Tekoäly ja työn tulevaisuus

Olen toi­mi­nut syk­sys­tä alkaen TEM:n teko­ä­ly­työ­ryh­män Työn tule­vai­suus ja yhteis­kun­nal­li­set vai­ku­tuk­set ‑jaos­ton puheen­joh­ta­ja­na. Kävin ker­to­mas­sa jaos­tom­me työs­tä pie­nel­le kiin­nos­tu­nei­den poru­kal­le. Lai­tan pää­koh­dat esi­tyk­ses­tä­ni tähän.

McKin­seyn Suo­mel­le rää­tä­löi­dyn rapor­tin mukaan nykyi­sis­tä työ­teh­tä­vis­tä kato­aa vuo­teen 2035 men­nes­sä koko­naan 15 % ja noin kol­man­nes työ­teh­tä­vis­tä muut­taa muo­to­aan. Nuo 15 pro­sent­tia katoa­vat, vaik­ka teko­ä­lyä ei otet­tai­si käyt­töön Suo­mes­sa, kos­ka muu­al­le se kyl­lä ote­taan käyt­töön ja on otet­tu­kin jo.

Uut­ta työ­tä tulee tilal­le, mut­ta uudet työ­teh­tä­vät ovat voit­to­puo­li­ses­ti vaa­ti­vam­pia kuin mene­te­tyt. En ole täs­tä töi­den muut­tu­mi­ses­ta vaa­ti­vam­mik­si täy­sin var­ma, kos­ka jot­kut työt saat­ta­vat myös hel­pot­tua, mut­ta kai se on uskot­ta­va, kun minua vii­saam­mat niin sanovat.

Osaa­mis­vi­nou­ma siis pahe­nee enti­ses­tään – se että osaa­jis­ta on pulaa ja huo­nos­ti kou­lu­tet­tu­jen on vai­kea pääs­tä töi­hin. Jos mitään ei teh­dä, raken­teel­li­nen työt­tö­myys uhkaa nous­ta edelleen.

Pai­ne palk­kae­roi­hin kas­vaa. Palk­kae­ro­jen vaih­toeh­to­na on kas­va­va työt­tö­myys, kun huo­no-osai­sin työ­voi­ma hin­noi­tel­laan ulos markkinoilta.

Sosi­aa­li­nen kohee­sio on uhat­tu­na. Poh­jois­mai­den tilan­ne on kui­ten­kin pal­jon parem­pi tilan­ne kuin vaik­ka­pa Yhdys­val­to­jen, jos­sa yhteis­kun­nan tur­va­verk­ko on pal­jon hatarampi.

Työ­mark­ki­noi­den toi­min­nan parantaminen

Meil­lä ei oikeas­taan ole esit­tää mitään uut­ta. Uut­ta on vain se, että mikä oli­si ollut hyväs­tä jo aiem­min­kin, muut­tuu nyt välttämättömyydeksi.

Uudel­leen­kou­lu­tus

McKin­seyn rapor­tin mukaan Suo­mes­sa pitää kou­lut­taa seu­raa­vien kym­me­nen vuo­den kulues­sa mil­joo­na ihmis­tä uudestaan.

Ei ole mah­dol­lis­ta pan­na 45-vuo­tias­ta uudes­taan moni­vuo­ti­seen ammat­tiop­piin, eikä se ole tar­peen­kaan, sil­lä eri alo­jen opin­nois­sa on pal­jon yhtei­siä osia, joi­ta ei tar­vit­se ope­tel­la uudes­taan. Tar­vi­taan kar­sit­tu­ja muun­to­kou­lu­tuso­pin­to­ja, jois­sa ope­te­taan uudes­sa amma­tis­sa tar­vit­ta­vat tie­dot ja tai­dot ja vain ne.

Tämä on jaos­tom­me työs­sä kohon­nut niin kes­kei­seen ase­maan, että Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön kans­lia­pääl­lik­kö Ani­ta Lehi­koi­nen on lii­tet­ty joukkoihimme.

Paras­ta tie­tys­ti oli­si oppia muun­tu­via työ­teh­tä­viä työn ohes­sa. Tähän työ­nan­ta­jien kan­nus­ti­met ovat hei­ken­ty­neet työ­suh­tei­den muut­tues­sa lyhyem­mik­si. Raken­nusa­la on hyvä esi­merk­ki, mihin tämä voi joh­taa. Alal­la on akuut­ti työ­voi­ma­pu­la samal­la kun Uudel­la­maal­la alan teki­jöis­tä kah­dek­san pro­sent­tia nos­taa työt­tö­myys­kor­vaus­ta. Työt­tö­miä ei kuu­lem­ma kan­na­ta pal­ka­ta, kos­ka talo on val­mis ennen kuin pal­kat­tu on oppi­nut työnsä.

Olen pyy­tä­nyt jaos­tos­sam­me Lau­ri Iha­lais­ta laa­ti­maan täs­tä esi­tyk­sen. Sain sen hänel­tä viikonloppuna.

Eroon työ­elä­män jäykkyyksistä

Mitä jäy­kem­mät työ­mark­ki­nat, sitä vai­keam­pi edes­sä ole­va myl­ler­rys on. Työ­mark­ki­noi­den jäyk­kyyk­siä on kar­sit­ta­va, ja on siir­ryt­tä­vä koh­den mark­ki­naeh­toi­sem­pia palk­ko­ja. Tämä voi tar­koit­taa myös joi­den­kin mata­lien palk­ko­jen las­kua edel­leen. Työs­sä­käy­viä köy­hiä on taval­la tai toi­sel­la tuet­ta­va täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la. Se tulee hal­vem­mak­si kuin työt­tö­myys ja on muu­ten­kin yhteis­kuin­nal­li­ses­ti muka­vam­pi vaih­toeh­to. Yhteis­kun­ta­po­liit­ti­se­na insi­nöö­ri­työn­näyt­tee­nä tämä urak­ka on var­sin haastava.

Mei­dän jaos­tom­me ei ryh­dy hah­mot­te­le­maan sosi­aa­li­po­liit­ti­sia uudis­tuk­sia, kos­ka sitä var­ten on omat työ­ryh­män­sä, mut­ta tulem­me var­maan­kin lähet­tä­mään sil­le kan­nus­ta­via terveisiä.

Työn­vä­li­tyk­seen uut­ta puhtia

Teko­ä­lys­tä on työ­mark­ki­noil­le myös hyö­tyä, kos­ka se paran­taa työn­vä­li­tys­tä aivan uudel­le tasol­le. Suo­mes­sa sol­mi­taan noin 500 000 työ­suh­det­ta joka vuosi.

Tämä tapah­tuu käsi­pe­lil­lä ja siten avut­to­man tehot­to­mas­ti. Jos teko­ä­ly­oh­jel­man tie­dos­sa oli­si koko työ­voi­ma – tai vaik­ka vain vapaa­eh­toi­ses­ti mukaan ilmoit­tau­tu­neet – ja kaik­ki poten­ti­aa­li­set työ­pai­kat, löy­täi­sim­me pal­jon parem­min oikean hen­ki­lön oike­aan työpaikkaan.

Olen­nais­ta ei ole vain löy­tää työ­tä työt­tö­mil­le vaan hou­ku­tel­la osaa­mi­sen kart­tues­sa työs­sä ole­via ural­la eteen­päin koh­den vaa­ti­vam­pia teh­tä­viä, jol­loin hei­dän aiem­mat hel­pom­mat teh­tä­vän­sä jää­vät nii­den tavoi­tel­ta­vak­si, joil­la ei tar­vit­ta­vaa koke­mus­ta vie­lä ole. Tämä hel­pot­taa osaa­mis­vi­nou­maa sekä hel­pot­ta­mal­la työt­tö­mien pää­syä töi­hin että tar­joa­mal­la yri­tyk­sil­le osaa­vaa työ­voi­maa vaa­ti­vam­piin tehtäviin.

Ter­vey­den­huol­lon mullistus

Pari viik­koa sit­ten Teke­sin digi­joh­ta­ja Pek­ka Sivo­nen arvioi Ylen Kova Talous-ohjel­mas­sa, että ter­vey­den­hoi­to muut­tuu seu­raa­van 20 vuo­den aika­na enem­män kuin vii­mei­sen 200 vuo­den aika­na.” (Yle.fi)

Vähän tai­de­taan tun­tea ter­vey­den­huol­lon his­to­ri­aa huo­nos­ti, mut­ta kun tuos­ta kar­sii mark­ki­na­hen­ki­sen lii­oit­te­lun, käteen jää, että ter­vey­den­huol­to voi poten­ti­aa­li­ses­ti mul­lis­tua valtavasti.

Teko­ä­ly ilmes­tyy lää­kä­rin pöy­däl­le, mut­ta se tulee kau­pal­li­si­na – ja siten ei täy­sin puo­lu­eet­to­mi­na – sovel­luk­si­na myös asiak­kai­den kän­ny­köi­hin. Osa lää­kä­rin­työs­tä – eri­tyi­ses­ti sel­lai­nen, joka teh­dään poti­las­ta näke­mät­tä – kor­vau­tuu teko­ä­lyl­lä. Poti­lail­la itsel­lään on eri­lais­ta koti­mit­ta­ria ja kehon toi­min­taa mit­taa­via älyasusteita.

Tämä tekee mah­dol­li­sek­si orga­ni­soi­da ter­vey­den­huol­to koko­naan uudestaan.

Vaik­ka­pa vain dia­be­tes. Dia­be­tes­po­ti­laat kut­su­taan kah­den vuo­den välein tar­kas­tuk­seen. Joi­den­kin koh­dal­la tämä on tur­haa ja joi­den­kin taas pitäi­si tul­la pal­jon nopeam­min. Poti­lail­la on jo nyt koti­mit­ta­rit. Jos nii­den tie­to välit­tyi­si lää­kä­rin tie­to­ko­neel­le, oli­si help­po seu­loa ne, joi­den on tul­ta­va heti ja ne, joil­la kaik­ki näyt­tää ole­van kun­nos­sa. Sääs­tyi­si pal­jon rahaa ja voi­tet­tai­siin pal­jon terveyttä.

Lain­sää­dän­tö sää­te­lee tiu­kas­ti, mitä töi­tä mikin ammat­ti­ryh­mä saa ja ei saa teh­dä. Tule­vai­suu­des­sa nämä rajat ovat aivan vää­räs­sä pai­kas­sa. Kun kysyn­tä kas­vaa, täs­sä­kin oli­si hyvä, jos jokai­sen hen­ki­lös­tö­ryh­män teh­tä­viä siir­ret­täi­siin koh­ti vaa­ti­vam­pia töi­tä ja jätet­täi­siin vähem­män vaa­ti­vat lyhyem­män kou­lu­tuk­sen suo­rit­ta­neil­le. Teko­ä­lyn tur­vin sai­raan­hoi­ta­ja osaa teh­dä pal­jon sel­lais­ta, jota vain lää­kä­rit saa­vat nyt teh­dä ja yleis­lää­kä­rit pal­jon sel­lais­ta, mihin tar­vi­taan nyt eri­kois­lää­kä­ri. Jot­ta teko­ä­lyn suo­mis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta saa­daan kaik­ki irti, on ammat­ti­ryh­mien teh­tä­vä­ra­jo­ja siirrettävä.

Minua onkin pyy­det­ty ker­to­maan täs­tä sai­raan­hoi­ta­jil­le. Lää­kä­ri­lii­tos­ta ei kut­sua ole tullut.

Enti­ses­sä elä­mäs­sä­ni saa­ma­ni koke­muk­sen perus­teel­la ennus­tan, ettei näi­den rajo­jen siir­tä­mi­nen ole aivan helppoa.

Tule­vai­suus yllät­tää varmasti

Vaik­ka meil­lä on käy­tet­tä­vis­säm­me maa­il­man paras tie­to teko­ä­lys­tä, uskal­lan ennus­taa, että tule­vai­suus yllät­tää kaik­ki. Auton ja säh­kön vai­ku­tus­ta ei kukaan osan­nut ennustaa.

Jul­kis­ta kes­kus­te­lua domi­noi syvä pes­si­mis­mi. Kui­ten­kin teko­ä­ly syn­nyt­tää tuot­tei­ta ja toi­min­to­ja, jot­ka paran­ta­vat kulut­ta­jan ase­maa huo­mat­ta­vas­ti. Pää­sään­töi­ses­ti elä­mä muut­tuu siis parem­mak­si, vaik­ka uhat domi­noi­vat ajatteluamme.

Dis­rup­tii­vi­set kek­sin­nöt tule­vat tuhoa­maan yri­tyk­siä ja kor­vaa­maan monia ammat­ti­ryh­miä, mut­ta emme tie­dä mitä. Jos minä tie­täi­sin, oli­sin var­maan vähän parem­min pal­ka­tuis­sa hommissa

Mika Lin­ti­län ton­tis­ta sanoi­sin, että teko­ä­lyn alue­po­liit­ti­set vai­ku­tuk­set ovat ris­ti­rii­tai­sia, mut­ta poten­ti­aa­li­ses­ti erit­täin suuria.

Vai­ku­tus kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen voi yllät­tää. Robot­ti­tak­sit mul­lis­ta­vat kau­pun­ki­lii­ken­net­tä, mut­ta vie­lä mul­lis­ta­vam­mik­si voi­vat osoit­tau­tua kevyet itse kul­ke­vat tava­ra­lä­he­tit. Tähän asti kehi­tys on suo­si­nut kau­pun­kien kes­kus­to­ja, mut­ta lähiöi­den ja esi­kau­pun­kia­luei­den toi­mi­vuus voi paran­tua olennaisesti.

Muu­tok­set ovat suu­ria ja monel­ta osin yllät­tä­viä. Sik­si pää­tök­sen­teon on kehi­tyt­tä­vä ket­te­räm­mäk­si. Val­tio­val­ta ei ole vas­tuus­sa lii­ke­toi­min­nas­ta muu­ten kuin että regu­laa­tion pitäi­si pysyä ajan tasal­la ja tie­tys­ti sosi­aa­li­set vai­ku­tuk­set kaa­tu­vat yhteis­kun­nan päälle.

= = = =

Kes­kus­te­lin teko­ä­lys­tä val­tio­sih­tee­ri Mart­ti Hete­mäen kans­sa. Hänel­lä oli mie­len­kiin­toi­nen huo­mio. Teko­ä­ly tulee teke­mään yri­tys­ten pää­tök­sen­teos­ta ratio­naa­li­sem­paa. Tämä tar­koit­taa, että ulkois­vai­ku­tus­ten mer­ki­tys koros­tuu, jos haluam­me, että tuo ratio­naa­li­sem­pi on myös yhteis­kun­nal­li­ses­ta parem­paa. Art­hur Pigoun sata vuot­ta van­ha teo­ria nousee kun­ni­aan. Tar­vi­sem­me ohjaa­via vero­ja ja tukia!

87 vastausta artikkeliin “Tekoäly ja työn tulevaisuus”

  1. Ilo kuul­la, että tuon­lai­nen työ­ryh­mä on.
    Itse­kin arve­len, että Suo­mes­sa on kehi­tys­pes­si­mis­miä niin­kuin Eino Lei­non runo­hen­ki­löl­lä: …näki kau­hut kaik­kial­la, hal­tiat pahat havait­si, ei hyviä ollenkaan…

  2. … mut­ta kai se on uskot­ta­va, kun minua vii­saam­mat niin sano­vat.” — Osmo, älä nyt vaan luu­le, että jot­kut McKin­seyn kon­sul­tit ovat eri­tyi­sen ete­viä muu­ta kuin sen arvaa­mi­ses­sa, mitä hei­dän raport­tien­sa tilaa­jat toden­nä­köi­ses­ti halua­vat kuulla 🙂

  3. Jos puri­lai­sen kään­tä­jäl­le mak­se­taan kymp­pi tun­nil­ta, ei hänen työ­paik­kaan­sa sääs­tä pal­kan pudot­ta­mi­nen vito­seen. Kone kään­tää halvemmalla. 

    Jos sii­voo­ja tekee saman, niin sil­ti hänet pot­ki­taan pois, kun koneet ja auto­maat­ti­sii­vous kehittyvät.

    Kun ope­tus anne­taan videoit­se yhdes­tä yli­opis­tos­sa moniin yli­opis­toi­hin (tapah­tuu jo nyt), opet­ta­jat eivät pys­ty kil­pai­le­maan kehi­tys­tä vas­taan palk­ko­ja laskemalla. 

    Eikä auta kiel­ten­opet­ta­jia­kaan palk­ko­jen las­ku, kun kon­tak­ti­tun­te­ja kor­va­taan net­ti­pe­rus­tai­sel­la itseo­pis­ke­lul­la, joka on moti­voi­tu­neil­le opis­ke­li­joil­le teho­kas opis­ke­lu­ta­pa. Lausu­mis­ta arvioi­va kone antaa pal­jon yksi­löl­li­sem­pää palau­tet­ta kuin suur­ta ryh­mää hal­lin­noi­va opet­ta­ja. Tois­to­ja pys­tyy teke­mään lyhyes­sä ajas­sa val­ta­vas­ti ja jokai­ses­ta tois­tos­ta saa palautteen.

    Jous­ta­vuus on men­neen maa­il­man rat­kai­su­kei­no. Koneet voit­ta­vat lopul­ta kui­ten­kin. Kysy­mys on vain ajasta.

    Pidän taan­tu­nee­na aja­tus­ta, että ihmis­ten pitäi­si ruve­ta kil­pai­le­maan auto­maa­tio­ta ja teko­ä­lyä vas­taan mil­lään taval­la riip­pu­mat­ta sii­tä, onko tapa palk­ka vai jokin muu.

    Kukaan tus­kin uskoo, että tis­kil­tä annet­ta­vat hen­ki­lö­koh­tai­set pank­ki­pal­ve­lut oli­si­vat säi­ly­neet, jos pank­ki­nei­dit oli­si­vat tiput­ta­neet palk­ko­jaan 40 %. Ei kai nii­tä juu­ri kukaan enää edes tahtoisi. 

    Yleis­ty­vien kaup­po­jen itse­pal­ve­lu­kas­so­jen suo­sios­ta pää­tel­len ihmi­set ihan mie­lel­lään pal­ve­le­vat itse­ään. Aktii­vi­nen toi­mi­mi­nen on heil­le mie­lui­sam­paa kuin pas­sii­vi­nen odottelu.

    Ennen pit­kää kaup­pa­kas­sit kokoa­vat koneet ja ihmi­set vain nou­ta­vat ne. Pitem­män ajan kulues­sa kas­sien tuon­ti­kin kotiin auto­ma­ti­soi­daan aina­kin osittain.

    Jous­ta­mi­nen ei ole rat­kai­su­kei­no. Se on par­haim­mil­laan­kin vain het­kel­li­nen lien­ny­tys­kei­no pysy­vään ongel­maan, mut­ta tus­kin­pa edes sitä.

  4. Tar­vit­ta­van työn mää­rä per yksik­kö vähe­nee. Se mer­kit­see työt­tö­myy­den kas­vua, jos yksik­kö­jen mää­rä ei kas­va tai työ­ai­ka lyhene.

  5. Lain­sää­dän­tö sää­te­lee tiu­kas­ti, mitä töi­tä mikin ammat­ti­ryh­mä saa ja ei saa tehdä”

    Kan­nat­taa myös poh­tia ikiai­kai­sia ongel­mia ohjel­moi­jan vas­tuus­ta ja osaa­mi­ses­ta. Hank­ki­mal­la ohjel­ma, sovel­lus, teko­ä­ly kier­re­tään käte­väs­ti kaik­ki ammat­ti­tai­to­vaa­ti­muk­set. Mää­ri­tyk­set ovat mää­ri­tyk­siä ja koo­di on koo­dia vai miten se meni?

  6. Eli SAK hävi­ää ja AKAVA on ainoa mer­kit­tä­vä työn­te­ki­jä­jär­jes­tö. Aluk­si kehi­tys var­mas­ti hel­pot­taa muu­tos­ta, mut­ta miten on pit­käl­lä aikavälillä?

  7. Olen tain­nut aiem­min­kin häm­mäs­tel­lä blo­gis­tin väit­tä­mää Suo­men työ­mark­ki­noi­den jäyk­kyy­des­tä ja sosi­aa­li­tur­van tuo­mi­ses­ta täy­den­tä­mään pie­niä palk­ko­ja. OECD tote­si muu­ta­ma kuu­kausi sit­ten Suo­men työ­mark­ki­nat erääk­si Euroo­pan jous­ta­vim­mis­ta. Pal­kan täy­den­tä­mi­nen sosi­aa­li­tur­val­la tar­koit­taa osan yrit­tä­jän kuluis­ta siir­tä­mis­tä veron­mak­sa­jien mak­set­ta­vak­si ‑Suo­mek­si kyse on yritystuesta.

    Sinään­sä sii­nä, että auto­ma­tiik­ka ja teko­ä­ly teke­vät osan töis­tä tar­peet­to­mik­si, ei ole mitään pahaa: Ihmis­kun­ta on kaut­ta aiko­jen pyr­ki­nyt vähen­tä­mään ihmis­ten teke­mää työ­tä. Ongel­ma on kuin­ka jäl­jel­le jää­vä työ ja mam­mo­na jae­taan. Rat­kai­su tus­kin on elä­kei­kien nos­to tai työ­päi­vän piden­tä­mi­nen kuu­del­la minuutilla.

  8. Asian­tun­ti­ja minä­kin:
    “Lain­sää­dän­tö sää­te­lee tiu­kas­ti, mitä töi­tä mikin ammat­ti­ryh­mä saa ja ei saa tehdä”

    Kan­nat­taa myös poh­tia ikiai­kai­sia ongel­mia ohjel­moi­jan vas­tuus­ta ja osaa­mi­ses­ta. Hank­ki­mal­la ohjel­ma, sovel­lus, teko­ä­ly kier­re­tään käte­väs­ti kaik­ki ammattitaitovaatimukset.

    Mikä ongel­ma tuos­sa on? Jos johon­kin käyt­töön tulee ohjel­ma se tie­tys­ti hyväk­sy­tään­käyt­töön. Eli sil­lä on “ammat­ti­tai­to”. Lää­ke­tie­tees­sä kaik­ki lait­teet vaa­ti­vat hyväk­syt­tä­mi­sen ja teko­ä­ly ei nyt oikeas­ti ole mitään eri­lais­ta. Se on vain moni­mut­kai­sem­pi här­pä­ke, mut­ta saman­lai­set pro­ses­sit sitä­kin koskevat

  9. Rea­lis­ti:
    Tar­vit­ta­van työn mää­rä per yksik­kö vähe­nee. Se mer­kit­see työt­tö­myy­den kas­vua, jos yksik­kö­jen mää­rä ei kas­va tai työ­ai­ka lyhene.

    Toi­sin kuin ylei­ses­ti usko­taan, työ­ai­ka ei ole luon­non­va­kio. Se voi muut­tua tar­peen mukaan.

    Lisään­ty­vä vapaa-aika on jokai­sel­le pel­käs­tään posi­tii­vi­nen asia. Vähem­män työ­tä, enem­män elämää.

    1. Koti-isä: Toi­sin kuin ylei­ses­ti usko­taan, työ­ai­ka ei ole luon­non­va­kio. Se voi muut­tua tar­peen mukaan.

      Lisään­ty­vä vapaa-aika on jokai­sel­le pel­käs­tään posi­tii­vi­nen asia. Vähem­män työ­tä, enem­män elämää.

      Lisään­ty­vä apaa-aika tar­koit­taa sitä että palk­ka­si tip­puu. On aivan nau­ret­ta­vaa luul­la että yri­tys rupe­aa mak­sa­maan sinul­le samaa palk­kaa kuin ennen jos teet vähem­män töitä

  10. Alal­la on akuut­ti työ­voi­ma­pu­la samal­la kun Uudel­la­maal­la alan teki­jöis­tä kah­dek­san pro­sent­tia nos­taa työt­tö­myys­kor­vaus­ta. Työt­tö­miä ei kuu­lem­ma kan­na­ta pal­ka­ta, kos­ka talo on val­mis ennen kuin pal­kat­tu on oppi­nut työnsä. 

    Työt­tö­miä ei kan­na­ta pal­ka­ta, kos­ka viro­lai­set ja muut ovat hal­vem­pia. Tämä kus­tan­nus­las­kel­ma saat­tai­si toki jon­kin ver­ran muut­tua, mikä­li vir­he­vas­tuut eivät aina jäi­si käyt­tä­jän kon­tol­le. Hal­vem­pien työn­te­ki­jöi­den tuon­ti on kui­ten­kin myrk­kyä työllisyydelle.

    Jos nii­den tie­to välit­tyi­si lää­kä­rin tie­to­ko­neel­le, oli­si help­po seu­loa ne, joi­den on tul­ta­va heti ja ne, joil­la kaik­ki näyt­tää ole­van kun­nos­sa. Sääs­tyi­si pal­jon rahaa ja voi­tet­tai­siin pal­jon terveyttä. 

    Voi toi­saal­ta olla yllät­tä­vän pal­jon pyy­det­ty, että nuo tie­dot tuli­si­vat oikei­den lää­kä­rien pöy­dil­le oikeas­sa muo­dos­sa ilman jär­je­tön­tä sää­töä. Lisäk­si voi olla aika kau­kaa haet­tu, ettei­vät tie­dot meni­si muil­le tai ver­kos­sa ole­va lai­te aiheut­tai­si tie­to­tur­vaon­gel­mia tai tiuk­kaa tie­to­tur­vaa yllä­pi­tä­vä jou­tui­si arvai­le­maan sää­tö­jä. Tähän pitäi­si ken­ties jopa puut­tua lain­sää­dän­nöl­lä, jot­ta mark­ki­noil­la oli­si vain tie­tyn­lai­sia lait­tei­ta — ken­ties jopa niin, että ohjel­mis­to oli­si viran­omai­sen puo­les­ta syy­nät­ty, kun­nol­la doku­men­toi­tu ja tur­val­li­sek­si todettu.

    Kun kysyn­tä kas­vaa, täs­sä­kin oli­si hyvä, jos jokai­sen hen­ki­lös­tö­ryh­män teh­tä­viä siir­ret­täi­siin koh­ti vaa­ti­vam­pia töi­tä ja jätet­täi­siin vähem­män vaa­ti­vat lyhyem­män kou­lu­tuk­sen suorittaneille. 

    Toi­saal­ta tämä ei aina ole hyvä, kuten kuka tahan­sa asia­kas­pal­ve­lun kans­sa ongel­mis­taan tapel­lut tie­tää: Mikään ei ole niin tur­haut­ta­vaa kuin kuul­la kysy­myk­sis­tä suo­raan, ettei lin­jan toi­ses­sa pääs­sä ymmär­re­tä asias­ta edes perus­tei­ta, kun itse on jo hel­pos­ti diag­no­soi­nut ongel­man niin pit­käl­le kuin sen asiak­kaan pääs­sä voi teh­dä. Täl­löin pitää rik­koa toi­mi­vat ase­tuk­set ja kulut­taa aikaa epä­olen­nais­ten asioi­den läpikäymiseen.

    Jul­kis­ta kes­kus­te­lua domi­noi syvä pes­si­mis­mi. Kui­ten­kin teko­ä­ly syn­nyt­tää tuot­tei­ta ja toi­min­to­ja, jot­ka paran­ta­vat kulut­ta­jan ase­maa huomattavasti. 

    Onko noin? Kai­pai­sin esimerkkejä.
    Minus­ta nimit­täin tun­tuu, että hom­ma muut­tuu hel­pos­ti juu­ri sel­lai­sek­si, että kaik­ki tie­dot kyl­lä kerä­tään ihmi­sis­tä ja pyri­tään ohjaa­maan hei­dän käy­tös­tään yri­tyk­sel­le voi­tol­li­sim­paan suun­taan, mut­ta toi­min­ta muut­tuu han­ka­lak­si ja var­si­nai­nen pal­ve­lu siir­tyy jon­ne­kin kone­mai­sen ja itse­pal­ve­lun väli­maas­toon. Yksi­löl­li­sen pal­ve­lun (tuot­teen, jne.) saa­mi­nen muut­tuu entis­tä­kin hankalammaksi.

    1. Työt­tö­miä ei kan­na­ta pal­ka­ta, kos­ka viro­lai­set ja muut ovat halvempia.

      Tämä nyt ei vain pidä paik­kaan­sa. Hel­sin­gis­sä monet työ­maat vii­väs­ty­vät, raken­nus­lii­ke mak­saa vii­väs­tys­sak­ko­ja, mut­ta ei palk­kaa työt­tö­miä, vaik­ka ne oli­siv­ta pal­jon hal­vem­pia, kos­ka ammat­ti­tai­to ei enää ole tätä päi­vää. Ammat­ti­tai­don yllä­pi­to on unohtunut. 

      Lisäk­si voi olla aika kau­kaa haet­tu, ettei­vät tie­dot meni­si muil­le tai ver­kos­sa ole­va lai­te aiheut­tai­si tie­to­tur­vaon­gel­mia tai tiuk­kaa tie­to­tur­vaa yllä­pi­tä­vä jou­tui­si arvai­le­maan säätöjä.

      Minäö näen maa­il­mas­sa kyl­lä pahem­pia­kin ongel­mia kuin se, että joku ulko­puo­li­nen näkee soke­riar­vo­ni. Voi­daan tie­tys­ti teh­dä niin­kin, että tähän hyvään, tur­val­li­seen ja jous­ta­vaan pal­ve­luun mene­vät ne, joi­ta tätä tie­to­suo­jaon­gel­ma ei häi­rist­se, ja loput hoi­de­taan van­han­ai­kai­ses­ti ja hoi­dol­li­sia ris­ke­jä ottaen.

      1. Ei kukaan rupea yllä­pi­tä­mään ammat­ti­tai­to­ja jos ei ole edes töi­tä. Sitä pait­si mis­sä sitä ylläpidät?

  11. Junt­ti­pul­la Savos­ta:
    Jos puri­lai­sen kään­tä­jäl­le mak­se­taan kymp­pi tun­nil­ta, ei hänen työ­paik­kaan­sa sääs­tä pal­kan pudot­ta­mi­nen vito­seen. Kone kään­tää halvemmalla. 

    Kone ei ole yhtä kiva piris­tys päi­vään kuin nuo­ri pari­kymp­pi­nen nai­nen kään­tä­mäs­sä bur­ge­ria ja hymyi­le­mäs­sä kauniisti. 

    Sek­sis­tis­tä, kyl­lä, mut­ta realismia.

    Aivan samas­ta syys­tä valit­sen perin­tei­sen kas­san itse­pal­ve­lu­kas­san sijaan.

    Mie­lum­min tilaan sit­ten kai­ken suo­raan kotiin, kuin asioin pas­kas­ti koo­dat­tu­jen robot­tien kans­sa, joi­den teki­jöil­lä ei ole ollut har­main­ta aavis­tus­ta­kaan sii­tä “teko­ä­ly­pa­li­kas­ta”, jota ovat hätä­päis­sään soveltaneet..

  12. Juu­ri täl­lä het­kel­lä näyt­tää sil­tä että ter­vey­den­huol­lon mul­lis­tus tulee tuot­ta­maan yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le mer­kit­tä­vän etu­mat­kan. Ole­tus perus­tuu sii­hen että tie­to­suo­jaan ja ‑jär­jes­tel­miin liit­ty­vät kan­keu­det estä­vät gee­ni­tie­don poh­jal­ta rää­tä­löi­tä­vän hoi­don jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, mut­ta ei yksityisellä.

    Ero tasoit­tuu vas­ta kun gee­ni­tes­teis­tä tulee niin edul­li­sia että ne voi­daan teh­dä rutii­nin­omai­ses­ti aina uudestaan.

  13. McKin­seyn rapor­tit eivät yleen­sä perus­tu kovin tiuk­kaan tut­ki­muk­seen. Auto­maa­tion eri vai­ku­tuk­sen aiheut­ta­ma koko­nai­suus on vai­kea kvantifioida.

    Auto­maa­tio voi­daan mää­ri­tel­lä pää­oman avul­la suo­ri­tet­ta­vien teh­tä­vien jou­kon kasvattamiseksi. 

    Jos pää­oma on tar­peek­si hal­paa ja tai tar­peek­si tuot­ta­vaa mar­gi­naa­lis­sa, auto­maa­tio joh­taa työ­voi­man kor­vaa­mi­seen. Tätä kut­su­taan kor­vaus­vai­ku­tuk­sek­si. Auto­maa­tion työ­tä kor­vaa­va vai­ku­tus vähen­tää työ­voi­man ja palk­ko­jen kysyntää.

    Tuot­ta­vuus­vai­ku­tus, joka joh­tuu auto­maa­tion aiheut­ta­mis­ta kus­tan­nus­sääs­töis­tä, lisää työ­voi­man kysyn­tää ei-auto­ma­ti­soi­ta­vis­sa teh­tä­vis­sä. Tuot­ta­vuus­vai­ku­tus­ta täy­den­tää lisään­ty­vä pää­oman ker­ty­mä ja auto­maa­tion “dee­pe­ning” (paran­nuk­set jo auto­ma­ti­soi­tui­hin teh­tä­viin), jot­ka molem­mat lisää­vät edel­leen työ­voi­man kysyntää. 

    Tuot­ta­vuus­vai­ku­tuk­sen suu­ruus vai­kut­taa riit­tä­mät­tö­mäl­tä kor­vaa­maan kai­ken auto­maa­tion aiheut­ta­man kor­vaus­vai­ku­tuk­sen. Auto­maa­tio lisää työn tuot­ta­vuut­ta per työn­te­ki­jä enem­män kuin palk­ko­ja ja tulee vähen­tä­mään työn osuut­ta kansantulosta. 


    Robots and jobs: Evi­dence from the US
    Daron Ace­moğ­lu inter­viewed by Tim Phil­lips, 12 Janua­ry 2018

  14. Aka­tee­mi­sen kou­lu­tuk­sen osal­ta vai­ku­tus on järisyttävä.
    Yli­opis­to­jen pitäi­si kehit­tää uusia raken­tei­ta muun­to- ja täydennyskoulutukseen. 

    AMK ”ylem­pi AMK” tut­kin­to oli­si teo­rias­sa työ­elä­mä­läh­töi­nen täydennystutkunto.
    Ehkä yli­opis­to­jen oli­si palau­tet­ta­va ’lisen­si­aa­tion’ tut­kin­to, joka oli­si työ­elä­mä­läh­töi­nen syven­tä­vä ja laa­jen­ta­va tut­kin­to, jos­sa oli­si n 10 vuot­ta työ­ko­ke­mus­ta mais­te­ri­tut­kin­non lisäksi. 

    Täy­den­nys­kou­lu­tus­ta on muut­tu­nut pk-yri­tyk­sil­le kal­liik­si, avoin-yli­opis­to taas pää­sy­ko­kei­den vaih­toeh­dok­si. Yli­opis­tot tie­naa­vat nii­den avul­la rahaa. 

    Ylem­pää kou­lu­tus­ta tar­vi­taan nopeas­ti, kos­ka jon­kun on kou­lu­tet­ta­va käyt­tä­jiä ja olta­va otta­mas­sa käyt­töön uut­ta tekniikkaa. 

    Kun uusia maa­kun­tia teh­dään, nii­den toi­min­to­jen pitäi­si olla mah­dol­li­sim­man auto­ma­ti­soi­tua ja toi­mi­via. Käy­tän­nös­sä maa­kun­tien tar­koi­tus ei ole työl­lis­tää enem­pää kuin on pak­ko. Samoin kaik­kien maa­kun­tien ict ja pää­tös­tu­ki­jär­je­syel­mien oli­si olta­va saman­lai­set. (Arvat­kaa mikä on toden­nä­köi­sin vaih­toeh­to kuin­ka toi­mi­taan.) Tämä vaa­tii nopeas­ti muun­to­kou­lu­tet­tua väkeä.

  15. Auto­maat­ti­met­ro ei meni­si mukaan per­jan­tain lak­ko­päi­vään. Har­mi ettei saa­tu automatisoitua.

  16. Paras­ta tie­tys­ti oli­si oppia muun­tu­via työ­teh­tä­viä työn ohes­sa. Tähän työ­nan­ta­jien kan­nus­ti­met ovat hei­ken­ty­neet työ­suh­tei­den muut­tues­sa lyhyemmiksi.”

    Tämä on ongel­ma var­sin­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Isot osaa­mis­kes­kit­ty­mät saa­vat osaa­jat vaih­ta­maan työ­paik­kaa aika usein ihan vain vaih­te­lun vuok­si. Jos­sa­kin Kuo­pios­sa ja Joen­suus­sa työ­suh­teet luul­lak­se­ni sel­väs­ti pitempiaikaisia.

    Jos teko­ä­ly­oh­jel­man tie­dos­sa oli­si koko työ­voi­ma – tai vaik­ka vain vapaa­eh­toi­ses­ti mukaan ilmoit­tau­tu­neet – ja kaik­ki poten­ti­aa­li­set työ­pai­kat, löy­täi­sim­me pal­jon parem­min oikean hen­ki­lön oike­aan työpaikkaan.”

    Toi­mi­va työn­te­ki­jöi­den ja ‑anta­jien tin­der oli­si kyl­lä hyvä var­sin­kin pät­kä­työ­läi­sil­le. Toi­mi­si par­haim­mil­laan kuin hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yh­tiö, pait­si, että välis­tä­ve­tä­jää ei olisi.

    Olen­nais­ta ei ole vain löy­tää työ­tä työt­tö­mil­le vaan hou­ku­tel­la osaa­mi­sen kart­tues­sa työs­sä ole­via ural­la eteen­päin koh­den vaa­ti­vam­pia teh­tä­viä, jol­loin hei­dät aiem­mat hel­pom­mat teh­tä­vän­sä jää­vät nii­den tavoi­tel­ta­vak­si, joil­la ei tar­vit­ta­vaa koke­mus­ta vie­lä ole. ”

    Täs­sä on ongel­ma­na suo­ma­lais­ten yri­tys­ten pie­nuus. Ei jol­la­kin 10 hen­gen matel­li­pa­jal­la tai ohjel­mis­to­y­ri­tyk­sel­lä ole varaa mak­saa kovin monen pape­rin­pyö­rit­tä­jän palk­kaa, kyl­lä suu­ri­mas­sa osas­sa paik­ko­ja täy­tyy olla moniosaaja.

  17. Jon­ne: Pal­kan täy­den­tä­mi­nen sosi­aa­li­tur­val­la tar­koit­taa osan yrit­tä­jän kuluis­ta siir­tä­mis­tä veron­mak­sa­jien mak­set­ta­vak­si ‑Suo­mek­si kyse on yritystuesta.

    Jos tuo tapah­tuu tasai­ses­ti kaik­kien alo­jen yli ja sii­hen kerä­tään rahat veroi­na, ei sitä minus­ta voi kut­sua yri­tys­tuek­si. Kor­kein­taan se on tulon­siir­to niis­sä hom­mis­sa ole­vil­ta, jot­ka eivät saa tuo­ta pal­kan täy­den­nys­tä, niil­le, jot­ka saavat.

    1. Meil­lä on pit­kään mak­set­tu työ­den­tä­viä tulon­siir­to­ja asu­mis­tuen muo­dos­sa. Kukaan ei pidä sitä yri­tys­tu­ke­na eikä sitä aina­kaan kiel­le­tyk­si val­tion tuek­si voi kutsua.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Meil­lä on pit­kään mak­set­tu työ­den­tä­viä tulon­siir­to­ja asu­mis­tuen muo­dos­sa. Kukaan ei pidä sitä yri­tys­tu­ke­na eikä sitä aina­kaan kiel­le­tyk­si val­tion tuek­si voi kutsua.

        Niin tuki joka on erit­täin hai­tal­li­nen ja aiheut­taa suu­ret velat yhteiskunnalle.

    2. Samu­li Saa­rel­ma: Jos tuo tapah­tuu tasai­ses­ti kaik­kien alo­jen yli ja sii­hen kerä­tään rahat veroi­na, ei sitä minus­ta voi kut­sua yri­tys­tuek­si. Kor­kein­taan se on tulon­siir­to niis­sä hom­mis­sa ole­vil­ta, jot­ka eivät saa tuo­ta pal­kan täy­den­nys­tä, niil­le, jot­ka saavat.

      Toi on yri­tys­tu­ki. Sitä pait­si suu­rin osa kan­sas­ta tulee jou­tu­maan noi­hin töi­hin. Mikä taas pakot­taa nos­ta­maan nii­den palk­ko­ja jot­ka oikas­ti jotain tuot­taa kos­ka nii­den vero­pro­sent­ti on niin korkea.

      On täy­sin jär­je­tön­tä luul­la että jol­lain tuil­la pys­ty­tään elät­tä­mään kan­saa. Kun ei ole edes nykyi­siin tukiin rahaa. 

      Sosia­lis­mi ei toi­mi eikä se ole kos­kaan toiminut

  18. Koti-isä: Toi­sin kuin ylei­ses­ti usko­taan, työ­ai­ka ei ole luon­non­va­kio. Se voi muut­tua tar­peen mukaan.

    Lisään­ty­vä vapaa-aika on jokai­sel­le pel­käs­tään posi­tii­vi­nen asia. Vähem­män työ­tä, enem­män elämää.

    Jos se lisään­ty­vä vapaa-aika jakau­tuu tasai­sem­min, kehi­tys on posi­tii­vis­ta. Täl­lä het­kel­lä sitä näyt­tää kui­ten­kin mene­vän joil­le­kin todel­la pal­jon (elä­ke­läi­set, työt­tö­mät) ja joil­le­kin ei ollen­kaan (eri­tyi­ses­ti nuo­rem­pien ikä­luok­kien töis­sä­käy­vät). Tämän haas­teen rat­kai­se­mi­nen on poh­jois­mai­sis­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nis­sa kriittistä.

  19. Kaik­ki jot­ka suit­sut­ta­vat lisään­ty­vää vapaa-aikaa, ovat kui­ten­kin yleen­sä monk­muas­sa lisää lisään­ty­vän vapaa-ajan vähen­tä­miä palveluja.

    Kun työ­ai­kaa lyhen­ne­tään, sitä lyhen­tä­vät myös sai­raan­hoi­ta­jat, lää­kä­rit ja sosi­aa­li­puo­len väki. Ihmis­ten ter­veys, päih­deon­gel­mat ja las­ten­suo­je­lun taso ei kui­ten­kaan para­ne hen­ki­lö­kun­nan työ­ajan lyhentyessä.

    Sinän­sä minul­le työ­ajan lyhen­tä­mi­nen kyl­lä käy. Mut­ta se ei käy, että työ­ajan lyhen­tä­mi­ses­tä joh­tu­va sote-puo­len resurs­si­va­jaus täy­te­tään tun­ke­mal­la kädet syväl­le tas­kui­hi­ni. Jos työ­ai­kaa lei­ka­taan niin sit­ten lei­ka­taan kaik­kia pal­ve­lui­ta ja tuon­siir­to­ja­kin ihan samas­sa suh­tees­sa mitä työaikaa.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­lä on pit­kään mak­set­tu työ­den­tä­viä tulon­siir­to­ja asu­mis­tuen muodossa. 

    Kyl­lä se on aika usein mää­ri­tel­ty nime­no­maan tuek­si vuokra-asuntoyrityksille.

  21. Onko­han näis­sä teko­ä­lyis­sä vie­lä havait­tu “mie­len­vi­kai­suut­ta” kuten ihmis­ten tapauk­sis­sa on. Tosin vai­kea on teko­ä­lyis­tä huo­ma­ta ovat­ko ne bugi­sia vai onko outo toi­mi­nin­ta sit­ten­kin ominaisuus.

  22. Ele Ale­nius ennus­ti robo­ti­saa­tion vai­ku­tuk­set jo vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa kir­jas­saan. Nyt kun puhu­taan teko­ä­lys­tä ja ennus­te­taan tule­vai­suut­ta muka­na on lai­nop­pi­nei­ta, teko­ä­lyn etii­kan tut­ki­joi­ta, AY-pomo­ja yms. Täs­sä yhte­nä päi­vä­nä oli YLE:n maa­kun­ta­uu­ti­set, jos­sa VTT:n tut­ki­ja sanoi ettei Lapin teil­le tule robot­ti­au­to­ja aina­kaan 50 vuo­teen. Sel­lai­set ovat tek­no­lo­gi­set esteet sen­kin koh­dal­la, jota hypet­tiin jo käy­tän­nös­sä mah­dol­li­sek­si. Kysy­mys­hän on sii­tä kuka ne lait­teet osaa koo­da­ta. Visio­naa­reis­ta­han ei kos­kaan ole pulaa. Toi­saal­la puhu­taan kone-oppi­mi­ses­ta täs­sä koh­taa, mut­ta englan­nin­kie­li­ses­sä Wiki­pe­dias­sa on hyvä artik­ke­li koneoppimisesta.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Machine_learning
    “Accor­ding to the Gart­ner hype cycle of 2016, mac­hi­ne lear­ning is at its peak of infla­ted expectations.[13] Effec­ti­ve mac­hi­ne lear­ning is dif­ficult because fin­ding pat­terns is hard and often not enough trai­ning data are avai­lable; as a result, mac­hi­ne-lear­ning pro­grams often fail to deliver.”

  23. N/A:
    Tuot­ta­vuus­vai­ku­tus, joka joh­tuu auto­maa­tion aiheut­ta­mis­ta kus­tan­nus­sääs­töis­tä, lisää työ­voi­man kysyn­tää ei-auto­ma­ti­soi­ta­vis­sa teh­tä­vis­sä. Tuot­ta­vuus­vai­ku­tus­ta täy­den­tää lisään­ty­vä pää­oman ker­ty­mä ja auto­maa­tion “dee­pe­ning” (paran­nuk­set jo auto­ma­ti­soi­tui­hin teh­tä­viin), jot­ka molem­mat lisää­vät edel­leen työ­voi­man kysyntää. 

    Kyy­ni­ses­ti totean tuo­hon että tuol­lai­ses­ta ei ole min­kään­lais­ta kon­kreet­tis­ta näyt­töä vaan auto­ma­ti­soin­nin tuo­mat sääs­töt mene­vät koko­naan voi­ton kas­vat­ta­mi­seen, siis omistajille.

    Ei siis ole ole­mas­sa tilan­net­ta jos­sa auto­maa­tion lisää­mi­nen kas­vat­tai­si työ­voi­man kysyn­tää mis­sään koh­das­sa vaan auto­maa­tion tar­koi­tus nime­no­maan on vähen­tää työ­voi­maa. Se onkin onnis­tu­nut erit­täin hyvin.

    1. Ei siis ole ole­mas­sa tilan­net­ta jos­sa auto­maa­tion lisää­mi­nen kas­vat­tai­si työ­voi­man kysyn­tää mis­sään koh­das­sa vaan auto­maa­tion tar­koi­tus nime­no­maan on vähen­tää työ­voi­maa. Se onkin onnis­tu­nut erit­täin hyvin.

      Teol­lis­ten työ­paik­ko­jen­ke­hi­tys Bri­tan­nias­sa 1870–1910?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Teol­lis­ten työ­paik­ko­jen­ke­hi­tys Bri­tan­nias­sa 1870–1910?

        Et voi olla tosis­sa­si? Aikui­nen kou­lu­tet­tu mies?

        Ver­taat­ko oikeas­ti jotain teol­lis­tu­mis­ta teko­ä­lyyn ja digitalisaatioon?

        On se ihme että kaik­ki maa­il­man joh­ta­vat tie­to­tek­niik­ka yri­tys­ten joh­ta­jat sano­vat suo­raan että mitään työ­paik­ko­jen lisäys­tä ei tule. Koko teko­ä­lyn, robo­ti­saa­tion ja digi­ta­li­saa­tion idea­na on vähen­tää työntekijöitä. 

        Yhdys­val­to­jen auto­teh­tail­la työs­ken­te­le­vät ovat saa­neet hie­nos­ti huo­ma­ta mitä tämä tek­nii­kan lisään­ty­mi­nen aiheut­taa. Työt­tö­myyt­tä ja erit­täin suu­ria palkanalennuksia.

  24. Teko­ä­lys­tä on työ­mark­ki­noil­le myös hyö­tyä, kos­ka se paran­taa työn­vä­li­tys­tä aivan uudel­le tasolle. 

    IT-alal­la Lin­ke­dIn on toi­mi­nut vuo­si­kausia alan rek­ry­toin­ti­ka­na­va­na. Koke­nei­den koo­da­rei­den ongel­ma on ennem­min­kin se että työ­tar­jouk­sia tulee lähes joka päi­vä, ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la monet käyt­tä­vät angent­ti­toi­mis­to­ja hoi­ta­maan head­hun­te­rei­den jat­ku­vat yhteydenotot.

    Taval­li­set duu­na­rit kuu­lem­ma vält­te­le­vät lin­ke­di­niä, kos­ka pitä­vät sitä eli­tis­ti­se­nä. Kuu­lem­ma duu­na­ri­hom­mis­sa joil­lain aloil­la esim. Face­book ja Face­boo­kin eri ryh­mät ovat tär­kei­tä rekrytointikanavia.

    Ei tuol­lai­seen tar­vi­ta ”teko­ä­lyä”, pitäi­si vain saa­da ihmi­set päi­vit­tä­mään ansio­luet­te­lon­sa verk­koon. Monet eivät kui­ten­kaan tah­do sitä tehdä.

  25. Junt­ti­pul­la Savos­ta kir­joit­ti hyvin. Kaik­ki se ihmis­työ, joka on kor­vat­ta­vis­sa teko­ä­lyn kei­noin kor­vau­tuu sil­lä. Tuo on kehi­tyk­sen luon­ne. Vai­he vai­heel­ta se kor­vaa tule­vai­suu­des­sa myös nii­tä työ­paik­ko­ja, joi­ta syn­tyy nykyi­sen teko­ä­ly­ke­hi­tyk­sen ympärille. 

    Näh­tä­vä kehi­tys on ollut, että ensin kor­vau­tuu mekaa­ni­nen työ auto­ma­tii­kal­la (teol­li­suus), seu­raa­vak­si pal­ve­lu­työ digi­ta­li­soi­mal­la (pank­ki­nei­dit), jota seu­raa robo­ti­soin­ti, jos­sa teko­ä­ly kor­vaa sekä pal­ve­lua että auto­ma­tiik­kaa. Ja uudet sovel­lu­tuk­set haas­ta­vat edelliset.

    Kun Soi­nin­vaa­ra toi­mii TEM:n teko­ä­ly­työ­ryh­män Työn tule­vai­suus ja yhteis­kun­nal­li­set vai­ku­tuk­set ‑jaos­ton puheen­joh­ta­ja­na niin oli­si hyvä, että tuo­hon ryh­mään otet­tai­siin myös luo­van työn tekijöitä. 

    Ja syy­kin on sel­vä. Super­fo­recas­ting-kir­ja (2015) ker­too ihmi­syk­si­löis­tä, jot­ka ovat mui­ta parem­pia arvioi­maan tule­via tapah­tu­mia oikein. Teki­jät havait­si­vat, että kou­lu­tuk­sel­la ja päte­vyy­del­lä ei ollut mer­ki­tys­tä sii­nä, kuin­ka tehok­kaas­ti yksi­lö pys­tyy arvioi­maan mitä toden­nä­köi­ses­ti seu­raa­vak­si tapah­tuu. Kyky näh­dä tule­vaan kor­re­loi ajat­te­lu­ta­van kans­sa: supe­ren­nus­ta­jat ovat ute­liai­ta, itse­kriit­ti­siä, avoi­mia ja huo­lel­li­sia. Tet­loc­kin mukaan he uskal­si­vat hylä­tä omat usko­muk­sen­sa ja oppi­vat, miten olla yli- tai aliar­vioi­mat­ta uut­ta tietoa. 

    Jos­ta tulen kii­na­lai­seen Ali­ba­ban perus­ta­jaan mil­jar­döö­ri Jack Ma’­han, joka tote­aa, että kun robo­tit ja teko­ä­ly tule­vat teke­mään pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kai­ken ihmis­tä parem­min niin se, mis­sä ihmi­nen voit­taa on edel­leen luovuus. 

    ”Mei­dän on ope­tet­ta­va lap­sil­lem­me urhei­lua, musiik­kia, maa­laa­mis­ta ja mui­ta tai­tei­ta”, hän sanoo. Ja tämä pitää paik­kan­sa sii­hen saak­ka, kun­nes teko­ä­ly saa tietoisuuden.

    Vir­ka­mies­työ­nä teh­ty tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen on odo­tusar­voil­taan kel­vo­ton­ta, jos ei edes sel­lais­ten kuin aktii­vi­mal­lia ja var­hais­kas­va­tus­ta kos­ke­vien lakien synk­ro­noi­mi­nen näy­tä onnis­tu­van. Nyt­hän näyt­tää sil­tä, ettei aktii­vi­mal­lin luo­jat ole osan­neet aja­tel­la, miten työt­tö­män van­hem­man koto­na hoi­det­ta­van lap­sen päi­vä­hoi­toon saa­mi­nen onnis­tuu, kun kun­nil­la on lain mukaan kah­den vii­kon aika jär­jes­tää se, kun taas työt­tö­män on vas­taa­no­tet­ta­va tar­jot­tu työ huomenna. 

    Ver­tail­taes­sa tule­vai­suu­den ennus­tuk­sia; nii­tä­hän on his­to­ria täyn­nä insi­nöö­reis­tä ja eko­no­meis­ta teo­lo­gei­hin par­haim­pia tule­vai­suu­den ennus­ta­jia ovat olleet kir­jai­li­jat. He poh­ti­vat toden­nä­köi­syyk­siä luo­vas­ti. Aset­ta­vat pali­koi­ta uuteen jär­jes­tyk­seen, jos­ta syn­tyy uusi kuva­kul­ma. Vähän niin­kuin viu­lua soit­ta­va Eins­tein kes­ken soit­to­aan tuli aja­tel­leek­si, että mitä jos New­to­nin pai­no­voi­ma­la­kien kuva­kul­ma oli­si­kin toi­nen, jos­ta uudes­ta kuva­kul­mas­ta ja Maxwel­lin yhtä­löis­tä hah­mot­te­li ylei­sen suhteellisuusteorian.

    Soi­nin­vaa­ra on oikeas­sa sii­nä, että Suo­men lähi­tu­le­vai­suuus vaa­tii jat­ku­vaa panos­tus­ta kou­lu­tuk­seen. Tuo kui­ten­kin pitäi­si näh­dä myös glo­baa­lis­sa kon­teks­tis­sa. Sii­nä, mis­sä Suo­men tämän het­ken vaje tie­to­tek­nii­kan osaa­jis­sa on rei­lut 10 000 niin glo­baa­lis­ti puhu­taan kym­me­nis­tä mil­joo­nis­ta. Nyt Kii­na ja Intia vas­taa­vat tuo­hon huu­toon. Väes­töl­tään pie­ne­nä maa­na, jon­ka yhte­nä valt­ti­na on tähän saak­ka ollut osaa­va kou­lu­tus mei­dän tuli­si lisä­tä panos­tuk­sia tuo­hon. Me voim­me saa­da glo­baa­lis­ti tule­vai­suu­des­sa huo­mat­ta­vas­ti mää­rääm­me suu­rem­man osuu­den sii­tä kakus­ta, joka jää jaet­ta­vak­si sen jäl­keen, kun ihmis­työ kor­vau­tuu teko­ä­lyn eri muo­doil­la ja luo­va osaa­mi­nen jää ihmi­sen suo­rit­ta­mak­si. Kou­lu­te­tuim­mat yhteis­kun­nat pär­jää­vät kauimmin.

    Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti: “Kes­kus­te­lin teko­ä­lys­tä Val­tio­sih­tee­ri Mart­ti Hete­mäen kans­sa. Hänel­lä oli mie­len­kiin­toi­nen huo­mio. Teko­ä­ly tulee teke­mään yri­tys­ten pää­tök­sen­teos­ta ratio­naa­li­sem­paa. Tämä tar­koit­taa, että ulkois­vai­ku­tus­ten mer­ki­tys koros­tuu, jos haluam­me, että tuo ratio­naa­li­sem­pi on myös yhteis­kun­nal­li­ses­ta parempaa.”

    Kokoo­muk­sen Hete­mä­ki tuos­sa puhuu yksi­tyis­tä­mi­sen ja mark­ki­naeh­tois­ta­mi­sen puo­les­ta, joka tie­tys­ti on hänen agendallaan.

    Ratio­naa­li­suu­des­ta olen tuos­sa yhtey­des­sä myös eri miel­tä. Yri­tyk­sen pää­tök­sen­teon ratio­naa­li­suu­des­ta ei seu­raa, että se on yhteis­kun­nal­li­ses­ti ratio­naa­lis­ta. Yhteis­kun­ta on orga­nis­mi, joka ei toi­mi mark­ki­na­ta­lou­den säännöin. 

    Eihän mark­ki­na­ta­lous edes toi­mi ole­tusar­vo­jen mukaan vaan täl­lä­kin het­kel­lä EK jou­tuu ruok­ki­maan talous­sys­tee­miä tuhan­sil­la mil­jar­deil­la euroil­la. Mark­ki­na­ta­lou­den perim­mäi­nen ongel­ma on, että jat­ku­va talou­del­li­nen kas­vu voi syn­tyä vain jat­ku­val­la väes­tö­mää­rän kas­vul­la — jot­ta huol­to­suh­de pysyy kes­tä­vä­nä ja mark­ki­noil­la kysyn­tä kas­vaa, vaik­ka samaan aikaan tun­nus­te­taan, että puhum­me paradoksista.

    Mark­ki­na­ta­lous on tie­tys­ti jo itses­sään para­dok­si sul­je­tus­sa sys­tee­mis­sä. Jat­ku­va talou­del­li­nen kas­vu ei ole mah­dol­lis­ta maa­pal­lon kal­tai­ses­sa sul­je­tus­sa sys­tee­mis­sä resurs­sien rajal­li­suu­den vuok­si. ja jat­ku­va kysyn­nän kas­vu on mah­do­ton, jos aasiak­kai­den mää­rä eli väes­tön­kas­vu pysäh­tyy, tai jos osto­voi­ma ei kas­va ja jakaan­nu jo ole­mas­sao­le­van väes­tön kes­ken kysyn­tää kas­vat­ta­vas­ti. Enkä nyt suo­raan usko, että ne, joil­le on ker­ty­nyt tuhat­ker­tai­ses­ti osto­voi­maa tavik­siin näh­den rupe­ai­si­vat sii­tä luo­pu­maan. Että mark­ki­na­ta­lou­den para­dok­sia eletään.

    1. Kokoo­muk­sen Hete­mä­ki tuos­sa puhuu yksi­tyis­tä­mi­sen ja mark­ki­naeh­tois­ta­mi­sen puo­les­ta, joka tie­tys­ti on hänen agendallaan.

      Hei haloo! Pigou-verot, joi­hin hän viit­taa, eivät ole eri­ty­sen koko­mus­lai­nen aja­tus. Ne ovat pro mar­ket ‑ajat­te­lua ja kokoo­mus on vas­takk­si­sel­la kan­nal­la: pro business

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hei haloo! Pigou-verot, joi­hin hän viit­taa, eivät ole eri­ty­sen koko­mus­lai­nen aja­tus. Ne ovat pro mar­ket ‑ajat­te­lua ja kokoo­mus on vas­takk­si­sel­la kan­nal­la: pro business

        Hete­mä­ki kan­nat­taa nykyi­sen hal­li­tuk­sen SOTE kan­taa. Se ker­too kai­ken mah­dol­li­sen kysei­ses­tä herrasta.

  26. Sylt­ty:
    Kun työ­ai­kaa lyhen­ne­tään, sitä lyhen­tä­vät myös sai­raan­hoi­ta­jat, lää­kä­rit ja sosi­aa­li­puo­len väki.

    Juu­ri näin. Myös näi­den ammat­ti­ryh­mien työt hoi­tu­vat tule­vai­suu­des­sa yhä suu­rem­mas­sa mää­rin ilman ihmis­ten työpanosta.

    Mut­ta on tot­ta, että suu­rim­man uhkan myös työn ikees­tä vapaut­ta­val­le kehi­tyk­sel­le luo­vat taas ne ahneim­mat ja itsek­käim­mät yksi­löt, joi­den pak­ko­miel­tee­nä on kerä­tä mak­si­maa­li­ses­ti mam­mo­naa tas­kui­hin­sa, yhtei­sen hyvän kustannuksella.

    1. Koti-isä: Juu­ri näin. Myös näi­den ammat­ti­ryh­mien työt hoi­tu­vat tule­vai­suu­des­sa yhä suu­rem­mas­sa mää­rin ilman ihmis­ten työpanosta.

      Mut­ta on tot­ta, että suu­rim­man uhkan myös työn ikees­tä vapaut­ta­val­le kehi­tyk­sel­le luo­vat taas ne ahneim­mat ja itsek­käim­mät yksi­löt, joi­den pak­ko­miel­tee­nä on kerä­tä mak­si­maa­li­ses­ti mam­mo­naa tas­kui­hin­sa, yhtei­sen hyvän kustannuksella.

      Kuu­le toi sys­tee­mi on näh­ty van­hus­ten­hoi­dos­sa. Lai­te­taan koti­hoi­toon ihmi­siä jot­ka ei edes muis­ta omaa nime­ään eikä voi käy­dä ves­sas­sa ilman apua. Sit­ten käy­dään siel­lä muu­ta­man ker­ran vuo­ro­kau­des­sa 5 minuut­tia ker­ral­la. Nyky­ään ehkä soi­te­taan vie­lä sii­hen pääl­le. Mitä se aut­taa kun ihmi­nen ei edes ves­saan pää­se eikä ruo­kaa pys­ty lait­ta­maan? Van­huk­sen pitäi­si myös pääs­tä ulkoi­le­maan ja pääs­tä muil­lek­kin asioille.

      Saman­lais­ta tou­hua ne nyt halu­aa ter­vey­den­hoi­toon­kin. Pär­jät­kään vaan yksi­kään niid­ne vai­vo­jen­ne kanssa. 

      Sitä pait­si noil­la tes­teil­lä ei tee yhtään mitään. Sik­si ter­vey­den­hoi­toa­lan ammat­ti­lai­nen ei saa tip­paa­kaan luot­taa nii­hin lääk­kei­tä ja hoi­to­ja määrätessä.

  27. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    Onko­han näis­sä teko­ä­lyis­sä vie­lä havait­tu “mie­len­vi­kai­suut­ta” kuten ihmis­ten tapauk­sis­sa on. Tosin vai­kea on teko­ä­lyis­tä huo­ma­ta ovat­ko ne bugi­sia vai onko outo toi­mi­nin­ta sit­ten­kin ominaisuus.

    Tiet­tä­väs­ti ensim­mäi­nen tapaus tätä lajia oli aina­kin teh­ty ihan tar­koi­tuk­sel­la, ensim­mäi­sen suku­pol­ven sään­tö­poh­jais­ta teko­ä­lyä edus­ta­va chat­bot PARRY nimit­täin pyr­ki esit­tä­mään para­noi­dia skitsofreenikkoa.

    Täs­tä voi lukea kah­den todel­li­sen klas­si­kon eli PAR­RYn ja tätä parem­min tun­ne­tun psy­ko­te­ra­peut­ti­bot­ti ELIZAn kes­kus­te­lua vuo­si­mal­lia 1972: https://www.theatlantic.com/technology/archive/2014/06/when-parry-met-eliza-a-ridiculous-chatbot-conversation-from-1972/372428/

  28. Hei haloo! Pigou-verot, joi­hin hän viit­taa, eivät ole eri­ty­sen koko­mus­lai­nen aja­tus. Ne ovat pro mar­ket ‑ajat­te­lua ja kokoo­mus on vas­tak­kai­sel­la kan­nal­la: pro business”

    Nuo ovat kokoo­muk­ses­sa kou­lu­kun­tae­ro­ja: uus­li­be­ra­lis­mi, jos­sa tun­nus­te­taan, että yhteis­kun­ta jou­tuu sää­te­le­mään mark­ki­noi­ta vas­taan liber­ta­ris­mi, joka olet­taa, että talous toi­mii itse­näi­ses­ti, vii­saas­ti ja itse­ään kor­jaa­vas­ti. Niin­kuin kym­me­nen vuo­den takai­nen finas­si­krii­si osoitti. 

    Hait­ta­ve­rot ovat kyl­lä hyvä jut­tu. Niil­le suo­ra­myyn­tiy­ri­tyk­sil­le, jot­ka myy­vät leh­tiä demen­toi­tu­vil­le van­huk­sil­le pitäi­si yhtei­sö­ve­ro vähin­tään­kin tupla­ta samoin kuin jää­kie­kos­sa puo­lus­tus­pe­laa­jil­le, jot­ka hait­taa­vat hyök­kää­jien työ­tä, pitäi­si olla kova progres­sio. Rau­hoit­tai­si myös ruot­sa­lais­ten elvis­te­lyä Erik Karlssonillaan.

    Noh, lei­kis­tä asi­aan. Hait­ta­ve­ro­jen idea on, että tuot­taa saa peri­aat­tees­sa mitä tahan­sa, mut­ta kulut­ta­ja mak­saa hai­tan. Aina­kin osit­tain. Mitä lähem­mäs me tulem­me kun­kin resurs­sim­me — vaik­ka met­sien hyö­dyn­tä­mi­sen rajo­ja sen raja­tum­mak­si nii­den käyt­tö tulee. 

    Kau­nis toi­ve. Tuon ulko­puo­lel­la ryös­tö­ka­las­te­taan, avo­ha­ka­taan ja trum­pa­taan ilmastosopimuksia.

    Pro-mar­ket ‑ajat­te­lus­sa tyh­jäk­si ryös­tö­ka­las­tet­tu meri inno­voi uuden­lai­sen suh­teen kalan ja ihmi­sen välil­le ja avo­ha­ka­tut met­sät inno­voi­vat ihmis­kun­nal­le uuden tavan hengittää. 

    Vähän kär­jis­tin.

  29. Osmo voi­si omal­ta osal­taan vauh­dit­taa Kala­sa­ta­maa kau­pun­ki-infran “koea­lu­ee­na” kehit­tä­mis­tä teko­ä­lyn ja robo­tii­kan kehi­ty­sym­pä­ris­tök­si, jos­sa oli­si muka­na kan­sain­vä­li­siä toimijoita.

    Kala­sa­ta­ma on jon­kin­lai­nen Hel­sin­gin kau­pun­ki-infran koea­lue. Esi­mer­kik­si logis­tiik­kaan ja jäte­huol­toon liit­ty­viä auto­ma­ti­soin­ti­rat­kai­su­ja pitäi­si siel­lä kehitellä.

  30. Uut­ta työ­tä tulee tilal­le, mut­ta uudet työ­teh­tä­vät ovat voit­to­puo­li­ses­ti vaa­ti­vam­pia kuin menetetyt.”

    Min­kä­lai­sia ovat ne vaa­ti­vam­mat työt, joi­ta teko­ä­ly ja robo­tiik­ka ei voi korvata?

  31. Tuo­mas: Kyy­ni­ses­ti totean tuo­hon että tuol­lai­ses­ta ei ole min­kään­lais­ta kon­kreet­tis­ta näyt­töä vaan auto­ma­ti­soin­nin tuo­mat sääs­töt mene­vät koko­naan voi­ton kas­vat­ta­mi­seen, siis omistajille.

    Tuol­lai­nen talou­del­li­nen laki tar­koit­tai­si sitä, että esi­mer­kik­si maa­ta­lous­yrit­tä­jis­tä on tul­lut kai­kis­ta uppo­rik­kai­ta, sil­lä maa­ta­lou­den auto­maa­tio sen­tään syjäyt­ti 80% työ­voi­mas­ta. Moto­jen omis­ta­jat ovat myös uppo­rik­kai­ta, kos­ka hei­dän koneet syr­jäyt­ti­vät val­ta­van mää­rän met­su­rei­ta. Mut­ta tämä ei met­su­rei­ta hai­tan­nut, kos­ka moot­to­ri­sa­ho­jen omis­ta­ji­na he oli­vat ehti­neet jo var­hai­se­läk­keel­le tas­kut täyn­nä poka­sa­ha­mies­ten rahoja.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hei haloo! Pigou-verot, joi­hin hän viit­taa, eivät ole eri­ty­sen koko­mus­lai­nen aja­tus. Ne ovat pro mar­ket ‑ajat­te­lua ja kokoo­mus on vas­takk­si­sel­la kan­nal­la: pro business

    Juu ja Vih­reät ovat sosia­lis­ti­nen puo­lue, siel­lä kan­na­te­taan viher­kom­mu­nis­mia ja käy­te­tään huumeita.

  33. M- Toi­vo­nen: Eihän mark­ki­na­ta­lous edes toi­mi ole­tusar­vo­jen mukaan vaan täl­lä­kin het­kel­lä EK jou­tuu ruok­ki­maan talous­sys­tee­miä tuhan­sil­la mil­jar­deil­la euroil­la. Mark­ki­na­ta­lou­den perim­mäi­nen ongel­ma on, että jat­ku­va talou­del­li­nen kas­vu voi syn­tyä vain jat­ku­val­la väes­tö­mää­rän kas­vul­la – jot­ta huol­to­suh­de pysyy kes­tä­vä­nä ja mark­ki­noil­la kysyn­tä kasvaa,

    Kes­tä­vää huol­to­suh­det­ta tar­vi­taan vain, jos talous­kas­vu perus­tuu ihmis­työ­hön. Jos se tule­vai­suu­des­sa entis­tä enem­män perus­tuu teko­ä­lyn ja robot­tien teke­mään työ­hön, niin minus­ta talous­kas­vu on mah­dol­lis­ta, vaik­ka väes­tö ei kas­vai­si ja huol­to­suh­de muut­tui­si koko ajan huo­nom­mak­si. Se, mis­tä täs­sä tulee ongel­mia on talous­kas­vun jaka­mi­nen. Jos täl­lai­ses­sa tule­vai­suu­den tilas­sa kaik­ki talous­kas­vu anne­taan niil­le har­voil­le, jot­ka omis­ta­vat robo­tit tai joi­den työl­le edel­leen on kysyn­tää, ja niil­le, joi­den työl­le ei ole enää mitään kysyn­tää, ei jäte­tä mitään, niin täs­tä seu­raa toki suu­ria sosi­aa­li­sia ongel­mia. Täs­tä asias­ta on täl­lä pals­tal­la kes­kus­tel­tu jo use­aan ker­taan aiemmin. 

    M- Toi­vo­nen: Mark­ki­na­ta­lous on tie­tys­ti jo itses­sään para­dok­si sul­je­tus­sa sys­tee­mis­sä. Jat­ku­va talou­del­li­nen kas­vu ei ole mah­dol­lis­ta maa­pal­lon kal­tai­ses­sa sul­je­tus­sa sys­tee­mis­sä resurs­sien rajal­li­suu­den vuok­si. ja jat­ku­va kysyn­nän kas­vu on mah­do­ton, jos aasiak­kai­den mää­rä eli väes­tön­kas­vu pysäh­tyy, tai jos osto­voi­ma ei kas­va ja jakaan­nu jo ole­mas­sao­le­van väes­tön kes­ken kysyn­tää kasvattavasti.

    Ensin­nä­kään maa­pal­lo ei ole sul­jet­tu sys­tee­mi, vaan sin­ne vir­taa koko ajan kor­kea­ta­sois­ta ener­gi­aa sen ulko­puo­lel­ta ja se itse sätei­lee alem­pi­ta­sois­ta ener­gi­aa ulos. Ihmi­nen käyt­tää vain hyvin pie­nen mää­rän täs­tä ener­gias­ta täl­lä het­kel­lä. Ener­gia on se oleel­li­nen resurs­si. Suun­nil­leen kaik­ki muu on mah­dol­lis­ta kier­rät­tää (niin kuin elä­mä maa­pal­lol­la onkin teh­nyt jo mil­jar­de­ja vuo­sia), kun­han vaan ener­gi­aa on käytettävissä. 

    Toi­sek­si, pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ihmi­nen ei ole sidot­tu elä­mään maapallolla. 

    Kol­man­nek­si, talous­kas­vu on eri asia kuin resurs­sien käyt­tö. Talou­den kokoa mita­taan eurois­sa ja dol­la­reis­sa, jot­ka ovat täy­sin vir­tu­aa­li­sia asioi­ta, mut­ta jot­ka hei­jas­te­le­vat sitä, miten ihmis­ten tar­peet tyy­dy­te­tään. Olem­me jo kau­an sit­ten jät­tä­neet taak­se sen, että ihmi­sen perus­ta­vaa laa­tua ole­vat bio­lo­gi­set tar­peet tyy­dy­te­tään. Nykyi­nen talous­kas­vu ei kos­ke­ta näi­tä asioi­ta juu­ri lain­kaan, vaan kas­vu on lähes koko­naan sii­nä, miten elä­mäs­tä saa­daan “muka­vam­paa” (miten tuon nyt kukin ymmär­tää­kin). Tämän paran­ta­mi­nen ei miten­kään vält­tä­mät­tä vaa­di fyy­sis­ten resurs­sien käy­tön lisäämistä. 

    En myös­kään näe, että kysyn­nän kas­vu oli­si sidot­tu väki­mää­rän kas­vuun. Sinä ja minä kulu­tam­me täl­lä het­kel­lä pal­jon enem­män kuin ihmi­set 100 vuot­ta sit­ten. Tämä ero kulu­tus­ky­syn­näs­säm­me ver­rat­tu­na men­nei­syy­teen on siis kysyn­nän kas­vua, joka ei vaa­di väki­mää­rän kasvua.

  34. M- Toi­vo­nen: Noh, lei­kis­tä asi­aan. Hait­ta­ve­ro­jen idea on, että tuot­taa saa peri­aat­tees­sa mitä tahan­sa, mut­ta kulut­ta­ja mak­saa hai­tan. Aina­kin osit­tain. Mitä lähem­mäs me tulem­me kun­kin resurs­sim­me – vaik­ka met­sien hyö­dyn­tä­mi­sen rajo­ja sen raja­tum­mak­si nii­den käyt­tö tulee.

    Kau­nis toi­ve. Tuon ulko­puo­lel­la ryös­tö­ka­las­te­taan, avo­ha­ka­taan ja trum­pa­taan ilmastosopimuksia.

    Siis ryös­tö­ka­las­tus ja ilmas­to­so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen ovat juu­ri esi­merk­ke­jä sii­tä, että ei ole toteu­tet­tu hait­ta­ve­ro­ja. Nii­tä on siis aika huo­no pitää esi­merk­kei­nä sii­tä, miten toteu­te­tut hait­ta­ve­rot hil­lit­se­vät sitä toi­min­taa, johon niil­lä on tar­koi­tus vaikuttaa. 

    Avo­hak­kauk­sis­ta on sit­ten vai­keam­pi sanoa. Käsit­tääk­se­ni Suo­mes­sa on ollut luok­kaa 100 vuot­ta voi­mas­sa laki, ettei met­sää saa tuho­ta. Avo­hak­kuun teki­jän on siis istu­tet­ta­va sii­hen uusi met­sä ja näin käsit­tääk­se­ni tapah­tuu­kin, kos­ka uusi met­sä on met­sän omis­ta­jan itsen­sä­kin kan­nal­ta eni­ten talou­del­lis­ta hyö­tyä tuot­ta­va asia. 

    Mitä hap­peen tulee, niin käsit­tääk­se­ni klii­mak­si­ti­laan pääs­seen iki­met­sän hiili-(ja siten myös happi)-tasapaino on lähel­lä nol­laa, eli se ei enää sido hiil­tä, eikä myös­kään siten vapau­ta hap­pea. Ainoas­taan kas­va­va met­sä tuot­taa net­to­mää­räi­ses­ti hap­pea. Vain, jos met­sä pys­tyy hau­taa­maan hiil­tä maa­han (samaan tyy­liin kuin meren plank­ton sede­men­toi­tuu poh­jaan), voi se toi­mia pit­käl­lä aika­vä­lil­lä hii­li­nie­lu­na ja hap­pi­läh­tee­nä. Parem­min met­sä­bio­lo­gi­aa tun­te­vat korjatkoon.

  35. Ajat­te­lus­sa, että teko­ä­ly­jen teke­mien töi­den tilal­le noin vain ilmes­tyy uusia töi­tä, on vain yksi perus­ta­van­laa­tui­nen ongel­ma, jon­ka pitäi­si aina­kin Vih­reil­le olla kirk­kaan päivänselvä:

    Mil­tä pla­nee­tal­ta tämän syn­ty­vän toi­me­liai­suu­den tar­vit­se­mat resurs­sit käy­dään hakemassa?

    Nyt ihan vii­meis­tään pitäi­si ottaa käteen ne hete­ro­dok­si­sen talous­tie­teen kir­jat, jois­sa käsi­tel­lään val­ta­vir­tai­ses­ta talous­a­jat­te­lus­ta puut­tu­via kysy­myk­siä kuten esi­mer­kik­si talout­ta ener­gi­aa ja mate­ri­aa­le­ja pro­ses­soi­va­na jär­jes­tel­mä­nä. Talous­kas­vu onkin vii­mei­set 200 vuot­ta ollut ihan oleel­li­ses­ti ottaen sitä, että olem­me kyen­neet pro­ses­soi­maan enem­män ener­gi­aa ja mate­ri­aa­lia samas­sa aikayk­si­kös­sä. Val­tao­sa pro­ses­soin­tiin tar­vit­ta­vas­ta ener­gias­ta on tie­ten­kin tuo­tet­tu polt­ta­mal­la fos­sii­li­sia polttoaineita.

    Ener­gia on kar­keas­ti sanoen kykyä teh­dä työ­tä. Työn tuot­ta­vuu­den kas­vu taas on, muu­ta­mat poik­keuk­set kuten kir­joi­tus­ko­ne ja pol­ku­pyö­rä pois­las­kien, käy­tän­nös­sä täy­sin sitä, että ihmis­ten työ­pa­nos­ta lisä­tään ja kor­va­taan ulko­puo­lis­ta, yleen­sä siis fos­sii­lis­ta ener­gi­aa tar­vit­se­vien konei­den työpanoksella. 

    Edes pal­jon mai­nos­tet­tu “ainee­ton talous” ei ole tähän mikään patent­ti­lää­ke, kos­ka sekin on hyvin suu­rel­ta osin sidok­sis­sa hyvin­kin aineel­li­seen talou­teen. Tie­to­ko­nei­den raken­ta­mi­nen ja ser­ve­ri­far­mien pyö­rit­tä­mi­nen on yllät­tä­vän­kin ener­giain­ten­sii­vis­tä puuhaa.

    Jos meil­lä oli­si käy­tös­säm­me suun­nat­to­mas­ti liki saas­tee­ton­ta ener­gi­aa ja eläi­sim­me kier­to­ta­lou­des­sa, teko­ä­lyn aiheut­ta­ma työ­elä­män muu­tos ei ehkä oli­si mikään suu­ri ongel­ma — “vain” 1960-luvun raken­ne­muu­tok­seen ver­rat­ta­va. (Eikä tuo­kaan ollut miten­kään paras­ta aikaa niil­le, jot­ka tuo­hon myl­ler­ryk­seen joutuivat.)

    Mut­ta nyt on tilan­ne ihan kon­kreet­ti­ses­ti se, että jos lisääm­me talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta eli kek­sim­me uusia työ­paik­ko­ja, niin kiih­dy­täm­me vain eli­nym­pä­ris­töm­me tuhou­tu­mis­ta. Tämä ei voi miten­kään olla kes­tä­vä rat­kai­su teko­ä­lyn aiheut­ta­maan muu­tok­seen työmarkkinoilla.

    Vie­lä pahem­paa: toden­nä­köi­ses­ti nyt jo iso osa työ­pai­kois­ta on asial­li­ses­ti ottaen sel­lai­sia, joi­ta ei pitäi­si olla ole­mas­sa, jos ulkois­kus­tan­nuk­set las­ket­taii­sin realistisesti.

    Tein kar­kean las­kel­man esi­mer­kik­si Ääne­kos­ken bio­tuo­te­teh­taas­ta; on ihan täy­sin mah­dol­lis­ta, että joka iki­nen sin­ne työl­lis­ty­vä ihmi­nen tuho­aa vuo­des­sa yhteis­va­ral­li­suut­ta sato­jen tuhan­sien euro­jen edes­tä. Näin siis net­to­na, sen jäl­keen kun työ­pai­kan kaik­ki hyö­dyt on huomioitu.

    Jos nykyi­sel­lä, ulkois­kus­tan­nuk­set unoh­ta­val­la logii­kal­la aio­taan jat­kaa vie­lä pidem­pään, niin ehdo­tan, että työt­tö­mik­si jää­viä työl­lis­te­tään esi­mer­kik­si lou­hin­ta­fir­moi­hin. Esi­mer­kik­si Arka­dian­mäel­lä Hel­sin­gis­sä on havain­to­je­ni mukaan huo­mat­ta­va gra­niit­ti­möh­kä­le, jos­ta var­mas­ti saa­tai­siin jon­kin ver­ran tien­poh­jia kun se murs­kat­tai­siin. Kun ker­ran emme huo­mioi aiheu­tu­nei­ta vahin­ko­ja työl­lis­tä­mis­huu­mas­sam­me, niin mik­sem­me sit­ten jat­ka vali­tul­la tiel­lä loo­gi­ses­ti lop­puun saakka?

    https://jmkorhonen.fi/2017/10/19/kaikki-tyo-ei-ole-tekemisen-arvoista/

  36. Jor­ma Nord­lin:
    “Uut­ta työ­tä tulee tilal­le, mut­ta uudet työ­teh­tä­vät ovat voit­to­puo­li­ses­ti vaa­ti­vam­pia kuin menetetyt.”

    Min­kä­lai­sia ovat ne vaa­ti­vam­mat työt, joi­ta teko­ä­ly ja robo­tiik­ka ei voi korvata?

    Koneet tule­vat teke­mään kaik­ki työt parem­min kuin ihmi­set. Mat­kaa on vie­lä pal­jon, mut­ta ei kai lop­pu­tu­lok­ses­ta enää ole juu­ri­kaan epätietoisuutta?

    Nykyi­sin koneet otta­vat työ­teh­tä­viä ihmi­sil­tä vähi­tel­len. Niil­le joi­den teh­tä­viä siir­tyy koneel­le yleen­sä tulee teh­tä­väk­si koneen ohjaa­mi­nen, val­vo­mi­nen, laa­dun seu­ran­ta. Jos tuo­tan­non lisää­mi­nen on jär­ke­vää, ihmis­ten mää­rä pysyy sama­na ja konei­den mää­rä kas­vaa niin, että tuo­tan­to kas­vaa. Jos tuo­tan­non lisää­mi­nen ei ole jär­ke­vää, työn­te­ki­jöil­le joko löy­de­tään mui­ta teh­tä­viä tai irtisanotaan.

    Uusi­na töi­nä on lisää konei­den val­mis­ta­mis­ta (sis. ohjel­mis­tot), huol­ta­mis­ta (sis. ohjel­mis­to­kor­jauk­set), jot­ka vaa­ti­vat yleen­sä aivan eri alan osaa­mis­ta kuin konei­den käyttö.

    Data-ana­lyy­si tuo myös lisää töi­tä, sil­lä koneet tuot­ta­vat dataa. Tämä luon­nol­li­ses­ti auto­ma­ti­soi­daan vähi­tel­len, mut­ta sii­hen menee aikaa ja teki­jöik­si tar­vi­taan nii­tä jot­ka nyt teke­vät sitä ana­lyy­siä sen lisäk­si, että tar­vi­taan ohjel­mis­to­tuo­tan­non ammat­ti­lai­sia. Tämä on yksi auto­ma­ti­soin­tia hidas­ta­va teki­jä: ne jot­ka nyt teke­vät vaa­ti­vin­ta työ­tä eivät voi heit­tää van­haa työ­tään pois ja siir­tyä alan­sa auto­ma­ti­soin­nin pariin vaan hei­dän täy­tyy teh­dä van­haa työ­tään samal­la kun joten­kin saa­daan aikaa sii­hen auto­ma­ti­soin­nin edistämiseen.

    Mui­ta töi­tä syn­tyy, mut­ta emme tie­dä vie­lä mitä ne ovat. Emme­kä pal­jon­ko nii­tä syn­tyy. Niis­tä tie­de­tään enem­män sit­ten kun on pula työn­te­ki­jöis­tä alal­la jota ei vie­lä ole ole­mas­sa (tai luul­ta­vam­min ala on ole­mas­sa mut­ta se laa­je­nee kat­ta­maan aluei­ta joi­ta ei vie­lä ole olemassa).

    1. Ismo: i

      Kyl­lä noi tie­de­tään. Nii­tä uusia töi­tä on äärim­mäi­sen har­vas­sa ver­rat­tu­na nii­hin jot­ka menetetään. 

      30 000 ihmi­sen yri­tyk­ses­tä voi jää­dä vain ehkä 100 hen­ki­löä töi­hin jos sitä­kään. Ne 100 hen­ki­löä tekee suun­nit­te­lua ja konei­den huol­toa jne. Sama tapah­tuu kai­kis­sa yrityksissä

  37. Sylt­ty: Tuol­lai­nen talou­del­li­nen laki tar­koit­tai­si sitä, että esi­mer­kik­si maa­ta­lous­yrit­tä­jis­tä on tul­lut kai­kis­ta uppo­rik­kai­ta, sil­lä maa­ta­lou­den auto­maa­tio sen­tään syjäyt­ti 80% työ­voi­mas­ta. Moto­jen omis­ta­jat ovat myös uppo­rik­kai­ta, kos­ka hei­dän koneet syr­jäyt­ti­vät val­ta­van mää­rän met­su­rei­ta. Mut­ta tämä ei met­su­rei­ta hai­tan­nut, kos­ka moot­to­ri­sa­ho­jen omis­ta­ji­na he oli­vat ehti­neet jo var­hai­se­läk­keel­le tas­kut täyn­nä poka­sa­ha­mies­ten rahoja.

    Maa- ja met­sä­ta­lou­den koneet oli suh­teel­li­sen help­po kopioi­da ja val­mis­ta­jien väli­nen kil­pai­lu piti voi­tot kurissa.

    Teko­ä­lyt perus­tu­vat näh­tä­väs­sä ole­vas­sa tule­vai­suu­des­sa koneop­pi­mi­seen. Tämä tar­koit­taa sitä, että eni­ten dataa hal­lus­saan pitä­vä pys­tyy kou­lut­ta­maan par­haat teko­ä­lyt, ja sil­lä on myös hyvin voi­ma­kas kil­pai­lue­tu, kos­ka eni­ten käy­tet­ty teko­ä­ly pysyy jat­ku­vas­ti vähän edel­lä kil­pai­li­joi­taan. Kos­ka teko­ä­lyn monis­ta­mi­sen kus­tan­nus on liki nol­la, paras teko­ä­ly voi­daan myy­dä samal­la hin­nal­la kuin toi­sek­si paras tai huo­noin. Ja on käy­tän­nös­sä var­maa, että teko­ä­ly­jä myy­dään pil­vi­pal­ve­lu­na vähän samaan tyy­liin kuin kän­ny­köi­den käyttöjärjestelmiä.

    Robot­tien val­mis­ta­jia toki tulee usei­ta, aivan kuten vaik­ka Android-puhe­li­mia teh­dään vähän joka nyrk­ki­pa­jas­sa. Mut­ta var­si­nai­set voi­tot kor­jan­nee jat­kos­sa­kin Googlen ja Amazo­nin kal­tais­ten tek­no­lo­gia­jät­tien oli­go­po­li. (Lisäk­si val­lit­se­va IP-jär­jes­tel­mä on huo­mat­ta­vas­ti vah­vem­pi ja kan­sain­vä­li­sem­pi kuin se oli vaik­ka­pa teol­lis­tu­mi­sen alkuvaiheessa.)

    Nykyi­nen tilan­ne on siis eri­lai­nen kuin aikai­sem­mat koneis­ta­mi­sen purskahdukset..

  38. Työ­tun­nit per capi­ta on puo­lit­tu­nut noin sadas­sa vuo­des­sa ( http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@dgreports/@dcomm/@publ/documents/publication/wcms_104895.pdf sivu 25 )
    Tämän­het­ki­nen työ­ajan muun­tu­mi­nen vapaa-ajak­si on (suh­teel­li­ses­ti) sama eli työn mää­rä näyt­tää edel­leen puo­lit­tu­van sadas­sa vuo­des­sa. ( https://bfi.uchicago.edu/sites/default/files/research/Hurst_draft_v2.pdf sivu 23)

    Työ­tun­tien las­kut­ren­diä ei voi jär­ke­väs­ti kiis­tää. Sen­si­jaan työl­li­syy­des­sä, työt­tö­myy­des­sä ja työ­paik­ko­jen mää­räs­sä ei ole tapah­tu­nut mer­kit­tä­viä muu­tok­sia. Auto­maa­tio on jo hävit­tä­nyt yli puo­let työ­TUN­NEIS­TA. Vähe­ne­viä tun­te­ja jae­taan tasan työ­voi­man kes­ken -> sik­si muu­tok­set työ­paik­ko­jen mää­räs­sä, työl­li­syy­des­sä ja työt­tö­myy­des­sä ovat mel­ko mität­tö­miä ver­rat­tu­na työ­tun­tien vähe­ne­mi­seen. Mie­les­tä­ni työ­pai­kat, työl­li­syys ja työt­tö­myys kan­nat­taa unoh­taa täs­sä yhtey­des­sä ja tar­kas­tel­la asi­aa enem­min­kin työ­tun­tien katoa­mi­sen kaut­ta ja vapaa-ajan lisään­ty­mi­sen kautta.

    1. Rok­ka:
      Työ­tun­nit per capi­ta on puo­lit­tu­nut noin sadas­sa vuo­des­sa ( http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@dgreports/@dcomm/@publ/documents/publication/wcms_104895.pdf sivu 25 )
      Tämän­het­ki­nen työ­ajan muun­tu­mi­nen vapaa-ajak­si on (suh­teel­li­ses­ti) sama eli työn mää­rä näyt­tää edel­leen puo­lit­tu­van sadas­sa vuo­des­sa. ( https://bfi.uchicago.edu/sites/default/files/research/Hurst_draft_v2.pdf sivu 23)

      Työ­tun­tien las­kut­ren­diä ei voi jär­ke­väs­ti kiis­tää. Sen­si­jaan työl­li­syy­des­sä, työt­tö­myy­des­sä ja työ­paik­ko­jen mää­räs­sä ei ole tapah­tu­nut mer­kit­tä­viä muu­tok­sia. Auto­maa­tio on jo hävit­tä­nyt yli puo­let työ­TUN­NEIS­TA. Vähe­ne­viä tun­te­ja jae­taan tasan työ­voi­man kes­ken -> sik­si muu­tok­set työ­paik­ko­jen mää­räs­sä, työl­li­syy­des­sä ja työt­tö­myy­des­sä ovat mel­ko mität­tö­miä ver­rat­tu­na työ­tun­tien vähe­ne­mi­seen. Mie­les­tä­ni työ­pai­kat, työl­li­syys ja työt­tö­myys kan­nat­taa unoh­taa täs­sä yhtey­des­sä ja tar­kas­tel­la asi­aa enem­min­kin työ­tun­tien katoa­mi­sen kaut­ta ja vapaa-ajan lisään­ty­mi­sen kautta.

      Mut­ta kun mitään vapaa-ajan lisään­ty­mis­tä ei tule. Sil­lä kukaan ei mak­sa sinul­le sii­tä vapaa-ajasta.

  39. Jan­ne M. Kor­ho­nen:

    Jos meil­lä oli­si käy­tös­säm­me suun­nat­to­mas­ti liki saas­tee­ton­ta ener­gi­aa ja eläi­sim­me kier­to­ta­lou­des­sa, teko­ä­lyn aiheut­ta­ma työ­elä­män muu­tos ei ehkä oli­si mikään suu­ri ongelma – 

    LERN tuot­taa rajat­to­mas­ti ja hal­val­la ener­gi­aa. Jouk­ko japa­ni­lai­sia yli­opis­to­ja ja Nis­san maa­lai­le­vat tuo­tan­to­käyt­töä 5–10 vuo­den pääs­tä. Ros­si jo tänä vuonna.

    https://tinyurl.com/ybof7fkb

    Fore­see­ing the industrial applica­bi­li­ty, road-map stu­dy was made by our joint-team to draw the rea­liza­tion of industrial devices in 5–10 years later. Direct usa­ge devices of excess heat for war­ming EV cars and fami­ly rooms as well as elect­ric power devices with ther­mos-elect­ric con­ver­sion sys­tems are loo­ked for rea­liza­tion in 10–20 years later. 

    https://www.researchgate.net/publication/322160963_Brief_Summary_Report_of_MHE_Project_Phenomenology_and_Controllability_of_New_Exothermic_Reaction_between_Metal_and_Hydrogen

  40. Jan­ne M. Kor­ho­nen: Teko­ä­lyt perus­tu­vat näh­tä­väs­sä ole­vas­sa tule­vai­suu­des­sa koneop­pi­mi­seen. Tämä tar­koit­taa sitä, että eni­ten dataa hal­lus­saan pitä­vä pys­tyy kou­lut­ta­maan par­haat teko­ä­lyt, ja sil­lä on myös hyvin voi­ma­kas kil­pai­lue­tu, kos­ka eni­ten käy­tet­ty teko­ä­ly pysyy jat­ku­vas­ti vähän edel­lä kilpailijoitaan.

    Tähän liit­tyen the Eco­no­mist’is­sa oli äsket­täin mie­len­kiin­toi­nen kir­joi­tus The digi­tal pro­le­ta­riat.

    Kos­ka jokai­nen meis­tä aloit­taa päi­vän­sä tuot­ta­mal­la dataa teko­ä­ly­jen opet­ta­mi­seen (s.o. tart­tuu äly­pu­he­li­meen), ja kos­ka se on mikä on pit­käs­sä juok­sus­sa arvo­kas­ta sit­ten kun kai­ken robot­ti­tuo­te­tun sälän hin­ta on las­ke­nut lähel­le nol­laa, mei­dän datan­tuot­ta­jien pitäi­si vaa­tia työs­täm­me parem­paa palk­kaa kuin ilmai­nen haku­ko­ne tai ilmai­nen sosi­aa­li­nen media. Kei­no­na ehdo­te­taan vas­taa­van­lai­sen tar­jon­ta­kar­tel­lin perus­ta­mis­ta kuin AY-lii­ke oli teol­lis­tu­mi­sen aikoi­hin. Kir­joi­tuk­ses­sa spe­ku­loi­daan että tämä voi­si olla yksi avain tulon­ja­ko-ongel­man ratkaisemiseen.

    Vähin­tään­kin näen ehdo­tuk­ses­sa rie­mas­tut­ta­via ana­lo­gioi­ta teol­li­suu­den ajan kehityskulkuihin.

    (Kre­dii­tit kir­joi­tuk­sen huo­maa­mi­ses­ta Frans­si­lan Samille)

    1. Mik­ko Kivi­ran­ta: Tähän liit­tyen the Economist’issa oli äsket­täin mie­len­kiin­toi­nen kir­joi­tus The digi­tal pro­le­ta­riat.

      Kos­ka jokai­nen meis­tä aloit­taa päi­vän­sä tuot­ta­mal­la dataa teko­ä­ly­jen opet­ta­mi­seen (s.o. tart­tuu äly­pu­he­li­meen), ja kos­ka se on mikä on pit­käs­sä juok­sus­sa arvo­kas­ta sit­ten kun kai­ken robot­ti­tuo­te­tun sälän hin­ta on las­ke­nut lähel­le nol­laa, mei­dän datan­tuot­ta­jien pitäi­si vaa­tia työs­täm­me parem­paa palk­kaa kuin ilmai­nen haku­ko­ne tai ilmai­nen sosi­aa­li­nen media. Kei­no­na ehdo­te­taan vas­taa­van­lai­sen tar­jon­ta­kar­tel­lin perus­ta­mis­ta kuin AY-lii­ke oli teol­lis­tu­mi­sen aikoi­hin. Kir­joi­tuk­ses­sa spe­ku­loi­daan että tämä voi­si olla yksi avain tulon­ja­ko-ongel­man ratkaisemiseen.

      Vähin­tään­kin näen ehdo­tuk­ses­sa rie­mas­tut­ta­via ana­lo­gioi­ta teol­li­suu­den ajan kehityskulkuihin.

      (Kre­dii­tit kir­joi­tuk­sen huo­maa­mi­ses­ta Frans­si­lan Samille)

      Ei toi­mi. Joko annat­te ilmai­sek­si tie­dot tai ette käy­tä tuotteita.

  41. Rok­ka:
    Työ­tun­nit per capi­ta on puo­lit­tu­nut noin sadas­sa vuo­des­sa ( http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@dgreports/@dcomm/@publ/documents/publication/wcms_104895.pdf sivu 25 )
    Tämän­het­ki­nen työ­ajan muun­tu­mi­nen vapaa-ajak­si on (suh­teel­li­ses­ti) sama eli työn mää­rä näyt­tää edel­leen puo­lit­tu­van sadas­sa vuo­des­sa. ( https://bfi.uchicago.edu/sites/default/files/research/Hurst_draft_v2.pdf sivu 23)

    Työ­tun­tien las­kut­ren­diä ei voi jär­ke­väs­ti kiis­tää. Sen­si­jaan työl­li­syy­des­sä, työt­tö­myy­des­sä ja työ­paik­ko­jen mää­räs­sä ei ole tapah­tu­nut mer­kit­tä­viä muu­tok­sia. Auto­maa­tio on jo hävit­tä­nyt yli puo­let työ­TUN­NEIS­TA. Vähe­ne­viä tun­te­ja jae­taan tasan työ­voi­man kes­ken -> sik­si muu­tok­set työ­paik­ko­jen mää­räs­sä, työl­li­syy­des­sä ja työt­tö­myy­des­sä ovat mel­ko mität­tö­miä ver­rat­tu­na työ­tun­tien vähe­ne­mi­seen. Mie­les­tä­ni työ­pai­kat, työl­li­syys ja työt­tö­myys kan­nat­taa unoh­taa täs­sä yhtey­des­sä ja tar­kas­tel­la asi­aa enem­min­kin työ­tun­tien katoa­mi­sen kaut­ta ja vapaa-ajan lisään­ty­mi­sen kautta.

    Miten mah­taa olla Suo­mes­sa työ­tun­tien kehi­tys välil­lä 2008–2018. Entäs juu­ri nyt, kun talous kas­vaa? Asian­tun­ti­jat var­maan lep­pois­ta­vat san­koin jou­koin työpaikoillaan.

  42. JTS:
    Aka­tee­mi­sen kou­lu­tuk­sen osal­ta vai­ku­tus on järisyttävä.
    Yli­opis­to­jen pitäi­si kehit­tää uusia raken­tei­ta muun­to- ja täydennyskoulutukseen. 

    AMK ”ylem­pi AMK” tut­kin­to oli­si teo­rias­sa työ­elä­mä­läh­töi­nen täydennystutkunto.
    Ehkä yli­opis­to­jen oli­si palau­tet­ta­va ’lisen­si­aa­tion’ tut­kin­to, joka oli­si työ­elä­mä­läh­töi­nen syven­tä­vä ja laa­jen­ta­va tut­kin­to, jos­sa oli­si n 10 vuot­ta työ­ko­ke­mus­ta mais­te­ri­tut­kin­non lisäksi. 

    Täy­den­nys­kou­lu­tus­ta on muut­tu­nut pk-yri­tyk­sil­le kal­liik­si, avoin-yli­opis­to taas pää­sy­ko­kei­den vaih­toeh­dok­si. Yli­opis­tot tie­naa­vat nii­den avul­la rahaa. 

    Ylem­pää kou­lu­tus­ta tar­vi­taan nopeas­ti, kos­ka jon­kun on kou­lu­tet­ta­va käyt­tä­jiä ja olta­va otta­mas­sa käyt­töön uut­ta tekniikkaa. 

    Kun uusia maa­kun­tia teh­dään, nii­den toi­min­to­jen pitäi­si olla mah­dol­li­sim­man auto­ma­ti­soi­tua ja toi­mi­via. Käy­tän­nös­sä maa­kun­tien tar­koi­tus ei ole työl­lis­tää enem­pää kuin on pak­ko. Samoin kaik­kien maa­kun­tien ict ja pää­tös­tu­ki­jär­je­syel­mien oli­si olta­va saman­lai­set. (Arvat­kaa mikä on toden­nä­köi­sin vaih­toeh­to kuin­ka toi­mi­taan.) Tämä vaa­tii nopeas­ti muun­to­kou­lu­tet­tua väkeä.

    Suo­men ongel­ma on jo nyt yli­kou­lu­tus tar­jol­la ole­viin töi­hin näh­den. Tuli­si siir­tyä anglo­sak­sis­ten mai­den sys­tee­miin, jos­sa töi­hin siir­ry­tään alem­mal­la kor­kea­kou­lu­tut­kin­nol­la ja vas­ta myö­hem­min suo­ri­te­taan tar­peen mukaan ylem­pi tut­kin­to jopa koko­naan toi­sel­ta opin­to­suun­nal­ta. Usein se on MBA, kos­ka työ­teh­tä­vät ovat vie­neet liikkeenjohtoon.

  43. Kor­ho­nen, tuo­han tar­koit­taa sitä, että teko­ä­lys­tä tulee hal­paa kuin saip­pua. Jos sil­lä voi­daan auto­ma­ti­soi­da lähes kaik­ki työt, kaik­ki, sen on olta­va hal­pa kuin mikä.

    Mitä sit­ten, jos yksi fir­ma tekee jät­ti­voi­tot? Hal­pa teko­ä­ly­hän räjäyt­tää mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin aivan uudel­le tasol­le nykyi­seen ver­rat­tu­na. Ei ne Android-kän­ny­kät­kään kal­lii­ta ole, vaik­ka Google kerää­kin voitot.

    1. Sylt­ty:
      Kor­ho­nen, tuo­han tar­koit­taa sitä, että teko­ä­lys­tä tulee hal­paa kuin saip­pua. Jos sil­lä voi­daan auto­ma­ti­soi­da lähes kaik­ki työt, kaik­ki, sen on olta­va hal­pa kuin mikä.

      Mitä sit­ten, jos yksi fir­ma tekee jät­ti­voi­tot? Hal­pa teko­ä­ly­hän räjäyt­tää mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin aivan uudel­le tasol­le nykyi­seen ver­rat­tu­na. Ei ne Android-kän­ny­kät­kään kal­lii­ta ole, vaik­ka Google kerää­kin voitot.

      Pait­si että sinä et saa palk­kaa etkä tukia niin et osta nii­tä puhe­li­mia enää.

  44. Sylt­ty: Kor­ho­nen, tuo­han tar­koit­taa sitä, että teko­ä­lys­tä tulee hal­paa kuin saip­pua. Jos sil­lä voi­daan auto­ma­ti­soi­da lähes kaik­ki työt, kaik­ki, sen on olta­va hal­pa kuin mikä.

    Mitä sit­ten, jos yksi fir­ma tekee jät­ti­voi­tot? Hal­pa teko­ä­ly­hän räjäyt­tää mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin aivan uudel­le tasol­le nykyi­seen verrattuna. 

    Siis, teko­ä­lyn tuo­mat ongel­mat työ­mark­ki­noil­le eivät ole sii­nä, että ne eivät nos­tai­si yhteen­las­ket­tua hyvin­voin­tia aivan uudel­le tasol­le, vaan sii­nä, että se hyvin­voin­ti menee entis­tä enem­män niil­le teko­ä­lyn omistajille/tekijöille. Jos hen­ki­lön työ­pa­nok­sel­la ei ole enää juu­ri mitään arvoa työ­mark­ki­noil­la, niin niin kau­an, kun hyvin­voin­nin jako menee mark­ki­na­ta­lou­den ohjaa­ma­na, hän saa sii­tä hyvin­voin­nis­ta hyvin pie­nen osan. 

    Esi­merk­ki. Sano­taan, että nykyi­nen hyvin­voin­nin tuo­tan­tom­me on 10 yksik­köä. Tämä jakaan­tuu työn­te­ki­jöi­den (9) ja omis­ta­jien (1) kes­ken niin, että jokai­nen saa yhden yksi­kön. Sit­ten siir­rym­me teko­ä­ly-yhteis­kun­taan, jos­sa tuo­tam­me hyvin­voin­tia 100 yksik­köä, mut­ta jos­sa mil­le­kään työl­le, mitä 8 työn­te­ki­jöis­tä pys­tyy teke­mään ei ole kysyn­tää. He saa­vat kui­ten­kin almui­na sen saman yhden yksi­kön, min­kä sai­vat aiem­min­kin. Sen yhden työn­te­ki­jän työn arvo mark­ki­noil­la on 10 ja loput 82 yksik­köä mene­vät teko­ä­lyn omis­ta­jal­le. Täl­lai­nen yhteis­kun­ta ei voi­si pyö­riä miten­kään, vaan jou­tui­si välit­tö­mäs­ti val­ta­viin sosi­aa­li­siin rii­toi­hin, vaik­ka sii­nä ei kenen­kään abso­luut­ti­nen hyvin­voin­ti oli­si las­ke­nut. Vaik­ka ne 8 sai­si­vat hal­pe­ne­mi­sen ansios­ta 2 yksik­köä hyvin­voin­tia, kun heil­le kek­sit­täi­siin jotain puu­has­te­lua, oli­si jako edel­leen niin epä­suh­tai­nen (74,10,8 x 2), että yhteis­kun­ta­rau­ha ei sitä miten­kään voi­si kes­tää. On siis pak­ko kehit­tää jotain mui­ta tapo­ja jakaa yhteis­kun­nan hyvin­voin­tia kuin se, miten ihmi­sen työ menee mark­ki­noil­la kaupaksi.

  45. spot­tu: Ole­tus perus­tuu sii­hen että tie­to­suo­jaan ja ‑jär­jes­tel­miin liit­ty­vät kan­keu­det estä­vät gee­ni­tie­don poh­jal­ta rää­tä­löi­tä­vän hoi­don jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, mut­ta ei yksityisellä. 

    Niin, yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la tie­to­suo­jaa ja yksi­tyi­syys­vaa­ti­muk­sia kier­re­tään “vapaa­eh­toi­sil­la” suos­tu­muk­sil­la, jos­sa toi­mi­joil­le anne­taan kaik­ki oikeu­det kaik­keen. Koru­lauseis­sa kyl­lä maa­lail­laan kau­nii­ta kuvia, mut­ta var­si­nai­nen suos­tu­mus­teks­ti sanoo yleen­sä eri asioi­ta ja mah­dol­lis­taa raa’as­ti eri­lai­sen toi­min­nan. Yksi­tyis­ten toi­min­taa on myös vai­keam­pi valvoa.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minäö näen maa­il­mas­sa kyl­lä pahem­pia­kin ongel­mia kuin se, että joku ulko­puo­li­nen näkee sokeriarvoni. 

    Tuol­lais­ta jär­jes­tel­mää ei tai­da edes kan­nat­taa ottaa käyt­töön pelk­kien soke­riar­vo­jen vuok­si. Ei aina­kaan sit­ten, jos sote­re­kis­te­rin poh­jak­si tulee tar­peet­to­man kal­lis sul­jet­tu ohjel­mis­to. Asioi­den pult­taa­mi­ses­ta sii­hen tul­lee vai­kea­ta, kal­lis­ta ja sot­kuis­ta. Ongel­ma kui­ten­kin muo­dos­tuu sii­tä, että eri­näi­set lait­teet alka­vat välit­tää koko­nais­val­tai­sem­paa ja yksi­tyi­sem­pää kuvaa ter­vey­den­ti­las­ta ja sekä sijain­ti­tie­to­ja jne. Sil­loin onkin kyse kovin eri­lai­ses­ta asiasta.

    Samu­li Saa­rel­ma: Jos tuo tapah­tuu tasai­ses­ti kaik­kien alo­jen yli ja sii­hen kerä­tään rahat veroi­na, ei sitä minus­ta voi kut­sua yri­tys­tuek­si. Kor­kein­taan se on tulon­siir­to niis­sä hom­mis­sa ole­vil­ta, jot­ka eivät saa tuo­ta pal­kan täy­den­nys­tä, niil­le, jot­ka saavat. 

    Riip­puu dyna­mii­kas­ta. Kyse voi myös olla yri­tys­tues­ta tai tulon­siir­ros­ta pal­kois­ta pää­oma­tuot­toi­hin, mikä­li työ­paik­ko­ja ei pel­käs­tään luo­da lisää vaan ole­mas­sa ole­vis­sa työ­pai­kois­sa työ­nan­ta­jan mak­sa­mat pal­kat las­ke­vat. EU:n sisäi­sen vero­kil­pai­lun jne. vuok­si rahaa ei voi­da kerä­tä takai­sin kovem­mal­la pää­oma­ve­ro­tuk­sel­la. Tai tähän­hän aina vedo­taan. Täl­löin se pitäi­si rahoit­taa joko työn vero­tus­ta korot­ta­mal­la (tätä­kään ei “saa” teh­dä) tai hyvin­voin­ti­val­tio­ta purkamalla.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Teol­lis­ten työ­paik­ko­jen­ke­hi­tys Bri­tan­nias­sa 1870–1910?

    Mikä­kö­hän mah­taa olla lap­si­työ­voi­man kehi­tys samal­ta ajan­jak­sol­ta? Luu­len kui­ten­kin, että tuos­sa vii­tat­tiin enem­män­kin tule­vai­suu­teen. Men­nei­syyt­tä on toki hel­pom­pi ennustaa.

    Sylt­ty: Mitä sit­ten, jos yksi fir­ma tekee jät­ti­voi­tot? Hal­pa teko­ä­ly­hän räjäyt­tää mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin aivan uudel­le tasol­le nykyi­seen ver­rat­tu­na. Ei ne Android-kän­ny­kät­kään kal­lii­ta ole, vaik­ka Google kerää­kin voitot. 

    Ai nyt­kö yksi­tyi­set mono­po­lit ovat­kin hyvä asia? Noin vai­ku­tus­val­tai­nen yri­tys glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa vie ja muut sit­ten vikisevät.

  46. Samu­li Saa­rel­ma: Jos hen­ki­lön työ­pa­nok­sel­la ei ole enää juu­ri mitään arvoa työmarkkinoilla

    Jos hen­ki­lön työ­pa­nok­sel­la ei ole mitään arvoa, sen kor­vaa­van teko­ä­lyn on olta­va halpa.

    Mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so on siis nykyi­seen näh­den räjäh­tä­nyt kas­vuun var­maan samas­sa suh­tees­sa mitä mei­dän elin­ta­som­me on nous­sut vs. tilan­ne 100v sit­ten (jäte­tään sodat huomioimatta).

    Olen var­ma että täl­lai­sen Star Trek-luo­kan elin­ta­son jaka­mi­nen joten­kin jär­ke­väl­lä taval­la on pie­nem­pi ongel­ma kuin mei­dän tämän­het­ki­set talou­del­li­set ongel­mat. Voi­han se tie­ten­kin jon­kin­lai­sia niko­tuk­sia aiheut­taa, mut­ta ne ovat oikeas­ti ker­ta­luok­kaa pie­nem­piä nii­den problee­mien rin­nal­la, mitä tuol­lai­sel­la teko­ä­lyl­lä voi­daan ratkaista. 

    Lää­kä­riai­ka aina kun on tar­vet­ta, heti? No problem. Auto­maat­ti­set autot? Joo, nämä­hän teh­tiin jo aivan ensim­mäi­se­nä ja samal­la kato­si 99% lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­ta ja 50% ruuhkista. 

    ano­nyy­mi
    “Ai nyt­kö yksi­tyi­set mono­po­lit ovat­kin hyvä asia? ”

    Ei tie­ten­kään, mut­ta yksi­tyi­nen mono­po­li on mie­les­tä­ni pie­ni ongel­ma sii­nä vai­hees­sa, jos se myy teko­ä­ly­jä samaan hin­taan mitä tänään saa Android-puhe­li­men. Vähän sama kuin joku 1900-luvun alun ren­ki tote­ai­si “mut kuuu­los­taa sil­tä, että sii­nä sun ehdot­ta­mas­sa glo­baa­lis­sa kapi­ta­lis­ti­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä joku ome­na­fir­ma kerää suu­rim­mat voi­tot, tai­dan mie­lum­min pysyä täs­sä vii­kat­teen varressa”

    Tie­ten­kin oli­si parem­pi että teko­ä­ly­jä myi­si­vät muut­kin ja että teko­ä­ly­mark­ki­nat oli­si­vat kil­pail­lut. Mut­ta hei, oikea TEKOÄLY oli­si hui­ma paran­nus nykyi­seen ihan riip­pu­mat­ta sii­tä kuka sitä myy ja miten.

    Itse oli­sin enem­män huo­lis­saan sii­tä, ettei teko­ä­ly seu­raa­van 50v aika­na lunas­ta­kaan odo­tuk­sia ja jääm­me auto­maa­tios­sa jun­naa­maan paikoilleen.

  47. Sylt­ty: Olen var­ma että täl­lai­sen Star Trek-luo­kan elin­ta­son jaka­mi­nen joten­kin jär­ke­väl­lä taval­la on pie­nem­pi ongel­ma kuin mei­dän tämän­het­ki­set talou­del­li­set ongel­mat. Voi­han se tie­ten­kin jon­kin­lai­sia niko­tuk­sia aiheut­taa, mut­ta ne ovat oikeas­ti ker­ta­luok­kaa pie­nem­piä nii­den problee­mien rin­nal­la, mitä tuol­lai­sel­la teko­ä­lyl­lä voi­daan ratkaista.

    Oikeas­ti­han län­si­mais­sa ele­tään jo käy­tän­nös­sä star trek-luo­kan elin­ta­sos­sa, jos kat­so­taan edoes muu­ta­ma kym­me­nen vuot­ta van­hal­la pers­pek­tii­vil­lä. Mut­ta ihmis­kun­ta vai­kut­tai­si ole­van loput­to­man kek­se­liäs uusien kei­no­jen suh­teen mil­lä osoit­taa oma sosio­eko­no­mi­nen ase­ma mui­hin näh­den niin nämä “niko­tuk­set” vai­kut­ta­vat kyl­lä ole­van aika pysy­vä­luon­toi­nen ongel­ma, jol­lei yhteis­kun­ta­mal­lia saa­da jon­kin­lai­seen uuteen järjestykseen. 

    Sylt­ty: Auto­maat­ti­set autot? Joo, nämä­hän teh­tiin jo aivan ensim­mäi­se­nä ja samal­la kato­si 99% lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­ta ja 50% ruuhkista.

    En kyl­lä ymmär­rä mihin ne ruuh­kat häviä­vät sil­lä että kaduil­le lai­te­taan ihmi­siä kyy­dit­se­vien auto­jen lisäk­si hir­veä mää­rä tyh­jiä auto­ja jot­ka joko etsi­vät uusia kyy­dit­tä­viä tai ovat mat­kal­la jon­ne­kin parkkiin.

  48. Samu­li Saa­rel­ma: En myös­kään näe, että kysyn­nän kas­vu oli­si sidot­tu väki­mää­rän kas­vuun. Sinä ja minä kulu­tam­me täl­lä het­kel­lä pal­jon enem­män kuin ihmi­set 100 vuot­ta sit­ten. Tämä ero kulu­tus­ky­syn­näs­säm­me ver­rat­tu­na men­nei­syy­teen on siis kysyn­nän kas­vua, joka ei vaa­di väki­mää­rän kasvua.

    Aiem­min on vaa­ti­nut. Tuo­hon esi­merk­kii­si muu­ten liit­tyy siir­ty­mi­nen maa­ta­lous­yh­teis­kun­nas­ta teol­li­seen yhteis­kun­taan, ja öljyn ja säh­kön nopeas­ti laa­jen­nut käyt­tö ener­gian läh­tee­nä, ja myös maa­ta­lou­den koneis­tu­mi­nen, jot­ka kaik­ki lisä­si­vät työn tuot­ta­vuut­ta. Tuos­sa talou­den raken­ne­muu­tok­ses­sa samaan aikaan tapah­tu­nut voi­ma­kas väes­tön kas­vu tar­koit­ti, että tuot­teil­le syn­tyi koko ajan lisää kuluttajia.

    Ilman väes­tön­kas­vua on vai­kea kas­vat­taa bkt:n tulos­ta, jos­ta jae­taan, kos­ka sil­loin pitää kil­pail­la muil­la muut­tu­jil­la koko ajan alas­päin. kuten raa­ka-ainei­den hin­noil­la, pal­koil­la, ener­gial­la jne, kun­nes olem­me kil­pail­leet nuo teki­jät 0‑tasolle. Tuos­sa logiik­ka on, että tasei­den väliin pitää syn­tyä posi­tii­vis­ta tulos­ta. Jos se ei syn­ny asia­kas­mää­rien kas­vul­la niin sit­ten sen tulee syn­tyä edul­li­sim­mil­la tuotantokustannuksilla. 

    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa ja yhteis­kun­nas­sa, jos­sa vero­tu­loil­la infraa ja pal­ve­lu­ja pide­tään yllä ja jon­ka bkt:n muu­tok­ses­ta koh­tuul­li­sen hyvin näem­me sen talou­del­li­sen virey­den kaik­kien palk­ko­jen pitäi­si kui­ten­kin sään­nöl­li­ses­ti nous­ta, (aivan niin­kuin odo­te­taan osak­keil­le­kin tuot­toa) jot­ta osto­voi­ma kas­vaa tasaisesti.

    Noin mer­ki­tyk­sel­li­ses­sä ase­mas­sa väes­tön­kas­vu mark­ki­na­ta­lou­des­sa on.

    Ja tuos­ta sul­je­tus­ta sys­tee­mis­tä vie­lä, että aurin­ko kuu­luu tähän sul­jet­tuun systeemiin.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei mene. Kilpailu.

    Tuo oli vas­tauk­se­si väit­tee­seen: “hyvin­voin­ti menee entis­tä enem­män niil­le teko­ä­lyn omistajille/tekijöille.”

    Reaa­li­ta­lou­des­sa ne, jot­ka omis­ta­vat tuo­tan­to­vä­li­neet, jot­ka on laa­jas­ti auto­ma­ti­soi­tu ja robo­ti­soi­tu kas­vat­ta­vat varal­li­suut­taan, kos­ka tuo­tan­non voi­ton jaka­jia on vähemmän.

    Teko­ä­lyn kehi­tyk­ses­sä näkyy myös, että suu­ret toi­mi­jat kas­vat­ta­vat osuuk­si­aan pait­si sik­si, että niil­lä on suu­ret resurs­sit sat­sa­ta kehi­tys­työ­hön myös sik­si, että ne osta­vat inno­vaa­tioi­ta ja pie­niä yri­tyk­siä mark­ki­noil­ta ja lisää­vät ne omaan tuo­te­ryh­mään­sä. Myös suu­ry­ri­tys­ten ja suur­si­joit­ta­jien asia­mie­het kier­tä­vät Flash-tapah­tu­mis­sa hake­mas­sa sijoi­tus­koh­tei­ta. Kyl­lä näil­lä­kin mark­ki­noil­la raha kovin mie­lel­lään tulee rahan luo.

    Näin­hän on käy­nyt jo useam­man vuo­si­kym­me­nen ajan. Suun­ta on, että yhä har­vem­pi omis­taa suh­teel­li­ses­ti yhä suu­rem­man osan maa­il­man varal­li­suu­des­ta, jopa Kii­nan kes­ki­luo­kan kas­vus­ta huo­li­mat­ta. Kun taas Yhdys­val­tain kes­ki­luo­kan koko on jo 70-luvul­ta saak­ka kutis­tu­nut. Työ­väes­tön ja alem­man kes­ki­luo­kan tulo­jen kas­vu on ollut vähäis­tä ver­rat­tu­na varak­kaim­pien tulo­jen kas­vuun. Ja tuo kil­pai­lun Mekas­sa, Yhdysvalloissa. 

    Kil­pai­lu tus­kin siis on oikea vastaus.

  50. LK: Miten mah­taa olla Suo­mes­sa työ­tun­tien kehi­tys välil­lä 2008–2018. Entäs juu­ri nyt, kun talous kas­vaa? Asian­tun­ti­jat var­maan lep­pois­ta­vat san­koin jou­koin työpaikoillaan.

    Voi olla että jon­kun työ­ai­ka on lisään­ty­nyt­kin, mut­ta tuo on “kohi­naa”. En löy­tä­nyt 2018 luku­ja, mut­ta tilas­to­kes­kuk­sen hyvin­voin­ti­tut­ki­muk­sen mukaan Suo­ma­lais­ten­kin vuo­si­työ­ai­ka on tip­pu­nut n.50 vuo­des­sa yli 20%. ILOn mukaan glo­baa­li työ­ai­ka on puo­lit­tu­nut rei­lus­sa sadas­sa vuo­des­sa. Mie­les­tä­ni täs­tä työn katoa­mi­sed­ta voi antaa kun­nian auto­maa­tiol­le. En kek­si syy­tä mik­si jat­kos­sa oli­si toi­sin. Auto­maa­tio jat­ka­nee siis työ­tun­tien tuhoa­mis­ta van­haan tah­tiin: työ puo­lit­tuu sadas­sa vuodessa.

  51. M- Toi­vo­nen: Tuos­sa talou­den raken­ne­muu­tok­ses­sa samaan aikaan tapah­tu­nut voi­ma­kas väes­tön kas­vu tar­koit­ti, että tuot­teil­le syn­tyi koko ajan lisää kuluttajia.

    Tuot­ta­jaa ei kiin­nos­ta tuot­tei­den kulut­ta­jien luku­mää­rä, vaan se, pal­jon­ko rahaa kulut­ta­jat kulut­ta­vat. Suo­mes­sa ei ole tapah­tu­nut “voi­ma­kas­ta väes­tön­kas­vua” sit­ten 1970-luvun. Nykyi­nen väes­tön­kas­vu joh­tuu mel­kein pel­käs­tään sii­tä, että ei vaan kuol­la yhtä nuo­re­na kuin aiemmin. 

    Sii­tä huo­li­mat­ta talous kas­vaa. Täs­tä voit kat­sel­la sitä, miten bkt/henki ‑luku on kehit­ty­nyt vii­mei­set 40 vuot­ta: http://findikaattori.fi/fi/2. Jos otat läh­tö­koh­dak­si vaik­ka­pa vii­me laman lop­pu­het­ken, on bkt/henki ‑luku nous­sut 50%. Eli vaik­ka mitään väes­tön­kas­vua ei oli­si tapah­tu­nut, kulu­tus on kas­va­nut 50% sii­tä, mitä se oli sil­loin. Tämä on kaik­ki joh­tu­nut siis sii­tä, että ihmis­tä koh­den kulu­tam­me enem­män. Et siis voi miten­kään kui­ta­ta asi­aa niin, että talous­kas­vu lop­puu, kun ihmis­ten väki­mää­rän kas­vu lop­puu. Mitään merk­ke­jä täs­tä ei ole. 

    M- Toi­vo­nen: . Tuos­sa logiik­ka on, että tasei­den väliin pitää syn­tyä posi­tii­vis­ta tulos­ta. Jos se ei syn­ny asia­kas­mää­rien kas­vul­la niin sit­ten sen tulee syn­tyä edul­li­sim­mil­la tuotantokustannuksilla.

    Niin? Olois­sa, jois­sa väes­tö ei kas­va, talous­kas­vu todel­la­kin syn­tyy sil­lä, että tek­no­lo­gia menee eteen­päin ja samal­la työ­mää­räl­lä saa­daan tuo­tet­tua enem­män hyvinvointia. 

    M- Toi­vo­nen: Noin mer­ki­tyk­sel­li­ses­sä ase­mas­sa väes­tön­kas­vu mark­ki­na­ta­lou­des­sa on.

    Ei ole. Vuo­des­ta 1995 nyky­het­keen Suo­men väki­lu­ku on kas­va­nut 7%. Ja siis BKT/henki on kas­va­nut 50%. Kuten huo­maat, väes­tön­kas­vun osuus koko BKT:n kas­vus­ta on täy­sin mitä­tön ver­rat­tu­na sii­hen, miten pal­jon talous on kas­va­nut sik­si, että tuo­tam­me hen­keä koh­den enemmän. 

    Eikä kyse ole vain rik­kais­ta mais­ta. Ote­taan ver­tai­luun yksi köy­him­mis­tä, Etio­pia. Siel­lä BKT on Googlen mukaan kym­men­ker­tais­tu­nut sit­ten 1990-luvun. Toki väki­mää­rä­kin on kas­va­nut, mut­ta “vain” tuplaan­tu­nut tuos­ta ajas­ta. Siel­lä­kin siis BKT:n kas­vu on pää­osin ollut sitä, että ihmis­tä koh­den tuo­te­taan enemmän.

  52. Sylt­ty: Mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so on siis nykyi­seen näh­den räjäh­tä­nyt kas­vuun var­maan samas­sa suh­tees­sa mitä mei­dän elin­ta­som­me on nous­sut vs. tilan­ne 100v sitten 

    Aivan, kuten sanot­tua, ongel­ma­na ei ole elin­ta­son koko­nais­vo­lyy­mi, vaan sen jaka­mi­nen. Täl­lä het­kel­lä toi­mii edel­leen suht hyvin sama mal­li, mikä oli käy­tös­sä 100v sit­ten­kin, eli ihmi­sen käy­tös­sä ole­va hyvin­voin­ti on ver­ran­nol­li­nen hänen työ­pa­nok­sen­sa arvoon mark­ki­noil­la. Täs­tä poik­kea­vat lap­set, sai­raat ja van­huk­set, mut­ta yleis­piir­tee­nä on se, että jokai­sen ter­veen aikui­sen ihmi­sen ole­te­taan hank­ki­van elan­ton­sa omaa työ­tään myy­mäl­lä ja työt­tö­myys­jak­sot yms. ovat vain tila­päi­siä poik­keuk­sia tästä. 

    Minun on vai­kea näh­dä, miten tämä mal­li voi­si toi­mia enää tilan­tees­sa, jos­sa mer­kit­tä­väl­le osal­le muu­ten ter­vei­tä ihmi­siä, on tul­lut hyvin vai­keak­si saa­da työ­pa­nos­taan myy­tyä mil­lään jär­ke­väl­lä hin­nal­la työmarkkinoilla. 

    Kyse on vähän samas­ta kuin mitä kävi maa­ta­lous­työl­le raken­ne­muu­tok­sen aikaan. Sil­loin teol­li­suus ja pal­ve­lut otti­vat kopin niis­tä kai­kis­ta, joil­le maa­ta­lous­työn teke­mi­nen omal­la pik­ku­ti­lal­la oli tul­lut mah­dot­to­mak­si oman elät­tä­mi­sen kan­nal­ta, kos­ka suur­ti­la­vil­je­ly oli tul­lut niin tehok­kaak­si. On vai­kea näh­dä mitään, mikä ottai­si kopin niis­tä ihmi­sis­tä, joi­den työn teko­ä­ly tekee samal­la tavoin kilpailukyvyttömäksi.

  53. M- Toi­vo­nen: Ilman väes­tön­kas­vua on vai­kea kas­vat­taa bkt:n tulos­ta, jos­ta jae­taan, kos­ka sil­loin pitää kil­pail­la muil­la muut­tu­jil­la koko ajan alas­päin. kuten raa­ka-ainei­den hin­noil­la, pal­koil­la, ener­gial­la jne, kun­nes olem­me kil­pail­leet nuo teki­jät 0‑tasolle.

    1800-luvul­la duu­na­ri jou­tui teke­mään tun­ti­kausia töi­tä, että sai ostet­tua rei­lun tun­nin ver­ran valais­tus­ta, kun piti käyt­tää öljy­lamp­pu­ja. Nyt vas­taa­van vao­mää­rän ostaa alle sekun­nin työ­pa­nok­sel­la. Toi­sin sanoen valais­tuk­sen hin­ta on 1800-lukuun ver­rat­tu­na kil­pail­tu 0‑tasolle.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kat­so: http://www.dottli.com

    Joo, mut­ta täs­tä puut­tuu se tär­kein eli datan vie­mi­nen lää­kä­rin eteen ja hen­ki­lön omiin säh­köi­siin poti­las­tie­toi­hin. Muu­ten tämä on taas tätä samaa käsi­työ­nä teh­tä­vää “auto­maa­tio­ta”.

    Sylt­ty: Itse oli­sin enem­män huo­lis­saan sii­tä, ettei teko­ä­ly seu­raa­van 50v aika­na lunas­ta­kaan odo­tuk­sia ja jääm­me auto­maa­tios­sa jun­naa­maan paikoilleen. 

    Entä jos tuon yhdis­te­tään mono­po­lia­se­maan sekä auto­maa­tios­sa että glo­baa­lin datan omistuksessa?

  55. Samu­li Saa­rel­ma: On vai­kea näh­dä mitään, mikä ottai­si kopin niis­tä ihmi­sis­tä, joi­den työn teko­ä­ly tekee samal­la tavoin kilpailukyvyttömäksi. 

    Uskon, että enim­mäk­seen kopin ottaa lisään­ty­vä vapaa-aika (kuten ennen­kin). Lisäk­si kop­pia ottaa uuden­lais­ten pal­ve­lu­jen työ­teh­tä­vät (kuten ennenkin).

    1. Ros­mo: Uskon, että enim­mäk­seen kopin ottaa lisään­ty­vä vapaa-aika (kuten ennen­kin). Lisäk­si kop­pia ottaa uuden­lais­ten pal­ve­lu­jen työ­teh­tä­vät (kuten ennenkin).

      Vapaa-aika ei elä­tä. Elin­kus­tan­nuk­set jat­ka­vat nouse­mis­ta koko elinikämme.

      Uusia työ­teh­tä­viä ei tule. Vaan idea­na on että kaik­ki auto­ma­ti­soi­daan mitä voidaan.

  56. Ros­mo: Uskon, että enim­mäk­seen kopin ottaa lisään­ty­vä vapaa-aika (kuten ennen­kin). Lisäk­si kop­pia ottaa uuden­lais­ten pal­ve­lu­jen työ­teh­tä­vät (kuten ennenkin).

    Entä kun vapaa-aika ei lisään­ny enää ihan ident­ti­ses­ti väes­tös­sä vaan osal­le tulee todel­la pal­jon vapaa-aikaa ja osal­le tulee kovin pal­jon vähemmän?

  57. Ros­mo: Uskon, että enim­mäk­seen kopin ottaa lisään­ty­vä vapaa-aika (kuten ennen­kin). Lisäk­si kop­pia ottaa uuden­lais­ten pal­ve­lu­jen työ­teh­tä­vät (kuten ennenkin).

    Tuos­ta vapaa-ajas­ta jot­kut ovat jo kir­joit­ta­neet. Sii­nä ei oli­si­kaan mitään ongel­maa, jos kaik­kien yhteis­kun­nan jäsen­ten vapaa-aika lisään­tyi­si tasai­ses­ti samal­la, kun teko­ä­ly ottai­si työn teke­mi­sen kon­tol­leen ja hyvin­voin­ti tätä myö­tä jakaan­tui­si siten teh­dyn (ihmis)työmäärän suh­tees­sa niin kuin nyt­kin, mut­ta vaa­ra on juu­ri sii­nä, että osal­la vapaa-aika lisään­tyy 100%:in koko­nai­sa­jas­ta, mikä tar­koit­taa sitä, että heil­lä ei ole tar­jo­ta muil­le sel­lais­ta työ­tä, jos­ta mark­ki­noil­la oli­si joku val­mis mak­sa­maan ja täs­tä seu­raa sit­ten se, että kun hyvin­voin­ti jae­taan edel­leen sen mukaan, miten pal­jon on saa­nut myy­tyä työ­tään mark­ki­noil­la, näi­den ihmis­ten väli­mat­ka mate­ri­aa­li­ses­sa hyvin­voin­nis­sa nii­hin, joi­den työ edel­leen käy kau­pak­si, kas­vaa hyvin suu­rek­si. Tämä ei toden­nä­köi­ses­ti tar­koi­ta abso­luut­tis­ta köy­hyyt­tä näl­ki­neen ja kyl­mi­neen, mut­ta kyl­lä suh­teel­lis­ta köyhyyttä. 

    Mitä tuo­hon jäl­kim­mäi­seen tulee, niin niis­tä töis­tä kuu­li­sin mie­lel­lä­ni, jois­sa toi­saal­ta on mah­dol­lis­ta tuot­taa niin pal­jon lisä­ar­voa suht mata­lan kou­lu­tus­ta­son työn­te­ki­jän toi­mes­ta, että sil­lä saa oikeas­ti elan­non ja toi­saal­ta teko­ä­ly ei pys­ty sitä kor­vaa­maan. Jos näi­tä ilmaan­tuu pil­vin pimein, niin hyvä. En vain pidä­tä hen­gi­tys­tä asian suhteen.

  58. M- Toi­vo­nen:

    … Kun taas Yhdys­val­tain kes­ki­luo­kan koko on jo 70-luvul­ta saak­ka kutis­tu­nut. Työ­väes­tön ja alem­man kes­ki­luo­kan tulo­jen kas­vu on ollut vähäis­tä ver­rat­tu­na varak­kaim­pien tulo­jen kas­vuun. Ja tuo kil­pai­lun Mekas­sa, Yhdysvalloissa. 

    Tätä tosia­si­aa ei toki käy kiis­tä­mi­nen. Kui­ten­kin kan­nat­tai­si muis­taa myös kysyä min­ne enti­set kes­ki­luo­kan edus­ta­jat ovat päätyneet.

    Yes, the midd­le class has been disap­pea­ring, but they haven’t fal­len into the lower class, they’ve risen into the upper class

    Bot­tom Line: In other words, America’s “midd­le class” did start lar­ge­ly disap­pea­ring in the 1970s, but it was because they were moving up to a hig­her-inco­me cate­go­ry, not down into a lower-inco­me category. ”

    Kil­pai­lu tus­kin siis on oikea vastaus.

    Eli haluai­sit ilmei­ses­ti jär­jes­tel­män jos­sa pää­dyt­täi­siin päin­vas­tai­seen tulok­seen? Kes­ki­luo­kas­ta ei sai­si pää­tyä kuin alaspäin?

    1. ksee: Tätä tosia­si­aa ei toki käy kiis­tä­mi­nen. Kui­ten­kin kan­nat­tai­si muis­taa myös kysyä min­ne enti­set kes­ki­luo­kan edus­ta­jat ovat päätyneet.

      Yes, the midd­le class has been disap­pea­ring, but they haven’t fal­len into the lower class, they’ve risen into the upper class

      Bot­tom Line: In other words, America’s “midd­le class” did start lar­ge­ly disap­pea­ring in the 1970s, but it was because they were moving up to a hig­her-inco­me cate­go­ry, not down into a lower-inco­me category. “

      Eli haluai­sit ilmei­ses­ti jär­jes­tel­män jos­sa pää­dyt­täi­siin päin­vas­tai­seen tulok­seen? Kes­ki­luo­kas­ta ei sai­si pää­tyä kuin alaspäin?

      En tie­dät mikä hui­jaus­si­vus­to toi on mut­ta hait­taoh­jel­mia se on aina­kin täyn­nä. Joten ei kau­hean luotettava.

  59. Samu­li Saa­rel­ma: … ei oli­si­kaan mitään ongel­maa, jos kaik­kien yhteis­kun­nan jäsen­ten vapaa-aika lisään­tyi­si tasaisesti … 

    Pit­kiä päi­viä teke­viä johtajia/asiantuntijoita on vain vähän. Ei nii­hin kan­na­ta kes­kit­tyä. Pit­kät päi­vät on nykyi­sin käy­tän­nös­sä kri­mi­na­li­soi­tu mel­kein kaik­kial­la. Esim. Sak­sas­sa ei juu­ri kukaan ole työ­tön (työt­tö­myys 3.6%) ja eilen­kin joku poruk­ka siel­lä juh­li 28h työ­vii­kon saa­vut­ta­mis­ta. 50v sit­ten sitä oli­si pidet­ty puo­li­päi­vä­työ­nä. Pysyn kan­nas­sa­ni: auto­maa­tio vie työ­tun­nit, tuo pal­jon vapaa-aikaa, mut­ta työt­tö­myys­lu­vut ei juu­ri muu­tu, kos­ka vähe­ne­vät työ­ai­ka jae­taan tasan.

    1. Ros­mo: Pit­kiä päi­viä teke­viä johtajia/asiantuntijoita on vain vähän. Ei nii­hin kan­na­ta kes­kit­tyä. Pit­kät päi­vät on nykyi­sin käy­tän­nös­sä kri­mi­na­li­soi­tu mel­kein kaik­kial­la. Esim. Sak­sas­sa ei juu­ri kukaan ole työ­tön (työt­tö­myys 3.6%) ja eilen­kin joku poruk­ka siel­lä juh­li 28h työ­vii­kon saa­vut­ta­mis­ta. 50v sit­ten sitä oli­si pidet­ty puo­li­päi­vä­työ­nä. Pysyn kan­nas­sa­ni: auto­maa­tio vie työ­tun­nit, tuo pal­jon vapaa-aikaa, mut­ta työt­tö­myys­lu­vut ei juu­ri muu­tu, kos­ka vähe­ne­vät työ­ai­ka jae­taan tasan.

      Sak­sas­sa tois­ta­kym­men­tä mil­joo­naa ihmis­tä elää äärim­mäi­ses­sä köy­hyy­des­sä. Ihmi­set vuo­kraa jopa tois­ten par­vek­kei­ta jot­ta saa lait­taa sin­ne tel­tan kun ei ole muu­ta kotia. 

      Sak­sa on umpi­sur­kea esi­merk­ki auto­maa­tion hyödyistä.

  60. Samu­li Saa­rel­ma: Tämä ei toden­nä­köi­ses­ti tar­koi­ta abso­luut­tis­ta köy­hyyt­tä näl­ki­neen ja kyl­mi­neen, mut­ta kyl­lä suh­teel­lis­ta köyhyyttä. 

    1. Tämä­hän on ongel­ma lähin­nä vasemmistolaisille.
    2. Tätä voi kor­ja­ta eri­lai­sil­la tulonsiirroilla
    3. Tule­vai­suu­des­sa nykyis­tä­kin suu­rem­pi osa kulu­tuk­ses­ta on ilmais­ta (net­ti­pal­ve­lut) tai lähes ilmais­ta (kun tuot­tei­den hin­nat las­ke­vat), joten ero köy­hän ja rik­kaan välil­lä supis­tuu vaik­ka ero rahois­sa kas­vaa. 70-luvul­la hyvä­tu­loi­sel­la oli puhe­lin mut­ta köy­häl­lä ei ollut edes ves­saa. Nyt sekä köy­häl­lä että rik­kaal­la on kum­mal­la­kin ves­sat ja älypuhelimet. 

    Suu­rin ongel­ma täl­lä­kin het­kel­lä on abso­luut­ti­nen köy­hyys, pahim­pa­na ehkä jos ei ole alku­vuo­des­ta varaa ostaa resep­ti­lääk­kei­tä (ennen kuin oma­vas­tuu täyt­tyy) ja elä­män­hal­lin­ta (päih­deon­gel­mat ja masen­nus). Ei niin­kään suh­teel­li­nen köyhyys.

    Sitä­pait­si jos vaik­ka­pa 50% väes­tös­tä tie­naa olen­nai­ses­ti vähem­män kuin toi­nen puo­li­kas, niin ei suh­teel­li­ses­ti köy­hä­nä ole­mi­nen sil­loin ole niin kur­jaa kuin nyt. Nyt työt­tö­miä­kin on vain alle kym­me­nes­osa työi­käi­ses­tä väes­tös­tä. Jos nii­tä oli­si puo­let, ei se oli­si kyl­lä enää mikään häpeä. 

    Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa demo­kra­tia kyl­lä tuot­taa hiu­kan arvaa­mat­to­mia tulok­sia, joten oli­si parem­pi kes­kit­tyä sii­hen että mah­dol­li­sim­man monel­la oli­si töi­tä. Jos saan­ti­puo­lel­la ole­vien mää­rä kas­vaa tar­peek­si niin sit­ten­hän voi käy­dä joko niin, että jos vasem­mis­to­po­pu­lis­tit pää­se­vät val­taan, tuloe­ro­ja tasois­te­taan hel­pos­ti niin pal­jon että hyvä­tu­loi­set ja nuo­ret kar­kaa­vat ulko­mail­le (“mal­li venezue­la”) tai jos oikeis­to­po­pu­lis­tit pää­se­vät val­taan, kaik­ki jäh­met­tyy, lyö­dään rajat kiin­ni ja äly­mys­tö sekä nuo­ret kar­kaa­vat ulko­mail­le (“mal­li venä­jä & unkari”).

    kuu­li­sin mie­lel­lä­ni, jois­sa toi­saal­ta on mah­dol­lis­ta tuot­taa niin pal­jon lisä­ar­voa suht mata­lan kou­lu­tus­ta­son työn­te­ki­jän toi­mes­ta, että sil­lä saa oikeas­ti elan­non ja toi­saal­ta teko­ä­ly ei pys­ty sitä korvaamaan. 

    1. Tuo­han riip­puu puh­taas­ti teko­ä­lyn hin­nas­ta ja sii­tä kuin­ka hyvä se on. 

    2. Jos 1920-luvul­la joku oli­si vaa­ti­nut keto­maan, mitä amat­te­ja tulee trak­to­rin syr­jäyt­tä­mien maa­jus­sie tilal­le, oli­si­ko onnis­tu­nut? Koo­da­ri, 3d-piir­tä­jä, some-konsultti…

    1. Sylt­ty: 1. Tämä­hän on ongel­ma lähin­nä vasemmistolaisille.
      2. Tätä voi kor­ja­ta eri­lai­sil­la tulonsiirroilla
      3. Tule­vai­suu­des­sa nykyis­tä­kin suu­rem­pi osa kulu­tuk­ses­ta on ilmais­ta (net­ti­pal­ve­lut) tai lähes ilmais­ta (kun tuot­tei­den hin­nat las­ke­vat), joten ero köy­hän ja rik­kaan välil­lä supis­tuu vaik­ka ero rahois­sa kas­vaa. 70-luvul­la hyvä­tu­loi­sel­la oli puhe­lin mut­ta köy­häl­lä ei ollut edes ves­saa. Nyt sekä köy­häl­lä että rik­kaal­la on kum­mal­la­kin ves­sat ja älypuhelimet. 

      Suu­rin ongel­ma täl­lä­kin het­kel­lä on abso­luut­ti­nen köy­hyys, pahim­pa­na ehkä jos ei ole alku­vuo­des­ta varaa ostaa resep­ti­lääk­kei­tä (ennen kuin oma­vas­tuu täyt­tyy) ja elä­män­hal­lin­ta (päih­deon­gel­mat ja masen­nus). Ei niin­kään suh­teel­li­nen köyhyys.

      Sitä­pait­si jos vaik­ka­pa 50% väes­tös­tä tie­naa olen­nai­ses­ti vähem­män kuin toi­nen puo­li­kas, niin ei suh­teel­li­ses­ti köy­hä­nä ole­mi­nen sil­loin ole niin kur­jaa kuin nyt. Nyt työt­tö­miä­kin on vain alle kym­me­nes­osa työi­käi­ses­tä väes­tös­tä. Jos nii­tä oli­si puo­let, ei se oli­si kyl­lä enää mikään häpeä. 

      Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa demo­kra­tia kyl­lä tuot­taa hiu­kan arvaa­mat­to­mia tulok­sia, joten oli­si parem­pi kes­kit­tyä sii­hen että mah­dol­li­sim­man monel­la oli­si töi­tä. Jos saan­ti­puo­lel­la ole­vien mää­rä kas­vaa tar­peek­si niin sit­ten­hän voi käy­dä joko niin, että jos vasem­mis­to­po­pu­lis­tit pää­se­vät val­taan, tuloe­ro­ja tasois­te­taan hel­pos­ti niin pal­jon että hyvä­tu­loi­set ja nuo­ret kar­kaa­vat ulko­mail­le (“mal­li venezue­la”) tai jos oikeis­to­po­pu­lis­tit pää­se­vät val­taan, kaik­ki jäh­met­tyy, lyö­dään rajat kiin­ni ja äly­mys­tö sekä nuo­ret kar­kaa­vat ulko­mail­le (“mal­li venä­jä & unkari”).

      kuu­li­sin mie­lel­lä­ni, jois­sa toi­saal­ta on mah­dol­lis­ta tuot­taa niin pal­jon lisä­ar­voa suht mata­lan kou­lu­tus­ta­son työn­te­ki­jän toi­mes­ta, että sil­lä saa oikeas­ti elan­non ja toi­saal­ta teko­ä­ly ei pys­ty sitä korvaamaan. 

      1. Tuo­han riip­puu puh­taas­ti teko­ä­lyn hin­nas­ta ja sii­tä kuin­ka hyvä se on. 

      2. Jos 1920-luvul­la joku oli­si vaa­ti­nut keto­maan, mitä amat­te­ja tulee trak­to­rin syr­jäyt­tä­mien maa­jus­sie tilal­le, oli­si­ko onnis­tu­nut? Koo­da­ri, 3d-piir­tä­jä, some-konsultti…

      Et sel­väs­ti elä oikeas­sa maa­il­mas­sa. Net­ti ei kos­kaan tule ilmai­sek­si vaan sen hin­ta päin­vas­toin nousee. 

      Tuot­tei­den todel­li­set hin­nat on nousus­sa. Elekt­ro­niik­ka ei kes­tä yhtään mitään eikä vaat­teet. Ennen telk­ka­ri kes­ti hel­pos­ti 30–40 vuot­ta nyt ei edes 3 vuotta. 

      Sen lisäk­si Suo­mi on sitou­tu­nut leik­kaa­maan pääs­tö­jä eli nii­tä 3 vuo­den tele­vi­sioi­den myyn­ti on tule­vai­suu­des­sa aivan pak­ko lopettaa. 

      Äly­pu­he­lin ei ole mikään elin­ta­son mit­ta­ri. Vaan asun­non, ruo­an ja ter­vey­den­hoi­don sekä mui­den yhteis­kun­nal­li­ses­ti vält­tä­mät­tö­mien pal­ve­lu­jen saanti.

      1. Lau­raTuot­tei­den todel­li­set hin­nat on nousus­sa. Elekt­ro­niik­ka ei kes­tä yhtään mitään eikä vaat­teet. Ennen telk­ka­ri kes­ti hel­pos­ti 30–40 vuot­ta nyt ei edes 3 vuotta. 

        Älä nyt viit­si, muis­tan oikeas­ti ajan ennen hal­paa elekt­ro­niik­kaa. Oma tau­lu­te­le­vi­sio­ni­kin on ollut pitem­pään käy­tös­sä kuin mikään TV minul­la kos­kaan aiemmin.

        Ensin­nä­kin ennen 90-lukua köy­hil­lä ei vält­tä­mät­tä edes ollut tele­vi­sioi­ta, 70-luvul­la ei var­mas­ti ollut. Toi­sek­si, en muis­ta että 90-luvul­la (eli noin 20v sit­ten) *kenel­lä­kään*, jon­ka ei tar­vin­nut tur­vau­tua ilmai­seen romu­te­le­vi­sioon, oli­si ollut yli 10v van­haa tele­vi­sio­ta ihan vain tek­ni­sen kehi­tyk­sen takia. 90-luvul­la tuo­lai­nen sinun ihai­le­ma­si “van­ha ketä­vä tele­vi­sio” oli mus­ta­val­koi­nen ja ilman kau­ko­sää­din­tä eli ne oli­vat arvot­to­mia ja nii­tä sai ros­ka­la­voil­ta. (Minul­la oli sel­lai­nen ja sen kuvas­sa oli vikaa). Kol­man­nek­si, jos ostit 70-luvul­la hal­van neu­vos­to­val­mis­tei­sen tele­vi­sion, se oli laa­dul­taan ihan saman­lais­ta ros­kaa kuin Kii­nan hal­pis-vim­pu­lat tänään. Mut­ta se oli hal­pa, ei kui­ten­kaan niin hal­pa kuin Kii­nan vim­pu­lat tänään.

        Vaat­tei­den koh­dal­la olet oikeas­sa, ne eivät nyky­ään mei­naa kes­tää ja oikeas­taan ainoa var­ma tapa hank­kia var­ma­ti kes­tä­viä kamo­ja on ostaa armei­jan yli­jää­mä­ta­va­raa vaik­ka­pa Varustelekasta.

        Äly­pu­he­lin ei ole mikään elin­ta­son mit­ta­ri. Vaan asun­non, ruo­an ja ter­vey­den­hoi­don sekä mui­den yhteis­kun­nal­li­ses­ti vält­tä­mät­tö­mien pal­ve­lu­jen saanti.

        Digi­ta­li­saa­tion myö­tä äly­pu­he­lin (tai vähin­tään­kin tie­to­ko­ne) on nyky­ään vält­tä­mä­tön apu­vä­li­ne usei­siin yhteis­kun­nan pal­ve­lui­hin. Eihän ter­veys­kes­kuk­sen puhe­li­nu­me­roa­kaan enää löy­dä mis­tään, ellei omis­ta nettiyhteyttä.

        Noh, 80-luvul­la mag­neet­ti­ku­vauk­seen pää­syä piti odot­taa 10 vuot­ta, kun se tuli saa­ta­vil­le vas­ta 90-luvul­la. Sama­ten ruu­an hin­ta tipah­ti ker­ral­la 15% kun lii­tyt­tiin EU:hun. (edel­li­set ovat ulko­muis­tis­ta, saa kor­ja­ta en jak­sa tarkistaa)

        Ennen oli mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so ihan eri pla­nee­tal­ta kuin nyky­ään. Kyl­lä tuli­si monel­le itku, jos pitäi­si alkaa 70-luvun köy­häk­si. Ne oli­vat köy­hiä ne, ansio­si­don­nai­ne­kin tuli vas­ta 80-luvun puolessavälissä.

  61. Sylt­ty: 1. Tämä­hän on ongel­ma lähin­nä vasemmistolaisille.

    Käsit­tääk­se­ni kateu­des­ta seu­raa­va mie­li­pa­ha pätee kyl­lä ihmi­siin poliit­ti­sen skaa­lan lai­das­ta lai­taan. Jos­tain syys­tä ne maat, jois­sa tuloe­rot ovat pie­niä (Poh­jois­maat) ovat onnel­li­suus­mit­tauk­sis­sa kär­jes­sä, eivät­kä ne maat, jois­sa abso­luut­ti­nen elin­ta­so on korkeimmillaan. 

    Sylt­ty: 2. Tätä voi kor­ja­ta eri­lai­sil­la tulonsiirroilla

    Niin voi, ja tämä täs­sä point­ti onkin. Tämä koko sys­tee­mi pitää miet­tiä koko­naan uudel­leen. Nyky­sys­tee­mi on raken­net­tu sii­tä ole­tuk­ses­ta, että suun­nil­leen kaik­ki ter­veet ihmi­set tule­vat toi­meen oman työn­sä tulok­sil­la ja sit­ten yhteis­kun­ta aut­taa sai­rai­ta ja jon­kun ver­ran (kepil­lä höys­tet­ty­nä) sit­ten nii­tä ter­vei­tä, jot­ka eivät ole saa­neet töi­tä. Sii­nä vai­hees­sa, kun mer­kit­tä­vän osan väes­töä työ­pa­nok­sel­le ei ker­ta kaik­ki­aan löy­dy kysyn­tää, tämä koko sys­tee­mi menee uusik­si. Ennen kaik­kea sen moraa­li­nen poh­ja (=jokai­nen pyr­ki­köön elät­tä­mään itse itsen­sä) jou­tuu koetukselle. 

    Sylt­ty: 3. Tule­vai­suu­des­sa nykyis­tä­kin suu­rem­pi osa kulu­tuk­ses­ta on ilmais­ta (net­ti­pal­ve­lut) tai lähes ilmais­ta (kun tuot­tei­den hin­nat las­ke­vat), joten ero köy­hän ja rik­kaan välil­lä supis­tuu vaik­ka ero rahois­sa kasvaa.

    Aivan, suh­teel­li­nen köy­hyys säi­lyy, vaik­ka abso­luut­ti­nen poistuu.

    Itse olen sitä miel­tä, että jos elä­män­hal­lin­ta on kun­nos­sa, niin Suo­mes­sa ei abso­luut­tis­ta köy­hyyt­tä jou­du kär­si­mään. Lääk­kei­den koh­dal­la ehkä paran­ta­mi­sen varaa oli­si, mut­ta niis­sä­kin vain uusim­mat lääk­keet ovat kal­lii­ta. Jos köy­häl­lä ei täl­lä het­kel­lä ole varaa ostaa jotain paten­tin suo­jaa­maa lää­ket­tä, niin tämä tar­koit­taa sitä, ettei kel­lään ollut sii­hen varaa 20 vuot­ta sit­ten, kos­ka kyseis­tä lää­ket­tä ei ollut edes olemassa. 

    Sylt­ty: Jos nii­tä oli­si puo­let, ei se oli­si kyl­lä enää mikään häpeä.

    Niin, tämä on se iso kysy­mys. Miten suu­riin suh­teel­li­siin tuloe­roi­hin suh­tau­du­taan tilan­tees­sa, jos­sa köy­him­mil­lä­kin on abso­luut­ti­ses­ti asiat ok. Minä en osaa tätä arva­ta. Voi olla, että talou­del­li­nen sta­tus menet­tää mer­ki­tyk­sen­sä tuol­lai­ses­sa tilanteessa. 

    Sylt­ty: 1. Tuo­han riip­puu puh­taas­ti teko­ä­lyn hin­nas­ta ja sii­tä kuin­ka hyvä se on.

    Ole­tus on kai se, että teko­ä­ly tulee ajan myö­tä yhä hal­vem­mak­si, tehok­kaam­mak­si ja useam­paan asi­aan soveltuvaksi.

    Sylt­ty: Jos 1920-luvul­la joku oli­si vaa­ti­nut keto­maan, mitä amat­te­ja tulee trak­to­rin syr­jäyt­tä­mien maa­jus­sie tilal­le, oli­si­ko onnis­tu­nut? Koo­da­ri, 3d-piir­tä­jä, some-konsultti…

    Nuo amma­tit eivät tuleet maa­jus­sien tilal­le. Maa­jus­sit meni­vät teh­tai­siin, jot­ka kyl­lä 1920-luvun maa­jus­si oli­si ymmär­tä­nyt. Ja toi­nen oleel­li­nen point­ti tuon ajan muu­tok­ses­sa oli se, että se oli hitaam­pi. 1920-luvun maa­jus­si ei vält­tä­mät­tä itse hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti lopet­ta­nut vil­je­lyä 1950-luvul­la ja siir­ty­nyt kau­pun­kiin, mut­ta hänen poi­kan­sa ei enää jat­ka­nut sitä kah­den heh­taa­rin vil­je­lyä, vaan läh­ti kau­pun­gin teh­taa­seen töihin. 

    Täl­lä het­kel­lä muu­tos­no­peus on minus­ta suu­rem­pi ja tämä enti­ses­tään vai­keut­taa sitä teko­ä­lyn kans­sa kil­pai­lua. Kyse ei vain ole sii­tä, että uusi suku­pol­vi jou­tuu kek­si­mään itsel­leen uut­ta teke­mis­tä, vaan jo var­sin päte­vik­si jos­sain asias­sa tul­leet huo­maa­vat sen hom­man tul­leen työ­mark­ki­noil­la täy­sin tarpeettomaksi.

  62. >“Teko­ä­ly tulee teke­mään yri­tys­ten pää­tök­sen­teos­ta ratio­naa­li­sem­paa. … Tar­vi­sem­me ohjaa­via vero­ja ja tukia!”

    Tuo pätee aina­kin jos verottajan/sääntelijän pää­tök­set ole­te­taan ääret­tö­män rationaalisiksi/viisaiksi. Pätee­kö tuo Hete­mäen tee­si myös, jos ole­tam­me yri­tyk­set sään­te­li­jää rationaalisemmiksi/viisaammiksi? Esim. Teke­sin inno­vaa­tio­se­te­li, työl­lis­tä­mis kesä­se­te­li lait­toi minun­kin ratio­naa­li­sen yri­tyk­sen liik­keel­le, mut­ta tämä ei vie­lä takaa sitä, että te muut sait­te vero­ra­hoil­len­ne hyvän vas­ti­neen, vai mitä?

    1. Rok­ka: Tuo pätee aina­kin jos verottajan/sääntelijän pää­tök­set ole­te­taan ääret­tö­män rationaalisiksi/viisaiksi. Pätee­kö tuo Hete­mäen tee­si myös, jos ole­tam­me yri­tyk­set sään­te­li­jää rationaalisemmiksi/viisaammiksi?

      Hyvin sanot­tu. Maa­il­ma on täyn­nä esi­merk­ke­jä insen­tii­vioh­jauk­ses­ta, jos­sa on pää­dyt­ty ihan eri tulok­seen kuin se, mihin yri­tet­tiin, kos­ka insen­tii­vien raken­ta­ja ei otta­nut huo­mioon sitä tai tätä vää­rin­käyt­tö­mah­dol­li­suut­ta. Hyvä esi­merk­ki P‑Irlannista, jos­sa val­tio koit­ti tukiai­sia käyt­täen saa­da ihmi­set läm­mit­tä­mään asun­to­jaan uusiu­tu­val­la ener­gial­la, ennen kaik­kea puul­la. Tukiai­set oli kui­ten­kin ase­tet­tu niin, että syn­tyi kan­nat­ta­vak­si lii­ke­toi­min­nak­si se, että osti niin pal­jon puu­ta kuin vain pys­tyi ja pani sen kai­ken pala­maan välit­tä­mät­tä sii­tä, oli­ko syn­ty­neel­le läm­möl­le mitään käyt­töä vai ei. Tulok­se­na sato­jen mil­joo­nien katoa­mi­nen kir­jai­mel­li­ses­ti tai­vaan tuuliin.

      Itse sanoi­sin, että insen­tii­veil­le on paik­kan­sa, mut­ta nii­den pitäi­si olla ennen kaik­kea nega­tii­vi­sia (eli “älä tee näin tai jou­dut mak­sa­maan lisä­ve­roa”). Nii­tä on vai­kea kier­tää ole­mat­ta teke­mät­tä sitä, mitä ei sai­si teh­dä. Posi­tii­vi­siin insen­tii­vei­hin liit­tyy sen sijaan aina se ongel­ma, että nerok­kaat ihmi­set ja mik­sei teko­ä­lyt­kin kek­si­vät kei­no­ja pääs­tä käsik­si insen­tii­vi­nä ole­viin pal­kin­toi­hin teke­mät­tä sitä, mitä oikeas­ti halut­tiin saavuttaa.

  63. Uudel­leen­kou­lu­tus

    McKin­seyn rapor­tin mukaan Suo­mes­sa pitää kou­lut­taa seu­raa­vien kym­me­nen vuo­den kulues­sa mil­joo­na ihmis­tä uudestaan.

    Ei ole mah­dol­lis­ta pan­na 45-vuo­tias­ta uudes­taan moni­vuo­ti­seen ammat­tiop­piin, eikä se ole tar­peen­kaan, sil­lä eri alo­jen opin­nois­sa on pal­jon yhtei­siä osia, joi­ta ei tar­vit­se ope­tel­la uudes­taan. Tar­vi­taan kar­sit­tu­ja muun­to­kou­lu­tuso­pin­to­ja, jois­sa ope­te­taan uudes­sa amma­tis­sa tar­vit­ta­vat tie­dot ja tai­dot ja vain ne.”

    Mikäs täs­sä on uutta.Minun kou­lu­tuk­se­ni van­he­ni vii­des­sä vuo­des­sa, mut­ta en minä nii­hin enti­siin­kään opin­toi­hin apua tar­vin­nut, joten opet­te­lin itse uuden tek­no­lo­gian. Ensin valo­kaa­pe­li­tek­nii­kan ja digi­taa­li­sen siir­ron, sit­ten digi­kes­ku­tek­niik­kaa, seu­raa­vak­si kaa­pe­li-tv-tek­no­lo­gi­aa, NMT ‑tek­niik­kaa. Sen jäl­keen tuli GSM ja lopus­sa IP-teknologiakin.

    Sil­loin 80-luvul­la Tele ja Nokia jär­jes­ti­vät laa­jan uudel­len­kou­lu­tuk­sen eli oli kou­lu­tus­ta kai­kil­le tasoil­le. Kou­lu­tus­ta­soa myös nos­tet­tiin : Asen­ta­jas­ta tek­ni­kok­si, tek­ni­kos­ta insi­nöö­rik­si ja insi­nöö­ris­tä dipla­rik­si :Ja tai­si olla vie­lä lisensiaattikoulutustakin

    Ope­tus­ta jär­jes­ti­vät ammat­ti­kou­lut, opis­tot ja korkeakoulut.Opiskelu tapah­tui omal­la ajal­la, työ­nan­ta­ja tuki opis­ke­lua tent­ti­va­pail­la ja mat­ka­va­pail­la. Mut­ta 90 % opis­ke­lus­ta tapah­tui omal­la ajal­la ja omal­la kus­tan­nuk­sel­la Kou­lu­tet­tu­ja oli pel­käs­tään kah­des­ta fir­mas­ta tuhansia

    Nyky­ään aikuis­kou­lu­tus on lope­tet­tu ja mil­joo­nan kou­lut­ta­mi­nen on pelk­kä haa­ve . Nyky­ään enti­set pot­ki­taan pihal­le ja pal­ka­taan uut­ta tilal­le, eivät yri­tyk­set sat­saa cent­tiä­kään koulutukseen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.