Korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten savustaminen ulkomaille on hallituksen aikaansaannoksista tuhoisin.

Kun 2030-luvul­la kir­joite­taan Suomen taloushis­to­ri­aa, tämän ajan pahim­pana itse aiheutet­tuna ongel­mana tul­laan pitämään aivovi­en­tiä, sitä että Suo­mi savus­taa korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­ta ulko­maille. Se tulee merk­it­semään Suomelle kuin valikoi­va muut­toli­ike on merkin­nyt Itä- ja Pohjois-Suomelle koulutet­tu­jen nuorten aikuis­ten muut­taes­sa muu­ta­man kasvukeskuk­sen alueelle.

Luvut ovat vähän hataria, mut­ta vuosit­tainen aivovi­en­ti näyt­tää nousseen tasolle, joka vas­taan kym­men­tä pros­ent­tia vuosit­tain valmis­tuneista, ja tahti näyt­tää kiihtyvän. Eikä se määrä vaan se laatu. Hajati­eto­jen mukaan näyt­tää siltä, että hanakam­min ulko­maille ovat muut­ta­mas­sa parhaat – heille on kysyntää.

Osit­tain tämä tietysti johtuu pitkään kestäneestä lamas­ta, jon­ka mak­sajia ovat eri­tyis­es­ti työ­markki­noille pyrkivät nuoret. Ne, joille on kysyn­tä ulko­mail­la lähtevät ja ne, joille ei ole, jäävät työt­tömik­si Suomeen.

Terävim­pään kär­keen kohdis­tunut aivovi­en­ti johtuu kuitenkin yliopis­to­jen kur­jis­tamis­es­ta. Ilmeis­es­ti päät­täjät ovat ajatelleet yliopis­to­ja vain koulu­tu­s­paikkoina ja ajatelleet, että vähän huonom­pikin ope­tus saa kel­va­ta. Tosin kyl­lä sekin mak­saa, että opin­not hidas­tu­vat oppikir­jakur­ju­u­den ja sen takia, että monia pakol­lisia kursse­ja jär­jestetään enää vain joka toinen vuosi.

Yliopis­tot ovat myös tutkimuskeskuk­sia. Ilman sitä ne eivät olisi yliopis­to­ja vaan ammat­tik­oulu­ja. Tutkimus on vält­tämätön­tä tieteel­lisen osaamisen ylläpitämisek­si. Nyt moni aka­teemis­es­ta uras­ta haaveil­e­va siirtää kat­seen­sa ulko­maille, joi­hin lah­jakkuuk­sia suo­ras­taan kalastel­laan. Osaamisel­la­han tämän syr­jäisen maan pitäisi pärjätä.

Oli ehkä virhe, että yliopis­tot toteut­ti­vat henkilöstöleikkauk­set avus­tavas­ta henkilökun­nas­ta säästääk­seen pro­fes­su­ure­ja. Kun yliopis­to­jen avus­ta­va henkilökun­ta irti­san­ot­ti­in, pro­fes­sorit ja assis­ten­tit joutu­vat tekemään hei­dän työn­sä sen sijaan että tek­i­sivät sitä työtä, mihin hei­dät on palkat­tu. Tutk­i­joiden tilanne on ulko­mai­sis­sa yliopis­tois­sa ollut aina parem­pi, mut­ta nyt se on ylivoimais­es­ti parempi.

Nuoret lah­jakkaat opiske­li­jat eivät enää suun­nit­tele aka­teemista uraa – tai jos suun­nit­tel­e­vat, katse on ulkomailla.

1960-luvul­la heinäkuu syn­nyt­ti eniten päätök­siä muut­taa autote­htaalle Ruot­si­in, kun Ruotsin suo­ma­laiset kur­va­si­vat kesälo­ma­l­laan kotikylään Volvol­laan ja ker­tomaan, mil­laises­sa onnelas­sa he siel­lä elävät ver­rat­tuna pienvil­jeli­jän köy­hään arkeen Suomessa.

Nyt ulko­maille muut­ta­neet tutk­i­jat tule­vat ker­tomaan ihmeel­lisiä asioi­ta siitä run­saud­es­ta, jos­sa ulko­mai­sis­sa yliopis­tois­sa ja tutkimus­laitok­sis­sa eletään ja kuin­ka paljon helpom­paa tieteelli­nen työ siel­lä on.

Tai sit­ten he tule­vat ker­tomaan palkois­taan ja korkeas­ta elintasostaan.

Suomes­sa­han koulu­tus on ilmaista ja siitä jopa mak­se­taan pien­tä palkkaa. On kohtu­ullista, että aka­teemi­sis­sa ammateis­sa palkat ovat vas­taavasti pienem­mät kuin mais­sa, jois­sa opin­to­ja vas­taan on ollut otet­ta­va asun­to­lainan kokoinen vel­ka. Paras vai­h­toe­hto on ottaa ilmainen koulu­tus Suomes­ta ja korkea palk­ka maista, jois­sa koulu­tus on maksullista.

Yliopis­toille pitää kiireesti löytää lisää rahaa.

 

175 vastausta artikkeliin “Korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten savustaminen ulkomaille on hallituksen aikaansaannoksista tuhoisin.”

  1. …ja sit­ten kun se vähän huonom­pi koulu­tus alkaa olla paljon huonom­paa koulu­tus­ta, terävim­mät lähtevät ulko­maille jo opiskele­maan eivätkä vas­ta tutkijoina.

  2. Koulu­tusleikkauk­sia ongel­mallisem­paa on tapa, jol­la, ne jälleen ker­ran, on toteutet­tu. Taas ker­ran, kun kyseenalais­te­taan kus­tan­nuk­set, säästetään juus­to­höyläl­lä, ei kirveel­lä. Toisin sanoen ei uskalleta vali­ta, mitä jätetään tekemät­tä, vaan kur­jis­te­taan vähän kaikkien elämää.

    Suomen yliopis­tois­sa on paljon turhaa tutkimus­ta, laitok­sia, tiedekun­tia, etc. Niin asi­a­sisäl­lön kannal­ta kuin maantieteellisesti.

    On selvää, että kun jotain, joka aina on ollut, kyseenalais­te­taan, nousee huu­to. Mut­ta van­has­ta pitää pystyä luop­umaan, että uudelle ja säiytet­täväl­lä jää tilaa.

    Tässä syy ei ole ensisi­jas­sa hal­li­tuk­sen, vaan yliopis­to­jen ja paikallispoli­itikko­jen. Surullisia änkyröin­te­jä oli­vat muun muas­sa itku ja parku jostain muinais­es­ta musi­ikki­ti­eteen pro­fes­su­urista Helsin­gin Yliopis­tossa tai hir­muinen huu­to kun Savon­lin­nan etäpesäke päätet­ti­in lakkauttaa.

  3. Japanin päämin­is­teri sanoi vähän aikaa sit­ten, että julk­isia varo­ja ei kan­na­ta käyt­tää human­istien koulut­tamiseen, vaan insinöörei­hin ja luon­non­ti­eteisi­in. Jos Suomen rahat eivät riitä, niin eikö olisi parem­pi, että esimerk­it­si näyt­telijät ja muut taiteil­i­jat koulutet­taisi­in työväenopistoissa?

  4. En usko että yliopis­to­jen heiken­tyneet tutkimus­resurssit ovat suurin syy aivovuodolle. Suomes­sa ei vaan ole riit­tävästi kysyn­tää korkeasti koulute­tulle työvoimalle. Suomen “huip­pute­knolo­giasek­tori” on joko koodaamista tai per­in­teisen insinöörite­knolo­gian tekemistä hie­man parem­min kuin muut. Tieteen rajap­in­nas­sa toimivia yri­tyk­siä on vähän. Tutk­i­jalle on huonos­ti töitä.

    Mitä tulee yliopis­toi­hin, eniten olen huolis­sani juuri opetuk­ses­ta. Suo­ma­lais­ten yliopis­to­jen ope­tuskult­tuuri on jo ennestään ollut hyvin kehit­tymätön, ja resurssit niukko­ja. Nyt tun­tuu ole­van vaakalau­dal­la pystytäänkö edes niitä mas­salu­en­to­ja uskot­tavasti jär­jestämään. Ope­tus kos­kee kaikkia opiske­li­joi­ta, ei vain tutk­i­jak­si suun­tau­tu­via, ja heikko ope­tus on suuri yhteiskun­nalli­nen mene­tys. Se ei tarkoi­ta vain hitaampiaa valmis­tu­mista, vaan huonom­min koulutet­tu­ja mais­tere­i­ta. Siihen ei luulisi ole­van varaa.

  5. Eero: Suomen rahat kyl­lä riit­tävät. Kyse on siitä mihin hal­li­tus halu­aa niitä käyttää.

  6. Opiske­len itse Tam­pereen yliopis­tossa matem­ati­ikkaa, logi­ikkaa ja teo­reet­tista tieto­jenkäsit­te­lyä ja työsken­te­len Tam­pereen teknil­lisessä yliopis­tossa matem­ati­ikan laito..laboratoriossa (ihan hyvin lyhyel­lä matikalla) ja suo­raan san­ot­tuna ilmapi­iri on molem­mis­sa aivan perseestä seu­raavia YT neu­vot­telui­ta odotellessa.

    T3 vie resursse­ja (jär­jetön han­ke anteek­si nyt vain), rahat veks tutkimus­ra­hoituk­selta (itse­murha suo­ma­laiselle tuoteke­hi­tyk­selle) ja sisäänot­tomäärät vain kas­va­vat mais­te­rien ja dip­pi-inssien mas­sat­uotan­toa varten.

    Mitä enem­män opiske­li­joi­ta ote­taan pelkästään Suomes­ta, sitä alem­mak­si taso täy­tyy laskea, että saadaan tutk­in­to­ja. Suomeen tarvi­taan lisää korkeata­soisia vai­h­to-opiske­li­joi­ta ja tutkijoita.

    Jos en olisi naimi­sis­sa, niin lähtisin jatko-opin­toi­hin/töi­hin/yrit­täjäk­si Sak­saan, Kanadaan, Yhdys­val­toi­hin tai ehkä jopa Aasi­aan. Mut­ta kos­ka tääl­lä Suomes­sa ollaan ja pysytään, niin valmis­tu­misen jäl­keen painu­taan ehkä vaikka­pa takaisin Sawoon. Ehkä alan met­surik­si, ehkä en. Saa nähdä. Mut­ta ura suo­ma­laises­sa yliopis­tom­aail­mas­sa ei juuri nyt kiin­nos­ta tippaakaan.

    Matem­ati­ik­ka, logi­ik­ka ja teo­reet­ti­nen tieto­jenkäsit­te­ly kiin­nos­ta­vat paljonkin, enkä aio näi­den aihei­den opiskelua lopet­taa vaik­ka ajaisin lop­puelämäni met­säkonet­ta tai möisin alekal­jaa Siwan kassalla. 

    Noh, ehkäpä tässä on jokunen yri­tysideakin on opin­to­jen aikana syn­tynyt, jois­sa voisin oppi­maani soveltaa 😉

    ***

    Jos minä saisin päät­tää, niin Suomes­sa ei olisi pääsykokei­ta vaan jokainen halukas pää­sisi yliopis­toon tai ammat­tiko­rkeak­oulu­un. Mut­ta sit­ten taso nos­tet­taisi­in niin korkealle, ettei seu­raavalle vuodelle pää­sisi, ellei läpäi­sisi tietyn tason tenttejä.

    Näin opiske­li­jat voisi­vat myös kokeil­la eri alo­ja, jos ensim­mäi­nen ala ei olisikaan itselle sopiva.

    Nythän ten­tit las­ke­taan sen ver­ran alas, että tiet­ty pros­ent­ti pääsee läpi ja jokunen has­su hylätään. Pait­si pakko­ruot­sis­sa. Siinä on joku roti olta­va. Mihinkä tämä maa muuten joutuisikaan?!

    Lisäk­si lakkaut­taisin opin­totuen ja kor­vaisin sen pelkäl­lä val­tion takaa­mal­la opin­to­lainal­la (takuu 50 vuot­ta, korko­takuu), jon­ka taso olisi luokkaa 1000 e/kk.

    Eikä ne lukukausi­mak­sutkaan olisi ongel­ma, jos ne voisi hoitaa edel­lä maini­t­ul­la val­tion takaa­mal­la lainal­la. Opin­not ovat sijoi­tus omaan tulevaisuuteen.

    Paper­in­pyörit­täjien ja human­is­tis­ten alo­jen kohdal­la on eri­tyisen perustel­tua kysyä, että onko Pro Gradun kir­joit­tamises­sa mieltä, ellei tutk­i­jan paikkaa ole tiedos­sa tai se ylipäätään kiin­nos­ta? Kol­men vuo­den opin­not ovat huo­mat­tavasti halvem­mat kuin viiden vuo­den opinnot.

    Näin yliopis­toon ei enää hak­isi opiske­li­jat, joil­la ei ole mitään muu­ta moti­vaa­tio­ta kuin se, että mais­terin tai di:n papereil­la saa työpaikan. 

    Vaik­ka todel­lisu­us on se, ettei niil­lä papereil­la mitään työtä saa vaan sil­lä osaamisel­la. Yleis­es­ti töi­hin men­nään jo opin­to­jen aikana, ja huonos­ti pär­jäävät vain valmis­tu­vat kortistoon.

    ***

    On täysin mieletön­tä romut­taa myös ammatill­i­nen koulu­tus vain sik­si, että joku demari joskus sai päähän­sä, että kaikille suo­ma­laisille pitää saa­da korkeakoulututkinto.

    Suo­ma­lainen ammatill­i­nen osaami­nen ja koulu­tus rapis­tuu, kun yliopis­to­jen sisäänot­tomäärää kas­vate­taan. Huonos­ti yliopis­tossa tai AMK:ssa pär­jäävä voisi aivan hyvin lois­taa ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa ja eri­tyis­es­ti työelämässä.

    Eikä se korkeak­oulu­tus tar­joa edes mitään etua palkan suh­teen kuin muu­ta­mal­la alal­la. Met­säkoneenkul­jet­ta­jak­si pääsee vuo­den opin­noil­la ja palk­ka on korkeampi kuin perushu­man­is­til­la. Yliopis­ton opet­ta­jan ansioi­ta vas­taavalle palkkata­solle pääsee läh­es mil­lä tahansa ammattitutkinnolla.

    Uusia ammat­te­ja tulee sitä mukaa kuin van­ho­ja häviää. Ennen kor­jat­ti­in tele­vi­sioi­ta, nyt kor­jataan Iphone­ja. Koh­ta tuloste­taan 3D tulostimil­la ja toiset kor­jaa niitä 3D tulostimia. 

    Maa­jus­sit saat­ta­vat tuot­taa ensi vuosikymmenel­lä biore­ak­toris­sa man­sikkas­mooth­ieta, joka pakataan suo­raan purkkei­hin kulut­ta­jille myytäväk­si. Syn­teet­tis­es­tä lihas­ta puhumattakaan.

    Päin helevet­tiä menee suo­ma­laises­sa koulu­tus­maail­mas­sa, mut­ta hei, pääa­sia, että pakko­ruotsin ja yliop­pi­laskir­joi­tusten ase­ma on betonoitu ikuisu­u­teen saakka!

    ***

    P.S TESin mukaan monil­la aloil­la saa tehdä vain 7,5 h töitä päivässä. Olisi huo­mat­tavasti jous­tavam­paa, jos voisi tehdä 10 h töitä päivässä jol­loin 20 h/vko työ­sopimuk­sel­la tarvit­sisi työsken­nel­lä vain kak­si päivää viikos­sa. Mut­ta eihän se käy, kos­ka AY-liitot ja shampanjademarit.

    Suo­mi on maa, jos­sa kaik­ki toimii, mut­ta mikään ei järjesty.

  7. Siitä,kuinka täältä kan­nataa lähteä, kos­ka korkeak­oulutet­tu­jen palkat ovat pieniä ja vero­tus suur­ta, on puhut­tu ainakin 90-luvun lop­ul­ta lähtien.

    Vas­ta nyt nuoriso alkaa kuitenkin ole­maan niin kansan­välistä, että lähti­jöi­den määrät ovat nousseet merkit­tävälle tasolle. Kiristyvä vero­tus ja kur­jis­tu­va talous tule­vat varmis­ta­maan, että vaik­ka yliopis­tot hukutet­taisi­in rahaan, ulko­maille kan­nat­taa siir­tyä läh­es aina.

  8. Korkeak­oulutet­tu­jen vuo­to on ongel­ma, mut­ta se ei ole vain nykyisen hal­li­tuk­sen aikaansaan­nok­sia. Kehi­tys on ollut saman­laista parin edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana. Vihreät oli­vat niis­sä leikkaa­mas­sa ope­tus- ja tutkimusmäärärahoja. 

    Ks. esim. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/606965/Akava+Hallitus+leikannut+koulutuksesta+lahes+15+miljardia

    Tuol­loin ope­tus­min­is­ter­inä oli Krista Kiu­ru (SDP), val­tio­varain­min­is­ter­inä Jut­ta Urpi­lainen (SDP) ja kehi­tys­min­is­ter­inä Pekka Haav­is­to (vihr).

    Sik­si tämän­hetki­nen vinku­mi­nen oppo­si­tios­ta on niin epäuskot­tavaa. Ainakin voisi tehdä sen eri tavalla:

    “Olemme pahoil­lamme että teimme väärää poli­ti­ikkaa ja toivoisimme nyky­hal­li­tuk­sen kor­jaa­van sen”.

    Sen sijaan nyt vain yritetään nap­sia oppositiopisteitä.

  9. Tämä on seu­raus­ta kauan vallinneesta kepu-ay-hege­mo­ni­as­ta. Alue­poli­ti­ikkaa ja van­ho­jen rakenteiden/etujen säi­lyt­tämistä, ne ovat päätök­sen­teko­jär­jestelmämme pyhiä lehmiä. Maail­ma ympäril­lä muut­tuu kovaa vauh­tia, Suo­mi ei pysy perässä. 

    Poli­it­ti­nen jär­jestelmä ei kykene tekemään tarvit­tavia muu­tok­sia nykysys­teemil­lä. Kak­si ratkaisuvaihtoehtoa: 

    1. virkamieshal­li­tus jolle myös täysi lain­säädän­tö­val­ta ilman eduskuntaa. 

    2. kaik­ki vaalit lopete­taan 10 vuodek­si. Eli eduskun­ta, val­tu­us­tot istu­vat 10 vuot­ta. Pres­savaale­ja ehkä voitaisi­in pitää. 

    Näin syn­ty­isi päätök­sen­tekokykyä ja halua.

  10. Kovan luokan yksi­tyisen sek­torin tietotekni­ikkaosaa­ja sanoi saa­vansa pari työ­tar­jous­ta kuus­sa ulko­mail­ta. Per­heel­lisenä ei ole muut­ta­mas­sa. TUo ulko­maid­en houkut­telu var­masti vaikut­taa ulko­maille lähti­jöi­hin yksi­tyisel­läkin sek­to­ril­la. Miten­hän suomen veroaste ja eläke­varas­t­a­mi­nen nuo­ril­ta kestää tuon kilpailun?

  11. Nyt ollaan hyvin vah­vas­sa älyl­lisessä epäre­hellisyy­dessä, jos väitetään, että parhaat lähtevät. Kyse on suun­tau­tu­mis­es­ta ja mie­lenki­in­non kohteesta. Voisin itsekin tehdä työtäni suomes­sa, suo­ma­lais­ten yhteistyökump­panei­den kanssa. Ongel­ma on vain se, että niitä suo­ma­laisia yhteistyökump­panei­ta ei ole. Kyse ei ole parhaim­mat / huonoim­mat asetel­mas­ta, vaan rahoi­tus­ta / ei rahoi­tus­ta asetel­mas­ta. Suomelle rahaa olisi tar­jol­la paljonkin, mut­ta luomme itse esteitä sekä poli­it­tis­es­ti että asen­teel­lis­es­ti. Kuten esimerkkinä se, että iaea olisi rahoit­tanut suomeen aika paljon asiantun­ti­jatyötä, mut­ta poli­itikot pitivät rekry­toin­tikiel­lon, vaik­ka rahat palkkaamiseen olisi tul­lut suomen ulkopuolelta.

    Sik­si läh­den taas muualle. Ja tulen takaisin taas kun yksi pro­jek­ti loppuu. 

    Jatkan vielä korkeak­oulutet­tu­jen parhaim­mis­tos­ta. Ote­taan­pa muut kansan­ryh­mät suomes­sa lis­taan ja laite­taan ne todel­liseen parhausjärjestykseen.

    1. Poli­tikot
    2. Virkamiehet
    3. Korkeak­oulutet­tu­jen parhaimmisto

    Niin kauan, kun kak­si ensim­mäistä ryh­mää ymmärtää ja tietää parem­min kol­man­nen ryh­män eri­tysa­loista nykyti­la ei muu­tu. Näkemiin.

    1. Kuten esimerkkinä se, että iaea olisi rahoit­tanut suomeen aika paljon asiantun­ti­jatyötä, mut­ta poli­itikot pitivät rekry­toin­tikiel­lon, vaik­ka rahat palkkaamiseen olisi tul­lut suomen ulkopuolelta.

      Mis­tähän rekry­toin­tikiel­losta puhut? Ainaknaan STUK:ssa ei ole sel­l­aista ollut.

  12. GOLAJTTI:
    Kovan luokan yksi­tyisen sek­torin tietotekni­ikkaosaa­ja sanoi saa­vansa pari työ­tar­jous­ta kuus­sa ulkomailta. 

    Saan suo­ria työ­tar­jouk­sia ulko­maille linke­dinin kaut­ta keskimäärin tuon 2kpl kuus­sa. Lon­too, Ams­ter­dam ja pari Aasian kaupunkia kyse­levät tasais­es­ti. Lisäk­si saan head­huntereil­ta puhelui­ta keskimäärin ker­ran viikos­sa +44 suun­tanu­meros­ta. En vas­taa nykyään enää.

    Koti­maisi­in fir­moi­hin tulee työ­tar­jouk­sia välil­lä ker­ran viikos­sa, välil­lä on hil­jaisem­paa. Suomes­sa min­ul­la on käytän­nössä jo palkkakat­to saavutet­tu, ellen sit­ten pääse osakkaak­si tai ryhdy laskut­ta­maan suo­raan kon­sul­toin­nista. Ulko­maille pää­sisi heti naut­ti­maan 2–3x suurem­paa palkkaa. Käyn nyt sat­un­nais­es­ti ulko­mail­la töis­sä, pidem­mäk­si aikaa ajat­telin lähteä 2–3 vuo­den kuluttua.

  13. Korkeak­oulu­jen alamä­ki alkoi kyl­läkin jo vuosia sit­ten mut­ta se ei ole ain­oa eikä edes suurin syy. 

    Korkea vero­tus, kateus men­estyjiä kohtaan, jäykät työ­markki­nat ja niukkenevat koulu­tus­resurssit on huono yhdistelmä.

  14. No, ei tai­da tämä olla ihan pelkästään tämän hal­li­tuk­sen tekosia. Aika pop­ulis­tista väit­tää moista.

    Sinän­sä suh­taudun leikkauk­si­in posi­ti­ivis­es­ti. Korkeak­oulut eivät voi olla mikään muus­ta yhteiskun­nas­ta erilli­nen saareke, jol­ta ei saa mis­sään nimessä leika­ta. Kaiken lisäk­si leikkauk­set ovat olleet suo­ras­taan nau­ret­ta­van pieniä. Ei käytän­nössä näy taval­lisen yliopis­to-opiske­li­jan arjes­sa mitenkään.

    Unkaris­sa muis­taak­seni on ole­mas­sa velvoite, jon­ka mukaan maas­sa korkeak­ouluk­sen saanut velvoite­taan työsken­telemään maas­sa tietyn ajan valmis­tu­misen jäl­keen. Toimii ilmeis­es­ti ihan hyvin ja on mielestäni perustel­tua. Voisiko tämän vaik­ka sitoa opintotukeen?

  15. Ulko­maille lähtem­i­nen ei ole vahin­gol­lista, opetuk­sen laadun heikken­e­m­i­nen sen sijaan on.

    Jos mietin omaa ikäryh­määni — suurin osa kaikkein lah­jakkaim­mista oli ainakin osan aikaa ulko­mail­la opiskele­mas­sa tai töissä.

    Mut­ta osa heistä on tul­lut takaisin ja tuonut sitä osaamis­taan tänne Suomeen ja se takaisin tulem­i­nen on tarkoit­tanut jonkun uuden syn­tymistä — esim. on syn­tynyt uusi monivuoti­nen, kan­sain­välisiä esi­in­tyjiä tuo­va kult­tuu­ri­ta­pah­tu­ma tai kokon­aan uusi parikymme­nen hen­gen tutkimus­labra­to­rio, joka on nimet­ty tämän ulko­mail­ta palan­neen jan­nun mukaan.

    Ongel­ma syn­tyy vas­ta sit­ten kun tämän keskimääräistä parem­pi kaveri palaa takaisin — mis­tä löytää päte­viä tyyppe­jä töi­hin niihin yri­tyk­si­in tai tutkijaryhmiin.

    Täl­löin voi olla että tarvi­taan ihan kaikkien alo­jen opiske­li­joi­ta, ei vält­tämät­tä vain korkeak­oulutet­tu­ja vaan ihan laidas­ta laitaan — ammat­tik­oulus­ta läh­tien hyviä tekijöitä. 

    Amat­tik­oulu­jen uud­is­tu­mises­sa näyt­ti ole­van jotain posi­ti­ivisia sig­naale­ja — jos työ tapah­tuu työ­paikol­la, myös ope­tus ja niiden arvioin­ti ehkä pitäisi tapah­tua siel­lä. Kuu­lostaa järkevältä ainakin aloil­la, joil­la työ­paikalla oppimi­nen on täysin mahdollista.

    En osaa sanoa ammat­tik­ouluista, mut­ta yliopis­tois­sa taas opiske­li­jat ovat useim­miten niin hyvin motivoitunei­ta, että tärkein­tä olisi vain pyrk­iä tar­joa­maan ihmisille sem­moi­set resurssit, että opin­to­ja voitaisi­in mielekkäästi edis­tää. Mitä se sit­ten tarkoit­taa? No ei ainakaan mitään tyl­siä mas­salu­en­to­ja tai liian yksinker­taisia, van­hanaikaisia tai jotenkin muuten turhia ns. “pakol­lisia” aihei­ta, joiden ain­oa merk­i­tys on vain ns. viral­lisen valmis­tu­misen siir­tymi­nen eteenpäin.

    Yliopis­tois­sa siis ehkä pitäisi uskaltaa jo luot­taa siihen, että siel­lä opiskel­e­vat ovat riit­tävän älykkäitä pystyäk­seen val­it­se­maan itselleen järkevän opin­tokokon­aisu­u­den. Tämä suun­taisi automaat­tis­es­ti pois resursse­ja kurs­seil­ta, joille ei ole kysyn­tää kohti niitä opin­to­ja, joi­ta oikeasti halu­taan oppia.

    Tämä pakot­taisi myös pro­fes­sorit tekemään töitä kurssien­sa sisäl­lön ja kiin­nos­tavu­u­den eteen. Täl­löin hyvät luen­noit­si­jat kiin­nos­tavil­la aihep­i­ireil­lä hyö­ty­i­sivät ja heikot taas kar­si­u­tu­isi­vat pois.

  16. GOLAJTTI:
    Kovan luokan yksi­tyisen sek­torin tietotekni­ikkaosaa­ja sanoi saa­vansa pari työ­tar­jous­ta kuus­sa ulko­mail­ta. Per­heel­lisenä ei ole muut­ta­mas­sa. TUo ulko­maid­en houkut­telu var­masti vaikut­taa ulko­maille lähti­jöi­hin yksi­tyisel­läkin sek­to­ril­la. Miten­hän suomen veroaste ja eläke­varas­t­a­mi­nen nuo­ril­ta kestää tuon kilpailun?

    Luulisin, että kil­pailu kestetään kohtu­ullis­es­ti niin kauan kuin verora­ho­jen vasti­neek­si saadaan hyvä ter­vey­den­huolto (ilman tarvet­ta jän­nit­tää että kor­vaako vaku­u­tusy­htiö sit­tenkään), hyvä ja tasa-arvoinen kasvatus/koulutus las­ten­tarhas­ta yliopis­toon ja asialli­nen per­stur­va (niin että varakkaiden ei tarvitse pysyä aidat­tu­jen aluei­den sisäpuolella).

    Jos noi­ta pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan perus­pi­lare­i­ta ale­taan romut­ta­maan, kyn­nys lähteä ulko­maille pysyvästi las­kee merkittävästi.

  17. Mitkä ulko­maat? “Ihmis­ten vapaa liikku­vu­us on Vihreille tärkeä peri­aate. Schen­gen-alueel­la val­tioiden välisiä raja­muodol­lisuuk­sia ei saa ottaa uudelleen käyttöön.”

    1. Mitkä ulko­maat? ”Ihmis­ten vapaa liikku­vu­us on Vihreille tärkeä peri­aate. Schen­gen-alueel­la val­tioiden välisiä raja­muodol­lisuuk­sia ei saa ottaa uudelleen käyttöön.”

      Esit­täkö Car­i­tas vakavis­saan, että ulko­maille matkus­t­a­mi­nen ja muut­ta­mi­nen Suomes­sa pitäik­si kieltää kieltää? DDR?

  18. Lau­ri Kumpulainen
    Lisäk­si lakkaut­taisin opin­totuen ja kor­vaisin sen pelkäl­lä val­tion takaa­mal­la opin­to­lainal­la (takuu 50 vuot­ta, korko­takuu), jon­ka taso olisi luokkaa 1000 e/kk.

    Tästä on vaarana, että korkeak­oulu­opin­not luokkaistu­vat entis­es­tään. Toisil­la kun on enem­män kykyä ottaa lainaa kuin toisil­la, ja en viit­taa aka­teemisi­in kykyihin. 

    Opin­not ovat sijoi­tus omaan tulevaisuuteen. 

    Ehkä, etenkin jos siitä mak­set­taisi­in, mut­ta kuten itsekin olet huomannut:

    Vaik­ka todel­lisu­us on se, ettei niil­lä papereil­la mitään työtä saa 

    Eikä se korkeak­oulu­tus tar­joa edes mitään etua palkan suh­teen kuin muu­ta­mal­la alalla. 

    ***

    Kir­joituk­ses­tasi kuvas­tuu liki stereo­tyyp­pinen suh­tau­tu­mi­nen niin human­is­tei­hin kuin demarei­hinkin, joka ei ker­tomas­sasi viiteke­hyk­sessä ole kauhea yllätys. 

    On täysin mieletön­tä romut­taa myös ammatill­i­nen koulu­tus vain sik­si, että joku demari joskus sai päähän­sä, että kaikille suo­ma­laisille pitää saa­da korkeakoulututkinto. 

    Kehen demari­in ja mihin päätök­si­in tarkalleen ottaen viit­taat? Ammat­tiko­rkeak­oulua on sor­vat­tu pitkään, min­is­ter­it ja puolueet ovat vai­h­tuneet use­asti. Vaikut­taa uhkarohkeal­ta yksilöidä, etenkin kun por­vareil­la on ollut veto­vas­tuu aika usein niin hal­li­tuk­sen kuin ope­tus­min­is­ter­iönkin suh­teen, mut­ta kuulen mielel­läni täsmennyksen.

    Huonos­ti yliopis­tossa tai AMK:ssa pär­jäävä voisi aivan hyvin lois­taa ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa ja eri­tyis­es­ti työelämässä. 

    Tästä olen pitkälti samoil­la lin­joil­la. Suomes­sa ylik­oulut­taudu­taan monil­la aloil­la, jois­sa hom­mat voisi oppia paljon suurem­mas­sa määrin työelämässä. 

    pääa­sia, että pakko­ruotsin ja yliop­pi­laskir­joi­tusten ase­ma on betonoitu ikuisu­u­teen saakka! 

    Mikä vika yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa on? Ikälu­okan yhteis­mi­talli­nen ver­tailu on mielestäni hyvä asia. Sitä toki pitäisi, nyky­höm­pö­tyk­sen vas­tais­es­ti, toteut­taa jo perusk­oulus­sa. Koulu­jen erot niin oppimäärän kuin arvostelunkin osalta ovat ongel­mallisia mm. lukioiden sisäänotossa. 

    P.S Olisi huo­mat­tavasti jous­tavam­paa, jos voisi tehdä 10 h töitä päivässä jol­loin 20 h/vko työ­sopimuk­sel­la tarvit­sisi työsken­nel­lä vain kak­si päivää viikossa. 

    1. Ihan kuin joku nou­dat­taisi TES:a ja tun­tikir­jan­pitoa orjal­lis­es­ti. Se on vain suositus.

    2. Olisi­han se jous­tavam­paa, mut­ta se ei vält­tämät­tä ole kaikille osa­puo­lille tehokkain­ta. Riip­puu mon­es­ta eri asi­as­ta. Fik­sus­sa työym­päristössä täl­lainen asia pystytään jär­jestämään, jos se on hyödyl­listä myös työnantajalle.

  19. “Paras vai­h­toe­hto on ottaa ilmainen koulu­tus Suomes­ta ja korkea palk­ka maista, jois­sa koulu­tus on maksullista.

    Yliopis­toille pitää kiireesti löytää lisää rahaa.”

    arbi­traasi. mitäs jos etsit­täisi­in yliopis­toille lisää rahaa siitä, mis­sä mah­dol­lisu­us arbi­traasi­in löy­tyy, eli koulu­tuk­sen ilmaisu­ud­es­ta. yliopis­toil­la voidaan mak­saa korkeampia palkko­ja, ja yliopis­toille saadaan lisää rahaa, jos yliopis­tok­oulu­tuk­ses­ta tehtäisi­in maksullista.

    tämä on kai stan­dar­di mon­es­sa muus­sa maas­sa, jos­sa “mak­se­taan parem­paa palkkaa”, ja tälle olisi kaiketi myös tulon­jaol­liseen oikeu­den­mukaisu­u­teen perus­tu­via argumenttejä.

  20. Lau­ri Kumpu­lainen: Lisäk­si lakkaut­taisin opin­totuen ja kor­vaisin sen pelkäl­lä val­tion takaa­mal­la opin­to­lainal­la (takuu 50 vuot­ta, korko­takuu), jon­ka taso olisi luokkaa 1000 e/kk.
    Eikä ne lukukausi­mak­sutkaan olisi ongel­ma, jos ne voisi hoitaa edel­lä maini­t­ul­la val­tion takaa­mal­la lainal­la. Opin­not ovat sijoi­tus omaan tulevaisuuteen.

    Tuos­sa on sel­l­ainen ongel­ma, että kaikkien riskin­si­etokyky ei tuo­hon riitä. sik­si sitä pitäisi muoka­ta vielä niin, että lukukausi­mak­sut ja opin­totuet mak­set­taisi­in takaisin ylimääräisel­lä tuloveroprosentilla[1]. Täl­löin työt­tömyys- tai van­hempainva­paa­jak­so ei aiheut­taisi ongelmia tämän lainan lyhen­tämisessä. Kyynis­es­ti joudun kuitenkin epäilemään, että tämä malli ei saa kan­na­tus­ta per­in­teisessä vasem­mis­tossa, kos­ka val­tion nyt vain kuu­luu mak­saa opin­not (vaik­ka se onkin aika selvästi tulon­si­ir­to yhteiskun­nan hyv­in­voiville), eikä se myöskään saa kan­na­tus­ta per­in­teisessä oikeis­tossa, kos­ka ei päästä hakkaa­maan köy­hempiä maahan.

    [1] Käytän­nössähän näin käy ainakin osit­tain jo nyt, kun tarkastel­laan elinkaar­it­u­lo­ja. Korkeasti koulute­tun työu­ra on lyhyem­pi, joten sama elinkaar­it­u­lo jakau­tuu pienem­mälle määrälle vuosia, ja pro­gres­si­ivi­nen vuo­sivero­tus pitää huolen siitä että tosi­asialli­nen vero­tus on korkeampaa.

  21. Eikös kan­sain­vä­li­nen liikku­vu­us ole yksi vihrei­den tärkeinä pitämistä arvoista? Niin eu-tasol­la kuin ihan globaal­is­tikin. Lähti­jöi­den tilalle tulee kor­vaavia resursse­ja ja Suomes­sa alkaa tapah­tua urbaane­ja kohtaamisia samaan tapaan kuin Keski-Euroopassa.

  22. Tuuk­ka:
    En usko että yliopis­to­jen heiken­tyneet tutkimus­resurssit ovat suurin syy aivovuodolle. Suomes­sa ei vaan ole riit­tävästi kysyn­tää korkeasti koulute­tulle työvoimalle. Suomen “huip­pute­knolo­giasek­tori” on joko koodaamista tai per­in­teisen insinöörite­knolo­gian tekemistä hie­man parem­min kuin muut. Tieteen rajap­in­nas­sa toimivia yri­tyk­siä on vähän. Tutk­i­jalle on huonos­ti töitä.

    Vesa:
    Tämä on seu­raus­ta kauan vallinneesta kepu-ay-hege­mo­ni­as­ta. Alue­poli­ti­ikkaa ja van­ho­jen rakenteiden/etujen säi­lyt­tämistä, ne ovat­päätök­sen­teko­jär­jestelmämme pyhiä lehmiä. Maail­ma ympäril­lä muut­tuu kovaa vauh­tia, Suo­mi ei pysy perässä. 

    Ongel­ma on yksinker­tais­es­ti kor­po­ratismis­sa — ja uskos­sa keskite­tyn päätök­sen­teon ylivertaisuuteen.

    Pieni möhöma­hais­ten ay‑, puolue- ja suuryri­tysjo­hta­jien klik­ki pyörit­tää tätä maa­ta edelleen aivan liiak­si. “Maan tapa” on se, että pelimerk­it jae­taan sauna­porukan kesken sulle-mulle ‑peri­aat­teel­la kaikkia riske­jä vis­usti kaihtaen.

    Parin näkäräisen jäl­keen saunakam­maris­sa hom­ma näyt­tää todel­la hyvältä: yri­tys­ten tuoteke­hi­tyk­sen tekee veron­mak­sajien rahoil­la yliopis­to­jen ja tutkimus­laitosten väki, poli­itikot saa­vat panos­tuk­sia äänestysalu­uen­sa korkeak­ouluille ja ay-mafi­alle luvataan van­ho­jen alo­jen tukemisen jatku­van hamaan maail­man­lop­pu­un saakka.

    Täl­lä sauna­porukalla ei tule myöskään ikinä pulaa sytykkeistä — puuli­i­teri­in on näet hau­dat­tu muut­ma rekkalastill­i­nen eri­laisia selvi­tyk­siä joiden mukaan mm. alue­tukipe­rus­teel­la jaet­tu tutkimus­ra­ha on hukkaan heit­tet­tyä rahaa, rahoi­tus suosii ole­mas­sa ole­via yri­tyk­siä ja estää uusien inno­vaa­tioiden + star­tup­pi­en syn­tymisen jne.

    Eihän reaal­i­maail­mas­ta ja kaiken­näköi­sistä ulko­maan­pelle­jen tekemistä selvi­tyk­stä tarvitse välit­tää pätkääkään, niin kauan kuin hyvä veli ‑verkos­to­jen akselit pysyvät ras­vat­tuna ja vaa­likar­ja mak­saa veron­sa kiltisti.

  23. tcrown: Tuos­sa on sel­l­ainen ongel­ma, että kaikkien riskin­si­etokyky ei tuo­hon riitä. sik­si sitä pitäisi muoka­ta vielä niin, että lukukausi­mak­sut ja opin­totuet mak­set­taisi­in takaisin ylimääräisel­lä tuloveroprosentilla[1].

    menee roskako­ri­in, sil­lä tämä ei kor­jaa alku­peräistä ongel­maa. jos otamme soin­in­vaaran hypo­teesin “at face val­ue”: eli ilmainen opiskelu kiin­nos­taa, mut­ta mata­lampi net­toko­r­vaus opin­to­jen hedelmistä ei, niin sin­ul­la voi olla vaikeuk­sia verot­taa niitä kir­gis­tani­in korkeaa verotusta/parempien palkko­jen perässä karan­nei­ta investoijia.

    päädyt verot­ta­maan voimakkaam­min niitä, joiden investoin­ti oli surkea (jälleen annet­tuna, että soin­in­vaaran hypo­teesi “parem­man ainek­sen” voimakkaam­mas­ta pak­en­e­misalt­tiud­es­ta on ole­tus). pro­gres­sio mit­igoi tämän jälkim­mäisen ongel­man, mut­tei ensim­mäistä ongelmaa.

  24. Kiristyvä vero­tus ja kur­jis­tu­va talous tule­vat varmis­ta­maan, että vaik­ka yliopis­tot hukutet­taisi­in rahaan, ulko­maille kan­nat­taa siir­tyä läh­es aina.

    Siis köy­hän val­tiomme pyrkimys koulut­taa kaik­ki ulko-ja koti­maiset lah­jakkaat ja vähem­män lah­jakkaat on rahan tuh­laus­ta, kos­ka lah­jakkaat lähtevät pehmeäm­män leivän mai­hin ja päivys­tävät dosen­tit ym. tasa-arvo­tutk­i­jat jäävät rasit­ta­maan kansantaloutta.
    Näyt­tää siltä että korkeampi koulu­tus on pis­tet­tävä säästöliekille ja resurssit pitää suun­na­ta veronalen­nuk­si­in ja valmi­ik­si koulutet­tu­jen osaa­jien houkut­telemiseen ulkomailta.
    Aivovi­en­nin sijaan aivotuontia.

  25. Minus­ta tässä on kyse ihan luon­nol­lis­es­ta glob­al­isaa­tion aiheut­ta­mas­ta pitkän aikavälin kehi­tyk­ses­tä, jota ei voi pysäyttää. 

    Keskinker­tais­ten toim­i­joiden arvo piene­nee, samal­la kun huip­puyk­siköt pystyvät kam­paa­maan lah­jakku­udet entistä tiukem­mal­la kam­mal­la koko pal­lol­ta. Tämä pätee sekä työ­markki­noi­hin että yliopistoihin.

  26. Minus­ta päin­vas­toin tun­tuu siltä, että aka­teemista väkeä tulee Suomeeen enem­män kuin läh­tee. Viimeisil­lä lääkärin- ja ham­maslääkärinkäyn­neil­lä olen ollut ulko­maalais­syn­tyisen lääkärin poti­laana. Ja yllät­täen huo­masin, että Ilmarin blo­gis­sa joku kom­men­taat­tori ker­toi Helsingis­säkin val­taosan ter­veyskeskus­lääkäreistä ole­van ulko­maalais­taus­taisia. Olisiko helsinkiläiset tehneet kaupungis­taan liian kalli­in asua jopa suo­ma­laisille lääkäreille? Tuo­ta en kyl­lä pistäisi ainakaan kokon­aan tämän nykyisen hal­li­tuk­sen piikki­in, vaik­ka se saam­a­ton onkin.

  27. Todel­lisu­udessa­han tämä ei ole pelkästään tämän hal­li­tuk­sen aikaansaan­nok­sia. Itse seurasin erään yliopis­ton toim­intaa työn­tek­i­jänä kah­teen otteeseen vuo­den 2010 molem­min puolin. Henkilökun­ta oli jo sil­loin todel­la ahtaal­la, byrokra­t­ian määrä kasvoi, ihmiset oireili­vat ja uupui­v­at ja kas­va­va hallinto ja min­is­ter­iö peräänku­u­lut­ti­vat jatku­vasti entistä kovem­pia tuloksia. 

    Ja mitkä oli­vat ne tulok­set lop­ul­ta? Tuos­sa paikas­sa viime vuon­na kaikkien näi­den vuosien puser­ruk­sen jäl­keen kokon­aisia tutkimus­ryh­miä lakkautet­ti­in ja potkit­ti­in pihalle, ope­tushenkilöstö on joko palanut lop­pu­un tai pala­mas­sa. Ja ne jot­ka ovat vielä jäl­jel­lä ovat ihmeis­sään että miten näil­lä resurs­seil­la voi vetää koulu­tu­so­hjelmia. Tutkimus­ta ei kyseisessä paikas­sa enää tehdä joten yliopis­to­lain­säädän­nön kau­nis aja­tus uusim­paan tutkimuk­seen poh­jau­tu­vas­ta opetuk­ses­ta voidaan kyseenalaistaa. 

    Min­ul­la on ystäväpi­iris­sä usei­ta 30+ vuo­ti­ai­ta, väitelleitä ihmisiä ja heistä selvä enem­mistö miet­tii joko ulko­maille lähtemistä tai uut­ta ammat­tia / alan vai­h­tamista. Ja ne joil­la on vielä töitä yliopis­tol­la ajat­tel­e­vat että eipä sitä taide­ta näis­sä hom­mis­sa kovin pitkään olla. 

    Nykyisel­lä hal­li­tuk­sel­la on var­masti iso vaiku­tus sekä puhei­den­sa että toimien­sa kaut­ta nykyti­lanteeseen mut­ta kyl­lä tätä on raken­net­tu todel­la pitkään. Toiv­ot­tavasti kun­ni­an­hi­moista tiede- ja korkeak­oulupoli­ti­ikkaa seu­raavak­si tekevä poruk­ka ei sor­ru pop­ulis­mi­in ja väitä että tämä on vain nykyisen hal­li­tuk­sen aikaansaa­ma tilanne vaan selvit­tävät että mis­sä kaukana ne “juurisyyt” ovat ja lähtevät kor­jaa­maan niitä.

  28. Ode var­maan ker­too mis­tä olisi pitänyt leika­ta yliopis­to­jen sijaan? Vai lainan päälle lainaa Kreikan tapaan? Ai mut­ta, siitäkin maas­ta pelas­tau­tuu ken vaan voi.

  29. Jospa blo­gisti vähän “avaisi” noi­ta tilas­to­ja. Ketkä nyt sit­ten ovat vuo­ta­mas­sa ja miten niin parhaat.

    Jos vika on poli­itikko­jen, johtunee se siitä että jo pitkään on lehdis­sä hehkutet­tu vain tekoälystä, joka ratkaisee kaik­ki ongel­mat. Mitään ei siis tarvitse enää osa­ta ja ymmärtää.

    Tekoä­ly käyn­nis­tetään ja se pelas­taa meidät.

    Koskaan ei jutuis­sa ker­ro­ta kuka sen tekoä­lyn ohjel­moi. Eikä sitä, onko kuitenkin pienen pieni mah­dol­lisu­us että tekoälyssä on virhe tai virus.

  30. tcrown: Luulisin, että kil­pailu kestetään kohtu­ullis­es­ti niin kauan kuin verora­ho­jen vasti­neek­si saadaan hyvä ter­vey­den­huolto (ilman tarvet­ta jän­nit­tää että kor­vaako vaku­u­tusy­htiö sit­tenkään), hyvä ja tasa-arvoinen kasvatus/koulutus las­ten­tarhas­ta yliopis­toon ja asialli­nen per­stur­va (niin että varakkaiden ei tarvitse pysyä aidat­tu­jen aluei­den sisäpuolella).

    Jos noi­ta pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan perus­pi­lare­i­ta ale­taan romut­ta­maan, kyn­nys lähteä ulko­maille pysyvästi las­kee merkittävästi.

    ja muis­te­taan pakot­taa näi­den osaa­jien lapset armei­jaan tyk­in­ruuaak­si. Etatis­mi koko per­heelle on paras tapa houkutel­la asumaan Suomessa.

  31. Korkeastik­oulutet­tu­jenkin maas­ta­muut­to lieven­tää työt­tömyyt­tä täl­laises­sa suh­dan­neti­lanteessa, jos­sa Suomen suh­danne laa­haa muun maail­man perässä. 

    Suomen talous pitäisi saa­da nousu­un jot­ta tämä lyhyel­lä tähtäimel­lä edulli­nen, mut­ta pidem­män päälle tuhoisa var­avent­ti­ili saataisi­in pienemmälle. 

    Yksi tapa toteut­taa nousu olisi lisäk­oulut­taa myyn­ti­taitoa myös korkeasti koulute­tu­ille nuo­rille, jol­loin osaamista saataisi­in parem­min maail­malle kau­pak­si myös Suomes­sa asuttaessa.

    Sel­l­aisille osaav­ille nuo­rille, jot­ka eivät halua myy­dä olisi hyvä nyt koulut­taa viestin­tä­taito­ja, jot­ta osaisi­vat ker­toa myyjille mitä osaavat.

    Nämä tarvi­taan ensin, mut­ta sit­ten kun talous kas­vaa ja ale­taan puhua jako­varas­ta, yliopis­to­jen ja tutkimus­ra­hoituk­sen leikkauk­set olisi hyvä purkaa tule­vaisu­u­den turvaamiseksi.

  32. “byrokra­t­ian määrä kasvoi, ihmiset oireili­vat ja uupui­v­at ja kas­va­va hallinto ja min­is­ter­iö peräänku­u­lut­ti­vat jatku­vasti entistä kovem­pia tuloksia.”

    Hallinto ei mene koskaan hukkaan! Hallinto tarvit­see uuden talon! (van­ha viidakon sanonta)

  33. Joy yliopis­tot eivät osaa nyt kohdis­taa resursse­jaan niin, että huip­pu­ja kiin­nos­taisi jäädä niihin töi­hin, mik­si olete­taan, että resurssien lisäys ratkai­sisi tämän ongel­man? Käyt­tänevät kuitenkin nykyään rahaa järke­vimpi­in mah­dol­lisi­in kohteisi­in, jol­loin lisära­hat meni­sivät vähem­män järke­vi­in kohteisiin.

    Toinen hie­man kum­malli­nen piirre keskustelus­sa on se, huolestu­taan aivovuo­dos­ta ulko­maille ja samal­la rahoite­taan sitä, että tutk­i­jat lähti­sivät ulko­maille (esim. Suomen akatemi­an kautta).

  34. Olen tutk­i­ja isos­sa amerikkalaises­sa ns. huip­puyliopis­tossa, läht­enyt Suomes­ta vuosia sit­ten väitöskir­jan jäl­keen, ja takaisin en ole tulos­sa. Aihe siis liip­paa hyvinkin läheltä. Pari aja­tus­ta ja kommenttia:

    Vaik­ka yliopis­tois­sa ja työ­markki­noil­la on ollut ongelmia pitkään, lähtemisen (ja sille tielle jäämisen) tren­di on selvästi kään­tynyt. Yliopis­to­jen rahoi­tusleikkauk­set ovat yksi tek­i­jä, mut­ta isom­pi jut­tu saat­taa olla ilmapi­iri, joka on kään­tynyt tunkkaisek­si ja asiantun­ti­ju­ut­ta halvek­si­vak­si. Kaiken­maail­man dosen­tit yllät­täen saat­ta­vat siir­tyä sinne mis­sä he koke­vat tule­vansa arvoste­tuk­si. Kun­nioi­tus on melkein ilmaista, ja hal­li­tus on kyl­lä sössinyt tämän asian ihan ruhtinaallisesti.

    On muis­tet­ta­va, että parhaas­sakin tilanteessa Suo­mi on hieno mut­ta pieni maa. Siel­lä tulee hyvin äkkiä seinä vas­taan sekä mate­ri­aal­is­ten että henkilöresurssien suh­teen, eikä Suomen kokois­es­ta maas­ta hyvil­läkään sat­sauk­sil­la saa irti samaa kuin esim. USA:n isois­sa kaupungeis­sa. Omaan alaani geneti­ikkaan on Suomes­sa men­estyk­sel­lis­es­ti paljon sat­sat­tu, mut­ta silti ero globaalei­hin huip­pu­paikkoi­hin on todel­la tun­tu­va. Tästä syys­tä ihan terävim­mälle huip­ulle Suo­mi ei koskaan ole voin­ut tar­jo­ta kan­sain­välis­es­ti paras­ta vai­h­toe­htoa (jos jätetään per­he­si­teet ja keväthanget laskus­ta pois), mut­ta nyt tämä rima on hiip­imässä alem­mak­si — yhä suurem­malle joukolle Suo­mi ei ole kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto — ja tämä kehi­tys pitää pysäyttää. 

    Mon­et eivät ymmär­rä, että me tutk­i­jat palvelemme isän­maan kansan­talout­ta ja omaa kukkaroa korkeampia jumalia: minä koen että tehtäväni tässä maail­mas­sa on tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon uut­ta tietoa ja ymmär­rystä ihmiskun­nalle. Suomeen jääminen/palaaminen olisi tehnyt minus­ta vähem­män tuot­teliaan tutk­i­jan — Suo­mi ehkä voit­taisi, mut­ta tieteen kan­sain­vä­li­nen edis­tys häviäisi (sen vähän mitä kenenkään yksit­täisen ihmisen panos on). 

    Tun­nen kyl­lä kiitol­lisu­ut­ta kaikesta siitä, mitä Suo­mi on min­ulle tar­jon­nut — samal­la taval­la kuin olen kiitolli­nen van­hem­mil­leni. Ja toivoisin Suomen suh­tau­tu­van kaltaisi­i­ni kan­sain­välis­es­ti men­estyneisi­in ulko­suo­ma­laisi­in samoin kuin (useim­mat) van­hem­mat lap­si­in­sa: on hienoa jos/kun sat­sauk­ses­ta saa itselleen jotain konkreet­tista takaisin, mut­ta hom­man point­ti on kas­vat­taa ihmisiä, jot­ka ovat vapai­ta ja rohkei­ta toteut­ta­maan itseään ja hyödyt­tämään ihmiskun­taa parhaan kykyn­sä mukaan.

  35. juk­ka m: niin sin­ul­la voi olla vaikeuk­sia verot­taa niitä kir­gis­tani­in korkeaa verotusta/parempien palkko­jen perässä karan­nei­ta investoijia.

    Tuskin on aivan mah­do­ton­ta muo­toil­la asi­aa niin, että muualle livah­t­a­mi­nen ilman että tekee jonkun­laisen mak­su­sopimuk­sen on rikos, ja jos joskus ere­htyy tule­maan kir­gis­tanista takaisin (rikol­lis­ten luovu­tus­sopimuk­sen seu­rauk­se­na tai muuten), on vas­tas­sa joko hie­man viivästysko­rotet­tu mak­su­lap­pu tai val­tion täysi­hoitoa vähän rajoite­tum­mas­sa tilassa. 

    (Eikä tämä poikkea sinän­sä opin­to- tai muis­takaan lain­oista. Velalli­nen voi kara­ta muille maille, mut­ta takaisin tulemis­es­ta tulee seurauksia.)

  36. Gia­r­diniera:
    Eikös kan­sain­vä­li­nen liikku­vu­us ole yksi vihrei­den tärkeinä pitämistä arvoista? Niin eu-tasol­la kuin ihan globaal­is­tikin. Lähti­jöi­den tilalle tulee kor­vaavia resursse­ja ja Suomes­sa alkaa tapah­tua urbaane­ja kohtaamisia samaan tapaan kuin Keski-Euroopassa.

    Tätä mietin itsekin. On jotenkin omi­tu­ista, jos vuosia tehdään sys­temaat­tista poli­ti­ikkaa, jol­la ohjataan yhteiskun­taa ja kansakun­nan mie­len­li­ikkeitä tiet­tyyn suun­taan ja sit­ten kun teh­dyn poli­ti­ikan tulok­set alka­vat vih­doin näkyä, huolestu­taan miten kel­lo­ja saataisi­in kään­net­tyä. Vai onko joku ihan oikeasti ollut niin sin­isilmäi­nen (tai ultra­na­tion­al­isti), että on kuvitel­lut Suomen ole­van maail­man paras maa, jos­sa kaik­ki kau­ni­it, men­estyvät ihmiset halu­a­vat elää ja vaikut­taa lop­puelämän­sä. Oi nouse Suo­mi, sin­un päiväs koittaa.

  37. Olen tekni­ikan tohtori. Luovuin tutk­i­jan uras­ta heti väitök­sen jäl­keen ja lähdin teol­lisu­u­den palveluk­seen. Syy ei ollut huono men­estys tutk­i­jana; väitöskir­jan arvosana oli “kiitet­tävä” ja min­ul­la oli jo ennen väitöstä pari omaa alaista, pari pro­jek­tia ja bud­jet­ti. Kyse oli vain siitä, että työ oli liian stres­saavaa. Kol­mannes ajas­ta meni rahoi­tushake­musten kir­joit­tamiseen eikä vak­i­naista virkaa ollut näköpiirissä. 

    Teol­lisu­udessa työsken­te­ly on ollut antoisaa ja haas­tavaa. Vas­tu­u­ta on, samoin kan­sain­välisiä kon­tak­te­ja ja sivistyneitä työkavere­i­ta, ja palkkake­hi­tys on ollut ihan mukavaa. Erona on se, että epä­var­muus omas­ta työ­paikas­ta on paljon pienem­pi kuin tutk­i­jal­la. Elämän­laatu on paljon parempi.

    Sikäli kuin olen ymmärtänyt, viime vuosien aikana yliopis­to­jen työilmapi­iri on huonon­tunut tun­tu­vasti ja työn­teko entis­es­tään vaikeu­tunut. Tekes-rahoituk­sen leikkaami­nen on kur­jis­tanut soveltavaa tutkimus­ta aivan hirveästi. Ei käy kateek­si tieteelle uskol­lise­na pysyneitä tovereita.

  38. antti:
    Ode var­maan ker­too mis­tä olisi pitänyt leika­ta yliopis­to­jen sijaan? Vai lainan päälle lainaa Kreikan tapaan? Ai mut­ta, siitäkin maas­ta pelas­tau­tuu ken vaan voi.

    Ter­rafame ja maat­aloustuet tule­vat näin alku­un mieleen, mis­tä olisi voin­ut myös leikata.

  39. Jus­si Hag­man: Tästä on vaarana, että korkeak­oulu­opin­not luokkaistu­vat entis­es­tään. Toisil­la kun on enem­män kykyä ottaa lainaa kuin toisil­la, ja en viit­taa aka­teemisi­in kykyihin. 

    Lainan­ot­tokyky opin­to­lainan suh­teen on kaikil­la nuo­ril­la tasan sama ellei ole maksuhäiriömerkintää.

    Taisit kuitenkin viita­ta lainan­mak­sukykyyn, joka on pitkälti riip­pu­vainen val­i­tus­ta opiskelu­alas­ta ja omista valinnoista.

    Korkeak­oulu­opin­to­jen luokkaistu­mi­nen? Miten sel­l­ainen näkyy? Samat ilmaiset korkeak­oulu­opin­not ne ovat kaikille pait­si vaihto-opiskelijoille.

  40. Prometheus:

    Unkaris­sa muis­taak­seni on ole­mas­sa velvoite, jon­ka mukaan maas­sa korkeak­ouluk­sen saanut velvoite­taan työsken­telemään maas­sa tietyn ajan valmis­tu­misen jäl­keen. Toimii ilmeis­es­ti ihan hyvin ja on mielestäni perustel­tua. Voisiko tämän vaik­ka sitoa opintotukeen?

    Ei se ongel­ma ole se, että he lähtevät hake­maan koke­mus­ta ulko­mail­ta, vaan se, että he eivät palaa takaisin.

  41. Tero Tolo­nen:

    Yliopis­tois­sa siis ehkä pitäisi uskaltaa jo luot­taa siihen, että siel­lä opiskel­e­vat ovat riit­tävän älykkäitä pystyäk­seen val­it­se­maan itselleen järkevän opin­tokokon­aisu­u­den. Tämä suun­taisi automaat­tis­es­ti pois resursse­ja kurs­seil­ta, joille ei ole kysyn­tää kohti niitä opin­to­ja, joi­ta oikeasti halu­taan oppia.

    Tämä pakot­taisi myös pro­fes­sorit tekemään töitä kurssien­sa sisäl­lön ja kiin­nos­tavu­u­den eteen. Täl­löin hyvät luen­noit­si­jat kiin­nos­tavil­la aihep­i­ireil­lä hyö­ty­i­sivät ja heikot taas kar­si­u­tu­isi­vat pois. 

    Pakol­lisil­la opin­noil­la on kolme pää­tarkoi­tus­ta. Ensim­mäi­nen niistä on antaa opiske­li­jalle tiet­ty poh­ja näi­den fik­su­jen val­in­to­jen tekemiseen. Yliopis­tois­sa on paljon ainei­ta, joi­ta ei opi­ta lukios­sa siinä määrin, että fik­sukaan fuk­si voisi arvioi­da jonkun kurssin tarpeel­lisu­ut­ta ennen kuin on tutus­tunut perus­teel­lis­es­ti kyseisen alan perusteisi­in. Pahim­mil­laan kyse on ihan puh­taasti siitä, että jokin asia on täysin vält­tämätön ennakkoti­eto. Esimerkik­si piiri­ana­lyysi on varsin tyl­sää, mut­ta sähkötekni­ikkaa on mah­do­ton­ta opiskel­la, jollei osaa laskea vir­tapi­ire­jä. Tähän lasken­taan puolestaan tarvi­taan kykyä pyörit­tää lin­eaariy­htälöitä unis­saankin. Olen näh­nyt tapauk­sia, jois­sa ihmi­nen on yrit­tänyt ohit­taa nämä perus­taidot. Peruskurs­seista voi päästä läpi opet­tele­mal­la ulkoa temp­pukokoel­moa, mut­ta sit­ten nousee seinä pystyyn.

    Toinen syy pakol­lisi­in kurs­sei­hin on lail­lisen pätevyy­den saavut­ta­mi­nen. Kansalaisel­la on oikeus olet­taa, että esimerkik­si lääkäri, tuo­mari, raken­nus­su­un­nit­teli­ja tai vaikka­pa aineenopet­ta­ja osaa ammat­tin­sa. Muu­toin peru­soikeudet eivät toteudu. Tätä varten on vält­tämätön­tä, että alo­ja opiskel­e­va opiskelee työn tekemiseen tarvit­ta­vat tiedot, vaik­ka jotkin niistä oli­si­vat tylsiäkin.

    Kol­mas syy on sit­ten ammat­tikun­nalli­nen. Yleis­es­ti olete­taan, että esimerkik­si diplo­mi-insinööri osaa tietyt oman alansa taidot ja ajat­telee tietyl­lä tapaa. On sekä työ­nan­ta­jan että alal­la jo toimivien ammat­ti­lais­ten etu, että tämä sig­naloin­ti­vaiku­tus pide­tään voimas­sa. Se helpot­taa työhönot­toa ja paran­taa kaikkien päte­vien palkko­ja. Tämä hyödyt­tää myös alalle tule­vaa opiske­li­jaa, sil­lä hänenkin tavoit­teen­sa on liit­tyä ammat­tikun­taan. Jos ei kiin­nos­ta lukea sitä, mitä ammat­tikun­ta pitää pakol­lisi­na vähim­mäisti­etoina, voi pyrk­iä töi­hin ilman tutk­in­toa ja sen anta­maa sig­naali­vaiku­tus­ta. Sen sijaan ei ole mielekästä sal­lia ammat­tikun­nan arvos­tuk­sen muren­tua helpot­ta­mal­la tutk­in­to­vaa­timuk­sia. (Min­ul­lakin on työ­tovere­ina filosofi­an mais­tere­i­ta, mut­ta kyl­lä he saa­vat kovem­min todis­taa pätevyyten­sä, mikä on ihan oikein.)

  42. antti:
    Ode var­maan ker­too mis­tä olisi pitänyt leika­ta yliopis­to­jen sijaan? 

    Hyödyl­lis­in­tä (vähiten haitallista) olisi leika­ta makro­talouden osa-alueil­ta, joil­la on pienin taloudelli­nen ker­roin­vaiku­tus. Tämä on valitet­tavasti poli­it­tis­es­ti har­voin real­is­tista etu­ryh­mäa­jat­telun takia. 

    Kun aikoinaan istu­in talous­matem­ati­ikan luen­noil­la, niin pro­fes­sori Jaskari tuskasteli sitä, että 99 % kansane­dus­ta­jista ei ymmär­rä talouden ker­roin­vaiku­tuk­sia. Se kun vaatii ker­to­laskun hallintaa ja kansane­dus­ta­jil­ta sujuu kuulem­ma vain yhteen- ja vähen­nys­lasku. Pro­fes­sori tietysti liioit­teli, mut­ta tot­ta­han se on, että poli­ti­ikas­sa kovin har­voin keskustel­laan kerroinvaikutuksista.

  43. Suomen EU-jäsenyys, hal­vat lennot ja net­ti ovat kaik­ki madal­ta­ne­et maas­ta­muu­ton kyn­nys­tä. Ihmisiä läh­tee ulko­maille, kos­ka ulko­mail­la avau­tuu väk­isinkin enem­män mah­dol­lisuuk­sia kuin koti­maas­sa. Ratkai­se­vaa onkin, onnis­tu­taanko ulko­mail­ta houkut­tele­maan tarpeek­si koulutet­tua väkeä maas­ta­muut­ta­jien tilalle.

    Ulko­mais­ten osaa­jien houkut­telus­sa Suomel­la on pikkuisen heikot lähtöko­h­dat. Maa on pimeä ja kylmä ja siel­lä puhutaan outoa kieltä. Lähtöko­hti­in näh­den Suo­mi on pär­jän­nyt hyvin ihan viime vuosi­in asti – tuoreem­pia luku­ja en ole nähnyt.

    Monil­la suo­ma­laisil­la on tarve puhua Suomes­ta köy­hänä maana, vaik­ka oikeasti Suo­mi on vauras ja hyv­in­voi­va. Tulota­soltaan Suo­mi on (ostovoimako­r­jat­tuna) aika lail­la samaa tasoa kuin nykyi­nen asuin­maani Bri­tan­nia. Ero­ja on kuitenkin siinä, miten tulot jakau­tu­vat ihmis­ten välil­lä. Bri­tan­ni­as­sa koulute­tut asiantun­ti­jat saat­ta­vat saa­da selvästi suo­ma­laisia korkeampia palkko­ja, kun taas val­taosa väestöstä joutuu tyy­tymään suo­ma­laisia pienem­pi­in tuloihin.

    Brit­tiyliopis­tois­sa palkat ovat muuten suo­ma­laisit­tain mata­lat, mikä tekee palkkaeroista yliopis­to­jen ja yri­tys­ten välil­lä poikkeuk­sel­lisen suuret. Min­unkin elin­ta­soni oli korkeampi viisi vuot­ta sit­ten Helsingis­sä väitöskir­jaa viimeis­tel­lessä kuin nyt Cam­bridges­sa postdocina.

    Yliopis­to­jen osalta Suomen nyky­hal­li­tuk­sen suurin syn­ti on, että se jatkaa leikkauslin­jaa. Mitä pidem­pään leikkauk­sia jatke­taan, sen kivu­li­aam­mik­si ne muut­tuvat. Kun tuo­hon vielä yhdis­tetään monien min­is­te­rien suh­tau­tu­mi­nen tutk­i­joi­hin ja puheet siitä, ettei parem­paa ole luvas­sa, oli se mon­elle viimeinen pis­ara, joka sai hakeu­tu­maan ulkomaille.

    Tutkimuk­sen kannal­ta suo­ma­lai­syliopis­to­jen ongel­ma on, että ne ovat pieniä. Opiske­li­joi­ta on kyl­lä paljon mut­ta pro­fes­sor­e­i­ta vähän. Väk­isin­hän siinä tutkimus kär­sii, jos opet­ta­jien määrä on mitoitet­tu sen mukaan, että kaik­ki tarvit­ta­va ope­tus saadaan jär­jestet­tyä. Ainakin tutkimu­syliopis­tois­sa pro­fes­sorien määrä pitäisi kolminker­tais­taa – osin palkkaa­mal­la eläköi­tyvien lehto­rien tilalle pro­fes­sor­e­i­ta ja osin lisäämäl­lä rahoi­tus­ta. Myös kil­pail­tua tutkimus­ra­hoi­tus­ta olisi syytä lisätä sen ver­ran, että hake­musten läpi­meno­pros­ent­ti saataisi­in tuplat­tua Yhdys­val­tain tasolle.

    Tai voidaan sitä yliopis­to­jen rahoi­tus­ta olla lisäämät­täkin, jos suo­ma­laiset koke­vat, ettei Suomen tarvitse olla eri­tyisen kil­pailukykyi­nen korkean osaamisen maa.

  44. antti:
    Ode var­maan ker­too mis­tä olisi pitänyt leika­ta yliopis­to­jen sijaan? Vai lainan päälle lainaa Kreikan tapaan? Ai mut­ta, siitäkin maas­ta pelas­tau­tuu ken vaan voi.

    Maat­alous­tu­ki olisi ilmi­selvä kohde: tuot­tam­a­ton toimi­ala, joka sot­kee ympäristöä.

  45. Ei ihmis­ten lähtö mikään ongel­ma ole jos saman­ta­soisia vai­htare­i­ta ja/tai palu­umuut­ta­jia on riittävästi.

    Muut­toli­ike on ollut tas­apain­os­sa aika pitkään, var­maan 20 vuot­ta , mut­ta muu­ta­man viime vuo­den aikana se on alka­nut vääristyä.

    Ongel­ma on myös nuorten koulu­tus­mah­dol­lisuuk­sien heikken­e­m­i­nen. Mon­en tut­ta­van lap­si on pää­tynyt opiskele­maan ulkoa­maille, kun Suomes­sa halu­a­malleen alalle ei pääse esim lääkärik­si lukee sato­ja nuo­ria ulkomailla

    Ja se ulko­maid­en opin­to­lainamörkökin on vain pelot­telua, Suomen opin­to­lainasys­tee­mi ei ker­ro mitään muista maista

    Esim mon­es­sa maas­sa kandik­si opiskelu on käytän­nössä ilmaista . Velas­ta saa reilun alen­nuk­sen tai lainaa ei tarvitse mak­saa pois ollenkaan ‚jos on valmis­tunut aikataulussa.

    Tai elleivät tulot ylitä lais­sa määrät­tyä tasoa niin velkaa ei tarvitse lyhen­tää ja sen saa anteek­si, jos esim 15 vuodessa tuo tulo­ra­ja ei ole ylittynyt

    Ja ylem­män tutkin­non suorit­tanut alkaa lyhen­tää velkaa kun tulot nou­se­vat rajapyykin yli ja lyhen­nyk­sistä voi tehdä verovähennyksiä.

    Suomes­sa joutuu hel­posti ikuiseen velka­vankeu­teen, jos ei pääse työelämään hyvälle palkalle.

    Itse olen läht­enyt muu­ta­man ker­ran ja asunut ja tehnyt työtä ulko­mail­la yli 10 vuotta,
    Kaik­keen tot­tuu ja sopeutuu

    Vaik­ka Suomea kehutaan niin 7 mil­jar­dia asuu muis­sa mais­sa ja suuri osa elää aivan hyvää elämää.

    Niia kauan kuin on ter­ve ja per­hekin suh­teel­lisen ter­ve niin ongelmia ei ole .Ikään­tyneenäkin säi­lyy parem­min työelämässä kuin Suomessa

    Mut­ta kun riskit alka­vat toteu­tua niin sil­loin Suo­mi on taas niitä parhai­ta val­tioi­ta maail­mas­sa, har­val­la on rahaa, halua ja kykyä varautau­tua kaikki­in riskeihin

  46. Tämän ongel­man syy on Nokian rom­ah­dus, se ei kos­ke­ta pelkästään insinööre­jä vaan kaikkia aka­teemisia. Kun suo­ma­laisyri­tys­ten mak­samat palkat eivät ole enää kil­pailukyky­isiä niin halukku­us lähteä kas­vaa. Julk­ista sek­to­ria yliopis­tot ml paisut­ta­mal­la on sama vaiku­tus kuin virt­saamisel­la saap­paisi­in­sa pakkasella.

  47. Tämä hal­li­tus on lehti­ti­eto­jen mukaan säästänyt 50 miljoon­aa korkeak­ouluil­ta ja säästö tapah­tui viime vuon­na. Rin­teen bud­jetis­sa vuodelle 2014 säästeti­in puo­let tuos­ta sum­mas­ta. Vuosi­ta­sol­la men­nään siis samoissa sum­mis­sa (jos nyt nopeal­la googlauk­sel­la pääsin oikeisi­in fak­toi­in käsiksi).

    En epäile, etteikö kolu­tussäästöil­lä ole oma, joskin hyvin pieni vaiku­tuk­sen­sa korkeak­oulutet­tu­jen muut­to­halui­hin. Mut­ta kyl­lä se halu on var­maan tässä kehit­tynyt vuosien saatossa, eikä yht’äkkiä tul­lut mieleen kun ovat kuulleet tuos­ta 50 miljoo­nan säästöstä.

    Kehistys nyt vain on aina men­nyt näin, että reuna-aluei­den syk­lit ovat rajumpia ja esimerkik­si aivovuo­to kovem­paa huonoina aikoina kuin keskuksissa.

    Ennen hyvät ajat oli­vat toisaal­ta myös reip­paampia kuin keskuk­sis­sa. Väkeä saat­toi pala­ta, jos oli min­nekään päässyt edes lähtemään ennen EU:ta.

    Mut­ta miten on nyt EU- ja euro-Suomes­sa? Pahasti näyt­tää siltä, että nykyi­nen nouskausi on kuin enti­nen taan­tu­ma. Syk­lipump­pu työn­tää väkeä ulso nouskau­den huip­ul­lakin (jota kai nyt elämme kkan­sain­välis­es­ti). Ja huonom­paan suun­taan men­nään, kun koh­ta tulee uusi taan­tu­ma ja suuret ikälu­okat pitäisi kun­ni­al­la saat­taa hau­taan ja mitä kaikkea ikävää tässä nyt vielä koh­ta on tulossa.. 

    Ehkä huole­hti­vainen lap­si muut­taakin Ruot­si­in tai Sak­saan, jot­ta saa kerät­tyä sen ver­ran oamisu­ut­ta, että tietää itse pystyvän­sä kor­vaa­maan ne kulut, joi­ta val­tio ei koh­ta enää kor­vaa. Ehkä hän saa van­hempansa peräti Ruotsin tai Sak­san kansalaisksi.

    Jot­ta ei tulisi liikaa piru­ja seinille, kan­nus­tan Sip­ilän hal­li­tus­ta pysymään kovana ja vält­tämään aiem­pi­en hal­li­tusten vas­tu­ut­ton­ta lep­suilua. Vähän väärä suun­takin on parem­pi kuin ajele­htimi­nen myrskyäväl­lä merellä.

  48. 1. Ihan kuin joku nou­dat­taisi TES:a ja tun­tikir­jan­pitoa orjal­lis­es­ti. Se on vain suositus.

    Työ­suo­jelu­vi­ra­nomainen saat­taa olla kovasti eri mieltä kun työaikala­ki ei ole mikään “suosi­tus”. Ei ole osunut (vielä) työ­suo­je­lu­tarkas­tus kohdalle?

  49. juk­ka m: menee roskako­ri­in, sil­lä tämä ei kor­jaa alku­peräistä ongel­maa. jos otamme soin­in­vaaran hypo­teesin “at face val­ue”: eli ilmainen opiskelu kiin­nos­taa, mut­ta mata­lampi net­toko­r­vaus opin­to­jen hedelmistä ei, niin sin­ul­la voi olla vaikeuk­sia verot­taa niitä kir­gis­tani­in korkeaa verotusta/parempien palkko­jen perässä karan­nei­ta investoijia.

    päädyt verot­ta­maan voimakkaam­min niitä, joiden investoin­ti oli surkea (jälleen annet­tuna, että soin­in­vaaran hypo­teesi “parem­man ainek­sen” voimakkaam­mas­ta pak­en­e­misalt­tiud­es­ta on ole­tus). pro­gres­sio mit­igoi tämän jälkim­mäisen ongel­man, mut­tei ensim­mäistä ongelmaa.

    Kyseessä olisi suuri peri­aat­teelli­nen muu­tos, mut­ta tämän kieltämät­tä ole­mas­sa ole­van ongel­man voisi ratkaista niin, että mais­ter­isveroa per­itään myös ulko­mail­la asuvil­ta. He jou­tu­isi­vat siis ilmoit­ta­maan tulon­sa suo­ma­laisille vira­nomaisille, ja mak­samaan niistä veroa sen ver­ran kuin mikä Suomes­sa mais­ter­isvero olisi. 

    Ainakin Yhdys­val­lat perii veroa jopa sel­l­aisil­ta ulko­mail­la asuvil­ta henkilöiltä, joil­la on pelkkä pysyvä oleskelulu­pa Yhdys­val­toi­hin, mut­ta en tiedä mitä käytän­nössä seu­raa jos amerikkalainen kieltäy­tyy mak­samas­ta vero­ja. Ilmeis­es­ti jär­jestelmä tuot­taa jonkin­laiset vero­tu­lot, kun sitä jatke­taan edelleen. 

    Suurin ongel­ma aina näis­sä on taval­lis­ten kansalais­ten irra­tionaa­li­nen vauhkoon­tu­mi­nen. En oikein tiedä miten täl­lainen peri­aat­teelli­nen muu­tos otet­taisi­in vas­taan mut­ta sitä kan­nat­taisi kokeilla. 

    antti:
    Ode var­maan ker­too mis­tä olisi pitänyt leika­ta yliopis­to­jen sijaan? Vai lainan päälle lainaa Kreikan tapaan? Ai mut­ta, siitäkin maas­ta pelas­tau­tuu ken vaan voi.

    Suomen julkisen sek­torin net­tovelkaa on vieläkin negatiivinen.

  50. Suo­mi-fir­man uloskäyn­nistä pois­tu­vat verovaroin kallisti korkeak­oulute­tut isän­maan toiv­ot, sisäänkäyn­nistä tulee lähin­nä human­i­taari­sista syistä maa­han muut­tavia, joiden lop­puelämä on kus­tan­net­ta­va verovaroin.

    Ei tämä kovin hyvältä näytä.

  51. Kun opiske­lin Helsin­gin yliopis­ton human­is­tises­sa tiedekun­nas­sa 1990/2000-luku­jen tait­teessa, totesin use­am­mankin ker­ran, että ainakin min­ulle tut­tu­jen ainelaitosten väestä olisi voin­ut pistää pihalle puo­let ilman, että se olisi vaikut­tanut koulu­tuk­sen laatu­un lainkaan. Monipuolis­es­ti ammat­ti­taidot­to­mia nol­laosaa­jia, joiden työ­mo­ti­vaa­tio oli surkea ja joiden luen­noista ei ollut minkään­laista hyö­tyä. Mais­ter­in­pa­per­it saat­u­ani kävin sit­ten yhden ainelaitok­sen johta­jan kanssa oikein asi­as­ta keskustele­mas­sakin, mut­ta eipä koh­ta eläk­keelle siir­tyvää prof­faa juuri jak­sanut kiinnostaa.

    Sori, mut­ta kyl­lä korkeak­oulu­tuk­ses­ta voi säästää. Se vaan pitää tehdä oikeas­ta paikasta.

  52. Ohjaa­mani jatko-opiske­li­ja väit­teli mar­rasku­us­sa. Mies oli aivan usko­mat­toman kovata­soinen, tämäkin väitöskir­ja voit­ta­nee palk­in­to­ja (kuten voit­ti hänen gradun­sakin pari vuot­ta sit­ten, ohjasin sitä myös). Ulko­maille lähtö on väistämätön­tä nyt kevääl­lä, kos­ka Suo­mi ei tar­joa mitään mahdollisuuksia. 

    Mut­ta en syyt­täisi tästä hal­li­tus­ta. Täl­laiset alat ovat sel­l­aisia jois­sa parhaat grav­i­toitu­vat parhaiden luokse, Suomen kokoisel­la maal­la ei ole kauheasti mah­dol­lisuuk­sia pitää heitä tääl­lä ainakaan koko aikaa. Itse en edes kuu­lu parhaim­mis­toon ja minäkin olen ollut — ja tulen ole­maan var­maan jatkos­sakin välil­lä — ulko­mail­la töissä. 

    Ei siinä ole mitään ongel­maa kokon­aisu­u­den kannal­ta, jos vaan pidämme huolen siitä, että tääl­läkin kan­nat­taisi palkata näitä ihmisiä edes jonkin ver­ran. Yliopis­to­jen kohdal­la ongel­ma ei ole rahan määrä vaan jokin muu, ja se jokin muu on vuosikaudet men­nyt pieleen sil­loinkin kun rahaa tuli lisää. Jos jotain, niin ehkä rahan vähen­tämi­nen kor­jaa jotain ongelmia joi­ta sen lisäämi­nen aiheutti.

  53. xkcd:
    Vaik­ka yliopis­tois­sa ja työ­markki­noil­la on ollut ongelmia pitkään, lähtemisen (ja sille tielle jäämisen) tren­di on selvästi kään­tynyt. Yliopis­to­jen rahoi­tusleikkauk­set ovat yksi tek­i­jä, mut­ta isom­pi jut­tu saat­taa olla ilmapi­iri, joka on kään­tynyt tunkkaisek­si ja asiantun­ti­ju­ut­ta halvek­si­vak­si. Kaiken­maail­man dosen­tit yllät­täen saat­ta­vat siir­tyä sinne mis­sä he koke­vat tule­vansa arvoste­tuk­si. Kun­nioi­tus on melkein ilmaista, ja hal­li­tus on kyl­lä sössinyt tämän asian ihan ruhtinaallisesti.

    Ylik­oulu­tus. Ennen van­haan kun joku itsen­sä tohtorik­si tai jopa mais­terik­si leipoi, se oli kova saavu­tus itsessään. Se takasi uran ja se toi sitä arvo­val­taa. Sen kun­nioituk­sen kuulee edelleen kun jut­telee yli 60-vuo­ti­aiden kanssa. 

    Nykyään tavoit­teena on kai koulut­taa 70 % ikälu­okas­ta korkeak­ouluis­sa. Vaik­ka näistä vain pieni osa ylimpi­in aka­teemisi­in sfäärei­hin yltääkin, puhutaan silti tohtor­ei­denkin yli­tuotan­nos­ta. On se edelleen kun­nioitet­ta­va savu­tus, mut­ta… Mais­ter­in­tutk­in­to on jo ihan tusi­natavaraa etenkin, jos se tulee joltain huuhaa-alal­ta. Gradu­jen tutkimus­tu­lok­set saat­ta­vat olla luokkaa “olisi tosi jees, jos maail­mas­sa olisi enem­män posi­ti­ivi­su­ut­ta”. Onnek­si ulko­mail­la tusi­na­pa­perikin menee täy­destä kun­han sel­l­ainen vain taskus­ta löytyy.

    Kaiken maail­man dosent­tien ongel­ma on enem­män medi­as­sa kuin dosen­teis­sa. Sehän oli piik­ki sitä vas­taan, että media poli­tikoi käyt­tämäl­lä lausun­toau­tomaat­te­ja, jot­ka edus­ta­vat medi­an kannal­ta oikeaa mielipi­det­tä. Johta­vat asiantun­ti­jat pää­sevät asemi­in­sa kos­ka toimit­ta­jat tun­te­vat hei­dät eivätkä sik­si, että oli­si­vat parhai­ta tutk­i­joi­ta. Samas­ta syys­tä Paul Krug­man on maail­man ain­ut talousti­eteen nobelisti koskaan ja siten ylin auk­tori­teet­ti ihan kaikessa talousti­eteessä ja ‑poli­ti­ikas­sa.

  54. Johtopäätös: ilmainen korkeak­oulu­ope­tus on ajet­ta­va äkkiä alas ettei enem­pää aivovuo­toa synny.

  55. Jokaisen tutk­i­jan kan­nat­taa joskus men­nä ulko­maille, jok­sikin aikaa.

    Se mitä meiltä nykyään puut­tuu, ovat kan­nus­timet palaamiseen.

  56. Halu­an aiem­paan vuo­datuk­seeni lisätä jo tääl­läkin maini­tun, että ei ne ongel­mat ratkea sil­lä, että yliopis­toille vain kaade­taan lisää rahaa.

    Maat­aloudessa on yritet­ty tätä menetelmää jo yli 40 vuot­ta, eikä ongel­ma ole poistunut.

  57. “Nyt ulko­maille muut­ta­neet tutk­i­jat tule­vat ker­tomaan ihmeel­lisiä asioi­ta siitä run­saud­es­ta, jos­sa ulko­mai­sis­sa yliopis­tois­sa ja tutkimus­laitok­sis­sa eletään ja kuin­ka paljon helpom­paa tieteelli­nen työ siel­lä on. Tai sit­ten he tule­vat ker­tomaan palkois­taan ja korkeas­ta elintasostaan.”

    Olet var­masti avauk­ses­sasi hyvin pitkälle oike­as­sa. Olen tör­män­nyt asi­aan myös itse ja tun­nen henkilöko­htais­es­ti Suomes­ta muuttaneita.
    Korkeasti koulutet­tu­jen lisäk­si läh­tee yrit­täjiä ja eläkeläisiä, jopa päte­viä ammattilaisia. 

    Esi­in tuomiesi näke­mys­ten lisäk­si on myös mui­ta moti­ive­ja muu­tolle, joista vihreät ja yleen­säkään suo­ma­laiset poli­itikot eivät ehkä pidä, mut­ta jot­ka ovat aivan todel­lisia. Esim. vapaus. Toki on muitakin mai­ta, etenkin Euvos­toli­itossa, jois­sa ihmisen elämää sään­nel­lään ja rajoite­taan yhä yksi­tyisko­htaisem­min, mut­ta on myös paljon mai­ta, jois­sa yksilön­va­paudet ovat aivan eri tasol­la vaikka­pa rak­en­tamisen, har­ras­tamisen ja muun yksi­tyiselämän suh­teen kuin meil­lä, mis­sä hol­hoavaa ohjaus­ta har­joite­taan yhä suurem­mas­sa määrin, isoveli tietää mikä on yksilölle hyväk­si tai sit­ten käytetään veruk­keena talout­ta ja ympäristöä. 

    En aio luetel­la mitään yksit­täisiä asioi­ta, eri maid­en olo­suhteisi­in pere­htymi­nen on mielestäni yleis­sivistys­tä, johon jokaisen tulee itse pere­htyä, mikäli asia kiin­nos­taa. Monia se kiin­nos­taa ja vaikut­taa osaltaan henkilöko­htaisi­in valintoihin. 

    Tästäkin asi­as­ta voi olla tietenkin kanssani eri mieltä, mut­ta moni tun­te­mani ja kohtaa­mani ihmi­nen jakaa saman koke­muk­sen ja henkilöko­htaiset valin­nat tehdään oman koke­muk­sen perus­teel­la enem­män kuin muiden mielip­itei­den. Mitä use­ampi suo­ma­lainen kokee yhteiskun­tamme liian hol­hoavak­si ja yhä enem­män rajoit­tavak­si, sitä enem­män se vaikut­taa hei­dän lähtöhalukkuuteensa.

  58. Jouni:

    Tutkimuk­sen kannal­ta suo­ma­lai­syliopis­to­jen ongel­ma on, että ne ovat pieniä. Opiske­li­joi­ta on kyl­lä paljon mut­ta pro­fes­sor­e­i­ta vähän. Väk­isin­hän siinä tutkimus kär­sii, jos opet­ta­jien määrä on mitoitet­tu sen mukaan, että kaik­ki tarvit­ta­va ope­tus saadaan jär­jestet­tyä. Ainakin tutkimu­syliopis­tois­sa pro­fes­sorien määrä pitäisi kolminker­tais­taa – osin palkkaa­mal­la eläköi­tyvien lehto­rien tilalle pro­fes­sor­e­i­ta ja osin lisäämäl­lä rahoi­tus­ta. Myös kil­pail­tua tutkimus­ra­hoi­tus­ta olisi syytä lisätä sen ver­ran, että hake­musten läpi­meno­pros­ent­ti saataisi­in tuplat­tua Yhdys­val­tain tasolle. 

    Ver­tailin aikoinaan Tam­pereen yliopis­toa ja MIT:tä. Ensim­mäisessä oli ope­tushenkilökun­nan ja opiske­li­joiden suhde 1:260 ja jälkim­mäisessä 1:8.

  59. Aion valmis­tu­misen jäl­keen yrit­tää ulko­maille. Mik­si? Suomes­sa on vain kouralli­nen työmah­dol­lisuuk­sia oma­l­la alal­la. Aka­teem­i­nen maail­mas­sa ei näytä ole­van tule­vaisu­ut­ta kuin korkein­taan väitöskir­jaan asti, julkisel­la puolel­la ei ole paikko­ja, ja yksi­tyiselle puolen paikkoi­hin ei tun­nu pää­sevän ilman oikei­ta kavere­i­ta, suhtei­ta ja suosi­tuk­sia, vaik­ka papereis­sa on nelosia ja vitosia “kovil­ta” luon­non­ti­eteel­lisiltä aloilta.

    Onnis­tu­misen mah­dol­lisuuk­sista ulko­mail­la ilman suhtei­ta yms en tiedä, mut­ta ainakin haet­tavia paikko­ja on run­saasti enem­män kuin kotimaassa.

  60. anon.:
    Aion valmis­tu­misen jäl­keen yrit­tää ulko­maille. Mik­si? Suomes­sa on vain kouralli­nen työmah­dol­lisuuk­sia oma­l­la alal­la. Aka­teem­i­nen maail­mas­sa ei näytä ole­van tule­vaisu­ut­ta kuin korkein­taan väitöskir­jaan asti, julkisel­la puolel­la ei ole paikko­ja, ja yksi­tyiselle puolen paikkoi­hin ei tun­nu pää­sevän ilman oikei­ta kavere­i­ta, suhtei­ta ja suosi­tuk­sia, vaik­ka papereis­sa on nelosia ja vitosia “kovil­ta” luon­non­ti­eteel­lisiltä aloilta.

    Onnis­tu­misen mah­dol­lisuuk­sista ulko­mail­la ilman suhtei­ta yms en tiedä, mut­ta ainakin haet­tavia paikko­ja on run­saasti enem­män kuin kotimaassa.

    Argh, olisi pitänyt oikolukea viesti ennen kuin ehdin pain­oin “kommentoi”-nappulaa, sori tästä. Onko edi­toin­timah­dol­lisu­ut­ta tulos­sa joskus?

  61. Tässä aivovuo­dos­sa menee hel­posti puurot ja vel­lit sekaisin. Se, että joitakin huip­pututk­i­joi­ta pää­tyy ulko­maille pitäisi suh­tau­tua samoin kuin huip­pu-urheil­i­joi­hin. Bengt Holm­ström siis rin­nas­tuu Teemu Selän­teeseen tai Patrik Laine­seen. Nobel kiitospuheessaan hän ker­tasi sitä kuin­ka tärkeää hänen uralleen oli päästä sel­l­ais­ten suurten hah­mo­jen men­toroimak­si, jot­ka itsekin oli­vat Nobelis­te­ja. Tämä on ns. hyvää aivovuo­toa. Se luo verkos­toa mei­dän ja maail­man aka­teemisen kär­jen välillä. 

    Huolestua pitää siinä vai­heessa, kun aivan taval­liset mais­ter­it ja tohtorit lähtevät sankoin joukoin maail­malle. Puhun nyt niistä, joiden tavoite ei ole päästä Nobel hau­to­moon, Piilaak­son huip­pu­fir­moi­hin tai johonkin siihen rin­nastet­tavaan, vaan maail­malle ajaa niinkin arki­nen asia kuin tarve saa­da keski­t­u­loinen leipä. Tästä osas­ta aivovuo­toa on syytä olla huolissaan.

  62. Yksi syy eikä edes vähäi­nen on suomenkielisiltä vaa­dit­ta­va ruotsin kie­len taito.

    Ulko­mail­la opiskelleil­ta ja ulko­maalaisil­ta ei vaa­di­ta suomen / ruotsin kie­len eli kum­mankaan kansal­liskie­len taitoa, joten ainakin suomenkielis­ten on lähdet­tävä ulko­maille saadak­seen töitä.

    Mik­si kieli­taito­vaa­timuk­sista ei kir­joite­ta enem­pää julk­isu­udessa saati puhuta radios­sa tai TV:ssä?

    Pakko- ja virkamies­ruotsin vaa­timus ajaa parhaan suomenkielisen nuori­son ahtaalle, kos­ka me jäämme kie­len ver­ran jäl­keen Ahve­nan­maan, Pohjo­is­maid­en ja muun Euroopan nuorista.

  63. Mikko Nykä­nen:
    Korkeastik­oulutet­tu­jenkin maas­ta­muut­to lieven­tää työt­tömyyt­tä täl­laises­sa suh­dan­neti­lanteessa, jos­sa Suomen suh­danne laa­haa muun maail­man perässä. 

    Suomen talous pitäisi saa­da nousu­un jot­ta tämä lyhyel­lä tähtäimel­lä edulli­nen, mut­ta pidem­män päälle tuhoisa var­avent­ti­ili saataisi­in pienemmälle. 

    Yksi tapa toteut­taa nousu olisi lisäk­oulut­taa myyn­ti­taitoa myös korkeasti koulute­tu­ille nuo­rille, jol­loin osaamista saataisi­in parem­min maail­malle kau­pak­si myös Suomes­sa asuttaessa.

    Helpoin tapa paran­taa suo­ma­lais­ten yri­tys­ten ulko­maan­myyn­tiä on sal­lia vapaa kieli­v­al­in­ta kahdel­la pakol­lisel­la kielel­lä, jol­loin eri kielien osaa­jia tulee (valitet­tavasti vas­ta 15+ vuo­den päästä) huo­mat­tavasti nyky­istä enem­män saataville. Täl­löin ulko­maan­myyn­ti helpot­tuu, kun voidaan luo­da suhtei­ta ja myy­dä osta­jan kielellä.

    Har­mi kyl­lä tätäkin järkevyyt­tä on vas­tustet­tu jo 40 vuot­ta. Äänestäkää järkevästi!

  64. tcrown: Tuskin on aivan mah­do­ton­ta muo­toil­la asi­aa niin, että muualle livah­t­a­mi­nen ilman että tekee jonkun­laisen mak­su­sopimuk­sen on rikos

    tot­ta. tätä mak­su­sopimus­ta voisi kut­sua korkeak­oulute­tun men­estyjän maastapois­tu­misveroksi, niin sit­ten saataisi­in pakoil­i­jat kan­sain­välisil­lä verosopimuk­sil­la kiinni?

    vai­h­toe­htois­es­ti rajo­jen koplaami­nen muureil­la ja natolan­gal­la sekä uloslähtevän liiken­teen täs­mäl­lisem­pi valvon­ta voisi­vat aut­taa siihen, että ihmiset halu­a­vat maas­ta pois.

    hie­man vakavam­min san­ot­tuna: tosi­asi­as­sa ehdo­tat siis lainaa, jon­ka takaisin­mak­su on riip­pu­vainen tule­vaisu­u­den tulota­sos­ta. täl­laisia vari­aa­tioi­ta on jo ole­mas­sa, muis­taak­seni IB:ssä on vas­taa­vankaltainen. suomes­sakin on käytössä ulos­mit­tausjär­jestelmä, jos­sa ulos­mit­tauk­sen määrä on riip­pu­vainen tulota­sos­ta. vero­jär­jestelmän sotkem­i­nen tähän on vaan turhaa.

  65. Peter:
    Kaiken maail­man dosent­tien ongel­ma on enem­män medi­as­sa kuin dosen­teis­sa. Sehän oli piik­ki sitä vas­taan, että media poli­tikoi käyt­tämäl­lä lausun­toau­tomaat­te­ja, jot­ka edus­ta­vat medi­an kannal­ta oikeaa mielipidettä.

    Olen itse ajatel­lut täs­mälleen samal­la taval­la: dosentin muut­tumi­nen pikem­minkin pilk­ka- kuin arvon­imek­si johtuu siitä, että
    1. media kaivaa aina esi­in jonkun dosentin aja­maan toimit­ta­jan näkökul­maa. vrt perus­tus­laki­asiantun­ti­jat, joi­hin Osmokin on välil­lä ollut tympääntynyt.
    2. järkevät tutkijat/dosentit/professorit pysyvät hil­jaa, eivätkä tuo esi­in eriävää mielipi­de­tään, jot­ta ihmiset ymmärtäi­sivät, että yliopis­tot tuot­ta­vat myös järke­viä tyyppjeä.

    Usein tek­isi mie­leni kysyä päivys­tävältä dosen­til­ta että kun tämäkin uud­is­tus on nyt “lain­vas­tainen”, niin eikö arvon dosent­ti tiedä, että lake­ja voidaan muut­taa tai kor­ja­ta, jos ne eivät palvele tarkoi­tus­taan (tai niiden sisältöä tulk­i­taan hyvin trakoitushakuisesti)

  66. Koulutet­tu­ja ulko­maille tuskin ensisi­jais­es­ti ajaa korkeam­mat palkat tai parem­pi urake­hi­tys. Sinne ohjaa aka­teemis­ten työt­tömyys, joka on ennätyslukemissa.

    Kah­den tutkin­non vai­moni ei saa kuin har­joit­telua har­joit­telun perään. Sama kohta­lo on monil­la hänen entisil­lä työkavereil­laan. Osa heistä tyy­tyy palkat­tomi­in har­joit­telui­hin, osa on koulut­tau­tunut uud­estaan esimerkik­si hoitoalalle.

    Aka­teemisetkin sijoit­tuvat eri kastei­hin. Jotkut voivat vali­ta työn­sä, jotkut tais­tel­e­vat koulu­tus­taan vas­taav­ista pätk­istä ja jotkut eivät saa koulu­tus­taan vas­taavaa työtä tai mitään työtä.

    Vai­monikin on suun­nan­nut kat­seen­sa ulko­maille, mut­ta se ei johdu siitä, että hän tah­toisi sinne. Työl­listymi­nen Suomes­sa vain näyt­tää mah­dot­toma­l­ta. Vai­h­toe­hdot alka­vat olla ulko­maille lähtö tai pysyvä työttömyys.

    Uratyk­it ovat lop­pu­jen lopuk­si har­vas­sa. Suurin osa aka­teemi­sis­takin tah­too taval­lisen elämän, jos­sa on sopi­vasti työtä, sopi­vasti vapaa-aikaa ja sen ver­ran rahaa, että toimeen tulee. Tämä elämä tah­do­taan useim­miten luo­da Suomeen, jos se vain on mahdollista.

    Täl­laises­sa blo­gis­sa herkästi koros­tu­vat kärkkäimpi­en äänet, ei niiden aka­teemis­ten perus­du­unarei­den, jot­ka ovat vain töis­sä ilman sen suurem­paa into­hi­moa. Pahoin pelkäänkin, että suuri osa aka­teemi­sista lähti­jöistä ei ole huip­pu­osaa­jia vaan pikem­minkin vähän heikom­pia osaa­jia, jot­ka eivät pär­jää Suomen työmarkkinoilla.

    Joidenkin mielestä ulko­maille pitäisikin lähteä.

    http://tutka.pro/?p=16245

  67. Rolle:
    Koulu­tusleikkauk­sia ongel­mallisem­paa on tapa, jol­la, ne jälleen ker­ran, on toteutet­tu. Taas ker­ran, kun kyseenalais­te­taan kus­tan­nuk­set, säästetään juus­to­höyläl­lä, ei kirveel­lä. Toisin sanoen ei uskalleta vali­ta, mitä jätetään tekemät­tä, vaan kur­jis­te­taan vähän kaikkien elämää.

    Suomen yliopis­tois­sa on paljon turhaa tutkimus­ta, laitok­sia, tiedekun­tia, etc. Niin asi­a­sisäl­lön kannal­ta kuin maantieteellisesti.

    On selvää, että kun jotain, joka aina on ollut, kyseenalais­te­taan, nousee huu­to. Mut­ta van­has­ta pitää pystyä luop­umaan, että uudelle ja säiytet­täväl­lä jää tilaa.

    Tässä syy ei ole ensisi­jas­sa hal­li­tuk­sen, vaan yliopis­to­jen ja paikallispoli­itikko­jen. Surullisia änkyröin­te­jä oli­vat muun muas­sa itku ja parku jostain muinais­es­ta musi­ikki­ti­eteen pro­fes­su­urista Helsin­gin Yliopis­tossa tai hir­muinen huu­to kun Savon­lin­nan etäpesäke päätet­ti­in lakkauttaa.

    Tapio Lampinen:

  68. Rolle:
    On selvää, että kun jotain, joka aina on ollut, kyseenalais­te­taan, nousee huu­to. Mut­ta van­has­ta pitää pystyä luop­umaan, että uudelle ja säiytet­täväl­lä jää tilaa.

    Tässä syy ei ole ensisi­jas­sa hal­li­tuk­sen, vaan yliopis­to­jen ja paikallispoli­itikko­jen. Surullisia änkyröin­te­jä oli­vat muun muas­sa itku ja parku jostain muinais­es­ta musi­ikki­ti­eteen pro­fes­su­urista Helsin­gin Yliopis­tossa tai hir­muinen huu­to kun Savon­lin­nan etäpesäke päätet­ti­in lakkauttaa.

    “Savon­lin­nan etäpesäke” on muuten aika surulli­nen esimerk­ki siitä, mitä sivu­vaiku­tuk­sia täl­laisel­la juus­to­höyläl­lä on paikkakun­nan elinkeinoelämään.

    Kun Savon­lin­nas­ta läh­tee koulu­tus, lähtevät tietysti pait­si opet­ta­jat ja opiske­li­jat myös lähi­tienoon opiskelumah­dol­lisu­udet. Ja sit­ten lähtevät ne opiske­li­ja-asun­to­lat, jois­sa ko. pop­u­la on asustel­lut. Ne sat­tuvat ole­maan niitä samo­ja kesähotelle­ja, joiden varas­sa koko Savon­lin­nan kesä­matkailu seisoo tai kaatuu. Ensim­mäiset sulkeu­tu­vat ensi eloku­us­sa oop­per­a­juh­lien päätyttyä.

    Se, että oop­per­a­juh­lat saat­ta­vat tästä syys­tä kui­h­tua, ei kaikkia kovasti het­kau­ta, mut­ta Savon­lin­nan kaupunkia kyl­läkin. Muu­ta­man tuot­toisan kesäkuukau­den varas­sa toimii sen koko elinkei­noelämä: hotel­lit, rav­in­to­lat, kahvi­lat, kau­pat, tori, sisävesili­ikenne. Mon­et tekevät koko vuo­den tilin muu­ta­man kesäkuukau­den aikana.
    Tämän jäl­keen hyvät neu­vot oli­si­vat kovasti tarpeen.

  69. Suomen aivovi­en­ti ei ole itse aiheutet­tu ongel­ma vaan myön­teisen globaalin kehi­tyk­sen luon­nolli­nen seu­raus siinä mis­sä sodan­jälkeinen valikoi­va muut­toli­ike (aivovi­en­ti) Itä- ja Pohjois-Suomes­ta Suomen mit­takaavas­sa. Jopa aiem­min riitaisa Euroop­pa on nyt sel­l­aises­sa syvässä inte­groituneessa rauhan­ti­las­sa joka heti sodan jäl­keen oli vain kaukainen utopia.

    Siinä mis­sä Suomen suurille ikälu­okille oppik­oulu ja sen myötä aka­teem­i­nen koulu­tus oli ensim­mäistä ker­taa maan­laa­juis­es­ti saavutet­tavis­sa muillekin kuin ikälu­okan ehdot­tomille huipuille, on ulko­maid­en lev­eämpi leipä ja helpom­pi elämä nyt ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den ulot­tuvil­la vaikkei alansa aivan ehdo­ton­ta huip­pua olisikaan. Nuoriso on nykyään aidosti kan­sain­välistä, siinä mis­sä avain­lap­sisukupolvi vas­ta Inter-railil­la opet­teli euroop­palaista ruo­hon­ju­u­ri­ta­son tapakulttuuria. 

    Keskuk­sil­la nyt vain on tapana kukois­taa per­ife­ri­oiden kus­tan­nuk­sel­la, ja kyvykkäil­lä ihmisil­lä kulkeu­tua kohti toisi­aan ja muo­dostaa keskuksia.

    Per­in­teinen argu­ment­ti nykyisen keskit­tymiske­hi­tyk­sen rajoit­tamisek­si on per­ife­ri­oiden itsemääräämisoikeuk­sien lisäämi­nen, joka siis käytän­nössä tarkoit­taisi työvoiman, pääo­man ja tavaroiden liikkei­den kon­trol­loimista. On aika vaikea uskoa, että luon­non­va­roil­taan vaa­ti­mat­tomas­sa per­ife­ri­as­sa pystyt­täisi­in näin tuot­ta­maan mitään myön­teistä, jos samanaikaises­ti keskuk­sis­sa työvoima, pääo­ma ja tavarat liikku­vat vapaasti.

    Suomen kon­tek­stis­sa valikoi­va muut­toli­ike on johtanut siihen että Itä- ja Pohjois-Suo­mi elävät Suomen sisäisil­lä tulon­si­ir­roil­la. Rajo­jen de fac­to kadotes­sa euroop­palaises­sa kon­tek­stis­sa on luon­te­vaa että Suomen kaltaiset per­ife­ri­at elävät EU:n sisäisil­lä tulonsiirroilla.

  70. Han­nu Saaren­maa:
    Jokaisen tutk­i­jan kan­nat­taa joskus men­nä ulko­maille, jok­sikin aikaa.

    Se mitä meiltä nykyään puut­tuu, ovat kan­nus­timet palaamiseen.

    Juuri näin, pait­si että mielestäni jokaisen tutk­i­jan pitää men­nä ainakin muu­ta­mak­si vuodek­si ulkomaille.

  71. Jalankulk­i­ja: “Savon­lin­nan etäpesäke” on muuten aika surulli­nen esimerk­ki siitä, mitä sivu­vaiku­tuk­sia täl­laisel­la juus­to­höyläl­lä on paikkakun­nan elinkeinoelämään.

    Kun Savon­lin­nas­ta läh­tee koulu­tus, lähtevät tietysti pait­si opet­ta­jat ja opiske­li­jat myös lähi­tienoon opiskelumah­dol­lisu­udet. Ja sit­ten lähtevät ne opiske­li­ja-asun­to­lat, jois­sa ko. pop­u­la on asustel­lut. Ne sat­tuvat ole­maan niitä samo­ja kesähotelle­ja, joiden varas­sa koko Savon­lin­nan kesä­matkailu seisoo tai kaatuu. Ensim­mäiset sulkeu­tu­vat ensi eloku­us­sa oop­per­a­juh­lien päätyttyä.

    Se, että oop­per­a­juh­lat saat­ta­vat tästä syys­tä kui­h­tua, ei kaikkia kovasti het­kau­ta, mut­ta Savon­lin­nan kaupunkia kyl­läkin. Muu­ta­man tuot­toisan kesäkuukau­den varas­sa toimii sen koko elinkei­noelämä: hotel­lit, rav­in­to­lat, kahvi­lat, kau­pat, tori, sisävesili­ikenne. Mon­et tekevät koko vuo­den tilin muu­ta­man kesäkuukau­den aikana.
    Tämän jäl­keen hyvät neu­vot oli­si­vat kovasti tarpeen.

    Tarkoi­tatko, että Savon­lin­na itsessään on täysin elinkelvo­ton ja että sitä on kaik­ki nämä vuodet vain teko­hen­gitet­ty opet­ta­jank­oulu­tus­laitok­sen avulla?

  72. Kuinkako­han moni näistä ulko­maille läht­eneistä korkeak­oulute­tu­ista on yrit­tänyt etsiä Suomes­ta töitä, mut­ta ei ole sitä saanut? Jos vai­h­toe­htoina ovat käytän­nössä elämi­nen työt­tömänä yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la koti­maas­sa taik­ka mielekkään elämän ja työn löytämi­nen ulko­mail­ta, niin…

    Me koulu­tamme liikaa ja me koulu­tamme väärille aloille. Pienessä maas­sa pitäisi pystyä kohtu­ullisen hyvin arvioimaan, minkälaista työvoimaa tarvi­taan ja jär­jestää koulu­tu­s­paikat sen mukaises­ti. Kar­si­mal­la turhat rön­syt pois (no ku mus­ta oli niin ihanaa valmis­tua altais­ti­ikan mais­teriks) säästet­täisi­in pitkä penni.

  73. Tiedemies:
    Yliopis­to­jen kohdal­la ongel­ma ei ole rahan määrä vaan jokin muu, ja se jokin muu on vuosikaudet men­nyt pieleen sil­loinkin kun rahaa tuli lisää. Jos jotain, niin ehkä rahan vähen­tämi­nen kor­jaa jotain ongelmia joi­ta sen lisäämi­nen aiheutti.

    Se jokin muu saat­taa olla esimerkik­si huono joht­a­mi­nen, jota puo­lus­tel­laan aka­teemisel­la vapaudella. 

    Myös yksi­tyiset yri­tyk­set, varsinkin kan­nat­ta­vat, rön­sy­ilevät ja pöhöt­tyvät, ellei ylin johta­ja ole joku “Nuu­ka Nipa”. Ennem­min tai myöhem­min seu­raa laa­ja puhdis­tus, jota kut­su­taan organ­isaa­tiou­ud­is­tuk­sek­si, ja keskit­tymi­nen olennaiseen.

    Per­im­miltään aka­teem­i­nen vapaus taisi aikoinaan olla ennen kaikkea ilmaisu­va­paut­ta. Tyyp­illi­nen pro­fes­sori rahoit­ti elämisen­sä ja tutkimusten­sa opetuk­sel­la ja sponsoreilla.

    PS: Voin olla väärässä yliopis­to­jen nykyisen pöhöt­tyneisyy­den suh­teen, sil­lä näke­myk­seni perus­tuu kym­menisen vuot­ta sit­ten näkemääni tietoon. Sil­loin ainakin muu­tamien yliopis­to­jen henkilökun­nas­ta vähäistä suurem­pi osa ei tukenut ope­tus­ta tai tutkimus­ta. Oli kaiken­laisia suun­nit­telijoi­ta, koor­di­naat­tor­e­i­ta, x‑vastaavia ja eri­lais­ten selvi­tyspro­jek­tien pääl­liköitä ja henkilökuntaa. 

    Noi­ta hallinnol­lisia ihmisiä tarvit­ti­in kuulem­ma anta­maan mon­en­moisia selvi­tyk­siä Helsinki­in ja pro­jek­te­ja tuke­maan alueel­lista kehi­tys­tä. Eli sitä johtamisongel­maa on muual­lakin kuin yliopistoissa.

  74. Jalankulk­i­ja: “Savon­lin­nan etäpesäke” on muuten aika surulli­nen esimerk­ki siitä, mitä sivu­vaiku­tuk­sia täl­laisel­la juus­to­höyläl­lä on paikkakun­nan elinkeinoelämään.

    Savon­lin­nal­la ei men­nyt aikaisem­minkaan hyvin, mut­ta OKL:n kohta­lo vahvis­taa surkeut­ta entisestään. 

    Kaupun­ki on jo valmi­ik­si talvel­la täysin kuol­lut. Kun kaupun­gin läpi ajaa, saat­taa tul­la tunne, että se on lakkautettu.

    Osa siitä on kuitenkin pysynyt him­meästi elos­sa talvikaudet opiske­li­joiden ja opet­ta­jien voimin. Kun nämä kulut­ta­jat viedään, viedään samal­la mon­elta yri­tyk­seltä edel­ly­tyk­set selvitä talvet.

    Onpa­han taas yksi ihmis­pesäke, jota olisi voitu yrit­tää val­tion voimal­la tukea. Sen sijaan tehti­in taas yksi ratkaisu, jol­la ohjataan ihmisiä kalli­iden asumisku­lu­jen ja kas­vavien ongelmien etelään, vaik­ka siel­läkin on ihmisil­lä työn puutetta.

    Kun lähivu­osi­na vielä on pakko lopet­taa heikko-osais­ten tukem­i­nen, on slum­mi­u­tu­mi­nen valmis. Sitä tapah­tuu sekä tyh­jenevis­sä kaupungeis­sa että kas­vavis­sa kaupungeissa. 

    Hyväo­saisille kaupun­git tar­joa­vat virik­keel­lisen ympäristön, mut­ta heikko-osaisille kas­vavaa kur­ju­ut­ta ja kur­ju­ut­ta ja näköalat­to­muut­ta luo­vaa kult­tuuria, jos­ta ääries­imerkkinä ovat Tukhol­man maahanmuuttajlähiöt.

  75. O.S:” Ilmeis­es­ti päät­täjät ovat ajatelleet yliopis­to­ja vain koulu­tu­s­paikkoina ja ajatelleet, että vähän huonom­pikin ope­tus saa kelvata. ”

    Nykyiset oppo­si­tiop­uolueet, Soin­in­vaarankin aikana, ovat aiheut­ta­neet tämän kehi­tyk­sen. SAK:n johdol­la demarien avus­ta­mana ja muiden city­puoluei­den hal­li­tuskausil­la suo­ma­lainen työ lain­säädet­ti­in kalliiksi.

    Sen seu­rauk­se­na työ katosi kil­paile­vi­in mai­hin. Tämän seu­rauk­se­na nyky­hal­li­tus joutuu edel­lis­ten jälkien paikkaamisek­si leikkaa­maan kaikesta.

    Demar­it kehtaa­vat kut­sua tätä puhal­lus­taan hyv­in­voin­ti­val­tion luomisek­si. Niin­pä, laskut ovat nyt kar­mai­sev­asti perinnässä.

  76. Han­nu Saaren­maa:
    Jokaisen tutk­i­jan kan­nat­taa joskus men­nä ulko­maille, jok­sikin aikaa.

    Se mitä meiltä nykyään puut­tuu, ovat kan­nus­timet palaamiseen.

    Tuo ei koske pelkästään tutk­i­joi­ta vaan läh­es ammat­tia kuin ammat­tia ja Han­nu on oike­as­sa, kan­nus­timet pala­ta puut­tuvat. Omas­ta ikälu­okas­tani koulukaver­it kävivät, usein Nokian komen­nuk­selle, opiskele­mas­sa bis­nek­sen tai tuoteke­hi­tyk­sen tekoa muual­la maail­mas­sa. Sil­loin oli selvää, että palataan takaisin Suomeen. Yksi poikkeuk­sen vahvis­ta­va sään­tö on tuttavapiirissä. 

    Omien las­teni kavereista ne, jot­ka ovat läht­e­neet, ovat myös jääneet. Ei ole kan­nus­timia tul­la Suomeen, kos­ka koulute­tun ihmisen elin­ta­so on Kes­ki-Euroopas­sa tai USA:ssa niin paljon korkeampi kuin Suomessa.

  77. Poli­itikon vakio­ratkaisu. Lisää rahaa veronmaksajilta.

    Yrit­täkää joskus miet­tiä, miten tehdä asioi­ta tehokkaam­min. Tai onko joku peräti turhaa. Sitä yri­tys­maail­mas­sa tehdään koko ajan.

  78. Jalo­nen:
    Poli­itikon vakio­ratkaisu. Lisää rahaa veronmaksajilta.

    Yrit­täkää joskus miet­tiä, miten tehdä asioi­ta tehokkaam­min. Tai onko joku peräti turhaa. Sitä yri­tys­maail­mas­sa tehdään koko ajan.

    Korkeak­ouluis­sa on paljonkin turhaa. Mut­ta ymmärtääk­seni yliopis­to­jen autono­mia estää puut­tumisen siihen.

    1. Mitähän tapah­tu­isi, jos HY ajat­teli keskit­tyä olen­naiseen ja lakkaut­taisi kak­si tiedekun­taa, teol­o­gisen ja maa- ja met­sa­t­alousti­eteel­lisen. Nämä kak­si tiedekun­taa eivät kokon­aan riit­täisi peit­tämään leikkauk­sia, mut­ta suunnilleen.
      Loogista oloisi tietysti vain vähen­tää sisäänot­toa ja jät­tää kol­mannes nuorista vaille koulu­tus­ta. Henkilökun­nan suhde opiske­li­jamäärääin on suo­ma­lai­sis­sa yliopis­tois­sa kaukana siik­tä, mitä se on laatuyliopis­tois­sa maail­mal­la. MIT:ssa nyt esimerkik­si opiske­li­joi­ta on opiske­li­jaa kohden kahdeksan.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Loogista oloisi tietysti vain vähen­tää sisäänot­toa ja jät­tää kol­mannes nuorista vaille koulutusta. 

    Ei se ammatill­i­nen koulu­tus ole yhtään sen huonom­pi yhteiskun­nan kannalta.

    Uskaltaisin väit­tää, että sil­lä voisi olla jopa piristävä vaiku­tus kansan­talouteen. Siis työvoiman tar­jon­ta lisään­ty­isi alem­man koulu­tuk­sen tasoilla.

  80. Meil­lä on koulu­tuk­ses­sa ongelmia. 

    Esimerkik­si voidaan ottaa vaikka­pa medi­anomit. Ope­tus­min­is­ter­iö (?) huo­masi, että niitä valmis­tui vuo­den 2009 laman jäl­keen aivan liikaa, merkit­tävä osa jou­tui suo­raan kortistoon.

    Niin­pä käs­ket­ti­in koulu­ja vähen­tää aloi­tu­s­paikko­ja ja siirtää vähän pain­opis­tet­tä. Viiden vuo­den kulut­tua uus­in­tatarkas­tuk­ses­sa todet­ti­in, että media-alan ope­tu­s­paikat eivät ole vähen­tyneet ollenkaan ja että vas­tavalmis­tunei­den tilanne on edelleen sama. 

    Koulu­tusko muka kan­nat­taa aina? Jos minä olisin valmis­tunut suo­raan kortis­toon ilman toivoakaan töistä, olisin kylä hie­man kor­peen­tunut. Kyl­lä koulu­tuk­sen tavoit­teena pitää olla työ­paik­ka, eikä työttömyys.

    Meil­lä tuh­lataan paljon rahaa tyhjän­päiväiseen koulu­tuk­seen. Joko laatu on surkeaa tai ala on kokon­aan väärä. Vaikka­pa datanomiopin­noista en ole kuul­lut kuin pelkkiä haukkuja.

    Yliopis­tois­sa ja ammat­tiko­rkeak­ouluis­sakin on epä­su­osi­tu­il­la aloil­la aiva liian heikko­ta­soista aines­ta, sem­moisia joista ei saa mil­lään asiantun­ti­joi­ta. Ystäväni on AMK-opet­ta­ja ja ker­ran hän sanoi, ettei kyl­lä ymmär­rä mitä osa opiske­li­joista siel­lä tekee. 

    Samaan aikaan jopa 20% nuorista miehistä jää kokon­aan ilman koulu­tus­ta. Jotain tart­tis tehrä ja se jotain ei koske pelkästään oppi­laitok­sia, vaan työelämää, työe­hto­ja, palkko­ja ja oppisopimusjärjestelmää. 

    Nykyisel­lä ural­la tul­laan men­emään seinään ja lujaa. Van­huk­set tule­vat jäävät hoita­mat­ta eikä tämä ole edes mikään ongel­ma mui­hin prob­leemoi­hin ver­at­tuna, kos­ka van­huk­set eivät heit­tele pom­me­ja tai tee rikok­sia. Lisään­tyvän vero­taakan ja heiken­tyvän elin­ta­son takia osa parhaista veron­mak­sajista muut­taa ulko­maille ja tänne jää vain jämät. 

    Nat­sitkin saa­vat lisää kan­na­tus­ta, kos­ka tuos­ta 20% syr­jäy­tymis­vaaras­sa olev­as­ta sak­ista tulee löy­tymään riit­tävästi rasis­te­ja, maan­pet­ture­i­ta ja myös ter­ror­itekoi­hin valmi­ita henkilöitä 

    (ei edes ole kaukaa haet­tua, kos­ka vaik­ka mon­et uno­hta­vat, niin län­si­maista ter­ror­is­mia on ollut ole­mas­sa, esim. tääl­lä koulu­am­pu­jat ja pom­mi-Gerd, Euroopas­sa Breivik, IRA, Bad­er-Mein­hof, Punaiset prikaatit jaa USA:ssahan noi­ta on ollut enem­mänkin unabomberista McVeighiin).

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitähän tapah­tu­isi, jos HY ajat­teli keskit­tyä olen­naiseen ja lakkaut­taisi kak­si tiedekun­taa, teol­o­gisen ja maa- ja met­sa­t­alousti­eteel­lisen. Nämä kak­si tiedekun­taa eivät kokon­aan riit­täisi peit­tämään leikkauk­sia, mut­ta suunnilleen.
    Loogista oloisi tietysti vain vähen­tää sisäänot­toa ja jät­tää kol­mannes nuorista vaille koulu­tus­ta. Henkilökun­nan suhde opiske­li­jamäärääin on suo­ma­lai­sis­sa yliopis­tois­sa kaukana siik­tä, mitä se on laatuyliopis­tois­sa maail­mal­la. MIT:ssa nyt esimerkik­si opiske­li­joi­ta on opiske­li­jaa kohden kahdeksan.

    Toisaal­ta nämä huip­puyliopis­tot ovat paljon raaem­pia kuin meil­lä: Pysyt joko mukana täysin aikataulute­tus­sa kurssiputkessa, tai lennät ulos. Jos meil­lä meneteltäisi­in samoin, tuo suhde paranisi oleel­lis­es­ti, tosin ei lähellekään tuo­ta 1:8 .

  82. Osmo Soin­in­vaara:

    MIT:ssa nyt esimerkik­si opiske­li­joi­ta on opiske­li­jaa kohden kahdeksan.

    Pitäisikö kir­joit­taa tuo­hon liit­tyvä huo­mau­tus, vai onko parem­pi, että vai­en­net­tu pysyy kaik­ista virheistä hiljaa?

  83. Tiedeko­rkeak­oulu­jen ahdin­gon siemen kyl­vetti­in jo 90-luvul­la, jol­loin perustet­ti­in AMK-jär­jestelmä. Muu­tok­seen sat­sat­ti­in paljon rahaa ja mui­ta resursse­ja. Tämä näkyi tiedeyliopis­to­jen saa­mas­sa rahoituksessa.

    Vasem­mis­to ja kepu ajoi­vat AMK-uud­is­tus­ta sisään kuin käärmet­tä pyssyyn. En osaa sanoa, oliko uud­is­tus onnis­tunut, mut­ta ainakin siihen sisäl­tynyt teknikko- m.l. rkm-koulu­tuk­sen lakkau­tus on osoit­tau­tunut katastrofiksi. 

    AMK-jär­jestelmää ollaan kai nyt purka­mas­sa Tam­pereel­la ja osit­tain myös Oulussa.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Henkilökun­nan suhde opiske­li­jamäärääin on suo­ma­lai­sis­sa yliopis­tois­sa kaukana siik­tä, mitä se on laatuyliopis­tois­sa maail­mal­la. MIT:ssa nyt esimerkik­si opiske­li­joi­ta on opiske­li­jaa kohden kahdeksan. 

    tässä kohtaa lie­nee kai rel­e­vant­tia myös kysyä, mis­sä määrin MIT:n (/ivy leaguen) rahoi­tus tulee julkiselta (state/federal) tasol­ta ja minkä ver­ran jostain muual­ta, ja poikkeaako tämä rakenne merkit­täväl­lä tapaa suo­ma­lais­ten yliopis­to­jen tulorakenteesta.

    esimerkik­si MIT:llä taitaa olla ihan kohtu­ulliset patent­ti- ja lisenssi­t­u­lot ja melkoinen määrä tutkimus­ra­hoi­tus­ta suo­raan teol­lisu­udelta. lisäk­si osa MIT:n julkises­ti saa­mas­ta tutkimus­ra­hoituk­ses­ta on puo­lus­tus­min­is­ter­iöltä tule­vaa rahaa.

    näis­sä on aina täl­laisia “yksi­tyisko­htia”.

  85. Olen itse valmis­tunut IT-alan diplo­mi-insinöörik­si vuon­na 2002 ja onnek­seni päässyt ole­maan mukana ICT-alan huip­pu­vu­o­sis­sa 2000-luvulla.

    Sanois­in, että yksi syy aivovuo­toon jo valmis­tunei­den ja kokenei­den IT-alan tek­i­jöi­den paris­sa on se, että Suomes­sa ei juurikaan tehdä tuoteke­hi­tys­tä. Toisaal­ta myös tietotekni­ik­ka-alan ammat­ti­lais­ten arvos­tus on heikkoa. Monis­sa per­in­teisem­pi­en alo­jen yri­tyk­sis­sä suh­taudu­taan tietotekni­ikkaan puuhastelu­na, joka on eriytet­ty omak­si osas­tok­seen muus­ta toimin­nas­ta. Ei anneta val­tuuk­sia tehdä ohjelmis­toke­hi­tys­tä kun­nol­la, vaik­ka hyödyt olisi perustel­tu­ja. Ollaan jumi­udut­tu ns. per­in­teiseen “oikeaan” tekemiseen ja ei edes yritetä ymmärtää ohjelmis­to­jen tekemistä ja hyö­tyjä liiketoiminnalle.

    Täl­lainen ympäristö tym­pään­nyt­tää melko nopeasti.

    Ulko­mail­la taas pääset tekemään parem­pia hom­mia, parem­mas­sa ympäristössä ja vielä parem­mal­la pal­ka­lla. Eri­tyis­es­ti Sak­sa on vetänyt omia kavere­i­tani, kos­ka Sak­sa ei ole has­sumpi maa asua muutenkaan. Mat­ka Suomeen ei ole myöskään turhan pitkä.

  86. Sylt­ty: Samaan aikaan jopa 20% nuorista miehistä jää kokon­aan ilman koulu­tus­ta. Jotain tart­tis tehrä ja se jotain ei koske pelkästään oppi­laitok­sia, vaan työelämää, työe­hto­ja, palkko­ja ja oppisopimusjärjestelmää.

    Olete­taan­pa että Osmon ver­taus on osu­va ja nykyti­lanne vas­taa Itä- ja Pohjois-Suomen valikoivaa muut­toli­iket­tä joka alkoi suurten ikälu­okkien siir­tyessä opiskele­maan ja/tai työelämään sil­lä ero­tuk­sel­la että nyt siir­ry­tään EU:n keskuk­si­in ja jos­sain määrin jopa kauemmaksi.

    Mitä Itä- ja Pohjois-Suomes­sa olisi 60-luvun alus­sa paikallis­es­ti pitänyt tehdä toisin kun raken­nemuu­tok­sen laa­ju­us alkoi hah­mot­tua? Mikä olisi ollut se per­ife­ri­as­sa tehtävis­sä ollut asia joka olisi kään­tänyt kehi­tyk­sen? Käytän­nössä per­ife­ri­as­sa ei tuol­loin ollut tehtävis­sä mitään. Sil­loin, kuten ennenkin ja tule­vaisu­udessa per­ife­ria on keskusten armoil­la. Per­ifer­ian tule­vaisu­u­teen vaikut­ta­mi­nen on yhtä kuin keskusten käyt­täy­tymiseen vaikuttaminen.

    Helsingistä käsin tuol­loin yritet­ti­in ensin teol­lisu­u­den hajasi­joit­tamista, ja sit­ten kun­tasek­torin val­tavaa kas­vat­tamista, joista molem­mat tem­put, eri­tyis­es­ti jälkim­mäi­nen toi­mi ihan kohta­lais­es­ti kunnes rahat lop­pui­v­at. Toisaal­ta, nyt alka­vat syr­jäseuduil­ta työikäiset ihmisetkin lop­pua eli riit­tävän hyvin pelat­tu. Yhteiskun­ta­rauha säi­lyi, kos­ka tulon­si­ir­rot. Kukaan ei enää vakavis­saan puhu Itä- ja Pohjois-Suomen syr­jäseu­tu­jen elinkei­noelämän kehit­tämis­es­tä. ELY-keskuk­setkin saa­vat men­nä. Viimeinen sam­mut­taa valot.

    Jos olete­taan että suo­ma­lainen korkeak­oulu­jär­jestelmä saa palikkansa kasaan, ja alkaa tuot­taa ammat­ti­taitoisia ja motivoitunei­ta tutk­i­joi­ta, se tarkoit­taa suurel­la toden­näköisyy­del­lä aivovi­en­nin lisään­tymistä, kos­ka Suomel­la ei per­ife­ri­ana ole mitään suh­teel­lista etua keskuk­si­in näh­den. Tätä on inte­graa­tio käytännössä.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitähän tapah­tu­isi, jos HY ajat­teli keskit­tyä olen­naiseen ja lakkaut­taisi kak­si tiedekun­taa, teol­o­gisen ja maa- ja met­sa­t­alousti­eteel­lisen. Nämä kak­si tiedekun­taa eivät kokon­aan riit­täisi peit­tämään leikkauk­sia, mut­ta suunnilleen.
    Loogista oloisi tietysti vain vähen­tää sisäänot­toa ja jät­tää kol­mannes nuorista vaille koulu­tus­ta. Henkilökun­nan suhde opiske­li­jamäärääin on suo­ma­lai­sis­sa yliopis­tois­sa kaukana siik­tä, mitä se on laatuyliopis­tois­sa maail­mal­la. MIT:ssa nyt esimerkik­si opiske­li­joi­ta on opiske­li­jaa kohden kahdeksan.

    Huono kom­ment­ti. Ovat de fac­to alo­jen ain­oat tiedekun­nat Suomes­sa. Vai lopetaanko uskon­to ja maa-met­sät Suomesta?

  88. Anony­mous: Pitäisikö kir­joit­taa tuo­hon liit­tyvä huo­mau­tus, vai onko parem­pi, että vai­en­net­tu pysyy kaik­ista virheistä hiljaa?

    Pahoit­te­len ylle tarpeet­tomasti kir­joitet­tua jatkoa päälauseelle. Sen osan voi pois­taa tai lisätä jälkikä­teen har­mit­tavien möläy­tys­ten omaan ö‑mapin sar­jaansa, jon­ka voisi var­maankin hau­da­ta maa­han näin uuden vuo­den alet­tua, ehkä aikaisin­taan seu­raa­van vuosi­tuhan­nen arke­ol­o­gisukupolvien ihmeteltäväksi. 

    Ääne­navauk­set (tauonkin jäl­keen) kuu­lunevat puolestaan ehkä ä‑mappiin.

    Ps. Aika has­sua, miten tuo pieni ö‑kirjain yllä tuo mieleeni nyt erään hil­jat­tain näkemäni val­oku­van yhdestä brit­tien äänekkäim­mistä brex­it-pääju­nail­i­joista. (Toivon että ko. kuningaskun­takaan ei pää­ty­isi pahasti sivuraiteelle.)

  89. R. V.: Helpoin tapa paran­taa suo­ma­lais­ten yri­tys­ten ulko­maan­myyn­tiä on sal­lia vapaa kieli­v­al­in­ta kahdel­la pakol­lisel­la kielel­lä, jol­loin eri kielien osaa­jia tulee (valitet­tavasti vas­ta 15+ vuo­den päästä) huo­mat­tavasti nyky­istä enem­män saataville. Täl­löin ulko­maan­myyn­ti helpot­tuu, kun voidaan luo­da suhtei­ta ja myy­dä osta­jan kielellä.

    Har­mi kyl­lä tätäkin järkevyyt­tä on vas­tustet­tu jo 40 vuot­ta. Äänestäkää järkevästi!

    Ketä pitäisi äänestää? Suo­ma­laisu­u­den liiton puhee­jo­hta­ja on kansane­dus­ta­jana ja koh­ta ken­ties ehdol­la puolueen­sa puheen­jo­hta­jak­si. Puolueen, joka on hal­li­tuk­ses­sa yhdessä Kokoomuk­sen kanssa, joka joitakin vuosia takaperin hyväksyi puoluekok­ouk­ses­saan nuoriso­jär­jestön­sä ehdo­tuk­sen pakko­ruot­sista luop­umis­es­ta ja oli sen jäl­keen päämin­is­teripuolueenakin (tosin Katainen käveli demokraat­tisen pros­essin yli ihan julkises­ti). RKP ei ole hal­li­tuk­ses­sa ja päämin­is­ter­inä on yrit­täjä­taus­tainen, jon­ka luulisi ole­van tolkun mies täl­lai­sis­sa asioissa.

    Kyl­lä se on sil­lä taval­la, että pakko­ruot­sia ei tässä maas­sa aje­ta alas ainakaan demokraat­tisin keinoin. Ei ellei ennen sitä tule pakot­tavaa kansanäänestys­lakia, jon­ka tulosta ei voi kabineit­eis­sa ohit­taa. Jos joku halu­aa säästää lapsen­sa ruotsin pakol­liselta opiskelul­ta, niin se on sit­ten syytä lähteä sinne ulko­maille, jos­sa vapauk­sia on enemmän.

  90. Aloi­tus­postaus on niin löysää paska­puhet­ta, etten viit­si sitä edes laina­ta. Stubb­maiset kolme point­tia koulutuksesta:

    - Voidaan yrit­tää tehdä joko hyvää tutkimus­ta tai koulut­taa mais­tere­i­ta joka pitäjässä, mut­tei molem­pia. Pieni maa, pienet resurssit. Terävin kär­ki läh­tee silti, kos­ka Suomes­sa ei pyöritetä mitään tieteen NHL:ää. Ei, vaik­ka kaik­ki munat kerät­täisi­in samaan kori­in ja ostet­taisi­in veron­mak­sajien rahoil­la lisää kanoja.

    - Terävim­män kär­jen ohel­la moni muukin läh­tee, kos­ka glob­al­isaa­tio ja vapaa liikku­vu­us. Itse en ole teräv­in­tä kärkeä yhtään mis­sään, mut­ta silti elänyt pitk­iä aiko­ja ulko­mail­la ja pidän varsin toden­näköisenä, että vietän lop­puelämäni jos­sain muual­la kuin Suomes­sa. Ilmas­to, elämisen hin­ta (eli vero­tus) jne. 

    - Päät­täjät ovat pri­or­isoi­neet koulu­tuk­sen, tai oikeam­min tutkin­not, tutkimuk­sen edelle jo sil­loin kun Soin­in­vaara itse on ollut min­is­teri. Itse oli yliopis­tol­la todis­ta­mas­sa ns. suur­ta riman laskua, eli toiselta nimeltaan tutk­in­toraken­neu­ud­ista 05. Järkyt­tävää paskaa, jol­la ei ollut juuri muu­ta vaiku­tus­ta kuin että entistä keskinker­taisem­pi aines saat­toi suorit­taa ylem­män korkeakoulututkinnon. 

    tl;dr Alue­poli­ti­ik­ka ja väärät kan­nus­timet ovat yliopis­to­laitok­sen keskeiset ongel­mat, eivät nyky­hal­li­tuk­sen leikkaukset.

  91. Miten muuten tuo suhdeluku tosi­aan on las­ket­tu, jos Wikipedi­as­ta kat­so­taan niin esim. TTY:llä on ollut henkilökun­taa joskus 1 926 ja opiske­li­joi­ta (7 927 + 1 236), kun taas MIT:n luvut ovat 1,021 henkilökun­taa ja 11,319 opiskelijaa.

    Luen­to­jen videoin­ti pal­jas­taisi nopeasti opetuk­sen laadun sub­jek­ti­ivis­es­ti ja pidem­mäl­lä ana­lyysil­lä myös objektiivisesti.

    Esim.
    https://ocw.mit.edu/courses/audio-video-courses/

    Jois­sain videois­sa nähdään, että paikalla on myös oppi­lai­ta, esim. Inno­vaa­tiokurssin harkois­sa näyt­täisi ole­van paikalla ainakin 50 opiske­li­jaa ja yksi harkan­pitäjä, eli tuo suhde 1:8 ei tietenkään päde tuos­sa lainkaan.

    Eivät ne erot vält­tämät­tä ole niin suuria. Hyvin saman­tyyp­pistä toim­intaa kuin tääl­lä Suomes­sakin, toki ope­tushenkilökun­ta vaikut­taa hyvältä, mut­ta on tääl­lä Suomes­sakin erit­täin hyviä luennoitsijoita.

    Ongel­ma Suomes­sa on lähin­nä se, että niiden hyvien luen­noit­si­joiden lisäk­si on jonkin ver­ran sem­moista har­rasteli­ja­maista toim­intaa ja poh­jan­oteer­auk­sia, joi­ta ei ehkä yhtä usein MIT:ssä tapah­du. En tiedä miten siel­lä tehdään, mut­ta ainakin jois­sain jenkki­tyyp­pi­sis­sä yliopis­tois­sa opiske­li­jat anta­vat myös arvion opetuk­sen laadus­ta, mikä kar­sii heikot luen­noit­si­jat nopeasti pois.

    Toinen on tietenkin myös opiske­li­joiden yleis­ta­so, mitä innos­tuneem­pia ja akti­ivisem­pia opiske­li­jat itse ovat, sitä enem­män he tuke­vat tois­t­en­sa opiskelua myös har­joi­tustöis­sä. Kaik­ista aineista ei tietenkään saa yhtä kiin­nos­tavia kuin toi­sista, mut­ta var­masti jokaiseen aineeseen löy­tyy tiet­ty määrä motivoitunei­ta opiske­li­joi­ta, kun­han vain löy­tyy hyvä luennoitsija.

  92. Osmo Soin­in­vaara: HY ajat­teli keskit­tyä olen­naiseen ja lakkaut­taisi kak­si tiedekun­taa, teol­o­gisen ja maa- ja metsataloustieteellisen

    Tuo on paras esi­tys Soin­in­vaar­al­ta ikinä. Kyseiset tiedekun­nat sijoitet­taisi­in sit­ten maakun­ti­in, jos­sa ne oli­si­vat lähel­lä kansaa ja siel­lä mis­sä luon­non­va­ra­palve­lut tehdään.

    Jälkim­mäi­nen saisi maakun­tasi­jain­nil­laan merkit­täviä yhteistyökump­panei­ta ympäröivästä teol­lisu­ud­es­ta. Tilaa ja ekol­o­gis­es­ti eri­laisia koe­toim­intaym­päristöjä olisi yllinkyllin. Samal­la aivan kaik­ki tekem­i­nen olisi halvempaa.

    Työvoimaa olisi tar­jol­la pel­lol­ta aivan ylimpään pro­fes­su­uri­in asti, ei voi nähdä mui­ta kuin etu­ja Soin­in­vaaran avauksessa.

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitähän tapah­tu­isi, jos HY ajat­teli keskit­tyä olen­naiseen ja lakkaut­taisi kak­si tiedekun­taa, teol­o­gisen ja maa- ja met­sa­t­alousti­eteel­lisen. Nämä kak­si tiedekun­taa eivät kokon­aan riit­täisi peit­tämään leikkauk­sia, mut­ta suunnilleen.
    Loogista oloisi tietysti vain vähen­tää sisäänot­toa ja jät­tää kol­mannes nuorista vaille koulu­tus­ta. Henkilökun­nan suhde opiske­li­jamäärääin on suo­ma­lai­sis­sa yliopis­tois­sa kaukana siik­tä, mitä se on laatuyliopis­tois­sa maail­mal­la. MIT:ssa nyt esimerkik­si opiske­li­joi­ta on opiske­li­jaa kohden kahdeksan.

    Näin MIT:sta valmis­tuneena sanois­in, uno­htakaa nyt ne ver­tailut siihen, kun on tarkoi­tus “korkeak­oulut­taa” joku mieleten pros­ent­ti koko ikälu­okas­ta on aika has­sua tehdä ver­tailua koulu­un jonne ei varsinkaan peru­sopiske­li­jal­la ole mitään taku­u­ta sisään­pääsys­tä vaik­ka kaikkissa testeis­sä saisi täy­det pis­teet. Sisään­pääsy tai vaikka­pa tohto­ri­o­hjel­mas­sa pysymi­nen on tietyssä määrin musta­laatikko, epäreilua, elämä on.

    Nykyisessä asuin­maas­sani Sveit­sis­sä muuten vain noin 20% ikälu­okas­ta pääsee/menee lukioon ja noin puo­let menee oppisopimuk­seen ja koulut­tau­tu­vat tarpei­den mukaan lisää myöhem­min. Asi­aa hie­man pohdit­tuani sanois­in että aika­monelle jälkim­mäi­nen polku takaa parem­man osaamisen työelämässä aika korkeil­lakin palleil­la kuin väk­isin rimaa hipoen läpäisty lukio/(ammatti)korkeakoulu polku.

  94. Lapseni ei edes harkin­nut hakea suo­ma­laiseen korkeak­oulu­un. Halusi oppia kieltä ja kan­so­ja. Pääsi hel­posti Lon­tooseen opiskele­maan ja minä mak­soin. Mais­terik­si 4 vuodessa, tuli koti­in ja sai työtä kv. yri­tyk­ses­tä. Puolen vuo­den päästä palasi Lon­tooseen, kos­ka ahdis­tui meikäläis­eses­tä kiel­teisyy­den, rasisimin ja syyt­te­lyn ilmapi­iristä. Kateus ja vero­tus, nuo suo­ma­lais­ten markkin­ausko­vais­ten kaikenkat­ta­vat seli­tys­sanat, ovat hänelle täysin tun­tem­aton tek­i­jä asuin­val­tion valinnssa.

  95. Tohto­rien aivovi­en­ti­in vaikut­tavista päätök­sistä tärkeim­mät tehti­in jo yli 20 vuot­ta sit­ten, kun val­tio alkoi pain­os­taa yliopis­to­ja lisäämään tohtorituotan­toa voimakkaasti. Nyky­isin tohtor­e­i­ta valmis­tuu suo­ma­lai­sista yliopis­toista niin paljon, että heistä vain hyvin pienelle osalle riit­tää töitä koti­mai­sis­sa yliopis­tois­sa. Vaik­ka hal­li­tus kaksinker­tais­taisi yliopis­to­jen rahoituk­sen, niin silti suurim­man osan yliopis­touraa halu­avista tohtor­eista pitäisi lähteä ulko­maille. Suurin osa suo­ma­lai­sista yri­tyk­sistä taas pitää tohtorin tutk­in­toa työ­paikka­haus­sa enem­min hait­tana kuin ansiona.

    Toki aivovi­en­ti­in vaikut­taa myös se, että nyky­isin on paljon helpom­pi lähteä ulko­maille kuin vielä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten. EU-alueelle ei tarvitse hakea työlu­pia, avoimia työ­paikko­ja on help­po etsiä ja hakea netin kaut­ta ja yhä usem­mas­sa maas­sa voi työsken­nel­lä myös englan­niksi, vaik­ka ei osaisi paikallista kieltä.

  96. Osmo Soin­in­vaara: Mitähän tapah­tu­isi, jos HY ajat­teli keskit­tyä olen­naiseen ja lakkaut­taisi kak­si tiedekun­taa, teol­o­gisen ja maa- ja met­sa­t­alousti­eteel­lisen. Nämä kak­si tiedekun­taa eivät kokon­aan riit­täisi peit­tämään leikkauk­sia, mut­ta suunnilleen. 

    Sitähän Suo­mi tarvit­see: Tämän maail­man tiedekun­nista suun­nilleen ain­oi­ta, joka merkit­tävästi aut­taa ohjaa­maan (jopa enenevässä määrin?) globaalia met­sä­te­ol­lisu­ut­ta suo­ma­laiseen, melko kestävään ja vas­tu­ulliseen, ohjauk­seen, lakkaut­tamista sekä sen laa­jem­paa uskon­nol­lista hih­hu­loin­tia (tiedev­as­taisu­us, uskon­non yleinen poli­ti­soi­tu­mi­nen, muu “kris­till­i­nen” radikalis­mi, jne.) Suomes­sa estävän tiedekun­nan lopettamista.

  97. Esteri:
    Yksi syy eikä edes vähäi­nen on suomenkielisiltä vaa­dit­ta­va ruotsin kie­len taito.

    Tämä voi kyl­lä selit­tää jois­sain tapauk­sis­sa sen, mik­si joku läh­tee opiskele­maan ulko­maille tai ei valmis­tu suo­ma­lais­es­ta yliopis­tos­ta, mut­ta ei sitä, mik­si suo­ma­lainen valmis DI, mais­teri tai tohtori läh­tee töi­hin ulko­maille. Hänel­lä kun jo on se pakolli­nen virkamies­ruot­si suoritet­tuna. Kun sen on saanut opiskelu­aikana suoritet­tua, ei useim­mis­sa suo­ma­lai­sis­sa työ­paikois­sa oikeasti tarvitse ruot­sia mihinkään, joten ruotsin osaa­mat­to­muus ei ole mikään este työ­paikan saantiin.

  98. Ode, mitä ajat­telisit sel­l­ais­es­ta, että kokon­aisuute­na korkeak­oulu­tuk­seen käytet­täisi­in nyky­istä vähem­män rahaa ja että yliopis­tot, amk­it, poli­itikot ja min­is­ter­iön virkamiehet yhdessä suun­nit­telisi­vat, mis­tä vähennetään?

    Ajan tässä takaa sitä, että minus­ta pitäisi parem­min koordi­noi­da täl­laisen pienen maan tarve ja tar­jon­ta keskenään. Egyp­tolo­ge­ja on järkevää koulut­taa suo­ma­laisin verovaroin vain, jos he työl­listyvät Suomes­sa (ja johonkin muualle kuin yliopis­tolle tutki­maan egyptologiaa).

    Esimerkkinä käyt­tämiäsi teolo­ge­ja tarvi­taan, kos­ka pappe­ja tarvi­taan. Mut­ta käyköön tämä esimerkkinä kysyntä/tarve ‑ajat­telus­ta. Miten teolog­it työl­listyvät? Jos merkit­tävä osa ei työl­listy, ainakaan oma­lle alalleen, sil­loin heitä on koulutet­tu liikaa eli voisiko koulu­tu­s­paikko­ja vähentää?

    Ja niin edelleen.

    Toinen asia, johon tah­toisin kuul­la kan­tasi ovat maakun­tayliopis­tot. Kuin­ka mon­ta yliopis­toa 5,5‑miljoonainen väestö tarvit­see? Onko sel­l­ainen yliopis­to, jon­ka tosi­asialli­nen tarkoi­tus on tuot­taa paikallisi­in koului­hin opet­ta­jia, vireyt­tää taan­tu­vaa maakun­takeskus­ta ja pakkosi­irtää tilapäis­es­ti pk-seudun nuo­ria aikuisia, oikeasti tarpeellinen?

    1. Kans­dakun­taa ajatellen, meil­lä on korkeak­oulu­ja ja ammat­tiko­rkeak­oulu­ja aivan liikaa, mut­ta sel­l­aisen lopet­ta­mi­nen on alue­poli­it­ti­nen murha, kuten Savon­lin­nan osalta on tääl­lä jo todet­tu tapah­tuneen. Poli­itikois­sa on se vika, että enem­mistö heistä on aina vähän jälk­i­jät­töisiä, hyviä suun­nit­tele­maan edel­lisen vuosikymme­nen uudistusta.
      Tuhoidaa tässä on ollut se, että kun yliopis­toista yksi on yli muiden, siltä nip­is­tetään selvästi enem­män rahaa kuin muil­ta. Ihan vaan, etgtei mikään olisi hyvä.

  99. Prometheus:
    Sinän­sä suh­taudun leikkauk­si­in posi­ti­ivis­es­ti. Korkeak­oulut eivät voi olla mikään muus­ta yhteiskun­nas­ta erilli­nen saareke, jol­ta ei saa mis­sään nimessä leikata. 

    Min­un mielestäni olet väärässä. Kaikesta muus­ta meil­lä on varaa leika­ta, mut­ta ei opetuk­ses­ta ja tutkimuk­ses­ta. Suo­mi voi kil­pail­la vain osaaval­la työvoimal­la, kos­ka täl­lä yhteiskun­ta­mallil­la hal­pa bulkki­tuotan­to ei ole mahdollista.

    Karkeasti yleistäen voisi sanoa, että opetuk­ses­ta leikkaami­nen tuhoaa Suomen tule­vaisu­u­den ja tutkimuk­ses­ta leikkaami­nen tuhoaa opetuk­sen laadun. Leikkauk­set opetuk­ses­ta ja tutkimuk­ses­ta tekevät liki­main kor­vaam­a­ton­ta vahinkoa, sil­lä syn­tynei­den vahinko­jen paikkaami­nen vie vuosia tai jopa vuosikym­meniä, vaik­ka rahoi­tus­ta yhtäkkiä lisättäisiin.

    Läh­es kaik­ki muut leikkausko­hteet ovat sel­l­aisia, että syn­tyneet vahin­got voidaan kor­ja­ta nopeasti, jos vain väestön koulu­tus­ta­so on kunnossa.

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    Kans­dakun­taa ajatellen, meil­lä on korkeak­oulu­ja ja ammat­tiko­rkeak­oulu­ja aivan liikaa, mut­ta sel­l­aisen lopet­ta­mi­nen on alue­poli­it­ti­nen murha, kuten Savon­lin­nan osalta on tääl­lä jo todet­tu tapah­tuneen. Poli­itikois­sa on se vika, että enem­mistö heistä on aina vähän jälk­i­jät­töisiä, hyviä suun­nit­tele­maan edel­lisen vuosikymme­nen uudistusta.
    Tuhoidaa tässä on ollut se, että kun yliopis­toista yksi on yli muiden, siltä nip­is­tetään selvästi enem­män rahaa kuin muil­ta. Ihan vaan, etgtei mikään olisi hyvä.

    Tuo on tot­ta, vaik­ka sitä ei kai ole suo­tavaa sanoa ääneen. Alue­poli­it­tisil­la perusteil­la perustet­tu­ja yliopis­to­ja on liikaa. Osa pitäisi lopet­taa ja lop­pu­jen rahoi­tus­ta paran­taa. Samal­la lukiok­oulu­tuk­sen tasoa ja vaa­tivu­ut­ta pitäisi nos­taa ja samal­la sisäänot­toa vähen­tää. Ehkä riit­täisi, että puo­let tai 40% käy lukion ja lopuille tar­jo­taan käytän­nöl­lisem­min pain­ot­tunei­ta vaihtoehtoja.

    Myös ammatil­lisille puolel­la (AMK:t ja ammat­tik­oulut) pitäisi tasoa nos­taa ja koulu­tus­ta suun­na­ta uudelleen. Samal­la pitäisi miet­tiä, miten toim­i­taan sen väestönosan kanssa, jon­ka kyvyt ja moti­vaa­tio eivät riitä niihin tehtävi­in, jois­sa työvoimaa tarvi­taan, kun tar­jol­la ei enää ole kaiken­laisia hant­ti­hom­mia, joi­hin kyke­nee kuka tahansa sat­un­nainen kadullakulkija.

  101. Tänne kir­joit­taa tohtor­e­i­ta ja mais­tere­i­ta. Oppinei­ta ovat, mut­ta eivät osaa itseään työl­listää. Kan­nat­taisiko lukea Fred­er­ick Ter­man­nin tekosista.

  102. Osmo Soin­in­vaara: Tuhoidaa tässä on ollut se, että kun yliopis­toista yksi on yli muiden, siltä nip­is­tetään selvästi enem­män rahaa kuin muil­ta. Ihan vaan, etgtei mikään olisi hyvä.

    Helsin­gin yliopis­to on kai pikem­min iso kuin hyvä ver­rat­tuna (ainakin joi­hinkin) mui­hin Suomen yliopis­toi­hin. Rankkauk­sis­sa kun ei paljoakaan ote­ta huomioon viitausten suh­teel­lista määrää, vain absoluuttinen. 

    HY on esimerkik­si noin kolme ker­taa parem­pi kuin Turun yliopis­to. Opet­tavaa tai tutki­vaa henkilöstöä HY:ssä on noin 4500 ja TY:ssä 1500 eli HY:ssä väkeä on kolmisen ker­taa enemmän. 

    Todel­la nopean googlauk­sen perus­teel­la säästöt voisi siis kohdis­taa Helsin­gin yliopis­toon yhtä hyvin kuin johonkin muuhun — jos suo­ma­laiset yliopis­to oli­si­vat keskimäärin yhtä hyviä suh­teessa henkilöstön määrään kuin Turku ja Helsin­ki. En tiedä, ovatko.

  103. Daniel Fed­er­ley: Onko sel­l­ainen yliopis­to, jon­ka tosi­asialli­nen tarkoi­tus on tuot­taa paikallisi­in koului­hin opet­ta­jia, vireyt­tää taan­tu­vaa maakun­takeskus­ta ja pakkosi­irtää tilapäis­es­ti pk-seudun nuo­ria aikuisia, oikeasti tarpeellinen?

    Vas­taan , vaik­ka ei kysytä: “On”.
    Itse­hän perustelit kyseisen yliopis­ton tarpeeen todel­la vah­vasti. Kaik­ki nimet ja nim­imerk­it todis­ta­vat Suomen koulu­tus­ta­son ylläpi­don ja kehit­tämisen tarvetta. 

    Vas­taako pari huip­pu-opinahjoa koko maan koulu­tus­tarpeeseen ? Mis­tä tule­vat huip­puopiske­li­jat niihin yhteen kah­teen yliopis­toon jos esim. opet­ta­jank­oulu­tus supis­te­taan vain Helsinkiin ?

    Esim. mon­tako jääkiekko­joukkuet­ta globaal­isti jun­nus­ta aikuisi­in vaa­di­taan ylläpitämään huip­puta­soa NHL:ssa?

    Kyl­lähän Suomen men­estys kan­sain­välisessä talouskil­pailus­sa vaatii laa­jaa osaamisen rin­ta­maa. Parin huip­puyliopis­ton kan­sain­väliset tutkimusjulka­isukärkipaikat eivät koskaan luo Suomes­sa työ­paikko­ja samal­la volyymil­lä kuin laa­ja osaaminen.

    eemil:

    Vas­taan , vaik­ka ei kysytä: “On”.Itsehän perustelit kyseisen yliopis­ton tarpeeen todel­la vahvasti.Kaikki nimet ja nim­imerk­it todis­ta­vat Suomen koulu­tus­ta­son ylläpi­don ja kehit­tämisen tarvetta. 

    Vas­taako pari huip­pu-opinahjoa koko maan koulu­tus­tarpeeseen ? Mis­tä tule­vat huip­puopiske­li­jat niihin yhteen kah­teen yliopis­toon jos esim. opet­ta­jank­oulu­tus supis­te­taan vain Helsinkiin ?

    Esim. mon­tako jääkiekko­joukkuet­ta globaal­isti jun­nus­ta aikuisi­in vaa­di­taan ylläpitämään huip­puta­soa NHL:ssa?

    Kyl­lähän Suomen men­estys kan­sain­välisessä talouskil­pailus­sa vaatii laa­jaa osaamisen rin­ta­maa. Parin huip­puyliopis­ton kan­sain­väliset tutkimusjulka­isukärkipaikat eivät koskaan luo Suomes­sa työ­paikko­ja samal­la volyymil­lä kuin laa­ja osaaminen.

  104. spot­tu: Mitä Itä- ja Pohjois-Suomes­sa olisi 60-luvun alus­sa paikallis­es­ti pitänyt tehdä toisin kun raken­nemuu­tok­sen laa­ju­us alkoi hahmottua?

    Asi­aa on turha pohi­ta, kos­ka EU ei ole Suo­mi eikä sil­lä ole kykyä eikä halua hidas­taa per­ife­ri­oiden tyh­jen­tymistä mil­lään oikeasti tehokkail­la keinoil­la. Etenkin Suomes­sa on turha odot­taa jotain raken­ner­a­hos­to­jen tuo­maa pelas­tus­ta ennen kuin Suomen elin­ta­so on vajonut jokun Puolan ala­puolelle. Nythän Suo­mi näyt­tää vielä varsin vau­raal­ta EU-maal­ta, kun BKT:ta paisute­taan julkisel­la yksi­tyisel­lä velalla.

  105. Näin ulko­maille muut­ta­neena korkeak­oulutet­tuna (tosin vain kan­di kun yri­tys­maail­ma vei men­nessään ennen valmis­tu­mista) epäilen, että hal­li­tuk­sel­la on rajal­lis­es­ti vaiku­tus­val­taa asi­aan. Tutk­i­japuolel­la ongel­ma on tietysti ole­mas­sa ja liit­tyy isol­ta osin myös rahoituk­sen muo­dos­tu­miseen, ei pelkästään sen suu­ru­u­teen / niukku­u­teen. Kun perus­ra­hoi­tus­ta on vähän ja iso osa rahoista tulee kymmeneltä eri­laiselta säätiöltä, eu-tahol­ta, teke­siltä, sitral­ta, muus­ta puoli­julkises­ta rahas­tos­ta, yksi­ty­isiltä rahoit­ta­jil­ta jne, niin rapor­toin­ti­vas­tuu ja rahoituk­sen hallinnoin­nin vaa­ti­ma työmäärä kasvaa.

    Tutkimus­puoli yliopis­tois­sa on kuitenkin vain pieni osa korkeak­oulute­tu­ista, joi­ta tuo maas­ta­muut­to kokon­aisuute­na mit­taa. Pieni maa ei voi olla kaikessa hyvä, vaan pitää ihan rehellis­es­ti erikoistua.

    Veikkaisin, että lop­pu­vi­imek­si suurin ongel­ma on edelleen ihan yksi­tyisen sek­torin ja ihmis­ten asen­teis­sa. Jos kat­sotte hesarista #boss­la­dyn “muis­tokir­joituk­sen” kom­ment­te­ja, niin kyl­lä siel­lä isos­sa osas­sa viesteistä ydi­na­ja­tus on mallia “Väärin elet­ty, sietikin kuolla”.

    Tuo­hon kun lisää savupi­ip­pute­ol­lisu­us-esson­baarim­i­esten yleiset asen­teet palveluelinkeino­jen turhu­ud­es­ta, yksi­tyisen sek­torin työ­nan­ta­jien kyvyt­tömyy­den uud­is­taa toim­intaansa ja rohkeud­es­ta palkata eri­laisil­la taus­toil­la ole­via ihmisiä, niin ei tarvitse ihme­tel­lä, että muute­taan veke. Vielä kun julki­nen sek­tori tanssii noiden entis­ten savupi­ip­pu­jen tahti­in sekä työ­nan­ta­ja, että työn­tek­i­jäpuolel­la, niin on aika selvää, ettei hom­ma voi toimia. “Oikeis­to­lainen” yrit­täjähenk­i­nen hal­li­tuk­sem­mekin on talous­poli­it­tis­es­ti lähin­nä taan­tu­muk­selli­nen syytäessään rahaa risu­paket­tei­hin ja luo­ma­l­la tuhan­sia uusia virko­ja hallinto­him­melei­hin sen sijaan että tuk­isi yrit­teliäistä aivopääo­maa kokeile­maan uusia asioi­ta tar­joa­mal­la kan­nus­ta­van sosi­aal­i­tur­van, jon­ka yhdis­tämi­nen epä­var­moi­hin tuloi­hin olisi helppoa.

    Val­taosa näistä ongelmista on todel­lisu­ut­ta myös muual­la, mut­ta expa­tri­aat­ti­na jos­sain toises­sa val­tios­sa elävä voi kokea varsin suur­ta irral­lisu­ut­ta paikallis­es­ta poli­ti­ikas­ta ja viisveisa­ta paikallisen julkisen keskustelun sisäl­lön. Sen lisäk­si jotku Lon­too- / Berli­i­ni-kuplat ovat aivan toisen kokoiset punavuori-töölö-kallio kuplaan ver­rat­tuna ja tar­joa­vat työmahik­sia myös niille, joille Suomen kankeil­ta työ­markki­noil­ta ei hom­mia löy­dy. Elin­ta­so ei vält­tämät­tä ole sen parem­pi kuin Suomes­sa, mut­ta ompa­han jotain.

  106. Mun mielestäni aivovi­en­ti ei ole pelkästään pahas­ta, jos olisi jotain porkkanoi­ta pala­ta takaisin ja mah­dol­lisuuk­sia hyö­dyn­tää osaamispääomaa.

    Ihan­neti­lanteessa ete­vim­mät opiske­li­jat pää­sevät jonkun stipendisys­teemin avul­la jatko-opiskele­maan tai täy­dennnysk­oulut­tau­tu­maan ulko­mai­sis­sa huip­puyliopis­tois­sa, jos sama määrä niiden yliopis­to­jen ete­vimpiä opiske­li­joi­ta tulee Suomeen, ja jos suo­ma­lainen ulko­mail­la opiskel­tuaan palaa tiedey­hteisöön tai elinkei­noelämään tänne. 

    Ongel­ma on vaan siinä että miten työl­listää noi­ta huip­puk­oulutet­tu­ja? Tytäry­htiö­talous ja glob­al­isaa­tio vetää poispäin.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    Kans­dakun­taa ajatellen, meil­lä on korkeak­oulu­ja ja ammat­tiko­rkeak­oulu­ja aivan liikaa, mut­ta sel­l­aisen lopet­ta­mi­nen on alue­poli­it­ti­nen murha, kuten Savon­lin­nan osalta on tääl­lä jo todet­tu tapah­tuneen. Poli­itikois­sa on se vika, että enem­mistö heistä on aina vähän jälk­i­jät­töisiä, hyviä suun­nit­tele­maan edel­lisen vuosikymme­nen uudistusta.
    Tuhoidaa tässä on ollut se, että kun yliopis­toista yksi on yli muiden, siltä nip­is­tetään selvästi enem­män rahaa kuin muil­ta. Ihan vaan, etgtei mikään olisi hyvä.

    Meil­lä on yliopis­to­ja, teknil­lisiä yliopis­to­ja ja sit­ten meil­lä on ammat­tiko­rkeak­oulu­ja. Vielä erik­seen nos­tan esille maanpuolustuskorkeakoulun.

    On väärin pistää nämä kaik­ki samalle viivalle. Ammat­tiko­rkeak­oulut ovat huo­mat­tavasti parem­paa alue­tukea kuin maat­alous­tu­ki, kos­ka niis­sä koulute­taan insinööre­jä ja sairaan­hoita­jia lähialueille, mut­ta myös toteutetaan tutkimushankkei­ta yhdessä lähialuei­den yri­tys­ten kanssa.

    Miten maakun­nis­sa vien­tiä har­joit­ta­va pk-yri­tys voi panos­taa tuoteke­hi­tyk­seen, jos heil­lä ei ole siihen kykenevää henkilöstöä? Kyl­lä ammat­tiko­rkeak­ouluil­la on paljonkin virkaa tässä maas­sa ja nimeno­maan elinkei­noelämän näkökulmasta.

    Ehdotin tässä blo­gis­sa vuosia sit­ten, että oppisopimusjär­jestelmä ulotet­taisi­in myös ammat­tiko­rkeak­oului­hin ja olen edelleenkin tätä mieltä. Edel­lä mainit­se­mani pk-yri­tys voisi täl­lä taval­la koulut­taa vaikka­pa yhdestä omas­ta työn­tek­i­jästään itselleen tuoteke­hit­täjän. Ja tietenkin ammat­tiko­rkeak­oulu laskut­taisi yri­tys­tä koulutuksesta.

    Pro Gradu, diplomi­työ ja syven­tävät opin­not vievät karkeasti 2/5 yliopis­ton tai teknil­lisen yliopis­ton ope­tus­resurs­seista. Tästä panos­tuk­ses­ta suurin osa menee hukkaan, kos­ka niin syven­tävistä kuin tutkielmis­takin suurin osa on täysin hyö­dyn­tön­tä opiske­li­jan työl­listymisen kannalta.

    Yri­tys­maail­mas­sa olisi täysin pois­sul­jet­tua, että yri­tys tuh­laisi 2/5 tuotantoresursseistaan!

    Kuin­ka mon­ta grad­ua ja väitöskir­jaa yksi pro­fes­sori voi antau­muk­sel­la ohja­ta yhtäaikaa?

    Eivätkä ne yliopis­to­jen rak­en­teel­liset ongel­mat lakkaa niiden lukumäärää pienentämällä.

    Helsin­gin Yliopis­ton ja Aal­lon pitäisi kil­pail­la Suomen lähialuei­den ja euroopan parhaimpi­en yliopis­to­jen kanssa. Siis näi­den yliopis­to­jen pitäisi rajoit­taa suo­ma­lais­ten sisäänot­toa ja kas­vat­taa vai­h­to-opiske­li­joiden lukumäärää. Taso kas­vaa, kun rahaa tulee lisää ja opiske­li­joiden taso kasvaa.

    Muiden suo­ma­lais­ten yliopis­to­jen pitäisi kil­pail­la opiske­li­joista lähin­nä keskenään ja tukea osaamisel­laan paikallista elinkei­noelämää ja koululaitosta.

    Nyt täy­tyy myös muis­taa se, että yliopis­tois­sa on osaamista, jota yri­tys­maail­ma tarvit­sisi, mut­ta yliopis­tois­sa on vähän väkeä, joil­la on kon­tak­te­ja yritysmaailmaan. 

    Toisin sanoen, yri­tys­maail­ma ei tiedä, että mitä heil­lä olisi saatavil­la ja yliopis­tol­la ei tiede­tä, että mitä he voisi­vat tar­jo­ta yri­tyk­sille. Näistä han­kkeista yliopis­tot saisi­vat rahaa perus­tutkimuk­sen vahvistamiseen.

    Esimerkik­si viestin­tään voisi monikin vien­tiyri­tys saa­da kovasti apua yliopis­toista, jos­sa on eri kult­tuurien ja kielien osaa­jia. Suo­ma­lainen insinööri kun ei vält­tämät­tä ole se paras henkilö tehokkaaseen viestin­tään asi­akkaiden kanssa.. 

    Suomes­sa on hyvä poh­ja vien­ti­te­ol­lisu­u­den uudelle nousulle, jol­la voitaisi­in sit­ten rahoit­taa paljon hyvää. Sel­l­aista minä ainakin halu­aisin nähdä pelkän voimis­tu­van noidanke­hän sijaan.

  108. Kun silmäilee väit­telijöi­den nim­iä, mainit­ta­va osa varsinkin lääketi­eteen ja tekni­ikan alan väit­telijöistä vaikut­taa ulko­maalais­taus­taisil­ta. Esim. OY:ssa tuo osu­us lie­nee 10…20%. Aika har­va heistä on edes aikonut jäädä Suomeen, joten useim­mat pois­tu­vat paper­it saatuaan.

    En osaa arvioi­da, mis­sä määrin tämä sot­kee näitä aivovuototilastoja.

  109. Osaa­jien aivovuo­to on osa laa­jem­paa ongelmaa.

    Koulu­tuskus­tan­nuk­set, osa tutkimus­ta ja star­tup­pi­en alku-rahoi­tuskin ovat tulleet julkiselta puolelta.

    Näi­nollen julki­nen sek­tori tuot­taa vastik­keet­tomasti huip­pu­osaa­jia ja kiin­no­tavia startuppeja.

    Sit­ten tuleekin se ongel­ma: Suomes­ta ei löy­dy riit­tävästi riskipääo­maa (ven­ture cap­i­tal), joka rahoit­taisi uusien tuot­tei­den / palvelu­iden jatkoke­hit­tämistä ja viemistä markkinoille.

    Tässä tilanteessa ulko­maiset veroparati­isiyri­tyk­set poimi­vat rusi­nat pul­las­ta, eli osta­vat parhaat osaa­jat ja star­tupit ulkomaille.

    Suo­mi siis finan­sioi ulko­mais­ten yri­tys­ten huip­pu-koulu­tus­ta ja tuoteke­hi­tys­tä, mut­ta jää itse osat­tomak­si sen tuot­tamista hedelmistä.

    Jo parikym­men­tä vuot­ta sit­ten Suomen poli­ti­ik­ka on irronnut taloudel­lis­es­ta todel­lisu­ud­es­ta ja tässä on nyt tulos!

    Tässähän ei ole mitään järkeä!

    Ratkaisu: Suomes­ta pitää tehdä kil­pailukykyi­nen maa, jos­sa varsinkin 90% uusista työ­paikoista luo­va pk-sek­tori voi men­estyä ja palkata maas­sa koulute­tut huippu-osaajat.

  110. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitähän tapah­tu­isi, jos HY ajat­teli keskit­tyä olen­naiseen ja lakkaut­taisi kak­si tiedekun­taa, teol­o­gisen ja maa- ja metsataloustieteellisen. 

    His­to­ri­an val­os­sa siitä tulisi val­ta­va parku ja ham­mas­ten kiristys Helsin­gin Yliopis­tossa. Näi­hin HY:n kannal­ta aivan olen­naisi­in tiedekun­ti­in lask­isin myös eläin­lääketi­eteel­lisen tiedekunnan.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuhoidaa tässä on ollut se, että kun yliopis­toista yksi on yli muiden, siltä nip­is­tetään selvästi enem­män rahaa kuin muil­ta. Ihan vaan, etgtei mikään olisi hyvä.

    Kohdis­tuuko ne leikkauk­set poikkeuk­sel­lisen kov­ina Aal­toon? Talouselämän kannal­ta lie­nee aivan sama mon­takö “käytänöllisen“flosofian osaa­jaa maail­malle tuu­pataan. Helsin­gin yliopis­tos­ta olis help­po leika­ta 20–30% pois niin että siitä olisi vain hyötyä

  112. Voisiko ehdot­taa, että yliopis­to­jen tohtorit ja mais­ter­it kävi­sivät perus­ta­maan yri­tyk­siä, eivätkä jäisi yliopis­tolle haaveile­maan eläke­vi­ras­ta. Esimerkik­si sopi­si­vat vaik­ka Bill Gates, Steve Jobs, Hewlet, Packard ja mon­et muut. Nämä oli­vat oikein huip­puyliopis­tios­sa mut­ta läh­tivät yrit­tämään. Eivät jääneet odot­ta­maan työtarjousta.

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuhoidaa tässä on ollut se, että kun yliopis­toista yksi on yli muiden, siltä nip­is­tetään selvästi enem­män rahaa kuin muil­ta. Ihan vaan, etgtei mikään olisi hyvä.

    Toisaal­ta juuri Helsingistä taitaa löy­tyä kaikkein eniten hömp­pää. Siinä olisi kar­simis­varaa. Mut­ta kun yliopis­to saa itsenäis­es­ti päät­tää, mis­tä kar­sii, niin se ei joh­da yhteiskun­nan kannal­ta parhaaseen mah­dol­liseen lopputulokseen.

  114. N: Min­un mielestäni olet väärässä. Kaikesta muus­ta meil­lä on varaa leika­ta, mut­ta ei opetuk­ses­ta ja tutkimuksesta. 

    Minus­ta täl­lainen kom­ment­ti on eri­no­mainen esimerk­ki pop­ulis­mista: help­po lausua ja help­po olla samaa mieltä, mut­ta vail­la todel­lista sub­stanssia. Tot­takai myös opetuk­ses­ta ja tutkimuk­ses­ta voi leika­ta, jos esimerkiksi:
    — koulute­taan turhille aloille
    — koulute­taan aivan liikaa jollekin alalle, jol­loin kallis koulu­tus johtaa työttömyyteen
    — koulu­tus on jär­jestet­ty tarpeet­toman kalliisti
    — koulu­tus on jär­jestet­ty väärässä paikas­sa ja siir­rol­la saavute­taan säästöjä
    — tutk­i­taan jotain val­lan tarpeetonta
    — tutk­i­taan jotain sel­l­aista, joka osa­taan muual­la parem­min ja jon­ka tulok­set ovat mei­dänkin käytettävissämme
    Ja niin edelleen.

    Koulu­tuk­ses­ta voi säästää, mut­ta se pitää tehdä huolel­lis­es­ti ja oikein, laa­ja-alaise­na yhteistyönä.

    Nykyi­nen aivovuo­to tun­tu­isi ole­van seu­raus­ta toisaal­ta yleis­es­tä glob­al­isaa­tios­ta, jota suurin osa puolueista tah­too edis­tää ja toisaal­ta siitä, että meil­lä ei ole koulute­tu­ille ihmisillemme töitä (mikä sekin johtuu osit­tain glob­al­isaa­tios­ta). Työ­paikko­jen häviämis­es­tä on keskustel­tu blo­gis­sa aiem­minkin – seu­raa­va vai­he taitaa olla sit­ten tämä, että kun työ­paikat ovat hävin­neet, niin häviävät parhaat tek­i­jätkin, sil­lä jos­sain heille on aina kysyntää.

    Mut­ta mitä ihmettä tälle voisi tehdä?

  115. Eivät kaik­ki lähde Schen­gen mai­hin vaan muualle kuten Yhdys­val­toi­hin, Kanadaan tai jopa Aasiaan.Ruotsin yliopis­tois­sa on paljo suo­ma­lais­taus­taisia henkilökun­taa jo ihan 1970-luvul­ta läh­tien. Osmo Soin­in­vaara tarkoit­taa aivovi­en­tiä kuten Jaakko Hämeen-Antti­laa tosin hänelle tar­jot­ti­in jo vuon­na 2013 pysyvää virkaa Prince­tonin yliopis­tos­ta mut­ta kieltäy­tyi mut­ta nyt muut­to Skot­lanti­in oli selvästi protesti.

  116. qwer­ty: Kohdis­tuuko ne leikkauk­set poikkeuk­sel­lisen kov­ina Aal­toon? Talouselämän kannal­ta lie­nee aivan sama mon­takö “käytänöllisen”flosofian osaa­jaa maail­malle tuu­pataan. Helsin­gin yliopis­tos­ta olis help­po leika­ta 20–30% pois niin että siitä olisi vain hyötyä 

    Perus­tutkimuk­sel­la on arvoa ja sitä pitää kyetä tekemään taloudel­lis­es­ti tur­vat­tuna. Perus­tutkimuk­ses­ta nou­se­vat tule­vaisu­u­den noki­at. Emme vain tiedä mikä on se seu­raa­va nousija. 

    Jos halu­amme lyhel­lä aikavälil­lä kovaa tuot­toa, niin moninker­tais­tamme Puo­lus­tusvoimien tutkimus­määrära­hat. Sodankäyn­ti on tun­netusti hyvä innovaattori.

    Kan­nat­taa muuten Nokian his­to­ri­as­ta ver­ra­ta sen pienel­lä kat­teel­la tehty­jen puo­lus­tusvoimien pro­jek­tien ja myöhem­män men­estyk­sen välistä suhdet­ta. Men­estyshän lop­pui, kun mil-osas­to myyti­in tarpeet­tomana rön­synä. Ei sat­sat­tu enää uusi­in teknolo­gioi­hin, joi­ta oli käytössä vain puo­lus­tusvä­lineis­sä ja jot­ka yleis­styivät sivi­il­i­maail­mas­sa 5 — 10 vuot­ta myöhemmin.

  117. Rahul Somani: yliopis­tos­ta mut­ta kieltäy­tyi mut­ta nyt muut­to Skot­lanti­in oli selvästi protesti.

    En usko protesti­in, kyse on hal­pahin­tais­es­ta pop­ulis­mista ja puoluepolitiikasta.

    Hämeen-Antti­lan väite olisi uskot­ta­va, jos hän olisi men­nyt heikom­paan vir­ka-ase­maan ulko­maille. Nyt hänelle aukeaa oman uransa edis­tämiseen aivan toisen luokan foo­ru­mi Euroopan tasolla. 

    Euroopas­sa hänen edus­ta­malleen tutkimus­su­un­nalle on val­ta­va tilaus. Ovathan islami­laisen ja län­si­maisen kult­tuurin kohtaamis­seu­rauk­set siel­lä aivan eri luokkaa kuin Suomes­sa. Samoin yliopis­tom­aail­man rahoi­tus on eri tasol­la. Eikä kyse ole Suomen hal­li­tuk­sen arvo­maail­mas­ta vaan todel­lis­es­ta rahan puutteesta.

  118. Kaik­ki kunn­ian vaan Hämeen-Antti­lalle, mut­ta hänen tutkimuk­sen­sa ei kyl­lä tuo­ta sel­l­aista lisäar­voa, että siitä kan­nat­taisi Suomes­sa maksaa.

    Olen aivan var­ma, että H‑A saa ensin­näkin parem­paa jälkeä aikaan ulko­mail­la ja toisek­si se tieto on ihan hel­posti siir­ret­tävis­sä tänne. Ei siihen suo­ma­laista veron­mak­sa­jaa tarvita.

  119. Daniel Fed­er­ley: Toisaal­ta juuri Helsingistä taitaa löy­tyä kaikkein eniten hömp­pää. Siinä olisi kar­simis­varaa. Mut­ta kun yliopis­to saa itsenäis­es­ti päät­tää, mis­tä kar­sii, niin se ei joh­da yhteiskun­nan kannal­ta parhaaseen mah­dol­liseen lopputulokseen.

    Määrit­tele hömp­pä. On toki alo­ja, jot­ka minus­takin tun­tu­vat höm­pältä, mut­ta ne saat­ta­vat silti olla hyvinkin tärkeitä alo­ja, vaik­ka minä en sitä tiedä.

    Esimerkik­si yliopis­to­ta­soinen teolo­gia saat­taa tun­tua turhal­ta, mut­ta sil­lä on ainakin yksi merkit­tävä etu: se pitää fun­da­men­tal­is­ti­fanaatikot suurelta osin pois pap­in­vi­ras­ta, sil­lä kirkko edel­lyt­tää papeil­ta korkeak­oulu­tutk­in­toa. Yliopis­to­te­olog­it taas ovat fun­da­men­tal­istien mielestä liki­main kerettiläisiä. Maail­ma on toki muut­tunut, mut­ta papeil­la on edelleen arvo­val­taa ja vaiku­tus­val­taa, enkä todel­lakaan halu­aisi, että papeista nyky­istä huo­mat­tavasti suurem­pi osa olisi kreation­is­te­ja, nais­pappeu­den vas­tus­ta­jia ja mui­ta vanhoillisia.

  120. Daniel Fed­er­ley: Minus­ta täl­lainen kom­ment­ti on eri­no­mainen esimerk­ki pop­ulis­mista: help­po lausua ja help­po olla samaa mieltä, mut­ta vail­la todel­lista sub­stanssia. Tot­takai myös opetuk­ses­ta ja tutkimuk­ses­ta voi leika­ta, jos …

    Sin­un esimerkkisi eivät ole leikkauk­sia, vaan toimin­nan tehostamista.

    Hal­li­tus leikkaa yliopis­to­jen rahoi­tus­ta ja vaatii samal­la myös toimin­nan tehostamista ja uudelleen­su­un­taamista soveltavaan tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen. Yliopis­to­jen pitäisi kuitenkin tehdä perus­tutkimus­ta, kos­ka sitä yri­tyk­set eivät yleen­sä tee. Sovelta­va tutkimus on eri­lais­ten tutkimus­laitosten ja yri­tys­ten alaa.

  121. Kalle: Men­estyshän lop­pui, kun mil-osas­to myyti­in tarpeet­tomana rön­synä. Ei sat­sat­tu enää uusi­in teknolo­gioi­hin, joi­ta oli käytössä vain puo­lus­tusvä­lineis­sä ja jot­ka yleis­styivät sivi­il­i­maail­mas­sa 5 – 10 vuot­ta myöhemmin.

    Meinaatko että mil tekni­ik­ka otti ensim­mäisenä käyt­töön NMT‑, GSM‑, WCDMA- ja LTE tekni­ikat? Mut­ta kun nok­sun mil osas­to myyti­in, ei huo­mat­tu ajois­sa että mil vaa­ti­mat kos­ke­tus­näytöt ja help­pokäyt­töisyy­det ovat koh­ta normikäyt­täjien normiodotus?

  122. Ahis­taa: Helsin­gin yliopis­to on kai pikem­min iso kuin hyvä ver­rat­tuna (ainakin joi­hinkin) mui­hin Suomen yliopis­toi­hin. Rankkauk­sis­sa kun ei paljoakaan ote­ta huomioon viitausten suh­teel­lista määrää, vain absoluuttinen. 

    Ainakin johtamisen suh­teen HY löy­tyy ihan väärästä päästä lis­taa, jos tuoret­ta Pro­fes­so­rili­iton tutkimus­ta on uskomi­nen: http://professoriliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/615cd9535e4f81d7c3fadb99c701f8aa/1484143198/application/pdf/565110/YLIOPISTO%20PROFESSORIN%20TYÖNANTAJANA%202016%20Julkaistavat%20tulokset%2004102016.pdf (koulu­ar­vosanat yliopis­toit­tain viimeisel­lä sivul­la). Toki syytä kysyä, johtuuko tämä suo­raan koos­ta (ja siihen näh­den ehkä huonos­ti skaalau­tu­vas­ta johtamisjär­jestelmästä), laa­jas­ta tieteenalava­likoimas­ta, organ­isaa­tion kult­tuurista tai sen puut­teesta, huonos­ta tuurista yksilöi­den suh­teen johto­por­taas­sa vai kaik­ista mainituista. 

    Yliopis­to­laitok­sel­la on nähdäk­seni yleis­es­ti rak­en­teelli­nen johtamisongel­ma, johtote­htävi­in nous­taan kir­joit­ta­mal­la artikkelei­ta ja ole­mal­la hyvää pataa val­it­si­joiden kanssa, ehkä jopa ope­tus­taitoakin selvitetään jos­sain kohtaa, mut­ta johtamis­taito ja etenkin sen puute tulee esi­in vas­ta kun vahinko on jo tapahtunut.

    Nykyi­nen bib­liometri­ikkafeti­sis­mi tosi­aan antaa HY:lle mah­dol­lisu­u­den tuu­dit­tau­tua uskoon, että siel­lä kaik­ki on lähtöko­htais­es­ti Suomen paras­ta, vaik­ka todel­lisu­us on välil­lä ja joil­takin osin ihan toinen. Toisaal­ta pienem­mil­lä yksiköil­lä (kuten maakun­tayliopis­toil­la) voisi tule­vaisu­udessa olla poten­ti­aalia tieteen­välisen yhteistyön kaut­ta maail­man huip­ulle ihan uusil­la tieteenaloil­la (kiperät ongel­mat eivät nou­da­ta tiedekun­tara­jo­ja), pienessä yhteisössä ”väärän” alan ihmis­ten tapaami­nen ja tun­tem­i­nen enem­män tai vähem­män sat­tumal­ta on paljon helpom­paa. Toki tähän pitää yleen­sä erik­seen kan­nus­taa tai sit­ten vali­ta henkilöitä jot­ka toimi­vat niin muutenkin.

  123. En tiedä mihin puolueeseen Hämeen-Antti­la kuu­luu mut­ta mitä tulee islami­laisen kult­tuurin tutkimuk­seen niin se on ollut Helsin­gin ylip­is­tossa pitkän ajan. Georg Wallin oli ensim­mäi­nen joka tähän virkaan asetet­ti­in jo 1800-luvul­la. Islami­lainen kult­tuuri ei ole yht­enäi­nen vaan hyvin mosai­ikki­nen kuten län­si­mainen kulttuuri.

  124. Rahan puute mut­ta myös ylip­is­ton byrokraat­ti­nen hallinto on osa tätä ongel­maa. Yliopis­to naut­tii liial­lis­es­ta autono­mi­as­ta joka on men­nyt jopa niinkin pitkälle että sen kas­sa on nyt läh­es tulkoon tyhjä. Vaik­ka hal­li­tus antaisi vuodessa 10 miljoon­aa lisää bud­jetista niin ongel­ma silti yli­paisunut byrokratia.

  125. Lau­ri Kumpu­lainen:

    Pro Gradu, diplomi­työ ja syven­tävät opin­not vievät karkeasti 2/5 yliopis­ton tai teknil­lisen yliopis­ton ope­tus­resurs­seista. Tästä panos­tuk­ses­ta suurin osa menee hukkaan, kos­ka niin syven­tävistä kuin tutkielmis­takin suurin osa on täysin hyö­dyn­tön­tä opiske­li­jan työl­listymisen kannalta.

    –snip–

    Kuin­ka mon­ta grad­ua ja väitöskir­jaa yksi pro­fes­sori voi antau­muk­sel­la ohja­ta yhtäaikaa? 

    Muuten ihan mielekästä pohd­in­taa, mut­ta teet aika iso­ja yleistyk­siä. Pahin virhe liit­tyy diplomitöi­hin. Ne on tapana tehdä teol­lisu­u­teen, ja niistä yleen­sä mak­se­taan. Olen tun­tenut pro­fes­sore­ja, jot­ka ovat ilmoit­ta­neet, etteivät hyväksy sel­l­aista diplomi­työai­het­ta, jos­ta ei mak­se­ta: “Sel­l­aista diplo­mi-insinööriä, joka ei saa mak­set­tua diplomi­työai­het­ta, ei Suo­mi tarvitse.” Täl­laiset työt ovat yleen­sä pieniä kehi­tyspro­jek­te­ja, joil­la samal­la tes­tataan teekkarin sopivu­ut­ta firmaan.

    Toisaal­ta täl­laises­sa ympäristössä diplomi­työn ohjaus on aika help­poa. Pro­fes­sori hyväksyy aiheen, lukee työn luon­nok­sen ja kom­men­toi ennen lop­ullisen työn jät­tämistä arvosteltavak­si. Opiske­li­jan varsi­naise­na ohjaa­jana toimii yri­tyk­sessä tai tutkimus­laitok­ses­sa työsken­televä diplo­mi-insinööri, joka on yleen­sä myös ko. pro­jek­tin pääl­likkö. Henkilöko­htais­es­ti pro­fes­sori ohjaa vain oman tutkimus­ryh­män­sä diplomi­työläisiä, ja heistäkin vain niitä, joi­ta eivät nuorem­mat tutk­i­jat hoida.

    Sel­l­ainen diplomi­työ tai gradu sen sijaan, jota kukaan ei ole valmis mak­samaan, on arvo­ton. Jos asia ei kiin­nos­ta ketään tarpeek­si, että siitä mak­set­taisi­in työn tek­i­jälle, ei asialle ole yhteiskun­nal­lista tilausta.

  126. Viitat­en aiem­pi­in kom­ment­tei­hi­ni ammattikoulutuksesta:

    http://yle.fi/uutiset/3–9398360

    Näistä armovi­tosen saaneista yri­tyk­sien pitäisi nyt sit­ten vali­ta itselleen tehtaisi­in työmiehet- ja naiset. 

    Noin kymme­nen vuot­ta sit­ten teol­lisu­us ärähti, että heil­lä on ongel­mana se, että ammat­tik­oulus­ta tulleet täy­tyy koulut­taa uudelleen työpaikalla.

    Nykyi­nen hal­li­tus leikkaa entis­es­tään sieltä ja nos­taa toimil­laan korkeak­oulu­paikko­jen määrää samal­la leikat­en resursse­ja korkeakouluilta.

    Tode­taan nyt ohi­men­nen, että perusk­oulus­sa pitäisi selvästikin olla eri tasoisille oppi­laille eri luokat.

    Se on aika masen­tavaa istua luokas­sa, jos­sa apinalau­ma riehuu, eikä opiskelus­ta tule mitään. Mut­ta tämä pelleily jatkuu nyt sit­ten ammattikoulussakin.

    Palatak­seni ammat­tik­oului­hin totean vielä, että yliopis­tossa huonos­ti pär­jäävä voisi pär­jätä eri­no­mais­es­ti ammat­tik­oulus­sa, ellei taustal­la ole esimerkik­si masen­nus­ta tai vastaavaa. 

    Ammat­tik­ouluis­sa on selvästi pula hyvistä opiskelijoista.

    Armovi­tosen saa­neet voitaisi­in sijoit­taa vaik­ka Kain­u­un Prikaati­in parik­si vuodek­si oppi­maan elämään ruti­ine­ja ja perustaitoja..

  127. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    Sel­l­ainen diplomi­työ tai gradu sen sijaan, jota kukaan ei ole valmis mak­samaan, on arvo­ton. Jos asia ei kiin­nos­ta ketään tarpeek­si, että siitä mak­set­taisi­in työn tek­i­jälle, ei asialle ole yhteiskun­nal­lista tilausta.

    Min­un mielestäni diplomitöi­den tai gradu­jen ei ole mis­tään syys­tä pakko olla jonkun ulkop­uolisen tahon tilaamia ja maksamia. 

    Siitä että pitää han­kia työ­paik­ka opiskelu­aikana jos­sa suorit­taa diplomi­työ tai gradu on tul­lut mon­elle opiske­li­i­jalle valmis­tu­misen este. 

    Jos opiske­li­ja jostain syys­tä ei sel­l­aista työ­paikkaa saa han­kit­tua, pitää yliopis­ton aut­taa, joko ottaa vas­taan sel­l­ainen työ joka tehdään talkoovoimin tai jär­jestää työ tiedeym­päristön sisällä.

    1. Tai sit­ten voitaisi­in men­nä siihen, että meil­läkin töi­hin päsisi myös kandin papereil­la. Jos mais­terivai­heen opin­to­ja ei enää tosi­asi­as­sa vaa­dit­taisi mais­terin paperei­hin, sehän tarkoit­taisi, että olisi vain kandeja´.

  128. Esität hyviä ajatuk­sia. Muut­to­halukku­u­teen on myös mui­ta syitä, jot­ka aja­vat myös ammat­ti­laisia pois maas­ta. Lisään­tyvä byrokra­tia, hol­hous, nor­mit­ta­mi­nen ja yksilön­va­pauk­si­in puut­tumi­nen kan­nus­ta­vat muut­ta­maan paikkoi­hin, jois­sa yksilön elämään puu­tu­taan vähem­män. Meil­lä on paljon suun­nitel­mat­alous­maista ohjaus­ta ja ajat­telua, että isoveli tietää mikä on yksilölle paras­ta. Se sopi entistä vähem­män nuorem­pi­en sukupolvien ajatteluun.

  129. Lau­ri Kumpu­lainen: Nykyi­nen hal­li­tus leikkaa entis­es­tään sieltä ja nos­taa toimil­laan korkeak­oulu­paikko­jen määrää samal­la leikat­en resursse­ja korkeakouluilta.

    Kyl­lä amik­sel­la resursse­ja riit­täisi, jos se ei tuh­laisi niitä höpönlöpön-kivakiva-tutkintoihin.

  130. Osmo Soin­in­vaara:
    Tai sit­ten voitaisi­in men­nä siihen, että meil­läkin töi­hin päsisi myös kandin papereil­la. Jos mais­terivai­heen opin­to­ja ei enää tosi­asi­as­sa vaa­dit­taisi mais­terin paperei­hin, sehän tarkoit­taisi, että olisi vain kandeja´. 

    Tuo kan­di­daat­ti­tutk­in­to joka on tul­lut myöhem­min uno­h­tui, kun on n 30 vuot­ta siitä kun itse opiske­li. Sil­loin todel­la oli pelkkä yliop­pi­las siihen asti kunnes valmistui.

  131. Lau­ri Kumpu­lainen: Tode­taan nyt ohi­men­nen, että perusk­oulus­sa pitäisi selvästikin olla eri tasoisille oppi­laille eri luokat.

    Se on aika masen­tavaa istua luokas­sa, jos­sa apinalau­ma riehuu, eikä opiskelus­ta tule mitään. Mut­ta tämä pelleily jatkuu nyt sit­ten ammattikoulussakin.

    Oiva huomio, tämä sosi­aalidemokraat­tien tas­apäistämisen anarkia on jatkunut perusk­oulun perus­tamis­es­ta läh­tien. (on perusk­oulus­sa hyvääkin) Kaik­ki eivät kuitenkaan opi kaikkea, kunkin lah­jakku­u­den huomioimi­nen olisi Suomelle paras­ta mitä voisi tapahtua.

    Nyt on inklu­u­sio vielä syven­tynyt perusk­oulus­sa, kos­ka kieli­taidot­tomat pitää sisäl­lyt­tää normilu­okki­in. Koke­muk­seni mukaan nämä kieli­taidot­tomat eivät kuitenkaan häiriköi samal­la taval­la kuin kan­taväestön nuoret. Siitä plus­sat heille.

    Tasokkaampi perusk­oulu­tus taasen poik­isi hyviä opiskelusaavu­tuk­sia korkeakoulutuksessa.

    Math­ias V: Lisään­tyvä byrokra­tia, hol­hous, nor­mit­ta­mi­nen ja yksilön­va­pauk­si­in puut­tumi­nen kan­nus­ta­vat muut­ta­maan paikkoi­hin, jois­sa yksilön elämään puu­tu­taan vähemmän. 

    Taitaa­pa ulko­mai­sis­sa yliopis­tois­sa olla Suomea enem­män määräyk­siä ja normitusta.

  132. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Olen tun­tenut pro­fes­sore­ja, jot­ka ovat ilmoit­ta­neet, etteivät hyväksy sel­l­aista diplomi­työai­het­ta, jos­ta ei mak­se­ta: “Sel­l­aista diplo­mi-insinööriä, joka ei saa mak­set­tua diplomi­työai­het­ta, ei Suo­mi tarvitse.” 

    Täl­lainen pro­fes­sori joutuu kyl­lä nopeasti han­kaluuk­si­in, jos opiske­li­ja tajuaa valit­taa yliopis­ton hallinnolle. Ei Suomes­sa mikään yliopis­to hyväksy sitä, että opiske­li­ja ei pääse valmis­tu­maan sik­si, että hän ei löy­dä pal­ka­llista diplomityöpaikkaa.

  133. Osmo Soin­in­vaara:
    Tai sit­ten voitaisi­in men­nä siihen, että meil­läkin töi­hin päsisi myös kandin papereil­la. Jos mais­terivai­heen opin­to­ja ei enää tosi­asi­as­sa vaa­dit­taisi mais­terin paperei­hin, sehän tarkoit­taisi, että olisi vain kandeja´.

    Nuo kelpoisu­us­vaa­timuk­set kuul­losta­vat julkiselta työpaikalta/viralta. Eikös opiskel­lut­ta väkeä pitäisi olla enem­maä yksi­tyisel­lä puolel­la, siis ei veron­mak­sa­jan palveluksessa.

  134. Lau­ri Kumpu­lainen:

    Tode­taan nyt ohi­men­nen, että perusk­oulus­sa pitäisi selvästikin olla eri tasoisille oppi­laille eri luokat.

    Se on aika masen­tavaa istua luokas­sa, jos­sa apinalau­ma riehuu, eikä opiskelus­ta tule mitään. Mut­ta tämä pelleily jatkuu nyt sit­ten ammattikoulussakin.

    Kiin­nos­tavasti kuitenkaan eriyt­tävän opetuk­sen mais­sa koulu­tu­lok­set eivät ole parem­pia kuin yht­enäisen koulun mais­sa. En ole pere­htynyt asi­aan tarkem­min, mut­ta ymmärtääk­seni syynä siihen että eriyt­tämi­nen ei paran­na tulok­sia, on se että oppi­laat jakaan­tuu sosi­aalisen taus­tan mukaan, ei niinkään kog­ni­ti­ivis­ten kyky­jen ja käyttäytymisen. 

    Math­ias V:
    Esität hyviä ajatuk­sia. Muut­to­halukku­u­teen on myös mui­ta syitä, jot­ka aja­vat myös ammat­ti­laisia pois maas­ta. Lisään­tyvä byrokra­tia, hol­hous, nor­mit­ta­mi­nen ja yksilön­va­pauk­si­in puut­tumi­nen kan­nus­ta­vat muut­ta­maan paikkoi­hin, jois­sa yksilön elämään puu­tu­taan vähem­män. Meil­lä on paljon suun­nitel­mat­alous­maista ohjaus­ta ja ajat­telua, että isoveli tietää mikä on yksilölle paras­ta. Se sopi entistä vähem­män nuorem­pi­en sukupolvien ajatteluun.

    Suo­ma­laiset yliopis­tot ovat melkein totaalisen vapai­ta, ja suo­ma­laisen opiske­li­jan sosi­aal­i­tur­va vieläpä täysin rajatonta.

  135. R.Silfverberg: Min­un mielestäni diplomitöi­den tai gradu­jen ei ole mis­tään syys­tä pakko olla jonkun ulkop­uolisen tahon tilaamia ja maksamia. 

    Siitä että pitää han­kia työ­paik­ka opiskelu­aikana jos­sa suorit­taa diplomi­työ tai gradu on tul­lut mon­elle opiske­li­i­jalle valmis­tu­misen este. 

    Jos opiske­li­ja jostain syys­tä ei sel­l­aista työ­paikkaa saa han­kit­tua, pitää yliopis­ton aut­taa, joko ottaa vas­taan sel­l­ainen työ joka tehdään talkoovoimin tai jär­jestää työ tiedeym­päristön sisällä. 

    Selvää on, että gradu­vai­heen opiske­li­jan on päästävä valmis­tu­maan. Muuhan olisi jär­jetön­tä resurssien tuh­laus­ta. Sen sijaan tarkoitin, ettei pelkästään valmis­tu­mista varten tehdyl­lä opin­näyt­teel­lä ole eri­ty­istä yhteiskun­nal­lista arvoa kuin poikkeustapauksissa.

  136. Teknolo­gi: Nuo kelpoisu­us­vaa­timuk­set kuul­losta­vat julkiselta työpaikalta/viralta. Eikös opiskel­lut­ta väkeä pitäisi olla enem­maä yksi­tyisel­lä puolel­la, siis ei veron­mak­sa­jan palveluksessa.

    Suomes­sa 60 % korkeak­oulute­tu­ista on töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la tai julk­isin varoin rahoite­tuis­sa organisaatioissa

    Duu­nar­i­ta­sol­la 85 % on töisä yksi­tyisel­lä sektorilla

  137. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: syynä siihen että eriyt­tämi­nen ei paran­na tulok­sia, on se että oppi­laat jakaan­tuu sosi­aalisen taus­tan mukaan, ei niinkään kog­ni­ti­ivis­ten kyky­jen ja käyttäytymisen. 

    Ei taso­ryh­miä koskaan perustet­tu sosi­aaliryh­mien vaan oppimis­tu­losten mukaan. Se, että koti­taus­ta vaikut­taa oppimis­tu­lok­si­in on taasen eri asia.

    Eriy­tymi­nen paran­taa kaikkien taso­ryh­mien oppimis­tu­lok­sia. Tämä on täysin ratio­naa­li­nen johtopäätös . Mitään tilas­to­selvi­tyk­siä ei edes tarvi­ta. Toisek­seen niis­sä johtopäätösten tekoa sekoit­ta­vat taustal­la ole­vat muut­tu­jat, lähin­nä psykososi­aaliset tek­i­jät. Niitä ovat esim. mur­rosiän , har­ras­tusten, kaveripi­irin, päi­htei­den, koti­taus­tan jne. aiheut­ta­mat vaiku­tuk­set oppimistuloksiin.

  138. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kiin­nos­tavasti kuitenkaan eriyt­tävän opetuk­sen mais­sa koulu­tu­lok­set eivät ole parem­pia kuin yht­enäisen koulun mais­sa. En ole pere­htynyt asi­aan tarkem­min, mut­ta ymmärtääk­seni syynä siihen että eriyt­tämi­nen ei paran­na tulok­sia, on se että oppi­laat jakaan­tuu sosi­aalisen taus­tan mukaan, ei niinkään kog­ni­ti­ivis­ten kyky­jen ja käyttäytymisen. 

    Onko todel­lakin niin, että luok­ka, jos­sa oppitun­ti voidaan käyt­tää kokon­aan rauhal­liseen opiskelu­un tuot­taa samat tulok­set kuin luok­ka, jos­sa oppitun­nista jopa puo­let tai joskus enem­mänkin menee pelkkään riehu­miseen tai muuhun?

    Entä jos tarkastel­laan tilan­net­ta luokkien tai jopa yksit­täisen oppi­laan tasol­la? Alka­isiko ero­ja näkymään?

  139. OS teema tässä on “Korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den nuorten savus­t­a­mi­nen ulko­maille on hal­li­tuk­sen aikaansaan­nok­sista tuhoisin.”

    Olen OSn kanssa tästä asi­as­ta samaa mieltä, mut­ta ongel­man ydin näyt­tää ole­van se, että keskustelu käy­dään jos­sakin todel­lisu­ud­es­ta irtaan­tuneessa maail­mas­sa ja yritetään kaataa koko syy hal­li­tuk­sen niskaan.

    Minä puolestani kat­son tilan­net­ta 40+ vuo­den talous­so­dan etur­in­tama­palvelun ja 27 vuo­den pk-vien­tiyrit­täjän näkökulmasta.

    Suuryri­tyk­semme ovat paljolti jo hylän­neet kil­pailukyvyt­tömän Suomen, vähen­tävät tääl­lä väkeä ja investoi­vat pääasi­as­sa ulko­mail­la. Toisaal­ta 90% uusista työ­paikoista luo­vaa pk-sek­to­ria kyykytetään oikein huolel­la ay-liik­keen pyörit­tämäl­lä työvoimakartellil­la ja paikallisen sopimisen torppaamisella.

    Suomes­sa on MAAILMAN JÄYKIMMÄT työ­markki­nat ja hirvit­tävä kokonaisveroaste!

    Kun nuori opiskelee korkeak­oulus­sa, hänelle pitäisi ker­tyä jo opiskelu­aikana työkoke­mus­ta val­it­se­mal­laan alal­la. Siir­tymi­nen olisi paras­ta tapah­tua liuku­vasti korkeak­oulumaail­mas­ta glob­al­isoituneeseen työelämään.

    Nyky-Suomes­sa tämä ei kuitenkaan ole mon­ellekkaan mahdolista.

    Sen sijaan, että kor­jat­taisi­in edel­lä maini­tut ilmi­selvät ongel­mat, käy­dään mm. epäre­al­is­tista “dis­in­for­maa­tio-kam­pan­jaa” star­tu­peista, joi­ta tar­jo­taan nuo­rille ratkaisuk­si kykytilanteeseen. 

    Todel­lisu­udessa star­tu­peista jotenkin mene­tyy vain noin 5% ja lop­ut pör­pähtävät eri tavoin. Konkurssin tehneen yrit­täjän kohta­lo on tässä maas­sa surkea…

    Syyl­lisek­si tähän tilanteeseen tar­jo­taan pop­ulis­tis­es­ti hal­li­tus­ta ja varsinkin pöhöt­tyneen korkeak­oulu­jär­jestelmämme leikkauksia.

    Pääsyylli­nen on kuitenkin muual­la: Jo parinkymme­nen vuo­den ajan poli­ti­ik­ka ja reaal­i­talous ovat traagis­es­ti ajaan­tuneet kauas toisistaan. 

    Tästä johtuen tuhan­net korkeak­oulu­tutkin­non suorit­ta­neet nuoret ja heille mah­dol­lis­es­ti työtä tar­joa­vat parhaat pk-yri­tyk­semme savuste­taan maasta.

    Suomes­sa val­lit­see nyt ns. strut­si­talous: Kään­netään taka­puoli nuo­ria ja 500 000 työtön­tä kohti, työn­netään pää pen­saaseen ja kaakate­taan järjettömiä.

    Mauno Koivis­ton sanoin: “Tart­tis tehdä jotakin.”

  140. Sep­po Korp­poo:

    Suuryri­tyk­semme ovat paljolti jo hylän­neet kil­pailukyvyt­tömän Suomen, vähen­tävät tääl­lä väkeä ja investoi­vat pääasi­as­sa ulkomailla.Toisaalta 90% uusista työ­paikoista luo­vaa pk-sek­to­ria kyykytetään oikein huolel­la ay-liik­keen pyörit­tämäl­lä työvoimakartellil­la ja paikallisen sopimisen torppaamisella.

    Suomes­sa on MAAILMAN JÄYKIMMÄT työ­markki­nat ja hirvit­tävä kokonaisveroaste!

    Kun nuori opiskelee korkeak­oulus­sa, hänelle pitäisi ker­tyä jo opiskelu­aikana työkoke­mus­ta val­it­se­mal­laan alal­la. Siir­tymi­nen olisi paras­ta tapah­tua liuku­vasti korkeak­oulumaail­mas­ta glob­al­isoituneeseen työelämään.

    Tästä johtuen tuhan­net korkeak­oulu­tutkin­non suorit­ta­neet nuoret ja heille mah­dol­lis­es­ti työtä tar­joa­vat parhaat pk-yri­tyk­semme savuste­taan maasta.

    Suomes­sa val­lit­see nyt ns. strut­si­talous: Kään­netään taka­puoli nuo­ria ja 500 000 työtön­tä kohti, työn­netään pää pen­saaseen­ja kaakate­taan järjettömiä.

    Mun mielestäni syyt ovat rak­en­teel­liset ja väestö­maanti­eteeliset. Suomen AY-liike ja supimus­poli­ti­ik­ka ei poikkea oleel­lis­es­ti muista län­si­maista. Itä-Euroopan maista kyllä.
    Sel­l­aista osaamista jota korkea koulu­tus tuot­taa tarvi­taan toisaal­ta vain suurim­mis­sa kaupungeis­samme eli Helsin­ki, Tam­pere, Turku ja Oulu. Puo­let suo­ma­lai­sista pitäisi asua niis­sä tai niiden välit­tömässä ympäristössä mut­ta ei asu. Asumisen kalleus estää toisaal­ta muu­ton niihin. 

    Suomes­sa on liikaa eläkeläisiä työssäkäyvi­in näh­den. Ja julkisen sek­torin osu­us kansan­taloud­es­ta on liian suuri, ja se jatkuu kos­ka julki­nen sek­tori tar­joaa liian hyvää palkkaa ja työehtoja. 

    Siir­to­laisia ja pako­laisia ei kotoute­ta riit­tävän tehokkaasti eikä val­men­neta työelämään, osit­tain suomen kie­len oppimisen vaikeu­den takia. 

    Venäjä-ris­ki heiken­tää kanssa kansan­talout­tamme. Liian suuri osu­us BKT:stä menee maan­puo­lus­tuk­seen. Eihän tässä tietenkin näin pitänyt käy­dä mut­ta suo­ma­laiset eivät pysty vaikut­ta­maan Venäjän ekspan­si­iviseen poli­ti­ikkaan. Kos­ka EU:n markki­nat ovat kuitenkin tärkeäm­mät kuin Venäjän kaup­pa niin Suomen on pysyt­tävä yhteisessä lin­jas­sa EU:n pätösten suh­teen, myös Venäjää liit­tyvis­sä asiois­sa. Suomen kansan halut­to­muus liit­tyä puo­lus­tus­li­it­to Natoon nos­taa kanssa puo­lus­tuk­sen menoja. 

    Tästä pääsemme sopi­vasti liiken­nein­fran vaiku­tuk­si­in. Rautatiev­erkkomme ei käytän­nössä ole enää muu­ta­maan vuo­teen ollut yhtey­dessä EU-maid­en rautatiev­erkkoon, ja Venäjän kaup­pa yskii. Laivakul­je­tuk­sien hin­taa nos­ta­vat eri­laiset rikkidi­rek­ti­iv­it ja jään­mur­tokus­tan­nuk­set. Helsin­ki-Tallinna tun­neli nähdään pelkkänä utopiana. 

    Keinot miten maail­man suurim­man matka­puhe­liny­htiön mene­tys kor­vataan ovat kanssa vähissä. Vauh­tia pitäisi ottaa siis taas savupi­ip­pusek­to­ril­ta mut­ta kun suurel­la osal­la ei ole kiin­nos­tus­ta likaiseen työhön kaukana suurista keskuk­sista. Star­tu­pei­hin en minäkään oikein usko, korkein­taan siihen että niistä koke­mus­ta saa­neet voi muut­taa ulko­maille ja jatkaa siellä. 

    Yksi seik­ka joka voi muut­taa tilan­net­ta on Olk­ilu­o­to 3:n valmis­tu­mi­nen, jos valmis­tuu. Sil­loin Suomes­ta tulee ener­giao­mavaraisem­pi ja nos­taa suuryri­tys­ten kil­pailukykyä. Kun Suomen ensim­mäiset ydin­voimalat valmis­tu­i­v­at 1970-luvun lopus­sa elet­ti­in ener­giakri­isin, joka oli heiken­tänyt kil­pailukykyä, aikaa. Heti kun reak­torit alkoi­vat tuot­taa sähköä alkoi kansan­talous taas nousta.

  141. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kiin­nos­tavasti kuitenkaan eriyt­tävän opetuk­sen mais­sa koulu­tu­lok­set eivät ole parem­pia kuin yht­enäisen koulun maissa.

    Riip­puu siitä, kenen oppimis­tu­lok­sia tarkastel­laan. Jos paras 10 % erote­taan omak­si ryh­mäk­seen, niin ihan var­masti tämän ryh­män oppimis­tu­lok­set paranevat, kun se voi opiskel­la sille sopi­vaan tahti­in ilman, että pitää jar­rutel­la hitaampi­en ja heikom­min motivoitunei­den tahdin mukaan. Mut­ta sen sijaan keski­ta­son ja sitä heikom­pi­en oppi­laiden oppimis­tu­lok­set hel­posti heikkenevät, jos ryh­mässä ei ole enää mukana parhai­ta oppi­lai­ta kirit­tämässä ja paran­ta­mas­sa opiskeluilmapi­ir­iä. Kun tarkastel­laan koko ikälu­okan keskimääräisiä tulok­sia, niin ne usein ovat parem­pia sil­loin, kun koko ikälu­ok­ka opiskelee yhdessä.

    Kävin itse aikoinani maaseu­tu­paikkakun­nan ain­oan lukion, jonne pääsi sisään 6,5 keskiar­vol­la. Äkkiseltään voisi kuvitel­la, että nykyisen pääkaupunkiseudun lukio, johon keskiar­vo­ra­ja on 7,9, olisi opiskeluilmapi­ir­iltään selvästi parem­pi. Olen kuitenkin tul­lut siihen tulok­seen, että näin ei ole. Vaik­ka omas­sa lukios­sani olikin kuu­tosen oppi­lai­ta, oli­vat siel­lä myös ne kaik­ki paikkakun­nan ja pienem­män naa­puri­paikkakun­nankin ysin ja kympin oppi­laat. Pääkaupunkiseudun 7,9:n lukios­ta taas puut­tuvat yhdek­sän ja kympin oppi­laat läh­es täysin, kos­ka he menevät johonkin huippulukioon. 

    Yksi syy Makkarat­alon Hau­tu­umaan esit­tämi­in tulok­si­in on kyl­lä myös mit­taus­menetelmä. Esimerkik­si paljon puhutut PISA-testit ovat ainakin matem­ati­ikas­sa (muiden testien tehtäviä en ole näh­nyt tarpeek­si niin, että osaisin kom­men­toi­da niitä) niin help­po­ja, että ne eivät ero­ta hyviä oppi­lai­ta eri­no­mai­sista. Testi­hän tehdään 9.-luokkalaisille, mut­ta ainakin matem­ati­ikan testin kysymyk­set ovat niin help­po­ja, että hyvä 4.-luokkalainen pystyy ratkaise­maan ne melkein kaik­ki (tiedän tämän var­masti, kos­ka aikoinaan tes­tasin julka­istut kysymyk­set lähipi­iri­in kuu­lu­val­la 4.-luokkalaisella). Näin ollen testi­t­u­lok­sis­sa ei näy se lisähyö­ty, jon­ka parhaat oppi­laat saa­vat eriyte­tys­tä opetuk­ses­ta, kos­ka nämä oppi­laat saa­vat täy­det pis­teet joka tapauksessa.

  142. Yksi vah­va sivu­vir­ta on suomen­ruot­salais­ten suuri osu­us Ruot­si­in muut­tavista. Tämä liit­tynee kaiken­maail­man hakkarais­ten aiheut­ta­maan viihtymät­tömyy­teen vaik­ka joutuukin oman mur­teen­sa vuok­si Ruot­sis­sa oudostutuksi.

    Koulu­tus on täyn­nä Potemkinin kulis­se­ja kuten ruotsinkie­len ope­tus: kuin­ka moni meistä suomenkieli­sistä osaa kohtu­ullis­es­ti puhua tätä help­poa kieltä? — AMK-jär­jestelmän luomi­nen oli varsi­naista maakun­tapoli­itikko­jen pullis­telua ja tun­tuu, että yliopis­tou­ud­is­tuk­setkin ovat olleet vähän “merkkonoomien” käsis­sä. — Eri tutk­in­to­jen muut­ta­mi­nen mais­ter­in­ta­soisik­si on tuot­tanut tuhan­sit­tain turhia gradu­ja ja virkaan kelpoisia ihmisiä. 

    Suomes­sa on aka­teemis­es­ti korkeata­soista raa­matun­tutkimus­ta, jon­ka voi siirtää his­to­ri­an tai kir­jal­lisu­usti­eteen aloille teol­o­gisen tiedekun­nan lakkaudut­tua. Maat ja met­sät ‑puolen tieteelli­nen taso on biolo­gien varas­sa minne tieteel­lisen osan voi siirtää lop­pu­jen sopies­sa jon­nekin emän­täk­oulu­un tai maamiesopis­toon (amk?) maakun­ti­in mikä hajasi­joi­tus var­maan kepullekin käy. 

    Vielä pois­muut­toa vakavampi indikaat­tori on jo pitkään ollut poikien alhainen lukio-osu­us. Tämä viestii suurista ongelmista perusk­oulun toimin­nas­sa. Eivätkö ne tuhan­net kas­va­tusti­eteen gradut ole näitä ongelmia löytäneet?

  143. eemil: Ei taso­ryh­miä koskaan perustet­tu sosi­aaliryh­mien­vaan oppimis­tu­losten mukaan. Se, että koti­taus­ta vaikut­taa oppimis­tu­lok­si­in on taasen eri asia.

    Min­un aikanani yläas­teel­la oli vielä tasokurssit. Vaik­ka ne peri­aat­teessa muo­dostet­ti­inkin oppimis­tu­losten mukaan, niin lop­ullisen valin­nan tasokurssista teki oppi­las ja hänen van­hempansa. Laiskat pojat pyrkivät hel­posti val­it­se­maan helpom­man tasokurssin kuin mihin kyvyt oli­si­vat riit­täneet. Jos van­hem­mat oli­vat hyvin koulutet­tu­ja tai sosi­aalis­es­ti hyvässä ase­mas­sa, niin he pis­tivät pojan kuri­in ja tote­si­vat, että poi­ka joko val­it­see laa­jan kurssin tai sit­ten itkee ja val­it­see laa­jan kurssin. Mon­et sosi­aalis­es­ti huonom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat taas antoi­vat pojan rauhas­sa men­nä sup­pealle kurssille.

  144. Lau­ri Kumpu­lainen: Onko todel­lakin niin, että luok­ka, jos­sa oppitun­ti voidaan käyt­tää kokon­aan rauhal­liseen opiskelu­un tuot­taa samat tulok­set kuin luok­ka, jos­sa oppitun­nista jopa puo­let tai joskus enem­mänkin menee pelkkään riehu­miseen tai muuhun?

    Jollei vuo­den 2010 jäl­keen ole tapah­tunut mitään dra­maat­tista muu­tos­ta, voin tode­ta tähän vain, että höp­sistä. Kur­in­pitoon menee hyvin mar­gin­aa­li­nen osu­us perusk­oulun oppitun­neista ainakin sosiode­mografis­es­ti tavanomaisil­la alueilla. 

    eemil: Ei taso­ryh­miä koskaan perustet­tu sosi­aaliryh­mien vaan oppimis­tu­losten mukaan. Se, että koti­taus­ta vaikut­taa oppimis­tu­lok­si­in on taasen eri asia.

    Eriy­tymi­nen paran­taa kaikkien taso­ryh­mien oppimis­tu­lok­sia. Tämä on täysin ratio­naa­li­nen johtopäätös . Mitään tilas­to­selvi­tyk­siä ei edes tarvi­ta. Toisek­seen niis­sä johtopäätösten tekoa sekoit­ta­vat taustal­la ole­vat muut­tu­jat, lähin­nä psykososi­aaliset tek­i­jät. Niitä ovat esim. mur­rosiän , har­ras­tusten, kaveripi­irin, päi­htei­den, koti­taus­tan jne. aiheut­ta­mat vaiku­tuk­set oppimistuloksiin.

    Intu­iti­ivis­es­ti tun­tuu todel­la ratio­naaliselta jakaa oppi­laat taso­ryh­mi­in, mut­ta jostain syys­tä tämä ei sit­ten paran­nakaan oppimis­tu­lok­sia. Ilmeis­es­ti jako perus­tuu ensin­näkin enem­män sosi­aaliseen taus­taan, ja toisek­seen hyvin men­estyvät oppi­laat ilmeis­es­ti säteilee jonkin­laista moti­vaa­tio­ta ja avunantoa.

    R.Silfverberg:

    Venäjä-ris­ki heiken­tää kanssa kansan­talout­tamme. Liian suuri osu­us BKT:stä menee maan­puo­lus­tuk­seen. Eihän tässä tietenkin näin pitänyt käy­dä mut­ta suo­ma­laiset eivät pysty vaikut­ta­maan Venäjän ekspan­si­iviseen poli­ti­ikkaan. Kos­ka EU:n markki­nat ovat kuitenkin tärkeäm­mät kuin Venäjän kaup­pa niin Suomen on pysyt­tävä yhteisessä lin­jas­sa EU:n pätösten suh­teen, myös Venäjää liit­tyvis­sä asiois­sa. Suomen kansan halut­to­muus liit­tyä puo­lus­tus­li­it­to Natoon nos­taa kanssa puo­lus­tuk­sen menoja. 

    Puo­lus­tus­menot on melko pienet, varus­mies­palveluk­sen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus + 1.5 % BKT:stä.

  145. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Jollei vuo­den 2010 jäl­keen ole tapah­tunut mitään dra­maat­tista muu­tos­ta, voin tode­ta tähän vain, että höp­sistä. Kur­in­pitoon menee hyvin mar­gin­aa­li­nen osu­us perusk­oulun oppitun­neista ainakin sosiode­mografis­es­ti tavanomaisil­la alueilla. 

    Mihin viit­taat?

  146. Sep­po Korp­poo:

    Suuryri­tyk­semme ovat paljolti jo hylän­neet kil­pailukyvyt­tömän Suomen, vähen­tävät tääl­lä väkeä ja investoi­vat pääasi­as­sa ulkomailla.Toisaalta 90% uusista työ­paikoista luo­vaa pk-sek­to­ria kyykytetään oikein huolel­la ay-liik­keen pyörit­tämäl­lä työvoimakartellil­la ja paikallisen sopimisen torppaamisella.

    Suomes­sa on MAAILMAN JÄYKIMMÄT työ­markki­nat ja hirvit­tävä kokonaisveroaste! 

    Suomen työ­markki­nat eivät, kuten san­ot­ti­in, poikkea merkit­tävästi län­sieu­roop­palais­es­ta normista. Jos ollaan ihan tarkko­ja, ay-liike on monin tavoin heikom­pi kuin esim. Sak­sas­sa ja eri­tyis­es­ti irti­sanomi­nen todel­la help­poa ja hal­paa. Myös paikalli­nen sopimi­nen on yllät­tävän help­poa, jos on valmis men­emään oikeasti neu­vot­telupöytään. Yleen­sä fir­man luot­ta­mus­miehen kanssa voi sopia asioista, jos on valmis tar­joa­maan myön­ny­tyk­sille vastinet­ta. Jos sen sijaan olet­taa, että “paikallis­es­ti” pääsee sanele­maan ihan mitä hyvän­sä, on ymmärtänyt sanan “sopimi­nen” merk­i­tyk­sen väärin. 

    Tosi­asi­as­sa TES:t anta­vat aitoon sopimiseen jo nyt aika hyvät eväät. Sen sijaan ne eivät mah­dol­lista sanelua. Ja tosi­asi­ass TES ei ole paikallis­ta­sol­la sito­va. Jos työ­nan­ta­ja tekee tarpeek­si hyvän tar­jouk­sen paikallis­es­ta sopimuk­ses­ta, työhuonekun­ta tai yri­tysy­hdis­tys ottaa sen ja pitää huolen, ettei liit­to saa asi­as­ta vihiä. Melkein­pä sanois­in, että täl­lai­sis­sa asiois­sa työ­nan­ta­jali­it­to pitää kovem­paa kuria, ettei sen lin­jas­ta poiketa.

    Kun nuori opiskelee korkeak­oulus­sa, hänelle pitäisi ker­tyä jo opiskelu­aikana työkoke­mus­ta val­it­se­mal­laan alal­la. Siir­tymi­nen olisi paras­ta tapah­tua liuku­vasti korkeak­oulumaail­mas­ta glob­al­isoituneeseen työelämään. 

    Kyl­lä nuoret saa­vat työkoke­mus­ta jo opiskelu­aikana. Yhä edelleen kesätöi­hin ote­taan opiske­li­joi­ta ja heille annetaan sopivia har­joit­teli­jan tehtäviä. Parhaim­mil­laan kyse on vaa­tivista ammat­ti­laisen töistä. Ja niistä mak­se­taan palkkaakin.

    Yleisemmkn ottaen vaa­timus työkoke­muk­ses­ta on muuten aika monis­sa opin­to­vaa­timuk­sis­sa. AMK-puolel­la use­at insinööripuolen lin­jat edel­lyt­tävät puolen vuo­den ammat­ti­har­joit­telua, ja teekkareil­takin yleen­sä edel­lytetään tiet­ty määrä pakol­lista har­joit­telua. Opet­ta­jat viet­tävät vuo­den auskul­toimas­sa. Lääkärien opin­noista viimeiset pari vuot­ta menevät kli­in­i­sis­sä opin­nois­sa. Jopa teolo­geil­ta, noil­ta human­is­teista oudoim­mil­ta, edel­lytetään har­joit­telu seu­rakun­nas­sa, sairaalas­sa tai sovel­tuvas­sa uskon­nol­lises­sa yhdistyksessä. 

    Mil­lä alal­la ovat ne surkeat otuk­set, jot­ka saa­vat käteen­sä todis­tus­pa­perin ilman, että ovat käyneet hais­ta­mas­sa oman alansa työ­paikan ilmaa?

  147. Sylt­ty: Kaik­ki kunn­ian vaan Hämeen-Antti­lalle, mut­ta hänen tutkimuk­sen­sa ei kyl­lä tuo­ta sel­l­aista lisäar­voa, että siitä kan­nat­taisi Suomes­sa maksaa.

    Olen nyt täysin eri mieltä tästä kohdasta.

    Mielestäni jokaisen pitäisi lukea Mare Nos­trum, se on kult­tuurin ymmärtämisen kannal­ta tärkeämpi kir­ja kuin vaik­ka joku Kalevala.

    Human­is­tis­ten tietei­den ansio ei ole siinä, että ne toisi­vat jotain fyy­sistä pöytään vaan siinä, että ne purka­vat pint­tyneitä illu­u­sioi­ta ja sat­u­ja, joi­ta lapse­na olemme oppi­neet ja pal­jas­taa meille sen todel­lisu­u­den mis­sä elämme.

  148. Opetuk­sen eriyt­tämis­es­tä ilmestyi Nature-lehdessä hil­jan täm­möi­nen tari­na: How to raise a genius

    Siinä ker­ro­taan 45 vuot­ta kestäneestä pitkit­täis­tutkimuk­ses­ta nimeltä The Study of Math­e­mat­i­cal­ly Pre­co­cious Youth

    Tutkimuk­ses­sa seu­rat­ti­in matemaat­tis­es­ti lah­jakkaiden elämää ja miten heitä kan­nat­taa opet­taa. Tutkimuk­ses­sa oli­vat mukana mm. Sergei Brin, Lady Gaga ja Mark Zuckerberg.

    Tutkimuk­sen perus­teel­la näyt­täisi siltä, että matemaat­tis­es­ti lah­jakkai­ta kan­nat­taisi opet­taa omana joukkon­aan. Musikaalis­es­ti lah­jakkaiden kohdal­la näin tehdään jo nyt, samoin liikun­nal­lis­es­ti lahjakkaiden.

  149. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: mut­ta jostain syys­tä tämä ei sit­ten paran­nakaan oppimistuloksia.

    Mil­lä perustelet tuon heiton ? Jos matemaat­tis­es­ti lah­jakkai­ta opete­taan omana ryh­mänä sen tason mukaises­ti, niin ovathan tulok­set parem­pia kuin inkluusioryhmällä.

  150. Kauko:
    Opetuk­sen eriyt­tämis­es­tä ilmestyi Nature-lehdessä hil­jan täm­möi­nen tari­na: How to raise a genius

    Siinä ker­ro­taan 45 vuot­ta kestäneestä pitkit­täis­tutkimuk­ses­ta nimeltä The Study of Math­e­mat­i­cal­ly Pre­co­cious Youth

    Tutkimuk­ses­sa seu­rat­ti­in matemaat­tis­es­ti lah­jakkaiden elämää ja miten heitä kan­nat­taa opettaa.Tutkimuksessa oli­vat mukana mm. Sergei Brin, Lady Gaga ja Mark Zuckerberg.

    Tutkimuk­sen perus­teel­la näyt­täisi siltä, että matemaat­tis­es­ti lah­jakkai­ta kan­nat­taisi opet­taa omana joukkonaan.Musikaalisesti lah­jakkaiden kohdal­la näin tehdään jo nyt, samoin liikun­nal­lis­es­ti lahjakkaiden.

    Tuos­sa tutkimuk­ses­sa siis otet­ti­in enin­tään parhaat 3 % kus­takin kohortista ja kyse oli otok­ses­ta, ei oikeasti koko parhaas­ta 3 %:sta. Ymmär­rän ainakin itse perusk­oulun taso­ryh­mi­in jakamisen niin, että oppi­laat jae­taan esimerkik­si ammat­tik­oulu­un ja yliopis­toon suun­tavi­in koului­hin tai neljään yhtä suureen kvadri­ili­in sen sijaan että ääripäät laite­taan omaan opetuk­seen­sa. Jos parhaat 3 % laite­taan omaan opetuk­seen­sa, hei­dän opetuk­sen­sa para­nee, ja jäl­jelle jää vielä huonoim­mat 97 %, ja näi­den 97 %:n parhaim­mis­to kyke­nee var­maan vielä säteilemään riit­tävästi moti­vaa­tio­ta ja kykyä aut­taa. Täl­lainen on siis järkevää. 

    Tutkimusten mukaan kuitenkin kun suorite­taan varsi­nainen taso­ryh­mi­in jako, se ei enää paran­na oppimis­tu­lok­sia. Tämän näkee myös Pisa-tulok­sista. Tärkein syy lie­nee tämä: 

    Kepa: Min­un aikanani yläas­teel­la oli vielä tasokurssit. Vaik­ka ne peri­aat­teessa muo­dostet­ti­inkin oppimis­tu­losten mukaan, niin lop­ullisen valin­nan tasokurssista teki oppi­las ja hänen van­hempansa. Laiskat pojat pyrkivät hel­posti val­it­se­maan helpom­man tasokurssin kuin mihin kyvyt oli­si­vat riit­täneet. Jos van­hem­mat oli­vat hyvin koulutet­tu­ja tai sosi­aalis­es­ti hyvässä ase­mas­sa, niin he pis­tivät pojan kuri­in ja tote­si­vat, että poi­ka joko val­it­see laa­jan kurssin tai sit­ten itkee ja val­it­see laa­jan kurssin. Mon­et sosi­aalis­es­ti huonom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat taas antoi­vat pojan rauhas­sa men­nä sup­pealle kurssille.

    1. Musi­ikil­lis­es­ti lah­jakkai­ta urheilullis­es­ti lah­jakkai­ta opete­taan eril­li­sis­sä lah­jakkaiden ryh­mis­sä. Mikä saa usko­maan, että tulok­set matem­ati­ikazs­sa oli­si­vat näi­den lah­jakaiden osalta eri­laisia kuin ovat musi­ikissa tai vaikka­pa jääkiekossa?

  151. Osmo Soin­in­vaara:
    Musi­ikil­lis­es­ti lah­jakkai­ta urheilullis­es­ti lah­jakkai­ta opete­taan eril­li­sis­sä lah­jakkaiden ryh­mis­sä. Mikä saa usko­maan, että tulok­set matem­ati­ikazs­sa oli­si­vat näi­den lah­jakaiden osalta eri­laisia kuin ovat musi­ikissa tai vaikka­pa jääkiekossa?

    Tulok­set lah­jakkaiden osalta kyl­lä paranevat, kun heitä opete­taan omas­sa ryh­mässä. Mut­ta niiden mui­hin ryh­mi­in jäänei­den tulok­set saat­ta­vat heiken­tyä. Mah­dol­lisia syitä olen jo poht­in­ut vähän ylem­pänä olevas­sa kommentissani.

    Lisäk­si siinä lah­jakkaidenkin ryh­mässä kaikkein heikoimpi­en tulok­set voivat huonon­tua, kun he ver­taa­vat itseään muuhun ryh­mään ja taval­laan luovut­ta­vat, kos­ka pitävät itseään huonoina.

    Eipä silti, vieläkin muis­te­len kai­hol­la yläas­teen 8. ja 9. luokan laa­jan tasokurssin matem­ati­ikan ope­tus­ta. Meil­lä oli oikeasti vaa­ti­va opet­ta­ja, joka tote­si, että tämä on laa­ja kurssi ja valit­ta­jat siir­tykööt keskikurssille. Kyl­lä niitä sit­ten siir­tyikin 32 oppi­laan ryh­mästä noin 20 kap­palet­ta. Mut­ta meil­lä jäl­jelle jääneil­lä oli tosi kivaa. Kuvaavaa on, että matem­ati­ikan kokeet helpot­tui­v­at selvästi, kun siir­ry­imme lukioon opiskele­maan pitkää matematiikkaa.

  152. Osmo Soin­in­vaara:
    Musi­ikil­lis­es­ti lah­jakkai­ta urheilullis­es­ti lah­jakkai­ta opete­taan eril­li­sis­sä lah­jakkaiden ryh­mis­sä. Mikä saa usko­maan, että tulok­set matem­ati­ikazs­sa oli­si­vat näi­den lah­jakaiden osalta eri­laisia kuin ovat musi­ikissa tai vaikka­pa jääkiekossa?

    Olen tut­tavien kanssa käy­dyis­sä keskusteluis­sa tähän asti edus­tanut tätä kan­taa, mut­ta seuraava“Kepan” kom­ment­ti pisti miettimään: 

    Kepa: Riip­puu siitä, kenen oppimis­tu­lok­sia tarkastel­laan. Jos paras 10 % erote­taan omak­si ryh­mäk­seen, niin ihan var­masti tämän ryh­män oppimis­tu­lok­set paranevat, kun se voi opiskel­la sille sopi­vaan tahti­in ilman, että pitää jar­rutel­la hitaampi­en ja heikom­min motivoitunei­den tahdin mukaan. Mut­ta sen sijaan keski­ta­son ja sitä heikom­pi­en oppi­laiden oppimis­tu­lok­set hel­posti heikkenevät, jos ryh­mässä ei ole enää mukana parhai­ta oppi­lai­ta kirit­tämässä ja paran­ta­mas­sa opiskeluilmapi­ir­iä. Kun tarkastel­laan koko ikälu­okan keskimääräisiä tulok­sia, niin ne usein ovat parem­pia sil­loin, kun koko ikälu­ok­ka opiskelee yhdessä.

    … eli nyt ollaan yht­enäisk­oulun ytimessä.

    Kumpi on suo­ma­laisen yhteiskun­nan kannal­ta parem­pi, val­jas­taakko lah­jakkaim­mat lapset ja nuoret kirit­täm­män mui­ta, käytän­nössä vetämään yhteistä kivirekeä, vai iroit­taakko lah­jakkaim­mat omik­si opetusryhmikseen?

    Voisi kuvitel­la, että jos lap­sista joku 3% siir­ret­täisi­in esim. matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­lisen lah­jakku­u­den perus­teel­la eril­liseen opetuk­seen, se tuskin isom­min kokon­aisu­u­teen vaikut­taisi. No, toki taval­liseen koulu­un jääneet välkyt saisi­vat entistä enem­män turpiinsa.

    Suurem­pi vaiku­tus koko ikälu­okan tulok­si­in luul­tavasti syn­ty­isi, jos pahim­mat turpi­in vetäjät ja häiriköt siir­ret­täisi­in omi­in luokkin­sa. Pehmeämpi vai­h­toe­hto olisi tietenkin koulunkäyn­ti­avus­ta­jien määrän ja opet­ta­jien kur­in­pito­val­tuuk­sien merkit­tävä lisäämi­nen. Kaik­ki vaan mak­saa ja/tai on poli­it­tis­es­ti mahdotonta.

    Kyl­lä näitä tur­paan­vetäjiä jne. toisaal­ta ymmärtääkin, sil­lä nyky­isin välkyt ovat parem­pia pait­si koulaineis­sa niin myös sosi­aalises­sa medi­as­sa, tietokoneen näpräyk­sessä ja jopa urheilus­sa. Sehän oli ennen heikom­min men­estyvien purkautumistie.

  153. Huip­pututk­i­joiden rekry­toin­ti ulko­maille on pelkästään hyvä asia. He saa­vat sieltä uut­ta tietoa ja hei­dän työn­sä tulok­set kyl­lä tule­vat meille tietoon tutkimus­ra­port­tien kaut­ta hei­dän asuin­paikas­taan riip­pumat­ta. Sen sijaan käytän­nön huip­puam­mat­ti­lais­ten työ­panos­ta tarvi­taan tääl­lä paikan pääl­lä. Eli olisin todel­la huolis­sani, jos käytän­nön lääkärit, sairaan­hoita­jat, opet­ta­jat, teol­lisu­u­den suun­nit­teli­jat ja hit­sar­it tai vaikka­pa maanvil­jeli­jät alka­isi­vat muut­taa joukol­la ulko­maille. Sil­loin Suo­mi olisi todel­la helisemässä, ei jonkun pro­fes­sorin muu­ton takia.

  154. Tero Tolo­nen: Mielestäni jokaisen pitäisi lukea Mare Nos­trum, se on kult­tuurin ymmärtämisen kannal­ta tärkeämpi kir­ja kuin vaik­ka joku Kalevala.

    Ja tätäkö Hämeen-Antti­la *ei* olisi kyen­nyt tuot­ta­maan, ellei olisi sat­tunut ole­maan Suomessa? 

    Kaik­ki mitä mies tekee, on kohtu­ullisen hel­posti siir­ret­tävis­sä tänn, enkä ymmär­rä, mihin siinä suo­ma­laista veron­mak­sa­jaa tarvi­taan. Toden­näköis­es­ti saa vielä paljon parem­paa jälkeä aikaan, jos työsken­telee paikas­sa jos­sa on parem­mat resurssit.

  155. Uuden tekni­ikan usko­taan kas­vat­ta­van tuottavuuseroja.

    “Win­ner takes it all”-tilanteessa se paras 3% voi saa­da aikaan suh­teet­toman suuren osu­u­den BKT:sta. Niin­pä joku Super­Cell ei var­maankaan tee mitään keski­ta­soisel­la koodarilla.

    Huo­maa tästäkin keskustelus­ta, että kaikil­la on eri asia mielessä. jos ale­taan puhu­maan tasokurs­seista, pitää tarken­taa mitä tarkoite­taan. Oliko tarkoi­tus eri­tyt­tää puo­let vai ain­oas­taan hyvin pieni osa oppilaista? 

    Arvelisin että jos paras ja huonoin 3% eriytetään omille luokilleen, oppimis­tu­lok­set parantuvat. 

    Tule­vaisu­u­den maail­mas­sa on kuitenkin ihan yksi lysti, osaako surkein 3% asi­at huonos­ti vai todel­la huonos­ti, he *eivät* tule työl­listymään. Huonoiten pär­jääväl­lä porukalla on sosi­aal­isia ongelmia, joka sit­ten näkyy huonona koulumen­estyk­senä. Koulus­sa parem­min pär­jäämi­nen ei auta näi­hin ongelmi­in yhtään ja epäilen, että näi­den ongelmien takia työl­listymi­nen estyy, vaik­ka numerot paranisivatkin.

  156. Ulko­maille savuste­tut eivät äänestäneet kepua. Tämä johtaa siis hal­li­tuk­sen suo­sion suh­teel­liseen kasvu­un. Samaa meto­dia on käytet­ty onnis­tuneesti Venäjälläkin.

  157. Itse aikanaan muis­tan, kun piti häpeillen ilmoit­tau­tua matem­ati­ikan vapaae­htoiseen lisäkurssi­in yläas­teel­la. Miten­hän ilmapi­iri on nykyään? Onko matem­ati­ikan opiskelu noloa yläaste­laisille vai onko kult­tuuri muuttunut?

  158. Tuos­sa edel­lä Eras­totenes alek­san­dri­alainen kehuu TES-työvoimakartel­lia ja esitää, että Suomes­sa opiske­li­joiden har­joit­telu ja työn­saan­ti ovat oikeas­t­aa melko hyvässä mallissa.

    Eras­tote­les jopa sanoo: “Jos työ­nan­ta­ja tekee tarpeek­si hyvän tar­jouk­sen paikallis­es­ta sopimuk­ses­ta, työhuonekun­ta tai yri­tysy­hdis­tys ottaa sen ja pitää huolen, ettei liit­to saa asi­as­ta vihiä…”

    Tuol­lais­es­ta hui­jauk­ses­ta­han fir­ma voi joutua rosikseen!

    Mielestäni tämä kom­ment­ti ker­too kaiken: Suomen työ­markki­nasys­tee­mi on nii­in syvältä hanurista, että se pitäisi heti haala­ta kölin ali…

    Ei ihme, että parhaat pk-yri­tyk­semme ja nuoret osaa­jat lähtevät tuhan­sit­tain tästä maasta!

  159. Sat­tui silmi­i­ni tuol­lainen tilasto. 

    Vuon­na 1980 korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta oli noin 80 000.

    Vuon­na 1990 korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta oli noin 120 000.

    Vuon­na 2000 korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta oli noin 270 000.

    Vuon­na 2005 korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta oli noin 310 000.

    Ei voi kuin tode­ta, että korkeak­oulu­tuk­seen on satsattu.

    http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html

  160. eemil:
    O.S:” Ilmeis­es­ti päät­täjät ovat ajatelleet yliopis­to­ja vain koulu­tu­s­paikkoina ja ajatelleet, että vähän huonom­pikin ope­tus saa kelvata. ”

    Nykyiset oppo­si­tiop­uolueet, Soin­in­vaarankin aikana, ovat aiheut­ta­neet tämän kehi­tyk­sen. SAK:n johdol­la demarien avus­ta­mana ja muiden city­puoluei­den hal­li­tuskausil­la suo­ma­lainen työ lain­säädet­ti­in kalliiksi.

    Sen seu­rauk­se­na työ katosi kil­paile­vi­in mai­hin. Tämän seu­rauk­se­na nyky­hal­li­tus joutuu edel­lis­ten jälkien paikkaamisek­si leikkaa­maan kaikesta.

    Demar­it kehtaa­vat kut­sua tätä puhal­lus­taan hyv­in­voin­ti­val­tion luomisek­si. Niin­pä, laskut ovat nyt kar­mai­sev­asti perinnässä.

    Jos halu­aa halpu­udel­la kil­pail­la maail­man­markki­noil­la, saa varautua pitkään ja nään­nyt­tävään marssiin.

    Nytkin jokin Viet­nam jo uhkaa imeä yri­tys­toim­intaaa Kiinas­ta mil­läpä muul­la kuin halpatyövoimalla.

  161. Sylt­ty: Ja tätäkö Hämeen-Antti­la *ei* olisi kyen­nyt tuot­ta­maan, ellei olisi sat­tunut ole­maan Suomessa?
    Kaik­ki mitä mies tekee, on kohtu­ullisen hel­posti siir­ret­tävis­sä tänn, enkä ymmär­rä, mihin siinä suo­ma­laista veron­mak­sa­jaa tarvitaan. 

    Mon­tako kir­jaa olitkaan kään­tänyt suomek­si? Tai­dat puhua koke­muk­ses­ta, kos­ka osaat arvioi­da että on help­poa kään­tää tietokirja.

    Ei Suomes­sa tehdä var­maan kovinkaan paljon asioi­ta, joi­ta ei voitaisi kor­va­ta jol­lain ulko­maisel­la tuot­teel­la tai palvelulla.

    Mut­ta yksi niistä on suomenkieli­nen kir­jal­lisu­us. Toki kir­jo­ja voidaan kään­tää, mut­ta kään­nök­sessä hukkuu usein infor­maa­tio­ta, jos kään­täjä ei ole alan asiantun­ti­ja. Var­masti Hämeen-Antti­la olisi pystynyt kään­tämäänkin tuom­moi­sen kir­jan, jos olisi löytänyt jonkun kir­jan jos­sa hänen mielestään on esitet­ty samat asiat.

    Mut­ta, mei­dän kult­tuuris­samme nyt on tuom­moinen kir­ja. Jos emme osaa sitä arvostaa, niin häpeä on meidän.

  162. Työt­tömän mies:
    Sat­tui silmi­i­ni tuol­lainen tilasto. 

    Vuon­na 1980 korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta oli noin 80 000.

    Vuon­na 1990 korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta oli noin 120 000.

    Vuon­na 2000 korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta oli noin 270 000.

    Vuon­na 2005 korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta oli noin 310 000.

    Ei voi kuin tode­ta, että korkeak­oulu­tuk­seen on satsattu.

    http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html

    Paljonko on sat­sat­tu per opiskelija?

  163. Lau­ri Kumpu­lainen: Paljonko on sat­sat­tu per opiskelija?

    Mmas­salu­en­toaineis­sa sisältö pysyy, mut­ta opiske­li­joiden määrä salis­sa kasvaa.

    Oliko 60‑, 70‑, ja 80-luku­jen yliopis­tois­sa enem­män henkilöko­htaista ohjaus­ta kuin nykyään?

    Min­ul­la on iso­van­hempi­eni puhei­den perus­teel­la käsi­tys, että ainakin sotien jäl­keen hom­ma oli per­soona­ton­ta ja pro­fes­sorit etäisiä. 

    Todel­lisu­ut­ta en tiedä, mut­ta voisin kuvitel­la, että eri­laiset har­joi­tus­ryh­mät ja pien­ryh­mäope­tus on enem­män nykya­jan hap­a­tus­ta kuin per­in­teistä yliopisto-opetusta.

  164. Itse olisin huolestuneem­pi siitä että korkeak­oulute­tut ja pitkän työu­ran tehneet koke­neet kan­sain­väliset ammat­ti­laiset lähtevät nyt koti­maisen teol­lisu­u­den alasajon jäl­keen sankoin joukoin ulko­maille. Hei­dän osaamis­taan, aikaansaavu­ut­taan ja suhteitaan Suo­mi nyt tarvit­see kipeästi jot­ta talous saadaan nousuun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.