Korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten savustaminen ulkomaille on hallituksen aikaansaannoksista tuhoisin.

Kun 2030-luvul­la kir­joi­te­taan Suo­men talous­his­to­ri­aa, tämän ajan pahim­pa­na itse aiheu­tet­tu­na ongel­ma­na tul­laan pitä­mään aivo­vien­tiä, sitä että Suo­mi savus­taa kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­ta ulko­mail­le. Se tulee mer­kit­se­mään Suo­mel­le kuin vali­koi­va muut­to­lii­ke on mer­kin­nyt Itä- ja Poh­jois-Suo­mel­le kou­lu­tet­tu­jen nuor­ten aikuis­ten muut­taes­sa muu­ta­man kas­vu­kes­kuk­sen alueelle.

Luvut ovat vähän hata­ria, mut­ta vuo­sit­tai­nen aivo­vien­ti näyt­tää nous­seen tasol­le, joka vas­taan kym­men­tä pro­sent­tia vuo­sit­tain val­mis­tu­neis­ta, ja tah­ti näyt­tää kiih­ty­vän. Eikä se mää­rä vaan se laa­tu. Haja­tie­to­jen mukaan näyt­tää sil­tä, että hana­kam­min ulko­mail­le ovat muut­ta­mas­sa par­haat – heil­le on kysyntää.

Osit­tain tämä tie­tys­ti joh­tuu pit­kään kes­tä­nees­tä lamas­ta, jon­ka mak­sa­jia ovat eri­tyi­ses­ti työ­mark­ki­noil­le pyr­ki­vät nuo­ret. Ne, joil­le on kysyn­tä ulko­mail­la läh­te­vät ja ne, joil­le ei ole, jää­vät työt­tö­mik­si Suomeen.

Terä­vim­pään kär­keen koh­dis­tu­nut aivo­vien­ti joh­tuu kui­ten­kin yli­opis­to­jen kur­jis­ta­mi­ses­ta. Ilmei­ses­ti päät­tä­jät ovat aja­tel­leet yli­opis­to­ja vain kou­lu­tus­paik­koi­na ja aja­tel­leet, että vähän huo­nom­pi­kin ope­tus saa kel­va­ta. Tosin kyl­lä sekin mak­saa, että opin­not hidas­tu­vat oppi­kir­ja­kur­juu­den ja sen takia, että monia pakol­li­sia kurs­se­ja jär­jes­te­tään enää vain joka toi­nen vuosi.

Yli­opis­tot ovat myös tut­ki­mus­kes­kuk­sia. Ilman sitä ne eivät oli­si yli­opis­to­ja vaan ammat­ti­kou­lu­ja. Tut­ki­mus on vält­tä­mä­tön­tä tie­teel­li­sen osaa­mi­sen yllä­pi­tä­mi­sek­si. Nyt moni aka­tee­mi­ses­ta uras­ta haa­vei­le­va siir­tää kat­seen­sa ulko­mail­le, joi­hin lah­jak­kuuk­sia suo­ras­taan kalas­tel­laan. Osaa­mi­sel­la­han tämän syr­jäi­sen maan pitäi­si pärjätä.

Oli ehkä vir­he, että yli­opis­tot toteut­ti­vat hen­ki­lös­tö­leik­kauk­set avus­ta­vas­ta hen­ki­lö­kun­nas­ta sääs­tääk­seen pro­fes­suu­re­ja. Kun yli­opis­to­jen avus­ta­va hen­ki­lö­kun­ta irti­sa­not­tiin, pro­fes­so­rit ja assis­ten­tit jou­tu­vat teke­mään hei­dän työn­sä sen sijaan että teki­si­vät sitä työ­tä, mihin hei­dät on pal­kat­tu. Tut­ki­joi­den tilan­ne on ulko­mai­sis­sa yli­opis­tois­sa ollut aina parem­pi, mut­ta nyt se on yli­voi­mai­ses­ti parempi.

Nuo­ret lah­jak­kaat opis­ke­li­jat eivät enää suun­nit­te­le aka­tee­mis­ta uraa – tai jos suun­nit­te­le­vat, kat­se on ulkomailla.

1960-luvul­la hei­nä­kuu syn­nyt­ti eni­ten pää­tök­siä muut­taa auto­teh­taal­le Ruot­siin, kun Ruot­sin suo­ma­lai­set kur­va­si­vat kesä­lo­mal­laan koti­ky­lään Vol­vol­laan ja ker­to­maan, mil­lai­ses­sa onne­las­sa he siel­lä elä­vät ver­rat­tu­na pien­vil­je­li­jän köy­hään arkeen Suomessa.

Nyt ulko­mail­le muut­ta­neet tut­ki­jat tule­vat ker­to­maan ihmeel­li­siä asioi­ta sii­tä run­sau­des­ta, jos­sa ulko­mai­sis­sa yli­opis­tois­sa ja tut­ki­mus­lai­tok­sis­sa ele­tään ja kuin­ka pal­jon hel­pom­paa tie­teel­li­nen työ siel­lä on.

Tai sit­ten he tule­vat ker­to­maan pal­kois­taan ja kor­keas­ta elintasostaan.

Suo­mes­sa­han kou­lu­tus on ilmais­ta ja sii­tä jopa mak­se­taan pien­tä palk­kaa. On koh­tuul­lis­ta, että aka­tee­mi­sis­sa amma­teis­sa pal­kat ovat vas­taa­vas­ti pie­nem­mät kuin mais­sa, jois­sa opin­to­ja vas­taan on ollut otet­ta­va asun­to­lai­nan kokoi­nen vel­ka. Paras vaih­toeh­to on ottaa ilmai­nen kou­lu­tus Suo­mes­ta ja kor­kea palk­ka mais­ta, jois­sa kou­lu­tus on maksullista.

Yli­opis­toil­le pitää kii­rees­ti löy­tää lisää rahaa.

 

175 vastausta artikkeliin “Korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten savustaminen ulkomaille on hallituksen aikaansaannoksista tuhoisin.”

  1. …ja sit­ten kun se vähän huo­nom­pi kou­lu­tus alkaa olla pal­jon huo­nom­paa kou­lu­tus­ta, terä­vim­mät läh­te­vät ulko­mail­le jo opis­ke­le­maan eivät­kä vas­ta tutkijoina.

  2. Kou­lu­tus­leik­kauk­sia ongel­mal­li­sem­paa on tapa, jol­la, ne jäl­leen ker­ran, on toteu­tet­tu. Taas ker­ran, kun kysee­na­lais­te­taan kus­tan­nuk­set, sääs­te­tään juus­to­höy­läl­lä, ei kir­veel­lä. Toi­sin sanoen ei uskal­le­ta vali­ta, mitä jäte­tään teke­mät­tä, vaan kur­jis­te­taan vähän kaik­kien elämää.

    Suo­men yli­opis­tois­sa on pal­jon tur­haa tut­ki­mus­ta, lai­tok­sia, tie­de­kun­tia, etc. Niin asia­si­säl­lön kan­nal­ta kuin maantieteellisesti.

    On sel­vää, että kun jotain, joka aina on ollut, kysee­na­lais­te­taan, nousee huu­to. Mut­ta van­has­ta pitää pys­tyä luo­pu­maan, että uudel­le ja säiy­tet­tä­väl­lä jää tilaa.

    Täs­sä syy ei ole ensi­si­jas­sa hal­li­tuk­sen, vaan yli­opis­to­jen ja pai­kal­lis­po­lii­tik­ko­jen. Surul­li­sia änky­röin­te­jä oli­vat muun muas­sa itku ja par­ku jos­tain mui­nai­ses­ta musiik­ki­tie­teen pro­fes­suu­ris­ta Hel­sin­gin Yli­opis­tos­sa tai hir­mui­nen huu­to kun Savon­lin­nan etä­pe­sä­ke pää­tet­tiin lakkauttaa.

  3. Japa­nin pää­mi­nis­te­ri sanoi vähän aikaa sit­ten, että jul­ki­sia varo­ja ei kan­na­ta käyt­tää huma­nis­tien kou­lut­ta­mi­seen, vaan insi­nöö­rei­hin ja luon­non­tie­tei­siin. Jos Suo­men rahat eivät rii­tä, niin eikö oli­si parem­pi, että esi­mer­kit­si näyt­te­li­jät ja muut tai­tei­li­jat kou­lu­tet­tai­siin työväenopistoissa?

  4. En usko että yli­opis­to­jen hei­ken­ty­neet tut­ki­mus­re­surs­sit ovat suu­rin syy aivo­vuo­dol­le. Suo­mes­sa ei vaan ole riit­tä­väs­ti kysyn­tää kor­keas­ti kou­lu­te­tul­le työ­voi­mal­le. Suo­men “huip­pu­tek­no­lo­gia­sek­to­ri” on joko koo­daa­mis­ta tai perin­tei­sen insi­nöö­ri­tek­no­lo­gian teke­mis­tä hie­man parem­min kuin muut. Tie­teen raja­pin­nas­sa toi­mi­via yri­tyk­siä on vähän. Tut­ki­jal­le on huo­nos­ti töitä.

    Mitä tulee yli­opis­toi­hin, eni­ten olen huo­lis­sa­ni juu­ri ope­tuk­ses­ta. Suo­ma­lais­ten yli­opis­to­jen ope­tus­kult­tuu­ri on jo ennes­tään ollut hyvin kehit­ty­mä­tön, ja resurs­sit niuk­ko­ja. Nyt tun­tuu ole­van vaa­ka­lau­dal­la pys­ty­tään­kö edes nii­tä mas­sa­luen­to­ja uskot­ta­vas­ti jär­jes­tä­mään. Ope­tus kos­kee kaik­kia opis­ke­li­joi­ta, ei vain tut­ki­jak­si suun­tau­tu­via, ja heik­ko ope­tus on suu­ri yhteis­kun­nal­li­nen mene­tys. Se ei tar­koi­ta vain hitaam­pi­aa val­mis­tu­mis­ta, vaan huo­nom­min kou­lu­tet­tu­ja mais­te­rei­ta. Sii­hen ei luu­li­si ole­van varaa.

  5. Eero: Suo­men rahat kyl­lä riit­tä­vät. Kyse on sii­tä mihin hal­li­tus halu­aa nii­tä käyttää.

  6. Opis­ke­len itse Tam­pe­reen yli­opis­tos­sa mate­ma­tiik­kaa, logiik­kaa ja teo­reet­tis­ta tie­to­jen­kä­sit­te­lyä ja työs­ken­te­len Tam­pe­reen tek­nil­li­ses­sä yli­opis­tos­sa mate­ma­tii­kan laito..laboratoriossa (ihan hyvin lyhyel­lä mati­kal­la) ja suo­raan sanot­tu­na ilma­pii­ri on molem­mis­sa aivan per­sees­tä seu­raa­via YT neu­vot­te­lui­ta odotellessa.

    T3 vie resurs­se­ja (jär­je­tön han­ke anteek­si nyt vain), rahat veks tut­ki­mus­ra­hoi­tuk­sel­ta (itse­mur­ha suo­ma­lai­sel­le tuo­te­ke­hi­tyk­sel­le) ja sisään­ot­to­mää­rät vain kas­va­vat mais­te­rien ja dip­pi-ins­sien mas­sa­tuo­tan­toa varten.

    Mitä enem­män opis­ke­li­joi­ta ote­taan pel­käs­tään Suo­mes­ta, sitä alem­mak­si taso täy­tyy las­kea, että saa­daan tut­kin­to­ja. Suo­meen tar­vi­taan lisää kor­kea­ta­soi­sia vaih­to-opis­ke­li­joi­ta ja tutkijoita.

    Jos en oli­si nai­mi­sis­sa, niin läh­ti­sin jat­ko-opin­toi­hin/­töi­hin/y­rit­tä­jäk­si Sak­saan, Kana­daan, Yhdys­val­toi­hin tai ehkä jopa Aasi­aan. Mut­ta kos­ka tääl­lä Suo­mes­sa ollaan ja pysy­tään, niin val­mis­tu­mi­sen jäl­keen pai­nu­taan ehkä vaik­ka­pa takai­sin Sawoon. Ehkä alan met­su­rik­si, ehkä en. Saa näh­dä. Mut­ta ura suo­ma­lai­ses­sa yli­opis­to­maa­il­mas­sa ei juu­ri nyt kiin­nos­ta tippaakaan.

    Mate­ma­tiik­ka, logiik­ka ja teo­reet­ti­nen tie­to­jen­kä­sit­te­ly kiin­nos­ta­vat pal­jon­kin, enkä aio näi­den aihei­den opis­ke­lua lopet­taa vaik­ka ajai­sin lop­pue­lä­mä­ni met­sä­ko­net­ta tai möi­sin ale­kal­jaa Siwan kassalla. 

    Noh, ehkä­pä täs­sä on joku­nen yri­ty­si­dea­kin on opin­to­jen aika­na syn­ty­nyt, jois­sa voi­sin oppi­maa­ni soveltaa 😉

    ***

    Jos minä sai­sin päät­tää, niin Suo­mes­sa ei oli­si pää­sy­ko­kei­ta vaan jokai­nen halu­kas pää­si­si yli­opis­toon tai ammat­ti­kor­kea­kou­luun. Mut­ta sit­ten taso nos­tet­tai­siin niin kor­keal­le, ettei seu­raa­val­le vuo­del­le pää­si­si, ellei läpäi­si­si tie­tyn tason tenttejä.

    Näin opis­ke­li­jat voi­si­vat myös kokeil­la eri alo­ja, jos ensim­mäi­nen ala ei oli­si­kaan itsel­le sopiva.

    Nyt­hän ten­tit las­ke­taan sen ver­ran alas, että tiet­ty pro­sent­ti pää­see läpi ja joku­nen has­su hylä­tään. Pait­si pak­ko­ruot­sis­sa. Sii­nä on joku roti olta­va. Mihin­kä tämä maa muu­ten joutuisikaan?!

    Lisäk­si lak­kaut­tai­sin opin­to­tuen ja kor­vai­sin sen pel­käl­lä val­tion takaa­mal­la opin­to­lai­nal­la (takuu 50 vuot­ta, kor­ko­ta­kuu), jon­ka taso oli­si luok­kaa 1000 e/kk.

    Eikä ne luku­kausi­mak­sut­kaan oli­si ongel­ma, jos ne voi­si hoi­taa edel­lä mai­ni­tul­la val­tion takaa­mal­la lai­nal­la. Opin­not ovat sijoi­tus omaan tulevaisuuteen.

    Pape­rin­pyö­rit­tä­jien ja huma­nis­tis­ten alo­jen koh­dal­la on eri­tyi­sen perus­tel­tua kysyä, että onko Pro Gra­dun kir­joit­ta­mi­ses­sa miel­tä, ellei tut­ki­jan paik­kaa ole tie­dos­sa tai se yli­pää­tään kiin­nos­ta? Kol­men vuo­den opin­not ovat huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mat kuin vii­den vuo­den opinnot.

    Näin yli­opis­toon ei enää haki­si opis­ke­li­jat, joil­la ei ole mitään muu­ta moti­vaa­tio­ta kuin se, että mais­te­rin tai di:n pape­reil­la saa työpaikan. 

    Vaik­ka todel­li­suus on se, ettei niil­lä pape­reil­la mitään työ­tä saa vaan sil­lä osaa­mi­sel­la. Ylei­ses­ti töi­hin men­nään jo opin­to­jen aika­na, ja huo­nos­ti pär­jää­vät vain val­mis­tu­vat kortistoon.

    ***

    On täy­sin mie­le­tön­tä romut­taa myös amma­til­li­nen kou­lu­tus vain sik­si, että joku dema­ri jos­kus sai pää­hän­sä, että kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le pitää saa­da korkeakoulututkinto.

    Suo­ma­lai­nen amma­til­li­nen osaa­mi­nen ja kou­lu­tus rapis­tuu, kun yli­opis­to­jen sisään­ot­to­mää­rää kas­va­te­taan. Huo­nos­ti yli­opis­tos­sa tai AMK:ssa pär­jää­vä voi­si aivan hyvin lois­taa amma­til­li­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa ja eri­tyi­ses­ti työelämässä.

    Eikä se kor­kea­kou­lu­tus tar­joa edes mitään etua pal­kan suh­teen kuin muu­ta­mal­la alal­la. Met­sä­ko­neen­kul­jet­ta­jak­si pää­see vuo­den opin­noil­la ja palk­ka on kor­keam­pi kuin perus­hu­ma­nis­til­la. Yli­opis­ton opet­ta­jan ansioi­ta vas­taa­val­le palk­ka­ta­sol­le pää­see lähes mil­lä tahan­sa ammattitutkinnolla.

    Uusia ammat­te­ja tulee sitä mukaa kuin van­ho­ja hävi­ää. Ennen kor­jat­tiin tele­vi­sioi­ta, nyt kor­ja­taan Ipho­ne­ja. Koh­ta tulos­te­taan 3D tulos­ti­mil­la ja toi­set kor­jaa nii­tä 3D tulostimia. 

    Maa­jus­sit saat­ta­vat tuot­taa ensi vuo­si­kym­me­nel­lä bio­reak­to­ris­sa man­sik­kas­moot­hie­ta, joka paka­taan suo­raan purk­kei­hin kulut­ta­jil­le myy­tä­väk­si. Syn­teet­ti­ses­tä lihas­ta puhumattakaan.

    Päin hele­vet­tiä menee suo­ma­lai­ses­sa kou­lu­tus­maa­il­mas­sa, mut­ta hei, pää­asia, että pak­ko­ruot­sin ja yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten ase­ma on beto­noi­tu ikui­suu­teen saakka!

    ***

    P.S TESin mukaan monil­la aloil­la saa teh­dä vain 7,5 h töi­tä päi­väs­sä. Oli­si huo­mat­ta­vas­ti jous­ta­vam­paa, jos voi­si teh­dä 10 h töi­tä päi­väs­sä jol­loin 20 h/vko työ­so­pi­muk­sel­la tar­vit­si­si työs­ken­nel­lä vain kak­si päi­vää vii­kos­sa. Mut­ta eihän se käy, kos­ka AY-lii­tot ja shampanjademarit.

    Suo­mi on maa, jos­sa kaik­ki toi­mii, mut­ta mikään ei järjesty.

  7. Siitä,kuinka tääl­tä kan­na­taa läh­teä, kos­ka kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen pal­kat ovat pie­niä ja vero­tus suur­ta, on puhut­tu aina­kin 90-luvun lopul­ta lähtien.

    Vas­ta nyt nuo­ri­so alkaa kui­ten­kin ole­maan niin kan­san­vä­lis­tä, että läh­ti­jöi­den mää­rät ovat nous­seet mer­kit­tä­väl­le tasol­le. Kiris­ty­vä vero­tus ja kur­jis­tu­va talous tule­vat var­mis­ta­maan, että vaik­ka yli­opis­tot huku­tet­tai­siin rahaan, ulko­mail­le kan­nat­taa siir­tyä lähes aina.

  8. Kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen vuo­to on ongel­ma, mut­ta se ei ole vain nykyi­sen hal­li­tuk­sen aikaan­saan­nok­sia. Kehi­tys on ollut saman­lais­ta parin edel­li­sen hal­li­tuk­sen aika­na. Vih­reät oli­vat niis­sä leik­kaa­mas­sa ope­tus- ja tutkimusmäärärahoja. 

    Ks. esim. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/606965/Akava+Hallitus+leikannut+koulutuksesta+lahes+15+miljardia

    Tuol­loin ope­tus­mi­nis­te­ri­nä oli Kris­ta Kiu­ru (SDP), val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä Jut­ta Urpi­lai­nen (SDP) ja kehi­tys­mi­nis­te­ri­nä Pek­ka Haa­vis­to (vihr).

    Sik­si tämän­het­ki­nen vin­ku­mi­nen oppo­si­tios­ta on niin epä­us­kot­ta­vaa. Aina­kin voi­si teh­dä sen eri tavalla:

    Olem­me pahoil­lam­me että teim­me vää­rää poli­tiik­kaa ja toi­voi­sim­me nyky­hal­li­tuk­sen kor­jaa­van sen”.

    Sen sijaan nyt vain yri­te­tään nap­sia oppositiopisteitä.

  9. Tämä on seu­raus­ta kau­an val­lin­nees­ta kepu-ay-hege­mo­nias­ta. Alue­po­li­tiik­kaa ja van­ho­jen rakenteiden/etujen säi­lyt­tä­mis­tä, ne ovat pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mäm­me pyhiä leh­miä. Maa­il­ma ympä­ril­lä muut­tuu kovaa vauh­tia, Suo­mi ei pysy perässä. 

    Poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä ei kyke­ne teke­mään tar­vit­ta­via muu­tok­sia nyky­sys­tee­mil­lä. Kak­si ratkaisuvaihtoehtoa: 

    1. vir­ka­mies­hal­li­tus jol­le myös täy­si lain­sää­dän­tö­val­ta ilman eduskuntaa. 

    2. kaik­ki vaa­lit lope­te­taan 10 vuo­dek­si. Eli edus­kun­ta, val­tuus­tot istu­vat 10 vuot­ta. Pres­sa­vaa­le­ja ehkä voi­tai­siin pitää. 

    Näin syn­tyi­si pää­tök­sen­te­ko­ky­kyä ja halua.

  10. Kovan luo­kan yksi­tyi­sen sek­to­rin tie­to­tek­niik­kao­saa­ja sanoi saa­van­sa pari työ­tar­jous­ta kuus­sa ulko­mail­ta. Per­heel­li­se­nä ei ole muut­ta­mas­sa. TUo ulko­mai­den hou­kut­te­lu var­mas­ti vai­kut­taa ulko­mail­le läh­ti­jöi­hin yksi­tyi­sel­lä­kin sek­to­ril­la. Miten­hän suo­men veroas­te ja elä­ke­va­ras­ta­mi­nen nuo­ril­ta kes­tää tuon kilpailun?

  11. Nyt ollaan hyvin vah­vas­sa älyl­li­ses­sä epä­re­hel­li­syy­des­sä, jos väi­te­tään, että par­haat läh­te­vät. Kyse on suun­tau­tu­mi­ses­ta ja mie­len­kiin­non koh­tees­ta. Voi­sin itse­kin teh­dä työ­tä­ni suo­mes­sa, suo­ma­lais­ten yhteis­työ­kump­pa­nei­den kans­sa. Ongel­ma on vain se, että nii­tä suo­ma­lai­sia yhteis­työ­kump­pa­nei­ta ei ole. Kyse ei ole par­haim­mat / huo­noim­mat ase­tel­mas­ta, vaan rahoi­tus­ta / ei rahoi­tus­ta ase­tel­mas­ta. Suo­mel­le rahaa oli­si tar­jol­la pal­jon­kin, mut­ta luom­me itse estei­tä sekä poliit­ti­ses­ti että asen­teel­li­ses­ti. Kuten esi­merk­ki­nä se, että iaea oli­si rahoit­ta­nut suo­meen aika pal­jon asian­tun­ti­ja­työ­tä, mut­ta polii­ti­kot piti­vät rek­ry­toin­ti­kiel­lon, vaik­ka rahat palk­kaa­mi­seen oli­si tul­lut suo­men ulkopuolelta.

    Sik­si läh­den taas muu­al­le. Ja tulen takai­sin taas kun yksi pro­jek­ti loppuu. 

    Jat­kan vie­lä kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen par­haim­mis­tos­ta. Ote­taan­pa muut kan­san­ryh­mät suo­mes­sa lis­taan ja lai­te­taan ne todel­li­seen parhausjärjestykseen.

    1. Poli­ti­kot
    2. Virkamiehet
    3. Kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen parhaimmisto

    Niin kau­an, kun kak­si ensim­mäis­tä ryh­mää ymmär­tää ja tie­tää parem­min kol­man­nen ryh­män eri­tys­alois­ta nyky­ti­la ei muu­tu. Näkemiin.

    1. Kuten esi­merk­ki­nä se, että iaea oli­si rahoit­ta­nut suo­meen aika pal­jon asian­tun­ti­ja­työ­tä, mut­ta polii­ti­kot piti­vät rek­ry­toin­ti­kiel­lon, vaik­ka rahat palk­kaa­mi­seen oli­si tul­lut suo­men ulkopuolelta.

      Mis­tä­hän rek­ry­toin­ti­kiel­los­ta puhut? Ainak­naan STUK:ssa ei ole sel­lais­ta ollut.

  12. GOLAJTTI:
    Kovan luo­kan yksi­tyi­sen sek­to­rin tie­to­tek­niik­kao­saa­ja sanoi saa­van­sa pari työ­tar­jous­ta kuus­sa ulkomailta. 

    Saan suo­ria työ­tar­jouk­sia ulko­mail­le lin­ke­di­nin kaut­ta kes­ki­mää­rin tuon 2kpl kuus­sa. Lon­too, Ams­ter­dam ja pari Aasian kau­pun­kia kyse­le­vät tasai­ses­ti. Lisäk­si saan head­hun­te­reil­ta puhe­lui­ta kes­ki­mää­rin ker­ran vii­kos­sa +44 suun­ta­nu­me­ros­ta. En vas­taa nyky­ään enää.

    Koti­mai­siin fir­moi­hin tulee työ­tar­jouk­sia välil­lä ker­ran vii­kos­sa, välil­lä on hil­jai­sem­paa. Suo­mes­sa minul­la on käy­tän­nös­sä jo palk­ka­kat­to saa­vu­tet­tu, ellen sit­ten pää­se osak­kaak­si tai ryh­dy las­kut­ta­maan suo­raan kon­sul­toin­nis­ta. Ulko­mail­le pää­si­si heti naut­ti­maan 2–3x suu­rem­paa palk­kaa. Käyn nyt satun­nai­ses­ti ulko­mail­la töis­sä, pidem­mäk­si aikaa ajat­te­lin läh­teä 2–3 vuo­den kuluttua.

  13. Kor­kea­kou­lu­jen ala­mä­ki alkoi kyl­lä­kin jo vuo­sia sit­ten mut­ta se ei ole ainoa eikä edes suu­rin syy. 

    Kor­kea vero­tus, kateus menes­ty­jiä koh­taan, jäy­kät työ­mark­ki­nat ja niuk­ke­ne­vat kou­lu­tus­re­surs­sit on huo­no yhdistelmä.

  14. No, ei tai­da tämä olla ihan pel­käs­tään tämän hal­li­tuk­sen teko­sia. Aika popu­lis­tis­ta väit­tää moista.

    Sinän­sä suh­tau­dun leik­kauk­siin posi­tii­vi­ses­ti. Kor­kea­kou­lut eivät voi olla mikään muus­ta yhteis­kun­nas­ta eril­li­nen saa­re­ke, jol­ta ei saa mis­sään nimes­sä lei­ka­ta. Kai­ken lisäk­si leik­kauk­set ovat olleet suo­ras­taan nau­ret­ta­van pie­niä. Ei käy­tän­nös­sä näy taval­li­sen yli­opis­to-opis­ke­li­jan arjes­sa mitenkään.

    Unka­ris­sa muis­taak­se­ni on ole­mas­sa vel­voi­te, jon­ka mukaan maas­sa kor­kea­kou­luk­sen saa­nut vel­voi­te­taan työs­ken­te­le­mään maas­sa tie­tyn ajan val­mis­tu­mi­sen jäl­keen. Toi­mii ilmei­ses­ti ihan hyvin ja on mie­les­tä­ni perus­tel­tua. Voi­si­ko tämän vaik­ka sitoa opintotukeen?

  15. Ulko­mail­le läh­te­mi­nen ei ole vahin­gol­lis­ta, ope­tuk­sen laa­dun heik­ke­ne­mi­nen sen sijaan on.

    Jos mie­tin omaa ikä­ryh­mää­ni — suu­rin osa kaik­kein lah­jak­kaim­mis­ta oli aina­kin osan aikaa ulko­mail­la opis­ke­le­mas­sa tai töissä.

    Mut­ta osa heis­tä on tul­lut takai­sin ja tuo­nut sitä osaa­mis­taan tän­ne Suo­meen ja se takai­sin tule­mi­nen on tar­koit­ta­nut jon­kun uuden syn­ty­mis­tä — esim. on syn­ty­nyt uusi moni­vuo­ti­nen, kan­sain­vä­li­siä esiin­ty­jiä tuo­va kult­tuu­ri­ta­pah­tu­ma tai koko­naan uusi pari­kym­me­nen hen­gen tut­ki­mus­labra­to­rio, joka on nimet­ty tämän ulko­mail­ta palan­neen jan­nun mukaan.

    Ongel­ma syn­tyy vas­ta sit­ten kun tämän kes­ki­mää­räis­tä parem­pi kave­ri palaa takai­sin — mis­tä löy­tää päte­viä tyyp­pe­jä töi­hin nii­hin yri­tyk­siin tai tutkijaryhmiin.

    Täl­löin voi olla että tar­vi­taan ihan kaik­kien alo­jen opis­ke­li­joi­ta, ei vält­tä­mät­tä vain kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja vaan ihan lai­das­ta lai­taan — ammat­ti­kou­lus­ta läh­tien hyviä tekijöitä. 

    Amat­ti­kou­lu­jen uudis­tu­mi­ses­sa näyt­ti ole­van jotain posi­tii­vi­sia sig­naa­le­ja — jos työ tapah­tuu työ­pai­kol­la, myös ope­tus ja nii­den arvioin­ti ehkä pitäi­si tapah­tua siel­lä. Kuu­los­taa jär­ke­väl­tä aina­kin aloil­la, joil­la työ­pai­kal­la oppi­mi­nen on täy­sin mahdollista.

    En osaa sanoa ammat­ti­kou­luis­ta, mut­ta yli­opis­tois­sa taas opis­ke­li­jat ovat useim­mi­ten niin hyvin moti­voi­tu­nei­ta, että tär­kein­tä oli­si vain pyr­kiä tar­joa­maan ihmi­sil­le sem­moi­set resurs­sit, että opin­to­ja voi­tai­siin mie­lek­kääs­ti edis­tää. Mitä se sit­ten tar­koit­taa? No ei aina­kaan mitään tyl­siä mas­sa­luen­to­ja tai lii­an yksin­ker­tai­sia, van­han­ai­kai­sia tai joten­kin muu­ten tur­hia ns. “pakol­li­sia” aihei­ta, joi­den ainoa mer­ki­tys on vain ns. viral­li­sen val­mis­tu­mi­sen siir­ty­mi­nen eteenpäin.

    Yli­opis­tois­sa siis ehkä pitäi­si uskal­taa jo luot­taa sii­hen, että siel­lä opis­ke­le­vat ovat riit­tä­vän älyk­käi­tä pys­tyäk­seen valit­se­maan itsel­leen jär­ke­vän opin­to­ko­ko­nai­suu­den. Tämä suun­tai­si auto­maat­ti­ses­ti pois resurs­se­ja kurs­seil­ta, joil­le ei ole kysyn­tää koh­ti nii­tä opin­to­ja, joi­ta oikeas­ti halu­taan oppia.

    Tämä pakot­tai­si myös pro­fes­so­rit teke­mään töi­tä kurs­sien­sa sisäl­lön ja kiin­nos­ta­vuu­den eteen. Täl­löin hyvät luen­noit­si­jat kiin­nos­ta­vil­la aihe­pii­reil­lä hyö­tyi­si­vät ja hei­kot taas kar­siu­tui­si­vat pois.

  16. GOLAJTTI:
    Kovan luo­kan yksi­tyi­sen sek­to­rin tie­to­tek­niik­kao­saa­ja sanoi saa­van­sa pari työ­tar­jous­ta kuus­sa ulko­mail­ta. Per­heel­li­se­nä ei ole muut­ta­mas­sa. TUo ulko­mai­den hou­kut­te­lu var­mas­ti vai­kut­taa ulko­mail­le läh­ti­jöi­hin yksi­tyi­sel­lä­kin sek­to­ril­la. Miten­hän suo­men veroas­te ja elä­ke­va­ras­ta­mi­nen nuo­ril­ta kes­tää tuon kilpailun?

    Luu­li­sin, että kil­pai­lu kes­te­tään koh­tuul­li­ses­ti niin kau­an kuin vero­ra­ho­jen vas­ti­neek­si saa­daan hyvä ter­vey­den­huol­to (ilman tar­vet­ta jän­nit­tää että kor­vaa­ko vakuu­tus­yh­tiö sit­ten­kään), hyvä ja tasa-arvoi­nen kasvatus/koulutus las­ten­tar­has­ta yli­opis­toon ja asial­li­nen pers­tur­va (niin että varak­kai­den ei tar­vit­se pysyä aidat­tu­jen aluei­den sisäpuolella).

    Jos noi­ta poh­jois­mai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perus­pi­la­rei­ta ale­taan romut­ta­maan, kyn­nys läh­teä ulko­mail­le pysy­väs­ti las­kee merkittävästi.

  17. Mit­kä ulko­maat? “Ihmis­ten vapaa liik­ku­vuus on Vih­reil­le tär­keä peri­aa­te. Schen­gen-alu­eel­la val­tioi­den väli­siä raja­muo­dol­li­suuk­sia ei saa ottaa uudel­leen käyttöön.”

    1. Mit­kä ulko­maat? ”Ihmis­ten vapaa liik­ku­vuus on Vih­reil­le tär­keä peri­aa­te. Schen­gen-alu­eel­la val­tioi­den väli­siä raja­muo­dol­li­suuk­sia ei saa ottaa uudel­leen käyttöön.”

      Esit­tä­kö Cari­tas vaka­vis­saan, että ulko­mail­le mat­kus­ta­mi­nen ja muut­ta­mi­nen Suo­mes­sa pitäik­si kiel­tää kiel­tää? DDR?

  18. Lau­ri Kumpulainen
    Lisäk­si lak­kaut­tai­sin opin­to­tuen ja kor­vai­sin sen pel­käl­lä val­tion takaa­mal­la opin­to­lai­nal­la (takuu 50 vuot­ta, kor­ko­ta­kuu), jon­ka taso oli­si luok­kaa 1000 e/kk.

    Täs­tä on vaa­ra­na, että kor­kea­kou­luo­pin­not luok­kais­tu­vat enti­ses­tään. Toi­sil­la kun on enem­män kykyä ottaa lai­naa kuin toi­sil­la, ja en viit­taa aka­tee­mi­siin kykyihin. 

    Opin­not ovat sijoi­tus omaan tulevaisuuteen. 

    Ehkä, eten­kin jos sii­tä mak­set­tai­siin, mut­ta kuten itse­kin olet huomannut:

    Vaik­ka todel­li­suus on se, ettei niil­lä pape­reil­la mitään työ­tä saa 

    Eikä se kor­kea­kou­lu­tus tar­joa edes mitään etua pal­kan suh­teen kuin muu­ta­mal­la alalla. 

    ***

    Kir­joi­tuk­ses­ta­si kuvas­tuu liki ste­reo­tyyp­pi­nen suh­tau­tu­mi­nen niin huma­nis­tei­hin kuin dema­rei­hin­kin, joka ei ker­to­mas­sa­si vii­te­ke­hyk­ses­sä ole kau­hea yllätys. 

    On täy­sin mie­le­tön­tä romut­taa myös amma­til­li­nen kou­lu­tus vain sik­si, että joku dema­ri jos­kus sai pää­hän­sä, että kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le pitää saa­da korkeakoulututkinto. 

    Kehen dema­riin ja mihin pää­tök­siin tar­kal­leen ottaen viit­taat? Ammat­ti­kor­kea­kou­lua on sor­vat­tu pit­kään, minis­te­rit ja puo­lu­eet ovat vaih­tu­neet useas­ti. Vai­kut­taa uhka­roh­keal­ta yksi­löi­dä, eten­kin kun por­va­reil­la on ollut veto­vas­tuu aika usein niin hal­li­tuk­sen kuin ope­tus­mi­nis­te­riön­kin suh­teen, mut­ta kuu­len mie­lel­lä­ni täsmennyksen.

    Huo­nos­ti yli­opis­tos­sa tai AMK:ssa pär­jää­vä voi­si aivan hyvin lois­taa amma­til­li­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa ja eri­tyi­ses­ti työelämässä. 

    Täs­tä olen pit­käl­ti samoil­la lin­joil­la. Suo­mes­sa yli­kou­lut­tau­du­taan monil­la aloil­la, jois­sa hom­mat voi­si oppia pal­jon suu­rem­mas­sa mää­rin työelämässä. 

    pää­asia, että pak­ko­ruot­sin ja yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten ase­ma on beto­noi­tu ikui­suu­teen saakka! 

    Mikä vika yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa on? Ikä­luo­kan yhteis­mi­tal­li­nen ver­tai­lu on mie­les­tä­ni hyvä asia. Sitä toki pitäi­si, nyky­höm­pö­tyk­sen vas­tai­ses­ti, toteut­taa jo perus­kou­lus­sa. Kou­lu­jen erot niin oppi­mää­rän kuin arvos­te­lun­kin osal­ta ovat ongel­mal­li­sia mm. lukioi­den sisäänotossa. 

    P.S Oli­si huo­mat­ta­vas­ti jous­ta­vam­paa, jos voi­si teh­dä 10 h töi­tä päi­väs­sä jol­loin 20 h/vko työ­so­pi­muk­sel­la tar­vit­si­si työs­ken­nel­lä vain kak­si päi­vää viikossa. 

    1. Ihan kuin joku nou­dat­tai­si TES:a ja tun­ti­kir­jan­pi­toa orjal­li­ses­ti. Se on vain suositus.

    2. Oli­si­han se jous­ta­vam­paa, mut­ta se ei vält­tä­mät­tä ole kai­kil­le osa­puo­lil­le tehok­kain­ta. Riip­puu mones­ta eri asias­ta. Fik­sus­sa työym­pä­ris­tös­sä täl­lai­nen asia pys­ty­tään jär­jes­tä­mään, jos se on hyö­dyl­lis­tä myös työnantajalle.

  19. Paras vaih­toeh­to on ottaa ilmai­nen kou­lu­tus Suo­mes­ta ja kor­kea palk­ka mais­ta, jois­sa kou­lu­tus on maksullista.

    Yli­opis­toil­le pitää kii­rees­ti löy­tää lisää rahaa.”

    arbit­raa­si. mitäs jos etsit­täi­siin yli­opis­toil­le lisää rahaa sii­tä, mis­sä mah­dol­li­suus arbit­raa­siin löy­tyy, eli kou­lu­tuk­sen ilmai­suu­des­ta. yli­opis­toil­la voi­daan mak­saa kor­keam­pia palk­ko­ja, ja yli­opis­toil­le saa­daan lisää rahaa, jos yli­opis­to­kou­lu­tuk­ses­ta teh­täi­siin maksullista.

    tämä on kai stan­dar­di mones­sa muus­sa maas­sa, jos­sa “mak­se­taan parem­paa palk­kaa”, ja täl­le oli­si kai­ke­ti myös tulon­jaol­li­seen oikeu­den­mu­kai­suu­teen perus­tu­via argumenttejä.

  20. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Lisäk­si lak­kaut­tai­sin opin­to­tuen ja kor­vai­sin sen pel­käl­lä val­tion takaa­mal­la opin­to­lai­nal­la (takuu 50 vuot­ta, kor­ko­ta­kuu), jon­ka taso oli­si luok­kaa 1000 e/kk.
    Eikä ne luku­kausi­mak­sut­kaan oli­si ongel­ma, jos ne voi­si hoi­taa edel­lä mai­ni­tul­la val­tion takaa­mal­la lai­nal­la. Opin­not ovat sijoi­tus omaan tulevaisuuteen.

    Tuos­sa on sel­lai­nen ongel­ma, että kaik­kien ris­kin­sie­to­ky­ky ei tuo­hon rii­tä. sik­si sitä pitäi­si muo­ka­ta vie­lä niin, että luku­kausi­mak­sut ja opin­to­tuet mak­set­tai­siin takai­sin yli­mää­räi­sel­lä tuloveroprosentilla[1]. Täl­löin työt­tö­myys- tai van­hem­pain­va­paa­jak­so ei aiheut­tai­si ongel­mia tämän lai­nan lyhen­tä­mi­ses­sä. Kyy­ni­ses­ti jou­dun kui­ten­kin epäi­le­mään, että tämä mal­li ei saa kan­na­tus­ta perin­tei­ses­sä vasem­mis­tos­sa, kos­ka val­tion nyt vain kuu­luu mak­saa opin­not (vaik­ka se onkin aika sel­väs­ti tulon­siir­to yhteis­kun­nan hyvin­voi­vil­le), eikä se myös­kään saa kan­na­tus­ta perin­tei­ses­sä oikeis­tos­sa, kos­ka ei pääs­tä hak­kaa­maan köy­hem­piä maahan.

    [1] Käy­tän­nös­sä­hän näin käy aina­kin osit­tain jo nyt, kun tar­kas­tel­laan elin­kaa­ri­tu­lo­ja. Kor­keas­ti kou­lu­te­tun työ­ura on lyhyem­pi, joten sama elin­kaa­ri­tu­lo jakau­tuu pie­nem­mäl­le mää­räl­le vuo­sia, ja progres­sii­vi­nen vuo­si­ve­ro­tus pitää huo­len sii­tä että tosia­sial­li­nen vero­tus on korkeampaa.

  21. Eikös kan­sain­vä­li­nen liik­ku­vuus ole yksi vih­rei­den tär­kei­nä pitä­mis­tä arvois­ta? Niin eu-tasol­la kuin ihan glo­baa­lis­ti­kin. Läh­ti­jöi­den tilal­le tulee kor­vaa­via resurs­se­ja ja Suo­mes­sa alkaa tapah­tua urbaa­ne­ja koh­taa­mi­sia samaan tapaan kuin Keski-Euroopassa.

  22. Tuuk­ka:
    En usko että yli­opis­to­jen hei­ken­ty­neet tut­ki­mus­re­surs­sit ovat suu­rin syy aivo­vuo­dol­le. Suo­mes­sa ei vaan ole riit­tä­väs­ti kysyn­tää kor­keas­ti kou­lu­te­tul­le työ­voi­mal­le. Suo­men “huip­pu­tek­no­lo­gia­sek­to­ri” on joko koo­daa­mis­ta tai perin­tei­sen insi­nöö­ri­tek­no­lo­gian teke­mis­tä hie­man parem­min kuin muut. Tie­teen raja­pin­nas­sa toi­mi­via yri­tyk­siä on vähän. Tut­ki­jal­le on huo­nos­ti töitä.

    Vesa:
    Tämä on seu­raus­ta kau­an val­lin­nees­ta kepu-ay-hege­mo­nias­ta. Alue­po­li­tiik­kaa ja van­ho­jen rakenteiden/etujen säi­lyt­tä­mis­tä, ne ovat­pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mäm­me pyhiä leh­miä. Maa­il­ma ympä­ril­lä muut­tuu kovaa vauh­tia, Suo­mi ei pysy perässä. 

    Ongel­ma on yksin­ker­tai­ses­ti kor­po­ra­tis­mis­sa — ja uskos­sa kes­ki­te­tyn pää­tök­sen­teon ylivertaisuuteen.

    Pie­ni möhö­ma­hais­ten ay‑, puo­lue- ja suu­ry­ri­tys­joh­ta­jien klik­ki pyö­rit­tää tätä maa­ta edel­leen aivan lii­ak­si. “Maan tapa” on se, että peli­mer­kit jae­taan sau­na­po­ru­kan kes­ken sul­le-mul­le ‑peri­aat­teel­la kaik­kia ris­ke­jä visus­ti kaihtaen.

    Parin näkä­räi­sen jäl­keen sau­na­kam­ma­ris­sa hom­ma näyt­tää todel­la hyväl­tä: yri­tys­ten tuo­te­ke­hi­tyk­sen tekee veron­mak­sa­jien rahoil­la yli­opis­to­jen ja tut­ki­mus­lai­tos­ten väki, polii­ti­kot saa­vat panos­tuk­sia äänes­ty­sa­luu­en­sa kor­kea­kou­luil­le ja ay-mafial­le luva­taan van­ho­jen alo­jen tuke­mi­sen jat­ku­van hamaan maa­il­man­lop­puun saakka.

    Täl­lä sau­na­po­ru­kal­la ei tule myös­kään iki­nä pulaa sytyk­keis­tä — puu­lii­te­riin on näet hau­dat­tu muut­ma rek­ka­las­til­li­nen eri­lai­sia sel­vi­tyk­siä joi­den mukaan mm. alue­tu­ki­pe­rus­teel­la jaet­tu tut­ki­mus­ra­ha on huk­kaan heit­tet­tyä rahaa, rahoi­tus suo­sii ole­mas­sa ole­via yri­tyk­siä ja estää uusien inno­vaa­tioi­den + star­tup­pien syn­ty­mi­sen jne.

    Eihän reaa­li­maa­il­mas­ta ja kai­ken­nä­köi­sis­tä ulko­maan­pel­le­jen teke­mis­tä sel­vi­tyks­tä tar­vit­se välit­tää pät­kää­kään, niin kau­an kuin hyvä veli ‑ver­kos­to­jen akse­lit pysy­vät ras­vat­tu­na ja vaa­li­kar­ja mak­saa veron­sa kiltisti.

  23. tcrown: Tuos­sa on sel­lai­nen ongel­ma, että kaik­kien ris­kin­sie­to­ky­ky ei tuo­hon rii­tä. sik­si sitä pitäi­si muo­ka­ta vie­lä niin, että luku­kausi­mak­sut ja opin­to­tuet mak­set­tai­siin takai­sin yli­mää­räi­sel­lä tuloveroprosentilla[1].

    menee ros­ka­ko­riin, sil­lä tämä ei kor­jaa alku­pe­räis­tä ongel­maa. jos otam­me soi­nin­vaa­ran hypo­tee­sin “at face value”: eli ilmai­nen opis­ke­lu kiin­nos­taa, mut­ta mata­lam­pi net­to­kor­vaus opin­to­jen hedel­mis­tä ei, niin sinul­la voi olla vai­keuk­sia verot­taa nii­tä kir­gis­ta­niin kor­ke­aa verotusta/parempien palk­ko­jen peräs­sä karan­nei­ta investoijia.

    pää­dyt verot­ta­maan voi­mak­kaam­min nii­tä, joi­den inves­toin­ti oli sur­kea (jäl­leen annet­tu­na, että soi­nin­vaa­ran hypo­tee­si “parem­man ainek­sen” voi­mak­kaam­mas­ta pake­ne­mi­salt­tiu­des­ta on ole­tus). progres­sio miti­goi tämän jäl­kim­mäi­sen ongel­man, mut­tei ensim­mäis­tä ongelmaa.

  24. Kiris­ty­vä vero­tus ja kur­jis­tu­va talous tule­vat var­mis­ta­maan, että vaik­ka yli­opis­tot huku­tet­tai­siin rahaan, ulko­mail­le kan­nat­taa siir­tyä lähes aina.

    Siis köy­hän val­tiom­me pyr­ki­mys kou­lut­taa kaik­ki ulko-ja koti­mai­set lah­jak­kaat ja vähem­män lah­jak­kaat on rahan tuh­laus­ta, kos­ka lah­jak­kaat läh­te­vät peh­meäm­män lei­vän mai­hin ja päi­vys­tä­vät dosen­tit ym. tasa-arvo­tut­ki­jat jää­vät rasit­ta­maan kansantaloutta.
    Näyt­tää sil­tä että kor­keam­pi kou­lu­tus on pis­tet­tä­vä sääs­tö­lie­kil­le ja resurs­sit pitää suun­na­ta veron­alen­nuk­siin ja val­miik­si kou­lu­tet­tu­jen osaa­jien hou­kut­te­le­mi­seen ulkomailta.
    Aivo­vien­nin sijaan aivotuontia.

  25. Minus­ta täs­sä on kyse ihan luon­nol­li­ses­ta glo­ba­li­saa­tion aiheut­ta­mas­ta pit­kän aika­vä­lin kehi­tyk­ses­tä, jota ei voi pysäyttää. 

    Kes­kin­ker­tais­ten toi­mi­joi­den arvo pie­ne­nee, samal­la kun huip­pu­yk­si­köt pys­ty­vät kam­paa­maan lah­jak­kuu­det entis­tä tiu­kem­mal­la kam­mal­la koko pal­lol­ta. Tämä pätee sekä työ­mark­ki­noi­hin että yliopistoihin.

  26. Minus­ta päin­vas­toin tun­tuu sil­tä, että aka­tee­mis­ta väkeä tulee Suo­meeen enem­män kuin läh­tee. Vii­mei­sil­lä lää­kä­rin- ja ham­mas­lää­kä­rin­käyn­neil­lä olen ollut ulko­maa­lais­syn­tyi­sen lää­kä­rin poti­laa­na. Ja yllät­täen huo­ma­sin, että Ilma­rin blo­gis­sa joku kom­men­taat­to­ri ker­toi Hel­sin­gis­sä­kin val­tao­san ter­veys­kes­kus­lää­kä­reis­tä ole­van ulko­maa­lais­taus­tai­sia. Oli­si­ko hel­sin­ki­läi­set teh­neet kau­pun­gis­taan lii­an kal­liin asua jopa suo­ma­lai­sil­le lää­kä­reil­le? Tuo­ta en kyl­lä pis­täi­si aina­kaan koko­naan tämän nykyi­sen hal­li­tuk­sen piik­kiin, vaik­ka se saa­ma­ton onkin.

  27. Todel­li­suu­des­sa­han tämä ei ole pel­käs­tään tämän hal­li­tuk­sen aikaan­saan­nok­sia. Itse seu­ra­sin erään yli­opis­ton toi­min­taa työn­te­ki­jä­nä kah­teen ottee­seen vuo­den 2010 molem­min puo­lin. Hen­ki­lö­kun­ta oli jo sil­loin todel­la ahtaal­la, byro­kra­tian mää­rä kas­voi, ihmi­set oirei­li­vat ja uupui­vat ja kas­va­va hal­lin­to ja minis­te­riö perään­kuu­lut­ti­vat jat­ku­vas­ti entis­tä kovem­pia tuloksia. 

    Ja mit­kä oli­vat ne tulok­set lopul­ta? Tuos­sa pai­kas­sa vii­me vuon­na kaik­kien näi­den vuo­sien puser­ruk­sen jäl­keen koko­nai­sia tut­ki­mus­ryh­miä lak­kau­tet­tiin ja pot­kit­tiin pihal­le, ope­tus­hen­ki­lös­tö on joko pala­nut lop­puun tai pala­mas­sa. Ja ne jot­ka ovat vie­lä jäl­jel­lä ovat ihmeis­sään että miten näil­lä resurs­seil­la voi vetää kou­lu­tus­oh­jel­mia. Tut­ki­mus­ta ei kysei­ses­sä pai­kas­sa enää teh­dä joten yli­opis­to­lain­sää­dän­nön kau­nis aja­tus uusim­paan tut­ki­muk­seen poh­jau­tu­vas­ta ope­tuk­ses­ta voi­daan kyseenalaistaa. 

    Minul­la on ystä­vä­pii­ris­sä usei­ta 30+ vuo­tiai­ta, väi­tel­lei­tä ihmi­siä ja heis­tä sel­vä enem­mis­tö miet­tii joko ulko­mail­le läh­te­mis­tä tai uut­ta ammat­tia / alan vaih­ta­mis­ta. Ja ne joil­la on vie­lä töi­tä yli­opis­tol­la ajat­te­le­vat että eipä sitä tai­de­ta näis­sä hom­mis­sa kovin pit­kään olla. 

    Nykyi­sel­lä hal­li­tuk­sel­la on var­mas­ti iso vai­ku­tus sekä puhei­den­sa että toi­mien­sa kaut­ta nyky­ti­lan­tee­seen mut­ta kyl­lä tätä on raken­net­tu todel­la pit­kään. Toi­vot­ta­vas­ti kun­nian­hi­mois­ta tie­de- ja kor­kea­kou­lu­po­li­tiik­kaa seu­raa­vak­si teke­vä poruk­ka ei sor­ru popu­lis­miin ja väi­tä että tämä on vain nykyi­sen hal­li­tuk­sen aikaan­saa­ma tilan­ne vaan sel­vit­tä­vät että mis­sä kau­ka­na ne “juu­ri­syyt” ovat ja läh­te­vät kor­jaa­maan niitä.

  28. Ode var­maan ker­too mis­tä oli­si pitä­nyt lei­ka­ta yli­opis­to­jen sijaan? Vai lai­nan pääl­le lai­naa Krei­kan tapaan? Ai mut­ta, sii­tä­kin maas­ta pelas­tau­tuu ken vaan voi.

  29. Jos­pa blo­gis­ti vähän “avai­si” noi­ta tilas­to­ja. Ket­kä nyt sit­ten ovat vuo­ta­mas­sa ja miten niin parhaat.

    Jos vika on polii­tik­ko­jen, joh­tu­nee se sii­tä että jo pit­kään on leh­dis­sä heh­ku­tet­tu vain teko­ä­lys­tä, joka rat­kai­see kaik­ki ongel­mat. Mitään ei siis tar­vit­se enää osa­ta ja ymmärtää.

    Teko­ä­ly käyn­nis­te­tään ja se pelas­taa meidät.

    Kos­kaan ei jutuis­sa ker­ro­ta kuka sen teko­ä­lyn ohjel­moi. Eikä sitä, onko kui­ten­kin pie­nen pie­ni mah­dol­li­suus että teko­ä­lys­sä on vir­he tai virus.

  30. tcrown: Luu­li­sin, että kil­pai­lu kes­te­tään koh­tuul­li­ses­ti niin kau­an kuin vero­ra­ho­jen vas­ti­neek­si saa­daan hyvä ter­vey­den­huol­to (ilman tar­vet­ta jän­nit­tää että kor­vaa­ko vakuu­tus­yh­tiö sit­ten­kään), hyvä ja tasa-arvoi­nen kasvatus/koulutus las­ten­tar­has­ta yli­opis­toon ja asial­li­nen pers­tur­va (niin että varak­kai­den ei tar­vit­se pysyä aidat­tu­jen aluei­den sisäpuolella).

    Jos noi­ta poh­jois­mai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perus­pi­la­rei­ta ale­taan romut­ta­maan, kyn­nys läh­teä ulko­mail­le pysy­väs­ti las­kee merkittävästi.

    ja muis­te­taan pakot­taa näi­den osaa­jien lap­set armei­jaan tykin­ruu­aak­si. Eta­tis­mi koko per­heel­le on paras tapa hou­ku­tel­la asu­maan Suomessa.

  31. Kor­keas­ti­kou­lu­tet­tu­jen­kin maas­ta­muut­to lie­ven­tää työt­tö­myyt­tä täl­lai­ses­sa suh­dan­ne­ti­lan­tees­sa, jos­sa Suo­men suh­dan­ne laa­haa muun maa­il­man perässä. 

    Suo­men talous pitäi­si saa­da nousuun jot­ta tämä lyhyel­lä täh­täi­mel­lä edul­li­nen, mut­ta pidem­män pääl­le tuhoi­sa vara­vent­tii­li saa­tai­siin pienemmälle. 

    Yksi tapa toteut­taa nousu oli­si lisä­kou­lut­taa myyn­ti­tai­toa myös kor­keas­ti kou­lu­te­tuil­le nuo­ril­le, jol­loin osaa­mis­ta saa­tai­siin parem­min maa­il­mal­le kau­pak­si myös Suo­mes­sa asuttaessa.

    Sel­lai­sil­le osaa­vil­le nuo­ril­le, jot­ka eivät halua myy­dä oli­si hyvä nyt kou­lut­taa vies­tin­tä­tai­to­ja, jot­ta osai­si­vat ker­toa myy­jil­le mitä osaavat.

    Nämä tar­vi­taan ensin, mut­ta sit­ten kun talous kas­vaa ja ale­taan puhua jako­va­ras­ta, yli­opis­to­jen ja tut­ki­mus­ra­hoi­tuk­sen leik­kauk­set oli­si hyvä pur­kaa tule­vai­suu­den turvaamiseksi.

  32. byro­kra­tian mää­rä kas­voi, ihmi­set oirei­li­vat ja uupui­vat ja kas­va­va hal­lin­to ja minis­te­riö perään­kuu­lut­ti­vat jat­ku­vas­ti entis­tä kovem­pia tuloksia.”

    Hal­lin­to ei mene kos­kaan huk­kaan! Hal­lin­to tar­vit­see uuden talon! (van­ha vii­da­kon sanonta)

  33. Joy yli­opis­tot eivät osaa nyt koh­dis­taa resurs­se­jaan niin, että huip­pu­ja kiin­nos­tai­si jää­dä nii­hin töi­hin, mik­si ole­te­taan, että resurs­sien lisäys rat­kai­si­si tämän ongel­man? Käyt­tä­ne­vät kui­ten­kin nyky­ään rahaa jär­ke­vim­piin mah­dol­li­siin koh­tei­siin, jol­loin lisä­ra­hat meni­si­vät vähem­män jär­ke­viin kohteisiin.

    Toi­nen hie­man kum­mal­li­nen piir­re kes­kus­te­lus­sa on se, huo­les­tu­taan aivo­vuo­dos­ta ulko­mail­le ja samal­la rahoi­te­taan sitä, että tut­ki­jat läh­ti­si­vät ulko­mail­le (esim. Suo­men aka­te­mian kautta).

  34. Olen tut­ki­ja isos­sa ame­rik­ka­lai­ses­sa ns. huip­pu­yli­opis­tos­sa, läh­te­nyt Suo­mes­ta vuo­sia sit­ten väi­tös­kir­jan jäl­keen, ja takai­sin en ole tulos­sa. Aihe siis liip­paa hyvin­kin lähel­tä. Pari aja­tus­ta ja kommenttia:

    Vaik­ka yli­opis­tois­sa ja työ­mark­ki­noil­la on ollut ongel­mia pit­kään, läh­te­mi­sen (ja sil­le tiel­le jää­mi­sen) tren­di on sel­väs­ti kään­ty­nyt. Yli­opis­to­jen rahoi­tus­leik­kauk­set ovat yksi teki­jä, mut­ta isom­pi jut­tu saat­taa olla ilma­pii­ri, joka on kään­ty­nyt tunk­kai­sek­si ja asian­tun­ti­juut­ta hal­vek­si­vak­si. Kai­ken­maa­il­man dosen­tit yllät­täen saat­ta­vat siir­tyä sin­ne mis­sä he koke­vat tule­van­sa arvos­te­tuk­si. Kun­nioi­tus on mel­kein ilmais­ta, ja hal­li­tus on kyl­lä sös­si­nyt tämän asian ihan ruhtinaallisesti.

    On muis­tet­ta­va, että par­haas­sa­kin tilan­tees­sa Suo­mi on hie­no mut­ta pie­ni maa. Siel­lä tulee hyvin äkkiä sei­nä vas­taan sekä mate­ri­aa­lis­ten että hen­ki­lö­re­surs­sien suh­teen, eikä Suo­men kokoi­ses­ta maas­ta hyvil­lä­kään sat­sauk­sil­la saa irti samaa kuin esim. USA:n isois­sa kau­pun­geis­sa. Omaan alaa­ni gene­tiik­kaan on Suo­mes­sa menes­tyk­sel­li­ses­ti pal­jon sat­sat­tu, mut­ta sil­ti ero glo­baa­lei­hin huip­pu­paik­koi­hin on todel­la tun­tu­va. Täs­tä syys­tä ihan terä­vim­mäl­le hui­pul­le Suo­mi ei kos­kaan ole voi­nut tar­jo­ta kan­sain­vä­li­ses­ti paras­ta vaih­toeh­toa (jos jäte­tään per­he­si­teet ja kevät­han­get las­kus­ta pois), mut­ta nyt tämä rima on hii­pi­mäs­sä alem­mak­si — yhä suu­rem­mal­le jou­kol­le Suo­mi ei ole kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to — ja tämä kehi­tys pitää pysäyttää. 

    Monet eivät ymmär­rä, että me tut­ki­jat pal­ve­lem­me isän­maan kan­san­ta­lout­ta ja omaa kuk­ka­roa kor­keam­pia juma­lia: minä koen että teh­tä­vä­ni täs­sä maa­il­mas­sa on tuot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon uut­ta tie­toa ja ymmär­rys­tä ihmis­kun­nal­le. Suo­meen jääminen/palaaminen oli­si teh­nyt minus­ta vähem­män tuot­te­li­aan tut­ki­jan — Suo­mi ehkä voit­tai­si, mut­ta tie­teen kan­sain­vä­li­nen edis­tys häviäi­si (sen vähän mitä kenen­kään yksit­täi­sen ihmi­sen panos on). 

    Tun­nen kyl­lä kii­tol­li­suut­ta kai­kes­ta sii­tä, mitä Suo­mi on minul­le tar­jon­nut — samal­la taval­la kuin olen kii­tol­li­nen van­hem­mil­le­ni. Ja toi­voi­sin Suo­men suh­tau­tu­van kal­tai­sii­ni kan­sain­vä­li­ses­ti menes­ty­nei­siin ulko­suo­ma­lai­siin samoin kuin (useim­mat) van­hem­mat lap­siin­sa: on hie­noa jos/kun sat­sauk­ses­ta saa itsel­leen jotain kon­kreet­tis­ta takai­sin, mut­ta hom­man point­ti on kas­vat­taa ihmi­siä, jot­ka ovat vapai­ta ja roh­kei­ta toteut­ta­maan itse­ään ja hyö­dyt­tä­mään ihmis­kun­taa par­haan kykyn­sä mukaan.

  35. juk­ka m: niin sinul­la voi olla vai­keuk­sia verot­taa nii­tä kir­gis­ta­niin kor­ke­aa verotusta/parempien palk­ko­jen peräs­sä karan­nei­ta investoijia.

    Tus­kin on aivan mah­do­ton­ta muo­toil­la asi­aa niin, että muu­al­le livah­ta­mi­nen ilman että tekee jon­kun­lai­sen mak­suso­pi­muk­sen on rikos, ja jos jos­kus ereh­tyy tule­maan kir­gis­ta­nis­ta takai­sin (rikol­lis­ten luo­vu­tus­so­pi­muk­sen seu­rauk­se­na tai muu­ten), on vas­tas­sa joko hie­man vii­väs­tys­ko­ro­tet­tu mak­su­lap­pu tai val­tion täy­si­hoi­toa vähän rajoi­te­tum­mas­sa tilassa. 

    (Eikä tämä poik­kea sinän­sä opin­to- tai muis­ta­kaan lai­nois­ta. Velal­li­nen voi kara­ta muil­le mail­le, mut­ta takai­sin tule­mi­ses­ta tulee seurauksia.)

  36. Giar­di­nie­ra:
    Eikös kan­sain­vä­li­nen liik­ku­vuus ole yksi vih­rei­den tär­kei­nä pitä­mis­tä arvois­ta? Niin eu-tasol­la kuin ihan glo­baa­lis­ti­kin. Läh­ti­jöi­den tilal­le tulee kor­vaa­via resurs­se­ja ja Suo­mes­sa alkaa tapah­tua urbaa­ne­ja koh­taa­mi­sia samaan tapaan kuin Keski-Euroopassa.

    Tätä mie­tin itse­kin. On joten­kin omi­tuis­ta, jos vuo­sia teh­dään sys­te­maat­tis­ta poli­tiik­kaa, jol­la ohja­taan yhteis­kun­taa ja kan­sa­kun­nan mie­len­liik­kei­tä tiet­tyyn suun­taan ja sit­ten kun teh­dyn poli­tii­kan tulok­set alka­vat vih­doin näkyä, huo­les­tu­taan miten kel­lo­ja saa­tai­siin kään­net­tyä. Vai onko joku ihan oikeas­ti ollut niin sini­sil­mäi­nen (tai ult­ra­na­tio­na­lis­ti), että on kuvi­tel­lut Suo­men ole­van maa­il­man paras maa, jos­sa kaik­ki kau­niit, menes­ty­vät ihmi­set halua­vat elää ja vai­kut­taa lop­pue­lä­män­sä. Oi nouse Suo­mi, sinun päi­väs koittaa.

  37. Olen tek­nii­kan toh­to­ri. Luo­vuin tut­ki­jan uras­ta heti väi­tök­sen jäl­keen ja läh­din teol­li­suu­den pal­ve­luk­seen. Syy ei ollut huo­no menes­tys tut­ki­ja­na; väi­tös­kir­jan arvo­sa­na oli “kii­tet­tä­vä” ja minul­la oli jo ennen väi­tös­tä pari omaa alais­ta, pari pro­jek­tia ja bud­jet­ti. Kyse oli vain sii­tä, että työ oli lii­an stres­saa­vaa. Kol­man­nes ajas­ta meni rahoi­tus­ha­ke­mus­ten kir­joit­ta­mi­seen eikä vaki­nais­ta vir­kaa ollut näköpiirissä. 

    Teol­li­suu­des­sa työs­ken­te­ly on ollut antoi­saa ja haas­ta­vaa. Vas­tuu­ta on, samoin kan­sain­vä­li­siä kon­tak­te­ja ja sivis­ty­nei­tä työ­ka­ve­rei­ta, ja palk­ka­ke­hi­tys on ollut ihan muka­vaa. Ero­na on se, että epä­var­muus omas­ta työ­pai­kas­ta on pal­jon pie­nem­pi kuin tut­ki­jal­la. Elä­män­laa­tu on pal­jon parempi.

    Sikä­li kuin olen ymmär­tä­nyt, vii­me vuo­sien aika­na yli­opis­to­jen työil­ma­pii­ri on huo­non­tu­nut tun­tu­vas­ti ja työn­te­ko enti­ses­tään vai­keu­tu­nut. Tekes-rahoi­tuk­sen leik­kaa­mi­nen on kur­jis­ta­nut sovel­ta­vaa tut­ki­mus­ta aivan hir­veäs­ti. Ei käy kateek­si tie­teel­le uskol­li­se­na pysy­nei­tä tovereita.

  38. ant­ti:
    Ode var­maan ker­too mis­tä oli­si pitä­nyt lei­ka­ta yli­opis­to­jen sijaan? Vai lai­nan pääl­le lai­naa Krei­kan tapaan? Ai mut­ta, sii­tä­kin maas­ta pelas­tau­tuu ken vaan voi.

    Ter­ra­fa­me ja maa­ta­lous­tuet tule­vat näin alkuun mie­leen, mis­tä oli­si voi­nut myös leikata.

  39. Jus­si Hag­man: Täs­tä on vaa­ra­na, että kor­kea­kou­luo­pin­not luok­kais­tu­vat enti­ses­tään. Toi­sil­la kun on enem­män kykyä ottaa lai­naa kuin toi­sil­la, ja en viit­taa aka­tee­mi­siin kykyihin. 

    Lai­nan­ot­to­ky­ky opin­to­lai­nan suh­teen on kai­kil­la nuo­ril­la tasan sama ellei ole maksuhäiriömerkintää.

    Tai­sit kui­ten­kin vii­ta­ta lai­nan­mak­su­ky­kyyn, joka on pit­käl­ti riip­pu­vai­nen vali­tus­ta opis­ke­lua­las­ta ja omis­ta valinnoista.

    Kor­kea­kou­luo­pin­to­jen luok­kais­tu­mi­nen? Miten sel­lai­nen näkyy? Samat ilmai­set kor­kea­kou­luo­pin­not ne ovat kai­kil­le pait­si vaihto-opiskelijoille.

  40. Pro­met­heus:

    Unka­ris­sa muis­taak­se­ni on ole­mas­sa vel­voi­te, jon­ka mukaan maas­sa kor­kea­kou­luk­sen saa­nut vel­voi­te­taan työs­ken­te­le­mään maas­sa tie­tyn ajan val­mis­tu­mi­sen jäl­keen. Toi­mii ilmei­ses­ti ihan hyvin ja on mie­les­tä­ni perus­tel­tua. Voi­si­ko tämän vaik­ka sitoa opintotukeen?

    Ei se ongel­ma ole se, että he läh­te­vät hake­maan koke­mus­ta ulko­mail­ta, vaan se, että he eivät palaa takaisin.

  41. Tero Tolo­nen:

    Yli­opis­tois­sa siis ehkä pitäi­si uskal­taa jo luot­taa sii­hen, että siel­lä opis­ke­le­vat ovat riit­tä­vän älyk­käi­tä pys­tyäk­seen valit­se­maan itsel­leen jär­ke­vän opin­to­ko­ko­nai­suu­den. Tämä suun­tai­si auto­maat­ti­ses­ti pois resurs­se­ja kurs­seil­ta, joil­le ei ole kysyn­tää koh­ti nii­tä opin­to­ja, joi­ta oikeas­ti halu­taan oppia.

    Tämä pakot­tai­si myös pro­fes­so­rit teke­mään töi­tä kurs­sien­sa sisäl­lön ja kiin­nos­ta­vuu­den eteen. Täl­löin hyvät luen­noit­si­jat kiin­nos­ta­vil­la aihe­pii­reil­lä hyö­tyi­si­vät ja hei­kot taas kar­siu­tui­si­vat pois. 

    Pakol­li­sil­la opin­noil­la on kol­me pää­tar­koi­tus­ta. Ensim­mäi­nen niis­tä on antaa opis­ke­li­jal­le tiet­ty poh­ja näi­den fik­su­jen valin­to­jen teke­mi­seen. Yli­opis­tois­sa on pal­jon ainei­ta, joi­ta ei opi­ta lukios­sa sii­nä mää­rin, että fik­su­kaan fuk­si voi­si arvioi­da jon­kun kurs­sin tar­peel­li­suut­ta ennen kuin on tutus­tu­nut perus­teel­li­ses­ti kysei­sen alan perus­tei­siin. Pahim­mil­laan kyse on ihan puh­taas­ti sii­tä, että jokin asia on täy­sin vält­tä­mä­tön ennak­ko­tie­to. Esi­mer­kik­si pii­ria­na­lyy­si on var­sin tyl­sää, mut­ta säh­kö­tek­niik­kaa on mah­do­ton­ta opis­kel­la, jol­lei osaa las­kea vir­ta­pii­re­jä. Tähän las­ken­taan puo­les­taan tar­vi­taan kykyä pyö­rit­tää line­aa­riyh­tä­löi­tä unis­saan­kin. Olen näh­nyt tapauk­sia, jois­sa ihmi­nen on yrit­tä­nyt ohit­taa nämä perus­tai­dot. Perus­kurs­seis­ta voi pääs­tä läpi opet­te­le­mal­la ulkoa temp­pu­ko­koel­moa, mut­ta sit­ten nousee sei­nä pystyyn.

    Toi­nen syy pakol­li­siin kurs­sei­hin on lail­li­sen päte­vyy­den saa­vut­ta­mi­nen. Kan­sa­lai­sel­la on oikeus olet­taa, että esi­mer­kik­si lää­kä­ri, tuo­ma­ri, raken­nus­suun­nit­te­li­ja tai vaik­ka­pa aineen­opet­ta­ja osaa ammat­tin­sa. Muu­toin perus­oi­keu­det eivät toteu­du. Tätä var­ten on vält­tä­mä­tön­tä, että alo­ja opis­ke­le­va opis­ke­lee työn teke­mi­seen tar­vit­ta­vat tie­dot, vaik­ka jot­kin niis­tä oli­si­vat tylsiäkin.

    Kol­mas syy on sit­ten ammat­ti­kun­nal­li­nen. Ylei­ses­ti ole­te­taan, että esi­mer­kik­si diplo­mi-insi­nöö­ri osaa tie­tyt oman alan­sa tai­dot ja ajat­te­lee tie­tyl­lä tapaa. On sekä työ­nan­ta­jan että alal­la jo toi­mi­vien ammat­ti­lais­ten etu, että tämä sig­na­loin­ti­vai­ku­tus pide­tään voi­mas­sa. Se hel­pot­taa työ­hön­ot­toa ja paran­taa kaik­kien päte­vien palk­ko­ja. Tämä hyö­dyt­tää myös alal­le tule­vaa opis­ke­li­jaa, sil­lä hänen­kin tavoit­teen­sa on liit­tyä ammat­ti­kun­taan. Jos ei kiin­nos­ta lukea sitä, mitä ammat­ti­kun­ta pitää pakol­li­si­na vähim­mäis­tie­toi­na, voi pyr­kiä töi­hin ilman tut­kin­toa ja sen anta­maa sig­naa­li­vai­ku­tus­ta. Sen sijaan ei ole mie­le­käs­tä sal­lia ammat­ti­kun­nan arvos­tuk­sen muren­tua hel­pot­ta­mal­la tut­kin­to­vaa­ti­muk­sia. (Minul­la­kin on työ­to­ve­rei­na filo­so­fian mais­te­rei­ta, mut­ta kyl­lä he saa­vat kovem­min todis­taa päte­vyy­ten­sä, mikä on ihan oikein.)

  42. ant­ti:
    Ode var­maan ker­too mis­tä oli­si pitä­nyt lei­ka­ta yli­opis­to­jen sijaan? 

    Hyö­dyl­li­sin­tä (vähi­ten hai­tal­lis­ta) oli­si lei­ka­ta mak­ro­ta­lou­den osa-alueil­ta, joil­la on pie­nin talou­del­li­nen ker­roin­vai­ku­tus. Tämä on vali­tet­ta­vas­ti poliit­ti­ses­ti har­voin rea­lis­tis­ta etu­ryh­mä­ajat­te­lun takia. 

    Kun aikoi­naan istuin talous­ma­te­ma­tii­kan luen­noil­la, niin pro­fes­so­ri Jas­ka­ri tus­kas­te­li sitä, että 99 % kan­san­edus­ta­jis­ta ei ymmär­rä talou­den ker­roin­vai­ku­tuk­sia. Se kun vaa­tii ker­to­las­kun hal­lin­taa ja kan­san­edus­ta­jil­ta sujuu kuu­lem­ma vain yhteen- ja vähen­nys­las­ku. Pro­fes­so­ri tie­tys­ti lii­oit­te­li, mut­ta tot­ta­han se on, että poli­tii­kas­sa kovin har­voin kes­kus­tel­laan kerroinvaikutuksista.

  43. Suo­men EU-jäse­nyys, hal­vat len­not ja net­ti ovat kaik­ki madal­ta­neet maas­ta­muu­ton kyn­nys­tä. Ihmi­siä läh­tee ulko­mail­le, kos­ka ulko­mail­la avau­tuu väki­sin­kin enem­män mah­dol­li­suuk­sia kuin koti­maas­sa. Rat­kai­se­vaa onkin, onnis­tu­taan­ko ulko­mail­ta hou­kut­te­le­maan tar­peek­si kou­lu­tet­tua väkeä maas­ta­muut­ta­jien tilalle.

    Ulko­mais­ten osaa­jien hou­kut­te­lus­sa Suo­mel­la on pik­kui­sen hei­kot läh­tö­koh­dat. Maa on pimeä ja kyl­mä ja siel­lä puhu­taan outoa kiel­tä. Läh­tö­koh­tiin näh­den Suo­mi on pär­jän­nyt hyvin ihan vii­me vuo­siin asti – tuo­reem­pia luku­ja en ole nähnyt.

    Monil­la suo­ma­lai­sil­la on tar­ve puhua Suo­mes­ta köy­hä­nä maa­na, vaik­ka oikeas­ti Suo­mi on vau­ras ja hyvin­voi­va. Tulo­ta­sol­taan Suo­mi on (osto­voi­ma­kor­jat­tu­na) aika lail­la samaa tasoa kuin nykyi­nen asuin­maa­ni Bri­tan­nia. Ero­ja on kui­ten­kin sii­nä, miten tulot jakau­tu­vat ihmis­ten välil­lä. Bri­tan­nias­sa kou­lu­te­tut asian­tun­ti­jat saat­ta­vat saa­da sel­väs­ti suo­ma­lai­sia kor­keam­pia palk­ko­ja, kun taas val­tao­sa väes­tös­tä jou­tuu tyy­ty­mään suo­ma­lai­sia pie­nem­piin tuloihin.

    Brit­tiy­li­opis­tois­sa pal­kat ovat muu­ten suo­ma­lai­sit­tain mata­lat, mikä tekee palk­kae­rois­ta yli­opis­to­jen ja yri­tys­ten välil­lä poik­keuk­sel­li­sen suu­ret. Minun­kin elin­ta­so­ni oli kor­keam­pi vii­si vuot­ta sit­ten Hel­sin­gis­sä väi­tös­kir­jaa vii­meis­tel­les­sä kuin nyt Cam­brid­ges­sa postdocina.

    Yli­opis­to­jen osal­ta Suo­men nyky­hal­li­tuk­sen suu­rin syn­ti on, että se jat­kaa leik­kaus­lin­jaa. Mitä pidem­pään leik­kauk­sia jat­ke­taan, sen kivu­li­aam­mik­si ne muut­tu­vat. Kun tuo­hon vie­lä yhdis­te­tään monien minis­te­rien suh­tau­tu­mi­nen tut­ki­joi­hin ja puheet sii­tä, ettei parem­paa ole luvas­sa, oli se monel­le vii­mei­nen pisa­ra, joka sai hakeu­tu­maan ulkomaille.

    Tut­ki­muk­sen kan­nal­ta suo­ma­lai­sy­li­opis­to­jen ongel­ma on, että ne ovat pie­niä. Opis­ke­li­joi­ta on kyl­lä pal­jon mut­ta pro­fes­so­rei­ta vähän. Väki­sin­hän sii­nä tut­ki­mus kär­sii, jos opet­ta­jien mää­rä on mitoi­tet­tu sen mukaan, että kaik­ki tar­vit­ta­va ope­tus saa­daan jär­jes­tet­tyä. Aina­kin tut­ki­musy­li­opis­tois­sa pro­fes­so­rien mää­rä pitäi­si kol­min­ker­tais­taa – osin palk­kaa­mal­la elä­köi­ty­vien leh­to­rien tilal­le pro­fes­so­rei­ta ja osin lisää­mäl­lä rahoi­tus­ta. Myös kil­pail­tua tut­ki­mus­ra­hoi­tus­ta oli­si syy­tä lisä­tä sen ver­ran, että hake­mus­ten läpi­me­no­pro­sent­ti saa­tai­siin tuplat­tua Yhdys­val­tain tasolle.

    Tai voi­daan sitä yli­opis­to­jen rahoi­tus­ta olla lisää­mät­tä­kin, jos suo­ma­lai­set koke­vat, ettei Suo­men tar­vit­se olla eri­tyi­sen kil­pai­lu­ky­kyi­nen kor­kean osaa­mi­sen maa.

  44. ant­ti:
    Ode var­maan ker­too mis­tä oli­si pitä­nyt lei­ka­ta yli­opis­to­jen sijaan? Vai lai­nan pääl­le lai­naa Krei­kan tapaan? Ai mut­ta, sii­tä­kin maas­ta pelas­tau­tuu ken vaan voi.

    Maa­ta­lous­tu­ki oli­si ilmi­sel­vä koh­de: tuot­ta­ma­ton toi­mia­la, joka sot­kee ympäristöä.

  45. Ei ihmis­ten läh­tö mikään ongel­ma ole jos saman­ta­soi­sia vaih­ta­rei­ta ja/tai paluu­muut­ta­jia on riittävästi.

    Muut­to­lii­ke on ollut tasa­pai­nos­sa aika pit­kään, var­maan 20 vuot­ta , mut­ta muu­ta­man vii­me vuo­den aika­na se on alka­nut vääristyä.

    Ongel­ma on myös nuor­ten kou­lu­tus­mah­dol­li­suuk­sien heik­ke­ne­mi­nen. Monen tut­ta­van lap­si on pää­ty­nyt opis­ke­le­maan ulkoa­mail­le, kun Suo­mes­sa halua­mal­leen alal­le ei pää­se esim lää­kä­rik­si lukee sato­ja nuo­ria ulkomailla

    Ja se ulko­mai­den opin­to­lai­na­mör­kö­kin on vain pelot­te­lua, Suo­men opin­to­lai­na­sys­tee­mi ei ker­ro mitään muis­ta maista

    Esim mones­sa maas­sa kan­dik­si opis­ke­lu on käy­tän­nös­sä ilmais­ta . Velas­ta saa rei­lun alen­nuk­sen tai lai­naa ei tar­vit­se mak­saa pois ollen­kaan ‚jos on val­mis­tu­nut aikataulussa.

    Tai ellei­vät tulot yli­tä lais­sa mää­rät­tyä tasoa niin vel­kaa ei tar­vit­se lyhen­tää ja sen saa anteek­si, jos esim 15 vuo­des­sa tuo tulo­ra­ja ei ole ylittynyt

    Ja ylem­män tut­kin­non suo­rit­ta­nut alkaa lyhen­tää vel­kaa kun tulot nouse­vat raja­pyy­kin yli ja lyhen­nyk­sis­tä voi teh­dä verovähennyksiä.

    Suo­mes­sa jou­tuu hel­pos­ti ikui­seen vel­ka­van­keu­teen, jos ei pää­se työ­elä­mään hyväl­le palkalle.

    Itse olen läh­te­nyt muu­ta­man ker­ran ja asu­nut ja teh­nyt työ­tä ulko­mail­la yli 10 vuotta,
    Kaik­keen tot­tuu ja sopeutuu

    Vaik­ka Suo­mea kehu­taan niin 7 mil­jar­dia asuu muis­sa mais­sa ja suu­ri osa elää aivan hyvää elämää.

    Niia kau­an kuin on ter­ve ja per­he­kin suh­teel­li­sen ter­ve niin ongel­mia ei ole .Ikään­ty­nee­nä­kin säi­lyy parem­min työ­elä­mäs­sä kuin Suomessa

    Mut­ta kun ris­kit alka­vat toteu­tua niin sil­loin Suo­mi on taas nii­tä par­hai­ta val­tioi­ta maa­il­mas­sa, har­val­la on rahaa, halua ja kykyä varau­tau­tua kaik­kiin riskeihin

  46. Tämän ongel­man syy on Nokian romah­dus, se ei kos­ke­ta pel­käs­tään insi­nöö­re­jä vaan kaik­kia aka­tee­mi­sia. Kun suo­ma­lais­yri­tys­ten mak­sa­mat pal­kat eivät ole enää kil­pai­lu­ky­kyi­siä niin haluk­kuus läh­teä kas­vaa. Jul­kis­ta sek­to­ria yli­opis­tot ml pai­sut­ta­mal­la on sama vai­ku­tus kuin virt­saa­mi­sel­la saap­pai­siin­sa pakkasella.

  47. Tämä hal­li­tus on leh­ti­tie­to­jen mukaan sääs­tä­nyt 50 mil­joo­naa kor­kea­kou­luil­ta ja sääs­tö tapah­tui vii­me vuon­na. Rin­teen bud­je­tis­sa vuo­del­le 2014 sääs­te­tiin puo­let tuos­ta sum­mas­ta. Vuo­si­ta­sol­la men­nään siis samois­sa sum­mis­sa (jos nyt nopeal­la googlauk­sel­la pää­sin oikei­siin fak­toiin käsiksi).

    En epäi­le, ettei­kö kolu­tus­sääs­töil­lä ole oma, jos­kin hyvin pie­ni vai­ku­tuk­sen­sa kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen muut­to­ha­lui­hin. Mut­ta kyl­lä se halu on var­maan täs­sä kehit­ty­nyt vuo­sien saa­tos­sa, eikä yht’äk­kiä tul­lut mie­leen kun ovat kuul­leet tuos­ta 50 mil­joo­nan säästöstä.

    Kehis­tys nyt vain on aina men­nyt näin, että reu­na-aluei­den syklit ovat rajum­pia ja esi­mer­kik­si aivo­vuo­to kovem­paa huo­noi­na aikoi­na kuin keskuksissa.

    Ennen hyvät ajat oli­vat toi­saal­ta myös reip­paam­pia kuin kes­kuk­sis­sa. Väkeä saat­toi pala­ta, jos oli min­ne­kään pääs­syt edes läh­te­mään ennen EU:ta.

    Mut­ta miten on nyt EU- ja euro-Suo­mes­sa? Pahas­ti näyt­tää sil­tä, että nykyi­nen nous­kausi on kuin enti­nen taan­tu­ma. Sykli­pump­pu työn­tää väkeä ulso nous­kau­den hui­pul­la­kin (jota kai nyt eläm­me kkan­sain­vä­li­ses­ti). Ja huo­nom­paan suun­taan men­nään, kun koh­ta tulee uusi taan­tu­ma ja suu­ret ikä­luo­kat pitäi­si kun­nial­la saat­taa hau­taan ja mitä kaik­kea ikä­vää täs­sä nyt vie­lä koh­ta on tulossa.. 

    Ehkä huo­leh­ti­vai­nen lap­si muut­taa­kin Ruot­siin tai Sak­saan, jot­ta saa kerät­tyä sen ver­ran oami­suut­ta, että tie­tää itse pys­ty­vän­sä kor­vaa­maan ne kulut, joi­ta val­tio ei koh­ta enää kor­vaa. Ehkä hän saa van­hem­pan­sa perä­ti Ruot­sin tai Sak­san kansalaisksi.

    Jot­ta ei tuli­si lii­kaa piru­ja sei­nil­le, kan­nus­tan Sipi­län hal­li­tus­ta pysy­mään kova­na ja vält­tä­mään aiem­pien hal­li­tus­ten vas­tuut­ton­ta lep­sui­lua. Vähän vää­rä suun­ta­kin on parem­pi kuin aje­leh­ti­mi­nen myrs­kyä­väl­lä merellä.

  48. 1. Ihan kuin joku nou­dat­tai­si TES:a ja tun­ti­kir­jan­pi­toa orjal­li­ses­ti. Se on vain suositus.

    Työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­nen saat­taa olla kovas­ti eri miel­tä kun työ­ai­ka­la­ki ei ole mikään “suo­si­tus”. Ei ole osu­nut (vie­lä) työ­suo­je­lu­tar­kas­tus kohdalle?

  49. juk­ka m: menee ros­ka­ko­riin, sil­lä tämä ei kor­jaa alku­pe­räis­tä ongel­maa. jos otam­me soi­nin­vaa­ran hypo­tee­sin “at face value”: eli ilmai­nen opis­ke­lu kiin­nos­taa, mut­ta mata­lam­pi net­to­kor­vaus opin­to­jen hedel­mis­tä ei, niin sinul­la voi olla vai­keuk­sia verot­taa nii­tä kir­gis­ta­niin kor­ke­aa verotusta/parempien palk­ko­jen peräs­sä karan­nei­ta investoijia.

    pää­dyt verot­ta­maan voi­mak­kaam­min nii­tä, joi­den inves­toin­ti oli sur­kea (jäl­leen annet­tu­na, että soi­nin­vaa­ran hypo­tee­si “parem­man ainek­sen” voi­mak­kaam­mas­ta pake­ne­mi­salt­tiu­des­ta on ole­tus). progres­sio miti­goi tämän jäl­kim­mäi­sen ongel­man, mut­tei ensim­mäis­tä ongelmaa.

    Kysees­sä oli­si suu­ri peri­aat­teel­li­nen muu­tos, mut­ta tämän kiel­tä­mät­tä ole­mas­sa ole­van ongel­man voi­si rat­kais­ta niin, että mais­te­ris­ve­roa peri­tään myös ulko­mail­la asu­vil­ta. He jou­tui­si­vat siis ilmoit­ta­maan tulon­sa suo­ma­lai­sil­le viran­omai­sil­le, ja mak­sa­maan niis­tä veroa sen ver­ran kuin mikä Suo­mes­sa mais­te­ris­ve­ro olisi. 

    Aina­kin Yhdys­val­lat perii veroa jopa sel­lai­sil­ta ulko­mail­la asu­vil­ta hen­ki­löil­tä, joil­la on pelk­kä pysy­vä oles­ke­lu­lu­pa Yhdys­val­toi­hin, mut­ta en tie­dä mitä käy­tän­nös­sä seu­raa jos ame­rik­ka­lai­nen kiel­täy­tyy mak­sa­mas­ta vero­ja. Ilmei­ses­ti jär­jes­tel­mä tuot­taa jon­kin­lai­set vero­tu­lot, kun sitä jat­ke­taan edelleen. 

    Suu­rin ongel­ma aina näis­sä on taval­lis­ten kan­sa­lais­ten irra­tio­naa­li­nen vauh­koon­tu­mi­nen. En oikein tie­dä miten täl­lai­nen peri­aat­teel­li­nen muu­tos otet­tai­siin vas­taan mut­ta sitä kan­nat­tai­si kokeilla. 

    ant­ti:
    Ode var­maan ker­too mis­tä oli­si pitä­nyt lei­ka­ta yli­opis­to­jen sijaan? Vai lai­nan pääl­le lai­naa Krei­kan tapaan? Ai mut­ta, sii­tä­kin maas­ta pelas­tau­tuu ken vaan voi.

    Suo­men jul­ki­sen sek­to­rin net­to­vel­kaa on vie­lä­kin negatiivinen.

  50. Suo­mi-fir­man ulos­käyn­nis­tä pois­tu­vat vero­va­roin kal­lis­ti kor­kea­kou­lu­te­tut isän­maan toi­vot, sisään­käyn­nis­tä tulee lähin­nä huma­ni­taa­ri­sis­ta syis­tä maa­han muut­ta­via, joi­den lop­pue­lä­mä on kus­tan­net­ta­va verovaroin.

    Ei tämä kovin hyväl­tä näytä.

  51. Kun opis­ke­lin Hel­sin­gin yli­opis­ton huma­nis­ti­ses­sa tie­de­kun­nas­sa 1990/2000-luku­jen tait­tees­sa, tote­sin useam­man­kin ker­ran, että aina­kin minul­le tut­tu­jen aine­lai­tos­ten väes­tä oli­si voi­nut pis­tää pihal­le puo­let ilman, että se oli­si vai­kut­ta­nut kou­lu­tuk­sen laa­tuun lain­kaan. Moni­puo­li­ses­ti ammat­ti­tai­dot­to­mia nol­lao­saa­jia, joi­den työ­mo­ti­vaa­tio oli sur­kea ja joi­den luen­nois­ta ei ollut min­kään­lais­ta hyö­tyä. Mais­te­rin­pa­pe­rit saa­tua­ni kävin sit­ten yhden aine­lai­tok­sen joh­ta­jan kans­sa oikein asias­ta kes­kus­te­le­mas­sa­kin, mut­ta eipä koh­ta eläk­keel­le siir­ty­vää prof­faa juu­ri jak­sa­nut kiinnostaa.

    Sori, mut­ta kyl­lä kor­kea­kou­lu­tuk­ses­ta voi sääs­tää. Se vaan pitää teh­dä oikeas­ta paikasta.

  52. Ohjaa­ma­ni jat­ko-opis­ke­li­ja väit­te­li mar­ras­kuus­sa. Mies oli aivan usko­mat­to­man kova­ta­soi­nen, tämä­kin väi­tös­kir­ja voit­ta­nee pal­kin­to­ja (kuten voit­ti hänen gra­dun­sa­kin pari vuot­ta sit­ten, ohja­sin sitä myös). Ulko­mail­le läh­tö on väis­tä­mä­tön­tä nyt kevääl­lä, kos­ka Suo­mi ei tar­joa mitään mahdollisuuksia. 

    Mut­ta en syyt­täi­si täs­tä hal­li­tus­ta. Täl­lai­set alat ovat sel­lai­sia jois­sa par­haat gra­vi­toi­tu­vat par­hai­den luok­se, Suo­men kokoi­sel­la maal­la ei ole kau­heas­ti mah­dol­li­suuk­sia pitää hei­tä tääl­lä aina­kaan koko aikaa. Itse en edes kuu­lu par­haim­mis­toon ja minä­kin olen ollut — ja tulen ole­maan var­maan jat­kos­sa­kin välil­lä — ulko­mail­la töissä. 

    Ei sii­nä ole mitään ongel­maa koko­nai­suu­den kan­nal­ta, jos vaan pidäm­me huo­len sii­tä, että tääl­lä­kin kan­nat­tai­si pal­ka­ta näi­tä ihmi­siä edes jon­kin ver­ran. Yli­opis­to­jen koh­dal­la ongel­ma ei ole rahan mää­rä vaan jokin muu, ja se jokin muu on vuo­si­kau­det men­nyt pie­leen sil­loin­kin kun rahaa tuli lisää. Jos jotain, niin ehkä rahan vähen­tä­mi­nen kor­jaa jotain ongel­mia joi­ta sen lisää­mi­nen aiheutti.

  53. xkcd:
    Vaik­ka yli­opis­tois­sa ja työ­mark­ki­noil­la on ollut ongel­mia pit­kään, läh­te­mi­sen (ja sil­le tiel­le jää­mi­sen) tren­di on sel­väs­ti kään­ty­nyt. Yli­opis­to­jen rahoi­tus­leik­kauk­set ovat yksi teki­jä, mut­ta isom­pi jut­tu saat­taa olla ilma­pii­ri, joka on kään­ty­nyt tunk­kai­sek­si ja asian­tun­ti­juut­ta hal­vek­si­vak­si. Kai­ken­maa­il­man dosen­tit yllät­täen saat­ta­vat siir­tyä sin­ne mis­sä he koke­vat tule­van­sa arvos­te­tuk­si. Kun­nioi­tus on mel­kein ilmais­ta, ja hal­li­tus on kyl­lä sös­si­nyt tämän asian ihan ruhtinaallisesti.

    Yli­kou­lu­tus. Ennen van­haan kun joku itsen­sä toh­to­rik­si tai jopa mais­te­rik­si lei­poi, se oli kova saa­vu­tus itses­sään. Se taka­si uran ja se toi sitä arvo­val­taa. Sen kun­nioi­tuk­sen kuu­lee edel­leen kun jut­te­lee yli 60-vuo­tiai­den kanssa. 

    Nyky­ään tavoit­tee­na on kai kou­lut­taa 70 % ikä­luo­kas­ta kor­kea­kou­luis­sa. Vaik­ka näis­tä vain pie­ni osa ylim­piin aka­tee­mi­siin sfää­rei­hin yltää­kin, puhu­taan sil­ti toh­to­rei­den­kin yli­tuo­tan­nos­ta. On se edel­leen kun­nioi­tet­ta­va savu­tus, mut­ta… Mais­te­rin­tut­kin­to on jo ihan tusi­na­ta­va­raa eten­kin, jos se tulee jol­tain huu­haa-alal­ta. Gra­du­jen tut­ki­mus­tu­lok­set saat­ta­vat olla luok­kaa “oli­si tosi jees, jos maa­il­mas­sa oli­si enem­män posi­tii­vi­suut­ta”. Onnek­si ulko­mail­la tusi­na­pa­pe­ri­kin menee täy­des­tä kun­han sel­lai­nen vain tas­kus­ta löytyy.

    Kai­ken maa­il­man dosent­tien ongel­ma on enem­män medias­sa kuin dosen­teis­sa. Sehän oli piik­ki sitä vas­taan, että media poli­ti­koi käyt­tä­mäl­lä lausun­toau­to­maat­te­ja, jot­ka edus­ta­vat median kan­nal­ta oike­aa mie­li­pi­det­tä. Joh­ta­vat asian­tun­ti­jat pää­se­vät ase­miin­sa kos­ka toi­mit­ta­jat tun­te­vat hei­dät eivät­kä sik­si, että oli­si­vat par­hai­ta tut­ki­joi­ta. Samas­ta syys­tä Paul Krug­man on maa­il­man ainut talous­tie­teen nobe­lis­ti kos­kaan ja siten ylin auk­to­ri­teet­ti ihan kai­kes­sa talous­tie­tees­sä ja ‑poli­tii­kas­sa.

  54. Joh­to­pää­tös: ilmai­nen kor­kea­kou­luo­pe­tus on ajet­ta­va äkkiä alas ettei enem­pää aivo­vuo­toa synny.

  55. Jokai­sen tut­ki­jan kan­nat­taa jos­kus men­nä ulko­mail­le, jok­si­kin aikaa.

    Se mitä meil­tä nyky­ään puut­tuu, ovat kan­nus­ti­met palaamiseen.

  56. Haluan aiem­paan vuo­da­tuk­see­ni lisä­tä jo tääl­lä­kin mai­ni­tun, että ei ne ongel­mat rat­kea sil­lä, että yli­opis­toil­le vain kaa­de­taan lisää rahaa.

    Maa­ta­lou­des­sa on yri­tet­ty tätä mene­tel­mää jo yli 40 vuot­ta, eikä ongel­ma ole poistunut.

  57. Nyt ulko­mail­le muut­ta­neet tut­ki­jat tule­vat ker­to­maan ihmeel­li­siä asioi­ta sii­tä run­sau­des­ta, jos­sa ulko­mai­sis­sa yli­opis­tois­sa ja tut­ki­mus­lai­tok­sis­sa ele­tään ja kuin­ka pal­jon hel­pom­paa tie­teel­li­nen työ siel­lä on. Tai sit­ten he tule­vat ker­to­maan pal­kois­taan ja kor­keas­ta elintasostaan.”

    Olet var­mas­ti avauk­ses­sa­si hyvin pit­käl­le oikeas­sa. Olen tör­män­nyt asi­aan myös itse ja tun­nen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti Suo­mes­ta muuttaneita.
    Kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen lisäk­si läh­tee yrit­tä­jiä ja elä­ke­läi­siä, jopa päte­viä ammattilaisia. 

    Esiin tuo­mie­si näke­mys­ten lisäk­si on myös mui­ta motii­ve­ja muu­tol­le, jois­ta vih­reät ja yleen­sä­kään suo­ma­lai­set polii­ti­kot eivät ehkä pidä, mut­ta jot­ka ovat aivan todel­li­sia. Esim. vapaus. Toki on mui­ta­kin mai­ta, eten­kin Euvos­to­lii­tos­sa, jois­sa ihmi­sen elä­mää sään­nel­lään ja rajoi­te­taan yhä yksi­tyis­koh­tai­sem­min, mut­ta on myös pal­jon mai­ta, jois­sa yksi­lön­va­pau­det ovat aivan eri tasol­la vaik­ka­pa raken­ta­mi­sen, har­ras­ta­mi­sen ja muun yksi­tyi­se­lä­män suh­teen kuin meil­lä, mis­sä hol­hoa­vaa ohjaus­ta har­joi­te­taan yhä suu­rem­mas­sa mää­rin, iso­ve­li tie­tää mikä on yksi­löl­le hyväk­si tai sit­ten käy­te­tään veruk­kee­na talout­ta ja ympäristöä. 

    En aio lue­tel­la mitään yksit­täi­siä asioi­ta, eri mai­den olo­suh­tei­siin pereh­ty­mi­nen on mie­les­tä­ni yleis­si­vis­tys­tä, johon jokai­sen tulee itse pereh­tyä, mikä­li asia kiin­nos­taa. Monia se kiin­nos­taa ja vai­kut­taa osal­taan hen­ki­lö­koh­tai­siin valintoihin. 

    Täs­tä­kin asias­ta voi olla tie­ten­kin kans­sa­ni eri miel­tä, mut­ta moni tun­te­ma­ni ja koh­taa­ma­ni ihmi­nen jakaa saman koke­muk­sen ja hen­ki­lö­koh­tai­set valin­nat teh­dään oman koke­muk­sen perus­teel­la enem­män kuin mui­den mie­li­pi­tei­den. Mitä useam­pi suo­ma­lai­nen kokee yhteis­kun­tam­me lii­an hol­hoa­vak­si ja yhä enem­män rajoit­ta­vak­si, sitä enem­män se vai­kut­taa hei­dän lähtöhalukkuuteensa.

  58. Jou­ni:

    Tut­ki­muk­sen kan­nal­ta suo­ma­lai­sy­li­opis­to­jen ongel­ma on, että ne ovat pie­niä. Opis­ke­li­joi­ta on kyl­lä pal­jon mut­ta pro­fes­so­rei­ta vähän. Väki­sin­hän sii­nä tut­ki­mus kär­sii, jos opet­ta­jien mää­rä on mitoi­tet­tu sen mukaan, että kaik­ki tar­vit­ta­va ope­tus saa­daan jär­jes­tet­tyä. Aina­kin tut­ki­musy­li­opis­tois­sa pro­fes­so­rien mää­rä pitäi­si kol­min­ker­tais­taa – osin palk­kaa­mal­la elä­köi­ty­vien leh­to­rien tilal­le pro­fes­so­rei­ta ja osin lisää­mäl­lä rahoi­tus­ta. Myös kil­pail­tua tut­ki­mus­ra­hoi­tus­ta oli­si syy­tä lisä­tä sen ver­ran, että hake­mus­ten läpi­me­no­pro­sent­ti saa­tai­siin tuplat­tua Yhdys­val­tain tasolle. 

    Ver­tai­lin aikoi­naan Tam­pe­reen yli­opis­toa ja MIT:tä. Ensim­mäi­ses­sä oli ope­tus­hen­ki­lö­kun­nan ja opis­ke­li­joi­den suh­de 1:260 ja jäl­kim­mäi­ses­sä 1:8.

  59. Aion val­mis­tu­mi­sen jäl­keen yrit­tää ulko­mail­le. Mik­si? Suo­mes­sa on vain kou­ral­li­nen työ­mah­dol­li­suuk­sia omal­la alal­la. Aka­tee­mi­nen maa­il­mas­sa ei näy­tä ole­van tule­vai­suut­ta kuin kor­kein­taan väi­tös­kir­jaan asti, jul­ki­sel­la puo­lel­la ei ole paik­ko­ja, ja yksi­tyi­sel­le puo­len paik­koi­hin ei tun­nu pää­se­vän ilman oikei­ta kave­rei­ta, suh­tei­ta ja suo­si­tuk­sia, vaik­ka pape­reis­sa on nelo­sia ja vito­sia “kovil­ta” luon­non­tie­teel­li­sil­tä aloilta.

    Onnis­tu­mi­sen mah­dol­li­suuk­sis­ta ulko­mail­la ilman suh­tei­ta yms en tie­dä, mut­ta aina­kin haet­ta­via paik­ko­ja on run­saas­ti enem­män kuin kotimaassa.

  60. anon.:
    Aion val­mis­tu­mi­sen jäl­keen yrit­tää ulko­mail­le. Mik­si? Suo­mes­sa on vain kou­ral­li­nen työ­mah­dol­li­suuk­sia omal­la alal­la. Aka­tee­mi­nen maa­il­mas­sa ei näy­tä ole­van tule­vai­suut­ta kuin kor­kein­taan väi­tös­kir­jaan asti, jul­ki­sel­la puo­lel­la ei ole paik­ko­ja, ja yksi­tyi­sel­le puo­len paik­koi­hin ei tun­nu pää­se­vän ilman oikei­ta kave­rei­ta, suh­tei­ta ja suo­si­tuk­sia, vaik­ka pape­reis­sa on nelo­sia ja vito­sia “kovil­ta” luon­non­tie­teel­li­sil­tä aloilta.

    Onnis­tu­mi­sen mah­dol­li­suuk­sis­ta ulko­mail­la ilman suh­tei­ta yms en tie­dä, mut­ta aina­kin haet­ta­via paik­ko­ja on run­saas­ti enem­män kuin kotimaassa.

    Argh, oli­si pitä­nyt oiko­lu­kea vies­ti ennen kuin ehdin pai­noin “kommentoi”-nappulaa, sori täs­tä. Onko edi­toin­ti­mah­dol­li­suut­ta tulos­sa joskus?

  61. Täs­sä aivo­vuo­dos­sa menee hel­pos­ti puu­rot ja vel­lit sekai­sin. Se, että joi­ta­kin huip­pu­tut­ki­joi­ta pää­tyy ulko­mail­le pitäi­si suh­tau­tua samoin kuin huip­pu-urhei­li­joi­hin. Bengt Holm­ström siis rin­nas­tuu Tee­mu Selän­tee­seen tai Pat­rik Lai­ne­seen. Nobel kii­tos­pu­hees­saan hän ker­ta­si sitä kuin­ka tär­ke­ää hänen ural­leen oli pääs­tä sel­lais­ten suur­ten hah­mo­jen men­to­roi­mak­si, jot­ka itse­kin oli­vat Nobe­lis­te­ja. Tämä on ns. hyvää aivo­vuo­toa. Se luo ver­kos­toa mei­dän ja maa­il­man aka­tee­mi­sen kär­jen välillä. 

    Huo­les­tua pitää sii­nä vai­hees­sa, kun aivan taval­li­set mais­te­rit ja toh­to­rit läh­te­vät san­koin jou­koin maa­il­mal­le. Puhun nyt niis­tä, joi­den tavoi­te ei ole pääs­tä Nobel hau­to­moon, Pii­laak­son huip­pu­fir­moi­hin tai johon­kin sii­hen rin­nas­tet­ta­vaan, vaan maa­il­mal­le ajaa niin­kin arki­nen asia kuin tar­ve saa­da kes­ki­tu­loi­nen lei­pä. Täs­tä osas­ta aivo­vuo­toa on syy­tä olla huolissaan.

  62. Yksi syy eikä edes vähäi­nen on suo­men­kie­li­sil­tä vaa­dit­ta­va ruot­sin kie­len taito.

    Ulko­mail­la opis­kel­leil­ta ja ulko­maa­lai­sil­ta ei vaa­di­ta suo­men / ruot­sin kie­len eli kum­man­kaan kan­sal­lis­kie­len tai­toa, joten aina­kin suo­men­kie­lis­ten on läh­det­tä­vä ulko­mail­le saa­dak­seen töitä.

    Mik­si kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sis­ta ei kir­joi­te­ta enem­pää jul­ki­suu­des­sa saa­ti puhu­ta radios­sa tai TV:ssä?

    Pak­ko- ja vir­ka­mies­ruot­sin vaa­ti­mus ajaa par­haan suo­men­kie­li­sen nuo­ri­son ahtaal­le, kos­ka me jääm­me kie­len ver­ran jäl­keen Ahve­nan­maan, Poh­jois­mai­den ja muun Euroo­pan nuorista.

  63. Mik­ko Nykä­nen:
    Kor­keas­ti­kou­lu­tet­tu­jen­kin maas­ta­muut­to lie­ven­tää työt­tö­myyt­tä täl­lai­ses­sa suh­dan­ne­ti­lan­tees­sa, jos­sa Suo­men suh­dan­ne laa­haa muun maa­il­man perässä. 

    Suo­men talous pitäi­si saa­da nousuun jot­ta tämä lyhyel­lä täh­täi­mel­lä edul­li­nen, mut­ta pidem­män pääl­le tuhoi­sa vara­vent­tii­li saa­tai­siin pienemmälle. 

    Yksi tapa toteut­taa nousu oli­si lisä­kou­lut­taa myyn­ti­tai­toa myös kor­keas­ti kou­lu­te­tuil­le nuo­ril­le, jol­loin osaa­mis­ta saa­tai­siin parem­min maa­il­mal­le kau­pak­si myös Suo­mes­sa asuttaessa.

    Hel­poin tapa paran­taa suo­ma­lais­ten yri­tys­ten ulko­maan­myyn­tiä on sal­lia vapaa kie­li­va­lin­ta kah­del­la pakol­li­sel­la kie­lel­lä, jol­loin eri kie­lien osaa­jia tulee (vali­tet­ta­vas­ti vas­ta 15+ vuo­den pääs­tä) huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä enem­män saa­ta­vil­le. Täl­löin ulko­maan­myyn­ti hel­pot­tuu, kun voi­daan luo­da suh­tei­ta ja myy­dä osta­jan kielellä.

    Har­mi kyl­lä tätä­kin jär­ke­vyyt­tä on vas­tus­tet­tu jo 40 vuot­ta. Äänes­tä­kää järkevästi!

  64. tcrown: Tus­kin on aivan mah­do­ton­ta muo­toil­la asi­aa niin, että muu­al­le livah­ta­mi­nen ilman että tekee jon­kun­lai­sen mak­suso­pi­muk­sen on rikos

    tot­ta. tätä mak­suso­pi­mus­ta voi­si kut­sua kor­kea­kou­lu­te­tun menes­ty­jän maas­ta­pois­tu­mis­ve­rok­si, niin sit­ten saa­tai­siin pakoi­li­jat kan­sain­vä­li­sil­lä vero­so­pi­muk­sil­la kiinni?

    vaih­toeh­toi­ses­ti rajo­jen koplaa­mi­nen muu­reil­la ja nato­lan­gal­la sekä ulos­läh­te­vän lii­ken­teen täs­mäl­li­sem­pi val­von­ta voi­si­vat aut­taa sii­hen, että ihmi­set halua­vat maas­ta pois.

    hie­man vaka­vam­min sanot­tu­na: tosia­sias­sa ehdo­tat siis lai­naa, jon­ka takai­sin­mak­su on riip­pu­vai­nen tule­vai­suu­den tulo­ta­sos­ta. täl­lai­sia vari­aa­tioi­ta on jo ole­mas­sa, muis­taak­se­ni IB:ssä on vas­taa­van­kal­tai­nen. suo­mes­sa­kin on käy­tös­sä ulos­mit­taus­jär­jes­tel­mä, jos­sa ulos­mit­tauk­sen mää­rä on riip­pu­vai­nen tulo­ta­sos­ta. vero­jär­jes­tel­män sot­ke­mi­nen tähän on vaan turhaa.

  65. Peter:
    Kai­ken maa­il­man dosent­tien ongel­ma on enem­män medias­sa kuin dosen­teis­sa. Sehän oli piik­ki sitä vas­taan, että media poli­ti­koi käyt­tä­mäl­lä lausun­toau­to­maat­te­ja, jot­ka edus­ta­vat median kan­nal­ta oike­aa mielipidettä.

    Olen itse aja­tel­lut täs­mäl­leen samal­la taval­la: dosen­tin muut­tu­mi­nen pikem­min­kin pilk­ka- kuin arvo­ni­mek­si joh­tuu sii­tä, että
    1. media kai­vaa aina esiin jon­kun dosen­tin aja­maan toi­mit­ta­jan näkö­kul­maa. vrt perus­tus­la­ki­asian­tun­ti­jat, joi­hin Osmo­kin on välil­lä ollut tympääntynyt.
    2. jär­ke­vät tutkijat/dosentit/professorit pysy­vät hil­jaa, eivät­kä tuo esiin eriä­vää mie­li­pi­de­tään, jot­ta ihmi­set ymmär­täi­si­vät, että yli­opis­tot tuot­ta­vat myös jär­ke­viä tyyppjeä.

    Usein teki­si mie­le­ni kysyä päi­vys­tä­väl­tä dosen­til­ta että kun tämä­kin uudis­tus on nyt “lain­vas­tai­nen”, niin eikö arvon dosent­ti tie­dä, että lake­ja voi­daan muut­taa tai kor­ja­ta, jos ne eivät pal­ve­le tar­koi­tus­taan (tai nii­den sisäl­töä tul­ki­taan hyvin trakoitushakuisesti)

  66. Kou­lu­tet­tu­ja ulko­mail­le tus­kin ensi­si­jai­ses­ti ajaa kor­keam­mat pal­kat tai parem­pi ura­ke­hi­tys. Sin­ne ohjaa aka­tee­mis­ten työt­tö­myys, joka on ennätyslukemissa.

    Kah­den tut­kin­non vai­mo­ni ei saa kuin har­joit­te­lua har­joit­te­lun perään. Sama koh­ta­lo on monil­la hänen enti­sil­lä työ­ka­ve­reil­laan. Osa heis­tä tyy­tyy pal­kat­to­miin har­joit­te­lui­hin, osa on kou­lut­tau­tu­nut uudes­taan esi­mer­kik­si hoitoalalle.

    Aka­tee­mi­set­kin sijoit­tu­vat eri kas­tei­hin. Jot­kut voi­vat vali­ta työn­sä, jot­kut tais­te­le­vat kou­lu­tus­taan vas­taa­vis­ta pät­kis­tä ja jot­kut eivät saa kou­lu­tus­taan vas­taa­vaa työ­tä tai mitään työtä.

    Vai­mo­ni­kin on suun­nan­nut kat­seen­sa ulko­mail­le, mut­ta se ei joh­du sii­tä, että hän tah­toi­si sin­ne. Työl­lis­ty­mi­nen Suo­mes­sa vain näyt­tää mah­dot­to­mal­ta. Vaih­toeh­dot alka­vat olla ulko­mail­le läh­tö tai pysy­vä työttömyys.

    Ura­ty­kit ovat lop­pu­jen lopuk­si har­vas­sa. Suu­rin osa aka­tee­mi­sis­ta­kin tah­too taval­li­sen elä­män, jos­sa on sopi­vas­ti työ­tä, sopi­vas­ti vapaa-aikaa ja sen ver­ran rahaa, että toi­meen tulee. Tämä elä­mä tah­do­taan useim­mi­ten luo­da Suo­meen, jos se vain on mahdollista.

    Täl­lai­ses­sa blo­gis­sa her­käs­ti koros­tu­vat kärk­käim­pien äänet, ei nii­den aka­tee­mis­ten perus­duu­na­rei­den, jot­ka ovat vain töis­sä ilman sen suu­rem­paa into­hi­moa. Pahoin pel­kään­kin, että suu­ri osa aka­tee­mi­sis­ta läh­ti­jöis­tä ei ole huip­puo­saa­jia vaan pikem­min­kin vähän hei­kom­pia osaa­jia, jot­ka eivät pär­jää Suo­men työmarkkinoilla.

    Joi­den­kin mie­les­tä ulko­mail­le pitäi­si­kin lähteä.

    http://tutka.pro/?p=16245

  67. Rol­le:
    Kou­lu­tus­leik­kauk­sia ongel­mal­li­sem­paa on tapa, jol­la, ne jäl­leen ker­ran, on toteu­tet­tu. Taas ker­ran, kun kysee­na­lais­te­taan kus­tan­nuk­set, sääs­te­tään juus­to­höy­läl­lä, ei kir­veel­lä. Toi­sin sanoen ei uskal­le­ta vali­ta, mitä jäte­tään teke­mät­tä, vaan kur­jis­te­taan vähän kaik­kien elämää.

    Suo­men yli­opis­tois­sa on pal­jon tur­haa tut­ki­mus­ta, lai­tok­sia, tie­de­kun­tia, etc. Niin asia­si­säl­lön kan­nal­ta kuin maantieteellisesti.

    On sel­vää, että kun jotain, joka aina on ollut, kysee­na­lais­te­taan, nousee huu­to. Mut­ta van­has­ta pitää pys­tyä luo­pu­maan, että uudel­le ja säiy­tet­tä­väl­lä jää tilaa.

    Täs­sä syy ei ole ensi­si­jas­sa hal­li­tuk­sen, vaan yli­opis­to­jen ja pai­kal­lis­po­lii­tik­ko­jen. Surul­li­sia änky­röin­te­jä oli­vat muun muas­sa itku ja par­ku jos­tain mui­nai­ses­ta musiik­ki­tie­teen pro­fes­suu­ris­ta Hel­sin­gin Yli­opis­tos­sa tai hir­mui­nen huu­to kun Savon­lin­nan etä­pe­sä­ke pää­tet­tiin lakkauttaa.

    Tapio Lam­pi­nen:

  68. Rol­le:
    On sel­vää, että kun jotain, joka aina on ollut, kysee­na­lais­te­taan, nousee huu­to. Mut­ta van­has­ta pitää pys­tyä luo­pu­maan, että uudel­le ja säiy­tet­tä­väl­lä jää tilaa.

    Täs­sä syy ei ole ensi­si­jas­sa hal­li­tuk­sen, vaan yli­opis­to­jen ja pai­kal­lis­po­lii­tik­ko­jen. Surul­li­sia änky­röin­te­jä oli­vat muun muas­sa itku ja par­ku jos­tain mui­nai­ses­ta musiik­ki­tie­teen pro­fes­suu­ris­ta Hel­sin­gin Yli­opis­tos­sa tai hir­mui­nen huu­to kun Savon­lin­nan etä­pe­sä­ke pää­tet­tiin lakkauttaa.

    Savon­lin­nan etä­pe­sä­ke” on muu­ten aika surul­li­nen esi­merk­ki sii­tä, mitä sivu­vai­ku­tuk­sia täl­lai­sel­la juus­to­höy­läl­lä on paik­ka­kun­nan elinkeinoelämään.

    Kun Savon­lin­nas­ta läh­tee kou­lu­tus, läh­te­vät tie­tys­ti pait­si opet­ta­jat ja opis­ke­li­jat myös lähi­tie­noon opis­ke­lu­mah­dol­li­suu­det. Ja sit­ten läh­te­vät ne opis­ke­li­ja-asun­to­lat, jois­sa ko. popu­la on asus­tel­lut. Ne sat­tu­vat ole­maan nii­tä samo­ja kesä­ho­tel­le­ja, joi­den varas­sa koko Savon­lin­nan kesä­mat­kai­lu sei­soo tai kaa­tuu. Ensim­mäi­set sul­keu­tu­vat ensi elo­kuus­sa oop­pe­ra­juh­lien päätyttyä.

    Se, että oop­pe­ra­juh­lat saat­ta­vat täs­tä syys­tä kuih­tua, ei kaik­kia kovas­ti het­kau­ta, mut­ta Savon­lin­nan kau­pun­kia kyl­lä­kin. Muu­ta­man tuot­toi­san kesä­kuu­kau­den varas­sa toi­mii sen koko elin­kei­noe­lä­mä: hotel­lit, ravin­to­lat, kah­vi­lat, kau­pat, tori, sisä­ve­si­lii­ken­ne. Monet teke­vät koko vuo­den tilin muu­ta­man kesä­kuu­kau­den aikana.
    Tämän jäl­keen hyvät neu­vot oli­si­vat kovas­ti tarpeen.

  69. Suo­men aivo­vien­ti ei ole itse aiheu­tet­tu ongel­ma vaan myön­tei­sen glo­baa­lin kehi­tyk­sen luon­nol­li­nen seu­raus sii­nä mis­sä sodan­jäl­kei­nen vali­koi­va muut­to­lii­ke (aivo­vien­ti) Itä- ja Poh­jois-Suo­mes­ta Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa. Jopa aiem­min rii­tai­sa Euroop­pa on nyt sel­lai­ses­sa syväs­sä integroi­tu­nees­sa rau­han­ti­las­sa joka heti sodan jäl­keen oli vain kau­kai­nen utopia.

    Sii­nä mis­sä Suo­men suu­ril­le ikä­luo­kil­le oppi­kou­lu ja sen myö­tä aka­tee­mi­nen kou­lu­tus oli ensim­mäis­tä ker­taa maan­laa­jui­ses­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa muil­le­kin kuin ikä­luo­kan ehdot­to­mil­le hui­puil­le, on ulko­mai­den leveäm­pi lei­pä ja hel­pom­pi elä­mä nyt ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den ulot­tu­vil­la vaik­kei alan­sa aivan ehdo­ton­ta huip­pua oli­si­kaan. Nuo­ri­so on nyky­ään aidos­ti kan­sain­vä­lis­tä, sii­nä mis­sä avain­lap­si­su­ku­pol­vi vas­ta Inter-rai­lil­la opet­te­li euroop­pa­lais­ta ruo­hon­juu­ri­ta­son tapakulttuuria. 

    Kes­kuk­sil­la nyt vain on tapa­na kukois­taa peri­fe­rioi­den kus­tan­nuk­sel­la, ja kyvyk­käil­lä ihmi­sil­lä kul­keu­tua koh­ti toi­si­aan ja muo­dos­taa keskuksia.

    Perin­tei­nen argu­ment­ti nykyi­sen kes­kit­ty­mis­ke­hi­tyk­sen rajoit­ta­mi­sek­si on peri­fe­rioi­den itse­mää­rää­mi­soi­keuk­sien lisää­mi­nen, joka siis käy­tän­nös­sä tar­koit­tai­si työ­voi­man, pää­oman ja tava­roi­den liik­kei­den kont­rol­loi­mis­ta. On aika vai­kea uskoa, että luon­non­va­roil­taan vaa­ti­mat­to­mas­sa peri­fe­rias­sa pys­tyt­täi­siin näin tuot­ta­maan mitään myön­teis­tä, jos saman­ai­kai­ses­ti kes­kuk­sis­sa työ­voi­ma, pää­oma ja tava­rat liik­ku­vat vapaasti.

    Suo­men kon­teks­tis­sa vali­koi­va muut­to­lii­ke on joh­ta­nut sii­hen että Itä- ja Poh­jois-Suo­mi elä­vät Suo­men sisäi­sil­lä tulon­siir­roil­la. Rajo­jen de fac­to kado­tes­sa euroop­pa­lai­ses­sa kon­teks­tis­sa on luon­te­vaa että Suo­men kal­tai­set peri­fe­riat elä­vät EU:n sisäi­sil­lä tulonsiirroilla.

  70. Han­nu Saa­ren­maa:
    Jokai­sen tut­ki­jan kan­nat­taa jos­kus men­nä ulko­mail­le, jok­si­kin aikaa.

    Se mitä meil­tä nyky­ään puut­tuu, ovat kan­nus­ti­met palaamiseen.

    Juu­ri näin, pait­si että mie­les­tä­ni jokai­sen tut­ki­jan pitää men­nä aina­kin muu­ta­mak­si vuo­dek­si ulkomaille.

  71. Jalan­kul­ki­ja: “Savon­lin­nan etä­pe­sä­ke” on muu­ten aika surul­li­nen esi­merk­ki sii­tä, mitä sivu­vai­ku­tuk­sia täl­lai­sel­la juus­to­höy­läl­lä on paik­ka­kun­nan elinkeinoelämään.

    Kun Savon­lin­nas­ta läh­tee kou­lu­tus, läh­te­vät tie­tys­ti pait­si opet­ta­jat ja opis­ke­li­jat myös lähi­tie­noon opis­ke­lu­mah­dol­li­suu­det. Ja sit­ten läh­te­vät ne opis­ke­li­ja-asun­to­lat, jois­sa ko. popu­la on asus­tel­lut. Ne sat­tu­vat ole­maan nii­tä samo­ja kesä­ho­tel­le­ja, joi­den varas­sa koko Savon­lin­nan kesä­mat­kai­lu sei­soo tai kaa­tuu. Ensim­mäi­set sul­keu­tu­vat ensi elo­kuus­sa oop­pe­ra­juh­lien päätyttyä.

    Se, että oop­pe­ra­juh­lat saat­ta­vat täs­tä syys­tä kuih­tua, ei kaik­kia kovas­ti het­kau­ta, mut­ta Savon­lin­nan kau­pun­kia kyl­lä­kin. Muu­ta­man tuot­toi­san kesä­kuu­kau­den varas­sa toi­mii sen koko elin­kei­noe­lä­mä: hotel­lit, ravin­to­lat, kah­vi­lat, kau­pat, tori, sisä­ve­si­lii­ken­ne. Monet teke­vät koko vuo­den tilin muu­ta­man kesä­kuu­kau­den aikana.
    Tämän jäl­keen hyvät neu­vot oli­si­vat kovas­ti tarpeen.

    Tar­koi­tat­ko, että Savon­lin­na itses­sään on täy­sin elin­kel­vo­ton ja että sitä on kaik­ki nämä vuo­det vain teko­hen­gi­tet­ty opet­ta­jan­kou­lu­tus­lai­tok­sen avulla?

  72. Kuin­ka­ko­han moni näis­tä ulko­mail­le läh­te­neis­tä kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta on yrit­tä­nyt etsiä Suo­mes­ta töi­tä, mut­ta ei ole sitä saa­nut? Jos vaih­toeh­toi­na ovat käy­tän­nös­sä elä­mi­nen työt­tö­mä­nä yhteis­kun­nan kus­tan­nuk­sel­la koti­maas­sa taik­ka mie­lek­kään elä­män ja työn löy­tä­mi­nen ulko­mail­ta, niin…

    Me kou­lu­tam­me lii­kaa ja me kou­lu­tam­me vää­ril­le aloil­le. Pie­nes­sä maas­sa pitäi­si pys­tyä koh­tuul­li­sen hyvin arvioi­maan, min­kä­lais­ta työ­voi­maa tar­vi­taan ja jär­jes­tää kou­lu­tus­pai­kat sen mukai­ses­ti. Kar­si­mal­la tur­hat rön­syt pois (no ku mus­ta oli niin iha­naa val­mis­tua altais­tii­kan mais­te­riks) sääs­tet­täi­siin pit­kä penni.

  73. Tie­de­mies:
    Yli­opis­to­jen koh­dal­la ongel­ma ei ole rahan mää­rä vaan jokin muu, ja se jokin muu on vuo­si­kau­det men­nyt pie­leen sil­loin­kin kun rahaa tuli lisää. Jos jotain, niin ehkä rahan vähen­tä­mi­nen kor­jaa jotain ongel­mia joi­ta sen lisää­mi­nen aiheutti.

    Se jokin muu saat­taa olla esi­mer­kik­si huo­no joh­ta­mi­nen, jota puo­lus­tel­laan aka­tee­mi­sel­la vapaudella. 

    Myös yksi­tyi­set yri­tyk­set, var­sin­kin kan­nat­ta­vat, rön­syi­le­vät ja pöhöt­ty­vät, ellei ylin joh­ta­ja ole joku “Nuu­ka Nipa”. Ennem­min tai myö­hem­min seu­raa laa­ja puh­dis­tus, jota kut­su­taan orga­ni­saa­tio­uu­dis­tuk­sek­si, ja kes­kit­ty­mi­nen olennaiseen.

    Perim­mil­tään aka­tee­mi­nen vapaus tai­si aikoi­naan olla ennen kaik­kea ilmai­su­va­paut­ta. Tyy­pil­li­nen pro­fes­so­ri rahoit­ti elä­mi­sen­sä ja tut­ki­mus­ten­sa ope­tuk­sel­la ja sponsoreilla.

    PS: Voin olla vää­räs­sä yli­opis­to­jen nykyi­sen pöhöt­ty­nei­syy­den suh­teen, sil­lä näke­myk­se­ni perus­tuu kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten näke­mää­ni tie­toon. Sil­loin aina­kin muu­ta­mien yli­opis­to­jen hen­ki­lö­kun­nas­ta vähäis­tä suu­rem­pi osa ei tuke­nut ope­tus­ta tai tut­ki­mus­ta. Oli kai­ken­lai­sia suun­nit­te­li­joi­ta, koor­di­naat­to­rei­ta, x‑vastaavia ja eri­lais­ten sel­vi­tys­pro­jek­tien pääl­li­köi­tä ja henkilökuntaa. 

    Noi­ta hal­lin­nol­li­sia ihmi­siä tar­vit­tiin kuu­lem­ma anta­maan monen­moi­sia sel­vi­tyk­siä Hel­sin­kiin ja pro­jek­te­ja tuke­maan alu­eel­lis­ta kehi­tys­tä. Eli sitä joh­ta­mi­son­gel­maa on muu­al­la­kin kuin yliopistoissa.

  74. Jalan­kul­ki­ja: “Savon­lin­nan etä­pe­sä­ke” on muu­ten aika surul­li­nen esi­merk­ki sii­tä, mitä sivu­vai­ku­tuk­sia täl­lai­sel­la juus­to­höy­läl­lä on paik­ka­kun­nan elinkeinoelämään.

    Savon­lin­nal­la ei men­nyt aikai­sem­min­kaan hyvin, mut­ta OKL:n koh­ta­lo vah­vis­taa sur­keut­ta entisestään. 

    Kau­pun­ki on jo val­miik­si tal­vel­la täy­sin kuol­lut. Kun kau­pun­gin läpi ajaa, saat­taa tul­la tun­ne, että se on lakkautettu.

    Osa sii­tä on kui­ten­kin pysy­nyt him­meäs­ti elos­sa tal­vi­kau­det opis­ke­li­joi­den ja opet­ta­jien voi­min. Kun nämä kulut­ta­jat vie­dään, vie­dään samal­la monel­ta yri­tyk­sel­tä edel­ly­tyk­set sel­vi­tä talvet.

    Onpa­han taas yksi ihmis­pe­sä­ke, jota oli­si voi­tu yrit­tää val­tion voi­mal­la tukea. Sen sijaan teh­tiin taas yksi rat­kai­su, jol­la ohja­taan ihmi­siä kal­lii­den asu­mis­ku­lu­jen ja kas­va­vien ongel­mien ete­lään, vaik­ka siel­lä­kin on ihmi­sil­lä työn puutetta.

    Kun lähi­vuo­si­na vie­lä on pak­ko lopet­taa heik­ko-osais­ten tuke­mi­nen, on slum­miu­tu­mi­nen val­mis. Sitä tapah­tuu sekä tyh­je­ne­vis­sä kau­pun­geis­sa että kas­va­vis­sa kaupungeissa. 

    Hyvä­osai­sil­le kau­pun­git tar­joa­vat virik­keel­li­sen ympä­ris­tön, mut­ta heik­ko-osai­sil­le kas­va­vaa kur­juut­ta ja kur­juut­ta ja näkö­alat­to­muut­ta luo­vaa kult­tuu­ria, jos­ta äärie­si­merk­ki­nä ovat Tuk­hol­man maahanmuuttajlähiöt.

  75. O.S:” Ilmei­ses­ti päät­tä­jät ovat aja­tel­leet yli­opis­to­ja vain kou­lu­tus­paik­koi­na ja aja­tel­leet, että vähän huo­nom­pi­kin ope­tus saa kelvata. ”

    Nykyi­set oppo­si­tio­puo­lu­eet, Soi­nin­vaa­ran­kin aika­na, ovat aiheut­ta­neet tämän kehi­tyk­sen. SAK:n joh­dol­la dema­rien avus­ta­ma­na ja mui­den city­puo­luei­den hal­li­tus­kausil­la suo­ma­lai­nen työ lain­sää­det­tiin kalliiksi.

    Sen seu­rauk­se­na työ kato­si kil­pai­le­viin mai­hin. Tämän seu­rauk­se­na nyky­hal­li­tus jou­tuu edel­lis­ten jäl­kien paik­kaa­mi­sek­si leik­kaa­maan kaikesta.

    Dema­rit keh­taa­vat kut­sua tätä puhal­lus­taan hyvin­voin­ti­val­tion luo­mi­sek­si. Niin­pä, las­kut ovat nyt kar­mai­se­vas­ti perinnässä.

  76. Han­nu Saa­ren­maa:
    Jokai­sen tut­ki­jan kan­nat­taa jos­kus men­nä ulko­mail­le, jok­si­kin aikaa.

    Se mitä meil­tä nyky­ään puut­tuu, ovat kan­nus­ti­met palaamiseen.

    Tuo ei kos­ke pel­käs­tään tut­ki­joi­ta vaan lähes ammat­tia kuin ammat­tia ja Han­nu on oikeas­sa, kan­nus­ti­met pala­ta puut­tu­vat. Omas­ta ikä­luo­kas­ta­ni kou­lu­ka­ve­rit kävi­vät, usein Nokian komen­nuk­sel­le, opis­ke­le­mas­sa bis­nek­sen tai tuo­te­ke­hi­tyk­sen tekoa muu­al­la maa­il­mas­sa. Sil­loin oli sel­vää, että pala­taan takai­sin Suo­meen. Yksi poik­keuk­sen vah­vis­ta­va sään­tö on tuttavapiirissä. 

    Omien las­te­ni kave­reis­ta ne, jot­ka ovat läh­te­neet, ovat myös jää­neet. Ei ole kan­nus­ti­mia tul­la Suo­meen, kos­ka kou­lu­te­tun ihmi­sen elin­ta­so on Kes­ki-Euroo­pas­sa tai USA:ssa niin pal­jon kor­keam­pi kuin Suomessa.

  77. Polii­ti­kon vakio­rat­kai­su. Lisää rahaa veronmaksajilta.

    Yrit­tä­kää jos­kus miet­tiä, miten teh­dä asioi­ta tehok­kaam­min. Tai onko joku perä­ti tur­haa. Sitä yri­tys­maa­il­mas­sa teh­dään koko ajan.

  78. Jalo­nen:
    Polii­ti­kon vakio­rat­kai­su. Lisää rahaa veronmaksajilta.

    Yrit­tä­kää jos­kus miet­tiä, miten teh­dä asioi­ta tehok­kaam­min. Tai onko joku perä­ti tur­haa. Sitä yri­tys­maa­il­mas­sa teh­dään koko ajan.

    Kor­kea­kou­luis­sa on pal­jon­kin tur­haa. Mut­ta ymmär­tääk­se­ni yli­opis­to­jen auto­no­mia estää puut­tu­mi­sen siihen.

    1. Mitä­hän tapah­tui­si, jos HY ajat­te­li kes­kit­tyä olen­nai­seen ja lak­kaut­tai­si kak­si tie­de­kun­taa, teo­lo­gi­sen ja maa- ja met­sa­ta­lous­tie­teel­li­sen. Nämä kak­si tie­de­kun­taa eivät koko­naan riit­täi­si peit­tä­mään leik­kauk­sia, mut­ta suunnilleen.
      Loo­gis­ta oloi­si tie­tys­ti vain vähen­tää sisään­ot­toa ja jät­tää kol­man­nes nuo­ris­ta vail­le kou­lu­tus­ta. Hen­ki­lö­kun­nan suh­de opis­ke­li­ja­mää­rää­in on suo­ma­lai­sis­sa yli­opis­tois­sa kau­ka­na siik­tä, mitä se on laa­tu­yli­opis­tois­sa maa­il­mal­la. MIT:ssa nyt esi­mer­kik­si opis­ke­li­joi­ta on opis­ke­li­jaa koh­den kahdeksan.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Loo­gis­ta oloi­si tie­tys­ti vain vähen­tää sisään­ot­toa ja jät­tää kol­man­nes nuo­ris­ta vail­le koulutusta. 

    Ei se amma­til­li­nen kou­lu­tus ole yhtään sen huo­nom­pi yhteis­kun­nan kannalta.

    Uskal­tai­sin väit­tää, että sil­lä voi­si olla jopa piris­tä­vä vai­ku­tus kan­san­ta­lou­teen. Siis työ­voi­man tar­jon­ta lisään­tyi­si alem­man kou­lu­tuk­sen tasoilla.

  80. Meil­lä on kou­lu­tuk­ses­sa ongelmia. 

    Esi­mer­kik­si voi­daan ottaa vaik­ka­pa media­no­mit. Ope­tus­mi­nis­te­riö (?) huo­ma­si, että nii­tä val­mis­tui vuo­den 2009 laman jäl­keen aivan lii­kaa, mer­kit­tä­vä osa jou­tui suo­raan kortistoon.

    Niin­pä käs­ket­tiin kou­lu­ja vähen­tää aloi­tus­paik­ko­ja ja siir­tää vähän pain­opis­tet­tä. Vii­den vuo­den kulut­tua uusin­ta­tar­kas­tuk­ses­sa todet­tiin, että media-alan ope­tus­pai­kat eivät ole vähen­ty­neet ollen­kaan ja että vas­ta­val­mis­tu­nei­den tilan­ne on edel­leen sama. 

    Kou­lu­tus­ko muka kan­nat­taa aina? Jos minä oli­sin val­mis­tu­nut suo­raan kor­tis­toon ilman toi­voa­kaan töis­tä, oli­sin kylä hie­man kor­peen­tu­nut. Kyl­lä kou­lu­tuk­sen tavoit­tee­na pitää olla työ­paik­ka, eikä työttömyys.

    Meil­lä tuh­la­taan pal­jon rahaa tyh­jän­päi­väi­seen kou­lu­tuk­seen. Joko laa­tu on sur­ke­aa tai ala on koko­naan vää­rä. Vaik­ka­pa data­no­mio­pin­nois­ta en ole kuul­lut kuin pelk­kiä haukkuja.

    Yli­opis­tois­sa ja ammat­ti­kor­kea­kou­luis­sa­kin on epä­suo­si­tuil­la aloil­la aiva lii­an heik­ko­ta­sois­ta aines­ta, sem­moi­sia jois­ta ei saa mil­lään asian­tun­ti­joi­ta. Ystä­vä­ni on AMK-opet­ta­ja ja ker­ran hän sanoi, ettei kyl­lä ymmär­rä mitä osa opis­ke­li­jois­ta siel­lä tekee. 

    Samaan aikaan jopa 20% nuo­ris­ta mie­his­tä jää koko­naan ilman kou­lu­tus­ta. Jotain tart­tis teh­rä ja se jotain ei kos­ke pel­käs­tään oppi­lai­tok­sia, vaan työ­elä­mää, työ­eh­to­ja, palk­ko­ja ja oppisopimusjärjestelmää. 

    Nykyi­sel­lä ural­la tul­laan mene­mään sei­nään ja lujaa. Van­huk­set tule­vat jää­vät hoi­ta­mat­ta eikä tämä ole edes mikään ongel­ma mui­hin problee­moi­hin verat­tu­na, kos­ka van­huk­set eivät heit­te­le pom­me­ja tai tee rikok­sia. Lisään­ty­vän vero­taa­kan ja hei­ken­ty­vän elin­ta­son takia osa par­hais­ta veron­mak­sa­jis­ta muut­taa ulko­mail­le ja tän­ne jää vain jämät. 

    Nat­sit­kin saa­vat lisää kan­na­tus­ta, kos­ka tuos­ta 20% syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­vas­ta sakis­ta tulee löy­ty­mään riit­tä­väs­ti rasis­te­ja, maan­pet­tu­rei­ta ja myös ter­ro­ri­te­koi­hin val­mii­ta henkilöitä 

    (ei edes ole kau­kaa haet­tua, kos­ka vaik­ka monet unoh­ta­vat, niin län­si­mais­ta ter­ro­ris­mia on ollut ole­mas­sa, esim. tääl­lä kou­luam­pu­jat ja pom­mi-Gerd, Euroo­pas­sa Brei­vik, IRA, Bader-Mein­hof, Punai­set pri­kaa­tit jaa USA:ssahan noi­ta on ollut enem­män­kin una­bom­be­ris­ta McVeighiin).

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitä­hän tapah­tui­si, jos HY ajat­te­li kes­kit­tyä olen­nai­seen ja lak­kaut­tai­si kak­si tie­de­kun­taa, teo­lo­gi­sen ja maa- ja met­sa­ta­lous­tie­teel­li­sen. Nämä kak­si tie­de­kun­taa eivät koko­naan riit­täi­si peit­tä­mään leik­kauk­sia, mut­ta suunnilleen.
    Loo­gis­ta oloi­si tie­tys­ti vain vähen­tää sisään­ot­toa ja jät­tää kol­man­nes nuo­ris­ta vail­le kou­lu­tus­ta. Hen­ki­lö­kun­nan suh­de opis­ke­li­ja­mää­rää­in on suo­ma­lai­sis­sa yli­opis­tois­sa kau­ka­na siik­tä, mitä se on laa­tu­yli­opis­tois­sa maa­il­mal­la. MIT:ssa nyt esi­mer­kik­si opis­ke­li­joi­ta on opis­ke­li­jaa koh­den kahdeksan.

    Toi­saal­ta nämä huip­pu­yli­opis­tot ovat pal­jon raa­em­pia kuin meil­lä: Pysyt joko muka­na täy­sin aika­tau­lu­te­tus­sa kurs­si­put­kes­sa, tai len­nät ulos. Jos meil­lä mene­tel­täi­siin samoin, tuo suh­de para­ni­si oleel­li­ses­ti, tosin ei lähel­le­kään tuo­ta 1:8 .

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    MIT:ssa nyt esi­mer­kik­si opis­ke­li­joi­ta on opis­ke­li­jaa koh­den kahdeksan.

    Pitäi­si­kö kir­joit­taa tuo­hon liit­ty­vä huo­mau­tus, vai onko parem­pi, että vai­en­net­tu pysyy kai­kis­ta vir­heis­tä hiljaa?

  83. Tie­de­kor­kea­kou­lu­jen ahdin­gon sie­men kyl­vet­tiin jo 90-luvul­la, jol­loin perus­tet­tiin AMK-jär­jes­tel­mä. Muu­tok­seen sat­sat­tiin pal­jon rahaa ja mui­ta resurs­se­ja. Tämä näkyi tie­dey­li­opis­to­jen saa­mas­sa rahoituksessa.

    Vasem­mis­to ja kepu ajoi­vat AMK-uudis­tus­ta sisään kuin käär­met­tä pys­syyn. En osaa sanoa, oli­ko uudis­tus onnis­tu­nut, mut­ta aina­kin sii­hen sisäl­ty­nyt tek­nik­ko- m.l. rkm-kou­lu­tuk­sen lak­kau­tus on osoit­tau­tu­nut katastrofiksi. 

    AMK-jär­jes­tel­mää ollaan kai nyt pur­ka­mas­sa Tam­pe­reel­la ja osit­tain myös Oulussa.

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hen­ki­lö­kun­nan suh­de opis­ke­li­ja­mää­rää­in on suo­ma­lai­sis­sa yli­opis­tois­sa kau­ka­na siik­tä, mitä se on laa­tu­yli­opis­tois­sa maa­il­mal­la. MIT:ssa nyt esi­mer­kik­si opis­ke­li­joi­ta on opis­ke­li­jaa koh­den kahdeksan. 

    täs­sä koh­taa lie­nee kai rele­vant­tia myös kysyä, mis­sä mää­rin MIT:n (/ivy lea­guen) rahoi­tus tulee jul­ki­sel­ta (state/federal) tasol­ta ja min­kä ver­ran jos­tain muu­al­ta, ja poik­ke­aa­ko tämä raken­ne mer­kit­tä­väl­lä tapaa suo­ma­lais­ten yli­opis­to­jen tulorakenteesta.

    esi­mer­kik­si MIT:llä tai­taa olla ihan koh­tuul­li­set patent­ti- ja lisens­si­tu­lot ja mel­koi­nen mää­rä tut­ki­mus­ra­hoi­tus­ta suo­raan teol­li­suu­del­ta. lisäk­si osa MIT:n jul­ki­ses­ti saa­mas­ta tut­ki­mus­ra­hoi­tuk­ses­ta on puo­lus­tus­mi­nis­te­riöl­tä tule­vaa rahaa.

    näis­sä on aina täl­lai­sia “yksi­tyis­koh­tia”.

  85. Olen itse val­mis­tu­nut IT-alan diplo­mi-insi­nöö­rik­si vuon­na 2002 ja onnek­se­ni pääs­syt ole­maan muka­na ICT-alan huip­pu­vuo­sis­sa 2000-luvulla.

    Sanoi­sin, että yksi syy aivo­vuo­toon jo val­mis­tu­nei­den ja koke­nei­den IT-alan teki­jöi­den paris­sa on se, että Suo­mes­sa ei juu­ri­kaan teh­dä tuo­te­ke­hi­tys­tä. Toi­saal­ta myös tie­to­tek­niik­ka-alan ammat­ti­lais­ten arvos­tus on heik­koa. Monis­sa perin­tei­sem­pien alo­jen yri­tyk­sis­sä suh­tau­du­taan tie­to­tek­niik­kaan puu­has­te­lu­na, joka on eriy­tet­ty omak­si osas­tok­seen muus­ta toi­min­nas­ta. Ei anne­ta val­tuuk­sia teh­dä ohjel­mis­to­ke­hi­tys­tä kun­nol­la, vaik­ka hyö­dyt oli­si perus­tel­tu­ja. Ollaan jumiu­dut­tu ns. perin­tei­seen “oike­aan” teke­mi­seen ja ei edes yri­te­tä ymmär­tää ohjel­mis­to­jen teke­mis­tä ja hyö­ty­jä liiketoiminnalle.

    Täl­lai­nen ympä­ris­tö tym­pään­nyt­tää mel­ko nopeasti.

    Ulko­mail­la taas pää­set teke­mään parem­pia hom­mia, parem­mas­sa ympä­ris­tös­sä ja vie­lä parem­mal­la pal­kal­la. Eri­tyi­ses­ti Sak­sa on vetä­nyt omia kave­rei­ta­ni, kos­ka Sak­sa ei ole has­sum­pi maa asua muu­ten­kaan. Mat­ka Suo­meen ei ole myös­kään tur­han pitkä.

  86. Sylt­ty: Samaan aikaan jopa 20% nuo­ris­ta mie­his­tä jää koko­naan ilman kou­lu­tus­ta. Jotain tart­tis teh­rä ja se jotain ei kos­ke pel­käs­tään oppi­lai­tok­sia, vaan työ­elä­mää, työ­eh­to­ja, palk­ko­ja ja oppisopimusjärjestelmää.

    Ole­te­taan­pa että Osmon ver­taus on osu­va ja nyky­ti­lan­ne vas­taa Itä- ja Poh­jois-Suo­men vali­koi­vaa muut­to­lii­ket­tä joka alkoi suur­ten ikä­luok­kien siir­tyes­sä opis­ke­le­maan ja/tai työ­elä­mään sil­lä ero­tuk­sel­la että nyt siir­ry­tään EU:n kes­kuk­siin ja jos­sain mää­rin jopa kauemmaksi.

    Mitä Itä- ja Poh­jois-Suo­mes­sa oli­si 60-luvun alus­sa pai­kal­li­ses­ti pitä­nyt teh­dä toi­sin kun raken­ne­muu­tok­sen laa­juus alkoi hah­mot­tua? Mikä oli­si ollut se peri­fe­rias­sa teh­tä­vis­sä ollut asia joka oli­si kään­tä­nyt kehi­tyk­sen? Käy­tän­nös­sä peri­fe­rias­sa ei tuol­loin ollut teh­tä­vis­sä mitään. Sil­loin, kuten ennen­kin ja tule­vai­suu­des­sa peri­fe­ria on kes­kus­ten armoil­la. Peri­fe­rian tule­vai­suu­teen vai­kut­ta­mi­nen on yhtä kuin kes­kus­ten käyt­täy­ty­mi­seen vaikuttaminen.

    Hel­sin­gis­tä käsin tuol­loin yri­tet­tiin ensin teol­li­suu­den haja­si­joit­ta­mis­ta, ja sit­ten kun­ta­sek­to­rin val­ta­vaa kas­vat­ta­mis­ta, jois­ta molem­mat tem­put, eri­tyi­ses­ti jäl­kim­mäi­nen toi­mi ihan koh­ta­lai­ses­ti kun­nes rahat lop­pui­vat. Toi­saal­ta, nyt alka­vat syr­jä­seu­duil­ta työi­käi­set ihmi­set­kin lop­pua eli riit­tä­vän hyvin pelat­tu. Yhteis­kun­ta­rau­ha säi­lyi, kos­ka tulon­siir­rot. Kukaan ei enää vaka­vis­saan puhu Itä- ja Poh­jois-Suo­men syr­jä­seu­tu­jen elin­kei­noe­lä­män kehit­tä­mi­ses­tä. ELY-kes­kuk­set­kin saa­vat men­nä. Vii­mei­nen sam­mut­taa valot.

    Jos ole­te­taan että suo­ma­lai­nen kor­kea­kou­lu­jär­jes­tel­mä saa palik­kan­sa kasaan, ja alkaa tuot­taa ammat­ti­tai­toi­sia ja moti­voi­tu­nei­ta tut­ki­joi­ta, se tar­koit­taa suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä aivo­vien­nin lisään­ty­mis­tä, kos­ka Suo­mel­la ei peri­fe­ria­na ole mitään suh­teel­lis­ta etua kes­kuk­siin näh­den. Tätä on inte­graa­tio käytännössä.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitä­hän tapah­tui­si, jos HY ajat­te­li kes­kit­tyä olen­nai­seen ja lak­kaut­tai­si kak­si tie­de­kun­taa, teo­lo­gi­sen ja maa- ja met­sa­ta­lous­tie­teel­li­sen. Nämä kak­si tie­de­kun­taa eivät koko­naan riit­täi­si peit­tä­mään leik­kauk­sia, mut­ta suunnilleen.
    Loo­gis­ta oloi­si tie­tys­ti vain vähen­tää sisään­ot­toa ja jät­tää kol­man­nes nuo­ris­ta vail­le kou­lu­tus­ta. Hen­ki­lö­kun­nan suh­de opis­ke­li­ja­mää­rää­in on suo­ma­lai­sis­sa yli­opis­tois­sa kau­ka­na siik­tä, mitä se on laa­tu­yli­opis­tois­sa maa­il­mal­la. MIT:ssa nyt esi­mer­kik­si opis­ke­li­joi­ta on opis­ke­li­jaa koh­den kahdeksan.

    Huo­no kom­ment­ti. Ovat de fac­to alo­jen ainoat tie­de­kun­nat Suo­mes­sa. Vai lope­taan­ko uskon­to ja maa-met­sät Suomesta?

  88. Ano­ny­mous: Pitäi­si­kö kir­joit­taa tuo­hon liit­ty­vä huo­mau­tus, vai onko parem­pi, että vai­en­net­tu pysyy kai­kis­ta vir­heis­tä hiljaa?

    Pahoit­te­len ylle tar­peet­to­mas­ti kir­joi­tet­tua jat­koa pää­lauseel­le. Sen osan voi pois­taa tai lisä­tä jäl­ki­kä­teen har­mit­ta­vien möläy­tys­ten omaan ö‑mapin sar­jaan­sa, jon­ka voi­si var­maan­kin hau­da­ta maa­han näin uuden vuo­den alet­tua, ehkä aikai­sin­taan seu­raa­van vuo­si­tu­han­nen arkeo­lo­gi­su­ku­pol­vien ihmeteltäväksi. 

    Ääne­na­vauk­set (tauon­kin jäl­keen) kuu­lu­ne­vat puo­les­taan ehkä ä‑mappiin.

    Ps. Aika has­sua, miten tuo pie­ni ö‑kirjain yllä tuo mie­lee­ni nyt erään hil­jat­tain näke­mä­ni valo­ku­van yhdes­tä brit­tien äänek­käim­mis­tä brexit-pää­ju­nai­li­jois­ta. (Toi­von että ko. kunin­gas­kun­ta­kaan ei pää­tyi­si pahas­ti sivuraiteelle.)

  89. R. V.: Hel­poin tapa paran­taa suo­ma­lais­ten yri­tys­ten ulko­maan­myyn­tiä on sal­lia vapaa kie­li­va­lin­ta kah­del­la pakol­li­sel­la kie­lel­lä, jol­loin eri kie­lien osaa­jia tulee (vali­tet­ta­vas­ti vas­ta 15+ vuo­den pääs­tä) huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä enem­män saa­ta­vil­le. Täl­löin ulko­maan­myyn­ti hel­pot­tuu, kun voi­daan luo­da suh­tei­ta ja myy­dä osta­jan kielellä.

    Har­mi kyl­lä tätä­kin jär­ke­vyyt­tä on vas­tus­tet­tu jo 40 vuot­ta. Äänes­tä­kää järkevästi!

    Ketä pitäi­si äänes­tää? Suo­ma­lai­suu­den lii­ton puhee­joh­ta­ja on kan­san­edus­ta­ja­na ja koh­ta ken­ties ehdol­la puo­lu­een­sa puheen­joh­ta­jak­si. Puo­lu­een, joka on hal­li­tuk­ses­sa yhdes­sä Kokoo­muk­sen kans­sa, joka joi­ta­kin vuo­sia taka­pe­rin hyväk­syi puo­lue­ko­kouk­ses­saan nuo­ri­so­jär­jes­tön­sä ehdo­tuk­sen pak­ko­ruot­sis­ta luo­pu­mi­ses­ta ja oli sen jäl­keen pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­ee­na­kin (tosin Katai­nen käve­li demo­kraat­ti­sen pro­ses­sin yli ihan jul­ki­ses­ti). RKP ei ole hal­li­tuk­ses­sa ja pää­mi­nis­te­ri­nä on yrit­tä­jä­taus­tai­nen, jon­ka luu­li­si ole­van tol­kun mies täl­lai­sis­sa asioissa.

    Kyl­lä se on sil­lä taval­la, että pak­ko­ruot­sia ei täs­sä maas­sa aje­ta alas aina­kaan demo­kraat­ti­sin kei­noin. Ei ellei ennen sitä tule pakot­ta­vaa kan­sa­nää­nes­tys­la­kia, jon­ka tulos­ta ei voi kabi­nei­teis­sa ohit­taa. Jos joku halu­aa sääs­tää lap­sen­sa ruot­sin pakol­li­sel­ta opis­ke­lul­ta, niin se on sit­ten syy­tä läh­teä sin­ne ulko­mail­le, jos­sa vapauk­sia on enemmän.

  90. Aloi­tus­pos­taus on niin löy­sää pas­ka­pu­het­ta, etten viit­si sitä edes lai­na­ta. Stubb­mai­set kol­me point­tia koulutuksesta:

    - Voi­daan yrit­tää teh­dä joko hyvää tut­ki­mus­ta tai kou­lut­taa mais­te­rei­ta joka pitä­jäs­sä, mut­tei molem­pia. Pie­ni maa, pie­net resurs­sit. Terä­vin kär­ki läh­tee sil­ti, kos­ka Suo­mes­sa ei pyö­ri­te­tä mitään tie­teen NHL:ää. Ei, vaik­ka kaik­ki munat kerät­täi­siin samaan koriin ja ostet­tai­siin veron­mak­sa­jien rahoil­la lisää kanoja.

    - Terä­vim­män kär­jen ohel­la moni muu­kin läh­tee, kos­ka glo­ba­li­saa­tio ja vapaa liik­ku­vuus. Itse en ole terä­vin­tä kär­keä yhtään mis­sään, mut­ta sil­ti elä­nyt pit­kiä aiko­ja ulko­mail­la ja pidän var­sin toden­nä­köi­se­nä, että vie­tän lop­pue­lä­mä­ni jos­sain muu­al­la kuin Suo­mes­sa. Ilmas­to, elä­mi­sen hin­ta (eli vero­tus) jne. 

    - Päät­tä­jät ovat prio­ri­soi­neet kou­lu­tuk­sen, tai oikeam­min tut­kin­not, tut­ki­muk­sen edel­le jo sil­loin kun Soi­nin­vaa­ra itse on ollut minis­te­ri. Itse oli yli­opis­tol­la todis­ta­mas­sa ns. suur­ta riman las­kua, eli toi­sel­ta nimel­taan tut­kin­to­ra­ken­ne­uu­dis­ta 05. Jär­kyt­tä­vää pas­kaa, jol­la ei ollut juu­ri muu­ta vai­ku­tus­ta kuin että entis­tä kes­kin­ker­tai­sem­pi aines saat­toi suo­rit­taa ylem­män korkeakoulututkinnon. 

    tl;dr Alue­po­li­tiik­ka ja vää­rät kan­nus­ti­met ovat yli­opis­to­lai­tok­sen kes­kei­set ongel­mat, eivät nyky­hal­li­tuk­sen leikkaukset.

  91. Miten muu­ten tuo suh­de­lu­ku tosi­aan on las­ket­tu, jos Wiki­pe­dias­ta kat­so­taan niin esim. TTY:llä on ollut hen­ki­lö­kun­taa jos­kus 1 926 ja opis­ke­li­joi­ta (7 927 + 1 236), kun taas MIT:n luvut ovat 1,021 hen­ki­lö­kun­taa ja 11,319 opiskelijaa.

    Luen­to­jen videoin­ti pal­jas­tai­si nopeas­ti ope­tuk­sen laa­dun sub­jek­tii­vi­ses­ti ja pidem­mäl­lä ana­lyy­sil­lä myös objektiivisesti.

    Esim.
    https://ocw.mit.edu/courses/audio-video-courses/

    Jois­sain videois­sa näh­dään, että pai­kal­la on myös oppi­lai­ta, esim. Inno­vaa­tio­kurs­sin har­kois­sa näyt­täi­si ole­van pai­kal­la aina­kin 50 opis­ke­li­jaa ja yksi har­kan­pi­tä­jä, eli tuo suh­de 1:8 ei tie­ten­kään päde tuos­sa lainkaan.

    Eivät ne erot vält­tä­mät­tä ole niin suu­ria. Hyvin saman­tyyp­pis­tä toi­min­taa kuin tääl­lä Suo­mes­sa­kin, toki ope­tus­hen­ki­lö­kun­ta vai­kut­taa hyväl­tä, mut­ta on tääl­lä Suo­mes­sa­kin erit­täin hyviä luennoitsijoita.

    Ongel­ma Suo­mes­sa on lähin­nä se, että nii­den hyvien luen­noit­si­joi­den lisäk­si on jon­kin ver­ran sem­mois­ta har­ras­te­li­ja­mais­ta toi­min­taa ja poh­ja­no­tee­rauk­sia, joi­ta ei ehkä yhtä usein MIT:ssä tapah­du. En tie­dä miten siel­lä teh­dään, mut­ta aina­kin jois­sain jenk­ki­tyyp­pi­sis­sä yli­opis­tois­sa opis­ke­li­jat anta­vat myös arvion ope­tuk­sen laa­dus­ta, mikä kar­sii hei­kot luen­noit­si­jat nopeas­ti pois.

    Toi­nen on tie­ten­kin myös opis­ke­li­joi­den yleis­ta­so, mitä innos­tu­neem­pia ja aktii­vi­sem­pia opis­ke­li­jat itse ovat, sitä enem­män he tuke­vat tois­ten­sa opis­ke­lua myös har­joi­tus­töis­sä. Kai­kis­ta aineis­ta ei tie­ten­kään saa yhtä kiin­nos­ta­via kuin toi­sis­ta, mut­ta var­mas­ti jokai­seen ainee­seen löy­tyy tiet­ty mää­rä moti­voi­tu­nei­ta opis­ke­li­joi­ta, kun­han vain löy­tyy hyvä luennoitsija.

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra: HY ajat­te­li kes­kit­tyä olen­nai­seen ja lak­kaut­tai­si kak­si tie­de­kun­taa, teo­lo­gi­sen ja maa- ja metsataloustieteellisen

    Tuo on paras esi­tys Soi­nin­vaa­ral­ta iki­nä. Kysei­set tie­de­kun­nat sijoi­tet­tai­siin sit­ten maa­kun­tiin, jos­sa ne oli­si­vat lähel­lä kan­saa ja siel­lä mis­sä luon­non­va­ra­pal­ve­lut tehdään.

    Jäl­kim­mäi­nen sai­si maa­kun­ta­si­jain­nil­laan mer­kit­tä­viä yhteis­työ­kump­pa­nei­ta ympä­röi­väs­tä teol­li­suu­des­ta. Tilaa ja eko­lo­gi­ses­ti eri­lai­sia koe­toi­min­taym­pä­ris­tö­jä oli­si yllin­kyl­lin. Samal­la aivan kaik­ki teke­mi­nen oli­si halvempaa.

    Työ­voi­maa oli­si tar­jol­la pel­lol­ta aivan ylim­pään pro­fes­suu­riin asti, ei voi näh­dä mui­ta kuin etu­ja Soi­nin­vaa­ran avauksessa.

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitä­hän tapah­tui­si, jos HY ajat­te­li kes­kit­tyä olen­nai­seen ja lak­kaut­tai­si kak­si tie­de­kun­taa, teo­lo­gi­sen ja maa- ja met­sa­ta­lous­tie­teel­li­sen. Nämä kak­si tie­de­kun­taa eivät koko­naan riit­täi­si peit­tä­mään leik­kauk­sia, mut­ta suunnilleen.
    Loo­gis­ta oloi­si tie­tys­ti vain vähen­tää sisään­ot­toa ja jät­tää kol­man­nes nuo­ris­ta vail­le kou­lu­tus­ta. Hen­ki­lö­kun­nan suh­de opis­ke­li­ja­mää­rää­in on suo­ma­lai­sis­sa yli­opis­tois­sa kau­ka­na siik­tä, mitä se on laa­tu­yli­opis­tois­sa maa­il­mal­la. MIT:ssa nyt esi­mer­kik­si opis­ke­li­joi­ta on opis­ke­li­jaa koh­den kahdeksan.

    Näin MIT:sta val­mis­tu­nee­na sanoi­sin, unoh­ta­kaa nyt ne ver­tai­lut sii­hen, kun on tar­koi­tus “kor­kea­kou­lut­taa” joku mie­le­ten pro­sent­ti koko ikä­luo­kas­ta on aika has­sua teh­dä ver­tai­lua kou­luun jon­ne ei var­sin­kaan perus­opis­ke­li­jal­la ole mitään takuu­ta sisään­pää­sys­tä vaik­ka kaik­kis­sa tes­teis­sä sai­si täy­det pis­teet. Sisään­pää­sy tai vaik­ka­pa toh­to­rioh­jel­mas­sa pysy­mi­nen on tie­tys­sä mää­rin mus­ta­laa­tik­ko, epä­rei­lua, elä­mä on.

    Nykyi­ses­sä asuin­maas­sa­ni Sveit­sis­sä muu­ten vain noin 20% ikä­luo­kas­ta pääsee/menee lukioon ja noin puo­let menee oppi­so­pi­muk­seen ja kou­lut­tau­tu­vat tar­pei­den mukaan lisää myö­hem­min. Asi­aa hie­man poh­dit­tua­ni sanoi­sin että aika­mo­nel­le jäl­kim­mäi­nen pol­ku takaa parem­man osaa­mi­sen työ­elä­mäs­sä aika kor­keil­la­kin pal­leil­la kuin väki­sin rimaa hipoen läpäis­ty lukio/(ammatti)korkeakoulu polku.

  94. Lap­se­ni ei edes har­kin­nut hakea suo­ma­lai­seen kor­kea­kou­luun. Halusi oppia kiel­tä ja kan­so­ja. Pää­si hel­pos­ti Lon­too­seen opis­ke­le­maan ja minä mak­soin. Mais­te­rik­si 4 vuo­des­sa, tuli kotiin ja sai työ­tä kv. yri­tyk­ses­tä. Puo­len vuo­den pääs­tä pala­si Lon­too­seen, kos­ka ahdis­tui mei­kä­läi­se­ses­tä kiel­tei­syy­den, rasi­si­min ja syyt­te­lyn ilma­pii­ris­tä. Kateus ja vero­tus, nuo suo­ma­lais­ten mark­ki­naus­ko­vais­ten kai­ken­kat­ta­vat seli­tys­sa­nat, ovat hänel­le täy­sin tun­te­ma­ton teki­jä asuin­val­tion valinnssa.

  95. Toh­to­rien aivo­vien­tiin vai­kut­ta­vis­ta pää­tök­sis­tä tär­keim­mät teh­tiin jo yli 20 vuot­ta sit­ten, kun val­tio alkoi pai­nos­taa yli­opis­to­ja lisää­mään toh­to­ri­tuo­tan­toa voi­mak­kaas­ti. Nykyi­sin toh­to­rei­ta val­mis­tuu suo­ma­lai­sis­ta yli­opis­tois­ta niin pal­jon, että heis­tä vain hyvin pie­nel­le osal­le riit­tää töi­tä koti­mai­sis­sa yli­opis­tois­sa. Vaik­ka hal­li­tus kak­sin­ker­tais­tai­si yli­opis­to­jen rahoi­tuk­sen, niin sil­ti suu­rim­man osan yli­opis­tou­raa halua­vis­ta toh­to­reis­ta pitäi­si läh­teä ulko­mail­le. Suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta yri­tyk­sis­tä taas pitää toh­to­rin tut­kin­toa työ­paik­ka­haus­sa enem­min hait­ta­na kuin ansiona.

    Toki aivo­vien­tiin vai­kut­taa myös se, että nykyi­sin on pal­jon hel­pom­pi läh­teä ulko­mail­le kuin vie­lä pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. EU-alu­eel­le ei tar­vit­se hakea työ­lu­pia, avoi­mia työ­paik­ko­ja on help­po etsiä ja hakea netin kaut­ta ja yhä usem­mas­sa maas­sa voi työs­ken­nel­lä myös englan­nik­si, vaik­ka ei osai­si pai­kal­lis­ta kieltä.

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä­hän tapah­tui­si, jos HY ajat­te­li kes­kit­tyä olen­nai­seen ja lak­kaut­tai­si kak­si tie­de­kun­taa, teo­lo­gi­sen ja maa- ja met­sa­ta­lous­tie­teel­li­sen. Nämä kak­si tie­de­kun­taa eivät koko­naan riit­täi­si peit­tä­mään leik­kauk­sia, mut­ta suunnilleen. 

    Sitä­hän Suo­mi tar­vit­see: Tämän maa­il­man tie­de­kun­nis­ta suun­nil­leen ainoi­ta, joka mer­kit­tä­väs­ti aut­taa ohjaa­maan (jopa ene­ne­väs­sä mää­rin?) glo­baa­lia met­sä­teol­li­suut­ta suo­ma­lai­seen, mel­ko kes­tä­vään ja vas­tuul­li­seen, ohjauk­seen, lak­kaut­ta­mis­ta sekä sen laa­jem­paa uskon­nol­lis­ta hih­hu­loin­tia (tie­de­vas­tai­suus, uskon­non ylei­nen poli­ti­soi­tu­mi­nen, muu “kris­til­li­nen” radi­ka­lis­mi, jne.) Suo­mes­sa estä­vän tie­de­kun­nan lopettamista.

  97. Este­ri:
    Yksi syy eikä edes vähäi­nen on suo­men­kie­li­sil­tä vaa­dit­ta­va ruot­sin kie­len taito.

    Tämä voi kyl­lä selit­tää jois­sain tapauk­sis­sa sen, mik­si joku läh­tee opis­ke­le­maan ulko­mail­le tai ei val­mis­tu suo­ma­lai­ses­ta yli­opis­tos­ta, mut­ta ei sitä, mik­si suo­ma­lai­nen val­mis DI, mais­te­ri tai toh­to­ri läh­tee töi­hin ulko­mail­le. Hänel­lä kun jo on se pakol­li­nen vir­ka­mies­ruot­si suo­ri­tet­tu­na. Kun sen on saa­nut opis­ke­luai­ka­na suo­ri­tet­tua, ei useim­mis­sa suo­ma­lai­sis­sa työ­pai­kois­sa oikeas­ti tar­vit­se ruot­sia mihin­kään, joten ruot­sin osaa­mat­to­muus ei ole mikään este työ­pai­kan saantiin.

  98. Ode, mitä ajat­te­li­sit sel­lai­ses­ta, että koko­nai­suu­te­na kor­kea­kou­lu­tuk­seen käy­tet­täi­siin nykyis­tä vähem­män rahaa ja että yli­opis­tot, amkit, polii­ti­kot ja minis­te­riön vir­ka­mie­het yhdes­sä suun­nit­te­li­si­vat, mis­tä vähennetään?

    Ajan täs­sä takaa sitä, että minus­ta pitäi­si parem­min koor­di­noi­da täl­lai­sen pie­nen maan tar­ve ja tar­jon­ta kes­ke­nään. Egyp­to­lo­ge­ja on jär­ke­vää kou­lut­taa suo­ma­lai­sin vero­va­roin vain, jos he työl­lis­ty­vät Suo­mes­sa (ja johon­kin muu­al­le kuin yli­opis­tol­le tut­ki­maan egyptologiaa).

    Esi­merk­ki­nä käyt­tä­miä­si teo­lo­ge­ja tar­vi­taan, kos­ka pap­pe­ja tar­vi­taan. Mut­ta käy­köön tämä esi­merk­ki­nä kysyntä/tarve ‑ajat­te­lus­ta. Miten teo­lo­git työl­lis­ty­vät? Jos mer­kit­tä­vä osa ei työl­lis­ty, aina­kaan omal­le alal­leen, sil­loin hei­tä on kou­lu­tet­tu lii­kaa eli voi­si­ko kou­lu­tus­paik­ko­ja vähentää?

    Ja niin edelleen.

    Toi­nen asia, johon tah­toi­sin kuul­la kan­ta­si ovat maa­kun­tay­li­opis­tot. Kuin­ka mon­ta yli­opis­toa 5,5‑miljoonainen väes­tö tar­vit­see? Onko sel­lai­nen yli­opis­to, jon­ka tosia­sial­li­nen tar­koi­tus on tuot­taa pai­kal­li­siin kou­lui­hin opet­ta­jia, vireyt­tää taan­tu­vaa maa­kun­ta­kes­kus­ta ja pak­ko­siir­tää tila­päi­ses­ti pk-seu­dun nuo­ria aikui­sia, oikeas­ti tarpeellinen?

    1. Kans­da­kun­taa aja­tel­len, meil­lä on kor­kea­kou­lu­ja ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­ja aivan lii­kaa, mut­ta sel­lai­sen lopet­ta­mi­nen on alue­po­liit­ti­nen mur­ha, kuten Savon­lin­nan osal­ta on tääl­lä jo todet­tu tapah­tu­neen. Polii­ti­kois­sa on se vika, että enem­mis­tö heis­tä on aina vähän jäl­ki­jät­töi­siä, hyviä suun­nit­te­le­maan edel­li­sen vuo­si­kym­me­nen uudistusta.
      Tuhoi­daa täs­sä on ollut se, että kun yli­opis­tois­ta yksi on yli mui­den, sil­tä nipis­te­tään sel­väs­ti enem­män rahaa kuin muil­ta. Ihan vaan, etg­tei mikään oli­si hyvä.

  99. Pro­met­heus:
    Sinän­sä suh­tau­dun leik­kauk­siin posi­tii­vi­ses­ti. Kor­kea­kou­lut eivät voi olla mikään muus­ta yhteis­kun­nas­ta eril­li­nen saa­re­ke, jol­ta ei saa mis­sään nimes­sä leikata. 

    Minun mie­les­tä­ni olet vää­räs­sä. Kai­kes­ta muus­ta meil­lä on varaa lei­ka­ta, mut­ta ei ope­tuk­ses­ta ja tut­ki­muk­ses­ta. Suo­mi voi kil­pail­la vain osaa­val­la työ­voi­mal­la, kos­ka täl­lä yhteis­kun­ta­mal­lil­la hal­pa bulk­ki­tuo­tan­to ei ole mahdollista.

    Kar­keas­ti yleis­täen voi­si sanoa, että ope­tuk­ses­ta leik­kaa­mi­nen tuho­aa Suo­men tule­vai­suu­den ja tut­ki­muk­ses­ta leik­kaa­mi­nen tuho­aa ope­tuk­sen laa­dun. Leik­kauk­set ope­tuk­ses­ta ja tut­ki­muk­ses­ta teke­vät liki­main kor­vaa­ma­ton­ta vahin­koa, sil­lä syn­ty­nei­den vahin­ko­jen paik­kaa­mi­nen vie vuo­sia tai jopa vuo­si­kym­me­niä, vaik­ka rahoi­tus­ta yhtäk­kiä lisättäisiin.

    Lähes kaik­ki muut leik­kaus­koh­teet ovat sel­lai­sia, että syn­ty­neet vahin­got voi­daan kor­ja­ta nopeas­ti, jos vain väes­tön kou­lu­tus­ta­so on kunnossa.

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kans­da­kun­taa aja­tel­len, meil­lä on kor­kea­kou­lu­ja ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­ja aivan lii­kaa, mut­ta sel­lai­sen lopet­ta­mi­nen on alue­po­liit­ti­nen mur­ha, kuten Savon­lin­nan osal­ta on tääl­lä jo todet­tu tapah­tu­neen. Polii­ti­kois­sa on se vika, että enem­mis­tö heis­tä on aina vähän jäl­ki­jät­töi­siä, hyviä suun­nit­te­le­maan edel­li­sen vuo­si­kym­me­nen uudistusta.
    Tuhoi­daa täs­sä on ollut se, että kun yli­opis­tois­ta yksi on yli mui­den, sil­tä nipis­te­tään sel­väs­ti enem­män rahaa kuin muil­ta. Ihan vaan, etg­tei mikään oli­si hyvä.

    Tuo on tot­ta, vaik­ka sitä ei kai ole suo­ta­vaa sanoa ääneen. Alue­po­liit­ti­sil­la perus­teil­la perus­tet­tu­ja yli­opis­to­ja on lii­kaa. Osa pitäi­si lopet­taa ja lop­pu­jen rahoi­tus­ta paran­taa. Samal­la lukio­kou­lu­tuk­sen tasoa ja vaa­ti­vuut­ta pitäi­si nos­taa ja samal­la sisään­ot­toa vähen­tää. Ehkä riit­täi­si, että puo­let tai 40% käy lukion ja lopuil­le tar­jo­taan käy­tän­nöl­li­sem­min pai­not­tu­nei­ta vaihtoehtoja.

    Myös amma­til­li­sil­le puo­lel­la (AMK:t ja ammat­ti­kou­lut) pitäi­si tasoa nos­taa ja kou­lu­tus­ta suun­na­ta uudel­leen. Samal­la pitäi­si miet­tiä, miten toi­mi­taan sen väes­tön­osan kans­sa, jon­ka kyvyt ja moti­vaa­tio eivät rii­tä nii­hin teh­tä­viin, jois­sa työ­voi­maa tar­vi­taan, kun tar­jol­la ei enää ole kai­ken­lai­sia hant­ti­hom­mia, joi­hin kyke­nee kuka tahan­sa satun­nai­nen kadullakulkija.

  101. Tän­ne kir­joit­taa toh­to­rei­ta ja mais­te­rei­ta. Oppi­nei­ta ovat, mut­ta eivät osaa itse­ään työl­lis­tää. Kan­nat­tai­si­ko lukea Fre­de­rick Ter­man­nin tekosista.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuhoi­daa täs­sä on ollut se, että kun yli­opis­tois­ta yksi on yli mui­den, sil­tä nipis­te­tään sel­väs­ti enem­män rahaa kuin muil­ta. Ihan vaan, etg­tei mikään oli­si hyvä.

    Hel­sin­gin yli­opis­to on kai pikem­min iso kuin hyvä ver­rat­tu­na (aina­kin joi­hin­kin) mui­hin Suo­men yli­opis­toi­hin. Rank­kauk­sis­sa kun ei pal­joa­kaan ote­ta huo­mioon vii­taus­ten suh­teel­lis­ta mää­rää, vain absoluuttinen. 

    HY on esi­mer­kik­si noin kol­me ker­taa parem­pi kuin Turun yli­opis­to. Opet­ta­vaa tai tut­ki­vaa hen­ki­lös­töä HY:ssä on noin 4500 ja TY:ssä 1500 eli HY:ssä väkeä on kol­mi­sen ker­taa enemmän. 

    Todel­la nopean googlauk­sen perus­teel­la sääs­töt voi­si siis koh­dis­taa Hel­sin­gin yli­opis­toon yhtä hyvin kuin johon­kin muu­hun — jos suo­ma­lai­set yli­opis­to oli­si­vat kes­ki­mää­rin yhtä hyviä suh­tees­sa hen­ki­lös­tön mää­rään kuin Tur­ku ja Hel­sin­ki. En tie­dä, ovatko.

  103. Daniel Feder­ley: Onko sel­lai­nen yli­opis­to, jon­ka tosia­sial­li­nen tar­koi­tus on tuot­taa pai­kal­li­siin kou­lui­hin opet­ta­jia, vireyt­tää taan­tu­vaa maa­kun­ta­kes­kus­ta ja pak­ko­siir­tää tila­päi­ses­ti pk-seu­dun nuo­ria aikui­sia, oikeas­ti tarpeellinen?

    Vas­taan , vaik­ka ei kysy­tä: “On”.
    Itse­hän perus­te­lit kysei­sen yli­opis­ton tar­peeen todel­la vah­vas­ti. Kaik­ki nimet ja nimi­mer­kit todis­ta­vat Suo­men kou­lu­tus­ta­son yllä­pi­don ja kehit­tä­mi­sen tarvetta. 

    Vas­taa­ko pari huip­pu-opi­nah­joa koko maan kou­lu­tus­tar­pee­seen ? Mis­tä tule­vat huip­puo­pis­ke­li­jat nii­hin yhteen kah­teen yli­opis­toon jos esim. opet­ta­jan­kou­lu­tus supis­te­taan vain Helsinkiin ?

    Esim. mon­ta­ko jää­kiek­ko­jouk­kuet­ta glo­baa­lis­ti jun­nus­ta aikui­siin vaa­di­taan yllä­pi­tä­mään huip­pu­ta­soa NHL:ssa?

    Kyl­lä­hän Suo­men menes­tys kan­sain­vä­li­ses­sä talous­kil­pai­lus­sa vaa­tii laa­jaa osaa­mi­sen rin­ta­maa. Parin huip­pu­yli­opis­ton kan­sain­vä­li­set tut­ki­mus­jul­kai­su­kär­ki­pai­kat eivät kos­kaan luo Suo­mes­sa työ­paik­ko­ja samal­la volyy­mil­lä kuin laa­ja osaaminen.

    eemil:

    Vas­taan , vaik­ka ei kysy­tä: “On”.Itsehän perus­te­lit kysei­sen yli­opis­ton tar­peeen todel­la vahvasti.Kaikki nimet ja nimi­mer­kit todis­ta­vat Suo­men kou­lu­tus­ta­son yllä­pi­don ja kehit­tä­mi­sen tarvetta. 

    Vas­taa­ko pari huip­pu-opi­nah­joa koko maan kou­lu­tus­tar­pee­seen ? Mis­tä tule­vat huip­puo­pis­ke­li­jat nii­hin yhteen kah­teen yli­opis­toon jos esim. opet­ta­jan­kou­lu­tus supis­te­taan vain Helsinkiin ?

    Esim. mon­ta­ko jää­kiek­ko­jouk­kuet­ta glo­baa­lis­ti jun­nus­ta aikui­siin vaa­di­taan yllä­pi­tä­mään huip­pu­ta­soa NHL:ssa?

    Kyl­lä­hän Suo­men menes­tys kan­sain­vä­li­ses­sä talous­kil­pai­lus­sa vaa­tii laa­jaa osaa­mi­sen rin­ta­maa. Parin huip­pu­yli­opis­ton kan­sain­vä­li­set tut­ki­mus­jul­kai­su­kär­ki­pai­kat eivät kos­kaan luo Suo­mes­sa työ­paik­ko­ja samal­la volyy­mil­lä kuin laa­ja osaaminen.

  104. spot­tu: Mitä Itä- ja Poh­jois-Suo­mes­sa oli­si 60-luvun alus­sa pai­kal­li­ses­ti pitä­nyt teh­dä toi­sin kun raken­ne­muu­tok­sen laa­juus alkoi hahmottua?

    Asi­aa on tur­ha pohi­ta, kos­ka EU ei ole Suo­mi eikä sil­lä ole kykyä eikä halua hidas­taa peri­fe­rioi­den tyh­jen­ty­mis­tä mil­lään oikeas­ti tehok­kail­la kei­noil­la. Eten­kin Suo­mes­sa on tur­ha odot­taa jotain raken­ne­ra­hos­to­jen tuo­maa pelas­tus­ta ennen kuin Suo­men elin­ta­so on vajo­nut jokun Puo­lan ala­puo­lel­le. Nyt­hän Suo­mi näyt­tää vie­lä var­sin vau­raal­ta EU-maal­ta, kun BKT:ta pai­su­te­taan jul­ki­sel­la yksi­tyi­sel­lä velalla.

  105. Näin ulko­mail­le muut­ta­nee­na kor­kea­kou­lu­tet­tu­na (tosin vain kan­di kun yri­tys­maa­il­ma vei men­nes­sään ennen val­mis­tu­mis­ta) epäi­len, että hal­li­tuk­sel­la on rajal­li­ses­ti vai­ku­tus­val­taa asi­aan. Tut­ki­ja­puo­lel­la ongel­ma on tie­tys­ti ole­mas­sa ja liit­tyy isol­ta osin myös rahoi­tuk­sen muo­dos­tu­mi­seen, ei pel­käs­tään sen suu­ruu­teen / niuk­kuu­teen. Kun perus­ra­hoi­tus­ta on vähän ja iso osa rahois­ta tulee kym­me­nel­tä eri­lai­sel­ta sää­tiöl­tä, eu-tahol­ta, teke­sil­tä, sit­ral­ta, muus­ta puo­li­jul­ki­ses­ta rahas­tos­ta, yksi­tyi­sil­tä rahoit­ta­jil­ta jne, niin rapor­toin­ti­vas­tuu ja rahoi­tuk­sen hal­lin­noin­nin vaa­ti­ma työ­mää­rä kasvaa.

    Tut­ki­mus­puo­li yli­opis­tois­sa on kui­ten­kin vain pie­ni osa kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta, joi­ta tuo maas­ta­muut­to koko­nai­suu­te­na mit­taa. Pie­ni maa ei voi olla kai­kes­sa hyvä, vaan pitää ihan rehel­li­ses­ti erikoistua.

    Veik­kai­sin, että lop­pu­vii­mek­si suu­rin ongel­ma on edel­leen ihan yksi­tyi­sen sek­to­rin ja ihmis­ten asen­teis­sa. Jos kat­sot­te hesa­ris­ta #boss­la­dyn “muis­to­kir­joi­tuk­sen” kom­ment­te­ja, niin kyl­lä siel­lä isos­sa osas­sa vies­teis­tä ydin­a­ja­tus on mal­lia “Vää­rin elet­ty, sie­ti­kin kuolla”.

    Tuo­hon kun lisää savu­piip­pu­teol­li­suus-esson­baa­ri­mies­ten ylei­set asen­teet pal­ve­lue­lin­kei­no­jen tur­huu­des­ta, yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­nan­ta­jien kyvyt­tö­myy­den uudis­taa toi­min­taan­sa ja roh­keu­des­ta pal­ka­ta eri­lai­sil­la taus­toil­la ole­via ihmi­siä, niin ei tar­vit­se ihme­tel­lä, että muu­te­taan veke. Vie­lä kun jul­ki­nen sek­to­ri tans­sii noi­den entis­ten savu­piip­pu­jen tah­tiin sekä työ­nan­ta­ja, että työn­te­ki­jä­puo­lel­la, niin on aika sel­vää, ettei hom­ma voi toi­mia. “Oikeis­to­lai­nen” yrit­tä­jä­hen­ki­nen hal­li­tuk­sem­me­kin on talous­po­liit­ti­ses­ti lähin­nä taan­tu­muk­sel­li­nen syy­täes­sään rahaa risu­pa­ket­tei­hin ja luo­mal­la tuhan­sia uusia vir­ko­ja hal­lin­to­him­me­lei­hin sen sijaan että tuki­si yrit­te­liäis­tä aivo­pää­omaa kokei­le­maan uusia asioi­ta tar­joa­mal­la kan­nus­ta­van sosi­aa­li­tur­van, jon­ka yhdis­tä­mi­nen epä­var­moi­hin tuloi­hin oli­si helppoa.

    Val­tao­sa näis­tä ongel­mis­ta on todel­li­suut­ta myös muu­al­la, mut­ta expat­ri­aat­ti­na jos­sain toi­ses­sa val­tios­sa elä­vä voi kokea var­sin suur­ta irral­li­suut­ta pai­kal­li­ses­ta poli­tii­kas­ta ja viis­vei­sa­ta pai­kal­li­sen jul­ki­sen kes­kus­te­lun sisäl­lön. Sen lisäk­si jot­ku Lon­too- / Ber­lii­ni-kuplat ovat aivan toi­sen kokoi­set puna­vuo­ri-töö­lö-kal­lio kuplaan ver­rat­tu­na ja tar­joa­vat työ­ma­hik­sia myös niil­le, joil­le Suo­men kan­keil­ta työ­mark­ki­noil­ta ei hom­mia löy­dy. Elin­ta­so ei vält­tä­mät­tä ole sen parem­pi kuin Suo­mes­sa, mut­ta ompa­han jotain.

  106. Mun mie­les­tä­ni aivo­vien­ti ei ole pel­käs­tään pahas­ta, jos oli­si jotain pork­ka­noi­ta pala­ta takai­sin ja mah­dol­li­suuk­sia hyö­dyn­tää osaamispääomaa.

    Ihan­ne­ti­lan­tees­sa ete­vim­mät opis­ke­li­jat pää­se­vät jon­kun sti­pen­di­sys­tee­min avul­la jat­ko-opis­ke­le­maan tai täy­denn­nys­kou­lut­tau­tu­maan ulko­mai­sis­sa huip­pu­yli­opis­tois­sa, jos sama mää­rä nii­den yli­opis­to­jen ete­vim­piä opis­ke­li­joi­ta tulee Suo­meen, ja jos suo­ma­lai­nen ulko­mail­la opis­kel­tu­aan palaa tie­deyh­tei­söön tai elin­kei­noe­lä­mään tänne. 

    Ongel­ma on vaan sii­nä että miten työl­lis­tää noi­ta huip­pu­kou­lu­tet­tu­ja? Tytä­ryh­tiö­ta­lous ja glo­ba­li­saa­tio vetää poispäin.

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kans­da­kun­taa aja­tel­len, meil­lä on kor­kea­kou­lu­ja ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­ja aivan lii­kaa, mut­ta sel­lai­sen lopet­ta­mi­nen on alue­po­liit­ti­nen mur­ha, kuten Savon­lin­nan osal­ta on tääl­lä jo todet­tu tapah­tu­neen. Polii­ti­kois­sa on se vika, että enem­mis­tö heis­tä on aina vähän jäl­ki­jät­töi­siä, hyviä suun­nit­te­le­maan edel­li­sen vuo­si­kym­me­nen uudistusta.
    Tuhoi­daa täs­sä on ollut se, että kun yli­opis­tois­ta yksi on yli mui­den, sil­tä nipis­te­tään sel­väs­ti enem­män rahaa kuin muil­ta. Ihan vaan, etg­tei mikään oli­si hyvä.

    Meil­lä on yli­opis­to­ja, tek­nil­li­siä yli­opis­to­ja ja sit­ten meil­lä on ammat­ti­kor­kea­kou­lu­ja. Vie­lä erik­seen nos­tan esil­le maanpuolustuskorkeakoulun.

    On vää­rin pis­tää nämä kaik­ki samal­le vii­val­le. Ammat­ti­kor­kea­kou­lut ovat huo­mat­ta­vas­ti parem­paa alue­tu­kea kuin maa­ta­lous­tu­ki, kos­ka niis­sä kou­lu­te­taan insi­nöö­re­jä ja sai­raan­hoi­ta­jia lähia­lueil­le, mut­ta myös toteu­te­taan tut­ki­mus­hank­kei­ta yhdes­sä lähia­luei­den yri­tys­ten kanssa.

    Miten maa­kun­nis­sa vien­tiä har­joit­ta­va pk-yri­tys voi panos­taa tuo­te­ke­hi­tyk­seen, jos heil­lä ei ole sii­hen kyke­ne­vää hen­ki­lös­töä? Kyl­lä ammat­ti­kor­kea­kou­luil­la on pal­jon­kin vir­kaa täs­sä maas­sa ja nime­no­maan elin­kei­noe­lä­män näkökulmasta.

    Ehdo­tin täs­sä blo­gis­sa vuo­sia sit­ten, että oppi­so­pi­mus­jär­jes­tel­mä ulo­tet­tai­siin myös ammat­ti­kor­kea­kou­lui­hin ja olen edel­leen­kin tätä miel­tä. Edel­lä mai­nit­se­ma­ni pk-yri­tys voi­si täl­lä taval­la kou­lut­taa vaik­ka­pa yhdes­tä omas­ta työn­te­ki­jäs­tään itsel­leen tuo­te­ke­hit­tä­jän. Ja tie­ten­kin ammat­ti­kor­kea­kou­lu las­kut­tai­si yri­tys­tä koulutuksesta.

    Pro Gra­du, diplo­mi­työ ja syven­tä­vät opin­not vie­vät kar­keas­ti 2/5 yli­opis­ton tai tek­nil­li­sen yli­opis­ton ope­tus­re­surs­seis­ta. Täs­tä panos­tuk­ses­ta suu­rin osa menee huk­kaan, kos­ka niin syven­tä­vis­tä kuin tut­kiel­mis­ta­kin suu­rin osa on täy­sin hyö­dyn­tön­tä opis­ke­li­jan työl­lis­ty­mi­sen kannalta.

    Yri­tys­maa­il­mas­sa oli­si täy­sin pois­sul­jet­tua, että yri­tys tuh­lai­si 2/5 tuotantoresursseistaan!

    Kuin­ka mon­ta gra­dua ja väi­tös­kir­jaa yksi pro­fes­so­ri voi antau­muk­sel­la ohja­ta yhtäaikaa?

    Eivät­kä ne yli­opis­to­jen raken­teel­li­set ongel­mat lak­kaa nii­den luku­mää­rää pienentämällä.

    Hel­sin­gin Yli­opis­ton ja Aal­lon pitäi­si kil­pail­la Suo­men lähia­luei­den ja euroo­pan par­haim­pien yli­opis­to­jen kans­sa. Siis näi­den yli­opis­to­jen pitäi­si rajoit­taa suo­ma­lais­ten sisään­ot­toa ja kas­vat­taa vaih­to-opis­ke­li­joi­den luku­mää­rää. Taso kas­vaa, kun rahaa tulee lisää ja opis­ke­li­joi­den taso kasvaa.

    Mui­den suo­ma­lais­ten yli­opis­to­jen pitäi­si kil­pail­la opis­ke­li­jois­ta lähin­nä kes­ke­nään ja tukea osaa­mi­sel­laan pai­kal­lis­ta elin­kei­noe­lä­mää ja koululaitosta.

    Nyt täy­tyy myös muis­taa se, että yli­opis­tois­sa on osaa­mis­ta, jota yri­tys­maa­il­ma tar­vit­si­si, mut­ta yli­opis­tois­sa on vähän väkeä, joil­la on kon­tak­te­ja yritysmaailmaan. 

    Toi­sin sanoen, yri­tys­maa­il­ma ei tie­dä, että mitä heil­lä oli­si saa­ta­vil­la ja yli­opis­tol­la ei tie­de­tä, että mitä he voi­si­vat tar­jo­ta yri­tyk­sil­le. Näis­tä hank­keis­ta yli­opis­tot sai­si­vat rahaa perus­tut­ki­muk­sen vahvistamiseen.

    Esi­mer­kik­si vies­tin­tään voi­si moni­kin vien­tiy­ri­tys saa­da kovas­ti apua yli­opis­tois­ta, jos­sa on eri kult­tuu­rien ja kie­lien osaa­jia. Suo­ma­lai­nen insi­nöö­ri kun ei vält­tä­mät­tä ole se paras hen­ki­lö tehok­kaa­seen vies­tin­tään asiak­kai­den kanssa.. 

    Suo­mes­sa on hyvä poh­ja vien­ti­teol­li­suu­den uudel­le nousul­le, jol­la voi­tai­siin sit­ten rahoit­taa pal­jon hyvää. Sel­lais­ta minä aina­kin haluai­sin näh­dä pel­kän voi­mis­tu­van noi­dan­ke­hän sijaan.

  108. Kun sil­mäi­lee väit­te­li­jöi­den nimiä, mai­nit­ta­va osa var­sin­kin lää­ke­tie­teen ja tek­nii­kan alan väit­te­li­jöis­tä vai­kut­taa ulko­maa­lais­taus­tai­sil­ta. Esim. OY:ssa tuo osuus lie­nee 10…20%. Aika har­va heis­tä on edes aiko­nut jää­dä Suo­meen, joten useim­mat pois­tu­vat pape­rit saatuaan.

    En osaa arvioi­da, mis­sä mää­rin tämä sot­kee näi­tä aivovuototilastoja.

  109. Osaa­jien aivo­vuo­to on osa laa­jem­paa ongelmaa.

    Kou­lu­tus­kus­tan­nuk­set, osa tut­ki­mus­ta ja star­tup­pien alku-rahoi­tus­kin ovat tul­leet jul­ki­sel­ta puolelta.

    Näi­nol­len jul­ki­nen sek­to­ri tuot­taa vas­tik­keet­to­mas­ti huip­puo­saa­jia ja kiin­no­ta­via startuppeja.

    Sit­ten tulee­kin se ongel­ma: Suo­mes­ta ei löy­dy riit­tä­väs­ti ris­ki­pää­omaa (ven­tu­re capi­tal), joka rahoit­tai­si uusien tuot­tei­den / pal­ve­lui­den jat­ko­ke­hit­tä­mis­tä ja vie­mis­tä markkinoille.

    Täs­sä tilan­tees­sa ulko­mai­set vero­pa­ra­tii­siy­ri­tyk­set poi­mi­vat rusi­nat pul­las­ta, eli osta­vat par­haat osaa­jat ja star­tu­pit ulkomaille.

    Suo­mi siis finan­sioi ulko­mais­ten yri­tys­ten huip­pu-kou­lu­tus­ta ja tuo­te­ke­hi­tys­tä, mut­ta jää itse osat­to­mak­si sen tuot­ta­mis­ta hedelmistä.

    Jo pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten Suo­men poli­tiik­ka on irron­nut talou­del­li­ses­ta todel­li­suu­des­ta ja täs­sä on nyt tulos!

    Täs­sä­hän ei ole mitään järkeä!

    Rat­kai­su: Suo­mes­ta pitää teh­dä kil­pai­lu­ky­kyi­nen maa, jos­sa var­sin­kin 90% uusis­ta työ­pai­kois­ta luo­va pk-sek­to­ri voi menes­tyä ja pal­ka­ta maas­sa kou­lu­te­tut huippu-osaajat.

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitä­hän tapah­tui­si, jos HY ajat­te­li kes­kit­tyä olen­nai­seen ja lak­kaut­tai­si kak­si tie­de­kun­taa, teo­lo­gi­sen ja maa- ja metsataloustieteellisen. 

    His­to­rian valos­sa sii­tä tuli­si val­ta­va par­ku ja ham­mas­ten kiris­tys Hel­sin­gin Yli­opis­tos­sa. Näi­hin HY:n kan­nal­ta aivan olen­nai­siin tie­de­kun­tiin las­ki­sin myös eläin­lää­ke­tie­teel­li­sen tiedekunnan.

  111. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuhoi­daa täs­sä on ollut se, että kun yli­opis­tois­ta yksi on yli mui­den, sil­tä nipis­te­tään sel­väs­ti enem­män rahaa kuin muil­ta. Ihan vaan, etg­tei mikään oli­si hyvä.

    Koh­dis­tuu­ko ne leik­kauk­set poik­keuk­sel­li­sen kovi­na Aal­toon? Talous­e­lä­män kan­nal­ta lie­nee aivan sama mon­ta­kö “käytänöllisen“flosofian osaa­jaa maa­il­mal­le tuu­pa­taan. Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta olis help­po lei­ka­ta 20–30% pois niin että sii­tä oli­si vain hyötyä

  112. Voi­si­ko ehdot­taa, että yli­opis­to­jen toh­to­rit ja mais­te­rit kävi­si­vät perus­ta­maan yri­tyk­siä, eivät­kä jäi­si yli­opis­tol­le haa­vei­le­maan elä­ke­vi­ras­ta. Esi­mer­kik­si sopi­si­vat vaik­ka Bill Gates, Ste­ve Jobs, Hew­let, Pac­kard ja monet muut. Nämä oli­vat oikein huip­pu­yli­opis­tios­sa mut­ta läh­ti­vät yrit­tä­mään. Eivät jää­neet odot­ta­maan työtarjousta.

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuhoi­daa täs­sä on ollut se, että kun yli­opis­tois­ta yksi on yli mui­den, sil­tä nipis­te­tään sel­väs­ti enem­män rahaa kuin muil­ta. Ihan vaan, etg­tei mikään oli­si hyvä.

    Toi­saal­ta juu­ri Hel­sin­gis­tä tai­taa löy­tyä kaik­kein eni­ten hömp­pää. Sii­nä oli­si kar­si­mis­va­raa. Mut­ta kun yli­opis­to saa itse­näi­ses­ti päät­tää, mis­tä kar­sii, niin se ei joh­da yhteis­kun­nan kan­nal­ta par­haa­seen mah­dol­li­seen lopputulokseen.

  114. N: Minun mie­les­tä­ni olet vää­räs­sä. Kai­kes­ta muus­ta meil­lä on varaa lei­ka­ta, mut­ta ei ope­tuk­ses­ta ja tutkimuksesta. 

    Minus­ta täl­lai­nen kom­ment­ti on erin­omai­nen esi­merk­ki popu­lis­mis­ta: help­po lausua ja help­po olla samaa miel­tä, mut­ta vail­la todel­lis­ta subs­tans­sia. Tot­ta­kai myös ope­tuk­ses­ta ja tut­ki­muk­ses­ta voi lei­ka­ta, jos esimerkiksi:
    — kou­lu­te­taan tur­hil­le aloille
    — kou­lu­te­taan aivan lii­kaa jol­le­kin alal­le, jol­loin kal­lis kou­lu­tus joh­taa työttömyyteen
    — kou­lu­tus on jär­jes­tet­ty tar­peet­to­man kalliisti
    — kou­lu­tus on jär­jes­tet­ty vää­räs­sä pai­kas­sa ja siir­rol­la saa­vu­te­taan säästöjä
    — tut­ki­taan jotain val­lan tarpeetonta
    — tut­ki­taan jotain sel­lais­ta, joka osa­taan muu­al­la parem­min ja jon­ka tulok­set ovat mei­dän­kin käytettävissämme
    Ja niin edelleen.

    Kou­lu­tuk­ses­ta voi sääs­tää, mut­ta se pitää teh­dä huo­lel­li­ses­ti ja oikein, laa­ja-alai­se­na yhteistyönä.

    Nykyi­nen aivo­vuo­to tun­tui­si ole­van seu­raus­ta toi­saal­ta ylei­ses­tä glo­ba­li­saa­tios­ta, jota suu­rin osa puo­lueis­ta tah­too edis­tää ja toi­saal­ta sii­tä, että meil­lä ei ole kou­lu­te­tuil­le ihmi­sil­lem­me töi­tä (mikä sekin joh­tuu osit­tain glo­ba­li­saa­tios­ta). Työ­paik­ko­jen häviä­mi­ses­tä on kes­kus­tel­tu blo­gis­sa aiem­min­kin – seu­raa­va vai­he tai­taa olla sit­ten tämä, että kun työ­pai­kat ovat hävin­neet, niin häviä­vät par­haat teki­jät­kin, sil­lä jos­sain heil­le on aina kysyntää.

    Mut­ta mitä ihmet­tä täl­le voi­si tehdä?

  115. Eivät kaik­ki läh­de Schen­gen mai­hin vaan muu­al­le kuten Yhdys­val­toi­hin, Kana­daan tai jopa Aasiaan.Ruotsin yli­opis­tois­sa on pal­jo suo­ma­lais­taus­tai­sia hen­ki­lö­kun­taa jo ihan 1970-luvul­ta läh­tien. Osmo Soi­nin­vaa­ra tar­koit­taa aivo­vien­tiä kuten Jaak­ko Hämeen-Ant­ti­laa tosin hänel­le tar­jot­tiin jo vuon­na 2013 pysy­vää vir­kaa Prince­to­nin yli­opis­tos­ta mut­ta kiel­täy­tyi mut­ta nyt muut­to Skot­lan­tiin oli sel­väs­ti protesti.

  116. qwer­ty: Koh­dis­tuu­ko ne leik­kauk­set poik­keuk­sel­li­sen kovi­na Aal­toon? Talous­e­lä­män kan­nal­ta lie­nee aivan sama mon­ta­kö “käytänöllisen”flosofian osaa­jaa maa­il­mal­le tuu­pa­taan. Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta olis help­po lei­ka­ta 20–30% pois niin että sii­tä oli­si vain hyötyä 

    Perus­tut­ki­muk­sel­la on arvoa ja sitä pitää kye­tä teke­mään talou­del­li­ses­ti tur­vat­tu­na. Perus­tut­ki­muk­ses­ta nouse­vat tule­vai­suu­den nokiat. Emme vain tie­dä mikä on se seu­raa­va nousija. 

    Jos haluam­me lyhel­lä aika­vä­lil­lä kovaa tuot­toa, niin monin­ker­tais­tam­me Puo­lus­tus­voi­mien tut­ki­mus­mää­rä­ra­hat. Sodan­käyn­ti on tun­ne­tus­ti hyvä innovaattori.

    Kan­nat­taa muu­ten Nokian his­to­rias­ta ver­ra­ta sen pie­nel­lä kat­teel­la teh­ty­jen puo­lus­tus­voi­mien pro­jek­tien ja myö­hem­män menes­tyk­sen välis­tä suh­det­ta. Menes­tys­hän lop­pui, kun mil-osas­to myy­tiin tar­peet­to­ma­na rön­sy­nä. Ei sat­sat­tu enää uusiin tek­no­lo­gioi­hin, joi­ta oli käy­tös­sä vain puo­lus­tus­vä­li­neis­sä ja jot­ka yleiss­tyi­vät sivii­li­maa­il­mas­sa 5 — 10 vuot­ta myöhemmin.

  117. Rahul Soma­ni: yli­opis­tos­ta mut­ta kiel­täy­tyi mut­ta nyt muut­to Skot­lan­tiin oli sel­väs­ti protesti.

    En usko pro­tes­tiin, kyse on hal­pa­hin­tai­ses­ta popu­lis­mis­ta ja puoluepolitiikasta.

    Hämeen-Ant­ti­lan väi­te oli­si uskot­ta­va, jos hän oli­si men­nyt hei­kom­paan vir­ka-ase­maan ulko­mail­le. Nyt hänel­le auke­aa oman uran­sa edis­tä­mi­seen aivan toi­sen luo­kan foo­ru­mi Euroo­pan tasolla. 

    Euroo­pas­sa hänen edus­ta­mal­leen tut­ki­mus­suun­nal­le on val­ta­va tilaus. Ovat­han isla­mi­lai­sen ja län­si­mai­sen kult­tuu­rin koh­taa­mis­seu­rauk­set siel­lä aivan eri luok­kaa kuin Suo­mes­sa. Samoin yli­opis­to­maa­il­man rahoi­tus on eri tasol­la. Eikä kyse ole Suo­men hal­li­tuk­sen arvo­maa­il­mas­ta vaan todel­li­ses­ta rahan puutteesta.

  118. Kaik­ki kun­nian vaan Hämeen-Ant­ti­lal­le, mut­ta hänen tut­ki­muk­sen­sa ei kyl­lä tuo­ta sel­lais­ta lisä­ar­voa, että sii­tä kan­nat­tai­si Suo­mes­sa maksaa.

    Olen aivan var­ma, että H‑A saa ensin­nä­kin parem­paa jäl­keä aikaan ulko­mail­la ja toi­sek­si se tie­to on ihan hel­pos­ti siir­ret­tä­vis­sä tän­ne. Ei sii­hen suo­ma­lais­ta veron­mak­sa­jaa tarvita.

  119. Daniel Feder­ley: Toi­saal­ta juu­ri Hel­sin­gis­tä tai­taa löy­tyä kaik­kein eni­ten hömp­pää. Sii­nä oli­si kar­si­mis­va­raa. Mut­ta kun yli­opis­to saa itse­näi­ses­ti päät­tää, mis­tä kar­sii, niin se ei joh­da yhteis­kun­nan kan­nal­ta par­haa­seen mah­dol­li­seen lopputulokseen.

    Mää­rit­te­le hömp­pä. On toki alo­ja, jot­ka minus­ta­kin tun­tu­vat höm­päl­tä, mut­ta ne saat­ta­vat sil­ti olla hyvin­kin tär­kei­tä alo­ja, vaik­ka minä en sitä tiedä.

    Esi­mer­kik­si yli­opis­to­ta­soi­nen teo­lo­gia saat­taa tun­tua tur­hal­ta, mut­ta sil­lä on aina­kin yksi mer­kit­tä­vä etu: se pitää fun­da­men­ta­lis­ti­fa­naa­ti­kot suu­rel­ta osin pois papin­vi­ras­ta, sil­lä kirk­ko edel­lyt­tää papeil­ta kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa. Yli­opis­to­teo­lo­git taas ovat fun­da­men­ta­lis­tien mie­les­tä liki­main keret­ti­läi­siä. Maa­il­ma on toki muut­tu­nut, mut­ta papeil­la on edel­leen arvo­val­taa ja vai­ku­tus­val­taa, enkä todel­la­kaan haluai­si, että papeis­ta nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa oli­si krea­tio­nis­te­ja, nais­pap­peu­den vas­tus­ta­jia ja mui­ta vanhoillisia.

  120. Daniel Feder­ley: Minus­ta täl­lai­nen kom­ment­ti on erin­omai­nen esi­merk­ki popu­lis­mis­ta: help­po lausua ja help­po olla samaa miel­tä, mut­ta vail­la todel­lis­ta subs­tans­sia. Tot­ta­kai myös ope­tuk­ses­ta ja tut­ki­muk­ses­ta voi lei­ka­ta, jos …

    Sinun esi­merk­ki­si eivät ole leik­kauk­sia, vaan toi­min­nan tehostamista.

    Hal­li­tus leik­kaa yli­opis­to­jen rahoi­tus­ta ja vaa­tii samal­la myös toi­min­nan tehos­ta­mis­ta ja uudel­leen­suun­taa­mis­ta sovel­ta­vaan tut­ki­muk­seen ja tuo­te­ke­hi­tyk­seen. Yli­opis­to­jen pitäi­si kui­ten­kin teh­dä perus­tut­ki­mus­ta, kos­ka sitä yri­tyk­set eivät yleen­sä tee. Sovel­ta­va tut­ki­mus on eri­lais­ten tut­ki­mus­lai­tos­ten ja yri­tys­ten alaa.

  121. Kal­le: Menes­tys­hän lop­pui, kun mil-osas­to myy­tiin tar­peet­to­ma­na rön­sy­nä. Ei sat­sat­tu enää uusiin tek­no­lo­gioi­hin, joi­ta oli käy­tös­sä vain puo­lus­tus­vä­li­neis­sä ja jot­ka yleiss­tyi­vät sivii­li­maa­il­mas­sa 5 – 10 vuot­ta myöhemmin.

    Mei­naat­ko että mil tek­niik­ka otti ensim­mäi­se­nä käyt­töön NMT‑, GSM‑, WCDMA- ja LTE tek­nii­kat? Mut­ta kun nok­sun mil osas­to myy­tiin, ei huo­mat­tu ajois­sa että mil vaa­ti­mat kos­ke­tus­näy­töt ja help­po­käyt­töi­syy­det ovat koh­ta nor­mi­käyt­tä­jien normiodotus?

  122. Ahis­taa: Hel­sin­gin yli­opis­to on kai pikem­min iso kuin hyvä ver­rat­tu­na (aina­kin joi­hin­kin) mui­hin Suo­men yli­opis­toi­hin. Rank­kauk­sis­sa kun ei pal­joa­kaan ote­ta huo­mioon vii­taus­ten suh­teel­lis­ta mää­rää, vain absoluuttinen. 

    Aina­kin joh­ta­mi­sen suh­teen HY löy­tyy ihan vää­räs­tä pääs­tä lis­taa, jos tuo­ret­ta Pro­fes­so­ri­lii­ton tut­ki­mus­ta on usko­mi­nen: http://professoriliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/615cd9535e4f81d7c3fadb99c701f8aa/1484143198/application/pdf/565110/YLIOPISTO%20PROFESSORIN%20TYÖNANTAJANA%202016%20Julkaistavat%20tulokset%2004102016.pdf (kou­luar­vo­sa­nat yli­opis­toit­tain vii­mei­sel­lä sivul­la). Toki syy­tä kysyä, joh­tuu­ko tämä suo­raan koos­ta (ja sii­hen näh­den ehkä huo­nos­ti skaa­lau­tu­vas­ta joh­ta­mis­jär­jes­tel­mäs­tä), laa­jas­ta tie­tee­na­la­va­li­koi­mas­ta, orga­ni­saa­tion kult­tuu­ris­ta tai sen puut­tees­ta, huo­nos­ta tuu­ris­ta yksi­löi­den suh­teen joh­to­por­taas­sa vai kai­kis­ta mainituista. 

    Yli­opis­to­lai­tok­sel­la on näh­däk­se­ni ylei­ses­ti raken­teel­li­nen joh­ta­mi­son­gel­ma, joh­to­teh­tä­viin nous­taan kir­joit­ta­mal­la artik­ke­lei­ta ja ole­mal­la hyvää pataa valit­si­joi­den kans­sa, ehkä jopa ope­tus­tai­toa­kin sel­vi­te­tään jos­sain koh­taa, mut­ta joh­ta­mis­tai­to ja eten­kin sen puu­te tulee esiin vas­ta kun vahin­ko on jo tapahtunut.

    Nykyi­nen bib­lio­met­riik­ka­fe­ti­sis­mi tosi­aan antaa HY:lle mah­dol­li­suu­den tuu­dit­tau­tua uskoon, että siel­lä kaik­ki on läh­tö­koh­tai­ses­ti Suo­men paras­ta, vaik­ka todel­li­suus on välil­lä ja joil­ta­kin osin ihan toi­nen. Toi­saal­ta pie­nem­mil­lä yksi­köil­lä (kuten maa­kun­tay­li­opis­toil­la) voi­si tule­vai­suu­des­sa olla poten­ti­aa­lia tie­teen­vä­li­sen yhteis­työn kaut­ta maa­il­man hui­pul­le ihan uusil­la tie­tee­na­loil­la (kipe­rät ongel­mat eivät nou­da­ta tie­de­kun­ta­ra­jo­ja), pie­nes­sä yhtei­sös­sä ”vää­rän” alan ihmis­ten tapaa­mi­nen ja tun­te­mi­nen enem­män tai vähem­män sat­tu­mal­ta on pal­jon hel­pom­paa. Toki tähän pitää yleen­sä erik­seen kan­nus­taa tai sit­ten vali­ta hen­ki­löi­tä jot­ka toi­mi­vat niin muutenkin.

  123. En tie­dä mihin puo­lu­ee­seen Hämeen-Ant­ti­la kuu­luu mut­ta mitä tulee isla­mi­lai­sen kult­tuu­rin tut­ki­muk­seen niin se on ollut Hel­sin­gin yli­pis­tos­sa pit­kän ajan. Georg Wal­lin oli ensim­mäi­nen joka tähän vir­kaan ase­tet­tiin jo 1800-luvul­la. Isla­mi­lai­nen kult­tuu­ri ei ole yhte­näi­nen vaan hyvin mosaiik­ki­nen kuten län­si­mai­nen kulttuuri.

  124. Rahan puu­te mut­ta myös yli­pis­ton byro­kraat­ti­nen hal­lin­to on osa tätä ongel­maa. Yli­opis­to naut­tii lii­al­li­ses­ta auto­no­mias­ta joka on men­nyt jopa niin­kin pit­käl­le että sen kas­sa on nyt lähes tul­koon tyh­jä. Vaik­ka hal­li­tus antai­si vuo­des­sa 10 mil­joo­naa lisää bud­je­tis­ta niin ongel­ma sil­ti yli­pai­su­nut byrokratia.

  125. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:

    Pro Gra­du, diplo­mi­työ ja syven­tä­vät opin­not vie­vät kar­keas­ti 2/5 yli­opis­ton tai tek­nil­li­sen yli­opis­ton ope­tus­re­surs­seis­ta. Täs­tä panos­tuk­ses­ta suu­rin osa menee huk­kaan, kos­ka niin syven­tä­vis­tä kuin tut­kiel­mis­ta­kin suu­rin osa on täy­sin hyö­dyn­tön­tä opis­ke­li­jan työl­lis­ty­mi­sen kannalta.

    –snip–

    Kuin­ka mon­ta gra­dua ja väi­tös­kir­jaa yksi pro­fes­so­ri voi antau­muk­sel­la ohja­ta yhtäaikaa? 

    Muu­ten ihan mie­le­käs­tä poh­din­taa, mut­ta teet aika iso­ja yleis­tyk­siä. Pahin vir­he liit­tyy diplo­mi­töi­hin. Ne on tapa­na teh­dä teol­li­suu­teen, ja niis­tä yleen­sä mak­se­taan. Olen tun­te­nut pro­fes­so­re­ja, jot­ka ovat ilmoit­ta­neet, ettei­vät hyväk­sy sel­lais­ta diplo­mi­työ­ai­het­ta, jos­ta ei mak­se­ta: “Sel­lais­ta diplo­mi-insi­nöö­riä, joka ei saa mak­set­tua diplo­mi­työ­ai­het­ta, ei Suo­mi tar­vit­se.” Täl­lai­set työt ovat yleen­sä pie­niä kehi­tys­pro­jek­te­ja, joil­la samal­la tes­ta­taan teek­ka­rin sopi­vuut­ta firmaan.

    Toi­saal­ta täl­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä diplo­mi­työn ohjaus on aika help­poa. Pro­fes­so­ri hyväk­syy aiheen, lukee työn luon­nok­sen ja kom­men­toi ennen lopul­li­sen työn jät­tä­mis­tä arvos­tel­ta­vak­si. Opis­ke­li­jan var­si­nai­se­na ohjaa­ja­na toi­mii yri­tyk­ses­sä tai tut­ki­mus­lai­tok­ses­sa työs­ken­te­le­vä diplo­mi-insi­nöö­ri, joka on yleen­sä myös ko. pro­jek­tin pääl­lik­kö. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pro­fes­so­ri ohjaa vain oman tut­ki­mus­ryh­män­sä diplo­mi­työ­läi­siä, ja heis­tä­kin vain nii­tä, joi­ta eivät nuo­rem­mat tut­ki­jat hoida.

    Sel­lai­nen diplo­mi­työ tai gra­du sen sijaan, jota kukaan ei ole val­mis mak­sa­maan, on arvo­ton. Jos asia ei kiin­nos­ta ketään tar­peek­si, että sii­tä mak­set­tai­siin työn teki­jäl­le, ei asial­le ole yhteis­kun­nal­lis­ta tilausta.

  126. Vii­ta­ten aiem­piin kom­ment­tei­hi­ni ammattikoulutuksesta:

    http://yle.fi/uutiset/3–9398360

    Näis­tä armo­vi­to­sen saa­neis­ta yri­tyk­sien pitäi­si nyt sit­ten vali­ta itsel­leen teh­tai­siin työ­mie­het- ja naiset. 

    Noin kym­me­nen vuot­ta sit­ten teol­li­suus äräh­ti, että heil­lä on ongel­ma­na se, että ammat­ti­kou­lus­ta tul­leet täy­tyy kou­lut­taa uudel­leen työpaikalla.

    Nykyi­nen hal­li­tus leik­kaa enti­ses­tään siel­tä ja nos­taa toi­mil­laan kor­kea­kou­lu­paik­ko­jen mää­rää samal­la lei­ka­ten resurs­se­ja korkeakouluilta.

    Tode­taan nyt ohi­men­nen, että perus­kou­lus­sa pitäi­si sel­väs­ti­kin olla eri tasoi­sil­le oppi­lail­le eri luokat.

    Se on aika masen­ta­vaa istua luo­kas­sa, jos­sa api­na­lau­ma rie­huu, eikä opis­ke­lus­ta tule mitään. Mut­ta tämä pel­lei­ly jat­kuu nyt sit­ten ammattikoulussakin.

    Pala­tak­se­ni ammat­ti­kou­lui­hin totean vie­lä, että yli­opis­tos­sa huo­nos­ti pär­jää­vä voi­si pär­jä­tä erin­omai­ses­ti ammat­ti­kou­lus­sa, ellei taus­tal­la ole esi­mer­kik­si masen­nus­ta tai vastaavaa. 

    Ammat­ti­kou­luis­sa on sel­väs­ti pula hyvis­tä opiskelijoista.

    Armo­vi­to­sen saa­neet voi­tai­siin sijoit­taa vaik­ka Kai­nuun Pri­kaa­tiin parik­si vuo­dek­si oppi­maan elä­mään rutii­ne­ja ja perustaitoja..

  127. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
    Sel­lai­nen diplo­mi­työ tai gra­du sen sijaan, jota kukaan ei ole val­mis mak­sa­maan, on arvo­ton. Jos asia ei kiin­nos­ta ketään tar­peek­si, että sii­tä mak­set­tai­siin työn teki­jäl­le, ei asial­le ole yhteis­kun­nal­lis­ta tilausta.

    Minun mie­les­tä­ni diplo­mi­töi­den tai gra­du­jen ei ole mis­tään syys­tä pak­ko olla jon­kun ulko­puo­li­sen tahon tilaa­mia ja maksamia. 

    Sii­tä että pitää han­kia työ­paik­ka opis­ke­luai­ka­na jos­sa suo­rit­taa diplo­mi­työ tai gra­du on tul­lut monel­le opis­ke­lii­jal­le val­mis­tu­mi­sen este. 

    Jos opis­ke­li­ja jos­tain syys­tä ei sel­lais­ta työ­paik­kaa saa han­kit­tua, pitää yli­opis­ton aut­taa, joko ottaa vas­taan sel­lai­nen työ joka teh­dään tal­koo­voi­min tai jär­jes­tää työ tie­deym­pä­ris­tön sisällä.

    1. Tai sit­ten voi­tai­siin men­nä sii­hen, että meil­lä­kin töi­hin päsi­si myös kan­din pape­reil­la. Jos mais­te­ri­vai­heen opin­to­ja ei enää tosia­sias­sa vaa­dit­tai­si mais­te­rin pape­rei­hin, sehän tar­koit­tai­si, että oli­si vain kandeja´.

  128. Esi­tät hyviä aja­tuk­sia. Muut­to­ha­luk­kuu­teen on myös mui­ta syi­tä, jot­ka aja­vat myös ammat­ti­lai­sia pois maas­ta. Lisään­ty­vä byro­kra­tia, hol­hous, nor­mit­ta­mi­nen ja yksi­lön­va­pauk­siin puut­tu­mi­nen kan­nus­ta­vat muut­ta­maan paik­koi­hin, jois­sa yksi­lön elä­mään puu­tu­taan vähem­män. Meil­lä on pal­jon suun­ni­tel­ma­ta­lous­mais­ta ohjaus­ta ja ajat­te­lua, että iso­ve­li tie­tää mikä on yksi­löl­le paras­ta. Se sopi entis­tä vähem­män nuo­rem­pien suku­pol­vien ajatteluun.

  129. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Nykyi­nen hal­li­tus leik­kaa enti­ses­tään siel­tä ja nos­taa toi­mil­laan kor­kea­kou­lu­paik­ko­jen mää­rää samal­la lei­ka­ten resurs­se­ja korkeakouluilta.

    Kyl­lä amik­sel­la resurs­se­ja riit­täi­si, jos se ei tuh­lai­si nii­tä höpönlöpön-kivakiva-tutkintoihin.

  130. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tai sit­ten voi­tai­siin men­nä sii­hen, että meil­lä­kin töi­hin päsi­si myös kan­din pape­reil­la. Jos mais­te­ri­vai­heen opin­to­ja ei enää tosia­sias­sa vaa­dit­tai­si mais­te­rin pape­rei­hin, sehän tar­koit­tai­si, että oli­si vain kandeja´. 

    Tuo kan­di­daat­ti­tut­kin­to joka on tul­lut myö­hem­min unoh­tui, kun on n 30 vuot­ta sii­tä kun itse opis­ke­li. Sil­loin todel­la oli pelk­kä yli­op­pi­las sii­hen asti kun­nes valmistui.

  131. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Tode­taan nyt ohi­men­nen, että perus­kou­lus­sa pitäi­si sel­väs­ti­kin olla eri tasoi­sil­le oppi­lail­le eri luokat.

    Se on aika masen­ta­vaa istua luo­kas­sa, jos­sa api­na­lau­ma rie­huu, eikä opis­ke­lus­ta tule mitään. Mut­ta tämä pel­lei­ly jat­kuu nyt sit­ten ammattikoulussakin.

    Oiva huo­mio, tämä sosi­aa­li­de­mo­kraat­tien tasa­päis­tä­mi­sen anar­kia on jat­ku­nut perus­kou­lun perus­ta­mi­ses­ta läh­tien. (on perus­kou­lus­sa hyvää­kin) Kaik­ki eivät kui­ten­kaan opi kaik­kea, kun­kin lah­jak­kuu­den huo­mioi­mi­nen oli­si Suo­mel­le paras­ta mitä voi­si tapahtua.

    Nyt on inkluusio vie­lä syven­ty­nyt perus­kou­lus­sa, kos­ka kie­li­tai­dot­to­mat pitää sisäl­lyt­tää nor­mi­luok­kiin. Koke­muk­se­ni mukaan nämä kie­li­tai­dot­to­mat eivät kui­ten­kaan häi­ri­köi samal­la taval­la kuin kan­ta­väes­tön nuo­ret. Sii­tä plus­sat heille.

    Tasok­kaam­pi perus­kou­lu­tus taa­sen poi­ki­si hyviä opis­ke­lusaa­vu­tuk­sia korkeakoulutuksessa.

    Mat­hias V: Lisään­ty­vä byro­kra­tia, hol­hous, nor­mit­ta­mi­nen ja yksi­lön­va­pauk­siin puut­tu­mi­nen kan­nus­ta­vat muut­ta­maan paik­koi­hin, jois­sa yksi­lön elä­mään puu­tu­taan vähemmän. 

    Tai­taa­pa ulko­mai­sis­sa yli­opis­tois­sa olla Suo­mea enem­män mää­räyk­siä ja normitusta.

  132. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Olen tun­te­nut pro­fes­so­re­ja, jot­ka ovat ilmoit­ta­neet, ettei­vät hyväk­sy sel­lais­ta diplo­mi­työ­ai­het­ta, jos­ta ei mak­se­ta: “Sel­lais­ta diplo­mi-insi­nöö­riä, joka ei saa mak­set­tua diplo­mi­työ­ai­het­ta, ei Suo­mi tarvitse.” 

    Täl­lai­nen pro­fes­so­ri jou­tuu kyl­lä nopeas­ti han­ka­luuk­siin, jos opis­ke­li­ja taju­aa valit­taa yli­opis­ton hal­lin­nol­le. Ei Suo­mes­sa mikään yli­opis­to hyväk­sy sitä, että opis­ke­li­ja ei pää­se val­mis­tu­maan sik­si, että hän ei löy­dä pal­kal­lis­ta diplomityöpaikkaa.

  133. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tai sit­ten voi­tai­siin men­nä sii­hen, että meil­lä­kin töi­hin päsi­si myös kan­din pape­reil­la. Jos mais­te­ri­vai­heen opin­to­ja ei enää tosia­sias­sa vaa­dit­tai­si mais­te­rin pape­rei­hin, sehän tar­koit­tai­si, että oli­si vain kandeja´.

    Nuo kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set kuul­los­ta­vat jul­ki­sel­ta työpaikalta/viralta. Eikös opis­kel­lut­ta väkeä pitäi­si olla enem­maä yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la, siis ei veron­mak­sa­jan palveluksessa.

  134. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:

    Tode­taan nyt ohi­men­nen, että perus­kou­lus­sa pitäi­si sel­väs­ti­kin olla eri tasoi­sil­le oppi­lail­le eri luokat.

    Se on aika masen­ta­vaa istua luo­kas­sa, jos­sa api­na­lau­ma rie­huu, eikä opis­ke­lus­ta tule mitään. Mut­ta tämä pel­lei­ly jat­kuu nyt sit­ten ammattikoulussakin.

    Kiin­nos­ta­vas­ti kui­ten­kaan eriyt­tä­vän ope­tuk­sen mais­sa kou­lu­tu­lok­set eivät ole parem­pia kuin yhte­näi­sen kou­lun mais­sa. En ole pereh­ty­nyt asi­aan tar­kem­min, mut­ta ymmär­tääk­se­ni syy­nä sii­hen että eriyt­tä­mi­nen ei paran­na tulok­sia, on se että oppi­laat jakaan­tuu sosi­aa­li­sen taus­tan mukaan, ei niin­kään kog­ni­tii­vis­ten kyky­jen ja käyttäytymisen. 

    Mat­hias V:
    Esi­tät hyviä aja­tuk­sia. Muut­to­ha­luk­kuu­teen on myös mui­ta syi­tä, jot­ka aja­vat myös ammat­ti­lai­sia pois maas­ta. Lisään­ty­vä byro­kra­tia, hol­hous, nor­mit­ta­mi­nen ja yksi­lön­va­pauk­siin puut­tu­mi­nen kan­nus­ta­vat muut­ta­maan paik­koi­hin, jois­sa yksi­lön elä­mään puu­tu­taan vähem­män. Meil­lä on pal­jon suun­ni­tel­ma­ta­lous­mais­ta ohjaus­ta ja ajat­te­lua, että iso­ve­li tie­tää mikä on yksi­löl­le paras­ta. Se sopi entis­tä vähem­män nuo­rem­pien suku­pol­vien ajatteluun.

    Suo­ma­lai­set yli­opis­tot ovat mel­kein totaa­li­sen vapai­ta, ja suo­ma­lai­sen opis­ke­li­jan sosi­aa­li­tur­va vie­lä­pä täy­sin rajatonta.

  135. R.Silfverberg: Minun mie­les­tä­ni diplo­mi­töi­den tai gra­du­jen ei ole mis­tään syys­tä pak­ko olla jon­kun ulko­puo­li­sen tahon tilaa­mia ja maksamia. 

    Sii­tä että pitää han­kia työ­paik­ka opis­ke­luai­ka­na jos­sa suo­rit­taa diplo­mi­työ tai gra­du on tul­lut monel­le opis­ke­lii­jal­le val­mis­tu­mi­sen este. 

    Jos opis­ke­li­ja jos­tain syys­tä ei sel­lais­ta työ­paik­kaa saa han­kit­tua, pitää yli­opis­ton aut­taa, joko ottaa vas­taan sel­lai­nen työ joka teh­dään tal­koo­voi­min tai jär­jes­tää työ tie­deym­pä­ris­tön sisällä. 

    Sel­vää on, että gra­du­vai­heen opis­ke­li­jan on pääs­tä­vä val­mis­tu­maan. Muu­han oli­si jär­je­tön­tä resurs­sien tuh­laus­ta. Sen sijaan tar­koi­tin, ettei pel­käs­tään val­mis­tu­mis­ta var­ten teh­dyl­lä opin­näyt­teel­lä ole eri­tyis­tä yhteis­kun­nal­lis­ta arvoa kuin poikkeustapauksissa.

  136. Tek­no­lo­gi: Nuo kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set kuul­los­ta­vat jul­ki­sel­ta työpaikalta/viralta. Eikös opis­kel­lut­ta väkeä pitäi­si olla enem­maä yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la, siis ei veron­mak­sa­jan palveluksessa.

    Suo­mes­sa 60 % kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta on töis­sä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tai jul­ki­sin varoin rahoi­te­tuis­sa organisaatioissa

    Duu­na­ri­ta­sol­la 85 % on töi­sä yksi­tyi­sel­lä sektorilla

  137. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: syy­nä sii­hen että eriyt­tä­mi­nen ei paran­na tulok­sia, on se että oppi­laat jakaan­tuu sosi­aa­li­sen taus­tan mukaan, ei niin­kään kog­ni­tii­vis­ten kyky­jen ja käyttäytymisen. 

    Ei taso­ryh­miä kos­kaan perus­tet­tu sosi­aa­li­ryh­mien vaan oppi­mis­tu­los­ten mukaan. Se, että koti­taus­ta vai­kut­taa oppi­mis­tu­lok­siin on taa­sen eri asia.

    Eriy­ty­mi­nen paran­taa kaik­kien taso­ryh­mien oppi­mis­tu­lok­sia. Tämä on täy­sin ratio­naa­li­nen joh­to­pää­tös . Mitään tilas­to­sel­vi­tyk­siä ei edes tar­vi­ta. Toi­sek­seen niis­sä joh­to­pää­tös­ten tekoa sekoit­ta­vat taus­tal­la ole­vat muut­tu­jat, lähin­nä psy­ko­so­si­aa­li­set teki­jät. Nii­tä ovat esim. mur­ro­siän , har­ras­tus­ten, kave­ri­pii­rin, päih­tei­den, koti­taus­tan jne. aiheut­ta­mat vai­ku­tuk­set oppimistuloksiin.

  138. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Kiin­nos­ta­vas­ti kui­ten­kaan eriyt­tä­vän ope­tuk­sen mais­sa kou­lu­tu­lok­set eivät ole parem­pia kuin yhte­näi­sen kou­lun mais­sa. En ole pereh­ty­nyt asi­aan tar­kem­min, mut­ta ymmär­tääk­se­ni syy­nä sii­hen että eriyt­tä­mi­nen ei paran­na tulok­sia, on se että oppi­laat jakaan­tuu sosi­aa­li­sen taus­tan mukaan, ei niin­kään kog­ni­tii­vis­ten kyky­jen ja käyttäytymisen. 

    Onko todel­la­kin niin, että luok­ka, jos­sa oppi­tun­ti voi­daan käyt­tää koko­naan rau­hal­li­seen opis­ke­luun tuot­taa samat tulok­set kuin luok­ka, jos­sa oppi­tun­nis­ta jopa puo­let tai jos­kus enem­män­kin menee pelk­kään rie­hu­mi­seen tai muuhun?

    Entä jos tar­kas­tel­laan tilan­net­ta luok­kien tai jopa yksit­täi­sen oppi­laan tasol­la? Alkai­si­ko ero­ja näkymään?

  139. OS tee­ma täs­sä on “Kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den nuor­ten savus­ta­mi­nen ulko­mail­le on hal­li­tuk­sen aikaan­saan­nok­sis­ta tuhoisin.”

    Olen OSn kans­sa täs­tä asias­ta samaa miel­tä, mut­ta ongel­man ydin näyt­tää ole­van se, että kes­kus­te­lu käy­dään jos­sa­kin todel­li­suu­des­ta irtaan­tu­nees­sa maa­il­mas­sa ja yri­te­tään kaa­taa koko syy hal­li­tuk­sen niskaan.

    Minä puo­les­ta­ni kat­son tilan­net­ta 40+ vuo­den talous­so­dan etu­rin­ta­ma­pal­ve­lun ja 27 vuo­den pk-vien­tiy­rit­tä­jän näkökulmasta.

    Suu­ry­ri­tyk­sem­me ovat pal­jol­ti jo hylän­neet kil­pai­lu­ky­vyt­tö­män Suo­men, vähen­tä­vät tääl­lä väkeä ja inves­toi­vat pää­asias­sa ulko­mail­la. Toi­saal­ta 90% uusis­ta työ­pai­kois­ta luo­vaa pk-sek­to­ria kyy­ky­te­tään oikein huo­lel­la ay-liik­keen pyö­rit­tä­mäl­lä työ­voi­ma­kar­tel­lil­la ja pai­kal­li­sen sopi­mi­sen torppaamisella.

    Suo­mes­sa on MAAILMAN JÄYKIMMÄT työ­mark­ki­nat ja hir­vit­tä­vä kokonaisveroaste!

    Kun nuo­ri opis­ke­lee kor­kea­kou­lus­sa, hänel­le pitäi­si ker­tyä jo opis­ke­luai­ka­na työ­ko­ke­mus­ta valit­se­mal­laan alal­la. Siir­ty­mi­nen oli­si paras­ta tapah­tua liu­ku­vas­ti kor­kea­kou­lu­maa­il­mas­ta glo­ba­li­soi­tu­nee­seen työelämään.

    Nyky-Suo­mes­sa tämä ei kui­ten­kaan ole monel­lek­kaan mahdolista.

    Sen sijaan, että kor­jat­tai­siin edel­lä mai­ni­tut ilmi­sel­vät ongel­mat, käy­dään mm. epä­rea­lis­tis­ta “disin­for­maa­tio-kam­pan­jaa” star­tu­peis­ta, joi­ta tar­jo­taan nuo­ril­le rat­kai­suk­si kykytilanteeseen. 

    Todel­li­suu­des­sa star­tu­peis­ta joten­kin mene­tyy vain noin 5% ja loput pör­päh­tä­vät eri tavoin. Kon­kurs­sin teh­neen yrit­tä­jän koh­ta­lo on täs­sä maas­sa surkea…

    Syyl­li­sek­si tähän tilan­tee­seen tar­jo­taan popu­lis­ti­ses­ti hal­li­tus­ta ja var­sin­kin pöhöt­ty­neen kor­kea­kou­lu­jär­jes­tel­mäm­me leikkauksia.

    Pää­syyl­li­nen on kui­ten­kin muu­al­la: Jo parin­kym­me­nen vuo­den ajan poli­tiik­ka ja reaa­li­ta­lous ovat traa­gi­ses­ti ajaan­tu­neet kau­as toisistaan. 

    Täs­tä joh­tuen tuhan­net kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet nuo­ret ja heil­le mah­dol­li­ses­ti työ­tä tar­joa­vat par­haat pk-yri­tyk­sem­me savus­te­taan maasta.

    Suo­mes­sa val­lit­see nyt ns. strut­si­ta­lous: Kään­ne­tään taka­puo­li nuo­ria ja 500 000 työ­tön­tä koh­ti, työn­ne­tään pää pen­saa­seen ja kaa­ka­te­taan järjettömiä.

    Mau­no Koi­vis­ton sanoin: “Tart­tis teh­dä jotakin.”

  140. Sep­po Korp­poo:

    Suu­ry­ri­tyk­sem­me ovat pal­jol­ti jo hylän­neet kil­pai­lu­ky­vyt­tö­män Suo­men, vähen­tä­vät tääl­lä väkeä ja inves­toi­vat pää­asias­sa ulkomailla.Toisaalta 90% uusis­ta työ­pai­kois­ta luo­vaa pk-sek­to­ria kyy­ky­te­tään oikein huo­lel­la ay-liik­keen pyö­rit­tä­mäl­lä työ­voi­ma­kar­tel­lil­la ja pai­kal­li­sen sopi­mi­sen torppaamisella.

    Suo­mes­sa on MAAILMAN JÄYKIMMÄT työ­mark­ki­nat ja hir­vit­tä­vä kokonaisveroaste!

    Kun nuo­ri opis­ke­lee kor­kea­kou­lus­sa, hänel­le pitäi­si ker­tyä jo opis­ke­luai­ka­na työ­ko­ke­mus­ta valit­se­mal­laan alal­la. Siir­ty­mi­nen oli­si paras­ta tapah­tua liu­ku­vas­ti kor­kea­kou­lu­maa­il­mas­ta glo­ba­li­soi­tu­nee­seen työelämään.

    Täs­tä joh­tuen tuhan­net kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet nuo­ret ja heil­le mah­dol­li­ses­ti työ­tä tar­joa­vat par­haat pk-yri­tyk­sem­me savus­te­taan maasta.

    Suo­mes­sa val­lit­see nyt ns. strut­si­ta­lous: Kään­ne­tään taka­puo­li nuo­ria ja 500 000 työ­tön­tä koh­ti, työn­ne­tään pää pen­saa­seen­ja kaa­ka­te­taan järjettömiä.

    Mun mie­les­tä­ni syyt ovat raken­teel­li­set ja väes­tö­maan­tie­tee­li­set. Suo­men AY-lii­ke ja supi­mus­po­li­tiik­ka ei poik­kea oleel­li­ses­ti muis­ta län­si­mais­ta. Itä-Euroo­pan mais­ta kyllä.
    Sel­lais­ta osaa­mis­ta jota kor­kea kou­lu­tus tuot­taa tar­vi­taan toi­saal­ta vain suu­rim­mis­sa kau­pun­geis­sam­me eli Hel­sin­ki, Tam­pe­re, Tur­ku ja Oulu. Puo­let suo­ma­lai­sis­ta pitäi­si asua niis­sä tai nii­den välit­tö­mäs­sä ympä­ris­tös­sä mut­ta ei asu. Asu­mi­sen kal­leus estää toi­saal­ta muu­ton niihin. 

    Suo­mes­sa on lii­kaa elä­ke­läi­siä työs­sä­käy­viin näh­den. Ja jul­ki­sen sek­to­rin osuus kan­san­ta­lou­des­ta on lii­an suu­ri, ja se jat­kuu kos­ka jul­ki­nen sek­to­ri tar­jo­aa lii­an hyvää palk­kaa ja työehtoja. 

    Siir­to­lai­sia ja pako­lai­sia ei kotou­te­ta riit­tä­vän tehok­kaas­ti eikä val­men­ne­ta työ­elä­mään, osit­tain suo­men kie­len oppi­mi­sen vai­keu­den takia. 

    Venä­jä-ris­ki hei­ken­tää kans­sa kan­san­ta­lout­tam­me. Lii­an suu­ri osuus BKT:stä menee maan­puo­lus­tuk­seen. Eihän täs­sä tie­ten­kin näin pitä­nyt käy­dä mut­ta suo­ma­lai­set eivät pys­ty vai­kut­ta­maan Venä­jän eks­pan­sii­vi­seen poli­tiik­kaan. Kos­ka EU:n mark­ki­nat ovat kui­ten­kin tär­keäm­mät kuin Venä­jän kaup­pa niin Suo­men on pysyt­tä­vä yhtei­ses­sä lin­jas­sa EU:n pätös­ten suh­teen, myös Venä­jää liit­ty­vis­sä asiois­sa. Suo­men kan­san halut­to­muus liit­tyä puo­lus­tus­liit­to Natoon nos­taa kans­sa puo­lus­tuk­sen menoja. 

    Täs­tä pää­sem­me sopi­vas­ti lii­ken­nein­fran vai­ku­tuk­siin. Rau­ta­tie­verk­kom­me ei käy­tän­nös­sä ole enää muu­ta­maan vuo­teen ollut yhtey­des­sä EU-mai­den rau­ta­tie­verk­koon, ja Venä­jän kaup­pa yskii. Lai­va­kul­je­tuk­sien hin­taa nos­ta­vat eri­lai­set rik­ki­di­rek­tii­vit ja jään­mur­to­kus­tan­nuk­set. Hel­sin­ki-Tal­lin­na tun­ne­li näh­dään pelk­kä­nä utopiana. 

    Kei­not miten maa­il­man suu­rim­man mat­ka­pu­he­li­nyh­tiön mene­tys kor­va­taan ovat kans­sa vähis­sä. Vauh­tia pitäi­si ottaa siis taas savu­piip­pusek­to­ril­ta mut­ta kun suu­rel­la osal­la ei ole kiin­nos­tus­ta likai­seen työ­hön kau­ka­na suu­ris­ta kes­kuk­sis­ta. Star­tu­pei­hin en minä­kään oikein usko, kor­kein­taan sii­hen että niis­tä koke­mus­ta saa­neet voi muut­taa ulko­mail­le ja jat­kaa siellä. 

    Yksi seik­ka joka voi muut­taa tilan­net­ta on Olki­luo­to 3:n val­mis­tu­mi­nen, jos val­mis­tuu. Sil­loin Suo­mes­ta tulee ener­giao­ma­va­rai­sem­pi ja nos­taa suu­ry­ri­tys­ten kil­pai­lu­ky­kyä. Kun Suo­men ensim­mäi­set ydin­voi­ma­lat val­mis­tui­vat 1970-luvun lopus­sa elet­tiin ener­gia­krii­sin, joka oli hei­ken­tä­nyt kil­pai­lu­ky­kyä, aikaa. Heti kun reak­to­rit alkoi­vat tuot­taa säh­köä alkoi kan­san­ta­lous taas nousta.

  141. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Kiin­nos­ta­vas­ti kui­ten­kaan eriyt­tä­vän ope­tuk­sen mais­sa kou­lu­tu­lok­set eivät ole parem­pia kuin yhte­näi­sen kou­lun maissa.

    Riip­puu sii­tä, kenen oppi­mis­tu­lok­sia tar­kas­tel­laan. Jos paras 10 % ero­te­taan omak­si ryh­mäk­seen, niin ihan var­mas­ti tämän ryh­män oppi­mis­tu­lok­set para­ne­vat, kun se voi opis­kel­la sil­le sopi­vaan tah­tiin ilman, että pitää jar­ru­tel­la hitaam­pien ja hei­kom­min moti­voi­tu­nei­den tah­din mukaan. Mut­ta sen sijaan kes­ki­ta­son ja sitä hei­kom­pien oppi­lai­den oppi­mis­tu­lok­set hel­pos­ti heik­ke­ne­vät, jos ryh­mäs­sä ei ole enää muka­na par­hai­ta oppi­lai­ta kirit­tä­mäs­sä ja paran­ta­mas­sa opis­ke­luil­ma­pii­riä. Kun tar­kas­tel­laan koko ikä­luo­kan kes­ki­mää­räi­siä tulok­sia, niin ne usein ovat parem­pia sil­loin, kun koko ikä­luok­ka opis­ke­lee yhdessä.

    Kävin itse aikoi­na­ni maa­seu­tu­paik­ka­kun­nan ainoan lukion, jon­ne pää­si sisään 6,5 kes­kiar­vol­la. Äkki­sel­tään voi­si kuvi­tel­la, että nykyi­sen pää­kau­pun­ki­seu­dun lukio, johon kes­kiar­vo­ra­ja on 7,9, oli­si opis­ke­luil­ma­pii­ril­tään sel­väs­ti parem­pi. Olen kui­ten­kin tul­lut sii­hen tulok­seen, että näin ei ole. Vaik­ka omas­sa lukios­sa­ni oli­kin kuu­to­sen oppi­lai­ta, oli­vat siel­lä myös ne kaik­ki paik­ka­kun­nan ja pie­nem­män naa­pu­ri­paik­ka­kun­nan­kin ysin ja kym­pin oppi­laat. Pää­kau­pun­ki­seu­dun 7,9:n lukios­ta taas puut­tu­vat yhdek­sän ja kym­pin oppi­laat lähes täy­sin, kos­ka he mene­vät johon­kin huippulukioon. 

    Yksi syy Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maan esit­tä­miin tulok­siin on kyl­lä myös mit­taus­me­ne­tel­mä. Esi­mer­kik­si pal­jon puhu­tut PISA-tes­tit ovat aina­kin mate­ma­tii­kas­sa (mui­den tes­tien teh­tä­viä en ole näh­nyt tar­peek­si niin, että osai­sin kom­men­toi­da nii­tä) niin help­po­ja, että ne eivät ero­ta hyviä oppi­lai­ta erin­omai­sis­ta. Tes­ti­hän teh­dään 9.-luokkalaisille, mut­ta aina­kin mate­ma­tii­kan tes­tin kysy­myk­set ovat niin help­po­ja, että hyvä 4.-luokkalainen pys­tyy rat­kai­se­maan ne mel­kein kaik­ki (tie­dän tämän var­mas­ti, kos­ka aikoi­naan tes­ta­sin jul­kais­tut kysy­myk­set lähi­pii­riin kuu­lu­val­la 4.-luokkalaisella). Näin ollen tes­ti­tu­lok­sis­sa ei näy se lisä­hyö­ty, jon­ka par­haat oppi­laat saa­vat eriy­te­tys­tä ope­tuk­ses­ta, kos­ka nämä oppi­laat saa­vat täy­det pis­teet joka tapauksessa.

  142. Yksi vah­va sivu­vir­ta on suo­men­ruot­sa­lais­ten suu­ri osuus Ruot­siin muut­ta­vis­ta. Tämä liit­ty­nee kai­ken­maa­il­man hak­ka­rais­ten aiheut­ta­maan viih­ty­mät­tö­myy­teen vaik­ka jou­tuu­kin oman mur­teen­sa vuok­si Ruot­sis­sa oudostutuksi.

    Kou­lu­tus on täyn­nä Potem­ki­nin kulis­se­ja kuten ruot­sin­kie­len ope­tus: kuin­ka moni meis­tä suo­men­kie­li­sis­tä osaa koh­tuul­li­ses­ti puhua tätä help­poa kiel­tä? — AMK-jär­jes­tel­män luo­mi­nen oli var­si­nais­ta maa­kun­ta­po­lii­tik­ko­jen pul­lis­te­lua ja tun­tuu, että yli­opis­to­uu­dis­tuk­set­kin ovat olleet vähän “merk­ko­noo­mien” käsis­sä. — Eri tut­kin­to­jen muut­ta­mi­nen mais­te­rin­ta­soi­sik­si on tuot­ta­nut tuhan­sit­tain tur­hia gra­du­ja ja vir­kaan kel­poi­sia ihmisiä. 

    Suo­mes­sa on aka­tee­mi­ses­ti kor­kea­ta­sois­ta raa­ma­tun­tut­ki­mus­ta, jon­ka voi siir­tää his­to­rian tai kir­jal­li­suus­tie­teen aloil­le teo­lo­gi­sen tie­de­kun­nan lak­kau­dut­tua. Maat ja met­sät ‑puo­len tie­teel­li­nen taso on bio­lo­gien varas­sa min­ne tie­teel­li­sen osan voi siir­tää lop­pu­jen sopies­sa jon­ne­kin emän­tä­kou­luun tai maa­mies­opis­toon (amk?) maa­kun­tiin mikä haja­si­joi­tus var­maan kepul­le­kin käy. 

    Vie­lä pois­muut­toa vaka­vam­pi indi­kaat­to­ri on jo pit­kään ollut poi­kien alhai­nen lukio-osuus. Tämä vies­tii suu­ris­ta ongel­mis­ta perus­kou­lun toi­min­nas­sa. Eivät­kö ne tuhan­net kas­va­tus­tie­teen gra­dut ole näi­tä ongel­mia löytäneet?

  143. eemil: Ei taso­ryh­miä kos­kaan perus­tet­tu sosi­aa­li­ryh­mien­vaan oppi­mis­tu­los­ten mukaan. Se, että koti­taus­ta vai­kut­taa oppi­mis­tu­lok­siin on taa­sen eri asia.

    Minun aika­na­ni ylä­as­teel­la oli vie­lä taso­kurs­sit. Vaik­ka ne peri­aat­tees­sa muo­dos­tet­tiin­kin oppi­mis­tu­los­ten mukaan, niin lopul­li­sen valin­nan taso­kurs­sis­ta teki oppi­las ja hänen van­hem­pan­sa. Lais­kat pojat pyr­ki­vät hel­pos­ti valit­se­maan hel­pom­man taso­kurs­sin kuin mihin kyvyt oli­si­vat riit­tä­neet. Jos van­hem­mat oli­vat hyvin kou­lu­tet­tu­ja tai sosi­aa­li­ses­ti hyväs­sä ase­mas­sa, niin he pis­ti­vät pojan kuriin ja tote­si­vat, että poi­ka joko valit­see laa­jan kurs­sin tai sit­ten itkee ja valit­see laa­jan kurs­sin. Monet sosi­aa­li­ses­ti huo­nom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat taas antoi­vat pojan rau­has­sa men­nä sup­peal­le kurssille.

  144. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Onko todel­la­kin niin, että luok­ka, jos­sa oppi­tun­ti voi­daan käyt­tää koko­naan rau­hal­li­seen opis­ke­luun tuot­taa samat tulok­set kuin luok­ka, jos­sa oppi­tun­nis­ta jopa puo­let tai jos­kus enem­män­kin menee pelk­kään rie­hu­mi­seen tai muuhun?

    Jol­lei vuo­den 2010 jäl­keen ole tapah­tu­nut mitään dra­maat­tis­ta muu­tos­ta, voin tode­ta tähän vain, että höp­sis­tä. Kurin­pi­toon menee hyvin mar­gi­naa­li­nen osuus perus­kou­lun oppi­tun­neis­ta aina­kin sosio­de­mo­gra­fi­ses­ti tavan­omai­sil­la alueilla. 

    eemil: Ei taso­ryh­miä kos­kaan perus­tet­tu sosi­aa­li­ryh­mien vaan oppi­mis­tu­los­ten mukaan. Se, että koti­taus­ta vai­kut­taa oppi­mis­tu­lok­siin on taa­sen eri asia.

    Eriy­ty­mi­nen paran­taa kaik­kien taso­ryh­mien oppi­mis­tu­lok­sia. Tämä on täy­sin ratio­naa­li­nen joh­to­pää­tös . Mitään tilas­to­sel­vi­tyk­siä ei edes tar­vi­ta. Toi­sek­seen niis­sä joh­to­pää­tös­ten tekoa sekoit­ta­vat taus­tal­la ole­vat muut­tu­jat, lähin­nä psy­ko­so­si­aa­li­set teki­jät. Nii­tä ovat esim. mur­ro­siän , har­ras­tus­ten, kave­ri­pii­rin, päih­tei­den, koti­taus­tan jne. aiheut­ta­mat vai­ku­tuk­set oppimistuloksiin.

    Intui­tii­vi­ses­ti tun­tuu todel­la ratio­naa­li­sel­ta jakaa oppi­laat taso­ryh­miin, mut­ta jos­tain syys­tä tämä ei sit­ten paran­na­kaan oppi­mis­tu­lok­sia. Ilmei­ses­ti jako perus­tuu ensin­nä­kin enem­män sosi­aa­li­seen taus­taan, ja toi­sek­seen hyvin menes­ty­vät oppi­laat ilmei­ses­ti sätei­lee jon­kin­lais­ta moti­vaa­tio­ta ja avunantoa.

    R.Silfverberg:

    Venä­jä-ris­ki hei­ken­tää kans­sa kan­san­ta­lout­tam­me. Lii­an suu­ri osuus BKT:stä menee maan­puo­lus­tuk­seen. Eihän täs­sä tie­ten­kin näin pitä­nyt käy­dä mut­ta suo­ma­lai­set eivät pys­ty vai­kut­ta­maan Venä­jän eks­pan­sii­vi­seen poli­tiik­kaan. Kos­ka EU:n mark­ki­nat ovat kui­ten­kin tär­keäm­mät kuin Venä­jän kaup­pa niin Suo­men on pysyt­tä­vä yhtei­ses­sä lin­jas­sa EU:n pätös­ten suh­teen, myös Venä­jää liit­ty­vis­sä asiois­sa. Suo­men kan­san halut­to­muus liit­tyä puo­lus­tus­liit­to Natoon nos­taa kans­sa puo­lus­tuk­sen menoja. 

    Puo­lus­tus­me­not on mel­ko pie­net, varus­mies­pal­ve­luk­sen vaih­toeh­tois­kus­tan­nus + 1.5 % BKT:stä.

  145. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Jol­lei vuo­den 2010 jäl­keen ole tapah­tu­nut mitään dra­maat­tis­ta muu­tos­ta, voin tode­ta tähän vain, että höp­sis­tä. Kurin­pi­toon menee hyvin mar­gi­naa­li­nen osuus perus­kou­lun oppi­tun­neis­ta aina­kin sosio­de­mo­gra­fi­ses­ti tavan­omai­sil­la alueilla. 

    Mihin viit­taat?

  146. Sep­po Korp­poo:

    Suu­ry­ri­tyk­sem­me ovat pal­jol­ti jo hylän­neet kil­pai­lu­ky­vyt­tö­män Suo­men, vähen­tä­vät tääl­lä väkeä ja inves­toi­vat pää­asias­sa ulkomailla.Toisaalta 90% uusis­ta työ­pai­kois­ta luo­vaa pk-sek­to­ria kyy­ky­te­tään oikein huo­lel­la ay-liik­keen pyö­rit­tä­mäl­lä työ­voi­ma­kar­tel­lil­la ja pai­kal­li­sen sopi­mi­sen torppaamisella.

    Suo­mes­sa on MAAILMAN JÄYKIMMÄT työ­mark­ki­nat ja hir­vit­tä­vä kokonaisveroaste! 

    Suo­men työ­mark­ki­nat eivät, kuten sanot­tiin, poik­kea mer­kit­tä­väs­ti län­sieu­roop­pa­lai­ses­ta nor­mis­ta. Jos ollaan ihan tark­ko­ja, ay-lii­ke on monin tavoin hei­kom­pi kuin esim. Sak­sas­sa ja eri­tyi­ses­ti irti­sa­no­mi­nen todel­la help­poa ja hal­paa. Myös pai­kal­li­nen sopi­mi­nen on yllät­tä­vän help­poa, jos on val­mis mene­mään oikeas­ti neu­vot­te­lu­pöy­tään. Yleen­sä fir­man luot­ta­mus­mie­hen kans­sa voi sopia asiois­ta, jos on val­mis tar­joa­maan myön­ny­tyk­sil­le vas­ti­net­ta. Jos sen sijaan olet­taa, että “pai­kal­li­ses­ti” pää­see sane­le­maan ihan mitä hyvän­sä, on ymmär­tä­nyt sanan “sopi­mi­nen” mer­ki­tyk­sen väärin. 

    Tosia­sias­sa TES:t anta­vat aitoon sopi­mi­seen jo nyt aika hyvät eväät. Sen sijaan ne eivät mah­dol­lis­ta sane­lua. Ja tosia­siass TES ei ole pai­kal­lis­ta­sol­la sito­va. Jos työ­nan­ta­ja tekee tar­peek­si hyvän tar­jouk­sen pai­kal­li­ses­ta sopi­muk­ses­ta, työ­huo­ne­kun­ta tai yri­ty­syh­dis­tys ottaa sen ja pitää huo­len, ettei liit­to saa asias­ta vihiä. Mel­kein­pä sanoi­sin, että täl­lai­sis­sa asiois­sa työ­nan­ta­ja­liit­to pitää kovem­paa kuria, ettei sen lin­jas­ta poiketa.

    Kun nuo­ri opis­ke­lee kor­kea­kou­lus­sa, hänel­le pitäi­si ker­tyä jo opis­ke­luai­ka­na työ­ko­ke­mus­ta valit­se­mal­laan alal­la. Siir­ty­mi­nen oli­si paras­ta tapah­tua liu­ku­vas­ti kor­kea­kou­lu­maa­il­mas­ta glo­ba­li­soi­tu­nee­seen työelämään. 

    Kyl­lä nuo­ret saa­vat työ­ko­ke­mus­ta jo opis­ke­luai­ka­na. Yhä edel­leen kesä­töi­hin ote­taan opis­ke­li­joi­ta ja heil­le anne­taan sopi­via har­joit­te­li­jan teh­tä­viä. Par­haim­mil­laan kyse on vaa­ti­vis­ta ammat­ti­lai­sen töis­tä. Ja niis­tä mak­se­taan palkkaakin.

    Ylei­semmkn ottaen vaa­ti­mus työ­ko­ke­muk­ses­ta on muu­ten aika monis­sa opin­to­vaa­ti­muk­sis­sa. AMK-puo­lel­la useat insi­nöö­ri­puo­len lin­jat edel­lyt­tä­vät puo­len vuo­den ammat­ti­har­joit­te­lua, ja teek­ka­reil­ta­kin yleen­sä edel­ly­te­tään tiet­ty mää­rä pakol­lis­ta har­joit­te­lua. Opet­ta­jat viet­tä­vät vuo­den aus­kul­toi­mas­sa. Lää­kä­rien opin­nois­ta vii­mei­set pari vuot­ta mene­vät klii­ni­sis­sä opin­nois­sa. Jopa teo­lo­geil­ta, noil­ta huma­nis­teis­ta oudoim­mil­ta, edel­ly­te­tään har­joit­te­lu seu­ra­kun­nas­sa, sai­raa­las­sa tai sovel­tu­vas­sa uskon­nol­li­ses­sa yhdistyksessä. 

    Mil­lä alal­la ovat ne sur­keat otuk­set, jot­ka saa­vat käteen­sä todis­tus­pa­pe­rin ilman, että ovat käy­neet hais­ta­mas­sa oman alan­sa työ­pai­kan ilmaa?

  147. Sylt­ty: Kaik­ki kun­nian vaan Hämeen-Ant­ti­lal­le, mut­ta hänen tut­ki­muk­sen­sa ei kyl­lä tuo­ta sel­lais­ta lisä­ar­voa, että sii­tä kan­nat­tai­si Suo­mes­sa maksaa.

    Olen nyt täy­sin eri miel­tä täs­tä kohdasta.

    Mie­les­tä­ni jokai­sen pitäi­si lukea Mare Nostrum, se on kult­tuu­rin ymmär­tä­mi­sen kan­nal­ta tär­keäm­pi kir­ja kuin vaik­ka joku Kalevala.

    Huma­nis­tis­ten tie­tei­den ansio ei ole sii­nä, että ne toi­si­vat jotain fyy­sis­tä pöy­tään vaan sii­nä, että ne pur­ka­vat pint­ty­nei­tä illuusioi­ta ja satu­ja, joi­ta lap­se­na olem­me oppi­neet ja pal­jas­taa meil­le sen todel­li­suu­den mis­sä elämme.

  148. Ope­tuk­sen eriyt­tä­mi­ses­tä ilmes­tyi Natu­re-leh­des­sä hil­jan täm­möi­nen tari­na: How to rai­se a genius

    Sii­nä ker­ro­taan 45 vuot­ta kes­tä­nees­tä pit­kit­täis­tut­ki­muk­ses­ta nimel­tä The Stu­dy of Mat­he­ma­tical­ly Precocious Youth

    Tut­ki­muk­ses­sa seu­rat­tiin mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kai­den elä­mää ja miten hei­tä kan­nat­taa opet­taa. Tut­ki­muk­ses­sa oli­vat muka­na mm. Ser­gei Brin, Lady Gaga ja Mark Zuckerberg.

    Tut­ki­muk­sen perus­teel­la näyt­täi­si sil­tä, että mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kai­ta kan­nat­tai­si opet­taa oma­na jouk­ko­naan. Musi­kaa­li­ses­ti lah­jak­kai­den koh­dal­la näin teh­dään jo nyt, samoin lii­kun­nal­li­ses­ti lahjakkaiden.

  149. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: mut­ta jos­tain syys­tä tämä ei sit­ten paran­na­kaan oppimistuloksia.

    Mil­lä perus­te­let tuon hei­ton ? Jos mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kai­ta ope­te­taan oma­na ryh­mä­nä sen tason mukai­ses­ti, niin ovat­han tulok­set parem­pia kuin inkluusioryhmällä.

  150. Kau­ko:
    Ope­tuk­sen eriyt­tä­mi­ses­tä ilmes­tyi Natu­re-leh­des­sä hil­jan täm­möi­nen tari­na: How to rai­se a genius

    Sii­nä ker­ro­taan 45 vuot­ta kes­tä­nees­tä pit­kit­täis­tut­ki­muk­ses­ta nimel­tä The Stu­dy of Mat­he­ma­tical­ly Precocious Youth

    Tut­ki­muk­ses­sa seu­rat­tiin mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kai­den elä­mää ja miten hei­tä kan­nat­taa opettaa.Tutkimuksessa oli­vat muka­na mm. Ser­gei Brin, Lady Gaga ja Mark Zuckerberg.

    Tut­ki­muk­sen perus­teel­la näyt­täi­si sil­tä, että mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kai­ta kan­nat­tai­si opet­taa oma­na joukkonaan.Musikaalisesti lah­jak­kai­den koh­dal­la näin teh­dään jo nyt, samoin lii­kun­nal­li­ses­ti lahjakkaiden.

    Tuos­sa tut­ki­muk­ses­sa siis otet­tiin enin­tään par­haat 3 % kus­ta­kin kohor­tis­ta ja kyse oli otok­ses­ta, ei oikeas­ti koko par­haas­ta 3 %:sta. Ymmär­rän aina­kin itse perus­kou­lun taso­ryh­miin jaka­mi­sen niin, että oppi­laat jae­taan esi­mer­kik­si ammat­ti­kou­luun ja yli­opis­toon suun­ta­viin kou­lui­hin tai nel­jään yhtä suu­reen kvadrii­liin sen sijaan että ääri­päät lai­te­taan omaan ope­tuk­seen­sa. Jos par­haat 3 % lai­te­taan omaan ope­tuk­seen­sa, hei­dän ope­tuk­sen­sa para­nee, ja jäl­jel­le jää vie­lä huo­noim­mat 97 %, ja näi­den 97 %:n par­haim­mis­to kyke­nee var­maan vie­lä sätei­le­mään riit­tä­väs­ti moti­vaa­tio­ta ja kykyä aut­taa. Täl­lai­nen on siis järkevää. 

    Tut­ki­mus­ten mukaan kui­ten­kin kun suo­ri­te­taan var­si­nai­nen taso­ryh­miin jako, se ei enää paran­na oppi­mis­tu­lok­sia. Tämän näkee myös Pisa-tulok­sis­ta. Tär­kein syy lie­nee tämä: 

    Kepa: Minun aika­na­ni ylä­as­teel­la oli vie­lä taso­kurs­sit. Vaik­ka ne peri­aat­tees­sa muo­dos­tet­tiin­kin oppi­mis­tu­los­ten mukaan, niin lopul­li­sen valin­nan taso­kurs­sis­ta teki oppi­las ja hänen van­hem­pan­sa. Lais­kat pojat pyr­ki­vät hel­pos­ti valit­se­maan hel­pom­man taso­kurs­sin kuin mihin kyvyt oli­si­vat riit­tä­neet. Jos van­hem­mat oli­vat hyvin kou­lu­tet­tu­ja tai sosi­aa­li­ses­ti hyväs­sä ase­mas­sa, niin he pis­ti­vät pojan kuriin ja tote­si­vat, että poi­ka joko valit­see laa­jan kurs­sin tai sit­ten itkee ja valit­see laa­jan kurs­sin. Monet sosi­aa­li­ses­ti huo­nom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat taas antoi­vat pojan rau­has­sa men­nä sup­peal­le kurssille.

    1. Musii­kil­li­ses­ti lah­jak­kai­ta urhei­lul­li­ses­ti lah­jak­kai­ta ope­te­taan eril­li­sis­sä lah­jak­kai­den ryh­mis­sä. Mikä saa usko­maan, että tulok­set mate­ma­tii­kazs­sa oli­si­vat näi­den lah­ja­kai­den osal­ta eri­lai­sia kuin ovat musii­kis­sa tai vaik­ka­pa jääkiekossa?

  151. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Musii­kil­li­ses­ti lah­jak­kai­ta urhei­lul­li­ses­ti lah­jak­kai­ta ope­te­taan eril­li­sis­sä lah­jak­kai­den ryh­mis­sä. Mikä saa usko­maan, että tulok­set mate­ma­tii­kazs­sa oli­si­vat näi­den lah­ja­kai­den osal­ta eri­lai­sia kuin ovat musii­kis­sa tai vaik­ka­pa jääkiekossa?

    Tulok­set lah­jak­kai­den osal­ta kyl­lä para­ne­vat, kun hei­tä ope­te­taan omas­sa ryh­mäs­sä. Mut­ta nii­den mui­hin ryh­miin jää­nei­den tulok­set saat­ta­vat hei­ken­tyä. Mah­dol­li­sia syi­tä olen jo poh­ti­nut vähän ylem­pä­nä ole­vas­sa kommentissani.

    Lisäk­si sii­nä lah­jak­kai­den­kin ryh­mäs­sä kaik­kein hei­koim­pien tulok­set voi­vat huo­non­tua, kun he ver­taa­vat itse­ään muu­hun ryh­mään ja taval­laan luo­vut­ta­vat, kos­ka pitä­vät itse­ään huonoina.

    Eipä sil­ti, vie­lä­kin muis­te­len kai­hol­la ylä­as­teen 8. ja 9. luo­kan laa­jan taso­kurs­sin mate­ma­tii­kan ope­tus­ta. Meil­lä oli oikeas­ti vaa­ti­va opet­ta­ja, joka tote­si, että tämä on laa­ja kurs­si ja valit­ta­jat siir­ty­kööt kes­ki­kurs­sil­le. Kyl­lä nii­tä sit­ten siir­tyi­kin 32 oppi­laan ryh­mäs­tä noin 20 kap­pa­let­ta. Mut­ta meil­lä jäl­jel­le jää­neil­lä oli tosi kivaa. Kuvaa­vaa on, että mate­ma­tii­kan kokeet hel­pot­tui­vat sel­väs­ti, kun siir­ryim­me lukioon opis­ke­le­maan pit­kää matematiikkaa.

  152. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Musii­kil­li­ses­ti lah­jak­kai­ta urhei­lul­li­ses­ti lah­jak­kai­ta ope­te­taan eril­li­sis­sä lah­jak­kai­den ryh­mis­sä. Mikä saa usko­maan, että tulok­set mate­ma­tii­kazs­sa oli­si­vat näi­den lah­ja­kai­den osal­ta eri­lai­sia kuin ovat musii­kis­sa tai vaik­ka­pa jääkiekossa?

    Olen tut­ta­vien kans­sa käy­dyis­sä kes­kus­te­luis­sa tähän asti edus­ta­nut tätä kan­taa, mut­ta seuraava“Kepan” kom­ment­ti pis­ti miettimään: 

    Kepa: Riip­puu sii­tä, kenen oppi­mis­tu­lok­sia tar­kas­tel­laan. Jos paras 10 % ero­te­taan omak­si ryh­mäk­seen, niin ihan var­mas­ti tämän ryh­män oppi­mis­tu­lok­set para­ne­vat, kun se voi opis­kel­la sil­le sopi­vaan tah­tiin ilman, että pitää jar­ru­tel­la hitaam­pien ja hei­kom­min moti­voi­tu­nei­den tah­din mukaan. Mut­ta sen sijaan kes­ki­ta­son ja sitä hei­kom­pien oppi­lai­den oppi­mis­tu­lok­set hel­pos­ti heik­ke­ne­vät, jos ryh­mäs­sä ei ole enää muka­na par­hai­ta oppi­lai­ta kirit­tä­mäs­sä ja paran­ta­mas­sa opis­ke­luil­ma­pii­riä. Kun tar­kas­tel­laan koko ikä­luo­kan kes­ki­mää­räi­siä tulok­sia, niin ne usein ovat parem­pia sil­loin, kun koko ikä­luok­ka opis­ke­lee yhdessä.

    … eli nyt ollaan yhte­näis­kou­lun ytimessä.

    Kum­pi on suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan kan­nal­ta parem­pi, val­jas­taak­ko lah­jak­kaim­mat lap­set ja nuo­ret kirit­täm­män mui­ta, käy­tän­nös­sä vetä­mään yhteis­tä kivi­re­keä, vai iroit­taak­ko lah­jak­kaim­mat omik­si opetusryhmikseen?

    Voi­si kuvi­tel­la, että jos lap­sis­ta joku 3% siir­ret­täi­siin esim. mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­sen lah­jak­kuu­den perus­teel­la eril­li­seen ope­tuk­seen, se tus­kin isom­min koko­nai­suu­teen vai­kut­tai­si. No, toki taval­li­seen kou­luun jää­neet väl­kyt sai­si­vat entis­tä enem­män turpiinsa.

    Suu­rem­pi vai­ku­tus koko ikä­luo­kan tulok­siin luul­ta­vas­ti syn­tyi­si, jos pahim­mat tur­piin vetä­jät ja häi­ri­köt siir­ret­täi­siin omiin luok­kin­sa. Peh­meäm­pi vaih­toeh­to oli­si tie­ten­kin kou­lun­käyn­tia­vus­ta­jien mää­rän ja opet­ta­jien kurin­pi­to­val­tuuk­sien mer­kit­tä­vä lisää­mi­nen. Kaik­ki vaan mak­saa ja/tai on poliit­ti­ses­ti mahdotonta.

    Kyl­lä näi­tä tur­paan­ve­tä­jiä jne. toi­saal­ta ymmär­tää­kin, sil­lä nykyi­sin väl­kyt ovat parem­pia pait­si kou­lai­neis­sa niin myös sosi­aa­li­ses­sa medias­sa, tie­to­ko­neen näpräyk­ses­sä ja jopa urhei­lus­sa. Sehän oli ennen hei­kom­min menes­ty­vien purkautumistie.

  153. Huip­pu­tut­ki­joi­den rek­ry­toin­ti ulko­mail­le on pel­käs­tään hyvä asia. He saa­vat siel­tä uut­ta tie­toa ja hei­dän työn­sä tulok­set kyl­lä tule­vat meil­le tie­toon tut­ki­mus­ra­port­tien kaut­ta hei­dän asuin­pai­kas­taan riip­pu­mat­ta. Sen sijaan käy­tän­nön huip­puam­mat­ti­lais­ten työ­pa­nos­ta tar­vi­taan tääl­lä pai­kan pääl­lä. Eli oli­sin todel­la huo­lis­sa­ni, jos käy­tän­nön lää­kä­rit, sai­raan­hoi­ta­jat, opet­ta­jat, teol­li­suu­den suun­nit­te­li­jat ja hit­sa­rit tai vaik­ka­pa maan­vil­je­li­jät alkai­si­vat muut­taa jou­kol­la ulko­mail­le. Sil­loin Suo­mi oli­si todel­la heli­se­mäs­sä, ei jon­kun pro­fes­so­rin muu­ton takia.

  154. Tero Tolo­nen: Mie­les­tä­ni jokai­sen pitäi­si lukea Mare Nostrum, se on kult­tuu­rin ymmär­tä­mi­sen kan­nal­ta tär­keäm­pi kir­ja kuin vaik­ka joku Kalevala.

    Ja tätä­kö Hämeen-Ant­ti­la *ei* oli­si kyen­nyt tuot­ta­maan, ellei oli­si sat­tu­nut ole­maan Suomessa? 

    Kaik­ki mitä mies tekee, on koh­tuul­li­sen hel­pos­ti siir­ret­tä­vis­sä tänn, enkä ymmär­rä, mihin sii­nä suo­ma­lais­ta veron­mak­sa­jaa tar­vi­taan. Toden­nä­köi­ses­ti saa vie­lä pal­jon parem­paa jäl­keä aikaan, jos työs­ken­te­lee pai­kas­sa jos­sa on parem­mat resurssit.

  155. Uuden tek­nii­kan usko­taan kas­vat­ta­van tuottavuuseroja.

    Win­ner takes it all”-tilanteessa se paras 3% voi saa­da aikaan suh­teet­to­man suu­ren osuu­den BKT:sta. Niin­pä joku SuperCell ei var­maan­kaan tee mitään kes­ki­ta­soi­sel­la koodarilla.

    Huo­maa täs­tä­kin kes­kus­te­lus­ta, että kai­kil­la on eri asia mie­les­sä. jos ale­taan puhu­maan taso­kurs­seis­ta, pitää tar­ken­taa mitä tar­koi­te­taan. Oli­ko tar­koi­tus eri­tyt­tää puo­let vai ainoas­taan hyvin pie­ni osa oppilaista? 

    Arve­li­sin että jos paras ja huo­noin 3% eriy­te­tään omil­le luo­kil­leen, oppi­mis­tu­lok­set parantuvat. 

    Tule­vai­suu­den maa­il­mas­sa on kui­ten­kin ihan yksi lys­ti, osaa­ko sur­kein 3% asiat huo­nos­ti vai todel­la huo­nos­ti, he *eivät* tule työl­lis­ty­mään. Huo­noi­ten pär­jää­väl­lä poru­kal­la on sosi­aa­li­sia ongel­mia, joka sit­ten näkyy huo­no­na kou­lu­me­nes­tyk­se­nä. Kou­lus­sa parem­min pär­jää­mi­nen ei auta näi­hin ongel­miin yhtään ja epäi­len, että näi­den ongel­mien takia työl­lis­ty­mi­nen estyy, vaik­ka nume­rot paranisivatkin.

  156. Ulko­mail­le savus­te­tut eivät äänes­tä­neet kepua. Tämä joh­taa siis hal­li­tuk­sen suo­sion suh­teel­li­seen kas­vuun. Samaa meto­dia on käy­tet­ty onnis­tu­nees­ti Venäjälläkin.

  157. Itse aika­naan muis­tan, kun piti häpeil­len ilmoit­tau­tua mate­ma­tii­kan vapaa­eh­toi­seen lisä­kurs­siin ylä­as­teel­la. Miten­hän ilma­pii­ri on nyky­ään? Onko mate­ma­tii­kan opis­ke­lu noloa ylä­as­te­lai­sil­le vai onko kult­tuu­ri muuttunut?

  158. Täs­sä dataa & ana­lyy­siä vii­me­ai­kai­ses­ta mer­kit­tä­väs­tä aivo­vien­nis­tä. Huo­mat­ta­koon, että jos tämä maas­ta­pa­ko joh­tuu kou­lu­tus­leik­kauk­sis­ta, se joh­tuu edel­li­sen hal­li­tuk­sen teke­mis­tä leik­kauk­sis­ta, mut­ta nykyi­sen hal­li­tuk­sen kiris­tä­vä poli­tiik­ka tus­kin toi­mii päinvastaisesti:

    https://www.timeshighereducation.com/news/finland-funding-cuts-catastrophe-research

  159. Tuos­sa edel­lä Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen kehuu TES-työ­voi­ma­kar­tel­lia ja esi­tää, että Suo­mes­sa opis­ke­li­joi­den har­joit­te­lu ja työn­saan­ti ovat oikeas­taa mel­ko hyväs­sä mallissa.

    Eras­to­te­les jopa sanoo: “Jos työ­nan­ta­ja tekee tar­peek­si hyvän tar­jouk­sen pai­kal­li­ses­ta sopi­muk­ses­ta, työ­huo­ne­kun­ta tai yri­ty­syh­dis­tys ottaa sen ja pitää huo­len, ettei liit­to saa asias­ta vihiä…”

    Tuol­lai­ses­ta hui­jauk­ses­ta­han fir­ma voi jou­tua rosikseen!

    Mie­les­tä­ni tämä kom­ment­ti ker­too kai­ken: Suo­men työ­mark­ki­na­sys­tee­mi on niiin syväl­tä hanu­ris­ta, että se pitäi­si heti haa­la­ta kölin ali…

    Ei ihme, että par­haat pk-yri­tyk­sem­me ja nuo­ret osaa­jat läh­te­vät tuhan­sit­tain täs­tä maasta!

  160. Sat­tui sil­mii­ni tuol­lai­nen tilasto. 

    Vuon­na 1980 kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­ta oli noin 80 000.

    Vuon­na 1990 kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­ta oli noin 120 000.

    Vuon­na 2000 kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­ta oli noin 270 000.

    Vuon­na 2005 kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­ta oli noin 310 000.

    Ei voi kuin tode­ta, että kor­kea­kou­lu­tuk­seen on satsattu.

    http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html

  161. eemil:
    O.S:” Ilmei­ses­ti päät­tä­jät ovat aja­tel­leet yli­opis­to­ja vain kou­lu­tus­paik­koi­na ja aja­tel­leet, että vähän huo­nom­pi­kin ope­tus saa kelvata. ”

    Nykyi­set oppo­si­tio­puo­lu­eet, Soi­nin­vaa­ran­kin aika­na, ovat aiheut­ta­neet tämän kehi­tyk­sen. SAK:n joh­dol­la dema­rien avus­ta­ma­na ja mui­den city­puo­luei­den hal­li­tus­kausil­la suo­ma­lai­nen työ lain­sää­det­tiin kalliiksi.

    Sen seu­rauk­se­na työ kato­si kil­pai­le­viin mai­hin. Tämän seu­rauk­se­na nyky­hal­li­tus jou­tuu edel­lis­ten jäl­kien paik­kaa­mi­sek­si leik­kaa­maan kaikesta.

    Dema­rit keh­taa­vat kut­sua tätä puhal­lus­taan hyvin­voin­ti­val­tion luo­mi­sek­si. Niin­pä, las­kut ovat nyt kar­mai­se­vas­ti perinnässä.

    Jos halu­aa hal­puu­del­la kil­pail­la maa­il­man­mark­ki­noil­la, saa varau­tua pit­kään ja nään­nyt­tä­vään marssiin.

    Nyt­kin jokin Viet­nam jo uhkaa imeä yri­tys­toi­min­taaa Kii­nas­ta mil­lä­pä muul­la kuin halpatyövoimalla.

  162. Sylt­ty: Ja tätä­kö Hämeen-Ant­ti­la *ei* oli­si kyen­nyt tuot­ta­maan, ellei oli­si sat­tu­nut ole­maan Suomessa?
    Kaik­ki mitä mies tekee, on koh­tuul­li­sen hel­pos­ti siir­ret­tä­vis­sä tänn, enkä ymmär­rä, mihin sii­nä suo­ma­lais­ta veron­mak­sa­jaa tarvitaan. 

    Mon­ta­ko kir­jaa olit­kaan kään­tä­nyt suo­mek­si? Tai­dat puhua koke­muk­ses­ta, kos­ka osaat arvioi­da että on help­poa kään­tää tietokirja.

    Ei Suo­mes­sa teh­dä var­maan kovin­kaan pal­jon asioi­ta, joi­ta ei voi­tai­si kor­va­ta jol­lain ulko­mai­sel­la tuot­teel­la tai palvelulla.

    Mut­ta yksi niis­tä on suo­men­kie­li­nen kir­jal­li­suus. Toki kir­jo­ja voi­daan kään­tää, mut­ta kään­nök­ses­sä huk­kuu usein infor­maa­tio­ta, jos kään­tä­jä ei ole alan asian­tun­ti­ja. Var­mas­ti Hämeen-Ant­ti­la oli­si pys­ty­nyt kään­tä­mään­kin tuom­moi­sen kir­jan, jos oli­si löy­tä­nyt jon­kun kir­jan jos­sa hänen mie­les­tään on esi­tet­ty samat asiat.

    Mut­ta, mei­dän kult­tuu­ris­sam­me nyt on tuom­moi­nen kir­ja. Jos emme osaa sitä arvos­taa, niin häpeä on meidän.

  163. Työt­tö­män mies:
    Sat­tui sil­mii­ni tuol­lai­nen tilasto. 

    Vuon­na 1980 kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­ta oli noin 80 000.

    Vuon­na 1990 kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­ta oli noin 120 000.

    Vuon­na 2000 kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­ta oli noin 270 000.

    Vuon­na 2005 kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­ta oli noin 310 000.

    Ei voi kuin tode­ta, että kor­kea­kou­lu­tuk­seen on satsattu.

    http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html

    Pal­jon­ko on sat­sat­tu per opiskelija?

  164. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Pal­jon­ko on sat­sat­tu per opiskelija?

    Mmas­sa­luen­toai­neis­sa sisäl­tö pysyy, mut­ta opis­ke­li­joi­den mää­rä salis­sa kasvaa.

    Oli­ko 60‑, 70‑, ja 80-luku­jen yli­opis­tois­sa enem­män hen­ki­lö­koh­tais­ta ohjaus­ta kuin nykyään?

    Minul­la on iso­van­hem­pie­ni puhei­den perus­teel­la käsi­tys, että aina­kin sotien jäl­keen hom­ma oli per­soo­na­ton­ta ja pro­fes­so­rit etäisiä. 

    Todel­li­suut­ta en tie­dä, mut­ta voi­sin kuvi­tel­la, että eri­lai­set har­joi­tus­ryh­mät ja pien­ryh­mä­ope­tus on enem­män nyky­ajan hapa­tus­ta kuin perin­teis­tä yliopisto-opetusta.

  165. Itse oli­sin huo­les­tu­neem­pi sii­tä että kor­kea­kou­lu­te­tut ja pit­kän työ­uran teh­neet koke­neet kan­sain­vä­li­set ammat­ti­lai­set läh­te­vät nyt koti­mai­sen teol­li­suu­den alas­ajon jäl­keen san­koin jou­koin ulko­mail­le. Hei­dän osaa­mis­taan, aikaan­saa­vuut­taan ja suh­tei­taan Suo­mi nyt tar­vit­see kipeäs­ti jot­ta talous saa­daan nousuun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.