Nuoret saivat maksaa laman.

Ikä­luok­ka­koh­tai­nen tulon­ja­ko­ti­las­to, jon­ka alku­pe­rän olen selos­ta­nut edel­li­ses­sä pos­tauk­ses­sa­ni ”Tulon­jaon kehi­tys ikä­luok­kien sisäl­lä” sisäl­tää myös ikä­luok­kien medi­aa­ni- ja kes­ki­tu­lot. Pie­nel­lä käsi­työl­lä laa­din niis­tä kohort­ti­koh­tai­set aika­sar­jat kohort­tien medi­aa­ni­tu­lois­ta eri ikäi­si­nä. Ohei­nen kuva ker­too, mitä vuon­na 2008 puh­jen­nut lama vai­kut­ti eri kohort­tien tulo­ta­soon. Vuon­na 1975 syn­ty­nyt kohort­ti oli tuol­loin 33-vuo­tias ja oli siten pit­käl­ti vakiin­nut­ta­nut ase­man­sa työ­mark­ki­noil­la. Seu­raa­vien kohort­tien oli jo vähän vai­keam­pi pääs­tä työmarkkinoille.

Tulo­tie­dot ovat kun­kin kohor­tin medi­aa­ni­tu­lo­ja jaet­tu­na pro­sent­tei­na koko väes­tön medi­aa­ni­tu­lois­ta. Yksik­kö­nä ovat käy­tet­tä­vis­sä ole­vat raha­tu­lot koti­ta­lou­den kulu­tusyk­sik­köä koh­den. Ne eivät ole hen­ki­lö­koh­tai­sia tulo­ja vaan koti­ta­lou­den tulo­ja. Jos koti­ta­lou­des­sa on 7‑vuotias lap­si, 33-vuo­tias nai­nen ja 35-vuo­tias mies, jokai­nen näis­tä saa oman ikä­luok­kan­sa koh­dal­le mer­kit­ty­nä tulok­si koti­ta­lou­den käy­tet­tä­vis­sä ole­vat raha­tu­lot jaet­tu­na 1,8:lla. Yhden aikui­sen koti­ta­lous on yksi kulu­tusyk­sik­kö, kah­den aikui­sen koti­ta­lous 1,5 kulu­tusyk­sik­köä. Yli 13-vuo­ti­aat lap­set las­ke­taan aikuis­ten tavoin 0,5 kulu­tusyk­si­kök­si. Alle 14-vuo­ti­aat lap­set las­ke­taan 0,3:ksi kulutusyksiköksi.

Vii­mei­se­nä kohort­ti­na tar­kas­te­lus­sa on muka­na vuon­na 1986 syn­ty­neet, jot­ka siis oli­vat vuon­na 2016 saa­vut­ta­neet kol­men­kym­me­nen vuo­den iän.

Ohei­ses­ta kuvas­ta voi olla värien perus­teel­la vai­kea­ta pää­tel­lä mikä vii­va viit­taa mihin­kin kohort­tiin, mut­ta se on yksin­ker­tais­ta ilman väre­jä­kin. Ylim­pä­nä ole­va sini­nen ja pisim­mäl­le (41-vuo­ti­aak­si) yltä­vä kohort­ti on vuon­na 1975 syn­ty­neet. Sii­tä alas­päin kohor­tit ovat täy­sin jär­jes­tyk­ses­sä pääl­lek­käin niin, että tar­kas­te­luun vii­mei­se­nä otet­tu vuo­den 1986 kohort­ti on alimpana.

Kuvas­ta näkee, ket­kä laman jou­tui­vat mak­sa­maan. Vuo­den 1977 jäl­keen syn­ty­nei­den on ollut parem­mas­ta kou­lu­tuk­ses­taan huo­li­mat­ta van­hem­pia kohort­te­ja vai­keam­pi pääs­tä kun­nol­li­siin töi­hin, kos­ka työ­mark­ki­nat eivät ole vetä­neet. Kos­ka tulot on suh­teu­tet­tu koko väes­tön medi­aa­ni­tu­loi­hin, seli­tyk­sek­si ei kel­paa, että tot­ta kai nuor­ten tulot las­ki­vat, kun kaik­kien mui­den­kin tulot laskivat.

 

25 vastausta artikkeliin “Nuoret saivat maksaa laman.”

  1. Kun ker­ran nor­mee­ra­taan koko väes­tön tuloil­la, niin eikö nuo­rem­pien ikä­luok­kien tulon­ja­ko-osuut­ta las­ke myös se, että pie­ni­tu­loi­sim­pia van­huk­sia on kuol­lut pois ja tilal­le tul­lut kor­keim­mil­la eläk­keil­lä ole­via 2010-jäl­keen eläköityneitä?

    Ts. vält­tä­mät­tä ne kuna­kin vuon­na 30:senä ole­vien reaa­li­tu­lot eivät sinän­sä ole las­ke­neet, vaik­ka niin kuvas­ta ehkä voi­si pää­tel­lä, vaan oikeas­ti kuvio esit­tää sitä, että hei­dän osuu­ten­sa koko kan­san­ta­lou­den tulos­um­mas­ta on las­ke­nut. Voi­si­ko se liit­tyä ennem­min elä­ke­läis­ten tulo­ta­so­jen nope­aan nousuun?

    Jos tar­kas­te­lus­ta lei­kat­tai­siin elä­ke­läi­set pois ja mitat­tai­siin ainoas­taan työ­voi­man tulon­ja­koa, muut­tui­si­ko tilanne?

    1. Jos eläk­keet lei­kat­tai­siin pois, tilan­ne muut­tui­si hiu­kan. Mut­ta kun BKT ei ole kas­va­nut kym­me­neen vuo­teen, eivät reaa­li­tu­lot­kaan ole niin kau­heas­ti voi­neet nousta.

  2. Jotain tuo­hon kuvaa­jaan saat­taa vai­kut­taa se, että ei-osto­voi­ma­kor­jat­tu BKT on tip­pu­nut vuo­den 2008 jäl­keen pal­jon enem­män kuin ostovoimakorjattu.

    1. Vil­le, ei pitäi­si vai­kut­taa. Nämä on suh­teu­tet­tu kaik­kien koti­ta­louk­sien medi­aa­ni­tu­loi­hin kuna­kin vuotena.

  3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos eläk­keet lei­kat­tai­siin pois, tilan­ne muut­tui­si hiu­kan. Mut­ta kun BKT ei ole kas­va­nut kym­me­neen vuo­teen, eivät reaa­li­tu­lot­kaan ole niin kau­heas­ti voi­neet nousta.

    Koti­ta­louk­sien reaa­li­tu­lot nousi­vat ihan nor­mi­vauh­tia vuo­teen 2011. Sen jäl­keen ne tasaan­tui­vat, kun­nes läh­ti­vät taas nousuun 2014 tosin loi­vem­min kuin Suo­mes­sa on ollut tapana.

    Ilmei­ses­ti tulo­jen nousu on rahoi­tet­tu velal­la ja pal­ve­lu­jen huonontamisella?

    Suo­men talous on, muu­ten, kas­va­nut useim­pi­na vuo­si­na vuo­den 2008 jäl­keen. Se ei vain ole saa­vut­ta­nut vuo­den 2008 tasoa, kos­ka on romah­ta­nut pariin­kin ker­taan. (Seu­raa­va romah­dus tul­lee ulkoi­ses­ta sho­kis­ta tänä vuon­na. Ja vaik­ka ei tuli­si, voi hyvin olla, että peri­fe­ri­nen — siis maan­tie­teel­li­ses­ti, kie­lel­li­ses­ti ja kult­tuu­ri­ses­ti peri­fe­ri­nen — euro-Suo­mi saat­taa jää­dä pyö­ri­mään vuo­si­kym­me­nik­si näi­hin BKT-luke­miin, kun raha ja lah­jak­kus kar­kaa maas­ta eikä iso raha kek­si tän­ne inves­toin­tiin kun­non syy­tä pait­si ehkä sel­lun keit­tä­mi­ses­sä ja kaivostoiminnassa.)

  4. 4o v töis­sä ja sii­nä 3v “yli­pal­ve­lua”, nyt 16v eläkkeellä.
    Eläk­keet eivät ole nous­seet juu­ri ollen­kaan, mut­ta kaik­ki muut kylläkin.
    Meil­tä “ryös­tet­tiin” 3sti eläk­kees­tä, Lip­po­sen klaa­ni, Puron-komi­tea, sekä kun oli “yliai­kaa”.
    Tun­tuu ole­van hie­man toi­sen­lais­ta tun­tu­maa kun kokee itse, eikä lue graa­fi­sia kaa­vo­ja, jot­ka voi teh­dä kuka vain omak­si mieleisekseen.

  5. Ilmiö ei ole uusi. 1990-luvun alun lamas­sa työ­mark­ki­noil­le tul­leet jäi­vät pysy­väs­ti hei­kom­mal­le tulo­ta­sol­le kuin ennen lamaa ja sen jäl­keen tulleet.

  6. Täy­tyy pro­tes­toi­da. Nuo­rem­mil­le ikä­luo­kil­le tulee auto­maat­ti­ses­ti sato­jen tuhan­sien pot­ti suo­raan käteen. Opin­to- ja asu­mis­tu­ki pel­käs­tään on jo 100 donaa per lärvi.

    Takuu­elä­ket­tä ei kai kes­ki­mää­rin edes nau­ti­ta tuon 100 ton­nin edes­tä. Mei­dän­kin fai­ja kuo­li 65-vuo­ti­aa­na ja naat­ti siis elä­ket­tä 3 kuu­kaut­ta. Sin­ne meni ras­kaat elä­ke­mak­sut ja myös suu­rin osa mei­kä­läi­sen perin­nös­tä sul­ka­mu­nien Por­tu­ga­lin huviloihin.

  7. Yksi huo­mio; Miten­kään kiis­tä­mät­tä tätä ilmiö­tä — lama hait­taa eni­ten nii­tä, jot­ka ovat juu­ri tulos­sa työ­mark­ki­noil­le mata­la­suh­dan­tees­sa — yhteen argu­ment­tiin pitää puuttua:

    Väi­tän nimit­täin, että kar­keas­ti vuo­den 1981 jäl­keen syn­ty­nei­den “parem­pi kou­lu­tus” ei pidä paik­kaan­sa. Kyl­lä, useam­mil­la on kor­kea­kou­lu­tut­kin­to, mut­ta itse kor­kea­kou­lus­sa vuo­des­ta 1998 asti opet­ta­nee­na — siis koh­ta 20 vuot­ta — jou­dun sano­maan että vuo­den 2002 jäl­keen kou­lu­tuk­sen laa­tu on las­ke­nut rajusti. 

    Vuo­den 2002 jäl­keen opin­ton­sa aloit­ta­neil­la tut­kin­non sisäl­tö on kevyem­pi kuin aiem­min aloit­ta­neil­la joh­tuen vuo­si­tu­han­nen vaih­teen uudis­tuk­sis­ta. Laa­tu heik­ke­ni uudel­leen tut­kin­to­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sen myö­tä vuo­den 2005 jäl­keen ja heik­ke­ne­mi­nen on jat­ku­nut tähän päi­vään asti. 

    Ase­ma työ­mark­ki­noil­la ei mää­räy­dy pel­käs­tään tut­kin­non nimik­keen perus­teel­la, myös sisäl­löl­lä on mer­ki­tys­tä. Tätä tie­ten­kään ei ole ope­tus­mi­nis­te­riös­sä lain­kaan huo­mioi­tu. Ja pitää näpäyt­tää vie­lä ker­ran vih­rei­tä, jot­ka hurs­kas­te­li­vat sii­tä miten nyky­hal­li­tus leik­ka­si kou­lu­tuk­ses­ta: Enem­män kuin kaik­ki se lisä­ra­ha jota 2000–2015 tuli ope­tuk­seen, meni hal­lin­non tur­vot­ta­mi­seen. Ope­tuk­seen oikeas­ti lai­te­tut opis­ke­li­jaa koh­den las­ke­tut mää­rä­ra­hat pie­ne­ni­vät koko ajan.

  8. Sep­po Ryväs: Täy­tyy pro­tes­toi­da. Nuo­rem­mil­le ikä­luo­kil­le tulee auto­maat­ti­ses­ti sato­jen tuhan­sien pot­ti suo­raan käteen. Opin­to- ja asu­mis­tu­ki pel­käs­tään on jo 100 donaa per lärvi.

    Nois­ta molem­mis­ta pää­si­vät kyl­lä naut­ti­maan tuon käp­py­räs­tön van­hin kohort­ti, eli 1975 syntyneet. 

    Lisäk­si hie­man epäi­len tuo­ta suu­ruus­luok­kaa. Opin­to­tu­ki on jotain rei­lut 300€/kk. Tuo­ta pitäi­si saa­da 24 vuot­ta (12kk/vuosi), jot­ta sai­si sata ton­nia käteen. Asu­mis­tu­ki riip­pu­nee asu­mis­muo­dos­ta, mut­ta tus­kin on niin suu­ri, että vii­des­sä vuo­des­sa sai­si nois­ta yhteen­sä sata ton­nia kasaan. Se todel­li­nen sub­ven­tio ei minus­ta ole nois­sa, vaan sii­nä, että ope­tus yli­opis­tois­sa on mak­su­ton­ta. Jos siel­lä oli­si luku­kausi­mak­sut, jot­ka kat­tai­si­vat ope­tuk­sen kus­tan­nuk­set, niin sit­ten se sata ton­nia voi­si hyvin­kin pauk­kua puhki.

  9. Kii­tos pal­jon Osmo tämän ääneen sano­mi­ses­ta. Itse ‑86 syn­ty­nee­nä olen koke­nut tämän ole­van näin, mut­ta mah­ta­va­han se on näh­dä se ihan tilas­to­jen­kin todis­ta­ma­na. Toi­vot­ta­vas­ti tämä vies­ti vie­lä saa­tai­siin niil­le kai­kil­le, jot­ka ihmet­te­lee mik­si nuo­ret suku­pol­vet eivät perus­ta per­hei­tä ja han­ki lap­sia ja tar­joa­vat sil­le seli­tyk­sek­si sitä, että nuo­ret suku­pol­vet ovat vaan kaik­ki hedo­nis­te­ja, jot­ka halua­vat mat­kus­taa ympä­ri maa­il­maa ja bilettää 😉

  10. Sep­po Ryväs:
    Täy­tyy pro­tes­toi­da. Nuo­rem­mil­le ikä­luo­kil­le tulee auto­maat­ti­ses­ti sato­jen tuhan­sien pot­ti suo­raan käteen. Opin­to- ja asu­mis­tu­ki pel­käs­tään on jo 100 donaa per lärvi.

    Voi­sim­me­ko pik­ku­hil­jaa yhteis­kun­ta­na sopia, että onko asian­tun­ti­joi­den kor­kean vero­tuk­sen syy­nä se, että he mak­sa­vat oman kou­lu­tuk­sen­sa omil­la veroil­laan vai onko jokai­sen kou­lu­tus mak­set­tu edel­li­sen suku­pol­ven toi­mes­ta? Ärsyt­tää, kun tämä tun­tuu vaih­tu­van aina sen mukaan, että mis­tä näkö­kul­mas­ta näi­tä itse­ään nuo­rem­pia halu­taan ruos­kia. Sepol­le lisäk­si tie­dok­si, että oman ver­rat­tain hal­van kor­kea­kou­lu­tuk­se­ni olen jo mak­sa­nut vero­ker­ty­män muo­dos­sa, itse nos­ta­ma­ni opin­to­tu­ki mukaanlukien.

  11. Miten­kä­hän näi­tä oikein pitäi­si lukea. Ikä‑, aika‑, ja kohort­ti­vai­ku­tuk­sia ei voi erik­seen iden­ti­fioi­da, kos­ka ne ovat toi­sis­taan line­aa­ri­ses­ti riip­pu­via. Nyt olet ikään­kuin las­ke­nut nämä kaik­ki (aika­vai­ku­tuk­sen nor­mee­raa­mal­la väes­tön keskituloihin).

    Ja vie­lä han­kal­lam­mak­si tul­kin­ta menee, jos ikä­vai­ku­tus voi riip­pua ajas­ta eli esim. lama iskee nuo­riin pahem­min, mut­ta tama ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta pysy­vää vaikutusta.

    1. Roo­pe, olet oikeas­sa, ettei täs­tä voi pää­tel­lä mitään kausa­li­tee­teis­ta. Olen vain yrit­tä­nyt kuva­ta tilas­toil­la vain, mitä on tapah­tu­nut. Tar­kem­pi ana­lyy­si edel­lyt­täi­si pää­se­mis­tä yksi­lö­koh­tai­seen dataan.
      Tuo pysy­vä vai­ku­tus minua kiin­nos­taa ja sen näkee, sit­ten kuin aikaa on kulu­nut. Kun lama on sul­ke­nut nuo­ril­ta ete­ne­mis­tien, joka aiem­mil­la kohor­teil­la oli, jää­vät­kö he pysy­vä­ti huo­nom­mal­le työ­ural­le, kuten van­hem­pain­va­pai­ta käyt­tä­neet nai­set jää­vät. 1990-luvun lamas­ta oli­si jo tie­toa, mut­ta tämä aineis­to ei taas ulo­tu taak­se­päin kuin vuo­teen 1995. Yri­tän kui­ten­kin päh­käil­lä sitä, kun muil­ta töil­tä­ni ehdin.

  12. Kuu­lun noi­hin 80-luvun lopul­la syn­ty­nei­siin mak­su­mie­hiin. Olen huo­man­nut omien — ehkä kes­ki­mää­räis­tä parem­min kou­lu­tet­tu­jen — ystä­vie­ni pii­reis­sä että ihmi­siä ei enää pal­jon kiin­nos­ta perin­tei­set “onnis­tu­mi­sen” mit­ta­rit kuten palk­ka ja hie­no työ­paik­ka. Ihmi­nen saat­taa olla diplo­mi-insi­nöö­ri tai vaik­ka toh­to­ri ja töi­tä teh­dään sil­lä asen­teel­la että kun­han nyt edes jotain rahaa saa. Vapaa-aika on pal­jon tär­keäm­pää. Jot­kut taas downs­hif­tai­le­vat odo­tel­len van­hem­pien­sa tai iso­van­hem­pien­sa perin­töä (ne suu­ret rik­kaat ikä­luo­kat) tie­täen että itse ei tar­vit­se elä­ket­tä var­ten säästää.

    Tun­tuu että myös työ­elä­mä on muut­tu­nut enem­män voit­ta­ja vie kai­ken ‑suun­taan. Koo­da­rin, joka ei tun­ne pala­vaa paloa työ­hön­sä ja käy­tä vapaa-aikaan­sa­kin sii­hen, on han­ka­la edes saa­da töi­tä kun taas ne joil­la ei ole muu­ta elä­mää kuin etsiä buge­ja joka päi­vä yö kol­meen vie­dään käsis­tä. Moni ei jak­sa jäl­kim­mäis­tä elä­mää jol­loin tulee aja­tus että tur­ha edes yrittää.

    Tämä kaik­ki on ihan kivaa ja ren­toa, mut­ta hie­man minua huo­les­tut­taa mitä tapah­tuu kun iso osa kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta ihmi­sis­tä lak­kaa yrit­tä­mäs­tä par­haan­sa. Lop­pu­jen lopuk­si­han iso osa nykyi­ses­tä aivoil­la teh­tä­väs­tä työs­tä ei ole ns. suo­rit­ta­vaa työ­tä, vaan suun­nit­te­lua ja asioi­den raken­ta­mis­ta. Kun asiat on ker­ran suun­ni­tel­tu ja raken­net­tu, nii­tä ei tar­vit­se teh­dä uudes­taan, jol­loin työ kato­aa, mut­ta nii­den omis­tus säi­lyy alku­pe­räi­sil­lä teki­jöil­lä. Ei mikään ihme jos maa­il­ma on jakau­tu­mas­sa pie­neen osaan super­rik­kai­ta ja suu­reen osaan köyhälistöä.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Roo­pe, olet oikeas­sa, ettei täs­tä voi pää­tel­lä mitään kausa­li­tee­teis­ta. Olen vain yrit­tä­nyt kuva­ta tilas­toil­la vain, mitä on tapah­tu­nut. Tar­kem­pi ana­lyy­si edel­lyt­täi­si pää­se­mis­tä yksi­lö­koh­tai­seen dataan.
    Tuo pysy­vä vai­ku­tus minua kiin­nos­taa ja sen näkee, sit­ten kuin aikaa on kulu­nut. Kun lama on sul­ke­nut nuo­ril­ta ete­ne­mis­tien, joka aiem­mil­la kohor­teil­la oli, jää­vät­kö he pysy­vä­ti huo­nom­mal­le työ­ural­le, kuten van­hem­pain­va­pai­ta käyt­tä­neet nai­set jää­vät. 1990-luvun lamas­ta oli­si jo tie­toa, mut­ta tämä aineis­to ei taas ulo­tu taak­se­päin kuin vuo­teen 1995. Yri­tän kui­ten­kin päh­käil­lä sitä, kun muil­ta töil­tä­ni ehdin.

    Kyse ei ole kausa­li­tee­tis­ta (mitä sil­lä sit­ten täs­sä yhteu­des­sä tar­koi­tet­tai­siin­kaan) vaan yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä että kun me kaik­ki van­he­nem­me joka vuo­si yhdel­lä vuo­del­la ei tätä van­he­ne­mi­sen vaku­tus­ta saa mil­lään erik­seen iden­ti­fioi­tua vuo­si­vai­ku­tuk­sis­ta ilman jotain rajoit­ta­via ole­tuk­sia. Ongel­ma vaan että tulok­set riip­pu­vat täy­sin näis­tä oletuksista.

  14. ano­nyy­mi:

    Kun asiat on ker­ran suun­ni­tel­tu ja raken­net­tu, nii­tä ei tar­vit­se teh­dä uudes­taan, jol­loin työ kato­aa, mut­ta nii­den omis­tus säi­lyy alku­pe­räi­sil­lä tekijöillä. 

    Tuo nyt ei aina­kaan pidä paik­kaan­sa. Tie­to­tek­nii­kas­sa on kum­mal­li­nen tapa teh­dä “ver­sio­päi­vi­tyk­siä” vaik­ka aikai­sem­mas­sa ver­sios­sa ei ole ollut mitään kor­jat­ta­vaa. Tämä ote­taan han­kin­nois­ta päät­tä­vien tahol­ta itses­tään­sel­vyy­te­nä ja perus­tel­laan tar­vit­taes­sa “tuen jatkumisena”.

  15. Sep­po Ryväs:
    Täy­tyy pro­tes­toi­da. Nuo­rem­mil­le ikä­luo­kil­le tulee auto­maat­ti­ses­ti sato­jen tuhan­sien pot­ti suo­raan käteen. Opin­to- ja asu­mis­tu­ki pel­käs­tään on jo 100 donaa per lärvi. 

    Fak­taa kiitos. 

    Opin­to­ra­ha on n. 250€/kk, muis­taak­se­ni rei­lu vuo­si­kym­men sit­ten sain opin­to­tu­kea + asu­mis­li­sää par­haim­mil­laan vajaat 500€/kk. Tuo oli sidot­tu opin­toi­hin, eli piti saa­da opin­to­viik­ko­ja, muu­ten tuli lak­ka­si. Eikä kesäl­tä saa­nut tukia. Lisäk­si opin­to­ra­ha­kuu­kausia oli rajoi­tet­tu mää­rä. Otin opin­to­tu­kea n. 3 vuo­den ajan, n. 9 kuu­kau­te­na vuo­des­sa. Mut­ta lope­tin opin­to­tuen nos­ta­mi­sen, kos­ka tie­na­sin vii­kon­lop­pui­sin ja iltai­sin hel­pos­ti yli tulorajojen.

    Ja kos­ka olin alle 26 vuo­tias, jou­duin mak­sa­maan töis­tä­ni elä­ke­mak­su­ja, mut­ta minul­le ei ker­ty­nyt elä­ket­tä. Muis­tan myös las­ke­nee­ni, että mak­soin jo opis­ke­luai­ka­na teke­mis­tä­ni töis­tä enem­män vero­ja kuin mitä sain val­tiol­ta samaan aikaan tukia takaisin.

    Nyky­ään monet otta­vat opin­to­LAI­NAA opin­to­jen ajak­si, ja ryh­ty­vät val­mis­tut­tu­aan mak­sa­maan sitä 20–50k lai­naa takai­sin valtiolle.

    1. Ja kos­ka olin alle 26 vuo­tias, jou­duin mak­sa­maan töis­tä­ni elä­ke­mak­su­ja, mut­ta minul­le ei ker­ty­nyt eläkettä. 

      Tuo raja ei ollut 26 vaan 23 vuot­ta. Se sää­det­tiin nuor­ten ikä­luok­kien soli­daa­ri­suu­te­na sotaa käy­nyt­tä ikä­luok­kaa koh­taan, jol­ta jäi elä­ke kert­tu­mat­ta. Soli­daa­ri­suut­ta pidet­tiin yllä 60 vuot­ta sodan päät­ty­mi­sen jälkeenkin.

  16. Yksi asia vie­lä: Eivät nuo­ret saa mak­saa lamaa, he nime­no­maan eivät saa­neet mah­dol­li­suut­ta mak­saa lamaa, kos­ka he eivät ole saa­neet mah­dol­li­suut­ta ansai­ta laman takia. 

    Nii­den tois­ten tilas­to­jen valos­sa laman mak­soi­vat näi­den tilas­to­jen van­him­mat ikä­pol­vet (eli 70-luvun puo­li­vä­lis­sä syn­ty­neet), kos­ka he mak­soi­vat eni­ten vero­ja. Nuo­rem­mat pol­vet taas jäi­vät nuo­le­maan näp­pe­jään, ja suu­ret ikä­luo­kat kää­ri­vät kaik­ki fyrkat. 

    Rei­lu meininki.

  17. Kor­kea­kou­lu­tus kan­nat­taa – Aka­tee­mis­ten työl­lis­ty­mis­vauh­ti kiihtyy

    https://yle.fi/uutiset/3–10007964

    Kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja työt­tö­miä oli vuo­den 2017 mar­ras­kuun lopus­sa 17 pro­sent­tia vähem­män kuin vuot­ta aikai­sem­min. Työt­tö­mä­nä oli yhteen­sä 38 383 hen­ki­löä. Aka­van työt­tö­myys­kat­sauk­sen mukaan työt­tö­myys vähe­ni 7 878 henkilöllä.

    Vie­lä vauh­dik­kaam­paa on ollut vas­ta­val­mis­tu­nei­den kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen työl­lis­ty­mi­nen. Työt­tö­mien mää­rä vähe­ni 26 pro­sen­til­la vuo­den 2016 marraskuusta.

    ***

    Tämä tilan­ne kuu­me­nee nyt nopeas­ti näil­lä luke­mil­la sii­hen pis­tee­seen, että Suo­mes­ta ei rii­tä tiet­ty­jen alo­jen osaajia.

  18. Nuo­ret mak­soi­vat laman, mut­ta tule­vai­suu­des­sa he mak­sa­vat vie­lä pal­jon muu­ta­kin kos­ka 1) he teke­vät hal­vem­mal­la työ­tä kuin aiem­mat suku­pol­vet, 2) he ovat vel­voi­tet­tu­ja muut­ta­maan koti­seu­dul­taan työn peräs­sä, 3) hei­dän työ­eh­ton­sa ovat hei­kom­mat kuin edel­lis­ten suku­pol­vien ja vaa­ti­mus­ta­so tie­toin­ten­sii­vi­sem­mäs­sä ja stres­saa­vam­mas­sa työ­elä­mäs­sä kor­keam­pi kuin edel­li­sil­lä suku­pol­vil­la, 4) hei­dän lai­naeh­ton­sa ja mah­dol­li­suu­det kerä­tä varal­li­suut­ta ovat hei­kom­mat kuin aiem­pien suku­pol­vien, 5) he jää­vät ilman eläk­kei­tä nyky­me­nol­la, 6) hei­dän sosi­aa­li­tur­van­sa heikentyy.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos eläk­keet lei­kat­tai­siin pois, tilan­ne muut­tui­si hiu­kan. Mut­ta kun BKT ei ole kas­va­nut kym­me­neen vuo­teen, eivät reaa­li­tu­lot­kaan ole niin kau­heas­ti voi­neet nousta.

    Myös tuo tai­ka­sa­na “medi­aa­ni” tar­koit­taa, että eläk­keel­le (ja täten pie­nem­mil­le tuloil­le putoa­vat). Eivät juu­ri nii­tä tuloas­tei­kon kes­kus­tan luke­mia muuta.

  20. Väi­tän, että oikea havain­to, mut­ta vää­rä tul­kin­ta. Ei joh­du niin­kään lamas­ta, vaan yhdes­tä syys­tä, jos­ta lama Suo­mes­sa johtui.

    Olen itse s.1980 ja havain­nut tuon ilmiön 1975–1985 syn­ty­neis­tä läheisistäni. 

    Mut­ta syy ei mie­les­tä­ni ole lama, vaan Nokian his­to­ria. Kar­keas­ti sanoen: 1970-luvul­la syn­ty­neet pää­si­vät Nokial­le töi­hin, 1980-luvul­la syn­ty­neet eivät. 

    Siel­tä nii­tä kor­kean tuot­ta­vuu­den töi­tä löy­tyi. Kuvas­ta näkee sel­väs­ti, että nuo­rem­mil­le ei ole vas­taa­via ollut.

  21. Tee­mu Kon­to­nie­mi: Kar­keas­ti sanoen: 1970-luvul­la syn­ty­neet pää­si­vät Nokial­le töi­hin, 1980-luvul­la syn­ty­neet eivät.

    Noin se meni, syn­nyin itse 1979 ja huo­ma­sin kuin­ka kaik­ki revit­tiin töi­hin vie­lä vuon­na 2000, mut­ta sen jäl­keen rek­ry­toin­nit jää­tyi­vät vuo­sik­si mones­sa fir­mas­sa. Vuon­na 2000 pää­si töi­hin hel­pos­ti lukio- tai yli­opis­to­poh­jal­ta. Sit­ten tuli stop­pi ja kil­pai­lu työ­pai­kois­ta alkoi kiris­tyä rajus­ti. 80-luvul­la syn­ty­neet, jot­ka val­mis­tui­vat 2002 jäl­keen, ovat var­mas­ti saa­neet reh­kiä löy­tääk­seen töi­tä, edes pätkätöitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.