Mitä ajattelen työttömyysturvan aktiivimallista.

Hal­li­tus on iske­nyt pahas­ti kir­veen­sä kiveen työt­tö­mien akti­voin­ti­mal­lin­sa kans­sa. Se on herät­tä­nyt niin laa­jaa suut­tu­mus­ta, että sil­lä voi olla suu­ri vai­ku­tus tule­vien edus­kun­ta­vaa­lien tulok­siin.

Ongel­ma, jota hal­li­tus yrit­tää kor­ja­ta, on kui­ten­kin olemassa.

Suo­men talous on lopul­ta­kin reip­paas­sa nousus­sa, mut­ta nousu saat­taa tys­sä­tä nopeas­ti­kin työ­voi­ma­pu­laan samal­la, kun yli 300 000 ihmis­tä on työttömänä.

Joku kysyi, mitä jär­keä täs­sä patis­te­lus­sa on nyt, kun täyt­tö­mien mää­rä vähe­nee itses­tään. Juu­ri nyt sii­nä on jär­keä, jos koskaan.

Suo­ma­lai­nen työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­mä on todel­la pas­si­voi­va, jos sitä ver­taa Ruot­siin tai Tans­kaan. Tääl­lä on aika help­po jää­dä roik­ku­maan työt­tö­myys­tur­van varaan. Täs­tä asias­ta on vähän vai­kea puhua, kos­ka kun näin sanoo, syyl­lis­tää kaik­kia työt­tö­miä ja eri­tyi­ses­ti nii­tä, jot­ka oikeas­ti yrit­tä­vät pääs­tä töi­hin, mut­ta eivät pää­se. Täl­lä roik­ku­mi­sel­la en tar­koi­ta, että kart­tai­si työn saa­mis­ta vaan sitä, että ei näe pal­jon vai­vaa asian eteen ja lopul­ta lui­suu pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­teen, jos­ta onkin sit­ten pit­kä mat­ka töihin.

Uudel­la­maal­la on todel­la kova pula raken­nus­mie­his­tä. Kui­ten­kin talon­ra­ken­nusa­lan työt­tö­myys oli mar­ras­kuus­sa Uudel­la­maal­la 8,4 %. Kun ihmet­te­lin tätä twit­te­ris­sä, sain run­saas­ti vas­tauk­sia, jos­sa sanot­tiin, että palk­ka­ta­so raken­nus­töis­sä on niin mata­la, että mie­luum­min on työt­tö­mä­nä. Näin vas­tan­neet ajat­te­le­vat työt­tö­myys­tur­vaa perus­tu­lo­na, johon ei sisäl­ly vel­vol­li­suut­ta olla työ­mark­ki­noi­den käytettävissä.

Sama aja­tus on väit­tees­sä, että meil­lä tee­te­tään ”orja­työ­tä” yhdek­sän euron päi­vä­pal­kal­la. Palk­ka on tosia­sias­sa 41,40 euroa eli yhdek­sän euroa enem­män kuin on työmarkkinatuki.

Aika moni pie­ni­palk­kai­nen tekee töi­tä alle yhdek­sän euron päi­vä­pal­kal­la, jos las­kee pal­kak­si vain sum­man, jol­la net­to­palk­ka ylit­tää sen, min­kä sai­si toimeentulotukena.

Jos ote­taan läh­tö­koh­dak­si, että meil­lä ei ole työt­tö­myys­tur­van nimel­lä kul­ke­vaa vas­tik­kee­ton­ta perus­tu­loa, oli­si hyvä ryh­tyä oikeas­ti akti­voi­maan työt­tö­miä. Sii­hen pitäi­si sil­loin olla val­mis käyt­tä­mään aluk­si aika pal­jon rahaa. Ei voi vaa­tia ”sakon uhal­la” osal­lis­tu­maan akti­voin­ti­toi­miin, jos sel­lai­sia ei järjestetä.

Täl­lai­nen poli­tik­ka on tuot­ta­nut hyviä tulok­sia Ruot­sis­sa ja Tanskassa.

Siis pal­jon enem­män työ­voi­ma­po­liit­tis­ta kou­lu­tus­ta, tuki­töi­tä ja kun­tou­tus­ta. Se mak­saa, mut­ta kal­liik­si tulee sekin, jos oras­ta­va nousu tör­mää työvoimapulaan.

Esi­mer­kik­si kaik­ki Uuden­maan talon­ra­ken­nusa­lan 457 työ­tön­tä tuli­si kut­sua haas­tat­te­luun, teh­dä mah­dol­li­ses­ti työ­ky­vyn arvioin­ti, osoit­taa töi­tä raken­nuk­sil­ta niil­le, jois­ta on raken­nusa­lan töi­hin, lähet­tää kun­tou­tuk­seen ne, joi­den työ­ky­ky edel­lyt­tää kun­tou­tus­ta, kir­joit­taa osa eläk­keel­le ja osoit­taa muun alan töi­tä niil­le, joil­la ei tosia­sias­sa ole raken­nusa­lan koulutusta.

Poh­jois­mai­den hyvät koke­muk­set (pakko)aktivoinnista ovat osit­tain kotoi­sin juu­ri sii­tä, että nämä toi­met kiusaa­vat työt­tö­miä. Hyvä sosi­aa­li­tur­va oli­si muu­ten lii­an hyvä vaih­toeh­to huo­no­palk­kai­sel­le työl­le, joten varas­te­taan työt­tö­män vapaa-aika! Sil­loin palk­ka­työ muut­tuu hou­kut­te­le­vam­mak­si. Täs­tä akti­voin­ti­mal­lis­sa on osit­tain kysy­mys, vaik­ka sitä ei halu­ta sanoa ääneen.

= = = =

Koin vuo­den 1995 hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa kar­keas­ti se, että sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä toi­mii eri taval­la kuin se viral­li­ses­ti toi­mii. Sil­loin VM:n vir­ka­mie­het sai­vat läpi sen, että sai­raus­päi­vä­ra­has­sa ei pidä olla mitään mini­mi­tur­vaa. Jos opis­ke­li­jal­la ei ole ollut tulo­ja ennen kuin hän kat­kai­see jal­kan­sa pujot­te­lus­sa, mik­si hänel­le pitäi­si mak­saa sinä aika­na­kaan mitään, kun jal­ka on pake­tis­sa? Tämä vai­kut­ti loo­gi­sel­ta, mut­ta ei se näin ollut. Alin sai­raus­päi­vä­ra­ha oli toi­mi­nut mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jien perus­tur­va­na. Tämän jäl­keen heil­lä ei ollut mitään. Se piti kor­ja­ta pikimmiten.

(Sinän­sä sai­raus­päi­vä­ra­ha on tähän tar­koi­tuk­seen vähän huo­no, kos­ka se kiel­tää täy­sin työn teke­mi­sen ja ten­tis­sä käy­mi­sen. Masen­nus­po­ti­lai­den koh­dal­la tämä on jok­seen­kin epätarkoituksenmukaista.)

Myös työt­tö­myys­tur­van varas­sa on ihmi­siä, jot­ka saa­vat vää­rää etuut­ta, kos­ka oike­aa etuut­ta ei ole. He eivät ole työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä ja jot­ka kuu­lui­si­vat sen vuok­si jon­kin muun tuen, esi­mer­kik­si sai­raus­päi­vä­ra­hal­le tai työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le. Tämä on se jouk­ko, johon hal­li­tuk­sen ruos­ka osuu täy­sin epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti, ja sen vuok­si ihmi­set ovat niin vihaisia.

Kai­ken kaik­ki­aan tämä pas­sii­vi­suus-sak­ko on todel­la köm­pe­lö. Se sopii työt­tö­mien enem­mis­töl­le, joka asuu kau­pun­geis­sa ja joka voi kyl­lä halu­tes­saan saa­da pie­niä keik­ko­ja tai ansai­ta yrit­tä­jä­nä 250 euroa, mut­ta ei vajaa­työ­ky­kyi­sil­le eikä haja-asu­tusa­lueil­la asuville.

Vähän ay-liik­keen kri­tii­kis­sä on jee­sus­te­lua. Uskoi­sin enem­män vil­pit­tö­myy­teen ay-joh­ta­jien puo­lus­taes­sa nii­tä, joi­den on mah­do­ton saa­da töi­tä, ellei ay-lii­ke oli­si toi­saal­ta teh­nyt kaik­ken­sa perus­tur­van hei­ken­tä­mi­sek­si – siis sen eteen, että kur­jis­ta kur­jim­mat eli he, jot­ka eivät kos­kaan ole saa­neet töi­tä, voi­si­vat mah­dol­li­sim­man kurjasti.

= = = =

Minä en usko pakol­la työl­lis­tä­mi­seen lain­kaan. Joi­den­kin koh­dal­la on hyvä, jos hei­dät hae­taan sän­gyn poh­jal­ta ja pako­te­taan teke­mään jotain, mut­ta karens­sin uhal­la työs­ken­te­ly on aja­tuk­se­na kuollut.

Homo Eco­no­micus las­kee juu­ri niin, että todel­li­nen palk­ka työs­tä on se sum­ma, jol­la net­to­palk­ka ylit­tää sosi­aa­li­tur­van. Mal­li, jos­sa töi­hin jou­du­taan eikä pääs­tä on tuo­mit­tu epä­on­nis­tu­maan. Se saa ihmi­set ajat­te­le­maan työ­paik­kaa onnet­to­muu­te­na, kun hei­dät pitäi­si saa­da ajat­te­le­maan sitä tavoi­tel­ta­va­na asiana.

Sik­si pie­ni­palk­kai­ses­ta­kin työs­tä on jää­tä­vä käteen riit­tä­väs­ti rahaa suh­tees­sa sosi­aa­li­tur­vaan. Työ­mark­ki­na­tu­kea ei voi nykyi­ses­tä enää alen­taa; ansio­si­don­nais­ta voi­si kyl­lä por­ras­taa niin kuin Tans­kas­sa. Pie­nes­tä pal­kas­ta on jää­tä­vä enem­män käteen. Nii­tä ei pitäi­si verot­taa lain­kaan ja kai­kis­ta pie­nim­piä palk­ko­ja pitäi­si tukea täy­den­tä­vil­lä tulonsiirroilla.

Täl­lai­nen mak­saa vähän, kos­ka suu­ri mää­rä nykyi­siä­kin pie­ni­palk­kai­sia tuli­si täy­den­tä­vien tulon­siir­to­jen pii­riin. Lop­pu­tu­lok­se­na oli­si oikeu­den­mu­kai­sem­pi yhteis­kun­ta, kor­keam­pi työl­li­syy­sas­te ja lujem­pi yhteiskuntarauha.

Tämän vuok­si olen kan­nat­ta­nut (pien­tä) perus­tu­loa, joka aina­kin aluk­si oli­si niin pie­ni, että rin­nal­la tar­vit­tai­siin syy­pe­rus­tei­ta sosi­aa­li­tur­vaa, siis tätä nykyis­tä työ­vel­vol­li­suu­den sisäl­tä­mää työt­tö­myys­tur­vaa. Perus­tu­lo oli­si auto­maat­ti­se­na tulo­tu­ke­na pie­niä ansio­tu­lo­ja saa­vil­le. Kun reaa­liai­kai­nen tulo­re­kis­te­ri ote­taan käyt­töön, on mah­dol­lis­ta saa­da työn ja sosi­aa­li­tur­van yhteen­so­vi­tus toi­mi­maan myös nykyis­tä jär­jes­tel­mä kehittämällä.

Olen­nais­ta on, että pie­ni­palk­kais­ten tulo­ja on nos­tet­ta­va rei­lus­ti. Kun työn­teos­ta tulee kan­nat­ta­vaa, ei tar­vi­ta mitään töi­hin pakottamistoimia.

= = = =

Hal­li­tus toi­mi­si vii­saas­ti, jos peruut­tai­si tämän nykyi­sen mal­lin ja van­han lain poh­jal­ta ryh­tyi­si akti­voi­maan työt­tö­miä ja osoit­ta­maan heil­le työpaikkoja.

= = =

Se täs­sä eni­ten har­mit­taa, että dema­rit, jot­ka eivät ole itse teh­neet kan­na­tuk­sen­sa hyväk­si mitään, saa­vat täs­tä ilmais­ta ja täy­sin ansio­ton­ta nostetta.

 

256 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen työttömyysturvan aktiivimallista.”

  1. Kun puhu­taan näis­tä poh­jois­mai­sis­ta mal­leis­ta ja nii­den koke­muk­sis­ta, jäte­tään usein kau­niis­ti sano­mat­ta että työ­voi­ma­vi­ran­omai­sen resurs­sit ovat muis­sa poh­jois­mais­sa noin kym­men­ker­tai­set suo­men vas­taa­viin. Noin isot reusrs­sit mah­dol­lis­ta­vat ihan oikeat toi­men­pi­teet ja avun työl­lis­tä­mi­seen. Suo­mes­sa TE-kes­kuk­set hal­lin­noi­vat työt­tö­myyt­tä ja jär­jes­tä­vät pakol­lis­ta päi­vä­toi­min­taa aikui­sil­le, kos­ka muu­hun ei ole resursseja.

  2. Ja ame­ri­kas­sa työ­voi­ma­vi­ran­omai­sia var­maan kym­me­nes­osa Suo­men mää­räs­tä ja Suo­mea parem­pi työllisyys,

  3. Hyvä kir­joi­tus. Har­mil­lis­ta, että täl­lai­nen ana­lyyt­ti­nen kri­tiik­ki jää mou­hoa­mi­sen jal­koi­hin. Se nyt vain on niin, että akti­voi­mis­ta tar­vi­taan, eikä se tar­koi­ta val­tao­san työt­tö­mis­tä syyl­lis­tä­mis­tä tai aliar­vioi­mis­ta lain­kaan. Esi­mer­kik­si tuo mai­nit­tu raken­nusa­lan ammat­ti­lais­ten työt­tö­myys­lu­ku Uudel­la­maal­la on hyvä osoi­tus siitä.

    Nyt hal­li­tuk­sen valit­se­ma tapa on vää­rä ja epäii­keu­den­mu­kai­nen. Sii­tä­kin on help­poa olla yhtä miel­tä. Sitä on vai­keam­pi sivus­ta kat­soen arvioi­da, onko tuo edus­kun­nal­le vie­ty paket­ti kovin­kin pit­kän neu­vot­te­lun huo­no kompromissi.

    Se var­mas­ti jo aut­tai­si, ettei akti­voi­tu­mi­ses­ta ran­gais­tai­si. Nyt vas­taan tulee pal­jon tari­noi­ta, jois­sa pie­ni­kin opis­ke­lu, yri­tys­toi­min­ta tai työ­keik­ka on aiheut­ta­nut tulo­jen las­kun tilan­tees­sa, jos­sa on vai­ke­aa muutenkin.

  4. Hei,
    mai­nit­set kir­joi­tuk­ses­sa­si näin: “Se sopii työt­tö­mien enem­mis­töl­le, joka asuu kau­pun­geis­sa ja joka voi kyl­lä halu­tes­saan saa­da pie­niä keik­ko­ja tai ansai­ta yrit­tä­jä­nä 250 euroa…”
    Mitä käy­tän­nös­sä mah­taa tar­koit­taa tuo, että työt­tö­mien enem­mis­tö voi­si ansai­ta yrit­tä­jä­nä 250 euroa?
    Tähän asti­han on ollut niin, että mikä­li hen­ki­löl­lä on yri­tys tai toi­mi­ni­mi, hän ei voi yhtä­ai­kai­ses­ti saa­da työt­tö­myys­kor­vaus­ta, pait­si jos yri­tys­toi­min­ta on sivu­toi­mis­ta. Sivu­toi­mi­sek­si yrit­tä­jäk­si taas ei voi ryh­tyä työt­tö­mä­nä olles­saan, vaan sitä var­ten vaa­di­taan, että yri­tys­toi­min­ta on ollut käyn­nis­sä vähin­tään 6 kk yhtä aikaa koko­päi­väi­sen palk­ka­työn kans­sa. Te-toi­mis­to voi tuol­loin mää­ri­tel­lä hen­ki­lön työt­tö­mäk­si jää­des­sä, että hän on sivu­toi­mi­nen yrit­tä­jä ja oikeu­tet­tu työttömyysetuuteen.
    Työt­tö­mä­nä aloi­tet­tu mikä tahan­sa yri­tys­toi­min­ta taas mää­ri­tel­lään te-toi­mis­tos­sa mie­lel­lään pää­toi­mi­sek­si yrit­tä­jyy­dek­si, jol­loin työt­tö­myys­tur­va kat­kais­taan jo asian sel­vit­te­lyn ajak­si. Työt­tö­myys­tur­va on lisäk­si usein kat­kais­tu pysy­väs­ti ja työ­tön mää­ri­tel­ty pää­toi­mi­sek­si yrit­tä­jäk­si, vaik­ka toi­min­ta ei oli­si tuot­ta­nut min­kään­lais­ta tuloa, saa­ti voittoa.
    Näin ollen aktii­vi­suu­den osoit­ta­mi­nen yri­tys­toi­min­nas­ta ansai­tun rahan avul­la ei oli­si mah­dol­lis­ta kuin erit­täin pie­nel­le osal­le työt­tö­mis­tä, ilman suur­ta ris­kiä työt­tö­myys­tur­van pysy­väs­tä menet­tä­mi­ses­tä. Vai onko täs­sä asias­sa teh­ty jotain muu­tok­sia 1.1.2018 voi­maan tule­van lain myötä?
    Ellei, niin täs­sä oli­si aina­kin yksi koh­ta, jota muut­ta­mal­la voi­tai­siin paran­taa työt­tö­mien aktii­vi­suut­ta ihan tosiasiallisesti.

  5. Sai­ras­päi­vä­ra­hal­la olles­sa saa nyky­ään opis­kel­la hie­man, eli 40 pro­sent­tia vuo­tui­ses­ta tavoit­tees­ta. Esi­mer­kik­si kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jan koh­dal­la tämä tar­koit­taa siis 60 op * 0,40 = 24 op / lukuvuosi.

  6. Työ­mark­ki­nat­kin ovat nykyi­sin niin moni­mut­kai­set, että kaik­ki yri­tyk­set kor­ja­ta nyky­ti­lan­teen vää­ris­ty­miä joh­ta­vat sii­hen, että osaa ihmi­sis­tä koh­del­laan (tai niin he aina­kin koke­vat) epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti. Niin­pä muu­tok­sia vas­tus­te­taan ja nii­tä on vai­kea saa­da vie­tyä eteenpäin.

    Yksi älyt­tö­mim­mis­tä vinou­mis­ta on se, että nyky­jär­jes­tel­mä ei oikein anna kun­nol­li­sia työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia vajaa­työ­ky­kyi­sil­le. Se on yhteis­kun­nan kan­nal­ta kovin tap­piol­lis­ta. Niin­pä olen oppi­nut kan­nat­ta­maan jon­kin­mal­lis­ta perustuloa.

  7. Kir­joi­tuk­se­si on sitä pal­jon puhut­tua kokoo­mus­mei­nin­kiä, eikä sii­nä ole totuut­ta siteeksikään.
    Kaik­ki indi­kaat­to­rit (mm. 400 000 työ­tön­tä vs. 38 000 avoin­ta työ­paik­kaa, las­ke­vat reaa­li­pal­kat) puhu­vat sen puo­les­ta, että Suo­mes­sa ei ole työvoimapulaa.

    Jos kysy­tään koke­muk­sia niin minul­la­kin on oma­ni: tie­dän kaup­pa­tie­tei­den mais­te­rei­ta ja tilas­to­tie­tei­li­jöi­tä, jot­ka eivät ole pääs­seet edes mata­la­palk­kai­seen työ­hön sadois­ta hake­muk­sis­ta huolimatta. 

    Mitä he saa­vat pal­kin­nok­si pit­käs­tä kou­lu­ties­tään? Sinun­lais­te­si irvai­lua, 5% mata­lam­man työt­tö­myys­kor­vauk­sen ja pas­si­tuk­sen kun­tout­ta­vaan työ­toi­min­taan nik­ka­roi­maan lin­nun­pönt­tö­jä 9€ päiväpalkalla.

    Työ 9€ päi­vä­pal­kal­la ei ole sama kuin palk­ka­työs­sä ole­mi­nen. Palk­ka­työs­sä ole­val­le ker­tyy elä­ket­tä ja tämä saa loma­kor­vauk­set, lomarahat,työterveydenhuollon ja muut työ­suh­teen edut. Oikeas­sa palk­ka­työs­sä on myös mah­dol­li­suus työl­lis­tyä toi­sin kuin kun­tout­ta­vas­sa työ­toi­min­nas­sa, jos­sa olleil­la on mel­kein 0% toden­nä­köi­syys työl­lis­tyä palkkatyöhön.

    Toi­sek­seen työ 9€ päi­vä­pal­kal­la on niin vää­rin kuin olla ja voi.
    Mikä­li työ on arvo­kas­ta, niin sii­tä tulee mak­saa tuntipalkkaa.

    Mikä­li työ ei ole arvo­kas­ta, vaan työt­tö­mien nöy­ryyt­tä­mis­tä (mm. pupu­lei­kit, kort­tien askar­te­lu) niin sitä ei tule teet­tää lain­kaan. Häl­lä­vä­liä sii­tä, mitä miel­tä mil­jo­nää­rit ja EK ovat työttömistä.

  8. Täl­lä roik­ku­mi­sel­la en tar­koi­ta, että kart­tai­si työn saa­mis­ta vaan sitä, että ei näe pal­jon vai­vaa asian eteen ja lopul­ta lui­suu pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­teen, jos­ta onkin sit­ten pit­kä mat­ka töi­hin.” Mil­lai­sel­la mit­ta­ril­la “vai­van­nä­kö” mitataan/arvioidaan? Entä onko rea­lis­tis­ta odot­taa, että ihmi­nen jak­saa hen­ki­ses­ti kir­joit­taa joka päivä/viikko usei­ta työ­ha­ke­muk­sia, mark­ki­noi­da itse­ään, tutus­tua työ­nan­ta­jiin voi­dak­seen koh­den­taa sanan­sa juu­ri ko. työ­nan­ta­jan tar­pei­siin (jot­ka eivät usein edes ole jul­ki­lausut­tu­na mis­sään) jne.? Lähet­tää kym­me­niä-sato­ja hake­muk­sia, käy­dä haas­tat­te­luis­sa ja jää­dä ker­ta toi­sen­sa jäl­keen valit­se­mat­ta nii­den 20–150 haki­jan jou­kos­ta; syy­nä se, että paik­ka oli pedat­tu jol­le­kin tutulle/organisaatiossa sisäl­lä ole­val­le? Kehit­tää osaa­mis­taan tie­tä­mät­tä, mihin työ­hön tähtää/millainen osaa­mi­nen paran­tai­si työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia, kun haet­ta­va on monien alo­jen ja monen tasoi­sia töi­tä? Ovat­ko nämä rea­lis­ti­sia ja oikeu­den­mu­kai­sel­ta kuu­los­ta­via vaatimuksia?

  9. Perus­on­gel­ma on sii­nä, että meil­lä ei joh­de­ta työnhakua.

    1. Työt­tö­män työ on työnhaku.
    2. Työ­tä tulee joh­taa, kuten työ­tä joh­de­taan yrityksissä.
    3. Lai­te­taan joh­ta­mis­pro­ses­si kun­toon — ei tar­koi­ta lisää johtajia.

    Haas­tat­te­lut askel oike­aan suun­taan. Verk­ko­pal­ve­lul­la (teh­tä­vät ja nii­den seu­ran­ta) hoi­det­ta­vis­sa suu­rin osa, mut­ta ensin otet­ta­va työt­tö­mien mas­sa hal­tuun. Nykyi­sen verk­ko­pal­ve­lun ongel­ma, että suun­ni­tel­mat ovat dii­pa­daa­paa ja nii­den toteu­tu­mis­ta ei oikeas­ti seurata/johdeta.

    Resurs­se­ja ei todel­la­kaan tar­vi­ta Tans­kan mää­riä, jos hom­ma orga­ni­soi­daan oikein.

  10. Tuo esi­tet­ty halut­to­muus ja ran­gais­tus vai­kut­taa myös sil­lä tapaa, että työ­nan­ta­jan pers­pek­tii­vis­tä haki­ja­mas­san haluk­kuus­pro­sent­ti pie­ne­nee eli rek­ry­toin­nin epä­on­nis­tu­mi­sen ris­ki kasvaa.

    Tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että tähän moti­vaa­tio­pork­ka­naan ajau­tu­nei­ta ihmi­siä ale­taan syr­ji­mään, kos­ka yri­tyk­sis­sä ei halu­ta pal­ka­ta moti­vaa­tio-ongel­mais­ta, ja täs­sä ryh­mäs­sä toden­nä­köi­syys sel­lai­ses­ta on suu­rin. Vir­he­rek­ry­toin­ti on aina se kal­lein rek­ry­toin­ti. Työn­te­ki­jän pereh­dyt­tä­mi­nen ja opet­ta­mi­nen ei ole yleen­sä talou­del­li­ses­ti mil­lään tapaa tuottavaa.

  11. Pir­jo:
    Hei,
    mai­nit­set kir­joi­tuk­ses­sa­si näin: “Se sopii työt­tö­mien enem­mis­töl­le, joka asuu kau­pun­geis­sa ja joka voi kyl­lä halu­tes­saan saa­da pie­niä keik­ko­ja tai ansai­ta yrit­tä­jä­nä 250 euroa…”
    Mitä käy­tän­nös­sä mah­taa tar­koit­taa tuo, että työt­tö­mien enem­mis­tö voi­si ansai­ta yrit­tä­jä­nä 250 euroa?
    Tähän asti­han on ollut niin, että mikä­li hen­ki­löl­lä on yri­tys tai toi­mi­ni­mi, hän ei voi yhtä­ai­kai­ses­ti saa­da työt­tö­myys­kor­vaus­ta, pait­si jos yri­tys­toi­min­ta on sivu­toi­mis­ta. Sivu­toi­mi­sek­si yrit­tä­jäk­si taas ei voi ryh­tyä työt­tö­mä­nä olles­saan, vaan sitä var­ten vaa­di­taan, että yri­tys­toi­min­ta on ollut käyn­nis­sä vähin­tään 6 kk yhtä aikaa koko­päi­väi­sen palk­ka­työn kans­sa. Te-toi­mis­to voi tuol­loin mää­ri­tel­lä hen­ki­lön työt­tö­mäk­si jää­des­sä, että hän on sivu­toi­mi­nen yrit­tä­jä ja oikeu­tet­tu työttömyysetuuteen.
    Työt­tö­mä­nä aloi­tet­tu mikä tahan­sa yri­tys­toi­min­ta taas mää­ri­tel­lään te-toi­mis­tos­sa mie­lel­lään pää­toi­mi­sek­si yrit­tä­jyy­dek­si, jol­loin työt­tö­myys­tur­va kat­kais­taan jo asian sel­vit­te­lyn ajak­si. Työt­tö­myys­tur­va on lisäk­si usein kat­kais­tu pysy­väs­ti ja työ­tön mää­ri­tel­ty pää­toi­mi­sek­si yrit­tä­jäk­si, vaik­ka toi­min­ta ei oli­si tuot­ta­nut min­kään­lais­ta tuloa, saa­ti voittoa.
    Näin ollen aktii­vi­suu­den osoit­ta­mi­nen yri­tys­toi­min­nas­ta ansai­tun rahan avul­la ei oli­si mah­dol­lis­ta kuin erit­täin pie­nel­le osal­le työt­tö­mis­tä, ilman suur­ta ris­kiä työt­tö­myys­tur­van pysy­väs­tä menet­tä­mi­ses­tä. Vai onko täs­sä asias­sa teh­ty jotain muu­tok­sia 1.1.2018 voi­maan tule­van lain myötä?
    Ellei, niin täs­sä oli­si aina­kin yksi koh­ta, jota muut­ta­mal­la voi­tai­siin paran­taa työt­tö­mien aktii­vi­suut­ta ihan tosiasiallisesti.

    Juu­ri näin. Työt­tö­mäk­si jää­des­sä­ni ehdo­tin, että voi­sin teh­dä satun­nai­sia kir­joi­tus­hom­mia sen ver­ran kun nii­tä saan. Tie­na­tak­se­ni osan elan­nos­ta­ni ja pitääk­se­ni yllä kon­tak­te­ja ja ammat­ti­tai­toa. Minul­le sanot­tiin, että yksi­kin jul­kais­tu teks­ti joh­taa toden­nä­köi­ses­ti yrit­tä­jäk­si luo­kit­te­luun ja työt­tö­myys­tur­van menet­tä­mi­seen koko­naan. Nyt kun kon­tak­tit ovat kadon­neet, työt­tö­myys pit­kit­ty­nyt ja työn saan­ti vai­keu­tu­nut enti­ses­tään, pitäi­si­kin sakon uhal­la ryh­tyä nii­tä jut­tu­ja kir­joit­ta­maan? Käsit­tä­mä­tön­tä touhua.

  12. Jos työn tuot­ta­ma arvon­li­sä on niin pie­ni, että sii­tä mak­set­ta­vaa pal­kaa pitää yhteis­kun­nan tukea, mik­si sitä kan­nat­taa yli­pää­tään tehdä?

    Perus­tu­lon aja­tus pitäi­si olla minus­ta se, että on mah­dol­lis­ta teh­dä lyhy­tai­kai­ses­ti nor­maa­li­palk­kais­ta työ­tä. Ei se, että tekee 40h/viikko mität­tö­mäl­lä pal­kal­la, mut­ta elää tosia­sial­li­ses­ti perustulolla.

  13. Sama aja­tus on väit­tees­sä, että meil­lä tee­te­tään ”orja­työ­tä” yhdek­sän euron päi­vä­pal­kal­la. Palk­ka on tosia­sias­sa 41,40 euroa eli yhdek­sän euroa enem­män kuin on työmarkkinatuki. 

    Osmo, et ole tutus­tu­nut vas­tus­ta­jien argu­ment­tei­hin huolellisesti.
    Ker­tyy­kö elä­ke? Voi­ko kuu­lua ammat­ti­liit­toon tai ajaa etu­jaan? Onko luottamusmiestä?

    Kun­nat jär­jes­ti ennen hätä­apu­töi­tä jois­ta mak­set­tiin kak­si­kym­men­tä pro­sent­tia pie­nem­pää palk­kaa kuin vapai­den mark­ki­noi­den töis­sä kou­lut­ta­mat­to­mil­le seka­työ­mie­hil­le. Mik­si ei voi teh­dä niin nykyäänkin? 

    Kan­sain­vä­lis­ten sopi­mus­ten mukaan on vain työ­tä. Jos Suo­mes­sa luo­daan uusi luok­ka joka tekee töi­tä mut­ta ei ole töis­sä mitä­kö­hän sii­tä seuraa?

  14. Kyl­lä iso osa on vihai­sia sen takia, että ruh­ti­naal­li­nen sosi­aa­li­tur­va mah­dol­lis­taa mui­den rahoil­la elä­mi­sen. Tans­kan kor­kea mut­ta lyhyt työt­tö­myys­tur­va on todis­te­tus­ti hyvä ratkaisu.

  15. Suo­men kroo­ni­nen ongel­ma on lii­an hei­kos­ti tuot­ta­va elin­kei­no­ra­ken­ne, jon­ka seu­rauk­se­na osto­voi­ma, veron­mak­su­ky­ky, pal­ve­lu­ky­syn­tä jne. ovat alhai­set. Näis­sä olois­sa ei syn­ny riit­tä­väs­ti työ­paik­ko­ja eikä edel­ly­tyk­siä aktii­vi­sen ihmi­sen huo­leh­tia itse toi­meen­tu­los­taan. Kun on halut­tu hil­li­tä rik­kai­den rikas­tu­mis­ta, on hil­lit­ty pää­omien ker­ty­mis­tä, yrit­te­liäi­syyt­tä ja kan­sa­kun­nan vau­ras­tu­mis­ta ja saa­tu yli­suu­ri jul­ki­nen sek­to­ri yksi­tyi­seen nähden.

    On kivaa puhua talous­kas­vus­ta ja työ­voi­ma­pu­las­ta, kun asteit­tain jo mel­kein Kek­ko­sen ajois­ta alkaen ala­mit­tai­sek­si kehit­ty­nyt kan­san­ta­lous kas­vaa muu­ta­man kuu­kau­den yli 2% vauh­tia, mut­ta ihmei­tä ei noin vain tapah­du. Var­maan on tot­ta, että men­neet vuo­si­kym­me­net ovat jät­tä­neet jäl­ken­sä myös kult­tuu­riin — net­to­ne­ga­tii­vi­sen työn vas­taa­not­ta­mi­nen koe­taan ran­gais­tuk­se­na, vaik­ka se on nega­tii­vis­ta suh­tees­sa tuki­ta­soon eikä nol­laan, ja toi­saal­ta onnek­kaam­mis­sa pii­reis­sä vaa­li­taan mie­lel­lään aja­tus­ta risusa­vo­toil­la ran­kai­se­mi­ses­ta. Jär­ke­vän työn ja toi­mi­van työ­mark­ki­nan puut­tues­sa ihmi­set suo­jau­tu­vat psy­ko­lo­gi­ses­ti uudel­leen­mää­rit­te­le­mäl­lä työn negatiiviseksi.

    Työt­tö­mien pitä­mi­nen aktii­vi­se­na on kai­kin puo­lin posi­tii­vi­nen asia. Var­mas­ti työt­tö­mät halua­vat itse­kin olla aktii­vi­sia toi­mi­joi­ta elä­mäs­sään ja toden­nä­köi­ses­ti koke­vat elä­vän­sä lii­an pas­sii­vi­ses­ti olo­suh­tei­den pakos­ta. Pas­sii­vi­suus on koko­nais­val­tais­ta — sisäl­löt­tö­myyt­tä, sosi­aa­lis­ten suh­tei­den kat­kea­mis­ta, aika­tau­lun puu­tet­ta, itse­kun­nioi­tuk­sen puu­tet­ta. Nyt esi­tet­ty työt­tö­myys­tur­van leik­kaus — sii­tä­hän de fac­to on kysy­mys — sii­nä köyh­ty­väs­sä Suo­mes­sa, joka ei minis­te­riöi­den val­mis­te­luo­sas­toil­la tai Audin hil­jai­suu­des­sa Län­si­väy­läl­lä tun­nu, ei pis­tä lii­ket­tä kuin Kier­rä­tys­kes­kuk­sen ilmais­osas­tol­le. Työ­nan­ta­jat saat­ta­vat saa­da sata lisä­ha­ke­mus­ta tar­joa­maan­sa työ­paik­kaa koh­den, mut­ta työ­paik­ko­jen mää­rä ei sii­tä lisään­ny. Työt­tö­mien arki on yhä kau­em­pa­na ns. nor­maa­lis­ta ja sitä vai­keam­mak­si käy loik­ka takai­sin töi­hin ja nor­maa­liu­teen. Tie­dän itse, mil­tä tun­tuu, kun on ensin kulut­ta­nut arki­vaat­teen­sa ja työt­tö­myy­den jat­kues­sa siir­tyy käyt­tä­mään arke­na vaa­te­kaa­pin peräl­tä löy­ty­viä enti­siä juhlavaatteita. 

    Jos­tain syys­tä taas ker­ran rat­kai­sua maan talou­den ongel­miin hae­taan niil­tä vähä­vä­ki­sim­mil­tä, joi­den edel­ly­tyk­set ovat pie­nim­mät ja jot­ka edus­ta­vat vie­lä mel­ko pien­tä vähem­mis­töä kan­sas­ta. Jos luke­mat­to­mat hal­li­tuk­set, teol­li­suus ja elin­kei­noe­lä­mä, lii­tot, vir­ka­mie­sar­mei­jat, kou­lu­lai­tos ja yli­opis­tot eivät ole pys­ty­neet diver­si­fioi­maan talout­tam­me ja siir­tä­mään toi­min­to­ja kor­keam­man tuot­ta­vuu­den suun­taan, miten pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät useam­mal­la hake­mus­kir­jeel­lä vii­kos­sa ja TE-toi­mis­ton hölyn­pö­ly­kurs­sil­la tuon siir­rok­sen voi­si­vat teh­dä? On mel­ko irvo­kas­ta kut­sua akti­voi­mi­sek­si sitä, kun jär­ke­vien vaih­toeh­to­jen puut­tues­sa työt­tö­mäl­le mak­se­taan sii­tä, että hän tekee jär­jet­tö­miä asioi­ta, mer­ki­tyk­set­tö­miä temp­pu­ja viran­omai­sia var­ten. Miten luu­let­te sen vai­kut­ta­van “akti­voi­ta­van” suh­tee­seen yhteis­kun­nan raken­tei­ta kohtaan?

    Kuin­ka kau­an jat­kam­me itsem­me pet­tä­mis­tä kuvi­tel­len jon­kun men­neen ajan tule­van takai­sin? Kuin­ka kau­an kuvit­te­lem­me, että muu­ten meil­lä oli­si men­nees­sä eläes­sä asiat hyvin, mut­ta kun ne työt­tö­mät pilaa­vat kai­ken. Tai maa­han­muut­ta­jat. Aina löy­tyy joku ryh­mä, joka ei voi miten­kään vai­kut­taa käsil­lä ole­vaan asi­aan ja sik­si sitä on niin hyvä syyt­tää ja vas­tuut­taa. Sel­lais­ta työt­tö­myys­tur­van tasoa ei ole­kaan, ettei se oli­si yhteis­kun­nal­le kulu ja taak­ka. Suu­rin mene­tys on kui­ten­kin mene­te­tyn työ­pa­nok­sen kaut­ta mene­tet­ty mah­dol­li­suus tuot­taa hyvin­voin­tia sekä mene­tet­ty mah­dol­li­suus ihmi­sen tul­la riip­pu­mat­to­mak­si tulon­siir­rois­ta ja olla pol­la posi­tii­vi­nen, raken­ta­va jäsen yhteiskunnassa.

  16. Pek­ka Rauk­ko:
    Jos työn tuot­ta­ma arvon­li­sä on niin pie­ni, että sii­tä mak­set­ta­vaa pal­kaa pitää yhteis­kun­nan tukea, mik­si sitä kan­nat­taa yli­pää­tään tehdä?
    Perus­tu­lon aja­tus pitäi­si olla minus­ta se, että on mah­dol­lis­ta teh­dä lyhy­tai­kai­ses­ti nor­maa­li­palk­kais­ta työ­tä. Ei se, että tekee 40h/viikko mität­tö­mäl­lä pal­kal­la, mut­ta elää tosia­sial­li­ses­ti perustulolla.

    Tai­taa oma ala­ni, sii­vous, kuu­lua tähän kate­go­ri­aan. Palk­ka­ku­lut lie­ne­vät jos­sain 75 % huja­koil­la, kun kaik­keen tar­vi­taan ihmi­nen teke­mään ja teke­mät­tä ei voi jät­tää. Mut­ta ei minul­la ole mitään sitä vas­taan, että ihmi­set alkai­si­vat itse siivota.Suomalaiset turis­tit näki­vät Austra­lias­sa mat­kail­les­saan, kun pank­ki­nei­dit alkoi­vat itse sii­vo­ta kont­to­ri­aan työ­ajan jäl­keen jak­ku­pu­vus­sa. Ratkaisu?

  17. Pir­jo:
    Näin ollen aktii­vi­suu­den osoit­ta­mi­nen yri­tys­toi­min­nas­ta ansai­tun rahan avul­la ei oli­si mah­dol­lis­ta kuin erit­täin pie­nel­le osal­le työt­tö­mis­tä, ilman suur­ta ris­kiä työt­tö­myys­tur­van pysy­väs­tä menet­tä­mi­ses­tä. Vai onko täs­sä asias­sa teh­ty jotain muu­tok­sia 1.1.2018 voi­maan tule­van lain myötä?
    Ellei, niin täs­sä oli­si aina­kin yksi koh­ta, jota muut­ta­mal­la voi­tai­siin paran­taa työt­tö­mien aktii­vi­suut­ta ihan tosiasiallisesti.

    Eikös tämä juu­ri ole yksi niis­tä asiois­ta, joi­hin työt­tö­myys­tur­va­uu­dis­tuk­ses­sa puututaan:

    Jos työ­tön aloit­taa yri­tys­toi­min­nan, hän voi saa­da työt­tö­myy­se­tuut­ta nel­jäl­tä kuu­kau­del­ta ilman, että yri­tys­toi­min­ta estää sen.”

    https://yle.fi/uutiset/3–9987662

    Aja­tus­leik­ki­nä voi poh­tia, miten tämä työt­tö­myys­tur­va­uu­dis­tus oli­si otet­tu vas­taan, jos sii­tä oli­si jätet­ty päi­vä­ra­ho­jen leik­kaa­mi­nen pois, mut­ta muu sisäl­tö oli­si ennallaan.

  18. Hal­li­tus muu­ten leik­ka­si juu­ri sato­ja mil­joo­nia amma­til­li­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta, amma­til­li­ses­ta aikuis­kou­lu­tuk­ses­ta yms. työt­tö­mien tuki­kou­lu­tuk­sis­ta. Tuos­ta syys­tä monet amma­til­li­set kou­lu­tus­kes­kuk­set ovat jär­jes­tä­neet jat­ku­via yt-neu­vot­te­lui­ta ja aja­neet alas koulutusohjelmiaan.

  19. Pir­jo:
    Hei,
    mai­nit­set kir­joi­tuk­ses­sa­si näin: “Se sopii työt­tö­mien enem­mis­töl­le, joka asuu kau­pun­geis­sa ja joka voi kyl­lä halu­tes­saan saa­da pie­niä keik­ko­ja tai ansai­ta yrit­tä­jä­nä 250 euroa…”
    Mitä käy­tän­nös­sä mah­taa tar­koit­taa tuo, että työt­tö­mien enem­mis­tö voi­si ansai­ta yrit­tä­jä­nä 250 euroa?
    Tähän asti­han on ollut niin, että mikä­li hen­ki­löl­lä on yri­tys tai toi­mi­ni­mi, hän ei voi yhtä­ai­kai­ses­ti saa­da työt­tö­myys­kor­vaus­ta, pait­si jos yri­tys­toi­min­ta on sivu­toi­mis­ta. Sivu­toi­mi­sek­si yrit­tä­jäk­si taas ei voi ryh­tyä työt­tö­mä­nä olles­saan, vaan sitä var­ten vaa­di­taan, että yri­tys­toi­min­ta on ollut käyn­nis­sä vähin­tään 6 kk yhtä aikaa koko­päi­väi­sen palk­ka­työn kans­sa. Te-toi­mis­to voi tuol­loin mää­ri­tel­lä hen­ki­lön työt­tö­mäk­si jää­des­sä, että hän on sivu­toi­mi­nen yrit­tä­jä ja oikeu­tet­tu työttömyysetuuteen.
    Työt­tö­mä­nä aloi­tet­tu mikä tahan­sa yri­tys­toi­min­ta taas mää­ri­tel­lään te-toi­mis­tos­sa mie­lel­lään pää­toi­mi­sek­si yrit­tä­jyy­dek­si, jol­loin työt­tö­myys­tur­va kat­kais­taan jo asian sel­vit­te­lyn ajak­si. Työt­tö­myys­tur­va on lisäk­si usein kat­kais­tu pysy­väs­ti ja työ­tön mää­ri­tel­ty pää­toi­mi­sek­si yrit­tä­jäk­si, vaik­ka toi­min­ta ei oli­si tuot­ta­nut min­kään­lais­ta tuloa, saa­ti voittoa.
    Näin ollen aktii­vi­suu­den osoit­ta­mi­nen yri­tys­toi­min­nas­ta ansai­tun rahan avul­la ei oli­si mah­dol­lis­ta kuin erit­täin pie­nel­le osal­le työt­tö­mis­tä, ilman suur­ta ris­kiä työt­tö­myys­tur­van pysy­väs­tä menet­tä­mi­ses­tä. Vai onko täs­sä asias­sa teh­ty jotain muu­tok­sia 1.1.2018 voi­maan tule­van lain myötä?
    Ellei, niin täs­sä oli­si aina­kin yksi koh­ta, jota muut­ta­mal­la voi­tai­siin paran­taa työt­tö­mien aktii­vi­suut­ta ihan tosiasiallisesti.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Laki muut­tuu vuo­den vaih­tees­sa – lopul­ta­kin. Työ­tön saa perus­taa yri­tyk­sen aivan ilman rangaistuksia.

    Vuo­den 2017 alus­ta on voi­nut teh­dä enin­tään kak­si viik­koa kes­tä­nei­tä toi­mek­sian­to­ja ilman, että TE-toi­mis­to tut­kii yrit­tä­jyyt­tä. Näis­tä ei edes ole tar­vin­nut ilmoit­taa TE-toi­mis­toon. Jos on saa­nut palk­kaa, on mak­sa­jal­le tie­ten­kin pitä­nyt ilmoit­taa. Toi­mek­sian­to­jen on ollut olta­va eri toi­mek­sian­to­ja, ja toi­mek­sian­to­jen välis­sä on ollut olta­va aina­kin yksi työt­tö­myys­päi­vä. Toi­mek­sian­to­ja on voi­nut teh­dä esim. las­ku­tus­pal­ve­lui­den tai osuus­kun­tien kautta.

    Uusi laki muut­taa asi­aa niin, että tämä rau­hoi­tusai­ka pite­nee nel­jään kuu­kau­teen, mut­ta sii­nä on asioi­ta, jot­ka tulee ottaa huo­mioon. Lisäk­si tie­to­jen sovel­ta­mi­ses­ta täy­tyy vie­lä vähän tarkentua.

    1) Jos toi­mek­sian­to kes­tää yli kak­si viik­koa, niin nel­jän vii­kon rau­hoi­tusa­jan las­ken­ta alkaa. Las­ken­ta­jak­son alka­mi­sen jäl­keen, myös alle kah­den vii­kon toi­mek­sian­not las­ke­taan tähän nel­jän vii­kon rauhoitusaikaan.

    2) Nel­jän vii­kon jäl­keen TE-viran­omai­nen sel­vit­tää, onko yri­tys­toi­min­ta pää­toi­mis­ta vai sivu­toi­mis­ta. TE-toi­mis­ton sivul­la on pää­toi­mi­ses­ta yrit­tä­jyy­des­tä ohje: “Työl­lis­ty­mi­se­si on pää­toi­mis­ta, jos yri­tys­toi­min­ta­si tai oman työ­si vaa­ti­ma työ­mää­rä on niin suu­ri, että et voi vas­taa­not­taa kokoai­ka­työ­tä. Rat­kai­se­vaa pää­toi­mi­suu­den arvioin­nis­sa on vain toi­min­nan vaa­ti­ma työ­mää­rä, ei yri­tys­toi­min­nas­ta tai omas­ta työs­tä saa­ta­vat tulot tai voit­to.” Sivu­toi­mis­ta yrit­tä­jyyt­tä on siis sel­lai­nen yrit­tä­jyys, jos­sa työ­mää­rä on niin pien­tä, että voit ottaa vas­taan kokoai­ka­työ­tä. Vain toi­min­nan vaa­ti­ma työ­mää­rä ratkaisee.

    3) Sit­ten se tär­keä! Tämän nel­jän vii­kon rau­hoi­tusa­jan voi käyt­tää vain yhden ker­ran työt­tö­myys­jak­sos­sa. Rau­hoi­tusai­ka­jak­so nol­laan­tuu vas­ta, kun hen­ki­lö on työl­lis­ty­nyt niin pit­käk­si aikaa, että on oikeus uuteen työttömyysturvajaksoon.

    Sum­ma sum­ma­rum! Jos aiot käyt­tää tätä uuden lain­sää­dän­nön mah­dol­lis­ta­maa nel­jän kuu­kau­den yrit­tä­jyy­den kokei­lu­jak­soa, niin sel­vi­tä asia TE-viran­omai­sen kans­sa ennen aloi­tus­ta, ettet tule myö­hem­min katumapäälle.

  20. Täl­lä roik­ku­mi­sel­la en tar­koi­ta, että kart­tai­si työn saa­mis­ta vaan sitä, että ei näe pal­jon vai­vaa asian eteen ja lopul­ta lui­suu pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­teen, jos­ta onkin sit­ten pit­kä mat­ka töihin.”

    Kun työ­paik­ko­ja on pal­jon vähem­män kuin haki­joi­ta (kau­pan suo­rit­ta­viin työ­paik­koi­hin sato­ja, jopa tuhan­sia hake­muk­sia), ainoa mah­dol­li­suus on paran­taa osaa­mis­taan. Vain par­haat työllistyvät.

    Jos ei kuu­lu val­miik­si par­hai­siin, ainoa tapa paran­taa mah­dol­li­suuk­si­aan on kou­lut­tau­tua. Kou­lut­tau­tu­mi­nen tys­sää talou­del­li­siin rajoit­tei­siin. Kos­ka kou­lut­tau­tu­mi­nen­kin on yhä epä­var­mem­pi tapa työl­lis­tyä (eri­tyi­ses­ti iäk­käil­le), kaik­ki vel­ka­ve­toi­set mal­lit ovat turhia.

    Sik­si ainoa jär­ke­vä akti­voin­ti­mal­li on tar­jo­ta ihmi­sil­le rahat kouluttautumiseen.

    Ongel­ma tie­ten­kin on, että kun auto­ma­ti­soi­tu­vas­sa ja glo­ba­li­soi­tu­nees­sa maa­il­mas­sa kou­lu­tus menet­tää koko ajan arvo­aan, niin koh­ta oikein mikään ei riitä. 

    Akti­voin­ti­toi­mia voi­daan jär­jes­tel­lä aikan­sa, kun­nes on pak­ko tun­nus­taa tosi­asiat eli se, että tek­nii­kan kehi­tys on joh­ta­nut sii­hen, ettei suu­rel­le osal­le kan­sas­ta ole mitään jär­ke­vää tekemistä.

    Ja mitä enem­män kek­si­tään teke­mis­tä, joka ei ole yhtey­des­sä perus­tar­pei­siin, sitä nopeam­min ympä­ris­tö tuhou­tuu. Oli­si todel­la tär­ke­ää pääs­tä eroon työ­pai­kois­ta, jot­ka vain luo­vat tur­haa kulu­tus­ta, kos­ka tule­vai­suu­den suu­rin haas­te on luo­pua kulutuksesta. 

    Ei ole rea­lis­tis­ta tar­jo­ta yhä suu­rem­mal­le ihmis­jou­kol­le mah­dol­li­suut­ta kulut­ta­mi­seen ja sen luo­mi­seen, jos pal­lo tah­do­taan säästää.

    On kui­ten­kin muis­tet­ta­va, että jokai­nen talou­den kas­vat­ta­ja on luon­non rais­kaa­ja. Vaik­ka kuin­ka höpis­täi­siin kau­nii­ta, niin talou­den kas­vu on yhtey­des­sä luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen ja tuhoa­vien hei­nä­sirk­ka­lau­mo­jen liikkumiseen.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Laki muut­tuu vuo­den vaih­tees­sa – lopul­ta­kin. Työ­tön saa perus­taa yri­tyk­sen aivan ilman rangaistuksia. 

    Osaat­ko sanoa, miten käy 4kk jäl­keen? Tul­ki­taan­ko pää­sään­töi­ses­ti kokoai­kai­sek­si yrit­tä­jäk­si ja hen­ki­lö menet­tää koko työt­tö­myys­tur­van? Riski?

  22. Tämä on Red­dit käyt­tä­jä Slop­pyS­to­nen kommentti:

    ”Soi­nin­vaa­ra voi­si päi­vit­tää net­ti­si­vun­sa ihan ensi läh­töön. 2018 ja vie­lä­kin löy­tyy näi­tä WordPress blo­ge­ja mis­sä pitää kän­ny­käl­lä zoo­mail­la artik­ke­lin teks­tiä että näki­si lukea.”

  23. Pek­ka Rauk­ko:
    Jos työn tuot­ta­ma arvon­li­sä on niin pie­ni, että sii­tä mak­set­ta­vaa pal­kaa pitää yhteis­kun­nan tukea, mik­si sitä kan­nat­taa yli­pää­tään tehdä?

    Perus­tu­lon aja­tus pitäi­si olla minus­ta se, että on mah­dol­lis­ta teh­dä lyhy­tai­kai­ses­ti nor­maa­li­palk­kais­ta työ­tä. Ei se, että tekee 40h/viikko mität­tö­mäl­lä pal­kal­la, mut­ta elää tosia­sial­li­ses­ti perustulolla. 

    Juu­ri näin. Täs­sä on tär­keä point­ti liit­tyen perus­tu­loon ja sovi­tel­tuun päi­vä­ra­haan yms. Tukia ei pidä käyt­tää sii­hen, että saa­daan tee­tet­tyä kan­nat­ta­ma­ton­ta työ­tä. Yhteis­kun­nan pitää toi­mia sil­tä poh­jal­ta, että ainoas­taan kan­nat­ta­vaa työ­tä tee­te­tään ja sitä mukaa kun vaik­ka­pa asian­tun­ti­joi­den tulot nouse­vat, nousee hei­dän kykyn­sä mak­saa vähem­män tuot­ta­vas­ta, mut­ta tar­peel­li­ses­ta työs­tä. Sen takia tak­sin­kul­jet­ta­mi­nen ja sii­voa­mi­nen on mark­ki­naeh­toi­ses­ti kan­nat­ta­vaa sekä kehi­tys­maas­sa että kehit­ty­nees­sä maas­sa, vaik­ka hin­ta­ta­so näil­le pal­ve­luil­le on ihan tois­ta luok­kaa meil­lä kuin siellä.

  24. Oras­ta­va talous­kas­vu”, näin sivu­men­nen sanoen perus­tuu EKP:n quan­ti­ta­ve easing-ohjel­maan, jos­sa on jaet­tu val­ta­va sum­ma rahaa finans­si­sek­to­ril­le tar­koi­tuk­se­na lisä­tä sijoit­ta­mis­ha­luk­kuut­ta jok­seen­kin trickle-down-ole­tuk­sen mukaisesti. 

    Kuten tie­däm­me, finans­si­sek­to­ri on jo val­miik­si yli­suu­ri suh­tees­sa reaa­li­ta­lou­teen, on tätä ilmais­ta rahaa täy­ty­nyt puhal­taa suh­tees­sa yhtä val­ta­va sum­ma, jot­ta on saa­tu vai­ku­tuk­sia näky­viin. Nyt näi­tä vai­ku­tuk­sia on voi­tu tut­kia ja on todet­tu että QE:n talous­kas­vua vah­vis­ta­vat vai­ku­tuk­set näky­vät suh­teel­li­ses­ti eni­ten kor­kea­hii­li­sen teol­li­suu­den aloil­la, kuten rakennusteollisuudessa.

    Pie­nel­lä laki­muu­tok­sel­la QE oli­si voi­tu myös suun­na­ta kulu­tus­ky­syn­nän lisäyk­seen tai poliit­ti­sen ohjauk­sen alai­se­na esim. Perus­tu­lon rahoit­ta­mi­seen tai kes­tä­vän kehi­tyk­sen hank­kei­siin. Peri­aat­tees­ta näin ei halut­tu teh­dä, onhan QE-ohjel­ma itses­sään “poik­keus­toi­men­pi­de”.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra ei tie­ten­kään voi vai­kut­taa yli­kan­sal­li­sen tason (raha)politiikkaan vaan vain tode­ta, että raken­nus­teol­li­suu­des­sa tapah­tuu ja työt­tö­mil­le oli­si töi­tä tar­jo­ta. Mikä­li raha­po­li­tiik­ka oli­si kan­sal­li­sis­sa käsis­sä Soi­nin­vaa­ral­la saat­tai­si olla enem­män vai­ku­tus­val­taa. Var­mas­ti mei­tä enti­siä Vih­rei­den kan­nat­ta­jia saat­tai­si­vat kiin­nos­taa täl­lai­set ajatukset.

    Link­ki tut­ki­muk­seen elvy­tyk­sen vaikutuksista:

    http://www.lse.ac.uk/GranthamInstitute/news/central-banks-inadvertently-backing-high-carbon-companies-with-programmes-to-stimulate-economic-growth/

  25. Kul­tai­sel­la 1980-luvul­la oli oike­aa työ­voi­ma­pu­laa, kun Hol­ke­rin hal­li­tus vapaut­ti pää­oma­mark­ki­nat ja ajoi vah­van mar­kan poli­tiik­kaa pre­si­dent­ti Koi­vis­ton tuke­ma­na tai käskystä. 

    Sil­loin aste­lin kadul­ta yri­tyk­seen kyse­le­mään töi­tä ja pää­sin saman tien rahaa tie­naa­maan. Raken­nuk­sil­le oli help­po pääs­tä töi­hin. Eipä onnis­tu enää.

    Jos nyt oli­si oikeas­ti työ­voi­ma­pu­la, niin se näkyi­si esi­mer­kik­si palk­ka­kil­pai­lu­na ja työ­voi­man ham­straa­mi­se­na var­muu­den varak­si, kuten 1980-luvul­la, kun Hel­sin­gin työt­tö­myys oli pro­sen­tin paikkeilla.

    Luin jou­lu­lo­mal­la Veik­ko Ven­na­mo muis­tel­mia Kuvas­sa muka­na. Asu­tus­toi­min­nan aja­tus Ven­na­mon mukaan ei ollut pien­ta­lo­jen luo­mi­nen, joil­la ei sel­viä omil­laan. Aja­tus oli sivu­toi­mi­nen vil­je­ly omiin tar­pei­siin ja yri­tys­toi­min­nan kehit­tä­mi­nen. Ihmi­set osaa­vat itse, kun saa­vat mah­dol­li­suu­den teh­dä ja luoda.

    Nykyi­ses­sä työ­voi­ma­po­li­tii­kas­sa ei luo­te­taan ihmi­seen. Se on suu­rin ongel­ma. Ihan oikeas­ti­ko kuvi­tel­laan, että suu­rin osa työt­tö­mis­tä lais­kot­te­ler ennem­min kuin tekee töitä?

  26. Ongel­ma, jota hal­li­tus yrit­tää kor­ja­ta, on kui­ten­kin olemassa.”

    Niin, se ongel­ma on rumat tilas­tot, vai mitä? Mä en jak­sa alkaa mene­mään läpi työt­tö­mäk­si tilas­toin­nin perus­tei­ta, mut­ta voin van­noa ilman tuo­ta­kin, että tämä mal­li kor­jaa ne tilastot?

    Suo­men talous on lopul­ta­kin reip­paas­sa nousus­sa, mut­ta nousu saat­taa tys­sä­tä nopeas­ti­kin työvoimapulaan..”

    Eko­no­mis­tit on olleet hyvin­kin yksi­mie­li­siä sii­tä, että tämä nousu on pelk­kä poik­keus eikä sen voi­da olet­taa jat­ku­van! Joten se tys­sään oli sit­ten työn­te­ki­jöi­tä tai ei. Lisäk­si, mä en ymmär­rä miten ison työ­voi­ma­re­ser­vin suo­ma­lais­fir­mat tar­vii, jot­ta ne sai­si­vat jon­kun töi­hin sin­ne tar­vit­taes­sa? 500 mil­joo­nan ihmi­sen EUs­sa on vapaa työ­voi­man liik­ku­vuus, kor­kea työt­tö­myys ja isot palk­kae­rot! Sii­nä luu­li­si ole­van mis­tä vali­ta. Tää koko kuvio kuu­los­taa enäm­män sil­tä, että fir­moi­hin pitää saa­da ihmi­siä joil­le ei tar­vi mak­saa mitään?

    Poh­jois­mai­den hyvät koke­muk­set (pakko)aktivoinnista ovat osit­tain kotoi­sin juu­ri sii­tä, että nämä toi­met kiusaa­vat työttömiä.”

    Esim tämän pal­jon puhu­tun Tans­kan mal­lin todel­li­nen, ja aina sano­mat­ta jätet­ty aktoi­va osa on se, että siel­tä ei saa mitään rahaa, jos sul­la on tilil­lä­si yli ~1300 euroa (tämä tie­tys­ti kruunuina). 

    Ja jos mie­ti­tään nyt mää­rä­tyn 5% leik­kauk­sen aktoin­ti­vai­ku­tus­ta, niin ei se ketään akti­voi mihin­kään. Perus­päi­vä­ra­hal­la se tai­taa tar­koit­taa alle 20 euroa/kk. Kukaan tol­la­sen takia lii­ku mihin­kään. Hupa­sin­ta koko mal­lis­sa on tie­tys­ti vie­lä se, että työn­ha­ku ei auta vält­ty­mään tuol­ta. Joten pidät­täy­ty­dyn sii­nä mitä sanoin heti alus­sa eli että mal­lin tar­koi­tus on vain sii­vo­ta tilas­to­ja. Ei mitään muuta.

    Me voi­tai­siin muu­ten sovel­taa saman tapais­ta akti­voin­ti­mal­lia mui­hin­kin tukiin! Meil­lä voi­si olla myös akti­voi­va puo­lue­tu­ki. Jos puo­lue ei 5 vuo­den toi­min­nan jäl­keen pysy pys­tys­sä omil­la jaloil­laan, niin mik­si veron­mak­sa­jien pitää antaa tuom­moi­sil­le teko­hen­gi­tys­tä? Pois vaan ja parem­mat ja ajan­koh­tai­sem­mat tilal­le. Sama maan­vil­je­li­jöil­le ja yri­tyk­sil­le. Nykyi­set tuet kun ovat vain näi­den perus­tu­loa, jon­ka avul­la voi­daan puu­has­tel­la lähes mitä tahan­sa. Näil­lä oli­si vai­ku­tus­ta jopa val­tion bud­jet­tiin­kin toi­sin kuin työt­tö­mil­tä leik­kaa­mal­la. Työt­tö­mil­tä leik­kaa­mal­la val­tion sääs­tö tai­taa jää­dä joh­kin pro­mil­len osaan budjetista/vuosi. Sekin sääst tai­taa vaan siir­tyä mak­set­ta­vak­si toi­ses­ta tas­kus­ta eli sos­sus­ta. Kyse kun on perus­toi­meen­tu­los­ta, jos­sa on ne minimit.

  27. Uudel­la­maal­la on todel­la kova pula raken­nus­mie­his­tä. Kui­ten­kin talon­ra­ken­nusa­lan työt­tö­myys oli mar­ras­kuus­sa Uudel­la­maal­la 8,4 %. Kun ihmet­te­lin tätä twit­te­ris­sä, sain run­saas­ti vas­tauk­sia, jos­sa sanot­tiin, että palk­ka­ta­so raken­nus­töis­sä on niin mata­la, että mie­luum­min on työt­tö­mä­nä. Näin vas­tan­neet ajat­te­le­vat työt­tö­myys­tur­vaa perus­tu­lo­na, johon ei sisäl­ly vel­vol­li­suut­ta olla työmarkkinoidenkäytettävissä.”

    Luu­li­sin että raken­nusa­lan työt­tö­mis­tä työn­ha­ki­jois­ta Uudel­la­maal­la vain har­va on aidos­ti vail­la töi­tä. Jou­kos­ta osa on raken­nus­liik­kei­den väliai­kai­ses­ti lomaut­ta­mia, suu­rin osa vuo­kra­työn­te­ki­jöi­tä tai muu­ten osa-aikai­sia. Olen itse yksi työn­ha­ki­jois­ta, vaik­ka kui­ten­kin olen lähes sään­nöl­li­ses­ti vuo­kra­työs­sä. Syy­nä työ­voi­ma­hal­lin­non byro­kraat­ti­suus ja mol-sivus­ton vai­kea käy­tet­tä­vyys. Pysy­mäl­lä koko ajan työn­ha­ki­ja­na var­mis­tan sen, että vuo­kra­keik­ko­jen välil­lä päi­vä­ra­ha­oi­keus pyö­riin suju­vas­ti. Tie­dän pal­jon mui­ta­kin jot­ka ovat työn­ha­ki­joi­ta aivan samal­la perus­teel­la. Vai­kea kuvi­tel­la raken­nusa­lan työn­te­ki­jää joka ei saa töi­tä täl­lä het­kel­lä Uudel­la­maal­la, jos niin oikeas­ti haluaa.

    1. Olen itse yksi työn­ha­ki­jois­ta, vaik­ka kui­ten­kin olen lähes sään­nöl­li­ses­ti vuo­kra­työs­sä. Syy­nä työ­voi­ma­hal­lin­non byro­kraat­ti­suus ja mol-sivus­ton vai­kea käytettävyys. 

      Tuo tilas­to ei ollut työ­voi­ma­hal­lin­non tie­to­ja vaan työt­tö­myys­kas­san. Ymmär­tääk­se­ni nämä oli­vat saa­neet työt­tö­myys­kor­vaus­ta. Tähän tilas­toon ei pää­se kir­jau­tu­mal­la työn­ha­ki­jak­si. Työn­ha­ko­joi­ta Suo­mes­sa on pal­jon enem­män kuimn työt­tö­miä. Jou­kos­ta puut­tu­yi­vat toi­saal­ta kaik­ki työ­mark­ki­na­tuel­le pudon­neet rakennusmiehet.

  28. Arto Kek­ki:
    Vuo­den 2017 alus­ta on voi­nut teh­dä enin­tään kak­si viik­koa kes­tä­nei­tä toi­mek­sian­to­ja ilman, että TE-toi­mis­to tut­kii yrit­tä­jyyt­tä. Näis­tä ei edes ole tar­vin­nut ilmoit­taa TE-toi­mis­toon. Jos on saa­nut palk­kaa, on mak­sa­jal­le tie­ten­kin pitä­nyt ilmoit­taa. Toi­mek­sian­to­jen on ollut olta­va eri toi­mek­sian­to­ja, ja toi­mek­sian­to­jen välis­sä on ollut olta­va aina­kin yksi työt­tö­myys­päi­vä. Toi­mek­sian­to­ja on voi­nut teh­dä esim. las­ku­tus­pal­ve­lui­den tai osuus­kun­tien kautta.

    Uusi laki muut­taa asi­aa niin, että tämä rau­hoi­tusai­ka pite­nee nel­jään kuu­kau­teen, mut­ta sii­nä on asioi­ta, jot­ka tulee ottaa huo­mioon. Lisäk­si tie­to­jen sovel­ta­mi­ses­ta täy­tyy vie­lä vähäntarkentua.

    1) Jos toi­mek­sian­to kes­tää yli kak­si viik­koa, niin nel­jän vii­kon rau­hoi­tusa­jan las­ken­ta alkaa. Las­ken­ta­jak­son alka­mi­sen jäl­keen, myös alle kah­den vii­kon toi­mek­sian­not las­ke­taan tähän nel­jän vii­kon rauhoitusaikaan.

    2) Nel­jän vii­kon jäl­keen TE-viran­omai­nen sel­vit­tää, onko yri­tys­toi­min­ta pää­toi­mis­ta vai sivu­toi­mis­ta. TE-toi­mis­ton sivul­la on pää­toi­mi­ses­ta yrit­tä­jyy­des­tä ohje: “Työl­lis­ty­mi­se­si on pää­toi­mis­ta, jos yri­tys­toi­min­ta­si tai oman työ­si vaa­ti­ma työ­mää­rä on niin suu­ri, että et voi vas­taa­not­taa kokoai­ka­työ­tä. Rat­kai­se­vaa pää­toi­mi­suu­den arvioin­nis­sa on vain toi­min­nan vaa­ti­ma työ­mää­rä, ei yri­tys­toi­min­nas­ta tai omas­ta työs­tä saa­ta­vat tulot tai voit­to.” Sivu­toi­mis­ta yrit­tä­jyyt­tä on siis sel­lai­nen yrit­tä­jyys, jos­sa työ­mää­rä on niin pien­tä, että voit ottaa vas­taan kokoai­ka­työ­tä. Vain toi­min­nan vaa­ti­ma työ­mää­rä ratkaisee.

    3) Sit­ten se tär­keä! Tämän nel­jän vii­kon rau­hoi­tusa­jan voi käyt­tää vain yhden ker­ran työt­tö­myys­jak­sos­sa. Rau­hoi­tusai­ka­jak­so nol­laan­tuu vas­ta, kun hen­ki­lö on työl­lis­ty­nyt niin pit­käk­si aikaa, että on oikeus uuteen työttömyysturvajaksoon.

    Sum­ma sum­ma­rum! Jos aiot käyt­tää tätä uuden lain­sää­dän­nön mah­dol­lis­ta­maa nel­jän kuu­kau­den yrit­tä­jyy­den kokei­lu­jak­soa, niin sel­vi­tä asia TE-viran­omai­sen kans­sa ennen aloi­tus­ta, ettet tule myö­hem­min katumapäälle.

    Hei Arto ja kii­tos arvok­kaas­ta tie­dos­ta. Osai­sit­ko antaa myös lin­kin johon­kin viral­li­seen tätä asi­aa kos­ke­vaan tie­to­läh­tee­seen, mie­luus­ti sekä vuot­ta 2017 että uut­ta lakia koskien?
    Yri­tet­tyä­ni ensin ottaa asias­ta itse sel­vää ja kysyt­tyä­ni sit­ten ammat­ti­lii­tos­ta­ni vuo­den 2017 alku­puo­lel­la, kuin­ka alal­la­ni tämän suh­teen toi­mi­taan, minua on neu­vot­tu vält­tä­mään ris­kin­ot­toa täs­sä asias­sa, kos­ka tie­dot te-toi­mis­to­jen pää­tök­sis­tä toi­mek­sian­to­jen suh­teen ovat ker­to­neet muu­ta kuin tuo kir­joit­ta­ma­si teks­ti. Mah­dol­li­nen syy tähän voi olla vaik­ka­pa se, että alal­la­ni eri taho­jen toi­mek­sian­not oli­si­vat usein pääl­lek­käi­siä tai limit­täi­siä, vaik­ka oli­si­vat kukin vain päi­vän tai parin mit­tai­sia. Onnek­si minul­le on ollut tar­jol­la myös jon­kin ver­ran osa-aikai­sia palk­ka­töi­tä, eli olen sit­ten teh­nyt ainoas­taan niitä.
    Uut­ta lakia kos­kien kysyin neu­voa työt­tö­myys­kas­sas­ta­ni vii­me vii­kol­la, ja vas­tauk­sek­si sain, että he eivät vie­lä tie­dä, kuin­ka aktii­vi­mal­lin kans­sa toi­mi­taan ja odot­ta­vat omaa ohjeis­tus­ta asias­ta. Myös­kään yrittäjänä/ammatinharjoittajana ansai­tus­ta tulos­ta heil­lä ei ollut antaa mitään ohjetta.
    Tar­koi­tat var­maan­kin tuos­sa omas­sa teks­tis­sä­si nel­jän kuu­kau­den eikä nel­jän vii­kon rau­hoi­tusai­kaa. Tämän jäl­keen siis tapah­tuu tuo omas­sa alku­pe­räi­ses­sä teks­tis­sä mai­nit­se­ma­ni te-toi­mis­ton pää­tös sii­tä, onko yri­tys­toi­min­ta pää- vai sivu­toi­mis­ta. Kai­pai­sin edel­leen kon­kreet­tis­ta tie­toa sii­tä, miten te-toi­mis­to mää­rit­te­lee yritystoimintaan/ammatinharjoittamiseen käy­tet­tä­vän ajan rajauk­sen pää- tai sivu­toi­mi­sek­si. Onko täs­tä ole­mas­sa jokin tun­ti­ra­ja tms., jon­ka perus­teel­la voi toi­mia niin, että sivu­toi­mi­suu­den raja ei yli­ty? Kun suu­rin osa perus­te­tuis­ta yri­tyk­sis­tä ei ensim­mäi­sen toi­min­ta­vuo­den aika­na tuo­ta mitään, on val­ta­va ris­ki työt­tö­mä­nä läh­teä kokei­le­maan sivu­toi­mis­ta yritystoimintaa/ammatinharjoittamista, tul­la mah­dol­li­ses­ti 4 kk:n kokei­lun jäl­keen halua­mat­taan mää­ri­tel­tyä pää­toi­mi­sek­si yrit­tä­jäk­si ja jää­dä tyh­jän pääl­le mah­dol­li­ses­ti täy­sin tuot­ta­mat­to­man ja sivu­toi­mi­sek­si suun­ni­tel­lun toiminimen/yrityksen kans­sa tai työt­tö­mä­nä ammatinharjoittajana.
    Aina­kin itsel­le­ni moi­nen ris­kin­ot­to on täy­sin pois­sul­jet­tu aja­tus. Pää­osa töis­tä­ni on joka tapauk­ses­sa palk­ka­töi­tä työ­so­pi­muk­sel­la, vaik­ka nii­tä ei ole­kaan tar­jol­la kuin pie­ni­nä pät­ki­nä tai parin tun­nin vii­kot­tai­se­na sivu­toi­mi­se­na työnä.
    En myös­kään kyke­ne ymmär­tä­mään, mikä toi­mek­sian­nois­sa on noi­den 2 vii­kon ja 4 kk:n aika­ra­jo­jen työl­lis­ty­mis­tä edis­tä­vä vai­ku­tus, kun joka tapauk­ses­sa joka iki­nen vas­taa­no­tet­tu toi­mek­sian­to ja ansait­tu euro vähen­tää yhteis­kun­nan tuki­sum­maa ja lisää työn­te­ke­mis­tä? Ketä hyö­dyt­tää se, että yli 2 vk:n toi­mek­sian­nois­ta on pak­ko kiel­täy­tyä (niin kuin tähän asti on ollut pak­ko kiel­täy­tyä toi­mek­sian­nois­ta yli­pään­sä), ellei halua ris­kee­ra­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä tur­vat­tua toimeentuloaan?

  29. Aja­tus­leik­ki­nä voi poh­tia, miten tämä työt­tö­myys­tur­va­uu­dis­tus oli­si otet­tu vas­taan, jos sii­tä oli­si jätet­ty päi­vä­ra­ho­jen leik­kaa­mi­nen pois, mut­ta muu sisäl­tö oli­si ennallaan. 

    Var­maan pal­jon parem­min. Uudis­tuk­ses­sa on pal­jon hyvää­kin, kuten mah­dol­li­suus yrit­tä­jyy­den aloit­ta­mi­seen tai vähäi­sen keik­ka­työ­hön ilman etuuk­sien putoa­mis­ta. Näil­lä väl­te­tään aidos­ti kan­nus­tin­louk­ku­ja ja suun­ta on oikea.

    Etuuk­sien pie­ne­ne­mi­nen taas nos­taa vas­ta­rin­taa, eten­kin, jos se voi tapah­tua itses­tä riip­pu­mat­to­mis­ta syis­tä, esim. jos ei pää­se työl­lis­ty­mis­tä tuke­vaan kou­lu­tuk­seen tms. Kes­kus­te­lus­sa tun­tuu jää­vän hyvät asiat näi­den huo­no­jen jalkoihin.

    Monel­le on var­mas­ti vai­kea arvioi­da objek­tii­vi­ses­ti onko koko­nai­suus hyvän vai huo­non puo­lel­la. Huo­non­nuk­set herät­tä­vät her­kem­min kovia tun­tei­ta tie­tys­ti. Tämän huo­maa jo kie­len­käy­tös­tä: toi­set puhu­vat kan­nus­tin­mal­lis­ta ja toi­set kyykytysmallista.

  30. Täy­tyy olla koh­ta­lai­sen vara­kas jos mie­lii työ­tö­mä­nä teh­dä muu­ta­man tun­nin töi­tä kos­ka työt­tö­myys­tur­van mak­sa­tus kat­ke­aa useak­si vii­kok­si byro­kraat­ti­sis­ta syis­tä. Voi­tai­siin­ko vel­voit­taa sakon uhal­la työ­nan­ta­jia ojen­ta­maan palk­ka­to­dis­tuk­sen heti työ­ru­pea­man jäl­keen, niin tilan­ne paran­tui­si hiukan.

  31. Timo Ran­ta­lai­ho: Eikös tämä juu­ri ole yksi niis­tä asiois­ta, joi­hin työt­tö­myys­tur­va­uu­dis­tuk­ses­sa puututaan:

    Jos työ­tön aloit­taa yri­tys­toi­min­nan, hän voi saa­da työt­tö­myy­se­tuut­ta nel­jäl­tä kuu­kau­del­ta ilman, että yri­tys­toi­min­ta estää sen.”

    https://yle.fi/uutiset/3–9987662

    Aja­tus­leik­ki­nä voi poh­tia, miten tämä työt­tö­myys­tur­va­uu­dis­tus oli­si otet­tu vas­taan, jos sii­tä oli­si jätet­ty päi­vä­ra­ho­jen leik­kaa­mi­nen pois, mut­ta muu sisäl­tö oli­si ennallaan.

    Eli toi­sin sanoen yrit­tä­mi­sel­lä voi väl­tel­lä sank­tio­ta kor­kein­taan nel­jän kuu­kau­den ajan. Toki, onhan sekin jotain.

  32. Työ­mark­ki­nat kor­jaa­vat mata­la­palk­ka-alo­jen palk­ka­ta­soa alas­päin, jos pie­nim­pien ansioi­den vero­tus­ta keven­ne­tään käteen jää­vän osuu­den kas­vat­ta­mi­sek­si. Tosia­sial­li­nen neu­vot­te­lu­voi­ma näil­lä aloil­la perus­tuu sosi­aa­li­tur­van tasoon. Ainoa kei­no paran­taa mata­la­palk­ka-alo­jen palk­ka­ta­soa suh­tees­sa sosi­aa­li­tur­vaan pysy­väs­ti on ottaa käyt­töön lakiin perus­tu­va minimipalkka.

  33. Uskol­li­se­na uusoi­keis­ton lipun­kan­ta­ja­na Soi­nin­vaa­ra syyt­tää ay-lii­ket­tä työt­tö­mien kur­juu­des­ta, mut­ta ei perus­te­le väi­tet­tään sanallakaan. 

    Välin­pi­tä­mät­tö­myy­des­tä ammat­ti­liit­to­ja voi vie­lä syyt­tää­kin, mut­ta aiheut­ta­ja on joku ihan muu.

  34. Pek­ka Rauk­ko:
    Jos työn tuot­ta­ma arvon­li­sä on niin pie­ni, että sii­tä mak­set­ta­vaa pal­kaa pitää yhteis­kun­nan tukea, mik­si sitä kan­nat­taa yli­pää­tään tehdä?

    Perus­tu­lon aja­tus pitäi­si olla minus­ta se, että on mah­dol­lis­ta teh­dä lyhy­tai­kai­ses­ti nor­maa­li­palk­kais­ta työ­tä. Ei se, että tekee 40h/viikko mität­tö­mäl­lä pal­kal­la, mut­ta elää tosia­sial­li­ses­ti perustulolla.

    Kan­nat­taa teh­dä sitä tar­jol­la ole­vaa työ­tä (ei vält­tä­mät­tä palk­ka­työ­tä), jon­ka arvon­li­sä on suu­rin. Jol­le­kin teki­jäl­le jos­sa­kin tilan­tees­sa tuo suu­rin­kin arvon­li­sä voi olla ver­rat­tain pie­ni eikä rii­tä stan­dar­din mukai­seen mini­mie­lin­ta­soon. Sik­si yhteis­kun­nan on syy­tä osoit­taa teki­jäl­le tulon­siir­toi­hin perus­tu­vaa tukea (lähin­nä vero­va­rois­ta rahoi­te­tut pal­ve­lut ja rahal­li­set tuet).

    Kos­ka perus­tu­lo takaa sääl­li­sen elin­ta­son, muo­dos­tuu mata­la­palk­ka-alo­jen työ­nan­ta­jil­le pai­nei­ta mak­saa niin kor­kei­ta palk­ko­ja kuin suin­kin mah­dol­lis­ta, kos­ka työn­te­ki­jän ei kannata/tarvitse myy­dä vapaa-aikaan­sa halvalla.

  35. Miten et voi taju­ta sitä yksin­ker­tais­ta asi­aa, että työt­tö­myys­tur­va toi­mii samal­la ala­ri­ma­na palk­ko­jen ja työ­olo­suh­tei­den alen­ta­mi­sel­le? Ilmei­ses­ti työ­voi­ma­pu­laa ei oikeas­ti ole raken­nus­teol­li­suu­des­sa, kos­ka palk­ko­ja ei suos­tu­ta nostamaan?

    Todel­li­suu­des­sa on lähes mah­do­ton­ta enää löy­tää koti­mai­sia työn­te­ki­jöi­tä raken­nus­työ­mail­la. Äiti­ni talo­yh­tiö hank­ki put­ki­re­mon­tin fir­mal­ta, joka koros­ti suo­ma­lai­suut­taan. Lopul­ta lähes yhtään suo­ma­lais­ta työn­te­ki­jää ei näky­nyt. Sama pätee yhteen toi­seen put­ki­re­mont­tiin, jota lähel­tä seu­ra­sin: ainoa suo­ma­lai­nen työn­te­ki­jä, jon­ka näin useam­paan ottee­seen, oli rakennusmestari.

    Samaan aikaan put­ki­rempnt­tien ja var­maan muun­kin raken­ta­mi­sen hin­ta on suu­rem­paa kuin kos­kaan aiem­min. Mihin voi­tot pää­ty­vät? Eivät aina­kaan työn­te­ki­jöi­den palk­koi­hin tai hal­vem­piin hintoihin.

    Ei ole siis oikein puhua työ­voi­ma­pu­las­ta, kun ammat­ti­mie­hiä ei halu­ta pal­ka­ta oikeal­la pai­kal­la. Mik­sei fir­mo­ja “akti­voi­da” ja pako­te­ta palkkaamaan?

    Saam­me omat Trum­pit ja Brexi­tit aikaan, mikä­li luu­lem­me että ihmis­ten elin­ta­son alen­ta­mi­nen on jokin hie­no­kin visio tule­vai­suu­den yhteis­kun­nas­ta. Päin vas­toin, se on uus­li­be­ra­lis­tien mär­kä unel­ma ja resep­ti tuhoon.

    1. Miten et voi taju­ta sitä yksin­ker­tais­ta asi­aa, että työt­tö­myys­tur­va toi­mii samal­la ala­ri­ma­na palk­ko­jen ja työ­olo­suh­tei­den alen­ta­mi­sel­le? Ilmei­ses­ti työ­voi­ma­pu­laa ei oikeas­ti ole raken­nus­teol­li­suu­des­sa, kos­ka palk­ko­ja ei suos­tu­ta nostamaan?

      Todel­li­suu­des­sa on lähes mah­do­ton­ta enää löy­tää koti­mai­sia työn­te­ki­jöi­tä raken­nus­työ­mail­la. Äiti­ni talo­yh­tiö hank­ki put­ki­re­mon­tin fir­mal­ta, joka koros­ti suo­ma­lai­suut­taan. Lopul­ta lähes yhtään suo­ma­lais­ta työn­te­ki­jää ei näky­nyt. Sama pätee yhteen toi­seen put­ki­re­mont­tiin, jota lähel­tä seu­ra­sin: ainoa suo­ma­lai­nen työn­te­ki­jä, jon­ka näin useam­paan ottee­seen, oli rakennusmestari.

      Samaan aikaan put­ki­rempnt­tien ja var­maan muun­kin raken­ta­mi­sen hin­ta on suu­rem­paa kuin kos­kaan aiem­min. Mihin voi­tot pää­ty­vät? Eivät aina­kaan työn­te­ki­jöi­den palk­koi­hin tai hal­vem­piin hintoihin.

      Ei ole siis oikein puhua työ­voi­ma­pu­las­ta, kun ammat­ti­mie­hiä ei halu­ta pal­ka­ta oikeal­la pai­kal­la. Mik­sei fir­mo­ja ”akti­voi­da” ja pako­te­ta palkkaamaan?

      Saam­me omat Trum­pit ja Brexi­tit aikaan, mikä­li luu­lem­me että ihmis­ten elin­ta­son alen­ta­mi­nen on jokin hie­no­kin visio tule­vai­suu­den yhteis­kun­nas­ta. Päin vas­toin, se on uus­li­be­ra­lis­tien mär­kä unel­ma ja resep­ti tuhoon.

      Yksi perus­tu­lon hyvis­tä puo­lis­ta on, että sen tur­vin voi kiel­täy­tyä työs­tä jon­ka ehdot ovat koh­tuut­to­man huo­not. Tun­nen tiet­tyä sym­pa­ti­aa tätä ajat­te­lua koh­taan. Mut­ta jos halu­aa työt­tö­myys­tur­van toi­mi­van perus­tu­lon tapaan vas­tik­keet­to­ma­na tulo­na, eikä sil­loin kan­nat­tai­si ajaa oikea­ta perus­tu­loa, joka on saman­suu­rui­nen kai­kil­le? Huo­mat­ta­koon, että ay-lii­ke on täs­tä aivan eri miel­tä ja vas­tus­taa voi­mak­kaas­ti vas­tik­kee­ton­ta perustuloa.
      Työt­tö­myys­tur­vas­sa on nyt työn vas­taa­not­ta­mi­sen vel­vol­li­suus, kos­ka niin työ­nan­ta­ja­jär­jes­töt kuin työn­te­ki­jä­jär­jes­töt ovat sitä voi­mak­kaas­ti vaa­ti­neet. Työ­tä ei tar­vit­se ottaa vas­taan mil­lään näl­kä­pal­kal­la vaan työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukai­sel­la palkalla.
      Tämä kir­joi­tus ja muu­ta­mat muut saman­lai­set vas­tauk­set osoit­taa toi­saal­ta, että kokoo­mus on kri­tiik­kei­nen oikeas­sa: osa työt­tö­mis­tä on työt­tö­miä, kos­ka eivät halua ottaa työ­tä vas­taan työ­eh­to­so­pi­mus­tebn mukai­sel­la palkalla.
      Teo­ria sii­tä, mik­si työt­tö­myys ei täs­tä enää kohe­ne, perus­tu­vat ole­tuk­seen, että työ­voi­ma­pu­la saa työ­nan­ta­jat kil­pai­le­maan työ­voi­mas­ta kohoa­vil­la pal­koil­la, Suo­men kil­pai­lu­ky­ky menee ja työt­tö­myys nousee takai­sin tasol­le, jos­sa palk­kain­flaa­tio­ta ei esiin­ny. Siis, että työ­nan­ta­jat toi­mi­vat kuten kir­joit­ta­ja vaa­ti nii­tä toimimaan.

  36. Var­tiai­sen tak­tiik­ka­han on se, että hän yrit­tää pakot­taa ihmi­set töi­hin ja verot­taa näi­tä kor­keal­la vero­pro­sen­til­la tulois­ta ja kiin­teis­tö­ve­roin ja “uudel­leen­ja­kaa” varal­li­suu­den. Tuo tak­tiik­ka ei vain pois­ta sitä samaa ongel­maa, mikä sosia­lis­mis­sa on. Ne, ket­kä teke­vät aikaa vie­vää uraa, mak­sa­vat ison vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen töis­sä olles­saan ja mui­den pitäes­sä hauskaa.Tässä mal­lis­sa ei kan­na­ta olla urauh­jus­ten jou­kos­sa, vaan antaa mui­den vali­ta tiet, jois­sa on kor­keat vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­set ja uudel­leen­ja­kaa rahat itsel­leen ja muil­le. Mal­li kaa­tuu sii­hen, mihin sosia­lis­mi­kin. Uudel­leen­ja­ka­jil­la on haus­kaa ja aikaa­vie­vil­lä aloil­la ole­vil­la on tyl­sää. Toi­mii het­ken, kun­nes ihm­siet osaa­vat opti­moi­da valintansa.

  37. Pal­jon parem­pi oli­si ottaa pie­ni perus­tu­lo ja sal­lia tuloe­ro­jen kasvu.

    en oikeas­taan pidä tätä Var­tiai­sen ja kokoo­muk­sen aja­maa Suo­mea edes säi­lyt­tä­mi­sen arvoi­se­na. Pitäi­si ehkä lak­ka­uut­taa kokonaan.

  38. Ongel­ma on sii­nä, että suu­ri osa työn­ha­ki­jois­ta ei ymmär­rä työt­tö­myy­den alun kriit­ti­syyt­tä. Ansio­si­don­nai­sel­la jää­dään työ­uran jäl­keen het­kek­si lepäi­le­mään ja toteut­ta­maan itse­ään, vaik­ka tilas­to­jen mukaan ensim­mäis­ten kuu­kausien aika­na työl­lis­ty­mi­nen on vie­lä toden­nä­köis­tä. Puo­len vuo­den työt­tö­myy­den jäl­keen aloi­te­taan sit­ten työn­ha­ku, jol­loin peli alkaaa jo olla mene­tet­ty ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den ris­ki on kasvanut.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo tilas­to ei ollut työ­voi­ma­hal­lin­non tie­to­ja vaan työt­tö­myys­kas­san. Ymmär­tääk­se­ni nämä oli­vat saa­neet työt­tö­myys­kor­vaus­ta. Tähän tilas­toon ei pää­se kir­jau­tu­mal­la työn­ha­ki­jak­si. Työn­ha­ko­joi­ta Suo­mes­sa on pal­jon enem­män kuimn työt­tö­miä. Jou­kos­ta puut­tu­yi­vat toi­saal­ta kaik­ki työ­mark­ki­na­tuel­le pudon­neet rakennusmiehet.

    Siis yhden kas­san anta­ma nume­ro ker­too kai­ken tilanteesta?

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Laki muut­tuu vuo­den vaih­tees­sa – lopul­ta­kin. Työ­tön saa perus­taa yri­tyk­sen aivan ilman rangaistuksia.

    Maa­il­ma on val­mis seu­raa­vat 4 kuukautta.
    Mitäs sitten?

  41. Kii­tos­ta taas ker­ran, myös kom­men­toi­jil­le. Antoi­saa lues­kel­la kun pahim­mat aivo­pie­rut lie­ne­vät jää­neen moderointiin. 

    Mie­les­tä­ni kor­kean työt­tö­myy­den, työ­paik­ko­jen vähäi­syy­den ja jäy­käs­ti toi­mi­vien työ­mark­ki­noi­den taus­tal­la on yksi asia joka ei ole vie­lä täs­sä tul­lut esiin. Se on suo­ma­lai­sen työn kor­kea hin­ta. Vai­va on täy­sin itse aiheu­tet­tu useam­man vuo­si­kym­me­nen aika­na pik­ku­hil­jaa pää­tös kerrallaan. 

    En tar­koi­ta lii­an kor­ke­aa palk­ka­ta­soa vaan työ­nan­ta­jan mak­set­ta­vak­si tule­via luke­mat­to­mia sivu­ku­lu­ja ja kor­ke­aa arvon­li­sä­ve­ro­tus­ta. Jot­ta duu­na­ri saa vero­jen jäl­keen kym­pin käteen jou­tuu työ­nan­ta­jan asia­kas, siis taho joka pal­kan­mak­sun kus­tan­taa, mak­sa­maan saa­mas­taan pal­ve­lus­ta 40–50 euroa.

    Miten tähän on tul­tu? Sosi­aa­li­po­li­tii­kan his­to­rioit­si­jat voi­si­vat asi­aa ava­ta, mut­ta kyl­lä sylt­ty­teh­das tai­taa löy­tyä ay-liik­kees­tä ja har­joi­te­tus­ta sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­ses­ta poli­tii­kas­ta (jopa ilman dema­rei­ta hal­li­tuk­ses­sa). On halut­tu jakaa kan­sal­le kan­na­tuk­sen kalas­ta­mi­sek­si etuuk­sia joi­hin nyky­maa­il­mas­sa maal­lam­me ei ole­kaan varaa. Vii­mei­sen 10 vuo­den vel­kaan­tu­mis­his­to­ria on vakuut­ta­va tois­te tästä.

    Rat­kai­su ei ole perus­tu­lo tai muut tem­put. Rat­kai­su on työn hin­nan alen­ta­mi­nen. Elä­ke­mak­su­ja on alen­net­ta­va, sosi­aa­li­tur­vaa lei­kat­ta­va, asu­mis­tu­kia lei­kat­ta­va ym. eli kai­ken kaik­ki­aan jul­ki­sen talou­den meno­ja alennettava. 

    Osal­le poruk­kaa tämä tar­koit­taa vero­va­roil­la ym. rahoi­te­tun elin­ta­son alen­tu­mis­ta jon­kin ver­ran, mut­ta ei kuo­let­ta­vas­ti. Eli esim. suur­ten ikä­luok­kien parem­piin elä­ke-etui­hin on kos­ket­ta­va ja vaik­ka­pa jul­ki­sin varoin maan kal­leim­mil­la asui­na­lueil­la asu­mi­nen on lope­tet­ta­va. Mut­ta vas­ti­neek­si syn­tyy työ­paik­ko­ja, joil­la pää­see sosi­aa­li­tur­vaa huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­paan elin­ta­soon kiin­ni. Riit­tää kun pahim­mis­ta menoau­to­maa­teis­ta pääs­tään eroon, kukaan ei kuo­le nälkään.

    Kyl­lä polii­ti­kot ja muut päät­tä­jät tämän tie­tä­vät, mut­ta mis­sä on ne jot­ka uskal­ta­vat muu­tok­sen tehdä?

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Laki muut­tuu vuo­den vaih­tees­sa – lopul­ta­kin. Työ­tön saa perus­taa yri­tyk­sen aivan ilman rangaistuksia.

    uudes­sa lais­sa sano­taan että saa 4kk ilman tul­kin­taa olla yrit­tä­jä­nä. Tämän jäl­keen ei tie­toa olet­ko sivu­toi­mi­nen vai täys yritt­jä. Ja edel­leen te-kes­kus ei ker­ro mitä ne kri­tee­rit on. Et saa ennakkopäätöksiä. 

    Tai ilmei­ses­ti kir­joit­ta­ja sai. Minä en saa­nut. Start­ti­ra­han jäl­keen lope­tin yrit­tä­mi­sen kos­ka muu­toin oisin ollut tulo­ton. Ei oo kaik­kien jut­tu se.

    te-kes­kus on se joka täs­sä on epä­on­nis­tu­nut. Sitä joh­de­taan vää­rin. Sen tuot­ta­vuus on nega­tii­vi­nen. Mik­si tuol­lai­nen viras­to on pysy­tys­sä on vain siis­tä syys­tä, että siel­lä on poliit­ti­ses­ti nimi­tet­ty iso­palk­kai­nen joh­to, jot­ka ovat kyvyttyömiä.

    Te-kes­kus voi­si lak­kaut­taa ja uusin suun­ni­tel­tu te-kes­kus voi­si avau­tua joka toi­mi­si pal­ve­lu­na ei poliisina.

  43. Näin Uudes­ta Suo­mes­ta asi­aa kos­ke­van artik­ke­lin ja olen samaa miel­tä ” Nyt jos kos­kaan ” sitaa­tis­ta sii­hen liittyen.
    Jos koh­ta vai­kut­taa nurin­ku­ri­sel­ta että pas­sii­vi­sia työt­tö­miä ran­gais­taan niin kui­ten­kin on oikein mie­les­tä­ni että aktii­vi­suus asias­sa pal­ki­taan ja jos kaik­ki jot­ka täyt­tä­vät aktii­vi­suus­kri­tee­rit sai­si­vat esim. 200 e. per kuu­kausi lisää perus­tur­vaa oli­si se pork­ka­naa etsiy­tyä työ­nää­rel­le ja mitä tulee asun­toi­hin työ­paik­ko­jen­lä­hei­syy­teen väliai­kais­rat­kai­su­na niin kyl­lä oike­aan­koh­taan vero­va­roil­la raken­net­tu asun­to­la ja annet­tu­na bis­nek­sen hoi­ta­jal­le kun­nal­li­ses­ti työl­lis­tet­ty­nä voi­si olla toimiva ?

  44. Yksi iso hel­pot­ta­va teki­jä oli­si pai­naa asu­mi­sen hin­taa alas, kos­ka niin kau­an kuin jär­jes­tel­mäm­me kuit­taa varat­to­mal­le asu­mi­sen hin­nan (mikä siis sen pitää teh­dä ihan inhi­mil­li­sis­tä syis­tä) aset­taa se samal­la sen rajan, jol­la Homo Eco­no­micuk­sen kan­nat­taa teh­dä töi­tä. Jos täs­sä tem­pus­sa joten­kin onnis­tut­tai­siin, ei mei­dän tar­vit­si­si pis­tää pys­tyyn mitään uut­ta tuki­jär­jes­tel­mää tuke­maan matalapalkkaisia. 

    Jos pää­kau­pun­ki­seu­dun vuo­kra­ta­so oli­si puo­let sii­tä, mitä se on nyt, tie­nai­si­vat Osmon mai­nit­se­mat mata­la­palk­kai­set sato­ja euro­ja enem­män “yli­mää­räis­tä” kulu­tet­ta­vaa suh­tees­sa tuel­la elä­viin, joi­den ase­ma ei kui­ten­kaan heik­ke­ni­si, kos­ka heil­lä on edel­leen yhtä­läi­nen mää­rä rahaa käy­tös­sä tukien pudo­tes­sa vas­taa­maan las­ke­nut­ta vuo­kraa. Raken­nus­mie­hen­kin oli­si pal­jon kan­nat­ta­vam­paa men­nä raken­ta­maan, kun käteen jää­kin niin pal­jon enem­män. Jos­tain syys­tä kui­ten­kin kaik­ki toi­met asun­to­jen fak­ti­sen hin­nan las­ke­mi­sek­si jää­vät vai­ku­tuk­sil­taan torsoiksi.

  45. 9 euroa­työ­jo­kei­lus­sa on kal­lein har­ras­tus, joka minul­la on kos­kaan ollut.
    Töi­hin pitää pääs­tä. 50 EUR/kk, siis n 2,5 e työ­päi­väs­tä. Jää 6,50 e.
    Töis­sä on työ­paik­ka­ruo­kai­lu, 9,50 e/työpäivä.
    Vaat­teet on olta­va itsellä.

    Työl­li­syys­ti­lan­ne on Suo­mes­sa kokeil­tu pit­kään ja har­taas­ti. Ilmei­ses­ti aikaa on kulu­nut 70-luvub alus­ta yksi päät­tö­jä­su­ku­pol­vi, jot­ta tämä unohtuu.
    Sii­nä on huo­no­ja puo­lia. Paljon.

    Jär­jet­tö­myy­den huip­pu on akti­voin­ti, jol­loin vähän­kään min­kään tar­vit­ta­van tai­don opet­te­lu on syy pot­kua pois järjestelmästä.

    Työ­nan­ta­ja halu­aa töi­hin huip­puo­saa­mis­ta. Se myös tar­koit­taa, että hae­taan työ­voi­maa jos sopi­va löy­tyy. Se ei tar­koi­ta avoin­ta työ­paik­kaa kenel­le vain.

    Mui­ta­kin his­to­rial­li­ses­ti huo­no­ja ideoi­ta oli­si äänioi­keu­den sito­mi­nen mak­set­tui­hin veroi­hin. Var­maan sitä tul­laan ehdot­ta­maan seuraavaksi.

  46. Uudel­la­maal­la on todel­la kova pula raken­nus­mie­his­tä. Kui­ten­kin talon­ra­ken­nusa­lan työt­tö­myys oli mar­ras­kuus­sa Uudel­la­maal­la 8,4 %. Kun ihmet­te­lin tätä twit­te­ris­sä, sain run­saas­ti vas­tauk­sia, jos­sa sanot­tiin, että palk­ka­ta­so raken­nus­töis­sä on niin mata­la, että mie­luum­min on työttömänä.”

    Voi­nee esit­tää kysy­myk­sen, mik­si palk­ka­ta­so ei sit­ten nouse, jos ker­ta on pula. Aina­kin asun­to­ra­ken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sil­la oli­si varaa ja asu­jien kan­nal­ta edul­lis­ta nous­ta, kos­ka se ei siir­tyi­si asun­to­jen hin­toi­hin vaan yksin­ker­tai­ses­ti vähen­täi­si ilman osuut­ta hinnasta.

    Vai­kea­ta näh­dä miten voi olla pula, kun raken­nus­yh­tiöt mie­lum­min tuo­vat työ­voi­maa ulko­mail­ta kuin nos­tai­si­vat koti­maan työ­mark­ki­noil­la palk­ka­ta­soa. En näe tätä kui­ten­kaan kovin traa­gi­se­na, näin­hän EU:n sisäis­ten työ­mark­ki­noi­den kuu­luu­kin toi­mia. Minus­ta on myös täy­sin koh­tuul­lis­ta, että osa täs­tä hal­van työ­voi­man hyö­dys­tä valuu työt­tö­myys­tu­kien muo­dos­sa niil­le, joil­ta se vie mah­dol­li­suu­den työn­teol­la sää­dyl­li­sen elan­non hankkimiseen.

  47. Esi­mer­kik­si kaik­ki Uuden­maan talon­ra­ken­nusa­lan 457 työ­tön­tä tuli­si kut­sua haas­tat­te­luun, teh­dä mah­dol­li­ses­ti työ­ky­vyn arvioin­ti, osoit­taa töi­tä raken­nuk­sil­ta niil­le, jois­ta on raken­nusa­lan töi­hin, lähet­tää kun­tou­tuk­seen ne, joi­den työ­ky­ky edel­lyt­tää kun­tou­tus­ta, kir­joit­taa osa eläk­keel­le ja osoit­taa muun alan töi­tä niil­le, joil­la ei tosia­sias­sa ole raken­nusa­lan koulutusta.”

    Juu­ri näin tuli­si­kin teh­dä. Vali­tet­ta­vas­ti toi­ve on yhtä hurs­kas kuin maa­il­man­rau­ha. Yksi­kään raken­nus­fir­ma ei voi haas­ta­tel­la 457 työ­tön­tä. Se, että te-toi­mis­tos­ta soi­te­taan näil­le tyy­peil­le ja kysy­tään, miten menee, ei ole mil­lään mit­ta­ril­la vali­di työ­ky­vyn arvioin­ti. Eläk­keel­le kir­joi­te­taan vas­ta kun on pää kai­na­los­sa, ja elä­ke­pää­tök­siä­kin (kuu­lem­ma) teh­dään poti­las­ta näke­mät­tä. Kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta taas voi olla mitä tahan­sa jou­lu­kort­tien askar­te­lus­ta nel­jän tun­nin päi­vit­täi­siin kah­vin­juon­ti­ma­ra­to­nei­hin. Työt­tö­män itse­tun­to nousee pal­jon hel­pom­mal­la kons­til­la: kun hän saa tie­tää, että valin­ta (myön­tei­nen rek­ry­toin­ti­pää­tös) koh­dis­tui häneen! 

    Te-toi­mis­ton vir­kai­li­ja ei voi osoit­taa ketään haet­ta­vaan työ­paik­kaan. Oli­si hem­me­tin hie­noa, jos voi­si. Vir­kai­li­ja voi kehot­taa työ­tön­tä hake­maan paik­kaa karens­sin uhal­la, mut­ta hake­mus ei tar­koi­ta sitä, että työ­tön sai­si työn. Sitä hakee yleen­sä sata muu­ta­kin työ­tön­tä, joi­den lisäk­si joku “Pek­ka” jos­tain, joka on jo töis­sä ja halu­aa vaih­taa duu­nia. Tämä “Pek­ka” saa työn.

    Se, mitä hal­li­tus voi teh­dä, oli­si tukea yrit­tä­jyyt­tä ja pois­taa raken­teel­li­sia kil­pai­lun estei­tä. Työt­tö­miä tuli­si kan­nus­taa perus­ta­maan osuus­kun­tia ja pai­kal­li­nen te-toi­mis­to voi­si teet­tää alu­eel­li­sia mark­ki­na­tut­ki­muk­sia ja pal­ve­lu­kar­toi­tuk­sia lii­ke­toi­min­nan suun­nit­te­lun tuek­si. Yri­tys­kum­me­ja pitäi­si myös saa­da lisää. Jul­ki­siin vir­koi­hin pitäi­si käyt­tää nime­tön­tä työn­ha­kua. Sil­loin myös hen­ki­löt, joi­den nimi on Mar­tin-Eric, oli­si rea­lis­ti­nen mah­dol­li­suus saa­da duu­nia Pert­tien ja Pirk­ko­jen ohi.

  48. Pet­ri Sak­ki­nen:
    Uskol­li­se­na uusoi­keis­ton lipun­kan­ta­ja­na Soi­nin­vaa­ra syyt­tää ay-lii­ket­tä työt­tö­mien kur­juu­des­ta, mut­ta ei perus­te­le väi­tet­tään sanallakaan. 

    Välin­pi­tä­mät­tö­myy­des­tä ammat­ti­liit­to­ja voi vie­lä syyt­tää­kin, mut­ta aiheut­ta­ja on joku ihan muu.

    Miten ammat­ti­liit­to­jen etu on se, että työt­tö­män on mah­dol­li­sim­man kan­nat­ta­vaa olla työttömänä?

  49. Ter­veit­ten ja työ­ky­kyis­ten ihmis­ten akti­voin­ti on ihan ok. Sen sijaan mie­len­ter­veys­po­ti­lai­den koh­te­lu samas­sa jou­kos­sa on ihmi­soi­keuk­sien hal­vee­raa­mis­ta. Meil­lä on suu­ri jouk­ko ihmi­siä, joi­ta ei pääs­te­tä edes kun­tou­tus­tuel­le saa­ti sit­ten pysy­väl­le eläk­keel­le, vaik­ka he ovat todel­la sai­rai­ta ja täy­sin työ­ky­vyt­tö­miä. Heis­tä ei ole mitään iloa tai hyö­tyä työ­elä­mäl­le. Hei­dän elä­män­sä on arjes­ta sel­viy­ty­mis­tä eri­lais­ten ahdis­tus­ten ja ongel­mien kans­sa. Sii­nä­kin on useim­mil­le lii­kaa. Työ­elä­män pai­net­ta eivät kes­täi­si lain­kaan. Näi­tä ihmi­siä pide­tään sai­ras­lo­mal­la 300 pv, työk­kä­ris­sä vuo­den, taas sai­ras­lo­mal­la 300 pv, työk­kä­ris­sä vuo­den jne. loput­to­mas­sa kier­tees­sä lää­kä­rien elä­ket­tä puol­ta­vis­ta lausun­nois­ta huo­li­mat­ta. Kun­tou­tus­tuel­la pidä­tään 7–8 vuot­ta ennen lopul­lis­ta elä­ket­tä ihmi­siä, jot­ka eivät kyke­ne läh­te­mään asun­nos­taan ulos tai pese­mään tuk­kaan­sa. Päät­tä­jien pitäi­si enem­män kuun­nel­la nii­tä taho­ja, jot­ka teke­vät poti­las­työ­tä mie­len­ter­veys­po­ti­lai­den kans­sa. Vaan ei, päin­vas­toin. Kun­tou­tuen saa­mi­sen ehto­ja vaan kiris­te­tään. Itse­mur­haa pitää yrit­tää ennen kuin kat­so­taan työ­ky­vyt­tö­mäk­si. Hävet­kää päät­tä­jät, kun ette ymmär­rä mie­len sai­rauk­sia, vaan elät­te jos­sain 1960-luvul­la. Pitäi­si vaan häve­tä ja olla hil­jaa, jos on mie­lel­tään sairas.

  50. Pir­jo: Hei Arto ja kii­tos arvok­kaas­ta tie­dos­ta. Osai­sit­ko antaa myös lin­kin johon­kin viral­li­seen tätä asi­aa kos­ke­vaan tie­to­läh­tee­seen, mie­luus­ti sekä vuot­ta 2017 että uut­ta lakia koskien?
    Yri­tet­tyä­ni ensin ottaa asias­ta itse sel­vää ja kysyt­tyä­ni sit­ten ammat­ti­lii­tos­ta­ni vuo­den 2017 alku­puo­lel­la, kuin­ka alal­la­ni tämän suh­teen toi­mi­taan, minua on neu­vot­tu vält­tä­mään ris­kin­ot­toa täs­sä asias­sa, kos­ka tie­dot te-toi­mis­to­jen pää­tök­sis­tä toi­mek­sian­to­jen suh­teen ovat ker­to­neet muu­ta kuin tuo kir­joit­ta­ma­si teks­ti. Mah­dol­li­nen syy tähän voi olla vaik­ka­pa se, että alal­la­ni eri taho­jen toi­mek­sian­not oli­si­vat usein pääl­lek­käi­siä tai limit­täi­siä, vaik­ka oli­si­vat kukin vain päi­vän tai parin mit­tai­sia. Onnek­si minul­le on ollut tar­jol­la myös jon­kin ver­ran osa-aikai­sia palk­ka­töi­tä, eli olen sit­ten teh­nyt ainoas­taan niitä.
    Uut­ta lakia kos­kien kysyin neu­voa työt­tö­myys­kas­sas­ta­ni vii­me viikolla,ja vas­tauk­sek­si sain, että he eivät vie­lä tie­dä, kuin­ka aktii­vi­mal­lin kans­sa toi­mi­taan ja odot­ta­vat omaa ohjeis­tus­ta asias­ta. Myös­kään yrittäjänä/ammatinharjoittajana ansai­tus­ta tulos­ta heil­lä ei ollut antaa mitään ohjetta.
    Tar­koi­tat var­maan­kin tuos­sa omas­sa teks­tis­sä­si nel­jän kuu­kau­den eikä nel­jän vii­kon rau­hoi­tusai­kaa. Tämän jäl­keen siis tapah­tuu tuo omas­sa alku­pe­räi­ses­sä teks­tis­sä mai­nit­se­ma­ni te-toi­mis­ton pää­tös sii­tä, onko yri­tys­toi­min­ta pää- vai sivu­toi­mis­ta. Kai­pai­sin edel­leen kon­kreet­tis­ta tie­toa sii­tä, miten te-toi­mis­to mää­rit­te­lee yritystoimintaan/ammatinharjoittamiseen käy­tet­tä­vän ajan rajauk­sen pää- tai sivu­toi­mi­sek­si. Onko täs­tä ole­mas­sa jokin tun­ti­ra­ja tms., jon­ka perus­teel­la voi toi­mia niin, että sivu­toi­mi­suu­den raja ei yli­ty? Kun suu­rin osa perus­te­tuis­ta yri­tyk­sis­tä ei ensim­mäi­sen toi­min­ta­vuo­den aika­na tuo­ta mitään, on val­ta­va ris­ki työt­tö­mä­nä läh­teä kokei­le­maan sivu­toi­mis­ta yritystoimintaa/ammatinharjoittamista, tul­la mah­dol­li­ses­ti 4 kk:n kokei­lun jäl­keen halua­mat­taan mää­ri­tel­tyä pää­toi­mi­sek­si yrit­tä­jäk­si ja jää­dä tyh­jän pääl­le mah­dol­li­ses­ti täy­sin tuot­ta­mat­to­man ja sivu­toi­mi­sek­si suun­ni­tel­lun toiminimen/yrityksen kans­sa tai työt­tö­mä­nä ammatinharjoittajana.
    Aina­kin itsel­le­ni moi­nen ris­kin­ot­to on täy­sin pois­sul­jet­tu aja­tus. Pää­osa töis­tä­ni on joka tapauk­ses­sa palk­ka­töi­tä työ­so­pi­muk­sel­la, vaik­ka nii­tä ei ole­kaan tar­jol­la kuin pie­ni­nä pät­ki­nä tai parin tun­nin vii­kot­tai­se­na sivu­toi­mi­se­na työnä.
    En myös­kään kyke­ne ymmär­tä­mään, mikä toi­mek­sian­nois­sa on noi­den 2 vii­kon ja 4 kk:n aika­ra­jo­jen työl­lis­ty­mis­tä edis­tä­vä vai­ku­tus, kun joka tapauk­ses­sa joka iki­nen vas­taa­no­tet­tu toi­mek­sian­to ja ansait­tu euro vähen­tää yhteis­kun­nan tuki­sum­maa ja lisää työn­te­ke­mis­tä? Ketä hyö­dyt­tää se, että yli 2 vk:n toi­mek­sian­nois­ta on pak­ko kiel­täy­tyä (niin kuin tähän asti on ollut pak­ko kiel­täy­tyä toi­mek­sian­nois­ta yli­pään­sä), ellei halua ris­kee­ra­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä tur­vat­tua toimeentuloaan?

    Vali­tan, että vii­kot ja kuu­kau­det meni­vät yhdes­sä koh­taa sekai­sin, eli vuo­den 2018 alus­ta on käy­tös­sä 4 kk:n rau­hoi­tus­jak­so, mut­ta on muis­tet­ta­va sii­nä ole­vat rajoitukset.

    Tul­kin­taoh­jei­ta jou­du­taan odot­te­le­maan, ennen kuin tul­kin­to­ja voi­daan antaa. Vas­tauk­sis­ta kun riip­puu aika pal­jon kysy­jän tulevaisuutta…

    Tuo kah­den vii­kon jak­so löy­tyy mm. Työt­tö­myys­tur­va­lain 2. luvun 1§ toi­ses­ta kap­pa­lees­ta: “Työt­tö­mä­nä pide­tään hen­ki­löä, joka ei ole työ­suh­tees­sa eikä työl­lis­ty yhden­jak­soi­ses­ti pää­toi­mi­ses­ti yli kah­ta viik­koa yrit­tä­jä­nä tai omas­sa työssä.”

    Link­ki lakiin: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290#L2

    Samoin tuo­hon kysy­myk­seen pää­töi­mi­ses­ta yrit­tä­jyy­des­tä löy­tyy vas­taus saman lain 2. luvun 5§, jon­ka toi­nen kap­pa­le alkaa: “Hen­ki­lön kat­so­taan työl­lis­ty­vän yrit­tä­jä­nä tai sitä vas­taa­val­la taval­la omas­sa työs­sään pää­toi­mi­ses­ti, jos toi­min­nan vaa­ti­ma työ­mää­rä on niin suu­ri, että se on estee­nä kokoai­ka­työn vas­taa­not­ta­mi­sel­le.” Mitään tun­ti­mää­riä ei siis ole, vaan tilan­ne arvioi­daan tapaus­koh­tai­ses­ti. On eri­tyi­ses­ti huo­mioi­ta­va, että yrit­tä­jyy­des­tä saa­ta­van tulon pie­nuu­del­la ei ole mer­ki­tys­tä. Se mer­kit­see, pys­tyy­kö vas­taa­not­ta­maan kokoaikatyötä.

    On vali­tet­ta­vaa, että Suo­men sisäl­lä saa eri­lais­ta ohjet­ta, ja viran­omai­set toi­mi­vat eri taval­la, riip­puen sii­tä mil­lä alu­eel­la asias­ta kysyy. Tam­pe­reel­la on asiat aika hyvin. Tääl­lä saa mm. yrit­tä­jyy­des­tä (las­ku­tus­pal­ve­lun tai osuus­kun­nan kaut­ta toi­mi­mal­la) tie­toa, apua ja neu­vo­ja kuin­ka toi­mia. Kaik­ki, kun­han astuu oves­ta oike­aan aikaan sisäl­le… https://www.trestart.fi/

  51. Pis­tää sil­mään yksi vir­he: mikään sosi­aa­lie­tuus ei ole palk­ka. Pal­kan mak­saa työ­nan­ta­ja omas­ta kuk­ka­ros­taan, eikä kuten Neu­vos­to­lii­tos­sa että val­tio kus­tan­taa työ­voi­man veroi­neen päi­vi­neen. Tätä teh­dään myös “oikeis­sa” töis­sä ole­vien koh­dal­la, kun val­tio mak­saa eri­lai­si­na tuki­na loput, mitä työ­nan­ta­ja ei kykene/halua/mikäsyyonkaan. Täl­le kom­ma­ri­tou­hul­le on tul­ta­va lop­pu, niin huo­ma­taan velan­o­ton tar­peen putoa­van dra­maat­ti­ses­ti. Yri­tys­tuet tehok­kaa­seen työ­hön eli vas­tik­keel­li­sek­si tai tuet pois, kun niil­lä ei ole mitään työl­lis­tä­vää vai­ku­tus­ta ollut pit­kiin aikoihin. 

    Seu­raa­vak­si voi­daan kes­kus­tal­la veron­kier­ros­ta ja kai­kes­ta muus­ta sel­lai­ses­ta loisimisesta.

  52. Kun vil­kai­sin noi­ta aktii­vi­mal­lin ehto­ja, niin onko­han tuo mark­ki­noi­tu vää­riin — eikö tilan­ne ole nyt parem­pi kuin aikai­sem­min, jos omal­la aktii­vi­suu­del­la voi kor­va­ta tyh­jän­päi­väi­set kou­lu­tuk­set? Muis­te­len, että kou­lu­tuk­siin osal­lis­tu­mis­ta on pidet­ty yhte­nä ehto­na aiemminkin

    https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/225107-tyoton-nuori-jai-kokonaan-tuetta-nain-tyohallinto-vastaa

    Vir­he lie­nee näis­sä aina, että mikä tahan­sa mal­li aset­taa ihmi­set eriar­voi­seen ase­maan asuin­pai­kan mukaan. Pää­kau­pun­gis­sa kep­pi on kovem­paa kuin alueil­la, jois­sa asu­mi­nen ei mak­sa niin paljoa. 

    Lisäk­si voi olla aika kal­lis­ta jär­jes­tää jotain kou­lu­tus­tar­jon­taa jon­ne­kin Iva­loon tahi raja-alueil­le, saa­ti osal­lis­tua sii­hen jos mat­ka on pit­kä — käy­tän­nös­sä ehdol­li­sen tuen ehdot on var­maan aina joil­le­kin kohtuuttomia.

    Alu­eel­la, mis­sä työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys on kor­keam­pi myös pork­ka­na voi­si olla isompi.

  53. Olen mones­ti miet­ti­nyt, että mik­sei pidem­pään (esi­mer­kik­si vähin­tään kol­me kuu­kaut­ta) työt­tö­mä­nä ollei­ta voi­da työl­lis­tää jul­ki­sen sek­to­rin työ­paik­koi­hin. Työ­so­pi­muk­seen kir­jat­tai­siin sen ver­ran työ­tun­te­ja, että hen­ki­lö sai­si saman ver­ran rahaa kuin työt­tö­mä­nä olles­sa plus esi­mer­kik­si 20 euroa per päivä.

    Sii­nä ihmi­set sai­si­vat ihan oikean työ­suh­teen ja sen myö­tä “pai­kan yhteis­kun­nas­sa”. Toki palk­ka­ku­lui­hin meni­si enem­män rahaa kuin työt­tö­myys­tu­keen sekä mah­dol­li­siin toi­meen­tu­lo­tu­keen ja asu­mis­tu­keen, mut­ta toi­saal­ta kun­ta tai val­tio sai­si kor­vauk­se­na sen ihmi­sen työpanoksen.

  54. vk:
    Kii­tos­ta taas ker­ran, myös kom­men­toi­jil­le. Antoi­saa lues­kel­la kun pahim­mat aivo­pie­rut lie­ne­vät jää­neen moderointiin. 

    Mie­les­tä­ni kor­kean työt­tö­myy­den, työ­paik­ko­jen vähäi­syy­den ja jäy­käs­ti toi­mi­vien työ­mark­ki­noi­den taus­tal­la on yksi asia joka ei ole vie­lä täs­sä tul­lut esiin. Se on suo­ma­lai­sen työn kor­kea hin­ta. Vai­va on täy­sin itse aiheu­tet­tu useam­man vuo­si­kym­me­nen aika­na pik­ku­hil­jaa pää­tös kerrallaan. 

    En tar­koi­ta lii­an kor­ke­aa palk­ka­ta­soa vaan työ­nan­ta­jan mak­set­ta­vak­si tule­via luke­mat­to­mia sivu­ku­lu­ja ja kor­ke­aa arvon­li­sä­ve­ro­tus­ta. Jot­ta duu­na­ri saa vero­jen jäl­keen kym­pin käteen jou­tuu työ­nan­ta­jan asia­kas, siis taho joka pal­kan­mak­sun kus­tan­taa, mak­sa­maan saa­mas­taan pal­ve­lus­ta 40–50 euroa.

    Miten tähän on tul­tu? Sosi­aa­li­po­li­tii­kan his­to­rioit­si­jat voi­si­vat asi­aa ava­ta, mut­ta kyl­lä sylt­ty­teh­das tai­taa löy­tyä ay-liik­kees­tä ja har­joi­te­tus­ta sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­ses­ta poli­tii­kas­ta (jopa ilman dema­rei­ta hal­li­tuk­ses­sa). On halut­tu jakaa kan­sal­le kan­na­tuk­sen kalas­ta­mi­sek­si etuuk­sia joi­hin nyky­maa­il­mas­sa maal­lam­me ei ole­kaan varaa. Vii­mei­sen 10 vuo­den vel­kaan­tu­mis­his­to­ria on vakuut­ta­va tois­te tästä.

    Rat­kai­su ei ole perus­tu­lo tai muut tem­put. Rat­kai­su on työn hin­nan alen­ta­mi­nen. Elä­ke­mak­su­ja on alen­net­ta­va, sosi­aa­li­tur­vaa lei­kat­ta­va, asu­mis­tu­kia lei­kat­ta­va ym. eli kai­ken kaik­ki­aan jul­ki­sen talou­den meno­ja alennettava. 

    Osal­le poruk­kaa tämä tar­koit­taa vero­va­roil­la ym. rahoi­te­tun elin­ta­son alen­tu­mis­ta jon­kin ver­ran, mut­ta ei kuo­let­ta­vas­ti. Eli esim. suur­ten ikä­luok­kien parem­piin elä­ke-etui­hin on kos­ket­ta­va ja vaik­ka­pa jul­ki­sin varoin maan kal­leim­mil­la asui­na­lueil­la asu­mi­nen on lope­tet­ta­va. Mut­ta vas­ti­neek­si syn­tyy työ­paik­ko­ja, joil­la pää­see sosi­aa­li­tur­vaa huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­paan elin­ta­soon kiin­ni. Riit­tää kun pahim­mis­ta menoau­to­maa­teis­ta pääs­tään eroon, kukaan ei kuo­le nälkään.

    Kyl­lä polii­ti­kot ja muut päät­tä­jät tämän tie­tä­vät, mut­ta mis­sä on ne jot­ka uskal­ta­vat muu­tok­sen tehdä?

    Ksm työ­elä­ke on 1500€/kk täy­des­tä työ­uras­ta. Ei sii­nä ole leikattavaa.

  55. Ehkä asia onkin yksin­ker­tai­sem­pi: oleel­lis­ta on työl­lis­ty­mi­ses­tä seu­raa­va net­to­kor­vaus (esim. tuo blo­gauk­ses­sa las­ket­tu 9€ per päi­vä). Muut asiat kuten työ­voi­ma­pal­ve­lu­jen resurs­soin­nit ym. ovat vain “pään pen­saa­seen” työn­tä­mis­tä. Tuo­ta työl­lis­ty­mi­sen pien­tä net­to­kor­vaus­ta (~9€/päivä) voi­daan kohot­taa las­ke­mal­la työt­tö­mä­nä ole­mi­sen spon­so­roin­tia. Jos ker­ran työ­mark­ki­na­tu­kea ei voi las­kea, jäl­jel­le jää ansio­si­don­nai­sen lyhen­tä­mi­nen (por­ras­ta­mi­nen) tai pois­ta­mi­nen. Ei ole jär­ke­vää vetää mas­sii­vi­sel­la jul­ki­sen rahan käy­töl­lä työ­tön­tä samaan aikaan töi­hin (patis­te­lu ym.) ja työt­tö­myy­teen (ansio­si­don­nai­nen).

  56. Pro­met­heus: Miten ammat­ti­liit­to­jen etu on se, että työt­tö­män on mah­dol­li­sim­man kan­nat­ta­vaa olla työttömänä?

    Työt­tö­myys­kor­vauk­set ja muu sosi­aa­li­tur­va näyt­tä­vät syn­nyt­tä­vän de fac­to mini­mi­pal­kan. Lakia ei tarvita.

    Toi­nen perus­te on, että ammat­ti­lii­tot haa­li­vat näin kan­na­tus­ta ja val­taa poliit­ti­sel­le siivelleen.

  57. Ros­mo:
    Ehkä asia onkin yksin­ker­tai­sem­pi: oleel­lis­ta on työl­lis­ty­mi­ses­tä seu­raa­va net­to­kor­vaus (esim. tuo blo­gauk­ses­sa las­ket­tu 9€ per päi­vä). Muut asiat kuten työ­voi­ma­pal­ve­lu­jen resurs­soin­nit ym. ovat vain “pään pen­saa­seen” työn­tä­mis­tä. Tuo­ta työl­lis­ty­mi­sen pien­tä net­to­kor­vaus­ta (~9€/päivä) voi­daan kohot­taa las­ke­mal­la työt­tö­mä­nä ole­mi­sen spon­so­roin­tia. Jos ker­ran työ­mark­ki­na­tu­kea ei voi las­kea, jäl­jel­le jää ansio­si­don­nai­sen lyhen­tä­mi­nen (por­ras­ta­mi­nen) tai pois­ta­mi­nen. Ei ole jär­ke­vää vetää mas­sii­vi­sel­la jul­ki­sen rahan käy­töl­lä työ­tön­tä samaan aikaan töi­hin (patis­te­lu ym.) ja työt­tö­myy­teen (ansio­si­don­nai­nen).

    Ansio­si­don­nai­sen mak­sa­vat val­tao­sin työ­nan­ta­jat ja työn­te­ki­jät. Kyse on yri­tys­ten ja työn­te­ki­jöi­den muu­tos­tur­vas­ta. Poisto/leikkaukset joh­taa euroop­pa­lai­siin irti­sa­no­mis­kor­vauk­siin. Olen­kin ihme­tel­lyt, mik­sei­vät esim. teol­li­suus­lii­tot ole jo nii­tä vaatineet.

  58. Alv 0% rajaa nos­tai­sin 25000 €/v. Täl­lä rahal­la voi tul­la jo teo­reet­ti­ses­ti yrit­tä­jä­nä toi­meen. Yksi­ny­rit­tä­jä on saa­tet­tu aivan koh­tuut­to­maan ase­maan suh­tees­sa samaa työ­pa­nos­ta teke­vään työn­te­ki­jään? Ay-lii­ke on aja­nut ehdot niin kireik­si ettei työ­paik­ko­ja tah­do syn­tyä kuin vuo­kra­fir­mo­jen kaut­ta tai sit­ten yrit­tä­jä­poh­jai­ses­ti. Pien­tä remont­tia, hoi­va­työ­tä ja eri­lai­sia apu- ja pal­ve­lu­hom­mia oli­si vaik­ka kuin­ka pal­jon jos las­ku­tus­hin­ta voi­si olla alvi­ton, esim. 15–20€/h. Tie­tys­ti joku väit­tää että tämä vää­ris­täi­si kil­pai­lua, mut­ta ei. Nämä työt jää­vät nyt vaan usein­mi­ten teke­mät­tä. Kulu­puo­lel­la asu­mi­nen, kuten yllä erin­omai­ses­ti kir­joi­tet­tiin on suu­rin ongel­mam­me ja jota Ay-lii­ke VVO:n kaut­ta tun­ne­tus­ti tax free­nä lyp­sää. Täy­sin härs­kiä mei­nin­kiä. Yksi­tyi­nen toi­mi­ja istui­si lin­nas­sa vas­taa­vas­ta käh­min­näs­tä. Ay-pam­put sau­nas­sa Levil­lä, päät täyn­nä ja “fir­man” piikkiin!

  59. Mei­dän per­hees­sä on kroo­ni­ses­ta sai­au­des­ta kär­si­vä yli 50 vuo­tias jol­la ei oli­si min­kään­lais­ta mah­dol­li­suut­ta käy­dä töis­sä, mut­ta eläk­keel­le­kään hän ei pää­si­si. Ainoas­taaan jol­le­kin osa-aikae­läk­keel­le jol­loin käteen jäi­si vie­lä vähem­män rahaa kuin työttömänä.
    Eläk­keeel­le­pää­se­mi­seh­to­ja oli­si syy­tä kor­ja­ta kun aktii­vi­mal­li ote­taan käyt­töön ja sii­vo­ta kor­tis­tois­ta pois ne pit­kä­ai­kai­sai­raat joil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta osal­lis­tua työelämään.

  60. J. Tiai­nen:
    Alv 0% rajaa nos­tai­sin 25000 €/v. Täl­lä rahal­la voi tul­la jo teo­reet­ti­ses­ti yrit­tä­jä­nä toi­meen. Yksi­ny­rit­tä­jä on saa­tet­tu aivan koh­tuut­to­maan ase­maan suh­tees­sa samaa työ­pa­nos­ta teke­vään työn­te­ki­jään? Ay-lii­ke on aja­nut ehdot niin kireik­si ettei työ­paik­ko­ja tah­do syn­tyä kuin vuo­kra­fir­mo­jen kaut­ta tai sit­ten yrit­tä­jä­poh­jai­ses­ti. Pien­tä remont­tia, hoi­va­työ­tä ja eri­lai­sia apu- ja pal­ve­lu­hom­mia oli­si vaik­ka kuin­ka pal­jon jos las­ku­tus­hin­ta voi­si olla alvi­ton, esim. 15–20€/h. Tie­tys­ti joku väit­tää että tämä vää­ris­täi­si kil­pai­lua, mut­ta ei. Nämä työt jää­vät nyt vaan usein­mi­ten teke­mät­tä. Kulu­puo­lel­la asu­mi­nen, kuten yllä erin­omai­ses­ti kir­joi­tet­tiin on suu­rin ongel­mam­me ja jota Ay-lii­ke VVO:n kaut­ta tun­ne­tus­ti tax free­nä lyp­sää. Täy­sin härs­kiä mei­nin­kiä. Yksi­tyi­nen toi­mi­ja istui­si lin­nas­sa vas­taa­vas­ta käh­min­näs­tä. Ay-pam­put sau­nas­sa Levil­lä, päät täyn­nä ja “fir­man” piikkiin!

    Täs­mäl­leen samaa miel­tä ay:n vero­räls­sis­tä. Vero­räls­sit var­sin­kin pää­oma­ve­ro­tuk­ses­sa pitää lopet­taa Suo­mes­sa. Pää­oma­tu­lo­ve­roa mak­saa vain yksi­tyi­nen sijoittaja.

  61. Kai­no:
    Perus­on­gel­ma on sii­nä, että meil­lä ei joh­de­ta työnhakua. 

    Kaik­ki TE-kes­kuk­set lak­kau­te­taan välit­tö­mäs­ti ja mää­rä­tään, että työt­tö­myys­tu­kea saa­dak­seen on kir­jau­dut­ta­va hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­fir­man lis­toil­le. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­fir­ma saa­koon sopi­vak­si pro­vi­sion (5–10%?) työl­lis­tä­mien­sä hen­ki­löi­den bruttoansioista.

    Sit­ten pitäi­si vie­lä sovit­taa pie­net pal­kat ja vähät tun­nit nii­hin tukiin joten­kin jär­ke­väs­ti ja jät­tää työn vas­taa­not­ta­mi­nen ihmis­ten itsen­sä vastuulle.

    Tuos­sa pitäi­si muo­dos­tua insen­tii­viä löy­tää töi­tä joi­ta ihmi­set halua­vat teh­dä ja vie­lä­pä mak­si­mi­kor­keil­la pal­koil­la kun fir­ma saa itsel­leen osan. Jul­ki­sia resurs­se­ja tar­vi­taan tasan nolla.

    Pek­ka Rauk­ko:
    Jos työn tuot­ta­ma arvon­li­sä on niin pie­ni, että sii­tä mak­set­ta­vaa pal­kaa pitää yhteis­kun­nan tukea, mik­si sitä kan­nat­taa yli­pää­tään tehdä?

    Perus­tu­lon aja­tus pitäi­si olla minus­ta se, että on mah­dol­lis­ta teh­dä lyhy­tai­kai­ses­ti nor­maa­li­palk­kais­ta työ­tä. Ei se, että tekee 40h/viikko mität­tö­mäl­lä pal­kal­la, mut­ta elää tosia­sial­li­ses­ti perustulolla.

    Minus­ta rei­luin­ta oli­si jät­tää se valin­ta työt­tö­myy­den kans­sa pai­ni­val­le itsel­leen, eikä tääl­tä kes­ki­luok­kai­sen nor­sun­luu­tor­nis­ta kiel­tää 5e/h net­toan­sion duu­ne­ja läh­tö­koh­tai­ses­ti vain sen takia, että meis­tä tun­tuu nii­den ole­van epäreiluja.

  62. Rea­lis­ti: Ansio­si­don­nai­sen mak­sa­vat val­tao­sin työ­nan­ta­jat ja työn­te­ki­jät. Kyse on yri­tys­ten ja työn­te­ki­jöi­den muu­tos­tur­vas­ta. Poisto/leikkaukset joh­taa euroop­pa­lai­siin irti­sa­no­mis­kor­vauk­siin. Olen­kin ihme­tel­lyt, mik­sei­vät esim. teol­li­suus­lii­tot ole jo nii­tä vaatineet. 

    Kas­sat mak­sa­vat 5,5%, työt­tö­myys­va­kuu­tus (jota mak­sa­vat kaik­ki, nekin jot­ka eivät kuu­lu mihin­kään kas­saan) 55–58%, val­tio loput 37–39%.

    Ansio­si­don­nai­nen ei siis ole yksi­tyi­nen työttömyysturva.

    Jois­sain mais­sa (mihin työt­tö­myys­tur­vaa ja työl­lis­tä­viä toi­mia on ver­rat­tu) on ole­mas­sa ansio­si­don­nai­nen joka on aidos­ti yksi­tyi­nen, ja toi­saal­ta poh­jal­la ylei­nen tasol­taan Suo­men tasoa kor­keam­pi perusturva.

    Ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va on Suo­mes­sa ongel­ma, perus­tur­va ei. Joh­tuu sii­tä, että ansio­si­don­nai­sel­la osa elää val­lan mai­nios­ti (ja loput­kin joten­ku­ten) kun taas perus­tur­val­la ei elä (eikä kai kukaan edes ole­ta elet­tä­vän) vaan sen pääl­le tar­vi­taan niin asu­mis­tu­kea kuin toimeentulotukeakin.

    Niin­pä por­ras­tus pitäi­si teh­dä ansio­si­don­nai­seen, ja perus­tur­vaa nos­taa sen ver­ran, että sil­lä edes joku voi­si kuvi­tel­la elävänsä.

    Tai sit­ten siir­tyä mal­liin jos­sa ansio­si­don­nai­nen ei ole lail­la mää­rät­ty, ylei­ses­tä työt­tö­myys­va­kuu­tuk­ses­ta ja val­tion bud­je­tis­ta mak­set­ta­va, vaan on aidos­ti yksi­tyi­nen sopimusasia.

  63. Minus­ta rei­luin­ta oli­si jät­tää se valin­ta työt­tö­myy­den kans­sa pai­ni­val­le itsel­leen, eikä tääl­tä kes­ki­luok­kai­sen nor­sun­luu­tor­nis­ta kiel­tää 5e/h net­toan­sion duu­ne­ja läh­tö­koh­tai­ses­ti vain sen takia, että meis­tä tun­tuu nii­den ole­van epäreiluja.

    En ollut kiel­tä­mäs­sä mitään, saa­ti­ka valit­se­mas­sa mui­den puolesta.
    Kysyn vaan, onko yli­pää­tään mitään jär­keä teh­dä työ­tä, jon­ka tuot­ta­ma arvon­li­sä on mitätön.

    Se, että täl­lai­seen tur­haan työ­hön pako­tet­tai­si “aktii­vi­suus­lain­sää­dän­nöl­lä”, on tie­tys­ti ennen­kuu­lu­mat­to­man törkeää.

  64. Esi­mer­kik­si kaik­ki Uuden­maan talon­ra­ken­nusa­lan 457 työ­tön­tä tuli­si kut­sua haas­tat­te­luun, teh­dä mah­dol­li­ses­ti työ­ky­vyn arvioin­ti, osoit­taa töi­tä raken­nuk­sil­ta niil­le, jois­ta on raken­nusa­lan töi­hin, lähet­tää kun­tou­tuk­seen ne, joi­den työ­ky­ky edel­lyt­tää kun­tou­tus­ta, kir­joit­taa osa eläk­keel­le ja osoit­taa muun alan töi­tä niil­le, joil­la ei tosia­sias­sa ole raken­nusa­lan koulutusta.”

    Uudel­la­maal­la on pal­jon enem­män työt­tö­miä talon­ra­ken­nusa­lal­la kuin 457. Luku 457 lie­nee mar­ras­kuun luke­ma Raken­nusa­lan työt­tö­myys­kas­sas­ta. Aika monen raken­nusa­lal­la ole­van työt­tö­myys­kas­sa on YTK. Kai­kis­ta työt­tö­myys­kas­soi­hin kuu­lu­vis­ta nyky­ään joka vii­des on YTK:n jäsen. Näi­den luvut eivät ole tuos­sa muka­na, kuten eivät mui­den­kaan työt­tö­myys­kas­so­jen eivät­kä työt­tö­myys­kas­soi­hin kuu­lu­mat­to­mien. Todel­li­nen talon­ra­ken­nusa­lan työt­tö­mien luku­mää­rä kaik­ki kas­sat ja kas­sat­to­mat huo­mioi­den Uudel­la­maal­la lie­nee lähem­pä­nä tuhat­ta kuin 457:ää.

  65. Soi­nin­vaa­ra:

    Kai­ken kaik­ki­aan tämä pas­sii­vi­suus-sak­ko on todel­la köm­pe­lö. Se sopii työt­tö­mien enem­mis­töl­le, joka asuu kau­pun­geis­sa ja joka voi kyl­lä halu­tes­saan saa­da pie­niä keik­ko­ja tai ansai­ta yrit­tä­jä­nä 250 euroa, mut­ta ei vajaa­työ­ky­kyi­sil­le eikä haja-asu­tusa­lueil­la asuville.”

    Minä en ymmär­rä tuo­ta väi­tet­tä, että pas­sii­vi­suus-sak­ko sopi­si kau­pun­ki­lai­sil­le, mut­ta ei haja-asu­tusa­lueil­la asu­vil­le. Mihin väi­te perus­tuu? Kau­pun­kien ja haja-asu­tusa­luei­den kes­ken on sosi­aa­li­tur­vas­sa koh­tia, joi­den oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta voi olla mon­taa miel­tä, mut­ta pas­sii­vi­suus-sak­ko ei tai­da olla niis­tä pahim­mas­ta päästä.

    Ongel­ma asias­sa on ollut kai se, että työl­li­syys­pal­ve­lui­ta ei ole tar­jot­tu kaik­kial­la Suo­mes­sa. Eli jos­tain syys­tä TE-kes­kus/A­VI ei ole edes yrit­tä­nyt paran­taa työl­li­syyt­tä tosis­saan joil­lain alueil­la. Aktii­vi­mal­lin pitäi­si aina­kin kan­nus­taa nyt TE-kes­kus­ta tuot­ta­maan työl­li­syys­pal­ve­lui­ta maan­tie­teel­li­ses­ti kat­ta­vam­min, mitä se ei jos­tain syys­tä ole vii­me vuo­si­na teh­nyt. Työl­li­syys­pal­ve­lui­ta pitäi­si vie­dä sin­ne, mis­sä on työt­tö­miä­kin. Parin päi­vän työl­lis­ty­mis­tä edis­tä­vän kurs­sin pitä­mi­nen joi­tain ker­to­ja vuo­des­sa ei pitäi­si olla kovin han­ka­la asia toteu­tet­ta­vak­si maan­tie­teel­li­ses­ti mel­kein mis­sä pai­kas­sa vaan. Sen pitäi­si onnis­tua Kai­nuun korvessakin.

    1. Jos väes­tö­ti­heys on 2 hen­keä neliö­ki­lo­met­ril­lä, työ­voi­maan kuu­lu­via on näis­tä 40% ja työt­tö­mys­pro­sent­ti on 15%, tekee se 0,12 työ­tön­tä neliö­ki­lo­met­ril­lä. Jot­ta sadan hen­gen ryh­mä saman alan ihmi­siä saa­daan kokoon, on väkeä haa­lit­ta­va noin 10 000 neliö­ki­lo­met­rin alu­eel­ta. siis 100 km x 100 km.

  66. Rea­lis­ti: Ansio­si­don­nai­sen mak­sa­vat val­tao­sin työ­nan­ta­jat ja työn­te­ki­jät. Kyse on yri­tys­ten ja työn­te­ki­jöi­den muu­tos­tur­vas­ta. Poisto/leikkaukset joh­taa euroop­pa­lai­siin irti­sa­no­mis­kor­vauk­siin. Olen­kin ihme­tel­lyt, mik­sei­vät esim. teol­li­suus­lii­tot ole jo nii­tä vaatineet.

    Val­tao­san kyl­lä: työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su kat­taa 55–58 %, val­tio 37–39 %, kas­so­jen jäsen­mak­sut vain 5,5 % ansio­si­don­nai­ses­ta työttömyysturvasta.

    1. Val­tao­san kyl­lä: työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su kat­taa 55–58 %, val­tio 37–39 %, kas­so­jen jäsen­mak­sut vain 5,5 % ansio­si­don­nai­ses­ta työttömyysturvasta

      Vihe­liä­sin­tä täs­sä on, että tuo 55–58 % peri­tään myös niis­tä työn­te­ki­jöis­tä, jot­ka eivät ole kas­san jäse­niä. Hekin jou­tu­vat siis rahoit­ta­maan vakuu­tus­ta, jos­ta eivät itse hyödy.
      .

  67. TSH:
    Olen mones­ti miet­ti­nyt, että mik­sei pidem­pään (esi­mer­kik­si vähin­tään kol­me kuu­kaut­ta) työt­tö­mä­nä ollei­ta voi­da työl­lis­tää jul­ki­sen sek­to­rin työpaikkoihin. 

    Et mie­tin­nöis­sä­si ole näem­mä tul­lut aja­tel­leek­si, että työt­tö­mien jou­kos­sa on myös nii­tä, joi­den ainoa rea­lis­ti­nen työl­lis­tä­jä on juu­ri jul­ki­nen sek­to­ri ihan vain kou­lu­tuk­sen perus­teel­la. Jos nyt näi­hin jul­ki­sen sek­to­rin töi­hin pää­si­si vain ole­mal­la riit­tä­vän pit­kään työ­tön, oli­si se mel­kois­ta sil­mään­pis­saa­mis­ta kysei­sen alan kou­lu­tuk­sen omaa­vil­le työt­tö­mil­le. Minä aina­kin ilmoi­tan jo näin etu­kä­teen saa­va­ni rai­va­rin, jos omal­le alal­le­ni (kir­jas­to) pal­ka­taan — edes osa-aikai­ses­ti — jon­kin toi­sen alan työt­tö­miä mei­dän kou­lu­tet­tu­jen työt­tö­mien sijasta.

  68. Hei Osmo mai­nit­sit blo­gis­sa­si perus­tu­lon. Viit­taat että työ­tö­myys­kor­vaus on perus­tu­loa? Mikä­li näin oli­si on lakia muo­kat­ta­va niin että alet­tai­siin käyt­tä­mään työt­tö­myys­kor­vaus sanas­ta Kan­sa­lais­kor­vaus. Pie­ni asia tulo on tuloa ja kor­vaus on kor­vaus­ta “epä­oi­keu­det­to­mas­ta tilanteesta“esim tai oikeu­des­ta arvok­kaa­seen elämään.

  69. Rea­lis­ti: Ksm työ­elä­ke on 1500€/kk täy­des­tä työ­uras­ta. Ei sii­nä ole leikattavaa.

    Eipä niin. Mut­ta yli 2000 euron eläk­keis­tä voi­si tuon rajan ylit­tä­väl­tä osal­ta lisä­ve­rot­taa esim. 20%. Eli 2500€:n eläk­kees­tä lisä­ve­roa 100€, 4000€:sta lisä­ve­roa 400€. Ei taa­tus­ti kaa­tai­si kenen­kään talout­ta. Help­po perus­tel­la rajus­ti kas­va­neil­la ja jat­kos­sa­kin kas­va­vil­la hoi­to- ja hoi­va­me­noil­la. Ehkä hel­pom­pi­kin teh­dä vero­tuk­sen kaut­ta mene­mät­tä leikkauksiin.

    Tämä oli­si koh­tuul­lis­ta myös sik­si, että teh­dyis­sä elä­ke­uu­dis­tuk­sis­sa jo eläk­keel­le ehti­neet pää­si­vät kuin koi­ra verä­jäs­tä las­kun jää­des­sä nuo­rem­mil­le ikäluokille.

    2016 työ­eläk­keel­le jää­neis­tä noin 27% saa enem­män kuin 2000€/kk työeläkettä.

    Las­kes­ke­lin että em. mal­lil­la saa­tai­siin vero­tuot­to­ja noin 800 mil­joo­naa per vuo­si. 2017 men­tiin vää­rään suun­taan kun elä­ke­läis­ten vero­tus­ta keven­net­tiin 135 mil­joo­nal­la, velkarahalla.

    Mut­ta hyvä­tu­loi­set elä­ke­läi­set ovat siis vain yksi ryh­mä jon­ka etui­hin voi­daan kos­kea työn hin­nan alen­ta­mi­sek­si ja työ­paik­ko­jen synnyttämiseksi.

  70. vk:
    Kii­tos­ta taas ker­ran, myös kom­men­toi­jil­le. Antoi­saa lues­kel­la kun pahim­mat aivo­pie­rut lie­ne­vät jää­neen moderointiin. 

    Mie­les­tä­ni kor­kean työt­tö­myy­den, työ­paik­ko­jen vähäi­syy­den ja jäy­käs­ti toi­mi­vien työ­mark­ki­noi­den taus­tal­la on yksi asia joka ei ole vie­lä täs­sä tul­lut esiin. Se on suo­ma­lai­sen työn kor­kea hin­ta. Vai­va on täy­sin itse aiheu­tet­tu useam­man vuo­si­kym­me­nen aika­na pik­ku­hil­jaa pää­tös kerrallaan. 

    En tar­koi­ta lii­an kor­ke­aa palk­ka­ta­soa vaan työ­nan­ta­jan mak­set­ta­vak­si tule­via luke­mat­to­mia sivu­ku­lu­ja ja kor­ke­aa arvon­li­sä­ve­ro­tus­ta. Jot­ta duu­na­ri saa vero­jen jäl­keen kym­pin käteen jou­tuu työ­nan­ta­jan asia­kas, siis taho joka pal­kan­mak­sun kus­tan­taa, mak­sa­maan saa­mas­taan pal­ve­lus­ta 40–50 euroa.

    Miten tähän on tul­tu? Sosi­aa­li­po­li­tii­kan his­to­rioit­si­jat voi­si­vat asi­aa ava­ta, mut­ta kyl­lä sylt­ty­teh­das tai­taa löy­tyä ay-liik­kees­tä ja har­joi­te­tus­ta sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­ses­ta poli­tii­kas­ta (jopa ilman dema­rei­ta hal­li­tuk­ses­sa). On halut­tu jakaa kan­sal­le kan­na­tuk­sen kalas­ta­mi­sek­si etuuk­sia joi­hin nyky­maa­il­mas­sa maal­lam­me ei ole­kaan varaa. Vii­mei­sen 10 vuo­den vel­kaan­tu­mis­his­to­ria on vakuut­ta­va tois­te tästä.

    Rat­kai­su ei ole perus­tu­lo tai muut tem­put. Rat­kai­su on työn hin­nan alen­ta­mi­nen. Elä­ke­mak­su­ja on alen­net­ta­va, sosi­aa­li­tur­vaa lei­kat­ta­va, asu­mis­tu­kia lei­kat­ta­va ym. eli kai­ken kaik­ki­aan jul­ki­sen talou­den meno­ja alennettava. 

    Osal­le poruk­kaa tämä tar­koit­taa vero­va­roil­la ym. rahoi­te­tun elin­ta­son alen­tu­mis­ta jon­kin ver­ran, mut­ta ei kuo­let­ta­vas­ti. Eli esim. suur­ten ikä­luok­kien parem­piin elä­ke-etui­hin on kos­ket­ta­va ja vaik­ka­pa jul­ki­sin varoin maan kal­leim­mil­la asui­na­lueil­la asu­mi­nen on lope­tet­ta­va. Mut­ta vas­ti­neek­si syn­tyy työ­paik­ko­ja, joil­la pää­see sosi­aa­li­tur­vaa huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­paan elin­ta­soon kiin­ni. Riit­tää kun pahim­mis­ta menoau­to­maa­teis­ta pääs­tään eroon, kukaan ei kuo­le nälkään.

    Kyl­lä polii­ti­kot ja muut päät­tä­jät tämän tie­tä­vät, mut­ta mis­sä on ne jot­ka uskal­ta­vat muu­tok­sen tehdä?

    Mihin ver­rat­tu­na suo­ma­lai­nen työ on kal­lis­ta? Viroon var­mas­ti, mut­ta Ruot­siin, Sak­saan, Tanskaan..?

  71. Arvon Soi­nin­vaa­ra, kirjoititte: 

    Sama aja­tus on väit­tees­sä, että meil­lä tee­te­tään ”orja­työ­tä” yhdek­sän euron päi­vä­pal­kal­la. Palk­ka on tosia­sias­sa 41,40 euroa eli yhdek­sän euroa enem­män kuin on työmarkkinatuki.

    Aika moni pie­ni­palk­kai­nen tekee töi­tä alle yhdek­sän euron päi­vä­pal­kal­la, jos las­kee pal­kak­si vain sum­man, jol­la net­to­palk­ka ylit­tää sen, min­kä sai­si toimeentulotukena.” 

    Minä olen usein kuul­lut, että moni työ­ko­kei­li­ja pitää epä­oi­keu­den­mu­kai­se­na, että toi­set saa­vat enem­män tai vähem­män samas­ta työs­tä TES-mukais­ta palk­kaa, ja toi­set vain työt­tö­myys­kor­vauk­sen + 9 € kulu­kor­vauk­sen (en tie­dä, onko tämä koko totuus). 

    Toi­saal­ta olen itse miet­ti­nyt, miten nämä työkokeilut/kuntouttavat työ­toi­min­nat vai­kut­ta­vat elä­ke­jär­jes­tel­määm­me. Noi­den mai­nit­se­mie­si pien­palk­kais­ten työs­tä sen­tään mak­se­taan työ­elä­ke­mak­sut, mut­ta työ­ko­kei­li­joi­den ym. työs­tä sitä ei käsit­tääk­se­ni ker­ry. Näin ollen ei saa­da teh­dys­tä työs­tä rahaa nykyis­ten tai tule­vien eläk­kei­den maksuun.

    1. Ttyö­ko­kei­luun kai tul­laan työ­mark­ki­na­tuel­ta eikä sii­nä­kään ansait­se elä­ket­tä, joten työ­ko­kei­luun jou­tu­mi­nen ei hei­ken­nä elä­ke­tur­vaa jos ei parannakaan.

  72. Arto Kek­ki: On vali­tet­ta­vaa, että Suo­men sisäl­lä saa eri­lais­ta ohjet­ta, ja viran­omai­set toi­mi­vat eri taval­la, riip­puen sii­tä mil­lä alu­eel­la asias­ta kysyy. Tam­pe­reel­la on asiat aika hyvin. Tääl­lä saa mm. yrit­tä­jyy­des­tä (las­ku­tus­pal­ve­lun tai osuus­kun­nan kaut­ta toi­mi­mal­la) tie­toa, apua ja neu­vo­ja kuin­ka toi­mia. Kaik­ki, kun­han astuu oves­ta oike­aan aikaan sisäl­le… https://www.trestart.fi/

    Kii­tos erit­täin asian­tun­te­vas­ta vas­tauk­ses­ta! Har­kit­sen tam­pe­re­lai­sek­si naa­mioi­tu­mis­ta tiedonhakutarkoituksessa.
    Mikä­li tääl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on saman­ta­pai­nen pal­ve­lu kuin tuo TreS­tart, en ole aina­kaan mil­lään kons­til­la löy­tä­nyt sel­lais­ta. Te-toi­mis­tos­ta näi­tä asioi­ta ei uskal­la men­nä kysy­mään, sil­lä siel­lä saa muu­ten­kin jo tais­tel­la todis­taak­seen, että on työ­tön (tai sivu­toi­mi­ses­sa työs­sä ole­va) pal­kan­saa­ja, eikä pää­toi­mi­nen itsen­sä­työl­lis­tä­jä (vaik­ka työ­his­to­rias­sa ei oli­si yhtään aino­aa toi­mek­sian­toa). Asi­aan var­maan­kin vai­kut­taa koh­dal­la­ni se, että alal­la­ni on suu­rel­ta osin epä­tyy­pil­li­siä työ­suh­tei­ta ja alan tun­te­mus te-toi­mis­tos­sa on nol­la­luok­kaa. Uskon sil­ti, että myös nk. tyy­pil­li­sil­lä aloil­la työt­tö­mil­le on kehit­ty­nyt ter­ve pel­ko te-toi­mis­tos­sa asioin­tia koh­taan. Täs­tä syys­tä työt­tö­mien omaa aktii­vi­suut­ta ja työl­lis­ty­mis­tä var­mas­ti edis­täi­si myös se, että te-toi­mis­to­jen nyky­muo­toi­nen “pal­ve­lu” muu­tet­tai­siin tosia­sial­li­sek­si pal­ve­luk­si ja neu­von­nak­si, tur­han kyt­tää­mi­sen ja oman asian­tun­te­mat­to­muu­den peit­te­lyn sijas­ta. Mui­den kuin te-toi­mis­to­jen kehit­tä­mät pal­ve­lut voi­si­vat toi­mia hyvi­nä esi­merk­kei­nä. Tämä vain vih­jee­nä niil­le, jot­ka oikeas­ti halua­vat rat­kais­ta ongelmaa…

  73. Jus­si: Et mie­tin­nöis­sä­si ole näem­mä tul­lut aja­tel­leek­si, että työt­tö­mien jou­kos­sa on myös nii­tä, joi­den ainoa rea­lis­ti­nen työl­lis­tä­jä on juu­ri jul­ki­nen sek­to­ri ihan vain kou­lu­tuk­sen perus­teel­la. Jos nyt näi­hin jul­ki­sen sek­to­rin töi­hin pää­si­si vain ole­mal­la riit­tä­vän pit­kään työ­tön, oli­si se mel­kois­ta sil­mään­pis­saa­mis­ta kysei­sen alan kou­lu­tuk­sen omaa­vil­le työt­tö­mil­le. Minä aina­kin ilmoi­tan jo näin etu­kä­teen saa­va­ni rai­va­rin, jos omal­le alal­le­ni (kir­jas­to) pal­ka­taan – edes osa-aikai­ses­ti – jon­kin toi­sen alan työt­tö­miä mei­dän kou­lu­tet­tu­jen työt­tö­mien sijasta. 

    Päte­vyys­vaa­ti­muk­set estä­vät sen, että kenet vaan voi­si kor­va­ta työl­lis­te­tyl­lä työttömällä. 

    Toi­saal­ta jos tilan­ne on se, että jon­kun kou­lu­te­tun työn pys­tyi­si de fac­to teke­mään aivan tyy­dyt­tä­väl­lä taval­la myös kou­lut­ta­ma­ton hen­ki­lö, niin voi­daan miet­tiä, onko päte­vyys­vaa­ti­mus sii­nä tapauk­ses­sa tar­peel­li­nen ja tuli­si­ko päte­vyys­vaa­ti­muk­sen ole­mas­sao­lo joka tapauk­ses­sa har­ki­ta uudelleen.

    Esi­mer­kik­si kir­jas­tois­sa työl­lis­tet­ty työ­tön voi­si var­mas­ti teh­dä saman­kal­tai­sia työ­teh­tä­viä kuin kir­jas­tois­sa usein ole­vat siviilipalvelusmiehet.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Espoos

    Mie­tin vain sil­tä kan­nal­ta, että jos ihmi­nen jou­tuu use­aan työ­ko­kei­luun tms, mut­tei työl­lis­ty (täs­tä oli jos­kus jos­sain leh­des­sä), niin hänen ase­man­sa on eläk­keen kan­nal­ta vähän han­ka­la. Hän on ollut “töis­sä”, mut­ta hänel­le ei ole ker­ty­nyt eläkettä(kään). Hän on siis hei­kom­mas­sa ase­mas­sa, kuin esi­merk­kin­ne pie­ni­palk­kai­nen pät­kä­työ­läi­nen, vaik­ka net­toan­siot oli­si­vat näen­näi­ses­ti samat.

  75. Pir­jo: Kii­tos erit­täin asian­tun­te­vas­ta vas­tauk­ses­ta! Har­kit­sen tam­pe­re­lai­sek­si naa­mioi­tu­mis­ta tiedonhakutarkoituksessa.
    Mikä­li tääl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on saman­ta­pai­nen pal­ve­lu kuin tuo TreS­tart, en ole aina­kaan mil­lään kons­til­la löy­tä­nyt sel­lais­ta. Te-toi­mis­tos­ta näi­tä asioi­ta ei uskal­la men­nä kysy­mään, sil­lä siel­lä saa muu­ten­kin jo tais­tel­la todis­taak­seen, että on työ­tön (tai sivu­toi­mi­ses­sa työs­sä ole­va) pal­kan­saa­ja, eikä pää­toi­mi­nen itsen­sä­työl­lis­tä­jä (vaik­ka työ­his­to­rias­sa ei oli­si yhtään aino­aa toi­mek­sian­toa). Asi­aan var­maan­kin vai­kut­taa koh­dal­la­ni se, että alal­la­ni on suu­rel­ta osin epä­tyy­pil­li­siä työ­suh­tei­ta ja alan tun­te­mus te-toi­mis­tos­sa on nol­la­luok­kaa. Uskon sil­ti, että myös nk. tyy­pil­li­sil­lä aloil­la työt­tö­mil­le on kehit­ty­nyt ter­ve pel­ko te-toi­mis­tos­sa asioin­tia koh­taan. Täs­tä syys­tä työt­tö­mien omaa aktii­vi­suut­ta ja työl­lis­ty­mis­tä var­mas­ti edis­täi­si myös se, että te-toi­mis­to­jen nyky­muo­toi­nen “pal­ve­lu” muu­tet­tai­siin tosia­sial­li­sek­si pal­ve­luk­si ja neu­von­nak­si, tur­han kyt­tää­mi­sen ja oman asian­tun­te­mat­to­muu­den peit­te­lyn sijas­ta. Mui­den kuin te-toi­mis­to­jen kehit­tä­mät pal­ve­lut voi­si­vat toi­mia hyvi­nä esi­merk­kei­nä. Tämä vain vih­jee­nä niil­le, jot­ka oikeas­ti halua­vat rat­kais­ta ongelmaa…

    Tam­pe­reen seu­dun kun­ta­ko­kei­lus­sa teh­dään juu­ri tätä asiak­kai­den pal­ve­lua. Tam­pe­reen työl­li­syys­pal­ve­lus­sa ovat asiak­kai­na ne, joil­la ei ole ansio­si­do­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa. Asia­kas­pal­ve­lua hoi­ta­vat OMA-val­men­ta­jat (Osaa­mi­nen, Motia­vaa­tio, Aktii­vi­suus), joi­den avul­la pyri­tään työl­lis­tä­mään ihmi­siä kai­ki mah­dol­li­sin kei­noin. Erään­lai­nen evo­luu­tio, TE-kes­kus 2.0.

    Perin­tei­ses­ti on ollut pelk­kä kol­me­na­pai­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa ihmi­nen on ollut joko työ­suh­tees­sä, yrit­tä­jä tai työ­tön työn­ha­ki­ja. Kol­mion kes­kel­lä on täl­lä het­kel­lä kui­ten­kin eri­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia työl­lis­tää itsen­sä lyhy­tai­kai­siin toi­mek­sian­toi­hin, kuten las­ku­tus­pal­ve­lun kaut­ta yrit­tä­jä­nä tai osuus­kun­nan kaut­ta työsuhteessa.

    Työn­ha­ku on muut­tu­nut, tai aina­kin vah­vas­ti muut­tu­mas­sa sel­lai­sek­si, että työn­haun rin­nal­le on vah­vas­ti tulos­sa oman osaa­mi­sen myy­mi­nen yri­tyk­siin. Yri­tyk­sis­sä on teke­mä­tön­tä työ­tä. Yri­tyk­set eivät vält­tä­mät­tä ole kui­ten­kaan haluk­kai­ta palk­kaa­maan, kos­ka työ saat­taa olla esim. lyhyt­kes­toi­nen. Mut­ta yri­tys saat­taa olla hyvin­kin kiin­nos­tu­nut, kun sin­ne tar­jo­aa työ­pa­nos­taan, ja sanoo että voi kir­joit­taa sii­tä las­kun, kun toi­mek­sian­non tekee joko las­ku­tus­pal­ve­lun tai osuus­kun­nan kautta.

    Mm. täl­lai­sis­ta asiois­ta kes­kus­te­le­mi­seen ja nii­den neu­von­taan ja opas­ta­mi­seen panos­te­taan TreS­tar­til­la. Aiem­min puhut­tiin pät­kä­töis­tä, kun oli peräk­käi­siä lyhy­tai­kai­sia­kin työ­suh­tei­ta. Nyt voi­daan hyvin puhua myös ‘nyh­tö­työs­tä’, jos­sa yrit­tä­jä­mäi­ses­ti myy­dään yri­tyk­siin omaa osaa­mis­ta lyhy­tai­kai­siin toi­mek­sian­toi­hin. Toi­meen­tu­loa ‘nyh­de­tään’ mones­ta eri pai­kas­ta. Ei mis­sään nimes­sä yhtä muka­vaa, kuin kor­po­raa­tios­sa työs­ken­te­ly pit­kis­sä työ­suh­teis­sa, mut­ta var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to toi­meen­tu­los­sa, kun vie­lä saa­tai­siin täl­lais­ta epä­sään­nöl­lis­tä ja jos­kus tila­päis­tä yrit­tä­jä­mäis­tä työn­te­koa tuke­va sosi­aa­li­tur­va toimivaksi.

    p.s. TreS­tar­til­la ei kysy­tä mis­tä päin olet, olet­ko Tam­pe­reel­ta vai muu­al­ta (Turun mur­re saat­taa kyl­lä pal­jas­taa… 😉 ). Jos mat­ka suun­tau­tuu Tam­pe­reel­le, niin TreS­tar­tin kalen­te­ris­ta näkee mitä siel­lä tapah­tuu. Kan­nat­taa eri­tyi­ses­ti kat­sel­la maa­na­tai­päi­viä klo 12 eteen­päin. Aina­kin kah­via ja/tai tee­tä sekä muka­vaa ver­tais­kes­kus­te­luseu­raa on tarjolla…

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos väes­tö­ti­heys on 2 hen­keä neliö­ki­lo­met­ril­lä, työ­voi­maan kuu­lu­via on näis­tä 40% ja työt­tö­mys­pro­sent­ti on 15%, tekee se 0,12 työ­tön­tä neliö­ki­lo­met­ril­lä. Jot­ta sadan hen­gen ryh­mä saman alan ihmi­siä saa­daan kokoon, on väkeä haa­lit­ta­va noin 10 000 neliö­ki­lo­met­rin alu­eel­ta. siis 100 km x 100 km.

    Joo. Jos on 2 hen­keä neliö­ki­lo­met­ril­lä, tar­vi­taan 10 000 neliö­ki­lo­met­rin alue, jot­ta alu­eel­le kuu­luu 20 000 ihmis­tä ja noil­la ehdoil­la se 1200 työ­tön­tä, jos­ta voi­si koo­ta jotain ryh­miä kokoon. Tyy­pil­li­nen TE-ryh­mä lie­nee kyl­lä aika pal­jon pie­nem­pi kuin 100 hen­keä. Yleis­tä työ­voi­ma­po­liit­tis­ta toi­min­taa pys­tyy jär­jes­tä­mään sel­väs­ti pie­nem­mäl­lä­kin väestöpohjalla. 

    Jon­kin­lai­nen aktii­vi­mal­lin vaa­ti­mia yleis­kou­lu­tuk­sia pys­tyt­tä­neen väes­tö­poh­jan osal­ta jär­jes­tä­mään hel­pos­ti 10–30 km:n etäi­syy­del­le kodis­ta lähes kai­kil­le haja-asu­tusa­lueil­la­kin, jos niin halu­taan siten, että aktii­vi­mal­lin sank­tiot voi vält­tää nii­hin osal­lis­tu­mal­la. Asia edel­lyt­tää kui­ten­kin sitä, että TE-toi­mis­tot alka­vat jär­jes­tää nii­tä kurs­se­ja pie­nem­mis­sä­kin kun­nis­sa vaik­ka 4 ker­taa vuo­des­sa per alue. Eri­kois­tu­neem­mat kou­lu­tuk­set kan­nat­ta­nee kes­kit­tää tai jär­jes­tää vaik­ka nettikursseina.

    1. Jos anna­teen työ­voi­ma­po­lit­tis­ta kou­lu­tus­ta, sama kurs­si ei (toi­vot­ta­vas­ti) ole suun­nat­tu kai­kien eri alo­jen työttömille.

  77. Toi­saal­ta jos tilan­ne on se, että jon­kun kou­lu­te­tun työn pys­tyi­si de fac­to teke­mään aivan tyy­dyt­tä­väl­lä taval­la myös kou­lut­ta­ma­ton hen­ki­lö, niin voi­daan miet­tiä, onko päte­vyys­vaa­ti­mus sii­nä tapauk­ses­sa tar­peel­li­nen ja tuli­si­ko päte­vyys­vaa­ti­muk­sen ole­mas­sao­lo joka tapauk­ses­sa har­ki­ta uudelleen.”

    Var­sin monel­la alal­la on näin. Esi­mer­kik­si epä­pä­te­vi­nä opet­ta­ji­na on vaik­ka kuin­ka pal­jon ihmi­siä, jot­ka osaa­vat opet­taa erin­omai­ses­ti, parem­min kuin monet pit­kän kou­lu­tuk­sen käyneet.

    Jos kou­lu­tuk­sen käy­nei­den pitäi­si osoit­taa mitat­ta­vas­ti, mik­si he ovat parem­pia opet­ta­jia kuin vain lukion käy­neet, niin eivät he sii­hen pys­tyi­si. He voi­si­vat vedo­ta kou­lu­tuk­seen ja teo­ri­aan, mut­ta eivät pys­tyi­si osoit­ta­maan käy­tän­nös­sä ole­van­sa parempia.

    Sama kos­kee esi­mer­kik­si tera­peut­te­ja ja psy­ko­lo­ge­ja. Monis­sa työ­teh­tä­vis­sä tie­dol­li­nen osuus on mitä­tön ver­rat­tu­na per­soo­nan suo­miin avuihin.

    Joil­lain aloil­la kuten kie­len­kään­tä­mi­ses­sä mita­taan­kin yleen­sä vain osaa­mis­ta. Palk­ka tulee kään­ne­tys­tä teks­ti­mää­räs­tä eikä koulutuksesta.

    Pitäi­si­kö näi­tä päte­vyys­vaa­ti­muk­sia tar­kis­taa ja ruve­ta palk­kaa­maan ihmi­siä enem­män sovel­tu­vuu­den perus­teel­la? Mihin tar­vi­taan pit­kää opet­ta­ja- tai psy­ko­lo­gi­kou­lu­tus­ta, kun käy­tän­nön työs­sä pär­jää pal­jon vähemmällä?

    Mik­si kie­len­kään­tä­jien täy­tyy tan­ka­ta type­rää teo­ri­aa yli­opis­tos­sa, vaik­ka ennen he sel­vi­si­vät opis­tol­la, jos­sa ope­tel­tiin itse asi­aa? Kään­nös­ten laa­tu ei ole aina­kaan uudis­tus­ten myö­tä parantunut.

    Monen­lai­seen mais­te­rien suo­rit­ta­maan pape­rin­pyö­ri­tyk­seen pys­tyy lukion jäl­keen, kun­han sii­hen vain ensin perehdytetään.

    Auto­ma­ti­soi­tu­van kil­pai­lu­yh­teis­kun­nan ongel­ma on, että työn­te­ki­jöi­tä ei etsi­tä enää todel­li­seen tar­pee­seen, vaan hei­tä kil­pai­lu­te­taan tulok­sen mak­si­moi­mi­sek­si. Jos työl­le oli­si todel­li­nen tar­ve, ei tar­vit­si­si kil­pail­la, vaan työ­nan­ta­ja pär­jäi­si hei­kom­man osaa­mi­sen­kin työ­voi­mal­la. Ennen töis­sä kävi­vät myös taval­la tai toi­sel­la hei­kot ja vajaa­kun­toi­set. Työ oli heil­le myös tera­pi­aa, ja sil­ti he sai­vat sii­tä täy­den palkan. 

    Jär­jes­tel­mä on täy­sin kei­no­te­koi­nen. Kun työ irto­si todel­li­sis­ta tar­peis­ta ja muut­tui rahan teke­mi­sek­si, niin sen jäl­keen jäl­jel­le on jää­nyt vain jär­je­tön kil­pai­lu, jos­sa teki­jöi­tä ei etsi­tä ihmis­ten todel­lis­ten tar­pei­den täyt­tä­mi­seen vaan kil­pai­luun, jos­sa päte­vyys­vaa­ti­muk­set kas­va­vat ja kei­no­te­kois­tu­vat vuo­si vuodelta. 

    Lyhyes­ti ilmais­ten työs­tä on tul­lut toi­min­taa, jos­sa yri­te­tään myy­dä tar­pee­ton­ta ja luon­toa kuor­mit­ta­vaa pas­kaa ja tur­huut­ta mah­dol­li­sim­man kor­keil­la osaamisvaatimuksilla.

    Maa­il­ma on tiel­lä tuhoon, kos­ka arvos­tam­me tur­haa työ­tä ja tur­han työn luo­mia tur­hia ja tar­peet­to­mia tuot­tei­ta, joi­hin ihmi­set suh­tau­tu­vat kuin harak­ka kiiltävään.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vihe­liä­sin­tä täs­sä on, että tuo 55–58 % peri­tään myös niis­tä työn­te­ki­jöis­tä, jot­ka eivät ole kas­san jäse­niä. Hekin jou­tu­vat siis rahoit­ta­maan vakuu­tus­ta, jos­ta eivät itse hyödy.
    .

    Aina on jou­kos­sa tyhmiä.

  79. vk: Eipä niin. Mut­ta yli 2000 euron eläk­keis­tä voi­si tuon rajan ylit­tä­väl­tä osal­ta lisä­ve­rot­taa esim. 20%. Eli 2500€:n eläk­kees­tä lisä­ve­roa 100€, 4000€:sta lisä­ve­roa 400€. Ei taa­tus­ti kaa­tai­si kenen­kään talout­ta. Help­po perus­tel­la rajus­ti kas­va­neil­la ja jat­kos­sa­kin kas­va­vil­la hoi­to- ja hoi­va­me­noil­la. Ehkä hel­pom­pi­kin teh­dä vero­tuk­sen kaut­ta mene­mät­tä leikkauksiin.

    Tämä oli­si koh­tuul­lis­ta myös sik­si, että teh­dyis­sä elä­ke­uu­dis­tuk­sis­sa jo eläk­keel­le ehti­neet pää­si­vät kuin koi­ra verä­jäs­tä las­kun jää­des­sä nuo­rem­mil­le ikäluokille.

    2016 työ­eläk­keel­le jää­neis­tä noin 27% saa enem­män kuin 2000€/kk työeläkettä.

    Las­kes­ke­lin että em. mal­lil­la saa­tai­siin vero­tuot­to­ja noin 800 mil­joo­naa per vuo­si. 2017 men­tiin vää­rään suun­taan kun elä­ke­läis­ten vero­tus­ta keven­net­tiin 135 mil­joo­nal­la, velkarahalla.

    Mut­ta hyvä­tu­loi­set elä­ke­läi­set ovat siis vain yksi ryh­mä jon­ka etui­hin voi­daan kos­kea työn hin­nan alen­ta­mi­sek­si ja työ­paik­ko­jen synnyttämiseksi.

    3500€/kk alkaen eläk­kei­tä vero­te­taan koval­la kädellä.

  80. Toni Ran­ta:
    Pis­tää sil­mään yksi vir­he: mikään sosi­aa­lie­tuus ei ole palk­ka. Pal­kan mak­saa työ­nan­ta­ja omas­ta kuk­ka­ros­taan, eikä kuten Neu­vos­to­lii­tos­sa että val­tio kus­tan­taa työ­voi­man veroi­neen päi­vi­neen. Tätä teh­dään myös “oikeis­sa” töis­sä ole­vien koh­dal­la, kun val­tio mak­saa eri­lai­si­na tuki­na loput, mitä työ­nan­ta­ja ei kykene/halua/mikäsyyonkaan. Täl­le kom­ma­ri­tou­hul­le on tul­ta­va lop­pu, niin huo­ma­taan velan­o­ton tar­peen putoa­van dra­maat­ti­ses­ti. Yri­tys­tuet tehok­kaa­seen työ­hön eli vas­tik­keel­li­sek­si tai tuet pois, kun niil­lä ei ole mitään työl­lis­tä­vää vai­ku­tus­ta ollut pit­kiin aikoihin. 

    Seu­raa­vak­si voi­daan kes­kus­tal­la veron­kier­ros­ta ja kai­kes­ta muus­ta sel­lai­ses­ta loisimisesta.

    Pis­tää sil­mään yksi vir­he: “Pal­kan mak­saa työ­nan­ta­ja omas­ta kukkarostaan”

    No ei kuu­le mak­sa. Sen mak­saa asia­kas, joka mak­saa tuot­teen teh­neen työn­te­ki­jän työn lisäk­si mm. mate­ri­aa­leis­ta ja tuot­teen teke­mi­seen sekä yri­tyk­sen pyö­rit­tä­mi­seen kulu­neis­ta muis­ta kustannuksista. 

    Työ­nan­ta­ja ei mak­sa omas­ta pus­sis­taan yhtään mitään, sil­lä siel­lä pus­sis­sa ei ole mitään ilman asiak­kai­ta ja työn teki­jöi­tä; itse työ­tä teke­vät yrit­tä­jät tie­ten­kin ovat eri asia, mut­ta kos­ka kyse on työn­te­ki­jän pal­kan mak­sa­mi­ses­ta, niin ei sovi tähän — on vain pak­ko mai­ni­ta, ettei kukaan äkki­pi­kais­tu tur­han päiten.

    Veron­kier­ros­ta ja loi­si­mi­ses­ta ehdot­to­mas­ti tuli­si kes­kus­tel­la, ja sää­tää sii­tä myös oikei­ta ran­gais­tuk­sia, niin vapaus- kuin talou­del­li­sia sekä myös liiketoimintakieltoja.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vihe­liä­sin­tä täs­sä on, että tuo 55–58 % peri­tään myös niis­tä työn­te­ki­jöis­tä, jot­ka eivät ole kas­san jäse­niä. Hekin jou­tu­vat siis rahoit­ta­maan vakuu­tus­ta, jos­ta eivät itse hyödy.
    .

    Suo­mes­sa onkin aika hem­me­tin tyh­mää olla liit­ty­mät­tä ammat­ti­liit­toon, eten­kin nykyi­sen kyy­ky­tys­po­li­tii­kan aika­na — poli­tii­kan, jota itse­kin sen­tään toi­si­naan älyät kri­ti­soi­da­kin, vaik­ka aivan lii­an usein vedät yhtä köyt­tä kai­ken­lais­ten lois­ten kans­sa, kuten sen yhden veron­mak­sa­jien aina elät­tä­män torkkupellen.

  82. Tero Tolo­nen: Lisäk­si voi olla aika kal­lis­ta jär­jes­tää jotain kou­lu­tus­tar­jon­taa jon­ne­kin Iva­loon tahi raja-alueil­le, saa­ti osal­lis­tua sii­hen jos mat­ka on pit­kä – käy­tän­nös­sä ehdol­li­sen tuen ehdot on var­maan aina joil­le­kin kohtuuttomia.

    Ei ole kal­lis­ta. Verk­ko­kou­lut­ta­mi­nen on tätä päivää.

    On muu­ten ollut TE-hal­lin­nos­sa­kin, esim. CV:n kir­joit­te­lu­kurs­si oli aina­kin minul­le verk­ko­ve­toi­nen eli kotoa päin tein.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos väes­tö­ti­heys on 2 hen­keä neliö­ki­lo­met­ril­lä, työ­voi­maan kuu­lu­via on näis­tä 40% ja työt­tö­mys­pro­sent­ti on 15%, tekee se 0,12 työ­tön­tä neliö­ki­lo­met­ril­lä. Jot­ta sadan hen­gen ryh­mä saman alan ihmi­siä saa­daan kokoon, on väkeä haa­lit­ta­va noin 10 000 neliö­ki­lo­met­rin alu­eel­ta. siis 100 km x 100 km.

    Osmol­le­kin kom­ment­ti, että verk­ko­kou­lu­tus on tätä päivää.

    1. JHos verk­ko­kou­lu­tus kel­paa, sil­loin­han ei ole tot­ta, että tämä jär­jes­te­ly syr­jii haja-asu­tusa­lueil­la asu­via, kos­ka kurs­se­ja ei järjestetä.

  84. Pir­jo: Kii­tos erit­täin asian­tun­te­vas­ta vas­tauk­ses­ta! Har­kit­sen tam­pe­re­lai­sek­si naa­mioi­tu­mis­ta tiedonhakutarkoituksessa.
    Mikä­li tääl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on saman­ta­pai­nen pal­ve­lu kuin tuo TreS­tart, en ole aina­kaan mil­lään kons­til­la löy­tä­nyt sel­lais­ta. Te-toi­mis­tos­ta näi­tä asioi­ta ei uskal­la men­nä kysy­mään, sil­lä siel­lä saa muu­ten­kin jo tais­tel­la todis­taak­seen, että on työ­tön (tai sivu­toi­mi­ses­sa työs­sä ole­va) pal­kan­saa­ja, eikä pää­toi­mi­nen itsen­sä­työl­lis­tä­jä (vaik­ka työ­his­to­rias­sa ei oli­si yhtään aino­aa toi­mek­sian­toa). Asi­aan var­maan­kin vai­kut­taa koh­dal­la­ni se, että alal­la­ni on suu­rel­ta osin epä­tyy­pil­li­siä työ­suh­tei­ta ja alan tun­te­mus te-toi­mis­tos­sa on nol­la­luok­kaa. Uskon sil­ti, että myös nk. tyy­pil­li­sil­lä aloil­la työt­tö­mil­le on kehit­ty­nyt ter­ve pel­ko te-toi­mis­tos­sa asioin­tia koh­taan. Täs­tä syys­tä työt­tö­mien omaa aktii­vi­suut­ta ja työl­lis­ty­mis­tä var­mas­ti edis­täi­si myös se, että te-toi­mis­to­jen nyky­muo­toi­nen “pal­ve­lu” muu­tet­tai­siin tosia­sial­li­sek­si pal­ve­luk­si ja neu­von­nak­si, tur­han kyt­tää­mi­sen ja oman asian­tun­te­mat­to­muu­den peit­te­lyn sijas­ta. Mui­den kuin te-toi­mis­to­jen kehit­tä­mät pal­ve­lut voi­si­vat toi­mia hyvi­nä esi­merk­kei­nä. Tämä vain vih­jee­nä niil­le, jot­ka oikeas­ti halua­vat rat­kais­ta ongelmaa…

    Jaan epä­luu­losi TE-toi­mis­to­ja koh­taan. En minä­kään kysy siel­tä mie­lel­lä­ni mitään. En luota.

    Siel­tä voi­daan sitä­pait­si antaa vää­riä vas­tauk­sia­kin eivät­kä sei­so sano­jen­sa taka­na. Joku neu­voi, että kaik­ki neu­vot siel­tä pitäi­si ottaa kirjallisena.

    Mar­tin-Eric Raci­ne (sama mies joka pani alul­le kan­sa­lais­aloit­teen aktii­vi­mal­lin kumoa­mi­ses­ta), käyt­ti sanaa “karens­si­teh­taat” TE-toimistosta.

    Kyl­lä sii­nä­kin jotain perää on, että TE-toi­mis­to­ja kavah­de­taan työt­tö­mien keskuudessa.

    Itse en uskal­la ker­toa opis­ke­luis­ta­ni TE-toimistoon.

    En, vaik­ka:
    — opis­ke­len moni­muo­to­na aikuis­kou­lu­tuk­ses­sa ja moni opis­ke­lu­to­ve­ri käy päi­vä­töis­sä eli opis­ke­lu­ni ei ole työn vas­taa­not­ta­mi­sen este ja olen välil­lä pääs­syt­kin lyhyek­si aikaa töihin
    — aloi­tin opis­ke­lut jo ennen työt­tö­myyt­tä­ni eli olin täys­päi­väi­ses­ti töissä

    En sil­ti ker­ro. En uskal­la. En jak­sa väi­tel­lä nii­den idioot­tien kans­sa. Pitäi­si olla päi­vän­sel­vää, ettei opis­ke­lu­ni ole työn­vas­taa­not­ta­mi­sen este — mut­ta mikään ei ole päi­vän­sel­vää kun on karens­si­teh­das TE-toi­mis­ton kans­sa tekemisissä.

    En vain voi ottaa ris­kiä sii­tä, että TE-toi­mis­to mie­li­val­las­saan päät­tä­kin, ettei opis­ke­lu­ni käy niil­le. Sil­loin jou­dun lopet­ta­maan opis­ke­lu­ni kos­ka minul­la ei ole varaa olla ilman päivärahakaan.

    Kun saan tut­kin­non ulos opis­ke­lus­ta­ni, niin näyt­tää sil­tä, että työl­lis­tyn koh­tuul­li­sen var­mas­ti. Eli yhteis­kun­nan kan­nal­ta tämä salao­pis­ke­lu­ni on toden­nä­köi­ses­ti erit­täin jär­ke­vää ja kan­na­tet­ta­vaa toimintaa.

    Eikös ole hul­lu maailma.…

  85. Mitä mah­tai­si tapah­tua, jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mak­set­tai­siin työt­tö­myys­tur­vaa vain 3 kk, ja seu­raa­vaan 3 kk jak­soon oli­si oikeu­tet­tu vas­ta 6 kk yhtä­jak­soi­sen työs­sä­käyn­nin jäl­keen? Lap­si­li­siä, asu­mis­tu­kea ja toi­meen­tu­lo­tu­kea ei mak­set­tai­si pk-seu­dul­la kenel­le­kään. Muu­al­la maas­sa kaik­ki säi­lyi­si nykyisellään.

    Kuin­ka pal­jon hel­sin­ki­läis­ten asu­mis­kus­tan­nuk­set ale­ni­si­vat, kun kym­me­net­tu­han­net yhteis­kun­nan avus­tuk­sin elä­vät päät­täi­si­vät etsiä uuden kodin kou­vo­lois­ta, ja hei­dän asun­ton­sa vapau­tui­si­vat mark­ki­noil­le? Kuin­ka pal­jon kou­vo­loi­den lii­ke-elä­mä virkistyisi?

  86. Mar­ras­kuus­sa todel­li­sia työt­tö­miä oli n 430000. Lukuun pääs­tään kun työn­ha­ki­jois­ta vähen­ne­tään avou­mil­la työ­mark­ki­noills ole­vat työl­li­set työnhakijat
    Heis­tä ansio­si­do­nais­ta sai n 130000 , perus­tur­vaa n 230000 ja 70000 ei mitään tai tt-tukea. Andio­si­don­nai­sen mer­ki­tys työl­lis­ty­mi­sen estee­nä on kadonnut,

  87. Tuo ansio­don­nai­sen kan­nus­tin­lou­kun katoa­mi­nen joh­tuu sii­tä, että sitä saa vain työ­voi­man eliit­ti ja se näkyy sii­mä, että ansio­päi­vä­ra­haa saa­vien työt­tö­myys­jak­sot ovat lyhyem­piä kuin perus­tur­vaa saavilla

  88. Aktii­vi­mal­li on muu­ten­kin sumu­tus­ta alus­ta loppuun.
    Ei tar­koi­tus ole työt­tö­myy­den alen­ta­mi­nen vaan työt­tö­myys­lu­ku­jen alentaminen
    Kun tekee 18 tun­tia töi­tä tai toi­mii yrit­tä­jä­nä päi­vän niin on tilas­tois­sa työl­li­nen seu­raa­vat kak­si viikkoa.
    Kunn moni onnis­tuu tuos­sa niin simb­sa­la­bim , työt­tö­myys on tipah­ta­nut kym­me­nil­lä tuhansilla

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ajat­ta­let siis, että pää­toi­mi­nen opis­ke­li­ja, joka hakee keik­ka­ty­lö­tä, on työtön. 

    Osoi­tit­ko tuon minulle? 

    En ole var­si­nai­ses­ti “pää­toi­mi­nen opis­ke­li­ja” lain ja työ­voi­ma­vi­ran­omai­sen käyt­tä­män jar­go­nin kontekstissä.

    Fak­tat:

    — aloi­tin opis­ke­lun jo kun olin 40 h/vko töis­sä (ehdin teh­dä tätä 1,5 vuotta)

    — olen täs­sä opis­ke­lu­jen aika­na saa­nut uudel­ta alal­ta­ni yhden työkeikan,jossa olin muu­ta­man kuu­kau­den täys­päi­väi­ses­ti töis­sä (saman­ai­kai­ses­ti opis­ke­lin vapaa-aikanani)

    Minus­ta on aika mah­do­ton­ta väit­tää, etten­kö oli­si työ­mark­ki­noi­den käytettävissä!

    Mut­ta kuten näette,jopa Osmo otti kan­nan, että “jahas sitä ollaan pää­toi­mi­sia opiskelijoita…”

    Elik­kä juu­ri tuon syyn vuok­si en ker­ro TE-toi­mis­tol­le mitään. On täy­sin tuu­les­ta kiin­ni mikä rat­kai­su siel­tä tulee.

    BTW, onhan sitä mah­dol­lis­ta olla jopa yrit­tä­jä ja saa­da samal­la työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa. Kik­ka on olla “sivu­toi­mi­nen” yrit­tä­jä ENNEN työttömyysjaksoa.

    No, minä taas olen oikeas­ti työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä ja myös läh­den töi­hin heti kun joku jotain jär­ke­vää tar­jo­aa. Samal­la käy­tän aikaa­ni tehok­kaas­ti päi­vä­ra­hal­la hank­kiak­se­ni uusia val­miuk­sia alal­le joka suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä työl­lis­tää minut. 

    Vali­tet­ta­vas­ti se uusi ala ei ole IT-ala. IT-ala on Suo­men ikä­ra­sis­ti­sin ala. Sii­hen­kin voi­sit Osmo jos­kus pereh­tyä ja kirjoitella.

    1. Osoi­tit­ko tuon minulle? 

      En ole var­si­nai­ses­ti ”pää­toi­mi­nen opis­ke­li­ja” lain ja työ­voi­ma­vi­ran­omai­sen käyt­tä­män jar­go­nin kontekstissä.

      Ei ollut tar­koi­tet­tu sinul­le vaan Lii­an Van­hal­le, joka las­ki kaik­ki kesä­töi­tä hake­vat opis­ke­li­jat työttöömiksi.

  90. Daniel Feder­ley:
    Mitä mah­tai­si tapah­tua, jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mak­set­tai­siin työt­tö­myys­tur­vaa vain 3 kk, ja seu­raa­vaan 3 kk jak­soon oli­si oikeu­tet­tu vas­ta 6 kk yhtä­jak­soi­sen työs­sä­käyn­nin jäl­keen? Lap­si­li­siä, asu­mis­tu­kea ja toi­meen­tu­lo­tu­kea ei mak­set­tai­si pk-seu­dul­la kenel­le­kään. Muu­al­la maas­sa kaik­ki säi­lyi­si nykyisellään.

    Kuin­ka pal­jon hel­sin­ki­läis­ten asu­mis­kus­tan­nuk­set ale­ni­si­vat, kun kym­me­net­tu­han­net yhteis­kun­nan avus­tuk­sin elä­vät päät­täi­si­vät etsiä uuden kodin kou­vo­lois­ta, ja hei­dän asun­ton­sa vapau­tui­si­vat mark­ki­noil­le? Kuin­ka pal­jon kou­vo­loi­den lii­ke-elä­mä virkistyisi? 

    Mai­nio idea sinän­sä! Tai­taa vaan olla lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti toteuttamiskelvoton.

    Niin ja mitään sel­lais­ta­han ei saa Suo­mes­sa esit­tää, mikä uhkaa vähen­tää Hel­sin­gin paisumista.

  91. Työt­tö­miä ei muu­ten­kaan tar­vit­se akti­voi­da, sikä­li kun suu­rim­man osan tie­tää ihan itse, mil­lai­siin teh­tä­viin pyr­kii, ja mitä itsel­tään puut­tuu, jot­ta työ­nan­ta­jan edel­ly­tyk­set hei­tä kiin­nos­ta­viin työ­teh­tä­viin täytyisi.

    Me tar­vi­taan asia­kas­läh­töis­tä TE-toi­mis­toa (vai mil­lä nimel­lä lie­nee jat­kos­sa toi­min­ta siir­ret­tyä maa­kun­nil­le) jon­ka pal­ve­lut on rää­tä­löi­dyt joka työn­ha­ki­jan tar­peis­ten mukai­ses­ti ja jos­sa mikään työn­ha­ki­jan jär­ke­vä ehdo­tus ei sul­je­ta vais­ton­omai­ses­ti pois vain sen takia, että talos­sa on vakiin­tu­nee­na lin­jauk­se­na suo­sia toi­sen­lai­sia ratkaisuja.

    Jos val­tio ei kyke­ne läh­te­mään tähän suun­taan, oli­si jär­ke­väm­pää ajaa työ­voi­ma­hal­lin­non lopul­li­ses­ti alas ja siir­tää sen bud­je­tit työt­tö­myys­tur­vaan mak­sat­taak­seen työt­tö­mil­le EU:n vaa­ti­mus­ten mukais­ta työt­tö­myys­tur­vaa, jol­la työ­tön voi­si itse kus­tan­taa hänen tar­vit­se­mi­aan koulutuksia.

  92. Näin asi­aa söpöil­tiin vie­lä vuo­si sitten.…vaan kum­mas­ti ne peh­meät akti­voin­ti­ta­vat ja vapauk­sien anta­mi­nen työt­tö­mäl­le unoh­tui­vat kun ehdo­tuk­sis­ta sor­vat­tiin laki. Mitä siis tapah­tui mat­kal­la työ­ryh­män mie­tin­nös­tä asetukseksi? 

    Peh­mei­den toi­men­pi­tei­den tilal­le tuli pelk­kää raip­paa ja rangaistuksia.…ja työ­voi­ma­vir­ka­mie­hen osoi­tuk­sia koko kädel­lä! Oma ajat­te­lu ja omat toi­veet kiellettyä! 

    Akti­voin­ti­toi­mien pii­ris­sä oli­si­vat läh­tö­koh­tai­ses­ti työ­ky­kyi­set työ­mark­ki­na­tuen saa­jat. Ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa tai sai­raus­päi­vä­ra­haa saa­vat eivät kuu­lui­si jär­jes­tel­män piiriin.”

    Todel­li­suus: Vain sai­raa­na ole­vat vält­ty­vät “akti­voin­neil­ta” eli ran­gais­tuk­sel­ta, jos oma aktii­vi­suus ei ole tuot­ta­nut tulos­ta. Myös lomau­tet­tu­ja aktivoidaan.

    Tär­kein­tä on saa­da ihmi­set mukaan tähän yhteis­kun­taan. Oleel­lis­ta ei ole saa­da hir­veäs­ti teho­ja irti. Tämä ei ole palk­ka­työ­tä, vaan enem­män sosi­aa­lis­ta kun­tou­tus­ta, Par­po kuvailee.”

    No niin. Ja se kun­tou­tus­mo­ment­ti täs­sä toteu­tui miten­kä? Mitään lisä­sat­sauk­sia ei hal­li­tuk­sen toi­mes­ta teh­ty, päin­vas­toin! On vain lei­kat­tu jo vähäs­tä­kin lisää pois.

    - Se voi olla vapaa­eh­tois­työ­tä, naa­pu­ria­pua — kaik­kea, mitä kek­si­tään. Koros­tan, että muu­kin käy kuin työn­te­ko. Jos joku kehit­tää itse­ään muun muas­sa kan­sa­lais­opis­tos­sa, niin se voi­tai­siin ihan hyvin tul­ki­ta osallistamiseksi.”

    Heh heh, se niis­tä visiois­ta vuo­si sitten.

    Par­pon mukaan suo­ta­vaa oli­si, että työ­tön ehdot­tai­si itse hänel­le par­hai­ten sopi­vaa aktiviteettia.

    - Nyt viran­omai­nen ker­too työt­tö­mäl­le, mitä pitää teh­dä. Logiik­ka kään­net­täi­siin päälaelleen.”

    Hie­no idea, mut­ta ei men­nyt läpi. Vir­ka­mies ei valls­taan luo­vu. Työ­tön on hänen kyy­ky­tet­tä­vän­sä ja kyy­kyt­tä­mi­nen­han on kivaa! (val­taa ilman vastuuta)

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611182200029236_uu.shtml

  93. Työ­mark­ki­nat on hel­ve­tin tur­haut­ta­va aihe kes­kus­tel­la Suo­mes­sa. Kaik­ki täys­päi­set ovat vuo­des­ta 1999 asti tien­neet mihin suun­taan pitäi­si ede­tä. Kes­kus­tan taan­noi­sen työ­re­for­min tär­keim­mät koh­dat, eli pai­kal­li­nen sopi­mi­nen, ansio­si­don­nai­sen romut­ta­mi­nen ja jon­kin­lai­nen perus­tu­lo, ovat sil­ti toteuttamatta.

    Hal­li­tus toi­sen­sa jäl­keen ei voi näil­le ydin­ky­sy­myk­sil­le mitään. Hal­li­tus toi­sen­sa jäl­keen tyy­tyy kiusaa­maan kai­kis­ta hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­via. Että kun osaa­jan pitää saa­da 400 päi­vää etsiä yhteis­kun­nan elät­ti­nä uut­ta duu­nia ja ras­va­nä­pit vie­vät tule­vil­ta suku­pol­vil­ta teh­taat, kos­ka telo­jen sor­vaa­mi­ses­ta pitää saa­da 5000e/kkssa jos­sain muut­to­tap­pio­alu­eel­la, jos­sa asu­mi­nen on käy­tän­nös­sä ilmais­ta, niin hal­li­tuk­sen vas­taus on, että ote­taan lei­pä­jo­nos­sa sei­so­jil­ta 20e kuu­kau­des­sa pois, jos eivät har­joit­te­le cv:n kir­joit­ta­mis­ta ker­ran kol­mes­sa kuukaudessa.

    Hele­ve­tin hie­no etu­jär­jes­töyh­teis­kun­ta meil­lä täs­sä näin tuo­ta niin!

    Pidin Var­tiais­ta mark­ki­na­ta­lous­i­dea­lis­ti­na jol­la on sosi­aa­li­nen oma­tun­to. Pas­kat. Saman­lai­nen pie­nem­pi­ään kiusaa­va his­suk­ka kuin lii­an moni muu.

  94. Aktii­vi­mal­li on sim­pu­tus­ta työt­tö­mil­le ja työt­tö­myys­me­no­jen leik­kaa­mis­ta, sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä työl­li­syy­den todel­li­sen hoi­don kanssa.

    Seu­raa­vas­sa suh­dan­ne­las­kus­sa työt­tö­miä on 600000 ja entis­tä useam­pi pää­see naut­ti­maan “uudis­tuk­sis­ta”.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos anna­teen työ­voi­ma­po­lit­tis­ta kou­lu­tus­ta, sama kurs­si ei (toi­vot­ta­vas­ti) ole suun­nat­tu kai­kien eri alo­jen työttömille.

    Ala­koh­tais­ten kou­lu­tus­ten osal­ta kai­kil­le suun­nat­tu kurs­si ei toi­mi. Mut­ta kaik­ki kou­lu­tus ei ole ala­koh­tais­ta. Esi­mer­kik­si yrit­tä­jyys­kou­lu­tuk­set tai vaik­ka­pa työ­tur­val­li­suus­kort­ti­kou­lu­tuk­set eivät ole samal­la tavoin ala­koh­tai­sia kou­lu­tuk­sia kuin vaik­ka­pa Java-ohjel­moin­nin kurs­si tai joku Val­met Auto­mo­ti­ven rekrykoulutuskurssi.

    Huo­mat­ta­va osa aktii­vi­mal­lin takia kou­lu­tuk­seen hakeu­tu­vis­ta lie­nee lyhy­tai­kai­sia työt­tö­miä, jot­ka eivät mihin­kään kovin ala­koh­tai­seen uudel­leen kou­lu­tuk­seen ole aikeis­sa men­nä (ala­koh­tai­set kurs­sit kes­tä­vät­kin yleen­sä sel­väs­ti enem­män kuin mini­mis­sään vaa­di­tut 3 päi­vää). Sen sijaan aika monia aktii­vi­mal­lin takia johon­kin kou­lu­tuk­seen hakeu­tu­vis­ta voi­si kos­kea työn­ha­ku­kurs­si, työ­tur­val­li­suus­kort­ti­kurs­si tai muut vas­taa­vat hyvin lyhyet yleiskurssit.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    JHos verk­ko­kou­lu­tus kel­paa, sil­loin­han ei ole tot­ta, että tämä jär­jes­te­ly syr­jii haja-asu­tusa­lueil­la asu­via, kos­ka kurs­se­ja ei järjestetä.

    Itse en pidä järejs­te­lyä haja-asu­tusa­lueil­la asu­via eri­tyi­sem­min syr­ji­vä­nä. Mut­ta eri­lai­sis­ta perus­te­luis­ta johtuen.

    Verk­ko­kou­lu­tus kel­paa kyl­lä TE-toi­mis­tol­le. Tois­tai­sek­si tosin net­ti­kou­lu­tuk­se­na TE-toi­mis­tol­la näyt­täi­si ole­van verk­ko­kou­lu­tus­tar­jon­taa aika vähän (tar­jol­la on esi­mer­kik­si noin 20 päi­vän laa­jui­sia yrit­tä­jyys­verk­ko­kurs­se­ja). Mut­ta lie­nee odo­tet­ta­vis­sa, että alku­vuo­des­ta 2018 alkaa mark­ki­noil­le tul­la monen­lai­sia 1–3 päi­vän net­ti­kurs­se­ja, joi­hin osal­lis­tu­mal­la aktii­vi­suut­taan voi­si halu­tes­saan osoittaa.

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    JHos verk­ko­kou­lu­tus kel­paa, sil­loin­han ei ole tot­ta, että tämä jär­jes­te­ly syr­jii haja-asu­tusa­lueil­la asu­via, kos­ka kurs­se­ja ei järjestetä. 

    Niin, jos kel­paa ja jos kurs­se­ja jär­jes­te­tään. Kovin mon­taa kurs­sia tosin ei ver­kos­sa tar­jo­ta ja käsit­tääk­se­ni vain Kai­nuu ja Lap­pi ovat täs­sä asias­sa olleet aktii­vi­sia. Var­maan­kin maan­tie­tees­tä johtuen.

    Mut­ta mah­dol­lis­ta asia oli­si val­ta­kun­nal­li­ses­ti­kin hoi­taa ver­kon kaut­ta. Eri asia, että hoidetaanko. 

    Joten­kin epäi­len ns. hyvää tah­toa täs­sä asias­sa puut­tu­van. Ei vai­ku­ta sil­tä, että oikeas­ti halut­tai­siin hel­pot­taa työt­tö­mien työl­lis­ty­mis­tä tai kou­lu­tuk­sen saan­nin help­pout­ta. Halu­taan kyy­kyt­tää ilmiselvästi.

  97. Miik­ka Lah­ti: Mihin ver­rat­tu­na suo­ma­lai­nen työ on kal­lis­ta? Viroon var­mas­ti, mut­ta Ruot­siin, Sak­saan, Tanskaan..?

    Näyt­tää sil­tä, että Län­si-Euroo­pan kans­sa suun­nil­leen saman­ta­soi­nen työ­voi­man hin­ta ei rii­tä tuot­ta­maan Suo­mes­sa riit­tä­väs­ti työ­paik­ko­ja eli kysyn­tää suo­ma­lai­sel­le työl­le. Jos pää­si­sim­me vaik­ka­pa 20% edul­li­sem­mak­si kuin Ruot­si niin työt­tö­myys Suo­mes­sa oli­si hoidettu. 

    Tois­tan vie­lä että palk­ko­jam­me ei tar­vit­se las­kea vaan pal­kan­mak­suun liit­ty­viä sivukuluja.

  98. Lii­an van­ha:
    Mar­ras­kuus­sa todel­li­sia työt­tö­miä oli n 430000. Lukuun pääs­tään kun työn­ha­ki­jois­ta vähen­ne­tään avou­mil­la työ­mark­ki­noills ole­vat työl­li­set työnhakijat
    Heis­tä ansio­si­do­nais­ta sai n 130000 , perus­tur­vaa n 230000 ja 70000 ei mitään tai tt-tukea.Andiosidonnaisen mer­ki­tys työl­lis­ty­mi­sen estee­nä on kadonnut,

    399000 oli työt­tö­miä ja tem­pu­tet­tu­ja tar­kas­ti. Sit­ten on vie­lä pii­lo­työt­tö­mät päälle.

  99. vk:

    Tois­tan vie­lä että palk­ko­jam­me ei tar­vit­se las­kea vaan pal­kan­mak­suun liit­ty­viä sivukuluja.

    Mitä ihmeen “sivu­ku­lu­ja”? Ne ovat osa palk­kaa ja käy­tän­nön syis­tä työ­nan­ta­ja tilit­tää ne eteen­päin. Voim­me tie­tys­ti teh­dä niin kuin Ame­ri­kas­sa eli mak­se­taan koko­nais­sum­ma ja työn­te­ki­jä tilit­tää itse lain­mu­kai­set mak­sut eteen­päin. En usko, että moni­kaan koti­mai­nen työ­nan­ta­ja sel­lai­seen suos­tui­si nyky­ään. Har­hai­nen käsi­tys, että mak­set­ta­va palk­ka ns. sivu­ku­lui­neen pie­ne­ni­si vain vähen­tä­mäl­lä lain mää­rää­miä mak­su­ja, jou­tai­si sin­ne mihin se kuu­luu eli viemäriin.

  100. ano­ny­mouse: Mitä ihmeen “sivu­ku­lu­ja”? Ne ovat osa palk­kaa ja käy­tän­nön syis­tä työ­nan­ta­ja tilit­tää ne eteenpäin. 

    Ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va ja ansio­si­don­nai­nen elä­ke­tur­va pitäi­si siir­tää pakol­li­ses­ta vre­ro­kii­las­ta vapaa­eh­toi­sek­si maksuksi.

  101. tcrown: Ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va ja ansio­si­don­nai­nen elä­ke­tur­va pitäi­si siir­tää pakol­li­ses­ta vre­ro­kii­las­ta vapaa­eh­toi­sek­si maksuksi.

    Sii­tä vain aja­maan lain­muu­tok­sia. Osmo enti­se­nä kan­san­edus­ta­ja voi var­maan teh­dä blo­gin lainsäädäntöprosessista.

  102. ano­ny­mouse: Har­hai­nen käsi­tys, että mak­set­ta­va palk­ka ns. sivu­ku­lui­neen pie­ne­ni­si vain vähen­tä­mäl­lä lain mää­rää­miä mak­su­ja, jou­tai­si sin­ne mihin se kuu­luu eli viemäriin.

    On sel­vää ettei sivu­ku­lu­ja rei­vaa­mal­la saa­vu­te­ta min­kään­lais­ta pitem­piai­kais­ta kil­pai­lue­tua, kos­ka pal­kat kyl­lä nouse­vat sen ver­ran mikä on palkanmaksuvara. 

    Noh, ehkä sil­lä kor­po­raa­tioi­den emä­möh­läyk­siä tasoittelee.

  103. Mik­si meil­lä menee huonosti?
    (Kokoo­mus ja vero­pa­ra­tii­si­saa­ret, kop kop ?!)

    Onko Ruot­si raha­lii­tos­sa? Ei.
    Tuo maa voi yhdes­sä yös­sä Valuut­taa kel­lut­ta­mal­la alas­päin teh­dä oman maan­sa tuot­teis­ta halu­tum­pia. Suo­mi ei.

    Entä sit­ten jos jon­kun tuon­ti­tuot­teen hin­ta nousee hie­man ylös­päin? Ei aina tar­vit­se yli­ku­lut­taa. Tämä­kin on yllät­täen työllistävämpää!

    Ai miten ? Äly tv:si hajo­aa, nyt har­kit­set­kin sen vie­mis­tä “radio ja tv-huoltoon”(kuten ennen ) ja vaih­da­tat sin­ne 2–7 euron osat. Työ mak­saa, mut­ta ei sil­ti mak­sa sato­ja euro­ja tai uuden hin­taa. Niimpä!

    On täy­sin äly­va­paa­ta jär­jes­tää jo ennen tätä Aktii­vi-lakia­kin nii­tä täy­sin tur­hia “susi-kurs­se­ja” sil­lä palk­ka­työ­hön tar­vi­taan pal­kan­mak­sa­ja. So simple life, Arvon päättäjät!

    Näen jo miten ko. laki saat­taa estää ja lisä­tä itse­mur­ha­ris­kiä kun kyn­nyk­siä ja pak­ko­ja lisä­tään. Ympä­ris­tö sii­nä tur­mel­tuu tyh­jää har­jo­tel­taes­sa! Liik­ku­mi­nen, vaat­teet ja käy­tet­tä­vis­sä ole­va raha on entis­tä­kin pienempi. 

    Vam­mai­sia­kin on yri­tet­ty kun­tout­taa. Täy­si­päi­nen­kin ymmär­tää että vai­keas­ti vam­mai­nen, syn­ty­mäs­tään asti ei sii­tä vias­taan tule ter­veh­ty­mään. Mut­ta asian ympä­ril­lä ole­vat jopa luke­neet­kin tois­ta väit­tä­vät. Sii­nä en ymmär­rä ole­van mitään jär­jen valoa. Psy­kiat­ri­sel­le nuo pöy­tän­sä takaa pitäi­si lähet­teel­lä lähettää.

    Kun tämä kaik­ki ymmä­re­tään vil­pit­tö­mäs­ti ilman kepit­tä­mis­tä tai val­lan­hi­mon tai alis­ta­mi­sen hal­lin­taa, meil­lä voi olla mah­dol­li­suus ter­vel­li­seen kas­vuun Oy suo­mi Ab:ssä.

  104. Osmo ‚mon­ta­ko kesä­työ­pai­kan haki­jaa on marraskuussa ??

  105. ano­ny­mouse: Sii­tä vain aja­maan lain­muu­tok­sia. Osmo enti­se­nä kan­san­edus­ta­ja voi var­maan teh­dä blo­gin lainsäädäntöprosessista.

    Ei lain­muu­tok­sia kan­na­ta ajaa ennen kuin asial­la on riit­tä­vä kan­na­tus. Täl­lä pals­tal­la asian esil­le tuo­mi­nen on par­hai­ta kek­si­miä­ni tapo­ja edis­tää asian kan­na­tus­ta. (Myön­nän, en ole kovin hyvä kek­si­mään tapo­ja edis­tä­mään asioi­den kannatusta)

  106. ano­ny­mouse: Mitä ihmeen “sivu­ku­lu­ja”? Ne ovat osa palk­kaa ja käy­tän­nön syis­tä työ­nan­ta­ja tilit­tää ne eteenpäin. 

    Osa palk­kaa? Tuo har­ha­luu­lo tai­taa olla ay-mantraa.

    Jos olet ter­ve täy­si­päi­väi­ses­ti työs­sä käy­vä, niin esim.:
    — työ­elä­ke­mak­susi mene­vät jo eläk­keil­lä ole­vien eläk­kei­den mak­sa­mi­seen. Oman eläk­kee­si mak­sa­vat itseä­si nuo­rem­mat työs­sä­kä­vi­jät (jos hei­tä sil­loin enää on ja jos hei­tä huvittaa)
    — työt­tö­myys­va­kuu­tus- ja sava­mak­susi menee työt­tö­mil­le ja sai­rail­le. Näis­tä vakuu­tuk­sis­ta saat jotain vain jos pää­dyt itse työt­tö­mäk­si tai sairaaksi.
    — sotu-mak­susi huk­ku­vat val­tion bud­jet­tiin kuten erit­täin mer­kit­tä­väs­ti suo­ma­lai­sen työn hin­taa nos­ta­va ALV.

    Tämä aktii­vi­mal­li samoin kuin taan­noi­nen kiky-kokei­lu ovat näper­te­lyä ver­rat­tu­na muu­tos­tar­pee­seen. Isom­pia muu­tok­sia tar­vi­taan mut­ta koneis­to ei saa pää­tök­siä aikai­sek­si kun jar­ru­mie­hil­lä on lii­kaa val­taa ja vaa­lit on aina tulos­sa. Tuh­rat­tiin esim. vii­mei­set 10 vuot­ta ja val­tiol­le 50 mil­jar­dia lisää syö­mä­vel­kaa lap­siem­me maksettavaksi.

  107. Todel­la hyvin kuvat­tu Aka­tee­mi­nen keik­ka­pe­rus­hoi­ta­ja! Ainoa mitä kuvauk­see­si pitäi­si lisä­tä on se, että tätä hake­mis­ta voi jou­tua jat­ka­maan kuu­kausia ja kuu­kausia ja ehkä jopa vuosikausia!
    Suo­mes­sa on lii­an vähän työ­paik­ko­ja hyvin kou­lu­te­tuil­le ja hyvän työ­ko­ke­mus­taus­tan omaa­vil­le ihmi­sil­le, jot­ka jos­sain toi­ses­sa tilan­tees­sa tai toi­ses­sa maas­sa sai­si­vat töi­tä nopeam­min ja helpommin.
    Tais­te­lu työ­pai­kois­ta on kuin sekä jo työs­sä­ole­vien ja työt­tö­mien kes­kei­ses­tä tuo­li­lei­kis­tä, jos­sa musiik­ki soi ja juos­taan ja musii­kin laka­tes­sa joku jää ilman tuolia.

    Aka­tee­mi­nen keik­ka­pe­rus­hoi­ta­ja:
    “Täl­lä roik­ku­mi­sel­la en tar­koi­ta, että kart­tai­si työn saa­mis­ta vaan sitä, että ei näe pal­jon vai­vaa asian eteen ja lopul­ta lui­suu pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­teen, jos­ta onkin sit­ten pit­kä mat­ka töi­hin.” Mil­lai­sel­la mit­ta­ril­la “vai­van­nä­kö” mitataan/arvioidaan? Entä onko rea­lis­tis­ta odot­taa, että ihmi­nen jak­saa hen­ki­ses­ti kir­joit­taa joka päivä/viikko usei­ta työ­ha­ke­muk­sia, mark­ki­noi­da itse­ään, tutus­tua työ­nan­ta­jiin voi­dak­seen koh­den­taa sanan­sa juu­ri ko. työ­nan­ta­jan tar­pei­siin (jot­ka eivät usein edes ole jul­ki­lausut­tu­na mis­sään) jne.? Lähet­tää kym­me­niä-sato­ja hake­muk­sia, käy­dä haas­tat­te­luis­sa ja jää­dä ker­ta toi­sen­sa jäl­keen valit­se­mat­ta nii­den 20–150 haki­jan jou­kos­ta; syy­nä se, että paik­ka oli pedat­tu jol­le­kin tutulle/organisaatiossa sisäl­lä ole­val­le? Kehit­tää osaa­mis­taan tie­tä­mät­tä, mihin työ­hön tähtää/millainen osaa­mi­nen paran­tai­si työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia, kun haet­ta­va on monien alo­jen ja monen tasoi­sia töi­tä? Ovat­ko nämä rea­lis­ti­sia ja oikeu­den­mu­kai­sel­ta kuu­los­ta­via vaatimuksia?

  108. Äärim­mäi­sen ter­ve­tul­lut muu­tos, mut­ta lii­an lepsu.

    Aiem­min some seko­si sii­tä, että työt­tö­män oli­si pitä­nyt kir­joit­taa yksi työ­ha­ke­mus vii­kos­sa, nyt 18 tun­tia töi­tä 3 kuu­kau­des­sa oli­si liikaa.

    Kah­dek­san­tois­ta tun­tia on kak­si täyt­tä työ­päi­vää ja kak­si tun­tia päälle.

    Opis­ke­luai­ka­na­ni menin vuo­kra­työy­ri­tyk­sen toi­mis­toon, ja seu­raa­va­na päi­vä­nä olin töis­sä. Työn­ku­va­ni oli nos­tel­la laa­ti­koi­ta kah­dek­san tun­tia päivässä.

    Lopul­ta pää­sin jo opis­ke­luai­ka­na­ni oman ala­ni töihin.

    Pitää olla ulti­maat­ti­nen asen­ne­vam­ma, jos ei kyke­ne nos­te­le­maan laa­ti­koi­ta tai soit­ta­maan puhe­lui­ta kah­dek­san­tois­ta tun­nin ver­ran kol­mes­sa kuukaudessa.

    Sii­tä kah­dek­sas­ta­tois­ta tun­nis­ta mak­se­taan vuo­kra­työ­fir­mas­sa oikea palk­ka, jos­ta on työ­mark­ki­na­tuel­la elä­väl­le ihmi­sel­le oikeas­ti hyö­tyä, eikä sii­tä edes ran­gais­ta, kos­ka se ei mene yli 300 euron kuu­kausit­tai­ses­ta suojaosasta.

    Jos änky­rä­va­sem­mis­to­lai­set nyt vih­doin­kin lopet­tai­si­vat tämän nau­ret­ta­van valit­ta­mi­sen ja kat­soi­si­vat pei­liin, niin he voi­si­vat havai­ta, että hal­li­tus jäl­leen ker­ran pot­kii työt­tö­miä oike­aan suuntaan.

    Olen aivan var­ma, etten oli­si nykyi­ses­sä työs­sä­ni ellen oli­si teh­nyt opin­to­ja­ni ja opin­to­je­ni aikais­ta työ­tä oikeal­la asen­teel­la. Enkä tar­koi­ta CV:tä vaan itseä­ni ja omaa kykyä­ni teh­dä työtä.

    Ter­vei­sin, enti­nen pit­kä­ai­kais­työ­tön ja sossunluukkulainen.

  109. Aka­tee­mi­nen keik­ka­pe­rus­hoi­ta­ja: Entä onko rea­lis­tis­ta odot­taa, että ihmi­nen jak­saa hen­ki­ses­ti kir­joit­taa joka päivä/viikko usei­ta työ­ha­ke­muk­sia, mark­ki­noi­da itse­ään, tutus­tua työ­nan­ta­jiin voi­dak­seen koh­den­taa sanan­sa juu­ri ko. työ­nan­ta­jan tar­pei­siin (jot­ka eivät usein edes ole jul­ki­lausut­tu­na mis­sään) jne.? 

    On rea­lis­tis­ta odottaa. 

    Jos tuo on lii­an yli­voi­mais­ta niin sit­ten tuet vaan leikkuriin.

    En ymmär­rä miten hake­muk­sien mas­sa­rää­tä­löin­ti voi tun­tua aivan yli­voi­mai­sel­ta ura­kal­ta. Kyl­lä taas teh­dään aivan googlel­la hoi­tu­vis­ta perus­ju­tuis­ta jotain rakettitiedettä.

    Esi­mer­kik­si mikä yri­tyk­siin tutus­tu­mi­ses­sa näin net­tiai­ka­na on niin vai­kea­ta? Jos fir­ma tekee ava­ruus­tek­niik­kaa niin ei var­maan kan­na­ta pai­not­taa hake­muk­ses­sa omia ojan­kai­vuu­ky­ky­jä ja koti­pal­ve­lu­yri­tyk­sel­le kan­na­taa var­maan mai­ni­ta, että itsel­lä on auto käy­tet­tä­vis­sä + voi ottaa vas­taan osa-aikais­ta­kin työ­tä (tie­ten­kin jos se on oikeas­ti mahdollista).

    1. Tämä mas­sa­pos­ti­tus työ­voi­maa hake­vil­le saa aikaan sen, ettei­vät yri­tyk­set ilmoi­ta avoi­mis­ta työ­pai­kois­ta vaan täyt­tä­vät ne sul­je­tus­ti. Työ­vo­ma­hal­lin­to voi­si tänä teko­ä­lyn aika­na vähän pet­ra­ta pal­ve­lu­jaan niinm, että tylö­nan­ta­jat löy­täi­si­vät sitä kaut­ta sopi­aa työvoimaa.

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Se täs­sä eni­ten har­mit­taa, että dema­rit, jot­ka eivät ole itse teh­neet kan­na­tuk­sen­sa hyväk­si mitään, saa­vat täs­tä ilmais­ta ja täy­sin ansio­ton­ta nostetta.

    Tähän vie­lä piti sanoa, että voi vain syyt­tää tyh­mää kan­saa. Dema­rit ja ay-lii­ke ovat vii­mei­set 25 vuot­ta kat­so­neet hymyil­len vie­res­tä kun työ­tön­tä pot­ki­taan pää­hän. Ja jos­tain pers­pek­tii­vis­tä näyt­tää hel­pos­ti sil­tä, että ovat olleet muka­na potkimassa.

    Jär­jes­tään ovat vas­tus­ta­neet perus­tur­van paran­ta­mis­ta suh­tees­sa ansio­si­don­nai­seen. Käy­tän­nös­sä ovat siis vas­tus­ta­neet perus­tur­van paran­ta­mis­ta. Viral­li­nen litur­gia on, että työ­tä pitää olla, työl­lä pitää elää ja työ sitä ja tätä, mut­ta oikeas­ti kyse on sii­tä, että perus­tur­va ei saa olla vaih­toeh­to jouk­ko­voi­mal­le. Jos/kun perus­tur­va on riit­tä­vä, ihmi­sel­lä itsel­lään on val­taa neu­vo­tel­la työ­nan­ta­jan kans­sa sel­lai­nen sopi­mus kuin par­haak­si näkee. Vaih­toeh­to on kiel­täy­tyä työs­tä. Ay-liik­keel­le sopii pal­jon parem­min nykyi­nen mal­li, jos­sa työs­tä ei voi perus­tur­van riit­tä­mät­tö­myy­den vuok­si kiel­täy­tyä ja työn­te­ki­jän neu­vot­te­lu­voi­ma tulee jou­kos­ta. Heik­ko perus­tur­va takaa ay-liik­keen ole­mas­sa olon ja tarkoituksen.

    Toki nykyi­nen mal­li sopii myös isoil­le työ­an­ta­jil­le. Työ­voi­man saan­ti on taat­tua, eikä jokai­sen kans­sa tar­vit­se neu­vo­tel­la työ­so­pi­mus­ta erikseen.

    Perus­tr­van hei­ken­tä­mi­nen, jok­si aktii­vi­mal­lin­kin voi hel­pos­ti luo­ki­tel­la, pelaa ay-liik­keen pus­siin. Sekin täs­sä ihme­tyt­tää. Var­tiai­nen esit­tää mark­ki­na­ta­lous­mies­tä, mut­ta loi nah­kan­sa ja sisäl­tä pal­jas­tui korporatisti-demari.

    Onko mitää vastenmielisempää?

  111. LK:
    Äärim­mäi­sen ter­ve­tul­lut muu­tos, mut­ta lii­an lepsu.

    Aiem­min some seko­si sii­tä, että työt­tö­män oli­si pitä­nyt kir­joit­taa yksi työ­ha­ke­mus vii­kos­sa, nyt 18 tun­tia töi­tä 3 kuu­kau­des­sa oli­si liikaa.

    Kah­dek­san­tois­ta tun­tia on kak­si täyt­tä työ­päi­vää ja kak­si tun­tia päälle.

    Opis­ke­luai­ka­na­ni menin vuo­kra­työy­ri­tyk­sen toi­mis­toon, ja seu­raa­va­na päi­vä­nä olin töis­sä. Työn­ku­va­ni oli nos­tel­la laa­ti­koi­ta kah­dek­san tun­tia päivässä.

    Lopul­ta pää­sin jo opis­ke­luai­ka­na­ni oman ala­ni töihin.

    Pitää olla ulti­maat­ti­nen asen­ne­vam­ma, jos ei kyke­ne nos­te­le­maan laa­ti­koi­ta tai soit­ta­maan puhe­lui­ta kah­dek­san­tois­ta tun­nin ver­ran kol­mes­sa kuukaudessa.

    Sii­tä kah­dek­sas­ta­tois­ta tun­nis­ta mak­se­taan vuo­kra­työ­fir­mas­sa oikea palk­ka, jos­ta on työ­mark­ki­na­tuel­la elä­väl­le ihmi­sel­le oikeas­ti hyö­tyä, eikä sii­tä edes ran­gais­ta, kos­ka se ei mene yli 300 euron kuu­kausit­tai­ses­ta suojaosasta.

    Jos änky­rä­va­sem­mis­to­lai­set nyt vih­doin­kin lopet­tai­si­vat tämän nau­ret­ta­van valit­ta­mi­sen ja kat­soi­si­vat pei­liin, niin he voi­si­vat havai­ta, että hal­li­tus jäl­leen ker­ran pot­kii työt­tö­miä oike­aan suuntaan.

    Olen aivan var­ma, etten oli­si nykyi­ses­sä työs­sä­ni ellen oli­si teh­nyt opin­to­ja­ni ja opin­to­je­ni aikais­ta työ­tä oikeal­la asen­teel­la. Enkä tar­koi­ta CV:tä vaan itseä­ni ja omaa kykyä­ni teh­dä työtä.

    Ter­vei­sin, enti­nen pit­kä­ai­kais­työ­tön ja sossunluukkulainen.

    Kii­tos, puhut asiaa.

    Tans­kas­sa on jo vuo­sia har­joi­tet­tu ilmei­sen onnis­tu­nut­ta, aina­kin Suo­mea parem­min toi­mi­vaa työ­voi­ma­po­li­tiik­kaa. Siel­lä työ­vel­voi­te on Suo­men kovin vaa­ti­mat­to­man 18 tuntia/3kk sijaan 148 tuntia/4kk. Eli kuusin­ker­tai­nen mei­dän aktii­vi­mal­liin verrattuna.

    Tämän aamun Yle Ykkö­sen Ykkö­saa­mus­sa oli asias­ta erin­omai­nen kes­kus­te­lu. Ja pari muu­ta­kin mie­len­kiin­tois­ta aihet­ta. Suo­sit­te­len, löy­tyy Yle Areenasta.

    OS: “sil­lä voi olla suu­ri vai­ku­tus tule­vien edus­kun­ta­vaa­lien tuloksiin”.

    Eri­tyi­ses­ti vasem­mis­to­puo­lu­eet liet­so­vat kan­saa hys­te­ri­aan vain seu­raa­via vaa­le­ja aja­tel­len, eikä oikeas­ti halu­ta kehit­tää Suo­mea parem­min toi­mi­vak­si. Eri­kois­ta kun Juha­na Var­tiai­sen (ex-sos.dem.) mukaan ehdo­tus aktii­vi­mal­lis­ta tuli nime­no­maan ay-jär­jes­tö­jen edustajilta.

  112. IT-mies, koh­ta enti­nen: Ei ole kal­lis­ta. Verk­ko­kou­lut­ta­mi­nen on tätä päivää.
    On muu­ten ollut TE-hal­lin­nos­sa­kin, esim. CV:n kir­joit­te­lu­kurs­si oli aina­kin minul­le verk­ko­ve­toi­nen eli kotoa päin tein.

    Ver­kon yli voi lukea teo­ri­aa, mut­ta ei pää­se vält­tä­mät­tä itse kokei­le­maan asioi­ta, mikä voi olla turhauttavaa.

    Esim. jos opis­ke­li­si vaik­ka maan­siir­to­ko­nei­den kul­jet­ta­jak­si, toden­nä­köi­ses­ti pitäi­si pääs­tä itse käyt­tä­mään ajoneuvoja.

    Mut­ta var­maan aihee­seen liit­ty­vät teo­ria­kurs­sit voi­si hyvin opis­kel­la myös netin kautta. 

    Voi­si ehkä aja­tel­la, että hyvin suo­ri­tet­tu verk­ko­kurs­si voi­si toi­mia erään­lai­se­na opis­ke­li­ja­va­lin­ta­na jol­le­kin käy­tän­nön­lä­hei­sem­mäl­le kurs­sil­le, jon­ne siir­ty­mi­seen voi­si saa­da talou­del­li­sen tuen?

  113. vk: Kii­tos, puhut asiaa.

    Tans­kas­sa on jo vuo­sia har­joi­tet­tu ilmei­sen onnis­tu­nut­ta, aina­kin Suo­mea parem­min toi­mi­vaa työvoimapolitiikkaa.

    Tans­kan mal­lis­ta puhu­taan usein. Voi­si­ko joku mal­lin oikeas­ti tun­te­va (siis ihan oikeas­ti) ker­toa, miten se toimii.

    Suo­men mal­li­han on nyt tällainen:

    -Työ­tön hakee töi­tä, mut­ta ei saa
    ‑Työ­tön hakee kurs­seil­le, mut­ta ei pääse

    Tukia lei­ka­taan.

    Näin­kö Tans­kan mal­li­kin toimii?

  114. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vihe­liä­sin­tä täs­sä on, että tuo 55–58 % peri­tään myös niis­tä työn­te­ki­jöis­tä, jot­ka eivät ole kas­san jäse­niä. Hekin jou­tu­vat siis rahoit­ta­maan vakuu­tus­ta, jos­ta eivät itse hyödy. 

    Mikä oli­si paras tapa tuot­taa ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va? Eikö sii­nä ole hie­man see ongel­ma, että ne, jot­ka sitä eni­ten tar­vit­se­vat, eivät sitä sai­si, jos tou­hu meni­si puh­taas­ti mark­ki­noi­den ohjaa­ma­na? Ne, jot­ka oli­si­vat suu­rim­mas­sa uhas­sa jou­tua työt­tö­mik­si ja sen jäl­keen huo­noi­ten työl­lis­tyi­si­vät, oli­si­vat asiak­kai­ta, joi­ta vakuu­tus­yh­tiöt (tai siis työt­tö­myys­kas­sat) eivät suu­rin sur­min­kaan haluai­si lis­toil­leen. Toi­saal­ta ne, joil­la ei oli­si mitään vaa­raa työt­tö­myy­des­tä ja toi­saal­ta löy­täi­si­vät suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä mel­kein heti uuden työ­pai­kan, jos sat­tui­si­vat jää­mään työt­tö­mik­si, eivät hank­ki­si vapaa­eh­tois­ta mark­ki­na­hin­tais­ta vakuu­tus­ta, ellei se oli­si teh­ty heil­le hyvin halvaksi. 

    Ihan siis samal­la tavoin kuin puh­taas­ti mark­ki­naeh­toi­ses­sa sai­raus­va­kuu­tuk­ses­sa sai­rail­la ei oli­si varaa hank­kia vakuu­tus­ta ja ter­veil­le se oli­si hyvin hal­pa (tai he eivät sitä hank­ki­si, jos se mak­sai­si saman kuin sairaille). 

    On vai­kea näh­dä, miten ansio­si­don­nai­nen vakuu­tus­sys­tee­mi saa­tai­siin pyö­ri­mään, jos kaik­kia työs­sä­kä­vi­jöi­tä ei pako­tet­tai­si sitä sub­ven­toi­maan (kuten nyky­sys­tee­mis­sä teh­dään). Sanoi­sin siis, että täl­lais­ta ran­kas­ti sub­ven­toi­tua ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van mal­lia pyö­ri­te­tään samas­ta syys­tä kuin jul­kis­ta ter­vey­den­huol­toa­kin, eli sik­si, että pide­tään moraa­li­ses­ti oikea­na, että hel­pos­ti työl­lis­ty­vät sub­ven­toi­vat nii­tä, joi­den työl­lis­ty­mi­nen on vai­ke­aa ihan niin kuin ter­veet sub­ven­toi­vat sairaita.

  115. vk: Jos olet ter­ve täy­si­päi­väi­ses­ti työs­sä käy­vä, niin esim.:
    – työ­elä­ke­mak­susi mene­vät jo eläk­keil­lä ole­vien eläk­kei­den mak­sa­mi­seen. Oman eläk­kee­si mak­sa­vat itseä­si nuo­rem­mat työs­sä­kä­vi­jät (jos hei­tä sil­loin enää on ja jos hei­tä huvittaa)
    – työt­tö­myys­va­kuu­tus- ja sava­mak­susi menee työt­tö­mil­le ja sai­rail­le. Näis­tä vakuu­tuk­sis­ta saat jotain vain jos pää­dyt itse työt­tö­mäk­si tai sairaaksi.

    Euroo­pas­sa, jos­sa työ­elä­ke­mak­sut ovat pää­osin pakol­li­sia, ihmi­set sääs­tä­vät eläk­kei­siin enem­män kuin Ame­ri­kas­sa, jos­sa ne ovat nyky­ään vapaa­eh­toi­sia. Ihmi­set nyt vaan tar­vit­se­vat pie­nen tönäi­syn oike­aan suun­taan täl­lai­sis­sa asiois­sa, jois­sa puhu­taan vuo­si­kym­me­nien aikas­kaa­las­ta. Peri­aat­tees­sa työ­eläk­keen voi­si muut­taa sel­lai­sek­si, että sitä kerä­tään suo­raan itsel­le, mut­ta pakol­li­suus sii­nä on hyö­dyl­li­nen piirre.

    Työt­tö­myys- ja sai­raus­va­kuu­tuk­siin taas pätee se, että jos nii­den koh­dal­la men­täi­siin mark­ki­naeh­toi­ses­ti, kävi­si kuin Oba­maca­ren kans­sa ilman hen­ki­lö­koh­tais­ta man­daat­tia, eli hyvin työl­lis­ty­vät ja ter­veet eivät nii­tä hank­ki­si, mikä joh­tai­si sii­hen, että niis­tä tuli­si älyt­tö­män kal­lii­ta kai­kil­le niil­le, jot­ka nii­tä oikeas­ti tar­vit­se­vat. Eli sit­ten, kun yhtäk­kiä et ole­kaan kovin ter­ve tai alal­le­si iskee työ­paik­ka­ka­to, niin sii­nä vai­hees­sa sit­ten noi­den vakuu­tus­ten hank­ki­mi­nen muut­tuu­kin täy­sin mah­dot­to­mak­si (kuka hul­lu nyt sai­raal­le sai­raus­va­kuu­tus­ta hal­val­la myisi?).

    Tähän vii­mei­seen koh­taan liit­tyen, niin suh­tau­dut­ko auto- ja palo­va­kuu­tuk­siin­kin tuol­la peri­aat­teel­la, eli ne mene­vät huk­kaan, jos et itse kola­roi tai pol­ta taloasi?

    1. Peri­aat­tees­sa työ­eläk­keen voi­si muut­taa sel­lai­sek­si, että sitä kerä­tään suo­raan itsel­le, mut­ta pakol­li­suus sii­nä on hyö­dyl­li­nen piirre.

      Tämä ei kyl­lä oli­si aivan yksin­ker­tais­ta. Ensin­nä­kin mitä teh­täi­siin nykyi­sil­le elä­ke­mak­suill? Eläk­keet ovat tähän asti peus­tu­neet sii­hen, että seu­raa­va suku­pol­vi mak­saa edcel­li­sen eläk­keet. Tätä on mar­gi­naa­li­ses­ti tasa­pai­noi­tet­tu elä­ke­vas­tui­siin näh­den vähäi­sel­lä rahas­toin­nil­la, mut­ta pää­sään­tö on tämä ket­ju­kir­je­pe­li. Jos nyt siir­ryt­täi­siin täy­sin rahas­toi­vaan jär­jes­tel­mään, nykyi­nen sukupl­vi sai­si nis­kaan­sa kah­det eläk­keet, oman­sa ja van­hem­pien­sa sukupplven.
      Lisäk­si, jos järje4stelmä oli­si täy­sin rahas­toi­va, nois­sa rahas­tois­sa pitäi­si olla yli bil­joo­na (tuha mil­jar­dia) euroa eli suun­nil­leen koko kansl­li­so­mai­suu­tem­me. Ja tämä oli­si pitä­nyt rahoit­taa suu­rim­mal­ta osal­taan vaih­to­ta­seen ylkijäämällä.

  116. Junt­ti­pul­la Savos­ta: Tans­kan mal­lis­ta puhu­taan usein. Voi­si­ko joku mal­lin oikeas­ti tun­te­va (siis ihan oikeas­ti) ker­toa, miten se toimii.

    Suo­men mal­li­han on nyt tällainen:

    -Työ­tön hakee töi­tä, mut­ta ei saa
    ‑Työ­tön hakee kurs­seil­le, mut­ta ei pääse

    Tukia lei­ka­taan.

    Näin­kö Tans­kan mal­li­kin toimii?

    Ei toi­mi Suo­mes­sa. Suo­mi on maan­tie­teel­li­ses­ti Tans­kaa huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­pi alue, kun taas Tans­ka on lähes yksi työs­sä­käyn­tia­lue. Tans­kan elin­kei­no- ja työ­paik­ka­ra­ken­ne on täy­sin eri­lai­nen Suo­men suu­ry­ri­tys­pai­not­tei­suu­teen ver­rat­tu­na. Suo­men ikä­ra­sis­mi rek­ry­toin­nis­sa on traa­gis­ta, jopa 40v yli-ikäinen.

    1. Tans­kan mal­li ei toi­mi kaik­kial­la Suo­mes­sa, mut­ta sed toi­mii Uudel­la­maal­la, Var­si­nais-Suo­mes­sa, Poh­jan­maal­la, Pir­kan­maal­la nyt esi­mer­kik­si. Noil­la alueil­la asuu suu­rin osa suomalaisista.

  117. Tämän­kin koko kes­kus­te­lun tär­kein joh­to­pää­tös on että hyvin rikas maa Suo­mi on vie­lä­kin, kun on varaa yllä­pi­tää nykyi­sen­lais­ta kor­ke­aa työt­tö­myyt­tä. Ei ole miten­kään koh­tuu­ton­ta vaa­tia työt­tö­män omaa effor­tia ja patis­tel­la vähän tukien ehto­na. Mik­si työt­tö­mäl­ta ei esim. sai­si vaa­tia muut­ta­mis­ta työn peräs­sä ? Niin kau­an kuin se on maan sisäl­lä, ei pitäi­si olla ylit­se­pää­se­mä­tön­ta suu­rim­mal­le osal­le työnhakijoista.

  118. Samu­li Saa­rel­ma:
    Työt­tö­myys- ja sai­raus­va­kuu­tuk­siin taas pätee se, että jos nii­den koh­dal­la men­täi­siin mark­ki­naeh­toi­ses­ti, kävi­si kuin Oba­maca­ren kans­sa ilman hen­ki­lö­koh­tais­ta man­daat­tia, eli hyvin työl­lis­ty­vät ja ter­veet eivät nii­tä hank­ki­si, mikä joh­tai­si sii­hen, että niis­tä tuli­si älyt­tö­män kal­lii­ta kai­kil­le niil­le, jot­ka nii­tä oikeas­ti tar­vit­se­vat. Eli sit­ten, kun yhtäk­kiä et ole­kaan kovin ter­ve tai alal­le­si iskee työ­paik­ka­ka­to, niin sii­nä vai­hees­sa sit­ten noi­den vakuu­tus­ten hank­ki­mi­nen muut­tuu­kin täy­sin mah­dot­to­mak­si (kuka hul­lu nyt sai­raal­le sai­raus­va­kuu­tus­ta hal­val­la myisi?).

    Vakuu­tus­jär­jes­tel­mien idea on, että asia­kas mak­saa odo­tusar­voi­sen kus­tan­nuk­sen­sa ver­ran, jol­loin väl­ty­tään sat­tu­man­va­rais­ten tapah­tu­mien tuo­mal­ta epä­var­muu­del­ta; vakaus ja ennus­tet­ta­vuus on hyväs­tä pait­si yksi­lön, myös yhteis­kun­nan kan­nal­ta. Toden­nä­köi­syyk­siä las­ket­taes­sa paras­ta oli­si huo­mioi­da kaik­ki käy­tet­tä­vis­sä ole­va tie­to. Siis­pä sai­raan sai­raus­va­kuu­tus­mak­sun tulee olla kor­kea ja ter­veen mak­sun matala.

    Tulon­siir­rot ja sosi­aa­li­tur­va pitäi­si pitää eril­lään vakuu­tus­jär­jes­tel­mis­tä. On har­mil­lis­ta, että näi­tä kui­ten­kin edel­leen pyri­tään sekoit­ta­maan keskenään. 

    Jos joku ei halua mak­saa kor­kei­ta vakuu­tus­mak­su­ja, jot­ta sai­si sai­raus­tur­van tai ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van, niin sit­ten olkoon ilman. Yhteiskunnan/valtion vel­vol­li­suus on jär­jes­tää mini­mi­tur­va kai­kis­sa tapauk­sis­sa; rahoi­tuk­seen ei tar­vi­ta vakuutusjärjestelmää.

  119. Char­les:
    Tämän­kin koko kes­kus­te­lun tär­kein joh­to­pää­tös on että hyvin rikas maa Suo­mi on vie­lä­kin, kun on varaa yllä­pi­tää nykyi­sen­lais­ta kor­ke­aa työt­tö­myyt­tä. Ei ole miten­kään koh­tuu­ton­ta vaa­tia työt­tö­män omaa effor­tia ja patis­tel­la vähän tukien ehto­na. Mik­si työt­tö­mäl­ta ei esim. sai­si vaa­tia muut­ta­mis­ta työn peräs­sä ? Niin kau­an kuin se on maan sisäl­lä, ei pitäi­si olla ylit­se­pää­se­mä­tön­ta suu­rim­mal­le osal­le työnhakijoista.

    Effort­tia on jo nyt riit­tä­väs­ti, kos­ka tuet ovat pie­niä, ja nii­den vas­ti­neek­si on jo nyt haet­ta­va työ­tä mm. työk­kä­rin osoittamia.

    Työk­kä­ri pal­kit­see pie­nen­kin oma-aloit­tei­suu­den tai yrit­te­liäi­syy­den karens­sil­le. On ilmei­nen ris­ki, jos työ­tön ei tyy­dy tuen leik­kauk­seen, niin altis­tuu karenssille.

  120. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos nyt siir­ryt­täi­siin täy­sin rahas­toi­vaan jär­jes­tel­mään, nykyi­nen sukupl­vi sai­si nis­kaan­sa kah­det eläk­keet, oman­sa ja van­hem­pien­sa sukupplven.

    Niin tie­ten­kin ja sik­si kir­joi­tin­kin, että peri­aat­tees­sa sys­tee­min voi­si muut­taa rahas­toi­vak­si ket­ju­kir­je­sys­tee­mis­tä. Ei se tie­ten­kään käy­tän­nös­sä oli­si help­poa vaan oli­si pak­ko tapah­tua hitaas­ti usean suku­pol­ven aika­na. Point­ti­ni oli kui­ten­kin ihan muu­al­la, nimit­täin sii­nä, että sys­tee­mis­sä ole­va pak­ko joh­taa sii­hen, että ihmi­set kerää­vät tar­peek­si elä­ket­tä toi­sin kuin tapah­tuu vapaa­eh­toi­sis­sa systeemeissä. 

    Kuin­ka moni yli­opis­tos­ta työ­elä­mään val­mis­tu­va nuo­ri oikeas­ti alkai­si omin päin sii­nä vai­hees­sa poh­tia, että miten­käs sit­ten 65-vuo­ti­aa­na ele­tään? Väi­tän, että aika har­va, min­kä vuok­si on ihan hyvä, että sys­tee­mi pot­kii hei­tä jo sii­nä vai­hees­sa vähän per­suk­siin ja pakot­taa ryh­ty­mään elä­ket­tä sääs­tä­mään, jot­tei sit­ten 55-vuo­ti­aa­na yhtäk­kiä val­ke­ne, että koh­ta­han täs­sä on eläk­keel­le jää­mi­nen edes­sä, eikä elä­ket­tä ole tul­lut kerät­tyä lainkaan. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lisäk­si, jos järje4stelmä oli­si täy­sin rahas­toi­va, nois­sa rahas­tois­sa pitäi­si olla yli bil­joo­na (tuha mil­jar­dia) euroa eli suun­nil­leen koko kansl­li­so­mai­suu­tem­me. Ja tämä oli­si pitä­nyt rahoit­taa suu­rim­mal­ta osal­taan vaih­to­ta­seen ylkijäämällä.

    USA:ssa työ­elä­ke­sys­tee­mi on täy­sin rahas­toi­va (tämän pääl­le on toki vero­jen kaut­ta pyö­ri­vä social secu­ri­ty, joka käsit­tääk­se­ni toi­mii ket­ju­kir­je­pe­ri­aat­teel­la). Onko väit­tee­si nyt siis se, että siel­lä on ollut vaih­to­ta­seen yli­jää­mä? Todel­li­suu­des­sa se on ollut ali­jää­mäi­nen 1980-luvul­ta asti. Täl­lä het­kel­lä se on n. 2% BKT:stä alijäämäinen. 

    Tai jos logiik­ka ei päde USA:han, niin mik­si se päti­si Suomeen? 

    Muu­ten, jos koko maa­il­mas­sa oli­si rahas­toi­vat elä­ke­sys­tee­mit, niin miten oli­si mah­dol­lis­ta, että kaik­kial­la oli­si vaih­to­ta­se ylijäämäinen?

    1. Yhdys­val­loil­la on mah­dol­li­suus rahoit­taa vaih­to­ta­set­ta pai­na­mal­la dol­la­rei­ta. Sik­si sii­hen eivät sovi oikein mit­kään lai­na­lai­suu­det. Sama­na aika­na kuin USA on vel­kaan­tui muul­le maa­il­mal­le avian tol­kut­to­mas­ti, se on ostes­ke­li yri­tyk­siä muu­al­ta. Mut­ta Yhdys­val­tain elä­kas­sat tuot­ta­vat mel­kois­ta epäs­ta­bii­li­suut­ta maa­il­man­ta­lou­teen juu­ri lii­al­li­sel­la koollaan.

  121. Samu­li Saa­rel­ma:
    Työt­tö­myys- ja sai­raus­va­kuu­tuk­siin taas pätee se, että jos nii­den koh­dal­la men­täi­siin mark­ki­naeh­toi­ses­ti, kävi­si kuin Oba­maca­ren kans­sa ilman hen­ki­lö­koh­tais­ta man­daat­tia, eli hyvin työl­lis­ty­vät ja ter­veet eivät nii­tä hank­ki­si, mikä joh­tai­si sii­hen, että niis­tä tuli­si älyt­tö­män kal­lii­ta kai­kil­le niil­le, jot­ka nii­tä oikeas­ti tar­vit­se­vat. Eli sit­ten, kun yhtäk­kiä et ole­kaan kovin ter­ve tai alal­le­si iskee työ­paik­ka­ka­to, niin sii­nä vai­hees­sa sit­ten noi­den vakuu­tus­ten hank­ki­mi­nen muut­tuu­kin täy­sin mah­dot­to­mak­si (kuka hul­lu nyt sai­raal­le sai­raus­va­kuu­tus­ta hal­val­la myisi?).

    Tähän vii­mei­seen koh­taan liit­tyen, niin suh­tau­dut­ko auto- ja palo­va­kuu­tuk­siin­kin tuol­la peri­aat­teel­la, eli ne mene­vät huk­kaan, jos et itse kola­roi tai pol­ta taloasi?

    Sekä talo­ni vakuu­tuk­ses­ta (-50%) että auto­va­kuu­tuk­ses­ta (-70%) mak­san sel­väs­ti lis­ta­hin­to­ja vähem­män kos­ka olen sääs­ty­nyt vahin­goil­ta huo­lel­li­suu­den ansiosta.

    Sama huo­lel­li­suu­den hin­noit­te­lu sopi­si esim. ter­veys­va­kuu­tuk­siin. Suu­ri osa ter­vey­den­hoi­to­me­nois­ta nääs aiheu­tuu itse aiheu­te­tuis­ta huo­nois­ta elä­män­ta­vois­ta. Sii­hen antaa mah­dol­li­suu­den jok­seen­kin ilmai­nen sai­raan­hoi­to, työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­jär­jes­tel­mä ym. Hie­man kyl­läs­tyt­tää kus­tan­taa mui­den tört­töi­ly­jä ja kai­pai­sin enem­män yksi­lön­vas­tuu­ta omis­ta teke­mi­sis­tään. Sosia­li­soi­tu vas­tuu tulee kal­liik­si yhteis­kun­nal­le ja niil­le veron­mak­sa­jil­le, jot­ka hoi­ta­vat asiansa.

  122. Nos­tai­sin vie­lä esiin tuon “aktii­vi­mal­lin” tul­kin­nan, eili­sen A‑studion innoit­ta­ma­na. Tois­tai­sek­si on epä­sel­vää, miten 3 kk:n aika­na teh­ty 18 tun­nin työ tul­ki­taan, eli pitää­kö se olla teh­ty­nä yhden työ­vii­kon (ma-su) aika­na, jot­ta se las­ke­taan aktii­vi­mal­lin ehdot täyt­tä­vik­si, vai riit­tää­kö se, että tar­kas­te­lu­jak­son aika­na on ollut töis­sä tuon 18 h TES:in mukai­sel­la palkalla.
    Mikä­li tul­kin­ta on tuo ensim­mäi­nen (vain työs­sä­oloeh­don täyt­tä­vä, yhden kalen­te­ri­vii­kon sisäl­lä teh­ty 18 tun­nin pät­kä las­ke­taan), annan esi­mer­kin tämän epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta. Jos olen töis­sä vii­kot­tain sään­nöl­li­ses­ti 2,5–6 tun­tia, olen yhden kuu­kau­den sisäl­lä töis­sä 10–30 tun­tia, kuu­kau­des­ta ja vii­kon­päi­vis­tä riip­puen. Kol­men kuu­kau­den tar­kas­te­lu­jak­sol­la olen siis töis­sä vähin­tään 30 ja jopa yli 80 tun­tia. Tämän ei sil­ti las­ket­tai­si täyt­tä­vän “aktii­vi­mal­lin” ehtoa aktii­vi­suu­des­ta. Sen sijaan yksi 18 tun­nin työ­keik­ka välil­lä ma-su ja 12 tyh­jää täy­sin työ­tön­tä viik­koa tar­kas­te­lu­jak­sol­la täyt­täi­si tuon aktii­vi­mal­lin ehdot. Jos taas samai­nen 18 tun­nin työ­keik­ka sijoit­tui­si vii­kon­päi­viin su-ke tai pe-ma, sitä ei jäl­leen las­ket­tai­si riit­tä­väk­si aktiivisuudeksi.
    Mitäs jär­keä täs­sä on? Työn­te­ki­jäl­lä­hän ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta vai­kut­taa myös­kään sii­hen, minä päi­vi­nä ja monek­si­ko tun­nik­si ker­ral­laan työ­nan­ta­ja tar­vit­see työn­te­ki­jää. Oma aktii­vi­suus ei siis miten­kään vai­ku­ta sii­hen, tulee­ko teh­dyis­tä työ­tun­neis­ta “aktii­vi­suu­dek­si” las­ket­ta­via vai ei.

  123. Samu­li Saa­rel­ma: Mikä oli­si paras tapa tuot­taa ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va? Eikö sii­nä ole hie­man see ongel­ma, että ne, jot­ka sitä eni­ten tar­vit­se­vat, eivät sitä sai­si, jos tou­hu meni­si puh­taas­ti mark­ki­noi­den ohjaamana? 

    Ihan sama kuin nyky­ään­kin, eli val­tio mak­saa, ja rahat kerä­tään vakuu­tus­mak­sui­na työn­te­ki­jöil­tä ja työ­nan­ta­jil­ta. Pois­te­taan vain “sisään­pää­sy­mak­su” eli työt­tö­myys­kas­sat, joi­den rahoi­tuso­suus työt­tö­myys­kor­vauk­sis­ta on täl­lä het­kel­lä täy­sin marginaalinen.

    Ei kai kukaan ole mark­ki­naeh­tois­ta vakuu­tus­jär­jes­tel­mää esit­tä­nyt, ei sel­lai­ses­sa oli­si kenen­kään kan­nal­ta mitään järkeä.

    1. Pitäi­si olla itses­tään sel­vää, että kun työt­tö­mys­va­kuu­tus­mak­sut mak­se­taan pakol­li­ses­ti kai­kis­ta pal­kois­ta, pitäi­si kaik­kien pal­kan­saa­jien olla vakuutettuja.

  124. Samu­li Saa­rel­ma: Euroo­pas­sa, jos­sa työ­elä­ke­mak­sut ovat pää­osin pakol­li­sia, ihmi­set sääs­tä­vät eläk­kei­siin enem­män kuin Ame­ri­kas­sa, jos­sa ne ovat nyky­ään vapaa­eh­toi­sia. Ihmi­set nyt vaan tar­vit­se­vat pie­nen tönäi­syn oike­aan suun­taan täl­lai­sis­sa asiois­sa, jois­sa puhu­taan vuo­si­kym­me­nien aikaskaalasta. 

    No enpä tie­dä tar­vit­tai­siin­ko nykyi­sen­kal­tais­ta pakol­li­suut­ta. Eläk­keet­han voi­si jär­jes­tää siten, että val­tio takaa jon­kin­sort­ti­sen mini­mi­ta­kuu­eläk­keen (kuten nyt­kin) eli veron­mak­sa­jat eli kaik­ki pak­ko­mak­saa sen. Sit­ten sii­hen pääl­le jokai­nen saa hank­kia sel­lai­sen työ­eläk­keen kuin haluaisi. 

    Toki jär­jes­tel­män sään­nöis­tä pitäi­si sää­tää lain­sää­dän­nöl­lä, mut­ta kyl­lä nykyis­tä enem­män jous­ta­vuut­ta tar­vit­tai­siin. Esi­mer­kik­si per­heen perus­ta­mi­sen aikoi­hin voi­si rei­va­ta elä­ke­mak­su­ja alem­mak­si ja sit­ten kun lap­set ovat len­tä­neet pesäs­tä, kas­vat­taa nii­tä. Hyvä esi­merk­ki oli­vat omat van­hem­pa­ni, rahat oli­vat tiu­kil­la kun olin pik­ku­lap­si, mut­ta kun muu­tin kotoa ja asun­to ja mökit oli mak­set­tu, tun­tui että rahaa tuli ovis­ta ja ikkunoista. 

    Pal­jon jär­ke­väm­pää oli­si mak­saa jos­sain vai­hees­sa vähän vähem­män elä­ke­mak­su­ja ja sit­ten myö­hem­min enem­män. Lisäk­si jos joku jät­täi­si mak­sut mak­sa­mat­ta eikä haluai­si jää­dä pie­nel­le mini­mie­läk­keel­le, niin sehän vain kan­nus­tai­si teke­mään pidem­pää työ­uraa. Hen­ki­lö joka mak­saa vähem­män elä­ke­mak­su­ja, mut­ta vas­ta­pai­nok­si tekee enem­män töi­tä on vähem­män aikaa elä­tet­tä­vä kuin sel­lai­nen, joka jää eläk­keel­le aikaisemmin.

  125. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä ei kyl­lä oli­si aivan yksin­ker­tais­ta. Ensin­nä­kin mitä teh­täi­siin nykyi­sil­le elä­ke­mak­suill? Eläk­keet ovat tähän asti peus­tu­neet sii­hen, että seu­raa­va suku­pol­vi mak­saa edcel­li­sen eläk­keet. Tätä on mar­gi­naa­li­ses­ti tasa­pai­noi­tet­tu elä­ke­vas­tui­siin näh­den vähäi­sel­lä rahas­toin­nil­la, mut­ta pää­sään­tö on tämä ket­ju­kir­je­pe­li. Jos nyt siir­ryt­täi­siin täy­sin rahas­toi­vaan jär­jes­tel­mään, nykyi­nen sukupl­vi sai­si nis­kaan­sa kah­det eläk­keet, oman­sa ja van­hem­pien­sa sukupplven.
    Lisäk­si, jos jär­jes­tel­mä oli­si täy­sin rahas­toi­va, nois­sa rahas­tois­sa pitäi­si olla yli bil­joo­na (tuha mil­jar­dia) euroa eli suun­nil­leen koko kansl­li­so­mai­suu­tem­me. Ja tämä oli­si pitä­nyt rahoit­taa suu­rim­mal­ta osal­taan vaih­to­ta­seen ylkijäämällä. 

    Esim. vuo­sien 2015 ja 2016 välil­lä elä­ke­ra­has­tot kas­voi­vat sijoi­tus­tuot­to­jen ver­ran, kun eläk­keet mak­set­tiin elä­ke­mak­suil­la ja val­tion tuel­la (link­ki). Sijoi­tus­tuo­tot oli­vat puo­let mak­se­tuis­ta eläk­keis­tä. Tätä menoa noin 13 vuo­des­sa elä­ke­ra­has­tot ovat kak­sin­ker­tais­tu­neet, jol­loin ne riit­tä­vät kaik­kiin eläkemaksuihin.

    1. Kaik­ki tie­tä­vät, että vuden 2016 sijoi­tus­ten tuot­to oli poik­keuk­sel­li­nen. Kan­nat­taa kat­soa sijoi­tus­ten tuot­to­pro­sent­tia vaik­ka kym­me­nen vuo­den ajan­jak­sol­la. Mut­ta nyt ollaan jo tilan­tees­sa, jos­sa sijoi­tuk­sil­la tue­taan eläk­kei­den mak­sua ja tama tulee kiih­ty­mään, kun elä­ke­läis­ten osuus väs­tös­tä kasvaa.

  126. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos nyt siir­ryt­täi­siin täy­sin rahas­toi­vaan jär­jes­tel­mään, nykyi­nen sukupl­vi sai­si nis­kaan­sa kah­det eläk­keet, oman­sa ja van­hem­pien­sa sukupplven.

    Van­hem­pien suku­pol­vien eläk­kei­den mak­sus­sa menee jo sel­kä­ran­ka, sen ver­ran ras­kas ank­ku­ri noin 30 pro­sen­tin elä­ke­mak­sut ovat mei­dän työn hin­nal­le. Ei tun­tui­si enää pal­jon mitään lait­taa sii­hen omat eläk­keet pääl­le, tuli­si sen­tään mei­dän lap­sil­le ja lap­sen­lap­sil­le rei­lum­pi elä­ke­jär­jes­tel­mä kuin min­kä edel­tä­vät suku­pol­vet meil­le rakensivat.

  127. Aika aja­tel­la: Vakuu­tus­jär­jes­tel­mien idea on, että asia­kas mak­saa odo­tusar­voi­sen kus­tan­nuk­sen­sa ver­ran, jol­loin väl­ty­tään sat­tu­man­va­rais­ten tapah­tu­mien tuo­mal­ta epä­var­muu­del­ta; vakaus ja ennus­tet­ta­vuus on hyväs­tä pait­si yksi­lön, myös yhteis­kun­nan kan­nal­ta. Toden­nä­köi­syyk­siä las­ket­taes­sa paras­ta oli­si huo­mioi­da kaik­ki käy­tet­tä­vis­sä ole­va tie­to. Siis­pä sai­raan sai­raus­va­kuu­tus­mak­sun tulee olla kor­kea ja ter­veen mak­sun matala.

    Peri­aat­tees­sa näin, mut­ta käy­tän­nös­sä asia menee moni­mut­kai­sem­mak­si sekä työt­tö­myy­den että eten­kin sai­rau­den kans­sa, kos­ka niis­sä ei ole kyse yksit­täi­ses­tä tapah­tu­mas­ta kuten vaik­ka­pa auton kola­roin­nis­sa. Sai­ras on hyvin­kin sai­raa­na vuo­si­kausia, mah­dol­li­ses­ti elä­män­sä lop­puun asti. Jos hänen vakuu­tus­mak­sun­sa voi­daan nos­taa hänen sai­ras­tues­saan sil­le tasol­le, miten pal­jon hänen usko­taan jat­kos­sa kulut­ta­van ter­veys­pal­ve­lu­ja, koko vakuu­tuk­sen idea kato­aa koko­naan. Sil­lä vakuu­tuk­sel­la halut­tiin juu­ri vält­tää talou­del­li­nen kata­stro­fi, joka seu­rai­si sii­tä, jos jou­tui­si mak­sa­maan sai­raan ihmi­sen vakuutusmaksuja. 

    Sama pätee osin työt­tö­myy­del­tä vakuut­ta­mi­seen­kin. Jos on ker­ran pudon­nut työt­tö­mäk­si, niin sen jäl­keen uhka pudo­ta työt­tö­mäk­si uudes­taan lie­nee kor­keam­pi kuin jos ei oli­si kos­kaan ollut työt­tö­mä­nä. Jos tämä ote­taan huo­mioon työt­tö­myys­va­ku­tuus­ta hin­noi­tel­taes­sa, seu­rauk­se­na on se, että se työt­tö­myys­jak­so, jon­ka talou­del­li­sil­ta vai­ku­tuk­sil­ta halut­tiin vakuu­tuk­sel­la suo­jau­tua joh­taa sii­hen, että jat­kos­sa vakuu­tuk­sen hin­ta nousee niin kor­keak­si, ettei sii­hen ole enää varaa. 

    USA:ssa, jos­sa on yksi­tyi­nen sai­raus­va­kuu­tus­sys­tee­mi, vakuu­tus­yh­tiöt ovat välit­tö­mäs­ti kip­paa­mas­sa sai­rai­ta ulos vakuu­tus­lis­toil­taan ja/tai nos­ta­mas­sa hei­dän vakuu­tus­mak­su­jaan. Ja tämä joh­taa sit­ten sii­hen, että ter­vey­son­gel­mat ovat yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä kon­kurs­sin aiheut­ta­jis­ta. Tätä ongel­maa ei voi rat­kais­ta nor­maa­lin sosi­aa­li­tur­van kei­noin, vaan se on rat­kais­ta­va juu­ri niin, että ter­veet kan­ta­vat yhteis­vas­tuul­li­ses­ti sai­rai­den hoi­don kus­tan­nuk­set. Sii­tä voi­daan sit­ten toki demo­kraat­ti­ses­ti päät­tää, mikä sen hoi­don taso on (mut­ta har­vas­sa­pa maas­sa näin käy­tän­nös­sä tehdään). 

    Työt­tö­myys on hie­man eri asia, mut­ta kuu­li­sin mie­lel­lä­ni ehdo­tuk­sia sil­le, min­kä­lai­nen puh­taas­ti vapaa­eh­toi­sen työt­tö­myys­va­kuu­tus­sys­tee­min sit­ten pitäi­si olla? Mil­lä perus­teil­la on vakuu­tus­yh­tiöil­lä oikeus muut­taa vakuu­tuk­se­not­ta­jien mak­su­ja ja jos yksi perus­te on työt­tö­myys, niin mil­tä täl­lai­nen vakuu­tus sit­ten enää oikein vakuuttaa?

  128. vk: Sama huo­lel­li­suu­den hin­noit­te­lu sopi­si esim. ter­veys­va­kuu­tuk­siin. Suu­ri osa ter­vey­den­hoi­to­me­nois­ta nääs aiheu­tuu itse aiheu­te­tuis­ta huo­nois­ta elä­män­ta­vois­ta. Sii­hen antaa mah­dol­li­suu­den jok­seen­kin ilmai­nen sai­raan­hoi­to, työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­jär­jes­tel­mä ym. Hie­man kyl­läs­tyt­tää kus­tan­taa mui­den tört­töi­ly­jä ja kai­pai­sin enem­män yksi­lön­vas­tuu­ta omis­ta tekemisistään. 

    Jos sinun väit­tee­si päti­si, pitäi­si USA:ssa (yksi­tyi­set vakuu­tuk­set) ihmis­ten elää sel­väs­ti parem­min ter­vey­des­tään huo­leh­tien kuin Euroo­pas­sa (jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to tai kaik­ki kat­ta­vat vakuu­tuk­set). Onko täs­tä mitään todis­tei­ta? Itse väit­täi­sin, että asia on päin­vas­toin, eli eten­kin yli­li­ha­vuu­den suh­teen ame­rik­ka­lai­set ovat maa­il­man huip­pua. Kun maa­il­man maat pan­naan BKT/henki jär­jes­tyk­seen ja kat­so­taan eli­ni­käen­nus­tet­ta, USA jää nouse­van tren­din ala­puo­lel­le (eli siel­lä kuol­laan BKT:hen näh­den nuo­rem­pa­na kuin kuuluisi). 

    Toi­nen jut­tu ter­veys­puo­lel­la on sit­ten se, että osa sai­rauk­sis­ta tai vam­mois­ta on syn­nyn­näi­siä tai lap­suu­des­ta peräi­sin. Miten täl­lai­nen hen­ki­lö on “huo­lel­li­nen” saa­dak­seen ter­vey­den­huol­to­mak­sun­sa alas? Sama jut­tu perin­nöl­li­sis­tä sei­kois­ta joh­tuen sai­rauk­sien suhteen.

    Huo­lel­li­suu­des­ta pal­kit­se­mi­nen toi­mii siis autoi­lus­sa (talo­va­kuu­tus­ten suh­teen en ole täs­tä edes niin var­ma, kos­ka siel­lä kyse on pal­jon enem­män satun­nai­suu­des­ta ja asiois­ta, joi­hin itse tus­kin pys­tyy pal­joa­kaan vai­kut­ta­maan, kuten vaik­ka­pa tul­vat tai muut vas­taa­vat luonnonilmiöt). 

    Ter­vey­den suh­teen se ei minus­ta toi­mi paris­ta­kaan syys­tä. Ensin­nä­kin vahin­got ovat ihan eri koko luok­kaa kuin autoi­lus­sa ja vai­kut­ta­vat vie­lä kai­ken lisäk­si sii­hen, miten hyvin tulo­ja voi hank­kia jat­kos­sa. Toi­sek­si, ter­veys­me­noil­ta ei voi yleen­sä vält­tyä, vaik­ka oli­si kuin­ka huo­lel­li­nen. Voi jopa olla niin, että ter­veys­me­not kas­va­vat huo­lel­li­suu­den vuok­si. Sen sijaan, että tap­pai­sit itse­si alko­ho­li­myr­ky­tyk­seen tai sydän­koh­tauk­seen 50-vuo­ti­aa­na, elät­kin vii­mei­set 20 vuot­ta elä­mäs­tä­si demen­tik­ko­na tar­vi­ten koko ajan hoi­toa. Kol­man­nek­si, toi­sin kuin autoi­lus­sa, se mitä huo­lel­li­suus lop­pu­jen lopuk­si ter­vey­des­sä on, on huo­mat­ta­vas­ti moni­mut­kai­sem­pi asia. Esi­mer­kik­si lii­kun­nan har­ras­ta­mi­nen joh­taa toden­nä­köi­sem­min eri­nä­köi­siin vam­moi­hin, mut­ta toi­saal­ta sit­ten paran­taa sydä­men toi­min­taa ja hel­pot­taa yli­pai­nol­ta välttämistä.

  129. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yhdys­val­loil­la on mah­dol­li­suus rahoit­taa vaih­to­ta­set­ta pai­na­mal­la dol­la­rei­ta. Sik­si sii­hen eivät sovi oikein mit­kään lai­na­lai­suu­det. Sama­na aika­na kuin USA on vel­kaan­tui muul­le maa­il­mal­le avian tol­kut­to­mas­ti, se on ostes­ke­li yri­tyk­siä muu­al­ta. Mut­ta Yhdys­val­tain elä­kas­sat tuot­ta­vat mel­kois­ta epäs­ta­bii­li­suut­ta maa­il­man­ta­lou­teen juu­ri lii­al­li­sel­la koollaan.

    Tämä ei vas­tan­nut kysy­myk­seen kuin osin. Oleel­li­nen kysy­mys oli, että jos kaik­kial­la maa­il­mas­sa elä­ke­sys­tee­mit perus­tui­si­vat rahas­toi­viin jär­jes­tel­miin, niin oli­si­ko sit­ten kai­kis­sa mais­sa vaih­to­ta­seen ylijäämä? 

    Jos ei, niin jokin ajat­te­lus­sa­si meni pie­leen ja elä­ke­ra­has­to­ja on mah­dol­lis­ta kerä­tä tasa­pai­noi­sen vaih­to­ta­seen olois­sa. Jos kyl­lä, niin tar­kal­leen miten tämä on mahdollista?

    1. Kai­kis­sa mais­sa ei tie­ten­kään voi olla vaih­to­ta­seen yli­jää­mää, mut­ta jos aja­tel­laan sit­ten niin, että kaik­ki elä­ke­ra­hat pitää (net­to­mää­räi­ses­ti) sijoit­taa koti­maa­han, Suo­mes­ta voi löy­tyä aika vähän sijoi­tet­ta­vaa 700 G eurolla.

  130. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kaik­ki tie­tä­vät, että vuden 2016 sijoi­tus­ten tuot­to oli poik­keuk­sel­li­nen. Kan­nat­taa kat­soa sijoi­tus­ten tuot­to­pro­sent­tia vaik­ka kym­me­nen vuo­den ajan­jak­sol­la. Mut­ta nyt ollaan jo tilan­tees­sa, jos­sa sijoi­tuk­sil­la tue­taan eläk­kei­den mak­sua ja tama tulee kiih­ty­mään, kun elä­ke­läis­ten osuus väs­tös­tä kasvaa. 

    2005–2014 nimel­li­nen tuot­to oli yli 6% vuo­des­sa ja 2006–2015 5,5%. Vuon­na 2016 tuot­to oli kes­ki­mää­räis­tä pie­nem­pi, 5,1%. Aika­vä­lil­le toki osuu eri­tyi­sen hyviä vuo­sia kuten 2009 (13,9%) ja yksi eri­tyi­sen huo­no vuo­si 2008 (-15,1%).

  131. Sylt­ty: Toki jär­jes­tel­män sään­nöis­tä pitäi­si sää­tää lain­sää­dän­nöl­lä, mut­ta kyl­lä nykyis­tä enem­män jous­ta­vuut­ta tar­vit­tai­siin. Esi­mer­kik­si per­heen perus­ta­mi­sen aikoi­hin voi­si rei­va­ta elä­ke­mak­su­ja alem­mak­si ja sit­ten kun lap­set ovat len­tä­neet pesäs­tä, kas­vat­taa nii­tä. Hyvä esi­merk­ki oli­vat omat van­hem­pa­ni, rahat oli­vat tiu­kil­la kun olin pik­ku­lap­si, mut­ta kun muu­tin kotoa ja asun­to ja mökit oli mak­set­tu, tun­tui että rahaa tuli ovis­ta ja ikkunoista.

    Tämä pitä­nee paik­kaan­sa eten­kin, jos on mah­dol­lis­ta jäl­ki­kä­teen kat­soa elä­mää. Tähän ilmi­öön vie­lä lisän­sä tuo se, että kun nykyi­sin kuol­laan sii­nä 80–90:n vuo­den iäs­sä, niin täs­tä seu­raa se, että perin­nöt mene­vät juu­ri tuol­le “rahaa tulee ovis­ta ja ikku­nois­ta” ‑ikä­luo­kal­le.

    Ehkä sys­tee­miä voi­si ruu­va­ta jon­kun ver­ran sii­hen suun­taan, että työn­te­ki­jän mak­sa­mien elä­ke­mak­su­jen osuus pal­kas­ta nousi­si vähi­tel­len iän myötä. 

    Yksi perus­on­gel­ma juu­ri ja juu­ri elä­mi­seen riit­tä­vä mini­mie­lä­ke + isom­pi vapaa­eh­toi­nen elä­ke sys­tee­mis­sä on se, että jos sit­ten van­huk­se­na jää täy­sin avut­to­mak­si sai­rau­den vuok­si, niin yhteis­kun­nal­la ei ole mitään jo mak­set­tua työ­elä­ket­tä, jos­ta voi­si repiä rahaa sen kus­tan­ta­mi­seen, jos sitä vapaa­eh­tois­ta elä­ket­tä ei ole kerän­nyt. Sit­ten vaih­toeh­toi­na on se, että täl­lai­nen avu­ton van­hus jäte­tään joko jäl­ke­läis­ten­sä huo­lek­si tai sit­ten jos näi­tä ei ole, niin kadul­le (tai omaan mök­kiin­sä) kuo­le­maan. Pakol­li­nen työ­elä­ke pakot­taa sen­tään jokai­sen osal­lis­tu­maan itseen­sä täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa koh­dis­tu­vien kus­tan­nus­ten kattamiseen.

  132. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lisäk­si, jos järje4stelmä oli­si täy­sin rahas­toi­va, nois­sa rahas­tois­sa pitäi­si olla yli bil­joo­na (tuha mil­jar­dia) euroa eli suun­nil­leen koko kansllisomaisuutemme. 

    Olet tois­tu­vas­ti esit­tä­nyt tämän väit­teen, mut­ta se ei yksin­ker­tai­ses­ti pidä paik­kan­sa. Täy­sin rahas­toi­vas­sa sys­tee­mis­sä työ­uraan­sa aloit­te­le­val­la ja sata­vuo­tial­la van­huk­sel­la ei ole kovin­kaan pal­jon elä­ke­sääsd­tö­jä, joten kaik­kien koko elä­ke­sum­ma ei tar­vit­se olla koko aikaa sääs­tös­sä. (Ja kaup­paa­kin teh­dään pää­asias­sa jär­jes­tel­män sisäl­lä kun elä­ke­läi­set “myy­vät” sääs­tö­jään nuoremmille.)

    1. trown
      Nykyi­nen elä­ke­vas­tuu lie­nee noin 700 G€ ja sitä­kin las­ket­taes­sa käy­te­tään jotain yltiö­op­ti­mis­tis­ta kor­koa ja sul­je­taan sil­mät sil­tä, että eri­tyi­ses­ti hyvää elä­ket­tä saa­vat elä­vät aina vain van­hem­mik­si. Mut­ta ei siis ihan bil­joo­naa euroa mut­ta melkein.

  133. Samu­li Saa­rel­ma: Eikö sii­nä ole hie­man see ongel­ma, että ne, jot­ka sitä eni­ten tar­vit­se­vat, eivät sitä sai­si, jos tou­hu meni­si puh­taas­ti mark­ki­noi­den ohjaamana? 

    Minä näen tuon rat­kai­su­na enkä ongel­ma­na. Jos olet töis­sä, jos­sa on niin mer­kit­tä­vä ris­ki tulo­jen putoa­mi­seen, että sinul­le ei myy­dä työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta, niin eikö sinun kan­nat­tai­si suun­ni­tel­la elä­mä­si vähän alhai­sem­mal­le tulo­ta­sol­le noin läh­tö­koh­tai­ses­ti? Kar­ri­koi­den, jos käve­let lot­to­voi­ton kans­sa kas­sal­le ja vali­tat että täl­lä vii­kol­la ei nat­san­nut, mut­ta nuo yksi­tyis­len­to­ko­neet pitäi­si sil­ti mak­saa, niin pitää­kö yhteis­kun­nan tul­la apuun? Perus­tur­va on asia erik­seen, se pitä yhteis­kun­nan taata.‘

  134. ark­ki­teh­ti: Ei kai kukaan ole mark­ki­naeh­tois­ta vakuu­tus­jär­jes­tel­mää esit­tä­nyt, ei sel­lai­ses­sa oli­si kenen­kään kan­nal­ta mitään järkeä.

    Minä olen. Ja minun mie­les­tä­ni sii­nä oli­si kaik­kien kan­nal­ta enem­män jär­keä kuin nykyi­sen­kal­tai­ses­sa verokiilassa.

    1. Nykyi­sin kun elä­ke­mak­suil­la on jotain teke­mis­tä­kin sen kans­sa, kuin­ka suur­ta elä­ket­tä saa, elä­ke­mak­sun las­ke­mi­nen (täy­si­mää­räi­ses­ti) osak­si vero­kii­laa on aika huo­nos­ti perustelua.

  135. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuka mak­saa 30 pro­sen­ti neläkemaksuja?

    Noin 25% tai­taa olla kes­ki­mää­räi­nen työ­elä­ke­mak­su, iäk­kääm­mil­lä hiu­kan korkeampi.

    OS: “Suo­ma­lai­nen työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­mä on todel­la pas­si­voi­va, jos sitä ver­taa Ruot­siin tai Tans­kaan. Tääl­lä on aika help­po jää­dä roik­ku­maan työt­tö­myys­tur­van varaan. ”

    Tai Sak­saan, jos­sa ansio­si­don­nai­sen kes­to 12 kk. Sen tasos­ta en tie­dä, mut­ta löy­tyi­si­kö­hän jos­ta­kin län­si­mai­ta kos­ke­va ver­tai­lu työt­tö­myys­tur­van kes­tos­ta, tasos­ta ja sen rahoituksesta?

    Sak­sas­sa dema­ri Shc­rö­der lait­toi jo 2003 tuulemaan:

    HS 22.12.2012:

    - Työt­tö­myys- ja sosi­aa­li­tu­ki yhdistettiin.
    Ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va lyhen­net­tiin yhteen vuo­teen (yli 55-vuo­tiail­la 18 kuukauteen).
    — Ansio­si­don­nai­sen jäl­keen seu­raa pudo­tus suo­raan sosi­aa­li­tuen varaan. Mitä rik­kaam­pi, sitä vähem­män tukea.
    — Vel­voi­te hyväk­syä lähes mikä tahan­sa työtarjous.
    — Irti­sa­no­mis­suo­jaa heikennettiin.
    — Vuo­kra­työ­voi­man käyt­töä sekä osa-aikais­ten ja mää­rä­ai­kais­ten työ­suh­tei­den sol­mi­mis­ta helpotettiin.
    — Perus­tet­tiin ainut­laa­tui­nen Mini­job-jär­jes­tel­mä, jos­sa vero­va­paa palk­ka on 350–400 euroa kuus­sa. Jär­jes­tel­mä työl­lis­tää lähes seit­se­män mil­joo­naa saksalaista.

    Uudis­tuk­set teh­tiin ker­ta­ry­ti­näl­lä dema­ri­hal­li­tuk­sen aika­na. Sak­sa nousi talous­ah­din­gos­ta ja pors­kut­taa edel­leen koko EU:n talous­ve­tu­ri­na. Voi­tai­siin­ko hiu­kan vauh­dik­kaam­min uudis­taa suo­ma­lais­ta jär­jes­tel­mää eikä tyy­dy­tä vau­van aske­liin. Ote­taan mal­lia vaik­ka Sak­sas­ta tai yhdis­te­tään Sak­san, Tans­kan ja Ruot­sin jär­jes­tel­mien par­haat puolet.

    Nyky­sys­tee­mil­lä ei Suo­mes­sa saa­da tar­vit­ta­via pää­tök­siä aikai­sek­si. Ehdo­tus: jäte­tään yhdet edus­kun­ta­vaa­lit väliin, jot­ta ehdi­tään näke­mään muu­tos­ten vai­ku­tuk­set. Lisäk­si mää­rä­ai­kai­ses­ti pois­te­taan lak­ko-oikeus. Vii­me mai­ni­tun voi­si ostaa sil­lä, että sovi­taan palk­ko­ja koro­tet­ta­van esim. 2%:lla per vuo­si 5–8 vuo­den ajan mak­su­na lak­ko-oikeu­des­ta luo­pu­mi­sel­le. AY-her­rat voi­daan lomaut­taa sik­si aikaa.

    Kuuk­ke­lis­ta tuli vas­taan hyvä kir­joi­tus parin vuo­den takaa:

    http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194095-talousuudistuksille-uuden-hallituksen-on-otettava-mallia-saksasta

  136. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä ei kyl­lä oli­si aivan yksin­ker­tais­ta. Ensin­nä­kin mitä teh­täi­siin nykyi­sil­le elä­ke­mak­suill? Eläk­keet ovat tähän asti peus­tu­neet sii­hen, että seu­raa­va suku­pol­vi mak­saa edcel­li­sen eläk­keet. Tätä on mar­gi­naa­li­ses­ti tasa­pai­noi­tet­tu elä­ke­vas­tui­siin näh­den vähäi­sel­lä rahas­toin­nil­la, mut­ta pää­sään­tö on tämä ket­ju­kir­je­pe­li. Jos nyt siir­ryt­täi­siin täy­sin rahas­toi­vaan jär­jes­tel­mään, nykyi­nen sukupl­vi sai­si nis­kaan­sa kah­det eläk­keet, oman­sa ja van­hem­pien­sa sukupplven.
    Lisäk­si, jos järje4stelmä oli­si täy­sin rahas­toi­va, nois­sa rahas­tois­sa pitäi­si olla yli bil­joo­na (tuha mil­jar­dia) euroa eli suun­nil­leen koko kansl­li­so­mai­suu­tem­me. Ja tämä oli­si pitä­nyt rahoit­taa suu­rim­mal­ta osal­taan vaih­to­ta­seen ylkijäämällä.

    Ei eläk­kei­den sää­tä­mi­nen ole ennen­kään tuot­ta­nut ongel­mia. Hiih­to­la­duil­la on kek­sit­ty kai­ken­lais­ta, mm. alle 23-vuo­tiail­le lai­tet­tiin mak­sut, mut­ta elä­ke ei ker­ty­nyt. Val­tiol­la oli aikai­sem­min elä­ke­sum­ma 66 %, mut­ta sii­tä­kin luo­vut­tiin. Kui­ten­kin niin, että ns. suu­ret ikä­luo­kat sii­tä naut­ti­vat, kun nuo­rem­mat saa­vat max 60 %. Lei­kat­tu indek­si aiheut­taa edel­leen närää. Yksi­tyis­ten elä­ke­va­kuu­tuk­sien sään­tö­jä muu­tet­tiin ja nyt nii­tä ei kan­na­ta enää ottaa. Työ­nan­ta­jan ja ‑teki­jän mak­susuh­det­ta muu­tet­tiin ja rasi­tus­ta siir­ret­tiin pal­kan­saa­jal­le ilman kom­pen­saa­tioi­ta. Kyl­lä näi­tä löytyy. 

    Eläk­keet sitä pait­si sää­de­tään lail­la ja ei tar­vi­ta muu­ta kuin uusi laki, jol­la kaik­ki eläk­keet pyy­hi­tään pois. Joku voi vin­kua perus­tus­lais­ta, mut­ta näim­me­hän toki, miten aktii­vi­mal­liin liit­ty­vät perus­tus­lain­vas­tai­suu­det ohi­tet­tiin hal­li­tuk­ses­sa olan­ko­hau­tuk­sel­la. Mitä sit­ten? ‑tyy­liin.

    Itse olen pää­ty­nyt sii­hen, että teen palk­ka­työn lisäk­si jotain ihan muu­ta ja sijoi­tan tuo­tot ris­kit­tö­mäs­ti, kos­ka en usko eläk­kee­ni tule­vai­suu­des­sa säi­ly­vän koskemattomana.

  137. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kai­kis­sa mais­sa ei tie­ten­kään voi olla vaih­to­ta­seen yli­jää­mää, mut­ta jos aja­tel­laan sit­ten niin, että kaik­ki elä­ke­ra­hat pitää (net­to­mää­räi­ses­ti) sijoit­taa koti­maa­han, Suo­mes­ta voi löy­tyä aika vähän sijoi­tet­ta­vaa 700 G eurolla.

    Teh­dään niin kuin Japa­nis­sa. Val­tion vel­ka BKT:stä on koh­ta 250% eli elä­ke­ra­hat­kin on lai­nat­tu val­tiol­le, joka sil­lä tavoin vel­ka­ve­toi­ses­ti yllä­pi­tää jul­ki­sia pal­ve­lu­ja ja elvyt­tää taloutta. 

    Japa­nin kes­kus­pank­ki ostaa pait­si val­tion vel­ka­pa­pe­rei­ta niin myös pörs­sio­sak­kei­ta ja sen omis­tuk­ses­sa tai­taa olla jo noin 20% Japa­nin pörs­siyh­tiöi­den osakkeista.

    EKP:hän on samal­la tiel­lä omis­taen suu­rim­man osan euro­mai­den val­tion­lai­nois­ta. Samal­la toteu­tuu yhteis­vas­tuu euro­mai­den kes­ken eli se jota me emme mis­sään tapauk­ses­sa ole halun­neet. Puut­tuu vie­lä että EKP aloit­taa osa­keos­tot­kin, ehkä­pä seu­raa­van taan­tu­man aika­na kun kor­koel­vy­tys­tä ei 0‑korkojen takia voi­da tehdä.

    Pääs­täk­sem­me Japa­nin tasol­le voi Suo­men val­tio ottaa lisä­vel­kaa 400 mil­jar­dia. Sil­lä voi jär­jes­tää kaik­kea kivaa vaik­ka työt­tö­myys­tur­van ja sai­raan­hoi­don saral­la. Tun­ne­li Tal­lin­naan ja Tuk­hol­maan. Hyper­loop­pi Sta­dis­ta Jou­lu­pu­kin­maa­han Rova­nie­mel­le elvy­tyk­sen nimissä!

    Eli sii­tä vaan lisä­vel­kaa Suo­mel­le­kin, kyl­lä EKP antaa rahat. Ei mak­se­ta takai­sin jos ei jak­se­ta. Kun EKP omis­taa kaik­ki velat ja yhtiöt, niin lop­pu­tu­lok­se­na­han on Euro­lan­dian sosia­lis­mi! Sitä ja sen romah­dus­ta odotellessa.

  138. Kepit­tä­mäl­lä aktii­vi­mal­lil­la kaik­kia työt­tö­miä tuen saa­jia, saa­daan par­haim­mil­laan niis­tä työl­lis­tet­tyä noin 3%. 97% kär­sii seu­rauk­sis­ta, hyö­ty­mät­tä mal­lis­ta mitenkään.”

     http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248619-tyoryhman-muistion-perusteella-aktivointimallilla-on-tarkeimpana-saastotavoite

  139. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kai­kis­sa mais­sa ei tie­ten­kään voi olla vaih­to­ta­seen yli­jää­mää, mut­ta jos aja­tel­laan sit­ten niin, että kaik­ki elä­ke­ra­hat pitää (net­to­mää­räi­ses­ti) sijoit­taa koti­maa­han, Suo­mes­ta voi löy­tyä aika vähän sijoi­tet­ta­vaa 700 G eurolla.

    Eli maa­han tuli­si val­ta­va inves­toin­ti­buu­mi. Ei kuu­los­ta eri­tyi­sen pahalta.

    1. Eli maa­han tuli­si val­ta­va inves­toin­ti­buu­mi. Ei kuu­los­ta eri­tyi­sen pahalta.

      Sääs­tä­mi­sas­teen nousu ei tuo­ta auto­maat­ti­ses­ti inves­ton­ti­buu­mia, sil­lä ei pää­oman saa­ta­vuus nyt­kään ole ollut inves­toin­tien estee­nä. Inves­toin­te­ja ei näkö­jään teh­dä, vaik­ka reaa­li­kor­ko oli­si nega­tii­vi­nen. Sääs­tä­mi­sas­teen nouj­su ilman inves­toin­tien lisään­ty­mis­töä mer­kit­see lamaa. Lin­ko­la oli­si tyytyväinen.

  140. tcrown: Minä näen tuon rat­kai­su­na enkä ongel­ma­na. Jos olet töis­sä, jos­sa on niin mer­kit­tä­vä ris­ki tulo­jen putoa­mi­seen, että sinul­le ei myy­dä työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta, niin eikö sinun kan­nat­tai­si suun­ni­tel­la elä­mä­si vähän alhai­sem­mal­le tulo­ta­sol­le noin lähtökohtaisesti? 

    Kan­nat­tai­si var­maan. Kysy­mys on kui­ten­kin, että teke­vät­kö ihmi­set niin ja jos eivät tee, niin mitä sit­ten teh­dään? (Ihan niin kuin mitä teh­dään nii­den van­hus­ten suh­teen, jot­ka eivät ole kerän­neet työ­elä­ket­tä). Näen työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen (ja pakol­li­sen työ­eläk­keen) erään­lai­se­na hol­hoa­mis­kei­no­na, jol­la yhteis­kun­ta suo­je­lee jäse­ni­ään huo­noil­ta pää­tök­sil­tä. Tämä on toki myrk­kyä libe­ra­lis­ti­sel­le ideo­lo­gial­le, jos­sa ihmi­sen kuu­luu kär­siä omis­sa nahois­saan kaik­ki huo­not pää­tök­sen­sä ja mie­lui­ten vie­lä kor­ko­jen kera, jot­ta oppivat.

  141. Samu­li Saa­rel­ma: Jos sinun väit­tee­si päti­si, pitäi­si USA:ssa (yksi­tyi­set vakuu­tuk­set) ihmis­ten elää sel­väs­ti parem­min ter­vey­des­tään huo­leh­tien kuin Euroo­pas­sa (jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to tai kaik­ki kat­ta­vat vakuu­tuk­set). Onko täs­tä mitään todis­tei­ta? Itse väit­täi­sin, että asia on päin­vas­toin, eli eten­kin yli­li­ha­vuu­den suh­teen ame­rik­ka­lai­set ovat maa­il­man huip­pua. Kun maa­il­man maat pan­naan BKT/henki jär­jes­tyk­seen ja kat­so­taan eli­ni­käen­nus­tet­ta, USA jää nouse­van tren­din ala­puo­lel­le (eli siel­lä kuol­laan BKT:hen näh­den nuo­rem­pa­na kuin kuuluisi). 

    USAn ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mäs­sä on lii­an pal­jon rahas­ta­via väli­kä­siä alkaen yksi­tyis­sai­raa­lois­ta, vakuu­tus­yh­tiöis­tä ja mm. juris­tiar­mei­jat. Jat­kuen erit­täin hyvä­palk­kai­siin sai­raan­hoi­ta­jiin (tupla­palk­ka Suo­meen ver­rat­tu­na) ja lää­kä­rei­hin, jois­ta monis­ta tulee ansio­tu­loil­la mil­jo­nää­re­jä jo var­hai­ses­sa kes­ki-iäs­sä. Suo­ma­lai­sel­la palk­ka­ta­sol­la ilman välis­tä nyh­tä­viä yksi­tyis­yri­tyk­siä voi­si jenk­ki­sys­tee­mi pyö­riä pal­jon paremmin.

    Jenk­kien eli­ni­kään tai­taa vai­kut­taa joku­nen muu­kin asia kuin th-jär­jes­tel­mä. Ruo­kai­lu­tot­tu­muk­set, huu­meet, aseet, lii­ken­ne jne. 

    Riip­pu­mat­ta sii­tä tulee­ko sotes­ta val­mis­ta, niin kus­tan­nus­ten hil­lit­se­mi­sek­si on pak­ko vaih­taa jär­jes­tel­mään joka kan­nus­taa kan­sa­lai­siam­me ter­veem­piin elin­ta­poi­hin. Ei Suo­mes­sa tar­vit­se men­nä yksi­tyi­seen th-jär­jes­tel­mään eikä pakos­ti sen kum­mem­paan yksi­tyi­seen vakuu­tus­sys­tee­miin vaan tär­keä­tä oli­si esim. lisä­tä kan­sa­lais­ten oma­vas­tuu­ta kus­tan­nuk­sis­ta tai tar­jo­ta muu­ta talou­del­lis­ta pork­ka­naa. Jul­ki­nen ter­veys­va­kuu­tus (ilman siis yksi­tyi­sen vakuu­tus­yh­tiön välis­tä­ve­toa) bonuk­si­neen voi­si olla osa järjestelmää.

  142. Samu­li Saa­rel­ma: Kan­nat­tai­si var­maan. Kysy­mys on kui­ten­kin, että teke­vät­kö ihmi­set niin ja jos eivät tee, niin mitä sit­ten teh­dään? (Ihan niin kuin mitä teh­dään nii­den van­hus­ten suh­teen, jot­ka eivät ole kerän­neet työ­elä­ket­tä). Näen työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen (ja pakol­li­sen työ­eläk­keen) erään­lai­se­na hol­hoa­mis­kei­no­na, jol­la yhteis­kun­ta suo­je­lee jäse­ni­ään huo­noil­ta pää­tök­sil­tä. Tämä on toki myrk­kyä libe­ra­lis­ti­sel­le ideo­lo­gial­le, jos­sa ihmi­sen kuu­luu kär­siä omis­sa nahois­saan kaik­ki huo­not pää­tök­sen­sä ja mie­lui­ten vie­lä kor­ko­jen kera, jot­ta oppivat.

    No, onhan “libe­ra­lis­ti­nen ideo­lo­gia” jos­sa ihmi­nen ottaa vas­tuun omis­ta teke­mi­sis­tään 100x parem­pi kuin marxi­lai­nen ideo­lo­gia jos­sa ris­kit sosia­li­soi­daan ns. tasa-arvon var­jol­la. Neu­vos­to­lii­ton jäl­jet pelot­ta­vat — aina­kin minua. Euro-alu­eel­la­han ollaan koh­ta samas­sa tilan­tees­sa jos yhteis­vas­tuu pus­ke­taan läpi.

  143. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    trown
    Nykyi­nen elä­ke­vas­tuu lie­nee noin 700 G€ ja sitä­kin las­ket­taes­sa käy­te­tään jotain yltiö­op­ti­mis­tis­ta kor­koa ja sul­je­taan sil­mät sil­tä, että eri­tyi­ses­ti hyvää elä­ket­tä saa­vat elä­vät aina vain van­hem­mik­si. Mut­ta ei siis ihan bil­joo­naa euroa mut­ta melkein.

    Ja sit­ten kun jous­te­taan sen ver­ran, että kan­sa­ne­läk­keen suu­rui­nen osuus tulee jäl­ki­pol­vil­ta, jäl­jel­le jää­vä sum­ma alkaa­kin ole­maan yllät­tä­vän lähel­lä nykyis­tä eläkevarallisuutta.

  144. Samu­li Saa­rel­ma: Kan­nat­tai­si var­maan. Kysy­mys on kui­ten­kin, että teke­vät­kö ihmi­set niin ja jos eivät tee, niin mitä sit­ten tehdään?

    No ei aina­kaan luo­da illuusio­ta, että osto­voi­ma­si on nykyi­sen pal­kan mukai­nen. Sen sijaan taa­taan perustoimeentulo.

    Olen pahoil­la­ni sym­pa­tian puut­tees­ta, mut­ta minun mie­les­tä­ni ihmi­set, jot­ka kulut­ta­vat yli varo­jen­sa ja luo­vat ympä­ril­leen entis­tä suu­rem­paa pai­net­ta muil­le­kin kulut­taa yli varo­jen­sa (“pak­ko mei­dän­kin on uusi auto ostaa kun naa­pu­rin jas­kal­la­kin on taas uusi auto alla”) ovat yksi tämän het­ken suu­ria ongel­mia, eivät­kä ansait­se tou­huil­leen min­kään­lais­ta yhteis­kun­nan yli­mää­räis­tä tukea. Raha­lai­tok­sis­ta sitä tukea saa vähin­tään tarpeeksi.

  145. Työt­tö­mien aktii­vi­mal­lin totuu­den­mu­kai­sem­pi nimi oli­si työt­tö­mien onnis­tu­mis­mal­li, kos­ka aktii­vi­nen työn­ha­ku ei rii­tä aktii­vi­suu­den osoit­ta­mi­seen vaan vain onnis­tu­mi­nen riittää.

    Orwell oli­si ylpeä Suo­men val­tion uuskielestä.

  146. Vil­le: Esim. vuo­sien 2015 ja 2016 välil­lä elä­ke­ra­has­tot kas­voi­vat sijoi­tus­tuot­to­jen ver­ran, kun eläk­keet mak­set­tiin elä­ke­mak­suil­la ja val­tion tuel­la (link­ki). Sijoi­tus­tuo­tot oli­vat puo­let mak­se­tuis­ta eläk­keis­tä. Tätä menoa noin 13 vuo­des­sa elä­ke­ra­has­tot ovat kak­sin­ker­tais­tu­neet, jol­loin ne riit­tä­vät kaik­kiin eläkemaksuihin.

    Mah­dat­ko­han har­ras­taa asun­to­si­joit­ta­mis­ta? On aina­kin sen köö­rin kans­sa yhteen­so­pi­vaa opti­mis­mia havaittavissa.….

    Mut­ta kun se ei mene noin vaan välil­lä men­nään alas ja kun­nol­la. Sen lisäk­si vie­lä elä­ke­läi­set saa­vat entis­tä isom­pia eläk­kei­tä ja elä­vät pidempään.

    Minä vuon­na kes­kie­lä­ke läh­tee laskuun?

    Minä vuon­na vuo­tuis­ten mak­set­tu­jen eläk­kei­den sum­ma läh­tee laskuun?

    Sii­hen sopii oikein huo­nol­la onnel­la kak­si­kin pit­kä­kes­tois­ta lamaa ennen kuin väes­tö­py­ra­mi­di alkaa normalisoitumaan.

  147. Char­les: Euro-alu­eel­la­han ollaan koh­ta samas­sa tilan­tees­sa jos yhteis­vas­tuu pus­ke­taan läpi.

    On jo suu­rel­ta osin pus­ket­tu, EKP:n teke­mien jät­ti­mäis­ten vel­ka­kir­jaos­to­jen ja val­ta­vas­ti pai­su­neen taseen kaut­ta. Eikä esim. Suo­men edus­kun­nal­ta ole kysyt­ty mitään. Siel­lä on Krei­kan, Ita­lian, Por­tu­ga­lin ym. mai­den vel­ka­kir­jo­ja hol­vit pullollaan.

    Kun korot nousee niin ensin­nä­kin noi­den vel­ka­kir­jo­jen arvo romah­taa ja toi­saal­ta näi­den mai­den varain­han­kin­ta kal­lis­tuu hui­mas­ti. Tulee ikään kuin las­ku­ve­si joka pal­jas­taa ket­kä ovat uineet ilman uikkaria.

  148. Char­les: No, onhan “libe­ra­lis­ti­nen ideo­lo­gia” jos­sa ihmi­nen ottaa vas­tuun omis­ta teke­mi­sis­tään 100x parem­pi kuin marxi­lai­nen ideo­lo­gia jos­sa ris­kit sosia­li­soi­daan ns. tasa-arvon varjolla. 

    Char­les: ja jat­koa edel­li­sel­le: perin­tö­ve­ro on var­kaut­ta äärim­mäi­sil­leen vietynä. 

    Niin kuin Pier­re-Joseph Proud­hon tote­si jo vuon­na 1840: Omai­suus on varkautta.

    Talous­tie­teen nobe­lis­ti James Buc­ha­nan, jota epä­marxi­lai­sem­paa ihmis­tä maa on tus­kin kos­kaan pääl­lään kan­ta­nut, kan­nat­ti muu­ten sadan pro­sen­tin perin­tö­ve­roa. Saman­kal­tai­sia aja­tuk­sia löy­tyy myös mm. John Stuart Mil­lil­tä, jota sen­tään pide­tään ylei­ses­ti yhte­nä koko libe­ra­lis­ti­sen yhteis­kun­ta­fi­lo­so­fian perin­teen kah­des­ta tai kol­mes­ta suu­rim­mas­ta keskushahmosta.

  149. LK: Mah­dat­ko­han har­ras­taa asun­to­si­joit­ta­mis­ta? On aina­kin sen köö­rin kans­sa yhteen­so­pi­vaa opti­mis­mia havaittavissa…..

    Mut­ta kun se ei mene noin vaan välil­lä men­nään alas ja kun­nol­la. Sen lisäk­si vie­lä elä­ke­läi­set saa­vat entis­tä isom­pia eläk­kei­tä ja elä­vät pidempään.

    Var­mas­ti näin, mut­ta sil­ti aika pie­ni ero pit­kän aika­vä­lin tuo­tos­sa pitää elä­ke­ra­has­tot hen­gis­sä tai jopa kas­vat­taa nii­tä sen sijaan, että ne puret­tai­siin, kuten on kerrottu.

  150. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä ei kyl­lä oli­si aivan yksin­ker­tais­ta. Ensin­nä­kin mitä teh­täi­siin nykyi­sil­le elä­ke­mak­suill? Eläk­keet ovat tähän asti peus­tu­neet sii­hen, että seu­raa­va suku­pol­vi mak­saa edcel­li­sen eläk­keet. Tätä on mar­gi­naa­li­ses­ti tasa­pai­noi­tet­tu elä­ke­vas­tui­siin näh­den vähäi­sel­lä rahas­toin­nil­la, mut­ta pää­sään­tö on tämä ket­ju­kir­je­pe­li. Jos nyt siir­ryt­täi­siin täy­sin rahas­toi­vaan jär­jes­tel­mään, nykyi­nen sukupl­vi sai­si nis­kaan­sa kah­det eläk­keet, oman­sa ja van­hem­pien­sa sukupplven.
    Lisäk­si, jos järje4stelmä oli­si täy­sin rahas­toi­va, nois­sa rahas­tois­sa pitäi­si olla yli bil­joo­na (tuha mil­jar­dia) euroa eli suun­nil­leen koko kansl­li­so­mai­suu­tem­me. Ja tämä oli­si pitä­nyt rahoit­taa suu­rim­mal­ta osal­taan vaih­to­ta­seen ylkijäämällä.

    Mie­tin sitä, onko täs­sä sum­mas­sa huo­mioi­tu se, että nykyi­sis­sä elä­ke­ra­has­tois­sa ei minun käsit­tääk­se­ni ole tar­koi­tus käyt­tää pää­omia elä­ke­vas­tui­siin vaan ainoas­taan tuot­to­ja? Tuos­ta tulee nimit­täin aika iso sum­ma per kan­sa­lai­nen. Jos jokai­sel­la oli­si ikään­kuin oma tili, voi­si jär­jes­tel­män raken­taa kuin vapaa­eh­toi­sen elä­ke­va­kuu­tuk­sen, jos­sa käy­te­tään sekä pää­oma että tuot­to. Sil­loin oli­si myös juri­di­ses­ti sel­ke­ää, että ko. elä­ke­sääs­tö oli­si omai­suut­ta, mitä on käy­tet­ty perus­te­lu­na (perus­tus­lain omai­suu­den suo­ja) sil­le, että eläk­kei­siin ei voi teh­dä hei­ken­nyk­siä (kuten palk­koi­hin). En täl­lä väi­tä, että tili­muo­toi­nen rat­kai­su oli­si joten­kin täy­sin ongel­ma­ton. Aika­moi­nen pään­vai­va tuli­si var­maan sii­tä, mitä teh­dä nykyi­sil­le rahas­toil­le — keil­le ne kuu­lui­si­vat ja miten ne jaettaisiin?

  151. Samu­li Saa­rel­ma:
    USA:ssa, jos­sa on yksi­tyi­nen sai­raus­va­kuu­tus­sys­tee­mi, vakuu­tus­yh­tiöt ovat välit­tö­mäs­ti kip­paa­mas­sa sai­rai­ta ulos vakuu­tus­lis­toil­taan ja/tai nos­ta­mas­sa hei­dän vakuu­tus­mak­su­jaan. Ja tämä joh­taa sit­ten sii­hen, että ter­vey­son­gel­mat ovat yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä kon­kurs­sin aiheut­ta­jis­ta. Tätä ongel­maa ei voi rat­kais­ta nor­maa­lin sosi­aa­li­tur­van kei­noin, vaan se on rat­kais­ta­va juu­ri niin, että ter­veet kan­ta­vat yhteis­vas­tuul­li­ses­ti sai­rai­den hoi­don kus­tan­nuk­set. Sii­tä voi­daan sit­ten toki demo­kraat­ti­ses­ti päät­tää, mikä sen hoi­don taso on (mut­ta har­vas­sa­pa maas­sa näin käy­tän­nös­sä tehdään). 

    Asia­kas teh­köön pit­kä­ai­kai­sen, jopa koko lop­pue­lä­män kat­ta­van, sopi­muk­sen vakuu­tus­yh­tiön kans­sa. Sopi­mus voi kiel­tää mak­su­jen nos­ta­mi­sen. Jos mikään yksi­tyi­nen yhtiö ei suos­tu teke­mään jär­ke­viä sopi­muk­sia, niin val­tio perus­ta­koon parem­man vakuu­tus­yh­tiön hoi­ta­maan asian. 

    Kun mini­mi­tur­va mak­se­taan val­tion bud­je­tis­ta, niin jokai­nen mak­saa sii­tä suh­tees­sa tuloihinsa/varakkuuteensa (jopa progres­sii­vi­ses­ti), mikä on köy­hien ja kipei­den etu. 

    Mik­si ongel­maa ei mie­les­tä­si voi rat­kais­ta nor­maa­lin sosi­aa­li­tur­van keinoin?

  152. vk: Jenk­kien eli­ni­kään tai­taa vai­kut­taa joku­nen muu­kin asia kuin th-jär­jes­tel­mä. Ruo­kai­lu­tot­tu­muk­set, huu­meet, aseet, lii­ken­ne jne.

    Aivan, mut­ta sinun tee­si­hän oli, että jos ihmi­set oli­si­vat vas­tuus­sa omis­ta ter­veys­ku­luis­taan, kuten asia USA:ssa on aina­kin enem­män kuin Suo­mes­sa, niin he oli­si­vat “huo­lel­li­sem­pia”, eli eivät söi­si huo­nos­ti, käyt­täi­si päih­tei­tä, jne. Nyt data näyt­tää­kin täy­sin päin­vas­tais­ta. Itse väit­täi­sin, että köy­him­mil­lä, eli niil­lä, joil­la pitäi­si olla kaik­kein suu­rin insen­tii­vi pitää itsen­sä ter­vee­nä, elä­män­ta­vat ovat kaik­kein epäterveellisimpiä.

    Kum­pi on siis vää­räs­sä, data vai teoria? 

    Minä hyväk­syn oma­vas­tuun ter­vey­den­huol­to­me­nois­sa sii­hen mit­taan, että mak­se­taan vaik­ka­pa sii­tä, että saa yksi­tyis­huo­neen sai­raa­las­sa tai että ihmi­set jou­tu­vat mak­sa­maan omas­ta pus­sis­taan sel­lai­set “ter­veys­ku­lut”, jot­ka kat­so­taan täy­sin tur­hik­si ter­vey­den kan­nal­ta (homeo­pa­tia, kau­neus­leik­kauk­set, jne.), mut­ten ole miten­kään vakuut­tu­nut, että oikeu­den sai­rauk­sien vält­tä­mi­nen käyt­tä­mäl­lä oma­vas­tuu­ta kep­pi­nä, juu­ri­kaan toi­mii. Pahim­mil­laan se voi joh­taa sii­hen, että sai­rauk­siin pääs­tään käsik­si lii­an myö­hään, kun ihmi­set pihis­te­le­vät lää­kä­riin menon kans­sa oma­vas­tuun mak­sa­mis­ta vält­tääk­seen ja sit­ten hakeu­tu­vat vas­ta sai­raa­lan ensia­puun, kun ovat syö­vän ter­mi­naa­li­vai­hees­sa. Käsit­tääk­se­ni tämä on yksi teki­jä USA:n ter­veys­ku­lu­ja nos­ta­mas­sa, eli siel­lä moni sai­raus tulee ter­veys­jär­jes­tel­mäl­le vas­taan vas­ta pit­käl­le kehit­ty­nee­nä päi­vys­tyk­ses­sä (joka kai­kil­le taa­taan), kun muu­al­la se oli­si havait­tu jo oma­lää­kä­ri­vas­taa­no­tol­la var­hais­vai­hees­sa. Tai no, tie­ten­kin liber­ta­ris­ti­nen vas­taus tähän on se, että ne päi­vys­tyk­seen tule­vat hen­gen hädäs­sä ole­vat köy­hät­kin voi kipa­ta kadul­le kuo­le­maan, jos heil­lä ei ole varaa mak­saa hoitoaan.

  153. tcrown: Olen pahoil­la­ni sym­pa­tian puut­tees­ta, mut­ta minun mie­les­tä­ni ihmi­set, jot­ka kulut­ta­vat yli varo­jen­sa ja luo­vat ympä­ril­leen entis­tä suu­rem­paa pai­net­ta muil­le­kin kulut­taa yli varojensa

    Olen samaa miel­tä täs­tä. Mut­ta emme täs­sä käsit­tääk­se­ni puhu­kaan sii­tä, että ihmi­nen kulut­tai­si luot­to­kort­tin­sa piik­kiin, ottai­si pika­vip­pe­jä, jne. ja sit­ten ihmet­te­li­si, kun eivät rahat riit­täi­si, vaan hen­ki­lös­tä, jon­ka tulot kat­ta­vat menot, mut­ta sit­ten tulot hen­ki­lös­tä itses­tään riip­pu­mat­to­mas­ta syys­tä yhtäk­kiä putoavat. 

    Sii­tä toki voi­daan kes­kus­tel­la, onko mitään jär­keä, että ansio­si­don­nai­nen kes­tää niin pit­kään kuin kes­tää. Voi­si aja­tel­la, että menot oli­si mah­dol­lis­ta sopeut­taa alen­tu­nei­siin tuloi­hin lyhyem­mäl­lä­kin ajalla. 

    Olen sil­ti sitä miel­tä, että ihmis­ten hol­hoa­mi­nen varau­tu­maan työt­tö­myy­den tuo­maan talous­s­hok­kiin on ylei­ses­ti hyvä asia, vaik­ka joh­taa­kin jos­sain mää­rin vää­rään joh­ta­viin insen­tii­vei­hin. Väit­tee­ni on se, että ihmi­nen laji­na on var­sin huo­no ratio­naa­li­ses­ti suh­tau­tu­maan nega­tii­vi­siin tule­vai­suu­den ris­kei­hin (ja jos­sain mää­rin myös mah­dol­li­siin posi­tii­vi­siin asioi­hin, mis­tä esi­merk­ki­nä se mää­rä rahaa, mikä kaa­de­taan lot­toon). Mei­tä ei nyt vaan ole ker­ta kaik­ki­aan luo­tu käsit­te­le­mään toden­nä­köi­syyk­siä ratio­naa­li­ses­ti, enkä oikein usko, että tätä on insen­tii­veil­lä kor­jat­ta­vis­sa. Jos­sain mää­rin sii­hen ehkä voi­si vai­kut­taa, jos perus­kou­lus­sa näi­tä asioi­ta vään­net­täi­siin rau­ta­lan­gas­ta, mut­ta sen­kin suh­teen olen aika skeptinen.

  154. Aika aja­tel­la:

    Mik­si ongel­maa ei mie­les­tä­si voi rat­kais­ta nor­maa­lin sosi­aa­li­tur­van keinoin?

    Tämä on se avain. Pie­nen­tä­mäl­lä ansio­si­don­nai­sia osuuk­sia voi­sim­me ehkä kas­vat­taa sitä perus­tur­vaa ja siten nime­no­maan aut­taa nii­tä köy­him­piä ja kipei­tä. Nyt meil­lä on lii­an vah­va eetos yhteis­kun­nas­sa, että tulo­jen nous­tua tie­tyl­le tasol­le ne eivät enää iki­nä saa sii­tä las­kea, joka joh­taa sii­hen, että nii­den lopul­ta las­kies­sa pakon edes­sä ne eivät­kään vaan tipu vaan romahtavat.

  155. Tom­mi Uscha­nov: Talous­tie­teen nobe­lis­ti James Buc­ha­nan, jota epä­marxi­lai­sem­paa ihmis­tä maa on tus­kin kos­kaan pääl­lään kan­ta­nut, kan­nat­ti muu­ten sadan pro­sen­tin perin­tö­ve­roa. Saman­kal­tai­sia aja­tuk­sia löy­tyy myös mm. John Stuart Mil­lil­tä, jota sen­tään pide­tään ylei­ses­ti yhte­nä koko libe­ra­lis­ti­sen yhteis­kun­ta­fi­lo­so­fian perin­teen kah­des­ta tai kol­mes­ta suu­rim­mas­ta keskushahmosta.

    On yllät­tä­vän vai­kea raken­taa joh­don­mu­kais­ta kan­taa perin­tö­ve­roa vas­taan, joka perus­tuu mihin­kään tol­kul­li­siin läh­tö­ole­tuk­siin. Esi­mer­kik­si jos vas­tus­taa perin­tö­ve­roa, on mah­do­ton­ta pitää kiin­ni jom­mas­ta kum­mas­ta vaih­toeh­dos­ta, että perin­tö­ve­ron mak­saa joko peri­jä tai perit­tä­vä, vaan jou­tuu argu­men­tis­ta rii­puen vaih­te­le­maan tuo­ta omaa näkö­kan­taan­sa tuke­maan. Mut­ta joh­don­mu­kai­suus­han ei nyt tyy­pil­li­seen kokoo­mus­lai­seen “mark­ki­na­ta­lout­ta muil­le, sosia­lis­mia minul­le” maa­il­man­ku­vaan nyt niin kovin vah­vas­ti kos­kaan ole kuulunut.

    1. Sel­lai­nen maa­il­ma, jos talou­del­li­nen menes­tys perus­tuu 80 pro­sent­ti­ses­ti perit­tyyn omai­suu­teen ja vain vii­des­osal­ta omaan aktii­vi­suu­teen, ei minus­ta vas­taa libe­raa­lin yhteis­kun­nan ihan­tei­ta. Jos väi­tät­te, ettei sel­lais­ta ole, käy­kää Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa tasi teh­kää aika­mat­ka maa­ta­lous­yh­teis­kun­taan, jos­sa tär­kein tuyotan­nont­ki­jä, maa, siir­tyi perin­tö­nä isäl­tä pojal­le (vaan ei tyttärelle).

  156. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sel­lai­nen maa­il­ma, jos talou­del­li­nen menes­tys perus­tuu 80 pro­sent­ti­ses­ti perit­tyyn omai­suu­teen ja vain vii­des­osal­ta omaan aktii­vi­suu­teen, ei minus­ta vas­taa libe­raa­lin yhteis­kun­nan ihan­tei­ta. Jos väi­tät­te, ettei sel­lais­ta ole, käy­kää Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa tasi teh­kää aika­mat­ka maa­ta­lous­yh­teis­kun­taan, jos­sa tär­kein tuyotan­nont­ki­jä, maa, siir­tyi perin­tö­nä isäl­tä pojal­le (vaan ei tyttärelle).

    Osmon esit­tä­mä esi­merk­ki on täs­sä hie­man huo­no. Maan mer­ki­tys on perin­tei­ses­ti ollut aivan eri kuin nyt sii­hen miel­let­ty mer­ki­tys omai­suu­te­na. Se on tar­jon­nut suvuil­le ruu­an ja toi­meen­tu­lon. Sitä ei ole ollut tar­koi­tus myy­dä kuin hätä‑, tai poikkeustapauksissa.

    Äiti­ni iso­äi­ti tote­si äidil­le­ni aika­naan, että ei ole mitään hätää jos omis­taa maa­ta. Niin­hän se oli, maa oli se “sosi­aa­li­tur­va”.

    1. Osmon esit­tä­mä esi­merk­ki on täs­sä hie­man huo­no. Maan mer­ki­tys on perin­tei­ses­ti ollut aivan eri kuin nyt sii­hen miel­let­ty mer­ki­tys omaisuutena.

      Tätä­hän juri tar­koi­tis. Se peri­kö kar­ta­non vai syn­tyi­kö maat­to­mien lap­se­na rat­kai­si tule­vai­suu­den jok­seen­kin koko­naan, eikä sii­nä omil­la ansioil­la ollut sijaa.

  157. 100 % perin­tö­ve­roa mak­sai­si käy­tän­nös­sä vain har­va. Tai, sano­taan niin että sen mak­sai­si kaik­ki, mut­ta kaik­ki fik­sum­mat ihmi­set muut­tai­si omai­suu­ten­sa kul­ta­har­koik­si tms ja ‘huk­kai­si’ ne ennen perin­nön­ja­koa. Peril­li­set sit­ten kävi­si­vät vai­vih­kaa muut­ta­mas­sa har­kot likvii­dim­pään muo­toon Pana­man kont­to­reis­sa. Vero­tuk­ses­ta luu­li­si ymmär­tä­vän edes että vähän pal­jos­ta voi olla enem­män kuin pal­jon vähästä.

    1. Teo­reet­ti­ses­ti aika hyvin toi­mi­si mal­li, jos­sa perin­tö­ve­ro “isäl­tä pojal­le” oli­si nol­la, isoi­säl­tä pojan­po­jal­le 50 % ja isoi­soi­säl­tä 100%. Jos on itse perin­nän anta­ja antaa pojal­leen 120, jos­ta on peri­nyt isäl­tää 100 ja tämä on peri­nyt omal­ta isäl­tään 30, peri­jä saa oman isän­sä kar­toit­ta­man 20 verot­ta, mak­saa iso­si­sän­sä karut­ta­mas­ta omai­suu­des­ta 50 % veroa (35 rahaa) ja kirs­tun­poh­jal­ta alun­pe­rin ollees­ta 30 rahas­ta 100%.
      Kenen­kään ei kan­na­ta haas­ka­ta omai­suut­taan, mut­ta eriar­voi­suus ei pää­se kumuloitumaan.

  158. tcrown: On yllät­tä­vän vai­kea raken­taa joh­don­mu­kais­ta kan­taa perin­tö­ve­roa vas­taan, joka perus­tuu mihin­kään tol­kul­li­siin lähtöoletuksiin. 

    Minus­ta koh­tuul­li­sen hyvä ideo­lo­gi­nen argu­ment­ti perin­tö­ve­ron pois­tol­le voi­si olla sel­lai­nen, että ihmi­sen on pys­tyt­tä­vä päät­tä­mään itse omai­suu­des­taan ja täs­tä syys­tä läh­tö­koh­tai­ses­ti perin­tö- ja lah­ja­ve­ro­jen tuli­si olla nol­lia. Ja täs­tä voi­tai­siin poi­ke­ta vain, jos sil­le on pai­na­vat perusteet.

    Ei, en mis­sään nimes­sä kan­na­ta perin­tö- ja/tai lah­ja­ve­ron pois­toa, se on hyvä vero. Itse asias­sa kan­na­tan nykyis­ten jär­jet­tö­mien yri­tys­va­ral­lie­uu­den huo­jen­nus­sää­dös­ten pois­toa, mut­ta lisäk­si kan­na­tan edel­li­sen kovan perin­tö­ve­ron kiris­tyk­sen poistamista.

  159. Jotain argu­ment­te­ja perin­tö­ve­roa vas­taan (en väi­tä, että näis­tä yksi­kään oli­si hyvä tai että itse edes nii­tä kannattaisin):

    1. Perin­nön jät­tä­mi­sen voi näh­dä sel­lai­se­na, että vain osa omas­ta kulu­tuk­ses­ta onkin peril­li­sen kulu­tus­ta. Onko moraa­li­ses­ti enem­män vää­rin, että ostan asian X lap­sel­le­ni kuin se, että ostan sen itsel­le­ni? Intui­tii­vi­ses­ti tun­tui­si ennem­min­kin sil­tä, että jäl­kim­mäi­nen oli­si itsek­kääm­pää toi­min­taa ja siten moraa­li­ses­ti enem­män vää­rin. Perin­tö­ve­ro suo­sii kui­ten­kin sitä, että kulut­taa itseen­sä sen sijaan, että antai­si saman kulu­tuk­sen lapsilleen. 

    2.Periminen mah­dol­lis­taa hel­pom­man pää­omien ker­ryt­tä­mi­sen, mikä on kapi­ta­lis­min perus­ta. Jos jokai­sen suku­pol­ven pitää aloit­taa pää­oman ker­ryt­tä­mi­nen nol­las­ta ja toi­saal­ta elä­män lop­pu­vai­hees­sa muut­taa kaik­ki kerää­män­sä pää­oma kulu­tuk­sek­si, täs­sä tuho­taan pää­omaa. Vas­ta-argu­ment­ti tähän oli­si ehkä se, että jos perin­tö­ve­ro kor­vaa osan tai kai­ken tulo­ve­rois­ta, niin sit­ten pää­oman ker­ryt­tä­mi­nen omal­la työl­lä helpottuu. 

    3. Peri­mi­nen mah­dol­lis­taa suku­pol­vea pidem­män aika­vä­lin huo­mioin­nin talou­del­li­ses­sa päätöksenteossa. 

    4. Koh­taan 1. liit­tyen, perin­nön jät­tä­mi­nen voi toi­mia moti­vaat­to­ri­na teh­dä työ­tä vie­lä työ­uran lop­pu­vai­hees­sa, vaik­ka kaik­ki omat kulu­tus­tar­peet koko lop­pue­lä­mäk­si sii­nä vai­hees­sa oli­si­vat jo täy­tet­ty­jä. Tämän vas­ta-argu­ment­ti on sit­ten ehkä se, että perin­nön saa­mi­nen taas voi toi­mia päin­vas­toin, eli ison perin­nön saa­nut­ta ei enää oma työn­te­ko kiin­nos­ta, kos­ka rahaa on muu­ten­kin tar­peek­si. En osaa sanoa, kum­pi on mer­kit­tä­väm­pi tekijä.

    Käy­tän­nös­sä hyvin kor­kea perin­tö­ve­ro joh­tai­si toden­nä­köi­ses­ti veron­kier­toon eri­nä­köi­sin kikkailuin.

  160. Samu­li Saa­rel­ma: Aivan, mut­ta sinun tee­si­hän oli, että jos ihmi­set oli­si­vat vas­tuus­sa omis­ta ter­veys­ku­luis­taan, kuten asia USA:ssa on aina­kin enem­män kuin Suo­mes­sa, niin he oli­si­vat “huo­lel­li­sem­pia”, eli eivät söi­si huo­nos­ti, käyt­täi­si päih­tei­tä, jne. Nyt data näyt­tää­kin täy­sin päin­vas­tais­ta. Itse väit­täi­sin, että köy­him­mil­lä, eli niil­lä, joil­la pitäi­si olla kaik­kein suu­rin insen­tii­vi pitää itsen­sä ter­vee­nä, elä­män­ta­vat ovat kaik­kein epäterveellisimpiä.

    Kum­pi on siis vää­räs­sä, data vai teoria? 

    Ollaan taas aika sivus­sa aiheesta. 

    Ei vält­tä­mät­tä kumpikaan. 

    USAn jär­jes­tel­män heik­kouk­sia Suo­meen ver­rat­tu­na on esim. kou­lu­ruo­kai­lu. Sil­lä on suu­ri mer­ki­tys myö­hem­pien elin­ta­po­jen kans­sa, eikä sil­lä tai­da olla mitään teke­mis­tä th-jär­jes­tel­män vakuu­tus­pe­rus­tei­suu­den kanssa. 

    Jen­keis­sä lii­ken­ne­kuo­le­mien mää­rä on kak­sin­ker­tai­nen suh­tees­sa väes­töön Suo­meen ver­rat­tu­na. Ampu­ma-ase­kuo­le­mia on nelin­ker­tai­nen mää­rä. Huu­me­kuo­le­mia kuusin­ker­tai­nen. Ja siel­lä kaik­ki nuo ovat tär­keim­pien kuo­lin­syi­den jou­kos­sa eli mää­rät abso­luut­ti­ses­ti­kin suu­ria. Ainoas­taan huu­me­kuo­le­mil­la on jotain teke­mis­tä th-jär­jes­tel­män kans­sa, mut­ta tus­kin­pa huu­me­kuo­le­mien mää­rä on kor­kea th-jär­jes­tel­män vakuu­tus­pe­rus­tei­suu­den johdosta.

    Eli kai­ken kaik­ki­aan kes­ki­mää­räi­nen eli­ni­kä ei tai­da olla luo­tet­ta­va mit­ta­ri th-jär­jes­tel­män hyvyy­den arvioi­mi­ses­sa. Parem­pia mit­ta­rei­ta odotellessa…

    Lisää oma­vas­tuu­ta ter­vey­des­tä Suo­meen! Hol­hoa­mis­ta vähän vähemmän.

  161. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sel­lai­nen maa­il­ma, jos talou­del­li­nen menes­tys perus­tuu 80 pro­sent­ti­ses­ti perit­tyyn omai­suu­teen ja vain vii­des­osal­ta omaan aktii­vi­suu­teen, ei minus­ta vas­taa libe­raa­lin yhteis­kun­nan ihanteita. 

    Omiin ansioi­hin perus­tu­va jär­jes­tel­mä on meri­to­kraat­ti­nen, demo­kra­tias­sa menes­tys perus­tuu kansansuosioon 😉
    Luu­len, että mah­dol­li­suus jät­tää perin­tö voi lisä­tä aktii­vi­suut­ta, eli sil­lä voi olla posi­tii­via ulkois­vai­ku­tuk­sia. Ihan 100% perin­tö­ve­ro ei sik­si lie­ne viisasta.

  162. No hätä. Hal­li­tuk­sen Akti II on put­kes­sa. Jul­ki­ses­ti ilmoit­ta­vat työ­nan­ta­jat tukeh­tu­vat asiat­to­miin hake­muk­siin, jot­ta sosia­lis­ti­nen haku­nor­mi tulee suoritettua.

    Hal­li­tuk­sen toi­min­ta näyt­tää vähä-älyiseltä.

  163. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sel­lai­nen maa­il­ma, jos talou­del­li­nen menes­tys perus­tuu 80 pro­sent­ti­ses­ti perit­tyyn omai­suu­teen ja vain vii­des­osal­ta omaan aktii­vi­suu­teen, ei minus­ta vas­taa libe­raa­lin yhteis­kun­nan ihan­tei­ta. Jos väi­tät­te, ettei sel­lais­ta ole, käy­kää Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa tasi teh­kää aika­mat­ka maa­ta­lous­yh­teis­kun­taan, jos­sa tär­kein tuyotan­nont­ki­jä, maa, siir­tyi perin­tö­nä isäl­tä pojal­le (vaan ei tyttärelle).

    Prin­tö­ve­ron “oike­den­mu­kai­suut­ta” on har­vi­nai­sen help­po sää­del­lä sil­lä, mis­tä peri­tys­tä euro­mää­räs­tä vero­tus alkaa, ja mikä on vero­pro­sent­ti ja veron progressiivisuus. 

    Suo­mes­sa veroa ale­taan periä aika pie­nes­tä perin­nös­tä. Tämä toki kan­nus­taa rin­ta­pe­ril­li­siä astu­maan sivuun, jol­loin lap­sen­lap­set perin­nön jakavat.

  164. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sel­lai­nen maa­il­ma, jos talou­del­li­nen menes­tys perus­tuu 80 pro­sent­ti­ses­ti perit­tyyn omai­suu­teen ja vain vii­des­osal­ta omaan aktii­vi­suu­teen, ei minus­ta vas­taa libe­raa­lin yhteis­kun­nan ihan­tei­ta. Jos väi­tät­te, ettei sel­lais­ta ole, käy­kää Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa tasi teh­kää aika­mat­ka maa­ta­lous­yh­teis­kun­taan, jos­sa tär­kein tuyotan­nont­ki­jä, maa, siir­tyi perin­tö­nä isäl­tä pojal­le (vaan ei tyttärelle).

    Monis­sa perin­tei­sis­sä maa­ta­lous­yh­tei­söis­sä tytär saa myö­tä­jäi­set ja osuu­den puo­li­son­sa isän ja myö­hem­min puo­li­son­sa maan tuo­tos­ta. Lisäk­si mie­hel­lä on usein lakiin tai perin­tee­seen perus­tu­va vel­vol­li­suus elät­tää tytär ja vai­mo. Jos vel­vol­li­suus on kir­jat­tu lakiin, mies voi jopa jou­tua van­ki­laan, jos ei elä­tä vai­mo­aan. Ei nais­ten suo­si­mi­nen ole län­si­mai­nen uutus vaik­ka moni niin tun­tuu vähän rasis­ti­ses­ti luulevan.

  165. tcrown: On yllät­tä­vän vai­kea raken­taa joh­don­mu­kais­ta kan­taa perin­tö­ve­roa vas­taan, joka perus­tuu mihin­kään tol­kul­li­siin läh­tö­ole­tuk­siin. Esi­mer­kik­si jos vas­tus­taa perin­tö­ve­roa, on mah­do­ton­ta pitää kiin­ni jom­mas­ta kum­mas­ta vaih­toeh­dos­ta, että­pe­rin­tö­ve­ron mak­saa joko peri­jä tai perit­tä­vä, vaan jou­tuu argu­men­tis­ta rii­puen vaih­te­le­maan tuo­ta omaa näkö­kan­taan­sa tukemaan.Mutta joh­don­mu­kai­suus­han ei nyt tyy­pil­li­seen kokoo­mus­lai­seen “mark­ki­na­ta­lout­ta muil­le, sosia­lis­mia minul­le” maa­il­man­ku­vaan nyt niin kovin vah­vas­ti kos­kaan ole kuulunut.

    Kokoo­muk­sen tavoi­te on yksi­tyi­set mono­po­lit ja kova­palk­kai­nen vir­ka­mie­his­tö. Rah­vas on orjan ase­mas­sa. Itse­näi­nen Suo­mi on EUn maakunta.

  166. Ihmet­te­lyn jäl­keen sel­vi­ty­mis­stra­te­gia aktii­vi­mal­lis­sa on hahmottunut.

    1) Se on perus­päi­vä­ra­han 5% pie­nen­nys, ota se sel­lai­se­na. Vas­taa­vas­ti asu­mis­tu­ki ja mah­dol­li­nen toi­meen­tu­lo­tu­ki tule­vat vas­taan. Kos­ka vero­pro­sent­ti on 20% niin sekin hie­man peh­men­tää todel­lis­ta rahan menetystä.

    2) 18 tun­tia työs­sä tai yrit­tä­jä­tu­lo, vain jos käy­tös­sä­si on noin 3 kuu­kau­den menoi­hin riit­tä­vät sääs­töt. Ellei sääs­tös­sä ole tar­peek­si rahaa on syy­tä pysyä kau­ka­na kai­kes­ta tuloon ja yrit­tä­jyy­teen viittaavasta.

    TE-kes­kus­te­lun lausn­not ja KELA:n pää­tök­set vie­vät aikaa 8 viik­koa, luu­ta­vas­ti pidem­pään. Sinä aika et saa kuin asu­mis­tu­kea. Kun peri­aa­te­pää­tös on saa­tu niin jat­kos­sa saa­tat olla kuu­aku­den purek­si­mas­sa kyn­siä­si kun tulo­ja­si selvitellään.

    Mis­sään tapauk­ses­sa josu­ta­vaa toi­min­ta­mal­lia ei ole ole­mas­sa eikä tulos­sa, jos­sa ensin mak­se­taan ja sit­ten tar­vit­taes­sa jäl­ki­kä­teen sel­vi­te­tään ylit­tyy­kö jokin raja — ja vain lii­aat peri­tään ulos­o­tos­sa takaisin.

    3) Työ­ha­ku­vel­voi­te. Toki jokai­nen hakee jär­ke­viä työ­paik­ko­ja. Nyt on vain haet­ta­va jär­jet­tö­miä. Kun lähe­tät hake­mus­ken säh­kö­os­ti­na tulos­ta se itsel­le­si arkis­toon ja lai­ta ohjel­mal­li­se­si jär­jes­tel­mä anta­maan vies­tiin luku­kuit­taus, tal­len­na myös se.
    Haku­jär­jes­tel­mien sivuis­ta ota vas­taa­vas­ti ruututallenteet.

    Jok­seen­kin var­mas­ti tämä on se mitä tul­laan tar­kas­ta­maan ja seu­raa­maan. 60 päi­vän karens­si on kova uhka ja _kaikki_ dokuemn­taa­tiio tarvitaan. 

    Esi­mer­kik­si voi lähet­tää koti­seu­dun kan­san­edus­ta­jil­le ensi alkuun työ­paik­ka­hal­ke­mus­ken avus­ta­jan teh­tä­väs­tä. Kun­nal­li­sia vir­ko­ja on auki, kos­ka mita­taan hake­mus­kai päte­vy­des­tä ei niin väli­lä. Tämä siis nii­den _järkevien_ työ­paik­ka­ha­ke­mus­ten lisäksi.

    4) Työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta saa 126 euron brut­to­pal­kal­la (min 7 e/h) ihmi­sen. Lisäk­si ovat _kaikki_ työ­nan­ta­ja­vel­voi­teet, kuten lak­si­ää­tei­nen työ­ter­veys ja muut oheis­ku­lut. Tämä sopii vain vakiin­tu­neil­le työ­nan­ta­jil­le, joil­la on yleen­sä tar­peek­si porukkaa.

    Sivu­vai­ku­tuk­se­na kan­na­ta­ta huo­ma­ta, että moti­vaa­tio ei ole vält­tä­mät­tä ihan tapis­sa. Samoin 9 e/pv työ­ko­kei­lus­sa koh­te­lias­ta oli­si antaa joku lou­nas­se­te­li bonuksena.

    Jos ajat­te­lit saa­va­si kotia­pua, mie­ti toi­sen­kin ker­ran. Kevy­ty­rit­tä­jyys taas on työt­tö­mäl­le toden­nä­köi­ses­ti kata­stro­fi, kos­ka hänet kas­to­taan itse työl­lis­ty­väk­si yrittäjäksi.

    Avoin-yli­opis­to ja avoin-amk ovat pois­su­lejt­tu­ja vaih­toeh­to­ja, kos­ka ne ovat ensik­si nyky­sin kal­li­ta ja niis­sä käy­mi­nen muut­taa sta­tuk­sen opis­ke­li­jak­si. Opis­ke­le jos on pal­jon rahaa sääs­tös­sä. Tosin se voi­si tuo­da oikean työpaikankin.

    Työ­nan­ta­jaa hymyi­lyt­tää kun, ker­rot ole­va­si päte­vä teke­mään työ­pai­ka­ha­ke­muk­sia niin pape­ril­la kuin video­na, tun­nis­tat pil­lo­työ­paik­ko­ja ja olet suo­rat­saan lois­ta­va hio­maan CV:tä. Huu­mo­ri kan­na­ta­ta säi­lyt­tää, vaik­ka ei sanotaankin.

    Täl­lä men­nään. Kau­ra­puu­roa, ei hilloa.

  167. Sylt­ty: Minus­ta koh­tuul­li­sen hyvä ideo­lo­gi­nen argu­ment­ti perin­tö­ve­ron pois­tol­le voi­si olla sel­lai­nen, että ihmi­sen on pys­tyt­tä­vä päät­tä­mään itse omai­suu­des­taan ja täs­tä syys­tä läh­tö­koh­tai­ses­ti perin­tö- ja lah­ja­ve­ro­jen tuli­si olla nollia. 

    Mut­ta jos pää­tän käyt­tää omaa omai­suut­ta­ni pal­ve­lui­den tai hyö­dyk­kei­den ostoon, on ihan ok, että sii­tä omai­suu­des­ta vetäis­tään 25% sii­vu pois arvon­li­sä­ve­ro­na? Voin päät­tää joko kulut­taa tai antaa omai­suu­te­ni, mut­ta en ymmär­rä mik­si näi­tä pitäi­si koh­del­la vero­tuk­ses­sa eri taval­la. Noin talous­teo­rian prin­siip­pien mukaan kun joka tapauk­ses­sa saan itse sii­tä mak­si­maa­li­sen mää­rän iloa/hyötyä, miten sit­ten pää­tän toi­mia­kin, joten kaik­kiin vaih­toeh­toi­hin voi­daan suh­tau­ta samal­la tavalla.

  168. Samu­li Saa­rel­ma: 1. Perin­nön jät­tä­mi­sen voi näh­dä sel­lai­se­na, että vain osa omas­ta kulu­tuk­ses­ta onkin peril­li­sen kulutusta. 

    Minun ymmär­tääk­se­ni on tapa­na, että vero­tuk­ses­sa ja yhteis­kun­nas­sa itse­näi­siin talou­del­li­siin toi­mi­joi­hin suh­tau­du­taan itse­näi­si­nä talou­del­li­si­na toi­mi­joi­na. Hen­ki­lö A saa tuloa ja mak­saa sii­tä veroa. Jos Hen­ki­lö A päät­tää syys­tä tai toi­ses­ta siir­tää varal­li­suut­taan hen­ki­löl­le B, se tul­ki­taan hen­ki­lön B tulo­na, ja sii­tä mak­se­taan taas verot. 

    Jos halu­taan, että jon­kin laa­jem­man ihmis­ryh­män tulo­ja ja meno­ja tar­kas­tel­laan yhte­nä yksik­kö­nä, niin eikö oli­si koh­tuul­lis­ta odot­taa, että niin teh­täi­siin sit­ten joh­don­mu­kai­ses­ti. Jos lap­si halu­aa van­hem­pan­sa rahat vero­va­paas­ti käyt­töön, niin lai­te­taan sit­ten lap­sen rahat/tulot van­hem­pien palk­ka­ti­lil­le, mak­se­taan yhden toi­mi­jan verot ja toki van­hem­mat sit­ten päät­tä­vät lap­sen menois­ta muutenkin?

    Samu­li Saa­rel­ma: 2.Periminen mah­dol­lis­taa hel­pom­man pää­omien ker­ryt­tä­mi­sen, mikä on kapi­ta­lis­min perusta.

    Samu­li Saa­rel­ma: 3. Peri­mi­nen mah­dol­lis­taa suku­pol­vea pidem­män aika­vä­lin huo­mioin­nin talou­del­li­ses­sa päätöksenteossa.

    In Fin­land we have this thing cal­led “Osa­keyh­tiö”

    Samu­li Saa­rel­ma: Käy­tän­nös­sä hyvin kor­kea perin­tö­ve­ro joh­tai­si toden­nä­köi­ses­ti veron­kier­toon eri­nä­köi­sin kikkailuin.

    Toki. Sik­si oli­si­kin tär­ke­ää kor­ja­ta perin­tö­ve­roa niin, että se oli­si poliit­ti­ses­ti mah­dol­li­sim­man vähän epä­suo­sit­tu. Kodis­ta ja kesä­mö­kis­tä vero mak­suun vas­ta kun se myy­dään tai tyy­liin 15 vuo­den mak­suai­ka niin halutessa.

    1. Ruot­sis­sa ei ole perint­lö­ve­roa, mut­ta kun peri­tys asun­non myy, se on koko­naan vero­tet­ta­vaa myyn­ti­voit­toa, kos­ka han­kin­taj­hin­ta oli nol­la. Tämä jeku­tus on teh­tu, jot­ta suu­ret yri­tys­pe­rin­nöt saa­tai­siin vero­va­paik­si. Asun­to­po­li­tiik­kaan täs­tä vain tulee aivan kau­hea lukitusvaikutus.

  169. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Kenen­kään ei kan­na­ta haas­ka­ta omai­suut­taan, mut­ta eriar­voi­suus ei pää­se kumuloitumaan.

    Eikö perin­tö- ja lah­ja­ve­ron voi­si pois­taa, jos ryh­dy­tään verot­ta­maan omai­suut­ta vaik­ka­pa 2 pro­sen­til­la vuo­sit­tain, jol­loin omai­suu­den puo­liin­tu­mi­sai­ka oli­si noin 35 vuot­ta? Kysyn, kun en ole vero­tuk­sen proble­ma­tiik­kaan kovin hyvin perehtynyt.

  170. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perin­tei­ses­sä maa­ta­lous­yh­tei­sös­sä van­hak­si pii­ak­si jää­nyt ei saa­nut siis mitään.

    Kos­ka avio­lii­tot oli­vat tai ovat vie­lä­kin jär­jes­tet­ty­jä, talol­li­sen tytär pää­tyy nai­mi­siin hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä, kun­han vain talol­lis­ten lap­sien jou­kos­sa on yhtä pal­jon tyt­tö­jä kuin poikia. 

    Sotien takia näin ei tie­ten­kään ole ollut lähes­kään aina. Toi­saal­ta monet tra­di­tio­naa­li­set maa­ta­lous­yh­tei­söt oli­vat tai ovat monia­voi­sia osin juu­ri tämän takia: nai­sel­le löy­tyy elät­tä­jä vaik­ka mie­his­tä on pulaa. Suo­mes­sa­kin, jos­sa sodat vei­vät usein kym­me­niä pro­sent­te­ja mie­his­tä, oli taval­laan monia­vioi­suus, kun isän­nät teki­vät lap­sia pii­ko­jen yms. kans­sa. Monet isän­nät halusi­vat huo­leh­tia myös äpä­räs­tään ja sii­nä samal­la tämän äidistä.

    Maat­to­man tai muu­ten vain köy­hän per­heen tytär taas pää­tyy toi­sen köy­hän puo­li­sok­si jopa ilman myö­tä­jäi­siä, jos ei ole poik­keuk­sel­li­sen vie­hät­tä­vä. Pojil­la ei kai mene min­kään logii­kan mukaan huo­nom­min tai parem­min. Jos van­hem­mat ovat köy­hiä, ei siel­tä mitään mer­kit­tä­vää perin­töä­kään heru. Ja sil­lä mitä heruu, pitäi­si vie­lä elät­tää perhe.

    Esi­teol­li­ses­sa maa­ta­lous­yh­teis­kun­nas­sa voi­ma on tär­kein tuo­tan­non­te­ki­jä, kos­ka sitä tar­vi­taan työs­sä, joka tuo lei­vä pöy­tään lähes kai­kil­le. Sik­si nais­ten työk­si jäi uusin­ta­mi­nen eli koti­työ ja las­ten hank­ki­mi­nen. Kyse ei ole syr­jin­näs­tä vaan käsit­tääk­se­ni ainoas­ta jär­ke­väs­tä työn­jaos­ta. Ja sik­si mie­hil­le syn­tyi vel­vol­li­suus elät­tää vai­mo ja lapset.

  171. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sis­sa ei ole perint­lö­ve­roa, mut­ta kun peri­tys asun­non myy, se on koko­naan vero­tet­ta­vaa myyn­ti­voit­toa, kos­ka han­kin­taj­hin­ta oli nol­la. Tämä jeku­tus on teh­tu, jot­ta suu­ret yri­tys­pe­rin­nöt saa­tai­siin vero­va­paik­si. Asun­to­po­li­tiik­kaan täs­tä vain tulee aivan kau­hea lukitusvaikutus.

    Saman­lai­sen luki­tus­vai­ku­tuk­sen näkee Skat­tan kau­pun­gin vuo­kra- ja HITAS asun­nois­sa. Jos­tain syys­tä tämä ei ole ongel­ma Hel­sin­gin vihreille.

  172. tcrown: Mut­ta jos pää­tän käyt­tää omaa omai­suut­ta­ni pal­ve­lui­den tai hyö­dyk­kei­den ostoon, on ihan ok, että sii­tä omai­suu­des­ta vetäis­tään 25% sii­vu pois arvonlisäverona? 

    Ostos­sa tapah­tuu vaih­dan­taa, lahjassa/perinnössä ei. Minus­ta sii­nä on aivan sel­vä ero.

    Noin talous­teo­rian prin­siip­pien mukaan ”

    Talous­teo­rias­ta ei voi joh­taa sitä, min­kä­lai­nen arvo anne­taan vaik­ka­pa vapaudelle. 

    Tosin rehel­li­syy­den nimis­sä on sanott­va, että ihmi­set pää­osin avos­ta­vat nimen­omai­ses­ti omien tulo­jen ja omai­suuse­rien vero­va­paut­ta, mut­ta eivät pal­joa mui­ta vapauksia.

  173. tcrown: Kodis­ta ja kesä­mö­kis­tä vero mak­suun vas­ta kun se myy­dään tai tyy­liin 15 vuo­den mak­suai­ka niin halutessa.

    Tämä oli­si ihan type­rä sääntö.

    Mik­si ne, joi­den peri­mät asun­not ja mökit sat­tu­vat juu­ri sopi­maan omaan elä­män­ti­lan­tee­seen ja sijait­se­vat oikeal­la pai­kal­la, vapau­te­taan kai­ken lisäk­si veroista? 

    Kyl­lä kai­ken omai­suu­den pitäi­si olla samal­la viivalla. 

    Ruot­sin mal­li on jär­je­tön. Tai­si Van­ha­nen sitä ehdot­taa tän­ne­kin. Miet­ti­kää nyt het­ki: kaik­ki, jot­ka kek­si­vät omaa käyt­töä perit­tä­vil­le omai­suuse­ril­le, vapau­te­taan perin­tö­ve­rois­ta. Mik­si ihmees­sä? Mikä idea? Van­ha­sen per­hey­ri­tys­ten lii­ton idea­han oli sel­vä: meil­le perin­nöt veroit­ta, mut­ta mui­den perin­nöt tupla­ve­rol­le (luo­vu­tus­voit­to­ve­ro on pal­jon kovem­pi kuin perintövero).

  174. Aika aja­tel­la: Eikö perin­tö- ja lah­ja­ve­ron voi­si pois­taa, jos ryh­dy­tään verot­ta­maan omai­suut­ta vaik­ka­pa 2 pro­sen­til­la vuo­sit­tain, jol­loin omai­suu­den puo­liin­tu­mi­sai­ka oli­si noin 35 vuot­ta? Kysyn, kun en ole vero­tuk­sen proble­ma­tiik­kaan kovin hyvin perehtynyt.

    Peri­aat­tees­sa yes, mut­ta vas­taan tulee rekis­te­ri- ja arvos­tuson­gel­ma. Pää­oman tuot­to­vaa­de ajaa omis­tus­ta ulko­mail­le tavoit­ta­mat­to­miin, sik­si vain kiin­teis­tö­omis­tus­ta on jär­keä verottaa.

  175. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sis­sa ei ole perint­lö­ve­roa, mut­ta kun peri­tys asun­non myy, se on koko­naan vero­tet­ta­vaa myyn­ti­voit­toa, kos­ka han­kin­taj­hin­ta oli nol­la. Tämä jeku­tus on teh­tu, jot­ta suu­ret yri­tys­pe­rin­nöt saa­tai­siin vero­va­paik­si. Asun­to­po­li­tiik­kaan täs­tä vain tulee aivan kau­hea lukitusvaikutus.

    Ruot­sis­sa on mui­ta­kin vähän tun­net­tu­ja jek­ku­ja. Mm. sään­tö­pe­rin­tö eli fidei­ko­mis­si, joka on estä­nyt suur­ten maa­omai­suuk­sien myyn­nin, pant­taa­mi­sen ja jako­pe­rin­nön. Van­hin poi­ka on saa­nut kai­ken. Jär­jes­tel­mä lope­tet­tiin Suo­mes­sa 30-luvul­la, mut­ta Ruot­sis­sa se on vie­lä voi­mas­sa nykyi­sen ole­mas­sa ole­van hal­ti­ja­su­ku­pol­ven ajan.

    Ruot­sis­sa on myös edel­leen torppareita.

  176. Osmo Soi­nin­vaa­ra: km

    NetzerG:

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos väes­tö­ti­heys on 2 hen­keä neliö­ki­lo­met­ril­lä, työ­voi­maan kuu­lu­via on näis­tä 40% ja työt­tö­mys­pro­sent­ti on 15%, tekee se 0,12 työ­tön­tä neliö­ki­lo­met­ril­lä. Jot­ta sadan hen­gen ryh­mä saman alan ihmi­siä saa­daan kokoon, on väkeä haa­lit­ta­va noin 10 000 neliö­ki­lo­met­rin alu­eel­ta. siis 100 km x 100 km.

    Vai oli­si­ko se alu­een koko kui­ten­kin vain noin 1 000 km²? Siis noin 32 km x 32 km. Tai jos vaik­ka Kajaa­nis­sa oli­si kou­lu­tus, niin 20 kilo­met­rin säteel­tä pitäi­si poruk­ka kokoon haalia. 

    Jän­nää muu­ten miten vir­heel­li­set las­kel­mat mene­vät totuuk­si­na läpi, vain yksi huo­mau­tus tuo­hon las­kel­maan tai­si olla.

  177. Tämän­kin kes­kus­te­lun tär­kein joh­to­pää­tös on että kyl­lä maa­han rahan ja hyvin­voin­nin jaka­jia mah­tuu — ja mikä sii­nä oli­si, mui­den raho­ja jael­les­sa, käsi tuke­vas­ti naa­pu­rin taskulla.

    Työ­paik­ko­jen ja hyvin­voin­nin luo­jia vaan on lii­an vähän. En enää muis­ta tark­ko­ja luku­ja, mut­ta suu­ruus­luok­kaa 10% vero­mak­sa­jis­ta mak­saa 40% kai­kis­ta verois­ta (tämän voi tar­kis­taa esim. Veron­mak­sa­jien sivuilta).

    Suo­mes­sa on edel­leen­kin aivan tol­kut­to­man lii­kaa jul­ki­sen sek­to­rin elät­te­jä. Ja tämä jat­kuu niin kau­an kuin sys­tee­mi suo­sii tuel­la elä­mis­tä työn vas­taa­not­ta­mi­sen sijaan. Tätä yksin­ker­tais­ta tosia­si­aa eivät parin kuu­kau­den hyvät talous­uu­ti­set muuta.

  178. Aktii­vi­mal­lin jat­ko on myös jo tie­dos­sa. Jatketaan.

    Työt­tö­mil­le aktii­vi­suu­den aiheut­ta­mat jat­kot nsk­da­tuk­ses­sa ovat poli­tii­kan näkö­kul­mas­ta vain Kelan, kas­so­jen, ELY ja mui­den kun­ta ja naa­kun­ta­toi­mi­joi­den ongel­ma toi­meen­pa­nos­sa. Näi­den mie­les­tä hal­lin­non pitää poh­jau­tua lakiin, jota taas nou­da­te­taan. Siis asiat ovat kunnossa.

    Sama aika­naan SOTE:ssä. Polii­tik­ko ei vas­taa hal­lin­non ongel­mis­ta eikä hal­lin­to poliit­ti­sen ohjauk­sen ratkaisuista.
    https://youtu.be/dIto5mwDLxo

  179. Sylt­ty: Ostos­sa tapah­tuu vaih­dan­taa, lahjassa/perinnössä ei. Minus­ta sii­nä on aivan sel­vä ero.

    Jos niis­tä jotain eroa pitää väki­sin hakea, niin vaih­dan­nas­sa syn­tyy talou­del­lis­ta lisä­ar­voa, lah­jas­sa sitä vain siir­tyy, joten entis­tä suu­rem­mal­la syyl­lä ennem­min pitää verot­taa lah­jo­mis­ta kuin vaihdantaa. 

    Mut­ta jos tar­kas­tel­laan itse­näis­tä toi­mi­jaa, niin ero ei kyl­lä ole kovin mer­kit­tä­vä. Rahan anta­mi­sen vas­ti­neek­si saan aineet­to­mia pal­ve­lui­ta, tava­raa tai hyvän mie­len. Jos joku nois­ta ei kuu­lu jouk­koon, niin tavara.

  180. Sylt­ty: Tämä oli­si ihan type­rä sääntö.
    Mik­si ne, joi­den peri­mät asun­not ja mökit sat­tu­vat juu­ri sopi­maan omaan elä­män­ti­lan­tee­seen ja sijait­se­vat oikeal­la pai­kal­la, vapau­te­taan kai­ken lisäk­si veroista?

    En tie­dä miten tuo muo­toi­lu­ni pää­si näp­päi­mis­töl­tä­ni ulos. Aja­tus oli, että perin­tö­ve­ro tulee mak­suun asunn­non myyn­nin yhtey­des­sä, muu­ten sil­le anne­taan pal­jon nykyis­tä pidem­pi maksuaika.

  181. Rea­lis­ti: Peri­aat­tees­sa yes, mut­ta vas­taan tulee rekis­te­ri- ja arvos­tuson­gel­ma. Pää­oman tuot­to­vaa­de ajaa omis­tus­ta ulko­mail­le tavoit­ta­mat­to­miin, sik­si vain kiin­teis­tö­omis­tus­ta on jär­keä verottaa.

    Mie­les­tä­ni myös pää­oma­tu­lon vero­tuk­sen voi­si pois­taa koko­naan jos siir­ryt­täi­siin arvon verot­ta­mi­seen. Eli mitä suu­rem­paa pro­sen­tu­aa­lis­ta tuot­toa pää­omal­le saa, sitä pie­nem­pi osa tuo­tos­ta menee veroihin. 

    Kan­nus­tin­vai­ku­tuk­set oli­si­vat aika mie­len­kiin­toi­set: pelk­kään makuut­ta­mi­seen perus­tu­vat sijoi­tuk­set var­maan kar­kai­si­vat ulko­mail­le, mut­ta kor­kean ris­kin sijoi­tuk­sia voi­si tul­la pal­jon­kin tilal­le. Ja kyl­lä­hän rajus­ti ris­kiä otta­va kas­vu­yri­tys on kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta pal­jon parem­pi omai­suuse­rä kuin pank­ki­hol­vis­sa loju­va läjä sijoituskultaa.

  182. vk: Eli kai­ken kaik­ki­aan kes­ki­mää­räi­nen eli­ni­kä ei tai­da olla luo­tet­ta­va mit­ta­ri th-jär­jes­tel­män hyvyy­den arvioimisessa. 

    Ei ollut kyse vain tuos­ta. Kyse oli väit­tees­tä­si, että USA:n sys­tee­mi (ihmi­set vas­tuus­sa omis­ta ter­veys­ku­luis­taan) pakot­taa ihmi­set “huo­lel­li­sik­si”. Suu­rem­man kuol­lei­suu­den lisäk­si USA:n ter­veys­ku­lut suh­tees­sa BKT:hen (abso­luut­ti­ses­sa rahas­sa mitat­tu­na nyt puhu­mat­ta­kaan) ovat myös reip­paas­ti euroop­pa­lais­ta tasoa ylem­pä­nä. Sel­väs­ti­kään hei­dän sys­tee­mi ei joh­da sii­hen, että ter­veys­ku­luis­sa sääs­te­tään, kos­ka ihmi­set ovat itse vas­tuus­sa kuluis­ta joko vakuu­tus­ten tai suo­ran omas­ta tas­kus­ta mak­sa­mi­sen kaut­ta. Eikä täs­sä ole kyse edes mis­tään Oba­maca­ren teko­sis­ta, vaan tilan­ne on ollut sama jo vuo­si­kausia ennen sitä. 

    Lisäk­si ne kaik­ki muut esit­tä­mä­si asiat päte­vät myös tähän itses­tään huol­ta pitä­mi­seen. Onko nyt vaan niin vai­kea hyväk­syä, että esim. huu­mei­den käyt­tä­jä ei nyt vaan ajat­te­le omaa hyvin­voin­ti­aan vuo­si­kausia eteenpäin? 

    vk: Lisää oma­vas­tuu­ta ter­vey­des­tä Suo­meen! Hol­hoa­mis­ta vähän vähemmän.

    Eli häl­lä väliä datas­ta. Ideo­lo­gia yli kaiken!

  183. Tämän päi­vän HS:n Mie­li­pi­de-osas­tos­sa oli Kun­ta­lii­ton Rei­jo Vuo­ren­non ja Erja Lind­ber­gin sel­keä kir­joi­tus Tans­kan mal­lis­ta. Eräs Suo­mea joh­to­pää­tös oli, että var­si­nais­ten työ­eh­to­so­pi­mus­ten ympä­ril­le on luo­ta­va ns. avus­ta­via työ­teh­tä­viä. Suo­mes­sa nii­tä kar­sas­ta­vat sekä työ­nan­ta­jat (kil­pai­lu vää­ris­tyy) ja työn­te­ki­jät (kor­va työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­sia töi­tä). Kir­joit­ta­jien mukaan kor­keas­ta pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­des­täm­me ei pääs­tä ilman tämän sol­mun avaamista.

    Tai­dat­ko tuon parem­min sanoa!

  184. Char­les
    En enää muis­ta tark­ko­ja luku­ja, mut­ta suu­ruus­luok­kaa 10% vero­mak­sa­jis­ta mak­saa 40% kai­kis­ta verois­ta (tämän voi tar­kis­taa esim. Veron­mak­sa­jien sivuilta).

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html
    Ensim­mäi­nen tau­luk­ko on Tulon­saa­jat (luon­nol­li­set hen­ki­löt) tulo­luo­kit­tain 2015. Yhteen­sä 4655, eli kysees­sä ei ole vain työi­käi­nen väes­tö vaan kaik­ki val­tion­ve­ro­na­lais­ta tuloa saa­neet ikään kat­so­mat­ta. Ei siis ole koko totuus, mut­ta paras mitä hel­pos­ti käy­tet­tä­vis­sä on.
    Jos las­kee yhteen 50000€ tai enem­män tuloa saa­neet, on hei­tä yhteen­sä 11,9% kai­kis­ta tulon­saa­jis­ta, saa­vat 33,7% kai­kis­ta tulois­ta, ja mak­sa­vat 47,1% kai­kis­ta tulo­ve­rois­ta vero­pro­sen­tin näin ollen 31,7% (50–60000€ tuloa saa­neil­la 27,1%).

    Ehkä jos ottai­si sen ylim­män 10% oli­si­vat todel­la­kin mak­sa­neet 40% kai­kis­ta tulo­ve­rois­ta, mut­ta toi­saal­ta myös saa­neet 30% kai­kis­ta tulois­ta. Tämä täy­tyy aina muis­taa: jos pie­ni vähem­mis­tö saa suu­ren osan kai­kis­ta tulois­ta, he myös mak­sa­vat suu­ren osan kai­kis­ta veroista.

    Toki tulo­ve­ro­jen lisäk­si on myös arvon­li­sä­ve­ro, val­mis­te­ve­rot, ja yhtei­sö­ve­rot. Noin suu­ris­ta luo­kis­ta puhut­taes­sa. Ja val­tion tulo­ve­rot ovat oikeas­taan aika pie­net: suu­rin osa tulo­ve­rois­ta on kun­nil­le. Arvon­li­sä­ve­ro on pie­nem­mil­lä tuloil­la suu­ri tekijä.

    Toki olen samaa miel­tä sii­tä, että suu­rem­man osan tulon­saa­jis­ta pitäi­si saa­da suu­ret tulot jol­loin voi­si­vat mak­saa myös suu­ret verot. Mut­ta asia ei toi­mi niin, että vaa­di­taan suu­ret verot ilman, että mak­sa­jat myös saa­vat ne suu­ret tulot.

    En usko, että tulon­ja­ko tulee tasoit­tu­maan brut­to­ta­sol­la. Niin­pä sitä on tasoi­tet­ta­va nettotasolle.

    Ja lop­pu­jen lopuk­si pitäi­si kui­ten­kin kat­soa koti­ta­louk­sia jot­ta sel­vi­ää mikä on ero elin­ta­sois­sa. Samal­ta sivul­ta alem­paa löy­tyy tau­luk­ko Koti­ta­louk­sien menot. Asu­mi­nen ja ener­gia vuo­den 2016 ennak­ko­tie­don mukaan 28,5% tulois­ta (käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta raha­tu­lois­ta kulu­tusyk­sik­köä koh­den täs­sä tau­lu­kos­sa käsit­tääk­se­ni). Esim. minul­le ovat noin 50% tulois­ta. Kun ei ole omis­tusa­sun­toa eikä suu­ria tulo­ja, enkä ole edes pie­ni­tu­loi­nen (vaik­ka jos­kus sil­tä tuntuu).

  185. tcrown: Jos Hen­ki­lö A päät­tää syys­tä tai toi­ses­ta siir­tää varal­li­suut­taan hen­ki­löl­le B, se tul­ki­taan hen­ki­lön B tulo­na, ja sii­tä mak­se­taan taas verot.

    Sanoi­sin, että peri­mi­ses­sä on kyse eri asias­ta kuin nor­maa­lis­sa tulon­han­kin­nas­sa. Tulon­han­kin­ta liit­tyy aina sii­hen, että tuo­te­taan lisää hyvin­voin­tia (sekä pää­oma- että ansio­tu­lo), kun taas peri­mi­nen liit­tyy vain varal­li­suu­den siir­toon yhdes­tä tas­kus­ta toi­seen. Luon­teel­taan se on siis lähem­pä­nä varain­siir­to­ve­roa kuin tuloveroa. 

    tcrown: In Fin­land we have this thing cal­led “Osa­keyh­tiö”

    Miten tämä liit­tyy asi­aan? Osa­keyh­tiö ei muu­ta mihin­kään sitä, että jos minä tie­dän, etten voi siir­tää jäl­ke­läi­sil­le­ni omai­suut­ta­ni, panen toden­nä­köi­ses­ti ennen kuo­le­maa­ni omai­suu­te­ni lihoik­si ja kulu­tuk­seen oli se mis­sä yhtiö­muo­dos­sa tahan­sa. Osa­keyh­tiö ei saa ketään omis­ta­jaa suun­nit­te­le­maan asioi­ta sukuol­vea pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä, kos­ka he tie­tä­vät, ettei se omai­suus siir­ry niil­le hen­ki­löil­le, joil­le he itse haluai­si­vat sen siirtyvän. 

    Pörs­sio­sak­kei­den kurs­sit toden­nä­köi­ses­ti las­ki­si­vat, jos 100%:n perin­tö­ve­ro toteu­tet­tai­siin, kos­ka mark­ki­noil­le tuli­si pal­jon lisää myy­jiä (joko ihmi­set itse ennen kuo­le­maan­sa kulut­taak­seen rahan­sa tai val­tio perit­ty­ään osak­keet). Pahim­mil­laan seu­raus oli­si se, että osak­kei­den yksi­tyi­so­mis­tus katoai­si koko­naan, ja kaik­ki osak­keet haa­liu­tui­si­vat eri­nä­köis­ten elä­ke­ra­has­to­jen käsiin, mikä tar­koit­tai­si sitä, että talou­del­lis­ta val­taa yhteis­kun­nas­sa käyt­täi­si­vät täl­lai­set täy­sin kas­vot­to­mat toi­mi­jat. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä se joh­tai­si myös talou­den pai­koil­leen jäh­met­ty­mi­seen, kun kaik­ki oli­si ns. isän­nät­tö­män rahan omistamaa.

  186. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sis­sa ei ole perint­lö­ve­roa, mut­ta kun peri­tys asun­non myy, se on koko­naan vero­tet­ta­vaa myyn­ti­voit­toa, kos­ka han­kin­taj­hin­ta oli nol­la. Tämä jeku­tus on teh­tu, jot­ta suu­ret yri­tys­pe­rin­nöt saa­tai­siin vero­va­paik­si. Asun­to­po­li­tiik­kaan täs­tä vain tulee aivan kau­hea lukitusvaikutus.

    Tuo kuu­los­taa var­sin fik­sul­ta jär­jes­tel­mäl­tä. Vie­lä parem­pi oli­si se, että kaik­ki vero­tus muu­tet­tai­siin kulu­tus­ve­ro­tuk­sek­si. Täl­löin ei ran­gais­tai­si sii­tä, että tuot­ta­va pää­oma vain vaih­taa suku­pol­vea, mut­ta toi­saal­ta jos haluai­si pan­na perin­tön­sä kulu­tuk­seen, niin täs­tä jou­tui­si sit­ten mak­sa­maan isot verot. 

    Kor­kea kulu­tus­ve­ro oli­si myös help­po yhteen­so­vit­taa perus­tu­lon ja tulo­ve­rot­to­muu­den kans­sa. Sen ainoa ongel­ma oli­si kulu­tuk­sen valu­mi­nen ulkomaille.

  187. tcrown: Mut­ta jos pää­tän käyt­tää omaa omai­suut­ta­ni pal­ve­lui­den tai hyö­dyk­kei­den ostoon, on ihan ok, että sii­tä omai­suu­des­ta vetäis­tään 25% sii­vu pois arvonlisäverona? 

    Ja tuo sama vero sii­tä menee, jos peri­jä­si käyt­tää sen kulu­tuk­seen. Moraa­li­nen kysy­mys on, että mik­si sen, että sinä käy­tät sen omaan kulu­tuk­seen pitäi­si olla enenm­män oikein kuin jos käy­tät sen jäl­ke­läi­se­si kulu­tuk­seen? Kuten kir­joi­tin, yleen­sä alt­rui­si­mia pide­tään moraa­li­ses­ti parem­pa­na asia­na kuin itsek­kyyt­tä, mut­ta siis perin­tö­ve­ron koh­dal­la asia on toisin.

    Ja siis kat­so tuo­ta veron nimeä. Sii­nä puhu­taan arvon­li­säs­tä. Mak­sat sen veron sii­tä, että arvoa on tul­lut lisää hyö­dyk­keen kul­kies­sa koko tuo­tan­to­ket­jun läpi. Peri­mi­ses­sä ei min­kään asian arvo ole nous­sut, vaan ainoas­taan van­ha omai­suus vaih­taa omistajaa. 

    Mie­ti asi­aa vaik­ka näin. Jos ostat auton ja mak­sat sii­tä vaik­ka 30 000€, niin tuos­sa on eri­nä­köi­siä vero­ja vaik­ka kuin­ka. Jos myyt sen sit­ten seu­raa­va­na päi­vä­nä eteen­päin samal­la 30 000€:n hin­nal­la, ei val­tio vero­ta tuos­sa enää uudes­taan mitään. Saat puh­taa­na käteen sen osta­jan mak­sa­man 30 000€. Jos sit­ten annat auton jäl­ke­läi­sel­le­si tai kuo­let ja hän saa sen perin­tö­nä, niin sit­ten hän jou­tuu mak­sa­maan sii­tä perintöveron. 

    En itse miten­kään vas­tus­ta perin­tö­ve­roa, mut­ta näen sil­ti, että sii­nä ollaan laa­dul­li­ses­ti eri asias­sa kuin hyö­dyk­kei­den osta­mi­ses­sa tai tuottamisessa.

  188. Jos isä ostaa asun­non sata­sel­la ja poi­ka myy sata­sel­la, myyn­ti­voit­to­ve­ron peri­mi­nen on huijausta.

    Avoi­mia työ­paik­ko­ja oli vii­me vuon­na 562 000 TE-toi­mis­tois­sa ja nelin­ker­tai­nen mää­rä muu­al­la aina­kin sii­nä mie­les­sä, että alle nel­jän­nes työl­lis­ty­mi­sis­tä tapah­tui noi­hin työ­paik­koi­hin. Aina kun joku työl­lis­tyy tai muu­ten aito työ­voi­man tar­jon­ta suh­tees­sa avoi­miin työ­paik­koi­hin kas­vaa, rek­ry­toin­ti hel­pot­tuu ja yri­tyk­set perus­ta­vat lisää työ­paik­ko­ja. Työ­paik­ko­ja on siis kai­kil­le tarpeeksi.

  189. Ismo: Ehkä jos ottai­si sen ylim­män 10% oli­si­vat todel­la­kin mak­sa­neet 40% kai­kis­ta tulo­ve­rois­ta, mut­ta toi­saal­ta myös saa­neet 30% kai­kis­ta tulois­ta. Tämä täy­tyy aina muis­taa: jos pie­ni vähem­mis­tö saa suu­ren osan kai­kis­ta tulois­ta, he myös mak­sa­vat suu­ren osan kai­kis­ta veroista.

    Jos­tain gra­fii­kas­ta jäi mie­lee­ni, että käy­tän­nös­sä vain ylin 10% mak­saa net­to­ve­ro­ja (siis verot-tulon­siir­rot). En nyt muis­ta vii­tet­tä enkä osaa arvioi­da tie­don luotettavuutta.

  190. Tapio: Jos­tain gra­fii­kas­ta jäi mie­lee­ni, että käy­tän­nös­sä vain ylin 10% mak­saa net­to­ve­ro­ja (siis verot-tulon­siir­rot). En nyt muis­ta vii­tet­tä enkä osaa arvioi­da tie­don luotettavuutta. 

    Kun kat­so­taan koko elä­män mit­tai­ses­ti, suu­rin osa ihmi­sis­tä on net­to­saa­jia elä­män­sä alus­sa ja lopus­sa, net­to­mak­sa­jia jon­kin osan sii­nä välis­sä. Sen takia ei oikeas­ti voi ver­ra­ta yhden vuo­den tulos­ta, vaan pitäi­si ver­ra­ta koko elin­kaa­ren aikais­ta tulos­ta, tai ver­ra­ta ikä­luo­kan sisäl­lä, saman­lai­ses­sa elä­män­ti­lan­tees­sa olevia.

    Tilas­to­ja löy­tyy joka läh­töön, joten kai­ken voi tilas­toil­la osoit­taa haluamakseen.
    Ongel­mia tulee kun pitäi­si ensin poh­tia kysy­myk­se­na­set­te­lua, mitä oikeas­ti halut­tai­siin tie­tää. Sen jäl­keen voi poh­tia mit­kä tilas­tot tai nume­rot oikeas­taan tar­joai­si­vat aidon ja rehel­li­sen vas­tauk­sen. Vas­ta sit­ten kan­nat­taa etsiä nii­tä tilastoja.

    Sil­ti suu­rim­pia tulo­ja saa­vat, tai aina­kin ne jot­ka niis­tä tulois­ta vero­ja oikeas­ti mak­sa­vat, ovat ole­tet­ta­vas­ti net­to­mak­sa­jia kai­kil­la mit­ta­reil­la, myös elin­kaa­ren­sa läpi yhteen las­ke­tus­ti. Vas­taa­vas­ti pie­nim­piä tulo­ja saa­vat jää­vät net­to­saa­jik­si. Mut­ta elä­män­ti­lan­teet ja tulo­ta­sot vaih­te­le­vat, joten väli­maas­tos­sa on vai­keam­pi löy­tää sel­kei­tä jakolinjoja.
    Kaik­ki hyvin, net­to­mak­sa­jak­si mat­kal­la, mut­ta yhtäk­kiä ala mul­lis­tuu ja työt lop­pu­vat, tar­vi­taan kou­lu­tus­ta uudel­le alal­le, ja ollaan­kin pari vuot­ta taas net­to­saa­jia tehok­kaas­ti romut­taen mat­ka net­to­mak­sa­jak­si? Tai sai­raus: syö­vän sai­ras­ta­nut saat­taa pel­käs­tään täs­tä syys­tä olla net­to­saa­ja. Vaka­vat sai­rau­det ja tapa­tur­mai­set louk­kaan­tu­mi­set voi­vat mak­saa yhteis­kun­nal­le paljon.
    Juu­ri eläk­keel­le jää­nyt voi pää­tyä net­to­mak­sa­jak­si elin­kaa­ren­sa ajal­ta ihan vain kuo­le­mal­la samoin tein, ennen kuin ehtii elä­ket­tä nos­taa tai iän myö­tä pal­ve­lui­ta käyttää.

    Eli ennen kuin elä­mä on taka­na ja voi­daan teh­dä vii­mei­nen tilin­pää­tös on vai­kea sanoa miten meni. Ne vii­mei­set vuo­det vas­ta kal­lii­ta ovatkin…

    Jos oikeas­ti mie­ti­tään yksit­täi­sen vuo­den ajal­ta tulo­ja, vero­ja, tulon­siir­to­ja, saa­daan hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä net­to­mak­sa­jik­si huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi mää­rä kuin elin­kaa­ren ajal­ta las­ket­tu­na. Sen takia sen las­ke­mi­nen on harhaanjohtavaa.

  191. Kan­sa jat­kaa protestoimistaan.

    Seu­raa­va aloi­te menos­sa läpi.

    https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2588

    5 kk van­ha aloi­te, joka ei ollut menos­sa läpi. Vaan nyt kun hal­li­tus selit­te­lee eikä suos­tu kor­jaa­maan aktii­vi­mal­li­aan, tämä­kin aloi­te on alka­nut saa­maan nostetta.

    Nyt vauh­ti on jo niin hyvä (3000 ään­tä / vrk), että tuo on noin vii­kos­sa läpi.

  192. [ei perin­tö­ve­roa, mut­ta myyntivoittovero]

    Samu­li Saa­rel­ma: Tuo kuu­los­taa var­sin fik­sul­ta järjestelmältä. 

    Ei se sitä ole, jos tar­kem­min miettiin.

    Esi­merk­ki rau­ta­lan­gas­ta: sinä ja minä perim­me kum­mat­kin saman hin­tai­sen asun­non. Minun van­hem­pa­ni vain sat­tu­vat asu­maan samal­la paik­ka­kun­nal­la kuin minä, joten voin muut­taa sii­hen asu­maan. En mak­sa siis vero­ja. Sinä jou­dut myy­määt, mak­sat verot.

    Lähes sama alku­ti­lan­ne, mut­ta ero toteu­tu­neis­sa verois­sa on hel­pos­ti kym­me­niä tuha­ni­sa euroja.

  193. Samu­li Saa­rel­ma: Moraa­li­nen kysy­mys on, että mik­si sen, että sinä käy­tät sen omaan kulu­tuk­seen pitäi­si olla enenm­män oikein kuin jos käy­tät sen jäl­ke­läi­se­si kulu­tuk­seen? Kuten kir­joi­tin, yleen­sä alt­rui­si­mia pide­tään moraa­li­ses­ti parem­pa­na asia­na kuin itsek­kyyt­tä, mut­ta siis perin­tö­ve­ron koh­dal­la asia on toisin.

    Ote­taan­pa pie­ni aja­tus­leik­ki. Käve­lem­me kadul­la ja ohi­tam­me katusoit­ta­jan. Saan niin suur­ta nau­tin­toa sulos­oin­nuis­ta, että pää­tän heit­tää kita­ra­ko­te­loon kak­si euron kolik­koa. Nap­paat kii­rees­ti toi­sen, ja seli­tät vie­vä­si sen vero­toi­mis­toon arvon­li­sä­ve­ro­na, työ­na­ta­jan sivu­ku­lui­na ja soit­ta­jan tulo­ve­roi­na. Minä ja soit­ta­ja kohau­tam­me olka­päi­täm­me kos­ka niin­hän se menee, soit­ta­ja on tuot­ta­nut arvon­li­sää ja teh­nyt työ­tä. Jat­kam­me mat­kaa, ja ohi­tam­me ker­jä­läi­sen. Et saa asias­ta min­kään­lais­ta mie­li­hy­vää, iloa tai muu­ta­kaan lisä­ar­voa, mut­ta pää­tät kui­ten­kin pudot­taa kak­si euroa kuppiin[1]. Toki ajat­te­len, että minun vuo­ros­ta­ni pitää napa­ta niis­tä toi­nen vero­toi­mis­toon, mut­ta sinä pöy­ris­tyt ja napau­tat minua sor­mil­le, kos­ka “käy­tät vain rahaa ker­jä­läi­sen kulu­tuk­seen, et omaa­si” ja “vain siir­rät varal­li­suut­ta yhdes­tä tas­kus­ta toi­seen” joten sitä ei kuu­lu verottaa.

    Minun moraa­li­ni (jon­ka olen kyl­lä ymmär­tä­nyt ole­van hyvin­kin epä­nor­maa­li) mukaan on enem­män vää­rin ran­gais­ta vero­tuk­sel­la tuloa, jon­ka eteen on teh­ty työ­tä, kuin tuloa, joka perus­tuu vain ja ainoas­taan rahan anta­jan hyvään mie­leen ja on saa­jal­leen ansio­ton­ta tuloa. Hyvin­voin­tia luo­daan tasa-arvoi­sel­la vaih­dan­nal­la, ei siir­te­le­mäl­lä rahaa tas­kus­ta toiseen.

    [1] Herää kyl­lä väki­sin kys­mys, että mik­si sit­ten oikein pudo­tit rahat kup­piin? Jos kui­ten­kin sait mielihyvää/hyötyä/iloa rahan anta­mi­ses­ta, mik­si ihmees­sä tuo mielihyvä/hyöty/ilo ei ole lisä­ar­voa, jota kuu­luu verot­taa arvon­li­sä­ve­ro­na ja ker­jä­läi­sen tuloa ansiotulona?

  194. tcrown: kos­ka “käy­tät vain rahaa ker­jä­läi­sen kulu­tuk­seen, et omaa­si” ja “vain siir­rät varal­li­suut­ta yhdes­tä tas­kus­ta toi­seen” joten sitä ei kuu­lu verottaa.

    Lis­tas­ta unoh­tui se, että “sinul­la on oikeus omaan omai­suu­tee­si joten sitä ei kuu­lu verottaa.”

  195. Samu­li Saa­rel­ma: Kor­kea kulu­tus­ve­ro oli­si myös help­po yhteen­so­vit­taa perus­tu­lon ja tulo­ve­rot­to­muu­den kans­sa. Sen ainoa ongel­ma oli­si kulu­tuk­sen valu­mi­nen ulkomaille. 

    Ainoa”? Siis sen pitäi­si olla aivan jär­jet­tö­män suu­ri, jot­ta sil­lä voi­tai­siin rahoit­taa val­tio. Tämä sit­ten nos­tai­si kaik­kia tukia ja palk­ko­ja vas­taa­vas­ti, jot­ta osto­voi­ma säi­lyi­si ja sit­ten vien­ti jo tak­kuai­sin pahas­ti. (Jos men­nään tasa­ve­roa ylei­ses­ti kan­nat­ta­vien mukaan, tämä mei­dän mität­tö­män pie­ni kikym­me nos­ti maam­me lamas­ta. Sama kym­men­ker­tai­se­na toi­seen suun­taan var­mas­ti lopet­tai­si tuon mate­ma­tii­kan mukaan vien­nin kokonaan.)

    1. Ainoa”? Siis sen pitäi­si olla aivan jär­jet­tö­män suu­ri, jot­ta sil­lä voi­tai­siin rahoit­taa val­tio. Tämä sit­ten nos­tai­si kaik­kia tukia ja palk­ko­ja vas­taa­vas­ti, jot­ta osto­voi­ma säi­lyi­si ja sit­ten vien­ti jo tak­kuai­sin pahasti.

      Jot­ta haluai­si vält­tyä arvon­li­sä­ve­ron mak­sa­mi­sel­ta, pitää siir­tyä ulko­mail­le kulut­ta­maan. Net­ti­kaup­pa, jos­sa myy­dään bit­te­jä on täs­tä ainoa poik­keus. Näin teh­des­sään vält­tyy mak­sa­mas­ta myös suo­ma­lais­ten tuot­tei­den hin­toi­hin sisäl­ty­vät palk­ka­ve­rot. Kulut­ta­ja mak­saa kaik­ki verot, eikä se muu­tu muuk­si, vaik­ka palk­ka­ve­ro­ja vaih­de­taan arvon­li­sä­ve­roon tai painvastoin.

  196. tcrown: Minun moraa­li­ni (jon­ka olen kyl­lä ymmär­tä­nyt ole­van hyvin­kin epä­nor­maa­li) mukaan on enem­män vää­rin ran­gais­ta vero­tuk­sel­la tuloa, jon­ka eteen on teh­ty työ­tä, kuin tuloa, joka perus­tuu vain ja ainoas­taan rahan anta­jan hyvään mie­leen ja on saa­jal­leen ansio­ton­ta tuloa. Hyvin­voin­tia luo­daan tasa-arvoi­sel­la vaih­dan­nal­la, ei siir­te­le­mäl­lä rahaa tas­kus­ta toiseen.

    No, jos pidät omaa moraa­lia­si epä­nor­maa­li­na, niin sitä ei sil­loin kan­nat­ta­ne pitää mit­ta­tik­ku­na sil­le, mitä nor­maa­lit ihmi­set ajattelevat. 

    Minun argu­ment­ti­ni täs­sä on ollut se, että perin­töä ei ehkä täs­sä näh­dä samal­la tavoin tulo­na kuin muu­ta teke­mis­tä. Esi­merk­ki­si on tosi­aan hyvä sii­nä mie­les­sä, että jois­sain mais­sa hyvän­te­ke­väi­syy­teen teh­dyt lah­joi­tuk­set ovat verot­to­mia (eli ei ainoas­taan niin, että kysei­ses­tä omai­suu­den­siir­ros­ta ei tar­vit­se mak­saa veroa, vaan myös niin, että hyvän­te­ke­väi­syy­teen lah­joi­te­tut rahat saa vähen­tää tulo­ve­ro­tuk­ses­sa). Ihmi­set siis tosi­aan näke­vät lah­joit­ta­mi­sen eri asia­na kuin kau­pan­käyn­nin ja ovat halut­to­mam­pia verot­ta­maan alt­ruis­ti­sia lahjoituksia. 

    Mut­ta jos halu­taan siir­tää vero­tus­ta sii­tä, että tuot­taa hyvin­voin­tia (työ, pää­oma­tu­lo, arvon­li­sä) sii­hen, että yli­pään­sä siir­re­tään omis­tus­ta, niin sit­ten ale­taan verot­taa vaik­ka sit­ten pörs­si­kaup­paa, valuu­tan­vaih­toa, pank­ki­siir­to­ja, jne. Tai mik­si tyy­tyä tähän? Voi­tai­siin­han saman tien verot­taa sitä, että yli­pään­sä makuut­taa rahaa pank­ki­ti­lil­lä. Tätä­hän edes­men­nyt varal­li­suus­ve­ro­tus oli, mut­ta sii­nä pro­sen­tit oli­vat hui­keas­ti alem­pia kuin nois­sa mainituissa. 

    Omas­ta mie­les­tä­ni moraa­li­ses­ti oikeu­den­mu­kai­nen tapa verot­taa oli­si verot­taa kulu­tus­ta yhdel­lä verol­la, arvon­li­sä­ve­rol­la. Miten sii­hen kulu­tuk­seen saa­dut rahat on hank­ki­nut, se on jokai­sen oma asia, eikä sitä vero­tet­tai­si. Täl­löin ei ran­gais­tai­si sen puo­leen pää­omien sijoit­ta­mis­ta, työn­te­koa kuin peri­mis­tä­kään. Kuten sanot­tua, täs­sä sys­tee­mis­sä oli­si ihan sama, kulu­tan­ko rahan minä vai peri­jä­ni. Molem­mat mak­sai­si­vat saman veron. Ja minun puo­les­ta­ni hyvän­te­ke­väi­syy­den voi­si myös vapaut­taa vero­tuk­ses­ta, eli jos halu­aa antaa osan omas­ta kulu­tuk­ses­taan jol­le­kin toi­sel­le, niin tämän voi­si teh­dä verot­to­mas­ti, mut­ta sit­ten luon­nol­li­ses­ti se rahan saa­ja jou­tui­si mak­sa­maan veron sii­tä, kun panee saa­man­sa rahat kulutukseen. 

    Progres­sii­vi­suu­den tähän sys­tee­miin sai­si perus­tu­loa käyt­täen. Jos öky­rik­kaut­ta halu­taan erik­seen verot­taa, niin sit­ten voi­si pan­na jos­tain varal­li­suus­ra­jas­ta läh­tien jon­kin­lai­sen varal­li­suus­ve­ron tähän päälle. 

    Tämän veron ainoa nega­tii­vi­nen puo­li on se, että sitä on help­po kier­tää ver­rat­tu­na esim. tulo­jen vero­tuk­seen, joten se pitäi­si toteut­taa joten­kin yhteis­toi­min mui­den mai­den kanssa.

  197. tcrown: Lis­tas­ta unoh­tui se, että “sinul­la on oikeus omaan omai­suu­tee­si joten sitä ei kuu­lu verottaa.”

    Täs­tä olen eri miel­tä. Omis­ta­mi­nen mää­rit­tyy nor­maa­leis­sa val­tiois­sa eri tavoin kuin jos­sain anar­kias­sa. Val­tiois­sa omis­ta­mi­nen ei ole suve­ree­nia, vaan val­tiol­la on oikeus teh­dä sii­hen rajoi­tuk­sia (esim. et saa raken­taa omal­le ton­til­le­si, mitä haluat). Vero­tus on yksi näis­tä rajoituksista. 

    Perin­tö­ve­ro­tus ei siis ole vää­rin täl­tä osin.

  198. ano­nyy­mi: “Ainoa”? Siis sen pitäi­si olla aivan jär­jet­tö­män suu­ri, jot­ta sil­lä voi­tai­siin rahoit­taa val­tio. Tämä sit­ten nos­tai­si kaik­kia tukia ja palk­ko­ja vas­taa­vas­ti, jot­ta osto­voi­ma säi­lyi­si ja sit­ten vien­ti jo tak­kuai­sin pahasti. 

    Mik­si kulu­tus­ve­ron pitäi­si olla jär­jet­tö­män suu­ri? Täl­lä het­kel­lä peri­aat­tees­sa ulko­maa­lais­ten tuot­tei­den kulu­tus­ta sub­ven­toi­daan sil­lä, että niis­sä vero (työ­hön koh­dis­tu­nut vero + alv) ovat alem­pia kaik­kien nii­den mai­den koh­dal­la, jois­sa tulo­ve­ro on Suo­mea alem­pi (eli hyvin suu­ri osa maa­il­man mais­ta). Jos kaik­ki vero koh­dis­tui­si vain kulu­tuk­seen, suo­ma­lais­ten tuot­tei­den koko­nais­ve­ro­ra­si­tus pie­ne­ni­si. Tämä tar­koit­tai­si sitä, että suo­ma­lai­nen työ­läi­nen sai­si teke­mäs­tään työs­tä saa­mal­la pal­kal­la ostet­tua enem­män suo­ma­lai­sia tuot­tei­ta ja jos­sain mää­rin vähem­män ulko­maa­lai­sia tuot­tei­ta. Jos koko­nais­ve­ro­tus ei muut­tui­si, koko­nais­ku­lu­tus pysyi­si ihan samas­sa. (Tai ehkä ei sit­ten­kään, kos­ka ihmi­set saat­tai­si­vat siir­tää osan kulu­tuk­ses­taan sääs­tä­mi­seen, kos­ka pää­oma­tu­lo­jen hank­ki­mi­nen tuli­si uudes­sa vero­jär­jes­tel­mäs­sä kannattavammaksi). 

    Oleel­li­ses­ti ehdot­ta­ma­ni mal­li suo­si­si hyvin­voin­nin tuo­tan­toa sen kulut­ta­mi­sen kustannuksella.

  199. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Metzer,
    Sinn las­kel­mis­ta­si puut­tui tuo SAMAN ALAN työttömiä.

    Tot­ta, “sama ala” jäi huo­maa­mat­ta. Toi­saal­ta ei kai kurs­sia var­ten sen­tään 100 hen­keä haa­li­ta, 15 — 30 lie­nee sopi­vam­pi opetusryhmäkoko.

  200. tcrown: Herää kyl­lä väki­sin kys­mys, että mik­si sit­ten oikein pudo­tit rahat kup­piin? Jos kui­ten­kin sait mielihyvää/hyötyä/iloa rahan anta­mi­ses­ta, mik­si ihmees­sä tuo mielihyvä/hyöty/ilo ei ole lisä­ar­voa, jota kuu­luu verot­taa arvon­li­sä­ve­ro­na ja ker­jä­läi­sen tuloa ansiotulona?

    Kos­ka oli­sin val­mis luo­pu­maan omas­ta kulu­tuk­ses­ta­ni jon­kun toi­sen hyväk­si. Oleel­li­nen ero täs­sä sii­hen katusoit­ta­jaan ver­rat­tu­na on se, että minus­ta oli­si parem­pi, jos ker­jä­läi­nen sai­si elan­ton­sa niin, että myy ihmi­sil­le jotain sel­lais­ta lisä­ar­voa, jos­ta nämä ovat val­mii­ta mak­sa­maan (kuten se katusoit­ta­ja), mut­ta jos hän on niin huo­no tuot­ta­vuu­del­taan, ettei pys­ty mitään tuot­ta­maan, niin sit­ten hän on täy­sin mui­den hyvä­sy­dä­mi­syy­den armoilla. 

    Minun on vai­kea kuvi­tel­la sel­lais­ta yhteis­kun­taa, jos­sa alt­rui­si­mia oli­si lii­kaa (min­kä vuok­si sitä oli­si syy­tä verot­taa). Sen sijaan on on help­po näh­dä usei­ta­kin yhteis­kun­nan epä­koh­tia, jot­ka läh­te­vät ihmis­ten itsek­kyy­des­tä. Kom­mu­nis­mi, joka peri­aat­tees­sa on erin­omai­nen ideo­lo­gia ja tuot­tai­si toi­mies­saan erin­omai­sen yhteis­kun­nan, kaa­tuu juu­ri sii­hen, ettei­vät ihmi­set ole tar­peek­si alt­ruis­ti­sia, vaan pane­vat oman hyvin­voin­tin­sa mui­den edel­le. Hyvin suu­ri osa vero­tuk­ses­ta voi­tai­siin lopet­taa, jos ihmi­set oli­si­vat luon­tai­ses­ti altruistisia.

  201. Ismo: Tilas­to­ja löy­tyy joka läh­töön, joten kai­ken voi tilas­toil­la osoit­taa haluamakseen.

    Tot­ta, en lyhyel­lä googlauk­sel­la löy­tä­nyt muis­ta­maa­ni gra­fiik­kaa. Tilas­to­kes­kuk­sel­la on kui­ten­kin saman­ta­pai­nen tilas­to koti­ta­louk­sis­ta, vii­mei­nen kai vuo­del­ta 14. https://datawrapper.dwcdn.net/XvNhx/1/
    Ylim­män kym­me­nyk­sen koti­ta­lous mak­soi tulon­siir­to­ja 26k€ enem­män kuin sai, IX 12k€, VIII 5k€, VII 1k€ ja sii­tä läh­tien koti­ta­lou­det sai­vat enem­män kuin mak­soi­vat. Vai­kut­tai­si, että tuo mai­nit­se­ma­ni graa­fi oli hen­ki­lö­ta­son kuvaus.

  202. Ismo: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html
    Ensim­mäi­nen tau­luk­ko on Tulon­saa­jat (luon­nol­li­set hen­ki­löt) tulo­luo­kit­tain 2015. Yhteen­sä 4655, eli kysees­sä ei ole vain työi­käi­nen väes­tö vaan kaik­ki val­tion­ve­ro­na­lais­ta tuloa saa­neet ikään kat­so­mat­ta. Ei siis ole koko totuus, mut­ta paras mitä hel­pos­ti käy­tet­tä­vis­sä on.
    Jos las­kee yhteen 50000€ tai enem­män tuloa saa­neet, on hei­tä yhteen­sä 11,9% kai­kis­ta tulon­saa­jis­ta, saa­vat 33,7% kai­kis­ta tulois­ta, ja mak­sa­vat 47,1% kai­kis­ta tulo­ve­rois­ta vero­pro­sen­tin näin ollen 31,7% (50–60000€ tuloa saa­neil­la 27,1%).

    Ehkä jos ottai­si sen ylim­män 10% oli­si­vat todel­la­kin mak­sa­neet 40% kai­kis­ta tulo­ve­rois­ta, mut­ta toi­saal­ta myös saa­neet 30% kai­kis­ta tulois­ta. Tämä täy­tyy aina muis­taa: jos pie­ni vähem­mis­tö saa suu­ren osan kai­kis­ta tulois­ta, he myös mak­sa­vat suu­ren osan kai­kis­ta veroista.

    Toki tulo­ve­ro­jen lisäk­si on myös arvon­li­sä­ve­ro, val­mis­te­ve­rot, ja yhtei­sö­ve­rot. Noin suu­ris­ta luo­kis­ta puhut­taes­sa. Ja val­tion tulo­ve­rot ovat oikeas­taan aika pie­net: suu­rin osa tulo­ve­rois­ta on kun­nil­le. Arvon­li­sä­ve­ro on pie­nem­mil­lä tuloil­la suu­ri tekijä.

    Toki olen samaa miel­tä sii­tä, että suu­rem­man osan tulon­saa­jis­ta pitäi­si saa­da suu­ret tulot jol­loin voi­si­vat mak­saa myös suu­ret verot. Mut­ta asia ei toi­mi niin, että vaa­di­taan suu­ret verot ilman, että mak­sa­jat myös saa­vat ne suu­ret tulot.

    En usko, että tulon­ja­ko tulee tasoit­tu­maan brut­to­ta­sol­la. Niin­pä sitä on tasoi­tet­ta­va nettotasolle.

    Ja lop­pu­jen lopuk­si pitäi­si kui­ten­kin kat­soa koti­ta­louk­sia jot­ta sel­vi­ää mikä on ero elin­ta­sois­sa. Samal­ta sivul­ta alem­paa löy­tyy tau­luk­ko Koti­ta­louk­sien menot. Asu­mi­nen ja ener­gia vuo­den 2016 ennak­ko­tie­don mukaan 28,5% tulois­ta (käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta raha­tu­lois­ta kulu­tusyk­sik­köä koh­den täs­sä tau­lu­kos­sa käsit­tääk­se­ni). Esim. minul­le ovat noin 50% tulois­ta. Kun ei ole omis­tusa­sun­toa eikä suu­ria tulo­ja, enkä ole edes pie­ni­tu­loi­nen (vaik­ka jos­kus sil­tä tuntuu).

    Ensim­mäi­nen ja tär­kein muis­tet­ta­va asia on että Suo­mi sään­te­lee ja verot­taa itsen­sä hen­gil­tä. Pari lamaa näh­nee­nä olin aina ennen sitä miel­tä että poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä toi­mi tehok­kaas­ti, osoit­ti sopeu­tu­mis­ky­kyn­sä ja tuot­ti pää­tök­siä, mut­ta vii­mei­set 10 v. ovat muut­ta­neet mie­le­ni 180 astet­ta. 2008 jäl­kei­nen aika on ollut yhtä räm­pi­mis­tä ja hoi­per­te­lua, dyna­miik­ka on sys­tee­mis­tä täy­sin kadon­nut. Nyt on pelk­kää saa­vu­tet­tua etua ja eri­ty­sint­res­siä, jär­ke­viä pää­tök­siä ei enää saa­da aikaan, skle­roo­si on otta­nut val­lan. Sel­vi­tyk­siä on pil­vin pimein ja kaik­ki käy­tän­nös­sä pää­ty­vät samoi­hin suo­si­tuk­siin, kui­ten­kaan mitään ei ole tapah­tu­nut. Meil­lä on 10 hukat­tua vuotta.

    Ehkä Suo­meen tosi­aan tar­vi­taan Kreik­ka-tyy­li­nen romah­dus, jon­ka jäl­keen voi­daan läh­teä puh­taal­ta pöy­däl­tä. Nykyi­sel­lään on lii­kaa tulonjakajia.

    Alhai­nen työl­li­syys saa­daan heti nousuun kun teh­dään työn vas­taa­not­ta­mi­nen kan­nat­ta­vak­si tuil­la elä­mi­sen sijaan. Suu­rin ongel­ma ei edel­len­kään ole tulon­ja­ko. Net­to­mak­sa­jia on lii­an vähän.

    Nykyi­nen vaa­ti­ma­ton kas­vu tyreh­ty­nee vii­meis­tään 2019 pul­lon­kau­loi­hin ja mui­hin jäyk­kyyk­siin, eli siis ennen kuin se ehtii kun­nol­la alkaa.

  203. Samu­li Saa­rel­ma: Täl­lä het­kel­lä peri­aat­tees­sa ulko­maa­lais­ten tuot­tei­den kulu­tus­ta sub­ven­toi­daan sil­lä, että niis­sä vero (työ­hön koh­dis­tu­nut vero + alv) ovat alem­pia kaik­kien nii­den mai­den koh­dal­la, jois­sa tulo­ve­ro on Suo­mea alem­pi (eli hyvin suu­ri osa maa­il­man maista).

    Tämä on ongel­ma, joka voi­tai­siin rat­kais­ta aset­ta­mal­la tuon­ti­tul­lit (tai ‑tuet!?), joi­den suu­ruus on vero­ra­si­tuk­sen ero­tus. Luon­nol­li­ses­ti mui­ta mai­ta tuli­si kan­nus­taa teke­mään jär­jes­tel­mäs­tä sym­met­ri­nen eli sää­tä­mään vas­taa­vat tul­lit itselleen.

  204. Puut­tu­mat­ta nyt laa­jem­min asi­aan, ker­ron oman per­heen vink­ke­lis­tä jon­kin­lai­sen kom­men­tin tuhon raken­nusa­lan työ­voi­ma­pu­laan. Asum­me haja-asu­tusa­lu­eel­la ja töi­tä on aina jou­tu­nut kat­se­le­maan hyvin­kin laa­jal­ta alu­eel­ta. Vii­mek­si vii­me kesä­nä mie­he­ni sai töi­tä 3kk ajak­si 200km pääs­tä, vuo­kra­si asun­non sik­si ajak­si, otti ilol­la työn vas­taan ja meni teke­mään. Työ­maal­la oltiin tyy­ty­väi­siä ja erään toi­sen vuo­kra­fir­man kave­ri sit­ten oli suo­si­tel­lut oman fir­man­sa rek­ry­toi­jal­le mies­tä­ni, hän kun tie­si, että pulaa oli naa­pu­ri­paik­ka­kun­nal­la teki­jöis­tä. Rek­ry­toi­ja soit­ti­kin mie­hel­le­ni vie­lä sama­na ilta­na ja puhe­lu oli kuu­lem­ma ollut oikein muka­va ja posi­tii­vi­nen kun­nes tämä soit­ta­ja oli kysy­nyt mie­he­ni sotua. Oli sit­ten sii­tä las­ke­nut, että mie­he­ni on 50-vuo­tias, oli men­nyt kuu­lem­ma kovin hil­jai­sek­si. Luvan­nut pala­ta asi­aan. Arvaa pala­si­ko? Näin on sit­ten käy­nyt usei­ta ker­to­ja. Mie­he­ni on ikäi­sek­seen todel­la hyväs­sä kun­nos­sa, parem­mas­sa kuin moni kol­me­kymp­pi­nen, on val­mis kul­ke­maan töi­den peräs­sä vii­koik­si pitem­män­kin mat­kan pää­hän jos on tar­ve eikä ole pal­kak­si pyy­tä­nyt mitään koh­tuut­to­mia, vain sen mitä TES:n mukaan hänel­le kuu­luu. Vaan kun ei kel­paa. Hake­muk­sia on lai­tet­tu ja puhe­li­mel­la on soi­tet­tu. Hän on ravan­nut tapaa­mas­sa rek­ry­toi­jia jne. Kort­te­ja pitäi­si olla tänä päi­vä­nä joka läh­töön raken­nus­työ­mail­la ja nekin mak­sa­vat. Mie­he­ni on ihme­tel­lyt sitä kuin­ka kiel­le­tään tosi­asioi­ta, väi­te­tään, että ei ole hal­pa­työ­voi­maa raken­nuk­sil­la kun hänel­lä­kin Tam­pe­reel­la oli Venä­läi­siä työ­ka­ve­rei­ta, jot­ka itse hänel­le ker­toi­vat teke­vän­sä muu­ta­mal­la eurol­la tun­ti ja 12h/pvä. Jos­sain poruk­ka majoi­tuk­ses­sa asui­vat. Ja nämä oli­vat kau­pun­gin aliu­ra­koin­te­ja. Toi­saal­ta, aina­han nämä ovat joi­den­kin ihmis­ten etu, niin­hän se on. Vede­tään sivus­ta tas­kui­hin. Jul­ki­suu­teen sano­taan vaan, että työ ei kel­paa. Totuus on, että yhtään iäk­kääm­pi teki­jä ei kel­paa, ei vaik­ka koke­mus­ta ja tai­toa on. Ja tah­toa tehdä!

  205. Tapio: Tot­ta, en lyhyel­lä googlauk­sel­la löy­tä­nyt muis­ta­maa­ni gra­fiik­kaa. Tilas­to­kes­kuk­sel­la on kui­ten­kin saman­ta­pai­nen tilas­to koti­ta­louk­sis­ta, vii­mei­nen kai vuo­del­ta 14. https://datawrapper.dwcdn.net/XvNhx/1/
    Ylim­män kym­me­nyk­sen koti­ta­lous mak­soi tulon­siir­to­ja 26k€ enem­män kuin sai, IX 12k€, VIII 5k€, VII 1k€ ja sii­tä läh­tien koti­ta­lou­det sai­vat enem­män kuin mak­soi­vat. Vai­kut­tai­si, että tuo mai­nit­se­ma­ni graa­fi oli hen­ki­lö­ta­son kuvaus. 

    Kiva gra­fiik­ka. Tie­dän, että tilas­to­kes­kuk­sen data on käy­tet­tä­vis­sä avoi­mes­ti, mut­ta en ole tul­lut tut­ki­neek­si miten sii­tä sai­si näp­pä­räs­ti tau­lu­kon tai kaa­vion vaan olen tyy­ty­nyt johon­kin joka on edes suun­nil­leen haluttu.

    Kaa­vio on ter­mis­tön perus­teel­la koti­ta­lou­den tulot ja tulon­siir­rot, ei yksilötasolla.
    Kos­ka elä­ke­mak­sut ovat mak­set­tu­ja tulon­siir­to­ja ja elä­ke puo­les­taan saa­tu tulon­siir­to, kaik­ki elä­ke­läi­set ovat auto­maat­ti­ses­ti saa­ma­puo­lel­la. Miten se vai­kut­tai­si eri tulo­luok­kiin? En tie­dä. Elä­ke­läi­siä näis­sä pie­ni­tu­loi­sis­sa ryh­mis­sä on kui­ten­kin pal­jon, joten muut kuin Kelan mak­sa­mat eläk­keet saat­tai­si­vat hyvin kei­kaut­taa II ja III tulo­luok­kia pää­lael­leen maksettujen/saatujen suhteen.
    Tämä lie­nee sel­kein esi­merk­ki elin­kaa­ren aikai­sis­ta tulon­siir­rois­ta jois­sa nuo­rem­pa­na mak­se­taan jotain mikä van­hem­pa­na saa­daan takai­sin (tosin elä­ke­jär­jes­tel­mä on vakuu­tus­muo­toi­nen joten ei mene kai­kil­la tasan kuten lause voi­si antaa ymmärtää).

    Eli vaik­ka tilas­to ker­too meil­le jotain, pitää vie­lä ymmär­tää mitä se oikeas­taan ker­toi. Tulon­siir­to­ja kos­kien kan­nat­taa lukais­ta käsit­teet Tilas­to­kes­kuk­sen sivuilta:
    Käy­tet­tä­vis­sä ole­va tulo http://www.stat.fi/meta/kas/kayt_ol_tulot.html#tab2
    Käy­tet­tä­vis­sä ole­vat raha­tu­lot http://www.stat.fi/meta/kas/kaytettavissa_o.html
    Saa­dut tulon­siir­rot http://www.stat.fi/meta/kas/saatu_tulonsiir.html
    Mak­se­tut tulon­siir­rot http://www.stat.fi/meta/kas/maks_tulonsiirt.html

    Kun muut kuin Kelan mak­sa­mat eläk­keet käsi­tel­lään myös tulon­siir­toi­na, eivät mak­se­tut ja saa­dut tulon­siir­rot enää ker­ro meil­le mitään Kelan mak­sa­mis­ta tulon­siir­rois­ta. Ja näi­nol­len täs­tä tie­dos­ta tulon­siir­to­ja kos­kien ei myös­kään pidä teh­dä joh­to­pää­tök­siä Kelan mak­sa­mien etuuk­sien osal­ta. Sitä var­ten tar­vi­taan jotain muu­ta dataa.

  206. Char­les: 2008 jäl­kei­nen aika on ollut yhtä räm­pi­mis­tä ja hoi­per­te­lua, dyna­miik­ka on sys­tee­mis­tä täy­sin kadon­nut. Nyt on pelk­kää saa­vu­tet­tua etua ja eri­ty­sint­res­siä, jär­ke­viä pää­tök­siä ei enää saa­da aikaan, skle­roo­si on otta­nut val­lan. Sel­vi­tyk­siä on pil­vin pimein ja kaik­ki käy­tän­nös­sä pää­ty­vät samoi­hin suo­si­tuk­siin, kui­ten­kaan mitään ei ole tapah­tu­nut. Meil­lä on 10 hukat­tua vuotta.

    10 vuot­ta ei rii­tä. Lamaan­nus val­ta­si jo ennen vuot­ta 2000.
    Esim. eläk­kei­den osal­ta ikä­ja­kau­ma ja seu­rauk­set tie­det­tiin val­lan hyvin jo 90-luvun puo­lel­la, mut­ta uudis­tuk­sia ei saa­tu aikaan. Elä­ke­mak­su­ja oli­si voi­tu korot­taa hitaas­ti, eläk­keen ker­ty­mis­tä hei­ken­tää hitaas­ti, mut­ta tämä oli­si kos­ket­ta­nut päät­tä­jien omaa ikä­pol­vea joten sitä ei teh­ty. Niin­pä sit­ten kun oli pak­ko teh­dä jotain, syn­tyi suu­ri ero nii­den välil­lä jot­ka sai­vat van­hat edut ja nii­den joi­den tule­via eläk­kei­tä heikennettiin.

    Muil­ta osin todet­ta­koon, että usei­den vuo­sien kun­tou­tus­ten jäl­keen työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le jää­tyä­ni olen ehti­nyt koke­maan myös köy­hyy­den. Eli sen, miten koko toi­meen­tu­lo on sosi­aa­li­toi­men pää­tök­sis­tä kiin­ni. Jokai­nen kuu­kausi. Useam­man vuo­den ajan yhtä­jak­soi­ses­ti. Nyt eläk­keel­lä sen­tään sel­viän ilman toi­meen­tu­lo­tu­kea, mut­ta tar­vit­sen ole­tet­ta­vas­ti lopun ikää­ni sosi­aa­li­toi­men tuki­toi­mia. Lääk­kei­siin­kin menee vuo­sit­tain sen ver­ran mitä oma­vas­tuu vuo­des­sa on. Val­tion­ve­ro­tuk­sen inva­li­di­vä­hen­nys on niin pie­ni, ettei sil­lä ole mitään vai­ku­tus­ta. Eläk­keen­saa­jan hoi­to­tu­ki sen­tään vähän jär­jel­li­sem­pi sum­ma. Eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­ki­kin on tarpeen.

    Koke­mus siir­si näke­mys­tä­ni tulon­ja­ois­ta muu­ta­man pii­run vasem­mal­le. Köy­hyys jol­le ei itse voi mitään teh­dä on opet­ta­vai­nen kokemus.

  207. Samu­li Saa­rel­ma: No, jos pidät omaa moraa­lia­si epä­nor­maa­li­na, niin sitä ei sil­loin kan­nat­ta­ne pitää mit­ta­tik­ku­na sil­le, mitä nor­maa­lit ihmi­set ajattelevat.

    Kyl­lä minä pidän oikeu­te­na­ni yrit­tää saa­da omaa moraa­li­kä­si­tys­tä­ni ymmär­re­tyk­si ja hyväk­sy­tyk­si. Vrt. Orjuus on ollut kovin ylei­ses­ti moraa­li­ses­ti hyväk­syt­tyä. (Toki tuos­sa oli häi­väh­dys iro­ni­aa, kun en ymmär­rä, että asias­ta noin kehys­tet­ty­nä kovin moni oikeas­ti on eri mieltä)

    Samu­li Saa­rel­ma: Kos­ka oli­sin val­mis luo­pu­maan omas­ta kulu­tuk­ses­ta­ni jon­kun toi­sen hyväksi. 

    Niin, mik­si oli­sit val­mis luo­pu­maan omas­ta kulu­tuk­ses­ta­si? Ettet vain sai­si jotain iloa tai mielihyvää?

    Samu­li Saa­rel­ma: Minun on vai­kea kuvi­tel­la sel­lais­ta yhteis­kun­taa, jos­sa alt­rui­si­mia oli­si liikaa

    Tämä vaa­tii vähän tar­kem­paa ana­lyy­sia alt­ruis­mis­ta ja “alt­ruis­mis­ta”. (Seu­raa­vat ala­la­jit mene­vät osit­tain päällekkäin)

    Ensin­nä­kin on alt­ruis­mia, jol­la yri­te­tään aut­taa yhteis­kun­nan huo­no-osai­sia vähän parem­paan ase­maan. Aivan kuten sanoit, tätä ei ole kos­kaan lii­kaa, ihan peli­teo­reet­ti­sis­ta syis­tä alkaen. Sik­si tämä alt­ruis­mi hoi­de­taan vero­tuk­sel­la eikä vapaa­eh­toi­sil­la toi­mil­la, jol­loin minun ide­aa­liyh­teis­kun­ta­ni suh­tau­tuu lei­pä­jo­noi­hin ilmiö­nä jos­ta pitää sel­vit­tää mik­si ver­kois­ta on pudon­nut ihmi­siä läpi, eikä miten­kään tuet­ta­va­na ilmiönä.

    Sit­ten on “alt­ruis­mia”, jos­sa jon­kin­lai­se­na mese­naat­ti­na toi­mien tue­taan jol­lain taval­la arvos­tet­tu­jen ihmis­ten elä­mää ja uraa tai esi­mer­kik­si omia poliit­ti­sia pää­mää­riä. Tämä ei poik­kea minun mie­les­tä­ni miten­kään pal­ve­lun­tar­joa­mi­ses­ta ja sii­hen pitää suh­tau­tua kuten mihin tahan­sa palveluntarjoamiseen.

    Sit­ten on vie­lä kaik­kein vas­ten­mie­li­sin “alt­ruis­min” tyy­li­la­ji, jos­sa alt­ruis­min kaa­puun pue­taan oman(/suvun) egon ja sosi­aa­li­sen ase­man pön­kit­tä­mis­tä. Minun on vai­kea kuvi­tel­la mitä muu­ta­kaan on mer­kit­tä­vän varal­li­suu­den jät­tä­mi­nen nykyi­sil­lä elin­ai­kao­dot­teil­la rei­lus­ti yli vii­si­kymp­pi­sil­le jäl­ke­läi­sil­le. Minun mie­les­tä­ni tätä voi raip­pa­ve­rot­taa aivan huolella.

    Muun­lai­sia alt­ruis­min pää­ka­te­go­rioi­ta en kek­si, ja mikään näis­tä ei kai­paa eri­tyi­sem­min yhteis­kun­nan tukea yksilötasolla.

  208. Char­les: Pari lamaa näh­nee­nä olin aina ennen sitä miel­tä että poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä toi­mi tehok­kaas­ti, osoit­ti sopeu­tu­mis­ky­kyn­sä ja tuot­ti pää­tök­siä, mut­ta vii­mei­set 10 v. ovat muut­ta­neet mie­le­ni 180 astet­ta. 2008 jäl­kei­nen aika on ollut yhtä räm­pi­mis­tä ja hoi­per­te­lua, dyna­miik­ka on sys­tee­mis­tä täy­sin kadon­nut. Nyt on pelk­kää saa­vu­tet­tua etua ja eri­ty­sint­res­siä, jär­ke­viä pää­tök­siä ei enää saa­da aikaan, skle­roo­si on otta­nut val­lan. Sel­vi­tyk­siä on pil­vin pimein ja kaik­ki käy­tän­nös­sä pää­ty­vät samoi­hin suo­si­tuk­siin, kui­ten­kaan mitään ei ole tapah­tu­nut. Meil­lä on 10 hukat­tua vuotta. 

    Meil­lä on toi­saal­ta jo useam­man vuo­si­kym­me­nen ajan yhä enem­män teh­ty tiet­ty­jä pää­tök­siä “kos­ka ei ole vaih­toeh­toa” eli siis uusliberalistisesti.

    Lisäk­si on teh­ty pää­tök­siä, jot­ka aja­vat tilan­tei­siin, jos­sa ei ole vaih­toeh­toa (esim. euro ja vakaus­so­pi­mus). Ja kun usein­kaan ei ole kyse sii­tä, että se vaih­toeh­do­ton “pää­tös” oli­si miten­kään eri­tyi­sen hyvä tai edes vält­tä­vä, kai­pai­sin tosi­aan nii­tä vaih­toeh­to­ja — edes sen toi­sen huo­non vaih­toeh­don. Jos täl­tä vaih­toeh­dot­to­mal­ta poh­jal­ta sit­ten teh­dään huo­no­ja “pää­tök­siä”, en yhtään ihmet­te­le, että tar­rau­du­taan saa­vu­tet­tui­hin etui­hin, kos­ka muu­tok­set mene­vät kaik­ki vää­rään suuntaan.

    Minus­ta koko hom­ma on karah­ta­nut sii­hen, ettei enää teh­dä pää­tök­siä ja raken­ne­ta jär­jes­tel­mää koko kan­sal­le vaan men­nään väki­sin mukaan vero­kil­pai­lui­hin, teh­dään ohjel­mia, kipa­taan val­ta yri­tyk­sil­le ja luo­daan Yhdys­val­to­jen mukais­ta kou­ral­lis­ta uus­li­be­ra­lis­tis­ta sil­li­sa­laat­tia, kos­ka ideo­lo­gian mukaan maa­il­man onnis­tu­neim­mat, onnel­li­sim­mat, kil­pai­lu­ky­kyi­sim­mät, par­hai­ten hyvin­voi­vat val­tiot, poh­jois­mai­set hyvin­voin­ti­val­tiot, eivät toi­mi. Tui­jo­te­taan vain pörs­si­kurs­se­ja ja pää­oma­tu­lo­ja ja “tehok­kuut­ta”.

    Tehok­kuu­den mää­ri­tel­mä olet­taa, että toi­min­nal­la on ole­mas­sa joku tar­koi­tus ja että pyri­tään johon­kin. Mikä on talou­den tar­koi­tus? Jos se ei ole pah­nan­poh­jim­mais­ten hyvin­voin­ti (ja sitä kaut­ta kaik­kien hyvin­voin­ti), mik­si sen tehok­kuu­des­ta pitäi­si välittää?

  209. tcrown: Niin, mik­si oli­sit val­mis luo­pu­maan omas­ta kulu­tuk­ses­ta­si? Ettet vain sai­si jotain iloa tai mielihyvää?

    Onko täl­lä niin väliä? Onko siis anta­mi­nen joten­kin moraa­li­ses­ti parem­paa, jos teen sen vas­ten­mie­li­ses­ti vero­ja mak­saen kuin jos teki­sin sen vapaa­eh­toi­ses­ti tun­tien iloa ja mie­li­hy­vää sii­tä, että nii­den, joil­le rahat meni­vät, kulu­tus­mah­dol­li­suu­det paranevat? 

    tcrown: Sit­ten on “alt­ruis­mia”, jos­sa jon­kin­lai­se­na mese­naat­ti­na toi­mien tue­taan jol­lain taval­la arvos­tet­tu­jen ihmis­ten elä­mää ja uraa tai esi­mer­kik­si omia poliit­ti­sia päämääriä. 

    Olen samaa miel­tä, että poliit­ti­nen lah­jon­ta ei ole mitään altruismia. 

    tcrown: Sit­ten on vie­lä kaik­kein vas­ten­mie­li­sin “alt­ruis­min” tyy­li­la­ji, jos­sa alt­ruis­min kaa­puun pue­taan oman(/suvun) egon ja sosi­aa­li­sen ase­man pönkittämistä

    En ihan täy­sin ymmär­rä, miten se kenen­kään egoa pön­kit­tää, että jät­tää perin­töä jäl­ke­läi­sil­leen. Mitä­hän täs­sä oikein haluat sanoa tuol­la sul­kui­hin pane­mal­la­si sanal­la “suku”, kun koko kes­kus­te­lu kos­kee sitä, onko suku­lai­sil­le omai­suu­den perin­tö­nä jät­tä­mi­nen alt­ruis­mia. Kysy­mys on juu­ri sii­tä, että mik­si pitäi­si olla eri asia, jos kulu­tuk­sen tekee hen­ki­lö itse kuin jos sen tekee hänen peril­li­nen. Jos omis­ta­mi­sen käsi­te laa­jen­ne­taan sel­lai­sek­si, että asiat omis­taa­kin “suku” eivät­kä yksit­täi­set hen­ki­löt, niin koko kysy­mys­hän kato­aa pois, kos­ka perit­täes­sä suvun sisäl­lä ei omis­tus luon­nol­li­ses­ti muu­tu mihinkään. 

    Alt­ruis­mi ei minus­ta ase­ta mitään rajoit­tei­ta sil­le, kei­tä ne toi­set ihmi­set saa­vat olla, joi­den hyvin­voin­ti nos­te­taan oman hyvin­voin­nin edelle. 

    Tämä 100-vuo­tias ukko: https://en.wikipedia.org/wiki/Dobri_Dobrev
    on teh­nyt elä­män­työ­nään sen, että ker­jää rahaa hyvän­te­ke­väi­syy­teen, pää­osin kir­koil­le. Eikö hänen­kään toi­min­tan­sa ole alt­ruis­tis­ta, kos­ka iso osa hänen kerää­mis­tä rahois­ta tosi­aan menee kir­kol­le, eikä hän anna kaik­kea yhteis­kun­nan huono-osaisimmille? 

    tcrown: Minun on vai­kea kuvi­tel­la mitä muu­ta­kaan on mer­kit­tä­vän varal­li­suu­den jät­tä­mi­nen nykyi­sil­lä elin­ai­kao­dot­teil­la rei­lus­ti yli vii­si­kymp­pi­sil­le jälkeläisille. 

    Hmm, muut­tuu­ko asia, jos sen jät­tää­kin suo­raan seu­raa­val­le suku­pol­vel­le? Tai sitä seuraavalle? 

    Ja edel­leen minus­ta täs­sä oleel­li­nen kysy­mys on se, että mik­si moraa­li­ses­ti oli­si eroa sil­lä, että ihmi­nen kulut­taa kai­ken omai­suu­ten­sa ennen kuo­le­maa ver­rat­tu­na sii­hen, että jät­tää sen peri­jöi­den­sä kulu­tet­ta­vak­si. Perin­tö­ve­ro oleel­li­ses­ti aset­taa sen moraa­li­ses­ti yhteis­kun­nan enem­män suo­si­mak­si tavak­si, että 90-vuo­tias van­hus läh­tee maa­il­ma­nym­pä­ri­mat­kal­le, kuin sen, että hän jät­täi­si omai­suu­ten­sa asun­to­ve­lois­sa pai­ni­vien las­ten­lap­sien­sa tueksi. 

    Minus­ta­kin perin­tö­ve­rol­le on hyviä perus­tei­ta, mut­ta ennen kuin tuo­hon kysy­myk­seen anne­taan hyvä perus­te­lu, asia on minus­ta kaik­kea muu­ta kuin moraa­li­ses­ti yksi­se­lit­tei­ses­ti selvä.

  210. ano­nyy­mi: Meil­lä on toi­saal­ta jo useam­man vuo­si­kym­me­nen ajan yhä enem­män teh­ty tiet­ty­jä pää­tök­siä “kos­ka ei ole vaih­toeh­toa” eli siis uusliberalistisesti.

    Lisäk­si on teh­ty pää­tök­siä, jot­ka aja­vat tilan­tei­siin, jos­sa ei ole vaih­toeh­toa (esim. euro ja vakaus­so­pi­mus). Ja kun usein­kaan ei ole kyse sii­tä, että se vaih­toeh­do­ton “pää­tös” oli­si miten­kään eri­tyi­sen hyvä tai edes vält­tä­vä, kai­pai­sin tosi­aan nii­tä vaih­toeh­to­ja — edes sen toi­sen huo­non vaih­toeh­don. Jos täl­tä vaih­toeh­dot­to­mal­ta poh­jal­ta sit­ten teh­dään huo­no­ja “pää­tök­siä”, en yhtään ihmet­te­le, että tar­rau­du­taan saa­vu­tet­tui­hin etui­hin, kos­ka muu­tok­set mene­vät kaik­ki vää­rään suuntaan.

    Minus­ta koko hom­ma on karah­ta­nut sii­hen, ettei enää teh­dä pää­tök­siä ja raken­ne­ta jär­jes­tel­mää koko kan­sal­le vaan men­nään väki­sin mukaan vero­kil­pai­lui­hin, teh­dään ohjel­mia, kipa­taan val­ta yri­tyk­sil­le ja luo­daan Yhdys­val­to­jen mukais­ta kou­ral­lis­ta uus­li­be­ra­lis­tis­ta sil­li­sa­laat­tia, kos­ka ideo­lo­gian mukaan maa­il­man onnis­tu­neim­mat, onnel­li­sim­mat, kil­pai­lu­ky­kyi­sim­mät, par­hai­ten hyvin­voi­vat val­tiot, poh­jois­mai­set hyvin­voin­ti­val­tiot, eivät toi­mi. Tui­jo­te­taan vain pörs­si­kurs­se­ja ja pää­oma­tu­lo­ja ja “tehok­kuut­ta”.

    Tehok­kuu­den mää­ri­tel­mä olet­taa, että toi­min­nal­la on ole­mas­sa joku tar­koi­tus ja että pyri­tään johon­kin. Mikä on talou­den tar­koi­tus? Jos se ei ole pah­nan­poh­jim­mais­ten hyvin­voin­ti (ja sitä kaut­ta kaik­kien hyvin­voin­ti), mik­si sen tehok­kuu­des­ta pitäi­si välittää?

    Loh­du­tuk­sek­si ja kar­ri­koi­den — mut­ta vain hie­man — voi sanoa että vero­kar­hu ja Kela edel­leen ja hyvin tehok­kaas­ti ottaa ihmi­sil­tä yli­mää­räi­set ropo­set jos nii­tä sat­tuu kirs­tun poh­jal­le jää­mään. Jot­ka kaa­de­taan tur­hien viran­hal­ti­joi­den ja hal­lin­non ylläpitoon.

    Ylei­ses­ti ottaen syy “yhden ja ainoan vaih­toeh­don uus­li­be­ra­lis­mil­le” on kyl­män sodan lop­pu­tu­los, mark­ki­na­ta­lous ja kapi­ta­lis­mi, eri­tyi­ses­ti sen ame­rik­ka­lai­nen ver­sio voit­ti ja hyvä niin jos vaih­toeh­to oli­si ollut se mikä se oli. Eläm­me vapai­den pää­oman­liik­kei­den maa­il­mas­sa ja Suo­mi kan­san­kun­ta­na on aivan lii­an pie­ni vai­kut­taak­seen suu­riin, kas­vot­to­miin, his­to­rial­li­siin kul­kui­hin, Suo­men osak­si isos­sa kuvas­sa jää sopeu­tu­mi­nen. Enkä usko että kukaan tosis­saan halu­aa mitään kovaa pro­tek­tio­ni­si­mia ja ottaa sen elin­ta­son las­kun joka sii­tä seuraa.

  211. Samu­li Saa­rel­ma: Onko täl­lä niin väliä? Onko siis anta­mi­nen joten­kin moraa­li­ses­ti parem­paa, jos teen sen vas­ten­mie­li­ses­ti vero­ja mak­saen kuin jos teki­sin sen vapaa­eh­toi­ses­ti tun­tien iloa ja mie­li­hy­vää sii­tä, että nii­den, joil­le rahat meni­vät, kulu­tus­mah­dol­li­suu­det paranevat?

    Sil­lä on se väli, että jos saat iloa rahan “anta­mi­ses­ta”, sil­lä ei enää ole laa­dul­li­ses­ti mitään eroa annan­ko minä rahaa katusoit­ta­jal­le vai annat­ko sinä ker­jä­läi­sel­le. Kum­mat­kin ovat yksit­täi­sen toi­mi­jan kulu­tusvalin­to­ja, ja nii­hin pitää suh­tau­tua samal­la taval­la. Se on sit­ten katusoit­ta­jan ja ker­jä­läi­sen asia mihin he päät­tä­vät omat kulu­tus­va­lin­tan­sa kohdistaa.

    Pitää vie­lä koros­taa, että on sel­vää, että useim­mat ihmi­set pitä­vät anta­mis­ta ja vaih­dan­taa laa­dul­li­ses­ti eri asia­na. Alku­pe­räi­nen vait­tee­ni oli, että se on vai­ke­aa teh­dä joh­don­mu­kai­ses­ti, ilman että jou­tuu teke­mään omi­tui­sia ole­tuk­sia. Niin kuin että et sai­si mitään iloa teke­mäs­tä­si hyväntekeväisyydestä.

    Samu­li Saa­rel­ma: Mitä­hän täs­sä oikein haluat sanoa tuol­la sul­kui­hin pane­mal­la­si sanal­la “suku”

    Viit­taan nime­no­maan sii­hen, että monet perin­tö­ve­ron vas­tus­ta­jat tun­tu­vat ajat­te­le­van sukua yhte­nä talou­del­li­se­na yksik­kö­nä, jon­ka sisäi­siä tran­sak­tioi­ta ei kuu­lu verottaa.

    Samu­li Saa­rel­ma: Perin­tö­ve­ro oleel­li­ses­ti aset­taa sen moraa­li­ses­ti yhteis­kun­nan enem­män suo­si­mak­si tavak­si, että 90-vuo­tias van­hus läh­tee maa­il­ma­nym­pä­ri­mat­kal­le, kuin sen, että hän jät­täi­si omai­suu­ten­sa asun­to­ve­lois­sa pai­ni­vien las­ten­lap­sien­sa tueksi.

    Minun mie­les­tä­ni sen 90 vuo­ti­aan oli­si kan­nat­ta­nut teh­dä se maa­il­ma­nym­pä­ri­mat­ka jo 60-vuo­ti­aa­na, tuot­taa kulu­tus­ky­syn­tää maa­il­man eri kol­kis­sa ja ilmoit­taa lap­sen­lap­sil­le, että ei kan­na­ta ottaa asun­to­lai­naa sil­lä odo­tuk­sel­la että minul­ta jää mitään jäl­keen. (Ja toki toi­von itse jät­tä­vä­ni jotain jäl­ki­pol­vil­le­ni. Pait­si jos ne kiti­se­vät sii­tä että jou­tu­vat mak­sa­maan muu­ta­man pro­sen­tin perin­tö­ve­roa vas­tik­keet­ta saa­mas­ta omai­suu­des­ta. Mut­ta en odo­ta yhteis­kun­nan tuke­van tuo­ta mie­li­ha­lua­ni verovapaudella.)

  212. tcrown: Viit­taan nime­no­maan sii­hen, että monet perin­tö­ve­ron vas­tus­ta­jat tun­tu­vat ajat­te­le­van sukua yhte­nä talou­del­li­se­na yksik­kö­nä, jon­ka sisäi­siä tran­sak­tioi­ta ei kuu­lu verottaa. 

    Klaa­ni­jär­jes­tel­mää kai­paa­vat ovat vapai­ta muut­ta­maan mai­hin, jois­sa kysei­nen jär­jes­tel­mä on voi­mas­sa. Siel­lä sit­ten toki moni muu­kin jär­jes­tel­män osa nojaa suku­lai­suus­suh­tei­siin ja ilman sukua tai vää­rään sukuun syn­ty­mäl­lä voi käy köpelösti.

    Char­les: Ylei­ses­ti ottaen syy “yhden ja ainoan vaih­toeh­don uus­li­be­ra­lis­mil­le” on kyl­män sodan lop­pu­tu­los, mark­ki­na­ta­lous ja kapi­ta­lis­mi, eri­tyi­ses­ti sen ame­rik­ka­lai­nen ver­sio voit­ti ja hyvä niin jos vaih­toeh­to oli­si ollut se mikä se oli. 

    Kyl­män sodan aika­na kapi­ta­lis­mi jou­tui otta­maan vaih­toeh­don huo­mioon ja alis­tu­maan liit­toon demo­kra­tian kans­sa, jol­loin kes­kel­le muo­dos­tui ääri­päi­tä parem­pi syn­tee­si. Tätä oli­si pitä­nyt yhteis­kun­nal­li­ses­sa kehi­tyk­ses­sä jat­kaa, mut­ta demo­kra­tia oli pää­omil­le vain vält­tä­mä­tön paha (teki­hän se liit­to­ja dik­ta­tuu­rien­kin kans­sa), mikä sit­ten onkin käy­nyt sel­väk­si kyl­män sodan jäl­keen. Iro­ni­ses­ti Neu­vos­to­liit­to tosi­aan näyt­täi­si tais­tel­leen län­tis­tä fasis­mia vastaan.

    Eläm­me vapai­den pää­oman­liik­kei­den maa­il­mas­sa ja Suo­mi kan­san­kun­ta­na on aivan lii­an pie­ni vai­kut­taak­seen suu­riin, kas­vot­to­miin, his­to­rial­li­siin kul­kui­hin, Suo­men osak­si isos­sa kuvas­sa jää sopeutuminen. 

    Sitä enem­män pitäi­si pyr­kiä tilan­tee­seen ja toi­miin, jos­sa pää­omat ovat lopul­ta demo­kraat­ti­ses­sa kont­rol­lis­sa ja val­vot­tu­ja eivät­kä pyö­ri vapaas­ti ympä­ri pal­loa, kasaan­tuen yhä pie­nem­pään mää­rään yhä suu­rem­pia kasoja.

    Koh­tuul­li­sen perus­ta­son yli mene­vän omai­suu­den pitäi­si kat­soa ole­van yhteis­kun­tien halu­tes­saan yksi­löil­le sal­li­ma etuoi­keus eikä perus­oi­keus ja saman pitäi­si päteä nii­hin liit­ty­vään vallankäyttöön.

  213. tcrown: Niin, mik­si oli­sit val­mis luo­pu­maan omas­ta kulu­tuk­ses­ta­si? Ettet vain sai­si jotain iloa tai mielihyvää?

    Eikö vain voi­tai­si sopia, että jos vas­tik­keek­si saa vain iloa ja mie­li­hy­vää, kysees­sä on hyvän­te­ke­väi­syys tai alt­ruis­mi? Tämä on aina­kin omas­ta mie­les­tä­ni koh­tuul­li­sen ylei­nen näke­mys sii­tä, mikä on hyväntekeväisyyttä.

    Ja jos vas­tik­keek­si saa pal­ve­luk­sen tai tava­ran ja vas­ta sen palvelun/tavaran tar­koi­tus on tuot­taa iloa ja mie­li­hy­vää (eikä sen, että myy­jäl­lä on parem­mat kulu­tus­mah­dol­li­suu­det), se on sit­ten taval­li­nen transaktio. 

    Lisäk­si mukaan pitää ottaa muu­ta­mia tar­ken­nuk­sia: jos mak­saa enem­män kuin mikä on käy­pä hin­ta, se yli­me­ne­vä osuus on alt­ruis­mia, sama­ten jos hank­kii jotain mitä ei mis­sään nimes­sä hank­ki­si, pait­si kan­na­tuk­sen vuok­si. Esi­mer­kik­si jos ostan naa­pu­rin pojal­ta luok­ka­ret­keä var­ten myy­tä­vän kon­veh­ti­rasian, se on kyl­lä hyvän­te­ke­väi­syyt­tä kos­ka ainoa syy ostaa arpa on hei­dän tuke­mi­nen (olen kyl­lä aja­tel­lut että pitäi­si lyö­dä suo­raan ne rahat käteen ja sanoa, että sääs­tä sen rasian han­kin­ta­ku­lut ja tili­tä nämä suo­raan luok­ka­ret­ki­ra­has­toon, mut­ta toi­saal­ta ei voi olla var­ma että rahat menee sin­ne saakka…).

    Jos hei­tät euron soit­ta­jal­le, se on mak­su musii­kis­ta, mut­ta jos hei­tät ton­nin, se euron yli mene­vä osuus on hyvän­te­ke­väi­syyt­tä, kos­ka euro on käy­pä hin­ta hie­non soi­ton kuulemisesta.

    Sil­lä on se väli, että jos saat iloa rahan “anta­mi­ses­ta”, sil­lä ei enää ole laa­dul­li­ses­ti mitään eroa annan­ko minä rahaa katusoit­ta­jal­le vai annat­ko sinä kerjäläiselle. ”

    Nyt teet vää­rän rin­nas­tuk­sen. Katusoit­ta­jan täy­tyy teh­dä jotain elan­ton­sa eteen, ker­jä­läi­nen voi ker­jä­tä vaik­ka ei osai­si soittaa. 

    Mie­ti­tään­pä het­ki tuo­ta sinun ajatustasi:
    1) Nei­ti Tere­san hyvän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tö jakaa tukea köy­hil­le afrik­ka­lai­sil­le lap­sil­le, sum­ma on 10 euroa kuukaudessa
    2) kii­na­lai­sen Cheng Riis­tä­jän teh­das tar­jo­aa samai­sil­le lap­sil­le työ­paik­ko­ja, jois­sa mak­se­taan palk­kaa 10 euroa kuukaudessa
    3) tcrown tukee 10 eurol­la Tere­san jär­jes­töä kos­ka las­ten täy­tyy pääs­tä kouluun
    4) Samu­li ostaa 10 eurol­la Chen­gin teh­taan tuot­tei­ta, kos­ka ne ovat hie­no­ja hilavitkuttimia.

    Ovat­ko nuo kaik­ki todel­la­kin mie­les­tä­si laa­dul­li­ses­ti täy­sin samo­ja tran­sak­tioi­ta? Onko tosi­aan­kin sama, jos mak­san ker­jä­läi­sel­le sata euroa kun­han kai­vaa lapiol­la taka­pi­hal­le­ni 100 met­riä ojaa vs. annan suo­raan sata­sen kippoon? 

    Kum­mat­kin ovat yksit­täi­sen toi­mi­jan kulu­tus­va­lin­to­ja, ja nii­hin pitää suh­tau­tua samal­la tavalla. 

    Tämän tem­pai­sit kyl­lä ihan omas­ta hatus­ta­si, emme­kä me Samu­lin kans­sa sel­väs­ti­kään ole täs­tä asias­ta samaa mieltä.

  214. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vihe­liä­sin­tä täs­sä on, että tuo 55–58 % peri­tään myös niis­tä työn­te­ki­jöis­tä, jot­ka eivät ole kas­san jäse­niä. Hekin jou­tu­vat siis rahoit­ta­maan vakuu­tus­ta, jos­ta eivät itse hyödy.

    Vää­rin, kas­saan kuu­lu­mat­to­mien työntekijä/työnantajaosuus tulou­te­taan Kelal­le ja käy­te­tään perus­tur­van rahoittamiseen

    1. Vää­rin, kas­saan kuu­lu­mat­to­mien työntekijä/työnantajaosuus tulou­te­taan Kelal­le ja käy­te­tään perus­tur­van rahoittamiseen

      Höpö höpö. Mik­si vain kas­saan kuu­lu­mat­to­mat rahoit­ta­vat perus­tur­vaa (joka on osa ansio­si­don­nais­ta­kin tur­vaa) mut­ta kas­saan kuu­lu­mat­to­mat eivät?

  215. vk: Työt­tö­myys- ja sosi­aa­li­tu­ki yhdistettiin.
    Ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va lyhen­net­tiin yhteen vuo­teen (yli 55-vuo­tiail­la 18 kuukauteen).
    – Ansio­si­don­nai­sen jäl­keen seu­raa pudo­tus suo­raan sosi­aa­li­tuen varaan. Mitä rik­kaam­pi, sitä vähem­män tukea.
    – Vel­voi­te hyväk­syä lähes mikä tahan­sa työtarjous.
    – Irti­sa­no­mis­suo­jaa heikennettiin.
    – Vuo­kra­työ­voi­man käyt­töä sekä osa-aikais­ten ja mää­rä­ai­kais­ten työ­suh­tei­den sol­mi­mis­ta helpotettiin.
    – Perus­tet­tiin ainut­laa­tui­nen Mini­job-jär­jes­tel­mä, jos­sa vero­va­paa palk­ka on 350–400 euroa kuus­sa. Jär­jes­tel­mä työl­lis­tää lähes seit­se­män mil­joo­naa saksalaista.

    Tut­ta­va­ni on töis­sä Pors­hel­la ja hänen tyt­töys­tä­vän­sä Boschilla.

    He raja­si­vat tuo­ta muu­tos­ta seuraavasti.

    -Kun yli 60-vuo­tias jää pois työ­elä­mäs­tä niin hän saa ansio­si­don­nais­ta 24 kk ?? ja pääl­le ero­ra­han, jopa 36 kkn palkka

    -Irti­sa­no­mi­set on hyväk­sy­tet­tä­vä työ­paik­ka­neu­vos­tos­sa , yli 10 hen­ki­lön yri­tyk­ses­sä on työ­paik­ka­neu­vos­to, jos­sa on vähin­tään vii­si jäsen­tä. Irti­sa­no­mi­set on hyväk­sy­tet­tä­vä neuvostossa.

    Neu­vos­tol­la on laa­ja veto-oikeus hen­ki­lös­tö­asiois­sa ja niin­pä lait­to­mia lak­ko­ja ei tarvita

    -Mini­job on vetä­nyt koti­rou­vat töi­hin ja niin­pä nais­ten työl­li­syy­sas­te on nous­sut Suo­men tasolle
    Mini­job­ba­reis­ta 70 % on naisia.
    Se on kui­ten­kin luo­nut pus­sin­pe­rän, sil­lä kou­lut­ta­mat­to­mat nai­set ovat jää­neet minijobbareiksi
    Toi­nen ryh­mää oli veron­kier­tä­jät, se las­ki vero­tus­ta jopa 20 % eli nel­jä päi­vää vaki­hom­mas­sa ja yksi minijobissa.Tätä kai on nyt korjattu

    Irti­sa­no­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen kos­kee eri­tyis­ryh­miä eli pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä etc

    Eikä Sak­sas­sa­kaan ole pel­koa, että työk­kä­ri osoit­tai­si työ­pai­kan. Työk­kä­ri jakaa siel­lä­kin haku­ke­ho­tuk­sia aivan kuten Suomessakin. 

    Työ­tar­jous on huijausta

    Pal­kan­alen­nuk­set ovat mah­dol­li­sia, mut­ta työn­te­ki­jöil­lä on oikeus teet­tää eri­tyis­ti­lin­tar­kas­tus talou­del­li­sen tilan­teen varmistamiseksi.

    Ja val­tio mak­saa 70 % palkanalennuksesta

    Sak­san työ­mark­ki­na on edel­leen jäyk­kä­la­vet­ti­nen eikä Suo­men tapai­set jous­tot ole edelleenkään 

    Lop­pu­tu­le­ma on hyvin eriar­voi­nen yhteis­ku­ta , jos­sa hei­kos­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­via koh­del­laan kuin ros­kia samal­la kun hyväs­sä ase­mas­sa ole­vat saa­vat lisäe­tuuk­sia ja ase­ma on turvattu

  216. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Höpö höpö. Mik­si vain kas­saan kuu­lu­mat­to­mat rahoit­ta­vat perus­tur­vaa (joka on osa ansio­si­don­nais­ta­kin tur­vaa) mut­ta kas­saan kuu­lu­mat­to­mat eivät?

    Kelan kas­sas­sa raho­ja ei ero­tel­la, se on saman­lai­nen kuin val­tion kassakin.Rahat eivät ole korvamerkittyjä.

    Näin ker­toi Kelan asian­tun­ti­ja, kun jut­tu sat­tui täl­lai­seen aihee­seen ja näkyy­pä tuo laissakin

    8 luku
    MAKSUOSUUKSIEN SIIRTO
    23§ (12.12.2014/1049)
    Perus­tur­vaan tili­tet­tä­vä työttömyysvakuutusmaksukertymä

    Työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­to tilit­tää sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön väli­tyk­sel­lä pal­kan­saa­jan työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sun kertymästä
    Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sel­le työt­tö­myys­tur­van perus­päi­vä­ra­han rahoi­tuk­seen mää­rän, joka kes­ki­mää­rin vas­taa työt­tö­myys­kas­soi­hin kuu­lu­mat­to­mien työn­te­ki­jöi­den palkansaajan
    työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­suis­ta ker­ty­vää määrää. 

    Vuo­sit­tain tili­tet­tä­vän mää­rän vah­vis­taa sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö pyy­det­ty­ään lausun­non Työttömyysvakuutusrahastolta.

    Edel­lä 1 momen­tis­sa tar­koi­te­tun mää­rän lisäk­si Työttömyysvakuutusrahasto
    tilit­tää Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sel­le perus­päi­vä­ra­han rahoi­tuk­seen vuo­sit­tain 50 300 000 euroa.

    Tili­tet­tä­vän mää­rän las­ke­mi­ses­ta ja mak­sa­mi­ses­ta sää­de­tään tar

  217. Sipi­län lausun­to aktii­vi­mal­lis­ta oli var­sin hämäävä.

    Hän väit­ti, että 70 % hyö­tyy täs­tä mal­lis­ta ja näin onkin.

    Työ­voi­ma­vir­to­jen mukaan 70 % työl­lis­tyy tai läh­tee opis­ke­le­maan 3 kk:ssa. Nämä hyö­ty­vät kun karens­siai­ka tip­puu kah­del­la päivällä

    Häviä­jiä ovat huo­nos­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vat eli ikään­ty­neet , sai­raat, vajaa­kun­toi­set , vam­mai­set ja huo­nos­ti koulutetut

    Eli aktii­vi­mal­li lyö lekal­la pää­hän yhteis­kun­nan heikoimpia.

  218. Sylt­ty: Eikö vain voi­tai­si sopia, että jos vas­tik­keek­si saa vain iloa ja mie­li­hy­vää, kysees­sä on hyvän­te­ke­väi­syys tai alt­ruis­mi? Tämä on aina­kin omas­ta mie­les­tä­ni koh­tuul­li­sen ylei­nen näke­mys sii­tä, mikä on hyväntekeväisyyttä.
    Ja jos vas­tik­keek­si saa pal­ve­luk­sen tai tava­ran ja vas­ta sen palvelun/tavaran tar­koi­tus on tuot­taa iloa ja mie­li­hy­vää (eikä sen, että myy­jäl­lä on parem­mat kulu­tus­mah­dol­li­suu­det), se on sit­ten taval­li­nen transaktio.

    Toki voi­daan sopia. Voi­daan sopia myös, että pizzan ja ham­pu­ri­lai­sen osta­mi­nen on eri asia, vsaik­ka molem­mis­ta saan iloa (on jopa syy­tä sopia, että pizzan ja ham­pu­ri­lai­sen osta­mi­nen on eri asia, muu­ten saa­tan yllät­tyä ham­pu­ri­lais­ta ostaessa). 

    Mut­ta ei se ole täs­sä oleel­li­nen kysy­mys pys­ty­tään­kö anta­mi­nen ja vaih­dan­ta mää­rit­te­le­mään toi­sis­taan, vaan se, että mik­si ihmees­sä haluat sub­ven­toi­da vero­tuk­sel­la vaih­dan­taa, mis­sä toi­nen osa­puo­li ei tee “mitään” “oike­aan” vaih­dan­taan verrattuna?

    Sylt­ty: Jos hei­tät euron soit­ta­jal­le, se on mak­su musii­kis­ta, mut­ta jos hei­tät ton­nin, se euron yli mene­vä osuus on hyvän­te­ke­väi­syyt­tä, kos­ka euro on käy­pä hin­ta hie­non soi­ton kuulemisesta.

    Odo­tan suu­rel­la mie­len­kiin­nol­la ehdo­tus­ta­si, kuka mää­rit­te­lee tuon käy­vän arvon? Onko se osta­ja, joka sanoo että täs­sä kymp­pi, mut­ta olet niin huo­no, että vain yksi euro on tuloa, loput tulee sää­lis­tä. Vai ehkä myy­jä, joka mai­nos­taa, että jos joku mak­saa yli euron, niin se tulee verot­ta? Vai ehkä kes­kus­ko­mi­tea, joka mie­tin­nös­sään tote­aa, että Cheek on niin hir­ve­ää kuraa, että sii­tä ei tar­vit­se veroa mak­saa ollen­kaan, mut­ta Pope­dan kuun­te­le­mi­ses­ta saa vero­va­pau­den vas­ta sata­sen jälkeen?

    Eikö se vain oli­si joh­don­mu­kai­sem­paa ja hel­pom­paa tode­ta, että jos annat kym­pin vapaa­eh­toi­ses­ti, niin sil­loin joku on tuot­ta­nut (vähin­tään) kym­pin ver­ran lisä­ar­voa ja tuo­ta lisä­ar­voa vero­te­taan riip­pu­mat­ta miten se lisä­ar­von on tuo­tet­tu? (Sivu­men­nen sanoen, tuo ole­tus on yksi talous­tie­teen perus­ta­van­laa­tui­sim­pia ole­tuk­sia, joten ei sen pitäi­si kovin eksoot­ti­sel­ta ole­tuk­sel­ta kuulostaa.)

    Sylt­ty: Ovat­ko nuo kaik­ki todel­la­kin mie­les­tä­si laa­dul­li­ses­ti täy­sin samo­ja tran­sak­tioi­ta? Onko tosi­aan­kin sama, jos mak­san ker­jä­läi­sel­le sata euroa kun­han kai­vaa lapiol­la taka­pi­hal­le­ni 100 met­riä ojaa vs. annan suo­raan sata­sen kippoon?

    Ne ovat laa­dul­li­ses­ti saman­lai­sia sii­nä mie­les­sä, että kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa sinä saat yli sata­sen ver­ran lisä­ar­voa omaan elä­mää­si. Toki tapauk­sis­sa on eroa, itse näki­sin toi­vot­ta­vam­pa­na, että ker­jä­läi­nen saa elan­ton­sa työ­tä teke­mäl­lä kuin almu­ja ane­le­mal­la, joten jos se minus­ta oli­si kiin­ni, verot­tai­sin vähem­män ojan­kai­vuu­ta kuin almu­jen antamista.

  219. tcrown: Sil­lä on se väli, että jos saat iloa rahan “anta­mi­ses­ta”, sil­lä ei enää ole laa­dul­li­ses­ti mitään eroa annan­ko minä rahaa katusoit­ta­jal­le vai annat­ko sinä ker­jä­läi­sel­le. Kum­mat­kin ovat yksit­täi­sen toi­mi­jan kulu­tus­va­lin­to­ja, ja nii­hin pitää suh­tau­tua samal­la taval­la. Se on sit­ten katusoit­ta­jan ja ker­jä­läi­sen asia mihin he päät­tä­vät omat kulu­tus­va­lin­tan­sa kohdistaa.

    Pitää vie­lä koros­taa, että on sel­vää, että useim­mat ihmi­set pitä­vät anta­mis­ta ja vaih­dan­taa laa­dul­li­ses­ti eri asia­na. Alku­pe­räi­nen vait­tee­ni oli, että se on vai­ke­aa teh­dä joh­don­mu­kai­ses­ti, ilman että jou­tuu teke­mään omi­tui­sia ole­tuk­sia. Niin kuin että et sai­si mitään iloa teke­mäs­tä­si hyväntekeväisyydestä.

    Niin, sinä teit tuon “ei saa mitään iloa” ‑jaot­te­lun, en minä. Minus­ta anta­mi­sen ja kulut­ta­mi­sen ero ei ole sii­nä, saa­ko sii­tä iloa vai ei. 

    Minus­ta kyse on ennem­min­kin vas­ta­vuo­roi­suu­des­ta. Ajat­te­le kah­ta ske­naa­rio­ta. 1. On katusoit­ta­ja tai 2. ei ole katusoit­ta­jaa. Sinul­le on parem­pi ske­naa­rio 1, vaik­ka se joh­taa sii­hen, että luo­vut rahas­ta­si. Ajat­te­le sit­ten samo­ja ske­naa­rioi­ta ker­jä­läi­sen koh­dal­la: 1. On ker­jä­läien, joka tar­vit­see rahaa pysyäk­seen hen­gis­sä tai 2. Kai­kil­la menee niin hyvin, ettei kukaan tar­vit­se rahaa pysyäk­seen hen­gis­sä. Ellet ole jokin sadis­ti, niin toden­nä­köi­ses­ti ske­naa­rio 2 on sinus­ta parempi. 

    Sama pätee minus­ta peri­mi­seen. Jäl­leen, ellet ole sadis­ti, niin sinus­ta oli­si parem­pi, että peri­jä­si oli­si­vat talou­del­li­ses­ti niin hyväs­sä ase­mas­sa, ettei­vät perin­töä tar­vit­se, vaan sinä voi­sit kulut­taa ne raha­si vaik­ka maa­il­ma­nym­pä­ri­mat­kaan, mut­ta jos eivät ole, niin olet val­mis valit­se­maan heil­le rahan anta­mi­sen johon­kin sel­lai­seen kulu­tuk­seen, jota he tar­vit­se­vat enem­män kuin sinä kat­sot tar­vit­se­va­si maailmanympärimatkaasi. 

    Oleel­li­nen ero anta­mi­sen ja kulut­ta­mien välil­lä ei minus­ta sii­nä ilos­sa, vaan sii­nä, pre­fe­roit­ko sitä, että tilan­ne yli­pään­sä tulee eteen vai ei. Pre­fe­roit sitä, että peri­jä­si eivät raho­ja­si tar­vit­se, mut­ta et sitä, että et voi kulut­taa niitä. 

    tcrown: Minun mie­les­tä­ni sen 90 vuo­ti­aan oli­si kan­nat­ta­nut teh­dä se maa­il­ma­nym­pä­ri­mat­ka jo 60-vuo­ti­aa­na, tuot­taa kulu­tus­ky­syn­tää maa­il­man eri kol­kis­sa ja ilmoit­taa lap­sen­lap­sil­le, että ei kan­na­ta ottaa asun­to­lai­naa sil­lä odo­tuk­sel­la että minul­ta jää mitään jälkeen. 

    Kier­rät kysy­mys­tä. Mik­si se maa­il­ma­nym­pä­ri­mat­ka 60-vuo­ti­aa­na oli­si parem­pi kuin se, että oli­sit lah­joit­ta­nut sii­nä vai­hees­sa ne raha­si peri­jöit­te­si kulu­tuk­seen? Sano­taan vaik­ka, että mik­si se sinun mat­ka­si elä­ke­läi­se­nä oli­si parem­pi kuin se, että sil­le mat­kal­le­si pää­see­kin lap­sen­lap­se­si väli­vuo­te­na niin, että mat­kan koke­muk­set muo­vaa­vat hänen koko lop­pue­lä­mään­sä? Ne kulu­tus­ky­syn­tään liit­ty­vät ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set oli­si­vat saman­lai­sia kuin sinun­kin mat­kal­la­si. Jos annat perin­tö­si raha­na, niin ne voi­vat koh­dis­tua Suo­men talou­den kan­nal­ta jopa parem­min, kun lap­sen­las­ta­si ei pako­te­ta asun­to­sääs­tä­jäk­si, vaan hän voi kulut­taa rahan­sa, toden­nä­köi­ses­ti enem­män Suo­meen kuin mitä maa­il­ma­nym­pä­ri­mat­ka­si tekisi. 

    Lah­joit­ta­mi­nen on täy­sin ver­ran­nol­lis­ta peri­mi­seen, kos­ka peri­aat­tees­sa peri­mi­ses­sä on kyse vain sii­tä, että omai­suu­den­siir­toa perit­tä­väl­tä peri­vil­le ei suun­ni­tel­tu yhtä yksityiskohtaisesti. 

    tcrown: Viit­taan nime­no­maan sii­hen, että monet perin­tö­ve­ron vas­tus­ta­jat tun­tu­vat ajat­te­le­van sukua yhte­nä talou­del­li­se­na yksikkönä

    Jos­pa kes­kit­tyi­sit sii­hen, mitä täs­sä on kir­joi­tet­tu. Minä en ole sano­nut, että suvul­le perin­nön jät­tä­mi­nen oli­si joten­kin parem­pi asia kuin vaik­ka sil­le kerjäläiselle.

  220. V.K. vaa­ti jos­sain yllä, että yli 2000 työ­eläk­keis­tä (yli mene­väs­tä osuu­des­ta siis) pitäi­si pidät­tää 20 % yli­mää­räis­tä veroa. Jo 2000 eläk­keis­sä vero- ja sai­ras­ku­lu­pro­sent­ti on jo nykyi­sil­lään 24–25 % luok­kaa. Ei takaa vie­lä kovin “ruh­ti­naal­lis­ta” elä­mää sekään eten­kin jos asu­mis­ku­lu­ja nos­ta­vat hui­mas­ti kohoa­vat vuo­krat tai omis­tusa­sun­toi­hin vää­jää­mät­tä tule­vat talo­jen peruskorjauskulut.

  221. Timo Ran­ta­lai­ho: 457

    …ja jos yri­tys­toi­min­ta ei nel­jäs­sä kuu­kau­des­sa läh­de len­toon, mitä sitten?

    Nel­jä kuu­kaut­ta on todel­la pie­ni aika saa­da riit­tä­vän tuot­ta­va asia­kas­kun­ta, jos aloit­taa tyh­jäs­tä. Toden­nä­köi­sem­pää on, että työt­tö­män yri­tys pää­tyy teke­mään tar­jouk­sia, joi­hin ei saa edes vas­tauk­sia. Työt­tö­myy­sai­kai­nen mal­li tois­tuu, nimi­ke hauil­le vain vaih­tuu työn­haus­ta tar­jous­ten teke­mi­seen. Mil­lä siis ele­tään kun nel­jä kuu­kaut­ta on kulunut?

  222. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Höpö höpö. Mik­si vain kas­saan kuu­lu­mat­to­mat rahoit­ta­vat perus­tur­vaa (joka on osa ansio­si­don­nais­ta­kin tur­vaa) mut­ta kas­saan kuu­lu­mat­to­mat eivät?

    Kas­saan kuu­lu­vil­le se perus­osa, jota kaik­ki mak­sa­vat työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­tol­le, tai­de­taan tulout­taa työt­tö­myys­kas­sal­le, joka myös hoi­taa kas­saan kuu­lu­vien työt­tö­myys­tur­van mak­sa­tuk­sen. Perus­osan LISÄKSI kas­saan kuu­lu­va mak­saa kas­sal­le eril­li­sen mak­sun pal­kas­taan ansio­si­don­nai­sen osuu­den kattamiseksi.

    1. Kas­saan kuu­lu­vil­le se perus­osa, jota kaik­ki mak­sa­vat työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­tol­le, tai­de­taan tulout­taa työt­tö­myys­kas­sal­le, joka myös hoi­taa kas­saan kuu­lu­vien työt­tö­myys­tur­van mak­sa­tuk­sen. Perus­osan LISÄKSI kas­saan kuu­lu­va mak­saa kas­sal­le eril­li­sen mak­sun pal­kas­taan ansio­si­don­nai­sen osuu­den kattamiseksi.

      Ei se mene noin. Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su on yhtä suu­ri kai­kil­ta. Kas­saan kuu­lu­vat rahoit­ta­vat sil­lä ansio-osaa ja perus­osa tulee “vero­va­rois­ta”. Noi­ta vero­va­ro­ja “rahoi­te­taan” tuol­la kas­saan kuu­lu­mat­to­man työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sul­la, mut­ta pää­osin se siis tulee val­tion bud­je­tis­ta. Tämän lisäk­si on sym­bo­li­nen ja talou­del­li­sel­ta mer­ki­tyksl­tään täy­sin mar­gi­naa­li­nen kas­san jäsen­mak­su, jota kas­saan kuu­lu­ma­ton ei sen­tään mak­sa. Se haas­kau­tuu jok­seen­kin koko­naan sii­hen hal­lin­nol­li­seen tehot­to­muu­teen, jon­ka monen kans­san jär­jes­tel­mä aiheut­taa. Kela voi­si hoi­taa koko jutun pal­jon halvemmalla.

  223. Kyl­lä, työt­tö­myys­tur­va on jär­ke­vää siir­tää Kelan kaut­ta hoi­det­ta­vak­si. Eikös 2019 tule­va reaa­liai­kai­nen tulo­re­kis­te­ri­kin puol­la siirtoa.

    Ay-liik­keil­lä on pul­leat lak­ko­kas­sat. Aivan käsit­tä­mä­tön­tä on se, että nii­den sijoi­tus­toi­min­ta on vero­va­paa­ta vaik­ka ne ovat yleis­hyö­dyl­li­syy­den sijaan yleis­hai­tal­li­sia kuten juu­ri tänään näem­me. Sijoi­tus­voit­to­jen myö­tä lak­ko­kas­sat ovat pul­lei­ta ja tänään on osin­gon­ja­ko­päi­vä kas­san jäsenille. 

    Tänään aktii­vi­mal­li­tem­pauk­ses­sa Senaa­tin­to­ril­la pot­kais­taan käyn­tiin SDP:n edus­kun­ta­vaa­li­kam­pan­ja. Oli­si rehel­lis­tä lait­taa plakaatti: 

    SDP — saa­vu­tet­tu­jen etu­jen puolustaja.

  224. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei se mene noin. Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su on yhtä suu­ri kai­kil­ta. Kas­saan kuu­lu­vat rahoit­ta­vat sil­lä ansio-osaa ja perus­osa tulee “vero­va­rois­ta”. Noi­ta vero­va­ro­ja “rahoi­te­taan” tuol­la kas­saan kuu­lu­mat­to­man työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sul­la, mut­ta pää­osin se siis tulee val­tion bud­je­tis­ta. Tämän lisäk­si on sym­bo­li­nen ja talou­del­li­sel­ta mer­ki­tyksl­tään täy­sin mar­gi­naa­li­nen kas­san jäsen­mak­su, jota kas­saan kuu­lu­ma­ton ei sen­tään mak­sa. Se haas­kau­tuu jok­seen­kin koko­naan sii­hen hal­lin­nol­li­seen tehot­to­muu­teen, jon­ka monen kans­san jär­jes­tel­mä aiheut­taa. Kela voi­si hoi­taa koko jutun pal­jon halvemmalla.

    On häkel­lyt­tä­vää, että meil­lä on näin pal­jon ihan fik­sun oloi­sia ihmi­siä, jot­ka eivät tätä ymmär­rä / tie­dä. Onko taus­tal­la kas­so­jen tar­koi­tuk­sel­la epä­sel­vä mark­ki­noin­ti vai ihan vaan jär­jes­tel­män moni­mut­kai­suu­den aiheut­ta­ma sekaan­nus? Joka tapauk­ses­sa peuk­kua sil­le, että siir­re­tään koko paket­ti Kelal­le, jos­kin sii­nä vai­hees­sa näki­sin luvas­sa ole­van huo­mat­ta­vas­ti tämän per­jan­tain mie­le­nil­maus­ta isom­pia lak­ko­ja. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä miten iso­ja loo­gi­sia loik­kia oli­si AY-pomo­jen teh­tä­vä pys­tyäk­seen perus­te­le­maan, että mik­si yhte­näi­nen, tas­a­puo­li­nen ja hal­vem­pi jär­jes­tel­mä oli­si huo­no idea.

  225. Olen työ­tön. Satuin saa­maan tam­mi­kuun lop­puun pie­nen työ­pat­kän, kes­to 19,5 tun­tia. Tänään tein liit­toon päi­vä­ra­ha­ha­ke­muk­sen edel­li­sen nel­jän vii­kon työt­tö­myys­jak­sol­ta. Nyt ei ollut­kaan pelk­kää työ­tön­tä elä­mää vaan kol­me­na päi­vä­nä töi­tä. Rahat tulee per­jan­tai­na 9.2.

    Pait­si ettei tule­kaan, läl­läl­läää. Pitää odot­taa palk­ka­kuit­tia, palk­ka­päi­vä 15.2. Kuit­ti tulee var­maan päi­vää tai paria ennen. Toi­mit­taa se liit­toon ja odo­tel­la viik­ko, puol­tois­ta tai ehkä kak­si­kin viik­koa hake­muk­sen käsit­te­lyä. Sit­ten vas­ta saan rahaa. Mak­su­päi­vä tie­tys­ti riip­puu myös sii­tä että onko hake­mus käsi­tel­ty alku- vai lop­pu­vii­kos­ta. Eli yhtäk­kiä työ­pät­kän takia olen vail­la rahaa usei­ta viik­ko­ja, lähes kuukauden.

    Voit­te arva­ta, että nyt vitut­taa ja anka­ras­ti. Mil­lä hitol­la nyt elän? En voi suo­si­tel­la kenel­le­kään lyhyi­tä työ­pät­kiä. Sii­tä seu­raa talou­del­li­nen katastrofi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.