Suomen työmarkkinat eivät toimi.

Suo­men työ­mark­ki­nat eivät toi­mi. Sik­si meil­lä on työt­tö­miä enem­män kuin oli tal­vi­so­dan aika­na mie­hiä rintamalla.

Mel­kein har­mit­taa, että kir­joi­tin ikä­väs­ti aktii­vi­mal­lis­ta. Pidän sitä edel­leen huo­no­na ja köm­pe­lö­nä, mut­ta monet sitä vas­taan esi­te­tyt argu­men­tit ovat aivan pöl­jiä, enkä haluai­si tul­la rin­nas­te­tuk­si niihin.

Eri­tyi­ses­ti ihme­tyt­tää, että ne, jot­ka rai­voi­sas­ti vas­tus­ta­vat vas­tik­kee­ton­ta perus­tu­loa ”kos­ka se suo­sii pum­me­ja”, halua­vat, että työt­tö­myys­tur­va toi­mi­si kuin perustulo.

Krug­ma­nin mie­les­tä poh­jois­mai­nen mal­li ei voi toimia

Sosi­aa­li­sis­ta syis­tä työt­tö­myys­tur­van taso on halut­tu riit­tä­vän kor­keak­si ja talou­del­li­sis­ta syis­tä mata­lat pal­kat ovat Suo­mes­sa huo­no­ja. Näin syn­tyy yhdis­tel­mä, joka tekee työt­tö­myy­des­tä hou­kut­te­le­van pie­nel­lä pal­kal­la raa­ta­mi­seen ver­rat­tu­na. Talous­jär­jes­tel­mäm­me man­ne­kii­ni Homo Eco­no­micus siis aina­kaan ei vaih­tai­si työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa ja vapaa-aikaa pie­ni­palk­kai­seen työ­hön. Ame­rik­ka­lais­ten talous­tie­tei­li­jöi­den mie­les­tä – myös nii­den hyvis­ten kuten Paul Krug­ma­nin mie­les­tä ­– poh­jois­mai­nen mal­li ei ker­ta kaik­ki­aan voi toimia.

Ole­te­taan kak­si kave­rus­ta, Pek­ka ja Kal­le, jois­ta Pek­ka valit­see työt­tö­myy­den, menee nie­men­nok­kaan ongel­le, naut­tii elä­mäs­tään ja saa tilil­leen kuu­kau­des­sa tuhat euroa työt­tö­myys­kor­vauk­se­na ja mui­na tuki­na ja lisäk­si sil­loin täl­löin muu­ta­man kalan­kin. Kal­le menee töi­hin ”suo­la­kai­vok­sel­le” ja saa tilil­leen 1300 euroa. Kun kave­ruk­set vaih­ta­vat kuu­lu­mi­sia lau­an­tai-ilta­na olusel­la,  kum­pi tun­tee itsen­sä vähän hölmöksi?

Kun suo­la­kai­vok­ses­ta saa noin vähän enem­män kuin työt­tö­myys­tur­vas­ta (lisät­ty­nä asu­mis­tuel­la ja toi­meen­tu­lo­tuel­la), ei työn vas­taa­not­ta­mi­nen voi olla vapaa­eh­tois­ta, jos halu­taan, että edes Kal­le vai­vau­tuu töi­hin suolakaivokselle.

Tähän on tie­tys­ti toi­nen rat­kai­su – se mihin perus­tu­lo täs­sä joh­tai­si – että Kal­lel­le jäi­si käteen enem­män niin, että hän voi­si tila­ta vie­lä toi­sen oluen, kun Pekal­ta jo on rahat loppu.

Työt­tö­myys­tur­vaan sisäl­tyy vel­vol­li­suus ottaa työ­tä vas­taan ja aina­kin moraa­li­se­na vel­vol­li­suu­te­na jopa yrit­tää hakea sitä. Ennen tämä oli yksin­ker­tais­ta. Kun saha meni kiin­ni, siir­tyi työt­tö­myys­tur­van varaan ja kun se sit­ten taas avat­tiin, töi­hin oli men­tä­vä, halusi tai ei. Nykyi­sil­lä työ­mark­ki­noil­la ei ole ris­kiä jou­tua töi­hin, jos sitä ei itse halua – pait­si jos on niin tum­pe­lo, ettei saa ilmais­tuk­si, että minus­ta saat­te hyvin halut­to­man työn­te­ki­jän, joka vai­vau­tuu pai­kal­le vain, kos­ka sai­si muu­ten karens­sin. Sel­lais­ta ei kukaan palkkaa.

Työl­li­syys­kurs­si, ran­gais­tus ja opetusta

Työn vas­taan­ot­to­vel­vol­li­suus ei siis peli­tä. Sekään käy, että Pekal­la on niin kivaa siel­lä ongel­la, joten Pek­ka mää­rä­tään työ­voi­ma­toi­mis­ton kurs­sil­le. Näil­lä kurs­seil­la on kak­si tar­koi­tus­ta, joi­ta on vai­kea sovit­taa yhteen: opet­taa jotain hyö­dyl­lis­tä ja vie­dä Pekal­ta vapaa-aika niin, että työ­kin alkaa tun­tua vähän hou­kut­te­le­vam­mal­ta vaihtoehdolta.

Nämä kurs­sien kak­si tavoi­tet­ta eivät voi toteu­tua yhtä aikaa. Vas­ta­ha­koi­ses­ti kurs­sil­le osal­lis­tu­va Pek­ka ja muut hänen kal­tai­sen­sa pilaa­vat kurs­sin ilma­pii­rin niil­tä­kin, jot­ka haluai­si­vat oppia ja pääs­tä taas töihin.

Pahat kie­let myös ker­to­vat, että kurs­sit toi­mi­vat tar­jon­ta­läh­töi­ses­ti. Jos tilaa on hit­saus­kurs­sil­la, jou­tuu hit­saus­kurs­sil­le ja jos tilaa onkin kar­jan­hoi­to­kurs­sil­le, jou­tuu kar­jan­hoi­to­kurs­sil­le ilman, että kum­paa­kaan ammat­tia var­si­nai­ses­ti tavoit­te­li­si. Täl­tä osin tie­to­ni ovat van­hat ja toi­vot­ta­vas­ti van­hen­tu­nei­ta. Moni aka­tee­mi­nen työ­tön on kui­ten­kin ollut sitä miel­tä, että hän oli­si opet­ta­jaa päte­väm­pi pitä­mään kurssia.

Työn­ha­ku­pak­ko joh­taa ojas­ta allikkoon

Aja­tus pakot­taa hake­maan tiet­tyä mää­rää työ­paik­ko­ja on todel­la epä­on­nis­tu­nut. Tämä pakot­taa työ­nan­ta­jat täyt­tä­mään työ­pai­kat tis­kin alta, kos­ka sitä tur­hien hake­mus­ten mää­rää ei kes­tä kukaan. Pek­ka osaa lähet­tää työ­ha­ke­muk­set paik­koi­hin, jois­sa hän­tä ei kut­su­ta haastatteluun.

Kos­ka aina voi hakea työ­tä, johon ei var­mas­ti pää­se, halu­taan han­ka­loit­taa Pekan tilan­net­ta niin, että keik­ka­töi­tä pitäi­si oikeas­ti yrit­tää löy­tää eikä vain lähet­tää hake­muk­sia. Loo­gis­ta, mut­ta on nii­tä­kin, jot­ka eivät saa keik­ka­töi­tä, vaik­ka oikeas­ti yrit­tä­vät. Enem­mis­tö työt­tö­mis­tä kyl­lä saa jotain työ­tä edes sil­loin täl­löin, mut­ta kaik­ki eivät. Tämä mal­li edel­lyt­täi­si, että yhteis­kun­nan on joten­kin tuo 18 tun­nin työ­keik­ka taat­ta­va niil­le, jot­ka eivät sitä itse saa.

Väki puto­aa rattailta

Tar­koi­tus oli­si, että töis­sä ole­vat pysyi­si­vät kär­ryil­lä alan­sa kehi­tyk­ses­tä. Ennen työ­nan­ta­jat palk­ka­si­vat nuo­ria untu­vik­ko­ja, jois­ta oli aluk­si vain meno­ja,  mut­ta jois­ta ajan myö­tä kehit­tyi kel­po työn­te­ki­jöi­tä. Kun työ­suh­teis­ta on tul­lut lyhem­piä, ei kan­na­ta olla ensim­mäi­nen työ­nan­ta­ja, kos­ka sil­loin kou­lut­tai­si työn­te­ki­jöi­tä kilpailijoilleen.

Lyhyet työ­suh­teet ovat hei­ken­tä­neet moti­vaa­tio­ta myös yllä­pi­tää työn­te­ki­jöi­den ammat­ti­tai­toa. Pahim­mil­laan tämä näkyy raken­ta­mi­ses­sa. Olen ennen­kin päi­vi­tel­lyt, että jopa Uudel­la­maal­la raken­nus­mies­ten työt­tö­myys on kor­kea (8% raken­nusa­lan työt­tö­myys­kas­san jäse­nis­tä on työt­tö­miä) samal­la kun alan työ­voi­ma­pu­la on kova. Työ­an­ta­jat ker­to­vat, ettei työ­maal­le kan­na­ta näi­tä työt­tö­miä pal­ka­ta, sil­lä talo on val­mis ennen kuin työ­tön on oppi­nut sen ver­ran, että hänes­tä on jotain hyö­tyä. Näin ala tie­tys­ti sahaa omaa oksaan­sa, kos­ka tulee uusia rakennustyömaita.

Palk­kae­rot eivät kan­nus­ta ural­la eteenpäin

Oli­si tär­keä­tä myös saa­da ihmi­siä siir­ty­mään ural­la eteen­päin ja jät­tä­mään hel­pos­ti opit­ta­vat työt työt­tö­mil­le sii­nä vai­hees­sa kun oma osaa­mi­nen on kart­tu­nut. Jot­ta kan­nat­tai­si siir­tyä vaa­ti­vam­piin töi­hin, pitäi­si vaa­ti­vam­mis­ta töis­tä saa­da parem­paa palk­kaa. Palk­ka-astei­kon ala­pääs­sä palk­kae­rot ovat todel­la pie­niä ja jos nii­tä on, ne ovat aivan epä­joh­don­mu­kai­sia. Ne ker­to­vat enem­män ammat­ti­lii­ton neu­vot­te­lua­se­mas­ta kuin työn vaativuudesta.

Palk­kae­ro­ja ei ala­pääs­sä voi olla, kos­ka pie­nim­mät pal­kat ovat niin pie­niä, ettei pie­nem­mäl­lä enää pär­jää. Tämä­kin oli­si perus­tu­lo­maa­il­mas­sa paremmin.

Huo­no-osais­ten suo­je­le­mi­nen työpaikalta

Hyvää tar­koit­ta­vat peri­aat­teet voi­vat jos­kus toi­mia itse­ään vas­taan. Työ­eh­to­so­pi­muk­set takaa­vat saman pal­kan hyväl­le ja huo­nol­le työn­te­ki­jäl­le. Kau­nis peri­aa­te, mut­ta sil­le huo­nol­le työn­te­ki­jäl­le ei tuo sopi­mus ei kui­ten­kaan takaa työpaikkaa.

Ruot­sis­sa on pääs­ty maa­han­muut­ta­jien työl­lis­tä­mi­ses­sä hyvään tulok­seen sil­lä, että maa­han­muut­ta­jil­le voi mak­saa aluk­si vähän pie­nem­pää palk­kaa. Oikeus­op­pi­neem­me kavah­ti­vat ja sanoi­vat, että tämä on aivan vää­rin. Se on kui­ten­kin ihan ok, että maa­han­muut­ta­ja jäte­tään palk­ka­mat­ta. Eikö siel­lä nor­sun­luu­tor­nis­sa ymmär­re­tä, että tämän sama­palk­kai­suus­vaa­ti­muk­sen tar­koi­tus ei ole suo­jel­la maa­han­muut­ta­jia huo­noil­ta pal­koil­ta vaan suo­ma­lai­sia maa­han­muut­ta­jien kil­pai­lul­ta? Ymmär­täi­sin, että on vää­rin vaa­tia karens­sin uhal­la maa­han­muut­ta­jaa otta­maan vas­taan ali­pal­ka­tun hom­man, mut­ta se ei käy myös­kään vapaa­eh­toi­ses­ti, ellei ymmär­rä ryh­tyä yrittäjäksi.

Sen perus­teel­la ei voi mak­saa alem­paa palk­kaa, että ei osaa suo­mea, mut­ta voi kyl­lä mak­saa pie­nem­pää palk­kaa suo­men­kie­li­sel­le, joka ei osaa ruot­sia. Juris­tin mie­les­tä kai täs­sä on idea­na se, että ruot­sia osaa­va saa osaa­ma­ton­ta suu­rem­paa palk­kaa (kie­li­li­sä) eikä niin, että osaa­ma­ton saa pie­nem­pää palk­kaa. Täy­tyy olla juris­ti näh­däk­seen jokin eron sii­nä, että B on suu­rem­pi kuin A ja sii­nä että A on pie­nem­pi kuin B.

Mut­ta aina­han me voim­me teh­dä tämän niin, että annam­me maa­han­muut­ta­jil­le tuek­seen työ­nan­ta­jan kaut­ta kier­rä­tet­tä­vän palk­ka­tuen. Nykyi­nen palk­ka­tu­ki on vain tuke­na aivan lii­an suu­ri. On aivan kais­ta­päis­tä pitää maa­han­muut­ta­jat työttöminä.

Perus­tu­lo­maa­il­mas­sa sen, jol­la on työ­mark­ki­noil­la jokin rasi­te, oli­si mah­dol­lis­ta kom­pen­soi­da tämä vähän alem­mal­la palk­ka­toi­veel­la. Perus­tu­lo vai­men­tai­si tulon­me­ne­tys­tä. Yleen­sä tuol­lai­set vaja­vai­suu­det kor­jau­tu­vat ajan myö­tä, joten alen­nus jäi­si tila­päi­sek­si. Se oli­si pal­jon pie­nem­pi paha kuin työt­tö­myy­den jää­mi­nen pysyväksi.

Perus­tu­lon kor­vik­keet ovat aika onnettomia

Kun meil­lä ei siis ole perus­tu­loa, sen tilal­le on kek­sit­ty eri­lai­sia huo­no­ja kor­vik­kei­ta. Yksi täl­lai­nen on sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha. Se on muu­ten hyvä, mut­ta se on ansio­si­don­nai­se­na suo­ra­nai­nen yli­kom­pen­saa­tio – tai aina­kin ante­li­aam­pi tuki kuin rea­lis­ti­nen perus­tu­lo kos­kaan oli­si. Sii­nä on kak­si muu­ta vikaa.

Työ­ai­ka ei saa ylit­tää 80 % vaki­tui­sen työ­ajan työ­ajas­ta. Tämän seu­rauk­se­na moni pää­see parem­mil­le ansioil­le neli­päi­väi­se­tä työ­vii­kos­ta kuin vii­si­päi­väi­ses­tä. Se raja pitäi­si pois­taa aina­kin työmarkkinatuesta.

Vaka­vam­pi ongel­ma on, että päi­vä­ra­ha ja osa-aika­työn palk­ka yhdes­sä tup­paa­van nous­ta kor­keam­mak­si kuin kokoai­ka­työn palk­ka. Tämä­hän ei käy, joten kat­to tulee vas­taan. Se voi tul­la vas­taan jo alle 20 tun­nin työ­vii­kol­la. Sil­lä siis pää­see samaan ansioon kuin 40 tun­nin työ­vii­kol­la. Kau­pan alal­la tee­te­tään pal­jon osa-aika­työ­tä. Kaik­ki eivät ole sii­tä lain­kaan harmissaan.

Nuo­ril­ta tämä on evät­ty kivas­ti niin, että on ensin pitä­nyt olla puo­li vuot­ta kokoai­ka­työs­sä ennen kuin pää­see naut­ti­maan täs­tä yli­mi­toi­te­tus­ta osa-aika­työn tuesta.

Ehdol­li­nen perus­tu­lo – kek­si sil­le nimi

Näil­le, joi­den mie­les­tä työt­tö­myys­kor­vauk­sen pitäi­si toi­mia kuin perus­tu­lo, ei perus­tu­lo kui­ten­kaan käy, kos­ka se ei toi­mi kuin hei­dän vas­tus­ta­man­sa aktii­vi­mal­li. Tämä tilk­ku­täk­ki pitäi­si kui­ten­kin kor­ja­ta. Sitä ei voi enää kor­ja­ta paik­kai­le­mal­la, vaan on teh­tä­vä koko­naan uusi. Jos se uusi toi­mi­si joten­kin joh­don­mu­kai­ses­ti, sen pitäi­si muis­tut­taa aika pal­jon perus­tu­loa, pait­si, että sii­nä ilmei­ses­ti pitäi­si olla se työn vas­taan­ot­to­vel­vol­li­suus, kos­ka on yhä nii­tä, jot­ka usko­vat sen vai­kut­ta­van johon­kin.  Jot­ta käsit­teet eivät meni­si sekai­sin, sitä ei siis pidä kut­sua perus­tu­lok­si. Kun se ker­ran on ehdol­li­nen ja sik­si työ­läs toteut­taa, sen voi­si saman tien toteut­taa nega­tii­vi­se­na tulo­ve­ro­ja. Ei oli­si sil­loin niin radi­kaa­li muu­tos.  Sen voi aloit­taa myös vai­heit­tain ylhääl­tä alkaen.

(Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro tar­koit­taa, että jos tulot alit­ta­vat vero­tet­ta­van tulon ala­ra­jan, verot­ta­ja kor­vaa osa ali­tuk­ses­ta mak­sa­mal­la nega­tii­vis­ta veroa. Progres­sii­vi­nen tulo­ve­ro tasaa tulo­ja kes­ki- ja pie­ni­tu­lois­ten välil­lä, nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro tasai­si sitä pie­ni- ja vie­lä pie­nem­pi­tu­lois­ten välil­lä. Lop­pu­tu­los on sama kuin perus­tu­los­sa, mut­ta pal­jon työ­lääm­pi toteut­taa. Nyky­jär­jes­tel­mään tot­tu­nei­den on kui­ten­kin pal­jon hel­pom­pi ymmär­tää nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro kuin perus­tu­lo ja nega­tii­vi­seen tulo­ve­roon voi­daan siir­tyä asteittain)

Pie­ni­palk­kais­ten ase­maa on parannettava

Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro tai perus­tu­lo ei paran­tai­si Pekan ase­maa lain­kaan, voi­si jopa vähän hei­ken­tää sitä. Mut­ta Kal­len ase­maa se paran­tai­si. Se tie­tys­ti vähän mak­sai­si, mut­ta saa maksaakin.

Kaik­ki on nimit­täin kiin­ni sii­tä, että pie­ni­palk­kais­ten ase­maa paran­ne­taan. Kos­ka pie­nim­pien palk­ko­jen nos­ta­mi­nen hin­noit­te­li­si vain lisää väkeä työ­mark­ki­noil­ta, pitäi­si pie­niä palk­ko­ja tukea täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la.  Sil­loin joi­ta­kin palk­ko­ja voi­tai­siin myös alen­taa – se ei köyh­dyt­täi­si pal­kan­saa­jia, vaan palaut­tai­si hei­dät pahim­mil­laan tilan­tee­seen, jos­sa palk­ka + tulon­siir­to oli­si­vat yhdes­sä niin pie­niä kuin palk­ka on nyt ilman tulon­siir­to­ja. Useam­pi pää­si­si töi­hin samal­la, kun astei­kon ala­pää­hän­kin syn­tyi­si palk­kae­ro­ja kan­nus­ta­maan työ­ural­la eteenpäin

 

 

142 vastausta artikkeliin “Suomen työmarkkinat eivät toimi.”

  1. Pie­ni kom­ment­ti sivulauseeseen:

    mata­lat pal­kat ovat Suo­mes­sa huonoja”

    - Käsit­tääk­se­ni tämä ei pidä ollen­kaan paik­kaan­sa, mikä­li “Suo­mes­sa” ymmär­re­tään ver­tai­lu­na mui­hin mai­hin. Suo­mes­sa mata­lat pal­kat ovat suh­teel­li­sen kor­kei­ta, ja kor­keat pal­kat ovat huo­mat­ta­van mata­lia. Teol­li­suus­työn­te­ki­jä ansait­see parem­min kuin vas­taa­va Sak­sas­sa, puhu­mat­ta­kaan mini­jo­bia teke­väs­tä sak­sa­lai­ses­ta. Kou­lu­tet­tu “suu­ri­tu­loi­nen” suo­ma­lai­nen ansait­see sel­väs­ti vähem­män kuin sak­sa­lai­nen tai rans­ka­lai­nen kollegansa.

  2. Sen perus­teel­la ei voi mak­saa alem­paa palk­kaa, että ei osaa suo­mea, mut­ta voi kyl­lä mak­saa pie­nem­pää palk­kaa suo­men­kie­li­sel­le, joka ei osaa ruot­sia. Juris­tin mie­les­tä kai täs­sä on idea­na se, että ruot­sia osaa­va saa osaa­ma­ton­ta suu­rem­paa palk­kaa (kie­li­li­sä) eikä niin, että osaa­ma­ton saa pie­nem­pää palkkaa. 

    Ryh­dy­tään mak­sa­maan kie­li­li­sää sii­tä, että osaa suo­men kieltä?

  3. Kos­ka perus­tu­lo ja nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro kum­pi­kin ovat vas­tik­keet­to­mia, ne eivät siis kel­paa niil­le jot­ka vaa­ti­vat vas­tik­keel­li­suut­ta. Vas­tik­keel­li­suus taa­sen joh­taa hel­pos­ti jär­jet­tö­myyk­siin kuten nykyi­nen työt­tö­myys­tur­va moni­ne muo­toi­neen ja byro­kra­tioi­neen joka aiheut­taa väliai­kai­sen täy­den tulon mene­tyk­sen johon köy­häl­lä ei ole varaa, mut­ta 2020 tämän kai pitäi­si olla kor­jat­tu tulorekisterillä.

    Mut­ta jos jär­jes­tel­mä on vas­tik­keel­li­nen, tar­vi­taan edel­leen perus­tur­va joka on vas­tik­kee­ton. Eli mikä tahan­sa vas­tik­keel­li­nen jär­jes­tel­mä pykä­tään kor­vaa­maan nykyis­tä, jäl­jel­le jää ken­ties vähäi­sem­pi mut­ta sil­ti tur­han moni­mut­kai­nen monio­sai­nen järjestelmä.

    Ear­ned inco­me tax cre­dit (miten tuo kään­tyy suo­mek­si?) on vas­tik­keel­li­nen jär­jes­tel­mä joka tar­jo­aa lisää niil­le jot­ka teke­vät jotain, johon­kin ylä­ra­jaan asti. Ei minul­la mitään täl­lais­ta vas­taan ole, mut­ta se tar­koit­taa edel­leen perus­tur­vaa lisäk­si, jol­loin tosia­sias­sa alim­mis­sa tulo­luo­kis­sa mikään ei muu­tu. Mitä hyö­tyä sii­tä sil­loin on? Vas­taa jous­ta­vaa työn­te­ki­jään (eikä työ­nan­ta­jaan) sidot­tua palk­ka­tu­kea kenties?

    Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro lie­nee hel­poin tapa tuo­da perus­tu­lon kal­tais­ta vas­tik­kee­ton­ta perus­tur­vaa jol­la voi­tai­siin vähen­tää nykyis­ten tukien tar­vet­ta. Jos ei poliit­ti­ses­ti ole mah­dol­lis­ta teh­dä suur­ta uudis­tus­ta joka toi­si ker­ral­la perus­tu­lon suu­ruu­del­taan nykyi­nen työ­mark­ki­na­tu­ki, men­tä­köön sit­ten vähi­tel­len nega­tii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la alkaen pie­nes­tä ja toi­vot­ta­vas­ti jos­sain vai­hees­sa saa­vut­taen tason jol­la mah­dol­li­sim­man moni eri­lai­nen perus­tur­van muo­to kor­vau­tui­si kokonaan.

    Mitä tulee työt­tö­miin ja työ­hön pakot­ta­mi­seen, voi­tai­siin var­mas­ti­kin perus­taa TE-toi­mis­ton alai­suu­teen hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yh­tiö. Yhtiöl­le vel­vot­teek­si jär­jes­tää töi­tä siten, että työ­tön saa teke­mäs­tään työs­tä työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukais­ta palk­kaa. Sil­tä ajal­ta jona saa tätä kaut­ta töi­tä ja näi­nol­len palk­kaa tili­tet­täi­siin työt­tö­myys­tur­va yhtiöl­le, jol­loin oli­si mah­dol­lis­ta mak­saa täyt­tä palk­kaa sil­loin­kin kun ei täyt­tä hin­taa työs­tä saataisi.

    Ym. mal­lia saa vapaas­ti kehit­tää, mut­ta perus­asiat mitä tavoitellaan:
    — kun teh­dään töi­tä, saa­daan palkkaa
    — jos töi­tä ei ole, saa­daan työt­tö­myys­tur­van mukais­ta etuutta
    — jos töi­tä ei ole, työ­tön­tä ei voi ran­gais­ta kos­ka kyse ei ole työt­tö­män kyvys­tä saa­da töi­tä vaan jul­kis­hal­lin­nol­li­sen hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yh­tiön kyvys­tä välit­tää työvoimaa
    — bonuk­se­na: hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yh­tiö ilmoit­taa TE-kes­kuk­sel­le mis­tä töis­tä ja mil­lä alueil­la on kysyn­tää, jol­loin TE-kes­kus jär­jes­tää kysei­sil­le alueil­le suun­na­tus­ti kysei­siin töi­hin joh­ta­vaa amma­til­lis­ta muun­to­kou­lu­tus­ta (jon­ka tulee olla teho­kas­ta, koko­päi­väis­tä opis­ke­lua / har­joit­te­lua joka lyhyeh­kös­sä ajas­sa antaa aidos­ti päte­vyy­den aloit­taa työt alalla)

    Näh­däk­se­ni jos yllä ole­vat koh­dat ovat vel­voit­ta­via niin työt­tö­män kuin jul­kis­hal­li­non­kin osal­ta, on peli rei­lu. Vel­vol­li­suuk­sien ja oikeuk­sien tuli­si kul­kea käsi kädes­sä. Ei siis voi­da vel­voit­taa yhtä osa­puol­ta ilman, että toi­sel­la on vas­ta­vuo­roi­set velvoitteet.

  4. Tämä mal­li edel­lyt­täi­si, että yhteis­kun­nan on joten­kin tuo 18 tun­nin työ­keik­ka taat­ta­va niil­le, jot­ka eivät sitä itse saa.”

    Tans­kas­sa tämä on hoi­det­tu niin, että työt­tö­mät mene­vät yhtei­sö­pal­ve­luun eli sii­voa­vat esi­mer­kik­si puis­to­ja ja kit­ke­vät rik­ka­ruo­ho­ja omis­sa haa­la­reis­saan kuin ran­gais­tus­van­git ja tämä voi kes­tää 12 viikkoa* 

    Eli ei oli­si oikeas­ti vai­kea jär­jes­tää, mut­ta miet­ti­kää mikä hel­vet­ti repeäi­si ‚jos joku edes lei­kil­läään ehdot­tai­si suo­ma­lai­sil­le työt­tö­mil­le 3kk rik­ka­ruo­hon­kit­ken­tää tukien menet­tä­mi­sen uhal­la. Ensin huu­tai­si­vat työt­tö­mät, sit­ten tie­ten­kin puis­to­työn­te­ki­jöi­den ammat­ti­liit­to ja kuo­roon yhtyi­si koko vasemmisto.

    *) Ihan oikeas­ti, Tans­kan mal­lis­ta oli laa­ja jut­tu tämän päi­vän Kalevassa.

  5. Entä­pä jos työn­teon insen­tii­vik­si tuo­daan mukaan kan­nus­tin, jota voi­daan kut­sua vaik­ka­pa lot­to­kan­sal­le kolah­ta­vas­ti kompensaatiolotoksi.

    Mikä se on? Aja­tus on teh­dä työ­mark­ki­noil­le osal­lis­tu­mi­ses­ta lähes työt­tö­myys­kor­vaus­ta hou­kut­te­le­vam­paa, mut­ta niin, ettei val­tio kier­rä­tä raho­ja esim. palk­ka­tuen kal­tai­sen byro­kra­ti­aa lisä­vän mal­lin kautta.

    Mää­ri­tel­lään pal­kan ja työt­tö­myys­kor­vauk­sen väli­nen ero­tus X. Jos X on alle tie­tyn tason, on oikeu­tet­tu kom­pen­saa­tio­lot­toon. Lot­to­ku­pon­ke­ja voi olla joko 1 per osal­lis­tu­ja, tai sit­ten huo­noim­min pal­ka­tuil­le anne­taan suh­tees­sa enem­män kupon­ke­ja. (Suh­teel­li­nen las­ken­ta.) Pal­kat­han saa­daan kai pian lähes reaa­lia­jas­sa rekis­te­riin, joten täl­lai­nen las­ken­ta oli­si mahdollinen? 

    Joka kuu­kau­den 1. päi­vä jär­jes­te­tään arvon­ta, jos­sa val­tion mää­rit­te­le­mäs­tä potis­ta Y jae­taan voi­tot voit­ta­jil­le (N pro­sent­tia kai­kis­ta osal­lis­tu­jis­ta). Voi­ton pitäi­si olla saa­jal­leen huo­mat­ta­va, mut­ta ei ker­ta­kor­vaus. Voit­to­sum­ma mak­se­taan esim. seu­raa­van Z kuu­kau­den ajan. Voi­tol­la ei mene­tä osal­lis­tu­mi­soi­keut­ta seu­raa­viin arvontoihin.

    Muut­tu­jia X, Y, Z ja N voi miet­tiä, kun haa­ru­koi jär­jes­tel­män hin­ta­lap­pua. Jätän se Osmon kal­tai­sil­le tutkijoille. 

    Ei tuo­kaan täy­del­li­nen ole, mut­ta näh­däk­se­ni hyvin auto­ma­ti­soi­ta­vis­sa — kuten sanoin, säh­köi­nen palk­ka­re­kis­te­ri tai­taa olla vii­mei­nen pala­nen, joka toteut­ta­mi­seen minun päh­käi­ly­je­ni mukaan tarvitaan.

  6. Laa­jas­sa kat­san­nos­sa me eläm­me mark­ki­na­ta­lou­des­sa, joka lie­nee yli­ver­tai­sen teho­kas talous­jär­jes­tel­mä. Sil­lä on kui­ten­kin puut­teen­sa, joten sitä joil­tain osin sää­del­lään (esim. työn­te­ki­jöi­den oikeu­det). Lii­kaa sitä ei kui­ten­kaan kan­na­ta sää­del­lä, kos­ka se hei­ken­tää mark­ki­na­ta­lou­den tehokkuutta.

    Tämä tasa­pai­no on työ­mark­ki­noi­den osal­ta men­nyt vii­me aikoi­na sekai­sin. Jär­jes­tel­mä on raken­net­tu toi­se­na aika­na, toi­sen­lai­siin olo­suh­tei­siin, eikä se enää kun­nol­la toi­mi. Lisäk­si sii­tä on tul­lut kovin monimutkainen.

    Jos työ­mark­ki­nat suun­ni­tel­tai­siin nyt puh­taal­ta pöy­däl­tä, pää­dyt­täi­siin ilmei­ses­ti pal­jon nykyis­tä toi­mi­vam­paan lop­pu­tu­lok­seen. Nykyis­ten peli­sään­tö­jen muut­ta­mi­nen on kui­ten­kin osoit­tau­tu­nut tavat­to­man vai­keak­si. Muun muas­sa sik­si, että osa­puo­let kes­kit­ty­vät lähin­nä saa­vu­tet­tu­jen etu­jen puolustamiseen.

    On todel­la­kin joten­kin sur­ku­hu­pai­saa, miten (sinän­sä köm­pe­löl­tä ja yksioi­koi­sel­ta tun­tu­vaa) aktii­vi­mal­lia vas­tus­te­taan rai­vok­kaas­ti, kos­ka se yrit­tää hou­ku­tel­la ihmi­siä töi­hin, mut­ta perus­tu­loa vas­tus­te­taan, kos­ka sen ei usko­ta riit­tä­väs­ti hou­kut­te­le­van ihmi­siä töihin.

  7. Perus­tu­lo on peri­aat­tees­sa hyvä, mut­ta olen nyt­tem­min pää­ty­nyt sii­hen, että se tulee lyhen­tä­mään työ­uria eri­tyi­ses­ti lop­pu­pääs­tä. Kun perus­tu­lo on hyväk­syt­tä­vä tuen muo­to, ihmi­set hyp­pää­vä eläk­kel­le ennen aiko­jaan. Nuor­ten osal­la ris­ki on sii­nä, että se lyk­kää työ­uran aloittamista.

    Edel­lyt­täi­sin puh­taan perus­tu­lon sijaan jon­kin­lais­ta osal­lis­tu­mis­ta yhteis­kun­nan raken­ta­mi­seen, vaik­ka vapaa­eh­tois­työ­tä, esim min. 16 h/vko. Vas­ta tuon osal­lis­tu­mi­sen jäl­keen tulo oli­si oikeutettu. 

    Kai­kis­sa tilan­teis­sa jou­tu­nem­me edel­leen säi­lyt­tä­mään byro­kra­ti­aa esim. asu­mis­tuen osal­ta, joten osal­lis­tu­mi­sen voi­si lait­taa sii­hen samaan.

    1. Perus­tu­lo on peri­aat­tees­sa hyvä, mut­ta olen nyt­tem­min pää­ty­nyt sii­hen, että se tulee lyhen­tä­mään työ­uria eri­tyi­ses­ti loppupäästä. 

      Sin­ga­po­res­sa on erään­lai­nen 62-vuot­ta täyt­tä­nei­den perus­tu­lo. S on piden­tä­nyt työ­uria kah­del­la vuodella

  8. Eikö kui­ten­kin ole asioi­den prio­ri­soin­ti­ky­vyn puu­tet­ta, että fokus on työ­ha­lut­to­mis­sa, vaik­ka töi­tä ei rii­tä edes työ­ha­lui­sil­le? Eivät­kö ne työ­ha­lut­to­mat muu­tu ongel­mak­si vas­ta sit­ten kun työ­ha­lui­sia ei enää ole kor­tis­tos­sa? Tun­tuu että täs­sä men­nään tun­teet edel­lä eikä järki.

    1. Eikö kui­ten­kin ole asioi­den prio­ri­soin­ti­ky­vyn puu­tet­ta, että fokus on työ­ha­lut­to­mis­sa, vaik­ka töi­tä ei rii­tä edes työ­ha­lui­sil­le? Eivät­kö ne työ­ha­lut­to­mat muu­tu ongel­mak­si vas­ta sit­ten kun työ­ha­lui­sia ei enää ole kortistossa?

      Työ­voi­ma ei ole yhtä yhte­näis­tä mas­saa. Työ­ha­lui­sia voi olla vää­räl­lä paik­ka­kun­nal­la tai vää­ris­sä amma­teis­sa ja sil­ti on työvoimapulaa.

  9. Ai Ruot­sis­sa­ko on onnis­tut­tu maa­han­muut­ta­jien työl­lis­tä­mi­ses­sä? Var­maan näin on jos­kus ollut­kin, kun maa­han­muuut­ta­jia hou­ku­tel­tiin Vol­vol­le töi­hin, mut­ta nyky­ään tilan­ne on huo­nom­pi, pal­jon huonompi.

    Vii­mei­sim­mät luvut ovat jou­lu­kuul­ta 2017. Koti­maas­sa syn­ty­nei­den 16–64-vuotiaiden mies­ten työl­li­syy­sas­te oli 81%, ulko­mail­la syn­ty­nei­den 72%. Ulko­mail­la syn­ty­nei­den nais­ten työl­li­syy­sas­te oli 61%, koti­maas­sa syn­ty­nei­den 80%. 

    Luvuis­sa oli­si var­maan eroa lisää, jos koti­maas­sa syn­ty­neis­tä voi­tai­siin ero­tel­la kan­ta­ruot­sa­lai­set ja maa­han­muut­to­taus­tai­set. Vai­ke­aa siis on Ruotsissakin.

    1. Vii­mei­sim­mät luvut ovat jou­lu­kuul­ta 2017. Koti­maas­sa syn­ty­nei­den 16–64-vuotiaiden mies­ten työl­li­syy­sas­te oli 81%, ulko­mail­la syn­ty­nei­den 72%. 

      Meil­lä Suo­mes­sa syn­ty­nei­den työl­li­syy­sas­te on nyt nous­sut 70 pro­sent­tiin ja olem­me täs­tä kovin tyytyväisiä.

  10. Täy­den­tä­vät tulon­siir­rot” ovat sel­ko­suo­mek­si yri­tys­tu­kia. Eikös yri­tys­tu­kia pitä­nyt päin­vas­toin karsia?

    Koko hal­li­tus­kau­den olem­me saa­neet kuul­la kuin­ka Suo­men kor­keat pal­kat ovat vie­neet kil­pai­lu­ky­kym­me ja kuin­ka palk­ko­ja tulee las­kea. Nyt sit­ten saam­me­kin kuul­la, että mata­lat pal­kat ovat huo­no­ja. Kuin­kas se nyt näin päin kääntyi?

  11. Pek­ka Tai­pa­le:
    Teol­li­suus­työn­te­ki­jä ansait­see parem­min kuin vas­taa­va Saksassa

    Minul­la on aivan toi­nen käsi­tys. Sak­sas­sa teh­das­duu­na­ri ansait­see todel­la hyvin. Suo­mes­sa poik­keus­ryh­miä lukuun otta­mat­ta liu­ku­hih­na­hom­mis­sa ansait­see kovin vaatimattomasti.

    Mut­ta mitä tulee työt­tö­miin, niin ikä­vä ongel­ma on, että heis­tä puhu­taan yhte­nä ryh­mä­nä. Työt­tö­mät pitäi­si jakaa aina­kin näi­hin ryhmiin.

    -Mie­len­ter­vey­son­gel­mai­set. Eivät kuu­lu työ­maa­il­maan vaan ter­vey­den­huol­lon piiriin.

    -Juo­pot. Eivät kuu­lu työ­maa­il­maan vaan ter­vey­den­huol­lon piiriin.

    -Kou­lut­ta­mat­to­mat. Eivät kuu­lu työ­maa­il­maan vaan kou­lun pen­kil­le. Kou­lu­tus­ta oli­si tuet­ta­va niin, ettei se ole yksi­löl­le ris­ki. Nyky­maa­il­mas­sa opin­to­lai­nan otta­mi­nen on silk­kaa vas­tuut­to­muut­ta, kos­ka kukaan ei voi olla var­ma työl­lis­ty­mi­ses­tään. Opin­to­lai­na pitäi­si kiel­tää ja val­tion tukia lisätä.

    -Heik­koit­se­tun­toi­set. Osa näis­tä kuu­luu ter­vey­den­huol­lon pii­riin, osa mui­den tuki­toi­mien pii­riin, mut­ta työ­elä­mään he eivät var­mas­ti kuu­lu. Nykyi­nen työ­elä­mä vaa­tii kovaa itse­tun­toa, johon kai­kil­la ei ole edes läh­tö­koh­tai­ses­ti val­miuk­sia. Heik­ko itse­tun­to voi näet olla peri­mään liit­ty­vä ominaisuus.

    -Iäk­käät. Par­haim­mat iäk­käis­tä työl­lis­ty­vät, mut­ta suu­ri osa ei. Nämä kuu­lu­vat eläkkeelle.

    -Sosi­aa­li­ses­ti köm­pe­löt. Sosi­aa­li­nen suju­vuus on vah­vas­ti perin­nöl­li­nen omi­nai­suus. Kos­ka yhä suu­rem­pi osa työ­teh­tä­vis­tä vaa­tii sosi­aa­lis­ta suju­vuut­ta, on tur­ha yrit­tää työl­lis­tää ihmi­siä, joil­le peri­mä ei mah­dol­li­suut­ta suju­vaan kans­sa­käy­mi­seen suo.

    Kun nämä ryh­mät on pois­tet­tu työt­tö­myys­ti­las­tois­ta, voi­daan alkaa hoi­taa itse ongel­maa. Sil­loin hoi­dok­si teho­aa usein lisä- ja täsmäkouluttaminen.

    On tär­ke­ää ymmär­tää, että nyky­työ­elä­män vaa­ti­muk­set ovat sel­lai­sia, että suu­res­ta jou­kos­ta ihmi­siä ei ole työ­elä­mään. Tämä suun­taus tulee tule­vai­suu­des­sa vain korostumaan.

    Ei sii­hen auta kan­sa­lais­palk­ka vaan tap­pion myön­tä­mi­nen. On hyväk­syt­tä­vä, että maa­il­ma on kehit­ty­nyt pis­tee­seen, jos­sa yhä suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä on tarpeettomia.

    Ennen pal­kat­tiin hei­kos­ti pär­jää­viä ja puo­li­kun­toi­sia. Enti­nen työ­elä­mä oli myös sosi­aa­li­työ­tä. Nyt sen sijaan men­nään suun­taan, jos­sa hyvä­kään pär­jää­mi­nen ei vält­tä­mät­tä riitä.

  12. Täs­sä­kin vih­rei­den sel­kä­ran­ka tai­puu heti kun vir­ka­mie­het tule­vat pik­kui­sen jut­te­le­maan. Nyt on jo perus­tu­lo­kin hylät­ty ja koit­ta­vat olla niin kok­ka­ria mora­li­soi­des­saan. Vii­ma vaa­lien lupaa­va jun­nu­ket­ju pal­jas­tui munat­to­mak­si porukaksi.

  13. Pek­ka Tai­pa­le: Teol­li­suus­työn­te­ki­jä ansait­see parem­min kuin vas­taa­va Sak­sas­sa, puhu­mat­ta­kaan mini­jo­bia teke­väs­tä saksalaisesta. 

    Teol­li­suus­työn­te­ki­jät­hän eivät kai kos­kaan ole olleet Suo­mes­sa var­si­nai­ses­ti matalapalkkaisia?

    Tuol­ta löy­tyy vuo­del­ta 2014 ole­va lis­ta eri ammat­ti­ryh­mien kes­ki­pal­kois­ta. Poh­jal­la on sii­voa­jaa, vähit­täis­kau­pan myy­mä­lä­hen­ki­lö­kun­taa, ravin­to­la­hen­ki­lö­kun­taa ja muu­ta pal­ve­lu- ja sosi­aa­lia­lo­jen väkeä.

    https://www.talouselama.fi/uutiset/katso-lahes-500-ammatin-uusi-jattitaulukko-nain-eri-ammateissa-nykyisin-tienataan/3121ed4a-4711–3a35-a95d-8c62f0c13073

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sin­ga­po­res­sa on erään­lai­nen 62-vuot­ta täyt­tä­nei­den perus­tu­lo. S on piden­tä­nyt työ­uria kah­del­la vuodella 

    Min­kä tulo­ta­son hen­ki­löi­den työ­urat ovat jat­ku­neet? Onko työ­urien pituu­den lisäk­si myös teh­dyt tun­ti­mää­rät kas­va­neet ko. ikä­ryh­mäs­sä? Tuo ehkä kes­kei­sem­pi mit­ta­ri, Toki jos perus­tu­lo alkaa vas­ta 62v iäs­tä, niin ongel­ma pie­nem­pi. Ennen­ai­kai­sen elä­köi­ty­mi­sen uskon kos­ke­van nime­no­maan hyvä­tu­lois­ten nettomaksajien.

    Onko Sin­ga­po­res­sa myös OVE? Tie­dos­sa muu­ta­ma hyvä­tu­loi­nen tapaus, jos­sa hen­ki­löt ovat otta­neet 50% OVEn ja jää­neet samal­la ansio­si­don­nai­sel­le. Käy­tän­nös­sä rat­kai­su ei juu­ri­kaan vai­ku­ta eli­niai­kai­seen kumu­la­tii­vi­seen net­to­tu­lo­ker­ty­mään. Yleis­ty­mäs­sä? Erään­lai­nen perus­tu­lo­mal­li tämäkin.

  15. Ame­rik­ka­lais­ten talous­tie­tei­li­jöi­den mie­les­tä – myös nii­den hyvis­ten kuten Paul Krug­ma­nin mie­les­tä ­– poh­jois­mai­nen mal­li ei ker­ta kaik­ki­aan voi toimia.”

    Oli­si haus­ka näh­dä se Soi­nin­vaa­ran lis­ta talous­tie­te­li­jöi­den “hyvik­sis­tä ja pahik­sis­ta”. Ja tie­ten­kin perustelut.
    Kru­ga­ma­nin koh­dal­la kan­nat­taa myös erot­taa toi­sis­taan Nobel-pal­kit­tu talous­tie­te­li­jä Krug­man ja New York Time­sin kolum­nis­ti Krug­man. Edel­li­nen ehkä ei ole hyvis, kos­ka hän kui­ten­kin pyr­kii tie­teel­li­ses­ti pitä­viin esi­tyk­siin. Kolum­nis­ti Krug­man sen sijaan esit­tää asioi­ta, joi­hin evi­dens­sien haku on ole­ma­ton­ta. Nobe­lin pal­kin­toa ei tule kyl­lä uudel­leen väit­tees­tä Trum­pin valin­nan jäl­keen “Toden­nä­köi­ses­ti edes­säm­me on glo­baa­li taan­tu­ma, jon­ka lop­pua ei näy”.
    https://www.nytimes.com/interactive/projects/cp/opinion/election-night-2016/paul-krugman-the-economic-fallout

  16. Sit­ten Hel­sin­kion­gel­ma. Hel­sin­ki esiin­tyy mie­lel­lään kai­ken hyvän vetu­ri­na. Jos työ­tön siir­tyy esim. Liek­sas­ta Hel­sin­kiin, elin­kus­tan­nuk­set kas­va­vat hui­mas­ti. Ehkä sitä ei tar­vit­se las­kea, rahat tule­vat jos­tain isos­ta säkis­tä. Ikä­vää kun tuo kau­pun­ki­po­li­tiik­ka­kes­kus­te­lu ei ole oikein läh­te­nyt liikkeelle.

  17. Työ­mark­ki­nat toi­mi­vat täy­del­li­ses­ti. Työ­nan­ta­jat saa­vat juu­ri sel­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä, jol­lai­sik­si hei­dät kou­lut­ta­vat, ja juu­ri niin mon­ta, kuin kouluttavat.

  18. Perus­tu­loih­mis­ten ongel­ma on, että he eivät kan­na­ta aitoa perus­tu­loa vaan halua­vat edel­leen säi­lyt­tää sekä asu­mis­tuen että toi­meen­tu­lo­tuen. Siis toi­sin sanoen nykytilanteen.

    Mil­tä tun­tui­si aito perustulo?
    — 600e/kk eikä mitään mui­ta tukia
    — 35% tasa­ve­ro kai­kis­ta ansiotuloista
    — TES-poh­ja­pal­kat pois. Tilal­le lail­la sää­det­ty mini­mi­palk­ka 5e/tunti. Nyt ei tar­vit­se kes­kus­tel­la mis­tään kie­li­li­sis­tä vaan työ­mark­ki­nat löy­tä­vät asial­le oikean hin­nan itse.
    — Sun­nun­tain tupla­palk­ka pois. Suu­rin­piir­tein yhdes­sä yös­sä syn­tyy 5000 työ­paik­kaa yksin marata-aloille.

  19. Se Pek­ka, joka saa sen 1000/kk, joka siis ei ole Pek­ka Sau­ri läh­tee ongel­ta heti tie­naa­maan vaik­ka 300€/kk yli­mää­räis­tä, jos sii­tä ei seu­rai­si mitään ongel­mia toi­meen­tu­lo­by­ro­kra­tian kans­sa. Vaik­ka tie­nai­si rahat esi­mer­kik­si uut­ta uut­ta kän­nyk­kää var­ten käy­mäl­lä välil­lä hoi­ta­mas­sa vanhuksia.

    Kuin­ka kivaa se Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­ma ongel­la istu­mi­nen on, jos sitä tekee aina sil­loin, kun nor­maa­lis­ti ihmi­set ovat töis­sä? Alkaa aika äkkiä tym­päi­se­mään. Soi­nin­vaa­ral­la tai­taa olla hie­man epä­rea­lis­ti­nen käsi­tys vapaa-ajan mie­lek­kyy­des­tä. Pit­kit­ty­nyt vapaa-aika on kai­kil­le ihmi­sil­le hai­tal­lis­ta. Hyvin voi­va ihmi­nen halu­aa teh­dä töitä.

    Myös suu­rin osa ter­veis­tä työ­ky­kyi­sis­tä elääk­keel­lä ole­vis­ta oirei­le­vat lii­al­li­sen vapaa-ajan vuoksi.

    Itse aktii­vi­mal­lin suh­teen asia läh­ti hal­li­tuk­sel­ta lapa­ses­ta heti, kun sitä käsi­tel­tiin jul­ki­suu­des­sa. Puo­lus­te­le­vat mal­lia epä­mää­räi­sin tie­doin. Ei ole puret­tu toi­meen­tu­lo­py­ro­kra­ti­aa etu­ke­nos­sa. Juu­ri koke­muk­set toi­meen­tu­lo­py­ro­kra­tian aiheut­ta­mis­ta vai­keuk­sis­ta nos­tat­ta­vat kovaa vastarintaa.

  20. Kun ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke vas­tus­taa aktii­vi­mal­lia poliit­ti­sel­la lakol­la, niin näkee, että kaik­ki eteen­päin­me­no perus­tu­loi­neen on mah­do­ton­ta. Pel­kään­pä, että edes­sä on Mar­ga­ret Thatc­her ‑mai­nen yhteen­ot­to jul­ki­sen val­lan ja ay-liik­keen välillä.

  21. Pek­ka Tai­pa­le:
    Pie­ni kom­ment­ti sivulauseeseen:

    mata­lat pal­kat ovat Suo­mes­sa huonoja”

    – Käsit­tääk­se­ni tämä ei pidä ollen­kaan paik­kaan­sa, mikä­li “Suo­mes­sa” ymmär­re­tään ver­tai­lu­na mui­hin mai­hin. Suo­mes­sa mata­lat pal­kat ovat suh­teel­li­sen kor­kei­ta, ja kor­keat pal­kat ovat huo­mat­ta­van mata­lia. Teol­li­suus­työn­te­ki­jä ansait­see parem­min kuin vas­taa­va Sak­sas­sa, puhu­mat­ta­kaan mini­jo­bia teke­väs­tä sak­sa­lai­ses­ta. Kou­lu­tet­tu “suu­ri­tu­loi­nen” suo­ma­lai­nen ansait­see sel­väs­ti vähem­män kuin sak­sa­lai­nen tai rans­ka­lai­nen kollegansa.

    Käsi­tit vää­rin. Sak­sas­sa teol­li­suus­duu­na­ri tie­naa sel­väs­ti suo­ma­lais­ta koh­ta­lo­to­ve­ri­aan paremmin.

  22. Olet oikeil­la jäl­jil­lä. Kuka sen pys­tyy teke­mään? Jarmo

  23. Ole­te­taan kak­si kave­rus­ta, Pek­ka ja Kal­le, jois­ta Pek­ka valit­see työt­tö­myy­den, menee nie­men nok­kaan ongel­le, naut­tii elä­mäs­tään ja saa tilil­leen kuu­kau­des­sa tuhat euroa työt­tö­myys­kor­vauk­se­na ja mui­na tuki­na ja lisäk­si sil­loin täl­löin muu­ta­man kalan­kin. Kal­le menee töi­hin ”suo­la­kai­vok­sel­le” ja saa tilil­leen 1300 euroa. Kun kave­ruk­set vaih­ta­vat kuu­lu­mi­sia lau­an­tai-ilta­na olusel­la, kum­pi tun­tee itsen­sä vähän hölmöksi?”

    Sinul­la on tuos­sa ole­tus­vir­he. Pek­ka puto­aa tie­tyn ajan jäl­keen perus­päi­vä­ra­hal­le, joka lie­nee vajaat 700 euroa, jos­ta vero­jen jäl­keen jää käteen run­saat 500 euroa. Sitä syö edel­leen mm. asu­mis­tuen oma­vas­tuu. Muut tuet, kuten asu­mis­tu­ki ei siis lisää hänen käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa rahan­sa mää­rää vaan hänen kuu­kausit­tain elä­mi­seen kuten ruo­kaan, vaa­te­tuk­seen, hygie­ni­aan jne. käy­tet­tä­vis­sään ole­van rahan mää­rä on kuta­kuin­kin 500 euroa.

    Ja tuos­ta seu­raa, ettei hänel­lä ole varaa lau­an­tai-iltai­sin istus­kel­la olusil­la Kal­len kanssa. 

    Kun ase­tel­ma­si on noin­kin vää­rä suh­tees­sa todel­li­suu­teen niin epäi­le­mät­tä sii­tä syn­tyy ajat­te­lua, että työt­tö­myy­den valit­se­via on pil­vin pimein. Itse en tuo­hon usko, kos­ka en tun­ne omas­ta tut­ta­va­pii­ris­tä­ni ketään, joka valit­see mie­luum­min 500 euron kur­juu­den ja syr­jäy­ty­mi­sen kuin koh­tuul­li­ses­ti hin­noi­tel­lun palkkatyön.

    1. Sinul­la on tuos­sa ole­tus­vir­he. Pek­ka puto­aa tie­tyn ajan jäl­keen perus­päi­vä­ra­hal­le, joka lie­nee vajaat 700 euroa, jos­ta vero­jen jäl­keen jää käteen run­saat 500 euroa. 

      Ei ola vir­het­tä. Pek­ka oli alun­pe­rin­kin työ­mark­ki­na­tuel­la, jota täy­den­tää asu­mis­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tu­ki. Kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki on sii­nä muka­na, hänel­le ei ole tyukiin 300 euron suo­jao­suut­ta, vaan kaik­ki lisä­työt leik­kau­tu­vat pois 80-prosenttisesti.

  24. Jär­jes­tel­mä­on­gel­ma on, että kaik­ki sel­vit­te­lyyn kas­san ja TE-kes­kuk­sen kans­sa pysäyt­tä­vät maksut.
    Mie­luum­min takai­sin­pe­rin­tä kuin kuu­kausi koko­naan rahatta.
    Aktii­vi­mal­lin vikoi­hin kuu­luu juu­ri tämä hitaus, kos­ka sel­vit­te­lyä tulee paljon.
    Miten maa­kun­ta­na löi hoi­taa nykyi­sen kun­tien työl­lis­tä­mis­ra­hoi­tuk­sen. Palk­ka­tu­loa on toi­mi­va malli.

  25. Käyt­täen Pek­kaa ja Kal­lea esi­merk­ki­nä niin miten pal­jon hel­pot­tai­si Kal­len tus­kaa olut-tuo­pin ääres­sä asu­mi­sen hin­nan aja­mi­nen alas? Pekal­le ei kävi­si mitään, hän voi­si huo­let­ta käy­dä edel­leen kalas­sa ja pitää yllä samaa elin­ta­so­aan asu­mis­tuen pudo­tes­sa asu­mi­sen hin­nan pudo­tes­sa, mut­ta las­ku joh­tai­si välit­tö­mäs­ti kor­keam­paan elin­ta­soon Kal­lel­le ja siten kor­keam­paan kan­nus­ta­vuu­teen pysyä siel­lä suolakaivoksessa.

    Mil­lä sitä asu­mi­sen hin­taa sit­ten sai­si alas? Var­maa vas­taus­ta minul­la ei ole, mut­ta Tuk­hol­mas­sa saa­tiin aika ter­veh­dyt­tä­vä kor­jaus­lii­ke aikai­sek­si jol­lain taval­la, ken­ties siel­tä voi­si kat­soa jotain vinkkiä?

    1. Mil­lä sitä asu­mi­sen hin­taa sit­ten sai­si alas? Var­maa vas­taus­ta minul­la ei ole, mut­ta Tuk­hol­mas­sa saa­tiin aika ter­veh­dyt­tä­vä kor­jaus­lii­ke aikai­sek­si jol­lain taval­la, ken­ties siel­tä voi­si kat­soa jotain vinkkiä?

      Tuk­hol­mas­sa asun­not mak­sa­vat yhä 50 pro­sent­tia ene­män kuin Hel­sin­gis­sä, joten kor­jaus­lii­ket­tä tar­vi­taan yhä. Suu­rim­mas­sa osas­sa Suo­mea asun­not ovat hyvin edul­li­sia: “Vaih­de­taan oma­ko­ti­ta­lo käy­tet­tyyn Mersuun.”

  26. Lisäi­sin vie­lä, että Perus­tu­lon lisäk­si Perus­ti­li­kin oli­si hyvä lisä työt­tö­myys­tur­vaan. Usein ne on näh­ty vaih­toeh­toi­na, mut­ta minus­ta parem­pi oli­si saa­da molemmat.

    Minus­ta tulon­siir­to­jen parem­pi­tu­loi­sil­ta pie­nem­pi­tu­loi­sil­le pitäi­si perus­tua mah­dol­li­sim­man pal­jon elin­kaa­ri­tu­loi­hin eikä het­kel­li­seen työt­tö­myy­teen. Nykyi­sel­lään enti­nen hyvä­palk­kai­nen työ­tön saa aivan koh­tuut­to­mas­ti tulon­siir­toa ver­rat­tu­na pie­ni­palk­kai­seen työlliseen.

    Perus­tu­lo on hyvä väli­ne elin­kaa­ri­tu­lo­jen tasaa­mi­seen. Peri­aat­tees­sa työt­tö­män voi­si olet­taa sel­viä­vän lyhyis­tä työt­tö­myys­jak­sois­ta omil­la sääs­töil­lään, mut­ta ihmi­set eivät usein ole täy­del­li­sen ratio­naa­li­sia eivät­kä sääs­tä tar­peek­si. Niin­pä, työ­tön kär­sii hel­pos­ti lyhyen ajan likvi­deet­tion­gel­mas­ta var­sin­kin, jos kulu­tuk­sen pudot­ta­mi­nen voi tun­tua vai­keal­ta hyvän elin­ta­son jäl­keen. Sik­si työt­tö­miä on tuet­tu esim ansio­si­don­nai­sel­la, joka on vähän koh­tuut­to­man ante­lias tuki.

    Minus­ta oli­si parem­pi, jos aina­kin osa täl­lai­ses­ta tues­ta perus­tui­si Perus­ti­lin tapaan pakkosäästämiseen/lainamuotoisuuteen. Se oli­si sekä rei­lum­paa että parem­mat kan­nus­ti­met anta­vaa, kun lyhyen ajan likvi­di­teet­tion­gel­maan aut­ta­va tuki ei (nor­maa­lis­sa tapauk­ses­sa) oli­si aito tulon­siir­to vaan oma sääs­tö tai lai­na. Sit­ten työ­tön voi­si päät­tää, että halu­aa­ko ottaa väliai­kai­ses­ti pie­ni­palk­kai­sen työn vai vetää­kö lepiä omal­la kus­tan­nuk­sel­la ilman, että tar­vii heti kiris­tää vyötä.

    (Lisäk­si minus­ta oli­si hyvä, jos myös vii­me­si­jai­nen tuki eli toi­meen­tu­lo­tu­ki oli­si Perus­ti­lin tapaan lai­na­muo­toi­nen. Sil­loin tuen­saa­jia ei tar­vit­si­si kytä­tä aivan niin tiuk­kaan kuin nyt.)

  27. Ismo: Ear­ned inco­me tax cre­dit (miten tuo kään­tyy suo­mek­si?) on vas­tik­keel­li­nen jär­jes­tel­mä joka tar­jo­aa lisää niil­le jot­ka teke­vät jotain, johon­kin ylä­ra­jaan asti. Ei minul­la mitään täl­lais­ta vas­taan ole, mut­ta se tar­koit­taa edel­leen perus­tur­vaa lisäk­si, jol­loin tosia­sias­sa alim­mis­sa tulo­luo­kis­sa mikään ei muu­tu. Mitä hyö­tyä sii­tä sil­loin on? Vas­taa jous­ta­vaa työn­te­ki­jään (eikä työ­nan­ta­jaan) sidot­tua palk­ka­tu­kea kenties?

    Olen muu­ta­maan ker­taan yrit­tä­nyt tuo­da tuo­ta EITC:ä kes­kus­te­luun. Sii­tä­hän on saa­tu hyviä koke­muk­sia aina­kin mata­lan perus­tur­van mais­sa. Suo­mes­sa se tai­taa olla lii­an kannustava. 

    Kaik­ki perus­tu­lo­jär­jes­tel­mät vaa­ti­vat Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa jon­kin har­kin­na­va­rai­sen lisä­tuen. Tuos­sa EITC:ssä on kui­ten­kin se idea, että jos ansait­set vähän­kin, yhteis­kun­ta mak­saa jotain sen pääl­le, siis myös har­kin­nan­va­rais­ten tukien saajille.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei ola vir­het­tä. Pek­ka oli alun­pe­rin­kin työ­mark­ki­na­tuel­la, jota täy­den­tää asu­mis­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tu­ki. Kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki on sii­nä muka­na, hänel­le ei ole tyukiin 300 euron suo­jao­suut­ta, vaan kaik­ki lisä­työt leik­kau­tu­vat pois 80-prosenttisesti.

    Hän ei saa toi­meen­tu­lo­tu­kea, jos hänen käteen jää­vät tulon­sa ylit­tä­vät 491,21 euroa kuu­kau­des­sa. Jos ne jää­vät tuon alle niin hän saa toi­meen­tu­lo­tu­kea sen ja tuon 491,21 euron väliin jää­vän osan. Se, mitä täs­sä yri­tän ker­toa on, että läh­tö­koh­ta­si, jos­sa Pek­ka saa rahaa elä­mi­seen 1000 euroa ei pidä paik­kaan­sa vaan mak­si­mis­saan tuo on jota­kuin­kin 500 euroa. Asu­mis­tu­ki taas menee vuokranantajalle. 

    Toi­sin sanoen esi­merk­ki­ta­pauk­se­si oikeat ja kes­ke­nään ver­tail­ta­vat luvut Pekal­la ja Kal­lel­la ovat 500 euroa ja 1300 euroa. Nuo ovat ne sum­mat, jot­ka kum­mal­la­kin on tilil­lään tai kuk­ka­ros­saan tule­van kuu­kau­den elä­mis­tä ja vaik­ka sitä lau­an­tai-illan olus­ta varten.

    1. Hel­sin­gis­sä hän voi saa­da toi­meen­tu­lo­tu­kea asu­mi­seen 650 € ja muu­hun elä­mi­seen 491 € eli kas­saan kilah­taa 1140 €. Jos­sa­kin, jos­sa asu­mi­nen on hal­vem­paa, tuki voi jää­dä pie­nem­mäk­si. Muut tulot, koten työ­mark­ki­na­tu­ki ja Kelan asu­mis­tu­ke tue­vat lisäk­si, mut­ta ne vähen­tä­vät toi­meen­tu­lo­tu­kea koko summallaan.

  29. Suo­mes­sa on kehit­ty­nei­den mai­den sel­väs­ti huo­noi­ten toi­mi­vat työ­mark­ki­nat. Kos­ka väes­tä on tar­vit­taes­sa vai­kea pääs­tä eroon, ollaan todel­la varo­vai­sia uusien palk­kaa­mi­ses­sa. Ja kon­fis­ka­to­ri­nen vero­tus huo­leh­tii että on kan­nat­ta­vam­paa elää tuil­la kuin men­nä töihin. 

    Pal­jon puhu­tus­sa Tans­kan mal­lis­sa esim. pot­ku­jen anta­mi­nen on suht. help­poa, ero­kor­vauk­set ovat suu­rem­pia, mut­ta yri­tyk­set palk­kaa­vat myös hana­kam­min uusia työn­te­ki­jöi­tä. Suo­mes­sa AY-lii­ke on semen­toi­nut kai­ken tääl­tä ikui­suu­teen ja yleis­la­kon uhka lei­juu heti jos uskal­taa hiis­kua muu­tok­sen tar­pees­ta. Kos­ka muu­ten yleis­hyö­dyl­li­syy­den taak­se pii­lou­tu­va vero­va­paa AY-räls­si aikoo ruve­ta mak­sa­maan vero­ja ? Saa­tai­siin sitä pal­jon kai­vat­tua vero­poh­jaa lisää.

    Muu­ten olen sitä miel­tä että poliit­ti­set lakot pitää kiel­tää heti, Suo­mi on täs­sä­kin poik­keus. Vasem­mis­tol­la on ilmi­sel­viä vai­keuk­sia pela­ta demo­kra­tian peli­sään­tö­jen mukaan. Maa­ta joh­taa demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu ja par­la­men­taa­ri­nen, vakaa enem­mis­tö­hal­li­tus, ei Haka­nie­men betonibunkkeri.

    Voin­ko myös minä men­nä veron­mak­su­lak­koon kos­ka mak­san aivan lii­kaa vero­ja ver­rat­tu­na mitä saan vastineeksi ??

  30. OS: (Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro tar­koit­taa, että jos tulot alit­ta­vat vero­tet­ta­van tulon ala­ra­jan, verot­ta­ja kor­vaa osa ali­tuk­ses­ta mak­sa­mal­la nega­tii­vis­ta veroa. Progres­sii­vi­nen tulo­ve­ro tasaa tulo­ja kes­ki- ja pie­ni­tu­lois­ten välil­lä, nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro tasai­si sitä pie­ni ja vie­lä pie­nem­pi­tu­lois­ten välil­lä. Lop­pu­tu­los on sama kuin perus­tu­los­sa, mut­ta pal­jon työ­lääm­pi toteut­taa. Nyky­jär­jes­tel­mään tot­tu­nei­den on kui­ten­kin pal­jon hel­pom­pi ymmär­tää nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro kuin perus­tu­lo ja nega­tii­vi­seen tulo­ve­roon voi­daan siir­tyä asteittain)

    Jos ja kun tuo lähes reaa­liai­kai­nen tulo­re­kis­te­ri toteu­tuu, se tar­jo­aa äärim­mäi­sen hel­pon, auto­maat­ti­sen kei­non ottaa nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro käyt­töön. Ei muu­ta kuin AI:tä peliin.

  31. On syy­tä pitää mie­les­sä että kun olet­taa auto­maat­ti­ses­ti että työ­mark­ki­na­tu­kea saa­va Pek­ka on toi­meen­tu­lo­tuel­la, tekee vah­van ole­tuk­sen ja siir­tyy puhu­maan ei enää työt­tö­mis­tä yli­pää­tään vaan osas­ta hei­tä. Toi­meen­tu­lo­tu­ki nimit­täin ole mikään auto­maa­tio, vaan tuki jon­ka hake­mi­nen on vai­val­lois­ta työ­tä ja monis­ta var­mas­ti nöy­ryyt­tä­vää, eikä tulos sil­ti ole varma. 

    Haluai­sin kysyä (noin tar­kis­taak­se­ni) mikä on käsi­tyk­se­si toi­meen­tu­lo­tu­ki­vi­ran­omai­sen tul­kin­nas­ta tilan­tees­sa jos­sa Pek­ka on jou­tu­nut pakon edes­sä ennen toi­meen­tu­lo­tuen hake­mis­ta lai­naa­maan 800 euroa kave­ril­taan (tai pikavippifirmalta)?
    Tai, kun on lai­nan­nut edel­li­ses­sä kuus­sa ja mak­sa­nut takai­sin ja jou­tu­nut lai­naa­maan taas saman sum­man täs­sä kuussa?
    Tulee­ko tukea? 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei ola vir­het­tä. Pek­ka oli alun­pe­rin­kin työ­mark­ki­na­tuel­la, jota täy­den­tää asu­mis­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tu­ki. Kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki on sii­nä muka­na, hänel­le ei ole tyukiin 300 euron suo­jao­suut­ta, vaan kaik­ki lisä­työt leik­kau­tu­vat pois 80-prosenttisesti.

  32. Meil­lä on asun­to Ber­lii­nin Marzah­nis­sa. joka sijai­see ent. Itä-Ber­lii­nin alu­eel­la. Siel­lä on run­sas vuo­kra-asun­to­kan­ta. Vaik­ka vuo­krat ovat hal­vem­mat kuin Suo­mes­sa niin HartzIV väki (per­hee­tö­mät) asu­vat ali-vuo­kra­lai­si­na (unter­mie­ter). Ja mitä tulee asun­to­pu­laan Suo­mes­sa niin­si­tä kas­vat­taa lisäk­si kak­si seik­kaa. Meil­lä ero­lu­vut ovat kor­keat: Yhden asun­non sijas­ta tar­vi­taan kak­si. Lisäk­si opis­ke­li­jat asu­vat muis­sa mais­sa pal­jon enem­män ali­vuo­kra­la­si­na tai kah­den hen­gen huo­neis­sa asuntoloissa.

  33. Rol­ling Heur­lin: Kolum­nis­ti Krug­man sen sijaan esit­tää asioi­ta, joi­hin evi­dens­sien haku on ole­ma­ton­ta. Nobe­lin pal­kin­toa ei tule kyl­lä uudel­leen väit­tees­tä Trum­pin valin­nan jäl­keen “Toden­nä­köi­ses­ti edes­säm­me on glo­baa­li taan­tu­ma, jon­ka lop­pua ei näy”.

    Krug­man antoi tuon tie­tyis­sä pii­reis­sä vahin­go­ni­loi­ses­ti run­saas­ti sitee­ra­tun arvion päi­vä vaa­li­tu­lok­sen jäl­keen, mut­ta kak­si päi­vää myö­hem­min hän kirjoitti

    My own first ins­tinct was to say that Trum­po­no­mics would quickly pro­vo­ke an imme­dia­te eco­no­mic cri­sis, but after a few hours’ reflec­tion I deci­ded that this was pro­bably wrong. I’ll wri­te more about this in the coming weeks..

    Kysei­nen kir­joi­tus­ten sar­ja ilmes­tyi pian tuon perään, kau­an ennen kuin Trum­pin valin­nan talou­del­li­set seu­rauk­set alkoi­vat näkyä, niin että kir­joi­tuk­set edus­ta­vat aitoa ennus­tet­ta eivät­kä jäl­ki­vii­saut­ta. Krug­ma­nin talous­nä­ke­mys­ten päte­vyyt­tä pitää mie­les­tä­ni arvioi­da noi­den har­kit­tu­jen kir­joi­tus­ten perus­teel­la, eikä yhden toi­mit­ta­jien lyp­sä­män vaa­lin­jäl­keis­kom­men­tin perusteella.

  34. Osmon sinän­sä hyväs­sä kir­joi­tuk­ses­sa on yksi oleel­li­nen vir­he. Suo­mes­sa pie­nim­mät pal­kat ovat kil­pai­li­ja­mai­hin näh­den koh­tuut­to­man kor­kei­ta. Tämä on uuti­soi­tu Suo­mes­sa­kin. Pie­nim­piä palk­ko­ja on varaa las­kea reip­paas­ti, kun samal­la las­ke­taan veroas­tet­ta. Kor­keas­ta veroas­tees­ta kär­si­vät eni­ten juu­ri pienipalkkaisimmat.

    1. Pie­nim­piä palk­ko­ja pitää ver­ra­ta asu­mis­kus­tan­nuk­siin. Monis­sa mais­sa val­tio toteut­taa nega­tii­vis­ta vero­tus­ta sub­ven­toi­mal­la pie­ni­palk­kais­ten asu­mis­ku­lu­ja. Jos Suo­mes­sa saa 1500 €/kk net­to ja mak­saa 900 €/kk kak­sios­ta, se on vähem­män kuin 1300 €/kk net­to, kun asu­mi­nen 400 €/kk.

  35. Jot­kut hyvä­tu­loi­set raken­ta­vat met­ro­po­lia ja sit­ten monet pie­ni­tu­loi­set tar­vit­se­vat iso­ja tukia, että pär­jää­vät sii­nä met­ro­po­lis­sa. Hel­sin­gin sijain­ti nie­men kär­jes­sä tulee eri­koi­sen kal­liik­si asu­mi­sen ja lii­ken­teen­kin kan­nal­ta. Voi­tais­ko työ­nan­ta­jil­le lait­taa kal­liin pai­kan mak­su, siis mak­sai­si­vat noi­ta pai­kan asu­mis- ja mui­ta tukia. Ehkä työ­pai­kat sijoit­tui­si­vat kokonaistaloudellisemmin.

  36. Minus­ta tämä kaik­ki ker­too sii­tä, kuin­ka vai­ke­aa on raken­taa toi­mi­va kan­nus­tin­jär­jes­tel­mä. Sil­lä mitä muu­ta työ­mark­ki­nat palk­kae­roi­neen ja vero­tus asu­mis­tu­ki­neen sekä sijoi­tusa­sun­non kulu­jen vero­vä­hen­ny­soi­keuk­si­neen on? Yri­tyk­ses­sä kan­nus­tin­jär­jes­tel­män teh­tä­vä­nä on saa­da aikaan tulos­ta, yhteis­kun­nas­sa tavoi­te on vähän epä­mää­räi­sem­pi, “toi­mi­va ja kehit­ty­vä yhteis­kun­ta”. Yri­tyk­sis­sä­kin kan­nus­tin­jär­jes­tel­mien laa­din­nas­sa mones­ti epä­on­nis­tu­taan aina­kin osit­tain. Useim­mat perus­tu­vat yksi­lön oman edun tavoit­te­luun, eikä sii­tä vält­tä­mät­tä aina tule lop­pu­tu­lok­se­na niin sanot­tua yleis­tä tai yhteis­tä etua. Omaa etua suo­si­taan kui­ten­kin, kos­ka se on näh­däk­se­ni voi­ma­kas kan­nus­tin ja dynaa­mi­suut­ta arvos­te­taan niin yri­tyk­sis­sä kuin yhteis­kun­nas­sa. Mut­ta, kuten sanot­tu, kun kaik­ki kil­van tavoit­te­le­vat omaa etu­aan, saat­taa tul­la kyl­kiäi­si­nä kai­ken­lai­sia ei-toi­vot­tu­ja sivu­vai­ku­tuk­sia. Yhtei­sen edun käyt­tä­mi­nen palk­kion perus­tee­na oli­si kyl­lä epäi­le­mät­tä vai­kea raken­nel­ma myös. Ehkä pitäi­si kokeil­la kui­ten­kin, kokei­lu­kult­tuu­rin hengessä?

  37. En vaan mil­lään lak­kaa ihmet­te­le­mäs­tä tätä itse­pe­tok­sel­lis­ta kes­kus­te­lua sii­tä, miten työt­tö­mät saa­tai­siin “edes hake­maan töi­tä”, kun >200000 ihmis­tä hakee ja yrit­tää työl­lis­tyä, mut­ta kan­san­ta­lous ei pys­ty syn­nyt­tä­mään nii­tä työ­paik­ko­ja. Suo­ma­lai­set ovat yksi maa­il­man kou­lu­te­tuim­piä kan­so­ja ja työt­tö­myys kos­kee kaik­kia kou­lu­tus­ta­so­ja, joten kes­kus­te­lu mata­la­palk­ka­työn vas­taa­not­ta­mi­sen kan­nat­ta­vuu­des­ta­kin on pelk­kää pup­pua, kun ongel­ma on tuot­ta­vuu­del­taan heik­ko elin­kei­no­ra­ken­ne, joka ei pys­ty hyö­dyn­tä­mään edes par­hai­den tyt­tö­jen­sä ja poi­kien­sa osaamista.

  38. Lyhyet työ­suh­teet siir­tä­vät kou­lut­tau­tu­mi­sen hyö­dyt työ­nan­ta­jal­ta työn­te­ki­jäl­le. Sik­si pitäi­si saa­da ottaa ensim­mäi­nen työ­paik­ka vaik­ka mii­nus­pal­kal­la. Ehdol­li­nen perus­tu­lo aut­tai­si siinä.

  39. Palk­kae­rot eivät kan­nus­ta ural­la eteenpäin
    Oli­si tär­keä­tä myös saa­da ihmi­siä siir­ty­mään ural­la eteen­päin ja jät­tä­mään hel­pos­ti opit­ta­vat työt työt­tö­mil­le sii­nä vai­hees­sa kuin oma osaa­mi­nen on kart­tu­nut. Jot­ta kan­nat­tai­si siir­tyä vaa­ti­vam­piin töi­hin, pitäi­si vaa­ti­vam­mis­ta töis­tä saa­da parem­paa palk­kaa. Palk­ka-astei­kon ala­pääs­sä palk­kae­rot ovat todel­la pie­niä ja jos nii­tä on, ne ovat aivan epä­joh­don­mu­kai­sia. Ne ker­to­vat enem­män ammat­ti­lii­ton neu­vot­te­lua­se­mas­ta kuin työn vaativuudesta.
    Palk­kae­ro­ja ei ala­pääs­sä voi olla, kos­ka pie­nim­mät pal­kat ovat niin pie­niä, ettei pie­nem­mäl­lä enää pär­jää. Tämä­kin oli­si perus­tu­lo­maa­il­mas­sa paremmin.

    Tämä ansait­si­si enem­män huo­mio­ta, mut­ta ongel­ma on se, että tyyp­pi­va­sem­mis­tol­le kaik­ki tuloe­rot ovat pahas­ta samaan aikaan kun tyyp­pioi­keis­tol­le kaik­ki tuloe­rot ovat tai­vaan lah­ja ihmis­ten kan­nus­ta­mi­seen (ja huo­nom­pien ihmis­ten kyy­kyt­tä­mi­seen). Pitäi­si ymmär­tää, että kes­ki­luo­kan tuloe­rot (ja pie­ni vero­kii­la) on käy­tän­nös­sä vält­tä­mä­tön edel­ly­tys toi­mi­val­le yhteis­kun­nal­le, samaan aikaan kun tulo­jen ja varal­li­suu­den kerään­ty­mi­nen pie­nel­le elii­til­le on tuhoi­saa sil­le toi­mi­val­le hyviunvointiyhteiskunnalle.

  40. OS on poh­jus­ta­nut tee­man ”Suo­men työ­mark­ki­nat eivät toimi”-teeman tut­tuun tyy­liin oikein hyvin.

    Olen kui­ten­kin yllät­ty­nyt sii­tä, että kom­ment­ti-ket­jus­sa ei tule miten­kään esiin todel­lis­ta syy­tä työ­mark­ki­noi­den toimimattomuuteen.

    Asi­aa voi­si valot­taa vaik­ka näin:

    Pre­si­den­tin­vaa­lit voit­ta­nut Sau­li Nii­nis­tö ker­toi juu­ri pitä­vän­sä kort­ti­pe­lis­tä, var­sin­kin huu­to-mar­ja­pus­sis­ta. Se on kehi­tet­ty venä­läi­ses­tä tys­jat­sa-pelis­tä, johon osal­lis­tuu kol­me hen­ki­löä. Sii­nä huu­de­taan sii­tä, kuka saa pelin­vie­jä­nä vali­ta valtin.

    Vaa­leis­sa Nii­nis­tö sai Suo­men kan­sal­ta niin vah­vat valt­ti­kor­tit, että hänel­lä oli­si nyt mah­dol­li­suus huu­taa kol­mi­kan­tai­nen, kan­san edun vas­tai­nen ja toi­mi­ma­ton työ­mark­ki­na­pe­li poikki.

    Vuo­si­kym­me­nien ajan kol­mi­kan­ta (ay-lii­ke, suur­teol­li­suus ja hal­li­tus) on poru­kal­la pelan­nut 400 000 suo­ma­lai­sen käteen Mus­tan Pekan, jol­la ovat jou­tu­neet toi­vot­to­maan työttömyyskurjuuteen. 

    Kol­mi­kan­ta­pe­liä on pelat­tu todel­la juo­nik­kaas­ti, sil­lä pelin häviä­jiä, työt­tö­miä ja pk-sek­to­ria ei ole pääs­tet­ty edes peli­pöy­tään, mut­ta Mus­ta Pek­ka heil­le on kui­ten­kin jaettu!

    Kuten tun­net­tua, täs­sä on kei­no­na on käy­tet­ty monel­ta osin perus­tus­lain vas­tais­ta työ­mark­ki­na-lain­sää­dän­töä. Täs­tä esi­merk­ki­nä yleis­si­to­vuus, joka pakot­taa kuu­lu­maan jon­kun pri­vaat­ti-poru­kan perus­ta­maan yhdis­tyk­seen, jot­ta saa samat oikeu­det kuin sii­hen kuu­lu­vil­la on.

    On sel­vää, että kol­mi­kan­ta ei pys­ty työ­mark­ki­noi­den vält­tä­mät­tö­mään uudistamiseen. 

    Sik­si Pre­si­dent­ti Nii­nis­tön tuli­si nyt vie­dä peliä ja käyt­tää Suo­men kan­sal­ta saa­man­sa valt­ti­kor­tit huu­taa kan­san edun vas­tai­nen kol­mi­kan­ta-peli poikki.

    Mot­to­na olkoon: ”Nii­nis­tön taka­na sei­so­va 62,7 % kan­sa yhty­kää ja kaa­ta­kaa päät­tä­väi­ses­ti kol­mi­kan­ta ja yleissitovuus”.

    Sep­po Korp­poo, yleis­si­to­vuu­den päät­tä­väi­nen vastustaja.

  41. Tuos­ta nega­tii­vi­ses­ta tulo­ve­ros­ta sai­si vie­lä kan­nus­ta­vam­man, jos sii­hen yhdis­tet­täi­siin sopi­va työ­tu­lo­vä­hen­nys sekä val­tion että kun­nan vero­tuk­ses­sa. Töi­tä teh­nyt sai­si sil­loin verot­ta “perus­osan” lisäk­si myös pal­kan tuo­hon rajaan asti. Vero­tus alkai­si pur­ra vas­ta rajan jälkeen.

  42. Tapio: Olen muu­ta­maan ker­taan yrit­tä­nyt tuo­da tuo­ta EITC:ä kes­kus­te­luun. Sii­tä­hän on saa­tu hyviä koke­muk­sia aina­kin mata­lan perus­tur­van mais­sa. Suo­mes­sa se tai­taa olla lii­an kannustava.

    Kos­ka EITC ei ole perus­tur­va, tar­vi­taan perus­tur­va edel­leen muu­ten. Mini­mi­ta­so aset­tuu Hel­sin­gis­sä toi­meen­tu­lo­tu­ki 491€/kk + vuo­kra (enin­tään 650€/kk, eli kau­pun­gin vuo­kra­kämp­pä sil­lä vapail­ta mark­ki­noil­ta näin hal­paa ei löy­dy). Täs­sä koh­taa tulee se ensim­mäi­nen suu­ri ongel­ma: vuokra.
    Vuo­kran pitää olla pie­ni. 35 neliöi­nen yksiö 350€/kk on pie­ni. 25 neliöi­nen kop­pi 600€/kk ei ole pie­ni. Ellei kun­ta tai val­tio pys­ty tar­joa­maan jokai­sel­le halua­val­le koh­tuu­hin­tais­ta asun­toa, tar­vi­taan asu­mis­tu­ki joka kat­taa vuo­kran vapail­la markkinoilla.

    Läh­de­tään siis liik­keel­le n. 1100€/kk net­to (asu­mis­tu­ki 406€/kk, ttt perus 491€/kk, ttt vuo­kra 203€/kk) tasos­ta yhden hen­gen ruo­ka­kun­nal­le. Kun alkaa työt täs­tä tilan­tees­ta ja saa vaik­ka­pa osa-aikai­sen mata­la­palk­kai­sen duu­nin, 20h/vk (ei siis nol­la­sop­pa­ri vaan oikea 50%) jos­ta 770€/kk brut­to eli 700€/kk net­to (ei mene vero­ja näin pie­nes­tä, mut­ta menee pal­kan­saa­jan osuu­det sivu­ku­luis­ta toki), pääl­le tulee asu­mis­tu­ki 406€/kk, yhteen­sä 1106€/kk. Täs­tä vuo­kra 609€/kk jät­tää net­to 497€/kk. TTT palk­ka­tu­lois­ta 150€ vähen­nys, joten pääl­le TTT 144€/kk. Käteen näi­nol­len 20% pal­kas­ta, yhteen­sä 635€/kk vuo­kran jälkeen.

    Ja tämä oli siis hyvä tilan­ne jos­sa saa­tiin oikea 50% työ, ei nol­la­sop­pa­ria jos­sa kk-tun­nit ehkä 20 jos hyvin käy…

    Kaik­ki perus­tu­lo­jär­jes­tel­mät vaa­ti­vat Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa jon­kin har­kin­na­va­rai­sen lisä­tuen. Tuos­sa EITC:ssä on kui­ten­kin se idea, että jos ansait­set vähän­kin, yhteis­kun­ta mak­saa jotain sen pääl­le, siis myös har­kin­nan­va­rais­ten tukien saajille. 

    Mei­naat, että EITC oli­si etuoi­keu­tet­tua tuloa joka ei vähen­täi­si asu­mis­tu­kea tai toi­meen­tu­lo­tu­kea ollen­kaan…? Eli ym. tilan­tees­sa jos EITC +50% 700€/kk (sivu­ku­lu­jen jäl­keen) eli +350€/kk, se ei vähen­täi­si asu­mis­tu­kea eikä toimeentulotukea?
    Tulee kal­liik­si kun lisä­tään tuki ilman, että mitään tukea vähen­ne­tään. Toki se pie­nen­täi­si efek­tii­vi­sen veron 81.3%:sta 38.5%:iin, joka alkaa olla samaa luok­kaa kuin ylim­mäs­sä tulo­kym­me­nyk­ses­sä, eli rei­lu ja rehel­li­nen vero­pro­sent­ti. Pal­jon­ko se mak­sai­si ja mil­lä katet­tai­siin, eli nos­tet­tai­siin­ko ansio­tu­lo­ve­ro­pro­sent­ti suo­raan tasa­ve­rok­si 50%?

    Kun asu­mis­tues­ta ei pääs­tä kui­ten­kaan eroon, sil­lä mis­tään ei ole tulos­sa Hel­sin­kiin kym­me­niä tuhan­sia hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja, näen perus­tu­lon tar­koi­tuk­sek­si pois­taa muut perus­tur­van poh­jat, eli perus-ttt, työ­mark­ki­na­tu­ki, kan­sa­ne­lä­ke, opin­to­tu­ki, mitä vie­lä oli­kaan, joka vähen­tää byro­kra­ti­aa perus­tur­van koh­dal­la. Vaik­ka jäl­jel­le edel­leen jäi­si­vät har­kin­nan­va­rai­set tuet sekä asu­mis­tu­ki, oltai­siin pit­käl­lä tulo- ja byro­kra­tia­louk­ku­jen pur­ka­mi­ses­sa. Ja kun se vero­tet­tai­siin pois jol­lain tulo­ta­sol­la (poliit­ti­nen valin­ta mil­lä), se tus­kin oli­si kovin kal­lis nettona.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hel­sin­gis­sä hän voi saa­da toi­meen­tu­lo­tu­kea asu­mi­seen 650 € ja muu­hun elä­mi­seen 491 € eli kas­saan kilah­taa 1140 €.

    Hel­sin­gis­sä hän voi saa­da toi­meen­tu­lo­tu­kea asu­mi­seen 650 € ja muu­hun elä­mi­seen 491 € eli kas­saan kilah­taa 1140 €.”

    Kui­ten­kin niin, että toi­meen­tu­lo­tu­ki asu­mi­seen menee vuo­kra­nan­ta­jal­le ja edel­leen­kin Pekal­le tulee tilil­le tai kuk­ka­roon vain joko tuo 491 euroa, tai työt­tö­myy­den perus­tur­van run­saat 500 euroa, jol­la hänen pitää elää kuukausi. 

    Jota sum­maa pitää ver­tail­la Kal­len 1300 euron tiliin poh­dit­taes­sa, onko väit­tee­si, että “kun suo­la­kai­vok­ses­ta saa noin vähän enem­män kuin työt­tö­myys­tur­vas­ta (lisät­ty­nä asu­mis­tuel­la ja toi­meen­tu­lo­tuel­la) ei työn vas­taa­not­ta­mi­nen voi olla vapaa­eh­tois­ta, jos halu­taan, että edes Kal­le vai­vau­tuu töi­hin suo­la­kai­vok­sel­le” ollen­kaan päte­vä. Suo­la­kai­vok­ses­ta saa sen­tään lähes kol­min­ker­tai­ses­ti sen kuin mitä työt­tö­myys­tur­vas­ta tulee.

    1. Jota sum­maa pitää ver­tail­la Kal­len 1300 euron tiliin poh­dit­taes­sa, onko väit­tee­si, että ”kun suo­la­kai­vok­ses­ta saa noin vähän enem­män kuin työt­tö­myys­tur­vas­ta (lisät­ty­nä asu­mis­tuel­la ja toi­meen­tu­lo­tuel­la) ei työn vas­taa­not­ta­mi­nen voi olla vapaa­eh­tois­ta, jos halu­taan, että edes Kal­le vai­vau­tuu töi­hin suo­la­kai­vok­sel­le” ollen­kaan päte­vä. Suo­la­kai­vok­ses­ta saa sen­tään lähes kol­min­ker­tai­ses­ti sen kuin mitä työt­tö­myys­tur­vas­ta tulee.

      Kyl­lä sen kal­lenkn pitää asua.

  44. Ismo: Mitä tulee työt­tö­miin ja työ­hön pakot­ta­mi­seen, voi­tai­siin var­mas­ti­kin perus­taa TE-toi­mis­ton alai­suu­teen hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yh­tiö. Yhtiöl­le vel­vot­teek­si jär­jes­tää töi­tä siten, että työ­tön saa teke­mäs­tään työs­tä työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukais­ta palk­kaa. Sil­tä ajal­ta jona saa tätä kaut­ta töi­tä ja näi­nol­len palk­kaa tili­tet­täi­siin työt­tö­myys­tur­va yhtiöl­le, jol­loin oli­si mah­dol­lis­ta mak­saa täyt­tä palk­kaa sil­loin­kin kun ei täyt­tä hin­taa työs­tä saataisi.

    Perus­on­gel­ma täl­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä on se, että osa­puo­let oppi­vat mel­ko pian pelaa­maan sil­lä. Sano­taan, että fir­mal­la on työn­te­ki­jä, joka on sil­lä rajal­la, että kan­nat­taa­ko hän­tä pitää töis­sä työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­sel­la pal­kal­la. Fir­ma sanoo työntekijälle:“Sinulle ei var­maan ole mitään väliä sil­lä, mis­tä rahat tilil­le­si joka kuu­kausi kop­sah­taa”, joten me irti­sa­nom­me sinut nyt, haet TE-toi­mis­ton kaut­ta tätä työ­paik­kaa ja me palk­kaam­me sinut niin, että net­to­tu­losi on ihan sama kuin nyt­kin, mut­ta 30% pal­kas­ta tulee­kin veronmaksajilta”.

    Kos­ka työn­te­ki­jäl­le tosi­aan asia on yksi hai­lee, hän suos­tuu tuo­hon. Ja seu­raus on sit­ten se, että tämä työ­nan­ta­ja saa kil­pai­lue­dun nii­hin työ­nan­ta­jiin ver­rat­tu­na, jot­ka pitä­vät saman­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä nor­maa­lil­la pal­kal­la töis­sä. Tämä pakot­taa sit­ten kaik­ki työ­nan­ta­jat tähän rumbaan. 

    Perus­tu­los­sa tätä samaa ongel­maa ei ole, kos­ka perus­tu­lo ei takaa mitään työ­eh­to­so­pi­muk­sen suu­ruis­ta palk­kaa, vaan jokai­nen euro, jon­ka työn­te­ki­jä saa puris­tet­tua työ­nan­ta­jal­taan, suu­ren­taa hänen omaa net­to­tu­lo­aan. Se ei siis sot­ke työ­mark­ki­noil­ta samal­la tavoin kuin sinun ehdo­tuk­se­si, jos­sa yhdel­le neu­vot­te­li­jaos­a­puo­lel­le on yksi hai­lee, mitä sii­nä sopi­muk­ses­sa lop­pu­jen lopuk­si lukee. 

    Perus­tu­los­ys­tee­mis­sä työn­te­ki­jä on välit­tö­mäs­ti val­mis hyp­pää­mään kil­pai­li­jan palk­ka­lis­tal­le, jos hänen työ­nan­ta­jan­sa alkaa puhu­maan pal­kan­alen­nuk­ses­ta. Ja siis perus­tu­lo takaa toi­saal­ta sen, että jos mitään kil­pai­li­joi­ta ei ole, niin aina­kin perus­toi­meen­tu­lo on aina taattu.

  45. Talous­kas­vun teki­jät ovat työ­voi­ma, pää­oma ja tek­no­lo­gia. Ainoa mis­tä Suo­mes­sa on puu­tet­ta on tek­no­lo­gia, osaa­mi­nen on lii­an vähäis­tä. Kou­luo­pe­tus on kovin huma­nis­tis­ta. Kuvit­te­len, että huma­nis­tit eivä aikaan­saa ihmeen­piä vien­ti­tu­lo­ja, vai olen­ko väärässä.

  46. Junt­ti­pul­la Savos­ta: Ei sii­hen auta kan­sa­lais­palk­ka vaan tap­pion myön­tä­mi­nen. On hyväk­syt­tä­vä, että maa­il­ma on kehit­ty­nyt pis­tee­seen, jos­sa yhä suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä on tarpeettomia.

    Olen hyvin pit­käl­ti samaa miel­tä kir­joi­tuk­se­si pää­point­tien kans­sa, mut­ta tämän koh­dan suh­teen sanoi­sin, että eikö kan­sa­lais­pal­kan toteut­ta­mi­nen oli­si juu­ri sitä, että myön­ne­tään, että osa ihmi­sis­tä on “tar­peet­to­mia” talou­den pyö­rit­tä­mi­sen suh­teen, mut­ta heil­lä on sii­tä huo­li­mat­ta oikeus osa­na yhteis­kun­taa osuu­teen sen talou­del­li­ses­ta hyvin­voin­nis­ta, joka on his­to­rial­li­ses­ti val­ta­van kor­keal­la tasol­la ja tulee tule­vai­suu­des­sa nouse­maan edel­leen kor­keam­mal­le? He eivät myös­kään vält­tä­mät­tä ole tar­peet­to­mia yhteis­kun­nal­le, vaik­ka hei­dän arvon­sa mark­ki­na­ta­lou­den ehdoin pyö­ri­vil­lä työ­mark­ki­noil­la onkin alhai­nen. He voi­vat sil­ti puu­has­tel­la yhtä sun tois­ta ja osa sii­tä voi hyvin­kin olla yhteis­kun­taa hyö­dyt­tä­vää, vaik­kei kukaan sii­tä oli­si­kaan val­mis mak­sa­maan suo­raa korvausta.

  47. Ossi Sare­so­ja: Minus­ta oli­si parem­pi, jos aina­kin osa täl­lai­ses­ta tues­ta perus­tui­si Perus­ti­lin tapaan pakkosäästämiseen/lainamuotoisuuteen. Se oli­si sekä rei­lum­paa että parem­mat kan­nus­ti­met anta­vaa, kun lyhyen ajan likvi­di­teet­tion­gel­maan aut­ta­va tuki ei (nor­maa­lis­sa tapauk­ses­sa) oli­si aito tulon­siir­to vaan oma sääs­tö tai lai­na. Sit­ten työ­tön voi­si päät­tää, että halu­aa­ko ottaa väliai­kai­ses­ti pie­ni­palk­kai­sen työn vai vetää­kö lepiä omal­la kus­tan­nuk­sel­la ilman, että tar­vii heti kiris­tää vyötä.

    Perus­ti­li on minus­ta­kin aika hyvä idea elin­kaa­ren yli tulon­siir­to­jen järk­kää­mi­seen. Sen ainoa ongel­ma on sii­nä, että jos sii­hen liit­tyy tuo pak­ko­sääs­tä­mi­nen, niin seu­raus on se, että se enti­ses­tään pahen­taa ihmis­ten oman elin­kaa­ren yli mene­vää tulon­siir­to-ongel­maa. Ongel­ma­han on sii­nä, että eni­ten rahaa tar­vit­see sii­nä vai­hees­sa, kun on juu­ri astu­nut työ­elä­mään, hank­ki­nut asun­non ja perus­ta­nut per­heen pie­ni­ne lap­si­neen. Jos tähän raha­pu­laan lyö­dään vie­lä pääl­le pak­ko­sääs­tä­mis­vel­voi­te, niin se vain pahen­taa tilan­net­ta. Toi­saal­ta sit­ten las­ten läh­det­tyä kotoa, uran olles­sa sii­nä tilas­sa, että palk­ka on tapis­sa ja asun­to­lai­nan­kin tul­les­sa koh­ti lop­pu­aan ihmi­sel­lä oli­si hyvin­kin kant­tia sääs­tää enem­män. Täs­sä vai­hees­sa se Perus­ti­li sit­ten onkin täyn­nä, eikä sin­ne enää tar­vi­ta säästämistä. 

    Hom­man pitäi­si siis toi­mia joten­kin niin, että Perus­ti­li oli­si­kin luot­toa, joka pitäi­si mak­saa pois, sit­ten kun elä­mä läh­tee suju­maan parem­min. Vähän niin kuin opin­to­lai­na. Tie­ten­kin tämän ongel­ma sit­ten on se, että jos sit­ten sii­hen työt­tö­myy­des­tä työl­li­sek­si siir­ty­mi­seen liit­tyy vie­lä kai­ken pääl­le se, että pitää alkaa mak­saa Perus­ti­lil­le työt­tö­myy­den aika­na nos­tet­tua lai­naa, niin tämä voi huo­non­taa insen­tii­ve­jä läh­teä töi­hin. Takai­sin­mak­sun pitäi­si­kin siis olla joten­kin por­ras­tet­tua niin, että pie­nis­tä pal­kois­ta ei sin­ne jou­tui­si mak­sa­maan takai­sin. Hyväk­syt­täi­siin siis se, että ne, jot­ka eivät kos­kaan pää­se kes­ki­palk­kai­seen työ­hön jää­vät koko elä­män yli las­ket­tu­na mui­den elä­te­tyik­si. Toi­saal­ta kukaan ei jät­täi­si sivuun mah­dol­li­suut­ta pääs­tä hyvä­palk­kai­seen työ­hön vain sik­si, että sit­ten jou­tui­si alka­maan mak­sa­maan takai­sin nii­tä työt­tö­mä­nä mak­set­tu­ja tukia. 

    Ja lopul­ta Perus­ti­li voi­tai­siin yhdis­tää peri­mi­seen niin, että hen­ki­lön kuol­les­sa val­tio vie ensin pääl­tä pois sen, mitä hen­ki­löl­lä oli­si vie­lä tilil­lä lai­naa. Tämä tuot­tai­si sit­ten sen, että kaik­ki, joil­la jotain omai­suut­ta on, koit­tai­si­vat mini­moi­da sen, mitä tilil­tä nos­ta­vat eikä siten edes pie­ni­tu­loi­set näki­si sitä vält­tä­mät­tä täy­sin vas­tik­keet­to­ma­na tulo­na, joka kan­nat­taa aina maksimoida.

  48. M- Toi­vo­nen: Se, mitä täs­sä yri­tän ker­toa on, että läh­tö­koh­ta­si, jos­sa Pek­ka saa rahaa elä­mi­seen 1000 euroa ei pidä paik­kaan­sa vaan mak­si­mis­saan tuo on jota­kuin­kin 500 euroa. Asu­mis­tu­ki taas menee vuokranantajalle.

    Toi­sin sanoen esi­merk­ki­ta­pauk­se­si oikeat ja kes­ke­nään ver­tail­ta­vat luvut Pekal­la ja Kal­lel­la ovat 500 euroa ja 1300 euroa. Nuo ovat ne sum­mat, jot­ka kum­mal­la­kin on tilil­lään tai kuk­ka­ros­saan tule­van kuu­kau­den elä­mis­tä ja vaik­ka sitä lau­an­tai-illan olus­ta varten.

    Siis Pekal­la asu­mi­nen ei ole elä­mis­tä, mut­ta Kal­lel­la on (vai mis­tä hänen ajat­te­lit sen asu­mi­sen kus­tan­nuk­sen repi­vän, jos ei sii­tä 1300:sta eurosta)?

    Jos Kal­le saa “suo­la­kai­vok­ses­ta” tilil­leen 1300 euroa, niin hänel­lä ei todel­la­kaan ole tuo­ta mää­rää rahaa enää sii­nä vai­hees­sa, kun hän istah­taa sen oluen ääreen, vaan ihan niin kuin Pekal­la­kin, hänen vuo­krai­sän­tän­sä on vie­nyt sii­tä pääl­tä vuo­kran. Oikea ver­tai­lu on siis niin kuin OS alun­pe­rin kir­joit­ti 1000 vs. 1300 tai sit­ten 500 vs. 800 (olet­taen, että molem­mil­la menee 500 vuo­kraan). Mis­sään tapauk­ses­sa se ei ole 500 vs. 1300.

  49. erk­ki nii­ni:
    Talous­kas­vun teki­jät ovat työ­voi­ma, pää­oma ja tek­no­lo­gia. Ainoa mis­tä Suo­mes­sa on puu­tet­ta on tek­no­lo­gia, osaa­mi­nen on lii­an vähäis­tä. Kou­luo­pe­tus on kovin huma­nis­tis­ta. Kuvit­te­len, että huma­nis­tit eivä aikaan­saa ihmeen­piä vien­ti­tu­lo­ja, vai olen­ko väärässä.

    Erk­ki hyvä ole ja lope­ta tuo höpötys.

    Esi­mer­kik­si Suo­men “huma­nis­ti­sim­mas­sa” yli­opis­tos­sa Tam­pe­reen yli­opis­tos­sa suu­rin tie­de­kun­ta on Joh­ta­ja­kor­kea­kou­lu, jos­sa opis­kel­laan hal­lin­to­tie­tei­tä, kaup­pa­tie­tei­tä ja poli­tiik­kaa. Eri­tyi­ses­ti vakuu­tus­tie­teen akkre­di­toi­tu tut­kin­to-ohjel­ma on korkeatasoinen.

    Jopa Tam­pe­reel­la Tam­pe­reen ammat­ti­kor­kea­kou­lun, Tam­pe­reen yli­opis­ton ja Tam­pe­reen tek­nil­li­sen yli­opis­ton jou­kos­ta huma­nis­ti­set alat ovat vain murto-osa.

    Sisään­ot­to­mää­rät huma­nis­ti­sil­le aloil­le ovat nau­ret­ta­van alhai­ta ver­rat­tu­na kaup­pa­tie­tei­siin, tie­to­tek­niik­kaan ja tekniikkaan.

    Surul­lis­ta taas on, että myös kiel­ten tut­ki­mus ja ope­tus on ajet­tu alas ja niin kut­sut­tu­jen kie­li­kes­kuk­sien voi­min ope­te­taan ne pari pakol­lis­ta kie­li­kurs­sia (ruot­si, englanti).

    Suo­ma­lais­ten yri­tä sii­nä sit­ten teh­dä vien­tiä, kun ei tai­vu edes rallienglanti.

  50. Ehkä pitäi­si löy­tää sosio­lo­gi, joka ker­toi­si osal­lis­tu­van havain­noin­nin kei­noin mikä on ongel­ma. Sosio­lo­gi on käy­nyt tie­teen vuok­si intin ja ylä­as­teen, ehkä ammat­ti­kou­lun. Voi­si var­maan olla työt­tö­mä­nä joku.
    SDP ja ay-lii­ke pyö­rit­tää työt­tö­myys­kas­so­jen koneis­toa, jol­la pal­ki­taan omia aktii­ve­ja. Kela on polii­tik­ko­jen johtama.

    Aktii­vi­mal­lin vas­tus ei ole dema­rien etu eikä min­kään puo­lu­een. Se on ihan oikei­den ihmis­ten huu­to, että mitä te oikein kuvit­te­let­te. Jos ja kun joka välis­sä 650 euron raho­ja odot­te­lee pari kuu­kaut­ta, kyn­sien syö­mi­nen ei riitä.

    Vara­kas voi olla akti­voi­tu­vat työ­tön, köy­hä ei.

  51. Muis­tuu mie­leen 1990-luvun alku­puo­lel­ta Ylen lähet­te­mä tele­vi­sio­ra­port­ti Tans­kan työt­tö­mis­tä (tai työl­lis­te­tyis­tä) kun he kuo­ri­vat peru­noi­ta mata­lil­la jak­ka­roil­la istuen ja hei­tel­len kuo­rit­tu­ja peru­noi­ta ilmei­ses­ti viro­lai­siin sink­kiäm­pä­rei­hin. Tun­nel­ma oli kuin kes­ki­tys­lei­ril­tä ja sitä sen kai­ke­ti oli tar­koi­tus ollakin.

  52. Vaka­vam­pi ongel­ma on, että päi­vä­ra­ha ja osa-aika­työn palk­ka yhdes­sä tup­paa­van nous­ta kor­keam­mak­si kuin kokoai­ka­työn palk­ka. Tämä­hän ei käy, joten kat­to tulee vas­taan. Se voi tul­la vas­taan jo alle 20 tun­nin työ­vii­kol­la. Sil­lä siis pää­see samaan ansioon kuin 40 tun­nin työ­vii­kol­la. Kau­pan alal­la tee­te­tään pal­jon osa-aika­työ­tä. Kaik­ki eivät ole sii­tä lain­kaan harmissaan.”

    Toi­saal­ta jär­jes­tel­mään on sisään­ra­ken­net­tu kan­nus­tin eli päi­vä­ra­ha las­kee ajan kulues­sa. Ensim­mäi­sel­lä ker­ral­la kun työs­sä­oloeh­to nol­laan­tuu ja päi­vä­ra­ha las­ke­taan uusik­si, sii­nä on 80 pro­sen­tin suo­ja, eli uusi päi­rä­ra­ha on mää­räl­tää vähin­tään sen 4/5 alku­pe­räi­ses­tä. Tämän jäl­keen suo­jaa ei ole ja sil­loin uusi päi­vä­ra­ha las­ke­taan sii­tä osa-aika­työn pal­kas­ta. Eli kuu­kausi­palk­ka­si on se mää­rä rahaa mitä kuu­kau­des­sa olet tie­nan­nut, vaik­ka se oli­si tie­nat­tu 80 tun­nis­sa. Ja kun ale­taan las­ke­maan ansio­si­don­nais­ta päi­vä­ra­haa vaik­ka­pa 850 euron kuu­kausi­pal­kas­ta, niin ei sii­tä pal­joa kor­vaus­ta jää. 

    Ja kun kor­vaus pie­ne­nee, las­kee myös se raja mis­sä kor­vauk­sen ja tulo­jen leik­ku­ri iskee. Ja näin ollen ensim­mäi­sen parin vuo­den jäl­keen koko päi­vä­ra­ha + osa-aika­työn tulo ‑kuvio menet­tää mer­ki­tyk­sen­sä kos­ka elääk­seen on teh­tä­vä enem­män kuin se 20 tun­tia työ­tä viikossa.

    Fik­sut työt­tö­mät tie­tä­vät tämän eivät­kä pääs­tä tilan­net­ta sii­hen, mikä­li suin­kaan pys­ty­vät asi­aan vai­kut­ta­maan. Toi­meen­tu­lo­tu­ki­luu­kul­le jou­tu­mi­sen uhka on teho­kas kan­nus­tin ihmi­sel­le, joka halu­aa työ­tä teh­dä ja on sii­hen ilmei­sen kyke­ne­vä­kin. Ts. juu­ri näil­le osa-aika­työn­te­ki­jöil­le. Vähän ruh­ti­naal­li­sem­pi tuen ja osa-aika­pal­kan yhdis­tel­mä työt­tö­myy­den alus­sa saat­taa kan­nus­taa etsi­mään nopeam­min duu­nia lomai­lun sijaan.

    1. Tämä sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha tar­jo­aa työ­nan­ta­jal­le ja tek­jöil­le hyvän kei­not­te­lu­me­ka­nis­min, jol­la työ­nan­ta­ja teet­tää osa-aika­työ­tä ja työn­te­ki­jä saa kokoai­ka­työn ansion ja muut työn­te­ki­jät ja työ­nan­ta­jat mak­sa­vat. Työt­tö­myys­kor­vaus las­kee vuo­sien muka­na, mut­ta jos työ­nan­ta­ja on juo­nes­sa muka­na, aina voi teet­tää puo­li vuot­ta täy­si­päi­väis­tä työs­tä ja alkaa taas alus­ta. Kau­pan alal­la tämä ei tai­da olla aivan har­vi­nais­ta. Mut­ta joku on saa­nut sii­tä­kin palk­kaa, että on täl­lai­sen mal­lin meil­le suunnitellut.

  53. Samu­li Saa­rel­ma: Perus­on­gel­ma täl­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä on se, että osa­puo­let oppi­vat mel­ko pian pelaa­maan sillä.
    […]
    Perus­tu­los­sa tätä samaa ongel­maa ei ole

    Olen samaa miel­tä. Perus­tu­lo on parem­pi vaihtoehto.

    Mut­ta niin kau­an kuin kehi­te­tään tilas­to­kik­kai­lua työt­tö­myy­den hoi­toon, eikö­hän tuo TE-kes­kuk­sen hen­ki­lös­tö­vuo­kraus oli­si ihan OK. Ehto­ja sii­hen voi kehi­tel­lä, raja­ta mata­la­palk­ka-aloi­hin ja enin­tään 50% tun­tei­hin vaik­ka niin vain osa työ­nan­ta­jis­ta voi alkaa käyt­tä­mään sitä hyväk­si. Saat­taa olla suo­ras­taan sama osa joka käyt­tää palk­ka­tu­kia, har­joit­te­lu­ja, jne jo nyt… Ja jos sil­lä työl­lis­tet­täi­siin aidos­ti osa-aikai­ses­ti osa vai­keas­ti työl­lis­ty­vis­tä, oli­si sii­tä jopa aitoa hyötyä.

  54. Ruot­sis­sa on pääs­ty maa­han­muut­ta­jien työl­lis­tä­mi­ses­sä hyvään tulok­seen sil­lä, että maa­han­muut­ta­jil­le voi mak­saa aluk­si vähän pie­nem­pää palkkaa”

    Miten tulok­sia on mitat­tu, kun laki ei ole vie­lä voi­mas­sa­kaan? Täl­lais­ta mal­lia on kyl­lä ehdo­tet­tu, mut­ta se oli aina­kin jou­lu­kuus­sa vie­lä neuvotteluasteella.

  55. Ismo: Mei­naat, että EITC oli­si etuoi­keu­tet­tua tuloa joka ei vähen­täi­si asu­mis­tu­kea tai toi­meen­tu­lo­tu­kea ollenkaan…? 

    Kyl­lä, mut­ta jos EITC-tyyp­pi­seen, tai yli­pää­tän­sä min­kään­lai­seen nega­tii­vi­seen tulo­ve­roon men­täi­siin, koko har­kin­nan­va­rai­nen tuki­jär­jes­tel­mä para­met­rit, vero­tuk­sen pro­sen­tit ja työ­tu­lo- yms vähen­nyk­set pitäi­si sää­tää uudelleen.

    En pidä EITC­tä Suo­mes­sa rea­lis­ti­se­na. Ehdotukseni:

    Tapio:
    Tuos­ta nega­tii­vi­ses­ta tulo­ve­ros­ta sai­si vie­lä kan­nus­ta­vam­man, jos sii­hen yhdis­tet­täi­siin sopi­va työ­tu­lo­vä­hen­nys sekä val­tion että kun­nan vero­tuk­ses­sa. Töi­tä teh­nyt sai­si sil­loin verot­ta “perus­osan” lisäk­si myös pal­kan tuo­hon rajaan asti. Vero­tus alkai­si pur­ra vas­ta rajan jälkeen.

    ..tuo mukaan kui­ten­kin hie­man noi­ta ele­ment­te­jä. Eri­lai­sil­la työ­tu­lo­vä­hen­nyk­sil­lä val­tion ja kun­nan verois­sa saa­tai­siin progres­sii­vi­suut­ta myös tuloas­tei­kon alaosaan.

  56. Ainiin, ettei unohtuisi…

    Kos­ka työ­ky­vyt­tö­mät ja osa­työ­ky­vyt­tö­mät ja sel­lai­set jot­ka eivät tosia­sias­sa ole kyke­ne­viä vapail­la mark­ki­noil­la työl­lis­ty­mään siir­re­tään kun­tou­tuk­seen tai eläk­keel­le? Joku voi­si pot­kia vakuu­tus­lää­kä­rei­tä per­suk­siin sen ver­ta, ettei­vät enää hyl­kää kaik­kea perus­teel­la “ei ole kuol­lut joten voi teh­dä töitä”…

    Ei ole mitään jär­keä sii­nä, että työt­tö­mi­nä roi­ku­te­taan väkeä joka tosia­sias­sa tar­vit­see jotain muu­ta, oli sit­ten kun­tou­tus­ta ja kou­lu­tus­ta tai eläkkeelle.

    TE-kes­kuk­set pitää resur­soi­da siten, että voi­vat teh­dä hyvän arvion työt­tö­mien mah­dol­li­suuk­sis­ta, kyvyis­tä, kou­lu­tus­tar­peis­ta, jne. Jot­ta työt­tö­miä voi­daan työl­lis­tää, pitää työt­tö­mien olla työ­ky­kyi­siä, työ­kun­toi­sia, oma­ta kou­lu­tus alal­le jol­la tar­vi­taan työvoimaa.

  57. Siis voi­si kuvi­tel­la, että iso osa työt­tö­mien ongel­maa rat­ke­ai­si sil­lä, että riit­tä­vän suu­rel­le osal­le voi­tai­siin taa­ta hake­muk­sis­ta seu­raa­van mie­le­käs työ­paik­ka, sekä sil­lä, että työ­päi­vis­tä ei tuli­si pit­kiä tulonmenetyksiä.

    Jos taas halu­taan yrit­tä­jiä, tuil­ta ei pitäi­si niin hana­kas­ti pot­kia pois, kos­ka yrit­tä­jän itsen­sä elät­tä­vää yri­tys­tä ei vähä­va­rai­nen työ­tön saa kau­hean äkkiä pys­tyyn mikä­li kos­kaan. Ennen kuin se onnis­tuu, tar­vi­taan tukia. Lisäk­si olen ymmär­tä­nyt, ettei epä­on­nis­tu­nut­kaan yrit­tä­jä enää tah­do pääs­tä takai­sin kor­tis­toon työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si vaan voi olla kusessa.

    Ennen akti­voin­tia kepil­lä kan­nat­tai­si pois­taa isom­mal­la kepil­lä teh­tä­vä pas­si­voin­ti. Työ­mo­raa­lin suu­ruus saat­tai­si yllät­tää monet, jos sitä ei yri­tet­täi­si aktii­vi­ses­ti tap­paa lan­nis­ta­val­la onnis­tu­mis­pro­sen­til­la ja eten­kin pit­kil­lä tuet­to­mil­la käsittelyajoilla.

    Rol­ling Heur­lin: Nobe­lin pal­kin­toa ei tule kyl­lä uudel­leen väit­tees­tä Trum­pin valin­nan jäl­keen “Toden­nä­köi­ses­ti edes­säm­me on glo­baa­li taan­tu­ma, jon­ka lop­pua ei näy”. 

    Oli­si var­maan kan­nat­ta­nut jat­kaa kolum­nin luke­mis­ta, kos­ka mies on itse­kin tuo­ta jo moneen ottee­seen anteek­si pyy­tä­nyt ja tun­nus­ta­nut tun­ne­poh­jai­sen reak­tion virheeksi.

    tcrown: Pitäi­si ymmär­tää, että kes­ki­luo­kan tuloe­rot (ja pie­ni vero­kii­la) on käy­tän­nös­sä vält­tä­mä­tön edel­ly­tys toi­mi­val­le yhteis­kun­nal­le, samaan aikaan kun tulo­jen ja varal­li­suu­den kerään­ty­mi­nen pie­nel­le elii­til­le on tuhoi­saa sil­le toi­mi­val­le hyviunvointiyhteiskunnalle. 

    Eli pää­oma­tu­loil­le kova progres­sii­vi­nen vero­tus, veron­kie­ro kuriin ja lait sel­lai­sik­si, että vero­suun­nit­te­lua ei sal­li­ta..? Kyl­lä­hän tuo aina­kin minul­le käy, mut­ta aika­moi­nen urpu­tus tuos­ta syn­tyi­si ja toteut­ta­mi­nen voi­si vaa­tia aika kovia toimia.

    Sep­po Korp­poo: Kol­mi­kan­ta­pe­liä on pelat­tu todel­la juo­nik­kaas­ti, sil­lä pelin häviä­jiä, työt­tö­miä ja pk-sek­to­ria ei ole pääs­tet­ty edes peli­pöy­tään, mut­ta Mus­ta Pek­ka heil­le on kui­ten­kin jaettu! 

    Ei tuol­la kukaan muu­kaan yksi­lö itse­ään edus­ta. PK-sek­to­ri oli­si voi­nut jär­jes­täy­tyä ja änke­tä mukaan. AY-lii­ke näyt­tää ikä­väs­ti unoh­ta­neen vasem­mis­to­lai­sen taus­tan­sa (jol­loin työt­tö­mät oli­si­vat olleet muka­na). Toi­saal­ta ei työ­nan­ta­ja­puo­li­kaan ole heis­tä huo­leh­ti­nut tai vii­me vuo­si­na edes omaa yhteis­kun­ta­vas­tuu­taan kan­ta­nut, kos­ka sil­lä on ollut kova kii­re pääs­tä seu­rauk­sis­ta välit­tä­mät­tä kas­vat­ta­maan val­taan­sa ja aja­maan omaa vial­lis­ta yhteis­kun­ta­fi­lo­so­fi­aan­sa kai­kin kei­noin, jopa poliit­ti­sen­kin vai­kut­ta­mi­sen kautta.

    Tun­nut nyt kui­ten­kin unoh­ta­van, että kol­mi­kan­nas­sa on kol­me osa­puol­ta. Val­tio oli­si voi­nut kos­ka tahan­sa ottaa kopin työt­tö­mis­tä, mut­ta sitä se ei ole teh­nyt. Työt­tö­myys on yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma, jon­ka hoi­to kuu­luu val­tiol­le. Val­tio oli­si voi­nut ajaa neu­vot­te­luis­sa mui­ta­kin asioi­ta, mut­ta se ei ole sitä teh­nyt. Kuten kiky-fias­kos­ta käy ilmi, val­tiol­la oli­si man­daat­ti yrit­tää muo­ka­ta työ­voi­ma­mark­ki­noi­ta ja se voi­si teh­dä sitä muu­ten­kin kuin vain läh­teä kri­tii­kit­tö­mäs­ti tuke­maan työ­nan­ta­jia, suu­ry­ri­tyk­siä ja osin­gon­saa­jia. (Laman aika­na­han mak­set­tiin hyviä osin­ko­ja yri­tys­ten pyö­ries­sä voi­tol­li­si­na, joten sii­nä oli­si ollut paik­ka vaik­ka­pa ajaa teol­li­suu­teen vas­ta­sykli­siä inves­toin­te­ja, jot­ta nousuai­ka­na fir­mat oli­si­vat olleet par­haas­sa iskus­sa, tai vaa­tia palk­kaa­maan työn­te­ki­jöi­tä. Samal­la oltai­siin saa­tu elvy­tys­tä talou­teen, mikä oli­si sit­ten paran­ta­nut työttömyyttäkin.)

    Samu­li Saa­rel­ma: He eivät myös­kään vält­tä­mät­tä ole tar­peet­to­mia yhteis­kun­nal­le, vaik­ka hei­dän arvon­sa mark­ki­na­ta­lou­den ehdoin pyö­ri­vil­lä työ­mark­ki­noil­la onkin alhainen. 

    Hehän ovat kaik­kea muu­ta kuin tar­peet­to­mia, sil­lä hei­dän kulu­tus­taan tar­vi­taan. Sil­loin kun hei­kos­ti toi­meen­tu­le­vil­la, oli­vat he sit­ten työt­tö­miä tai muu­ten vain pie­ni­tu­loi­sia, ei ole varaa kulut­taa riit­tä­väs­ti niin että sääs­töön­kin jäi­si jotain, talous ei yleen­sä pyö­ri tai on pyö­ries­sään­kin todel­la epä­var­mal­la poh­jal­la. Ilman kulu­tus­ta ei ole taloutta.

    Samu­li Saa­rel­ma: He voi­vat sil­ti puu­has­tel­la yhtä sun tois­ta ja osa sii­tä voi hyvin­kin olla yhteis­kun­taa hyö­dyt­tä­vää, vaik­kei kukaan sii­tä oli­si­kaan val­mis mak­sa­maan suo­raa korvausta. 

    Ennen kaik­kea heil­le ei sil­loin muo­dos­tu tar­vet­ta puu­has­tel­la mitään yhteis­kun­nal­le vahin­gol­lis­ta hen­ken­sä piti­mik­si, tule­vai­suu­ten­sa tur­vaa­mi­sek­si tai ihan vain pahaa oloa hel­pot­ta­maan. Sekin on arvo­kas­ta, eten­kin ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set huomioiden.

  58. Samu­li Saa­rel­ma: Perus­ti­li on minus­ta­kin aika hyvä idea elin­kaa­ren yli tulon­siir­to­jen järk­kää­mi­seen. Sen ainoa ongel­ma on sii­nä, että jos sii­hen liit­tyy tuo pak­ko­sääs­tä­mi­nen, niin seu­raus on se, että se enti­ses­tään pahen­taa ihmis­ten oman elin­kaa­ren yli mene­vää tulon­siir­to-ongel­maa. Ongel­ma­han on sii­nä, että eni­ten rahaa tar­vit­see sii­nä vai­hees­sa, kun on juu­ri astu­nut työ­elä­mään, hank­ki­nut asun­non ja perus­ta­nut per­heen pie­ni­ne lap­si­neen. Jos tähän raha­pu­laan lyö­dään vie­lä pääl­le pak­ko­sääs­tä­mis­vel­voi­te, niin se vain pahen­taa tilannetta.

    En usko tämän vält­tä­mät­tä ole­van kovin vaka­va ongel­ma, kun­han pak­ko­sääs­tön aste ase­te­taan sopi­vas­ti (mah­dol­li­ses­ti iäs­tä riip­puen). Nyt­kin jou­dut samaan tapaan mak­sa­maan työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua eikä se edes ker­ry­tä hen­ki­lö­koh­tais­ta varallisuutta.

    Samu­li Saa­rel­ma: Hom­man pitäi­si siis toi­mia joten­kin niin, että Perus­ti­li oli­si­kin luot­toa, joka pitäi­si mak­saa pois, sit­ten kun elä­mä läh­tee suju­maan parem­min. Vähän niin kuin opin­to­lai­na. Tie­ten­kin tämän ongel­ma sit­ten on se, että jos sit­ten sii­hen työt­tö­myy­des­tä työl­li­sek­si siir­ty­mi­seen liit­tyy vie­lä kai­ken pääl­le se, että pitää alkaa mak­saa Perus­ti­lil­le työt­tö­myy­den aika­na nos­tet­tua lai­naa, niin tämä voi huo­non­taa insen­tii­ve­jä läh­teä töihin.

    Mie­les­tä­ni kan­nus­tin läh­teä töi­hin para­ni­si ver­rat­tu­na nykyi­seen. Nykyi­sel­lään töi­hin men­nes­sään menet­tää suu­ren vakuu­tus­muo­toi­sen tulon­siir­ron (aina­kin, jos on ansio­si­don­nai­sel­la) ja sit­ten jou­tuu kui­ten­kin töi­hin men­nes­sä mak­sa­maan taas sitä työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua. Jos saa aidon tulon­siir­ron sijaan lai­naa tai jo itsel­le aiem­min ker­ty­nyt­tä varal­li­suut­ta, ei tule yhtä voi­ma­kas­ta kan­nus­tin­ta levä­tä kotona.

    Samu­li Saa­rel­ma: Takai­sin­mak­sun pitäi­si­kin siis olla joten­kin por­ras­tet­tua niin, että pie­nis­tä pal­kois­ta ei sin­ne jou­tui­si mak­sa­maan takai­sin. Hyväk­syt­täi­siin siis se, että ne, jot­ka eivät kos­kaan pää­se kes­ki­palk­kai­seen työ­hön jää­vät koko elä­män yli las­ket­tu­na mui­den elä­te­tyik­si. Toi­saal­ta kukaan ei jät­täi­si sivuun mah­dol­li­suut­ta pääs­tä hyvä­palk­kai­seen työ­hön vain sik­si, että sit­ten jou­tui­si alka­maan mak­sa­maan takai­sin nii­tä työt­tö­mä­nä mak­set­tu­ja tukia.

    Joo, olen samaa miel­tä sii­tä, että aina­kin sen ver­ran voi­si por­ras­ta, että mak­sua meni­si vas­ta tie­tyn rajan ylit­tä­vis­tä tulois­ta (vaik­ka vähän samaan tapaan kuin Bri­teis­sä mak­se­taan opin­to­lai­no­ja takaisin).

  59. Robin:
    En vaan mil­lään lak­kaa ihmet­te­le­mäs­tä tätä itse­pe­tok­sel­lis­ta kes­kus­te­lua sii­tä, miten työt­tö­mät saa­tai­siin “edes hake­maan töi­tä”, kun >200000 ihmis­tä hakee ja yrit­tää työl­lis­tyä, mut­ta kan­san­ta­lous ei pys­ty syn­nyt­tä­mään nii­tä työ­paik­ko­ja. Suo­ma­lai­set ovat yksi maa­il­man kou­lu­te­tuim­piä kan­so­ja ja työt­tö­myys kos­kee kaik­kia kou­lu­tus­ta­so­ja, joten kes­kus­te­lu mata­la­palk­ka­työn vas­taa­not­ta­mi­sen kan­nat­ta­vuu­des­ta­kin on pelk­kää pup­pua, kun ongel­ma on tuot­ta­vuu­del­taan heik­ko elin­kei­no­ra­ken­ne, joka ei pys­ty hyö­dyn­tä­mään edes par­hai­den tyt­tö­jen­sä ja poi­kien­sa osaamista.

    Täs­mäl­leen noin. Kor­tis­tos­sa on 40000 kor­kea­kou­lu­tet­tua ja muu­ten ammat­tiin kou­lu­tet­tu­ja se 160000–200000. Näprää­mi­nen kan­nus­tei­den ja mata­la­palk­ka­duu­nien kans­sa pn kusetusta.

    1. Täs­mäl­leen noin. Kor­tis­tos­sa on 40000 kor­kea­kou­lu­tet­tua ja muu­ten ammat­tiin kou­lu­tet­tu­ja se 160000–200000. Näprää­mi­nen kan­nus­tei­den ja mata­la­palk­ka­duu­nien kans­sa pn kusetusta.

      Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den työt­tö­myys­pro­sent­ti on 26 % ja työl­li­siä heis­tä on 43 %. Kor­keqa-asteen jou­kos­sa työt­tö­myys on 7% ja työl­li­syy­sas­te 87 %. Kyl­lä työt­tö­myys sin­ne kou­lu­tuk­sen mata­lam­paan pää­hän keskittyy.

  60. erk­ki nii­ni:
    Talous­kas­vun teki­jät ovat työ­voi­ma, pää­oma ja tek­no­lo­gia. Ainoa mis­tä Suo­mes­sa on puu­tet­ta on tek­no­lo­gia, osaa­mi­nen on lii­an vähäis­tä. Kou­luo­pe­tus on kovin huma­nis­tis­ta. Kuvit­te­len, että huma­nis­tit eivä aikaan­saa ihmeen­piä vien­ti­tu­lo­ja, vai olen­ko väärässä.

    Höpö höpö. Ongel­ma on tek­no­lo­gian sovel­ta­mi­nen, käyt­tö ja tuotteiden/palveluiden myyn­ti. Itse tek­no­lo­gia kehit­tyy hitaasti.

  61. Rea­lis­ti: Täs­mäl­leen noin. Kor­tis­tos­sa on 40000 kor­kea­kou­lu­tet­tua ja muu­ten ammat­tiin kou­lu­tet­tu­ja se 160000–200000. Näprää­mi­nen kan­nus­tei­den ja mata­la­palk­ka­duu­nien kans­sa pn kusetusta.

    Kor­tis­tos­ta pitää sii­vo­ta eläk­keel­le sairaat/työkyvyttömät ja yli 55v. Hei­dän pitä­mi­nen siel­lä on tur­haa kyy­ky­tys­tä ja TE-resurs­sien haas­kaa­mis­ta, kos­ka työ­nan­ta­jat eivät ole heis­tä kiinnostuneita.

  62. Rea­lis­ti: Höpö höpö. Ongel­ma on tek­no­lo­gian sovel­ta­mi­nen, käyt­tö ja tuotteiden/palveluiden myyn­ti. Itse tek­no­lo­gia kehit­tyy hitaasti.

    Esi­merk­ki. Nokial­la oli voit­ta­ja­tek­not pöy­däl­lään ennen Applea ja jopa paten­toi­tu­na. Sii­tä huo­li­mat­ta tilan­ne ns. munittiin.

  63. Voi­si­ko aja­tel­la, että suo­la­kai­vok­sen työn­te­ki­jät meni­si­vät lak­koon ja hei­dän palk­ko­jaan koro­tet­tai­siin? Toki tämä rik­koo mark­ki­naeh­toi­suu­den peri­aat­tei­ta, mut­ta niin rik­koo moni muu­kin asia ihan yri­tys­ten omis­sa toimintaperiaatteissakin.

  64. Lue­tel­laan­pa huip­pu­yri­tyk­siä: Mic­ro­soft, Apple, Google, Face­book,… Nois­sa on perus­ta­ja­na nime­no­maan tek­no­lo­giao­saa­ja, joka on paris­sa vuo­des­sa toden­nut yli­opis­to-opin­to­jen riit­tä­vän ja läh­te­nyt oikei­siin töi­hin. Tek­no­lo­giao­saa­jat ovat nois­sa edel­leen­kin joh­dos­sa. Apple erot­ti Ste­ve Job­sin jos­sain vai­hees­sa, mut­ta jou­tui otta­maan takai­si­na. Kyl­lä Applen menes­tys tuli nime­no­maan Job­sin pääs­tä, ei myyn­ti­mie­hil­tä tai juristeilta.
    Nokian jut­tu on todel­la ikä­vä. Maa­il­mal­la kehut­tiin, kuin­ka puhe­lin toi­mi hei­kos­sa­kin ken­täs­sä. Tämä perus­tui erin­omai­seen radio­tek­ni­seen osaa­mi­seen. Mut­ta juris­tin valit­se­mi­nen toi­mi­tus­joh­ta­jak­si, huh. En tar­koi­ta mol­la­ta juris­te­ja enkä mui­ta­kaan, mut­ta jos­tain syys­tä nois­sa huip­pu­yri­tyk­sis­sä on joh­dos­sa teknologiaguru.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den työt­tö­myys­pro­sent­ti on 26 % ja työl­li­siä heis­tä on 43 %. Kor­keqa-asteen jou­kos­sa työt­tö­myys on 7% ja työl­li­syy­sas­te 87 %. Kyl­lä työt­tö­myys sin­ne kou­lu­tuk­sen mata­lam­paan pää­hän keskittyy.

    Ensi­si­jai­nen vaih­toeh­to tuol­le ryh­mäl­le on ammat­ti­kou­lu­tus esim. työ­voi­ma­kou­lu­tuk­se­na. Näprää­mi­nen kan­nus­tin­ten ja pili­pa­li­duu­nien kans­sa on ajan ja resurs­sien haaskaamista.

  66. Kuin­ka työn­vä­li­tys toi­mii vapail­la mark­ki­noil­la, sitä on nyky­ään help­po havain­noi­da ja vaik­ka­pa tut­kia. Nimit­täin pako­lais­ten kes­ke­nään har­joit­ta­ma työ­lu­pien kaup­pa on juu­ri sitä.

    Jokai­sel­le työl­le ja työ­pai­kal­le on syn­tyy mark­ki­na­hin­ta, jon­ka mak­sa­mal­la (peri­aat­tees­sa) kuka tahan­sa voi välit­tö­mäs­ti men­nä työ­hön mak­sa­mal­la tuon hin­nan. Työn­vä­li­tys­toi­min­taa par­haim­mil­laan! Tämä jär­jes­tel­mä vie­lä­pä välit­tää työ­nan­ta­jal­le uuden työn­te­ki­jän, jos edel­li­nen on sai­ras­lo­mal­la tai vaik­ka­pa lomal­la; sil­loin työ­lu­pa vuo­kra­taan eni­ten tarjoavalle.

    Täy­sin vapaat nuo­kaan työ­mark­ki­nat eivät ole, kos­ka monet työ­lu­van vuo­kraa­jat teke­vät työ­tä “pimeäs­ti”. He saa­vat pal­kan lisäk­si kan­sa­lais­pal­kan, eli sosi­aa­li­tu­kea, jon­ka suu­ruus jo itses­sään riit­tää elin­kus­tan­nuk­siin. Mut­ta kor­keam­man hin­nan toden­nä­köi­ses­ti kui­ten­kin huu­taa todel­li­ses­sa hädäs­sä, esi­mer­kik­si kar­ko­tet­tu­na, ole­va hen­ki­lö. — Ilman toi­mi­via työ­lu­pa­mark­ki­noi­ta Sak­sas­sa­kin moni työ jäi­si koko­naan tekemättä.

    Tämä uusi työ­voi­ma­kult­tuu­ri oli­si hel­pos­ti poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä muu­tet­ta­vis­sa uudek­si työ­voi­ma­po­li­tii­kak­si. Täl­löin kan­nat­tai­si, tasa-arvon nimis­sä tie­ten­kin, vaa­tia kai­kil­ta työn­te­ki­jöil­tä työ­lu­pa. Ja mis­tä tuon työ­lu­van sit­ten saa: Työ­nan­ta­jal­ta tie­ten­kin! Kun työ­nan­ta­ja myy jokai­sen työ­pai­kan eni­ten tar­joa­val­le, se saa työn­te­ki­jäl­tä työl­lis­tä­mis­tu­kea, että hal­van­kin työn teet­tä­mi­nen tulee kan­nat­ta­vak­si. — Voit­ta­ja on val­tio, joka ei anna vähen­tää työ­lu­van vuo­kraa vero­tuk­ses­sa ja perii veron ja elä­ke­mak­sut pal­kas­ta, jota ei kos­kaan ole maksettu.

    Jos toi­miin uuden työ­voi­ma­po­li­tii­kan kir­joit­ta­mi­sek­si lakiin ei ryh­dy­tä, on seu­rauk­se­na, että ennen pit­kään myös työ­nan­ta­jat siir­ty­vät pimeil­le mark­ki­noil­le. — Jos kysyn­tää löy­tyy, niin työt on tee­tet­tä­vä. Ja jos se ei lail­li­ses­ti onnis­tu, niin lait­to­mas­ti sit­ten. — Ei val­tio voi työ­mark­ki­noi­ta pysäyt­tää vain sen takia, että “poli­tiik­ka vaatii”.

  67. Ismo: Kos­ka EITC ei ole perus­tur­va, tar­vi­taan perus­tur­va edel­leen muu­ten. Mini­mi­ta­so aset­tuu Hel­sin­gis­sä toi­meen­tu­lo­tu­ki 491€/kk + vuo­kra (enin­tään 650€/kk, eli kau­pun­gin vuo­kra­kämp­pä sil­lä vapail­ta mark­ki­noil­ta näin hal­paa ei löy­dy). Täs­sä koh­taa tulee se ensim­mäi­nen suu­ri ongel­ma: vuokra.

    Ellei kun­ta tai val­tio pys­ty tar­joa­maan jokai­sel­le halua­val­le koh­tuu­hin­tais­ta asun­toa, tar­vi­taan asu­mis­tu­ki joka kat­taa vuo­kran vapail­la markkinoilla.

    Olen aika lail­la täy­sin päin­vas­tais­ta miel­tä koko vies­tis­tä­si. Yhteis­kun­nan ei todel­la­kaan tuli­si olla sel­lai­nen, että jul­ki­sen sek­to­rin vas­tuul­la on ter­vei­den ihmis­ten asut­ta­mi­nen. Ter­vei­den ja työ­ky­kyis­ten ihmis­ten pitäi­si läh­tö­koh­tai­ses­ti hoi­taa itse oman elä­män­sä perus­asiat kun­toon, eikä jul­ki­sen sek­to­rin pitäi­si juu­ri­kaan puut­tua sii­hen miten kuka­kin asuu ja elää omien varo­jen­sa anta­mis­sa puitteissa.

    Työ­ky­vyt­tö­mät, lap­set jne. sit­ten erik­seen. Vähä­va­rai­sel­le lap­si­per­heil­le­kin on parem­pi antaa isot lap­si­li­sät ja antaa hei­dän vali­ta, että asu­vat­ko he mie­lum­min pie­nes­sä asun­nos­sa hyväl­lä sijain­nil­la vai isos­sa asun­nos­sa kau­ka­na kai­kes­ta sen sijaan, että osoi­te­taan 3–4 mak­ka­rin per­he­kämp­pä lähiös­tä tyy­lil­lä ota-tai-jätä. Mitään per­hea­sun­to­jen lii­ka­ra­ken­ta­mis­ta ei todel­la­kaan pidä regu­laa­tiol­la teh­dä, vaan on pal­jon parem­pi antaa rahal­lis­ta tukea niil­le joi­ta halu­taan tukea. Sil­loin ihmis­ten omat kulu­tus­tot­tu­muk­set kyl­lä vai­kut­ta­vat sii­hen, että raken­ne­taan­ko nii­tä iso­ja per­hea­sun­to­ja vai­ko ei.

    Vapail­la mark­ki­noil­la asu­mi­sen hin­ta mää­räy­tyy muut­to­voit­toa­lueil­la pää­asias­sa ihmis­ten mak­su­ky­vyn mukaan, mikä­li tar­jon­ta on kovin vaja­vais­ta. Jos ihmi­sil­lä on vähän rahaa, he mak­sa­vat vähän vuo­kraa ja vuo­kra­nan­ta­jat kyl­lä sopeu­tu­vat tähän, kos­ka on pak­ko. Tar­jon­ta taas on vaja­vais­ta lähin­nä jul­ki­sen sek­to­rin regu­laa­tion ja yksi­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien rent-see­kin­gin takia. Tähän aut­taa regu­laa­tion vähen­nys (auto­pai­kat, asun­to­jen koko­nor­mit jne.) 

    Ensim­mäi­nen asia oli­si nos­taa maa­poh­jan kiin­teis­tö­ve­ro­ja ja vähen­tää tuo­ta kun­nal­lis­ta­son regu­laa­tio­ta. Raken­ta­mi­sen estei­tä voi­si vähen­tää myös perus­ta­mal­la eril­li­sen toi­mi­val­tai­sen oikeus­e­li­men käsit­te­le­mään vali­tuk­sia. Oli­si mel­kein kaik­kien etu, että vali­tuk­set rat­kais­tai­siin nopeasti.

    Toi­nen asia mitä pitäi­si teh­dä on se, että julk­sen puo­len vuo­kra-asun­to­jen vuo­krat pitäi­si välit­tö­mäs­ti hila­ta mark­ki­na­vuo­krien tasol­le. Vaik­ka sit­ten niin, että kun­ta mak­saa lisää tukea niil­le, joil­ta muu­ten läh­tee kat­to pään päältä.

    Tämän idea on se, että kun­ta saa lisää rahaa niil­tä jot­ka mak­sa­vat asu­mi­sen­sa itse, talou­del­li­set insen­tii­vit uusien kovan rahan vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mi­seen para­ne­vat ja samal­la kun­nal­lis­päät­tä­jil­le val­ke­nee, että pal­jon­ko veron­mak­sa­ja hävi­ää rahaa kun se asut­taa tukea tar­vit­se­via pk-seudulla.

    Bonuk­se­na jul­ki­sis­sa vuo­kra-asun­nois­sa voi­daan pois­taa tulo­ra­jat ja se kan­nus­taa ihmi­siä tie­naa­maan lisää.

    Rea­lis­ti: Kor­tis­tos­ta pitää sii­vo­ta eläk­keel­le sairaat/työkyvyttömät ja yli 55v. Hei­dän pitä­mi­nen siel­lä on tur­haa kyy­ky­tys­tä ja TE-resurs­sien haas­kaa­mis­ta, kos­ka työ­nan­ta­jat eivät ole heis­tä kiinnostuneita. 

    Mik­si 55v+ poruk­ka on Ruot­sis­sa töis­sä pal­jon Suo­mea tehokkaammin?

    50+ työn­te­ki­jöi­den pal­kois­ta pitäi­si voi­da neu­vo­tel­la nykyis­tä vapaam­min. Mones­sa fir­mas­sa oli­si tar­vet­ta koke­neil­le jer­muil­le, kun­han heil­le ei tar­vit­si­si mak­saa val­ta­via palk­ko­ja. Nyt lii­an koval­la pal­kal­la isot työ­ky­vyt­tö­myys / työ­ter­veys­ris­kit aiheut­ta­vat put­sa­taan YT-neu­vot­te­luis­sa ulos talosta.

    Iäk­käi­den työ­ter­veys­ris­ke­jä pitäi­si­kin siir­tää val­tiol­le. Jos työ­nan­ta­ja tär­ve­lee 25:sen työ­ky­vyn, se on työ­nan­ta­jan vika ja rahal­li­sil­la kan­nus­teil­la kan­nat­taa ohja­ta työ­ky­vyn suo­je­lun suun­taan. Kun iäkäs lähes­tyy elä­kei­kää, kään­tyy hom­ma päin­vas­toin: Jos työ­nan­ta­ja onnis­tuu keven­net­ty­jen vakuu­tus­mak­su­jen takia pitä­mään työn­te­ki­jän töis­sä pari vuot­ta pidem­pään, niin sekä työn­te­ki­jä, että jul­ki­nen sek­to­ri voit­taa kun kal­lis­ta työt­tö­myy­se­lä­ke­put­kea ei muo­dos­tu ja vii­mei­sis­tä työ­vuo­sis­ta ker­tyy sen­tään jotain eläkettä.

  68. Vasem­mis­to­lai­nen:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että suo­la­kai­vok­sen työn­te­ki­jät meni­si­vät lak­koon ja hei­dän palk­ko­jaan koro­tet­tai­siin? Toki tämä rik­koo mark­ki­naeh­toi­suu­den peri­aat­tei­ta, mut­ta niin rik­koo moni muu­kin asia ihan yri­tys­ten omis­sa toimintaperiaatteissakin. 

    Ei, vaan suo­la­kai­vok­set lak­kau­tet­tai­siin Suo­mes­sa koko­naan kos­ka nii­den kan­nat­ta­vuus on muu­ten­kin ollut kii­kun­kaa­kun ja suo­laa löy­tyy maa­il­mal­ta markkinahintaan.

  69. Vasem­mis­to­lai­nen:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että suo­la­kai­vok­sen työn­te­ki­jät meni­si­vät lak­koon ja hei­dän palk­ko­jaan koro­tet­tai­siin? Toki tämä rik­koo mark­ki­naeh­toi­suu­den peri­aat­tei­ta, mut­ta niin rik­koo moni muu­kin asia ihan yri­tys­ten omis­sa toimintaperiaatteissakin.

    Tot­ta­kai voi, mut­ta sil­loin Kal­le ottaa ris­kin, että hänen työn­sä hin­ta nousee kor­keam­mak­si kuin mitä hän tuot­taa työ­nan­ta­jal­leen. Jos se yhtä­lö menee tar­peek­si pahak­si, siir­tyy suo­la­kai­vos muu­al­le tai lope­te­taan kokonaan.

  70. ano­nyy­mi: Hehän ovat kaik­kea muu­ta kuin tar­peet­to­mia, sil­lä hei­dän kulu­tus­taan tar­vi­taan. Sil­loin kun hei­kos­ti toi­meen­tu­le­vil­la, oli­vat he sit­ten työt­tö­miä tai muu­ten vain pie­ni­tu­loi­sia, ei ole varaa kulut­taa riit­tä­väs­ti niin että sääs­töön­kin jäi­si jotain, talous ei yleen­sä pyö­ri tai on pyö­ries­sään­kin todel­la epä­var­mal­la poh­jal­la. Ilman kulu­tus­ta ei ole taloutta.

    Olen kyl­lä vähän eri miel­tä, että työt­tö­mien kulu­tus oli­si ainoa hyö­ty, jota heis­tä saa­daan. Täl­lä logii­kal­la muul­le yhteis­kun­nal­le työt­tö­mien “tar­peel­li­suus” voi­tai­siin kor­va­ta sil­lä, että val­tio käyt­täi­si nykyi­sin työt­tö­mil­le mene­vän sosi­aa­li­tuen sii­hen, että ostai­si mark­ki­noil­ta hyö­dyk­kei­tä ja sit­ten polt­tai­si ne isos­sa kokos­sa. Vai­ku­tus oli­si mark­ki­noi­den kan­nal­ta sama kuin sii­nä, että val­tio antaa rahat työt­tö­mil­le, jot­ka sit­ten kulut­ta­vat ne hyö­dyk­kei­siin, jot­ka hyö­dyt­tä­vät vain hei­tä itseään.

  71. Vasem­mis­to­lai­nen: Voi­si­ko aja­tel­la, että suo­la­kai­vok­sen työn­te­ki­jät meni­si­vät lak­koon ja hei­dän palk­ko­jaan koro­tet­tai­siin? Toki tämä rik­koo mark­ki­naeh­toi­suu­den peri­aat­tei­ta, mut­ta niin rik­koo moni muu­kin asia ihan yri­tys­ten omis­sa toimintaperiaatteissakin.

    Tämä toi­mii vain, jos tou­hus­sa on jokin välis­tä­ve­tä­jä, jol­le menee yli­suu­ri osa työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­mas­ta lisä­ar­vos­ta. Jos työn­te­ki­jän teke­män työn lisä­ar­vo mark­ki­noil­la ei mene kor­keam­mal­la hin­nal­la kau­pak­si, niin se ei kyl­lä mene kau­pak­si, vaik­ka kuin­ka lakkoiltaisiin. 

    Sano­taan vaik­ka, että kaik­ki Suo­men par­tu­rit meni­si­vät lak­koon ja sanoi­si­vat, että suos­tu­vat alka­maan leik­kaa­maan hiuk­sia vas­ta, kun yhdes­tä leik­kauk­ses­ta mak­se­taan vähin­tään 100€. Kum­man veik­kaat ole­van seu­raus: Ihmi­set alkai­si­vat kil­tis­ti mak­saa 100€ per leik­kaus vai että he alkai­si­vat kek­siä vaih­toeh­to­ja par­tu­rin käyttämiselle? 

    Lak­ko toi­mii sil­loin ansio­ta­son nos­ta­mi­sek­si, kun vas­ta­puo­le­na on työ­nan­ta­ja eikä kulut­ta­ja. Jos työ­nan­ta­ja repii omaan tas­kuun­sa ison osan kulut­ta­jan mak­sa­man ja työn­te­ki­jäl­le mak­se­tun pal­kan välis­tä, niin lak­ko on kei­no pakot­taa työ­nan­ta­ja pie­nen­tä­mään osuut­taan. Mut­ta täs­sä ole­tus on, että mark­ki­nat eivät toi­mi tehok­kaas­ti. Tehok­kail­la mark­ki­noil­la työ­nan­ta­jal­le tulee kil­pai­li­ja, joka joko las­kee tuot­tei­den hin­to­ja kulut­ta­jil­le tai hou­kut­te­lee työn­te­ki­jät itsel­leen parem­mil­la pal­koil­la. Lak­ko on peri­aat­tees­sa työn­te­ki­jöi­den kar­tel­lin käyt­töä työ­nan­ta­jien kar­tel­lia vas­taan. Jos kaik­ki toi­mii mark­ki­naeh­toi­ses­ti, ei mis­sään ole tyh­jää, jon­ka voi­si lakol­la repiä itselleen.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den työt­tö­myys­pro­sent­ti on 26 % ja työl­li­siä heis­tä on 43 %. Kor­keqa-asteen jou­kos­sa työt­tö­myys on 7% ja työl­li­syy­sas­te 87 %. Kyl­lä työt­tö­myys sin­ne kou­lu­tuk­sen mata­lam­paan pää­hän keskittyy. 

    Minul­la on kuti­na, että kun kor­kea­kou­lu­tet­tu ajau­tuu pit­kä­ai­kais­työt­tö­mäk­si, hän läh­tee etsi­mään mui­ta rat­kai­su­ja, esi­mer­kik­si uudel­leen­kou­lut­tau­tu­maan suo­rit­ta­val­le alal­le. Myös yrit­tä­mi­nen on vaih­toeh­to. Samal­la hän pois­tuu kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen työt­tö­mien jou­kos­ta. Pie­nem­pää työt­tö­myys­pro­sent­tia saat­taa siis selit­tää pikem­min­kin ihmi­sen aktii­vi­suus kuin se, että kor­kea kou­lu­tus sinän­sä kannattaisi.

    En siis luki­si tuo­ta tilas­toa noin yksioi­koi­ses­ti. On muis­tet­ta­va, että kou­lu­te­tul­la ja abstrak­tiin ajat­te­luun ja nope­aan oppi­mi­seen kyke­ne­väl­lä ihmi­sel­lä on enem­män liik­ku­ma­va­raa kuin duu­na­ril­la, jon­ka kyvyt ovat sidot­tu­ja enem­män käy­tän­nön tekemiseen.

    Tähän liit­tyy yksi auto­maa­tion suu­ris­ta ongel­mis­ta. Kun väes­tös­tä suun­nil­leen puo­let on jouk­koa, jon­ka ÄO alle 100, niin täl­le jou­kol­le on vai­kea kek­siä tule­vai­suu­des­sa jär­ke­vää teke­mis­tä. Kou­lut­ta­mi­nen ei auta, kos­ka eväät eivät rii­tä kor­keam­paan oppimiseen.

  73. Samu­li Saa­rel­ma: Tehok­kail­la mark­ki­noil­la työ­nan­ta­jal­le tulee kil­pai­li­ja, joka joko las­kee tuot­tei­den hin­to­ja kulut­ta­jil­le tai hou­kut­te­lee työn­te­ki­jät itsel­leen parem­mil­la pal­koil­la. Lak­ko on peri­aat­tees­sa työn­te­ki­jöi­den kar­tel­lin käyt­töä työ­nan­ta­jien kar­tel­lia vas­taan. Jos kaik­ki toi­mii mark­ki­naeh­toi­ses­ti, ei mis­sään ole tyh­jää, jon­ka voi­si lakol­la repiä itselleen.

    Hyvää poh­din­taa. Sen ver­ran tar­ken­nan, että työn­te­ki­jä­puo­len oikeus teh­dä ammat­ti­lii­ton kaut­ta kar­tel­li on tark­kaan har­kit­tu perus­tus­lain erik­seen tur­vaa­ma ja lail­la tar­kem­min sää­del­ty erioi­keus, joka on suo­tu sik­si, että työn­te­ki­jän ase­ma muu­ten on työ­nan­ta­jaan ver­rat­tu­na kovin heik­ko eten­kään vähän kou­lu­tus­ta vaa­ti­vil­la aloilla.

    Mel­kein kai­kil­la muil­la aloil­la kar­tel­lien teko on kiel­let­ty, joten työ­nan­ta­jien kar­tel­lis­ta ei käy­tän­nös­sä pitäi­si olla kysy­mys. Jos työ­nan­ta­ja­puo­lel­la esi­mer­kik­si jaet­tai­siin kes­ke­nään sel­lais­ten hen­ki­löi­den hen­ki­lö­tie­to­ja ja lis­to­ja, joi­ta he kol­lek­tii­vi­ses­ti päät­täi­si­vät olla otta­mat­ta töi­hin, sii­nä toden­nä­köi­ses­ti hei­lah­tai­si häkki.

    Yleis­si­to­vat työ­eh­to­so­pi­muk­set luo­vat yri­tyk­sil­le vas­taa­vas­ti vero­jen kal­tai­sia vel­voit­tei­ta huo­leh­tia alan työn­te­ki­jöi­den toi­meen­tu­los­ta ilman, että raho­ja kier­rä­te­tään jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta sosiaaliturvana.

  74. Tapio: Kyl­lä, mut­ta jos EITC-tyyp­pi­seen, tai yli­pää­tän­sä min­kään­lai­seen nega­tii­vi­seen tulo­ve­roon men­täi­siin, koko har­kin­nan­va­rai­nen tuki­jär­jes­tel­mä para­met­rit, vero­tuk­sen pro­sen­tit ja työ­tu­lo- yms vähen­nyk­set pitäi­si sää­tää uudelleen.

    Jos­sain mää­rin, ja riip­puen mitä ja min­kä suu­rui­se­na otet­tai­siin käyttöön.
    EITC antaa lisää kun saa tuloa. Tämä muis­tut­taa näh­däk­se­ni palk­ka­tu­kea mut­ta vaki­nai­se­na ja työn­te­ki­jään (ei työ­nan­ta­jaan) sidottuna.
    Ei kan­na­ta sekot­taa nega­tii­vi­seen tulo­ve­roon joka on veron­pa­lau­tus sii­tä osas­ta min­kä tulot jää­vät alle rajan (eli veron­mak­sa­jal­le mak­set­ta­va tuki joka on sitä suu­rem­pi mitä pie­nem­mik­si tulot jäävät).

    Vero­tuk­sen osal­ta­han on ansio­tu­lo­vä­hen­nys, työ­tu­lo­vä­hen­nys, ja perus­vä­hen­nys, jot­ka kas­va­vat kun tulot kas­va­vat kun­nes saa­vut­ta­vat huip­pun­sa ja läh­te­vät las­kuun. Näil­lä luo­daan progres­sio kun­nal­lis­ve­ro­tuk­seen pie­nil­lä tuloilla.

    Elä­ke­tu­lo vero­te­taan samal­la astei­kol­la kuin työ­tu­lo, joten pitää aina muis­taa se kun poh­di­taan vähen­nys­ten tai astei­kon rukaa­mis­ta. Esim. jos EITC palk­ka­tu­loon ja samal­la pois­tet­tai­siin ym. perus­vä­hen­nyk­siä, miten koko­nai­suus muut­tai­si elä­ke­tu­lon verotusta?

    En pidä EITC­tä Suo­mes­sa realistisena.

    Mitä pidem­mäl­le koko­nai­suut­ta poh­di­taan, sitä parem­mal­le EITC minus­ta on alka­nut vai­kut­taa, mut­ta ei perus­tur­van muo­to­na. Olen­nais­ta on, että se toi­mii samoin tavoin kuin palk­ka­tu­ki sekä perus­vä­hen­nyk­set. Se voi­si siis kor­va­ta näi­tä, ja tätä kaut­ta hel­pot­taa mata­la­palk­kais­ta työl­lis­ty­mis­tä. Ei siis ole perus­tur­va vaan auto­maat­ti­ses­ti toi­mi­va palk­ka­tu­ki ilman byrokratiaa.

    Niil­le jot­ka halua­vat vas­tik­keel­lis­ta tukea, EITC oli­si var­maan hel­pom­pi kuin nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro, sil­lä sitä sai­si vain saa­mal­la palk­kaa (joka on eri asia kuin teke­mäl­lä töi­tä, jos­koh­ta usein kor­re­loi, saat­taa jopa löy­tyä kausaa­li­nen­kin suhde).

    Ehdo­tuk­se­ni:
    [… nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro + työtulovähennykset …]
    ..tuo mukaan kui­ten­kin hie­man noi­ta elementtejä. 

    Eri­lai­sil­la työ­tu­lo­vä­hen­nyk­sil­lä val­tion ja kun­nan verois­sa saa­tai­siin progres­sii­vi­suut­ta myös tuloas­tei­kon alaosaan.

    Jos val­tion ansio­tu­lo­ve­roas­tei­kos­sa on nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro, oli­si tie­tys­ti sel­vä, ettei val­tion veroa mak­se­ta ennen kuin tulot nouse­vat yli nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron ylä­ra­jan. Kun­nal­lis­ve­ron (ja jos­sain vai­hees­sa tule­van maa­kun­ta­ve­ron — pak­ko­han maa­kun­nil­le on vero­tusoi­keus tul­la sote/alueuudistuksen myö­tä jot­ta ko. uudis­tuk­sis­sa on jär­keä) koh­dal­la tämä pitäi­si toteut­taa perus­vä­hen­nys­ten muo­dos­sa (kuten nyky­ään) tai sää­tä­mäl­lä tulot val­tion­ve­ro­tuk­sen nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron osal­ta kun­nal­lis­ve­ros­sa verot­to­mik­si (oli­si­ko täs­sä jotain ongelmia?).

    Raken­net­tiin paket­tia näis­tä (perus­tu­lo / nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro, sekä EITC) miten tahan­sa, asu­mis­tu­ki jää ongel­mak­si. Sitä ei voi kor­va­ta mil­lään muul­la tuki­muo­dol­la, sil­lä se koh­dis­tuu nime­no­maa vain ja ainoas­taan kor­kei­siin asu­mis­me­noi­hin. Voi­daan pois­taa varain­siir­to­ve­ro omaan käyt­töön tule­van asun­non han­kin­nas­ta, voi­daan sää­tää asun­non vuo­kraa­mi­sen tulo verot­to­mak­si, mut­ta ellei jul­ki­nen sek­to­ri pako­ta vuo­kria lähem­mäs omas­sa asun­nos­sa asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia, mark­ki­na­vuo­krat tus­kin las­ke­vat riit­tä­väs­ti jot­ta asu­mis­tu­ki voi­tai­siin pois­taa. Näh­däk­se­ni ongel­man kor­jaa­mi­nen vaa­tii huo­mat­ta­vaa jul­kis­ta vuo­kra-asun­to­tuo­tan­toa jos­sa asun­not anne­taan vuo­kral­le oma­kus­tan­tei­ses­ti (ml. pää­oma­ku­lu) tai enin­tään hyvin pie­nel­lä voi­tol­la. Jos täl­lais­ten hal­po­jen vuo­kra-asun­to­jen mää­rä kas­vai­si, tuli­si­vat mark­ki­na­vuo­krat­kin jon­kin ver­ran alas.

    Myös per­hei­den koh­dal­la tuli­si var­mas­ti säi­ly­mään joi­tain tukia, sil­lä tuis­sa ja vero­vä­hen­nyk­sis­sä joi­ta pyrit­täi­siin kor­vaa­maan on per­heen koon huo­mioon otta­vaa skaalausta.

    Ole­tuk­se­na täl­lä het­kel­lä lie­nee, että
    1) kai­kil­la ei ole sel­lais­ta annet­ta­vaa jol­la sai­si avoi­mil­ta mark­ki­noil­ta sel­lais­ta työ­tä jol­la voi elät­tää itsen­sä ja perheensä,
    2) kun työt­tö­mien ryh­mä asian­mu­kai­ses­ti perat­tai­siin ja työ­ky­vyt­tö­mät siir­ret­täi­siin eläk­keel­le, osa­työ­ky­kyi­set tar­vit­ta­vaan kun­tou­tuk­seen jol­la vah­vis­tet­tai­siin jäl­jel­lä ole­vaa työ­ky­kyä, kou­lu­tus­ta tar­vit­se­vat kou­lu­tuk­seen, näh­täi­siin parem­min min­kä ver­ran on “hel­pos­ti työl­lis­ty­viä” ja min­kä ver­ran nii­tä jot­ka tar­vit­se­vat huo­mat­ta­vas­ti tukea työllistymiseen,
    3) hel­pos­ti työl­lis­ty­vien jou­kos­ta nii­tä jot­ka eivät työl­lis­ty nopeas­ti pitää hie­man tuup­pia, ettei­vät mene­tä työ­ky­ky­ään pit­käk­si veny­vän työt­tö­myy­den johdosta,
    4) jat­ku­val­la mark­ki­noi­den tar­peet huo­mioi­val­la muun­to­kou­lu­tuk­sel­la voi­daan aut­taa nii­tä joi­den kou­lu­tus on van­hen­tu­nut tai joil­la muu­ten on työ­ky­kyä mut­ta vai­keuk­sia työllistymisessä,
    5) tuke­mal­la mata­la­palk­kais­ta työn­te­koa voi­daan sekä saa­da hei­kom­min työl­lis­ty­viä töi­hin, että lisät­tyä sel­lai­sia mata­lam­man tuot­ta­vuu­den työ­paik­ko­ja joi­hin oli­si hel­pom­pi työllistyä.

    Tar­vi­taan vain kei­not ja toi­met. Jotain se mak­saa var­mas­ti, mut­ta mitä auto­maat­ti­sem­min tuet joi­ta tar­vit­see huo­mat­ta­van moni toi­mi­vat, sen parem­pi, sil­lä kaik­ki har­kin­nan­va­rai­suus tai ihan vain pää­tök­sen­te­koa vaa­ti­va aiheut­taa byro­kra­tia­louk­ku­ja sil­loin­kin kun var­si­nais­ta talou­del­lis­ta louk­kua ei synny.

  75. Sepi: Vähä­va­rai­sel­le lap­si­per­heil­le­kin on parem­pi antaa isot lap­si­li­sät ja antaa hei­dän vali­ta, että asu­vat­ko he mie­lum­min pie­nes­sä asun­nos­sa hyväl­lä sijain­nil­la vai isos­sa asun­nos­sa kau­ka­na kai­kes­ta sen sijaan, että osoi­te­taan 3–4 mak­ka­rin per­he­kämp­pä lähiös­tä tyy­lil­lä ota-tai-jätä. 

    Peri­aat­tees­sa näin, mut­ta mitä­pä, jos per­he (tai siis tar­kem­min sanot­tu­na sen aikui­set) tuos­sa valit­se­vat­kin pie­nen asun­non lähiös­sä ja enem­män rahaa vii­naan, uhka­pe­lei­hin, jne.? Tuen koh­dis­ta­mi­nen asu­mi­seen on erään­lais­ta yhteis­kun­nan hol­hoa­mis­ta siten, että sil­lä pako­te­taan tiet­ty osa kulu­tus­ta mene­mään tähän elä­mi­sen kan­nal­ta suht tär­ke­ään asi­aan. Olen samaa miel­tä, että yksi­näis­ten aikuis­ten koh­dal­la tätä ei vält­tä­mät­tä tar­vit­tai­si, mut­ta jos tuo ote­taan läh­tö­koh­dak­si, niin sit­ten on aika vai­kea puut­tua las­ten­suo­je­lul­li­sin kei­noin tilan­tee­seen, jos­sa 2‑lapsinen per­he on “valin­nut” asun­nok­seen ahtaan yksiön. 

    Sepi: Toi­nen asia mitä pitäi­si teh­dä on se, että julk­sen puo­len vuo­kra-asun­to­jen vuo­krat pitäi­si välit­tö­mäs­ti hila­ta mark­ki­na­vuo­krien tasol­le. Vaik­ka sit­ten niin, että kun­ta mak­saa lisää tukea niil­le, joil­ta muu­ten läh­tee kat­to pään päältä.

    Täs­tä olen ihan samaa miel­tä. Toi­ses­sa ket­jus­sa kii­vaas­ti kes­kus­tel­tiin sii­tä, onko oikein sub­ven­toi­da omis­tusa­su­mis­ta sil­lä, että asun­to­tu­loa ei vero­te­ta, kos­ka tämä aset­taa eri asu­mis­muo­dot eriar­voi­seen ase­maan, mut­ta eikö kun­tien mark­ki­na­hin­taa alem­mat vuo­krat tee tätä vie­lä eksplisiittisemmin? 

    En näe mitään tolk­kua sii­nä, että kun­ta tukee tiet­ty­jä onnek­kai­ta sen asun­toi­hin itsen­sä ker­ran pääs­sei­tä ali­hin­tai­sel­la vuokralla. 

    Oikeas­taan koko kun­nan vuo­kra-asun­to­jen omis­ta­mi­ses­sa ei ole mitään tolk­kua. Ainoas­taan, jos asun­not oli­si­vat sel­lai­sia hyvin perus­ta­son majoi­tuk­sia, jois­ta kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät läh­ti­si­vät pois heti kun varat anta­vat perik­si, mut­ta joil­la voi­tai­siin taa­ta jokai­sel­le kat­to pään pääl­le, niis­sä on mitään jär­keä. Jos ne ovat tasol­taan samaa tasoa kuin vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asun­not, niin kyse on puh­taas­ta tulon­siir­ros­ta kai­kil­ta muil­ta niil­le onnek­kail­le, jot­ka täl­lai­seen ovat pääs­seet (riip­pu­mat­ta kenen­kään tulois­ta). Asu­mi­soi­keu­den sito­mi­nen mata­liin (brutto)tuloihin ei täs­sä auta, kos­ka sil­lä vain luo­daan tulo­louk­ku, kun ihmi­sen ei kan­na­ta pyr­kiä kas­vat­ta­maan tulo­jaan, kos­ka se joh­taa vain kun­nan vuo­kra-asun­nos­ta ulos len­tä­mi­seen ja sitä kaut­ta käteen­jää­vän rahan vähenemiseen.

  76. Samu­li Saa­rel­ma: Siis Pekal­la asu­mi­nen ei ole elä­mis­tä, mut­ta Kal­lel­la on (vai mis­tä hänen ajat­te­lit sen asu­mi­sen kus­tan­nuk­sen repi­vän, jos ei sii­tä 1300:sta eurosta)?

    Jos Kal­le saa “suo­la­kai­vok­ses­ta” tilil­leen 1300 euroa, niin hänel­lä ei todel­la­kaan ole tuo­ta mää­rää rahaa enää sii­nä vai­hees­sa, kun hän istah­taa sen oluen ääreen, vaan ihan niin kuin Pekal­la­kin, hänen vuo­krai­sän­tän­sä on vie­nyt sii­tä pääl­tä vuo­kran. Oikea ver­tai­lu on siis niin kuin OS alun­pe­rin kir­joit­ti 1000 vs. 1300 tai sit­ten 500 vs. 800 (olet­taen, että molem­mil­la menee 500 vuo­kraan). Mis­sään tapauk­ses­sa se ei ole 500 vs. 1300.

    Reaa­li­maa­il­mas­sa Kal­le­kin saa asu­mis­tu­kea. Asu­mis­tu­ki­las­ku­ri antoi hänel­le asu­mis­tu­kea 200 euroa, jos esi­tys on, että hän saa tilil­leen 1300 euroa, jos­ta on tulo­ve­ro­tau­lu­kon mukaan mak­set­tu veroa 220 euroa. Hän mak­saa siis vuo­kraa 300 euroa, jol­loin hänen kuu­kau­dek­si käy­tet­tä­vis­sä ole­vik­si rahoik­seen jää 1000 euroa.

    Pekal­le las­kin samoin 700 euron työt­tö­myys­tur­van, jos­ta ennak­ko­ve­ro on 20 %, mukaan asu­mis­tuen samoin ehdoin; molem­mat asu­vat 40 neliö­met­rin asun­nos­sa, jon­ka vuo­kra on 500 euroa, ja hän saa las­ku­rin mukaan asu­mis­tu­kea 375 euroa.

    Hän voi myös hakea toi­meen­tu­lo­tu­kea, kos­ka vuo­kran jäl­keen hänen tulon­sa alit­ta­vat vaa­dit­ta­van 491 euron perus­toi­meen­tu­lo­vaa­ti­muk­sen. Se voi 20 % alem­pi­kin, jos hän on kiel­täy­ty­nyt töis­tä. Kos­ka hänel­le vero­jen jäl­keen jää käteen 560 euroa niin hänel­le mak­se­taan toi­meen­tu­lo­tu­ke­na vuo­kras­ta 56 euroa, jol­loin sum­ma, joka hänel­le jää kuk­kau­dek­si käy­tet­tä­väk­si elä­mi­seen, kuten ruo­kaan, vaa­te­tuk­seen jne. 491 euroa. 

    Ver­tai­lu­lu­vut, jot­ka reaa­lis­ti syn­ty­vät asu­mis­tuen jäl­keen ovat siis Kal­lel­la 1000 euroa ja Pekal­la 491 euroa.

  77. Pekan ja Kal­len esi­mer­kis­sä on paha pers­pek­tii­vi­vir­he. Sii­nä ver­ra­taan kave­rus­ten brut­to­tu­lo­ja ja demon­stroi­daan ettei työs­sä käyn­ti kan­na­ta, kos­ka sil­lä tulo­ta­so nousee vain 30% jol­la ei kus­tan­na lau­an­tai-ilta­na yli­mää­räis­tä olutta.

    Mut­ta “ei ne pie­net tulot vaan suu­ret menot”. Todel­li­suu­des­sa­han pitäi­si ver­ra­ta net­to­tu­lo­ja. Ole­tam­me että molem­mat ovat suht nuu­kas­ti elä­viä perus­ter­vei­tä ihmi­siä. Asu­mis­kus­tan­nuk­set ovat 450€/kk ja ruo­kaan, vaat­tei­siin, lääk­kei­siin yms vält­tä­mät­tö­myyk­siin menee 400 euroa. Pekal­le jää käteen 150 euroa kuu­kau­des­sa kal­jan juon­tiin, ja Kal­lel­le 450 euroa. Kol­min­ker­tai­nen ero!

    Eli sen jäl­keen kun Pek­ka jou­tuu läh­te­mään tas­kut tyh­jä­nä kotio­vea koh­ti, niin Kal­le voi tila­ta, ei vain yhden vaan kak­si olut­ta. Työn­te­ko kannattaa!

    Käy­tän­nös­sä täl­lai­set ‘havain­nol­lis­ta­vat’ esi­mer­kit täy­tyi­si teh­dä tosie­lä­män luvuil­la. Kos­ka lop­pu­pää­tel­mään vai­kut­ta­vat teki­jät ovat kvan­ti­ta­tii­vi­sia, niin luku­ja eri tavoin tuu­naa­mal­la saa eri­lai­sia joh­to­pää­tök­siä. Rahi-ana­lyy­sil­la tem­pais­tut luvut ovat viih­dyt­tä­viä mut­tei­vat hyödyllisiä.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­lel­la menee rahaa myös työ­mat­koi­hin ja lou­nas­ruo­kai­luun ja työvaatteisiin.
    Työ­mat­kat ja työ­vaat­teet voi vähen­tää vero­tuk­ses­sa ja myös työ­tön tar­vit­see lou­naan. Lisäk­si työ­nan­ta­ja antaa Kal­lel­le ilmai­sen terveydenhuollon.

    Työ­suh­tees­ta seu­raa mui­ta­kin talou­del­li­sia, yhteis­kun­nal­li­sia ja sosia­li­sia etu­ja, joi­ta työt­tö­mäl­lä ei ole. Ihan pariu­tu­mi­ses­ta lähtien.

    Sik­si en usko, että taval­li­sel­la ihmi­sel­lä ei oli­si luon­nol­lis­ta pyr­ki­mys­tä työl­lis­tyä, jos sen vaih­toeh­to­na on kituut­ta­mi­nen 491:n euron perus­tur­val­la ilman talou­del­lis­ta ja sosi­aa­lis­ta tulevaisuutta. 

  79. Yama: Mut­ta “ei ne pie­net tulot vaan suu­ret menot”. Todel­li­suu­des­sa­han pitäi­si ver­ra­ta net­to­tu­lo­ja. Ole­tam­me että molem­mat ovat suht nuu­kas­ti elä­viä perus­ter­vei­tä ihmi­siä. Asu­mis­kus­tan­nuk­set ovat 450€/kk ja ruo­kaan, vaat­tei­siin, lääk­kei­siin yms vält­tä­mät­tö­myyk­siin menee 400 euroa. Pekal­le jää käteen 150 euroa kuu­kau­des­sa kal­jan juon­tiin, ja Kal­lel­le 450 euroa. Kol­min­ker­tai­nen ero!

    Minus­ta tuol­lai­ses­sa jako­las­kus­sa ei ole mitään tolk­kua, kos­ka sen tulok­sek­si saa mel­kein mitä tahan­sa pane­mal­la “ei-kal­jan­juon­tia” mene­vään kulu­tuk­seen enem­män tai vähemmän. 

    Pel­käs­tään ruu­an suh­teen on mah­dol­lis­ta saa­da kaik­ki riit­tä­vät ravin­teet monel­la­kin eri­lai­sel­la bud­je­til­la. Valit­se­mal­la siel­tä sen kal­leim­man, saa jako­las­kus­sa ihan eri tulok­sen kuin jos valit­si­si sen kaik­kein säästeliäimmän.

    Minä pys­tyn kyl­lä kek­si­mään, miten sen kai­ken Kal­len saa­man 1300 euroa saa katoa­maan niin, ettei “käteen jää” euron euroa sii­nä vai­hees­sa, kun saa­vu­taan kapa­kan ovelle. 

    En tosin tien­nyt, että pie­ni­palk­kai­nen hen­ki­lö voi saa­da niin­kin pal­jon kuin mitä Toi­vo­nen kir­joit­ti (40% asu­mis­me­nois­taan) kate­tuk­si asu­mis­tuel­la. Se muut­taa tilan­net­ta työs­sä­käyn­nin hyväk­si, mut­ta toi­saal­ta sit­ten leik­kau­tues­sa tulo­jen kas­vun muka­na toi­mii “lisä­ve­ro­na”, joka leik­kaa käteen­jää­vää raha­mää­rää, jos hän koit­taa nos­taa tulo­jaan tuos­ta tasosta. 

    Mitä noi­hin “vält­tä­mät­tö­myyk­siin” tulee, niin oli­sin var­sin kiin­nos­tu­nut, jos joku oli­si sel­lai­sen ostos­ko­rin jon­ne­kin kerän­nyt. Oli­si kiin­nos­ta­vaa ver­ra­ta sitä sii­hen, mil­lä tasol­la aikoi­naan opis­ke­li­ja­na pyö­ri­tin kulutustani.

  80. Mik­ko Num­me­lin: Mel­kein kai­kil­la muil­la aloil­la kar­tel­lien teko on kiel­let­ty, joten työ­nan­ta­jien kar­tel­lis­ta ei käy­tän­nös­sä pitäi­si olla kysy­mys. Jos työ­nan­ta­ja­puo­lel­la esi­mer­kik­si jaet­tai­siin kes­ke­nään sel­lais­ten hen­ki­löi­den hen­ki­lö­tie­to­ja ja lis­to­ja, joi­ta he kol­lek­tii­vi­ses­ti päät­täi­si­vät olla otta­mat­ta töi­hin, sii­nä toden­nä­köi­ses­ti hei­lah­tai­si häkki.

    Minus­ta tuo ei ole ainoa työ­nan­ta­jien kar­tel­li­muo­to. Toi­nen ja tär­keäm­pi muo­to on minus­ta se, että työ­nan­ta­ja­puo­li toi­mii työ­eh­to­neu­vot­te­luis­sa yhte­nä taho­na ammat­ti­liit­toa vas­taan sen sijaan, että ammat­ti­liit­to meni­si työ­pai­kas­ta toi­seen erik­seen sopi­maan jokai­sen työ­nan­ta­jan kans­sa siel­lä toi­mi­vien työn­te­ki­jöi­den pal­kois­ta uhkail­len aina lakoil­la nii­tä työ­nan­ta­jia, jot­ka eivät pöy­tään lyö­tyyn sopi­muk­seen suos­tui­si. Työn­te­ki­jöil­le­hän sel­lai­set lakot, jois­sa 90% ammat­ti­liit­to­lai­sis­ta oli­si töis­sä (niis­sä fir­mois­sa, jot­ka oli­si­vat uhkai­lun alla myön­ty­neet) ja he sit­ten tuki­si­vat nii­tä 10%:a, jot­ka oli­si­vat lakos­sa. Voi­ma­ta­sa­pai­no oli­si täy­sin työn­te­ki­jöi­den puo­lel­la (ihan niin kuin se on työ­nan­ta­jan puo­lel­la sil­loin, jos työn­te­ki­jät toi­mi­vat yksilöinä). 

    Mik­ko Num­me­lin: Yleis­si­to­vat työ­eh­to­so­pi­muk­set luo­vat yri­tyk­sil­le vas­taa­vas­ti vero­jen kal­tai­sia vel­voit­tei­ta huo­leh­tia alan työn­te­ki­jöi­den toi­meen­tu­los­ta ilman, että raho­ja kier­rä­te­tään jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta sosiaaliturvana.

    Täs­tä olen eri miel­tä. Työ­nan­ta­jal­la on alhai­sen tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jän koh­dal­la kak­si vaih­toeh­toa, nos­taa hänen palk­kan­sa sil­le yleis­si­to­val­le tasol­le tai olla palk­kaa­mat­ta hän­tä. Jos hänen tuot­ta­man­sa lisä­ar­vo työs­sä oli­si alem­pi kuin se yleis­si­to­va taso, niin työ­nan­ta­ja valit­see sen, ettei palk­kaa hän­tä. Tämä on tyy­pil­li­nen vapaa­mat­kus­ta­jaon­gel­ma. Kun veron­mak­sa­jat huo­leh­ti­vat täs­tä hen­ki­lös­tä, taak­ka jakau­tuu kai­kil­le. Jos hän huo­leh­tii hen­ki­lös­tä mak­sa­mal­la hänel­le tuot­ta­vuut­taan kor­keam­paa palk­kaa, hän kan­taa vas­tuun yksin.

    Osa­keyh­tiön joh­dol­la on vain yksi vel­vol­li­suus. Mak­si­moi­da omis­ta­jien voit­to. Val­tion teh­tä­vä oli­si aset­taa insen­tii­vit niin, että tämä tar­koit­tai­si sitä, että tätä vel­vol­li­suut­ta seu­ra­tes­saan joh­to valit­see koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta par­haat vaih­toeh­dot. Itse olen var­sin skep­ti­nen sen suh­teen, että yleis­si­to­vat sopi­muk­set joh­ta­vat tähän.

  81. Sepi: Mik­si 55v+ poruk­ka on Ruot­sis­sa töis­sä pal­jon Suo­mea tehokkaammin?

    50+ työn­te­ki­jöi­den pal­kois­ta pitäi­si voi­da neu­vo­tel­la nykyis­tä vapaam­min. Mones­sa fir­mas­sa oli­si tar­vet­ta koke­neil­le jer­muil­le, kun­han heil­le ei tar­vit­si­si mak­saa val­ta­via palkkoja.

    Pitäi­si voi­da neu­vo­tel­la, mut­tei vält­tä­mät­tä alas­päin. Kan­nat­tai­si myös kes­kus­tel­la työ­ajan pituu­den ja pal­kan suhteesta.

    Seu­raa­va on hie­man off topics:

    Taka­vuo­si­na tein aika pal­jon töi­tä ruot­sa­lais­ten kor­kean tek­no­lo­gian yri­tys­ten kans­sa. Yllä­tyin, kuin­ka monet ruot­sa­lai­set tut­ki­mus- ja kehi­ty­sin­si­nöö­rit oli­vat innok­kai­ta har­maa­ohi­moi­sia vii­si­kymp­pi­siä. Tit­te­lis­sä toki oli “senior”, ja vai­kut­ti, että hei­dän kom­pen­saa­tion­sa oli riit­tä­vä. Näin aina­kin hei­dän esi­mie­hen­sä vakuut­ti­vat, kun ihmet­te­lin posi­ti­vi­ses­sa mie­les­sä näkemääni.

    Suo­mes­sa­han sii­hen aikaan naa­pu­rit, puo­li­tu­tut ja suku­lai­set kat­soi­vat, että jos DI tai vas­taa­va ei ole neli­kymp­pi­se­nä joh­ta­ja, tai vähin­tään pääl­lik­kö, hän on täy­si luuse­ri. Puo­li­sot­kin oli­vat mones­ti samaa mieltä.

    Ongel­ma joh­tui aina­kin osak­si sii­tä, että hyviä tyyp­pe­jä halut­tiin pal­ki­ta, mut­ta se ei ollut AY:n ja HR:n takia mah­dol­lis­ta ilman teh­tä­vä­muu­tos­ta. Mene­tim­me pal­jon asin­tun­ti­joi­den työ­pa­nos­ta, sil­lä pääl­li­kön ja joh­ta­jan teh­tä­viin kuu­lui ene­ne­väs­sä mää­rin hallintoa. 

    Toi­vot­ta­vas­ti täl­lai­nen ainoa pal­kit­se­mi­sen muo­to on mennyttä.

  82. Sepi: Olen aika lail­la täy­sin päin­vas­tais­ta miel­tä koko vies­tis­tä­si. Yhteis­kun­nan ei todel­la­kaan tuli­si olla sel­lai­nen, että jul­ki­sen sek­to­rin vas­tuul­la on ter­vei­den ihmis­ten asut­ta­mi­nen. Ter­vei­den ja työ­ky­kyis­ten ihmis­ten pitäi­si läh­tö­koh­tai­ses­ti hoi­taa itse oman elä­män­sä perus­asiat kun­toon, eikä jul­ki­sen sek­to­rin pitäi­si juu­ri­kaan puut­tua sii­hen miten kuka­kin asuu ja elää omien varo­jen­sa anta­mis­sa puitteissa.

    Työ­ky­vyt­tö­mät, lap­set jne. sit­ten erik­seen. Vähä­va­rai­sel­le lap­si­per­heil­le­kin on parem­pi antaa isot lap­si­li­sät ja antaa hei­dän vali­ta, että asu­vat­ko he mie­lum­min pie­nes­sä asun­nos­sa hyväl­lä sijain­nil­la vai isos­sa asun­nos­sa kau­ka­na kai­kes­ta sen sijaan, että osoi­te­taan 3–4 mak­ka­rin per­he­kämp­pä lähiös­tä tyy­lil­lä ota-tai-jätä. Mitään per­hea­sun­to­jen lii­ka­ra­ken­ta­mis­ta ei todel­la­kaan pidä regu­laa­tiol­la teh­dä, vaan on pal­jon parem­pi antaa rahal­lis­ta tukea niil­le joi­ta halu­taan tukea. Sil­loin ihmis­ten omat kulu­tus­tot­tu­muk­set kyl­lä vai­kut­ta­vat sii­hen, että raken­ne­taan­ko nii­tä iso­ja per­hea­sun­to­ja vai­ko ei.

    Vapail­la mark­ki­noil­la asu­mi­sen hin­ta mää­räy­tyy muut­to­voit­toa­lueil­la pää­asias­sa ihmis­ten mak­su­ky­vyn mukaan, mikä­li tar­jon­ta on kovin vaja­vais­ta. Jos ihmi­sil­lä on vähän rahaa, he mak­sa­vat vähän vuo­kraa ja vuo­kra­nan­ta­jat kyl­lä sopeu­tu­vat tähän, kos­ka on pak­ko. Tar­jon­ta taas on vaja­vais­ta lähin­nä jul­ki­sen sek­to­rin regu­laa­tion ja yksi­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien rent-see­kin­gin takia. Tähän aut­taa regu­laa­tion vähen­nys (auto­pai­kat, asun­to­jen koko­nor­mit jne.) 

    Ensim­mäi­nen asia oli­si nos­taa maa­poh­jan kiin­teis­tö­ve­ro­ja ja vähen­tää tuo­ta kun­nal­lis­ta­son regu­laa­tio­ta. Raken­ta­mi­sen estei­tä voi­si vähen­tää myös perus­ta­mal­la eril­li­sen toi­mi­val­tai­sen oikeus­e­li­men käsit­te­le­mään vali­tuk­sia. Oli­si mel­kein kaik­kien etu, että vali­tuk­set rat­kais­tai­siin nopeasti.

    Toi­nen asia mitä pitäi­si teh­dä on se, että julk­sen puo­len vuo­kra-asun­to­jen vuo­krat pitäi­si välit­tö­mäs­ti hila­ta mark­ki­na­vuo­krien tasol­le. Vaik­ka sit­ten niin, että kun­ta mak­saa lisää tukea niil­le, joil­ta muu­ten läh­tee kat­to pään päältä.

    Tämän idea on se, että kun­ta saa lisää rahaa niil­tä jot­ka mak­sa­vat asu­mi­sen­sa itse, talou­del­li­set insen­tii­vit uusien kovan rahan vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mi­seen para­ne­vat ja samal­la kun­nal­lis­päät­tä­jil­le val­ke­nee, että pal­jon­ko veron­mak­sa­ja hävi­ää rahaa kun se asut­taa tukea tar­vit­se­via pk-seudulla.

    Bonuk­se­na jul­ki­sis­sa vuo­kra-asun­nois­sa voi­daan pois­taa tulo­ra­jat ja se kan­nus­taa ihmi­siä tie­naa­maan lisää.

    Mik­si 55v+ poruk­ka on Ruot­sis­sa töis­sä pal­jon Suo­mea tehokkaammin?

    50+ työn­te­ki­jöi­den pal­kois­ta pitäi­si voi­da neu­vo­tel­la nykyis­tä vapaam­min. Mones­sa fir­mas­sa oli­si tar­vet­ta koke­neil­le jer­muil­le, kun­han heil­le ei tar­vit­si­si mak­saa val­ta­via palk­ko­ja. Nyt lii­an koval­la pal­kal­la isot työ­ky­vyt­tö­myys / työ­ter­veys­ris­kit aiheut­ta­vat put­sa­taan YT-neu­vot­te­luis­sa ulos talosta.

    Iäk­käi­den työ­ter­veys­ris­ke­jä pitäi­si­kin siir­tää val­tiol­le. Jos työ­nan­ta­ja tär­ve­lee 25:sen työ­ky­vyn, se on työ­nan­ta­jan vika ja rahal­li­sil­la kan­nus­teil­la kan­nat­taa ohja­ta työ­ky­vyn suo­je­lun suun­taan. Kun iäkäs lähes­tyy elä­kei­kää, kään­tyy hom­ma päin­vas­toin: Jos työ­nan­ta­ja onnis­tuu keven­net­ty­jen vakuu­tus­mak­su­jen takia pitä­mään työn­te­ki­jän töis­sä pari vuot­ta pidem­pään, niin sekä työn­te­ki­jä, että jul­ki­nen sek­to­ri voit­taa kun kal­lis­ta työt­tö­myy­se­lä­ke­put­kea ei muo­dos­tu ja vii­mei­sis­tä työ­vuo­sis­ta ker­tyy sen­tään jotain eläkettä.

    Ruot­sis­sa laki mää­rää irti­sa­no­mis­jär­jes­tyk­sen. First in, last out. Suo­mes­sa hom­ma menee, first in first out. Suo­mes­sa jo 45v on yli-ikäinen.

  83. Ismo: Mitä pidem­mäl­le koko­nai­suut­ta poh­di­taan, sitä parem­mal­le EITC minus­ta on alka­nut vai­kut­taa, mut­ta ei perus­tur­van muo­to­na. Olen­nais­ta on, että se toi­mii samoin tavoin kuin palk­ka­tu­ki sekä perus­vä­hen­nyk­set. Se voi­si siis kor­va­ta näi­tä, ja tätä kaut­ta hel­pot­taa mata­la­palk­kais­ta työl­lis­ty­mis­tä. Ei siis ole perus­tur­va vaan auto­maat­ti­ses­ti toi­mi­va palk­ka­tu­ki ilman byrokratiaa.

    Hyvä tar­ken­nus, juu­ri näin. Se on jopa ter­vei­den suo­ma­lais­ten parus­tur­vak­si lii­an “kan­nus­ta­va”, ja kuten sanot, asu­mi­sen tuke­mi­nen on asia erikseen.

    Wiki­pe­dias­sa on EITC:stä hyvä artikkeli.

  84. Yama:
    Pekan ja Kal­len esi­mer­kis­sä on paha pers­pek­tii­vi­vir­he. Sii­nä ver­ra­taan kave­rus­ten brut­to­tu­lo­ja ja demon­stroi­daan ettei työs­sä käyn­ti kan­na­ta, kos­ka sil­lä tulo­ta­so nousee vain 30% jol­la ei kus­tan­na lau­an­tai-ilta­na yli­mää­räis­tä olutta.

    Mut­ta “ei ne pie­net tulot vaan suu­ret menot”. Todel­li­suu­des­sa­han pitäi­si ver­ra­ta net­to­tu­lo­ja. Ole­tam­me että molem­mat ovat suht nuu­kas­ti elä­viä perus­ter­vei­tä ihmi­siä. Asu­mis­kus­tan­nuk­set ovat 450€/kk ja ruo­kaan, vaat­tei­siin, lääk­kei­siin yms vält­tä­mät­tö­myyk­siin menee 400 euroa. Pekal­le jää käteen 150 euroa kuu­kau­des­sa kal­jan juon­tiin, ja Kal­lel­le 450 euroa. Kol­min­ker­tai­nen ero!

    Kol­min­ker­tai­nen ero kuu­los­taa dra­maat­ti­sel­ta, mut­ta Kal­le toden­nä­köi­sem­min las­kee, että pal­jon jää käteen per teh­ty työ­päi­vä / työ­tun­ti suh­tees­sa Pek­kaan. Kyl­lä minun oli­si han­ka­la moti­voi­da itseä­ni suo­la­kai­vok­seen, jos käteen jää sii­tä kai­kes­ta vain 1–2 euroa per teh­ty työ­tun­ti ver­rat­tu­na Pekan kalas­te­luun ja muu­hun oleiluun.

  85. Sepi: Olen aika lail­la täy­sin päin­vas­tais­ta miel­tä koko vies­tis­tä­si. Yhteis­kun­nan ei todel­la­kaan tuli­si olla sel­lai­nen, että jul­ki­sen sek­to­rin vas­tuul­la on ter­vei­den ihmis­ten asut­ta­mi­nen. Ter­vei­den ja työ­ky­kyis­ten ihmis­ten pitäi­si läh­tö­koh­tai­ses­ti hoi­taa itse oman elä­män­sä perus­asiat kun­toon, eikä jul­ki­sen sek­to­rin pitäi­si juu­ri­kaan puut­tua sii­hen miten kuka­kin asuu ja elää omien varo­jen­sa anta­mis­sa puitteissa.

    Olen täy­sin samaa miel­tä. Mikään kir­joit­ta­ma­ni ei tai­da kos­kea sel­lai­sia hen­ki­löi­tä joil­la on hyvin pal­kat­tu pysy­väis­luon­tei­nen työ, joil­le pank­ki on hyvien tulo­jen ja pysy­vän työ­suh­teen perus­teel­la anta­nut asun­to­lai­naa jol­la he ovat voi­neet asun­non ostaa ja hyvil­lä tuloil­laan tätä lai­naa sit­ten mak­saa pois.

    Kir­joit­ta­ma­ni kos­kee nii­tä joi­den tulot eivät rii­tä asun­to­lai­nan saa­mi­seen, jot­ka tar­vit­se­vat asu­mis­tu­kea vuo­kran mak­suun, joi­den tosia­sial­li­set asu­mis­kus­tan­nuk­set mää­räy­ty­vät tuu­rin (saa­ko hal­van käm­pän kau­pun­gil­ta vai ei) eikä muun perusteella.

    Asu­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä. Pät­kä­työ­läi­nen ei voi muut­taa kau­pun­kiin saa­tu­aan työn ja taas kau­em­mas kau­pun­gis­ta kun työ lop­puu. Joko asuu kau­pun­gis­sa jos­sa voi saa­da töi­tä ja tar­vit­see tukea sil­loin kun töi­tä ei ole (ja jos palk­ka on pie­ni, myös sil­loin kun töi­tä on), tai muut­taa kau­em­mas kau­pun­gis­ta jos­sa töi­tä ei vält­tä­mät­tä ole.

    Asun­to­ja ei tar­vit­se olla tar­jol­la nega­tii­vi­sin kus­tan­nuk­sin. Mut­ta nykyi­set mark­ki­na­vuo­krat ovat aika­lail­la puh­das­ta ryös­töä. Sen näkee esi­mer­kik­si ver­taa­mal­la kes­ke­nään ver­tai­lu­kel­poi­sia asun­to­ja jois­ta toi­nen on vapail­la mark­ki­noil­la ja toi­nen kau­pun­gin vuo­kra-asun­to. Tai kat­so­mal­la ver­tai­lu­kel­pois­ten asun­to­jen hin­to­ja, hoi­to­ku­lu­ja, ja vuokria.

    Asun­non (niin omis­tus kuin vuo­kra) hin­nan tulee muo­dos­tua raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta (sisäl­täen koh­tuul­li­sen voi­ton raken­ta­jal­le) lisät­ty­nä ton­tin vuo­kran, hoi­to­ku­lu­jen, ja vero­jen nyky­ar­vol­la. Vuo­kran edel­leen näin mää­rit­ty­neen koh­tuul­li­sen hin­ta­ta­son poh­jal­ta las­ke­tul­la koh­tuul­li­sel­la pää­oman tuo­tol­la lisät­ty­nä kuluil­la ottaen huo­mioon pit­kän aika­vä­lin korjauskustannukset.

    Asun­to­jen kysyn­tä voi aiheut­taa raken­ta­mis­kus­tan­nus­ten nousua sekä raken­nut­ta­jien voi­ton kas­vua, ja näin asun­to­jen hin­to­jen nousua. Edel­leen kysyn­tä voi joh­taa vuo­krien nousuun yli sen mitä asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta oli­si ollut joh­det­ta­vis­sa, joka tar­koit­taa kor­keam­paa tuot­toa asun­to­si­joit­ta­jal­le. Kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­yh­tiö ei voi vai­kut­taa raken­nus­kus­tan­nuk­siin alen­ta­vas­ti jos raken­ta­jil­la on muu­ten­kin riit­tä­väs­ti hom­mia täl­lä het­kel­lä, mut­ta voi vai­kut­taa vuo­kra­nan­ta­jien yli­vi­rit­ty­nei­siin tuot­to­ta­voit­tei­siin pitä­mäl­lä omat tuot­to­ta­voit­teen­sa koh­tuul­li­si­na tai jopa nollassa.

    Laa­dul­taan vas­taa­vien asun­to­jen hin­tae­rot perus­tui­si­vat näin sijain­tiin (ton­tin arvo) ja raken­nus­kus­tan­nuk­siin (ton­til­le raken­ta­mi­sen help­pous tai vai­keus) sekä mah­dol­li­siin mui­hin vaa­ti­muk­siin joi­ta raken­ta­mi­sel­le on ase­tet­tu (esim. auto­paik­ko­jen mää­rä ja laa­tu, talon yhteis­ten tilo­jen mää­rä ja laa­tu, jne), huol­to­kus­tan­nuk­siin (vaih­te­lu mah­dol­lis­ta raken­teel­li­sis­ta ja muis­ta rat­kai­sus­ta joh­tuen), sekä perus­ta­sos­ta poik­kea­viin laa­tu­te­ki­jöi­hin (mate­ri­aa­lit, kiin­teät kalus­teet, jne).

    Jos sijain­ti vai­kut­taa asun­non arvoon yli ton­tin arvon, on ton­tin arvo mää­ri­tet­ty huo­nos­ti ja oli­si pitä­nyt mää­rit­tää kor­keam­mak­si. Tont­ti on kui­ten­kin ainoa sijain­tiin vai­kut­ta­va tekijä.

    Jos asu­mis­tu­ki pois­tet­tai­siin (vähi­tel­len, hitaas­ti, kym­me­nen vuo­den aika­na), las­ki­si­vat­ko vuo­krat saman ver­ran? Veik­kaan, että eivät. Nousi­si­vat­ko pie­net pal­kat kat­taen ero­tuk­sen? En jak­sa uskoa. Köy­hyys lisään­tyi­si täl­lä kei­nol­la. Vaih­toeh­toi­sia kehi­tys­suun­tia on lii­kaa jot­ta voi­sin ennus­taa mitä sii­tä seuraisi.

    Kyl­lä, on sel­lai­nen­kin vaih­toeh­to jos­sa mark­ki­na­vuo­krat las­ki­si­vat lähel­le kus­tan­nuk­sia. Tämä las­ki­si luon­nol­li­ses­ti asun­to­jen arvoa lähem­mäs kus­tan­nuk­sia. Ja näin pääs­täi­siin tilan­tee­seen jos­sa raken­ta­mi­sen kus­tan­nus­ta­sos­ta oltai­siin hyvin tie­toi­sia, raken­nut­ta­jil­le jäi­si vain vähäi­nen voit­to asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­ta, ja asun­to­ja vuo­kraa­vat yksi­tyi­set tahot sai­si­vat vain vähäi­sen voi­ton toi­min­nas­taan. Nykyis­ten asun­to­jen arvot luon­nol­li­ses­ti romah­tai­si­vat, ja lop­pu­tu­lok­se­na 35 neliön yksiö kan­ta­kau­pun­gis­ta mak­sai­si alle 100k€ ja sen vuo­kra­tuot­to kaik­kien kulu­jen (ml. suu­rem­mat kor­jauk­set mitä tulee parin vuo­si­kym­me­nen välein) jäl­keen jäi­si suu­ruus­luok­kaan val­tion 10v vii­te­lai­nan kor­ko (=ris­ki­tön sijoi­tus) + 2 pro­sent­tiyk­sik­köä, eli vuo­kra oli­si haa­ru­kas­sa 300–450€/kk.

    Mie­les­tä­ni asu­mis­ta pitää tukea sil­tä osin mil­tä kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät omis­tusa­sun­nos­sa asu­mi­sen kulut, eli asu­mi­sen oma­kus­tan­ne­hin­nan. Kos­ka se ero­tus on varak­kaan (omis­tusa­sun­to) ja pie­ni­tu­loi­sen (vuo­kra-asun­to) väli­nen ero. Jos asu­mi­nen oli­si saman hin­tais­ta riip­pu­mat­ta asu­mis­muo­dos­ta, oli­si se neut­raa­lia. Jos vuo­kral­la asu­mi­nen lisään­tyi­si, oli­si myös muut­ta­mi­nen työn peräs­sä hel­pom­paa ja ole­tet­ta­vas­ti myös lisääntyisi.

    Luon­nol­li­ses­ti vara­kas voi teh­dä valin­to­ja joi­hin muil­la ei ole mah­dol­li­suuk­sia. Voi ostaa suu­rem­man asun­non tai muil­la tavoin kal­liim­man asun­non. Yhteis­kun­nan ei ole tar­vis tätä tukea miten­kään, eli yhteis­kun­nan tuki asu­mi­seen on mie­le­käs­tä raja­ta perus­ta­soon, sel­lai­seen jos­sa asu­mi­nen on mie­le­käs­tä ja mah­dol­lis­taa nor­maa­lin elämän.

    Asu­mi­sen kus­tan­nuk­set yli omis­tusa­sun­non tason ovat tukea omis­tusa­sun­nos­sa asu­vil­le, eli varak­kail­le, ellei nii­tä kate­ta tuke­na niil­le joil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta omis­tusa­sun­non hank­ki­mi­seen. Tämä perus­tuu yksin­ker­tai­ses­ti sii­hen, että tar­vi­taan jokin varal­li­suus- tai tulo­ta­so jon­ka ylit­tä­mäl­lä asu­mis­kus­tan­nuk­set las­ke­vat mer­kit­tä­väs­ti. Jos tulo­jen tai varal­li­suu­den kas­vu alen­taa asu­mis­kus­tan­nuk­sia, on alem­man tulo- ja varal­li­suus­ta­son asu­mis­kus­tan­nuk­sis­sa jotain yli­mää­räis­tä, lii­kaa. Tämä ero joh­tuu jos­tain raken­teel­li­ses­ta vias­ta joka tulee kor­ja­ta. Kor­jaa­vien toi­men­pi­tei­den jäl­keen omis­tusa­sun­to on sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta sii­nä mis­sä muu­kin, eivät­kä asu­mis­kus­tan­nuk­set itses­sään rii­pu asu­mis­muo­dos­ta vaan asun­non sijain­nis­ta, koos­ta, ja laadusta.

    Toi­saal­ta, asu­mis­tu­ki on myös tukea asun­non vuokraajalle.

    Todet­ta­koon täs­sä välis­sä, että vuo­kra­sään­nös­te­ly sekä mikä tahan­sa muu suo­ra puut­tu­mi­nen mark­ki­na­vuo­kriin joh­taa jota­kuin­kin var­mas­ti sii­hen, että osa vuo­kras­ta mak­se­taan pimeäs­ti. Yhteis­kun­ta ei voi täs­sä voit­taa, vain hävitä.

    Jos haluam­me, ettei varal­li­suus vai­ku­ta mah­dol­li­suuk­siin asua ja elää nor­maa­lis­ti, ja toi­saal­ta emme halua tukea nii­tä jot­ka peri­vät huo­mat­ta­van kor­kei­ta vuo­kria, on ratio­naa­lis­ta lisä­tä jul­ki­sen sek­to­rin vuo­kra-asun­to­tar­jon­taa jol­loin kus­tan­nus muo­dos­tuu maan vaih­toeh­toi­sen käyt­tö­ta­van jää­mät­tä saa­neis­ta tulois­ta jois­ta vähen­ne­tään alen­tu­nut asu­mi­sen rahal­li­nen tuki.

    Olen vakuut­tu­nut sii­tä, että koh­tuu­hin­tais­ten vuo­kra-asun­to­jen lisään­ty­nyt tar­jon­ta alen­tai­si mark­ki­na­vuo­kria ja tätä kaut­ta tar­vet­ta asu­mi­sen rahal­li­seen tuke­mi­seen. Tämä hyö­ty tuli­si yllä mai­nit­tu­jen lisäksi.

    Luon­nol­li­ses­ti kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja haet­tai­siin kuten mitä tahan­sa mui­ta­kin, ja vuo­kra­nan­ta­ja valit­si­si haki­jois­ta omil­la kriteereillään.

    Sosi­aa­li­toi­mi voi­si toki saa­da kau­pun­gil­ta vuo­kra-asun­to­ja käyt­töön­sä (vuo­kra­so­pi­mus jos­sa sosi­aa­li­toi­mi on vuo­kra-asun­to­yh­tiön vuo­kra­lai­nen, kos­kien sel­lais­ta mää­rää ja laa­tua asun­to­ja joi­ta sosi­aa­li­toi­mi tar­vit­see) ja asut­tai­si näi­hin nii­tä jot­ka tar­vit­se­vat sosi­aa­li­toi­men osoit­ta­maan asun­toa syys­tä tai toi­ses­ta. Tämä ryh­mä on toi­vot­ta­vas­ti koh­tuul­li­sen pie­ni, eikä tar­koi­tus ole sekoit­taa kau­pun­gin tavan­omais­ta koh­tuu­hin­tais­ta vuo­kra-asun­to­tar­jon­taa sii­hen, että kau­pun­gin on kyet­tä­vä osoit­ta­maan asun­to­ja jois­sain tilan­teis­sa hen­ki­löil­le jot­ka ovat asunn­ot­to­mia tai asunn­ot­to­muu­den uhan alla. Vuo­kraa­mi­nen sosi­aa­li­toi­mel­le pitää vuo­kra-asun­to­yh­tiön kan­nal­ta tilan­teen nor­maa­li­na sosi­aa­li­toi­men olles­sa luo­tet­ta­va vuo­kra­lai­nen, ja toi­saal­ta antaa sosi­aa­li­toi­mel­le mah­dol­li­suuk­sia jär­jes­tää asiat tar­peen mukaan.

    … ainiin, sote. Ehkä sote-kes­kuk­sis­ta tuli­si sit­ten vuo­kra­lai­sia kaupungille.

    Vie­lä hie­man arvonmuodostuksesta.

    Olet­taen, että kau­pun­ki kaa­voit­taa sekoit­tu­nut­ta raken­net­ta jos­sa mark­ki­naeh­toi­set omis­tus- ja vuo­kra-asun­not, tue­tut omis­tusa­sun­not, tue­tut vuo­kra-asun­not, ja kau­pun­gin oma asun­to­tuo­tan­to ovat kaik­ki läs­nä kaik­kial­la, on mah­dol­lis­ta toteu­tu­nei­den raken­nus­kus­tan­nus­ten ja toteu­tu­nei­den kaup­po­jen ja vuo­krien kaut­ta erot­taa sijain­nin halut­ta­vuu­den muu­tok­set ja siir­tää nämä ton­tin arvoon, sekä vuo­kriin sisäl­ty­vä tuotto.

    Kau­pun­gin kan­nal­ta oli­si luon­nol­li­ses­ti paras­ta jos sijain­nin arvo siir­ret­täi­siin koko­nai­suu­des­saan ton­tin arvoon ja näin saa­tai­siin vero­tuk­sen pii­riin. Onhan kui­ten­kin sel­vää, että ton­tin verot­ta­mi­nen alle tosia­sial­li­sen arvon on epä­suo­raa tukea ton­tin käyt­tä­jil­le. Mitä parem­min ton­tin arvo saa­daan siir­ret­tyä kau­pun­gin kas­saan, sitä parem­pi. Mark­ki­noi­den teh­tä­vä­nä on kil­pail­la sii­tä, miten tont­ti saa­daan kus­tan­nus­te­hok­kaim­min käyt­töön, ei kerä­tä voit­toa ton­tin hin­nan ja arvon välis­tä. Täl­lä oli­si var­mas­ti vai­ku­tus­ta asun­to­jen hin­toi­hin, mut­ta kyl­lä se ilma tulee siel­tä jos­sain vai­hees­sa jol­lain tapaa kuitenkin.

    Kun asun­non arvo saa­daan aidos­ti jaet­tua ton­tin, raken­ta­mi­sen, ja hoi­to­ku­lu­jen välil­lä, saa kau­pun­ki myös omil­le vuo­kra-asun­noil­leen aidos­ti las­ket­tua arvon. Ja kun arvo on sel­vil­lä, on mah­dol­lis­ta aset­taa vuo­kra siten oma­kus­tan­tei­ses­ti tai pie­nel­lä tuot­to­ta­voit­teel­la siten, että mark­ki­na­vuo­kra samal­la tuot­to­ta­voit­teel­la ja toi­min­nan tehok­kuu­del­la oli­si sama. Näin saa­daan esiin täy­si­mää­räi­se­nä mark­ki­na­vuo­kraan sisäl­ty­vä tuotto.

    Tämä myös tar­koit­taa, että kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­ta kal­liil­la ton­til­la sijait­se­vis­sa oli­si kor­keam­pi vuo­kra kuin hal­val­la ton­til­la sijait­se­vis­sa. Tot­ta­kai kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­yh­tiö voi­si perus­tel­lus­ti aset­taa vuo­kran muul­le­kin tasol­le (esim. sosi­aa­li­sen sekoit­tu­mi­sen edis­tä­mi­nen), mut­ta täl­le oli­si pal­jon vähem­män tar­vet­ta jos vuo­krien tuot­to­ta­voi­te pai­nui­si lähel­le tur­val­lis­ta tuottoa.

    Tavoit­tee­na kum­mal­la­kin meis­tä lie­nee, että asu­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat koh­tuul­li­set eikä kukaan voi saa­da huo­mat­ta­vaa hyö­tyä sii­tä, että kaik­kien on pak­ko asua jossain.

    Sinä uskot, että pois­ta­mal­la tuet ja vapaut­ta­mal­la mark­ki­nat niis­tä­kin rajoi­tuk­sis­ta mitä nyt on, vuo­krat las­ki­si­vat mark­ki­naeh­toi­ses­ti tasol­le jol­la vuo­kra­nan­ta­jat sai­si­vat sijoi­tuk­sel­leen (asun­to lai­tet­tu­na vuo­kral­le) koh­tuul­li­sen tuo­ton. Minä näen täs­sä suu­ria ris­ke­jä sii­tä, ettei­vät mark­ki­nat rea­goi­si riit­tä­vän nopeas­ti ja tehok­kaas­ti vaan köy­hien tilan­ne kur­jis­tui­si entisestään.

    Minä sen sijaan uskon sii­hen, että lisää­mäl­lä koh­tuu­hin­tais­ten vuo­kra-asun­to­jen tar­jon­taa saa­tai­siin mark­ki­na­vuo­krat las­kuun niin, ettei asun­to­jen raken­ta­mi­sel­la tai vuo­kraa­mi­sel­la voi­si teh­dä koh­tuut­to­mia voit­to­ja vaan tuo­tot jäi­si­vät lähel­le ris­ki­tön­tä tuot­toa kun asun­to­jen hin­nat las­ki­si­vat lähem­mäs todel­li­sia raken­ta­mis- ja yllä­pi­to­kus­tan­nuk­sia. Sinä et pidä täs­tä kos­ka tapah­tu­va mark­ki­noi­den peh­meä muok­kaa­mi­nen teh­täi­siin jul­ki­sen toi­mi­jan toimesta.

    Niin kau­an kuin asu­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä ja tont­ti­maa rajal­lis­ta, ei mark­ki­noil­le voi antaa mah­dol­li­suut­ta repiä kovia voit­to­ja. Tar­jon­taa tulee lisä­tä vas­taa­maan kysyn­tää, ja koh­dat jois­sa mark­ki­nat onnis­tu­vat kerää­mään kovia voit­to­ja pitää mah­dol­li­suuk­sien mukaan siir­tää jul­kis­hal­lin­nol­le. Tämä on näh­däk­se­ni puh­taas­ti eet­ti­nen kysy­mys: onko oikeu­den­mu­kais­ta repiä voit­toa köy­hän sel­kä­na­has­ta kun köy­häl­lä ei ole muu­ta vaih­toeh­toa kuin mak­saa ja kur­jis­tua entisestään.

    Nopeam­paa vali­tus­ten käsit­te­lyä toki kan­na­tan. Tehok­kaam­pi kaa­voi­tus ja kaa­vo­jen toteut­ta­mi­nen toki sekin hyväs­tä, vaa­tii ilmei­ses­ti kau­pun­gin oman toi­min­nan mit­taa­mi­sen ja bud­je­toin­nin järkeistämistä.

    Kui­ten­kin kau­pun­gin tulee huo­leh­tia sii­tä, että kau­pun­ki raken­ne­taan pit­kän täh­täi­men mukaan eikä sen mukaan tont­ti siel­lä ja toi­nen tääl­lä mitä juu­ri tänään tar­vi­taan. Kau­pun­gin tulee edel­leen aset­taa vaa­ti­muk­sia raken­nut­ta­jal­le tont­tia luo­vut­taes­saan (oli kysees­sä vuo­kraa­mi­nen tai myy­mi­nen) jot­ta syn­tyy halut­tua kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Toki kau­pun­gin pitää osa­ta suun­ni­tel­la mie­le­käs­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta jot­ta voi sel­lais­ta vaa­tia toteuttamaan.

  86. Samu­li Saa­rel­ma: Olen kyl­lä vähän eri miel­tä, että työt­tö­mien kulu­tus oli­si ainoa hyö­ty, jota heis­tä saadaan. 

    Niin minä­kin. Sik­si en niin kirjoittanutkaan.

  87. Tulon­hank­ki­mis­ku­lut ja verot huo­mioi­tu­na opin­to­va­paa mak­saa itsel­le­ni 1,81 / tun­ti. Tuo ero tulee kui­ta­tuk­si jo mel­kein sii­tä, että kym­pin lou­naat jää pois päivistä.

    Ja tämä siis koulutusrahalla.

  88. Ismo: Mie­les­tä­ni asu­mis­ta pitää tukea sil­tä osin mil­tä kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät omis­tusa­sun­nos­sa asu­mi­sen kulut, eli asu­mi­sen oma­kus­tan­ne­hin­nan. Kos­ka se ero­tus on varak­kaan (omis­tusa­sun­to) ja pie­ni­tu­loi­sen (vuo­kra-asun­to) väli­nen ero. Jos asu­mi­nen oli­si saman hin­tais­ta riip­pu­mat­ta asu­mis­muo­dos­ta, oli­si se neutraalia. 

    Olen täs­tä hie­man eri miel­tä. Omis­tusa­sun­non han­kin­taan liit­tyy ris­ki sii­tä, että asun­non arvo romah­taa. Tämän vuok­si sii­tä saa­ta­va tuot­to (=alem­pi asu­mis­kus­tan­nus) on minus­ta jos­sain mää­rin perus­tel­tua. Tätä puol­ta voi­si toki pal­jon­kin aut­taa sil­lä, että kiin­teis­tö­ve­ro­ja nos­tet­tai­siin reip­paas­ti (toki pit­käl­lä siir­ty­mä­ajal­la), jol­loin asun­to­jen myyn­ti­hin­to­jen hei­lah­te­lut pie­ne­ni­si­vät. Täl­löin pää­osa asu­mis­kus­tan­nuk­ses­ta oli­si hyvin vähän hei­lu­vaa kiin­teis­tö­ve­roa ja pie­nem­pi osa asun­non sen het­ki­seen myyn­ti­hin­taan liit­ty­vää asuntolainakustannusta. 

    Tämän pitäi­si myös tasoit­taa omis­tus- ja vuo­kra-asu­mi­sen vero­tuse­roa. Vuo­kra­nan­ta­jan oli­si mah­dol­li­suus saa­da sama tuot­to­pro­sent­ti pää­omal­leen pie­nem­mäl­lä mar­gi­naa­lil­la vuo­kran ja kulu­jen välis­sä, kos­ka sai­si ostet­tua asun­non hal­vem­mal­la. Ja tämä on se, mis­tä hän mak­saa veroa (ja jota omis­tusa­su­ja ei maksa). 

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si sit­ten se, että val­tio tar­joai­si kenel­le tahan­sa oikeu­den asu­mi­soi­keus­a­sun­toon. Tämä ei oli­si miten­kään sub­ven­toi­tua, vaan asu­ja mak­sai­si asun­non kor­ko­me­non, mut­tei lyhen­täi­si lai­naa. Tämän asu­mis­muo­don sai­si vain tiet­tyyn asu­mis­ta­soon asti. Jos haluai­si parem­man asun­non, niin pitäi­si siir­tyä vapail­le mark­ki­noil­le. Kun hen­ki­lö muut­tai­si pois asun­nos­ta, hän mak­sai­si val­tiol­le vel­kan­sa. Jos yli jäi­si rahaa, hän sai­si pitää sen, jos myyn­ti­hin­ta ei kat­tai­si lai­naa, hän jäi­si sen ver­ran vel­kaa val­tiol­le. Tämä oli­si siis käy­tän­nös­sä se, mitä haluat, eli varat­to­mil­le mah­dol­li­suu­den omis­tusa­sun­toon tuo­den muka­naan toki kai­ken sen ris­kin, mitä omis­tusa­sun­non omis­ta­mi­seen liit­tyy. Jos tätä ris­kiä ei halua, niin sit­ten asui­si vuokralla.

  89. sama ano­nyy­mi: Niin minä­kin. Sik­si en niin kirjoittanutkaan. 

    Se oli kui­ten­kin ainoa hyö­ty, jon­ka kir­joi­tuk­ses­sa­si työt­tö­mil­le mai­nit­sit. Et myös­kään kom­men­toi­nut miten­kään sitä, mik­si kysei­nen “hyö­ty” ei todel­li­suu­des­sa ole mikään hyö­ty, vaan vas­taa samaa kuin se, että työt­tö­mien kulu­tus kor­vat­tai­siin sil­lä, että val­tio hank­ki­si hei­dän kulu­tus­taan vas­taa­vat hyö­dyk­keet ja tuhoai­si ne. 

    Todel­li­suu­des­sa­han esit­tä­mä­si hyö­tyä talou­del­le ei ole lain­kaan, vaan se on hait­ta, kos­ka rahan kier­rät­tä­mi­nen val­tion kaut­ta vain kulu­tuk­sen yllä­pi­tä­mi­sek­si tuot­taa vero­kii­lan ja sitä kaut­ta vähen­tää tuo­tan­toa. Se on talous­la­man aika­na perus­tel­tua, jot­ta ole­mas­sao­le­va tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti saa­daan pidet­tyä käyn­nis­sä, mut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä se on haitallista.

  90. Ismo: Tar­jon­taa tulee lisä­tä vas­taa­maan kysyn­tää, ja koh­dat jois­sa mark­ki­nat onnis­tu­vat kerää­mään kovia voit­to­ja pitää mah­dol­li­suuk­sien mukaan siir­tää jul­kis­hal­lin­nol­le. Tämä on näh­däk­se­ni puh­taas­ti eet­ti­nen kysy­mys: onko oikeu­den­mu­kais­ta repiä voit­toa köy­hän sel­kä­na­has­ta kun köy­häl­lä ei ole muu­ta vaih­toeh­toa kuin mak­saa ja kur­jis­tua entisestään.

    Mikä sinus­ta on asun­to­mark­ki­noil­la se teki­jä, joka nyt joh­taa sii­hen, että siel­tä on mah­dol­lis­ta kerä­tä “kovia voit­to­ja” (minä en käyt­täi­si mark­ki­noi­ta täs­sä sub­jek­tin ase­mas­sa, vaan ne kovat voi­tot mene­vät kyl­lä mark­ki­noil­la toi­mi­vien ihmis­ten tas­kuun, ei mark­ki­noil­le itselleen)? 

    Yli­suu­riin voit­toi­hin on minus­ta mah­dol­lis­ta pääs­tä vain sil­loin, jos on mono­po­lin tai kar­tel­lin ase­mas­sa. Jos ei ole kar­tel­lia ja joku toi­mi­ja pys­tyy vetä­mään yli­suu­ria voit­to­ja mark­ki­noil­ta, tämän pitäi­si vetää sin­ne uusia toi­mi­joi­ta kuin huna­ja kär­pä­siä, mikä taas lisää tar­jon­taa ja sitä kaut­ta las­kee hin­to­ja. Ainoas­taan jos tar­jon­nan lisää­mis­tä joten­kin rar­joi­te­taan (esim. kaa­voi­tuk­sen kaut­ta), niin hin­nat eivät pää­se las­ke­maan. Minus­ta ei siis tar­vit­se eri­tyi­ses­ti lisä­tä vuo­kra-asun­to­jen tuo­tan­toa, vaan toi­saal­ta pitää huo­li sii­tä, että tuo­tan­non lisää­mi­nen on mah­dol­lis­ta, jos mark­ki­na­hin­nat osoit­ta­vat, että siel­lä on enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa, ja toi­saal­ta pitää huol­ta sii­tä, ettei kar­tel­le­ja (eten­kään raken­nus­fir­mo­jen) pääs­te­tä muo­dos­tu­maan. Kai­ken muun pitäi­si kor­jau­tua itses­tään pel­käs­tään sen ansios­ta, että kapi­ta­lis­tit ovat ahnei­ta ja halua­vat jokai­nen osin­goil­le sil­loin, kun jos­sain on vapaa­ta rahaa tar­jol­la. Sil­lä, että kaik­ki ihmi­set tar­vit­se­vat katon pään­sä pääl­le, ei täs­sä ole mitään mer­ki­tys­tä ihan niin kuin ruo­ka­mark­ki­noil­la­kaan sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä, että jokai­nen tar­vit­see joka päi­vä ruokaa. 

    Oli­sin siis kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan sen, mikä sinus­ta asun­to­mark­ki­noil­la on pie­les­sä. Onko siel­lä sinus­ta kar­tel­li (vuo­kra­nan­ta­jien, raken­nus­fir­mo­jen, jon­kun muun)? Estää­kö yhteis­kun­ta kysyn­nän tyy­dyt­tä­mi­sen lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la pitä­mäl­lä kaa­voi­tuk­sen lii­an hitaana?

    1. Mikä sinus­ta on asun­to­mark­ki­noil­la se teki­jä, joka nyt joh­taa sii­hen, että siel­tä on mah­dol­lis­ta kerä­tä ”kovia voit­to­ja” (minä en käyt­täi­si mark­ki­noi­ta täs­sä sub­jek­tin ase­mas­sa, vaan ne kovat voi­tot mene­vät kyl­lä mark­ki­noil­la toi­mi­vien ihmis­ten tas­kuun, ei mark­ki­noil­le itselleen)? 

      Aiem­min tar­jon­taa todel­la rajoit­ti tont­ti­pu­la, mut­ta kun se on nyt hel­pot­ta­mas­sa, raken­ta­mis­ka­pa­si­teet­ti hier­tää kiin­ni — ja pula osaa­vas­ta työvoimasta.

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra: raken­ta­mis­ka­pa­si­teet­ti hier­tää kiin­ni – ja pula osaa­vas­ta työvoimasta.

    Voi­ko tämä todel­la­kin pitää paik­kaan­sa? Kun 1960–1970-luvuilla piti asut­taa raken­ne­muu­tok­sen muka­na pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muut­ta­neet, täs­tä sel­vit­tiin, mut­ta nyt kun pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vu on pal­jon hal­li­tum­paa ja kau­pan pääl­le lah­den taka­na on tar­jol­la reser­vi­ra­ken­nus­työ­voi­maa, niin talo­ja ei saa­da pys­tyyn sitä mukaan, kun väes­tö kasvaa? 

    Mikä on mark­ki­nois­sa vika­na, jos kapa­si­teet­tiä ei pys­ty­tä kas­vat­ta­maan kysyn­nän muka­na? Raken­ta­mi­sen ei nyt pitäi­si olla sel­lais­ta high-tec­hiä, ettei sii­hen saa­da työn­te­ki­jöi­tä kou­lu­tet­tua tar­peen mukaan ja kysyn­nän puo­les­taan pitäi­si nos­taa palk­ko­ja ja sitä myö­tä myös tar­jon­taa (jos ei muu­al­ta niin vähin­tään muis­ta EU-maista).

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Robin

    On tie­ten­kin tot­ta, että niil­lä noin 15% ikä­luo­kas­ta, joil­la on vai­keuk­sia suo­riu­tua perus­kou­lua pidem­mäl­le kou­lu­tiel­lä, on vai­keuk­sia myös menes­tyä työ­elä­mäs­sä, mut­ta on mel­koi­sen vää­rin kuvi­tel­la, että muu­ten kaik­ki hei­dän koh­dal­laan oli­si ollut kun­nos­sa, jos vain joten­kin oli­si saa­tu se toi­sen asteen tut­kin­to plak­ka­riin. 26% tuos­ta 15% edus­taa alle nel­jää pro­sent­tia ikä­luo­kas­ta ja mis­sä tahan­sa yhteis­kun­nas­sa ns. täys­työl­li­syy­den­kin olo­suh­teis­sa on suu­rin piir­tein tuon ver­ran työ­voi­man ulko­puo­li­sia tai työt­tö­miä. Iso ongel­ma on, jos maan par­haat voi­mat, joi­hin yhteis­kun­ta­kin on eni­ten panos­ta­nut kou­lut­ta­mal­la, eivät voi löy­tää työ­tä. Jos kan­san­ta­lou­tem­me oli­si tuo­tok­sel­taan ja tuot­ta­vuu­del­taan pää­lu­kun­sa mit­tai­nen, näi­den ihmis­ten panos syn­nyt­täi­si hei­jas­tus­vai­ku­tuk­se­na myös nii­tä vähem­män vaa­ti­via töi­tä. Ongel­ma on sys­tee­mi­nen ja työn tar­jon­ta­puo­lel­la, ei työt­tö­mien haku­mo­ti­vaa­tios­sa. Pää­lu­vul­taan perus­as­tet­ta pidem­mäl­le kou­lu­tet­tu­ja on pal­jon enem­män kuin noi­ta vain perus­kou­lu­poh­jal­ta työt­tö­mä­nä ole­via ja näil­lä kou­lu­te­tuil­la ja ammat­ti­tai­toi­sil­la työt­tö­mil­lä edel­ly­tys­ten työn­te­koon pitiäi­si olla kun­nos­sa. Tuo­hon em. 15% kou­lut­ta­mat­to­maan jouk­koon kuu­lu­vat monin muin­kin tavoin ongel­mai­set ihmi­set, joi­ta ei sen parem­min kep­pi kuin pork­ka­na saa liikkumaan.

  93. Kei­jo Äymä­lä:
    Eikö kui­ten­kin ole asioi­den prio­ri­soin­ti­ky­vyn puu­tet­ta, että fokus on työ­ha­lut­to­mis­sa, vaik­ka töi­tä ei rii­tä edes työ­ha­lui­sil­le? Eivät­kö ne työ­ha­lut­to­mat muu­tu ongel­mak­si vas­ta sit­ten kun työ­ha­lui­sia ei enää ole kor­tis­tos­sa? Tun­tuu että täs­sä men­nään tun­teet edel­lä eikä järki. 

    Juu­ri näin. Kun liit­to­jen vuok­si työ­elä­män raken­tei­ta ei voi muut­taa, ei työl­li­syys para­ne; hal­li­tus voi sää­tä vain epäolennaisuuksia.

  94. Samu­li Saa­rel­ma: Oli­sin siis kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan sen, mikä sinus­ta asun­to­mark­ki­noil­la on pielessä.

    Mark­ki­noil­la viit­taan nyt ihan vain vapail­la mark­ki­noil­la toi­mi­viin. Oli sit­ten Koja­mo tai yksi­tyis­hen­ki­lö jol­la sijoi­tusa­sun­to, SRV tai hartiapankkirakentaja.

    Ensin­nä­kin on muis­tet­ta­va, että maa on rajal­lis­ta. Se ei uusiu­du, se on sidot­tu sijain­tiin­sa, jne. Maan käyt­tö on näi­nol­len täy­sin eri­lai­nen asia kuin vaik­ka­pa sel­lun keit­to tai tas­ku­tie­to­ko­nei­den val­mis­ta­mi­nen, eikä siis toi­mi samal­la mekanismilla.

    Kos­ka maa on rajal­lis­ta, mah­dol­li­suus käyt­tää sitä on yhtä­lail­la rajoi­tet­tu. Kulut­ta­ja­tuot­tei­den val­mis­ta­mi­ses­sa jos kol­me yri­tys­tä halu­aa tuo­da samoil­le mark­ki­noil­le tuot­teen, kaik­ki kol­me voi­vat sen teh­dä. Mut­ta jos halua­vat käyt­tää tiet­tyä tont­tia, vain yksi voi sen tehdä.

    Näi­nol­len mark­ki­nat eivät rat­kai­se ongel­maa tar­joa­mal­la kulut­ta­jal­le ne vaih­toeh­dot jois­ta vali­ta, vaan jol­lain muul­la kei­nol­la vali­taan mikä on se ainoa vaih­toeh­to joka toteutetaan.

    Tämä joh­taa sii­hen, että sijain­nil­la on arvoa. Ja sii­hen, että asiat tapah­tu­vat hitaas­ti: jos kysyn­tä kas­vaa, käy­dään läpi pit­kä pro­ses­si ennen kuin uusia asun­to­ja on tarjolla.

    Osmo jo vas­ta­si­kin, eli pit­kään ongel­ma oli kau­pun­gin puo­lel­la. Ja nyt kun siel­lä on pääs­ty liik­keel­le, tulp­pa työn­ne­tään eteen­päin kun­nes löy­tyy kapeik­ko, joka täl­lä het­kel­lä on raken­ta­mi­ses­sa. Kaa­voi­tet­tua ja sovit­tua raken­ta­mis­ta ei saa­da käyn­tiin kun ei ole tekijöitä.

    Täl­lä het­kel­lä asun­to­ja on Hel­sin­gis­sä (koko Hel­sin­gis­sä, myös lähiöt mukaan­lu­kien, niis­sä­kin hin­nat yli muun maan) ihan lii­an vähän sii­hen näh­den pal­jon­ko on kysyn­tää. Ero on niin suu­ri, että vuo­krak­si voi­daan lyö­dä täy­sin jär­jet­tö­miä luku­ja, ottaen huo­mioon sen­kin, että asun­to­jen hin­noik­si voi­daan lyö­dä täy­sin jär­jet­tö­miä lukuja.

    En usko mark­ki­noi­den toi­mi­van kun­nol­la ellei kapa­si­teet­tia ole lii­kaa (tämä näh­dään esim. toi­mi­ti­lois­sa: pel­käs­tään tyh­jän kapa­si­tee­tin vähe­ne­mi­nen nos­taa hin­to­ja, ei tar­vit­se odot­taa kysyn­nän ylit­tä­vän tar­jon­taa). Eli näh­däk­se­ni mark­ki­naeh­toi­set vuo­krat putoa­vat nor­maa­lin tuo­ton tasoon vas­ta kun asun­to­ja on tyh­ji­nä. Tähän tasoon ei tul­la pää­se­mään ellei seu­raa­va suku­pol­vi pää­tä, ettei kau­pun­geis­sa ole­kaan kivaa. Näi­nol­len näen hal­po­jen vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mi­sen vält­tä­mät­tö­mäk­si kei­nok­si ohja­ta mark­ki­noi­ta alen­ta­maan vuokria.

    Ja nyt pikai­ses­ti “yli­suu­ris­ta voitoista”.

    Jos asun­non vela­ton hin­ta on 180k€, hoi­to­vas­ti­ke 225€/kk, ole­te­taan kor­jaus­tar­peek­si 225€/kk (toteu­tuu toki vuo­sien var­rel­la isom­pi­na eri­nä ker­ral­laan), ja tuot­to­ta­voit­teek­si 2.5% (val­tion 10v + 2 pro­sent­tiyk­sik­köä) jos­ta vero 30%, saa­daan täs­tä vuo­krak­si kar­keas­ti 1000€/kk. Mut­ta vuo­kra mitä pyy­de­tään on 1300€/kk. Tuot­to ylit­tää kaik­ki vakaat ja tur­val­li­set sijoi­tuk­set, ris­ki­nä vain se, että asun­non hin­nas­sa on ilmaa. Mut­ta jos asun­to on han­kit­tu 10v sit­ten nel­jän­nes­tä alem­mal­la hin­nal­la, sii­hen sidot­tu pää­oma jol­le tuot­to las­ke­taan on nel­jän­nes­tä pie­nem­pi ja hin­ta­ris­ki huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi (tai rea­li­soi­ma­ton asun­non arvon nousu las­ke­taan mukaan tuot­toon), ja tuot­to näi­nol­len sitä­kin parempi.

    Tämä ihan vain yhte­nä esi­merk­ki­nä (jos­ta sat­tui ole­maan tie­dot lähinnä).

    Vuo­kra­tuot­to on irtaan­tu­nut rea­li­tee­teis­ta ja lähes­tyy osa­ke­mark­ki­noi­den tuot­to-odo­tuk­sia. Asun­to­jen hin­to­jen nousu voi­daan selit­tää kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la. Mut­ta vuo­krien nousu suh­tees­sa hin­to­ja nopeam­min ei enää seli­ty sil­lä — vuo­krien tuli­si hei­jas­taa asun­to­jen arvoa (ja arvoon sisäl­ty­vää ris­kiä), hoi­to­ku­lu­ja, arvioi­tu­ja pit­kän aika­vä­lin kor­jaus­kus­tan­nuk­sia, ja tur­val­li­sen sijoi­tuk­sen tuottoa.

    Jos mark­ki­noil­le voi­tai­siin tuo­da 100000 uut­ta asun­toa (+200000 Hel­sin­ki­läis­tä?) ensi vuon­na, ken­ties hin­ta­ta­sos­sa näh­täi­siin kor­jaus­ta alas­päin. Mut­ta jos menee 20 vuot­ta täy­del­lä tohi­nal­la raken­taen ennen kuin lähes­ty­tään kysyn­tää, ei täl­lä saral­la ole odo­tet­ta­vis­sa kor­jaus­ta. Niin­pä kor­jaa­mi­sek­si tar­vi­taan nii­tä vuo­kra-asun­to­ja joi­den vuo­kras­sa ei ole ym. yli­suur­ta tuot­toa, eli kau­pun­gin vuokra-asuntoja.

  95. robin: Iso ongel­ma on, jos maan par­haat voi­mat, joi­hin yhteis­kun­ta­kin on eni­ten panos­ta­nut kou­lut­ta­mal­la, eivät voi löy­tää työ­tä. Jos kan­san­ta­lou­tem­me oli­si tuo­tok­sel­taan ja tuot­ta­vuu­del­taan pää­lu­kun­sa mit­tai­nen, näi­den ihmis­ten panos syn­nyt­täi­si hei­jas­tus­vai­ku­tuk­se­na myös nii­tä vähem­män vaa­ti­via töi­tä. Ongel­ma on sys­tee­mi­nen ja työn tar­jon­ta­puo­lel­la, ei työt­tö­mien haku­mo­ti­vaa­tios­sa. Pää­lu­vul­taan perus­as­tet­ta pidem­mäl­le kou­lu­tet­tu­ja on pal­jon enem­män kuin noi­ta vain perus­kou­lu­poh­jal­ta työt­tö­mä­nä ole­via ja näil­lä kou­lu­te­tuil­la ja ammat­ti­tai­toi­sil­la työt­tö­mil­lä edel­ly­tys­ten työn­te­koon pitiäi­si olla kunnossa.

    Pitäi­si olla, mut­ta eivät kyl­lä aina ole. Sii­nä mis­sä kou­lu­jen käy­mät­tä jät­tä­mi­nen voi indi­koi­da jotain, mut­ta ei todis­ta mitään, niin ei kyl­lä kou­lu­jen käy­mi­nen­kään tee muu­ta kuin indi­koi jos­tain, mut­ta ei todis­ta mitään. Kun maas­sam­me on nos­tet­tu kou­lu­tet­tu­jen osuus väes­tös­tä niin­kin kor­keal­le kuin meil­lä on nos­tet­tu, sii­nä on jou­dut­tu mat­kal­la teke­mään kom­pro­mis­se­ja tut­kin­to­jen laa­dus­sa ja sen uskon ole­van taus­tal­la sii­nä, että meil­lä on ver­rat­tain pal­jon koh­tuu­kor­keal­le kou­lu­tet­tua poruk­kaa kortistossa.

    Sano­taan näin: jos yli puo­let ikä­luo­kas­ta kor­kea­kou­lu­te­taan, se tar­koit­taa, että aina­kin osa kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta on väis­tä­mät­tä kes­ki­ver­toa vähem­män älyk­käi­tä. On puh­das­ta itsel­leen valeh­te­lua puhua enää sii­nä vai­hees­sa mis­tään eri­tyi­sen vali­koi­tu­nees­ta poru­kas­ta, jos­ta löy­ty­vät “maan par­haat voi­mat”, vaik­ka tut­kin­to omas­ta tas­kus­ta löy­tyi­si­kin. Samoin syy­tä täl­le työt­tö­myy­del­le kan­nat­taa ehkä kui­ten­kin etsiä jos­tain muu­al­ta kuin “sys­tee­mi­ses­tä ongel­mas­ta työn tarjontapuolella”.

    Itsel­lä­ni on koke­mus­ta nykyi­ses­tä Aal­to-yli­opis­tos­ta, jos­sa mate­ma­tii­kan perus­kurs­sien tasoa on jou­dut­tu las­ke­maan, kos­ka sisään­tu­le­vat yli­op­pi­laat eivät pit­kän mati­kan luke­mi­ses­taan huo­li­mat­ta enää osaa samo­ja asioi­ta kuin van­hat sisään­pääs­seet. Samoin Hel­sin­gin yli­opis­tol­la on käyn­nis­sä ties mit­kä gra­du­tus­kan hel­po­tus­kurs­sit tilan­tees­sa, jos­sa jo nyt jos­sain aineis­sa gra­duk­si riit­tää 40 sivua tekstiä.

    Tätä taus­taa vas­ten olen onne­kas, että minul­la on jo tar­peek­si työ­his­to­ri­aa, että en enää jou­du yrit­tä­mään myy­mään itseä­ni pel­käl­lä tut­kin­nol­la­ni työ­nan­ta­jil­le. Sää­lik­si käy nii­tä, joil­la on uuras­tuk­sen jäl­keen kädes­sä tut­kin­to, jon­ka arvoa hei­dän oma alma mate­rin­sa jat­ku­vas­ti vesit­tää saa­dak­seen entis­tä isom­man osan niis­tä kes­ki­ver­toa tyh­mem­mis­tä kan­sa­lai­sis­ta sii­tä put­kes­ta läpi.

  96. Juha Kuusa­ma: Juu­ri näin. Kun liit­to­jen vuok­si työ­elä­män raken­tei­ta ei voi muut­taa, ei työl­li­syys para­ne; hal­li­tus voi sää­tä vain epäolennaisuuksia. 

    Mitään osaa/arpaahan täs­sä asias­sa ei ole työ­nan­ta­ja­puo­lel­la, joka käyt­täy­tyy kuin pahin mah­dol­li­nen onnet­to­muus mikä heil­le voi tapah­tua on että jou­tu­vat palk­kaa­maan jonkun.

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den työt­tö­myys­pro­sent­ti on 26 % ja työl­li­siä heis­tä on 43 %. Kor­keqa-asteen jou­kos­sa työt­tö­myys on 7% ja työl­li­syy­sas­te 87 %. Kyl­lä työt­tö­myys sin­ne kou­lu­tuk­sen mata­lam­paan pää­hän keskittyy.

    Kovin vakuut­ta­vaa, mut­ta olen miet­ti­nyt, että liit­tyi­si­kö tuo­hon mata­laan kou­lu­tus­ta­soon usein jotain mui­ta omi­nai­suuk­sia, joi­ta työ­mark­ki­noil­la ei arvos­te­ta. Noi­den omi­nai­suuk­sien takia saat­tai­si tuo kuvai­le­ma­si riip­pu­vuus hiu­kan loi­ven­tua. Toki saa­tan olla aivan väärässäkin.

  98. Ismo:saa­daan täs­tä vuo­krak­si kar­keas­ti 1000€/kk. Mut­ta vuo­kra mitä pyy­de­tään on 1300€/kk. Tuot­to ylit­tää kaik­ki vakaat ja tur­val­li­set sijoi­tuk­set, ris­ki­nä vain se, että asun­non hin­nas­sa on ilmaa. 

    Kai olet itse sijoit­ta­nut yli­mää­räi­set rahat vuo­kra-asun­toi­hin, jos siel­lä on mah­dol­lis­ta teh­dä lähes ris­kit­tö­miä ylivoittoja?

  99. Juk­kis: Robin

    Koke­muk­se­si ovat tie­ten­kin ihan todel­li­ses­ta maa­il­mas­ta, mut­ta puhut nyt kui­ten­kin vähän eri asias­ta kuin yllä. On eri tavoin vajaa­kun­toi­sia ihmi­siä jo ihan lap­suu­des­ta saak­ka. Vaik­ka teki­sim­me mitä, täl­lai­sia ihmi­siä on joku­nen pro­sent­ti ole­mas­sa. He ansait­se­vat tar­vit­se­man­sa tuen, mut­ta on mel­ko vää­rin odot­taa heis­tä kan­san­ta­lou­den tasa­pai­not­ta­jia. Heil­lä on mitä toden­nä­köi­sim­min ongel­mia ihan min­kä­lai­sen kou­lun kans­sa tahan­sa. Jos nyt kat­som­me, että yhteis­kun­nan ongel­ma on, miten “moti­voi­daan” ihmi­siä tehok­kaam­min, jot­ta tuon perus­as­teen tai sitä alhai­sem­min kou­lu­tet­tu­jen poru­kan työt­tö­myy­sas­te para­ni­si mai­ni­tus­ta 26%:sta, kes­ki­tym­me vää­rään asi­aan. Täl­löin puhu­taan hyvin pie­nes­tä poru­kas­ta, jois­ta toki osa voi olla vain moti­vaa­tio-ongel­mai­sia, mut­ta joka sisäl­tää ihan kai­ken muun­kin — myös ihmi­set, joil­la on diag­noo­si syn­nyn­näi­ses­tä ongel­mas­ta. Moti­voin­ti tai odo­tuk­set tämän seg­men­tin työl­li­syy­den kohen­ta­mi­ses­ta ovat toden­nä­köi­ses­ti vail­la pohjaa. 

    Kun puhut Aal­to-yli­opis­tos­sa opis­ke­le­vis­ta, kes­ki­mää­räis­tä vähem­män älyk­käis­tä ihmi­sis­tä, emme puhu lähes­kään vajaa­kun­toi­sis­ta tai työ­ky­vyt­tö­mis­tä. Hei­dän tra­ge­dian­sa voi olla yli­kou­lu­tuk­sen muka­na tule­vat yli­suu­ret odo­tuk­set työn suh­teen, mis­tä tie­ten­kin muo­dos­tuu työl­lis­ty­mi­sen este. Heil­lä on sil­ti kykyä teh­dä monia­kin töi­tä, mut­ta he eivät lopul­ta edus­ta esim. aka­tee­mi­sen työt­tö­myy­den kovaa ydin­tä. Aka­tee­mi­sen ja muun kou­lu­te­tun työt­tö­myy­den vai­keim­mat tapauk­set ovat a) lii­an kou­lu­te­tut ja fik­sut, jot­ka jär­kyt­täi­si­vät orga­ni­saa­tion hie­rar­ki­aa ja/tai joi­den ei uskot­tai­si viih­ty­vän pit­kään lii­an vaa­ti­mat­to­mis­sa teh­tä­vis­sä ja b) kapea-alai­ses­ti kyvyk­käät, joit­ka eivät pär­jää hyvin sosi­aa­li­suut­ta ja orga­ni­saa­tio­kult­tuu­ril­lis­ta fit­tiä koros­ta­vas­sa valin­ta­me­net­te­lys­sä tai c) aka­tee­mi­sen itse­tar­kou­tuk­sel­li­sil­le aloil­le kou­lu­te­tut “folklo­ris­tiik­ka­toh­to­rit”, jot­ka itse tai joi­ta ei osa­ta näh­dä sopi­vik­si mihin­kään muuhun.

    Suo­mi on valin­nut panos­taa ihmi­siin­sä hoi­van, huo­len­pi­don ja kou­lu­tuk­sen kaut­ta. Kou­lu­tuk­sen mer­ki­tys­tä koros­te­taan sekä regu­la­to­ri­ses­ti että asen­teel­li­ses­ti edel­lyt­tä­mäl­lä kaik­keen pit­kää ja täs­mä­si­säl­töis­tä kou­lu­tus­ta. Samaan aikaan kui­ten­kin vuo­si­kym­me­net elin­kei­noe­lä­mä, hal­li­tuk­set ja lii­tot ovat yhteis­tuu­min pyr­ki­neet jar­rut­ta­maan talou­tem­me diver­si­fioi­tu­mis­ta ja elin­kei­no­ra­ken­teen muut­tu­mis­ta osaa­mi­sin­ten­sii­vi­sem­mäk­si. Elin­kei­no­po­li­tii­kas­sa on pää­tet­ty pai­nia kehi­tys­maa­sar­jas­sa tai siir­ty­mä­ta­lous­sar­jas­sa, kun sosi­aa­li- ja kou­lu­tus­po­li­tii­kas­sa on visioi­tu maa­il­man kär­keen täh­tää­vää osaa­mi­syh­teis­kun­taa. Tukiai­sil­la teko­hen­gi­te­tään van­haa ja sään­nöil­lä rajoi­te­taan uut­ta. Tämä kos­kee sekä yhteis­kun­nan raken­tei­ta että lii­ke­toi­min­nan sisäl­tö­jä. Ala ker­ral­laan menet­tää poh­jan­sa, kun arvon­li­säyk­sen her­kul­li­sim­mat vii­pa­leet imais­taan Silicon Val­leys­sa ideoi­dun plat­form eco­no­myn vas­taan­sa­no­mat­to­man hou­ku­tuk­sen myö­tä meil­tä pois. Silicon Val­leys­sa näi­tä plat­for­me­ja kehit­tä­vät tii­mit, jois­sa on joo­ga­len­tä­vä ant­ro­po­lo­gi, mate­maa­tik­ko, enti­nen kehi­tys­a­pu­työn­te­ki­jä, täh­ti­tie­tei­li­jän kou­lu­tuk­sen saa­nut tai­de­maa­la­ri, pari laki­mies­tä ja muu­ta­ma eko­no­mi. Suo­ma­lai­sel­le elin­kei­noe­lä­mäl­le, joka vuo­si­kym­me­net tais­te­li muu­tos­ta vas­taan ja kävi perus­teol­li­suu­den ja kol­mi­kan­nan puo­lus­tus­tais­te­lua, täs­sä uudes­sa talou­des­sa teh­tä­väk­si jää valaa kivi­jal­ka ja hit­sa­ta kat­to­pal­kit. Kil­pai­lu­tuk­sen jäl­keen näi­hin­kin teh­tä­viin löy­tyy par­haat teki­jät Virosta.

  100. Sylt­ty: Kai olet itse sijoit­ta­nut yli­mää­räi­set rahat vuo­kra-asun­toi­hin, jos siel­lä on mah­dol­lis­ta teh­dä lähes ris­kit­tö­miä ylivoittoja?

    Työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä, vuo­kral­la asuen, mel­ko­lail­la kädes­tä suu­hun eläen, ei vali­tet­ta­vas­ti ole mah­dol­li­suut­ta edes yhteen asun­toon saa­ti kahteen.

    Jos tai­vaas­ta tipah­tai­si 250k€ ostai­sin kak­si asun­toa: yhden itsel­le­ni, toi­sen vuo­kral­le lai­tet­ta­vak­si. Vuo­kra­tu­loil­la sit­ten mak­sai­si kivas­ti pie­nen lai­nan jon­ka jäl­keen omat asu­mis­me­not sai­si hoi­det­tua vuo­kra­tu­loil­la lopun ikää jopa sii­nä tilan­tees­sa, että vuo­krat las­ki­si­vat jon­kin ver­ran. Nykyi­sil­lä asun­to­jen hin­noil­la pitäi­si vaan etsiä huo­lel­la mitä ostaa jot­ta vält­tää pahim­mat riskit.

    Tie­sit­kö, että yhden velat­to­man asun­non omis­ta­mi­nen pk-seu­dul­ta nos­taa koti­ta­lou­den suo­raan kuu­den­teen desii­liin net­to­va­ral­li­suu­des­sa, kah­dek­san­teen jos se on per­hea­sun­to Hel­sin­ki I tai II alueelta?

    Vain pie­nel­lä osal­la koti­ta­louk­sia on siis mah­dol­li­suus sijoi­tusa­sun­toon. Jos mah­dol­li­suus oli­si kai­kil­la, sehän vaan tar­koit­tai­si, että kai­kil­la on varaa asua omis­tusa­sun­nos­sa ja näi­nol­len vuo­kral­la asu­mi­nen oli­si valin­ta, ei siis pakko.

    Ken­ties jos­sain vai­hees­sa pää­sen tähän varak­kaa­seen luok­kaan peri­mäl­lä asun­to-osak­keen. Sii­hen asti voi vain las­kea vaihtoehtoja.

  101. Ismo: Osmo jo vas­ta­si­kin, eli pit­kään ongel­ma oli kau­pun­gin puo­lel­la. Ja nyt kun siel­lä on pääs­ty liik­keel­le, tulp­pa työn­ne­tään eteen­päin kun­nes löy­tyy kapeik­ko, joka täl­lä het­kel­lä on raken­ta­mi­ses­sa. Kaa­voi­tet­tua ja sovit­tua raken­ta­mis­ta ei saa­da käyn­tiin kun ei ole tekijöitä.

    Jos asun­to­pu­lan ongel­ma on todel­la­kin sii­nä, että raken­ta­jil­la ei ole tar­peek­si teki­jöi­tä tar­jol­la, niin et voi tar­jo­ta rat­kai­su­vaih­toeh­dok­si sitä, että “raken­ne­te­aan hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja”, kos­ka luon­nol­li­ses­ti­kaan näil­le­kään ei ole teki­jöi­tä tar­jol­la yhtään sen enem­pää kuin niil­le, joi­ta raken­nus­fir­moil­ta jää raken­ta­mat­ta työ­voi­ma­pu­lan vuoksi. 

    On kak­si vaih­toeh­toa, joko raken­ta­ja­pu­laa ei ole, jol­loin en näe mitään eri­tyis­tä syy­tä (kun­han kartelli/monopoli on sul­jet­tu pois), mik­sei­vät mark­ki­nat voi­si tuot­taa asun­to­ja, joil­le on kova kysyn­tä (mis­tä merk­ki­nä se, että vuo­kra­mark­ki­noil­la on revit­tä­vis­sä yli­suu­ria voit­to­ja). Tai sit­ten raken­ta­ja­pu­la on ole­mas­sa, mut­ta sil­loin mikään rea­lis­ti­nen rat­kai­su ei voi läh­teä sii­tä, että “tuo­daan mark­ki­noil­le 100 000 uut­ta asun­toa”, kos­ka tämä ei raken­ta­ja­pu­lan vuok­si ole mah­dol­lis­ta. Näin siis, vaik­ka jätet­täi­siin koko­naan sivuun se, oli­si­ko kysei­sel­le ehdo­tuk­sel­le mitään poliit­tis­ta kannatusta. 

    Poli­tii­kan liik­ku­ma­mah­dol­li­suus on täs­sä seu­raa­vis­sa asioissa:
    1) Pide­tään huo­li, että aina­kaan maa­pu­la ei ole se, mikä pitää raken­ta­mis­ta alhai­se­na ja sitä kaut­ta yllä­pi­tää asun­to­pu­laa ja kor­kei­ta hin­to­ja. Tähän on kak­si vai­ku­tin­ta, ensin­nä­kin riit­tä­vä kaa­voi­tus ja toi­sek­si raken­ta­mat­to­man kaa­voi­te­tun maan rankaisuverotus.
    2) Kou­lu­te­taan tar­peek­si raken­nus­työ­voi­maa. Raken­ta­ja­pu­lan pitäi­si kai­ken jär­jen mukaan vetää sin­ne teki­jöi­tä. Ainoa pul­lon­kau­la voi­si olla se, ettei kou­lu­tus tuo­ta tar­peek­si. Tämä tun­tuu aika epä­to­den­nä­köi­sel­tä, kos­ka puhu­taan ammat­ti­kou­lu­ta­soi­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta. Raken­ta­ja­pu­laa pitäi­si onnis­tua kor­jaa­maan myös EU-mais­ta tule­val­la työ­voi­mal­la. Tämä täs­sä minua ehkä eni­ten ihme­tyt­tää, kos­ka juu­ri raken­ta­jia on Itä-Euroop­pa pys­ty­nyt Län­si-Euroo­pan kor­keam­pi­palk­kai­sil­le työ­mark­ki­noil­le tuot­ta­maan pal­jon­kin. Onko Suo­mes­sa jotain vas­ten­mie­lis­tä puo­la­lais­ten tai balt­tien kan­nal­ta niin, että he ennem­min mat­kus­ta­vat Bri­tan­ni­aan tai Saksaan?
    3) Pide­tään huo­li, ettei raken­nusa­lal­la pää­se syn­ty­mään kartelleja.

  102. Sylt­ty: Kai olet itse sijoit­ta­nut yli­mää­räi­set rahat vuo­kra-asun­toi­hin, jos siel­lä on mah­dol­lis­ta teh­dä lähes ris­kit­tö­miä ylivoittoja?

    Eikä vaan yli­mää­räi­siä raho­ja, vaan tie­ten­kin val­ta­val­la kor­ko­vi­vul­la monin­ker­tai­ses­ti oma pääoma.

  103. Tun­tuu jär­jet­tö­mäl­tä, että työ­nan­ta­ja­ta­ho on niin innois­saan aktis­ta. Kyl­lä hymy hyy­tyy kun alkaa säh­kö­pos­tit tuk­keu­tua tuhan­sis­ta työ­ha­ke­muk­sis­ta. Mul­la on aikaa teh­tail­la nii­tä ura­kal­la. Koh­ta eläk­keel­lä ollessa

  104. ano­nyy­mi: Rol­ling Heur­lin: Nobe­lin pal­kin­toa ei tule kyl­lä uudel­leen väit­tees­tä Trum­pin valin­nan jäl­keen “Toden­nä­köi­ses­ti edes­säm­me on glo­baa­li taan­tu­ma, jon­ka lop­pua ei näy”. 

    Oli­si var­maan kan­nat­ta­nut jat­kaa kolum­nin luke­mis­ta, kos­ka mies on itse­kin tuo­ta jo moneen ottee­seen anteek­si pyy­tä­nyt ja tun­nus­ta­nut tun­ne­poh­jai­sen reak­tion virheeksi.

    Kyl­lä tuki luet­tua sekin. Edel­leen kyl­lä ihmet­te­len, että oli käyt­tä­nyt sano­ja “ei kos­kaan toi­vu”. Ken­kut­taa Trum­pin valin­ta tai ei. 

    Mut­ta tuo perus­ky­mys on kuin­ka talous­tie­tei­li­jät mää­ri­tel­lään hyvik­sik­si ja pahik­sik­si. Aikoi­naan muis­taak­se­ni Tau­no Tiusas­ta nimi­tet­tiin tut­ki­mus­tu­lok­sien­sa takia neu­vos­to­vas­tai­sek­si, Hän tote­si, että se on sama kuin geo­lo­gia nimi­tet­täi­siin kallionvastaiseksi.

  105. Ismo:
    Jos asun­non vela­ton hin­ta on 180k€, hoi­to­vas­ti­ke 225€/kk, ole­te­taan kor­jaus­tar­peek­si 225€/kk (toteu­tuu toki vuo­sien var­rel­la isom­pi­na eri­nä ker­ral­laan), ja tuot­to­ta­voit­teek­si 2.5% (val­tion 10v + 2 pro­sent­tiyk­sik­köä) jos­ta vero 30%, saa­daan täs­tä vuo­krak­si kar­keas­ti 1000€/kk. Mut­ta vuo­kra mitä pyy­de­tään on 1300€/kk. Tuot­to ylit­tää kaik­ki vakaat ja tur­val­li­set sijoi­tuk­set, ris­ki­nä vain se, että asun­non hin­nas­sa on ilmaa. 

    Olen har­kin­nut asun­to­si­joit­ta­mis­ta ja sen vuok­si ihan puo­li­to­sis­sa­ni tut­ki­nut pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­mark­ki­noi­ta. Oma havain­to­ni on se, että jos hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la (vält­tä­mät­tö­mät, jot­ta asun­non sai­si var­mas­ti vuo­krat­tua) ole­van asun­non vela­ton myyn­ti­hin­ta on 180 000 euroa, niin täl­lai­ses­ta asun­nos­ta voi par­haim­mil­laan­kin odot­taa saa­van­sa vuo­kraa 800–900 euroa kuu­kau­des­sa. Useim­mat näin edul­li­sis­ta asun­nois­ta ovat sitä pait­si van­hois­sa talo­yh­tiöis­sä, joi­hin on tulos­sa put­ki­re­mont­ti seu­raa­van vii­den vuo­den sisäl­lä. Tyy­pil­li­ses­ti nämä asun­not ovat jos­sain 1970-luvun ele­ment­ti­ta­lois­sa, eikä ole mitään takei­ta sii­tä, että asun­nol­la on jotain arvoa sii­nä vai­hees­sa, kun asun­non vuo­kra­tuot­to­jen sum­ma on ylit­tä­nyt hankintahinnan.

    Jos­sain maa­kun­ta­kes­kuk­sis­sa tilan­ne voi olla toinen.

  106. Ehkä joil­lain työt­tö­mil­lä on varaa istua kal­jal­la, mut­ta väit­täi­sin että kai­kil­la kyl­lä ei ole. Reaa­li­maa­il­mas­sa Pek­ka sai­si Kal­lel­ta ja kai­kil­ta muil­ta­kin niin kovaa hal­vek­sun­taa ja kri­tiik­kiä osak­seen ettei läh­ti­si tuon­ne kal­jal­le vaan jäi­si kotiin ja masen­tui­si ja syr­jäy­tyi­si vie­lä lisää. Työt­tö­myys ei ole haus­kaa lomai­lua vaan ahdis­ta­va toi­met­to­muu­den van­ki­la jos­sa tun­tee itsen­sä arvot­to­mak­si, tar­peet­to­mak­si ja kel­paa­mat­to­mak­si mihin­kään. Veik­kaan että Pek­ka kyl­lä läh­ti­si töi­hin jos sai­si työn jos­sa työ­olot ja työ on sie­det­tä­vää. Puhe­lin­myyn­tiin tms. työ­hön joka on vie­lä ahdis­ta­vam­paa kuin työt­tö­myy­den koke­mus (sel­lais­ta on pal­jon nyky­ään tar­jol­la) ei toki lähtisi.

  107. Ismo: Tie­sit­kö, että yhden velat­to­man asun­non omis­ta­mi­nen pk-seu­dul­ta nos­taa koti­ta­lou­den suo­raan kuu­den­teen desii­liin net­to­va­ral­li­suu­des­sa, kah­dek­san­teen jos se on per­hea­sun­to Hel­sin­ki I tai II alueelta?

    Vain pie­nel­lä osal­la koti­ta­louk­sia on siis mah­dol­li­suus sijoi­tusa­sun­toon. Jos mah­dol­li­suus oli­si kai­kil­la, sehän vaan tar­koit­tai­si, että kai­kil­la on varaa asua omis­tusa­sun­nos­sa ja näi­nol­len vuo­kral­la asu­mi­nen oli­si valin­ta, ei siis pakko.

    Jos omis­taa velat­to­man asun­non hyväl­tä pai­kal­ta, niin se luon­nol­li­ses­ti tar­koit­taa, että on ker­ryt­tä­nyt joko perien tai omal­la työl­lä rut­kas­ti omai­suut­ta, joten minus­ta tuos­sa ei ole mitään ihmeellistä. 

    Mitä sijoi­tusa­sun­toon tulee, niin pan­kit anta­vat kyl­lä lai­naa, jos on jotain omaa poh­jal­la. Eli et tar­vit­se lähel­le­kään koko osto­hin­taa ennen kuin voit ryh­tyä vuo­krai­sän­näk­si. Juu­ri tämä oli minun (ja Syl­tyn) point­ti. Jos sinus­ta vuo­kris­ta on revit­tä­vis­sä ris­ki­tön­tä tuloa, niin ota niin suu­ri lai­na, kuin pan­kit vain suos­tu­vat anta­maan (ja kos­ka asun­to on pant­ti­na, niin aika suu­ria suos­tu­vat anta­maan). Jos sinun teo­ria­si pätee, Ris­ki­tön vuo­kra­tu­lo + asun­non arvon­nousu — lai­na­ku­lut on posi­tii­vi­nen luku, mikä tar­koit­taa, että ilmais­ta rahaa on tarjolla. 

    Minä väit­täi­sin, että tuo ei ole ris­ki­tön­tä, vaan sii­hen liit­tyy aina­kin kol­men­lai­sia ris­ke­jä, ensin­nä­kin ris­ki asun­to­jen hin­to­jen romah­ta­mi­ses­ta ja toi­sek­si ris­ki vuo­kra­lai­ses­ta, joka tuho­aa asun­non sii­hen kun­toon, ettei mikään vuo­kra­ta­kuu sitä kata. Kol­man­nek­si ris­ki sii­tä, että asun­nos­sa ei koko ajan ole vuo­kra­lais­ta, ja jou­dut käyt­tä­mään jotain väli­tys­fir­maa komis­sioi­neen uusien hakemiseen. 

    Ehkä tämä on se teki­jä, mikä täs­sä vai­kut­taa. Omis­tusa­su­jaa kos­kee tie­ten­kin vain ensim­mäi­nen ris­ki. “Hyvä” vuo­kra-asu­ja jou­tuu sen sijaan vuo­kras­saan mak­sa­maan kaik­kien hult­tio­vuo­kra­lais­ten aiheut­ta­man ris­kin vuo­kra­nan­ta­jil­le, kos­ka tie­ten­kin jos­tain vuo­kra­nan­ta­jien pitää repiä ne rahat, jot­ka he häviä­vät sil­loin, jos vuo­kra­lai­nen osoit­tau­tuu net­to­me­nok­si ja mis­tä­pä muu­al­ta kuin niil­tä hyvil­tä vuo­kra­lai­sil­ta ja eten­kin niil­tä, jot­ka ovat pit­kis­sä vuo­kra­suh­teis­sa, eivät­kä siten aiheu­ta transaktiokuluja. 

    Tämä infor­maa­tio­epä­suh­ta lie­nee yksi syy sil­le, mik­si vuo­kris­sa on ilmaa. Vaik­ka “hyväl­le” vuo­kra­lai­sel­le oltai­siin val­mii­ta vuo­kraa­maan asun­to mark­ki­na­hin­taa alem­mal­la tie­täen, että koko­nai­suu­te­na sil­ti jää yhtä pal­jon tai enem­män plus­sal­le kuin han­ka­lan vuo­kra­lai­sen kans­sa, niin kos­ka vuo­kra­nan­ta­jal­la ei ole mitään var­maa kei­noa var­mis­taa, kuka on hyvä ja kuka han­ka­la, hänen on var­muu­den vuok­si pak­ko kerä­tä kai­kil­ta kor­keam­paa vuo­kraa. Toi­saal­ta sii­nä vai­hees­sa, kun hän on saa­nut itsel­leen vuo­kra­lai­sen, joka on osoit­tau­tu­nut hyväk­si, hänel­lä ei ole mitään tar­vet­ta las­kea vuo­kraa, kos­ka tie­tää, että kil­pai­le­vien vuo­kra­nan­ta­jien on pak­ko pyy­tää samal­la tavoin kor­ke­aa vuo­kraa, jos hänen vuo­kra­lai­sen­sa koit­taa läh­teä hake­maan hal­vem­paa tilal­le. Hänen tie­ton­sa sii­tä, että hänel­lä on hyvä vuo­kra­lai­nen, on kul­la­nar­vois­ta, eikä hän mis­sään nimes­sä pal­jas­ta sitä kel­le­kään kilpailijalle. 

    Tämä hyvä vs. han­ka­la ‑aspek­ti puut­tuu koko­naan omis­tusa­su­mi­ses­ta. Jos aiheu­tat tuhoa omal­le asun­nol­le­si tai jätät asun­to­lai­na­si mak­sa­mat­ta, niin se on ennen kaik­kea sinä itse, joka sii­nä kär­sii. Asun­to­lai­naeh­dot ovat talou­del­li­sil­ta vai­ku­tuk­sil­taan pal­jon tiu­kem­pia lai­na­not­ta­jan kan­nal­ta kuin vuo­kraeh­dot vuo­kra­lai­sen kannalta.

  108. Samu­li Saa­rel­ma: Minus­ta tuol­lai­ses­sa jako­las­kus­sa ei ole mitään tolk­kua, kos­ka sen tulok­sek­si saa mel­kein mitä tahan­sa pane­mal­la “ei-kal­jan­juon­tia” mene­vään kulu­tuk­seen enem­män tai vähemmän. 

    Pel­käs­tään ruu­an suh­teen on mah­dol­lis­ta saa­da kaik­ki riit­tä­vät ravin­teet monel­la­kin eri­lai­sel­la bud­je­til­la. Valit­se­mal­la siel­tä sen kal­leim­man, saa jako­las­kus­sa ihan eri tulok­sen kuin jos valit­si­si sen kaik­kein säästeliäimmän. 

    Saa toki, mut­ta sit­ten­hän iso­tu­loi­sem­pi on saa­nut rahal­le vas­ti­ket­ta. Ei ruo­as­ta mak­se­ta enem­pää vain sik­si että voi, vaan sik­si että se on parem­man makuis­ta tai ter­veel­li­sem­pää. Ei täl­lais­ta ver­tai­lua voi tyr­mä­tä sil­lä argu­men­til­lä että no kui­ten­kin raha menee sii­hen että ostaa kal­liim­paa. Tai vas­taa­vas­ti perus­tel­la pie­nem­män tulo­ta­son autuut­ta sil­lä että voi aina ostaa halvempaa.

    Mitä tulee työ­mat­koi­hin, vaat­tei­siin ja lou­naa­seen niin jos työ­mat­kaa on enem­män niin sen voi vähen­tää vero­tuk­ses­sa, työ­vaat­teet kus­tan­taa usein työ­nan­ta­ja (kai­kis­sa töis­sä sel­lai­sia ei tar­vit­se) ja työ­tön jou­tuu syö­mään lou­nas­ta yhtä lail­la. Ok, vii­mek­si­mai­ni­tus­ta voi tul­la pie­ni ero mut­ta hyvin marginaalinen.

  109. Samu­li Saa­rel­ma: Voi­ko tämä todel­la­kin pitää paik­kaan­sa? Kun 1960–1970-luvuilla piti asut­taa raken­ne­muu­tok­sen muka­na pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muut­ta­neet, täs­tä sel­vit­tiin, mut­ta nyt kun pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vu on pal­jon hal­li­tum­paa ja kau­pan pääl­le lah­den taka­na on tar­jol­la reser­vi­ra­ken­nus­työ­voi­maa, niin talo­ja ei saa­da pys­tyyn sitä mukaan, kun väes­tö kasvaa? 

    Mikä on mark­ki­nois­sa vika­na, jos kapa­si­teet­tiä ei pys­ty­tä kas­vat­ta­maan kysyn­nän muka­na? Raken­ta­mi­sen ei nyt pitäi­si olla sel­lais­ta high-tec­hiä, ettei sii­hen saa­da työn­te­ki­jöi­tä kou­lu­tet­tua tar­peen mukaan ja kysyn­nän puo­les­taan pitäi­si nos­taa palk­ko­ja ja sitä myö­tä myös tar­jon­taa (jos ei muu­al­ta niin vähin­tään muis­ta EU-maista).

    Mark­ki­nois­sa ei var­maan ole mitään vika­na. Kaa­voi­tuk­ses­sa on.
    Jos esi­tät että “raken­ne­taan­pa täl­le alu­eel­le Hel­sin­gis­sä 100 000 uut­ta asun­toa” niin saat vas­tauk­sek­si ettet sä voi tuol­lais­ta asun­to­mää­rää tuu­pa­ta mark­ki­noil­le, sijoi­tusa­sun­to­jen hin­ta­han romahtaa.
    Tie­tys­ti jul­ki­suu­des­sa täl­lais­ta argu­ment­tia ei tuo­da esil­le. Puhu­taan vaan kier­toil­mai­suis­ta, kuten “vir­kis­ty­sa­luei­den säi­lyt­tä­mi­nen” “raken­nus­kan­nan suo­je­lu” “kau­pun­ki­ku­van säilyttäminen”.

  110. Rol­ling Heur­lin: Edel­leen kyl­lä ihmet­te­len, että oli käyt­tä­nyt sano­ja “ei kos­kaan toi­vu”. Ken­kut­taa Trum­pin valin­ta tai ei. 

    Luu­len, että tuos­sa on muka­na myös poliit­tis­ta ana­lyy­sia. Trum­pin aika­na teh­dyt republi­kaa­ni­toi­met voi­vat rik­koa Yhdys­val­to­jen talou­den perus­tan ja mui­ta­kin raken­tei­ta todel­la pahas­ti ja val­lit­se­va poliit­ti­nen todel­li­suus (kan­na­tus, media, lah­joit­ta­jat, puo­lue­vai­kut­ta­jat, jne.) pitää huo­len sii­tä, ettei kor­jaa­via toi­men­pi­tei­tä kui­ten­kaan voi­da tule­vai­suu­des­sa teh­dä samas­sa mit­ta­kaa­vas­sa mikä­li lain­kaan. Republi­kaa­nien per­sei­ly­hän on rik­ko­nut poliit­ti­sia tabu­ja niin pal­jon, ettei Yhdys­val­tain hal­lin­toa voi hyväl­lä tah­dol­la­kaan kut­sua eri­tyi­sen toimivaksi.

    Kak­si­puo­lue­jär­jes­tel­mäs­sä pitää toi­mia monien epä­vi­ral­lis­ten käyt­täy­ty­mis­sään­tö­jen mukaan, ettei se suis­tu rai­teil­taan. Bri­tan­nias­sa vaa­li­jär­jes­tel­män perus­ta on sama, mut­ta siel­lä noi­ta sään­tö­jä nou­da­te­taan, jol­loin jär­jes­tel­män vaja­vai­suus ei estä sitä toimimasta.

    Mut­ta tuo perus­ky­mys on kuin­ka talous­tie­tei­li­jät mää­ri­tel­lään hyvik­sik­si ja pahiksiksi. 

    No, jos jäte­tään se ilmi­sel­vä vaih­toeh­to tai rajoi­tus eli kun­kin omien poliit­tis­ten mie­li­pi­tei­den mukai­nen jaot­te­lu tai lisä­vaa­ti­mus pois, kyse­hän on ylei­ses­tä avoi­muu­des­ta, ammat­tie­tii­kas­ta ja sekä omien sel­vien vir­hei­den että todel­li­suu­den tunnustamisesta.

    Hyvik­sen pitää voi­da tun­nus­taa men­neet vir­heet ja olleen­sa vää­räs­sä tai aina­kin aina mie­lek­kääs­ti uudel­lee­na­na­ly­soi­da van­ha tilan­ne. Hyvik­sen pitää käyt­tää mal­lia, joka perus­tuu todel­li­suu­teen, ja kor­ja­ta sitä, mikä­li ennus­tuk­set mene­vät vää­rin. (Se tosin ei ole vää­rin, että 90% toden­nä­köi­syy­del­lä joku asia tapah­tuu ja sit­ten se ei tapah­du­kaan. Toi­saal­ta tuol­lais­ta binää­ris­tä ehdol­li­suut­ta tus­kin on ole­mas­sa vaan yleen­sä löy­ty­nee edes viit­tei­tä toden­nä­köi­sek­si ennus­te­tun vaih­toeh­don dyna­mii­kas­ta.) Hyvik­sen pitää muut­taa toi­men­pi­de­suo­si­tuk­sia käyt­tä­män­sä mal­lin mukaan eikä vaih­taa mal­lia ja sen perus­tei­ta pitääk­seen suo­sit­te­le­man­sa toi­men­pi­teet samoi­na. Ana­lyy­si ei siis saa olla keppihevonen.

    Joku muu var­maan kek­sii lisää.

    Anna: Ehkä joil­lain työt­tö­mil­lä on varaa istua kal­jal­la, mut­ta väit­täi­sin että kai­kil­la kyl­lä ei ole. Reaa­li­maa­il­mas­sa Pek­ka sai­si Kal­lel­ta ja kai­kil­ta muil­ta­kin niin kovaa hal­vek­sun­taa ja kri­tiik­kiä osak­seen ettei läh­ti­si tuon­ne kal­jal­le vaan jäi­si kotiin ja masen­tui­si ja syr­jäy­tyi­si vie­lä lisää. Työt­tö­myys ei ole haus­kaa lomai­lua vaan ahdis­ta­va toi­met­to­muu­den van­ki­la jos­sa tun­tee itsen­sä arvot­to­mak­si, tar­peet­to­mak­si ja kel­paa­mat­to­mak­si mihinkään. 

    Olen samaa miel­tä. Poik­keus tosin muo­dos­tuu sit­ten, kun ihmi­nen saa­daan syr­jäy­tet­tyä ja kyy­ky­tet­tyä niin rik­ki, ettei hänel­lä ole enää mitään ylpeyt­tä ja oma­nar­von­tun­toa eikä hän tah­do enää huo­leh­tia lain­kaan itses­tään, unel­moi­da parem­mas­ta, huo­leh­tia edes lähi­tu­le­vai­suu­des­ta tai pitää kiin­ni perus­vel­vol­li­suuk­sis­taan, kos­ka elä­mä on käy­nyt niin ras­kaak­si. Sil­loin hen­ki­lö saat­taa yksin­ker­tai­ses­ti pudot­taa taak­kan­sa, jol­loin on onnis­tut­tu luo­maan “vapau­tu­nut” hen­ki­lö, jon­ka elä­mä on tuol­lais­ta jou­ti­las­ta kal­jal­la käy­mis­tä ja muu­ta ole­mis­ta eikä sit­ten yhtään mitään muu­ta. Se ole­tet­ta­vas­ti onnis­tuu hänel­tä jät­tä­mäl­lä nuo rahat käyt­tä­mät­tä ihmi­sar­voi­sen elä­män kan­nal­ta tar­peel­li­siin perusasioihin.

    1. Mut­ta tuo perus­ky­mys on kuin­ka talous­tie­tei­li­jät mää­ri­tel­lään hyvik­sik­si ja pahiksiksi. 

      Täs­sä tar­koi­tin kyl­lä hei­dän yhteis­kun­nal­lis­ta suun­tau­tu­mis­taan, sil­lä ame­rik­ka­lai­sis­sa talous­tie­tei­li­jöis­sä on pal­jon noi­ta köy­hät kuyyk­kyyn ‑ihmi­siä. Talous­tie­de ei ole aivan arvo­va­paa­ta, vaik­ka se ei ole­kaan niin arvo­si­don­nais­ta, kuin jot­kut kuvittelevat.

  111. Yama: Ei ruo­as­ta mak­se­ta enem­pää vain sik­si että voi, vaan sik­si että se on parem­man makuis­ta tai terveellisempää.

    Niin? Sinä puhuit ruu­as­ta “vält­tä­mät­tö­myy­te­nä”. Minun point­ti­ni oli se, että vaik­ka riit­tä­vien ravin­toai­nei­den saa­mi­nen onkin vält­tä­mä­tön­tä elos­sa pysy­mi­seen, niin “ruo­ka” on huo­no vält­tä­mät­tö­myy­dek­si valit­tu tuo­te, kos­ka sii­hen voi upot­taa vaik­ka kuin­ka. Sisä­fi­le mais­tuu parem­mal­ta, mut­ta mak­saa pal­jon enem­män kuin säi­ly­ke­ton­ni­ka­la, mut­ta molem­mat kuu­lu­vat tuo­te­ka­te­go­ri­aan “ruo­ka”.

    Minun point­ti­ni liit­tyen sinun jako­las­kuusi oli se, että mitä lopul­ta sait jää­mään kal­jaan kulu­tet­ta­vak­si (en tie­dä, mik­si juu­ri täs­tä syin­tyi täs­sä ket­jus­sa luk­suk­sen mit­ta­ri), riip­puu ran­kas­ti sii­tä, miten esim. ruo­ka­me­non­sa opti­moi. Joku arvos­taa hyvää ruo­kaa enem­män kuin kal­jaa, mut­ta täs­tä ei voi pää­tel­lä, että onpa hän köy­hä, kun sii­nä vai­hees­sa, kun ruo­ka­me­not on las­ket­tu pois, hänel­lä onkin vähem­män rahaa käy­tet­tä­vis­sä kuin sil­lä, joka halusi jät­tää rahaa yli kal­jan ostoon. 

    Mitä ter­veel­li­syy­teen tulee, niin väit­täi­sin­pä, että valin­ta­myy­mä­löi­den ter­veel­li­sim­mät tuot­teet (raa’at vihan­nek­set) ovat kilo­hin­nal­taan siel­tä hal­vim­mas­ta pääs­tä. Mitä pidem­mäl­le ruu­at on pro­ses­soi­tu, sitä epä­ter­veel­li­sem­piä ja kal­liim­pia ne yleen­sä ovat.

  112. Yama: Jos esi­tät että “raken­ne­taan­pa täl­le alu­eel­le Hel­sin­gis­sä 100 000 uut­ta asun­toa” niin saat vas­tauk­sek­si ettet sä voi tuol­lais­ta asun­to­mää­rää tuu­pa­ta mark­ki­noil­le, sijoi­tusa­sun­to­jen hin­ta­han romahtaa.

    Väit­täi­sin­pä, että omis­tusa­sun­to­jen omis­ta­jat ovat ihan yhtä kiih­kei­tä oman asun­ton­sa arvon vaa­li­joi­ta kuin sijoi­tusa­sun­to­jen omis­ta­jat­kin. Olen samaa miel­tä, että kaik­ki rat­kai­sut, jot­ka pyr­ki­vät hel­pot­ta­maan asun­to­pu­laa teke­mäl­lä asun­nois­ta hal­vem­pia, ovat poliit­ti­ses­ti erit­täin vaikeita.

    Ja tie­ten­kin nim­byi­ly vie­lä sii­hen pääl­le, vaik­ka asun­to­jen arvot eivät laskisikaan.

  113. sole­noi­di:
    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005550939.html

    Työn­te­ki­jöis­tä on kovas­ti pulaa – sii­hen asti kun­nes heil­le jou­tui­si mak­sa­maan jotain.
    Työ­nan­ta­ja­puo­li saa täy­sin syyt­tää itseään.

    Kaik­ki seson­ki­luon­toi­set jutut ovat todel­la han­ka­lia Suo­men kal­tai­sil­la työ­mark­ki­noil­la. Tämä­kin kave­ri täs­sä jutus­sa tus­kin teki­si vaan 37,5 tun­nin työ­viik­ko­ja sil­lä seson­gin aika­na teke­mis­tä taa­tus­ti riit­tää, mut­ta sit­ten yrit­tä­jäl­le on jää­tä­vä sii­tä seson­gis­ta tar­peek­si käteen, että riit­tää seu­raa­vaan seson­kiin asti. Täs­sä yhtä­lös­sä voi olla, että on kan­nat­ta­vam­paa yrit­tää joten kuten pär­jä­tä teet­tä­mäl­lä lisää yli­töi­tä sil­lä 9 euron tun­ti­hin­nal­la töi­tä teke­väl­lä tyy­pil­lä kuin napa­ta sin­ne kave­ri, joka on suo­ral­ta kädel­tä kym­me­niä pro­sent­te­ja kal­liim­pi, vaik­ka sit­ten jou­tui­si­kin myy­mään joil­le­kin asiak­kail­le ei oota.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää miten asiat toi­mi­vat esi­mer­kik­si Alpeil­la, joil­la on ole­mas­sa vas­taa­vaa seson­ki­luon­tei­suut­ta: onko siel­lä asuk­kai­ta tar­peek­si, jot­ta ei tar­vit­se tuo­da seson­ki­työn­te­ki­jöi­tä ja jos ei ole, miten hei­dän vuo­kra-asu­mi­sen­sa ja muut järjestetään?

  114. Samu­li Saa­rel­ma: Niin? Sinä puhuit ruu­as­ta “vält­tä­mät­tö­myy­te­nä”. Minun point­ti­ni oli se, että vaik­ka riit­tä­vien ravin­toai­nei­den saa­mi­nen onkin vält­tä­mä­tön­tä elos­sa pysy­mi­seen, niin “ruo­ka” on huo­no vält­tä­mät­tö­myy­dek­si valit­tu tuo­te, kos­ka sii­hen voi upot­taa vaik­ka kuin­ka. Sisä­fi­le mais­tuu parem­mal­ta, mut­ta mak­saa pal­jon enem­män kuin säi­ly­ke­ton­ni­ka­la, mut­ta molem­mat kuu­lu­vat tuo­te­ka­te­go­ri­aan “ruo­ka”.

    Minun point­ti­ni liit­tyen sinun jako­las­kuusi oli se, että mitä lopul­ta sait jää­mään kal­jaan kulu­tet­ta­vak­si (en tie­dä, mik­si juu­ri täs­tä syin­tyi täs­sä ket­jus­sa luk­suk­sen mit­ta­ri), riip­puu ran­kas­ti sii­tä, miten esim. ruo­ka­me­non­sa opti­moi. Joku arvos­taa hyvää ruo­kaa enem­män kuin kal­jaa, mut­ta täs­tä ei voi pää­tel­lä, että onpa hän köy­hä, kun sii­nä vai­hees­sa, kun ruo­ka­me­not on las­ket­tu pois, hänel­lä onkin vähem­män rahaa käy­tet­tä­vis­sä kuin sil­lä, joka halusi jät­tää rahaa yli kal­jan ostoon. 

    Mitä ter­veel­li­syy­teen tulee, niin väit­täi­sin­pä, että valin­ta­myy­mä­löi­den ter­veel­li­sim­mät tuot­teet (raa’at vihan­nek­set) ovat kilo­hin­nal­taan siel­tä hal­vim­mas­ta pääs­tä. Mitä pidem­mäl­le ruu­at on pro­ses­soi­tu, sitä epä­ter­veel­li­sem­piä ja kal­liim­pia ne yleen­sä ovat.

    Niin no, tuol­la logii­kal­la sit­ten kukaan ei voi­si työl­lä rikas­tua kos­ka aina voi­si ostaa kal­liim­paa ja kal­liim­paa ruo­kaa. Kymp­pi­ton­nin­kin kuu­kausi­palk­ka hurah­tai­si nopeas­ti kun söi­si Gor­don Ram­sayn pais­ta­mia lin­nun­kie­liä ja sit­ten ei oli­si rahaa käy­dä kaljalla.
    Näh­däk­se­ni jos teh­dään joku ver­tai­lu, niin läh­tö­ar­voi­ses­ti täy­tyy olet­taa tie­tyt asiat sama­nar­voi­sik­si, muu­ten mie­le­käs­tä ver­tai­lua ei voi tehdä.

  115. Rol­ling Heur­lin:

    Oli­si haus­ka näh­dä se Soi­nin­vaa­ran lis­ta talous­tie­te­li­jöi­den “hyvik­sis­tä ja pahik­sis­ta”. Ja tie­ten­kin perustelut.
    Kru­ga­ma­nin koh­dal­la kan­nat­taa myös erot­taa toi­sis­taan Nobel-pal­kit­tu talous­tie­te­li­jä Krug­man ja New York Time­sin kolum­nis­ti Krug­man. Edel­li­nen ehkä ei ole hyvis, kos­ka hän kui­ten­kin pyr­kii tie­teel­li­ses­ti pitä­viin esi­tyk­siin. Kolum­nis­ti Krug­man sen sijaan esit­tää asioi­ta, joi­hin evi­dens­sien haku on ole­ma­ton­ta. Nobe­lin pal­kin­toa ei tule kyl­lä uudel­leen väit­tees­tä Trum­pin valin­nan jäl­keen “Toden­nä­köi­ses­ti edes­säm­me on glo­baa­li taan­tu­ma, jon­ka lop­pua ei näy”.

    Ei ole ole­mas­sa talous­tie­teen Nobe­lin palkintoa…

  116. Samu­li Saa­rel­ma: Väit­täi­sin­pä, että omis­tusa­sun­to­jen omis­ta­jat ovat ihan yhtä kiih­kei­tä oman asun­ton­sa arvon vaa­li­joi­ta kuin sijoi­tusa­sun­to­jen omis­ta­jat­kin. Olen samaa miel­tä, että kaik­ki rat­kai­sut, jot­ka pyr­ki­vät hel­pot­ta­maan asun­to­pu­laa teke­mäl­lä asun­nois­ta hal­vem­pia, ovat poliit­ti­ses­ti erit­täin vaikeita.

    Ja tie­ten­kin nim­byi­ly vie­lä sii­hen pääl­le, vaik­ka asun­to­jen arvot eivät laskisikaan.

    Nojuu, itse yhdis­tin mie­les­sä­ni omis­tus- ja sijoi­tusa­sun­not kos­ka omis­tusa­su­ja­kin usein miel­tää asun­ton­sa sijoi­tuk­sek­si. Toi­sin kuin vaik­ka auto, har­va ajat­te­lee että käyt­tö­au­ton eteen­päin myy­mäl­lä saa edes oman­sa takaisin.

  117. sole­noi­di:
    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005550939.html

    Työn­te­ki­jöis­tä on kovas­ti pulaa – sii­hen asti kun­nes heil­le jou­tui­si mak­sa­maan jotain.
    Työ­nan­ta­ja­puo­li saa täy­sin syyt­tää itseään.

    Tai­vaan tosi. Työ­voi­ma­pu­laa hal­vas­ta tai mie­lel­lään mak­sut­to­mas­ta yhteis­kun­nan kus­tan­ta­mas­ta työ­voi­mas­ta on AINA.

  118. Yama: Ei ole ole­mas­sa talous­tie­teen Nobe­lin palkintoa…

    Hmm, pal­kin­non viral­li­nen nimi on:“Sveriges riks­banks pris i eko­no­misk vetens­kap till Alfred Nobels min­ne”. Minus­ta ei ole pahas­ti pie­les­sä, jos tuon suo­mek­si lyhen­tää, että talous­tie­teen Nobe­lin pal­kin­to. Itse en aina­kaan jak­sai­si koko rimp­sua aina lausua vii­ta­tes­sa­ni kysei­seen pal­kin­toon. Pal­kin­to myös jae­taan samas­sa tilai­suu­des­sa mui­den Nobel-pal­kin­to­jen (pl. rau­han­pal­kin­to) kanssa.

  119. Yama: Niin no, tuol­la logii­kal­la sit­ten kukaan ei voi­si työl­lä rikas­tua kos­ka aina voi­si ostaa kal­liim­paa ja kal­liim­paa ruo­kaa. Kymp­pi­ton­nin­kin kuu­kausi­palk­ka hurah­tai­si nopeas­ti kun söi­si Gor­don Ram­sayn pais­ta­mia lin­nun­kie­liä ja sit­ten ei oli­si rahaa käy­dä kaljalla.
    Näh­däk­se­ni jos teh­dään joku ver­tai­lu, niin läh­tö­ar­voi­ses­ti täy­tyy olet­taa tie­tyt asiat sama­nar­voi­sik­si, muu­ten mie­le­käs­tä ver­tai­lua ei voi tehdä.

    Kyl­lä minus­ta voi rikas­tua. Gor­don Ram­sayn pais­ta­mien lin­nun­kie­lien syö­mi­nen on osa rik­kaan elä­mää. Juu­ri tämä täs­sä oli pointtini.

    Point­ti oli siis se, että tulois­ta mie­li­val­tai­ses­ti osa leik­kaa­mal­la “vält­tä­mät­tö­mik­si” menoik­si ja sit­ten lop­pu­jen ver­tai­lu jonain mit­ta­ri­na rik­kau­des­ta on har­haan­joh­ta­vaa. Sel­vem­pää on ver­tail­la käteen­jää­viä net­to­tu­lo­ja ja sit­ten jät­tää jokai­sen itsen­sä asiak­si se, miten ne käyt­tää. Asu­mis­me­not ovat ehkä ainoa poik­keus sik­si, että osa tuis­ta on sidot­tu sii­hen, että ne rahat tosi­aan upot­taa vuo­kraan, eikä esim. asu tel­tas­sa ja vedä asu­mis­tu­ki­ra­ho­ja kal­ja­na kur­kus­ta alas.

  120. Samu­li Saa­rel­ma: Hmm, pal­kin­non viral­li­nen nimi on:”Sveriges riks­banks pris i eko­no­misk vetens­kap till Alfred Nobels min­ne”. Minus­ta ei ole pahas­ti pie­les­sä, jos tuon suo­mek­si lyhen­tää, että talous­tie­teen Nobe­lin pal­kin­to. Itse en aina­kaan jak­sai­si koko rimp­sua aina lausua vii­ta­tes­sa­ni kysei­seen pal­kin­toon. Pal­kin­to myös jae­taan samas­sa tilai­suu­des­sa mui­den Nobel-pal­kin­to­jen (pl. rau­han­pal­kin­to) kanssa.

    Asian ydin on kui­ten­kin, että kyseis­tä pal­kin­toa ei ole mää­rät­ty tai mai­nit­tu Nobe­lin tes­ta­men­tis­sa ja lisäk­si Nobe­lin peri­kun­ta vas­tus­taa sitä.

  121. Samu­li Saa­rel­ma: Jos asun­to­pu­lan ongel­ma on todel­la­kin sii­nä, että raken­ta­jil­la ei ole tar­peek­si teki­jöi­tä tar­jol­la, niin et voi tar­jo­ta rat­kai­su­vaih­toeh­dok­si sitä, että “raken­ne­te­aan hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja”, kos­ka luon­nol­li­ses­ti­kaan näil­le­kään ei ole teki­jöi­tä tar­jol­la yhtään sen enem­pää kuin niil­le, joi­ta raken­nus­fir­moil­ta jää raken­ta­mat­ta työ­voi­ma­pu­lan vuoksi.

    Olet oikeas­sa.

    Olen työn­te­ki­jä­pu­lan osal­ta leh­ti­tie­to­jen varas­sa, mut­ta se vai­kut­taa aidol­ta. Osin var­mas­ti voi­si pai­ka­ta työn­te­ki­jöil­lä joi­den tie­dot ja tai­dot ovat hie­man van­hen­tu­nei­ta, mut­ta ilmei­ses­ti ei vie­lä­kään kat­teet rii­tä sii­hen, että työn­te­ki­jät jou­tu­vat päi­vit­tä­mään osaa­mis­taan töi­tä teke­mäl­lä (ts. ovat kovin tehot­to­mia muu­ta­man kuu­kau­den). Viros­ta tääl­lä var­maan jo niin pal­jon kuin siel­tä on saa­ta­vil­la. Pal­jon­ko muu­al­ta Itä-Euroo­pas­ta on saa­ta­vil­la ja kuin­ka moni saa hom­mia Sak­sas­ta (joka sil­lä suun­nal­la var­mas­ti kiin­nos­ta­vam­pi kuin Suo­mi) on hyvä kysy­mys. Tosin kuvit­te­li­sin tähän men­nes­sä jo haa­li­tun kasaan kaik­ki mitä on saatavilla.

    Jos kou­lu­tus­mää­riä on kas­va­tet­tu, ottaa sil­ti pari vuot­ta ennen kuin vai­kut­taa. Eli jos kyse aidos­ti on työn­te­ki­jä­pu­las­ta kuten olen ymmär­tä­nyt, se ei rat­kea huo­men­na, mut­ta hel­pot­taa parin vuo­den pääs­tä sikä­li kun kou­lu­tus­ta on lisät­ty (ei vält­tä­mät­tä ole lisät­ty, sil­lä “kyse­hän voi olla vain het­kel­li­ses­tä suh­dan­neon­gel­mas­ta johon ei kou­lu­tuk­sen kan­na­ta reagoida”).

    Olin aja­tel­lut, että täs­sä tilan­tees­sa kau­pun­gin ehdot­to­mas­ti kan­nat­tai­si prio­ri­soi­da omaa asun­to­tuo­tan­to­aan kun sii­tä osan saa takai­sin sääs­ty­nei­nä tuki­na. Mut­ta ehdin lukea jo vii­mei­sim­män blo­gi­pos­tauk­sen jon­ka perus­teel­la tämä ei ole mah­dol­lis­ta: raken­ta­mi­sen hin­ta lii­an kor­kea, ei voi­da raken­taa hal­po­ja asuntoja.

    Ja vaik­ka raken­ta­mi­sen työn­te­ki­jä­pu­la hel­pot­tai­si (lisät­ty kou­lu­tus + nopea muun­to­kou­lu­tus + haa­li­taan kaik­ki mitä Itä-Euroo­pas­ta irto­aa) siten, että kapa­si­teet­ti saa­tai­siin vaik­ka­pa tuplat­tua kol­mes­sa vuo­des­sa, ei sitä seu­raa­vat 5–10 vuot­ta­kaan vie­lä rii­tä vas­taa­maan ole­mas­sao­le­vaan kysyn­tään. Joten raken­ta­mi­sen hin­ta ei las­ke. Joten kau­pun­ki ei voi raken­taa omia vuo­kra-asun­to­ja tois­tai­sek­si. Ei ilmei­ses­ti ennen kuin tulee seu­raa­va lama.

    Tämä plus hal­lin­to-oikeu­den pää­tös yleis­kaa­vas­ta nyt oikeas­taan riit­tä­vät­kin sös­si­mään mah­dol­li­suu­det mitä olin ehti­nyt poh­tia. Ollaan puh­taas­ti mark­ki­noi­den toi­min­nan varas­sa, enkä tie­dä onko Suo­mes­sa raken­ta­mi­sen osal­ta kos­kaan ollut ihan oikeas­ti toi­mi­via ihan oikei­ta markkinoita.

    Oikeas­ti hal­lin­to-oikeu­den pää­tös vai­kut­taa vas­ta muu­ta­man vuo­den pääs­tä kun­han aloi­te­taan niil­tä alueil­ta jot­ka jäi­vät voi­maan. Jot­ka suu­rel­ta osin tai­si­vat olla ne joil­ta oli muu­ten­kin tar­koi­tus aloit­taa. Tont­ti­pu­lan uhka pitäi­si iskeä vas­ta jos työ­voi­maa saa­daan rut­kas­ti lisää ja KHO:sta tulee tyrmäys.

    Eli men­nään sil­lä mitä on: hin­nat nouse­vat tois­tai­sek­si eikä ylä­ra­jaa tie­de­tä. Kun mitään jar­rua (esim. se kau­pun­gin oma tuo­tan­to) ei ole ole­mas­sa, men­nään lujaa ja tul­laan sit­ten alas lujaa kun sen aika tulee.

  122. Kepavela­ton myyn­ti­hin­ta on 180 000 euroa […] vuo­kraa 800–900 euroa kuukaudessa

    On mah­dol­lis­ta, että ne mis­tä minul­la on parem­mat tie­dot ovat olleet poik­keuk­sel­li­sen hyviä kaup­po­ja, eli hin­ta mata­la suh­tees­sa alu­een hin­ta­ta­soon, onnis­tu­nut remont­ti, ja näi­den jäl­keen onnis­tu­nut vuo­kra­suh­de. Ovat PKS mut­ta ei yksi­kään Hel 1 tai 2.

  123. Samu­li Saa­rel­ma: Jos omis­taa velat­to­man asun­non hyväl­tä pai­kal­ta, niin se luon­nol­li­ses­ti tar­koit­taa, että on ker­ryt­tä­nyt joko perien tai omal­la työl­lä rut­kas­ti omai­suut­ta, joten minus­ta tuos­sa ei ole mitään ihmeellistä.

    On kui­ten­kin sel­keä osoi­tus sii­tä, että omis­tusa­su­mi­nen mitä pide­tään tavan­omai­se­na ja luon­nol­li­se­na muo­to­na asua, ja joka on huo­mat­ta­vas­ti vuo­kral­la asu­mis­ta hal­vem­paa, on lop­pu­jen lopuk­si toteu­tu­nut aika pie­nel­lä osal­la väes­töä. Vel­kai­sia asun­to­ja on toki pal­jon enem­män, mut­ta vel­kaa­kaan ei saa ellei ole poh­jal­la sääs­tö­jä ja riit­tä­viä tuloja.

    Mitä sijoi­tusa­sun­toon tulee, niin pan­kit anta­vat kyl­lä lai­naa, jos on jotain omaa pohjalla.

    Tämä on se ongel­ma. Jos asut vuo­kral­la, ei mitään ker­ry. Jos ker­tyy, ker­too se hyväs­tä tulo­ta­sos­ta. Eli vain hyvä tulo­ta­so mah­dol­lis­taa sen oman poh­jan jon­ka pääl­le saa lai­naa. Ongel­ma ei siis ole mark­ki­noi­den toi­min­nas­sa (lai­naan sisäl­tyy ris­ki) vaan sii­nä, että syn­tyy luokkayhteiskunta.

    Minul­la ei juu­ri ole mah­dol­li­suuk­sia enää ellei perin­nön kaut­ta, sil­lä vel­kai­nen asun­to piti myy­dä työ­ky­vyt­tö­myy­den myö­tä: ei kun­tou­tus­tuel­la tai työ­mark­ki­na­tuel­la mitään asun­to­lai­naa lyhen­ne­tä. Sääs­töt luon­nol­li­ses­ti meni­vät myös, sil­lä tukia ei saa ennen kuin rahat lop­pu­vat. Vuo­sien kun­tou­tus­ten jäl­keen kun sai eläk­keen on ehti­nyt las­kes­kel­la tulo­ja, meno­ja, vuo­kraa, jne. Aika kor­keal­le pitää tulo­jen nous­ta jot­ta asun­to­lai­na irto­aa, aina­kin PK-seudulla.

    Sijoi­tusa­sun­to kan­nat­taa vas­ta kun on poh­jal­la omis­tusa­sun­to, sil­lä asu­mal­la sii­nä itse saa par­haan tuo­ton. Näi­nol­len on vai­kea näh­dä miten kukaan voi­si sijoi­tusa­sun­toa hank­kia ole­mat­ta jo val­miik­si vara­kas tai hyvä­tu­loi­nen (saa pan­kis­ta lai­naa sijoi­tusa­sun­toon vaik­ka on omaa asun­to­lai­naa vie­lä jäl­jel­lä). Välil­lä lukee tari­noi­ta jois­sa nuo­ri on sijoit­ta­nut asun­toi­hin ja menes­ty­nyt, mut­ta niis­sä ei kos­kaan ker­ro­ta mis­tä se alku­pää­oma tuli…

    Jos val­tion toi­met vää­ris­tä­vät asun­toon (omaan käyt­töön) sijoit­ta­mi­sen suh­det­ta muu­hun sijoit­ta­mi­seen, ja se vaa­tii pää­omia joi­ta suu­rim­mal­la osal­la koti­ta­louk­sis­ta ei ole, saa­daan luok­kayh­teis­kun­ta jos­sa luok­ka mää­räy­tyy sen mukaan asuu­ko vuo­kral­la vai onko saa­nut asun­to­lai­nan. Täs­sä koh­das­sa on suu­ri kyn­nys: tulo­jen pitää nous­ta pal­jon yli sen, mil­lä asun­to­lai­nan lyhen­tä­mi­nen onnis­tuu jot­ta saa sääs­töön oman osuu­den ja pääl­le lai­nan, sil­lä sääs­töt pitää kerä­tä mak­sa­mal­la vuo­kraa joka on olen­nai­ses­ti suu­rem­pi kuin omis­tusa­sun­nos­sa asu­mi­sen kulut.

    Jos asu­mi­nen vuo­kral­la ja omis­tusa­sun­nos­sa oli­si­vat olen­nai­ses­ti saman hin­tai­sia vaih­toeh­to­ja, tätä luok­ka­ja­koa ei oli­si. Tämä ei ole mah­dol­lis­ta mark­ki­na­me­ka­nis­mein (vuo­kran pitää kat­taa ris­kit asun­non vuo­kraa­mi­ses­ta, ris­ki asun­non hin­nan muu­tok­ses­ta­han on sama asui asun­nos­sa itse tai oli se vuo­kral­la) edes sil­loin jos asun­non omis­ta­mi­nen muut­tui­si kai­kin tavoin muun sijoit­ta­mi­sen kal­tai­sek­si. Niin­pä edel­leen jää tosia­siak­si se, että köy­hän asu­mis­ku­lut ovat suu­rem­mat kuin varak­kaan. Kaven­tu­nut ero oli­si toki sekin posi­tii­vi­nen seik­ka, eli kan­na­tan niin asun­non vuo­kraa­mi­sen verot­to­muut­ta (vuo­kra­tu­los­ta ei pää­oma­tu­lo­ve­roa) kuin omis­tusa­sun­non han­kin­taan ja yllä­pi­toon liit­ty­vien tukien pois­toa. Muis­tu­te­taan vie­lä, että saa­des­saan vuo­kra­tu­loa sijoi­tusa­sun­nos­ta on jotain mis­tä kulu­ja (lai­nan kor­ko tai teh­ty remont­ti) voi vähen­tää. Omis­tusa­sun­non osal­ta kulu­ja ei voi vähen­tää mis­tään, sil­lä mitään tuot­toa ei syn­ny (ole­tan, ettei käy­tet­täi­si mitään las­ken­nal­lis­ta tuottoa).

    Jos asun­not oli­si­vat suu­rim­mal­ti osin (>75%) yleis­hyö­dyl­li­ses­ti omis­tet­tu­ja siten, että vuo­krat mää­räy­tyi­si­vät kulu­jen & pää­oman ale­ne­man (tai arvon säi­lyt­tä­vät kor­jauk­set huo­mioi­den) mukaan, ero kape­ni­si. Ja kos­ka köy­hät tar­vit­se­vat eni­ten tukia, alem­mat asu­mis­ku­lut näkyi­si­vät kun­tien ja val­tion talou­des­sa myös pie­nem­pi­nä tuki­na. Toki myös suu­ri mää­rä asun­to­ja yksit­täi­sel­lä toi­mi­jal­la tasai­si ris­ke­jä ja näin alen­tai­si ris­kien hin­taa vuokrissa.

  124. Ismo: ei kun­tou­tus­tuel­la tai työ­mark­ki­na­tuel­la mitään asun­to­lai­naa lyhennetä. 

    Point­ti oli kai sii­nä, että jos puhu­taan vain asun­to­kus­tan­nuk­sis­ta, eikä varal­li­suu­den kar­tut­ta­mi­ses­ta, niin lyhen­nyk­set pitäi­si­kin jät­tää pois. Aina­kin jois­sain mais­sa saa asun­to­lai­naa, jota ei lyhen­ne­tä, vaan mak­se­taan vain korot ja pank­ki saa sit­ten rahan­sa takai­sin, kun asun­to myy­dään (toi­vot­ta­vas­ti kor­keam­mal­la nimel­lis­hin­nal­la kuin mil­lä se oli ostettu). 

    Toki tätä­kään ei var­maan saa 100%:lle asun­non hin­nas­ta. Tämä voi­si siis olla koh­ta, johon asu­mis­tu­kea voi­si käyt­tää, jos nyt näyt­tää sil­tä, että se valuu suo­raan asun­to­jen hin­toi­hin näh­den yli­kor­kei­siin vuo­kriin. Eli tie­tyn tulo­luo­kan alle jää­des­sä val­tio takai­si vaik­ka­pa 10% asun­to­lai­nas­ta, eli 10% velas­ta oli­si vel­kaa val­tiol­le ja loput 90% pan­kil­le. Oleel­lis­ta on toki se, ettei val­tiol­le vel­kaa ole­mi­sen tule olla yhtään hal­vem­paa kuin pan­kil­le, jot­tei täs­tä tuli­si suo­raa rahan kaa­ta­mis­ta yli­suu­ren asun­to­lai­nan otta­jil­le, vaan ainoas­taan sen aut­ta­mis­ta, että ihmi­set halu­tes­saan pää­se­vät omis­tusa­su­mi­seen kiinni. 

    Sen suh­teen, että jul­ki­syh­tei­sö (valtio/kunta) raken­tai­si alle mark­ki­na­hin­tai­sia asun­to­ja, jot­ka jaet­tai­siin jol­lain kri­tee­reil­lä ihmi­sil­le, olen var­sin vas­ten­tah­toi­nen. Täs­tä seu­raa vain se, että asun­to­mark­ki­noil­le tulee epä­suh­taa sen suh­teen, kuka on onne­kas ja pää­see nii­hin hal­poi­hin asun­toi­hin ja kuka jou­tuu hank­ki­maan asu­mi­sen kal­liil­la mark­ki­noil­ta. Jul­ki­syh­tei­sön tär­keim­mät teh­tä­vät ovat a) huo­leh­tia, että raken­ta­jil­la on tar­peek­si kaa­voi­tet­tua maa­ta raken­ta­mis­ta var­ten, jot­tei raken­ta­mi­sen puu­te joh­du sii­tä ja b) raken­nus­bis­nek­seen ei pääs­te­tä syn­ty­mään kar­tel­le­ja, joil­la kei­no­te­koi­ses­ti mani­pu­loi­daan uusien asun­to­jen hin­to­ja ylöspäin.

  125. Samu­li Saa­rel­ma: Point­ti oli kai sii­nä, että jos puhu­taan vain asun­to­kus­tan­nuk­sis­ta, eikä varal­li­suu­den kar­tut­ta­mi­ses­ta, niin lyhen­nyk­set pitäi­si­kin jät­tää pois. Aina­kin jois­sain mais­sa saa asun­to­lai­naa, jota ei lyhen­ne­tä, vaan mak­se­taan vain korot ja pank­ki saa sit­ten rahan­sa takai­sin, kun asun­to myy­dään (toi­vot­ta­vas­ti kor­keam­mal­la nimel­lis­hin­nal­la kuin mil­lä se oli ostettu).

    Tot­ta, mut­ta Suo­mes­sa lai­naa on myös lyhen­net­tä­vä. Jon­ka lisäk­si on olta­va oma osuus asun­non hin­nas­ta, täyt­tä 100% lai­naa ei saa.

    Oma sääs­tö­osuus joka on olta­va kasas­sa alkuun, ja pan­kin arvio kyvys­tä ei vain mak­saa kor­ko­ja vaan mak­saa lai­na takai­sin muo­dos­ta­vat kyn­nyk­sen. Ne eivät ole asu­mis­me­no­ja vaan pää­oman muo­to­ja, mut­ta ilman ei omis­tusa­sun­toa saa. Asun­toon pää­oma­na liit­tyy toki ris­ki, mut­ta jos tar­koi­tus on asua pit­kään samas­sa asun­nos­sa, arvo ehtii vaih­del­la ylös ja alas useam­man­kin ker­ran. Ris­ki on täl­löin olen­nai­ses­ti lainanhoitokyvyssä.

    Kyn­nys tar­koit­taa nyt sitä, että jos koti­ta­lou­del­la on riit­tä­väs­ti varal­li­suut­ta ja riit­tä­vän kor­keat tulot, koti­ta­lou­den asu­mis­ku­lu­ja voi­daan alen­taa hank­ki­mal­la asun­to. Asu­mis­ku­lu­jen alen­ta­mi­nen ei ole mah­dol­lis­ta ilman varal­li­suut­ta ja tuloja.

    Vuo­kraan ei voi sisäl­ly­tää lai­nan kor­koa­kaan ellei vähen­nä sitä pää­oman tuot­to­ta­voit­tees­ta, muu­ten las­ket pää­omal­le tuo­ton kah­des­ti (yhden ker­ran pan­kil­le jol­ta se pää­oma on, toi­sen ker­ran itsel­le­si vaik­ka pää­oma oli­kin pan­kin eikä omaa).

    Jos asun­toa var­ten sai­si lai­naa 100% hin­nas­ta (ilman sääs­tö­jä), ilman lyhen­nyk­siä (pel­kät korot), eikä lai­nan saa­mi­nen edel­lyt­täi­si kykyä lyhen­tää lai­naa, vain riit­tä­vät tulot mak­saa kor­ko­ja, oli­si köy­hän mah­dol­lis­ta hank­kia omis­tusa­sun­to. Mut­ta sii­nä tilan­tees­sa asun­to­mark­ki­nat ole­tet­ta­vas­ti näyt­täi­si­vät toi­sil­ta, sil­lä kaik­ki pää­oman tuot­to ja vuo­kra­lais­ris­kit pitäi­si kat­taa asun­to­lai­nan kor­koa vas­taa­val­la sum­mal­la. Asun­to­lai­no­jen korot ole­tet­ta­vas­ti oli­si­vat kor­keam­mat (pan­kil­le suu­rem­pi ris­ki kuin lai­nat jot­ka mak­se­taan pois). Vuo­krat aset­tui­si­vat suu­ruus­luok­kaan tont­ti + hoi­to & yllä­pi­to­ku­lut + kor­ko mitä pank­ki ottai­si kysei­sen asun­non osta­mi­seen tar­vit­ta­vas­ta lai­nas­ta. Tai sit­ten nii­tä sään­nel­täi­siin. Vas­tai­si­ko tämä Tuk­hol­man tilannetta?

    Eli tie­tyn tulo­luo­kan alle jää­des­sä val­tio takai­si vaik­ka­pa 10% asun­to­lai­nas­ta, eli 10% velas­ta oli­si vel­kaa val­tiol­le ja loput 90% pankille.

    Val­tion takaus lai­nal­le ei tee sii­tä lai­naa val­tiol­le vaan edel­leen pan­kil­le. Val­tion takauk­sen­han saa nykyi­sin lai­nal­le joka on enin­tään 85% asun­non hin­nas­ta, kui­ten­kin enin­tään 20% lai­nas­ta, kui­ten­kin enin­tään 50k€. Eli jos asun­non hin­ta 200k€, omaa rahaa 30k€, lai­na 170k€ johon val­tion takaus 34k€ (ja takaus­mak­su 850€). ASP:n pii­ris­sä hie­man enem­män ja ilman takausmaksua.
    Asun­to lai­nan vakuu­te­na yleen­sä 70% arvos­taan, ja val­tion takauk­sen tar­koi­tus on olla vakuus lopul­le 15%:lle jol­loin pank­ki voi asun­to­lai­nan 85% osuu­del­le hin­nas­ta myön­tää helposti.

    Muu­tos oli­si olen­nai­ses­ti se, että:
    — lai­nan sai­si koko asun­non hinnalle
    — lai­naa ei tar­vit­si­si lyhen­tää ollenkaan
    — pank­ki edel­leen arvos­tai­si asun­non vakuu­dek­si 70% hinnasta
    — val­tio takai­si loput 30%

    Miten tuo oikeas­ti menee Ruot­sis­sa? Se mal­li­han täs­sä kui­ten­kin on kysees­sä. Tuk­hol­man asun­to­mark­ki­nat eivät toi­mi, mut­ta joh­tuu­ko se lai­na­mal­lis­ta vai vuokrasääntelystä?

    Sen suh­teen, että jul­ki­syh­tei­sö (valtio/kunta) raken­tai­si alle mark­ki­na­hin­tai­sia asun­to­ja, jot­ka jaet­tai­siin jol­lain kri­tee­reil­lä ihmi­sil­le, olen var­sin vas­ten­tah­toi­nen. Täs­tä seu­raa vain se, että asun­to­mark­ki­noil­le tulee epä­suh­taa sen suh­teen, kuka on onne­kas ja pää­see nii­hin hal­poi­hin asun­toi­hin ja kuka jou­tuu hank­ki­maan asu­mi­sen kal­liil­la markkinoilta.

    Tot­ta. Sen takia nii­tä pitäi­si olla tar­jol­la pal­jon. Ennem­min 80% kuin 30% vuo­kra-asun­to­kan­nas­ta. Jot­ta tilan­ne muut­tui­si, pitäi­si Hel­sin­gis­sä jat­kos­sa luo­vut­taa 90% asun­to­ton­teis­ta omal­le vuo­kra-asun­to­yh­tiöl­le joka myös hank­ki­si van­ho­ja talo­ja tai asun­to­ja van­hois­ta talois­ta. Voi­si suo­raan ostaa Koja­mol­ta ja Satol­ta koko Hel­sin­gin alu­eel­la ole­van asun­to­kan­nan pois kun eivät nuo enti­set yleis­hyö­dyl­li­set enää ole niin hyödyllisiä.

    Jos kun­nan vuo­kra-asun­to­yh­tiö pys­tyy toi­mi­maan oma­kus­tan­tei­ses­ti ja sil­ti tar­joa­maan asun­to­ja hal­val­la, kyse on oikeas­ti vain sii­tä, että mark­ki­na­vuo­krien sisäl­tä­mä tuot­to siir­re­tään osin vuo­kra­lai­sen tas­kuun ja osin kun­nan ja val­tion tas­kui­hin (pie­nen­ty­neet tuet).

    Jos kun­nan vuo­kra-asun­to­yh­tiöl­tä edel­ly­tet­täi­siin pien­tä tuot­toa (esim. val­tion 10v lai­na + 1%-yksikkö), ero mark­ki­na­vuo­krien sisäl­tä­mään tuot­toon siir­tyi­si suu­rim­mil­ta osin kun­nan ja val­tion taskuihin.

    Kum­mas­sa­kaan tapauk­ses­sa kyse ei oli­si mark­ki­noi­ta vää­ris­tä­väs­tä tues­ta, sil­lä yhtiö ei edel­leen­kään sai­si teh­dä tap­pio­ta, jäl­kim­mäi­ses­sä sen pitäi­si teh­dä voit­toa yli tur­val­li­sen perustuoton.

    Jos mark­ki­na­vuo­krat jos­tain syys­tä ovat mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­mat kuin kun­nan vuo­kra-asun­toh­tiön vuo­krat tilan­tees­sa jos­sa kun­nan yhtiö ei saa teh­dä tap­pio­ta, tulee sen joh­tua sii­tä, että vapail­la mark­ki­noil­la tar­jo­tut vuo­kra-asun­not ovat laa­dul­li­ses­ti tai muu­ten parem­pia kuin kun­nan vuo­kra-asun­not. Ei sii­tä, että kysyn­tä mah­dol­lis­taa poik­keuk­sel­li­sen suu­ren tuoton.

    Vaik­ka kun­nal­li­set vuo­kra-asun­not oli­si­vat 70–80% koko vuo­kra-asun­to­kan­nas­ta, eivät ne syr­jäyt­täi­si mark­ki­noi­ta. Ne oli­si­vat kui­ten­kin perus­ta­son asun­to­ja, mark­ki­noil­la kil­pail­tai­siin laa­dul­la yli perustason.

    Jos haluam­me panos­taa sii­hen, että ihmi­set liik­ku­vat työn peräs­sä eivät­kä ole sidot­tu­ja kivi­jal­kaan jos­sain pai­kas­sa jos­ta sen työn jat­kos­sa on löy­dyt­tä­vä, tulee panos­taa vuo­kra-asun­to­mark­ki­noi­hin. Kos­ka suu­rel­la osal­la koti­ta­louk­sis­ta ei ole mer­kit­tä­vää net­to­va­ral­li­suut­ta ja tulot­kin alle medi­aa­nin, on näi­den asun­to­jen olta­va hal­po­ja. Kun­ta ja val­tio saa­vat tuloa epä­suo­ras­ti köy­hien asut­ta­mi­ses­ta, mark­ki­nat eivät. Joten kun­ta ja val­tio ovat ainoat tahot jot­ka kyke­ne­vät tar­joa­maan asun­to­ja halvalla.

    Hin­ta­sään­te­lyä emme var­mas­ti kukaan halua.

    Minun on oikeas­ti vai­kea ymmär­tää mik­si kun­ta ja val­tio eivät voi­si ottaa sitä rahaa mikä tar­jol­la on, sääs­tä­mäl­lä tuis­sa jot­ka nyt mene­vät asu­mi­seen, kun sen kui­ten­kin voi teh­dä ilman mark­ki­noi­ta vää­ris­tä­vää tukea (ts. mis­sään ei teh­dä tap­pio­ta joka kate­taan val­tion tai kun­nan tuella).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.