Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta

TEM:n teko­ä­ly­työ­ryh­män yhteis­kun­nal­lis­ten vai­ku­tus­ten jaos­to piti tänään Demok­sen spar­raa­ma­na työ­pa­jaa. Täs­sä joi­tain muis­tiin­pa­no­ja, lähin­nä omia käsityksiäni

Työt muut­tu­vat tur­hem­mik­si? Jos ole­tam­me, että työn tuot­ta­vuus nousee vaik­ka­pa 30 % ja ole­tam­me, että maa­il­ma pysyy muu­ten saman­lai­se­na, mene­tet­ty­jen työ­paik­ko­jen tilal­le löy­tyy peri­aat­tees­sa kyl­lä uusia, mut­ta ne ovat vähem­män tar­peel­li­sia kuin mene­tet­tä­vät ja siten huo­nom­min pal­kat­tu­ja. Jos oli­si­vat tar­peel­li­sem­pia, nii­hin oli­si siir­ryt­ty jo nyt. Täl­löin kysy­mys työ­ajan lyhen­tä­mi­ses­tä nousee väki­sin esille.

Maa­il­ma tus­kin kui­ten­kaan pysyy saman­lai­se­na. Kek­si­tään uusia tuot­tei­ta ja syn­tyy uut­ta työ­tä, joka voi olla täh­del­li­sem­pää kuin mene­te­tyt työ­pai­kat. Key­nes ennus­ti, että nyt teh­täi­siin vain 10 – 15 tun­tia vii­kos­sa työ­tä, kos­ka hänen aikai­sen­sa hyvä elin­ta­so ei enem­pää vaa­ti­nut, mut­ta hänen aika­naan ei ollut edes televisiota.

Muka­vuus­ta­lous Aineel­li­set vält­tä­mät­tö­myys­tar­peet eivät pit­kään aikaan ole olleet kysyn­nän vetu­rei­na. Talous kehit­tyy muka­vuus­ta­lou­den suun­taan: kun­to­sa­le­ja, tren­di­kah­vi­loi­ta jne. Jää­kiek­ko työl­lis­tää 4 900 ihmis­tä, Ääne­kos­ken bio­ja­los­tus­teh­das alle 200.[1]   

Työn pola­ri­saa­tio. Ennus­tei­den mukaan työn pola­ri­saa­tio jat­kuu, kos­ka auto­maa­tio syö lähin­nä duu­na­ri­paik­ko­ja. En ole täs­tä var­ma. SAK-lai­sen työn auto­ma­ti­soin­ti saat­taa nou­dat­taa myös S‑käyrää, jos­sa alam­me olla hidas­tu­vas­sa vai­hees­sa. Mikä on auto­ma­ti­soi­ta­vis­sa, on koh­ta jo auto­ma­ti­soi­tu. (Logis­tiik­ka-ala ja kau­pan kas­sat ovat täs­tä poik­keus.) Sen sijaan aka­va­lais­ten alo­jen sisäl­le saat­taa pola­ri­saa­tio iskeä oikein kun­nol­la. Kun teko­ä­ly pois­taa nopeas­ti puo­let pank­kien työ­pai­kois­ta (Hel­sin­gis­tä saa koh­ta asun­to­ja hal­val­la!), jäl­jel­le jää­vät työ­pai­kat ovat hyvin­kin kor­kea­palk­kai­sia. Osaa­mi­nen on epä­ta­sai­sem­min jakau­tu­nut kuin ahke­ruus, mikä on nos­ta­nut osaa­jien palk­ko­ja suh­tees­sa duu­na­riam­mat­tei­hin, mut­ta luo­vuus on vie­lä epä­ta­sai­sem­min jakau­tu­nut kuin osaa­mi­nen, mikä nos­taa joi­den­kin ansiot huippuunsa.

Tulo­ta­so nousee, ei laske

Pel­ko, että kaik­ki köyh­tyi­si­vät, kun työn kysyn­tä las­kee, tun­tuu kum­mal­li­sel­ta. Jos koko­nais­tuo­tan­to ei las­ke vaan nousee, ylei­sen tulo­ta­son pitäi­si nous­ta. Kei­not kyl­lä kek­sit­tä­siin, jos toi­sin alkai­si käy­dä ja kan­san­ta­lou­det alkai­si­vat suis­tua kysyntälamaan.

Vää­rät ihmi­set lyhen­tä­vät työ­ai­kaan­sa. Pai­ne vapaa-ajan lyhen­tä­mi­seen kas­vaa. Vaik­ka sii­tä ei teh­täi­si kol­lek­tii­vi­sia pää­tök­siä, ihmi­set lyhen­tä­vät omaa työ­ai­kaan­sa omil­la pää­tök­sil­lään, kuten Ruot­sis­sa­kin teh­dään. Ne lyhen­tä­vät, joil­la on sii­hen varaa, eli kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta juu­ri vää­rät ihmi­set – ne joi­den työ­pa­nok­sel­le oli­si eni­ten tarvetta.

Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro Joi­den­kin tois­ten työ­mark­ki­na-ase­ma taas heik­ke­nee. Työs­sä käy­vien köy­hien ongel­mal­le ei pahem­pi vaih­toeh­to: työt­tö­mät ruti­köy­hät. On hyväk­syt­tä­vä, että jot­kut ansait­se­vat työl­lään niin vähän, ettei se rii­tä elä­mi­seen. (Asu­mi­sen osal­ta tämä on jo hyväk­syt­ty: asu­mis­tu­ki) Tähän tar­vi­taan auto­maat­tis­ta tulo­tu­kea. Vero­tus tasaa tulo­ja pien­ten ja kes­ki­mää­räis­ten tulo­jen välil­lä, mut­ta pien­ten ja vie­lä pie­nem­pien tulo­jen välil­lä ei ole tasaus­ta lain­kaan. Itse suo­sit­te­len nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa niin, että vero­tus­ta vie­dään aluk­si vähän (esim 150 €/kk) nol­lan ala­puo­lel­le pien­ten ansio­tu­lo­jen koh­dal­la. Jos täs­tä saa­tai­siin hyviä koke­muk­sia, kas­va­tet­tai­siin mak­si­mi­sum­maa mah­dol­li­ses­ti asteit­tain koh­ti täy­del­lis­tä perus­tu­loa. (kts. tar­kem­min:  Ylhäääl­tä aloi­tet­tu perus­tu­lo)
Täs­sä mal­lis­sa on tie­tys­ti ris­ki palk­kae­roo­sios­ta  —  sii­tä, että alim­mat pal­kat las­ki­si­vat jou­kol­la, jol­loin tämä tuli­si ole­tet­tua kal­liim­mak­si val­tion­ta­lou­del­le. Ei voi tie­tää ellei kokeile.

Itsen­sä työl­lis­tä­jis­sä hyvä­osai­sia. Itsen­sä työl­lis­tä­jien mää­rä on nous­sut nopeas­ti kaik­kial­la. Osa on huo­nos­ti toi­meen tule­via pak­ko­y­rit­tä­jiä, mut­ta esi­mer­kik­si raken­nusa­lal­la itsel­li­set remont­ti­reis­kat tie­naa­vat parem­min kuin palk­ka­työ­tä teke­vät. Nii­den, jot­ka usko­vat ole­van­sa vähän parem­pia työs­sään kuin muut, kan­nat­taa ryh­tyä keik­ka­töi­hin, kos­ka palk­ka­työs­sä hyvän mie­hen lisät ovat vaa­ti­mat­to­mia. Huo­no remont­ti­reis­ka taas ei tie­naa sosi­aa­li­sen median aika­na mitään. Kor­kean osaa­mi­sen asian­tun­ti­jat pys­ty­vät las­kut­ta­maan yrit­tä­ji­nä pal­jon enem­män kuin keh­tai­si­vat iki­nä pyy­tää kuukausipalkkana.

Vero­tus ja alus­ta­ta­lous. Kun alus­ta­ta­lou­des­sa esi­mer­kik­si Wolt-kus­kit ovat jos­sain yrit­tä­jän ja pal­kan­saa­jan väli­maas­tos­sa, on hiu­kan epä­sel­vää, kenen täs­sä pitäi­si tilit­tää verot ja sosi­aa­li­tur­va­mak­sut. Rat­kai­su ei voi olla se, ettei nii­tä tili­tä kukaan. Lii­ke­toi­min­tai­dea ei voi perus­tua veron välttelyyn.

Työ­nan­ta­ja­mak­sut työn­te­ki­jöi­den vas­tuul­le.  On ole­tet­ta­vaa, että raja yrit­tä­jän ja pal­kan­saa­jan välil­lä pois­tuu. Moni on yhtä­ai­kai­ses­ti yrit­tä­jä ja pal­kan­saa­ja. Pal­kan­saa­jan sotu-mak­sut ovat pää­asias­sa työ­nan­ta­jan vas­tuul­la, yrit­tä­jän sotu-mak­sut omal­la vas­tuul­la. Kan­nat­tai­si siir­tyä samaan kuin Tans­kas­sa, eli että sotu- ja elä­ke­mak­sut ovat työn­te­ki­jöi­den vas­tuul­la. jol­loin tämän raja-aita pois­tui­si. Samal­la yrit­tä­jien oikeus mää­rä­tä itse vakuu­tet­tu­jen tulo­jen suu­ruu­des­ta pitäi­si pois­taa ja periä mak­sut kai­kis­ta niis­tä tulois­ta, jot­ka yrit­tä­jä ottaa yri­tyk­ses­tään palk­ka­na tai osin­ko­ja. (Yrit­tä­jä voi nyt tak­ti­koi­da täl­lä todel­la rumas­ti, en nyt kui­ten­kaan ala neuvoa.)

Mik­si meil­lä on yri­tyk­siä? Bengt Holm­ström on mui­den muka­na tut­ki­nut sitä, mik­si meil­lä on yri­tyk­siä sen sijaan, että kaik­ki oli­si­vat yrit­tä­jiä ja palk­ka­työn sijais­ta oli­si sopi­mus­suh­tei­ta. Tähän hiu­kan yllät­tä­vään kysy­myk­seen on kak­si vas­taus­ta. Tol­kut­to­mat tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set, jot­ka syn­tyi­si­vät luke­mat­to­mis­ta mää­ris­tä sopi­muk­sia ja eräät peli­teo­reet­ti­set ongel­mat, kun mark­ki­na­rat­kai­su ei oli­si teho­kas. Näi­tä tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sia teko­ä­ly pois­taa, mis­tä esi­merk­ki­nä on juu­ri alus­ta­ta­lous. Nuo peli­teo­reet­ti­set ongel­mat toki jää­vät. Joka tapauk­ses­sa on ole­tet­ta­vis­sa, että yri­tys­ten opti­mi­ko­ko pie­ne­nee ja yhä useam­min ison yri­tyk­sen kor­vaa pie­nem­pi ydin­y­ri­tys ja tämän ympä­ril­le kehit­ty­vät pie­nem­pien alin­han­kin­tay­ri­tys­ten ja itsen­sä työl­lis­tä­jien verkosto.

[1] Olen kyl­lä tie­toi­nen, että puun kor­juu ja kul­je­tus tuot­ta­vat myös työ­paik­ko­ja, mut­ta puu­ta ei voi kor­ja­ta enem­pää kuin se kas­vaa. Ääne­kos­kel­le mene­vät puut ovat pois jos­tain muusta.

19 vastausta artikkeliin “Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta”

  1. Jää­kiek­ko työl­lis­tää 4900 ihmis­tä, Ääne­kos­ken bio­ja­los­tus­teh­das alle 200.”

    Jää­kiek­ko­seu­ran peli­pai­das­sa on Met­sä-Grou­pin logo (ym. spon­so­rin), ja sen rahoi­tuk­sel­la jää­kiek­ko-orga­ni­saa­tio voi työl­lis­tää. Ääne­kos­ken ym. pie­ni tuot­ta­va poruk­ka siis mah­dol­lis­taa muka­vuus­ta­lou­den ihmis­ten työpaikat.

  2. ” Olen kyl­lä tie­toi­nen, että puun kor­juu ja kul­je­tus tuot­ta­vat myös työ­paik­ko­ja, mut­ta puu­ta ei voi kor­ja­ta enem­pää kuin se kas­vaa. Ääne­kos­kel­le mene­vät puut ovat pois jos­tain muusta.”

    Ääne­kos­kel­le mene­vät kuu­tiot eivät ole jol­tain muul­ta sel­lu­teh­taal­ta pois. 

    Puu­ta ei Suo­mes­sa kor­ja­ta sen ver­taa kun sitä kas­vaa. Puun kas­vua ei maan­laa­jui­ses­ti ole lähes­kään opti­moi­tu ja puun kas­vua met­sis­sä voi­daan edel­leen hel­pos­ti lisä­tä. Esi­mer­kik­si oike­aan aikaan ajoi­te­tuil­la rai­vaus- ja harvennustöillä.

  3. Pel­ko, että kaik­ki köyh­tyi­si­vät, kun työn kysyn­tä las­kee, tun­tuu kum­mal­li­sel­ta. Jos koko­nais­tuo­tan­to ei las­ke vaan nousee, ylei­sen tulo­ta­son pitäi­si nousta. 

    USA:ssa kes­ki­luo­kan tulot ovat nouseet hyvin vähän ja huo­not pal­kat hei­ken­ty­neet sit­ten 1970-luvun. Lisäk­si ei ole mitään takei­ta, että Suo­men koko­nais­tuo­tan­to nousee lähi­tu­le­vai­suu­des­sa (eihän Suo­mes­sa­kaan syr­jä­seu­tu­jen koko­nais­tuo­tan­to kas­va ja heik­ke­ne­si ilman tulon­siir­to­ja vie­lä nykyis­tä­kin nopeammin).

  4. Tuo­hon huip­pu­jen lep­pois­ta­mi­seen on kak­si vas­taa­jan ihmis­ku­vas­ta riip­pu­vaa ja kes­ke­nään täy­sin päin­vas­tais­ta rat­kai­sua. Yksi rat­kai­su on var­mis­taa huip­pu­jen saa­van itsel­leen tar­peek­si tuot­ta­mas­taan lisä­ar­vos­ta ja siten kor­keam­pi elin­ta­so toi­mii täky­nä ja kan­nus­taa huip­pu­ja teke­mään töi­tä enem­män. Toi­nen rat­kai­su taas läh­tee sii­tä, että hui­put lep­pois­ta­vat, kos­ka ovat jo saa­vut­ta­neet tar­peek­si ja sik­si he eivät tar­vit­se enää lisää vaan arvos­ta­vat vapaa-aikaan­sa enemmän.

    Har­mit­ta­vas­ti sii­nä mis­sä jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa ongel­mas­ta pää­see eroon korot­ta­mal­la huip­puo­saa­jien vero­tus­ta ja siten kas­vat­ta­mal­la työ­pa­nos­ta, jol­la ansait­see tar­peek­si, se on samal­la täy­sin kata­stro­faa­li­nen rat­kai­su, jos todel­li­suus onkin lähem­pä­nä aikai­sem­paa tapaus­ta, jos­sa hui­put lep­pois­ta­vat entis­tä enem­män, kun ura­koin­nis­ta jää käteen entis­tä vähem­män. Ei ole help­poa miet­tiä, että mihin suun­taan sitä ruu­via oikein kan­nat­tai­si laittaa 😉

  5. Jos koko­nais­tuo­tan­to ei las­ke vaan nousee, ylei­sen tulo­ta­son pitäi­si nous­ta. Keiot kyl­lä kek­sit­tä­siin, jos toi­sin alkai­si käy­dä ja kan­san­ta­lou­det alkai­si­vat suis­tua kysyntälamaan.”

    Mut­ta koko­nais­tuo­tan­to voi las­kea, kun auto­maa­tio kor­vaa työn­te­ki­jän. Näin käy, jos työn­te­ki­jä siir­tyy vähem­män tuot­ta­vaan työ­hön, ellei perä­ti työt­tö­mäk­si.* Täs­tä aiheu­tuu kan­san­ta­lou­del­le tap­pio. Pidän lais­ka­na maa­il­man paran­ta­mi­se­na sitä, jos täl­lai­set tar­peet­to­mat(?) tap­piot hyväk­sy­tään sil­lä var­jol­la, että glo­baa­lis­ti ja kaik­ki alat huo­mioi­tui­na koko­nai­suu­des­saan voi­tot sat­tu­vat kui­ten­kin käy­tän­nös­sä ole­maan hie­man tap­pioi­ta suu­rem­mat. Ame­rik­ka­lai­set jo kek­si­vät — tai toi­voi­vat kek­si­nee­nä — yhden kei­non parem­pien dii­lien tekemiseen…

    Muut blo­gi­kir­joi­tuk­sen huo­miot ovat mie­les­tä­ni osuvia. 

    *Voim­me olet­taa yri­tyk­sen vaih­ta­van työn­te­ki­jän robot­tiin heti, kun se onnis­tuu kustannusneutraalisti.

  6. Jää­kiek­ko työl­lis­tää 4900 ihmis­tä, Ääne­kos­ken bio­ja­los­tus­teh­das alle 200.[1]”

    Noil­la luvuil­la ei ole kes­ke­nään mitään teke­mis­tä. Ensin mai­ni­tus­sa on huo­mat­ta­va osuus välil­li­sil­lä työ­pai­koil­la, jäl­kim­mäi­seen nii­tä ei ole luet­tu yhtään. Ääne­kos­ken teh­taa­seen­kin liit­tyy pal­jon välil­li­siä työ­paik­ko­ja. Halu­tes­saan työ­pai­koik­si voi­si las­kea pait­si teh­taan omat työ­pai­kat, myös toki kor­juu­kul­je­tus­työ­pai­kat Suo­mes­sa, kul­je­tus­työ­pai­kat ympä­ri maa­il­man aina lop­pua­siak­kail­le asti, tuot­tei­den myyn­tiin liit­ty­vät työ­pai­kat ympä­ri maa­il­man lop­pua­siak­kail­le asti, kaik­ki teh­taa­seen liit­ty­vät tuki­työ­pai­kat kir­jan­pi­dos­ta ruo­ka­la­pal­ve­lui­hin, työ­mat­ka­lii­ken­tee­seen ja työ­ter­veys­pal­ve­lui­hin, sekä vaik­ka­pa myös kaik­kiin nii­hin oppi­lai­tok­siin liit­ty­vät työ­pai­kat, jot­ka ovat joten­kin olleet muka­na nii­den ihmis­ten kou­lut­ta­mi­ses­sa, jot­ka ovat teh­taal­la töis­sä. Jää­kie­kon 4900 työ­paik­kaan pää­ty­neis­sä työ­paik­ka­las­kel­mis­sa aika iso roo­li tai­si olla junio­ri­puo­lel­la, jos­sa jää­kiek­koa opetellaan.

  7. Muka­vuus­ta­lous Aineel­li­set vält­tä­mät­tö­myys­tar­peet eivät pit­kään aikaan ole olleet kysyn­nän vetu­rei­na. Talous kehit­tyy muka­vuus­ta­lou­den suun­taan: kun­to­sa­le­ja, tren­di­kah­vi­loi­ta jne. Jää­kiek­ko työl­lis­tää 4900 ihmis­tä, Ääne­kos­ken bio­ja­los­tus­teh­das alle 200.”

    Onko­han tämän väit­teen tuek­si esit­tää jotain muu­ta­kin kuin mutua?

    Tren­di­kah­vi­la työl­lis­tää kol­me hen­ki­löä. Kol­me kuu­kaut­ta. Sit­ten se tekee kon­kurs­sin. Kun­to­sa­lit ovat tasan samaa sarjaa.

    Nyt kyl­lä tuli oikein iso huti..

    1. LK:
      “Muka­vuus­ta­lous Aineel­li­set vält­tä­mät­tö­myys­tar­peet eivät pit­kään aikaan ole olleet kysyn­nän vetu­rei­na. Talous kehit­tyy muka­vuus­ta­lou­den suun­taan: kun­to­sa­le­ja, tren­di­kah­vi­loi­ta jne. Jää­kiek­ko työl­lis­tää 4900 ihmis­tä, Ääne­kos­ken bio­ja­los­tus­teh­das alle 200.”

      Onko­han tämän väit­teen tuek­si esit­tää jotain muu­ta­kin kuin mutua?

      Tren­di­kah­vi­la työl­lis­tää kol­me hen­ki­löä. Kol­me kuu­kaut­ta. Sit­ten se tekee kon­kurs­sin. Kun­to­sa­lit ovat tasan samaa sarjaa.

      Nyt kyl­lä tuli oikein iso huti..

      Tuo on var­maan Demok­sen heit­to­ja, fasi­li­toin­nis­sa mikä tahan­sa väi­te kel­paa jot­ta saa­daan “mie­len­kiin­tois­ta kes­kus­te­lua” ja sotat­tua lisää post-it-lappuja.

      1. Jää­kiek­ko­jouk­kuu­eet mene­vät kon­kurs­siin vain Espoos­sa. Väi­te. että tren­di­kah­vi­loi­den työ­pai­kat katoai­si­vat kol­mes­sa kuu­kau­des­sa — siis että yhden kaa­tues­sa ei tuli­si tois­ta — tun­tuu yhtä kau­kaa haetulta.

  8. Juk­kis: “kor­keam­pi elin­ta­so toi­mii täky­nä ja kan­nus­taa huip­pu­ja teke­mään töi­tä enem­män.” Tuo­hon riit­tää, että pudo­te­taan kor­kei­den tulo­jen vero­tus­ta, progres­sio­ta, ei ensim­mäis­ten ton­nien vero­tus­ta. Täl­löin kuvaa­ma­si kak­kos­tyy­pin ris­ki jää pal­jon pienemmäksi.

    Pudot­tai­sin sil­ti kaik­kien vero­tus­ta, kos­ka vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä tulon­ta­saus­ta on kiris­tet­ty jär­kyt­tä­vän pal­jon ja sik­si työn­te­ko on vähen­ty­nyt lii­kaa monilta.

  9. Tulo­ta­so nousee, ei laske

    Pel­ko, että kaik­ki köyh­tyi­si­vät, kun työn kysyn­tä las­kee, tun­tuu kum­mal­li­sel­ta. Jos koko­nais­tuo­tan­to ei las­ke vaan nousee, ylei­sen tulo­ta­son pitäi­si nous­ta. Keiot kyl­lä kek­sit­tä­siin, jos toi­sin alkai­si käy­dä ja kan­san­ta­lou­det alkai­si­vat suis­tua kysyntälamaan.”

    Tus­kin­pa kukaan pel­kää, että kaik­ki köyh­tyi­si­vät. Aivan takuul­la osa rikastuu.

    Aika moni, alle­kir­joit­ta­nut mukaan­lu­kien, pel­kää­vät että jat­kos­sa­kin eko­no­mis­tit ja polii­ti­kot pitä­vät voit­to­na jos BKT vain nousee, kiin­nit­tä­mät­tä käy­tän­nös­sä mitään huo­mio­ta sii­hen, miten se jakautuu.

  10. Itse lyhen­sin juu­ri työ­ai­kaa­ni. Kak­si kuu­kaut­ta kevääl­lä ja kak­si kuu­kaut­ta syk­syl­lä. Opin­to­va­paa­ta kou­lu­tus­ra­has­ton tuel­la. Itsel­le jäi­si työn teke­mi­ses­tä 1,78 euroa tun­ti palk­kaa, jos kävi­sin töis­sä. Työs­tä­ni las­ku­te­taan jotain noin 200 euroa tunti. 

    Mut­ta lupaan naut­tia jokai­ses­ta päivästä

  11. Mikä on auto­ma­ti­soi­ta­vis­sa, on koh­ta jo automatisoitu.”

    Tähän en usko, kos­ka robot­tien val­mis­tus­tek­no­lo­gias­sa tapah­tu­va kehi­tys avaa uusia mahdollisuuksia.

    Myös muka­vuus­ta­lou­des­sa kil­pa­lu pitää yllä auto­ma­ti­soin­ti­pai­net­ta. Japa­nis­sa on kehi­tet­ty hius­ten pesu­ko­ne. Se, joka kehit­tää hyvän hie­ro­ja­ro­bo­tin tulee saa­maan pal­jon rahaa. Kun­to­sa­leil­la ei tar­vi­ta asia­kas­pal­ve­lua. Kor­til­la vaan sisään.

    Täs­sä­kö tule­vai­suus? Kii­nas­sa luo­tiin teh­das ilman työntekijöitä”

     https://m.iltalehti.fi/digi/2015073020108684_du.shtml

  12. Suo­men onni ja menes­tys, talou­del­li­ses­ti, on kiin­ni glo­baa­lis­ta talou­des­ta, joka puo­les­taan on vien­ti­teol­li­suut­ta. En oikein ymmär­rä mik­si Soi­nin­vaa­ra et al. ei hyväk­sy tätä aja­tus­ta? ”Aineel­li­set vält­tä­mät­tö­myys­tar­peet eivät pit­kään aikaan ole olleet kysyn­nän vetu­rei­na. Talous kehit­tyy muka­vuus­ta­lou­den suun­taan”. Oiva esi­merk­ki todel­li­suu­des­ta on Venezue­lan mukavuustalous.

    Kuka tai mikä estää yrit­tä­jän ja pal­kan­saa­jan ase­man tasaa­mis­ta, muu­tos­han on ollut näky­vis­sä pit­kään? Ennen kuin perus­tu­lo­mal­li saa­daan aikaan, niin voi­tai­siin­ko kokeil­la konetta(ohjelma), joka pitää koe­ryh­män tilit reaa­lia­jas­sa ja näin mah­dol­lis­taa pie­net­kin tulovirrat.

  13. uudet työ­pai­kat ovat vähem­män tar­peel­li­sia kuin mene­tet­tä­vät ja siten huo­nom­min pal­kat­tu­ja. Jos oli­si­vat tar­peel­li­sem­pia, nii­hin oli­si siir­ryt­ty jo nyt.” Ehkä ei ole siir­ryt­ty kos­ka ollaan jämäh­det­ty van­hoi­hin toi­min­ta­mal­lei­hin. Sunk cost effect ja muut vinou­mat voi olla syy­nä. Lisäk­si uudet suku­pol­vet (uusim­mil­la tie­doil­la ja ennen­nä­ke­mät­tö­mil­lä kotio­peil­la) on vas­ta tulos­sa työ­elä­mään. Lisäk­si uusil­la suku­pol­vil­la eri miel­ty­myk­set kuin edel­li­sil­lä, eli koko “tar­peel­li­sen” sisäl­tö­kin voi muuttua.

  14. Suo­men onni ja menes­tys, talou­del­li­ses­ti, on kiin­ni glo­baa­lis­ta talou­des­ta, joka puo­les­taan on vientiteollisuutta. 

    Vien­tiä tar­vi­taan vain että voi­daan tuo­da. Tasa­pai­no riittää. 

    Yri­tys joka toi­mii koti­mark­ki­noil­la ja kor­vaa kil­pai­lu­ky­kyi­ses­ti ulko­mais­ta tuon­tia on vaih­to­ta­seen kan­nal­ta yhtä arvo­kas kuin puh­das vientiyritys.

  15. Lää­kä­rei­den koh­dal­la lep­pois­ta­mi­nen jo näkyy ja tapah­tuu. Lyhen­net­ty työ­viik­ko tai keik­ka­lää­kä­ril­lä meri­mies­hen­ki­nen kak­si viik­koa työ­tä, lepoa, viik­ko ete­läs­sä, pyyk­ki­päi­vä ja takai­sin töi­hin ryt­mi kieh­too jo. Tämä oli syn­nyt­tä­mäs­sä lää­kä­ri­pu­laa, onnek­si olkoon Lääkäriliitto. 

    Pal­ve­lui­den mer­ki­tys jää huo­maa­mat­ta kun­ne näh­dään mata­lan tuot­ta­vuu­den aloi­na eikä niil­lä ole lob­baus­voi­maa kuin kor­kein­taan Kittilässä.

    Bio­tuo­te­teh­das­saat­taa tuho­ta enem­män työ­tä ja tuot­ta­vuut­ta kuin tuo­da, kos­ka ajat­te­lu on 70 vuot­ta jäl­jes­sä todel­li­suut­ta. Aina­kin yhteis­kun­ta tukee 200 työ­paik­kaa roi­mas­ti, jos­sa muu­al­la teh­das mak­sai­si tar­vit­se­man­sa tie­työt ihan itse. Tal­vi­vaa­raan saa­tiin rata nopeas­ti, min­ne­kään muu­al­le sana ripeys ei onnistu. 

    Ehkä asioi­ta ja työ­tä hin­noi­tel­laan vää­rin. Se mikä on har­vi­nais­ta on arvokasta.

  16. Lää­kä­rei­den koh­dal­la lep­pois­ta­mi­nen jo näkyy ja tapah­tuu. Lyhen­net­ty työ­viik­ko tai keik­ka­lää­kä­ril­lä meri­mies­hen­ki­nen kak­si viik­koa työ­tä, lepoa, viik­ko ete­läs­sä, pyyk­ki­päi­vä ja takai­sin töi­hin ryt­mi kieh­too jo.”

    Miten niin meri­mies­hen­ki­nen työ­ryt­mi on leppoistamista?

  17. Osmo:
    Vää­rät ihmi­set lyhen­tä­vät työaikaansa.

    Puhuit­te­ko työ­ajas­ta? Asian­tun­ti­ja­työs­sä työ­ai­ka on ongel­mal­li­nen mit­ta­ri. Yksi­tyi­sel­lä tuo on osit­tain ymmär­ret­ty, mut­ta val­tiol­la pitäy­dy­tään yhä työ­ai­ka­poh­jai­ses­sa palkkauksesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.