Työttömän oikeudesta sivutoimiseen yrittämiseen on säädettävä yksiselitteisesti

Osana työt­tömien aktivoin­tia hal­li­tus edel­lyt­tää, että työtön han­kkii yrit­täjänä tulo­ja 250 € kuus­sa. Tänään voimaan tulleen lain mukaan näin toim­imis­es­ta ei ran­gaista heti, mut­ta neljän kuukau­den kulut­tua se voi johtaa työt­tömyysko­r­vauk­sen menet­tämiseen kokon­aan, jon­ka jäl­keen on siis elet­tävä sil­lä 250 eurol­la kuus­sa. Ei kuitenkaan ker­ro­ta, mil­loin siitä ran­gais­taan ja mil­loin ei, vaan tämä jätetään yksit­täisen TE-toimis­ton hark­in­taan, eikä harkin­nan luva­ta nou­dat­ta­van samo­ja kri­teere­jä eri puolel­la maata.

Näin ei voi olla. Työt­tömiltä ei voi edel­lyt­tää täl­laista riskinot­toa. Lain pitää olla yksikäsit­teinen ja sama koko maas­sa, ellei erik­seen päätetä alueel­li­sista kokeiluista. Nyt tämä epä­var­muus ja kieltäy­tymien anta­mas­ta ennakkopäätök­siä on tosi­asialli­nen este työt­tömien pien­imuo­toisellekaan yritystoiminnalle

Ain­oa ohje, joka asi­as­ta annetaan, on tämä periaate:

Henkilön kat­so­taan työl­listyvän yrit­täjänä tai sitä vas­taaval­la taval­la omas­sa työssään pää­toimis­es­ti, jos toimin­nan vaa­ti­ma työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle.”

Tämä peri­aate on aivan älytön. Myös palka­nsaa­jal­la osapäivä­työn tekem­i­nen yri­tyk­sessä A estää kokopäivä­työn vas­taan­ot­tamisen yri­tyk­sessä B. Samoin leipäjonos­sa sei­somi­nen estää kokopäivä­työn tekemisen. On ymmär­ret­tävää, että pien­imuo­toista yri­tys­toim­inta har­joit­ta­van olisi hyvä pystyä otta­maan vas­taan työtä, jos halu­aa nos­taa työt­tömyysko­r­vauk­sia, mut­ta tähän riit­tää se, että yri­tys­toim­inta on mah­dol­lista lopet­taa, jos tilaisu­us kokopäiväiseen palkkatyöhön tar­joutuu. Tämä on niin pieni ongel­ma, ettei siitä tarvitse välit­tää. Tämän pienen joukon takia ei ole järkevää estää suur­ta joukkoa täy­den­tämästä tulo­jaan yri­tys­toimin­nal­la työt­tömyys­jak­so­jen aikana.

Kohdeltakoon siis yri­tys­tu­lo­ja samal­la taval­la kuin palkkat­u­lo­ja: 300 €/kk ilman vaiku­tus­ta työt­tömyyspäivära­haan ja tämän jäl­keen 50 %:n yhteensovitus.

Ain­oa ongel­ma tässä on osakey­htiö. Yrit­täjän on mah­dol­lista piilot­taa tulon­sa yri­tyk­sen taseeseen ja näytel­lä tulo­ton­ta. Tähän on kehitet­tävä oma menet­te­lyn­sä, jos­sa työt­tömyys­tur­vas­sa yri­tyk­sen tulo pure­taan yrit­täjän tulok­si. Se pitää tehdä joka tapauk­ses­sa, vaik­ka yri­tys­toim­inta olisi niin osa-aikaista, ettei se ajankäytön osalta olisi este työt­tömyyspäivära­han nostamiselle.

Kil­pailun vääritämi­nen? Onko yrit­täjälle annet­tu työt­tömyysko­r­vaus laiton yri­tys­toimin­nan tuki? Onko sovitel­tu päivära­ha osa-aikaiselle kau­pan kas­salle yri­tys­tu­ki kauppiaalle?

= = =

Kiitän blogi­ni kom­men­toi­jia aiheen esille ottamisesta.

62 vastausta artikkeliin “Työttömän oikeudesta sivutoimiseen yrittämiseen on säädettävä yksiselitteisesti”

  1. Sama tilanne on myös lasku­tus­palvelu­iden kaut­ta töitä tekevil­lä. Vaik­ka kyseessä on palkan muo­dos­sa mak­set­tu kor­vaus ja sovitel­tu päivära­ha on siten help­poa laskea, toim­inta tulk­i­taan silti hel­posti omas­sa työssä työl­listymisek­si ja tulos on sama — kaik­ki tuet katkeavat.

    Tämä on sikäli ikävää, että 18 tun­nin työ­sopimuk­sia eivät yri­tyk­set mielel­lään tee — hallinnolli­nen työ­taak­ka on liian suuri. Käytän­nössä pikkutöi­hin ain­oa vai­h­toe­hto on töi­den tekem­i­nen jonkun palvelun­tar­joa­jan kaut­ta — mikä siis voidaan työt­tömyys­tur­vas­sa rin­nas­taa yrittäjään.

  2. Kos­keeko­han aktivoitu­mis­pakko vain syn­type­r­äisiä suo­ma­laisia vai edel­lytetäänkö maa­han­muut­taneil­ta tukien vasti­neek­si saman­laista aktivoitumista?

  3. Jotenkin tun­tuu, ettei työt­tömältä voi vaa­tia mitään? Alan olla koh­ta sitä mieltä, että koko työt­tömyys­tur­va pitää romuttaa.

    Koko ajan ohite­taan juurisyy. Suo­mi on kallis maa asua. Suo­mi on kallis maa asua, kos­ka veroas­t­eemme on korkea. Korkeaa veroast­et­ta perustel­laan korkeal­la sosi­aal­i­tur­val­la. Korkean veroas­t­een tuo­ma korkea veroaste siis aiheut­taa, ettei Suomes­sa voi asua pien­i­t­u­loise­na, vaan tarvit­see sosiaaliturvaa. 

    Hal­li­tuk­sen esi­tys on oikean suun­tainen alku. Nyt pitää olla rohkeut­ta tehdä rak­en­teel­lisia muu­tok­sia. SAK:kin pitäisi olla työväen, ei pum­mien asialla.

  4. Olen osakey­htiöasi­as­ta erim­ieltä: osakey­htiöön jäte­tyt varat eivät ole omis­ta­jan tuloa eikä niiden pidä vaikut­taa omis­ta­jan sosi­aal­i­tur­vaan. Yri­tyk­sen omis­ta­jana min­ulle on pläkki­selvää, että en voi “piilot­taa” yri­tyk­sen voit­to­ja taseeseen ja tosi­asial­lis­es­ti samal­la käyt­tää niitä elämiseen. Oy ja omis­ta­ja kan­nat­taa pitää eril­lis­inä oikeus- ja talous “sub­jek­teina”. Muus­sa­t­a­pauk­ses­sa tulee mon­en­laisia sekavia ongelmatilanteita.

    1. Minä olen tuol­lainen yhtiön kaut­ta työtä tekevä. Min­un olisi erit­täin help­poa olla 500 päivää, siis kak­si vuot­ta, “tulo­ton”, sen jäl­keen mak­saa itsel­leni kahdek­san kuukaut­ta hyvää palkkaa, olla taas kak­si vuot­ta tulo­ton jne. Näin help­poa ei sosi­aal­i­tur­val­la keinot­telun pitä olla.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Maa­han­muut­ta­jat ovat kyl­lä työn­hak­i­joina kan­ta­suo­ma­laisia aktiivisempia.

    Maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysaste on n 50 % kun se kan­ta­suo­ma­lais­ten osalta on n 70 %.

    Ilmeis­es­ti kan­ta­suo­ma­lais­ten aktivoin­nil­ta ei kan­na­ta iso­ja odottaa.

    1. Maa­han­muut­t­jat ovat TYÖNHAKIJOINA akti­ivisem­pia. Eräässä isos­sa rekry­toin­tiko­hteessa, johon on vaikea saa­da hak­i­joi­ta, 30 % hak­i­joista on suom­nenkielisiä, eivätkä ne lop­utkaan ole ruotsinkielisiä.

  6. Jospa ainakin Tmi muo­toisen yrit­täjyy­den hyväksy­isi, niin sekin aut­taisi. Pakkoko sitä sivu­toimista on Oy:n alla tehdä, vaik­ka parem­pi jos tuollekin kek­sisi muodon. 

    Jos tulot alle 50% viimeisim­män ansiosi­don­naisen perustepalka­s­ta, niin eikö voitaisi automaat­tis­es­ti kat­soa sivutoimiseksi.

  7. Juha Lem­met­ti:
    Sama tilanne on myös lasku­tus­palvelu­iden kaut­ta töitä tekevil­lä. Vaik­ka kyseessä on palkan muo­dos­sa mak­set­tu kor­vaus ja sovitel­tu päivära­ha on siten help­poa laskea, toim­inta tulk­i­taan silti hel­posti omas­sa työssä työl­listymisek­si ja tulos on sama – kaik­ki tuet katkeavat.

    Tämä on sikäli ikävää, että 18 tun­nin työ­sopimuk­sia eivät yri­tyk­set mielel­lään tee – hallinnolli­nen työ­taak­ka on liian suuri. Käytän­nössä pikkutöi­hin ain­oa vai­h­toe­hto on töi­den tekem­i­nen jonkun palvelun­tar­joa­jan kaut­ta – mikä siis voidaan työt­tömyys­tur­vas­sa rin­nas­taa yrittäjään.

    Ymmärtääk­seni (mut­ta vain ymmärtääk­seni, viralli­nen tulk­in­ta voi olla eri) myös tänä vuon­na säi­lyy mah­dol­lisu­us tehdä kah­den viikon eril­lisiä toimek­sianto­ja siten, että edelleen säi­lyy työt­tömänä työn­hak­i­jana, työt­tömyys­tur­vala­ki 2. luku 1§:”…Työt­tömänä pide­tään henkilöä, joka ei ole työ­suh­teessa eikä työl­listy yhden­jak­sois­es­ti pää­toimis­es­ti yli kah­ta viikkoa yrit­täjänä tai omas­sa työssä. Työt­tömänä pide­tään lisäk­si sitä, jol­la on oikeus työt­tömyy­se­tu­u­teen 2 luvun 5 a §:n perus­teel­la yri­tys­toimin­nan tai oman työn estämät­tä…”.

    Täy­tyy kuitenkin aina muis­taa, että lasku­tus­palvelun kaut­ta tehtävä työ kat­so­taan yrit­täjänä tehdyk­si työk­si. Eläket­tä ei ker­ry, eikä aikaa las­ke­ta työa­jak­si työt­tömyys­tur­vaa määritettäessä.

    Kun asia näin selvästi lais­sa maini­taan, niin TE-toimis­tolle ei edes tarvinne ilmoit­taa mis­tään enin­tään kak­si viikkoa kestäneestä toimek­sian­nos­ta, tai edes use­am­mas­ta eril­lis­es­tä toimek­sian­nos­ta. Täy­tyy kuitenkin muis­taa, että jos työvoimavi­ra­nomainen saa tietoa näistä, niin hän voi lähet­tää selvi­tyspyyn­nön, johon on vas­tat­ta­va. Täl­löin kir­jal­liset, selkeät ja selvästi eri toimek­sianto­ja ilmen­tävät sopimuk­set ovat kul­lan arvoisia.

    Mitä tulee tuo­hon neljän kuukau­den “yrit­täjyy­den kokeilu­aikaan”, niin on huomioita­va sen rajoituk­set. Yri­tys­toim­int­nan on alet­ta­va työt­tömyyskau­den aikana, ja 4 kuukau­den aika­jak­soa voi käyt­tää vain ker­ran työt­tömyys­jak­sos­sa. Työt­tömyys­tur­valain 2 luku 5a§ “Työn­hak­i­jan oikeu­teen saa­da työt­tömyy­se­tu­ut­ta ei neljän kuukau­den ajan toimin­nan aloit­tamis­es­ta sovel­leta, mitä 5 §:n 1 momen­tis­sa sääde­tään yli kak­si viikkoa kestävästä työl­listymis­es­tä yrit­täjänä ja omas­sa työssä. Edel­ly­tyk­senä on, että yri­tys­toim­inta tai omas­sa työssä työl­listymi­nen on aloitet­tu työt­tömänä ollessa.

    Mitä 1 momen­tis­sa sääde­tään, sovel­letaan uudelleen, kun henkilö on täyt­tänyt maini­tus­sa momen­tis­sa tarkoite­tun määräa­jan alka­misen jäl­keen työt­tömyyspäivära­han edel­ly­tyk­senä ole­van työssäoloe­hdon ja työt­tömyyspäivära­han enim­mäi­sai­ka alkaa alusta.”

    Vielä tulee ottaa huomioon, että Työt­tömyys­tur­valais­sa määritetään yrit­täjyys. Lain 1 luku 6§ “Yrit­täjäk­si kat­so­taan tässä lais­sa yrit­täjän eläke­lain (1272/2006) 3 §:ssä…tarkoitettu henkilö. Yrit­täjäk­si kat­so­taan myös yri­tyk­sen osaomis­ta­ja…”, joka onkin sit­ten laa­jem­pi asia avattavaksi.

    Tun­tuuko selvältä vai epä­selvältä? Niinpä…

    Täy­tyy aina muis­taa, että näitä lake­ja säätävät eduskun­nas­sa mei­dän sinne äänestäneet ihmiset. Ne samat, jota lakien vaikeaselkoisu­ut­ta päivitel­lessään sanovat, että ‘tälle asialle pitäisi tehdä jotain’, ja sit­ten jät­tävät tekemättä…

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Maa­han­muut­t­jat ovat TYÖNHAKIJOINA akti­ivisem­pia. Eräässä isos­sa rekry­toin­tiko­hteessa, johon on vaikea saa­da hak­i­joi­ta, 30 % hak­i­joista on suom­nenkielisiä, eivätkä ne lop­utkaan ole ruotsinkielisiä.

    Eihän tuol­laises­sa tarkaste­lu­tavas­sa ole jär­jen häivää. Tuol­la mallil­la saadaan tulos, että työt­tömät mais­ter­it ja dip­painssit ovat halut­to­mia hake­maan siivoo­jan työtä.

    Tuskin se kuitenkaan viit­taa mitenkään suo­raan hei­dän passiivisuuteensa.

    1. Kyl­lä meil­lä on aika paljon huonos­ti koulutet­tu­ja työt­tömiä, joten tuo dip­painsinööries­imerk­ki ei oikein pure.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Maa­han­muut­t­jat ovat TYÖNHAKIJOINA akti­ivisem­pia. Eräässä isos­sa rekry­toin­tiko­hteessa, johon on vaikea saa­da hak­i­joi­ta, 30 % hak­i­joista on suom­nenkielisiä, eivätkä ne lop­utkaan ole ruotsinkielisiä.

    Kyl­lä, mut­ta maa­han­muut­ta­jien surkea työl­lisyysaste osoit­taa, ettei akti­ivi­nenkaan työn­haku riitä nos­ta­maan sitä. Silti kan­ta­suo­ma­lais­ten työl­lisyysastet­ta yritetään nos­taa keinol­la, joka ei ole aut­tanut maa­han­muut­ta­ji­akaan pääsemään työl­lisyy­dessä edes lähelle kan­taväestön tasoa.

    Jos työl­lisyysastet­ta halu­taan aidosti nos­taa niin kan­nat­taisi kiin­nit­tää huomio johonkin muuhun. Esimerkik­si voisi olla paikallaan selvit­tää mik­si nais­ten työl­lisyysaste laa­haa usei­ta pros­ent­te­ja miehiä jäl­jessä ja pyrk­iä saa­maan nais­ten työl­lisyys nos­tet­tua miesten tasolle. Miesten työl­lisyysaste on jo hyvin lähel­lä hal­li­tuk­sen tavoitet­ta ‑kun nais­ten työl­lisyysaste saadaan nos­tet­tua samaan on hal­li­tuk­sen tavoite saavutettu.

    1. Maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysaste — kun ote­taan huomioon kaik­ki maa­han­muut­ta­jat — on korkeampi kuin samal­la koulu­tus­ta­sol­la ole­vien kan­ta­suo­ma­lais­ten. Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työl­lisyysaste omn 42 %.Maa­han­muut­ta­jia myös syr­jitään työhöno­to­ssa, mikä onm tietysti kansan­talouden kannal­ta aivan pölvästiä.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä olen tuol­lainen yhtiön kaut­ta työtä tekevä. Min­un olisi erit­täin help­poa olla 500 päivää, siis kak­si vuot­ta, “tulo­ton”, sen jäl­keen mak­saa itsel­leni kahdek­san kuukaut­ta hyvää palkkaa, olla taas kak­si vuot­ta tulo­ton jne. Näin help­poa ei sosi­aal­i­tur­val­la keinot­telun pitä olla. 

    Yksi osa ongel­maa on, että vero­tus tapah­tuu kalen­terivu­osit­tain. Jos halu­taan pitää nykyisen­lainen pro­gres­si­ivi­nen vero­tus, tämä on ratio­naa­li­nen ratkaisu. Mut­ta jos vero­tus olisi tas­apros­en­til­la (perus­tu­lo­ma­lli), ei olisi mitään ongel­maa. Voisiko nykyjär­jestelmää jotenkin kehit­tää vähem­män kalen­terivuodes­ta riippuvaiseksi?

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä olen tuol­lainen yhtiön kaut­ta työtä tekevä. Min­un olisi erit­täin help­poa olla 500 päivää, siis kak­si vuot­ta, “tulo­ton”, sen jäl­keen mak­saa itsel­leni kahdek­san kuukaut­ta hyvää palkkaa, olla taas kak­si vuot­ta tulo­ton jne. Näin help­poa ei sosi­aal­i­tur­val­la keinot­telun pitä olla.

    Täyt­tä kansane­dus­ta­jan- ja min­is­ter­ineläket­tä saa­vana tuol­lainen yri­tys­toim­inta on lähin­nä koomista ja muka­va har­ras­tus. Et siis edes teo­ri­as­sa voi olla tulo­ton, kos­ka tuskin­pa olet kieltäy­tynyt eläkkeestä.

    1. En voi enää olle tulo­ton enkä muutenkaan ikäni puoles­ta ola oikeutet­tu työt­tömyyspäivära­haan, mut­ta olen ollut yrit­täjä vuodes­ta 1986-

  12. 300 euron suo­jao­su­us kos­kee jo myös yri­tys­tu­lo­ja, eikö Osmo ole ajantasalla?

    1. 300 euron suo­jao­su­us tarkoit­taa, että tulo ei vaiku­ta yhteenso­vi­tuk­sen kaut­taa päivära­han suu­ru­u­teen, mut­ta tuos­sa luokit­telus­sa pää­toimisek­si ei ole mitään euromääräistä rajaa. Voidaan hyvin kuvitel­la, että pää­toimi­nen taiteil­i­ja, jon­ka myyn­ti on vähän huonoa, menet­tää työt­tömyysko­r­vauk­sen, kos­ka tekee taidet­ta päätoimisesti.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysaste – kun ote­taan huomioon kaik­ki maa­han­muut­ta­jat – on korkeampi kuin samal­la koulu­tus­ta­sol­la ole­vien kan­ta­suo­ma­lais­ten. Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työl­lisyysaste omn 42 %.Maa­han­muut­ta­jia myös syr­jitään työhöno­to­ssa, mikä onm tietysti kansan­talouden kannal­ta aivan pölvästiä.

    Jos olen ymmärtänyt luke­mani, Ruot­sis­sa maa­han­muut­ta­jien työl­listymistä helpotet­ti­in sil­lä, että sikäläisessä kolmikan­nas­sa sovit­ti­in, että hei­dän palkkansa voi olla 20%(?) alem­pi kuin sopimuspalkka.

    SAK:n Elo­rannal­ta kysyt­ti­in, voitaisi­inko Suomes­sakin näin tehdä. Elo­ran­ta vas­tasi kat­e­goris­es­ti: Ei voi, kos­ka työttömiä.

  14. Kiitos Osmo hyvästä kirjoituksesta!

    Min­ul­lakin olisi (ehkä) mah­dol­lisu­us han­kkia ainakin pätkä­muo­dos­sa keikkayrit­täjä­tu­lo­ja entis­es­tä amma­tis­tani sekä yhdestä jutus­ta, johon­ka min­ul­la on ns. lupapätevyys.

    Mut­ta en uskalla todel­lakaan edes harki­ta tuol­laista, koska:

    a) en elä 250 eurol­la kuukaudessa! (enkä toden­näkises­ti onns­tu­isi aina han­kki­maan edes sitä — jos toden­näköis­es­ti han­kkisin hyvät tulot yrit­täjänä, niin arvatkaa­pa kahdesti kir­jot­taisinko tätä!)

    b) TE-toimis­tois­sa har­joite­taan mieli­v­al­taa ja ihmisiä leimataan yrit­täjik­si vähäis­tenkin yrit­täjä­tu­lo­jen vuoksi

    Mik­sei lakia kor­jat­tu ensin tuon osalta?

    Todel­la kor­nia lain­säädän­tö­toim­intaa! Työt­tömän akti­ivi­laki­in kir­jataan jotain nau­ret­tavia 250 euron yrit­täjä­tu­lopy­käliä, joi­ta Kokoomus­min­is­ter­it suu vaah­dos­sa siteer­aa. Mut­ta eivät ole sen ver­taa asioi­hin pere­htyneet kuten Osmo on, että tietävät että keikkayrit­täjyys on työt­tömälle tehty defac­to mah­dot­tomak­si tässä maassa!

    Yksi tapa kätkeä yrit­täjyys työt­tömänä on käyt­tää ns. työo­su­uskun­taa eli leik­itään työn­tek­i­jää. Liian innokas ei saa tosin olla, on kuulem­ma siitäkin rangaistu.

    Lisäk­si valitet­tavasti työo­su­uskun­ta ei kaikki­in yrit­täjyy­den aloi­hin oikein taivu.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Maa­han­muut­t­jat ovat TYÖNHAKIJOINA akti­ivisem­pia. Eräässä isos­sa rekry­toin­tiko­hteessa, johon on vaikea saa­da hak­i­joi­ta, 30 % hak­i­joista on suom­nenkielisiä, eivätkä ne lop­utkaan ole ruotsinkielisiä.

    Hie­man epäilen, ettei kyseisen tapah­tu­man tilas­tolli­nen evi­denssi ihan vielä riitä lain säätämiseen/muuttamiseen.

  16. Min­un on jotenkin han­kala ymmärtää, että mik­si tääl­lä suh­taudu­taan Osmon huomioon maa­han­muut­ta­jien akti­ivi­su­ud­es­ta työn­hakemises­sa jotenkin kyseenalaise­na totea­muk­se­na, kos­ka se tun­tu­isi menevän ihan automaat­tis­es­ti näin. Suurin osa maa­han­muut­ta­jista on isois­sa kaupungeis­sa -> työ­paikat ja siten niiden tar­jon­ta tup­paa kasautu­maan isoi­hin kaupunkei­hin -> paikko­ja mihin lähet­tää hake­muk­sia on enem­män. Vas­taavasti kan­taväestön työt­tömyys on suurem­paa alueil­la, jois­sa työ­paikko­jen määräkin on usein pienem­pi, joten näitä haet­tavia työ­paikko­ja ei yksinker­tais­es­ti löy­dy ihan niin mon­taa, vaik­ka aivan jokaiseen CV:n lähettäisi.

    Ihan ark­i­jär­jel­lä mietit­tynä tämä ei ole mielestäni mitenkään ris­tiri­itainen huomio.

  17. Lehdis­sä on ker­rot­tu usei­ta tari­noi­ta jois­sa työtön, ottaes­saan vas­taan pätkä­työn tai keikan, joutuu isoi­hin ongelmi­in. Tun­nen itse usei­ta läheisiä joille on käynyt täs­mälleen näin. Huoli­mat­ta siitä että vira­nomais­ten kanssa on etukä­teen varmis­tet­tu että menee­hän asia oikein. Joko työ­nan­ta­ja on mokan­nut tai vira­nomainen ei ole toimin­ut lupauk­sen­sa mukaises­ti ja/tai viivyt­telee tai pysäyt­tää tukien mak­sun ”selvi­tys­ten” ajak­si. Pari ker­taa tätä kokeil­tuaan eräs tut­ta­vani on toden­nut että usei­den las­ten yksin­huolta­jana ei ker­ta kaikki­aan ole varaa ottaa vas­taan mitään pätkätöitä, kos­ka siitä vaan joutuu isoi­hin taloudel­lisi­in ongelmi­in. Lain­säätäjä voisi joskus laa­tia nämä lait ja säädök­set uusik­si siten että on yksinker­taista ja tur­val­lista tehdä näitä pätkätöitäkin, ilman pelkoa tukien katkeamis­es­ta tai menet­tämis­es­tä. Mikä tässä voi olla niin vaikeaa? Ehkä se että virkamies ja poli­itikko ei ajat­tele asi­aa kansalaisen kannal­ta vaan byrokra­t­ian kannal­ta ja pyrkii tekemään byrokra­t­ian kannal­ta hyvän ratkaisun joka ei sit­ten todel­lakaan joh­da siihen että pätkätöitä kan­nat­taisi ottaa vas­taan. Sivus­ta seu­ran­neena työläisenä tämä on ihan jär­jetön sys­tee­mi. Työtön halu­aa töitä mut­tei uskalla kos­ka vira­nomainen ja valtio.

  18. Fik­sua ajat­telua Osmol­ta kuten yleen­sä! Tuos­ta pien­i­t­u­loisen yrit­täjä­tu­lon pysyvästä sub­ven­toin­nista työt­tömyystuel­la mietin vaan, että onko tässä sovitel­tu­un päivära­haan ver­rat­tuna se ero, että palvelui­ta myyvien yri­tys­ten tasol­la työ­nan­ta­ja kuitenkin mak­saa sovitel­tua saavalle työn­tek­i­jälle saman TES-palkan, eikä sikäli hänelle suur­ta väliä kel­lä sovel­tu, kel­lä ei, kun taas yrit­täjä pystyy hin­noit­tele­maan teo­ri­as­sa eri taval­la jos saa poh­jal­la taval­laan pysyvää starttirahaa?

    Sinän­sä olen sitä mieltä, että pitää siir­tyä asteit­tain vastik­keel­liseen perus­tu­loon ja ekana askeleena lie­nee luon­te­va pois­taa sovitel­lus­ta osa-aikaisu­use­hto ihan senkin takia että saadaan kätevästi reaali­aikainen yhteenso­vi­tus tulorek­isterin myötä ensi vuo­den alus­ta toim­i­maan. Sil­loin nämä takaisin­per­in­tävi­iveet pitää saaa­da pois päiväjärjestyksestä.

    1. Kyl­lä sekin on sub­ven­toimista, että kaup­pias pystyy jär­jestämään työt osa-aikaise­na, kos­ka sovitel­lun päivära­han turvin työn­tek­i­jät saa­vat saman ansion kuin kokoaik­si­es­ta työstä ja tama voi nykyään jatkua ikuisu­u­teen. Kus­tan­nuk­set nousi­si­vat selvästi, jos olisi teetet­tävä kokopäivätyötä,

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysaste – kun ote­taan huomioon kaik­ki maa­han­muut­ta­jat – on korkeampi kuin samal­la koulu­tus­ta­sol­la ole­vien kan­ta­suo­ma­lais­ten. Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työl­lisyysaste omn 42 %.Maa­han­muut­ta­jia myös syr­jitään työhöno­to­ssa, mikä onm tietysti kansan­talouden kannal­ta aivan pölvästiä.

    Eikö kuitenkin olisi järkeväm­pää tarkastel­la maa­han­muut­ta­jia esimerkik­si kie­len tai lähtö­maan perus­teel­la. Luin jostain, että maa­han­muut­ta­jien välil­lä on suuria ero­ja osal­lis­tu­mises­sa työ­markki­noille. Jos muis­tan oikein, niin kenialaiset ja kiinalaiset työl­listyvät parem­min kuin soma­lit. Mis­tähän tämä kertoo? 

    Tutus­tu­in hil­jan maa­han­muut­ta­jien suomenkie­lenopetuk­seen. Kuulin, että ongel­mana varsinkin raken­nusalal­la on se, ettei suomel­la tee mitään, kos­ka työkaver­it ovat venäjänkielisiä. Kie­lenope­tus pitäisikin olla yksilöl­lisem­pää. Ehkäpä englan­ti olisi kaikkien kannal­ta hyödyl­lisem­pi kieli, se avaisi myös muun maail­man työmarkkinat.

  20. Muu­ta­ma ex-kansane­dus­ta­ja on tehnyt edus­ta­jakaut­en­sa jäl­keen lois­ta­van mallisorituk­sen miten yri­tys­toimin­nan kaut­ta edut saadaan hoidet­tua koti­in ilman asnsio­tu­lo­ja. Heitä ei edes has­tatel­la tyt­tömyy­den todel­lisi­na asiantuntijoina. 

    300 euron kuukausi­t­u­lo 2017 aiheut­ti kuukau­den ajak­si kor­vausten menet­tämisen ja sit­tenkin niitä yhteenso­vitet­ti­in (ilmeis­es­ti väärän tulkin­nan ansios­ta), joten mene­tyk­set ilman mitään akti­ivi­su­ut­ta olem­sieen ver­rat­tuna oli­vat siinä 100 euroa ja tekemisen ilo. Kyl­lä, etukä­teen oli han­kit­tu työvoimapoli­it­ti­nen lausun­to, sil­loin tulot lop­pui­v­at kahdek­si kuukaudeksi.

    Sovit­telu meinaan vie aikaa, ikään kuin tietokon­bet­ta ei olisi kek­sit­ty. Asioimi­nen sinän­sä muuten oli asial­lista ja sujuvaa.
    Koskaan ei selvin­nut miten työn­tekemis aika ja siitä 6 vkoa myöhem­min mak­set­tu palk­ka kohden­netaan yhtään mihinkään.

    Sen sijaan jokin yri­tys olisi voin­ut laskut­taa saman tulon. Sit­ten rahaa olisi tul­lut min­ulle vaik­ka ruoan olo­muo­dos­sa tai kirp­puto­rios­tok­se­na. Har­maa talous kiittää.

    1. Min­ullekin tuol­lainen neu­vo annet­ti­in: ota sopeu­tu­miseläket­tä ja tee töitä fir­man liikki­in, älä mak­sa itselle­si palkkaa ja rahas­ta tulos, kun siir­ry van­hu­useläk­keelle. En ottanut sopeutumiseläkettä.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ullekin tuol­lainen neu­vo annet­ti­in: ota sopeu­tu­miseläket­tä ja tee töitä fir­man liikki­in, älä mak­sa itselle­si palkkaa ja rahas­ta tulos, kun siir­ry van­hu­useläk­keelle. En ottanut sopeutumiseläkettä. 

    Täl­lainen uhrautu­mi­nen on toki jaloa, mut­ta lop­ul­ta antaa vain kil­pailue­dun niille, jot­ka eivät ole yhtä jalo­ja. Pohjim­mil­taan tässä ongel­mana on (mon­es­sakin mielessä) epäreilu sopeu­tu­mis­ra­ha. Tämän ratkaisu ei ole se, että joku ei väärinkäytä sitä vaan se, että jär­jestelmä korjataan.

    Isom­mas­sa mit­takaavas­sa sama ongel­ma on veroparati­isien kanssa: ne yri­tyk­set, jot­ka käyt­tävät niitä saa­vat parem­paa tuot­toa kuin ne yri­tyk­set, jot­ka eivät käytä niitä. Ongel­ma ei ratkea suo­raselkäisyy­del­lä vaan jär­jestelmän korjauksella.

  22. Tässäpä esimerk­ki siitä, että työt­tömän kan­nat­taa erit­täin tarkkaan harki­ta, mil­laisi­in aktivi­teet­tei­hin ryhtyy.

    Yrit­täjyy­den kanssa pitää olla tarkkana. Provikka­palkkaisen työn kanssa on olta­va tarkkana. TE-toimis­ton virkail­i­joiden sanomisi­in ei voi luottaa.

    Tässä mallies­imerk­ki siitä, kuin­ka voi käy­dä kun luot­taa TE-virkami­esten vail­la vas­tu­u­ta höpisemi­in löpinöi­hin ja kun yrit­tää tien­ata vähän lisää kyrsää ei-tavanomaisel­la 40h työllä:

    https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/593718-tyoton-otti-provisiopalkkaisen-tyon-ja-sai-yhden-kaupan-tehtya-seurasi-kolmen

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä sekin on sub­ven­toimista, että kaup­pias pystyy jär­jestämään työt osa-aikaise­na, kos­ka sovitel­lun päivära­han turvin työn­tek­i­jät saa­vat saman ansion kuin kokoaik­si­es­ta työstä ja tama voi nykyään jatkua ikuisu­u­teen. Kus­tan­nuk­set nousi­si­vat selvästi, jos olisi teetet­tävä kokopäivätyötä,

    Kyl­lä niitä halukkai­ta on yllin kyllin noi­hin paikko­hin ilman sovitel­tua päivära­haakin. Kaup­pi­aalle tärkein­tä on se, että on tarvit­ta­va määrä, mut­ta ei liikaa, työn­tek­i­jöitä niin hil­jaise­na kuin kiireisem­pänäkin aikana. Kaup­pi­aalle sopimus esim 25 tun­nin minim­i­tun­neista, joi­ta voi sit­ten kas­vat­taa tarvit­taes­sa 40 tun­ti­in ja pitkil­lä tasautu­mis­jak­soil­la on parem­pi kuin se, että työn­tek­i­jän tun­nit oli­si­vat koko ajan 25h/viikko.

  24. IT-mies, koh­ta enti­nen:

    Tässä mallies­imerk­ki siitä, kuin­ka voi käy­dä kun luot­taa TE-virkami­esten vail­la vas­tu­u­ta höpisemi­in löpinöi­hin ja kun yrit­tää tien­ata vähän lisää kyrsää ei-tavanomaisel­la 40h työllä:

    https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/593718-tyoton-otti-provisiopalkkaisen-tyon-ja-sai-yhden-kaupan-tehtya-seurasi-kolmen

    Olin tulos­sa kom­men­toimaan samas­ta. Tuos­ta käy ilmi, että nähtävästi vaku­u­tu­soikeu­den tulkin­nan mukaan pro­vi­siopalkkainen työ ilman sään­nöl­listä työaikaa tulk­i­taan aina kokopäiväisek­si, riip­pumat­ta tulota­sos­ta, ja näin ollen oikeut­ta sovitel­tu­un päivära­haan ei ole.

    En nyt oikein usko, että saadaan mitään selkeää ohjet­ta siitä, että mil­lainen pykälä työa­jas­ta pitää olla työ­sopimuk­ses­sa, jot­ta pro­vi­siopalkkainen työ­suhde tulkit­taisi­in aina osa-aikaisek­si. Uskallan veika­ta, että pelkkä “työtä mak­simis­saan 18 h viikos­sa” ei riitä. Aina jostain voidaan kek­siä jokin sään­tö, jota tulk­i­taan etu­u­den­hak­i­jan tap­piok­si. Ja jos ei sel­l­aista sään­töä ole, niin sel­l­ainen tehdään (kuten tuo 2016 voimaan tul­lut free­lancerei­den luokit­telu yrittäjiksi).

  25. Jostain syys­tä Kokoomus ei tun­nu ymmärtävän, että me kansalaiset olemme ihan aidosti sitä mieltä, että ehdotet­tu akti­ivi­malli on huonoa lain­säädän­töä ja lisää sekavuutta.

    Ei tähän tarvitse sotkea ay-liiket­tä tai oppo­si­tio­ta, kun hom­man byrokra­ti­akeskeisy­den näkee kuka tahansa nor­maalielämää tunteva.

    Ihan hyvä, että kysytään ja kan­nuste­taan tasaisin välein. Akti­ivi­isu­ud­es­ta voi hie­man palkata, eikä ran­gaista 9 e/päivä lisällä.

    Ylipäätään kansal­isia kan­nat­taisi pitää koulutet­tuina ja ihan ajat­telu­un kykev­inä ihmis­inä. Elämän­ti­lanteet vaihtelevat.

    Siir­to­työ­mai­h­den parakkikyli­in tuskin on enää palu­u­ta, vaik­ka kuin­ka Kokoomuk­sen ja Kepun vuorineu­vok­set ja isän­nät niitä kaipaa­vat. Ilmeis­es­ti hai­tat ovat unohtuneet?

    Jälleen ker­ran, mik­si mikään ulkop­uo­li­nen periustel­tu kri­ti­ik­ki ei kelpaa?

  26. Kauko: Eikö kuitenkin olisi järkeväm­pää tarkastel­la maa­han­muut­ta­jia esimerkik­si kie­len tai lähtö­maan perus­teel­la. Luin jostain, että maa­han­muut­ta­jien välil­lä on suuria ero­ja osal­lis­tu­mises­sa työmarkkinoille.Jos muis­tan oikein, niin kenialaiset ja kiinalaiset työl­listyvät parem­min kuin somalit.Mistähän tämä kertoo? 

    Se ker­too siitä, että kun ihmisel­lä on tur­va­paik­ka eli täysin työstä tai opiskelus­ta riip­puma­ton oleskelu­oikeus maas­sa, ei hänel­lä vält­tämät­tä ole kovin suur­ta moti­vaa­tio­ta tehdä ns. paskadu­u­nia. Kun henkilön oleskelu­oikeus sen sijaan on riip­pu­vainen työ­paikas­ta tai hän on opiske­li­javi­isumil­la, on luon­nol­lis­es­ti moti­ivi työl­listyä ja pysyä töis­sä varsin suuri. Sen takia maa­han­muut­ta­jien työl­lisyys seu­railee aika hyvin kansal­lisu­us­ra­jo­ja niin, että tur­va­paikka­maista ei työl­listytä kovin hyvin ja sit­ten taas jol­lain nepalilaisil­la on täystyöl­lisyys, vaik­ka se tarkoit­taisi ihmiskaup­pa­maisia olo­suhtei­ta rav­in­tolan takahuoneessa asum­isi­neen jne.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Maa­han­muut­ta­jat ovat kyl­lä työn­hak­i­joina kan­ta­suo­ma­laisia aktiivisempia.

    Jotkut maa­han­muut­ta­jat. Osalle­han heistä maas­saolon jatku­misen edel­ly­tys on työ­paik­ka. Vaik­ka kur­jakin sellainen. 

    Jos lähtö­maa on riit­tävän kur­ja, niin oleskelu­lu­van jatku­misen tar­joa­va työ­paikka­han kan­nat­taa ottaa vas­taan ainakin kansalaisu­u­teen vaa­dit­ta­vat neljä vuot­ta, vaik­ka työ­nan­ta­ja esimerkik­si ei oikeasti mak­saisi sitä, mitä työ­sopimuk­ses­sa on “sitoutunut” tekemään.

  28. Peter: Se ker­too siitä, että kun ihmisel­lä on tur­va­paik­ka eli täysin työstä tai opiskelus­ta riip­puma­ton oleskelu­oikeus maas­sa, ei hänel­lä vält­tämät­tä ole kovin suur­ta moti­vaa­tio­ta tehdä ns. paskadu­u­nia. Kun henkilön oleskelu­oikeus sen sijaan on riip­pu­vainen työ­paikas­ta tai hän on opiske­li­javi­isumil­la, on luon­nol­lis­es­ti moti­ivi työl­listyä ja pysyä töis­sä varsin suuri. Sen takia maa­han­muut­ta­jien työl­lisyys seu­railee aika hyvin kansal­lisu­us­ra­jo­ja niin, että tur­va­paikka­maista ei työl­listytä kovin hyvin ja sit­ten taas jol­lain nepalilaisil­la on täystyöl­lisyys, vaik­ka se tarkoit­taisi ihmiskaup­pa­maisia olo­suhtei­ta rav­in­tolan takahuoneessa asum­isi­neen jne.

    Väärä johtopäätös. Suomeen tuli 70-luvul­la pako­laisia Chilestä ja 80-luvul­la Iranista ja Viet­namista. He työl­listyivät nopeasti ja kat­tavasti. Toki sosi­aalietu­udet ja koulu­tus­vaa­timuk­set oli­vat sil­loin alem­mat, mut­ta myös mais­sa, jos­sa etu­udet ovat tänäkin päivänä heikot, pako­lais­ryh­mien työl­listymisessä on eroja.

  29. Peter: Se ker­too siitä, että kun ihmisel­lä on tur­va­paik­ka eli täysin työstä tai opiskelus­ta riip­puma­ton oleskelu­oikeus maas­sa, ei hänel­lä vält­tämät­tä ole kovin suur­ta moti­vaa­tio­ta tehdä ns. paskadu­u­nia. Kun henkilön oleskelu­oikeus sen sijaan on riip­pu­vainen työ­paikas­ta tai hän on opiske­li­javi­isumil­la, on luon­nol­lis­es­ti moti­ivi työl­listyä ja pysyä töis­sä varsin suuri.

    Oma käsi­tyk­seni on eri. Jos joku muut­taa Suomeen esimerkik­si Nepal­ista, hänel­lä on Suomes­sa yleen­sä jo maa­han tul­lessa valmi­ina joko työ- tai opiskelu­paik­ka. Jos niistä kumpaakaan ei ole, niin sit­ten hänel­lä on Suomes­sa puoliso, joka aut­taa työ­paikan hakemises­sa ja yhteiskun­taan integroitumisessa.Lähtökohdat työn saamiseen ovat sil­loin paljon parem­mat kuin maa­han tule­val­la pako­laisel­la, jol­la em. jutut puut­tuvat ja lisäk­si myös koulu­tus voi olla selvästi huonom­pi kuin Suomeen muista syistä muuttavilla.

    Enpä ole kuul­lut sel­l­ais­es­ta, että pako­laiset oli­si­vat halut­to­mia otta­maan vas­taan ns. paskadu­u­nia. Päin­vas­toin, heitä näkee aika usein työssä täl­lai­sis­sa työtehtävissä.

  30. Peter: […] Sen takia maa­han­muut­ta­jien työl­lisyys seu­railee aika hyvin kansal­lisu­us­ra­jo­ja niin, että tur­va­paikka­maista ei työl­listytä kovin hyvin ja sit­ten taas jol­lain nepalilaisil­la on täystyöl­lisyys, vaik­ka se tarkoit­taisi ihmiskaup­pa­maisia olo­suhtei­ta rav­in­tolan takahuoneessa asum­isi­neen jne. 

    Tuo ei ihan riitä täy­dek­si seli­tyk­sek­si. Amerikas­sa (jos­sa “kaik­ki” ovat maa­han­muut­ta­jia) koko väestöstä aasialaista syn­type­r­ää olevil­la on pienin työt­tömyysaste, afrikkalaista syn­type­r­ää olevil­la selvästi suurin. Kiinalaiset rav­in­to­lat eivät ihan riitä selit­tämään eroa. Var­maankin iso osa eroista tulee siitä, että etnis­ten ryh­mien välil­lä on isot sosioekonomiset erot t.s. se, mil­laiseen sosioekonomiseen ase­maan syn­tyy, vaikut­taa siihen, miten men­estyy (työ)elämässä.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä olen tuol­lainen yhtiön kaut­ta työtä tekevä. Min­un olisi erit­täin help­poa olla 500 päivää, siis kak­si vuot­ta, “tulo­ton”, sen jäl­keen mak­saa itsel­leni kahdek­san kuukaut­ta hyvää palkkaa, olla taas kak­si vuot­ta tulo­ton jne. Näin help­poa ei sosi­aal­i­tur­val­la keinot­telun pitä olla.

    Kieltämät­tä tuo pul­jaami­nen olisi epäeet­tistä. Kan­tani asi­aan ei kuitenkaan muut­tunut: uskon, että osakey­htiön (ei jae­tun) tulok­sen jyvit­tämi­nen omis­ta­jan tulok­si on huono idea, kos­ka siitä narus­ta vetämäl­lä tulee mon­en­laisia ongel­mati­lantei­ta, joi­ta sit­ten jatkos­sa yritet­täisi paikkail­la alku­peräiseen näh­den 20 ker­taisel­la määräl­lä lakitek­stiä. Jos tuol­lainen idea ete­nee, niin palaan asi­aan ja kuvaan alku­un­sa 5 merkit­tävää ongel­mati­lan­net­ta joi­hin tör­mät­täisi: yhtiössä voi olla usei­ta omis­ta­jia, yhtiö voi tilapäis­es­ti pihistää palkoista/osingoista myös muista syistä kuin maini­tus­ta keinottelusyystä, …

  32. Voisiko tehdä niin, että arvioidaan liike­vai­h­don perus­teel­la paljonko tulo­ja pitäisi olla ja jos ei ole, niin pitäisi olla riit­tävän hyvät peruste­lut mik­si ei ole?

    Tämä tilanne, jos­sa osa-aikainen yrit­täjyys voi johtaa työt­tömyy­se­tu­u­soikeu­den menet­tämiseen kokon­aan, johtaa siihen ettei yri­tys­toimin­nan hyö­tyjä tule myöskään muille. Esimerkik­si se työtön voikin myöhem­min men­estyä yri­tyk­sen­sä kanssa ja työl­listää muitakin.

  33. Kiin­nos­tavin­ta tässä on mis­tä ihmeestä tämä poli­it­ti­nen asenne oikein tulee, jos­sa kaiken­lainen ylimääräi­nen akti­ivi­su­us halu­taan lop­ul­ta sank­tioi­da, kuten tässä työt­tömän siir­tyessä osa-aikaisek­si yrittäjäksi?

    Tämä asenne on aiheut­tanut, tilanteen jos­sa käytän­nössössä koko maas­sa on jotenkin lamau­tunut tilanne. Taustal­la on jonkin­lainen yleinen asenne, ettei kan­na­ta tehdä yhtään mitään ylimääräistä. Myöskään ylitöitä ihmiset eivät enää tee. Joskus kauan aikaa sit­ten 70-luvul­la oli vielä kan­nat­tavaa tehdä ylitöitä.

  34. Jatkos­sa työtön mak­saa pienen kor­vauk­sen, että on orjatyökir­joil­la sii­is työhar­joit­telus­sa pari viikkoa kol­men kuukau­den välein.
    Erit­täin tuot­toisa busi­ness niille nopeasti ja tehokkaasti ohjeet lukeneille yrit­täjille, ihan kuin sote. Tämä selit­tänee mik­si Kokoomus on innos­tunut. Muu­ta­ma työl­lisyys­tukim­iöjonääri saadaan aikaan.
    Edelli­nen buu­mi oli työn­väl­i­tyk­sen yksityistäminen.

  35. Soin­in­vaaran esi­in nos­ta­ma asia ker­too minkälainen sään­te­lyjär­jestelmä yrit­täjyy­den ja akti­ivi­su­u­den suh­teen vallitsee.

    Yhteiskun­ta itse estää akti­ivi­su­u­den ja siitä laite­taan työt­tömien enem­mistö kärsimään.

    “Huo­ma­si­vatko­han pro­vi­siopalkkaista puhe­lin­myyjän työtä ja muu­ta pieni­palkkaista työtä ehdot­tel­e­vat kansane­dus­ta­jat hyväksyneen­sä akvi­ivi­malli­in työssäoloe­hdon, jon­ka mukaan palkan on olta­va vähin­tään 6,91 euroa tun­nis­sa? Ja kuka hul­lu yleen­sä sai päähän­sä ideoi­da täl­laisen paperiso­dan kol­men kuukau­den aikana ansait­ta­van 124,38 euron takia?”

    http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/01/02/aktiivimallin-ansat/

  36. Työt­tömän oikeud­es­ta opiskelu­un työ­markki­nakelpoisu­u­den paran­tamisek­si pitäisi myös säätää selkeästi lail­la, ettei olisi TE-keskusten sat­un­nais­päätösten varas­sa. Ainakin korkeak­oulutet­tu työtön toden­näköis­es­ti tietää itse parem­pia kursse­ja käytäväk­si kuin työkkärin cv-kurssit.

    Samoin työn­tek­i­jän täy­den­nysopin­to­jen verovähen­nyskelpoisu­us pitäisi olla lais­sa selkeästi määritel­ty. Esim. työu­ran puo­livälis­sä mon­elle hyvinkin hyödyl­lisen MBA-tutkin­non vero­tusko­htelu on sat­tuman­varainen (riip­puu esim. siitä, kuin­ka kauan pysyy samas­sa työ­paikas­sa tai ‑tehtävässä koulu­tuk­sen jäl­keen). Kyse on aika isos­ta sum­mas­ta palkkatyöläisen kannalta.

  37. Ros­mo: Kieltämät­tä tuo pul­jaami­nen olisi epäeet­tistä. Kan­tani asi­aan ei kuitenkaan muut­tunut: uskon, että osakey­htiön (ei jae­tun) tulok­sen jyvit­tämi­nen omis­ta­jan tulok­si on huono idea, kos­ka siitä narus­ta vetämäl­lä tulee mon­en­laisia ongel­mati­lantei­ta, joi­ta sit­ten jatkos­sa yritet­täisi paikkail­la alku­peräiseen näh­den 20 ker­taisel­la määräl­lä lakitek­stiä. Jos tuol­lainen idea ete­nee, niin palaan asi­aan ja kuvaan alku­un­sa 5 merkit­tävää ongel­mati­lan­net­ta joi­hin tör­mät­täisi: yhtiössä voi olla usei­ta omis­ta­jia, yhtiö voi tilapäis­es­ti pihistää palkoista/osingoista myös muista syistä kuin maini­tus­ta keinottelusyystä, …

    Jos kaik­ki ihmiset toimi­si­vat eet­tis­es­ti ja moraalis­es­ti oikein, ratkeaisi­vat kaik­ki yhteiskun­nan ongelmat.

  38. Osmo Soin­in­vaara: Maa­han­muut­t­jat ovat TYÖNHAKIJOINA akti­ivisem­pia. Eräässä isos­sa rekry­toin­tiko­hteessa, johon on vaikea saa­da hak­i­joi­ta, 30 % hak­i­joista on suom­nenkielisiä, eivätkä ne lop­utkaan ole ruotsinkielisiä.

    Nykyään on työ­paikko­ja, jot­ka syr­jivät suo­ma­laisia rekry­toin­nis­sa. Syy on ainakin siivoushom­mis­sa kuulem­ma se, että mamut jatka­vat työssä pidem­pään ja urput­ta­vat vähemmän.

  39. Tuo sivu­toimisen yrit­täjyy­den tilanne on kyl­lä aika erikoinen. YTK:n, eli Suomen suurim­man työt­tömyyskas­san, edus­ta­ja kom­men­toi asi­aa YTK:n sivuil­la näin:

    “yrit­täjä voi osoit­taa akti­ivi­suuten­sa vahvis­te­tul­la vero­tuk­sel­la joka on usein kak­si vuot­ta van­ha. Toisaal­ta esimerkik­si aloit­ta­van yrit­täjän tapauk­ses­sa voi tul­la eteen tilanne, jos­sa työtä on paljon mut­ta lasku­tuk­sen vuok­si tulot tule­vat vas­ta seu­raaval­la akti­ivi­su­u­den tarkastelu­jak­sol­la. Sil­loin yrit­täjä ei voi yri­tys­tu­loil­la osoit­taa akti­ivi­su­ut­taan sil­lä jak­sol­la, jol­la varsi­nainen työ on tehty.”

    https://ytk.fi/pulssi/blogi/kuinka-aktiivimallin-vaatima-aktiivisuus-tayttyy-

    Eli siis yrit­täjien osalta on varsin han­kala osoit­taa kas­salle tuor­e­i­ta työl­listymisiä, ja akti­ivi­su­u­den osoi­tus tehdään pääsään­töis­es­ti 2 vuot­ta sit­ten olleel­la yrit­täjänä työllistymisellä.

  40. Jus­si: Jos kaik­ki ihmiset toimi­si­vat eet­tis­es­ti ja moraalis­es­ti oikein, ratkeaisi­vat kaik­ki yhteiskun­nan ongelmat.

    Ei aivan kaik­ki, sil­lä mei­dän pitäisi jotenkin kek­siä miten työl­listää ne tuhan­net ja tuhan­net valvon­taa tekevät ihmiset 😉

  41. Tapio: Väärä johtopäätös. Suomeen tuli 70-luvul­la pako­laisia Chilestä ja 80-luvul­la Iranista ja Viet­namista. He työl­listyivät nopeasti ja kat­tavasti. Toki sosi­aalietu­udet ja koulu­tus­vaa­timuk­set oli­vat sil­loin alem­mat, mut­ta myös mais­sa, jos­sa etu­udet ovat tänäkin päivänä heikot, pako­lais­ryh­mien työl­listymisessä on eroja.

    Toki on ole­mas­sa myös mui­ta ero­ja eri ryh­mien välil­lä. Toi­sis­sa kult­tuureis­sa esim. voi olla täysin selvää, että naiset eivät työsken­tele. Viet­nami­laiset taas ovat stereo­tyyp­pis­es­ti yrit­teliästä ja työteliästä väkeä ja viet­nami­lai­sis­sa pako­lai­sis­sa oli vielä koroste­tun paljon sosial­is­mia vas­tus­tavaa eli ken­ties enem­män yrit­täjyysori­en­toitunut­ta porukkaa. Kaik­ki täl­lainen tietenkin vaikuttaa.

    Mut­ta myös aika oli eri­lainen ja suo­ma­lainen kult­tuuri oli eri­lainen. Eikä chileläisiä pako­laisia tul­lut kuin pari sataa ja viet­nami­laisi­akin vain muu­ta­ma sata kap­palet­ta. Tuol­laisen porukan kohdal­la assim­i­laa­tio tapah­tuu huo­mat­tavasti tehokkaam­min kuin isom­pi­en ryh­mien kohdal­la. Nykypäivänä maa­han­muut­ta­jan ei tarvitse eikä häneltä odote­ta suomalaistumista.

  42. Kepa:
    Enpä ole kuul­lut sel­l­ais­es­ta, että pako­laiset oli­si­vat halut­to­mia otta­maan vas­taan ns. paskadu­u­nia. Päin­vas­toin, heitä näkee aika usein työssä täl­lai­sis­sa työtehtävissä.

    Olen taipu­vainen ajat­tele­maan, että pako­laiset ovat aika saman­laisia ihmisiä kuin suo­ma­laisetkin. Heil­lä on suun­nilleen saman­laiset moti­iv­it ja he toimi­vat saman­lai­sista lähtöko­hdista käsin. Aika paljon suo­ma­laisi­akin näkee paskadu­uneis­sa ja sit­ten on suo­ma­laisia, jot­ka niitä vält­televät. Point­ti on siinä, että kun ihmisel­lä on oleskelulu­pa, joka ei perus­tu työ­paikkaan, sil­lä ihmisel­lä on myös vapaus vali­ta. Ihan niin kuin suo­ma­laisel­lakin. Ja mon­en kohdal­la se vapaus vali­ta merk­it­see sitä, että ei lähde­tä siivoo­jak­si kun ei ole pakko ja saman elin­ta­son saa tekemät­tä mitään. Tämä näkyy tilas­tois­sa, vaik­ka moni myös siivoaa työkseen.

  43. Peter: Eikä chileläisiä pako­laisia tul­lut kuin pari sataa ja viet­nami­laisi­akin vain muu­ta­ma sata kappaletta. 

    Kyl­lä viet­nami­laisia pako­laisia tuli enem­män, sil­lä heitä oli 90-luvun alus­sa yksi­no­maan Oulun seudul­la pari…kolme sataa. Nyky­isin viet­nami­lais­taus­taisia ihmisiä on Suomes­sa noin 7500, joista 2500 on syn­tynyt Suomessa.

  44. Tapio: Kyl­lä viet­nami­laisia pako­laisia tuli enem­män, sil­lä heitä oli 90-luvun alus­sa yksi­no­maan Oulun seudul­la pari…kolme sataa. Nyky­isin viet­nami­lais­taus­taisia ihmisiä on Suomes­sa noin 7500, joista 2500 on syn­tynyt Suomessa.

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002862181.html

    Onko­han tuos­sa hesarin jutus­sa (tilaa­jille) nollavirhe kun siinä maini­taan 500 viet­nami­laista venepako­laista. Tai sit­ten val­taosa maamme viet­nami­lai­sista on tul­lut per­heeny­hdis­tämisen kaut­ta tai työhön ilman pako­lais­sta­tus­ta. Tosin siitä päästään taas siihen keskustelu­un, että las­ke­taanko pako­laisik­si pelkät statuk­sen omaa­vat pako­laiset vai myös pako­lais­ten ulko­mail­ta Suomeen yhdis­te­tyt per­heen­jäsenet. Ainakaan julkises­sa keskustelus­sa raja ei useinkaan ole kovin tark­ka, vaan ihmiset ovat pako­laisia tai siir­to­laisia vähän tilanteesta riippuen. 

    No sil­lä ei sinän­sä ole väliä. Viet­nami­lais­ten kohdal­la ei kuitenkaan tapah­tunut mitään suur­ta maa­han­muut­toshokkia, vaan heitä on kotiutet­tu pienis­sä eris­sä sen 10–15 vuot­ta mitä heitä pako­laisi­na maa­han muut­ti. Nykyään­hän viet­nami­laiset tule­vat sit­ten suo­raan työvi­isumil­la tomaat­te­ja poim­i­maan yms. ja siinä tilanteessa kotiu­tu­mi­nen menee vähän eri tavalla.

  45. Peter: Onko­han tuos­sa hesarin jutus­sa (tilaa­jille) nollavirhe kun siinä maini­taan 500 viet­nami­laista venepako­laista. Tai sit­ten val­taosa maamme viet­nami­lai­sista on tul­lut per­heeny­hdis­tämisen kaut­ta tai työhön ilman pakolaisstatusta.

    Pako­laisin­sti­tuutin sivuil­ta löy­tyi tieto: “Seu­ra­vana pako­lais­ryh­mänä Suo­mi otti vas­taan ns. venepako­laisia Viet­namista, ensim­mäiset 100 pako­laista vuon­na 1979 ja kaikki­aan noin 800.” Tämä sopii parem­min omaan muis­tiku­vaan asi­as­ta. Viet­nami­laisia on tul­lut senkin jäl­keen tänne ilman venepakolais-nimikettä.

    Suuri osa venepako­lai­sista oli muis­taak­seni etniseltä taustal­taan kiinalaisia. Siitä suuri viha heitä kohtaan yhdis­tyneessä Vietnamissa.

  46. JTS: Jostain syys­tä Kokoomus ei tun­nu ymmärtävän, että me kansalaiset olemme ihan aidosti sitä mieltä, että ehdotet­tu akti­ivi­malli on huonoa lain­säädän­töä ja lisää sekavuutta. 

    “Kansalli­nen” Kokoomus ei halua ymmärtää. Sitä äänestää 20% äänestäjistä, jol­la pääsee täl­lä het­kel­lä aina hal­li­tuk­seen ja puo­let ajas­ta päämin­is­teripuolueek­si. Aina kun Kokoomus saa hal­li­tuk­ses­sa tavoit­teitaan läpi, hal­li­tuskump­pan­it menet­tävät kan­na­tus­taan. Tämä poli­ti­ik­ka on myös juuri sitä poli­ti­ikkaa, jota puolueen äänestäjät siltä toivo­vat. Hekin ovat vier­aan­tunei­ta alem­pi­en tulolu­okkien ja työt­tömien todellisuudesta.

    Omien tulo­jen kas­vat­ta­mi­nen hallintarek­isterei­den, veronkier­ronvero­su­un­nit­telun, pienem­män pääo­mavero­tuk­sen, pienem­män vero­pro­gres­sion, vero­jen kor­vaamisen mak­suil­la, val­tion rahan siirtämisen yksi­ty­isille toim­i­joille, jne. kaut­ta on lie­nee noille äänestäjille erit­täin myön­teinen asia, tietois­es­ti tai hei­dän tiedosta­mat­taan. Lisäk­si kun leikataan tiet­tyjä verora­hoit­teisia palvelui­ta ja bud­jet­tia, oma suh­teelli­nen varakku­us, hyvä olo ja sta­tus kas­va­vat ja rahalle tulee enem­män arvoa: Mitä isom­mat tulo­erot, sen nöyrem­pää palvelua sil­lä ostaa.

  47. Antti:
    Lehdis­sä on ker­rot­tu usei­ta tari­noi­ta jois­sa työtön, ottaes­saan vas­taan pätkä­työn tai keikan, joutuu isoi­hin ongelmi­in. Tun­nen itse usei­ta läheisiä joille on käynyt täs­mälleen näin. Huoli­mat­ta siitä että vira­nomais­ten kanssa on etukä­teen varmis­tet­tu että menee­hän asia oikein. Joko työ­nan­ta­ja on mokan­nut tai vira­nomainen ei ole toimin­ut lupauk­sen­sa mukaises­ti ja/tai viivyt­telee tai pysäyt­tää tukien mak­sun ”selvi­tys­ten” ajak­si. Pari ker­taa tätä kokeil­tuaan eräs tut­ta­vani on toden­nut että usei­den las­ten yksin­huolta­jana ei ker­ta kaikki­aan ole varaa ottaa vas­taan mitään pätkätöitä, kos­ka siitä vaan joutuu isoi­hin taloudel­lisi­in ongelmi­in. Lain­säätäjä voisi joskus laa­tia nämä lait ja säädök­set uusik­si siten että on yksinker­taista ja tur­val­lista tehdä näitä pätkätöitäkin, ilman pelkoa tukien katkeamis­es­ta tai menet­tämis­es­tä. Mikä tässä voi olla niin vaikeaa? Ehkä se että virkamies ja poli­itikko ei ajat­tele asi­aa kansalaisen kannal­ta vaan byrokra­t­ian kannal­ta ja pyrkii tekemään byrokra­t­ian kannal­ta hyvän ratkaisun joka ei sit­ten todel­lakaan joh­da siihen että pätkätöitä kan­nat­taisi ottaa vas­taan. Sivus­ta seu­ran­neena työläisenä tämä on ihan jär­jetön sys­tee­mi. Työtön halu­aa töitä mut­tei uskalla kos­ka vira­nomainen ja valtio.

    Tähänkin olisi hyvin yksinker­taiset ja helpot muu­tok­set, joil­la hom­ma saataisi­in toim­i­maan: mitään tukia ei koskaan jumite­ta tutkin­nan ajak­si ja jos tutkin­nan jäl­keen pitää jotaan per­iä takaisin, niin se tehdään hitaasti, esim. 5% kk-tuloista, niin pitkään kuin sit­ten tarvis.
    On se sit­ten tahal­lista tai taha­ton­ta, että asi­aa ei voi­da suun­nitel­la palvelulähtöis­es­ti ja asi­akkaan näkökul­mas­ta, niin surullista on tää kädetömyys.

  48. Mul­la on nyt 10 vuo­den koke­mus sivu­toimis­es­ta yrit­täjyy­destä sekä vajaatyöl­lisyy­destä tämän ohel­la 7 vuot­ta, joista sel­keesti vajai­ta viimeiset 4.

    Mun mielestä nykysys­teemin isoim­mat ongel­mat on:
    1.
    Free­lancerin sairaspäivärahaomavastuu
    ‑tää on siis 9 arkipäivää ≈ 2 viikkoa. Kuten tiedämme, mikään lääkäri ei kir­joi­ta yli 2 viikon sairaslo­maa, jos kyse ei ole pahas­ta kroonis­es­ta sairaud­es­ta tai vakavas­ta onnet­to­muud­es­ta. Tämä tarkoit­taa sitä, että fri­ikku saa 2 viikon sairas­tu­mis­es­ta yhden päivän sairaspäivära­han. Joka tarkoit­taa sitä, ettei koko kon­sep­tia toimeen­tu­lo­tur­vas­ta sairau­den iskiessä ole. Ollaan töis­sä niin kipeenä kun vain kuolemat­ta pystyy ja jos ei pysty, niin takki­in tulee.
    2.
    Jos sit­ten sairas­tut pidem­pään ja tulosi jakaan­tuu vaik­ka 33% työ­tu­lo, 33% yrit­täjä­tu­lo ja 33% työkkäri, niin näistä ote­taan päivära­haa lask­ies­sa huomioon vain yksi. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa saat siis vain kol­ma­sosan päivärahasta.
    3.
    Yrit­täjä­tu­losi las­ke­taan viimeisim­mästä toimite­tus­ta vero­tuk­ses­ta ja ote­taan huomioon ekan ker­ran mar­rasku­us­sa. Tämä johtaa siihen, että esim. yri­tys­tu­lo tam­miku­us­sa 2016 vaikut­taa työkkäri­isi vielä lokaku­us­sa 2017. Kun yri­tys­tu­lo yleen­sä vai­htelee, niin saat liikaa työkkäriä sil­loin kun et sitä tarvitse ja liian vähän sil­loin kun tarvitset.
    4.
    Ainakin aikaisem­min (ehkä tästä uud­es­ta akti­ivisekoilus­ta on kuitenkin se hyö­ty, että asi­aan oikeasti herätään) byrokra­tia ei tun­tenut ter­miä “pää­toimis­es­ti työtön”. Eli et voin­ut käytän­nössä olla pää­toimis­es­ti työtön ja sivu­toimis­es­ti sekä töis­sä, että yrit­täjä (sil­loinen ammat­in­har­joit­ta­ja). Jos oli töitä ja yri­tys­toim­intaa, niin jom­pikumpi kat­sot­ti­in ole­tusar­vois­es­ti aina päätoimiseksi.
    5.
    En tiedä kuin­ka paljon julk­ista rahaa nyky­tyylil­lä säästyy, mut­ta toim­inta­malli, jos­sa jokaises­ta tues­ta, johon on _oikeus_, pitää osa­ta viekkaasti ja oikeal­la tyylil­lä sin­nikkäästi tais­tele­maan, aiheut­taa var­masti sen, että val­taosa ei leikki­in lähde. Mul­la molem­mat van­hem­mat oli byrokraat­te­ja, joten opin leikin hen­gen jo leik­ki-ikäisenä. Mut­ta help­poa se ei ole. Hyvät juris­tit liitossa/kassassa aut­taa, mut­ta sen perus­teel­la on vaikea vali­ta kas­saa mihin kuu­luu. Ite laskel­moin hyvin tarkasti mis­sä vai­heessa toi­min­i­men voi perus­taa (sopi­vasti täystyöl­lisyyt­tä putkessa) ja kuitenkin useem­man kuukau­den urak­ka, sit­ten kun työkkäriä tarvit­si, niin todis­taa yri­tys­toimin­nan työmäärä ja tehdä vaa­dit­ta­vat val­i­tuk­set. Vero­su­un­nit­telu on tietyl­lä varakku­us­ta­sol­la hyvin suosit­tua, mut­ta tuk­isu­un­nit­telua ei saisi olla. Nyt­ten­hän jo laki kieltää vira­nomaista anta­mas­ta mitään tietoa, jota _voidaan_ käyt­tää tuk­isu­un­nit­telu­un. Eli tuen saa­ja pide­tään jatku­vas­sa epä­var­muusti­las­sa. Esim. asum­istuen laskemisen alorit­mit ovat salaisia. Yrit­täjyy­den sivu­toimisu­u­den tarkem­mat päätök­sen­tekoohjeet ovat salaisia. Kuvitel­laan, että jos, vajaatyöl­lis­tet­ty voisi suun­nitel­la parem­min elämään­sä, niin hän halu­aisi vain laiskotel­la yhä enem­män. Ilmeis­es­ti myös kuvitel­laan, että epä­var­muu­den aiheut­ta­ma ahdis­tus potkii täystyöl­lisyy­teen, mut­ta todel­lisu­udessa se var­maankin johtaa usein­miten juuri siihen, mis­tä saamme lukea lehdis­tä: ei ote­ta vas­taan mitään pien­tä, kos­ka se sär­kee ison kuvan.
    Tyh­mem­pi voisi luul­la, että vira­nomaisel­la on _velvollisuus_ mak­saa ne tuet, joi­hin asi­akkaal­la on _oikeus_. Mut­ta todel­lisu­udessa kaikesta voidaan kieltäy­tyä, todis­tus­taak­ka on aina asi­akkaal­la, eikä vira­nomainen saa ker­toa, miten asia todis­te­taan, jot­ta oikeus toteutuisi.

  49. Vielä lisäys kohtaan 3.:
    Lasken­nalli­nen yri­tys­tu­lo (eli se sieltä viime­vuo­den perukoil­ta) aiheut­taa vielä tietyis­sä tilanteis­sa senkin, ettei sitä viime vuon­na peli­in tul­lut­ta “300€ ilman että tuet vähenee”-suojaosuutta pääsekään hyö­dyn­tämään. Kos­ka “etu­us ja 50 pros­ent­tia saadun tulon siitä osas­ta, joka ylit­tää suo­jaosan, voivat sovit­telu­jak­son aikana yhteen­sä nous­ta määrään, joka etuute­na muu­toin olisi voitu maksaa”.
    Eli vaik­ka todel­liset tulosi oikeut­taisi­vat suo­jao­su­u­teen, niin imag­inäärit­u­lot eivät.
    Ja kos­ka yri­tys­tu­lo­ja ei voi­da laskea muus­ta kuin vero­tus­päätök­ses­tä, joka tulee noin vuo­den päätök­sen jäl­keen, kaik­ki päätök­set pitää tehdä uud­estaan 2 vuo­den päästä.
    Joku vois laskea, kuin­ka paljon byrokra­ti­aku­lu­ja sästet­täisi­inkään reaali­aikaisel­la vero­tuk­sel­la. Nyt­ten­hän kansalainen ei näe sähköis­es­ti edes edel­listä vero­tus­päätöstään, lomakkei­ta kyl­lä saa print­at­tua, eläköön tietoyhteiskunta!

  50. Ai niin!
    Meinas uno­htua, eli pri­or­i­teet­tiko­htaan 2,5:
    Ansiosi­don­naisel­la keräil­lään “työvi­ikko­ja”, joil­la määritel­lään kos­ka on oikeutet­tu seu­raavaan ansiosidonnaiskauteen.
    Näitä viikko­ja las­ke­taan tylysti ja tyh­mästi 18 työ­tyn­tia per kalenteriviikko!
    Eli vaik­ka tek­isit koko vuo­den 17 tun­tia viikos­sa, niin ansiosi­don­nais­laskuri näyt­tää, että olet ollut koko ajan täysin työtön.
    Vai­h­toe­htois­es­ti, jos teet yhdessä viikos­sa 18 tun­tia, niin se on sama­nar­voinen kuin jos tek­isit yhdessä viikos­sa sata tun­tia (pro­jek­ti­henkisessä pätkä­työssä pääsee lähelle tätä).
    Eli voit hyvin tehdä 70 tun­tia kuus­sa, jon­ka kat­so­taan 0, 1, 2 tai 3 työvi­ikkoa, riip­puen siis aivan jostain muus­ta kuin työn määrästä.
    Näin fik­susti siis vira­nomainen ja lain­laati­ja “ymmärtää” pätkätyötä…

  51. Perutus­lain 80 §:n mukaan yksilön oikeuk­sien ja velvol­lisuuk­sien perusteista on säädet­tävä lail­la. Mut­ta perus­tus­laki­valiokun­ta ei ole tain­nut jak­saa miet­tiä pieniä työt­tömyys­tur­valain yksi­tyisko­htia, kos­ka niistä ei ole ollut mitään main­in­taa hal­li­tuk­sen esityksessä.

    Epäilen, että koh­ta työmin­is­teri ilmoit­taa, että työt­tömyys­tur­vala­ki vaatii tarken­nus­ta. Mut­ta min­is­teri ei ker­ro, mitä tarken­nus­ta tarvit­taisi­in ja mik­si. Tämä sik­si, että kansalaiset eivät ryhty­isi valit­ta­maan epäkohdista.

    Sama tois­tuu sit­ten hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä. Sinne kir­joite­taan, että on ilmen­nyt tarken­nuk­sen tarvet­ta, mut­ta ei selitetä asi­aa tarkem­min. Vas­ta sit­ten, jos tutkii lakipykälien muu­tok­sia, pääsee selville siitä, mikä on ollut ongelmana.

    Se siitä avoimuud­es­ta ja läpinäkyvyy­destä. Eikä kansane­dus­ta­jat puu­tu asi­aan mil­lään taval­la. Hil­jaa ole­mal­la hyväksytään kansalais­ten pimit­tämi­nen ja samal­la surkea lain­valmis­telu, joka jatkuu ja jatkuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.