Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Mart­ti Hete­mä­ki jat­kaa kes­kus­te­lua perus­tu­los­ta VM:n sivuilla

Yksi­näi­sen hen­ki­lön toi­meen­tu­lo­tuen perus­nor­mi on 488 euroa kuus­sa ja sen pääl­le mak­se­taan asu­mis­me­not koko­naan, kui­ten­kin kor­kein­taan kun­ta­koh­tai­seen kat­toon saak­ka. (Kat­to voi­daan tie­tyis­sä tapauk­sis­sa ylit­tää aina­kin tila­päi­ses­ti, mut­ta tämä ei ole täs­sä nyt olennaista.)

Jos yksi­na­su­val­la on vuo­kra 650 € kuus­sa ja hän saa perus­tu­loa 560 euroa kuus­sa, hänen toi­meen­tu­lo­tu­ki­las­kel­man­sa näyt­tää tältä

Menot

Perus­nor­mi 488 €
Asu­mis­me­not 650 €
Yhteen­sä 1138 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asu­mis­tu­ki       406,40
Yhteen­sä          966,40

 

Mak­se­taan toi­meen­tu­lo­tu­kea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kiel­täy­tyy työs­tä, ja toi­meen­tu­lo­tu­kea alen­ne­taan 20 %, toi­meen­tu­lo­tu­ki­las­kel­ma näyt­tää tältä:

Menot

Perus­nor­mi        390,40 €
Asu­mis­me­not 650 €
Yhteen­sä          1040,40 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asu­mis­tu­ki       406,40

Yhteen­sä          966,40

Mak­se­taan toi­meen­tu­lo­tu­kea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Aivan nyky­lain­sää­dän­nön mukaan täs­sä on siis sank­tio sil­le, ettei ota työ­tä tai työ­voi­ma­po­liit­tis­ta kou­lu­tus­ta vas­taan. Hete­mäen mukaan asu­mi­seen suun­nat­tua toi­meen­tu­lo­tu­kea ei voi lei­ka­ta. Ei, se leik­kaus koh­dis­tuu tuo­hon perus­nor­miin, mut­ta lop­pu­tu­los on sama.

(Samas­ta syys­tä Hete­mäen käsi­tys, että toi­meen­tu­lo­tues­ta menee 48 % asu­mis­ku­lui­hin, on vas­taus kysy­myk­seen, johon ei voi antaa jär­ke­vää vas­taus­ta. Mar­gi­naa­li­mie­les­sä se koh­dis­tuu mel­kein koko­naan asu­mi­seen, kos­ka ensi­si­jai­nen tur­va on suu­rem­pi kuin tuo 488 euroa. Niin­pä mel­kein aina asu­mis­me­not lau­kai­se­vat toi­meen­tu­lo­tuen.  Ilmai­sek­si asu­va hen­ki­lö ei voi­si juu­ri kos­kaan saa­da toi­meen­tu­lo­tu­kea. Elä­mi­seen sitä saa lähin­nä vain han­kit­tu­aan itsel­leen karens­sin työttömyysturvasta.

Hete­mäen mukaan tätä toi­meen­tu­lo­tuen alen­nus­ta ei kui­ten­kaan käy­tän­nös­sä sovel­le­ta. Se on sit­ten taas oma asian­sa, mut­ta samal­la se vie poh­jan koko argumentilta:

Ole­te­taan siis, että meil­lä oli­si täy­sin ehdol­li­nen perus­tu­lo (tai työ­mark­ki­na­tu­ki), jon­ka menet­tää koko­naan, jos kiel­täy­tyy työs­tä, mut­ta toi­meen­tu­lo­tu­kea ei kui­ten­kaan lei­kat­tai­si. Sil­loin hen­ki­lön  käteen jää­vät tulot eivät ale­ni­si lain­kaan, kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki vain nousi­si mene­te­tyn perus­tu­lon tai työ­mark­ki­na­tuen ver­ran. Jos on tot­ta, että toi­meen­tu­lo­tuen koh­dal­la ei lais­sa mää­rät­tyä sank­tio­ta tosia­sias­sa nou­da­te­ta, on aivan sama, onko ensi­si­jai­ses­sa tur­vas­sa jokin sank­tio vai ei.  Hete­mä­ki puo­lus­taa jär­jes­tel­mää, joka on sel­väs­ti hänen tavoit­tei­den­sa vastainen.

Tämä kos­kee siis vain nii­tä, jot­ka ovat oikeu­tet­tu­ja toi­meen­tu­lo­tu­keen. Työs­sä käy­vän puo­li­sot eivät ole, joten hei­tä sank­tiot tie­tys­ti kos­ke­vat nytkin.

Mik­si perus­tu­lo on parem­pi kuin nykyi­nen sosi­aa­li­tur­van seka­mels­ka? Kos­ka se on joh­don­mu­kai­sem­pi ja sik­si tuot­taa parem­mat kan­nus­ti­met. Jopa Mil­ton Fried­man oli tätä mieltä.

Esi­mer­kik­si sovi­tel­tu työt­tö­myys­tur­va on vähän perus­tu­loa muis­tut­ta­va, mut­ta yksi sii­tä puut­tuu ja sen muka­na kaikki.

Sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha pie­ne­nee jokais­ta kuu­kau­den aika­na ansait­tua euroa koh­den 50 sent­tiä (50 pro­sen­tin yhteen­so­vi­tus) kui­ten­kin niin, että 300 ensim­mäis­tä euroa ovat sovi­tuk­ses­ta vapaat. Tämän 300 euron suo­jao­suus on saa­nut työt­tö­mät yhä ylei­sem­min tar­jou­tu­maan kaik­keen mah­dol­li­seen silp­pu­työ­hön. Pie­ni­palk­kais­ten osa-aikais­ten kau­pan kas­so­jen tilan­net­ta tämä ja sama suo­jao­suus asu­mis­tues­sa paran­si­vat niin, että he saa­vat 200 euroa kuus­sa aiem­paa enem­män käteen. Kysyin ker­ran Ann Seli­nil­tä, mil­loin hän osa tupo­pöy­däs­sä saa­nut jäse­nil­leen yhtä suu­ren paran­nuk­sen, mut­ta hän ei vastannut.

Tämä näyt­tää siis hyväl­tä, mut­ta sii­nä on kak­si rajoi­tus­ta. Palk­ka yhdes­sä päi­vä­ra­han kans­sa ei saa ylit­tää työt­tö­myys­kor­vauk­sen perus­tee­na ole­vaa palk­kaa eikä työ­ai­ka ylit­tää 80 % kokoai­kai­ses­ta työ­ajas­ta. Monel­le pie­ni­palk­kai­sel­le työ­mark­ki­na­tuen saa­jal­le­kin käy niin, että neli­päi­väi­nen työ tuot­taa enem­män kuin vii­si­päi­väi­nen. Ansio­si­don­nai­sel­la ole­val­la tuo kat­to tulee vas­taan jo ennen 20 viik­ko­työ­tun­tia. Täl­lai­sia älyt­tö­myyk­siä perus­tu­los­sa ei ole.

Jos­kus myös syyn mää­rit­te­le­mi­nen tuot­taa vai­keuk­sia. Masen­nuk­ses­ta kär­si­väs­tä on jos­kus vai­kea sanoa, onko tämä sai­ras vai työ­tön, ja sik­si perus­tur­va onko molem­mis­sa tapauk­sis­sa ase­tet­tu saman suu­rui­sek­si (tai oli, kun­nes seu­raa­vat päät­tä­jät taas eriyt­ti­vät ne toisistaan.)

Mut­ta jos päi­vä­ra­ha tulee työt­tö­myy­den perus­teel­la, työs­tä ei saa kiel­täy­tyä, mut­ta jos se taas tulee sai­rau­den perus­teel­la, keik­ka­työn teke­mi­nen (tai opis­ke­li­jal­la tent­tiin osal­lis­tu­mi­nen) tul­ki­taan sosiaaliturvapetokseksi.

On myös kiva men­nä ker­to­maan down-syndroo­mais­ten van­hem­pai­nil­las­sa, mik­si hei­dän lap­sil­laan on ehdo­ton ansain­ta­mak­si­mi, jon­ka ylit­tä­mi­ses­tä eurol­la ran­gais­taan koko työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen menet­tä­mi­sel­lä. Kun muut saa­vat pal­kan­ko­ro­tuk­sen, Pet­te­rin työ­ai­kaa jou­du­taan lyhentämään.

Tätä sot­kua ei kor­ja­ta pik­ku­kor­jauk­sin, vaan on raken­net­ta­va koko jär­jes­tel­mä alus­ta alkaen uudes­taan. Sen run­gok­si kan­nat­tai­si ottaa perus­tu­lo. Sata-komi­tea oli pan­tu teke­mään koko­nai­suu­dis­tus­ta, mut­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­töt sopi­vat, ettei mitään saa muut­taa eikä muutettu.

Työ­mark­ki­noi­den isos­sa kuvas­sa perus­tu­lo oli­si ennen kaik­kea sub­ven­tio pie­ni­palk­kai­sil­le. Se voi­si sik­si tuo­da lisää tar­jok­kai­ta töi­hin, min­kä takia kai ay-lii­ke sitä vie­rok­suu­kin, pelä­ten sen joh­ta­van palkkaeroosioon.

Jos se oikeas­ti joh­tai­si palk­kae­roo­sioon, työl­li­syys­ti­lan­ne voi­si paran­tua mer­kit­tä­väs­ti­kin. Täs­sä ei oli­si sosi­aa­li­ses­ti mitään vää­rää, kos­ka tasa­pai­no aset­tui­si joka tapauk­ses­sa tilan­tee­seen, jos­sa vähän pie­nem­pi palk­ka perus­tu­lol­la täy­den­net­ty­nä oli­si enem­män kuin nykyi­set pal­kat ilman perustuloa.

Jos perus­tu­los­ta halut­tai­siin koko hyö­ty irti kohen­tu­nee­na työl­li­syy­te­nä, tupo-pöy­dis­sä pitäi­si hyväk­syä palk­ko­jen jous­to alaspäin.

Niin ja tie­tys­ti. Saman suu­rui­nen perus­tu­lo kai­kil­le ei tien­kään voi olla ide­aa­li­rat­kai­su. Sii­nä voi olla hen­ki­lö­koh­tai­sia koro­tuk­sia esi­mer­kik­si  vam­mai­suu­den perus­teel­la. Mut­ta se onkin vähän laa­jem­man kir­joi­tuk­sen aihe.

 

 

 

 

32 vastausta artikkeliin “Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta”

  1. Jos perus­tu­los­ta halut­tai­siin koko hyö­ty irti kohen­tu­nee­na työl­li­syy­te­nä, tupo-pöy­dis­sä pitäi­si hyväk­syä palk­ko­jen jous­to alaspäin.

    Tupos­sa voi­tai­siin teh­dä mui­ta­kin kan­san­ta­lout­ta ja työl­li­syyt­tä paran­ta­via toimia:
    Voi­tai­siin sopia uusien työ­paik­ko­jen luo­mi­ses­ta ihan yri­tyk­sen koon mukaan progres­sii­vi­si­na pro­sent­ti­mää­ri­nä. Tai rajoit­taa osin­ko­jen ja bonus­ten koko­nais­mää­rää suh­tees­sa suo­rit­ta­van työn koko­nais­palk­koi­hin ja inves­toin­tei­hin, jol­loin rahaa siir­tyi­si kier­toon reaa­li­ta­lou­teen. Tai mää­ri­tel­lä palk­ko­jen ja palk­kioi­den jakau­ma, jol­loin joh­dol­la oli­si hen­ki­lö­koh­tai­nen int­res­si joko nos­taa alem­pia palk­ko­ja tai pal­ka­ta lisää väkeä, jol­loin rahaa siir­tyi­si kiertoon.

    Nämä oli­si­vat nime­no­maan val­tion int­res­seis­sä tupo-pöy­däs­sä jo työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­sek­si ja val­tion­ta­lou­den paran­ta­mi­sek­si. En toki ole­ta nykyi­sen oikeis­to­hal­li­tuk­sen täl­lais­ta aja­van, mut­ta ihme­tyt­tää, mik­sei kes­kus­ta­lai­nen tai vasem­mis­to­lai­nen hal­li­tus ole täl­lai­sia kos­kaan vaa­ti­nut tai edes esit­tä­nyt. Ammat­ti­lii­tot var­mas­ti tukisivat.

  2. Jopa Mil­ton Fried­man oli tätä mieltä.”

    Miten niin jopa? Yleen­sä vapaan mark­ki­na­ta­lou­den kan­nat­ta­jat (Mil­ton Fried­man, Björn Wahl­roos jne.) kan­nat­ta­vat perus­tu­loa, ruuh­ka­mak­su­ja ja sen sellaisia.

  3. Jos on tot­ta, että toi­meen­tu­lo­tuen koh­dal­la ei lais­sa mää­rät­tyä sank­tio­ta tosia­sias­sa nou­da­te­ta, on aivan sama, onko ensi­si­jai­ses­sa tur­vas­sa jokin sank­tio vai ei. Hete­mä­ki puo­lus­taa jär­jes­tel­mää, joka on sel­väs­ti hänen tavoit­tei­den­sa vastainen.”

    Toi­meen­tu­lo­tues­sa on kai edel­leen varal­li­suu­teen liit­ty­viä ehto­ja, vai olen­ko väärässä?

  4. Olen ehkä nipo, mut­ta pyy­täi­sin, että tai­tat ani­moi­dut mai­nok­set lei­pä­teks­tin ylä­puo­lel­le vaik­ka oma sivun oike­aan lai­taan, että sen saa rul­lat­tua peit­toon var­si­nais­ta jut­tua­si lukies­sa. Ani­moin­nit häi­rit­se­vät nimit­täin luet­ta­vuut­ta todel­la tehokkaasti.
    Tätä ei tar­vit­se jul­kais­ta, kiitos.

    Tero

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ral­la kon­kreet­tis­ta kuvaus­ta sii­tä, miten perus­tu­lo vapaut­tai­si nyt tulo­lou­kuis­sa ole­via ihmi­siä ansio­töi­hin ja mui­hin yhteis­kun­nal­li­ses­ti jär­ke­viin tehtäviin.

  6. Jos alen­net­tu perus­tu­lo/-nor­mi riit­tää elä­mi­seen, niin mik­si yli­pää­tään mak­se­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti enem­män? Lain mukaan 60 % nor­mis­ta 488 eli 293 euroa kuus­sa riit­tää yksin asu­val­le (asu­mi­sen pääl­le). Eikö tämä oli­si sopi­va läh­tö­ta­so? Sii­hen voi­si ynnä­tä vie­lä 307 euro kuus­sa asu­mis­me­noi­hin, jol­loin koko­nais­sum­ma oli­si 600 euroa kuus­sa. Ei sil­lä leveäs­ti elä, mut­ta se ei ole tarkoituskaan.

  7. Osmo:“Mitkä mai­nok­set? Olet­ko löy­tä­nyt Google-mai­nok­sia vie­lä jostain?”

    Vih­reän Lan­gan mai­nos on animoitu.

  8. Muu­ta­ma tär­keä point­ti lisää perus­tu­lon puo­les­ta. Sil­lä saa opis­kel­la ihan oike­aa tut­kin­toa­kin joka voi tuo­da ihan oikean työ­pai­kan eikä vain jotain leik­kiä- lau­lua ja lii­kun­taa tyy­lis­tä työ­voi­ma­po­liit­tis­ta koulutusta.

    Robo­ti­saa­tion ja kei­no­ä­lyn myö­tä mei­tä koh­taa vas­taa­va koko­nai­sien ammat­ti­kun­tien kato kuin mitä trak­to­rit ja lyp­sy­ko­neet teki­vät maa­seu­tu­työ­pai­koil­le vii­me vuo­si­sa­dan alku­puo­lel­la. Sitä ei enää pai­ka­ta työ­voi­ma­po­liit­ti­sel­la kou­lu­tuk­sel­la tai “kun­tout­ta­val­la työ­toi­min­nal­la” vaan ne ihmi­set jou­tu­vat opis­ke­le­maan usein koko­naan­nuu­den amma­tin usein kes­kias­teel­la tai yliopistossa. 

    Vali­tet­tavs­ti tämä vaan rik­koo koko hal­lu­tuk­sen unel­mat lai­na­ra­hoit­tei­ses­ta opis­ke­lus­ta ja sii­tä että ihmi­nen voi­si teh­dä pit­kän työ­uran yhdel­lä tutkinnolla.

  9. Täl­lai­set kom­men­tit vetä­vät kyl­lä aika sanattomaksi…

    > Tupos­sa voi­tai­siin teh­dä mui­ta­kin kan­san­ta­lout­ta ja työl­li­syyt­tä paran­ta­via toimia:
    Perus­te­li­sit­ko vähän, miten ehdo­tuk­se­si liit­ty­vät tupo-neuvotteluihin?

    > Voi­tai­siin sopia uusien työ­paik­ko­jen luo­mi­ses­ta ihan yri­tyk­sen koon mukaan progres­sii­vi­si­na prosenttimäärinä.
    Eli siis konklaa­vi päät­tää, että nyt tulee työ­paik­ko­ja. Se on suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta. Työ­paik­ko­ja tulee, jos yri­tyk­sen tuot­teil­la on mark­ki­noil­la kysyn­tää. Myyn­ti ja asiak­kaat mah­dol­lis­ta­vat inves­toin­nit uuteen työ­voi­maan, ei mikään her­ra­ker­ho. Ks. vii­mei­sim­pä­nä esi­merk­ki­nä Venezuela.

    > Tai rajoit­taa osin­ko­jen ja bonus­ten koko­nais­mää­rää suh­tees­sa suo­rit­ta­van työn koko­nais­palk­koi­hin ja inves­toin­tei­hin, jol­loin rahaa siir­tyi­si kier­toon reaalitalouteen.
    Jae­tut osin­got ovat yri­tys­ten omis­ta­jien palk­kio­ta sii­tä, että ovat aikai­sem­min pää­omit­ta­neet yri­tys­tä osta­mal­la sii­tä osuu­den. Osin­goil­la ei ole mitään teke­mis­tä työn­te­ki­jöi­den palk­ka­neu­vot­te­lui­den kans­sa. Omis­ta­jat eivät ole (vält­tä­mät­tä) työ­suh­tees­sa omis­ta­maan­sa yri­tyk­seen. Miten tämä ei voi mah­tua vasem­mis­to­lai­seen kal­loon? Osin­gon suu­ruu­den mää­ri­tys on yri­tys­joh­don rutii­ni­duu­nia ja pää­tös­tä teh­des­sä ote­taan aika mon­ta yri­tys­koh­tais­ta muut­tu­jaa huo­mioon. Mut­ta onnek­si kes­kus­ko­mi­tea tie­tää nämä­kin asiat jokai­sen yri­tyk­sen osal­ta paremmin.

    > Tai mää­ri­tel­lä palk­ko­jen ja palk­kioi­den jakau­ma, jol­loin joh­dol­la oli­si hen­ki­lö­koh­tai­nen int­res­si joko nos­taa alem­pia palk­ko­ja tai pal­ka­ta lisää väkeä, jol­loin rahaa siir­tyi­si kiertoon.
    Myös tämä on yriys­joh­don rutii­ni­duu­nia, jota jokai­ses­sa yri­tyk­ses­sä teh­dään. Haluat siis suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta tän­ne­kin? Joku poruk­ka päät­tää kaik­kien suo­ma­lais­ten yri­tys­ten puo­les­ta, miten he saa­vat käyt­tää omia raho­jaan? Ihan oikeasti.

    > Nämä oli­si­vat nime­no­maan val­tion int­res­seis­sä tupo-pöy­däs­sä jo työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­sek­si ja val­tion­ta­lou­den paran­ta­mi­sek­si. En toki ole­ta nykyi­sen oikeis­to­hal­li­tuk­sen täl­lais­ta aja­van, mut­ta ihme­tyt­tää, mik­sei kes­kus­ta­lai­nen tai vasem­mis­to­lai­nen hal­li­tus ole täl­lai­sia kos­kaan vaa­ti­nut tai edes esit­tä­nyt. Ammat­ti­lii­tot var­mas­ti tukisivat.
    Mik­sei saman­tein kan­sal­lis­te­ta kaik­kia yri­tyk­siä ja anne­ta nii­tä dema­rien, kes­kus­tan ja ammat­ti­liit­to­jen pyö­ri­tet­tä­väk­si? Sitä­hän täs­sä fak­ti­ses­ti ehdo­tat. Oli­sit edes sen ver­ran rehel­li­nen, että ehdot­tai­sit suo­raan tätä. Han­ki aja­tuk­sil­le­si poliit­ti­nen spon­so­ri tai ryh­dy itse aja­maan asi­aa. Suo­sio mita­taan sit­ten vaa­leis­sa. Onnea matkaan.

  10. Minul­la on epäi­lys, että nykyi­sen jär­jes­tel­män puo­lus­ta­jat itse asias­sa halua­vat puo­lus­taa näi­tä kaik­kein vas­ten­mie­li­sim­piä piir­tei­tä täs­sä nyky­jär­jes­tel­mäs­sä. Perus­tu­lon olois­sa kan­nat­tai­si oikeas­ti työl­lis­tyä omaeh­toi­ses­ti aika pie­ni­palk­kai­siin­kin hom­miin, nyky­jär­jes­tel­mäs­sä se on mm. sovi­tel­lun päi­vä­ra­han pää­tök­sen­teon hitau­den vuok­si ris­kaa­be­lia. Net­ti on täyn­nä ker­to­muk­sia osa-aika­työn vai­keu­des­ta, ja sii­tä miten TE-kes­kuk­set pitä­vät oma-aloit­tei­ses­ti osa-aikai­ses­ti työl­lis­ty­vää suu­rin piir­tein rikollisena.

    Näin ollen saa­daan työt­tö­mil­lä tee­tet­tyä orja­työ­tä 9 euron päi­vä­ra­haa vas­taan, kos­ka se voi olla ainoa rea­lis­ti­nen rat­kai­su työt­tö­män kan­nal­ta, joka ei joh­da tukien mene­tyk­seen vähin­tään­kin määräajaksi.

  11. Perus­tu­loa tar­vi­taan eten­kin sii­nä, kun yhteis­kun­nan tukien varas­sa ole­va ihmi­nen yrit­tää aktii­vi­ses­ti paran­taa tilan­net­taan. Joka ker­ta kun niin tekee nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä, se suis­taa lopul­ta ihmi­sen talous­ti­lan­teen rai­teil­taan, kos­ka byro­kra­tia aiheut­taa ongel­mia toimeentulossa. 

    Eräs esi­merk­ki on pit­kä­ai­kais­sai­rau­det, hidas kun­tou­tu­mi­nen takai­sin työ­el­mään tar­koit­taa, että usean vuo­den aika­na on joka vuo­si tulot­to­mia kuu­kausia, kun kun­tou­tu­mi­seen liit­ty­viä toi­men­pi­tei­tä teh­dään. Sii­tä seu­raa, että oma talous vau­rioi­tuu entis­tä enem­män ja sen kor­jaa­mi­nen käy vaikeammaksi.

    Tätä valai­se­va esi­merk­ki on, kun kun­tou­tus­tuel­la ole­va siir­tyy työ­ko­kei­luun, joka epä­on­nis­tuu, sii­tä seu­raa, luon­nol­li­ses­ti tukiin kat­kok­set. Sit­ten kun se työ­ko­kei­lu onnis­tuu­kin ja joh­taa työl­lis­ty­mi­seen, niin ensim­mäi­nen kuu­kausi työs­sä ele­tään täy­sin ilman toi­meen­tu­loa, kos­ka tuet mak­se­taan kuun alus­sa ja palk­ka tulee kuun lopus­sa. Tuet lop­pu­vat työl­lis­ty­mis­kuu­kau­den alussa.

    Mitä pie­nem­mäl­lä toi­meen­tu­lol­la elää, niin sitä hel­pom­min pyro­kra­tia aiheut­taa ihmi­sen suis­tu­mi­sen ulos­o­ton asiakkaaksi.

  12. Pait­si, että toi­meen­tu­lo­tuen perus­osaa ei saa ellei täy­tä sen ehtoja.

    Ts. omaa sel­lai­sia meno­ja, joi­hin sitä voi­daan em. syin myöntää.

    Jul­ki­suu­des­sa se toki las­ke­taan täy­si­mää­räi­se­nä vaik­ka har­va sen saa täytenä.

  13. Kal­le:
    Osmo, mik­si pitäi­si maksaa?

    Kos­ka Suo­mes­sa on yli mil­joo­na met­säs­tys­a­set­ta ja näl­käi­nen mies on vihai­nen mies.

  14. Yksi­näi­sen hen­ki­lön toi­meen­tu­lo­tuen perus­nor­mi on 488 euroa kuus­sa ja sen pääl­le mak­se­taan asu­mis­me­not koko­naan, kui­ten­kin kor­kein­taan kun­ta­koh­tai­seen kat­toon saakka”

    Ei pidä paik­kaan­sa, kos­ka perus­nor­mia ei mak­se­ta ellei omaa sii­hen sopi­via menoja.

  15. Näin itse aina elä­mi­sen­sä, ja monen muun­kin elä­mi­sen mak­sa­nee­na tun­tuu koh­tuul­li­sen kor­keil­ta nuo jou­ti­lail­le mak­set­ta­vat sum­mat. Mie­les­tä­ni yhteis­kun­nal­la pitäi­si olla oikeus vaa­tia jota­kin myös vas­tik­keek­si ilmai­sen rahan saa­jil­ta. Elä­ke­läi­sil­le ja sai­rail­le tuet ok, vökä­leil­tä tuet pois.

  16. tapio­heik­ki­nen:
    Näin itse aina elä­mi­sen­sä, ja monen muun­kin elä­mi­sen mak­sa­nee­na tun­tuu koh­tuul­li­sen kor­keil­ta nuo jou­ti­lail­le mak­set­ta­vat sum­mat. Mie­les­tä­ni yhteis­kun­nal­la pitäi­si olla oikeus vaa­tia jota­kin myös vas­tik­keek­si ilmai­sen rahan saa­jil­ta. Elä­ke­läi­sil­le ja sai­rail­le tuet ok, vökä­leil­tä tuet pois.

    Vas­tik­keel­lis­ta rahaa kut­su­taan pal­kak­si, ja sitä mak­se­taan työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukaan. Jon­kun arvot­to­man kiusan­te­ko­työn teet­tä­mi­nen perus­tur­van “vas­tik­keek­si” ei paran­na kenen­kään hyvinvointia.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    DVA, Mis­sä kun­nas­sa näin tulkitaan?

    Ihan joka iki­ses­sä kun­nas­sa, tai riko­taan lakia. Koko toi­meen­tu­lo­tu­ki, mukaan luet­tu­na perus­osa, ovat tar­ve­har­kin­nan alaisena.

  18. tapio­heik­ki­nen:
    Näin itse aina elä­mi­sen­sä, ja monen muun­kin elä­mi­sen mak­sa­nee­na tun­tuu koh­tuul­li­sen kor­keil­ta nuo jou­ti­lail­le mak­set­ta­vat sum­mat. Mie­les­tä­ni yhteis­kun­nal­la pitäi­si olla oikeus vaa­tia jota­kin myös vas­tik­keek­si ilmai­sen rahan saa­jil­ta. Elä­ke­läi­sil­le ja sai­rail­le tuet ok, vökä­leil­tä tuet pois.

    Opis­ke­li­ja: 250 e/kk (opin­to­lai­na ei ole tuki vaan lai­na), työ­tön 450 e/kk.

    Sit­ten tuu­ri­pa­jat­sos­ta ehkä asu­mis­tu­kea ja toi­meen­tu­lo­tu­kea lisäksi.

    Tap­sa on hyvä ja koit­taa elää kuu­kau­den 450 eurol­la. Mak­sa sil­lä vuo­kra, ruu­at, net­ti, lääk­keet ja aivan kaik­ki. Kir­joi­ta vaik­ka blo­gi aiheesta.

  19. tapio­heik­ki­nen:
    Näin itse aina elä­mi­sen­sä, ja monen muun­kin elä­mi­sen mak­sa­nee­na tun­tuu koh­tuul­li­sen kor­keil­ta nuo jou­ti­lail­le mak­set­ta­vat sum­mat. Mie­les­tä­ni yhteis­kun­nal­la pitäi­si olla oikeus vaa­tia jota­kin myös vas­tik­keek­si ilmai­sen rahan saa­jil­ta. Elä­ke­läi­sil­le ja sai­rail­le tuet ok, vökä­leil­tä tuet pois.

    Perus­ti­li oli­si se rat­kai­su. Jos elää jos­sain elä­män­vai­hees­sa pal­jon yhteis­kun­nan sii­vel­lä, mak­saa myö­hem­min vähän enem­män vero­ja, ja vii­me kädes­sä saa vähem­män eläkettä.

  20. Tai perus­ti­li + perus­tu­lo, jos halu­taan tasa­ta tuloe­ro­ja laa­jem­min. + raja­ve­ro­kat­to, jot­ta kan­nus­ta­vuus saa­tai­siin kai­kil­ta osin kun­toon. Kun­nian­hi­moi­sim­piin perus­ti­lei­hin on tosin sisään­ra­ken­net­tu raja­ve­ro­kat­to esi­mer­kik­si “yhdis­tä­mäl­lä” sii­hen tulos­i­don­nais­ten mak­su­jen kiel­tä­mi­nen ja mui­den tukien tai nii­den tulo­vä­hen­tei­syy­den lak­kaut­ta­mi­nen, mut­ta lie­nee epä­rea­lis­tis­ta saa­da noin pal­jon muu­tok­sia kerralla. 

    Raja­ve­ro­kat­to oli­si pal­jon pie­nem­pi muu­tos: olkoot nuo muu­ten kuten nyt, kun­han joka ansio­eu­ros­ta jää edes 30 sent­tiä käteen. Sen jäl­keen­kin ehtii muu­tel­la lisää nii­tä van­ho­ja tukia/maksuja.

  21. Tämä näyt­tää siis hyväl­tä, mut­ta sii­nä on kak­si rajoi­tus­ta. Palk­ka yhdes­sä päi­vä­ra­han kans­sa ei saa ylit­tää työt­tö­myys­kor­vauk­sen perus­tee­na ole­vaa palk­kaa eikä työ­ai­ka ylit­tää 80 % kokoai­kai­ses­ta työ­ajas­ta. Monel­le pie­ni­palk­kai­sel­le työ­mark­ki­na­tuen saa­jal­le­kin käy niin, että neli­päi­väi­nen työ tuot­taa enem­män kuin vii­si­päi­väi­nen. Ansio­si­don­nai­sel­la ole­val­la tuo kat­to tulee vas­taan jo ennen 20 viik­ko­työ­tun­tia. Täl­lai­sia älyt­tö­myyk­siä perus­tu­los­sa ei ole.”

    Täs­tä saa sel­lai­sen käsi­tyk­sen niin kuin kysees­sä oli­si ongel­ma tai seu­rai­si jotain sank­tioi­ta, jos “rik­koi­si” näi­tä sään­tö­jä. Oikeas­ti­han niin ei tie­ten­kään ole, vaan se että palkka+päiväraha ei saa olla lii­an kova tai työ ei saa olla kokoai­kais­ta tar­koit­taa vain sitä, että jos on, niin päi­vä­ra­has­ta tulee sen kuu­kau­den osal­ta kiel­tei­nen pää­tös. Se ei kui­ten­kaan vai­ku­ta miten­kään edel­li­seen tai tule­vaan kuu­kau­teen. Sovi­tel­tua päi­vä­ra­haa hae­taan nor­maa­lis­ti nel­jän vii­kon jak­sois­sa ja jokai­nen jak­so on oma kokonaisuutensa. 

    Jos joku aikai­sem­min 3000 €/kk tie­nan­nut saa­kin nyt jos­sain kuus­sa 4000 euroa, mik­si ihmees­sä hänel­le pitäi­si vie­lä mak­saa päi­vä­ra­haa sii­hen pääl­le? Tai jos joku on täy­si­päi­väi­ses­ti työs­sä (>80% työ­ajas­ta), mik­si hänel­le pitäi­si mak­saa työt­tö­myys­kor­vaus­ta? Seu­raa­val­la jak­sol­la voi­kin olla, että ei saa yhtään työ­vuo­roa ja sit­ten tulee­kin se ansio­si­don­nai­nen kokonaisena.

    1. Peter,
      On sii­nä kui­ten­kin ongel­ma­na, jos työt­tö­män kan­na­ta teh­dä työ­tä kuin 18 tun­tia vii­kos­sa, kos­ka sil­lä saa sen sata­pro­sent­ti­sen ansion, jol­loin pidem­mäs­tä työ­ajas­ta ei jää käteen mitään. Ei täl­lai­set sään­nöt ole jär­ke­viä. Sik­si tätä åien­ten ansioi­dedn tukea ei kan­nat­tai­si teh­dä työt­töp­myys­tur­van kaut­ta vaan perustulolla.

  22. anonyymi2: Perus­te­li­sit­ko vähän, miten ehdo­tuk­se­si liit­ty­vät tupo-neuvotteluihin? 

    Ai miten tulon­ja­kau­tu­mi­nen ja tulo­po­li­tiik­ka liit­tyy tulo­po­liit­ti­seen koko­nais­rat­kai­suun? Tai miten vaik­ka­pa työn­te­ki­jöi­den työl­lis­ty­mi­nen tai suh­teel­li­nen palk­ka liit­tyy työn­te­ki­jöi­den ja työ­nan­ta­jien väli­siin neu­vot­te­lui­hin? Tai miten val­tio liit­tyy yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­viin kol­mi­kan­ta­neu­vot­te­lui­hin, jois­sa se jo on kol­man­te­na osa­puo­le­na ja jois­sa se voi­si halu­tes­saan ajaa myös omaa talou­del­lis­ta kokonaisetuaan?

    Miten­kö­hän tosi­aan? Täy­si mysteeri.

    anonyymi2: Mik­sei saman­tein kan­sal­lis­te­ta kaik­kia yri­tyk­siä ja anne­ta nii­tä dema­rien, kes­kus­tan ja ammat­ti­liit­to­jen pyö­ri­tet­tä­väk­si? Sitä­hän täs­sä fak­ti­ses­ti ehdotat. 

    Ei, vaan ehdo­tan, että val­tio ottaa omal­ta osal­taan kol­mi­kan­nas­sa roo­lia yhteis­kun­nal­lis­ten työ­eh­to­so­pi­mus­ten laa­ti­mi­ses­sa. Kiky­se­koi­lus­ta­han näh­tiin suo­raan, että täl­lai­sel­le toi­min­nal­le löy­tyy kysyn­tää ja haluk­kuut­ta aina­kin oikeis­ton puo­lel­la — tosin täy­sin päin­vas­tai­sin tavoit­tein toki.

    Oli­si parem­pi, jos val­tio pyr­ki­si sopeut­ta­maan yhteis­kun­taa tilan­tee­seen, jos­sa kai­kil­le ei syys­tä tai toi­ses­ta löy­dy mark­ki­na­ta­lou­den meka­nis­mien mukaan työ­tä. Toki perin­tei­nen tapa on odot­taa romah­dus­ta ja antaa ihmis­ten kuol­la pois köy­hi­nä ja epä­toi­voi­si­na, mut­ta minus­ta se on jul­maa ja epäin­hi­mil­lis­tä, kun maam­me on his­to­rial­li­ses­ti niin­kin rikas kuin se nyt on, sekä var­sin ris­kial­tis­ta, kun maan niin monet vah­vuu­det raken­tu­vat juu­ri kan­san yhte­näi­syy­den, luot­ta­muk­sen ja tur­val­li­suu­den varaan.

    Näi­den toi­men­pi­tei­den kaut­ta saa­tai­siin ihmi­siä töi­hin ja val­tion­bud­jet­ti kun­toon. Yksi­tyi­sen puo­len edus­ta­jien aina kehus­kel­les­sa yli­voi­mai­suu­del­laan jul­ki­siin näh­den he var­maan löy­täi­si­vät niin halu­tes­saan näil­le uusil­le työn­te­ki­jöil­le jotain mie­le­käs­tä toi­min­taa tai osai­si­vat sopeu­tua tulon­jaon muu­tok­seen. (Esi­mer­kik­si sih­tee­ri- ja avus­ta­ja­tyyp­pis­tä toi­min­taa on vuo­sien mit­taan vähen­net­ty ja tulok­se­na on ollut se, että kal­lis­palk­kai­set ja muut var­si­nais­ta työ­tä suo­rit­ta­vat jou­tu­vat käyt­tä­mään arvo­kas­ta työ­ai­kaan­sa kai­ken­lai­siin hei­dän kan­nal­taan epä­olen­nai­siin tukitoimintoihin.)

    anonyymi2: Myös tämä on yriys­joh­don rutii­ni­duu­nia, jota jokai­ses­sa yri­tyk­ses­sä tehdään. 

    Ja kuin­ka­ko­han pal­jon kuvit­te­let siel­lä ajet­ta­van yhteis­kun­nan koko­nai­se­tua yri­tyk­sen oman edun sijaan? Monet mark­ki­naus­ko­vai­set eivät tun­nu ymmär­tä­vän osaop­ti­moin­nin ja koko­nai­sop­ti­moin­nin välis­tä eroa. Hei­dän todel­li­suu­des­saan ei var­maan oli­si saas­tei­ta­kaan ilman valtiota.

    Vai eikö sinua ei kiin­nos­ta elää yhteis­kun­nas­sa, jos­sa val­tio voi tar­vit­taes­sa ottaa nis­ka­len­kin talou­del­li­sis­ta toi­mi­jois­ta ja sanel­la hei­dän toi­min­taeh­to­jaan (eten­kin tilan­teen niin vaa­ties­sa)? Mik­si ihmees­sä sil­loin edes osal­lis­tut demo­kraat­tis­ta yhteis­kun­taa kos­ke­vaan kes­kus­te­luun? Ei sil­lä, että tuos­sa hys­tee­ri­ses­sä, hyper­bo­li­ses­sa pur­kauk­ses­sa­si oli­si mitään oikea­ta kes­kus­te­lua ollut.

  23. Pien­ten tulo­jen vero­tus pitä­si lopettaa.Ei ole mitään jär­keä verot­taa ihmis­tä sos­su­luu­kun asiakkaaksi.

    Mut­ta vas­tus­tus on lii­an suu­ri, sil­lä libe­raa­lin talous­po­li­tii­kan kan­nat­ta­jat vas­tus­ta­vat sitä, kos­ka se alen­tai­si veroas­tet­ta eikä Suo­mi oli­si­kaan enää himo­ve­rot­ta­jien kärkipäätä

    Kepu­lai­set vas­tus­ta­vat sitä neli­raa­ja­jar­ruil­la, kos­ka Kepu­lan­dian tulot romahtaisivat

    Ja kikil­le por­va­reil­le yhteis­tä on, että yllä­pi­tä­mäl­lä val­ta­vaa byro­kra­ti­aa tukien jaka­mi­ses­sa voi­daan köy­hää kyy­kyt­tää ja kiusa­ta ja samal­la se tar­jo­aa hyvä­palk­kai­sia töi­tä kaveripiirille

  24. ano­nyy­mi: Ai miten tulon­ja­kau­tu­mi­nen ja tulo­po­li­tiik­ka liit­tyy tulo­po­liit­ti­seen kokonaisratkaisuun?

    Ehdot­ta­ma­si jär­jes­te­ly on jär­je­tön­tä suun­nit­tel­ma­ta­lous-kor­po­ra­tio­nis­mia ja se muut­tai­si­kin talous­e­lä­määm­me sel­väs­ti tehot­to­mam­paan suun­taan ja siir­täi­si työ­paik­ko­ja ulkomaille.

    Tuol­lais­ta suun­ni­tel­ma­ta­laout­ta ei Suo­mes­sa kan­na­te­ta, sen takia m perus­tus­la­kiin on kir­jat­tu, mm. omai­suu­den suo­ja ja elin­kei­no- sekä sopi­mus­va­paus, kokoon­tu­mis- ja yhdis­ty­mis­va­paus ja mää­rät­ty lain­sää­dän­tö­val­ta edus­kun­nal­le, ei työmarkkinajärjestölle. 

    En ole val­tio­sään­tö­asian­tun­ti­ja, mut­ta ellei­vät tuol­lai­set mega-tupo-neu­vot­te­lut rik­koi­si useam­paa nois­ta pykä­lis­tä ja heti alus­ta asti perus­tus­lain hen­keä, niin johan on kumma.

    Perus­tus­lain 2§
    “Val­tio­val­ta Suo­mes­sa kuu­luu kan­sal­le, jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­nut eduskunta.”

    Huo­maa, että edel­li­sen perus­teel­la Suo­me­sa val­ta *ei* kuu­lu työ­mark­ki­na­jär­jest­lil­le taik­ka että ne edus­tai­si­vat kansaa. 

    Se onkin muu­te haus­kaa kuin­ka perus­tus­lais­ta eni­ten huu­ta­vat jät­tä­vät käy­tän­nös­sä koko perus­tus­lain tär­keim­män pykä­län huomitta.

    (enkä siis vetoa perus­tus­la­kiin tyy­liin “mut­ku perus­tus­la­ki”, vaan sii­hen että tuol­lai­sia jär­jet­tö­myyk­siä ei kan­na­ta sinun lisäk­si juu­ri kukaan muu, min­kä takia edes kes­kus­ta- taik­ka vasem­mis­to­puo­lu­eet eivät ole nii­tä esit­tä­neet sit­ten 70-luvun ja näin nämä asiat ovat myös perus­tus­la­kiin­kin eksyneet)

  25. Sylt­ty: Tuol­lais­ta suun­ni­tel­ma­ta­laout­ta ei Suo­mes­sa kan­na­te­ta, sen takia m perus­tus­la­kiin on kir­jat­tu, mm. omai­suu­den suo­ja ja elin­kei­no- sekä sopi­mus­va­paus, kokoon­tu­mis- ja yhdis­ty­mis­va­paus ja mää­rät­ty lain­sää­dän­tö­val­ta edus­kun­nal­le, ei työmarkkinajärjestölle.

    En ole val­tio­sään­tö­asian­tun­ti­ja, mut­ta ellei­vät tuol­lai­set mega-tupo-neu­vot­te­lut rik­koi­si useam­paa nois­ta pykä­lis­tä ja heti alus­ta asti perus­tus­lain hen­keä, niin johan on kumma. 

    On se vain niin ihmeel­lis­tä, miten kikyt­tä­mi­nen oli perus­tus­lain mukais­ta, mut­ta vas­taa­va yksi­tyi­soi­keu­del­li­nen sopi­mi­nen, jos­sa omis­ta­va taho jou­tui­si tin­ki­mään tulois­taan, ei sit­ten yhtäk­kiä ole­kaan. Omai­suu­den suo­ja, vaik­ka perus­tus­lais­sa onkin, ei ole abso­luut­ti­nen. Esi­mer­kik­ki­nä myös vero­tus “rik­koo” noi­ta mai­nit­se­ma­sia­si oikeuksia.

    Joku voi­si tähän kir­joit­taa auki omin sanoin, mitä oikein kuvit­te­li minun ehdot­ta­van, kun peri­aat­tees­sa palk­kauk­ses­ta sopi­mi­nen ja tulon­jaon ruk­kaa­mi­nen yksi­tyi­soi­keu­del­li­ses­sa sopi­muk­ses­sa on hei­dän tul­kin­tan­sa mukaan tota­li­taa­ri­sen val­tion perus­ta­mis­ta. Käsit­tääk­se­ni noi­den sää­te­ly lais­sa­kin on kat­sot­tu ihan ylei­ses­ti hyväk­sy­tyk­si toi­min­nak­si niis­sä libe­raa­leis­sa demo­kra­tiois­sa, jois­sa sitä on teh­ty. Vai onko vain kyse sii­tä, että osa nois­ta pitäi­si ennem­min siir­tää edus­kun­nan pää­tet­tä­väk­si? Eli sii­hen­kö väliin pitäi­si vetää TES:ten yleis­si­to­vuu­den rajat?

  26. Sylt­ty: Huo­maa, että edel­li­sen perus­teel­la Suo­me­sa val­ta *ei* kuu­lu työ­mark­ki­na­jär­jest­lil­le taik­ka että ne edus­tai­si­vat kansaa.

    Suo­mes­sa on mark­ki­noi­tu Tans­kan mal­lia Juma­lan sanan kal­tai­se­na onnelana. 

    Tans­kas­sa kui­ten­kin työ­elä­mää sään­nel­lään työ­eh­to­so­pi­muk­sil­la ja Tans­kas­sa toi­mii ns kak­si­kan­ta­jär­jes­tel­mä eli kai­kes­ta mahd9llisesta sovi­taan työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa ja val­tio sää­tää lake­ja vain kun joku kan­sain­vä­li­nen sop­pa­ri sitä edellyttää

    Yleis­si­to­vuus syn­tyy siel­lä työ­nan­ta­jien kor­kean jär­jes­täy­ty­mi­sas­teen kaut­ta ja sopi­mus­ten kat­ta­vuus on jopa kor­keam­pi kuin Suomessa

    Myös­kään perus­tus­la­ki ei ole Juma­lan sanaa vaan sitä voi­daan rajoit­taa jos kan­sa­lais­ten etu sitä vaatii.

    Niin­pä koh­tuut­to­mat sopi­museh­dot on kiel­let­ty lail­la vaik­ka se rik­koo­kin sopimusvapautta 

    10 luku

    Työ­so­pi­muk­sen päte­mät­tö­myys ja koh­tuut­to­mat ehdot”

    Mut­ta ei se ole ainoa, vas­taa­via rajoi­tuk­sia löy­tyy kulut­ta­jan­suo­ja­lais­ta ja nyt on suun­nit­teil­la tie­dus­te­lu­la­ki, jos­sa mur­re­taan perus­tus­lain takaa­ma viestintäsalaisuus

  27. > Työ­mark­ki­noi­den isos­sa kuvas­sa perus­tu­lo olisi
    > ennen kaik­kea sub­ven­tio pienipalkkaisille.

    Kun mini­mi­palk­kaa alen­ne­taan perus­tu­lon ver­ran, tulee suo­ma­lai­sel­le työn­te­ki­jäl­le perus­tu­lon suu­rui­nen kil­pai­lue­tu ulko­mai­seen työn­te­ki­jään näh­den. — Kukaan ei jou­du kär­si­mään pal­kan alen­ta­mi­ses­ta, kos­ka koko­nais­tu­lo säi­lyy samana.

    Tun­tuu joten­kin, että polii­tik­ko­jen unel­mis­sa perus­tu­lo on tar­koi­tet­tu lisä­an­siok­si kaik­kien jo ole­mas­sa ole­vien sosi­aa­lie­tuuk­sien pääl­le. Näin ei saa olla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.