Työttömän oikeudesta sivutoimiseen yrittämiseen on säädettävä yksiselitteisesti

Osa­na työt­tö­mien akti­voin­tia hal­li­tus edel­lyt­tää, että työ­tön hank­kii yrit­tä­jä­nä tulo­ja 250 € kuus­sa. Tänään voi­maan tul­leen lain mukaan näin toi­mi­mi­ses­ta ei ran­gais­ta heti, mut­ta nel­jän kuu­kau­den kulut­tua se voi joh­taa työt­tö­myys­kor­vauk­sen menet­tä­mi­seen koko­naan, jon­ka jäl­keen on siis elet­tä­vä sil­lä 250 eurol­la kuus­sa. Ei kui­ten­kaan ker­ro­ta, mil­loin sii­tä ran­gais­taan ja mil­loin ei, vaan tämä jäte­tään yksit­täi­sen TE-toi­mis­ton har­kin­taan, eikä har­kin­nan luva­ta nou­dat­ta­van samo­ja kri­tee­re­jä eri puo­lel­la maata.

Näin ei voi olla. Työt­tö­mil­tä ei voi edel­lyt­tää täl­lais­ta ris­kin­ot­toa. Lain pitää olla yksi­kä­sit­tei­nen ja sama koko maas­sa, ellei erik­seen pää­te­tä alu­eel­li­sis­ta kokei­luis­ta. Nyt tämä epä­var­muus ja kiel­täy­ty­mien anta­mas­ta ennak­ko­pää­tök­siä on tosia­sial­li­nen este työt­tö­mien pie­ni­muo­toi­sel­le­kaan yritystoiminnalle

Ainoa ohje, joka asias­ta anne­taan, on tämä periaate:

Hen­ki­lön kat­so­taan työl­lis­ty­vän yrit­tä­jä­nä tai sitä vas­taa­val­la taval­la omas­sa työs­sään pää­toi­mi­ses­ti, jos toi­min­nan vaa­ti­ma työ­mää­rä on niin suu­ri, että se on estee­nä kokoai­ka­työn vastaanottamiselle.”

Tämä peri­aa­te on aivan äly­tön. Myös pal­kan­saa­jal­la osa­päi­vä­työn teke­mi­nen yri­tyk­ses­sä A estää koko­päi­vä­työn vas­taa­not­ta­mi­sen yri­tyk­ses­sä B. Samoin lei­pä­jo­nos­sa sei­so­mi­nen estää koko­päi­vä­työn teke­mi­sen. On ymmär­ret­tä­vää, että pie­ni­muo­tois­ta yri­tys­toi­min­ta har­joit­ta­van oli­si hyvä pys­tyä otta­maan vas­taan työ­tä, jos halu­aa nos­taa työt­tö­myys­kor­vauk­sia, mut­ta tähän riit­tää se, että yri­tys­toi­min­ta on mah­dol­lis­ta lopet­taa, jos tilai­suus koko­päi­väi­seen palk­ka­työ­hön tar­jou­tuu. Tämä on niin pie­ni ongel­ma, ettei sii­tä tar­vit­se välit­tää. Tämän pie­nen jou­kon takia ei ole jär­ke­vää estää suur­ta jouk­koa täy­den­tä­mäs­tä tulo­jaan yri­tys­toi­min­nal­la työt­tö­myys­jak­so­jen aikana.

Koh­del­ta­koon siis yri­tys­tu­lo­ja samal­la taval­la kuin palk­ka­tu­lo­ja: 300 €/kk ilman vai­ku­tus­ta työt­tö­myys­päi­vä­ra­haan ja tämän jäl­keen 50 %:n yhteensovitus.

Ainoa ongel­ma täs­sä on osa­keyh­tiö. Yrit­tä­jän on mah­dol­lis­ta pii­lot­taa tulon­sa yri­tyk­sen tasee­seen ja näy­tel­lä tulo­ton­ta. Tähän on kehi­tet­tä­vä oma menet­te­lyn­sä, jos­sa työt­tö­myys­tur­vas­sa yri­tyk­sen tulo pure­taan yrit­tä­jän tulok­si. Se pitää teh­dä joka tapauk­ses­sa, vaik­ka yri­tys­toi­min­ta oli­si niin osa-aikais­ta, ettei se ajan­käy­tön osal­ta oli­si este työt­tö­myys­päi­vä­ra­han nostamiselle.

Kil­pai­lun vää­ri­tä­mi­nen? Onko yrit­tä­jäl­le annet­tu työt­tö­myys­kor­vaus lai­ton yri­tys­toi­min­nan tuki? Onko sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha osa-aikai­sel­le kau­pan kas­sal­le yri­tys­tu­ki kauppiaalle?

= = =

Kii­tän blo­gi­ni kom­men­toi­jia aiheen esil­le ottamisesta.

62 vastausta artikkeliin “Työttömän oikeudesta sivutoimiseen yrittämiseen on säädettävä yksiselitteisesti”

  1. Sama tilan­ne on myös las­ku­tus­pal­ve­lui­den kaut­ta töi­tä teke­vil­lä. Vaik­ka kysees­sä on pal­kan muo­dos­sa mak­set­tu kor­vaus ja sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha on siten help­poa las­kea, toi­min­ta tul­ki­taan sil­ti hel­pos­ti omas­sa työs­sä työl­lis­ty­mi­sek­si ja tulos on sama — kaik­ki tuet katkeavat.

    Tämä on sikä­li ikä­vää, että 18 tun­nin työ­so­pi­muk­sia eivät yri­tyk­set mie­lel­lään tee — hal­lin­nol­li­nen työ­taak­ka on lii­an suu­ri. Käy­tän­nös­sä pik­ku­töi­hin ainoa vaih­toeh­to on töi­den teke­mi­nen jon­kun pal­ve­lun­tar­joa­jan kaut­ta — mikä siis voi­daan työt­tö­myys­tur­vas­sa rin­nas­taa yrittäjään.

  2. Kos­kee­ko­han akti­voi­tu­mis­pak­ko vain syn­ty­pe­räi­siä suo­ma­lai­sia vai edel­ly­te­tään­kö maa­han­muut­ta­neil­ta tukien vas­ti­neek­si saman­lais­ta aktivoitumista?

  3. Joten­kin tun­tuu, ettei työt­tö­mäl­tä voi vaa­tia mitään? Alan olla koh­ta sitä miel­tä, että koko työt­tö­myys­tur­va pitää romuttaa.

    Koko ajan ohi­te­taan juu­ri­syy. Suo­mi on kal­lis maa asua. Suo­mi on kal­lis maa asua, kos­ka veroas­teem­me on kor­kea. Kor­ke­aa veroas­tet­ta perus­tel­laan kor­keal­la sosi­aa­li­tur­val­la. Kor­kean veroas­teen tuo­ma kor­kea veroas­te siis aiheut­taa, ettei Suo­mes­sa voi asua pie­ni­tu­loi­se­na, vaan tar­vit­see sosiaaliturvaa. 

    Hal­li­tuk­sen esi­tys on oikean suun­tai­nen alku. Nyt pitää olla roh­keut­ta teh­dä raken­teel­li­sia muu­tok­sia. SAK:kin pitäi­si olla työ­väen, ei pum­mien asialla.

  4. Olen osa­keyh­tiö­asias­ta eri­miel­tä: osa­keyh­ti­öön jäte­tyt varat eivät ole omis­ta­jan tuloa eikä nii­den pidä vai­kut­taa omis­ta­jan sosi­aa­li­tur­vaan. Yri­tyk­sen omis­ta­ja­na minul­le on pläk­ki­sel­vää, että en voi “pii­lot­taa” yri­tyk­sen voit­to­ja tasee­seen ja tosia­sial­li­ses­ti samal­la käyt­tää nii­tä elä­mi­seen. Oy ja omis­ta­ja kan­nat­taa pitää eril­li­si­nä oikeus- ja talous “sub­jek­tei­na”. Muus­sa­ta­pauk­ses­sa tulee monen­lai­sia seka­via ongelmatilanteita.

    1. Minä olen tuol­lai­nen yhtiön kaut­ta työ­tä teke­vä. Minun oli­si erit­täin help­poa olla 500 päi­vää, siis kak­si vuot­ta, “tulo­ton”, sen jäl­keen mak­saa itsel­le­ni kah­dek­san kuu­kaut­ta hyvää palk­kaa, olla taas kak­si vuot­ta tulo­ton jne. Näin help­poa ei sosi­aa­li­tur­val­la kei­not­te­lun pitä olla.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­han­muut­ta­jat ovat kyl­lä työn­ha­ki­joi­na kan­ta­suo­ma­lai­sia aktiivisempia.

    Maa­han­muut­ta­jien työl­li­syy­sas­te on n 50 % kun se kan­ta­suo­ma­lais­ten osal­ta on n 70 %.

    Ilmei­ses­ti kan­ta­suo­ma­lais­ten akti­voin­nil­ta ei kan­na­ta iso­ja odottaa.

    1. Maa­han­muutt­jat ovat TYÖNHAKIJOINA aktii­vi­sem­pia. Erääs­sä isos­sa rek­ry­toin­ti­koh­tees­sa, johon on vai­kea saa­da haki­joi­ta, 30 % haki­jois­ta on suom­nen­kie­li­siä, eivät­kä ne loput­kaan ole ruotsinkielisiä.

  6. Jos­pa aina­kin Tmi muo­toi­sen yrit­tä­jyy­den hyväk­syi­si, niin sekin aut­tai­si. Pak­ko­ko sitä sivu­toi­mis­ta on Oy:n alla teh­dä, vaik­ka parem­pi jos tuol­le­kin kek­si­si muodon. 

    Jos tulot alle 50% vii­mei­sim­män ansio­si­don­nai­sen perus­te­pal­kas­ta, niin eikö voi­tai­si auto­maat­ti­ses­ti kat­soa sivutoimiseksi.

  7. Juha Lem­met­ti:
    Sama tilan­ne on myös las­ku­tus­pal­ve­lui­den kaut­ta töi­tä teke­vil­lä. Vaik­ka kysees­sä on pal­kan muo­dos­sa mak­set­tu kor­vaus ja sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha on siten help­poa las­kea, toi­min­ta tul­ki­taan sil­ti hel­pos­ti omas­sa työs­sä työl­lis­ty­mi­sek­si ja tulos on sama – kaik­ki tuet katkeavat.

    Tämä on sikä­li ikä­vää, että 18 tun­nin työ­so­pi­muk­sia eivät yri­tyk­set mie­lel­lään tee – hal­lin­nol­li­nen työ­taak­ka on lii­an suu­ri. Käy­tän­nös­sä pik­ku­töi­hin ainoa vaih­toeh­to on töi­den teke­mi­nen jon­kun pal­ve­lun­tar­joa­jan kaut­ta – mikä siis voi­daan työt­tö­myys­tur­vas­sa rin­nas­taa yrittäjään.

    Ymmär­tääk­se­ni (mut­ta vain ymmär­tääk­se­ni, viral­li­nen tul­kin­ta voi olla eri) myös tänä vuon­na säi­lyy mah­dol­li­suus teh­dä kah­den vii­kon eril­li­siä toi­mek­sian­to­ja siten, että edel­leen säi­lyy työt­tö­mä­nä työn­ha­ki­ja­na, työt­tö­myys­tur­va­la­ki 2. luku 1§:”…Työt­tö­mä­nä pide­tään hen­ki­löä, joka ei ole työ­suh­tees­sa eikä työl­lis­ty yhden­jak­soi­ses­ti pää­toi­mi­ses­ti yli kah­ta viik­koa yrit­tä­jä­nä tai omas­sa työs­sä. Työt­tö­mä­nä pide­tään lisäk­si sitä, jol­la on oikeus työt­tö­myy­se­tuu­teen 2 luvun 5 a §:n perus­teel­la yri­tys­toi­min­nan tai oman työn estä­mät­tä…”.

    Täy­tyy kui­ten­kin aina muis­taa, että las­ku­tus­pal­ve­lun kaut­ta teh­tä­vä työ kat­so­taan yrit­tä­jä­nä teh­dyk­si työk­si. Elä­ket­tä ei ker­ry, eikä aikaa las­ke­ta työ­ajak­si työt­tö­myys­tur­vaa määritettäessä.

    Kun asia näin sel­väs­ti lais­sa mai­ni­taan, niin TE-toi­mis­tol­le ei edes tar­vin­ne ilmoit­taa mis­tään enin­tään kak­si viik­koa kes­tä­nees­tä toi­mek­sian­nos­ta, tai edes useam­mas­ta eril­li­ses­tä toi­mek­sian­nos­ta. Täy­tyy kui­ten­kin muis­taa, että jos työ­voi­ma­vi­ran­omai­nen saa tie­toa näis­tä, niin hän voi lähet­tää sel­vi­tys­pyyn­nön, johon on vas­tat­ta­va. Täl­löin kir­jal­li­set, sel­keät ja sel­väs­ti eri toi­mek­sian­to­ja ilmen­tä­vät sopi­muk­set ovat kul­lan arvoisia.

    Mitä tulee tuo­hon nel­jän kuu­kau­den “yrit­tä­jyy­den kokei­luai­kaan”, niin on huo­mioi­ta­va sen rajoi­tuk­set. Yri­tys­toi­mint­nan on alet­ta­va työt­tö­myys­kau­den aika­na, ja 4 kuu­kau­den aika­jak­soa voi käyt­tää vain ker­ran työt­tö­myys­jak­sos­sa. Työt­tö­myys­tur­va­lain 2 luku 5a§ “Työn­ha­ki­jan oikeu­teen saa­da työt­tö­myy­se­tuut­ta ei nel­jän kuu­kau­den ajan toi­min­nan aloit­ta­mi­ses­ta sovel­le­ta, mitä 5 §:n 1 momen­tis­sa sää­de­tään yli kak­si viik­koa kes­tä­väs­tä työl­lis­ty­mi­ses­tä yrit­tä­jä­nä ja omas­sa työs­sä. Edel­ly­tyk­se­nä on, että yri­tys­toi­min­ta tai omas­sa työs­sä työl­lis­ty­mi­nen on aloi­tet­tu työt­tö­mä­nä ollessa.

    Mitä 1 momen­tis­sa sää­de­tään, sovel­le­taan uudel­leen, kun hen­ki­lö on täyt­tä­nyt mai­ni­tus­sa momen­tis­sa tar­koi­te­tun mää­rä­ajan alka­mi­sen jäl­keen työt­tö­myys­päi­vä­ra­han edel­ly­tyk­se­nä ole­van työs­sä­oloeh­don ja työt­tö­myys­päi­vä­ra­han enim­mäi­sai­ka alkaa alusta.”

    Vie­lä tulee ottaa huo­mioon, että Työt­tö­myys­tur­va­lais­sa mää­ri­te­tään yrit­tä­jyys. Lain 1 luku 6§ “Yrit­tä­jäk­si kat­so­taan täs­sä lais­sa yrit­tä­jän elä­ke­lain (1272/2006) 3 §:ssä…tarkoitettu hen­ki­lö. Yrit­tä­jäk­si kat­so­taan myös yri­tyk­sen osao­mis­ta­ja…”, joka onkin sit­ten laa­jem­pi asia avattavaksi.

    Tun­tuu­ko sel­väl­tä vai epä­sel­väl­tä? Niinpä…

    Täy­tyy aina muis­taa, että näi­tä lake­ja sää­tä­vät edus­kun­nas­sa mei­dän sin­ne äänes­tä­neet ihmi­set. Ne samat, jota lakien vai­kea­sel­koi­suut­ta päi­vi­tel­les­sään sano­vat, että ‘täl­le asial­le pitäi­si teh­dä jotain’, ja sit­ten jät­tä­vät tekemättä…

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­han­muutt­jat ovat TYÖNHAKIJOINA aktii­vi­sem­pia. Erääs­sä isos­sa rek­ry­toin­ti­koh­tees­sa, johon on vai­kea saa­da haki­joi­ta, 30 % haki­jois­ta on suom­nen­kie­li­siä, eivät­kä ne loput­kaan ole ruotsinkielisiä.

    Eihän tuol­lai­ses­sa tar­kas­te­lu­ta­vas­sa ole jär­jen häi­vää. Tuol­la mal­lil­la saa­daan tulos, että työt­tö­mät mais­te­rit ja dip­pains­sit ovat halut­to­mia hake­maan sii­voo­jan työtä.

    Tus­kin se kui­ten­kaan viit­taa miten­kään suo­raan hei­dän passiivisuuteensa.

    1. Kyl­lä meil­lä on aika pal­jon huo­nos­ti kou­lu­tet­tu­ja työt­tö­miä, joten tuo dip­pain­si­nöö­rie­si­merk­ki ei oikein pure.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­han­muutt­jat ovat TYÖNHAKIJOINA aktii­vi­sem­pia. Erääs­sä isos­sa rek­ry­toin­ti­koh­tees­sa, johon on vai­kea saa­da haki­joi­ta, 30 % haki­jois­ta on suom­nen­kie­li­siä, eivät­kä ne loput­kaan ole ruotsinkielisiä.

    Kyl­lä, mut­ta maa­han­muut­ta­jien sur­kea työl­li­syy­sas­te osoit­taa, ettei aktii­vi­nen­kaan työn­ha­ku rii­tä nos­ta­maan sitä. Sil­ti kan­ta­suo­ma­lais­ten työl­li­syy­sas­tet­ta yri­te­tään nos­taa kei­nol­la, joka ei ole aut­ta­nut maa­han­muut­ta­jia­kaan pää­se­mään työl­li­syy­des­sä edes lähel­le kan­ta­väes­tön tasoa.

    Jos työl­li­syy­sas­tet­ta halu­taan aidos­ti nos­taa niin kan­nat­tai­si kiin­nit­tää huo­mio johon­kin muu­hun. Esi­mer­kik­si voi­si olla pai­kal­laan sel­vit­tää mik­si nais­ten työl­li­syy­sas­te laa­haa usei­ta pro­sent­te­ja mie­hiä jäl­jes­sä ja pyr­kiä saa­maan nais­ten työl­li­syys nos­tet­tua mies­ten tasol­le. Mies­ten työl­li­syy­sas­te on jo hyvin lähel­lä hal­li­tuk­sen tavoi­tet­ta ‑kun nais­ten työl­li­syy­sas­te saa­daan nos­tet­tua samaan on hal­li­tuk­sen tavoi­te saavutettu.

    1. Maa­han­muut­ta­jien työl­li­syy­sas­te — kun ote­taan huo­mioon kaik­ki maa­han­muut­ta­jat — on kor­keam­pi kuin samal­la kou­lu­tus­ta­sol­la ole­vien kan­ta­suo­ma­lais­ten. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den työl­li­syy­sas­te omn 42 %.Maa­han­muut­ta­jia myös syr­ji­tään työ­hö­no­tos­sa, mikä onm tie­tys­ti kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta aivan pölvästiä.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä olen tuol­lai­nen yhtiön kaut­ta työ­tä teke­vä. Minun oli­si erit­täin help­poa olla 500 päi­vää, siis kak­si vuot­ta, “tulo­ton”, sen jäl­keen mak­saa itsel­le­ni kah­dek­san kuu­kaut­ta hyvää palk­kaa, olla taas kak­si vuot­ta tulo­ton jne. Näin help­poa ei sosi­aa­li­tur­val­la kei­not­te­lun pitä olla. 

    Yksi osa ongel­maa on, että vero­tus tapah­tuu kalen­te­ri­vuo­sit­tain. Jos halu­taan pitää nykyi­sen­lai­nen progres­sii­vi­nen vero­tus, tämä on ratio­naa­li­nen rat­kai­su. Mut­ta jos vero­tus oli­si tasa­pro­sen­til­la (perus­tu­lo­mal­li), ei oli­si mitään ongel­maa. Voi­si­ko nyky­jär­jes­tel­mää joten­kin kehit­tää vähem­män kalen­te­ri­vuo­des­ta riippuvaiseksi?

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä olen tuol­lai­nen yhtiön kaut­ta työ­tä teke­vä. Minun oli­si erit­täin help­poa olla 500 päi­vää, siis kak­si vuot­ta, “tulo­ton”, sen jäl­keen mak­saa itsel­le­ni kah­dek­san kuu­kaut­ta hyvää palk­kaa, olla taas kak­si vuot­ta tulo­ton jne. Näin help­poa ei sosi­aa­li­tur­val­la kei­not­te­lun pitä olla.

    Täyt­tä kan­san­edus­ta­jan- ja minis­te­ri­ne­lä­ket­tä saa­va­na tuol­lai­nen yri­tys­toi­min­ta on lähin­nä koo­mis­ta ja muka­va har­ras­tus. Et siis edes teo­rias­sa voi olla tulo­ton, kos­ka tus­kin­pa olet kiel­täy­ty­nyt eläkkeestä.

    1. En voi enää olle tulo­ton enkä muu­ten­kaan ikä­ni puo­les­ta ola oikeu­tet­tu työt­tö­myys­päi­vä­ra­haan, mut­ta olen ollut yrit­tä­jä vuo­des­ta 1986-

  12. 300 euron suo­jao­suus kos­kee jo myös yri­tys­tu­lo­ja, eikö Osmo ole ajantasalla?

    1. 300 euron suo­jao­suus tar­koit­taa, että tulo ei vai­ku­ta yhteen­so­vi­tuk­sen kaut­taa päi­vä­ra­han suu­ruu­teen, mut­ta tuos­sa luo­kit­te­lus­sa pää­toi­mi­sek­si ei ole mitään euro­mää­räis­tä rajaa. Voi­daan hyvin kuvi­tel­la, että pää­toi­mi­nen tai­tei­li­ja, jon­ka myyn­ti on vähän huo­noa, menet­tää työt­tö­myys­kor­vauk­sen, kos­ka tekee tai­det­ta päätoimisesti.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­han­muut­ta­jien työl­li­syy­sas­te – kun ote­taan huo­mioon kaik­ki maa­han­muut­ta­jat – on kor­keam­pi kuin samal­la kou­lu­tus­ta­sol­la ole­vien kan­ta­suo­ma­lais­ten. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den työl­li­syy­sas­te omn 42 %.Maa­han­muut­ta­jia myös syr­ji­tään työ­hö­no­tos­sa, mikä onm tie­tys­ti kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta aivan pölvästiä.

    Jos olen ymmär­tä­nyt luke­ma­ni, Ruot­sis­sa maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mis­tä hel­po­tet­tiin sil­lä, että sikä­läi­ses­sä kol­mi­kan­nas­sa sovit­tiin, että hei­dän palk­kan­sa voi olla 20%(?) alem­pi kuin sopimuspalkka.

    SAK:n Elo­ran­nal­ta kysyt­tiin, voi­tai­siin­ko Suo­mes­sa­kin näin teh­dä. Elo­ran­ta vas­ta­si kate­go­ri­ses­ti: Ei voi, kos­ka työttömiä.

  14. Kii­tos Osmo hyväs­tä kirjoituksesta!

    Minul­la­kin oli­si (ehkä) mah­dol­li­suus hank­kia aina­kin pät­kä­muo­dos­sa keik­kay­rit­tä­jä­tu­lo­ja enti­ses­tä amma­tis­ta­ni sekä yhdes­tä jutus­ta, johon­ka minul­la on ns. lupapätevyys.

    Mut­ta en uskal­la todel­la­kaan edes har­ki­ta tuol­lais­ta, koska:

    a) en elä 250 eurol­la kuu­kau­des­sa! (enkä toden­nä­ki­ses­ti onns­tui­si aina hank­ki­maan edes sitä — jos toden­nä­köi­ses­ti hank­ki­sin hyvät tulot yrit­tä­jä­nä, niin arvat­kaa­pa kah­des­ti kir­jot­tai­sin­ko tätä!)

    b) TE-toi­mis­tois­sa har­joi­te­taan mie­li­val­taa ja ihmi­siä lei­ma­taan yrit­tä­jik­si vähäis­ten­kin yrit­tä­jä­tu­lo­jen vuoksi

    Mik­sei lakia kor­jat­tu ensin tuon osalta?

    Todel­la kor­nia lain­sää­dän­tö­toi­min­taa! Työt­tö­män aktii­vi­la­kiin kir­ja­taan jotain nau­ret­ta­via 250 euron yrit­tä­jä­tu­lo­py­kä­liä, joi­ta Kokoo­mus­mi­nis­te­rit suu vaah­dos­sa sitee­raa. Mut­ta eivät ole sen ver­taa asioi­hin pereh­ty­neet kuten Osmo on, että tie­tä­vät että keik­kay­rit­tä­jyys on työt­tö­mäl­le teh­ty defac­to mah­dot­to­mak­si täs­sä maassa!

    Yksi tapa kät­keä yrit­tä­jyys työt­tö­mä­nä on käyt­tää ns. työ­osuus­kun­taa eli lei­ki­tään työn­te­ki­jää. Lii­an inno­kas ei saa tosin olla, on kuu­lem­ma sii­tä­kin rangaistu.

    Lisäk­si vali­tet­ta­vas­ti työ­osuus­kun­ta ei kaik­kiin yrit­tä­jyy­den aloi­hin oikein taivu.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­han­muutt­jat ovat TYÖNHAKIJOINA aktii­vi­sem­pia. Erääs­sä isos­sa rek­ry­toin­ti­koh­tees­sa, johon on vai­kea saa­da haki­joi­ta, 30 % haki­jois­ta on suom­nen­kie­li­siä, eivät­kä ne loput­kaan ole ruotsinkielisiä.

    Hie­man epäi­len, ettei kysei­sen tapah­tu­man tilas­tol­li­nen evi­dens­si ihan vie­lä rii­tä lain säätämiseen/muuttamiseen.

  16. Minun on joten­kin han­ka­la ymmär­tää, että mik­si tääl­lä suh­tau­du­taan Osmon huo­mioon maa­han­muut­ta­jien aktii­vi­suu­des­ta työn­ha­ke­mi­ses­sa joten­kin kysee­na­lai­se­na totea­muk­se­na, kos­ka se tun­tui­si mene­vän ihan auto­maat­ti­ses­ti näin. Suu­rin osa maa­han­muut­ta­jis­ta on isois­sa kau­pun­geis­sa -> työ­pai­kat ja siten nii­den tar­jon­ta tup­paa kasau­tu­maan isoi­hin kau­pun­kei­hin -> paik­ko­ja mihin lähet­tää hake­muk­sia on enem­män. Vas­taa­vas­ti kan­ta­väes­tön työt­tö­myys on suu­rem­paa alueil­la, jois­sa työ­paik­ko­jen mää­rä­kin on usein pie­nem­pi, joten näi­tä haet­ta­via työ­paik­ko­ja ei yksin­ker­tai­ses­ti löy­dy ihan niin mon­taa, vaik­ka aivan jokai­seen CV:n lähettäisi.

    Ihan arki­jär­jel­lä mie­tit­ty­nä tämä ei ole mie­les­tä­ni miten­kään ris­ti­rii­tai­nen huomio.

  17. Leh­dis­sä on ker­rot­tu usei­ta tari­noi­ta jois­sa työ­tön, ottaes­saan vas­taan pät­kä­työn tai kei­kan, jou­tuu isoi­hin ongel­miin. Tun­nen itse usei­ta lähei­siä joil­le on käy­nyt täs­mäl­leen näin. Huo­li­mat­ta sii­tä että viran­omais­ten kans­sa on etu­kä­teen var­mis­tet­tu että menee­hän asia oikein. Joko työ­nan­ta­ja on mokan­nut tai viran­omai­nen ei ole toi­mi­nut lupauk­sen­sa mukai­ses­ti ja/tai vii­vyt­te­lee tai pysäyt­tää tukien mak­sun ”sel­vi­tys­ten” ajak­si. Pari ker­taa tätä kokeil­tu­aan eräs tut­ta­va­ni on toden­nut että usei­den las­ten yksin­huol­ta­ja­na ei ker­ta kaik­ki­aan ole varaa ottaa vas­taan mitään pät­kä­töi­tä, kos­ka sii­tä vaan jou­tuu isoi­hin talou­del­li­siin ongel­miin. Lain­sää­tä­jä voi­si jos­kus laa­tia nämä lait ja sää­dök­set uusik­si siten että on yksin­ker­tais­ta ja tur­val­lis­ta teh­dä näi­tä pät­kä­töi­tä­kin, ilman pel­koa tukien kat­kea­mi­ses­ta tai menet­tä­mi­ses­tä. Mikä täs­sä voi olla niin vai­ke­aa? Ehkä se että vir­ka­mies ja polii­tik­ko ei ajat­te­le asi­aa kan­sa­lai­sen kan­nal­ta vaan byro­kra­tian kan­nal­ta ja pyr­kii teke­mään byro­kra­tian kan­nal­ta hyvän rat­kai­sun joka ei sit­ten todel­la­kaan joh­da sii­hen että pät­kä­töi­tä kan­nat­tai­si ottaa vas­taan. Sivus­ta seu­ran­nee­na työ­läi­se­nä tämä on ihan jär­je­tön sys­tee­mi. Työ­tön halu­aa töi­tä mut­tei uskal­la kos­ka viran­omai­nen ja valtio.

  18. Fik­sua ajat­te­lua Osmol­ta kuten yleen­sä! Tuos­ta pie­ni­tu­loi­sen yrit­tä­jä­tu­lon pysy­väs­tä sub­ven­toin­nis­ta työt­tö­myys­tuel­la mie­tin vaan, että onko täs­sä sovi­tel­tuun päi­vä­ra­haan ver­rat­tu­na se ero, että pal­ve­lui­ta myy­vien yri­tys­ten tasol­la työ­nan­ta­ja kui­ten­kin mak­saa sovi­tel­tua saa­val­le työn­te­ki­jäl­le saman TES-pal­kan, eikä sikä­li hänel­le suur­ta väliä kel­lä sovel­tu, kel­lä ei, kun taas yrit­tä­jä pys­tyy hin­noit­te­le­maan teo­rias­sa eri taval­la jos saa poh­jal­la taval­laan pysy­vää starttirahaa?

    Sinän­sä olen sitä miel­tä, että pitää siir­tyä asteit­tain vas­tik­keel­li­seen perus­tu­loon ja eka­na aske­lee­na lie­nee luon­te­va pois­taa sovi­tel­lus­ta osa-aikai­suuseh­to ihan sen­kin takia että saa­daan käte­väs­ti reaa­liai­kai­nen yhteen­so­vi­tus tulo­re­kis­te­rin myö­tä ensi vuo­den alus­ta toi­mi­maan. Sil­loin nämä takai­sin­pe­rin­tä­vii­veet pitää saaa­da pois päiväjärjestyksestä.

    1. Kyl­lä sekin on sub­ven­toi­mis­ta, että kaup­pias pys­tyy jär­jes­tä­mään työt osa-aikai­se­na, kos­ka sovi­tel­lun päi­vä­ra­han tur­vin työn­te­ki­jät saa­vat saman ansion kuin kokoaik­sies­ta työs­tä ja tama voi nyky­ään jat­kua ikui­suu­teen. Kus­tan­nuk­set nousi­si­vat sel­väs­ti, jos oli­si tee­tet­tä­vä kokopäivätyötä,

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­han­muut­ta­jien työl­li­syy­sas­te – kun ote­taan huo­mioon kaik­ki maa­han­muut­ta­jat – on kor­keam­pi kuin samal­la kou­lu­tus­ta­sol­la ole­vien kan­ta­suo­ma­lais­ten. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den työl­li­syy­sas­te omn 42 %.Maa­han­muut­ta­jia myös syr­ji­tään työ­hö­no­tos­sa, mikä onm tie­tys­ti kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta aivan pölvästiä.

    Eikö kui­ten­kin oli­si jär­ke­väm­pää tar­kas­tel­la maa­han­muut­ta­jia esi­mer­kik­si kie­len tai läh­tö­maan perus­teel­la. Luin jos­tain, että maa­han­muut­ta­jien välil­lä on suu­ria ero­ja osal­lis­tu­mi­ses­sa työ­mark­ki­noil­le. Jos muis­tan oikein, niin kenia­lai­set ja kii­na­lai­set työl­lis­ty­vät parem­min kuin soma­lit. Mis­tä­hän tämä kertoo? 

    Tutus­tuin hil­jan maa­han­muut­ta­jien suo­men­kie­len­ope­tuk­seen. Kuu­lin, että ongel­ma­na var­sin­kin raken­nusa­lal­la on se, ettei suo­mel­la tee mitään, kos­ka työ­ka­ve­rit ovat venä­jän­kie­li­siä. Kie­len­ope­tus pitäi­si­kin olla yksi­löl­li­sem­pää. Ehkä­pä englan­ti oli­si kaik­kien kan­nal­ta hyö­dyl­li­sem­pi kie­li, se avai­si myös muun maa­il­man työmarkkinat.

  20. Muu­ta­ma ex-kan­san­edus­ta­ja on teh­nyt edus­ta­ja­kau­ten­sa jäl­keen lois­ta­van mal­li­so­ri­tuk­sen miten yri­tys­toi­min­nan kaut­ta edut saa­daan hoi­det­tua kotiin ilman asn­sio­tu­lo­ja. Hei­tä ei edes has­ta­tel­la tyt­tö­myy­den todel­li­si­na asiantuntijoina. 

    300 euron kuu­kausi­tu­lo 2017 aiheut­ti kuu­kau­den ajak­si kor­vaus­ten menet­tä­mi­sen ja sit­ten­kin nii­tä yhteen­so­vi­tet­tiin (ilmei­ses­ti vää­rän tul­kin­nan ansios­ta), joten mene­tyk­set ilman mitään aktii­vi­suut­ta olem­sieen ver­rat­tu­na oli­vat sii­nä 100 euroa ja teke­mi­sen ilo. Kyl­lä, etu­kä­teen oli han­kit­tu työ­voi­ma­po­liit­ti­nen lausun­to, sil­loin tulot lop­pui­vat kah­dek­si kuukaudeksi.

    Sovit­te­lu mei­naan vie aikaa, ikään kuin tie­to­kon­bet­ta ei oli­si kek­sit­ty. Asioi­mi­nen sinän­sä muu­ten oli asial­lis­ta ja sujuvaa.
    Kos­kaan ei sel­vin­nut miten työn­te­ke­mis aika ja sii­tä 6 vkoa myö­hem­min mak­set­tu palk­ka koh­den­ne­taan yhtään mihinkään.

    Sen sijaan jokin yri­tys oli­si voi­nut las­kut­taa saman tulon. Sit­ten rahaa oli­si tul­lut minul­le vaik­ka ruo­an olo­muo­dos­sa tai kirp­pu­to­rios­tok­se­na. Har­maa talous kiittää.

    1. Minul­le­kin tuol­lai­nen neu­vo annet­tiin: ota sopeu­tu­mi­se­lä­ket­tä ja tee töi­tä fir­man liik­kiin, älä mak­sa itsel­le­si palk­kaa ja rahas­ta tulos, kun siir­ry van­huuse­läk­keel­le. En otta­nut sopeutumiseläkettä.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minul­le­kin tuol­lai­nen neu­vo annet­tiin: ota sopeu­tu­mi­se­lä­ket­tä ja tee töi­tä fir­man liik­kiin, älä mak­sa itsel­le­si palk­kaa ja rahas­ta tulos, kun siir­ry van­huuse­läk­keel­le. En otta­nut sopeutumiseläkettä. 

    Täl­lai­nen uhrau­tu­mi­nen on toki jaloa, mut­ta lopul­ta antaa vain kil­pai­lue­dun niil­le, jot­ka eivät ole yhtä jalo­ja. Poh­jim­mil­taan täs­sä ongel­ma­na on (mones­sa­kin mie­les­sä) epä­rei­lu sopeu­tu­mis­ra­ha. Tämän rat­kai­su ei ole se, että joku ei vää­rin­käy­tä sitä vaan se, että jär­jes­tel­mä korjataan.

    Isom­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa sama ongel­ma on vero­pa­ra­tii­sien kans­sa: ne yri­tyk­set, jot­ka käyt­tä­vät nii­tä saa­vat parem­paa tuot­toa kuin ne yri­tyk­set, jot­ka eivät käy­tä nii­tä. Ongel­ma ei rat­kea suo­ra­sel­käi­syy­del­lä vaan jär­jes­tel­män korjauksella.

  22. Täs­sä­pä esi­merk­ki sii­tä, että työt­tö­män kan­nat­taa erit­täin tark­kaan har­ki­ta, mil­lai­siin akti­vi­teet­tei­hin ryhtyy.

    Yrit­tä­jyy­den kans­sa pitää olla tark­ka­na. Pro­vik­ka­palk­kai­sen työn kans­sa on olta­va tark­ka­na. TE-toi­mis­ton vir­kai­li­joi­den sano­mi­siin ei voi luottaa.

    Täs­sä mal­lie­si­merk­ki sii­tä, kuin­ka voi käy­dä kun luot­taa TE-vir­ka­mies­ten vail­la vas­tuu­ta höpi­se­miin löpi­nöi­hin ja kun yrit­tää tie­na­ta vähän lisää kyr­sää ei-tavan­omai­sel­la 40h työllä:

    https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/593718-tyoton-otti-provisiopalkkaisen-tyon-ja-sai-yhden-kaupan-tehtya-seurasi-kolmen

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä sekin on sub­ven­toi­mis­ta, että kaup­pias pys­tyy jär­jes­tä­mään työt osa-aikai­se­na, kos­ka sovi­tel­lun päi­vä­ra­han tur­vin työn­te­ki­jät saa­vat saman ansion kuin kokoaik­sies­ta työs­tä ja tama voi nyky­ään jat­kua ikui­suu­teen. Kus­tan­nuk­set nousi­si­vat sel­väs­ti, jos oli­si tee­tet­tä­vä kokopäivätyötä,

    Kyl­lä nii­tä haluk­kai­ta on yllin kyl­lin noi­hin paik­ko­hin ilman sovi­tel­tua päi­vä­ra­haa­kin. Kaup­pi­aal­le tär­kein­tä on se, että on tar­vit­ta­va mää­rä, mut­ta ei lii­kaa, työn­te­ki­jöi­tä niin hil­jai­se­na kuin kii­rei­sem­pä­nä­kin aika­na. Kaup­pi­aal­le sopi­mus esim 25 tun­nin mini­mi­tun­neis­ta, joi­ta voi sit­ten kas­vat­taa tar­vit­taes­sa 40 tun­tiin ja pit­kil­lä tasau­tu­mis­jak­soil­la on parem­pi kuin se, että työn­te­ki­jän tun­nit oli­si­vat koko ajan 25h/viikko.

  24. IT-mies, koh­ta enti­nen:

    Täs­sä mal­lie­si­merk­ki sii­tä, kuin­ka voi käy­dä kun luot­taa TE-vir­ka­mies­ten vail­la vas­tuu­ta höpi­se­miin löpi­nöi­hin ja kun yrit­tää tie­na­ta vähän lisää kyr­sää ei-tavan­omai­sel­la 40h työllä:

    https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/593718-tyoton-otti-provisiopalkkaisen-tyon-ja-sai-yhden-kaupan-tehtya-seurasi-kolmen

    Olin tulos­sa kom­men­toi­maan samas­ta. Tuos­ta käy ilmi, että näh­tä­väs­ti vakuu­tusoi­keu­den tul­kin­nan mukaan pro­vi­sio­palk­kai­nen työ ilman sään­nöl­lis­tä työ­ai­kaa tul­ki­taan aina koko­päi­väi­sek­si, riip­pu­mat­ta tulo­ta­sos­ta, ja näin ollen oikeut­ta sovi­tel­tuun päi­vä­ra­haan ei ole.

    En nyt oikein usko, että saa­daan mitään sel­ke­ää ohjet­ta sii­tä, että mil­lai­nen pykä­lä työ­ajas­ta pitää olla työ­so­pi­muk­ses­sa, jot­ta pro­vi­sio­palk­kai­nen työ­suh­de tul­kit­tai­siin aina osa-aikai­sek­si. Uskal­lan vei­ka­ta, että pelk­kä “työ­tä mak­si­mis­saan 18 h vii­kos­sa” ei rii­tä. Aina jos­tain voi­daan kek­siä jokin sään­tö, jota tul­ki­taan etuu­den­ha­ki­jan tap­piok­si. Ja jos ei sel­lais­ta sään­töä ole, niin sel­lai­nen teh­dään (kuten tuo 2016 voi­maan tul­lut free­lance­rei­den luo­kit­te­lu yrittäjiksi).

  25. Jos­tain syys­tä Kokoo­mus ei tun­nu ymmär­tä­vän, että me kan­sa­lai­set olem­me ihan aidos­ti sitä miel­tä, että ehdo­tet­tu aktii­vi­mal­li on huo­noa lain­sää­dän­töä ja lisää sekavuutta.

    Ei tähän tar­vit­se sot­kea ay-lii­ket­tä tai oppo­si­tio­ta, kun hom­man byro­kra­tia­kes­kei­sy­den näkee kuka tahan­sa nor­maa­lie­lä­mää tunteva.

    Ihan hyvä, että kysy­tään ja kan­nus­te­taan tasai­sin välein. Aktii­vii­suu­des­ta voi hie­man pal­ka­ta, eikä ran­gais­ta 9 e/päivä lisällä.

    Yli­pää­tään kan­sa­li­sia kan­nat­tai­si pitää kou­lu­tet­tui­na ja ihan ajat­te­luun kyke­vi­nä ihmi­si­nä. Elä­män­ti­lan­teet vaihtelevat.

    Siir­to­työ­maih­den parak­ki­ky­liin tus­kin on enää paluu­ta, vaik­ka kuin­ka Kokoo­muk­sen ja Kepun vuo­ri­neu­vok­set ja isän­nät nii­tä kai­paa­vat. Ilmei­ses­ti hai­tat ovat unohtuneet?

    Jäl­leen ker­ran, mik­si mikään ulko­puo­li­nen perius­tel­tu kri­tiik­ki ei kelpaa?

  26. Kau­ko: Eikö kui­ten­kin oli­si jär­ke­väm­pää tar­kas­tel­la maa­han­muut­ta­jia esi­mer­kik­si kie­len tai läh­tö­maan perus­teel­la. Luin jos­tain, että maa­han­muut­ta­jien välil­lä on suu­ria ero­ja osal­lis­tu­mi­ses­sa työmarkkinoille.Jos muis­tan oikein, niin kenia­lai­set ja kii­na­lai­set työl­lis­ty­vät parem­min kuin somalit.Mistähän tämä kertoo? 

    Se ker­too sii­tä, että kun ihmi­sel­lä on tur­va­paik­ka eli täy­sin työs­tä tai opis­ke­lus­ta riip­pu­ma­ton oles­ke­luoi­keus maas­sa, ei hänel­lä vält­tä­mät­tä ole kovin suur­ta moti­vaa­tio­ta teh­dä ns. pas­ka­duu­nia. Kun hen­ki­lön oles­ke­luoi­keus sen sijaan on riip­pu­vai­nen työ­pai­kas­ta tai hän on opis­ke­li­ja­vii­su­mil­la, on luon­nol­li­ses­ti motii­vi työl­lis­tyä ja pysyä töis­sä var­sin suu­ri. Sen takia maa­han­muut­ta­jien työl­li­syys seu­rai­lee aika hyvin kan­sal­li­suus­ra­jo­ja niin, että tur­va­paik­ka­mais­ta ei työl­lis­ty­tä kovin hyvin ja sit­ten taas jol­lain nepa­li­lai­sil­la on täys­työl­li­syys, vaik­ka se tar­koit­tai­si ihmis­kaup­pa­mai­sia olo­suh­tei­ta ravin­to­lan taka­huo­nees­sa asu­mi­si­neen jne.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­han­muut­ta­jat ovat kyl­lä työn­ha­ki­joi­na kan­ta­suo­ma­lai­sia aktiivisempia.

    Jot­kut maa­han­muut­ta­jat. Osal­le­han heis­tä maas­sao­lon jat­ku­mi­sen edel­ly­tys on työ­paik­ka. Vaik­ka kur­ja­kin sellainen. 

    Jos läh­tö­maa on riit­tä­vän kur­ja, niin oles­ke­lu­lu­van jat­ku­mi­sen tar­joa­va työ­paik­ka­han kan­nat­taa ottaa vas­taan aina­kin kan­sa­lai­suu­teen vaa­dit­ta­vat nel­jä vuot­ta, vaik­ka työ­nan­ta­ja esi­mer­kik­si ei oikeas­ti mak­sai­si sitä, mitä työ­so­pi­muk­ses­sa on “sitou­tu­nut” tekemään.

  28. Peter: Se ker­too sii­tä, että kun ihmi­sel­lä on tur­va­paik­ka eli täy­sin työs­tä tai opis­ke­lus­ta riip­pu­ma­ton oles­ke­luoi­keus maas­sa, ei hänel­lä vält­tä­mät­tä ole kovin suur­ta moti­vaa­tio­ta teh­dä ns. pas­ka­duu­nia. Kun hen­ki­lön oles­ke­luoi­keus sen sijaan on riip­pu­vai­nen työ­pai­kas­ta tai hän on opis­ke­li­ja­vii­su­mil­la, on luon­nol­li­ses­ti motii­vi työl­lis­tyä ja pysyä töis­sä var­sin suu­ri. Sen takia maa­han­muut­ta­jien työl­li­syys seu­rai­lee aika hyvin kan­sal­li­suus­ra­jo­ja niin, että tur­va­paik­ka­mais­ta ei työl­lis­ty­tä kovin hyvin ja sit­ten taas jol­lain nepa­li­lai­sil­la on täys­työl­li­syys, vaik­ka se tar­koit­tai­si ihmis­kaup­pa­mai­sia olo­suh­tei­ta ravin­to­lan taka­huo­nees­sa asu­mi­si­neen jne.

    Vää­rä joh­to­pää­tös. Suo­meen tuli 70-luvul­la pako­lai­sia Chi­les­tä ja 80-luvul­la Ira­nis­ta ja Viet­na­mis­ta. He työl­lis­tyi­vät nopeas­ti ja kat­ta­vas­ti. Toki sosi­aa­lie­tuu­det ja kou­lu­tus­vaa­ti­muk­set oli­vat sil­loin alem­mat, mut­ta myös mais­sa, jos­sa etuu­det ovat tänä­kin päi­vä­nä hei­kot, pako­lais­ryh­mien työl­lis­ty­mi­ses­sä on eroja.

  29. Peter: Se ker­too sii­tä, että kun ihmi­sel­lä on tur­va­paik­ka eli täy­sin työs­tä tai opis­ke­lus­ta riip­pu­ma­ton oles­ke­luoi­keus maas­sa, ei hänel­lä vält­tä­mät­tä ole kovin suur­ta moti­vaa­tio­ta teh­dä ns. pas­ka­duu­nia. Kun hen­ki­lön oles­ke­luoi­keus sen sijaan on riip­pu­vai­nen työ­pai­kas­ta tai hän on opis­ke­li­ja­vii­su­mil­la, on luon­nol­li­ses­ti motii­vi työl­lis­tyä ja pysyä töis­sä var­sin suuri.

    Oma käsi­tyk­se­ni on eri. Jos joku muut­taa Suo­meen esi­mer­kik­si Nepa­lis­ta, hänel­lä on Suo­mes­sa yleen­sä jo maa­han tul­les­sa val­mii­na joko työ- tai opis­ke­lu­paik­ka. Jos niis­tä kum­paa­kaan ei ole, niin sit­ten hänel­lä on Suo­mes­sa puo­li­so, joka aut­taa työ­pai­kan hake­mi­ses­sa ja yhteis­kun­taan integroitumisessa.Lähtökohdat työn saa­mi­seen ovat sil­loin pal­jon parem­mat kuin maa­han tule­val­la pako­lai­sel­la, jol­la em. jutut puut­tu­vat ja lisäk­si myös kou­lu­tus voi olla sel­väs­ti huo­nom­pi kuin Suo­meen muis­ta syis­tä muuttavilla.

    Enpä ole kuul­lut sel­lai­ses­ta, että pako­lai­set oli­si­vat halut­to­mia otta­maan vas­taan ns. pas­ka­duu­nia. Päin­vas­toin, hei­tä näkee aika usein työs­sä täl­lai­sis­sa työtehtävissä.

  30. Peter: […] Sen takia maa­han­muut­ta­jien työl­li­syys seu­rai­lee aika hyvin kan­sal­li­suus­ra­jo­ja niin, että tur­va­paik­ka­mais­ta ei työl­lis­ty­tä kovin hyvin ja sit­ten taas jol­lain nepa­li­lai­sil­la on täys­työl­li­syys, vaik­ka se tar­koit­tai­si ihmis­kaup­pa­mai­sia olo­suh­tei­ta ravin­to­lan taka­huo­nees­sa asu­mi­si­neen jne. 

    Tuo ei ihan rii­tä täy­dek­si seli­tyk­sek­si. Ame­ri­kas­sa (jos­sa “kaik­ki” ovat maa­han­muut­ta­jia) koko väes­tös­tä aasia­lais­ta syn­ty­pe­rää ole­vil­la on pie­nin työt­tö­myy­sas­te, afrik­ka­lais­ta syn­ty­pe­rää ole­vil­la sel­väs­ti suu­rin. Kii­na­lai­set ravin­to­lat eivät ihan rii­tä selit­tä­mään eroa. Var­maan­kin iso osa erois­ta tulee sii­tä, että etnis­ten ryh­mien välil­lä on isot sosio­eko­no­mi­set erot t.s. se, mil­lai­seen sosio­eko­no­mi­seen ase­maan syn­tyy, vai­kut­taa sii­hen, miten menes­tyy (työ)elämässä.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä olen tuol­lai­nen yhtiön kaut­ta työ­tä teke­vä. Minun oli­si erit­täin help­poa olla 500 päi­vää, siis kak­si vuot­ta, “tulo­ton”, sen jäl­keen mak­saa itsel­le­ni kah­dek­san kuu­kaut­ta hyvää palk­kaa, olla taas kak­si vuot­ta tulo­ton jne. Näin help­poa ei sosi­aa­li­tur­val­la kei­not­te­lun pitä olla.

    Kiel­tä­mät­tä tuo pul­jaa­mi­nen oli­si epäeet­tis­tä. Kan­ta­ni asi­aan ei kui­ten­kaan muut­tu­nut: uskon, että osa­keyh­tiön (ei jae­tun) tulok­sen jyvit­tä­mi­nen omis­ta­jan tulok­si on huo­no idea, kos­ka sii­tä narus­ta vetä­mäl­lä tulee monen­lai­sia ongel­ma­ti­lan­tei­ta, joi­ta sit­ten jat­kos­sa yri­tet­täi­si paik­kail­la alku­pe­räi­seen näh­den 20 ker­tai­sel­la mää­räl­lä laki­teks­tiä. Jos tuol­lai­nen idea ete­nee, niin palaan asi­aan ja kuvaan alkuun­sa 5 mer­kit­tä­vää ongel­ma­ti­lan­net­ta joi­hin tör­mät­täi­si: yhtiös­sä voi olla usei­ta omis­ta­jia, yhtiö voi tila­päi­ses­ti pihis­tää palkoista/osingoista myös muis­ta syis­tä kuin mai­ni­tus­ta keinottelusyystä, …

  32. Voi­si­ko teh­dä niin, että arvioi­daan lii­ke­vaih­don perus­teel­la pal­jon­ko tulo­ja pitäi­si olla ja jos ei ole, niin pitäi­si olla riit­tä­vän hyvät perus­te­lut mik­si ei ole?

    Tämä tilan­ne, jos­sa osa-aikai­nen yrit­tä­jyys voi joh­taa työt­tö­myy­se­tuusoi­keu­den menet­tä­mi­seen koko­naan, joh­taa sii­hen ettei yri­tys­toi­min­nan hyö­ty­jä tule myös­kään muil­le. Esi­mer­kik­si se työ­tön voi­kin myö­hem­min menes­tyä yri­tyk­sen­sä kans­sa ja työl­lis­tää muitakin.

  33. Kiin­nos­ta­vin­ta täs­sä on mis­tä ihmees­tä tämä poliit­ti­nen asen­ne oikein tulee, jos­sa kai­ken­lai­nen yli­mää­räi­nen aktii­vi­suus halu­taan lopul­ta sank­tioi­da, kuten täs­sä työt­tö­män siir­tyes­sä osa-aikai­sek­si yrittäjäksi?

    Tämä asen­ne on aiheut­ta­nut, tilan­teen jos­sa käy­tän­nös­sös­sä koko maas­sa on joten­kin lamau­tu­nut tilan­ne. Taus­tal­la on jon­kin­lai­nen ylei­nen asen­ne, ettei kan­na­ta teh­dä yhtään mitään yli­mää­räis­tä. Myös­kään yli­töi­tä ihmi­set eivät enää tee. Jos­kus kau­an aikaa sit­ten 70-luvul­la oli vie­lä kan­nat­ta­vaa teh­dä ylitöitä.

  34. Jat­kos­sa työ­tön mak­saa pie­nen kor­vauk­sen, että on orja­työ­kir­joil­la siiis työ­har­joit­te­lus­sa pari viik­koa kol­men kuu­kau­den välein.
    Erit­täin tuot­toi­sa busi­ness niil­le nopeas­ti ja tehok­kaas­ti ohjeet luke­neil­le yrit­tä­jil­le, ihan kuin sote. Tämä selit­tä­nee mik­si Kokoo­mus on innos­tu­nut. Muu­ta­ma työl­li­syys­tu­ki­miö­jo­nää­ri saa­daan aikaan.
    Edel­li­nen buu­mi oli työn­vä­li­tyk­sen yksityistäminen.

  35. Soi­nin­vaa­ran esiin nos­ta­ma asia ker­too min­kä­lai­nen sään­te­ly­jär­jes­tel­mä yrit­tä­jyy­den ja aktii­vi­suu­den suh­teen vallitsee.

    Yhteis­kun­ta itse estää aktii­vi­suu­den ja sii­tä lai­te­taan työt­tö­mien enem­mis­tö kärsimään.

    Huo­ma­si­vat­ko­han pro­vi­sio­palk­kais­ta puhe­lin­myy­jän työ­tä ja muu­ta pie­ni­palk­kais­ta työ­tä ehdot­te­le­vat kan­san­edus­ta­jat hyväk­sy­neen­sä akvii­vi­mal­liin työs­sä­oloeh­don, jon­ka mukaan pal­kan on olta­va vähin­tään 6,91 euroa tun­nis­sa? Ja kuka hul­lu yleen­sä sai pää­hän­sä ideoi­da täl­lai­sen pape­ri­so­dan kol­men kuu­kau­den aika­na ansait­ta­van 124,38 euron takia?”

    http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/01/02/aktiivimallin-ansat/

  36. Työt­tö­män oikeu­des­ta opis­ke­luun työ­mark­ki­na­kel­poi­suu­den paran­ta­mi­sek­si pitäi­si myös sää­tää sel­keäs­ti lail­la, ettei oli­si TE-kes­kus­ten satun­nais­pää­tös­ten varas­sa. Aina­kin kor­kea­kou­lu­tet­tu työ­tön toden­nä­köi­ses­ti tie­tää itse parem­pia kurs­se­ja käy­tä­väk­si kuin työk­kä­rin cv-kurssit.

    Samoin työn­te­ki­jän täy­den­ny­so­pin­to­jen vero­vä­hen­nys­kel­poi­suus pitäi­si olla lais­sa sel­keäs­ti mää­ri­tel­ty. Esim. työ­uran puo­li­vä­lis­sä monel­le hyvin­kin hyö­dyl­li­sen MBA-tut­kin­non vero­tus­koh­te­lu on sat­tu­man­va­rai­nen (riip­puu esim. sii­tä, kuin­ka kau­an pysyy samas­sa työ­pai­kas­sa tai ‑teh­tä­väs­sä kou­lu­tuk­sen jäl­keen). Kyse on aika isos­ta sum­mas­ta palk­ka­työ­läi­sen kannalta.

  37. Ros­mo: Kiel­tä­mät­tä tuo pul­jaa­mi­nen oli­si epäeet­tis­tä. Kan­ta­ni asi­aan ei kui­ten­kaan muut­tu­nut: uskon, että osa­keyh­tiön (ei jae­tun) tulok­sen jyvit­tä­mi­nen omis­ta­jan tulok­si on huo­no idea, kos­ka sii­tä narus­ta vetä­mäl­lä tulee monen­lai­sia ongel­ma­ti­lan­tei­ta, joi­ta sit­ten jat­kos­sa yri­tet­täi­si paik­kail­la alku­pe­räi­seen näh­den 20 ker­tai­sel­la mää­räl­lä laki­teks­tiä. Jos tuol­lai­nen idea ete­nee, niin palaan asi­aan ja kuvaan alkuun­sa 5 mer­kit­tä­vää ongel­ma­ti­lan­net­ta joi­hin tör­mät­täi­si: yhtiös­sä voi olla usei­ta omis­ta­jia, yhtiö voi tila­päi­ses­ti pihis­tää palkoista/osingoista myös muis­ta syis­tä kuin mai­ni­tus­ta keinottelusyystä, …

    Jos kaik­ki ihmi­set toi­mi­si­vat eet­ti­ses­ti ja moraa­li­ses­ti oikein, rat­ke­ai­si­vat kaik­ki yhteis­kun­nan ongelmat.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Maa­han­muutt­jat ovat TYÖNHAKIJOINA aktii­vi­sem­pia. Erääs­sä isos­sa rek­ry­toin­ti­koh­tees­sa, johon on vai­kea saa­da haki­joi­ta, 30 % haki­jois­ta on suom­nen­kie­li­siä, eivät­kä ne loput­kaan ole ruotsinkielisiä.

    Nyky­ään on työ­paik­ko­ja, jot­ka syr­ji­vät suo­ma­lai­sia rek­ry­toin­nis­sa. Syy on aina­kin sii­vous­hom­mis­sa kuu­lem­ma se, että mamut jat­ka­vat työs­sä pidem­pään ja urput­ta­vat vähemmän.

  39. Tuo sivu­toi­mi­sen yrit­tä­jyy­den tilan­ne on kyl­lä aika eri­koi­nen. YTK:n, eli Suo­men suu­rim­man työt­tö­myys­kas­san, edus­ta­ja kom­men­toi asi­aa YTK:n sivuil­la näin:

    yrit­tä­jä voi osoit­taa aktii­vi­suu­ten­sa vah­vis­te­tul­la vero­tuk­sel­la joka on usein kak­si vuot­ta van­ha. Toi­saal­ta esi­mer­kik­si aloit­ta­van yrit­tä­jän tapauk­ses­sa voi tul­la eteen tilan­ne, jos­sa työ­tä on pal­jon mut­ta las­ku­tuk­sen vuok­si tulot tule­vat vas­ta seu­raa­val­la aktii­vi­suu­den tar­kas­te­lu­jak­sol­la. Sil­loin yrit­tä­jä ei voi yri­tys­tu­loil­la osoit­taa aktii­vi­suut­taan sil­lä jak­sol­la, jol­la var­si­nai­nen työ on tehty.”

    https://ytk.fi/pulssi/blogi/kuinka-aktiivimallin-vaatima-aktiivisuus-tayttyy-

    Eli siis yrit­tä­jien osal­ta on var­sin han­ka­la osoit­taa kas­sal­le tuo­rei­ta työl­lis­ty­mi­siä, ja aktii­vi­suu­den osoi­tus teh­dään pää­sään­töi­ses­ti 2 vuot­ta sit­ten olleel­la yrit­tä­jä­nä työllistymisellä.

  40. Jus­si: Jos kaik­ki ihmi­set toi­mi­si­vat eet­ti­ses­ti ja moraa­li­ses­ti oikein, rat­ke­ai­si­vat kaik­ki yhteis­kun­nan ongelmat.

    Ei aivan kaik­ki, sil­lä mei­dän pitäi­si joten­kin kek­siä miten työl­lis­tää ne tuhan­net ja tuhan­net val­von­taa teke­vät ihmiset 😉

  41. Tapio: Vää­rä joh­to­pää­tös. Suo­meen tuli 70-luvul­la pako­lai­sia Chi­les­tä ja 80-luvul­la Ira­nis­ta ja Viet­na­mis­ta. He työl­lis­tyi­vät nopeas­ti ja kat­ta­vas­ti. Toki sosi­aa­lie­tuu­det ja kou­lu­tus­vaa­ti­muk­set oli­vat sil­loin alem­mat, mut­ta myös mais­sa, jos­sa etuu­det ovat tänä­kin päi­vä­nä hei­kot, pako­lais­ryh­mien työl­lis­ty­mi­ses­sä on eroja.

    Toki on ole­mas­sa myös mui­ta ero­ja eri ryh­mien välil­lä. Toi­sis­sa kult­tuu­reis­sa esim. voi olla täy­sin sel­vää, että nai­set eivät työs­ken­te­le. Viet­na­mi­lai­set taas ovat ste­reo­tyyp­pi­ses­ti yrit­te­liäs­tä ja työ­te­liäs­tä väkeä ja viet­na­mi­lai­sis­sa pako­lai­sis­sa oli vie­lä koros­te­tun pal­jon sosia­lis­mia vas­tus­ta­vaa eli ken­ties enem­män yrit­tä­jyy­so­rien­toi­tu­nut­ta poruk­kaa. Kaik­ki täl­lai­nen tie­ten­kin vaikuttaa.

    Mut­ta myös aika oli eri­lai­nen ja suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri oli eri­lai­nen. Eikä chi­le­läi­siä pako­lai­sia tul­lut kuin pari sataa ja viet­na­mi­lai­sia­kin vain muu­ta­ma sata kap­pa­let­ta. Tuol­lai­sen poru­kan koh­dal­la assi­mi­laa­tio tapah­tuu huo­mat­ta­vas­ti tehok­kaam­min kuin isom­pien ryh­mien koh­dal­la. Nyky­päi­vä­nä maa­han­muut­ta­jan ei tar­vit­se eikä hänel­tä odo­te­ta suomalaistumista.

  42. Kepa:
    Enpä ole kuul­lut sel­lai­ses­ta, että pako­lai­set oli­si­vat halut­to­mia otta­maan vas­taan ns. pas­ka­duu­nia. Päin­vas­toin, hei­tä näkee aika usein työs­sä täl­lai­sis­sa työtehtävissä.

    Olen tai­pu­vai­nen ajat­te­le­maan, että pako­lai­set ovat aika saman­lai­sia ihmi­siä kuin suo­ma­lai­set­kin. Heil­lä on suun­nil­leen saman­lai­set motii­vit ja he toi­mi­vat saman­lai­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta käsin. Aika pal­jon suo­ma­lai­sia­kin näkee pas­ka­duu­neis­sa ja sit­ten on suo­ma­lai­sia, jot­ka nii­tä vält­te­le­vät. Point­ti on sii­nä, että kun ihmi­sel­lä on oles­ke­lu­lu­pa, joka ei perus­tu työ­paik­kaan, sil­lä ihmi­sel­lä on myös vapaus vali­ta. Ihan niin kuin suo­ma­lai­sel­la­kin. Ja monen koh­dal­la se vapaus vali­ta mer­kit­see sitä, että ei läh­de­tä sii­voo­jak­si kun ei ole pak­ko ja saman elin­ta­son saa teke­mät­tä mitään. Tämä näkyy tilas­tois­sa, vaik­ka moni myös sii­vo­aa työkseen.

  43. Peter: Eikä chi­le­läi­siä pako­lai­sia tul­lut kuin pari sataa ja viet­na­mi­lai­sia­kin vain muu­ta­ma sata kappaletta. 

    Kyl­lä viet­na­mi­lai­sia pako­lai­sia tuli enem­män, sil­lä hei­tä oli 90-luvun alus­sa yksi­no­maan Oulun seu­dul­la pari…kolme sataa. Nykyi­sin viet­na­mi­lais­taus­tai­sia ihmi­siä on Suo­mes­sa noin 7500, jois­ta 2500 on syn­ty­nyt Suomessa.

  44. Tapio: Kyl­lä viet­na­mi­lai­sia pako­lai­sia tuli enem­män, sil­lä hei­tä oli 90-luvun alus­sa yksi­no­maan Oulun seu­dul­la pari…kolme sataa. Nykyi­sin viet­na­mi­lais­taus­tai­sia ihmi­siä on Suo­mes­sa noin 7500, jois­ta 2500 on syn­ty­nyt Suomessa.

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002862181.html

    Onko­han tuos­sa hesa­rin jutus­sa (tilaa­jil­le) nol­la­vir­he kun sii­nä mai­ni­taan 500 viet­na­mi­lais­ta vene­pa­ko­lais­ta. Tai sit­ten val­tao­sa maam­me viet­na­mi­lai­sis­ta on tul­lut per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen kaut­ta tai työ­hön ilman pako­laiss­ta­tus­ta. Tosin sii­tä pääs­tään taas sii­hen kes­kus­te­luun, että las­ke­taan­ko pako­lai­sik­si pel­kät sta­tuk­sen omaa­vat pako­lai­set vai myös pako­lais­ten ulko­mail­ta Suo­meen yhdis­te­tyt per­heen­jä­se­net. Aina­kaan jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa raja ei usein­kaan ole kovin tark­ka, vaan ihmi­set ovat pako­lai­sia tai siir­to­lai­sia vähän tilan­tees­ta riippuen. 

    No sil­lä ei sinän­sä ole väliä. Viet­na­mi­lais­ten koh­dal­la ei kui­ten­kaan tapah­tu­nut mitään suur­ta maa­han­muut­tos­hok­kia, vaan hei­tä on kotiu­tet­tu pie­nis­sä eris­sä sen 10–15 vuot­ta mitä hei­tä pako­lai­si­na maa­han muut­ti. Nyky­ään­hän viet­na­mi­lai­set tule­vat sit­ten suo­raan työ­vii­su­mil­la tomaat­te­ja poi­mi­maan yms. ja sii­nä tilan­tees­sa kotiu­tu­mi­nen menee vähän eri tavalla.

  45. Peter: Onko­han tuos­sa hesa­rin jutus­sa (tilaa­jil­le) nol­la­vir­he kun sii­nä mai­ni­taan 500 viet­na­mi­lais­ta vene­pa­ko­lais­ta. Tai sit­ten val­tao­sa maam­me viet­na­mi­lai­sis­ta on tul­lut per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen kaut­ta tai työ­hön ilman pakolaisstatusta.

    Pako­lai­sins­ti­tuu­tin sivuil­ta löy­tyi tie­to: “Seu­ra­va­na pako­lais­ryh­mä­nä Suo­mi otti vas­taan ns. vene­pa­ko­lai­sia Viet­na­mis­ta, ensim­mäi­set 100 pako­lais­ta vuon­na 1979 ja kaik­ki­aan noin 800.” Tämä sopii parem­min omaan muis­ti­ku­vaan asias­ta. Viet­na­mi­lai­sia on tul­lut sen­kin jäl­keen tän­ne ilman venepakolais-nimikettä.

    Suu­ri osa vene­pa­ko­lai­sis­ta oli muis­taak­se­ni etni­sel­tä taus­tal­taan kii­na­lai­sia. Sii­tä suu­ri viha hei­tä koh­taan yhdis­ty­nees­sä Vietnamissa.

  46. JTS: Jos­tain syys­tä Kokoo­mus ei tun­nu ymmär­tä­vän, että me kan­sa­lai­set olem­me ihan aidos­ti sitä miel­tä, että ehdo­tet­tu aktii­vi­mal­li on huo­noa lain­sää­dän­töä ja lisää sekavuutta. 

    Kan­sal­li­nen” Kokoo­mus ei halua ymmär­tää. Sitä äänes­tää 20% äänes­tä­jis­tä, jol­la pää­see täl­lä het­kel­lä aina hal­li­tuk­seen ja puo­let ajas­ta pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­eek­si. Aina kun Kokoo­mus saa hal­li­tuk­ses­sa tavoit­tei­taan läpi, hal­li­tus­kump­pa­nit menet­tä­vät kan­na­tus­taan. Tämä poli­tiik­ka on myös juu­ri sitä poli­tiik­kaa, jota puo­lu­een äänes­tä­jät sil­tä toi­vo­vat. Hekin ovat vie­raan­tu­nei­ta alem­pien tulo­luok­kien ja työt­tö­mien todellisuudesta.

    Omien tulo­jen kas­vat­ta­mi­nen hal­lin­ta­re­kis­te­rei­den, veron­kier­ronvero­suun­nit­te­lun, pie­nem­män pää­oma­ve­ro­tuk­sen, pie­nem­män vero­progres­sion, vero­jen kor­vaa­mi­sen mak­suil­la, val­tion rahan siir­tä­mi­sen yksi­tyi­sil­le toi­mi­joil­le, jne. kaut­ta on lie­nee noil­le äänes­tä­jil­le erit­täin myön­tei­nen asia, tie­toi­ses­ti tai hei­dän tie­dos­ta­mat­taan. Lisäk­si kun lei­ka­taan tiet­ty­jä vero­ra­hoit­tei­sia pal­ve­lui­ta ja bud­jet­tia, oma suh­teel­li­nen varak­kuus, hyvä olo ja sta­tus kas­va­vat ja rahal­le tulee enem­män arvoa: Mitä isom­mat tuloe­rot, sen nöy­rem­pää pal­ve­lua sil­lä ostaa.

  47. Ant­ti:
    Leh­dis­sä on ker­rot­tu usei­ta tari­noi­ta jois­sa työ­tön, ottaes­saan vas­taan pät­kä­työn tai kei­kan, jou­tuu isoi­hin ongel­miin. Tun­nen itse usei­ta lähei­siä joil­le on käy­nyt täs­mäl­leen näin. Huo­li­mat­ta sii­tä että viran­omais­ten kans­sa on etu­kä­teen var­mis­tet­tu että menee­hän asia oikein. Joko työ­nan­ta­ja on mokan­nut tai viran­omai­nen ei ole toi­mi­nut lupauk­sen­sa mukai­ses­ti ja/tai vii­vyt­te­lee tai pysäyt­tää tukien mak­sun ”sel­vi­tys­ten” ajak­si. Pari ker­taa tätä kokeil­tu­aan eräs tut­ta­va­ni on toden­nut että usei­den las­ten yksin­huol­ta­ja­na ei ker­ta kaik­ki­aan ole varaa ottaa vas­taan mitään pät­kä­töi­tä, kos­ka sii­tä vaan jou­tuu isoi­hin talou­del­li­siin ongel­miin. Lain­sää­tä­jä voi­si jos­kus laa­tia nämä lait ja sää­dök­set uusik­si siten että on yksin­ker­tais­ta ja tur­val­lis­ta teh­dä näi­tä pät­kä­töi­tä­kin, ilman pel­koa tukien kat­kea­mi­ses­ta tai menet­tä­mi­ses­tä. Mikä täs­sä voi olla niin vai­ke­aa? Ehkä se että vir­ka­mies ja polii­tik­ko ei ajat­te­le asi­aa kan­sa­lai­sen kan­nal­ta vaan byro­kra­tian kan­nal­ta ja pyr­kii teke­mään byro­kra­tian kan­nal­ta hyvän rat­kai­sun joka ei sit­ten todel­la­kaan joh­da sii­hen että pät­kä­töi­tä kan­nat­tai­si ottaa vas­taan. Sivus­ta seu­ran­nee­na työ­läi­se­nä tämä on ihan jär­je­tön sys­tee­mi. Työ­tön halu­aa töi­tä mut­tei uskal­la kos­ka viran­omai­nen ja valtio.

    Tähän­kin oli­si hyvin yksin­ker­tai­set ja hel­pot muu­tok­set, joil­la hom­ma saa­tai­siin toi­mi­maan: mitään tukia ei kos­kaan jumi­te­ta tut­kin­nan ajak­si ja jos tut­kin­nan jäl­keen pitää jotaan periä takai­sin, niin se teh­dään hitaas­ti, esim. 5% kk-tulois­ta, niin pit­kään kuin sit­ten tarvis.
    On se sit­ten tahal­lis­ta tai taha­ton­ta, että asi­aa ei voi­da suun­ni­tel­la pal­ve­lu­läh­töi­ses­ti ja asiak­kaan näkö­kul­mas­ta, niin surul­lis­ta on tää kädetömyys.

  48. Mul­la on nyt 10 vuo­den koke­mus sivu­toi­mi­ses­ta yrit­tä­jyy­des­tä sekä vajaa­työl­li­syy­des­tä tämän ohel­la 7 vuot­ta, jois­ta sel­kees­ti vajai­ta vii­mei­set 4.

    Mun mie­les­tä nyky­sys­tee­min isoim­mat ongel­mat on:
    1.
    Free­lance­rin sairaspäivärahaomavastuu
    ‑tää on siis 9 arki­päi­vää ≈ 2 viik­koa. Kuten tie­däm­me, mikään lää­kä­ri ei kir­joi­ta yli 2 vii­kon sai­ras­lo­maa, jos kyse ei ole pahas­ta kroo­ni­ses­ta sai­rau­des­ta tai vaka­vas­ta onnet­to­muu­des­ta. Tämä tar­koit­taa sitä, että friik­ku saa 2 vii­kon sai­ras­tu­mi­ses­ta yhden päi­vän sai­ras­päi­vä­ra­han. Joka tar­koit­taa sitä, ettei koko kon­sep­tia toi­meen­tu­lo­tur­vas­ta sai­rau­den iskies­sä ole. Ollaan töis­sä niin kipee­nä kun vain kuo­le­mat­ta pys­tyy ja jos ei pys­ty, niin tak­kiin tulee.
    2.
    Jos sit­ten sai­ras­tut pidem­pään ja tulosi jakaan­tuu vaik­ka 33% työ­tu­lo, 33% yrit­tä­jä­tu­lo ja 33% työk­kä­ri, niin näis­tä ote­taan päi­vä­ra­haa las­kies­sa huo­mioon vain yksi. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa saat siis vain kol­mas­osan päivärahasta.
    3.
    Yrit­tä­jä­tu­losi las­ke­taan vii­mei­sim­mäs­tä toi­mi­te­tus­ta vero­tuk­ses­ta ja ote­taan huo­mioon ekan ker­ran mar­ras­kuus­sa. Tämä joh­taa sii­hen, että esim. yri­tys­tu­lo tam­mi­kuus­sa 2016 vai­kut­taa työk­kä­rii­si vie­lä loka­kuus­sa 2017. Kun yri­tys­tu­lo yleen­sä vaih­te­lee, niin saat lii­kaa työk­kä­riä sil­loin kun et sitä tar­vit­se ja lii­an vähän sil­loin kun tarvitset.
    4.
    Aina­kin aikai­sem­min (ehkä täs­tä uudes­ta aktii­vi­se­koi­lus­ta on kui­ten­kin se hyö­ty, että asi­aan oikeas­ti herä­tään) byro­kra­tia ei tun­te­nut ter­miä “pää­toi­mi­ses­ti työ­tön”. Eli et voi­nut käy­tän­nös­sä olla pää­toi­mi­ses­ti työ­tön ja sivu­toi­mi­ses­ti sekä töis­sä, että yrit­tä­jä (sil­loi­nen amma­tin­har­joit­ta­ja). Jos oli töi­tä ja yri­tys­toi­min­taa, niin jom­pi­kum­pi kat­sot­tiin ole­tusar­voi­ses­ti aina päätoimiseksi.
    5.
    En tie­dä kuin­ka pal­jon jul­kis­ta rahaa nyky­tyy­lil­lä sääs­tyy, mut­ta toi­min­ta­mal­li, jos­sa jokai­ses­ta tues­ta, johon on _oikeus_, pitää osa­ta viek­kaas­ti ja oikeal­la tyy­lil­lä sin­nik­kääs­ti tais­te­le­maan, aiheut­taa var­mas­ti sen, että val­tao­sa ei leik­kiin läh­de. Mul­la molem­mat van­hem­mat oli byro­kraat­te­ja, joten opin lei­kin hen­gen jo leik­ki-ikäi­se­nä. Mut­ta help­poa se ei ole. Hyvät juris­tit liitossa/kassassa aut­taa, mut­ta sen perus­teel­la on vai­kea vali­ta kas­saa mihin kuu­luu. Ite las­kel­moin hyvin tar­kas­ti mis­sä vai­hees­sa toi­mi­ni­men voi perus­taa (sopi­vas­ti täys­työl­li­syyt­tä put­kes­sa) ja kui­ten­kin useem­man kuu­kau­den urak­ka, sit­ten kun työk­kä­riä tar­vit­si, niin todis­taa yri­tys­toi­min­nan työ­mää­rä ja teh­dä vaa­dit­ta­vat vali­tuk­set. Vero­suun­nit­te­lu on tie­tyl­lä varak­kuus­ta­sol­la hyvin suo­sit­tua, mut­ta tuki­suun­nit­te­lua ei sai­si olla. Nyt­ten­hän jo laki kiel­tää viran­omais­ta anta­mas­ta mitään tie­toa, jota _voidaan_ käyt­tää tuki­suun­nit­te­luun. Eli tuen saa­ja pide­tään jat­ku­vas­sa epä­var­muus­ti­las­sa. Esim. asu­mis­tuen las­ke­mi­sen alo­rit­mit ovat salai­sia. Yrit­tä­jyy­den sivu­toi­mi­suu­den tar­kem­mat pää­tök­sen­te­kooh­jeet ovat salai­sia. Kuvi­tel­laan, että jos, vajaa­työl­lis­tet­ty voi­si suun­ni­tel­la parem­min elä­mään­sä, niin hän haluai­si vain lais­ko­tel­la yhä enem­män. Ilmei­ses­ti myös kuvi­tel­laan, että epä­var­muu­den aiheut­ta­ma ahdis­tus pot­kii täys­työl­li­syy­teen, mut­ta todel­li­suu­des­sa se var­maan­kin joh­taa usein­mi­ten juu­ri sii­hen, mis­tä saam­me lukea leh­dis­tä: ei ote­ta vas­taan mitään pien­tä, kos­ka se sär­kee ison kuvan.
    Tyh­mem­pi voi­si luul­la, että viran­omai­sel­la on _velvollisuus_ mak­saa ne tuet, joi­hin asiak­kaal­la on _oikeus_. Mut­ta todel­li­suu­des­sa kai­kes­ta voi­daan kiel­täy­tyä, todis­tus­taak­ka on aina asiak­kaal­la, eikä viran­omai­nen saa ker­toa, miten asia todis­te­taan, jot­ta oikeus toteutuisi.

  49. Vie­lä lisäys koh­taan 3.:
    Las­ken­nal­li­nen yri­tys­tu­lo (eli se siel­tä vii­me­vuo­den peru­koil­ta) aiheut­taa vie­lä tie­tyis­sä tilan­teis­sa sen­kin, ettei sitä vii­me vuon­na peliin tul­lut­ta “300€ ilman että tuet vähenee”-suojaosuutta pää­se­kään hyö­dyn­tä­mään. Kos­ka “etuus ja 50 pro­sent­tia saa­dun tulon sii­tä osas­ta, joka ylit­tää suo­jao­san, voi­vat sovit­te­lu­jak­son aika­na yhteen­sä nous­ta mää­rään, joka etuu­te­na muu­toin oli­si voi­tu maksaa”.
    Eli vaik­ka todel­li­set tulosi oikeut­tai­si­vat suo­jao­suu­teen, niin ima­gi­nää­ri­tu­lot eivät.
    Ja kos­ka yri­tys­tu­lo­ja ei voi­da las­kea muus­ta kuin vero­tus­pää­tök­ses­tä, joka tulee noin vuo­den pää­tök­sen jäl­keen, kaik­ki pää­tök­set pitää teh­dä uudes­taan 2 vuo­den päästä.
    Joku vois las­kea, kuin­ka pal­jon byro­kra­tia­ku­lu­ja säs­tet­täi­siin­kään reaa­liai­kai­sel­la vero­tuk­sel­la. Nyt­ten­hän kan­sa­lai­nen ei näe säh­köi­ses­ti edes edel­lis­tä vero­tus­pää­tös­tään, lomak­kei­ta kyl­lä saa prin­tat­tua, elä­köön tietoyhteiskunta!

  50. Ai niin!
    Mei­nas unoh­tua, eli prio­ri­teet­ti­koh­taan 2,5:
    Ansio­si­don­nai­sel­la keräil­lään “työ­viik­ko­ja”, joil­la mää­ri­tel­lään kos­ka on oikeu­tet­tu seu­raa­vaan ansiosidonnaiskauteen.
    Näi­tä viik­ko­ja las­ke­taan tylys­ti ja tyh­mäs­ti 18 työ­tyn­tia per kalenteriviikko!
    Eli vaik­ka teki­sit koko vuo­den 17 tun­tia vii­kos­sa, niin ansio­si­don­nais­las­ku­ri näyt­tää, että olet ollut koko ajan täy­sin työtön.
    Vaih­toeh­toi­ses­ti, jos teet yhdes­sä vii­kos­sa 18 tun­tia, niin se on sama­nar­voi­nen kuin jos teki­sit yhdes­sä vii­kos­sa sata tun­tia (pro­jek­ti­hen­ki­ses­sä pät­kä­työs­sä pää­see lähel­le tätä).
    Eli voit hyvin teh­dä 70 tun­tia kuus­sa, jon­ka kat­so­taan 0, 1, 2 tai 3 työ­viik­koa, riip­puen siis aivan jos­tain muus­ta kuin työn määrästä.
    Näin fik­sus­ti siis viran­omai­nen ja lain­laa­ti­ja “ymmär­tää” pätkätyötä…

  51. Peru­tus­lain 80 §:n mukaan yksi­lön oikeuk­sien ja vel­vol­li­suuk­sien perus­teis­ta on sää­det­tä­vä lail­la. Mut­ta perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta ei ole tain­nut jak­saa miet­tiä pie­niä työt­tö­myys­tur­va­lain yksi­tyis­koh­tia, kos­ka niis­tä ei ole ollut mitään mai­nin­taa hal­li­tuk­sen esityksessä.

    Epäi­len, että koh­ta työ­mi­nis­te­ri ilmoit­taa, että työt­tö­myys­tur­va­la­ki vaa­tii tar­ken­nus­ta. Mut­ta minis­te­ri ei ker­ro, mitä tar­ken­nus­ta tar­vit­tai­siin ja mik­si. Tämä sik­si, että kan­sa­lai­set eivät ryh­tyi­si valit­ta­maan epäkohdista.

    Sama tois­tuu sit­ten hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­sä. Sin­ne kir­joi­te­taan, että on ilmen­nyt tar­ken­nuk­sen tar­vet­ta, mut­ta ei seli­te­tä asi­aa tar­kem­min. Vas­ta sit­ten, jos tut­kii laki­py­kä­lien muu­tok­sia, pää­see sel­vil­le sii­tä, mikä on ollut ongelmana.

    Se sii­tä avoi­muu­des­ta ja läpi­nä­ky­vyy­des­tä. Eikä kan­san­edus­ta­jat puu­tu asi­aan mil­lään taval­la. Hil­jaa ole­mal­la hyväk­sy­tään kan­sa­lais­ten pimit­tä­mi­nen ja samal­la sur­kea lain­val­mis­te­lu, joka jat­kuu ja jatkuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.