Vaatimus robottiverosta perustuu väärinymmärrykseen

Vero­tus perus­tuu val­tao­sal­taan työn vero­tuk­seen. Vero­tu­lot romah­ta­vat, kun robo­tit kor­vaa­vat ihmis­työn. On alet­ta­va verot­ta­maan robotteja.

Jok­seen­kin näin muo­toil­lun vaa­ti­muk­sen on kuul­lut vii­me aikoi­na aika usein ja monel­ta tahol­ta. Aja­tus perus­tuu väärinymmärrykseen.

Robo­tit ja auto­maa­tio yleen­sä mer­kit­se­vät työn tuot­ta­vuu­den kas­vua. Vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na työn tuot­ta­vuus on noin 15-ker­tais­tu­nut. Siis 14/15 mui­nai­ses­ta työs­tä on kor­vat­tu koneil­la ja auto­maa­tiol­la, mut­ta sen seu­rauk­se­na vero­poh­ja on olen­nai­ses­ti vah­vis­tu­nut työn tuot­ta­vuu­den nousun ansios­ta. Työn tuot­ta­vuu­den nousu on nos­ta­nut palk­ko­ja. Työl­li­syys ei ole sanot­ta­vas­ti kär­si­nyt, vaan on syn­ty­nyt uut­ta työ­tä, joten vero­poh­ja on paran­tu­nut valtavasti.

Robo­tit eivät tuo tähän työn tuot­ta­vuu­den kas­vuun mitään laa­dul­li­ses­ti uut­ta. Muu­tos aiem­paan on lähin­nä se, että työn tuot­ta­vuus nousee nykyi­sin hitaas­ti aiem­paan ver­rat­tu­na ja sik­si myös­kään pal­kat eivät pys­ty nouse­maan. Ongel­ma on siis päin­vas­tai­nen kuin mitä robot­ti­ve­roa hai­kai­le­vat ajattelevat.

Vai tuo­vat­ko robo­tit sit­ten­kin jotain uutta?

Vero­poh­ja voi­si vaa­ran­tua, jos robo­tit pahen­tai­si­vat osaa­mis­vi­nou­maa ja siten nos­tai­si­vat raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä. Osaa­mis­vi­nou­ma tar­koit­taa, että jäl­jel­le jää­vät työt ovat vaa­ti­vam­pia kuin ne työt, joi­ta auto­maa­tio on syr­jäyt­tä­nyt. Täl­löin robot­tien syr­jäyt­tä­mät työn­te­ki­jät eivät pys­tyi­si­kään työl­lis­ty­mään muu­al­le, vaan robo­tit oikeas­ti lisäi­si­vät työt­tö­myyt­tä toi­sin kuin tuot­ta­vuu­den nousu tähän saakka.

Täs­sä­kin tapauk­ses­sa vero­poh­ja kyl­lä edel­leen para­ni­si, kos­ka suu­rin osa robot­tien syr­jäyt­tä­mäs­tä työs­tä kyl­lä kor­vau­tui­si uudel­la työl­lä ja tuot­ta­vuu­den nousu joh­tai­si palk­ko­jen nousuun. Vero­tet­ta­va palk­ka­sum­ma siis kas­vai­si. Raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den kas­vu on lähin­nä sosi­aa­li­nen ongel­ma ja ongel­ma jul­ki­sel­le talou­del­le tulon­siir­to­jen, ei vero­tu­lo­jen mene­tyk­sen vuoksi.

Raken­teel­li­seen työt­tö­myy­teen ja osaa­mis­vi­nou­maan on todel­la syy­tä puut­tua, mut­ta robot­ti­ve­ro oli­si kui­ten­kin aivan höl­mö vas­taus tähän ongel­maan, koska

1) Se ei toi­mi­si, jos vero ei oli­si maa­il­man­laa­jui­nen. Jos meil­lä kiel­let­täi­siin robo­tit tai vero­tet­tai­siin ne hen­gil­tä, menet­täi­sim­me tuo­tan­toa mai­hin, jois­sa nii­tä ei ole kiel­let­ty. Brit­ti­läi­sen ay-liik­keen var­si­nai­nen Pyrr­hok­sen voit­to oli teol­li­suusau­to­maa­tion kiel­to auto­teh­tail­la noin 50 vuot­ta sit­ten. Sen seu­rauk­se­na auto­jen val­mis­tus Bri­tan­nias­sa ehti lähes lop­pua, ennen kuin kiel­to puret­tiin. Muis­tat­te­ko vie­lä sel­lai­set auto­mer­kit kuin Aus­tin ja Hill­man? Kir­joi­tin aihees­ta twii­tin, jota tätä kir­joi­tet­taes­sa on tykät­ty 990 ker­taa. Odo­tan tuhan­nen rajan his­to­rial­lis­ta rikkoutumista.

Mon­ta­ko työ­paik­kaa oli­si Uuden­kau­pun­gin auto­teh­taal­la, ellei siel­lä oli­si robot­te­ja kor­vaa­mas­sa ihmis­työ­tä? Ei yhtäkään.

2) Kuka mää­rit­te­lee, mikä on robot­ti? Onko nyky­ai­kai­sen kame­ran valo­tus- ja tar­ken­nusau­to­ma­tiik­ka robot­ti? Kulu­tus­tuot­teis­sa sitä var­maan­kaan ei ole tar­koi­tus verot­taa, mut­ta pitäi­si­kö sitä verot­taa ammat­ti­ku­vaa­jan käyt­täes­sä nyky­ai­kais­ta kame­raa? Tuli­si aivan jär­jet­tö­miä rajan­ve­to-ongel­mia, kos­ka auto­ma­tiik­kaa on vähän joka pai­kas­sa ja sen mää­rit­te­le­mi­nen, mikä osa auto­ma­tii­kas­ta on robot­te­ja, on hankalaa.

3) Suu­rin osa työ­tä sääs­tä­väs­tä tek­no­lo­gias­ta ei täy­tä robo­tin mää­ri­tel­mää, mut­ta aiheut­taa saman­lais­ta pai­net­ta raken­teel­li­seen työttömyyteen.

Vii­me­ai­kai­nen tuot­ta­vuu­den nousu on joh­ta­nut sii­hen, että palk­ka­tu­lo­jen osuus kan­san­tu­los­ta on las­ke­nut ja yrit­tä­jä- ja pää­oma­tu­lo­jen nous­sut. Pää­oma­tu­lo­ja vero­te­taan vähem­män kuin työ­tu­lo­ja. Sik­si vero­tu­lo­jen mää­rä pie­ne­nee ihan ilman robottejakin.

(Tämä­kään ei ole aivan yksin­ker­tais­ta. Pää­oma­tu­lo­ja vero­te­taan kevyem­min kuin suu­ria työ­tu­lo­ja, mut­ta anka­ram­min kuin pie­niä työ­tu­lo­ja. Jos kan­san­ta­lou­des­sa pää­oma­tu­lot syr­jäyt­tä­vät pie­niä työ­tu­lo­ja, vero­tu­lot peri­aat­tees­sa kas­va­vat, jos pää­oma­tu­lois­ta mak­se­taan rehel­li­ses­ti verot Suomeen.)

Kaik­ki vero peri­tään tuo­tan­nos­ta, niin tulo­ve­rot kuin palk­ka­ve­rot­kin ja myös arvon­li­sä­ve­ro. Yri­tys mak­saa arvon­li­sä­ve­roa sum­mas­ta, joka koos­tuu sen mak­sa­mis­ta pal­kois­ta, korois­ta ja yri­tyk­sen voi­tos­ta. Palk­ka­ve­ro mak­se­taan vain pal­kois­ta. Jos siis halu­taan verot­taa pää­oman osuut­ta tuo­tan­nos­sa nykyis­tä enem­män, kan­nat­taa alen­taa palk­ka­ve­ro­ja työ­nan­ta­jan sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja ja nos­taa arvon­li­sä­ve­roa. Täl­löin pää­oma­val­tais­ten tuot­tei­den hin­nat vähän nousi­si­vat ja työ­val­tais­ten laskisivat.

 

66 vastausta artikkeliin “Vaatimus robottiverosta perustuu väärinymmärrykseen”

  1. Eten­kin tuo vii­mei­nen kap­pa­le vai­kut­taa kyl­lä ihan fik­sul­ta, vero­tus on niin han­ka­la ongel­ma että tus­kin­pa muu­ta tapaa verot­taa oikeu­den­mu­kai­ses­ti on kuin verot­taa kuluttamista.

    Esim. ostat hei­kon tuot­teen tai vaik­ka robo­tin johon pitää jat­ku­vas­ti ostaa uusia varao­sia -> kulu­tus­ta tulee, joten vero on korkeampi.

    Ener­gian vero­tus jäi täs­tä pois — miten esim. jos joku Bitcoi­nin tuot­ta­mi­nen käyt­tää ener­gi­aa saman ver­ran kuin Tans­kan vuo­tui­nen säh­kön­ku­lu­tus (jos­sain täm­möi­siä ske­naa­rioi­ta on esi­tet­ty) pitäi­si­kö ener­gi­aa kui­ten­kin verot­taa hie­man kovem­min, vai menee­kö tämä­kin samaan kate­go­ri­aan “ei toi­mi kos­ka ei ole glo­baa­lia verotusta” ?

    Jos argu­ment­ti “ei toi­mi, kos­ka ei ole glo­baa­lia vero­tus­ta” on pak­ko olla aina­kin osit­tain vää­rä, kos­ka muu­ten kaik­ki työ oli­si jo siir­ty­nyt sin­ne mis­sä on edul­li­sin verotus.

    https://spectrum.ieee.org/energy/policy/the-ridiculous-amount-of-energy-it-takes-to-run-bitcoin

    Tai jos ver­ra­taan vaik­ka teko­ä­lyä ihmi­sai­voi­hin, ihmi­sen aivo­jen ener­gia­ku­lu­tus on pie­nem­pi abso­luut­ti­ses­ti, mut­ta toi­saal­ta ihmi­sen eko­lo­gi­nen jalan­jäl­ki tai­taa olla pal­jon suu­rem­pi — täs­tä voi tul­la mel­koi­nen ris­ti­rii­ta, voi sil­ti olla eko­lo­gi­sem­paa käyt­tää ongel­mien rat­ko­mi­seen teko­ä­lyä kuin ihmi­sai­vo­ja, kos­ka ihmi­sen hyö­ty­suh­de on niin heikko.

  2. Uhka: Yri­tys sääs­tää 100 euroa/kk, kun se vaih­taa ihmi­sen robot­tiin. Tämä ihmi­nen jää työt­tö­mäk­si tai siir­tyy työ­hön, jos­sa hänen tuot­ta­vuu­ten­sa on 200 euroa/kk pie­nem­pi kuin edel­li­ses­sä työs­sään. Yri­tys voit­taa, mut­ta kansantalous/yhteiskunta häviää.

    1. Uhka: Yri­tys sääs­tää 100 euroa/kk, kun se vaih­taa ihmi­sen robot­tiin. Tämä ihmi­nen jää työt­tö­mäk­si tai siir­tyy työ­hön, jos­sa hänen tuot­ta­vuu­ten­sa on 200 euroa/kk pie­nem­pi kuin edel­li­ses­sä työs­sään. Yri­tys voit­taa, mut­ta kansantalous/yhteiskunta häviää.

      Ihan tot­ta hävi­ää­kö. Eikö sii­nä käy niin, että sekä työn­te­ki­jän aiem­pi että uusi työ tulee teh­dyk­sie­li koko­nais­tuo­tan­to nousee.

  3. Yri­tyk­sen kaik­ki menot — niin pal­kat, osin­got kuin verot­kin — mak­sa­vat asiak­kaat, jot­ka osta­vat yri­tyk­sen pal­ve­lu­ja tai tuot­tei­ta. Näh­tä­väk­si jää kuka tule­vai­suu­des­sa ostaa tuot­teet — robo­teil­la sii­hen ei ole tar­vet­ta. Vie­lä isom­pi ongel­ma on mitä teh­dään yli­jää­mäih­mi­sil­le. Ihmis­kun­nan his­to­rian perus­teel­la uskon, että nämä tul­laan taval­la tai toi­sel­la eli­mi­noi­maan päät­tä­jien toi­mes­ta. Luul­ta­vas­ti robot­tien avustuksella.

    Aiem­mat tek­no­lo­gi­set muu­tok­set eivät ole tuhon­neet työ­paik­ko­ja ihan samaan tah­tiin — yhdes­sä glo­ba­li­saa­tion kans­sa — kuin mitä täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la. Luin jos­ta­kin viral­li­ses­ta rapor­tis­ta arvion, että robo­ti­saa­tion tuhoa­mat työ­pai­kat — robo­ti­saa­tion luo­mat työ­pai­kat = n. 20 000 työ­apaik­kaa per vuo­si. Näin näyt­tää myös tapah­tu­neen kun verot­ta­jan tilas­tois­sa näkyy n. 700 000 hen­ki­löä, joi­ta vero­te­taan työt­tö­myy­se­tuu­den perus­teel­la vuo­den aikana.

    Työt­tö­myy­des­tä on tul­lut pysy­vä olo­ti­la isol­le osal­le väes­töä kai­kis­sa län­si­mais­sa. Ne, joil­la töi­tä yhä on, teke­vät mones­ti sitä mini­pal­kal­la osa-aikai­si­na ja pätkätyöläisinä. 

    En näe mah­dol­li­sek­si verot­taa robot­te­ja sel­lai­se­naan. Kos­ka asia­kas mak­saa kaik­ki kulut hin­nois­sa. Ken­ties arvon­li­sä­ve­ro ihmi­sen suo­rit­ta­mas­ta työs­tä voi­si olla pie­nem­pi ja robo­tin suo­rit­ta­ma­na 5–10 yksik­köä suu­rem­pi. Sil­loin ihmi­set valit­se­vat kau­pan kas­san itse­pal­ve­lu­lai­tet­ta mie­luum­min. Se ei edel­leen­kään estä kun­tia kor­vaa­mas­ta hen­ki­lö­kun­taa robo­teil­la — vaik­ka­pa itse­pal­ve­lu­tis­kil­lä kir­jas­tos­sa, kuten lähi­kir­jas­tos­sa­ni on käy­nyt. Ei ole kir­jas­to­tä­ti enää 5 päi­vä­nä vii­kos­sa aut­ta­mas­sa asiakasta.

    1. Aiem­mat tek­no­lo­gi­set muu­tok­set eivät ole tuhon­neet työ­paik­ko­ja ihan samaan tah­tiin – yhdes­sä glo­ba­li­saa­tion kans­sa – kuin mitä täl­lä vuosituhannella.

      No hei haloo. Mitään sel­lais­ta työ­paik­ka­ka­toa ei ole näkö­pii­ris­sä kuin oli pien­vil­ja­li­jä­maa­ta­lou­den ja met­sä­töi­den alas­ajo 1960-luvul­la. Met­sä­töis­sä räm­pi joka tal­vi 300 000 suo­ma­lais­ta jus­tee­rien ja kir­veen kans­sa. Nyt met­su­reitqa on 4 000. Maa­ta­lous oli pää­e­löin­kei­no, nyt maa- ja met­sä­ta­lou­des­ta saa elan­ton­sa nel­jä pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta. Tähän asti­nen teiol­li­suusau­to­maa­tio on jo vie­nyt yli puo­let teh­das­sa­lien työ­pai­kois­ta, joten jat­kos­sa nii­tä ei voi men­nä yhtä pal­jon, vaik­ka meni­si kaik­ki loput.

  4. Tähän­kin kes­kus­te­luun hei­tän poh­dit­ta­vak­si robot­ti­ve­ron kan­nat­ta­jil­le mitä pitää teh­dä noin 3000 met­sä­ko­neel­le, jot­ka ovat kor­van­neet lähes 100 000 met­su­ria. Stock­man­nin his­sit on vero­tet­ta­va kos­ka his­si­ty­töt on auto­ma­ti­soi­tu pois. Ja Bus­se­ja ja rai­tio­vau­nu­ja on vero­tett­va, kos­ka lip­puau­to­maa­tit ovat kor­van­neet sato­ja rahastajia.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ihan tot­ta hävi­ää­kö. Eikö sii­nä käy niin, että sekä työn­te­ki­jän aiem­pi että uusi työ tulee teh­dyk­sie­li koko­nais­tuo­tan­to nousee. 

    Ja täl­löin astuu erään vii­saan sano­jan mie­te voimaan:

    Vii­me­ai­kai­nen tuot­ta­vuu­den nousu on joh­ta­nut sii­hen, että palk­ka­tu­lo­jen osuus kan­san­tu­los­ta on las­ke­nut ja yrit­tä­jä- ja pää­oma­tu­lo­jen nous­sut. Pää­oma­tu­lo­ja vero­te­taan vähem­män kuin työ­tu­lo­ja. Sik­si vero­tu­lo­jen mää­rä pie­ne­nee ihan ilman robottejakin. 

    Eli kas­va­neen tuo­tan­non hedel­mät mene­vät pää­omil­le, jot­ka pake­ne­vat maas­ta heti, jos nii­tä ale­taan verot­ta­maan. Tar­vit­tai­siin kan­sain­vä­lis­tä toi­min­taa, jot­ta täl­läi­nen hai­tal­li­nen vero­pa­koi­lu saa­tai­sin loppumaan.

    P.S. “robot­ti­ve­ro” tar­koit­taa oikein tul­kit­tu­na pää­oman verot­ta­mis­ta, joka tar­vit­see kan­sain­vä­lis­tä yhteis­työ­tä. On san­gen olkiuk­ko­mais­ta väit­tää, että kyse oli­si vain ja ainoas­taan robot­tien verot­ta­mi­ses­ta juu­ri­kin niis­tä syis­tä, joi­ta blo­gis­sa esitetään.

  6. Työ­tun­nit (per capi­ta) on jo vähen­ty­nyt noin puo­leen sadan vuo­den takai­ses­ta esim. Alan­ko­mais­sa. Robo­tit ovat siis jo kor­van­neet enem­män ihmis­työ­tä kuin mitä nii­den on jat­kos­sa mah­dol­lis­ta kor­va­ta. Pää­osa täs­tä “val­lan­ku­mouk­ses­ta” on siis jo his­to­ri­aa. Käsi pys­tyyn kuka kai­paa takai­sin aikaan, jol­loin työ­tä teh­tiin huo­mat­ta­vas­ti enemmän?

  7. Kokoais­tuo­tan­non nousus­ta yhteis­kun­nan hyö­tyyn on mat­ka, joka ei aina toteudu. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ihan tot­ta hävi­ää­kö. Eikö sii­nä käy niin, että sekä työn­te­ki­jän aiem­pi että uusi työ tulee teh­dyk­sie­li koko­nais­tuo­tan­to nousee.

  8. Yri­tys voit­taa, mut­ta kansantalous/yhteiskunta häviää.

    Uhka potens­siin kak­si. Yri­tys joka ei inves­toi robot­tiin menet­tää kil­pai­lue­tun­sa suh­tees­sa kan­sain­vä­li­seen kil­pai­li­jaan ja on kaput.. Ihmi­sel­lä­kään ei ole työtä

    yhteis­kun­ta hävi­ää ensin­nä ihmi­sen työn ja heti perään yri­tyk­sen yhtei­sö­ve­ron + yri­ty­ken mun työ­voi­man työn.

  9. Robot­ti­ve­ros­sa voi­si olla jotain jär­keä jos

    1) kai­ken sen mitä robo­tii­kal­la on tuo­tet­tu vien­tiin voi­si täy­si­mää­räi­ses­ti vähen­tää vero­tuk­ses­sa jol­loin robo­tiik­kaan panos­ta­van yri­tyk­sen kil­pai­lu­ky­ky ei kärsi
    2) alhai­sen auto­maa­tio­as­teen yteis­kun­tien tuot­teis­sa oli­si koro­tet­tu alv-kan­ta, täl­löin koti­mark­ki­noil­la auto­maa­tion kil­pai­lu­ky­ky säilyisi.

  10. Osaa­mis­vi­nou­ma val­lit­see jo esi­mer­kik­si pako­lais­taus­tais­ten ira­ki­lais­ten, afgaa­nien ja soma­lia­lais­ten suh­teen. Hei­dän työt­tö­myy­sas­teen­sa on Suo­mes­sa noin 25 vuot­ta ollut vähin­tään 50 — 60 prosenttia.

    Miten täs­tä proble­ma­tii­kas­ta sel­vi­tään, var­sin­kin kun odo­tet­ta­vis­sa on, että hei­dän Suo­meen tulon­sa jat­kuu vas­tai­suu­des­sa vähin­tään yhtä voi­mal­li­ses­ti kuin tänä päi­vä­nä ja auto­ma­ti­saa­tio, digi­ta­li­saa­tio ja robo­ti­saa­tio syö­vät heil­le sopi­via vähäis­tä osaa­mis­ta vaa­ti­via suo­ri­tus­ta­son työpaikkoja?

    He muu­ten muo­dos­ta­vat ydin­jou­kon sii­tä väes­tä, jon­ka on tar­koi­tus teh­dä Hel­sin­gis­tä 860 000 asuk­kaan kau­pun­ki ja osaa­mis­kes­kit­ty­mä vuo­teen 2050 mennessä. 

    Var­si­nai­sia huip­puo­saa­jia ja asian­tun­ti­joi­ta­han mei­dän on kehit­ty­neis­tä mais­ta Suo­meen vai­kea saa­da, ja pako­lais­taus­tais­ten ihmis­ten kyvyk­käim­mät muut­ta­vat Kana­daan ja mui­hin sel­lai­siin mai­hin, jois­sa hei­dän omat etni­set ryh­män­sä ovat suu­ret ja ilmas­to Suo­mea suotuisampi.

    1. Osaa­mis­vi­nou­ma val­lit­see jo esi­mer­kik­si pako­lais­taus­tais­ten ira­ki­lais­ten, afgaa­nien ja soma­lia­lais­ten suh­teen. Hei­dän työt­tö­myy­sas­teen­sa on Suo­mes­sa noin 25 vuot­ta ollut vähin­tään 50 – 60 prosenttia.

      Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den kaik­kien Suo­mes­sa asu­vien työl­li­syys on 42 %. Pako­lai­set nois­ta mais­ta kuu­lu­vat lähes koko­naan tähän kou­lut­ta­mat­to­mien ryh­mään. Hei­dän työl­li­syy­ten­sä on siis parem­pi kuin pel­kän perus­kou­lö­un varas­sa ole­vien syn­ty­pe­räis­ten suomalaisten.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ihan tot­ta hävi­ää­kö. Eikö sii­nä käy niin, että sekä työn­te­ki­jän aiem­pi että uusi työ tulee teh­dyk­si eli koko­nais­tuo­tan­to nousee.

    Ihan tot­ta hävi­ää. Tuot­ta­vuu­den kas­vu ei auta, jos koko­nais­ku­lu­tus kas­vaa enem­män — robot­ti­kin kulut­taa osansa. 

    Tar­kas­te­lun hel­pot­ta­mi­sek­si olet­ta­kaam­me, että robot­ti kulut­taa (eli mak­saa) yhtä pal­jon kuin ihmi­nen mut­ta tuot­taa yhden yksi­kön enem­män. Kun robot­ti kor­vaa ihmi­sen ja ihmi­nen siir­tyy työ­hön, jos­sa hän tuot­taa kak­si yksik­köä entis­tä vähem­män, koko­nais­tuot­ta­vuu­den ja ‑kulu­tuk­sen ero­tus pie­ne­nee yhdel­lä yksiköllä.

    Vas­taa­vas­ti työ­pe­räi­nen maa­han­muut­ta­ja voi olla hyö­dyl­li­nen työ­nan­ta­jal­le mut­ta hai­tal­li­nen* kan­san­ta­lou­del­le, jos muut­ta­jan kulu­tus ylit­tää hänen tuot­ta­vuu­ten­sa, mikä pitä­nee usein paik­kan­sa aina­kin matalapalkka-aloilla.

    Koko­nai­suut­ta opti­moi­va sosia­lis­mi (teo­rias­sa) vält­tää täl­lai­set suden­kuo­pat. Mut­ta miten sosi­aa­li­nen mark­ki­na­ta­lous rat­kai­see täl­lai­set pulmat? 

    *Täs­sä ei huo­mioi­da mah­dol­li­sia myön­tei­siä välil­li­siä vai­ku­tuk­sia, kuten kult­tuu­ril­li­sen diver­si­tee­tin yllä­pi­tä­mis­tä tms.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ihan tot­ta hävi­ää­kö. Eikö sii­nä käy niin, että sekä työn­te­ki­jän aiem­pi että uusi työ tulee teh­dyk­sie­li koko­nais­tuo­tan­to nousee.

    Juu­ri tämän takia EITC-tyyp­pi­nen nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro pitäi­si ottaa käyt­töön. Tuli­si teh­dyk­si töi­tä, jot­ka nyt jää­vät tekemättä.

  13. Aika aja­tel­la: Tuot­ta­vuu­den kas­vu ei auta, jos koko­nais­ku­lu­tus kas­vaa enem­män — robot­ti­kin kulut­taa osansa.

    Niin ja nämä las­kel­mat ovat vähän han­ka­lia, kos­ka voi olla että sitä robo­tin tar­vit­se­maa mal­mia lou­hi­taan jos­sain Outo­kum­mun kai­vok­ses­sa, joka työl­lis­tää kai­vos­mie­hiä, mate­maa­ti­koi­ta, ohjel­mis­toin­si­nöö­re­jä, sen mal­min kul­jet­ta­mi­nen sata­maan työl­lis­tää sata­ma­hen­ki­lö­kun­taa, lai­vat taas työl­lis­tä­vät varus­ta­mo­ja, tela­koi­ta yms.

    Sit­ten kun se robot­ti on tosi­aan val­mis se tar­vit­see säh­köä, huol­to­mie­hiä, ohjel­moi­jia, suun­nit­te­li­joi­ta, tuot­teet tar­vit­se­vat myy­jiä, tek­nis­tä tuki­hen­ki­lö­kun­taa ja yri­tys joka robot­te­ja myy tar­vit­see edus­ta­jia ja sama pro­ses­si sit­ten sil­le yri­tyk­sel­le mikä robot­tia käyttää.

    Jos robot­ti vie yhden ihmi­sen työ­pa­nok­sen, niin luul­ta­vas­ti se tuo pal­jon muu­ta työ­tä jota ei vält­tä­mät­tä oli­si iki­nä ollut edes ole­mas­sa ilman robot­tia. Par­haim­mil­laan tämä on todel­la hyvää kehitystä.

    Tehok­kuus on hyväs­tä, mut­ta kulut­ta­mi­sen kas­vu ei ole. Aina­kin jos aja­tel­laan, että tämä oli­si edes hie­man vih­reä pals­ta ja uskal­taa sanoa ääneen, että jat­ku­va tur­han tava­ran tuot­ta­mi­nen hal­val­la ajaa vie­lä tämän pla­nee­tan peri­ka­toon, mikä­li jotain kont­rol­lia täs­sä ei ole.

    Jos vaik­ka joku kehit­tää robo­tin, joka tekee plank­to­neis­ta ham­pu­ri­lai­sia niin voi olla että saa­daan hal­paa pika­ruo­kaa mut­ta tuho­taan pla­neet­ta samal­la — monis­sa vih­reis­sä tuot­teis­sa on vähän tätä ris­kiä ole­mas­sa. Kaa­de­taan sade­met­sää jot­ta voi­daan vil­jel­lä biopolttoaineita.

    Ihmis­työ­tä mie­les­tä­ni tar­vit­tai­siin val­vo­maan sitä onko täs­sä tehos­ta­mis­tou­hus­sa mitään jär­keä. Ainoas­taan hal­lit­tu byro­kra­tia voi pelas­taa maapallon.

  14. Täs­sä­kin tapauk­ses­sa vero­poh­ja kyl­lä edel­leen para­ni­si, kos­ka suu­rin osa robot­tien syr­jäyt­tä­mäs­tä työs­tä kyl­lä kor­vau­tui­si uudel­la työl­lä ja tuot­ta­vuu­den nousu joh­tai­si palk­ko­jen nousuun. 

    Näis­tä poh­dis­ke­luis­ta­si puut­tuu arvio työ- ja pää­oma­tu­lo­jen suh­tees­ta ja sen muutoksesta.

    Ylei­ses­ti ottaen kun pal­kat kas­va­vat nopeam­min kuin työn tuot­ta­vuus, palk­ko­jen osuus kas­vaa. Kun palk­ko­jen osuus kas­vaa hitaam­min kuin työn tuot­ta­vuus, työn osuus laskee.

    Robo­tit ovat pää­omain­ves­toin­ti. Robo­tin tuot­ta­ma tulos näkyy tilas­tois­sa omai­suus- ja yrit­tä­jä­tu­lo­na. Robot­tien pitäi­si näh­dä osa­na “capi­tal dee­pe­ning” ilmiö­tä, jos­sa pää­oman osuus työn­te­ki­jää koh­den kasvaa.

    Työn osuut­ta kan­san­tu­los­ta (labour sha­re) on pit­kään pidet­ty muut­tu­mat­to­ma­na eikä sii­hen ole kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta tut­ki­muk­ses­sa ja poli­tii­kas­sa. Kui­tein on kasau­tu­vaa evi­dens­siä sii­tä, että työn osuu­den tren­di on las­ke­va kai­kis­sa G20-talouk­sis­sa ja Suomessa.

  15. Kan­nat­taa kat­soa A‑studio kes­ki­vii­kol­ta 29.11.
    Juha­na Var­tiai­nen & Tar­ja Filatov

    Työt­tö­myys nyt 7,3%

    Kuin­ka alas työt­tö­myys voi laskea?

    Juha­na Var­tiai­nen: “OECD:n arvion mukaan 7,4%, koti­mai­set ennus­tes­te­lai­tok­set 6,5% euroo­pan komis­sio johon­kin 8%. Me ei olla kovin kau­ka­na täs­tä tasos­ta. En usko, että työt­tö­myys voi olla kovin pal­jon alle seitsemän.”

    Fila­tov sanoo, että työt­tö­myys­pro­sent­ti on poliit­ti­nen valinta.

    Var­tiai­nen: “jos men­nään alle, niin kulut kas­va­vat. Tulee kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­ma. Tämä työt­tö­myys­po­ro­sent­ti on poliit­ti­nen valinta.”

    Eli molem­mat on sitä miel­tä, että työt­tö­myys­pro­sent­ti on poliit­ti­nen valin­ta. Tasos­ta vain vään­ne­tään. Var­tiai­nen halu­aa kovem­man pro­sen­tin, jot­ta pal­kat ei nouse ja kulut kas­va. Fila­tov halu­aa pie­nem­män pro­sen­tin ja näkee sii­tä hyötyä.

    Mik­si työt­tö­miä ei voi­si tuo­da? Ruot­si otti enem­män pako­lai­sia vuo­den aika­na, mitä suo­meen on tul­lut yhteen­sä. Jos 40 000 mar­gi­naa­li on niin pie­ni, että sii­tä pitää olla huo­lis­saan, niin tuo­daan vaik­ka sata tuhat­ta, niin saa­daan poruk­kaa töihin.

  16. Jokai­sel­le säh­kö­pos­ti­vies­til­le vii­den euron vero. Se voi­si olla sopi­va hin­ta sil­le työl­le, mitä sen vuok­si jää tekemättä.

    Ja kän­ny­käl­le voi hyvin lait­taa 1000 euroa kuus­sa käyt­tö­mak­sua. Veik­kaan, että edel­leen työ­nan­ta­jan kan­nat­tai­si mak­saa nii­tä aika monelle.

    Ja kun Osmo aiem­min väit­ti, että esim. auto­jen huol­to­ja ei voi ulkois­taa, vaan pal­ve­lut tule­vat säi­ly­mään. Niin auton huol­toon pitäi­si saa­da 500% lisä­ve­ro, sil­lä nii­tä huol­le­taan niin pirun vähän esim. 70- lukuun ver­rat­tu­na. Ei ole mitään huol­to / joka tank­kaus jut­tu­ja ole­mas­sa­kaan ja öljyil­lä­kin aje­taan 25000 aiem­man 3000 sijaan. Monet osat, mitä aiem­min vaih­det­tiin kes­tää koko auton käyttöiän.

    Mut­ta asi­aan. Ulkois­ta­mi­ses­sa ollaan hel­pos­ti pirul­lis­ten ongel­mien äärel­lä. Olin aikoi­naan 90- luvul­la ensim­mäi­ses­sä tii­mi­kou­lu­tuk­ses­sa­ni, jos­sa oli pal­kat­tu yri­tyk­seen ulko­puo­li­nen kon­sult­ti tehos­ta­maan toi­min­taa. Tii­mi­kou­lu­tuk­set eivät ole kah­des­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa kehit­ty­neet juu­ri ollen­kaan. Jota­kin on tip­pu­nut pois. Esim. nai­sil­le on nykyi­sin puk­ka­rit ja sosi­aa­li­ti­lat eikä tek­ni­nen maa­il­ma enää ole “all-male”. Tyt­tö­ka­len­te­rei­den pois otta­mi­nen kont­to­reis­ta tapah­tui sil­loin ja täs­tä tus­kin vään­ne­tään enää.

    Mut­ta 90- luvul­la kun tii­min piti vään­tää kol­me omaa tavoi­tet­ta, niin sil­loin työn­te­ki­jät oli­vat rehellsiä. 

    1. Enem­män palkkaa
    2. lep­poi­sam­pi työ
    3. Vähem­män työaikaa

    Tii­min omat tavoit­teet. JA kei­no­ja näi­hin tavoit­tei­siin etsit­tiin poru­kal­la. Omis­ta­ja oli ulko­mail­la ja pai­kal­lis­ta joh­toa myö­den nii­tä kei­no­ja pääs­tä tavoit­tee­seen kehi­tet­tiin ja kek­sit­tiin. Mitään aja­tus­ta sii­tä, että ulko­maa­lai­nen omis­ta­ja ansait­si­si yhtään lant­tia tulok­ses­ta ei ollut työn­te­ki­jöil­lä eikä edes pai­kal­li­sel­la joh­dol­la. Esim. sys­te­maat­ti­nen työ­tun­tien muok­kaa­mi­sen kult­tuu­ri luo­tiin työ­maal­le. Sovit­tiin tie­tyis­tä töis­tä, että nii­tä ei teh­dä kuin yli­töi­nä. Sovit­tiin, että tie­tyt työ­teh­tä­vät oikeut­ta­vat tiet­tyyn tun­ti­mää­rään yli­työ­kor­vaus­ta, vaik­ka todel­li­set tun­nit oli­si­vat olleet jotain aivan muu­ta. Sovit­tiin, että tiet­ty­jä työl­lis­tä­viä pro­ses­sin ongel­mia ei kor­ja­ta, kos­ka ne työl­lis­tä­vät. Ja niin edelleen.

    Veik­kaan, että suo­ma­lai­sen yri­tyk­sen ulkois­taes­sa toi­mi­taa muu­al­le tör­mä­tään hel­pos­ti samaan asi­aan. En usko, että maa­il­ma on sen kum­mem­pi suo­men ulkopuolellakaan.

  17. Meil­lä ei ole suun­nat­to­man suu­ria pää­oma­re­ser­ve­jä joi­den tur­vin voi­sim­me ostaa popcor­ne­ja ja heit­täy­tyä soh­val­le kat­so­maan miten tekoäly/robotisaatio mul­lis­taa tun­te­mam­me maailman.
    Sii­tä syys­tä mei­dän on teh­tä­vä kaik­kem­me pysyäk­sem­me tämän kehi­tyk­sen kär­ki­jou­kois­sa, joten robot­ti­ve­rot ja muut hai­tat on kui­vas­ti torjuttava.
    Itse en eri­tyi­ses­ti pidä täs­tä kehi­tyk­ses­tä ja se saat­taa tuo­da muka­naan val­ta­van inhi­mil­li­sen kata­stro­fin yli­jää­mä­väes­tön muo­dos­sa, mut­ta näyt­tää sil­tä että täl­le dys­to­pial­le tai uto­pial­le ei ole vaih­toeh­toa ennen­kuin ihmi­nen (tai kybor­gi) alkaa asut­ta­maan mui­ta planeettoja.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den kaik­kien Suo­mes­sa asu­vien työl­li­syys on 42 %. Pako­lai­set nois­ta mais­ta kuu­lu­vat lähes koko­naan tähän kou­lut­ta­mat­to­mien ryh­mään. Hei­dän työl­li­syy­ten­sä on siis parem­pi kuin pel­kän perus­kou­lö­un varas­sa ole­vien syn­ty­pe­räis­ten suomalaisten.

    Vali­tet­ta­vas­ti ira­ki­lais­ten, afgaa­nien ja soma­lia­lais­ten tilan­ne Suo­mes­sa ei ole niin hyvä mitä alku­pe­räi­nen kir­joit­ta­ja antoi ymmär­tää. Tilas­to­kes­kusen mukaan ryh­mien työl­li­syy­sas­teet vuon­na 2015 oli­vat 21% (taus­ta­maa­na Irak), 24% (taus­ta­maa­na Afga­nis­tan) ja 19% (taus­ta­maa­na Soma­lia) eli noin puo­let pel­kän perus­kou­lun varas­sa ole­vien tasos­ta (vajaa 43% jos SAK:n lukui­hin on luottaminen).

    http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/feff498c-33fa-452f-a564-8dcc89f3a170
    http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/68b00567-5e7a-4449–9cb5-59d407332c0e
    https://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/mahdollisuuksien-aika/katoavat-tyopaikat-2017–05-17

  19. BKT on arvon­li­säys­tä, jota­kuin­kin myyn­nit vähen­net­ty­nä ostoilla.

    Työ­voi­ma­ku­lut mak­se­taan arvon­li­säyk­ses­tä. Työn­te­ki­jöil­le kus­tan­net­tu kah­vi on osto joka siis vähen­tää arvon­li­säys­tä. Se kah­vi tuot­taa arvon­li­säys­tä kau­pal­le joka myi, fir­mal­le joka pak­ka­si, jau­hoi, paah­toi, ja tuot­ta­jal­le joka kas­vat­ti ja keräsi.

    Robo­tin hank­ki­mi­nen on inves­toin­ti joka menee tasee­seen. Pois­to­ja­kaan ei las­ke­ta ostok­si. Robo­tin han­kin­ta­ku­lut mak­se­taan siis arvonlisäyksestä.

    Robot­ti kulut­taa ener­gi­aa (yleen­sä säh­köä) ja vaa­tii huol­toa. Nämä ovat osto­ja jot­ka vähen­tä­vät arvon­li­säys­tä. Kuten kah­vi työn­te­ki­jöil­le, näi­den­kin arvon­li­sä tulee tuot­ta­jal­la, huol­to­fir­mal­la, varao­sien val­mis­ta­jal­la, jne.

    Jos­kus auto­maa­tio­ta han­ki­taan meno­na eikä inves­toin­ti­na. Kum­mal­li­nen aja­tus, sil­lä inves­toin­ti­han se nime­no­maa on — ellei sitä sit­ten ole tar­koi­tus jalos­taa myy­tä­väk­si jol­loin se on tuot­teen osa. Tuo­tan­toon tar­vit­ta­va tai tuo­tan­toa paran­ta­va ohjel­mis­ton tai robo­tin siis pitäi­si olla investointi.

    Inves­toin­tia ei tie­ten­kään pitäi­si verot­taa, sil­lä inves­toin­nin pitäi­si kas­vat­taa arvon­li­säys­tä ja arvon­li­säyk­sen kas­vu on läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvä jut­tu. Eikä ohjel­mis­toa tai robot­tia voi erot­taa muis­ta investoinneista.

    Robot­tia on siis vero­tet­ta­va ihan kuten mui­ta­kin pää­omaa sito­via tuo­tan­non­te­ki­jöi­tä: arvon­li­sä­ve­rol­la ja yhteisöverolla.

    Pää­oman ja työ­voi­ma­ku­lu­jen suh­teen muut­tu­mi­nen voi­daan huo­mioi­da vero­tuk­ses­sa myös ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen ja pää­oma­tu­lo­ve­ro­tuk­sen suhteessa.

    Toki tavoit­tee­na pitäi­si olla, että ihmis­ten tar­vit­see teh­dä mah­dol­li­sim­man vähän epä­miel­lyt­tä­viä töi­tä, että kaik­ki saa­vat tar­vit­se­man­sa elä­mi­sen perus­e­del­ly­tyk­set auto­maa­tion tuot­ta­ma­na, ja kaik­ki voi­vat näi­nol­len teh­dä sitä mitä halua­vat, eivät sitä mitä on pak­ko teh­dä puu­ron eteen.

  20. Jut­tu alkoi jost­kus mui­nai­sai­ka­na, tuli työ­ka­lu­ja joil­la voi raken­taa parem­man asun­non met­säs­tää parm­min. !700-luvul­la tuli Keh­ruu­jen­ny joka pyö­rit­ti sataa värt­ti­nää ker­ral­la. Sil­loin alet­tiin puhua koneis­ta, mut­ta työ­ka­lu­ja­han nekin. Työ­vä­ki kapi­noi ja rik­koi konei­ta, mut­ta tur­haa oli, hyö­ty oli niin suu­ri. Nyt on sana robot­ti tul­lut muo­tiin. Ei pidä aja­tel­la pel­ti-ihmis­tä teh­taan uume­nis­sa, vaan ohjel­mis­toa joka kor­vaa mais­te­rien työ­tä, sel­lais­ten, jot­ka kuvit­te­le­vat oman työn­sä ole­van sen sor­tin luo­vaa, että kone ei pärjää.
    Vih­je nuo­ril­le, älkää opis­kel­ko lii­an pit­kään, kym­me­nen vuo­den kulut­tua on kui­ten­kin muun­to­kou­lu­tus edessä.

  21. Mut­ta mikä on se kor­vaa­va työ mihin ihmi­nen siir­tyy työs­tä, jon­ka robot­ti tekee? Teko­ä­ly on vie­mäs­sä koko tilan­teen ihan uuteen ja enna­koi­mat­to­maan ulot­tu­vuu­teen, joten on aivan tur­haa läh­teä perus­te­le­maan asioi­ta esi­mer­kik­si sil­lä, että työ­voi­man tar­jon­ta lisäi­si auto­maat­ti­ses­ti työpaikkoja.

    Nyt on jo käyn­nis­ty­nyt kova kil­pa­juok­su mark­ki­noil­la ensim­mäi­sen suku­pol­ven teko­ä­ly­so­vel­lu­tus­ten kans­sa. Yri­tyk­set ovat kovaa vauh­tia tuo­mas­sa eri­lai­sia uusia sovellutuksia.

    Esi­mer­kik­si robo­tii­kas­sa on ollut haas­tee­na val­mis­tus­me­ne­tel­mät. 3D tulos­tus on tuo­nut parem­pia mah­dol­li­suuk­sia moni­mut­kais­ten osien val­mis­tuk­seen. Esi­mer­kik­si robot­ti­kä­den val­mis­ta­mi­seen. Teko­ä­ly tar­jo­aa parem­pia mah­dol­li­suuk­sia näkö­ais­tin toteut­ta­mi­seen. Robot­ti­au­tois­sa nykyi­nen Lidar-tek­no­lo­gi­aan perus­tu­va tek­niik­ka ympä­ris­tön tul­kit­se­mi­seen kor­vau­tuu toden­nä­köi­ses­ti pel­käl­lä video­ka­me­ral­la, jon­ka kuvaa teko­ä­ly tul­kit­see ja opet­te­lee hah­mot­ta­maan 3‑ulotteisena kuvana.

    Foto­rea­lis­ti­nen 3D-mal­lin­nus on tätä­päi­vää ja ensim­mäi­siä teko­ä­ly­so­vel­lu­tuk­sia kas­vo­jen ilmei­den toteut­ta­mi­seen on jo toteu­tet­tu. Se tuo elo­ku­va- ja viih­de­teol­li­suu­teen uusia mahdollisuuksia.

    Aika vähiin jää ne työt mitä teko­ä­ly ei voi­si teh­dä. Nyt sit­ten pitäi­si kek­siä mitä töi­tä sit­ten ihmi­nen teki­si, mitä teko­ä­lyl­lä ei kan­na­ta toteuttaa?

    Ohjel­moin­ti­työ vähe­nee ope­te­tet­ta­vien sovel­lu­tus­ten myötä.

    Kuka tahan­sa asias­ta kiin­nos­tu­nut pää­see pie­nel­lä vai­val­la kehit­te­le­mään itse eri­lai­sia teko­ä­ly­so­vel­lu­tuk­sia. Perus­ta­son ohjel­moin­ti­tai­to riit­tää, se ei ole kovin vaa­ti­vaa tekemistä.

    https://keras.io/

    https://dialogflow.com/

  22. Tero Tolo­nen:

    Jos robot­ti vie yhden ihmi­sen työ­pa­nok­sen, niin luul­ta­vas­ti se tuo pal­jon muu­ta työ­tä jota ei vält­tä­mät­tä oli­si iki­nä ollut edes ole­mas­sa ilman robot­tia. Par­haim­mil­laan tämä on todel­la hyvää kehitystä.

    Olet oikeas­sa sii­nä, että robot­ti tuo työ­tä, jota muu­ten ei tar­vit­si­si teh­dä (eli robot­ti aiheut­taa kus­tan­nuk­sia). Olet mie­les­tä­ni vää­räs­sä, jos väi­tät, että täl­lai­sen “uuden työn” syn­ty­mi­nen oli­si itses­sään hyvää kehi­tys­tä. Mei­dän on vali­tel­ta­va — ei kii­tel­tä­vä — kun robot­ti rik­koo ikkunoita.

  23. Jyri: Uhka potens­siin kak­si. Yri­tys joka ei inves­toi robot­tiin menet­tää kil­pai­lue­tun­sa suh­tees­sa kan­sain­vä­li­seen kil­pai­li­jaan ja on kaput.. Ihmi­sel­lä­kään ei ole työtä

    yhteis­kun­ta hävi­ää ensin­nä ihmi­sen työn ja heti perään yri­tyk­sen yhtei­sö­ve­ron + yri­ty­ken mun työ­voi­man työn.

    Kyl­lä. Vien­ti­kil­pai­lun vuok­si eri kan­san­ta­lou­det voi­vat­kin hei­ken­tyä yhtä­jal­kaa vaih­ta­mal­la ihmi­siä robot­tei­hin sil­loin­kin, kun koko­nais­hyö­ty on nega­tii­vi­nen. Miten tämä ongel­ma ratkaistaan?

  24. Aika aja­tel­la: Olet oikeas­sa sii­nä, että robot­ti tuo työ­tä, jota muu­ten ei tar­vit­si­si teh­dä (eli robot­ti aiheut­taa kus­tan­nuk­sia). Olet mie­les­tä­ni vää­räs­sä, jos väi­tät, että täl­lai­sen “uuden työn” syn­ty­mi­nen oli­si itses­sään hyvää kehi­tys­tä. Mei­dän on vali­tel­ta­va — ei kii­tel­tä­vä — kun robot­ti rik­koo ikkunoita. 

    Nyt sinul­la on ajatusvirhe.

    Jos robot­ti on tehok­kaam­pi kuin ihmi­nen, robo­tin raken­ta­mi­sek­si teh­ty työ on tehok­kaam­paa ja siis enem­mä lisä­ar­voa tuot­ta­vaa kuin se kor­vat­ta­va ihmis­työ. Robo­tin kus­tan­nuk­set ovat jon­kun toi­sen lisä­ar­voa. Jos robo­tin kus­tan­nuk­set ovat alem­mat kuin mut­te­ria vään­tä­vän työn­te­ki­jän, robo­tin aikaan­saa­mi­sek­si uhra­tut resurs­sit ovat pie­nem­mät. Robot­tiin teh­ty työ on tehok­kaam­paa kuin alku­pe­räi­nen työ.

    Moto on aivan ilmi­sel­vä esi­merk­ki. Pons­sen met­sä­ko­nei­den eteen teh­ty kehi­tys­työ on ilmi­sel­väs­ti pal­jon enem­män lisä­ar­voa tuot­ta­vaa, ver­rat­tu­na sii­hen että sama poruk­ka työs­ken­te­li­si metsureina. 

    Kuin­ka pal­jon Suo­men “koko­nais­hyö­ty” para­ni­si sil­lä, että Pons­se heit­täi­si hans­kat tis­kiin ja kaik­ki äijät läh­ti­si met­sä­sa­vot­taan + mukaan tie­ten­kin otet­tai­siin vie­lä tuhat­mää­rin lisää mui­ta työn­te­ki­jöi­tä, kun ei tuol­la Pon­sen poru­kal­la yksik­seen pääs­tä samaan kaa­to­mää­riin kuin nykyi­sil­lä met­sä­ko­neil­la? Entä mitä tapah­tui­si koko­nais­hyö­dyl­le, jos luo­vut­tai­siin nykyi­ses­tä auraus­ka­lus­tos­tam­me ja kolat­tai­siin kau­pun­kien kadut käsi­pe­lil­lä? Mitä eroa täs­sä työn tehok­kuu­den kas­va­mi­ses­sa on robotteihin?

  25. Jos auto­maa­tio syr­jäyt­tää mer­kit­tä­vän osan työ­voi­mas­ta, ongel­ma­na on saa­da aikaan jär­ke­vä tulon­ja­ko sekä kan­nus­ti­met yhtä­ai­kaa, ei koko­nais­tuo­tan­to ja tehokkuus.

  26. Sylt­ty: Nyt sinul­la on ajatusvirhe.

    Minul­la ei ole aja­tus­vir­het­tä. Sinul­la on tul­kin­ta­vir­he. Olen samaa miel­tä: “robot­tiin teh­ty työ on tehok­kaam­paa kuin alku­pe­räi­nen työ”. Juu­ri sik­si­hän yri­tys vaih­taa ihmi­sen robot­tiin. Point­ti on se, että robot­tiin teh­ty työ on sil­ti kus­tan­nus — paras­ta oli­si, jos robo­tin sai­si aivan ilmaiseksi. 

    Met­su­rei­den vaih­ta­mi­nen met­sä­ko­nei­siin on var­mas­ti­kin ollut koko­nais­hyö­dyl­lis­tä, kos­ka (a) met­sä­ko­neet ovat monin­ker­tai­ses­ti ihmis­tä tehok­kaam­pia ja (b) kos­ka enti­set met­su­rit ovat löy­tä­neet mui­ta töi­tä, jot­ka ovat lähes yhtä tuot­ta­via tai jopa tuot­ta­vam­pia. Oleel­lis­ta on huo­ma­ta ehto­jen (a) ja (b) mer­ki­tys ja se, että joka tilan­tees­sa ne eivät vält­tä­mät­tä täyty.

    1. Mikä näis­sä robo­teis­sa on sel­lais­ta, että kun ne lisää­vät tuot­ta­vuut­ta, syn­tyy vain työt­tö­myyt­tä, jota muu tuot­ta­vuu­den nousu ei synnytä?

  27. Sylt­ty:
    Jos auto­maa­tio syr­jäyt­tää mer­kit­tä­vän osan työ­voi­mas­ta, ongel­ma­na on saa­da aikaan jär­ke­vä tulon­ja­ko sekä kan­nus­ti­met yhtä­ai­kaa, ei koko­nais­tuo­tan­to ja tehokkuus.

    Tämä on vähin­tään­kin har­haan­joh­ta­vas­ti ilmais­tu. Jos auto­maa­tio syr­jäyt­tää työ­voi­man, kos­ka auto­maa­tio on hie­man tehok­kaam­paa, koko­nais­tuo­tan­non ja ‑kulu­tuk­sen ero­tus voi pie­nen­tyä (työ­tön kulut­taa pal­jon mut­ta tuot­taa vähän*). Toi­sin sanoen jaet­ta­vaa on vähem­män, mitä tulon­ja­ko ei paran­na vaik­ka lie­ven­tää­kin kärsimyksiä.

    * Täs­sä ei huo­mioi­da työt­tö­män mah­dol­li­ses­ti lisään­ty­vää har­ras­tus­toi­min­taa, joka voi pal­jon­kin nos­taa hänen itsen­sä ja monien mui­den elintasoa.

  28. Oli­ko­han aikoi­naan vasem­mal­le nojaa­via talous­tie­teen pro­fes­so­rei­ta, jot­ka esit­ti­vät vipu­ve­roa? Vivun tulo työ­mark­ki­noil­le kun vei hyviä kiven­työn­tö­töi­tä taval­li­sil­ta rehel­li­sil­tä duu­na­reil­ta. Sen tie­däm­me, että trak­to­rei­ta vas­tus­tet­tiin nii­den vää­jää­mät­tä aiheut­ta­man mas­sa­työt­tö­myy­den perusteella.

    Vai­kut­taa että me ihmi­set kuvit­te­lem­me aina elä­väm­me ennen­nä­ke­mät­tö­män tek­no­lo­gi­sen mur­rok­sen aikaa. Mur­rok­sen, joka tulee romut­ta­maan yhteis­kun­nan sel­lai­se­na kuin sen tun­nem­me. Kui­ten­kin aina on löy­ty­nyt uut­ta työ­tä. Yksi­kään isoi­sä ei tänä päi­vä­nä istu­ta lap­sen­las­ta pol­vel­leen ja ker­ro nuo­ruu­des­taan web desig­ne­ri­na tai hyvinvointivalmentajana.

    Meil­lä on län­si­maak­si varaa siir­tyä pal­ve­lu­pai­noit­tei­sem­paan talou­teen, olet­taen teol­li­suu­den pysy­vän auto­maa­tion muka­na eli kil­pai­lu­ky­kyi­se­nä. Enkä näe syy­tä mik­si näin ei tapah­tui­si. Ääne­kos­kel­la 170 työn­te­ki­jää keit­tää sel­lua sel­lai­sen mää­rän, jon­ka tuot­ta­mi­seen 90-luvul­la tar­vit­tiin kym­men­ker­tai­nen mää­rä hen­ki­lös­töä. Moder­nin bio­ta­lou­den lisäk­si olem­me koh­tuul­li­sen päte­viä ter­veys­tek­no­lo­gian, auto­no­mi­sen meren­ku­lun ja vihais­ten lin­tu­jen tekemisessä. 

    Iloit­kaam­me sii­tä, että perus­tar­pei­dem­me tyy­dyt­tä­mi­seen tar­vi­taan vuo­si vuo­del­ta pie­nem­pi osa väes­tös­tä. Se tekee mah­dol­li­sek­si yhä useam­man siir­tyä hyvin­voin­tia, kult­tuu­ria ja tie­det­tä edis­tä­viin töi­hin. Suo­men kie­les­sä on sato­ja arki­sia aska­rei­ta kuvaa­via sano­ja, joi­den perään voi liit­tää “val­men­ta­ja” ‑liit­teen.

    Maa­il­mal­la useim­mat muut län­si­maat ovat jo siir­ty­neet täl­lai­siin jäl­ki­teol­li­siin yhteis­kun­tiin. Yhdys­val­lois­sa on enem­män per­so­nal trai­ne­rei­ta kuin insi­nöö­re­jä ja talous pär­jää ihan hyvin.

  29. Aika aja­tel­la: kos­ka auto­maa­tio on hie­man tehok­kaam­paa, koko­nais­tuo­tan­non ja ‑kulu­tuk­sen ero­tus voi pie­nen­tyä (työ­tön kulut­taa pal­jon mut­ta tuot­taa vähän*). 

    Työ­tön voi men­nä töihin.

    Tie­to­työn tuot­ta­vuus on nous­su 80-luvun lopul­ta monin­ker­tai­ses­ti mut­ta koo­da­rei­den mää­rä ei ole sil­ti vähentynyt.

    Sinun perus­te­lu on “this time it is different”.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mikä näis­sä robo­teis­sa on sel­lais­ta, että kun ne lisää­vät tuot­ta­vuut­ta, syn­tyy vain työt­tö­myyt­tä, jota muu tuot­ta­vuu­den nousu ei synnytä?

    Samal­la taval­la mikä tahan­sa “tuot­ta­vuu­den nousu” voi syn­nyt­tää työt­tö­myyt­tä ja olla koko­nai­suu­des­saan hai­tal­lis­ta. Täs­sä lai­naus­mer­kit ovat pai­kal­laan, kos­ka tuot­ta­vuu­den ja kus­tan­nus­ten ero­tus para­nee kysei­ses­sä yri­tyk­ses­sä mut­ta ei vält­tä­mät­tä koko­nai­suu­des­saan; oli­si har­haan­joh­ta­vaa puhua koko­nais­tuot­ta­vuu­den nousus­ta vähen­tä­mät­tä koko­nais­kus­tan­nuk­sia pois.

    Täs­tä meka­nis­mis­ta kes­kus­te­le­mi­nen on nyt entis­tä­kin tar­peel­li­sem­paa, kos­ka (i) kehit­te­lem­me perus­tu­loa ja (ii) kor­va­tut työn­te­ki­jät eivät ken­ties löy­dä yhtä tuot­ta­vaa (s.o. hyvä­palk­kais­ta) työ­tä tilal­le (toi­sin kuin jos­kus ennen): joko uudet työt ovat hei­kom­min pal­kat­tu­ja tai ne edel­lyt­täi­si­vät vaa­ti­vaa koulutusta.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mikä näis­sä robo­teis­sa on sel­lais­ta, että kun ne lisää­vät tuot­ta­vuut­ta, syn­tyy vain työt­tö­myyt­tä, jota muu tuot­ta­vuu­den nousu ei synnytä? 

    Ei kai kyse ole niin­kään robo­teis­ta tai ohjelmistoista.

    Uudet työ­teh­tä­vät vaa­ti­vat enem­män osaa­mis­ta ja kou­lu­tus­ta kuin pois­tu­vat työ­teh­tä­vät. Men­nyt­tä on aika jol­loin töi­tä sai jos lapio pysyi käsis­sä, sil­lä lapio­työt teh­dään koneil­la pal­jon tehokkaammin.
    Kaik­ki eivät ole kyke­ne­viä opis­ke­le­maan ja oppi­maan pitkälle.

    Jos­sain vai­hees­sa töi­tä joi­ta voi teh­dä ilman osaa­mis­ta tai kou­lu­tus­ta on vähem­män kuin nii­tä jot­ka eivät sel­viä perus­kou­lua pidemmälle.

    Jos­sain vai­hees­sa töi­tä joi­ta voi teh­dä vähäi­sel­lä osaa­mi­sel­la ja kou­lu­tuk­sel­la on vähem­män kuin nii­tä jot­ka joten­ku­ten kit­kut­ta­vat amik­sen läpi.

    Ja kun töi­den vaa­ti­mus­ta­so nousee, pääs­tään tilan­tee­seen jos­sa ei yksin­ker­tai­ses­ti ole riit­tä­vää mää­rää työ­teh­tä­viä joi­ta voi teh­dä alle kor­kea-asteen tut­kin­non, jos­sain vai­hees­sa ehkä ei rii­tä töi­tä alle toh­to­ri­ta­son osaamiselle.

    Eivät työt oikeas­ti katoa. Mut­ta jos ennen tar­vit­tiin tuhat lapio­mies­tä, nyt riit­tää kol­me. Niis­tä 997:stä muus­ta suu­ri osa kou­lut­tau­tui eteen­päin, mut­ta kaik­ki eivät. Ehkä jäi 30 joil­le nyt on se 3 työ­paik­kaa tar­jo­ta. Toi­vot­ta­vas­ti kym­me­nen on lähel­lä elä­kei­kää niin on enää 20 kil­pai­le­mas­sa niis­tä kol­mes­ta työpaikasta.

    Seu­raa­vak­si meil­lä on tuhat mekaa­nik­koa ja töi­tä enää kym­me­nel­le. Taas ker­ran, suu­rin osa kou­lut­tau­tuu ja ete­nee ural­laan, mut­ta jäl­jel­le jää muu­ta­ma kym­me­nen mekaa­nik­koa ja se kym­me­nen työpaikkaa.

    Luo­tan vakaas­ti sii­hen, että kehi­täm­me yhä tehok­kaam­pia tapo­ja teh­dä töi­tä, yhä parem­paa auto­maa­tio­ta, sof­taa, rau­taa, robot­te­ja. Jot­ka kor­vaa­vat yhä pidem­mäl­le kou­lu­tet­tua väkeä.

    Ei sof­taa tar­vit­se vään­tää mata­lan tason kie­lil­lä, käy­te­tään kor­keam­man tason kuvauk­sia jois­ta ohjel­mis­to luo­daan — tar­vi­taan suun­nit­te­li­joi­ta, ark­ki­teh­te­ja, ana­lyy­tik­ko­ja, käyt­tö­liit­ty­mä­asian­tun­ti­joi­ta, pal­ve­lu­muo­toi­li­joi­ta, jne, mut­ta ei enää nii­tä jun­nu­ta­son koo­da­rei­ta jot­ka kään­tä­vät spek­sit koo­dik­si jos­ta ohjel­mal­li­ses­ti kään­ne­tään ajet­ta­va ohjelmisto.

    Hie­man epäi­lyt­tää kyl­lä se, mis­tä nii­tä huip­puo­saa­jia saa­daan jos ei ole töi­tä vas­ta val­mis­tu­neel­le jun­nul­le… Ei kai voi­da edel­lyt­tää, että ennen ensim­mäis­tä työ­paik­kaan­sa on kerän­nyt vii­si vuot­ta työkokemusta?

    Toki on tapauk­sia jois­sa auto­maa­tio tehos­taa kor­kean osaa­mis­ta­son työ­tä siten, että työt­tö­mäk­si uhkaa jää­dä kirur­gi tai tek­nii­kan toh­to­ri. Mut­ta näil­le huip­puo­saa­jil­le löy­tyy toi­nen teh­tä­vä omal­ta alal­taan tai lähel­tä sitä.

    Robot­ti ei tule ja ota työ­tä teh­däk­seen. Sen sijaan auto­maat­ti­här­ve­liä ohjas­ta­va tek­nik­ko hoi­taa­kin kym­me­nien mekaa­nik­ko­jen homman.

    Robot­ti on vain tämän päi­vän trak­to­ri. Kum­pi­kaan ei tee töi­tä ilman ihmis­tä. Edes se täy­sin auto­maat­ti­nen robot­ti ei tule teke­mään töi­tä ilman jon­kin­lais­ta val­von­taa, ohjaus­ta, suun­nit­te­lua, jne.

    Jos jos­sain vai­hees­sa robot­ti ei tar­vit­se ihmi­sen ohjaus­ta mil­lään tapaa, toi­vo­taan kovas­ti, että suu­ri super­te­ko­ä­ly­joh­ta­jam­me (jon­ka toi­min­taa yksi­kään ihmi­nen ei ymmär­rä) on kilt­ti ja antaa meil­le joka­päi­väi­sen lei­päm­me ja mah­dol­li­suu­den pereh­tyä este­tiik­kaan, käden­tai­toi­hin, ja muu­hun muka­vaan. Vaik­ka ei mei­tä enää tarvitsisikaan.

  32. Sylt­ty: Työ­tön voi men­nä töihin.

    Tie­to­työn tuot­ta­vuus on nous­su 80-luvun lopul­ta monin­ker­tai­ses­ti mut­ta koo­da­rei­den mää­rä ei ole sil­ti vähentynyt.

    Sinun perus­te­lu on “this time it is different”.

    En näe laa­dul­lis­ta eroa aiem­paan (vrt. esim. lud­diit­ti­lii­ke 1800-luvun alun Bri­tan­nias­sa). Yri­tys vaih­taa ihmi­sen robot­tiin, jos vaih­to kas­vat­taa tuo­tan­toa (suh­tees­sa kus­tan­nuk­siin) vähän­kin. Jot­ta vaih­to oli­si kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta var­muu­del­la hyö­dyl­li­nen, kas­vun pitäi­si kui­ten­kin olla vähin­tään 100 %; pie­nem­pi­kin kas­vu tosin riit­tää, jos ihmi­nen löy­tää tilal­le uut­ta tuot­ta­vaa työ­tä; jopa nega­tii­vi­nen “kas­vu” riit­täi­si (mut­ta ei hyö­dy­tä yri­tys­tä eikä sik­si tapah­du kuin vahin­gos­sa), jos ihmi­nen löy­tää entis­tä tuot­ta­vam­paa työ­tä. Kapi­ta­lis­ti­ses­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa tapah­tu­nee sekä hai­tal­li­sia että hyö­dyl­li­siä vaih­to­ja, jot­ka var­mas­ti­kin yhteen­las­ket­tu­na ovat jää­neet plus­san puo­lel­le. Mut­ta meka­nis­mia ei voi pitää kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta optimaalisena.

    Näen mää­räl­li­sen eron aiem­paan. (1) Yri­tys­ten väli­nen koven­tu­nut kil­pai­lu ja moni­puo­lis­tu­neet vaih­toeh­dot toi­min­nan kehit­tä­mi­seen saa­ne­vat yri­tyk­sen auto­ma­ti­soi­maan jo pie­nel­lä­kin kas­vu­pro­sen­til­la.* (2) Parem­pi sosi­aa­li­tur­va (ml. ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va) pait­si madal­ta­vat irti­sa­no­mi­sen moraa­lis­ta kyn­nys­tä, myös aiheut­ta­vat muul­le yhteis­kun­nal­le suu­rem­pia kus­tan­nuk­sia (tulon­siir­rot). (3) Jos uusi työ löy­tyy, se on aiem­paa useam­min hei­kom­min tuot­ta­vaa (s.o. mata­lam­min pal­kat­tua). (4) Entis­tä useam­pi työ­teh­tä­vä edel­lyt­tää vaa­ti­vaa kou­lu­tus­ta, jon­ka vain har­va kyke­nee hank­ki­maan tehok­kaas­ti (nopeas­ti ja edullisesti). 

    * Tämä on otak­su­ma­ni; en ole asi­aa tutkinut.

  33. Sylt­ty: Työ­tön voi men­nä töihin.

    Tie­to­työn tuot­ta­vuus on nous­su 80-luvun lopul­ta monin­ker­tai­ses­ti mut­ta koo­da­rei­den mää­rä ei ole sil­ti vähentynyt.

    Sinun perus­te­lu on “this time it is different”. 

    Mikä­li työ­tä on tähän asti syn­ty­nyt sama mää­rä kuin sitä on kadon­nut, mik­si työn­te­ki­jöi­den kes­ki­mää­räi­sen työ­vii­kon pituus on lyhen­ty­nyt 22 % vuo­des­ta 1960? Ilmiö on tätä­kin vah­vem­pi, jos tar­kas­te­lee koko kan­san kes­ki­mää­räis­tä työ­vii­kon pituut­ta (työt­tö­myys on kas­va­nut ja talou­del­li­nen huol­to­suh­de huonontunut).

    Nor­maa­li­ti­la on siis se, että työ­tä kato­aa ja
    “this time it is dif­fe­rent” tar­koit­tai­si sitä, että kai­kil­le haluk­kail­le löy­tyi­si työ­tä riip­pu­mat­ta sii­tä, että hei­dät kor­vat­tiin tehok­kaam­mal­la teknologialla.

    Älä­kä ymmär­rä vää­rin: työn katoa­mi­nen ja vapaa-ajan mää­rän kas­va­mi­nen ovat erit­täin hyviä asioi­ta. Ongel­ma­na on nykyi­nen yhteis­kun­ta­jär­jes­tys, joka jakaa työn katoa­mi­sen hedel­mät ja vapaa-ajan lii­an epätasaisesti.

    1. Kans­dan­ta­lou­den työ­pa­nos ei ole pie­nen­ty­nyt 22 % vaan pal­jon vähem­män, kos­ka nai­set ovat siir­ty­neet työ­elä­mään hellanäärestä.Lisäksi työ­ai­ka on lyhen­ty­nyt ihan vapaa­eh­toi­ses­ti, jopa aktii­vi­ses­ta halus­ta, kos­ka ihmi­set pitä­vät vapaa-ajasta.
      Noin vuon­na 1960 muu­ten työ­tun­tien mää­rä asu­kas­ta koh­den ooli mak­si­mis­saan. Sii­hen asti se oli lisään­ty­nyt pii­lo­työt­tö­myy­den vähen­tyes­sä ja nais­ten työ­ajan­pi­den­ty­mi­sen vuoksi.

  34. Mikä näis­sä robo­teis­sa on sel­lais­ta, että kun ne lisää­vät tuot­ta­vuut­ta, syn­tyy vain työt­tö­myyt­tä, jota muu tuot­ta­vuu­den nousu ei synnytä? 

    Jos jos­kus pys­ty­tään luo­maan ihmi­sen ver­tai­nen teko­ä­ly, niin tämä teko­ä­ly on mää­ri­tel­män mukaan kyke­ne­vä kaik­kia töi­tä joi­hin ihmi­set­kin pys­ty­vät, väsy­mät­tä ja koko ajan paremmin.

    Aiem­min auto­maa­tion lisää­mi­nen loi uusia ennen tun­te­mat­to­mia työ­teh­tä­viä joi­ta ihmi­set ryh­tyi­vät teke­mään. Ihmi­sen veroi­nen teko­ä­ly muut­taa asian siten, että teko­ä­ly ryh­tyy teke­mään myös näi­tä uusia teh­tä­viä, kos­ka teko­ä­ly on parem­pi myös niis­sä töissä.

    Nykyi­nen teko­ä­ly ei ole vie­lä lähel­lä­kään tätä pis­tet­tä. Tois­tai­sek­si digi­ta­li­saa­tio ja auto­maa­tio lisää­vät tuot­ta­vuut­ta perin­tei­sel­lä taval­la. Osa asian­tun­ti­jois­ta pitää ihmi­sen verois­ta teko­ä­lyä toden­nä­köi­se­nä lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä, osa taas ei.

    Osa vii­me aiko­jen teko­ä­ly-hypes­tä perus­tuu suo­ra­vii­vai­seen ekstra­po­loin­tiin, tyy­liin “Kos­ka Google trans­la­te on nyt 500% parem­pi kuin 3 vuot­ta sit­ten, sin­gu­la­ri­teet­ti odot­taa 10 vuo­den kulut­tua”. Lap­se­ni oppi rei­lu vuo­si sit­ten käve­le­mään, vii­me vii­kol­la hän sei­soi yhdel­lä jalal­la, joten on vain ajan kysy­mys kos­ka hän oppii levitoimaan?

  35. Ismo: Uudet työ­teh­tä­vät vaa­ti­vat enem­män osaa­mis­ta ja kou­lu­tus­ta kuin pois­tu­vat työtehtävät.

    Mie­les­tä­ni tämä ei pidä paikkaansa.

    Hel­pos­ti ver­tail­laan vaik­ka jotain ojan­kai­vuu­ta ja fyy­sik­koa, mut­ta ver­tai­lu on epäreilu.

    Koneet itse asias­sa pois­ta­vat töi­den oppi­mi­ses­ta monia ikä­viä ja aikaa­vie­viä vai­hei­ta, jol­loin ikään­kuin pääs­tään suo­rit­ta­maan suo­raan sitä todel­lis­ta työtä.

    Esi­mer­kik­si ote­taan esi­mer­kik­si vaik­ka­pa muo­to­ku­vien teke­mi­nen: 1600-luvul­la hyvin har­va kyke­ni maa­laa­maan ihmi­ses­tä uskot­ta­vaa muo­to­ku­vaa, sii­hen tar­vit­tiin hyvät värit, tie­toa ja tai­to­ja sekä opis­ke­lua. Se oli vai­keam­paa jopa nyky­ajan mit­ta­puul­la mitat­tu­na. Hyvät muo­to­ku­va­maa­la­rit ovat nyky­ään­kin aika har­vas­sa, vaik­ka opis­ke­lu on mah­dol­lis­ta kaikille.

    Nyky­ään hyviä muo­to­ku­via pys­ty­vät otta­maan har­ras­te­li­jat omil­la kame­roil­laan ja itseo­pis­ke­lu on yleis­tä ja monel­le täs­tä tulee jopa ammat­ti. Esi­mer­kik­si Hol­lan­nis­sa on kai­ke­ti jo mel­ko yleis­tä, että per­heen muka­na tulee valo­ku­vaa­ja, joka tal­tio päi­vän tapah­tu­mia, jot­ta näis­tä saa­daan kivo­ja muis­to­ja per­heen albumiin.

    Toi­nen esi­merk­ki: 1970-luvul­la aja­tel­tiin, että tus­kin kukaan ihmi­nen tar­vit­si­si tie­to­ko­net­ta kotiin­sa. Nyky­ään meil­lä on lähes jokai­sel­la sel­lai­nen tas­kus­sa ja iso osa ihmi­sis­tä osaa käyt­tää sitä hyö­dyl­li­siin tar­koi­tuk­siin sekä suu­ri jouk­ko ihmi­siä osaa jopa ohjel­moi­da uusia tie­to­ko­neoh­jel­mia ja pele­jä — asia joka oli vain har­vo­jen hal­lus­sa sil­loin kuin auto­maa­tio näil­tä osin oli las­ten­ken­gis­sä. Asiat, joi­ta tie­to­ko­neil­la voi­daan teh­dä ovat lähes rajattomat.

    Eli; mie­les­tä­ni lähes jokai­nen ala hyö­tyy auto­maa­tios­ta ja auto­maa­tio itse asias­sa usein vähen­tää kou­lu­tuk­sen pituut­ta, kos­ka koneet teke­vät työs­ken­te­lys­tä aiem­paa tehok­kaam­paa ja turvallisempaa. 

    Toki on aina jokin ajan­jak­so jona uusi tek­niik­ka on joko niin vai­keas­ti saa­ta­vil­la tai vai­ke­aa käyt­tää että sii­tä hyö­ty­vät vain har­vat. Mut­ta tämä kor­jaan­tuu aina ajan kulues­sa ja tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­sen syklit lyhe­ne­vät jatkuvasti.

  36. Tämä oli uusin hur­ja uuti­nen teko­ä­lyn kehittymisessä: 

    Aiem­min tapah­tu­nut­ta: Googlen Alp­ha­Go voit­ti ihmi­sen Go:ssa, mut­ta Googlen teko­ä­ly­tii­mi raken­si uuden ver­sion, joka voit­ti tuon ihmi­sen voit­ta­neen koneen murs­kaa­vas­ti ilman eril­lis­tä ope­tus­ta luke­min 100–0. Mel­ko vai­kut­ta­vaa siis.

    Nyt Alp­haZe­ro lai­tet­tiin opet­te­le­maan shak­kia ja pelaa­maan maa­il­man par­hai­ta tie­to­ko­neoh­jel­mia vas­taan ja lop­pu­tu­los: se ilmei­ses­ti murs­ka­si par­haan tie­to­ko­neoh­jel­man, mitä ohjel­moi­jat ovat hio­neet vuo­sia ja jos­sa on val­miit avaus­kir­jas­tot, algo­rit­mit ja lop­pu­pe­li­kir­jas­tot, joi­den ansiois­ta se ei käy­tän­nös­sä tee vir­hei­tä lop­pu­pe­leis­sä ilmei­ses­ti vai muu­ta­man tun­nin harjoittelulla.

    https://www.chess.com/news/view/google-s-alphazero-destroys-stockfish-in-100-game-match

    Mikään näis­tä aiem­mis­ta ihmi­nen vs. kone kisois­ta ei ole teh­nyt oikeas­taan kovin isoa vai­ku­tus­ta, ihmi­nen on vie­lä pär­jän­nyt mel­ko hyvin — mut­ta tämä Alp­haZe­ron hyp­py tun­te­mat­to­maan kyky ohit­taa muut tie­to­ko­neet het­kes­sä on aina­kin itsel­le­ni jopa hie­man jär­kyt­tä­vä uuti­nen, en oli­si iki­nä usko­nut että kehi­tys voi olla noin nope­aa ja ylivoimaista.

    Käy­tän­nös­sä täs­sä oli siis erään­lai­nen kisa ihmis­oh­jel­moi­jien ja tie­to­ko­neen suo­rit­ta­man auto­maat­ti­sen ohjel­moin­nin välil­lä ja kone voit­ti sen häviä­mät­tä ker­taa­kaan ja pis­ti var­maan monet shak­ki­tie­to­ko­nei­ta ohjel­moi­vat ihmi­set poh­ti­maan ammatinvaihtoa.

  37. R. V.: Mikä­li työ­tä on tähän asti syn­ty­nyt sama mää­rä kuin sitä on kadon­nut, mik­si työn­te­ki­jöi­den kes­ki­mää­räi­sen työ­vii­kon pituus on lyhen­ty­nyt 22 % vuo­des­ta 1960?

    Tähän on hyvin help­po vastata. 

    Osa tuot­ta­vuu­den tuo­mas­ta pal­kan­ko­ro­tus­va­ras­ta on otet­tu mie­lum­min vapaa-aika­na kuin rahana.

  38. PS. jaa, näem­mä toi Googlen AI vs. Stock­fish oli hie­man puut­teel­li­nen testi.

    Ilmei­ses­ti Stock­fis­hil­tä oli pois­tet­tu juu­ri nuo sen kiis­tat­to­mat vah­vuu­det: avaus­kir­jas­to ja end­ga­me table­ba­se, min­kä jäl­keen tuo peli tie­ten­kin käy­tiin täy­sin eri­lai­sil­la ehdoilla.

    On toki sil­ti mah­dol­lis­ta että Alp­haZe­ro voit­tai­si, eten­kin jos se har­joit­te­li­si pidem­pään, mut­ta tuo tulos ei nyt ole niin todel­li­suut­ta kuvaa­va kuin mitä se muu­ten voi­si olla.

  39. Tero Tolo­nen:
    Koneet itse asias­sa pois­ta­vat töi­den oppi­mi­ses­ta monia ikä­viä ja aikaa­vie­viä vai­hei­ta, jol­loin ikään­kuin pääs­tään suo­rit­ta­maan suo­raan sitä todel­lis­ta työtä.

    Var­mas­ti­kin uusi tek­no­lo­gia myös madal­taa ihmis­ten kyn­nys­tä suo­rit­taa joi­ta­kin teh­tä­viä. Kyse on pal­jol­ti sii­tä, kum­paa tapah­tuu enem­män, hel­pot­tu­mis­ta vai vaikeutumista. 

    Täs­sä Hämeen AMK:n eme­ri­tus­reh­to­ri Vei­jo Hints­a­sen näke­mys (kir­joi­tuk­ses­ta Älä sopeu­du hitaas­ti, kokoel­mas­sa Työn mur­ros, STTK:n pamflet­ti­sar­ja, 2015): 

    Töi­den moni­muo­toi­suus lisään­tyy, tuot­tei­den ja tuo­tan­non elin­kaa­ret lyhe­ne­vät ja osaa­mis­ta on päi­vi­tet­tä­vä use­aan ker­taan työ­uran aika­na. Kou­lu­tuk­ses­sa nämä edel­lyt­tä­vät vah­van perus­tan ja uudis­tu­mis­ky­vyn raken­ta­mis­ta sekä eli­ni­käi­sen kou­lut­tau­tu­mi­sen mah­dol­li­suuk­sien paran­ta­mis­ta. Pai­no­tus­ta on siir­ret­tä­vä tie­don han­kin­nan ja sovel­ta­mi­sen oppi­mi­seen sekä meta­tai­to­ja kehit­tä­vien mene­tel­mien suun­taan. Täl­lai­sia tule­vai­suu­den työ­elä­mäs­sä tar­vit­ta­via meta­tai­to­ja ovat laa­jan kana­da­lai­sen tut­ki­muk­sen mukaan muun muas­sa kom­mu­ni­koin­ti­tai­dot, ongel­man­rat­kai­su­tai­dot, tai­dot mukau­tua jat­ku­viin muu­tok­siin, posi­tii­vi­sen asen­noi­tu­mi­sen ja käyt­täy­ty­mi­sen tai­dot, yhteis­työ­tai­dot sekä tie­teen ja tek­no­lo­gian sovel­ta­mi­sen taidot.”

  40. Tero Tolo­nen: Koneet itse asias­sa pois­ta­vat töi­den oppi­mi­ses­ta monia ikä­viä ja aikaa­vie­viä vai­hei­ta, jol­loin ikään­kuin pääs­tään suo­rit­ta­maan suo­raan sitä todel­lis­ta työtä.

    Ver­taat nyt kes­ke­nään kah­ta kou­lu­tus­ta vaa­ti­vaa työtä.

    Lapio ei vaa­di kou­lu­tus­ta tai osaa­mis­ta. Toki lapion käyt­tä­jä­nä­kin voi kehit­tyä ja olla tehok­kaam­pi kuin toi­nen. Mut­ta ero trak­to­riin on val­tai­sa, yksi mies ja yksi trak­to­ri tekee kym­me­nien lapio­mies­ten hom­man. Jäl­jel­le jää vain sel­lai­sia lapio­hom­mia mihin kone ei kyke­ne esi­mer­kik­si ahtais­ta tilois­ta johtuen.

    Trak­to­rin käyt­tä­mi­nen vaa­tii hie­man pereh­ty­mis­tä, mut­ta ei vält­tä­mät­tä pal­joa. Nykyi­nen trak­to­ri vaih­det­ta­vi­ne työ­ko­nei­neen vaa­tii jo enem­män osaa­mis­ta, ja töi­den teke­mi­nen enem­män tark­kuut­ta. Työ­maal­la toi­mi­mi­nen vaa­tii kou­lu­tuk­sen­sa, ettei ole vain tois­ten tiel­lä ja aiheut­ta­mas­sa vaaratilanteita.

    Toki nyky­ai­kai­sel­la työ­maal­la lapion­kin käyt­tä­mi­nen edel­lyt­tää kou­lu­tuk­sen raken­nus­toi­min­nan tur­val­li­suu­teen jne.

    Työn vaa­ti­muk­set ovat siis kas­va­neet muu­ten­kin kuin työ­vä­li­nei­den monimutkaistuessa.

    Valo­ku­vaa­mi­nen on ihan toi­nen jut­tu. Sii­nä läh­de­tään liik­keel­le enem­män osaa­mis­ta vaa­ti­vas­ta hom­mas­ta. Kame­rat ovat tek­ni­sem­piä kuin ennen, mut­ta myös auto­ma­tiik­kaa on. Kui­ten­kin tär­keim­mäk­si nousee täs­sä tai­teel­li­nen sil­mä, kyky som­mi­tel­la ja raja­ta kuvat hyvin.

    Valo­ku­vaa­mi­nen ei ole mata­lim­man osaa­mis­ta­son hom­ma. Ei ennen, ei nyt.

    Vaik­ka auto­ma­tiik­ka muut­tai­si tek­ni­sen kuvan otta­mi­sen pel­käk­si napin pai­na­mi­sek­si, jäl­jel­le jää oikean kuva­kul­man hake­mi­nen, som­mit­te­lu, rajaa­mi­nen, eli tai­teel­li­nen näkemys.

    Ja jos pääs­tään sii­hen, että tai­teel­li­nen näke­mys voi­daan tuot­taa pos­tis­sa täy­sin auto­maat­ti­ses­ti kerä­tys­tä mate­ri­aa­lis­ta, jakau­tuu työ kah­teen osaan: tai­teel­li­seen osaan jos­sa ole­mas­sao­le­vas­ta mate­ri­aa­lis­ta tuo­te­taan halut­tu­ja kuvia ja videoi­ta, sekä toi­saal­ta kame­ran kantamiseen.

    Tai­teel­li­nen työ ei ole kenen tahan­sa teh­tä­vis­sä. Vaa­tii sekä tek­nis­tä osaa­mis­ta (pos­tis­sa teh­tä­vä työ sisäl­tää kan­taa otta­vaa, näke­mys­tä vaa­ti­vaa kuvan muok­kaa­mis­ta), opit­ta­vis­sa ole­vaa tai­teel­lis­ta osaa­mis­ta, että mie­lel­lään sitä tai­teel­lis­ta näke­mys­tä jota emme osaa mää­rit­tää tai opettaa.

    Kame­ran kan­ta­mi­nen taas on mata­lan osaa­mis­ta­son työ­tä jos­ta mak­se­taan kan­ta­jan palk­kaa. Ja on auto­ma­ti­soi­ta­vis­sa. Ole­tet­ta­vas­ti voit lähi­tu­le­vai­suu­des­sa vuo­kra­ta dro­ne swar­min joka kuvaa teke­mi­siä­si itse­näi­ses­ti ja vähäi­sel­lä ohjaa­mi­sel­la joka teh­dään tas­ku­tie­to­ko­neen appil­la jol­la vuo­kraa­mi­nen­kin tehtiin.

    Nykyi­sen valo­ku­vaa­jan teh­tä­vis­tä voi siis osa siir­tyä auto­maa­tion myö­tä lait­teil­le, mut­ta nykyi­nen valo­ku­vaa­ja on kolu­tu­tet­tu ammat­ti­lai­nen joka pel­käs­tään omaa­mal­la kou­lu­tuk­sen on osoit­ta­nut kyke­ne­väi­syy­ten­sä kou­lut­tau­tua tar­vit­taes­sa uudel­le­kin alalle.

    Olen­nai­sin­ta on sel­vit­tää vähi­ten kou­lu­tus­ta ja osaa­mis­ta vaa­ti­vien töi­den muut­tu­mi­nen. Kos­ka nime­no­maa niis­sä töis­sä on väkeä jot­ka eivät kyke­ne vaa­ti­vam­paan työ­hön. Ellei täl­lai­sia vähäi­sen kou­lu­tus- ja osaa­mis­ta­son töi­tä tule lisää samal­la kuin auto­maa­tio nii­tä vähen­tää (ensi­si­jai­ses­ti tuot­ta­mal­la hie­man enem­män kou­lu­tus­ta ja osaa­mis­ta vaa­ti­via teh­tä­viä jois­sa koneen­käyt­tä­jä tekee työn johon ennen vaa­dit­tiin usei­ta hen­ki­löi­tä), ongel­mak­si muo­dos­tu­vat nime­no­maa ne, jot­ka eivät kyke­ne kou­lut­tau­tu­maan eteen­päin uusiin työtehtäviin.

    Aina voi­daan sanoa, että onhan meil­lä vaik­ka mitä töi­tä joi­hin ei tar­vit­se kuin fyy­si­sen kunn­non. Mut­ta niis­tä pitäi­si mak­saa palk­ka jol­la pär­jää jot­ta niil­lä oli­si mer­ki­tys­tä. Jos ei mak­se­ta riit­tä­vää palk­kaa, ei nii­tä kan­na­ta teh­dä. Ja riit­tä­vää palk­kaa ei mak­se­ta jos tuo­tet­tu arvon­li­säys on vähäinen.

    Tähän voi­tai­siin toki puut­tua perus­tu­lol­la / nega­tii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la / muu­tok­sil­la perus­tur­vaan tavoin joil­la vähäi­nen­kin työ­tu­lo tuot­taa riit­tä­vän net­to­tu­lon. Näh­däk­se­ni jokin perus­tu­lo­rat­kai­su on vält­tä­mä­tön jos­sain vai­hees­sa, kyse on vain poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä jot­ka voi­vat ottaa vuo­sia tai vuo­si­kym­me­niä (päät­tä­mät­tö­myyt­tä on Suo­mes­sa nähty).

  41. Sylt­ty: Tähän on hyvin help­po vastata. 

    Osa tuot­ta­vuu­den tuo­mas­ta pal­kan­ko­ro­tus­va­ras­ta on otet­tu mie­lum­min vapaa-aika­na kuin rahana. 

    Jat­ke­taan­pa aja­tus­ta. Ihmi­set ovat otta­neet osan tuot­ta­vuu­den kas­vus­ta mie­luum­min vapaa-aika­na kuin raha­na*. Sil­ti työt­tö­myys on kas­va­nut. Mikä koh­ta yhteis­kun­nas­ta on teh­ty niin huo­nos­ti, että se tuot­taa täl­läi­sen lop­pu­tu­lok­sen ja miten sen voi­si korjata?

    (*Lisäk­si ihmi­set ovat anta­neet osan tuot­ta­vuu­den kas­vus­ta pää­omien omis­ta­jil­le, kos­ka pää­omien omis­ta­jat ovat uhan­neet muus­sa tapauk­ses­sa siir­tää pää­oman­sa muualle.)

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mikä näis­sä robo­teis­sa on sel­lais­ta, että kun ne lisää­vät tuot­ta­vuut­ta, syn­tyy vain työt­tö­myyt­tä, jota muu tuot­ta­vuu­den nousu ei synnytä?

    Se on sii­nä, kun teko­ä­ly ja robo­tiik­kaan liit­ty­vä val­mis­tus­te­ko­no­gia kehit­tyy nyt suu­ril­la harp­pauk­sil­la, niin aina kun syn­tyy työ­paik­ka, se voi­daan siir­tää robo­til­le. Talous­his­to­rian “peruu­tus­pei­lis­tä” ei näe miten teko­ä­ly ja robo­tiik­ka tulee muut­ta­maan talout­ta ja työ­mark­ki­noi­ta. Google on nyt kehit­tä­nyt teko­ä­ly­rat­kai­sun, joka loi toi­sen teko­ä­lyn, joka oli parem­pi kuin ihmi­sen luoma. 

    Ei ole ole­mas­sa min­kään­lais­ta raja­ton­ta kysyn­nän kas­vua. Lopul­ta mikä tahan­sa työ voi­daan kor­va­ta robotilla.

    1. Ei ole ole­mas­sa min­kään­lais­ta raja­ton­ta kysyn­nän kas­vua. Lopul­ta mikä tahan­sa työ voi­daan kor­va­ta robotilla.

      Ajat­te­le mitä hir­veyk­siä on tapah­tu­nut koti­työl­le. Auto­maat­ti­set pesu­ko­neet, astian­pe­su­ko­neet ja pöly­ni­mu­rit ovat tuhon­neet pal­jon koti­ta­louk­sis­sa teh­tä­vää työ­tä eikä mitään ole tul­lut tilal­le. Miten täs­täkn on sel­vit­ty. Nyt uhkaa­vat vie­lä itse likklu­va pöly­ni­mu­rit ja ruo­hon­seik­kuu­ro­bo­tit kotitaloustyötä.

  43. Ismo: Aina voi­daan sanoa, että onhan meil­lä vaik­ka mitä töi­tä joi­hin ei tar­vit­se kuin fyy­si­sen kunn­non. Mut­ta niis­tä pitäi­si mak­saa palk­ka jol­la pär­jää jot­ta niil­lä oli­si mer­ki­tys­tä. Jos ei mak­se­ta riit­tä­vää palk­kaa, ei nii­tä kan­na­ta teh­dä. Ja riit­tä­vää palk­kaa ei mak­se­ta jos tuo­tet­tu arvon­li­säys on vähäinen.

    Hyvin suu­ri mää­rä työ­paik­ko­ja, osa-aikai­sia, mää­rä­ai­kai­sia, jopa jat­ku­via syn­tyi­si, jos yleis­si­to­vuus pois­tet­tai­siin ja samal­la otet­tai­siin EITC-tyyp­pi­nen nega­tii­vi­nen palk­kao­ve­ro käyt­töön. Poten­ti­aa­li­sen työn­te­ki­jän ja poten­tin­naa­li­sen työ­nan­ta­jan väli­ses­sä kes­kus­te­lus­sa löy­tyi­si joko taso, jon­ka molem­mat hyväk­sy­vät, tai sit­ten ei. Tuo yhteis­kun­nan mak­sa­ma hyvi­tys työn­te­ki­jäl­le vei­si pär­jää­mi­seen tar­vit­ta­van pal­kan mini­miä alemmaksi. 

    Täl­lai­ses­sa­kin sys­tee­mis­sä tar­vit­tai­siin myös mui­ta sotun muotoja.

  44. Ismo: Olen­nai­sin­ta on sel­vit­tää vähi­ten kou­lu­tus­ta ja osaa­mis­ta vaa­ti­vien töi­den muut­tu­mi­nen. Kos­ka nime­no­maa niis­sä töis­sä on väkeä jot­ka eivät kyke­ne vaa­ti­vam­paan työhön. 

    Tuo Alp­haZe­ron tapaus sai itse­ni ensim­mäis­tä ker­taa todel­la usko­maan sii­hen, että muu­tos saat­taa olla mel­ko raju sit­ten kun se tapah­tuu — mut­ta se ei ole vie­lä tapahtunut.

    Mut­ta se, että tuom­moi­set val­ta­vaan teko­ä­ly­ka­pa­si­teet­tiin kyke­ne­vät sirut ovat nyt pro­to­tyyp­pias­teel­la tar­koit­ta­nee, että jos­kus 10–30 vuo­den sisäl­lä ne ovat halpoja.

    Kukaan ei var­maan­kaan tie­dä mitä sit­ten tapah­tuu. Ne yhdis­tet­ty­nä parem­piin droi­dei­hin saat­taa olla suu­rim­pia muu­tok­sia tähän saak­ka. Mikä tahan­sa ongel­ma, mikä voi­daan raja­ta siten, että se voi­daan mää­ri­tel­lä luo­tet­ta­vas­ti onnis­tu­neek­si tai epä­on­nis­tu­nees­ti voi olla rat­kais­ta­vis­sa ja vie­lä ei tie­de­tä mikä tämä ongel­ma­jouk­ko on.

    Muu­tan aiem­paa kan­taa­ni sii­hen suun­taan, että tämä asia pitäi­si nos­taa aika kor­keal­le prio­ri­teet­ti­lis­tal­la. On hyvä että Suo­mes­sa on Soi­nin­vaa­ran tapai­sia ihmi­siä miet­ti­mäs­sä näi­tä asioi­ta — siis sem­moi­sia jot­ka uskal­ta­vat ottaa sel­vää asiois­ta ja myös tun­nus­taa ole­van­sa vää­räs­sä, kos­ka nämä asiat ovat moni­mut­kai­sia eikä kukaan voi tie­tää kai­kes­ta kaikkea.

  45. Tero Tolo­nen:
    PS. jaa, näem­mä toi Googlen AI vs. Stock­fish oli hie­man puut­teel­li­nen testi.

    Ilmei­ses­ti Stock­fis­hil­tä oli pois­tet­tu juu­ri nuo sen kiis­tat­to­mat vah­vuu­det: avaus­kir­jas­to ja end­ga­me table­ba­se, min­kä jäl­keen tuo peli tie­ten­kin käy­tiin täy­sin eri­lai­sil­la ehdoilla.

    On toki sil­ti mah­dol­lis­ta että Alp­haZe­ro voit­tai­si, eten­kin jos se har­joit­te­li­si pidem­pään, mut­ta tuo tulos ei nyt ole niin todel­li­suut­ta kuvaa­va kuin mitä se muu­ten voi­si olla.

    Kyl­lä, lisäk­si Alp­haZe­rol­la oli käy­tös­sä pal­jon voi­mak­kaam­mat pro­ses­so­rit, Stock­fish näyt­tää olleen taval­li­sel­la Linux-desk­to­pil­la (1GB Hash size).

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ajat­te­le mitä hir­veyk­siä on tapah­tu­nut koti­työl­le. Auto­maat­ti­set pesu­ko­neet, astian­pe­su­ko­neet ja pöly­ni­mu­rit ovat tuhon­neet pal­jon koti­ta­louk­sis­sa teh­tä­vää työ­tä eikä mitää­no­le tul­lut tilal­le. Miten täs­täkn on sel­vit­ty. Nyt uhkaa­vat vie­lä itse likklu­va pöly­ni­mu­rit ja ruo­hon­seik­kuu­ro­bo­tit kotitaloustyötä.

    Vaik­ka olen­kin peri­aat­tees­sa samaa miel­tä, uusia työ­paik­ko­ja tulee ja luul­ta­vas­ti sel­lai­sia­kin joi­ta emme osaa vie­lä edes kuvi­tel­la (kuka oli­si ennus­ta­nut ohjel­moi­joi­en tar­peel­li­suut­ta vuon­na 1917?) niin osaa­mis­vi­nou­tu­ma on kui­ten­kin todel­li­nen ris­ki kun auto­ma­ti­saa­tio ete­nee tar­peek­si pit­käl­le. Kaik­ki eivät voi olla robot­tien suun­nit­te­li­joi­ta tai ohjel­moi­jia. Aikai­sem­min on käy­nyt niin että uusia työ­paik­ko­ja on syn­ty­nyt pal­ve­lua­lal­le kun tuo­tan­toa­lo­ja on koneis­tet­tu, mut­ta mitäs kun pal­ve­lua­laa­kin ale­taan auto­ma­ti­soi­maan? Toden­nä­köi­ses­ti 15–20 vuo­den sisäl­lä suu­ri osa kau­pois­ta toi­mii niin että las­taat ostok­set rep­puun ja käve­let ulos, ja por­til­la ostok­se­si vähen­ne­tään tilil­tä­si. Ja that’s it. Ei enää Pris­man kas­so­ja. Kato käy sielläkin.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ajat­te­le mitä hir­veyk­siä on tapah­tu­nut koti­työl­le. Auto­maat­ti­set pesu­ko­neet, astian­pe­su­ko­neet ja pöly­ni­mu­rit ovat tuhon­neet pal­jon koti­ta­louk­sis­sa teh­tä­vää työ­tä eikä mitää­no­le tul­lut tilal­le. Miten täs­täkn on sel­vit­ty. Nyt uhkaa­vat vie­lä itse likklu­va pöly­ni­mu­rit ja ruo­hon­seik­kuu­ro­bo­tit kotitaloustyötä.

    Tos­sa Soi­nin­vaa­ra yrit­tää enna­koi­da kat­soen peruu­tus­pei­liin asi­aa, joka on mul­lis­ta­mas­sa maailmaa.

    En oikein ymmär­rä Soi­nin­vaa­ran hir­veyk­sien maalailuja. 

    Lis­tas­sa ainoa joka oli robot­ti on toi ruo­hon­leik­ku­ri­ro­bot­ti. Nii­tä on ollut jo lähes 30 vuot­ta, niis­sä ei ole ollut vie­lä teko­ä­lyä, kuten ei ole ollut myös­kään pöly­ni­mu­ri­ro­bo­tis­sa, jol­lais­ta olen jo yli 10 vuot­ta käyttänyt.

    Joten­kin nyt Soi­nin­vaa­ra ei hah­mo­ta ollen­kaan tek­no­lo­gian nyky­ti­laa, eikä sen kehi­tys­tä. Seu­raan asi­aa ammat­ti­ni vuok­si tar­kas­ti ja olen näi­den asioi­den kans­sa tekemisissä.

    Nyt meil­le on syn­ty­mäs­sä, ja jo syn­ty­nyt­kin jon­kin­moi­nen teko­ä­ly­hy­pe ja yksi syy sii­hen on sii­nä, kun yri­tyk­set ovat tun­nis­ta­neet liiketoimintamahdollisuuksia. 

    Olem­me vas­ta alku­met­reil­lä 3D-tulos­tus­tek­nii­kan kehit­tä­mi­ses­sä tuo­tan­to­käyt­töön. Täl­lä het­kel­lä 3D-tulos­ti­mia saa ostet­tua Hel­sin­gis­sä suo­raan suu­ris­ta ostos­kes­kuk­sis­ta­kin. Verk­ko­kau­pois­sa nii­tä on jo ollut pit­kään myynnissä.

    Juu­ri 3D-tulos­ta­mi­nen vie robo­tii­kan teko­ä­lyn ohel­la aivan uuteen ulot­tu­vuu­teen koko­naan, tätä ei aivan osa­ta hah­mot­taa. Perin­tei­nen mik­ro­pro­ses­so­ri on saa­mas­sa rin­nal­leen uusia rat­kai­su­ja, jois­sa neu­ro­verk­ko­tek­no­lo­gi­aa on toteu­tet­tu rau­ta­ta­sol­le asti. Se vie myös kapa­si­tee­tit uudel­le tasolle.

    Tek­no­lo­gian kehit­tyes­sä voi olla vai­keam­paa kek­siä mitä ei voi­da tek­no­lo­gial­la korvata.

    Ehkä ihmis­kon­tak­ti voi olla se, jol­la tule­vai­suu­des­sa on joku rahal­li­nen arvo, jos sekään.

    1. Tos­sa Soi­nin­vaa­ra yrit­tää enna­koi­da kat­soen peruu­tus­pei­liin asi­aa, joka on mul­lis­ta­mas­sa maailmaa.

      En oikein ymmär­rä Soi­nin­vaa­ran hir­veyk­sien maalailuja. 

      Sinul­ta tai­si men­nä aja­tus ohi. Yri­tin vai vih­kaa kysyä, mitä sii­nä on vika­na, jos rien­tää rie­muk­sem­me lei­pä mies­ten maa­tes­sa. Mitä niin hir­veä­tä sii­nä on, jos eläm­me kor­keal­la elin­ta­sol­la ilman, että sen eteen tar­vit­see teh­dä nyky­tah­tiin työtä?

  48. Jos tar­joan työ­tä ja minul­la on valit­ta­vis­sa teki­jäk­si robot­ti tai ihmi­nen, niin mik­si ihmees­sä valit­si­sin ihmi­sen, jos robot­ti on edul­li­sem­pi ja luo­tet­ta­vam­pi teke­mään se työ?

    Tuot­ta­vuu­den kan­nal­ta ase­tel­ma muut­tuu, kos­ka ei tule ole­maan sel­lais­ta työ­tä jota ei voi­si robot­ti teh­dä ja robot­tien val­mis­tus­kus­tan­nuk­set putoa­vat rajus­ti 3d-tulos­tuk­sen kehittyessä.

    Tule­vai­suu­des­sa täy­sau­to­maat­ti­nen 3D tulos­ta­mi­seen perus­tu­va mik­ro­teh­das voi olla vaik­ka auto­tal­lis­sa ja teh­dä tuot­tei­ta lähituotantona.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sinul­ta tai­si men­nä aja­tus ohi. Yri­tin vai vih­kaa kysyä, mitä sii­nä on vika­na, jos rien­tää rie­muk­sem­me lei­pä mies­ten maa­tes­sa. Mitä niin hir­veä­tä sii­nä on, jos eläm­me kor­keal­la elin­ta­sol­la ilman, että sen eteen tar­vit­see teh­dä nyky­tah­tiin työtä?

    Ei sii­nä mitään hir­veä­tä olek­kaan. Se voi kään­tyä hir­veik­si ihmis­koh­ta­loik­si, jos yhteis­kun­nat eivät kyke­ne sii­hen ajois­sa sopeutumaan.

  50. Jor­ma Nord­lin: Ei sii­nä mitään hir­veä­tä olek­kaan. Se voi kään­tyä hir­veik­si ihmis­koh­ta­loik­si, jos yhteis­kun­nat eivät kyke­ne sii­hen ajois­sa sopeutumaan. 

    Lisään tähän vie­lä sen, että täl­lä het­kel­lä yhteis­kun­ta ei tun­nu edes tun­nis­ta­van ongel­maa, jol­loin sen tun­nus­ta­mi­nen (vii­sau­den alku) on mahdotonta.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yri­tin vai vih­kaa kysyä, mitä sii­nä on vika­na, jos rien­tää rie­muk­sem­me lei­pä mies­ten maa­tes­sa. Mitä niin hir­veä­tä sii­nä on, jos eläm­me kor­keal­la elin­ta­sol­la ilman, että sen eteen tar­vit­see teh­dä nyky­tah­tiin työtä? 

    Voi olla että teko­ä­lyn kehi­tyk­sen myö­tä mei­tä odot­taa Star Trek ‑tule­vai­suus jos­sa työn orjuu­des­ta vapau­tu­neet ihmi­set kas­vat­ta­vat huma­nis­min kuk­ka­sia. Vaa­tii var­sin opti­mis­tis­ta käsi­tys­tä ihmis­luon­nos­ta jos kuvi­tel­laan että muu­tos oli­si help­po. Esi­mer­kik­si, suu­ri osa polii­ti­kois­ta ei pys­tyi­si hyväk­sy­mään, että työ­tä teke­mät­tä elet­täi­siin kor­keal­la elin­ta­sol­la yhteis­kun­nan tuella.

    Ongel­mien rat­kai­su vaa­tii suu­ria muu­tok­sia yhteis­kun­taan. Esi­merk­ke­jä ongelmista:
    * Eriar­voi­suu­den lisään­ty­mi­nen kun pää­omaon (=robot­tien) omis­ta­jat rikastuvat
    * Mas­sa­työt­tö­myys. Työn vähe­ne­mi­nen ei sinän­sä ole ongel­ma, vaan ongel­ma on yhteis­kun­nan ja yksi­löi­den suh­tau­tu­mi­nen työt­tö­myy­teen. Pitäi­si­kö yhteis­kun­nan joka tapauk­ses­sa tar­jo­ta jokai­sel­le mie­le­käs­tä ja hyö­dyl­lis­tä puu­haa? Mil­lä perus­teel­la robot­tien työn hedel­mät jaetaan?
    * Yhteis­kun­nat jois­sa suu­rin osa kan­sas­ta on riip­pu­vai­nen val­tion jake­le­mis­ta almuis­ta eivät nykyi­sin ole demo­kra­tian ja vapau­den mal­li­mai­ta, esim. monet öljyvaltiot.

    Voi joka tapauk­ses­sa käy­dä niin että lop­pu­tu­le­ma­na on pahim­man sor­tin dys­to­pia. Mut­ta jos polii­ti­kot eivät ymmär­rä tilan­net­ta niin met­sään menee ihan varmasti.

    Lisä­tie­toa (huom, Suo­men perus­tu­lo­ko­kei­lu mainittu):
    http://www.motherjones.com/politics/2017/10/you-will-lose-your-job-to-a-robot-and-sooner-than-you-think/

    PS. Voi myös käy­dä niin että teko­ä­ly osoit­tau­tuu­kin kuplak­si ja ihmi­sen verois­ta teko­ä­lyä ei syys­tä tai toi­ses­ta saa­da aikaan seu­raa­vaan sataan vuo­teen. Varau­tu­mi­nen oli­si kui­ten­kin viisasta.

  52. Mat­ti Haa­vik­ko:
    PS. Voi myös käy­dä niin että teko­ä­ly osoit­tau­tuu­kin kuplak­si ja ihmi­sen verois­ta teko­ä­lyä ei syys­tä tai toi­ses­ta saa­da aikaan seu­raa­vaan sataan vuo­teen. Varau­tu­mi­nen oli­si kui­ten­kin viisasta.

    Teko­ä­lys­tä on tur­ha puhua. Kyse on tehos­tu­nees­ta las­ken­nas­ta, ajan myö­tä jalos­tu­neis­ta algo­rit­meis­tä ja 1940-luvun matematiikasta.

  53. Yama: Toden­nä­köi­ses­ti 15–20 vuo­den sisäl­lä suu­ri osa kau­pois­ta toi­mii niin että las­taat ostok­set rep­puun ja käve­let ulos, ja por­til­la ostok­se­si vähen­ne­tään tilil­tä­si. Ja that’s it.Ei enää Pris­man kassoja.

    Siis kas­sois­ta­han on jo nyky­tek­no­lo­gial­la mah­dol­lis­ta pääs­tä eroon. Ihmi­sil­le vii­va­koo­dis­kan­ne­ri ja lopuk­si mak­se­taan kai­kes­ta skannatusta. 

    Oma veik­kauk­se­ni on, että tule­vai­suu­des­sa hom­ma toi­mii niin, että näpyt­te­let puhe­li­mee­si (tai mikä se kom­mu­ni­kaat­to­ri sii­hen aikaan sit­ten on nimel­tään) sen, mitä tar­vit­set ja sit­ten auto­maat­ti­nen sys­tee­mi kerää ne tava­rat, ajaa itseoh­jau­tu­val­la autol­la ne koti­si eteen ja sit­ten haet ne sii­tä (en tie­dä, jak­se­taan­ko sen ver­taa vai­vau­tua, että tämä ket­ju meni­si jää­kaap­piin asti). 

    Mah­dol­li­ses­ti osan tava­roi­ta koh­dal­la hom­ma toi­mii täy­sin auto­maat­ti­ses­ti, eli jää­kaap­pi­si taju­aa, että mai­to ja juus­to on lop­pu ja tilaa ne auto­maat­ti­ses­ti täl­tä systeemiltä. 

    Itsel­le­ni tuol­la oli­si jotain lisä­ar­voa. Se, että nykyi­sen vii­va­koo­dis­kan­ne­rin ja mak­su­ta­pah­tu­man sai­si jätet­tyä pois, mut­ta itse pitäi­si edel­leen men­nä fyy­si­ses­ti kaup­paan ja kerä­tä ne tava­rat, ei juu­ri­kaan lisä­te­hos­tus­ta toisi.

  54. Samu­li Saa­rel­ma: Itsel­le­ni tuol­la oli­si jotain lisä­ar­voa. Se, että nykyi­sen vii­va­koo­dis­kan­ne­rin ja mak­su­ta­pah­tu­man sai­si jätet­tyä pois, mut­ta itse pitäi­si edel­leen men­nä fyy­si­ses­ti kaup­paan ja kerä­tä ne tava­rat, ei juu­ri­kaan lisä­te­hos­tus­ta toisi.

    1) Ei sinun tar­vit­se hyö­tyä myy­jien pois­tu­mi­ses­ta, riit­tää että sii­tä hyö­tyy kaup­pa (+ sinä hyö­dyt epä­suo­ras­ti hin­to­jen alentuessa)

    2) kass­ajo­nos­sa sei­so­mi­nen ja samo­jen ostos­ten kah­teen ker­taan pak­kaa­mi­nen on tur­haa työ­tä, tämän pois­tu­mi­nen ei ehkä tun­nu jos ostaa yhden mai­don ja suklaa­pa­tu­kan ker­ral­laan, mut­ta kär­ryl­li­ses­sä tava­raa alkaa ole­maan jo vähän työtä.

    Epäi­le­mät­tä päi­vit­täis­ta­va­roi­den verk­ko­kaup­pa tulee samaan aikaan ete­ne­mään. Saa näh­dä kum­mat katoa­vat ensin: kau­pat vai kas­sa­hen­ki­lö­kun­ta kau­pois­ta. Veik­kai­sin kassahenkilökuntaa.

  55. Sylt­ty: Epäi­le­mät­tä päi­vit­täis­ta­va­roi­den verk­ko­kaup­pa tulee samaan aikaan ete­ne­mään. Saa näh­dä kum­mat katoa­vat ensin: kau­pat vai kas­sa­hen­ki­lö­kun­ta kau­pois­ta. Veik­kai­sin kassahenkilökuntaa.

    Niin minä­kin. Kuten sanoin, sel­lai­sia kaup­po­ja on jo nyt, jois­sa asia­kas itse skan­naa vii­va­koo­dit nos­taes­saan tuot­tei­ta hyl­lys­tä ja latoo ne suo­raan kas­sei­hin­sa. Point­ti­ni oli se, että täs­tä askel sii­hen ehdo­tet­tuun “las­taat ostok­set rep­puun ja käve­let ulos, ja por­til­la ostok­se­si vähen­ne­tään tilil­tä­si” on niin pie­ni, että sil­lä ei ole juu­ri mitään mer­ki­tys­tä kas­so­jen tar­pee­seen tai osta­mi­sen mukavuuteen. 

    Verk­ko­kaup­pa on se askel, jol­la on oikeas­ti mah­dol­li­suus mul­lis­taa kau­pan­käyn­ti. Tai siis onhan Amazon jo nyt mul­lis­ta­nut stan­dar­di­soi­tu­jen tuot­tei­den (kir­jat, elekt­ro­niik­ka, jne.) kau­pan. Ruu­an osta­mi­nen on hie­man eri jut­tu ja sii­nä omas­ta kau­pas­sa käyn­nis­tä luo­pu­mi­seen tar­vi­taan sel­vä nopeu­den lisää­mi­nen hin­taa nos­ta­mat­ta. Nykyi­set ver­kon kaut­ta päi­vit­täis­ta­va­roi­den osta­mi­set toi­mi­vat päi­vän vii­veel­lä, joka on kyl­lä useas­sa tilan­tees­sa lii­an hidas­ta. Samoin sii­nä jou­tuu mak­sa­maan lii­kaa sii­tä, kun joku ihmi­nen fyy­si­ses­ti kerää ne kaik­ki tuot­teet kau­pan hyl­lyil­tä ja joku toi­nen sit­ten ajaa ne kotiin. Kum­pi­kin teh­tä­vis­tä on kui­ten­kin var­sin sel­keäs­ti automatisoitavissa.

  56. Sylt­ty: Saa näh­dä kum­mat katoa­vat ensin: kau­pat vai kas­sa­hen­ki­lö­kun­ta kau­pois­ta. Veik­kai­sin kassahenkilökuntaa.

    Täs­sä on vain se mark­ki­na­ta­lou­del­li­nen ongel­ma ole­mas­sa, että kau­pat ovat hyvin pit­käl­le las­ke­neet sen että kau­pas­sa haa­hui­le­va hen­ki­lö ostaa enem­män. Kau­pas­sa ole­va lei­po­mo saa joten­kin kum­mas­ti har­kit­se­maan tuo­reen lei­vän ostamista.

    Nyt JOS meil­lä on kaup­pa, jos­ta ihmi­set osta­vat vain sen pur­kin mai­toa, ruis­lei­pää ja kal­jaa mini­mi­kat­teil­la niin herää kysy­mys mis­tä kaup­pa saa sit­ten voittoa.

    Esim. ABC ‑ase­mil­la polt­toai­neen osta­mi­nen on käy­tän­nös­sä auto­maat­tis­ta eikä tuo­ta juu­ri voit­toa, mut­ta muu toi­min­ta mitä ase­mil­la teh­dään tuot­taa. Sitä var­ten aina­kin tois­tai­sek­si tar­vi­taan vie­lä hen­ki­lö­kun­taa, esim. sii­vo­jia ja myy­jiä sekä var­ti­joi­ta. On vai­kea kuvi­tel­la, että otet­tai­siin sel­lais­ta ris­kiä että muu­tet­tai­siin lii­ke­toi­min­taa sel­lai­sek­si, että ase­ma oli­si vain “läm­mi­tet­ty tila” jos­sa on jokin väli­pa­la-auto­maat­ti, kos­ka se voi­si vie­raan­nut­taa ison osan hyvin mak­sa­vis­ta asiak­kais­ta ja tuho­ta brändin.

    Auto­maa­tio siis voi rat­kais­ta kus­tan­nuson­gel­man, mut­ta se ei vält­tä­mät­tä lisää myyntiä.

  57. Tero Tolo­nen: Nyt JOS meil­lä on kaup­pa, jos­ta ihmi­set osta­vat vain sen pur­kin mai­toa, ruis­lei­pää ja kal­jaa mini­mi­kat­teil­la niin herää kysy­mys mis­tä kaup­pa saa sit­ten voittoa.

    On kaup­po­ja jois­sa ei ole pal­ve­lu­tis­ke­jä. Ale­pan koko point­ti oli olla hal­pa laatikkomyymälä.

    Entä jos verk­ko­kau­pas­ta ostet­tai­siin bulk­ki­ta­va­ra (isoa, pai­na­vaa) kotiin kul­je­tet­tu­na ja kivi­jal­ka­kau­pois­ta ostet­tai­siin tuo­re­ta­va­raa? Pie­neen tilaan sai­si kum­mas­ti pal­ve­lua jos kui­va­ta­va­ra­hyl­lyt kor­vat­tai­siin palvelutiskeillä.

  58. Tero Tolo­nen: Täs­sä on vain se mark­ki­na­ta­lou­del­li­nen ongel­ma ole­mas­sa, että kau­pat ovat hyvin pit­käl­le las­ke­neet sen että kau­pas­sa haa­hui­le­va hen­ki­lö ostaa enemmän. 

    Ei luu­li­si ole­van vai­ke­aa yhdis­tää sii­hen verkk­ko­so­vel­lu­tuk­seen sitä, että sivun reu­nal­la vilk­kuu saman­lai­sia tuot­tei­ta kuin siel­lä kau­pas­sa haa­huil­les­sa sat­tu­mal­ta näki­si. Ne mai­nos­tet­ta­vat tuot­teet on vie­lä mah­dol­lis­ta rää­tä­löi­dä juu­ri sen asiak­kaan mukaan, kos­ka plus­sa­kor­tis­ta näkee, mitä tuot­tei­ta hän yleen­sä ostelee. 

    Kan­sa­kun­nan tasol­la tie­tenn­kin kysei­ses­tä satun­nai­sos­te­lus­ta oli­si­kin hyvä pääs­tä eroon, kos­ka ruo­kaa menee niin pal­jon suo­raan ros­kik­seen. Jos ihmi­set saa­tai­siin osta­maan ruo­kaa vain sen, mitä oikeas­ti kulut­ta­vat, kan­sa­kun­nan hyvin­voin­ti para­ni­si olet­taen, että ne ihmi­set käyt­täi­si­vät ros­kiin mene­vien ruo­kien osta­mi­ses­ta sääs­ty­neet rahan­sa johon­kin oikeas­ti hyvin­voin­tia tuot­ta­vaan asiaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.