Ikäluokkakohtainen tulonjakotilasto, jonka alkuperän olen selostanut edellisessä postauksessani ”Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä” sisältää myös ikäluokkien mediaani- ja keskitulot. Pienellä käsityöllä laadin niistä kohorttikohtaiset aikasarjat kohorttien mediaanituloista eri ikäisinä. Oheinen kuva kertoo, mitä vuonna 2008 puhjennut lama vaikutti eri kohorttien tulotasoon. Vuonna 1975 syntynyt kohortti oli tuolloin 33-vuotias ja oli siten pitkälti vakiinnuttanut asemansa työmarkkinoilla. Seuraavien kohorttien oli jo vähän vaikeampi päästä työmarkkinoille.
Tulotiedot ovat kunkin kohortin mediaanituloja jaettuna prosentteina koko väestön mediaanituloista. Yksikkönä ovat käytettävissä olevat rahatulot kotitalouden kulutusyksikköä kohden. Ne eivät ole henkilökohtaisia tuloja vaan kotitalouden tuloja. Jos kotitaloudessa on 7‑vuotias lapsi, 33-vuotias nainen ja 35-vuotias mies, jokainen näistä saa oman ikäluokkansa kohdalle merkittynä tuloksi kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot jaettuna 1,8:lla. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kahden aikuisen kotitalous 1,5 kulutusyksikköä. Yli 13-vuotiaat lapset lasketaan aikuisten tavoin 0,5 kulutusyksiköksi. Alle 14-vuotiaat lapset lasketaan 0,3:ksi kulutusyksiköksi.
Viimeisenä kohorttina tarkastelussa on mukana vuonna 1986 syntyneet, jotka siis olivat vuonna 2016 saavuttaneet kolmenkymmenen vuoden iän.
Oheisesta kuvasta voi olla värien perusteella vaikeata päätellä mikä viiva viittaa mihinkin kohorttiin, mutta se on yksinkertaista ilman värejäkin. Ylimpänä oleva sininen ja pisimmälle (41-vuotiaaksi) yltävä kohortti on vuonna 1975 syntyneet. Siitä alaspäin kohortit ovat täysin järjestyksessä päällekkäin niin, että tarkasteluun viimeisenä otettu vuoden 1986 kohortti on alimpana.
Kuvasta näkee, ketkä laman joutuivat maksamaan. Vuoden 1977 jälkeen syntyneiden on ollut paremmasta koulutuksestaan huolimatta vanhempia kohortteja vaikeampi päästä kunnollisiin töihin, koska työmarkkinat eivät ole vetäneet. Koska tulot on suhteutettu koko väestön mediaanituloihin, selitykseksi ei kelpaa, että totta kai nuorten tulot laskivat, kun kaikkien muidenkin tulot laskivat.
Kun kerran normeerataan koko väestön tuloilla, niin eikö nuorempien ikäluokkien tulonjako-osuutta laske myös se, että pienituloisimpia vanhuksia on kuollut pois ja tilalle tullut korkeimmilla eläkkeillä olevia 2010-jälkeen eläköityneitä?
Ts. välttämättä ne kunakin vuonna 30:senä olevien reaalitulot eivät sinänsä ole laskeneet, vaikka niin kuvasta ehkä voisi päätellä, vaan oikeasti kuvio esittää sitä, että heidän osuutensa koko kansantalouden tulosummasta on laskenut. Voisiko se liittyä ennemmin eläkeläisten tulotasojen nopeaan nousuun?
Jos tarkastelusta leikattaisiin eläkeläiset pois ja mitattaisiin ainoastaan työvoiman tulonjakoa, muuttuisiko tilanne?
Jos eläkkeet leikattaisiin pois, tilanne muuttuisi hiukan. Mutta kun BKT ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen, eivät reaalitulotkaan ole niin kauheasti voineet nousta.
Jotain tuohon kuvaajaan saattaa vaikuttaa se, että ei-ostovoimakorjattu BKT on tippunut vuoden 2008 jälkeen paljon enemmän kuin ostovoimakorjattu.
Ville, ei pitäisi vaikuttaa. Nämä on suhteutettu kaikkien kotitalouksien mediaanituloihin kunakin vuotena.
Kotitalouksien reaalitulot nousivat ihan normivauhtia vuoteen 2011. Sen jälkeen ne tasaantuivat, kunnes lähtivät taas nousuun 2014 tosin loivemmin kuin Suomessa on ollut tapana.
Ilmeisesti tulojen nousu on rahoitettu velalla ja palvelujen huonontamisella?
Suomen talous on, muuten, kasvanut useimpina vuosina vuoden 2008 jälkeen. Se ei vain ole saavuttanut vuoden 2008 tasoa, koska on romahtanut pariinkin kertaan. (Seuraava romahdus tullee ulkoisesta shokista tänä vuonna. Ja vaikka ei tulisi, voi hyvin olla, että periferinen — siis maantieteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti periferinen — euro-Suomi saattaa jäädä pyörimään vuosikymmeniksi näihin BKT-lukemiin, kun raha ja lahjakkus karkaa maasta eikä iso raha keksi tänne investointiin kunnon syytä paitsi ehkä sellun keittämisessä ja kaivostoiminnassa.)
4o v töissä ja siinä 3v “ylipalvelua”, nyt 16v eläkkeellä.
Eläkkeet eivät ole nousseet juuri ollenkaan, mutta kaikki muut kylläkin.
Meiltä “ryöstettiin” 3sti eläkkeestä, Lipposen klaani, Puron-komitea, sekä kun oli “yliaikaa”.
Tuntuu olevan hieman toisenlaista tuntumaa kun kokee itse, eikä lue graafisia kaavoja, jotka voi tehdä kuka vain omaksi mieleisekseen.
Ilmiö ei ole uusi. 1990-luvun alun lamassa työmarkkinoille tulleet jäivät pysyvästi heikommalle tulotasolle kuin ennen lamaa ja sen jälkeen tulleet.
Täytyy protestoida. Nuoremmille ikäluokille tulee automaattisesti satojen tuhansien potti suoraan käteen. Opinto- ja asumistuki pelkästään on jo 100 donaa per lärvi.
Takuueläkettä ei kai keskimäärin edes nautita tuon 100 tonnin edestä. Meidänkin faija kuoli 65-vuotiaana ja naatti siis eläkettä 3 kuukautta. Sinne meni raskaat eläkemaksut ja myös suurin osa meikäläisen perinnöstä sulkamunien Portugalin huviloihin.
Yksi huomio; Mitenkään kiistämättä tätä ilmiötä — lama haittaa eniten niitä, jotka ovat juuri tulossa työmarkkinoille matalasuhdanteessa — yhteen argumenttiin pitää puuttua:
Väitän nimittäin, että karkeasti vuoden 1981 jälkeen syntyneiden “parempi koulutus” ei pidä paikkaansa. Kyllä, useammilla on korkeakoulututkinto, mutta itse korkeakoulussa vuodesta 1998 asti opettaneena — siis kohta 20 vuotta — joudun sanomaan että vuoden 2002 jälkeen koulutuksen laatu on laskenut rajusti.
Vuoden 2002 jälkeen opintonsa aloittaneilla tutkinnon sisältö on kevyempi kuin aiemmin aloittaneilla johtuen vuosituhannen vaihteen uudistuksista. Laatu heikkeni uudelleen tutkintorakenneuudistuksen myötä vuoden 2005 jälkeen ja heikkeneminen on jatkunut tähän päivään asti.
Asema työmarkkinoilla ei määräydy pelkästään tutkinnon nimikkeen perusteella, myös sisällöllä on merkitystä. Tätä tietenkään ei ole opetusministeriössä lainkaan huomioitu. Ja pitää näpäyttää vielä kerran vihreitä, jotka hurskastelivat siitä miten nykyhallitus leikkasi koulutuksesta: Enemmän kuin kaikki se lisäraha jota 2000–2015 tuli opetukseen, meni hallinnon turvottamiseen. Opetukseen oikeasti laitetut opiskelijaa kohden lasketut määrärahat pienenivät koko ajan.
Noista molemmista pääsivät kyllä nauttimaan tuon käppyrästön vanhin kohortti, eli 1975 syntyneet.
Lisäksi hieman epäilen tuota suuruusluokkaa. Opintotuki on jotain reilut 300€/kk. Tuota pitäisi saada 24 vuotta (12kk/vuosi), jotta saisi sata tonnia käteen. Asumistuki riippunee asumismuodosta, mutta tuskin on niin suuri, että viidessä vuodessa saisi noista yhteensä sata tonnia kasaan. Se todellinen subventio ei minusta ole noissa, vaan siinä, että opetus yliopistoissa on maksutonta. Jos siellä olisi lukukausimaksut, jotka kattaisivat opetuksen kustannukset, niin sitten se sata tonnia voisi hyvinkin paukkua puhki.
Kiitos paljon Osmo tämän ääneen sanomisesta. Itse ‑86 syntyneenä olen kokenut tämän olevan näin, mutta mahtavahan se on nähdä se ihan tilastojenkin todistamana. Toivottavasti tämä viesti vielä saataisiin niille kaikille, jotka ihmettelee miksi nuoret sukupolvet eivät perusta perheitä ja hanki lapsia ja tarjoavat sille selitykseksi sitä, että nuoret sukupolvet ovat vaan kaikki hedonisteja, jotka haluavat matkustaa ympäri maailmaa ja bilettää 😉
Voisimmeko pikkuhiljaa yhteiskuntana sopia, että onko asiantuntijoiden korkean verotuksen syynä se, että he maksavat oman koulutuksensa omilla veroillaan vai onko jokaisen koulutus maksettu edellisen sukupolven toimesta? Ärsyttää, kun tämä tuntuu vaihtuvan aina sen mukaan, että mistä näkökulmasta näitä itseään nuorempia halutaan ruoskia. Sepolle lisäksi tiedoksi, että oman verrattain halvan korkeakoulutukseni olen jo maksanut verokertymän muodossa, itse nostamani opintotuki mukaanlukien.
Mitenkähän näitä oikein pitäisi lukea. Ikä‑, aika‑, ja kohorttivaikutuksia ei voi erikseen identifioida, koska ne ovat toisistaan lineaarisesti riippuvia. Nyt olet ikäänkuin laskenut nämä kaikki (aikavaikutuksen normeeraamalla väestön keskituloihin).
Ja vielä hankallammaksi tulkinta menee, jos ikävaikutus voi riippua ajasta eli esim. lama iskee nuoriin pahemmin, mutta tama ei välttämättä tarkoita pysyvää vaikutusta.
Roope, olet oikeassa, ettei tästä voi päätellä mitään kausaliteeteista. Olen vain yrittänyt kuvata tilastoilla vain, mitä on tapahtunut. Tarkempi analyysi edellyttäisi pääsemistä yksilökohtaiseen dataan.
Tuo pysyvä vaikutus minua kiinnostaa ja sen näkee, sitten kuin aikaa on kulunut. Kun lama on sulkenut nuorilta etenemistien, joka aiemmilla kohorteilla oli, jäävätkö he pysyväti huonommalle työuralle, kuten vanhempainvapaita käyttäneet naiset jäävät. 1990-luvun lamasta olisi jo tietoa, mutta tämä aineisto ei taas ulotu taaksepäin kuin vuoteen 1995. Yritän kuitenkin pähkäillä sitä, kun muilta töiltäni ehdin.
Kuulun noihin 80-luvun lopulla syntyneisiin maksumiehiin. Olen huomannut omien — ehkä keskimääräistä paremmin koulutettujen — ystävieni piireissä että ihmisiä ei enää paljon kiinnosta perinteiset “onnistumisen” mittarit kuten palkka ja hieno työpaikka. Ihminen saattaa olla diplomi-insinööri tai vaikka tohtori ja töitä tehdään sillä asenteella että kunhan nyt edes jotain rahaa saa. Vapaa-aika on paljon tärkeämpää. Jotkut taas downshiftailevat odotellen vanhempiensa tai isovanhempiensa perintöä (ne suuret rikkaat ikäluokat) tietäen että itse ei tarvitse eläkettä varten säästää.
Tuntuu että myös työelämä on muuttunut enemmän voittaja vie kaiken ‑suuntaan. Koodarin, joka ei tunne palavaa paloa työhönsä ja käytä vapaa-aikaansakin siihen, on hankala edes saada töitä kun taas ne joilla ei ole muuta elämää kuin etsiä bugeja joka päivä yö kolmeen viedään käsistä. Moni ei jaksa jälkimmäistä elämää jolloin tulee ajatus että turha edes yrittää.
Tämä kaikki on ihan kivaa ja rentoa, mutta hieman minua huolestuttaa mitä tapahtuu kun iso osa korkeakoulutetuista ihmisistä lakkaa yrittämästä parhaansa. Loppujen lopuksihan iso osa nykyisestä aivoilla tehtävästä työstä ei ole ns. suorittavaa työtä, vaan suunnittelua ja asioiden rakentamista. Kun asiat on kerran suunniteltu ja rakennettu, niitä ei tarvitse tehdä uudestaan, jolloin työ katoaa, mutta niiden omistus säilyy alkuperäisillä tekijöillä. Ei mikään ihme jos maailma on jakautumassa pieneen osaan superrikkaita ja suureen osaan köyhälistöä.
Kyse ei ole kausaliteetista (mitä sillä sitten tässä yhteudessä tarkoitettaisiinkaan) vaan yksinkertaisesti siitä että kun me kaikki vanhenemme joka vuosi yhdellä vuodella ei tätä vanhenemisen vakutusta saa millään erikseen identifioitua vuosivaikutuksista ilman jotain rajoittavia oletuksia. Ongelma vaan että tulokset riippuvat täysin näistä oletuksista.
Tuo nyt ei ainakaan pidä paikkaansa. Tietotekniikassa on kummallinen tapa tehdä “versiopäivityksiä” vaikka aikaisemmassa versiossa ei ole ollut mitään korjattavaa. Tämä otetaan hankinnoista päättävien taholta itsestäänselvyytenä ja perustellaan tarvittaessa “tuen jatkumisena”.
Faktaa kiitos.
Opintoraha on n. 250€/kk, muistaakseni reilu vuosikymmen sitten sain opintotukea + asumislisää parhaimmillaan vajaat 500€/kk. Tuo oli sidottu opintoihin, eli piti saada opintoviikkoja, muuten tuli lakkasi. Eikä kesältä saanut tukia. Lisäksi opintorahakuukausia oli rajoitettu määrä. Otin opintotukea n. 3 vuoden ajan, n. 9 kuukautena vuodessa. Mutta lopetin opintotuen nostamisen, koska tienasin viikonloppuisin ja iltaisin helposti yli tulorajojen.
Ja koska olin alle 26 vuotias, jouduin maksamaan töistäni eläkemaksuja, mutta minulle ei kertynyt eläkettä. Muistan myös laskeneeni, että maksoin jo opiskeluaikana tekemistäni töistä enemmän veroja kuin mitä sain valtiolta samaan aikaan tukia takaisin.
Nykyään monet ottavat opintoLAINAA opintojen ajaksi, ja ryhtyvät valmistuttuaan maksamaan sitä 20–50k lainaa takaisin valtiolle.
Tuo raja ei ollut 26 vaan 23 vuotta. Se säädettiin nuorten ikäluokkien solidaarisuutena sotaa käynyttä ikäluokkaa kohtaan, jolta jäi eläke kerttumatta. Solidaarisuutta pidettiin yllä 60 vuotta sodan päättymisen jälkeenkin.
Yksi asia vielä: Eivät nuoret saa maksaa lamaa, he nimenomaan eivät saaneet mahdollisuutta maksaa lamaa, koska he eivät ole saaneet mahdollisuutta ansaita laman takia.
Niiden toisten tilastojen valossa laman maksoivat näiden tilastojen vanhimmat ikäpolvet (eli 70-luvun puolivälissä syntyneet), koska he maksoivat eniten veroja. Nuoremmat polvet taas jäivät nuolemaan näppejään, ja suuret ikäluokat käärivät kaikki fyrkat.
Reilu meininki.
Korkeakoulutus kannattaa – Akateemisten työllistymisvauhti kiihtyy
https://yle.fi/uutiset/3–10007964
Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2017 marraskuun lopussa 17 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömänä oli yhteensä 38 383 henkilöä. Akavan työttömyyskatsauksen mukaan työttömyys väheni 7 878 henkilöllä.
Vielä vauhdikkaampaa on ollut vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työllistyminen. Työttömien määrä väheni 26 prosentilla vuoden 2016 marraskuusta.
***
Tämä tilanne kuumenee nyt nopeasti näillä lukemilla siihen pisteeseen, että Suomesta ei riitä tiettyjen alojen osaajia.
Nuoret maksoivat laman, mutta tulevaisuudessa he maksavat vielä paljon muutakin koska 1) he tekevät halvemmalla työtä kuin aiemmat sukupolvet, 2) he ovat velvoitettuja muuttamaan kotiseudultaan työn perässä, 3) heidän työehtonsa ovat heikommat kuin edellisten sukupolvien ja vaatimustaso tietointensiivisemmässä ja stressaavammassa työelämässä korkeampi kuin edellisillä sukupolvilla, 4) heidän lainaehtonsa ja mahdollisuudet kerätä varallisuutta ovat heikommat kuin aiempien sukupolvien, 5) he jäävät ilman eläkkeitä nykymenolla, 6) heidän sosiaaliturvansa heikentyy.
Myös tuo taikasana “mediaani” tarkoittaa, että eläkkeelle (ja täten pienemmille tuloille putoavat). Eivät juuri niitä tuloasteikon keskustan lukemia muuta.
Väitän, että oikea havainto, mutta väärä tulkinta. Ei johdu niinkään lamasta, vaan yhdestä syystä, josta lama Suomessa johtui.
Olen itse s.1980 ja havainnut tuon ilmiön 1975–1985 syntyneistä läheisistäni.
Mutta syy ei mielestäni ole lama, vaan Nokian historia. Karkeasti sanoen: 1970-luvulla syntyneet pääsivät Nokialle töihin, 1980-luvulla syntyneet eivät.
Sieltä niitä korkean tuottavuuden töitä löytyi. Kuvasta näkee selvästi, että nuoremmille ei ole vastaavia ollut.
Noin se meni, synnyin itse 1979 ja huomasin kuinka kaikki revittiin töihin vielä vuonna 2000, mutta sen jälkeen rekrytoinnit jäätyivät vuosiksi monessa firmassa. Vuonna 2000 pääsi töihin helposti lukio- tai yliopistopohjalta. Sitten tuli stoppi ja kilpailu työpaikoista alkoi kiristyä rajusti. 80-luvulla syntyneet, jotka valmistuivat 2002 jälkeen, ovat varmasti saaneet rehkiä löytääkseen töitä, edes pätkätöitä.