Helsingin valtuustoryhmät sopivat muutoksista budjettiin. Budjettiin tulee 0,5 prosenttiyksikön alennus kuntaveroon, siihen ei tule kiinteistöveron korotusta. Menoja lisättiin yhteensä 32 miljoonalla eurolla. Nämä lisäykset tulivat muiden ryhmien esityksestä kompensoimaan verojen alennusta. Tulojen pienenemisen kompensoimisessa menoja kasvattamalla on jonkinlainen etumerkkiin liittyvä ongelma.
Ryhmien neuvotteluissa oli varsin optimistinen käsitys kuntatalouden kehityksestä. Helsinki on saanut alkuvuonna huomattavasti arvioitua enemmän verotuloja. Sekä tulovero että erityisesti yhteisövero ovat kasvaneet.
Yhteisöveron kasvuun liittyy suuri kertaluontoinen erä, josta Helsingin Sanomat kertoi tarkemmin tänään. Japanilainen holding-yhtiö on myynyt Supercellin osakkeita Kiinaan ja kirjannut siitä 3,5 miljardin euron myyntivoiton. Siitä tulee yhteisöveroja noin 700 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus on noin 200 miljoonaa.
Supercellin pojat tekivät isänmaallisen tempun vaatiessaan, että yrityksen kotipaikka pysyy Suomessa.
Joka vuosi tällaista kauppaa ei tehdä, joten tuo erä on täysin kertaluontoinen.
Tuloverokertymän paraneminen sen sijaan on pysyvämpi ilmiö. Talous kasvaa nyt erityisesti kaupungeissa. Siksi tulojen nousu on Helsingissä suurempaa kuin maassa keskimäärin. Lisäksi asumispreferenssien muuttuminen urbaanimmiksi suosii Helsinkiä ja kohottaa suhteellista tulotasoa Helsingissä seudun muihin kuntiin nähden. Helsinkiin päästään eikä jouduta.
Onkin tärkeätä pitää huolta kaupunkiympäristön laadusta, jotta Helsingin suosio säilyisi. Se sataa suoraan laariin.
Menotason nosto on perusteltua myös siksi, että Helsingin asukasluku on yhdeksän ensimmäisen kuukauden kasvanut jo 8 000 asukkaalla. Loppuvuodesta kasvu varmaankin vähän rauhoittuu – erityisesti, koska maasta asiasta ilmoittamatta poistuneet kirjataan pois asukasluvusta. Joka tapauksessa palveluja tarvitaan selvästi useammalle.
Positiivista diskriminaatiota lisätään. Tämä on hyvä. Pari kuukautta sitten VATT julkaisi tutkimuksen, joka osoitti, että tämä toiminta on ollut erittäin tuloksellista. Tosin tämä tutkimus koski peruskoulua, nyt periaatetta laajennetaan muihinkin palveluihin.
En osaa vielä ottaa kantaa siihen, olenko ilahtunut päätöksestä laajentaa kaupunkipyöräjärjestelmä koko kaupungin alueelle. Helsingissä jokaista kaupunkipyörää käytettiin keskimäärin seitsemän kertaa vuorokaudessa, Espoossa kerran. Tämä ei johdu vain siitä, että Espoossa asuu espoolaisia. Järjestelmä ei oikein toimi lähiöissä, joista matkustetaan aamulla yhteen suuntaan ja illalla toiseen.
Siitä sen sijaan olen varauksettoman ilahtunut, että pyöräilyinfraan panostamista nostetaan voimakkaasti tavoitteena 20 miljoonan euron vuositaso.
Erikoinen päätös tehtiin Vartiosaaresta. Sen kaavoitus keskeytetään tämän vaalikauden ajaksi ja kaavoittajat siirretään jouduttamaan täydennysrakentamista.
Toivottavasti Vartiosaareen rakennetaan kuitenkin silta. Saari on saatava ainakin täksi väliajaksi yleiseksi virkistysalueeksi. Se olisi asuinrakentamisen ohella kelvollinen pysyvä käyttötarkoitus saarelle. Siellä voisi siis olla myös ravintoloita ja kaikkea yleistä aktiivisuutta. Siis aktiivikäytössä oleva virkistyssaari. Nykyinen pienelle piirille rajatta sen sijaan ei vetele.
= = =
Jos veronalennus osoittautuu virheeksi ja kaupungin talous joutuu vaikeuksiin, nostettakoon silloin yleistä kiinteistöveroa (kohdistuu maapohjaan ja muihin kuin asuinrakennuksiin) mieluummin kuin tuloveroa. Helsinki on palveluvaltainen kaupunki. Palvelut eivät oikein viihdy siellä, missä verokiila on korkea.
“En osaa vielä ottaa kantaa siihen, olenko ilahtunut päätöksestä laajentaa kaupunkipyöräjärjestelmä koko kaupungin alueelle. Helsingissä jokaista kaupunkipyörää käytettiin keskimäärin seitsemän kertaa vuorokaudessa, Espoossa kerran.”
Jos voitaisiin edes kaupunkifillarisysteemin laajennusta kokeilla ilman että säädetään normeilla mikä pitää käyttöasteen olla ennen kuin yhtäkäään asemaa saa lisätä. Noin muuten on jo ihmetelty miksei itähelsingissä ole kaupunkipyöriä, pyöräteiden talvikunnossapitoa, pyöräbaanoja jne jne. Normidiskriminointia?
Kyllä niitä varmaankin lisätään, mutta ajatus, että koko kaupungissa se toimii, voi olla aika uskalias alkuoletus. Jos tilataan palvelu yksityiseltä yritykseltä ja se osoittautuu toimittamaksi, siinä sopimuksessa ollaan kiinni. Itä-Helsingissä on monia paikkoja,. joissa se voi toimias, Pohjois-Helsinki on ongelmallisempi.
> Järjestelmä ei oikein toimi lähiöissä, joista matkustetaan aamulla yhteen suuntaan ja illalla toiseen.
Tuo laajennus voi myös heikentää koko järjestelmän toimivuutta, ja epäilen vahvasti jo tämän kesän laajennuksen tehneen niin.
Oman (hyvin subjektiivisen) kokemukseni perusteella kesällä 2016 keskustasta löysi iltaisin yleensä pyörän, kesällä 2017 yleensä ei. Veikkaan että pyörät oli tänä vuonna poljettu klo 20 aikoihin laitakaupungille ja jääneet sinne aamuun asti. Keskustassa meni sitten kävelyksi.
Tämä voisi (huonon sään ohella) selittää sen etteivät käyttökerrat HS:n mukaan kasvaneet massiivisesta laajennuksesta huolimatta. Toivottavasti joku tutkii datasta ja miettii mitä asialle voisi tehdä.
Se, että moni pyöräasema oli kantakaupungissa tyhjä johtui siitä, että pyörien suosio ylitti optimin. Itse olen ollut harmissani, että Economicumin cvieressa Arkadian kadulla oleva paikka on lähes aina tyhjä. Metrolla Kamppiin tulevat ottavat siitä pyörän ja jatkavat sillä.
“Supercellin pojat tekivät isänmaallisen tempun vaatiessaan, että yrityksen kotipaikka pysyy Suomessa.”
Tuolla erällä ei ole kai mitään tekemistä Supercellin itsensä kotipaikan kanssa, vaan kyse on japanilaisen sijoitusyhtiö Softbankin pääomistaman holding-yhtiö Kahon 3:een liittyvistä verotuloista. Softbank osti Supercelliä tuon holding-yhtiön kautta.
Jos japanilaiset olisivat perustaneet verosuunnittelusyistä oletettavasti tuotetun holding-yhtiönsä vaikkapa reilun 700 asukkaan Luhankaan kirjoille laittaen, kyseinen kunta olisi voinut japanilaisten omistuksiin liittyvään myyntivoittoon liittyvien verotulojen myötä tiputtaa kunnallisveronsa vaikkapa 5 prosentin tasolle vuosiksi — ja kerätä sen myötä kuntaan monia sellaisia isotuloisia, jotka valitsevat kirjoilla olokuntansa kunnallisveron alhaisuuden perusteella.
Tuolla Kahon 3 Oy:llä ei ole ilmeisesti yhtään työntekijää missään kunnassa maailmassa. Sillä on vain postiosoite, mutta ei toimintaa siinäkään. Kuntien kannattaisi maksaa monille holding-sijoitusyrityksille, jotta ne pitävät virallisen toimipaikkansa kyseisen kunnan alueella — vaikka toimipaikassa ei olisi edes mitään toimintaa.
Erikoista tuossa Kahon 3:ssa on mm. se, ettei yhtiö ole edes yhteisöverovelvollinen Supercellin osakkeiden myyntivoitoista Suomessa. Onkin arvioitu, että summa saattaisi liittyä japanilaisen Softbankin kansainväliseen maarajat ylittävät verosuunnitteluun: Japanissa Softbank olisi saattanut joutua maksamaan myyntivoitosta veroa 31%:n verokannan mukaan, kun Suomeen tehdyllä holding-yhtiöjärjestelyllä japanilaisfirma selviää 20%:n verokannalla Suomessa + pienehköllä osinkoverolla Japanin päässä:
https://veropolitiikka.wordpress.com/2017/10/29/supercell-ja-japanilainen-verosuunnittelu/
Kunnallisveron lasku ja kiinteistöveron nostamatta jättäminen lisää suoraan ihmisten kykyä maksaa omistus- ja vuokra-asumisesta. Kun tarjonta laahaa edelleen perässä etenkin halutuimmilla alueilla, ei hinnoilla ole kuin yksi suunta. Onneksi olen ostanut jo aikaa sitten sijoituskämpän keskustasta, sillä hintojen nousu on taattua ja kaikki on kotiinpäin…
Miksei kunnallisveroa voitaisi laskea kerralla prosentilla tai jopa kahdella ja nostaa kiinteistöveroa vastaavasti niin, että kaupungin tulot pysyisivät karkeasti samoina? Enempi veroja vuokraloordeilta ja perijöiltä, vähemmän palkkatuloja ansaitsevilta yhteiskunnan tukipilareilta.
OS:
Eikös tässä “tuloksellisuus” koitettu osoittaa sillä, että peruskoulun päättäneiden hakeutuminen toisenasteen koulutukseen lisääntyi?
Näitä päätelmiähän kummasteltiin jo tutkimuksen tullessa julki — eikä ilmeisesti aivan syyttä:
Tuoreen tutkimuksen yllätystulos: Työttömyys periytyy, mutta rahaa tai koulutusta enemmän ratkaisee asenne
Tämä voi olla myös sopimustekninen ongelma. Pyöriähän voi siirtää paikasta toiseen kuorma-autoilla. Jos sopimuksessa lukee, että tyhjästä asemasta tulee sanktio, niin kummasti alkavat pyörät siirtyä tyhjille asemille.
Lisäksi voi tehdä kuten Pariisissa, että pyörän polkemisesta vastasuuntaan (siellä mäen päälle) saa bonusta, jolla voi sitten saada pyörien käyttöaikaa tms.
Minä olen vähän häkeltynyt tästä, että verojen laskemista pitää kompensoida kasvattamalla kaupungin menoja. Voitko vähän avata, että mitä menoja nostettiin, keiden ehdotuksesta ja millä perusteilla? Eihän tuossa voi mitään järkeä olla.
NO kun kokoomus sai veronalennuksen, niin tartteehan muiden puolueiden saada jotain vastineeksi siitä, että antoivat kokoomuksen saada veronalennuksen. Tämä on vähän samaa kuin sote-hommissa.
Ihan normaalia poliittista logiikkaa. Kokoomus SAI veroprosentin alennuksen, Vihreiden ja demareidenkin pitää siis SAADA myös jotakin. Ja kaikki vielä päätteeksi toteavat, että se on kepulaisten vika.
On tärkeä pitää huolta kaupunkiympäristön laadusta, mutta myös määrästä. Kyseiset kohdat on merkitty kartoissa vihreällä.
Kevyenliikenteen silta Vartiosaareen Laajasalosta ja Ramsinniemestä kiitos. Ja niiden väliin saaren poikki kevyenliikenteenväylä, siitä tulisi stadin hienoin baana.
Kymmenisen vuotta taantumaa ja siitä opittu se, että nousukaudella verot alas, menot ylös ja kalliit palkkasopimukset. Kuinka monta kertaa pitää jankata sitä että virheet tehdään nousukaudella? Sitten leikkauslinja jatkuu kimppakämpissä yhteiskunnallekin edullisesti asuvilla…???
Jos päivähoidosta tehdään maksutonta, niin miten sitten kuitenkin oletetaan että hoidettavien määrä ei nousisi merkittävästi? Ja miten kummassa kaupunki kirii muka hoitopaikkojen ja opettajien määrän kiinni, kun nyt jo on paha pula? Ei nopeaa, eikä ilmaista.
Vartiosaareen tulisi tosiaan tehdä silta toiseen päähän Seurasaaren tapaan, koska silloin siitä tietoisten määrä voisi nousta 1 prosentista ehkä 5:een ja olisi helpompaa perustella suojelu, jos ihmiset pääsisivät paikan näkemään. Jos tämä vaalikauden loppuun kestävä suojelu oli hintana veronalennuksesta, niin ei kovin vahva näyttö. Veronalennus tuli kai sen takia, että Helsinki saisi espoosta hyväpalkkaisia, jotka kävisivät metrolla töissä siellä motarin varren puskassa ja palaisivat sitten illaksi kaupunkiin käyttämään rahansa.
Toivottavasti ymmärrätte lisätä ulkovessat uusiin puistoihin, kuten Kalasatamaan ja Jätkäsaareen. Helpottaa ja lisää ihmisten käyskentelyä kaupungilla.
Positiivisen diskriminaation sijaan voisi puhua rahan lisäämisestä huonommille kouluille, joka olisi vähän neutraalimpaa ja ymmärrettävämpää. Ihmiset ymmärtävät jos huonosti pärjäävä koulu saa rahaa, ei sitä jos huonosti pärjäävä saa rahaa. Oli melkoinen nollatutkimus, kun huomasivat että kouluun panostaminen parantaa tuloksia.
Vartiosaareen pitäisi järjestää kaupunkiveneitä salmen ylittämiseen. Se olisi raitiovaunua ympäristöystävällisempi ja huomattavasti halvempi vaihtoehto.
Veneet tosin olisivat käytössä olosuhteista johtuen vain kuusi kuukautta vuodessa, mutta niinhän kaupunkipyörätkin ovat.
Itse mietin Vartiosaaren osalta sitä, miten tuollainen hienolla paikalla ja todennäköisesti jatkossa ainakin sillalla ja ehkä jopa ratikalla saavutettava saari on parhaimpien paikkojensa osalta paljolti yksityisaluetta. Yksityisomaisuutta pitää tiettyyn rajaan asti kunnioittaa, mutta kun eristyksessä oleva saari muuttuu vähitellen helposti saavutettavaksi virkistysalueeksi, pitäisikö pikkuhiljaa myös ottaa väljää huvila-aluetta parempaan käyttöön (esim. yleiseksi virkistysalueeksi tai tiiviimpään asuntorakentamiseen, riippuen siitä miten alue jatkossa päätetään kaavoittaa)? Vai onko vain tyydyttävä sellaiseen ajatukseen, että historiallisista syistä kerran yksityinen huvilatontti, aina yksityinen huvilatontti? Onko vastaavanlaisista paikoista ennakkotapauksia esim. mantereen puolelta?
Ovatko Vartiosaaren huvilat vuokrattu tontteineen vai pelkkä huvila? En todella tiedä.