka…).

    Jos heität euron soit­ta­jalle, se on mak­su musi­ik­ista, mut­ta jos heität ton­nin, se euron yli menevä osu­us on hyvän­tekeväisyyt­tä, kos­ka euro on käypä hin­ta hienon soiton kuulemisesta.

    “Sil­lä on se väli, että jos saat iloa rahan “antamis­es­ta”, sil­lä ei enää ole laadullis­es­ti mitään eroa annanko minä rahaa katu­soit­ta­jalle vai annatko sinä kerjäläiselle. ”

    Nyt teet väärän rin­nas­tuk­sen. Katu­soit­ta­jan täy­tyy tehdä jotain elan­ton­sa eteen, ker­jäläi­nen voi ker­jätä vaik­ka ei osaisi soittaa. 

    Mietitään­pä het­ki tuo­ta sin­un ajatustasi:
    1) Neiti Tere­san hyvän­tekeväisyysjär­jestö jakaa tukea köy­hille afrikkalaisille lap­sille, sum­ma on 10 euroa kuukaudessa
    2) kiinalaisen Cheng Riistäjän tehdas tar­joaa samaisille lap­sille työ­paikko­ja, jois­sa mak­se­taan palkkaa 10 euroa kuukaudessa
    3) tcrown tukee 10 eurol­la Tere­san jär­jestöä kos­ka las­ten täy­tyy päästä kouluun
    4) Samuli ostaa 10 eurol­la Chen­gin tehtaan tuot­tei­ta, kos­ka ne ovat hieno­ja hilavitkuttimia.

    Ovatko nuo kaik­ki todel­lakin mielestäsi laadullis­es­ti täysin samo­ja transak­tioi­ta? Onko tosi­aankin sama, jos mak­san ker­jäläiselle sata euroa kun­han kaivaa lapi­ol­la takapi­hal­leni 100 metriä ojaa vs. annan suo­raan satasen kippoon? 

    Kum­matkin ovat yksit­täisen toim­i­jan kulu­tus­val­in­to­ja, ja niihin pitää suh­tau­tua samal­la tavalla. 

    Tämän tem­paisit kyl­lä ihan omas­ta hatus­tasi, emmekä me Samulin kanssa selvästikään ole tästä asi­as­ta samaa mieltä.

  214. Osmo Soin­in­vaara: Vihe­liäs­in­tä tässä on, että tuo 55–58 % per­itään myös niistä työn­tek­i­jöistä, jot­ka eivät ole kas­san jäseniä. Hekin joutu­vat siis rahoit­ta­maan vaku­u­tus­ta, jos­ta eivät itse hyödy.

    Väärin, kas­saan kuu­lumat­tomien työntekijä/työnantajaosuus tuloute­taan Kelalle ja käytetään perus­tur­van rahoittamiseen

    1. Väärin, kas­saan kuu­lumat­tomien työntekijä/työnantajaosuus tuloute­taan Kelalle ja käytetään perus­tur­van rahoittamiseen

      Höpö höpö. Mik­si vain kas­saan kuu­lumat­tomat rahoit­ta­vat perus­tur­vaa (joka on osa ansiosi­don­nais­takin tur­vaa) mut­ta kas­saan kuu­lumat­tomat eivät?

  215. vk: Työt­tömyys- ja sosi­aal­i­tu­ki yhdistettiin.
    Ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va lyhen­net­ti­in yhteen vuo­teen (yli 55-vuo­ti­ail­la 18 kuukauteen).
    – Ansiosi­don­naisen jäl­keen seu­raa pudo­tus suo­raan sosi­aal­ituen varaan. Mitä rikkaampi, sitä vähem­män tukea.
    – Velvoite hyväksyä läh­es mikä tahansa työtarjous.
    – Irti­sanomis­suo­jaa heikennettiin.
    – Vuokratyövoiman käyt­töä sekä osa-aikaisten ja määräaikaisten työ­suhtei­den solmimista helpotettiin.
    – Perustet­ti­in ain­ut­laa­tu­inen Mini­job-jär­jestelmä, jos­sa verova­paa palk­ka on 350–400 euroa kuus­sa. Jär­jestelmä työl­listää läh­es seit­semän miljoon­aa saksalaista.

    Tut­ta­vani on töis­sä Por­shel­la ja hänen tyt­töys­tävän­sä Boschilla.

    He raja­si­vat tuo­ta muu­tos­ta seuraavasti.

    -Kun yli 60-vuo­tias jää pois työelämästä niin hän saa ansiosi­don­naista 24 kk ?? ja päälle erora­han, jopa 36 kkn palkka

    -Irti­sanomiset on hyväksytet­tävä työ­paikka­neu­vos­tossa , yli 10 henkilön yri­tyk­sessä on työ­paikka­neu­vos­to, jos­sa on vähin­tään viisi jäsen­tä. Irti­sanomiset on hyväksytet­tävä neuvostossa.

    Neu­vos­tol­la on laa­ja veto-oikeus henkilöstöa­siois­sa ja niin­pä lait­to­mia lakko­ja ei tarvita

    -Mini­job on vetänyt kotirou­vat töi­hin ja niin­pä nais­ten työl­lisyysaste on nous­sut Suomen tasolle
    Mini­job­bareista 70 % on naisia.
    Se on kuitenkin luonut puss­in­perän, sil­lä koulut­ta­mat­tomat naiset ovat jääneet minijobbareiksi
    Toinen ryh­mää oli veronkiertäjät, se las­ki vero­tus­ta jopa 20 % eli neljä päivää vak­i­hom­mas­sa ja yksi minijobissa.Tätä kai on nyt korjattu

    Irti­sanomisen helpot­ta­mi­nen kos­kee eri­ty­is­ryh­miä eli pitkäaikaistyöt­tömiä etc

    Eikä Sak­sas­sakaan ole pelkoa, että työkkäri osoit­taisi työ­paikan. Työkkäri jakaa siel­läkin hakuke­ho­tuk­sia aivan kuten Suomessakin. 

    Työ­tar­jous on huijausta

    Palka­nalen­nuk­set ovat mah­dol­lisia, mut­ta työn­tek­i­jöil­lä on oikeus teet­tää eri­ty­is­til­in­tarkas­tus taloudel­lisen tilanteen varmistamiseksi.

    Ja val­tio mak­saa 70 % palkanalennuksesta

    Sak­san työ­markki­na on edelleen jäykkälavet­ti­nen eikä Suomen tapaiset jous­tot ole edelleenkään 

    Lop­putule­ma on hyvin eri­ar­voinen yhteisku­ta , jos­sa heikos­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­via kohdel­laan kuin roskia samal­la kun hyvässä ase­mas­sa ole­vat saa­vat lisäe­tuuk­sia ja ase­ma on turvattu

  216. Osmo Soin­in­vaara: Höpö höpö. Mik­si vain kas­saan kuu­lumat­tomat rahoit­ta­vat perus­tur­vaa (joka on osa ansiosi­don­nais­takin tur­vaa) mut­ta kas­saan kuu­lumat­tomat eivät?

    Kelan kas­sas­sa raho­ja ei erotel­la, se on saman­lainen kuin val­tion kassakin.Rahat eivät ole korvamerkittyjä.

    Näin ker­toi Kelan asiantun­ti­ja, kun jut­tu sat­tui täl­laiseen aiheeseen ja näkyypä tuo laissakin

    8 luku
    MAKSUOSUUKSIEN SIIRTO
    23§ (12.12.2014/1049)
    Perus­tur­vaan tilitet­tävä työttömyysvakuutusmaksukertymä

    Työt­tömyys­vaku­u­tus­ra­has­to tilit­tää sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön väl­i­tyk­sel­lä palka­nsaa­jan työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sun kertymästä
    Kansaneläke­laitok­selle työt­tömyys­tur­van perus­päivära­han rahoituk­seen määrän, joka keskimäärin vas­taa työt­tömyyskas­soi­hin kuu­lumat­tomien työn­tek­i­jöi­den palkansaajan
    työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­ista ker­tyvää määrää. 

    Vuosit­tain tilitet­tävän määrän vahvis­taa sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö pyy­det­tyään lausun­non Työttömyysvakuutusrahastolta.

    Edel­lä 1 momen­tis­sa tarkoite­tun määrän lisäk­si Työttömyysvakuutusrahasto
    tilit­tää Kansaneläke­laitok­selle perus­päivära­han rahoituk­seen vuosit­tain 50 300 000 euroa.

    Tilitet­tävän määrän laskemis­es­ta ja mak­samis­es­ta sääde­tään tar

  217. Sip­ilän lausun­to akti­ivi­mallista oli varsin hämäävä.

    Hän väit­ti, että 70 % hyö­tyy tästä mallista ja näin onkin.

    Työvoimavir­to­jen mukaan 70 % työl­listyy tai läh­tee opiskele­maan 3 kk:ssa. Nämä hyö­tyvät kun karenssi­ai­ka tip­puu kahdel­la päivällä

    Häviäjiä ovat huonos­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vat eli ikään­tyneet , sairaat, vajaakun­toiset , vam­maiset ja huonos­ti koulutetut

    Eli akti­ivi­malli lyö lekalla päähän yhteiskun­nan heikoimpia.

  218. Sylt­ty: Eikö vain voitaisi sopia, että jos vastik­keek­si saa vain iloa ja mieli­hyvää, kyseessä on hyvän­tekeväisyys tai altru­is­mi? Tämä on ainakin omas­ta mielestäni kohtu­ullisen yleinen näke­mys siitä, mikä on hyväntekeväisyyttä.
    Ja jos vastik­keek­si saa palveluk­sen tai tavaran ja vas­ta sen palvelun/tavaran tarkoi­tus on tuot­taa iloa ja mieli­hyvää (eikä sen, että myyjäl­lä on parem­mat kulu­tus­mah­dol­lisu­udet), se on sit­ten tavalli­nen transaktio.

    Toki voidaan sopia. Voidaan sopia myös, että piz­zan ja ham­puri­laisen ost­a­mi­nen on eri asia, vsaik­ka molem­mista saan iloa (on jopa syytä sopia, että piz­zan ja ham­puri­laisen ost­a­mi­nen on eri asia, muuten saatan yllät­tyä ham­puri­laista ostaessa). 

    Mut­ta ei se ole tässä oleelli­nen kysymys pystytäänkö anta­mi­nen ja vai­h­dan­ta määrit­telemään toi­sis­taan, vaan se, että mik­si ihmeessä halu­at sub­ven­toi­da vero­tuk­sel­la vai­h­dan­taa, mis­sä toinen osa­puoli ei tee “mitään” “oikeaan” vai­h­dan­taan verrattuna?

    Sylt­ty: Jos heität euron soit­ta­jalle, se on mak­su musi­ik­ista, mut­ta jos heität ton­nin, se euron yli menevä osu­us on hyvän­tekeväisyyt­tä, kos­ka euro on käypä hin­ta hienon soiton kuulemisesta.

    Odotan suurel­la mie­lenki­in­nol­la ehdo­tus­tasi, kuka määrit­telee tuon käyvän arvon? Onko se osta­ja, joka sanoo että tässä kymp­pi, mut­ta olet niin huono, että vain yksi euro on tuloa, lop­ut tulee säälistä. Vai ehkä myyjä, joka main­os­taa, että jos joku mak­saa yli euron, niin se tulee verot­ta? Vai ehkä keskuskomitea, joka mietinnössään toteaa, että Cheek on niin hirveää kuraa, että siitä ei tarvitse veroa mak­saa ollenkaan, mut­ta Pope­dan kuun­telemis­es­ta saa verova­pau­den vas­ta satasen jälkeen?

    Eikö se vain olisi johdon­mukaisem­paa ja helpom­paa tode­ta, että jos annat kympin vapaae­htois­es­ti, niin sil­loin joku on tuot­tanut (vähin­tään) kympin ver­ran lisäar­voa ja tuo­ta lisäar­voa verote­taan riip­pumat­ta miten se lisäar­von on tuotet­tu? (Sivu­men­nen sanoen, tuo ole­tus on yksi talousti­eteen perus­ta­van­laa­tu­isimpia ole­tuk­sia, joten ei sen pitäisi kovin eksoot­tiselta ole­tuk­selta kuulostaa.)

    Sylt­ty: Ovatko nuo kaik­ki todel­lakin mielestäsi laadullis­es­ti täysin samo­ja transak­tioi­ta? Onko tosi­aankin sama, jos mak­san ker­jäläiselle sata euroa kun­han kaivaa lapi­ol­la takapi­hal­leni 100 metriä ojaa vs. annan suo­raan satasen kippoon?

    Ne ovat laadullis­es­ti saman­laisia siinä mielessä, että kum­mas­sakin tapauk­ses­sa sinä saat yli satasen ver­ran lisäar­voa omaan elämääsi. Toki tapauk­sis­sa on eroa, itse näk­isin toiv­ot­tavam­pana, että ker­jäläi­nen saa elan­ton­sa työtä tekemäl­lä kuin almu­ja anele­mal­la, joten jos se minus­ta olisi kiin­ni, verot­taisin vähem­män ojankaivu­u­ta kuin almu­jen antamista.

  219. tcrown: Sil­lä on se väli, että jos saat iloa rahan “antamis­es­ta”, sil­lä ei enää ole laadullis­es­ti mitään eroa annanko minä rahaa katu­soit­ta­jalle vai annatko sinä ker­jäläiselle. Kum­matkin ovat yksit­täisen toim­i­jan kulu­tus­val­in­to­ja, ja niihin pitää suh­tau­tua samal­la taval­la. Se on sit­ten katu­soit­ta­jan ja ker­jäläisen asia mihin he päät­tävät omat kulu­tus­val­in­tansa kohdistaa.

    Pitää vielä korostaa, että on selvää, että useim­mat ihmiset pitävät antamista ja vai­h­dan­taa laadullis­es­ti eri asiana. Alku­peräi­nen vait­teeni oli, että se on vaikeaa tehdä johdon­mukaises­ti, ilman että joutuu tekemään omi­tu­isia ole­tuk­sia. Niin kuin että et saisi mitään iloa tekemästäsi hyväntekeväisyydestä.

    Niin, sinä teit tuon “ei saa mitään iloa” ‑jaot­telun, en minä. Minus­ta antamisen ja kulut­tamisen ero ei ole siinä, saako siitä iloa vai ei. 

    Minus­ta kyse on ennem­minkin vas­tavuoroisu­ud­es­ta. Ajat­tele kah­ta ske­naar­i­o­ta. 1. On katu­soit­ta­ja tai 2. ei ole katu­soit­ta­jaa. Sin­ulle on parem­pi ske­naario 1, vaik­ka se johtaa siihen, että luovut rahas­tasi. Ajat­tele sit­ten samo­ja ske­naar­i­oi­ta ker­jäläisen kohdal­la: 1. On ker­jäläien, joka tarvit­see rahaa pysyäk­seen hengis­sä tai 2. Kaikil­la menee niin hyvin, ettei kukaan tarvitse rahaa pysyäk­seen hengis­sä. Ellet ole jokin sadisti, niin toden­näköis­es­ti ske­naario 2 on sinus­ta parempi. 

    Sama pätee minus­ta per­im­iseen. Jälleen, ellet ole sadisti, niin sinus­ta olisi parem­pi, että per­i­jäsi oli­si­vat taloudel­lis­es­ti niin hyvässä ase­mas­sa, etteivät per­in­töä tarvitse, vaan sinä voisit kulut­taa ne rahasi vaik­ka maail­manympäri­matkaan, mut­ta jos eivät ole, niin olet valmis val­it­se­maan heille rahan antamisen johonkin sel­l­aiseen kulu­tuk­seen, jota he tarvit­se­vat enem­män kuin sinä kat­sot tarvit­sevasi maailmanympärimatkaasi. 

    Oleelli­nen ero antamisen ja kulut­tamien välil­lä ei minus­ta siinä ilos­sa, vaan siinä, prefer­oitko sitä, että tilanne ylipään­sä tulee eteen vai ei. Prefer­oit sitä, että per­i­jäsi eivät raho­jasi tarvitse, mut­ta et sitä, että et voi kulut­taa niitä. 

    tcrown: Min­un mielestäni sen 90 vuo­ti­aan olisi kan­nat­tanut tehdä se maail­manympäri­mat­ka jo 60-vuo­ti­aana, tuot­taa kulu­tuskysyn­tää maail­man eri kolkissa ja ilmoit­taa lapsen­lap­sille, että ei kan­na­ta ottaa asun­to­lainaa sil­lä odotuk­sel­la että min­ul­ta jää mitään jälkeen. 

    Kier­rät kysymys­tä. Mik­si se maail­manympäri­mat­ka 60-vuo­ti­aana olisi parem­pi kuin se, että olisit lahjoit­tanut siinä vai­heessa ne rahasi per­i­jöitte­si kulu­tuk­seen? San­o­taan vaik­ka, että mik­si se sin­un matkasi eläkeläisenä olisi parem­pi kuin se, että sille matkalle­si pääseekin lapsen­laps­esi välivuote­na niin, että matkan koke­muk­set muo­vaa­vat hänen koko lop­puelämään­sä? Ne kulu­tuskysyn­tään liit­tyvät ker­ran­nais­vaiku­tuk­set oli­si­vat saman­laisia kuin sin­unkin matkallasi. Jos annat per­in­tösi rahana, niin ne voivat kohdis­tua Suomen talouden kannal­ta jopa parem­min, kun lapsen­las­tasi ei pakote­ta asun­tosäästäjäk­si, vaan hän voi kulut­taa rahansa, toden­näköis­es­ti enem­män Suomeen kuin mitä maail­manympäri­matkasi tekisi. 

    Lahjoit­ta­mi­nen on täysin ver­ran­nol­lista per­im­iseen, kos­ka peri­aat­teessa per­im­isessä on kyse vain siitä, että omaisu­u­den­si­ir­toa perit­tävältä periv­ille ei suun­nitel­tu yhtä yksityiskohtaisesti. 

    tcrown: Viit­taan nimeno­maan siihen, että mon­et per­in­töveron vas­tus­ta­jat tun­tu­vat ajat­tel­e­van sukua yht­enä taloudel­lise­na yksikkönä

    Jospa keskit­ty­isit siihen, mitä tässä on kir­joitet­tu. Minä en ole sanonut, että suvulle perin­nön jät­tämi­nen olisi jotenkin parem­pi asia kuin vaik­ka sille kerjäläiselle.

  220. V.K. vaati jos­sain yllä, että yli 2000 työeläkkeistä (yli menevästä osu­ud­es­ta siis) pitäisi pidät­tää 20 % ylimääräistä veroa. Jo 2000 eläkkeis­sä vero- ja sairaskulupros­ent­ti on jo nyky­isil­lään 24–25 % luokkaa. Ei takaa vielä kovin “ruhti­naal­lista” elämää sekään etenkin jos asumisku­lu­ja nos­ta­vat huimasti kohoa­vat vuokrat tai omis­tusasun­toi­hin vääjäämät­tä tule­vat talo­jen peruskorjauskulut.

  221. Timo Ranta­lai­ho: 457

    …ja jos yri­tys­toim­inta ei neljässä kuukaudessa lähde lentoon, mitä sitten?

    Neljä kuukaut­ta on todel­la pieni aika saa­da riit­tävän tuot­ta­va asi­akaskun­ta, jos aloit­taa tyhjästä. Toden­näköisem­pää on, että työt­tömän yri­tys pää­tyy tekemään tar­jouk­sia, joi­hin ei saa edes vas­tauk­sia. Työt­tömyy­saikainen malli tois­tuu, nimike hauille vain vai­h­tuu työn­haus­ta tar­jousten tekemiseen. Mil­lä siis eletään kun neljä kuukaut­ta on kulunut?

  222. Osmo Soin­in­vaara: Höpö höpö. Mik­si vain kas­saan kuu­lumat­tomat rahoit­ta­vat perus­tur­vaa (joka on osa ansiosi­don­nais­takin tur­vaa) mut­ta kas­saan kuu­lumat­tomat eivät?

    Kas­saan kuu­luville se peru­sosa, jota kaik­ki mak­sa­vat työt­tömyys­vaku­u­tus­ra­has­tolle, taide­taan tulout­taa työt­tömyyskas­salle, joka myös hoitaa kas­saan kuu­lu­vien työt­tömyys­tur­van mak­satuk­sen. Peru­sosan LISÄKSI kas­saan kuu­lu­va mak­saa kas­salle eril­lisen mak­sun palka­s­taan ansiosi­don­naisen osu­u­den kattamiseksi.

    1. Kas­saan kuu­luville se peru­sosa, jota kaik­ki mak­sa­vat työt­tömyys­vaku­u­tus­ra­has­tolle, taide­taan tulout­taa työt­tömyyskas­salle, joka myös hoitaa kas­saan kuu­lu­vien työt­tömyys­tur­van mak­satuk­sen. Peru­sosan LISÄKSI kas­saan kuu­lu­va mak­saa kas­salle eril­lisen mak­sun palka­s­taan ansiosi­don­naisen osu­u­den kattamiseksi.

      Ei se mene noin. Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su on yhtä suuri kaik­il­ta. Kas­saan kuu­lu­vat rahoit­ta­vat sil­lä ansio-osaa ja peru­sosa tulee “verovaroista”. Noi­ta verovaro­ja “rahoite­taan” tuol­la kas­saan kuu­lumat­toman työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sul­la, mut­ta pääosin se siis tulee val­tion bud­jetista. Tämän lisäk­si on sym­bo­l­i­nen ja taloudel­liselta merk­i­tyk­sltään täysin mar­gin­aa­li­nen kas­san jäsen­mak­su, jota kas­saan kuu­luma­ton ei sen­tään mak­sa. Se haaskau­tuu jok­seenkin kokon­aan siihen hallinnol­liseen tehot­to­muu­teen, jon­ka mon­en kanssan jär­jestelmä aiheut­taa. Kela voisi hoitaa koko jutun paljon halvemmalla.

  223. Kyl­lä, työt­tömyys­tur­va on järkevää siirtää Kelan kaut­ta hoidet­tavak­si. Eikös 2019 tule­va reaali­aikainen tulorek­isterikin puol­la siirtoa.

    Ay-liikkeil­lä on pul­leat lakkokas­sat. Aivan käsit­tämätön­tä on se, että niiden sijoi­tus­toim­inta on verova­paa­ta vaik­ka ne ovat yleishyödyl­lisyy­den sijaan yleishaitallisia kuten juuri tänään näemme. Sijoi­tusvoit­to­jen myötä lakkokas­sat ovat pullei­ta ja tänään on osin­gon­jakopäivä kas­san jäsenille. 

    Tänään akti­ivi­mallitem­pauk­ses­sa Senaat­in­to­ril­la potkaistaan käyn­ti­in SDP:n eduskun­tavaa­likam­pan­ja. Olisi rehellistä lait­taa plakaatti: 

    SDP — saavutet­tu­jen etu­jen puolustaja.

  224. Osmo Soin­in­vaara: Ei se mene noin. Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su on yhtä suuri kaik­il­ta. Kas­saan kuu­lu­vat rahoit­ta­vat sil­lä ansio-osaa ja peru­sosa tulee “verovaroista”. Noi­ta verovaro­ja “rahoite­taan” tuol­la kas­saan kuu­lumat­toman työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sul­la, mut­ta pääosin se siis tulee val­tion bud­jetista. Tämän lisäk­si on sym­bo­l­i­nen ja taloudel­liselta merk­i­tyk­sltään täysin mar­gin­aa­li­nen kas­san jäsen­mak­su, jota kas­saan kuu­luma­ton ei sen­tään mak­sa. Se haaskau­tuu jok­seenkin kokon­aan siihen hallinnol­liseen tehot­to­muu­teen, jon­ka mon­en kanssan jär­jestelmä aiheut­taa. Kela voisi hoitaa koko jutun paljon halvemmalla.

    On häkel­lyt­tävää, että meil­lä on näin paljon ihan fik­sun oloisia ihmisiä, jot­ka eivät tätä ymmär­rä / tiedä. Onko taustal­la kas­so­jen tarkoituk­sel­la epä­selvä markki­noin­ti vai ihan vaan jär­jestelmän mon­imutkaisu­u­den aiheut­ta­ma sekaan­nus? Joka tapauk­ses­sa peukkua sille, että siir­retään koko paket­ti Kelalle, joskin siinä vai­heessa näk­isin luvas­sa ole­van huo­mat­tavasti tämän per­jan­tain mie­le­nil­maus­ta isom­pia lakko­ja. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä miten iso­ja loogisia loikkia olisi AY-pomo­jen tehtävä pystyäk­seen perustele­maan, että mik­si yht­enäi­nen, tas­a­puo­li­nen ja halvem­pi jär­jestelmä olisi huono idea.

  225. Olen työtön. Sat­u­in saa­maan tam­miku­un lop­pu­un pienen työ­patkän, kesto 19,5 tun­tia. Tänään tein liit­toon päivära­ha­hake­muk­sen edel­lisen neljän viikon työt­tömyys­jak­sol­ta. Nyt ei ollutkaan pelkkää työtön­tä elämää vaan kol­me­na päivänä töitä. Rahat tulee per­jan­taina 9.2.

    Pait­si ettei tulekaan, läl­läl­läää. Pitää odot­taa palkkakuit­tia, palkkapäivä 15.2. Kuit­ti tulee var­maan päivää tai paria ennen. Toimit­taa se liit­toon ja odotel­la viikko, puoltoista tai ehkä kak­sikin viikkoa hake­muk­sen käsit­te­lyä. Sit­ten vas­ta saan rahaa. Mak­supäivä tietysti riip­puu myös siitä että onko hake­mus käsitel­ty alku- vai lop­pu­vi­ikos­ta. Eli yhtäkkiä työpätkän takia olen vail­la rahaa usei­ta viikko­ja, läh­es kuukauden.

    Voitte arva­ta, että nyt vitut­taa ja ankarasti. Mil­lä hitol­la nyt elän? En voi suositel­la kenellekään lyhy­itä työpätk­iä. Siitä seu­raa taloudelli­nen katastrofi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.