Ara-asunnoista asumistukeen

Kuvitelka­amme, että Helsin­gin asun­tokur­ju­ut­ta yritet­täisi­in kor­ja­ta korote­tul­la asum­istuel­la, joka olisi 300 euroa kuus­sa tavanomaista asum­is­tukea suurem­pi. Kos­ka rahaa ei riitä kaikille, sen piiri­in otet­taisi­in vuosit­tain tuhat koti­talout­ta, joiden val­in­ta­pe­rustei­ta ei julk­istet­taisi. Oikeus korotet­tuun tukeen säi­ly­isi, vaik­ka tulot nousisivat.

Ara-asun­not toimi­vat juuri näin. Tuki on Helsin­gin olois­sa huo­mat­ta­van suuri, sen piiri­in pääsee vain pieni osa halukkaista ja oikeus Ara-asun­toon säi­lyy, vaik­ka tulot nou­se­vat. Asun­to on vält­tämät­tömyys, jon­ka sivistynyt yhteiskun­ta tur­vaa niillekin, jot­ka eivät pysty sitä itse rahoit­ta­maan. Vähä­varaisia on tuet­ta­va raaoil­la asun­tomarkki­noil­la, mut­ta ovatko Ara-asun­not oikea keino?
Vai­h­toe­htona eril­lisille pien­i­t­u­lois­t­en asuin­taloille on tuen mak­sami­nen asum­is­tuke­na. Ara-asun­toi­hin liit­tyy monia ongelmia, mut­ta pahin on se, ettei niitä riitä kaikille. Asum­is­tukea kaik­ki saa­vat yhtäläisin perustein.

Ara-asun­to­jen tielle on lähdet­ty ehkä sik­si, että bud­jet­tikäytän­tömme mukaan on helpom­pi luop­ua tuloista kuin lisätä meno­ja. Ara-poli­tik­ka näyt­tää halvem­mal­ta kuin asum­istuen käyt­tö, mut­ta ei se sitä ole – eri­tyis­es­ti ei ole, kos­ka Ara-asun­nois­sa asuu yli­t­u­loisia, jot­ka eivät asum­is­tukea saisi.

Asum­istuen ongel­mana on pidet­ty tuen val­u­mista vuokri­in. Kaik­ki tavat aut­taa vähä­varaisia asun­tomarkki­noil­la nos­ta­vat asun­to­jen markki­nahin­to­ja ja ‑vuokria – myös se, että asun­tokan­nas­ta varataan osa Ara-asun­noik­si. Jos muu­ta halu­taan, ain­oa ratkaisu on, etteivät vähä­varaiset asu lainkaan tai että hei­dät häädet­täisi­in muuttotappioalueille.

Asum­is­tu­ki valuisi vuokri­in, jos tuki olisi sitä suurem­pi, mitä korkeam­paa vuokraa mak­saa. Helsingis­sä asum­is­tu­ki ei riipu vuokran korkeud­es­ta, kos­ka esimerkik­si yksinäisel­lä ihmisel­lä korkein huomioon otet­ta­va vuokra on 508 euroa kuus­sa. Niin hal­val­la ei saa mitään. Korkeim­mil­laan asum­is­tu­ki kor­vaa hyväksy­tys­tä vuokras­ta 80%.

Keskustelus­sa sotkeu­tu­vat keskenään asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki. Toimeen­tu­lo­tu­ki kor­vaa Helsingis­sä yksinäisen henkilön asum­is­menot kokon­aan 675 euroon saak­ka. Tämä sot­kee vuokra­markki­nat niin perus­teel­lis­es­ti, ettei asum­istuelle edes jää mitään sotkettavaa.
Toimeen­tu­lo­tu­ki on myös syynä siihen, että raken­nusala vaatii oikeut­ta rak­en­taa miniyk­siöitä. Sijoit­ta­jan kan­nat­taa han­kkia mah­dol­lisim­man pieniä asun­to­ja, kos­ka sama 675 €/kk mak­se­taan kaikenkokoi­sista asun­noista. Tämä hul­lu­us ei toiv­ot­tavasti jatku pitkään. Vaa­timuk­si­in pien­ten kanakop­pi­en kaavoit­tamis­es­ta ei pidä suostua

Helsin­gin sosi­aalilau­takun­ta on ollut hie­man nai­ivi nos­taes­saan hyväksyt­tävien asum­is­meno­jen ylära­jaa melkein vuosit­tain. Kun normia on nos­tet­tu, vuokrat ovat nousseet lisää, pää­tyen aina vähän toimeen­tu­lotuen hyväksymän mak­simivuokran yläpuolelle. Vuokralaiset eivät ole hyö­tyneet mak­simivuokran nos­tamis­es­ta, mut­ta sijoit­ta­jat kiit­tävät. Pieni­palkkaiset, jot­ka eivät saa toimeen­tu­lo­tukea, ovat kärsi­neet tästä kohtuuttomasti.

Teh­dyn virheen purkami­nen on vaikea­ta, kos­ka tois­in­päin tämä ei toi­mi. Jos toimeen­tu­lotues­sa las­ket­taisi­in asum­is­meno­jen ylära­jaa, kestäisi kauan, ennen kuin markki­navuokrat alen­tu­vat. Siinä välis­säkin pitäisi elää.

Minä nos­taisin toimeen­tu­lotuen peru­sosaa Helsingis­sä 50 eurol­la ja lask­isin mak­simivuokraa yhtä paljon ja jäisin odot­ta­maan, mitä tapahtuu.

Val­tion asum­is­tuki­menot ovat kas­va­neet nopeasti. Tämä johtuu paljolti vuokral­la asumisen yleistymis­es­tä. Val­ti­ol­la tämä näkyy pait­si menoina myös tuloina, kos­ka vuokrat­u­losta joku mak­saa veroa toisin kuin omis­tusasun­nos­sa asumis­es­ta. Val­tion­talouden kannal­ta vuokral­la asum­i­nen on omis­tusasum­ista tuot­toisem­paa. Olisi parem­pi siir­tyä eril­li­sistä pien­i­t­u­loisille tarkoite­tu­ista vuokrat­aloista sekoitet­tuun asumiseen, jos­sa kansaa ei jaet­taisi tulota­son perus­teel­la eri taloi­hin, vaan pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista tuet­taisi­in asumistuella.

Kuvitelka­amme, että Ara-asun­to­ja ei olisi, vaan ihmiset asu­isi­vat sekoit­tuneesti tulota­sos­ta riip­pumat­ta ja että vaikka­pa Björn Wahlroos esit­täisi, että köy­hät pitäisi siirtää omi­in taloi­hin­sa häir­it­semästä muiden elämää ja laske­mas­ta näi­den asun­to­jen arvoa. Mikä älämölö siitä nousisi! Kun olemme tähän erot­telu­un tot­tuneet, emme näe siinä mitään vikaa.

On vaa­dit­tu, että yli­t­u­loiset häädet­täisi­in Ara-asun­noista, jot­ta tilaa saataisi­in pien­i­t­u­loisille. Tässä on kak­si ongel­maa. Syn­ty­isi todel­la paha kan­nustin­loukku, kos­ka jos­sain olisi raja, jon­ka ylit­tämi­nen eurol­lakin johtaisi ison taloudel­lisen edun menet­tämiseen lop­puelämäk­si. Ihmisiä pide­tään todel­la lyhyt­näköis­inä ja lasku­taidot­tom­i­na, jos kuvitel­laan, että tästä päästäisi­in sil­lä, että häätö tulisi vas­ta muu­ta­man vuo­den päästä tulo­ra­jan rikkoutumisesta.

Toisek­si ei ole hyvä voimis­taa seg­re­gaa­tio­ta varaa­mal­la Ara-asun­not käytän­nössä työttömille.
Mik­si Ara-vuokria ei sidot­taisi tuloi­hin? Tulo­jen noustes­sa vuokra nousisi hitaasti kohti markki­navuokraa. Ketään ei häädet­täisi eikä kukaan saisi perus­tee­ton­ta tukea.

Lop­ullis­es­ti asun­tokur­ju­us ei ratkea kuin asun­to­ja rak­en­ta­mal­la. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on kaavoit­tanut tänä vuon­na asun­to­ja 18 000 ihmiselle, mut­ta pelkään, ettei kaupun­ki päästä tont­te­ja markki­noille, kos­ka sil­lä ei ole rahaa rahoit­taa kasvun vaa­timia investointeja.
Siinä on toinen ongel­ma ratkottavana.

91 vastausta artikkeliin “Ara-asunnoista asumistukeen”

  1. Miten olisi määräaikainen asum­isoikeus (esim. 5 vuot­ta), jon­ka lop­ut­tua sitä voi hakea uudelleen, jos on yhä tukea tarvit­sevas­sa tilanteessa ja asuu asun­nos­sa itse?

  2. Jos muu­ta halu­taan, ain­oa ratkaisu on, etteivät vähä­varaiset asu lainkaan tai että hei­dät häädet­täisi­in muuttotappioalueille.

    En tähän men­nessä ole ymmärtänyt, että mik­si tämä mah­dol­lisu­us on niin kauhis­tut­ta­va vähä­varais­ten kohdal­la, kun mikä tahansa redis­trib­utisti­nen ratkaisu loogis­es­ti johtaa jonkun muun häätämiseen Helsingistä.

    Tämä ei käsit­tääk­seni olekaan se oikea syy, vaik­ka siihen jostain syys­tä aina palataan. Oikea syy on sosi­aalisen suun­nit­telun halu pitää köy­hiä varakkaiden näköpi­iris­sä. Edel­lis­ten eduk­si, jälkim­mäis­ten sivistyk­sek­si tai jotain muu­ta sellaista.

    1. Seg­re­gaa­tio ARA-kan­nas­sa on jyrkem­pää kuin vapaiden markki­noiden vuokra-asu­tokan­nas­sa — siis ARA-kan­nas­sa köy­himät asu­vat köy­him­mil­lä asunalueil­la toden­näköisem­min kuin vapaara­hoit­teises­sa vuokra-asuntokannassa.

  3. Seg­re­gaa­tios­ta puhut­taes­sa tarkoite­taan yleen­sä vain tah­don­va­s­taista eriy­tymistä, joka kur­jis­taa sub­jek­ti­ivis­es­ti. Osa sosio-spa­ti­aalis­es­ta seg­re­gaa­tios­ta tapah­tuu kuitenkin myös omas­ta halus­ta — näin­hän ne kalli­it, “hyvät” asuinalueet juuri syn­tyvät. Elävän kaupun­gin kannal­ta hyvä­tu­lois­t­en seg­re­gaa­tio on ehkä vielä tuhoisam­paa kuin pien­i­t­u­lois­t­en — linkki -

  4. Seg­re­gaa­tion voisi ratkaista mak­samal­la meille varakkaam­mille jos suos­tumme muut­ta­maan vähem­män varakkailke alueille. Mak­set­takoot tätä seg­re­gaa­tion pois­to tukea sitä enem­män, mitä varakkaampi muut­ta­ja ja mitä köy­hem­mälle postinu­meroalueelle hän muut­taa. Julkisel­la tuel­la­han meil­lä kaik­ki muutkin ongel­mat ratkaistaan. Mik­sei segregaatiota?

  5. Kiin­teistöveroa kiristämäl­lä voitaisi­in myös efek­ti­ivis­es­ti leika­ta asum­is­tukea, ilman että tuen suu­ru­u­teen tarvit­sisi koskea. “Markkina“vuokra ei oikein tah­do laskea, mut­ta ei se myöskään voi nous­ta, jos asum­is­tukea ei nosteta.

    Jos samal­la alen­net­taisi­in työn­teon vero­tus­ta, dynaamiset vaiku­tuk­set voisi­vat olla hyvinkin positiiviset.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Seg­re­gaa­tio ARA-kan­nas­sa on jyrkem­pää kuin vapaiden markki­noiden vuokra-asu­tokan­nas­sa – siis ARA-kan­nas­sa köy­himät asu­vat köy­him­mil­lä asunalueil­la toden­näköisem­min kuin vapaara­hoit­teises­sa vuokra-asuntokannassa.

    Mik­si näin on? Tun­tuu todel­la epäintuitiiviseltä.

  7. KEkko­nen: Seg­re­gaa­tion voisi ratkaista mak­samal­la meille varakkaam­mille jos suos­tumme muut­ta­maan vähem­män varakkailke alueille. 

    Eikös tämä tapah­du käm­pän hin­nas­sa ihan automaattisestikin?
    Mis­tä muuten tulee täm­möi­nen ajat­te­lu­ta­pa, että rikkaille pitäisi antaa porkkanaa ja köy­hille keppiä?

  8. Kos­ka ARA-vuokra-asun­to­jen tulo­rajo­jen lasken­nas­sa huomioidaan las­ten määrä, lap­siper­he pääsee suurem­mil­lakin tuloil­la sisään. Vas­taavasti siinä vai­heessa kun lapset muut­ta­vat pois, samoil­la tuloil­la on ris­ki nous­ta tulo­ra­jan yli. Eli aikaisem­min tässä tilanteessa voiti­in asun­to vai­h­taa asun­tokun­nan kokoa vas­taavak­si, mut­ta ensi vuodes­ta alka­en vai­h­toti­lanteessa tulota­so tark­iste­taan, ja sil­loin on edullisem­paa pysyä van­has­sa ylisu­ures­sa mut­ta edullises­sa ARA-asun­nos­sa kuin muut­taa vähin­täänkin vas­taa­van hin­taiseen mut­ta pienem­pään vapaara­hoit­teeseen asuntoon.

  9. Vähä­varais­ten asut­ta­mi­nen muut­to­tap­pioalueille. Pikainen heit­to, mut­ta minus­ta sen takaa löy­tyy myös oikeaa aja­tus­ta. En pitäisi lainkaan kohtu­ut­tomana sitä, että henkilölle tietyn­mit­taisen työt­tömyy­den jäl­keen osoitet­taisi­in uusi koti jostain kauem­paa. Jos näyt­tää siltä, että henkilö ei kuitenkaan tääl­lä kalli­is­sa etelässä työl­listy, vaan elää yhteiskun­nan tuil­la, olisi aivan kohtu­ullista osoit­taa hänelle uusi koti vaikka­pa Kajaanin tyhjistä ker­rostaloista. Yhteiskun­ta mak­saisi muut­toku­lut. Pakko ei olisi muut­taa, mut­ta tuki­akaan ei sit­ten enää tulisi, jos kieltäytyisi.

    Minus­ta todel­lisu­udessa suurin ratkaista­va ongel­ma on se, miten pien­i­t­u­loiset työssäkäyvät pär­jäävät. Helsin­ki tarvit­see sairaan­hoita­jia, bus­sikuske­ja, raken­nusa­pu­laisia ja niin edelleen. Mut­ta asumisku­lut lohkai­se­vat pien­estä palka­s­ta val­ta­van osan. Ovatko työ­suhdea­sun­not kokon­aan pois­sa muodista? HUS pääsi oikein lehteen, kun rak­en­si niitä lisää.

  10. > Vähä­varaisia on tuet­ta­va raaoilla
    > asun­tomarkki­noil­la, mut­ta ovatko
    > Ara-asun­not oikea keino?

    Mielestäni juuri tuol­lainen ajat­telu johtaa nykyti­lanteeseen, jos­sa tuet­ta­va tosi­asial­lis­es­ti on asun­non omis­ta­ja. Se on väärin.

    Oikea ajat­te­lu­ta­pa on tukea vähä­varaisia, jot­ta he itsenäis­es­ti voisi­vat osal­lis­tua asun­tomarkki­noille vuokraa­jan omi­naisu­udessa. Vuokra­si­vat­pa sit­ten ison tai pienen, kalli­in tai hal­van, keskus­ta- tai syrjäseutuasunnon.

    Taitavasti toimi­va tuet­tu vuokralainen voisi jopa ansai­ta ylimääräistä tekemäl­lä oival­lisia vuokrasopimuksia.

  11. En oikein ymmär­rä, mitä vikaa pien­ten asun­to­jen rak­en­tamises­sa on. Ne ovat selvästi halvem­pia tuot­taa ja jos niitä tehdään riit­tävästi vuokrata­so laskee. 

    Asum­i­nen pienem­mis­sä tilois­sa on myös ekol­o­gisem­pi vai­h­toe­hto. Toki jos samaan läjään kaavoite­taan val­tavasti eli koko talo on pikkuyk­siöitä voi tul­la ongelmia mut­ta muun asun­tokan­nan seassa 20 neliön yksiöt toimi­vat ihan ok.

  12. Pet­teri:
    En oikein ymmär­rä, mitä vikaa pien­ten asun­to­jen rak­en­tamises­sa on. Ne ovat selvästi halvem­pia tuot­taa ja jos niitä tehdään riit­tävästi vuokrata­so laskee. 

    Asum­i­nen pienem­mis­sä tilois­sa on myös ekol­o­gisem­pi vai­h­toe­hto. Toki jos samaan läjään kaavoite­taan val­tavasti eli koko talo on pikkuyk­siöitä voi tul­la ongelmia mut­ta muun asun­tokan­nan seassa 20 neliön yksiöt toimi­vat ihan ok.

    Pienin asun­to voi olla 7 m² ja tähän pyritään Tut­ta­vani poi­ka asuu 9 m² asunnossa

    Ei se kuitenkaan vuokraa alen­na vaan siitäkin kanikopista mak­se­taan 700 euroa vuokraakun sat­tuu ole­man hyväl­lä paikalla

    Tuol­lainen kanikop­pi sopii sel­l­aiselle, joka käy kotona vain nukkumassa. 

    Pien­ten kanikop­pi­en rak­en­t­a­mi­nen on palu­u­ta 70–100 vuot­ta takaisin­päin eli sil­loin tuos­sa tilas­sa saat­toi asua 15 henkeäkin

  13. Liian van­ha: Pienin asun­to voi olla 7 m² ja tähän pyritään Tut­ta­vani poi­ka asuu 9 m² asunnossa

    Nyky­is­ten määräys­ten mukaan asun­non min­imikoko on 20 m², mitä pienem­pää raken­nus­valvon­tavi­ra­nomainen ei saa hyväksyä. Van­taalle on tosin suun­nitel­tu vain 15 m² kokoisia miniyk­siöitä, mut­ta kyseessä taitaa olla asun­to­la eikä varsi­nainen asuintalo.

  14. Daniel Fed­er­ley:
    Vähä­varais­ten asut­ta­mi­nen muut­to­tap­pioalueille. Pikainen heit­to, mut­ta minus­ta sen takaa löy­tyy myös oikeaa aja­tus­ta. En pitäisi lainkaan kohtu­ut­tomana sitä, että henkilölle tietyn­mit­taisen työt­tömyy­den jäl­keen osoitet­taisi­in uusi koti jostain kauem­paa. Jos näyt­tää siltä, että henkilö ei kuitenkaan tääl­lä kalli­is­sa etelässä työl­listy, vaan elää yhteiskun­nan tuil­la, olisi aivan kohtu­ullista osoit­taa hänelle uusi koti vaikka­pa Kajaanin tyhjistä ker­rostaloista. Yhteiskun­ta mak­saisi muut­toku­lut. Pakko ei olisi muut­taa, mut­ta tuki­akaan ei sit­ten enää tulisi, jos kieltäytyisi. 

    Kun­nil­la saat­taisi olla jotain san­ot­tavaa siitä, että niiden asukkaik­si pakkosi­ir­retään työttömiä.

    Jos täl­läiseen ajat­telu­un lähde­tään, niin työt­tämät voitaisi­in yhtä hyvin asut­taa parakkileirei­hin tai asun­to­la­hallei­hin etelässä. Var­masti tähän halukkai­ta löy­ty­isi vähin­tään yhtä paljon kuin Kajaani­in muuttajia.

  15. Ain­oa järkevä teko on lopet­taa kaik­ki asumisen tuet saman tien. Tämä kos­kee niin vuokra kuin omis­tusasum­ista. Omis­tusasumisen korko­tu­ki on yhtä idioot­ti­maista kuin ARA tai vuokra-asumisen tukeminen.

  16. Ville: Nyky­is­ten määräys­ten mukaan asun­non min­imikoko on 20 m², mitä pienem­pää raken­nus­valvon­tavi­ra­nomainen ei saa hyväksyä. Van­taalle on tosin suun­nitel­tu vain 15 m² kokoisia miniyk­siöitä, mut­ta kyseessä taitaa olla asun­to­la eikä varsi­nainen asuintalo.

    Raken­nus­valvon­ta on uno­htanut tehtävän­sä ja muo­dos­tunut ongel­mak­si. Sään­te­ly nos­taa hin­to­ja ja kulut­ta­ja mak­saa lop­ul­ta viu­lut. Tämän uno­hta­vat hyvää tarkoit­ta­vat poli­itikot, jot­ka pelaa­vat muil­la kuin omil­la rahoillaan.

  17. Aina kan­nat­taa muis­taa, että 20 m² asun­toi­hin mah­tuu 50% enem­män ihmisiä kuin 30 m² asun­toi­hin. Jos tarve on asun­noille, niin parem­pi rak­en­taa enem­män pieniä, kuin vähem­män suuria. Suurin osa asuu nois­sa kuitenkin yksin.

  18. Eikö julkisen talouden kannal­ta Ara-asun­not ole parem­paa tukemista, sil­lä siinä esimerkik­si yksin asu­van julki­nen tuki on luokkaa 400 €/kk, ja tuo kat­taa kus­tan­nuk­set ilman muu­ta sub­ven­tio­ta, kun taas yksi­tyisessä asun­nos­sa asu­vaa joudu­taan tuke­maan julk­i­sista varoista 675 €/kk?

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ihmi­nen on tulo­ton, fat­ta joutuu mak­samaan myös sen ARA-asun­non vuokran kokonaan.

    Mut­ta jos fat­ta mak­saa vuokraa noin 300 tai 400 euroa, sehän on vähem­män kuin 675 euroa.

  20. Kalle: Raken­nus­valvon­ta on uno­htanut tehtävän­sä ja muo­dos­tunut ongel­mak­si. Sään­te­ly nos­taa hin­to­ja ja kulut­ta­ja mak­saa lop­ul­ta viu­lut. Tämän uno­hta­vat hyvää tarkoit­ta­vat poli­itikot, jot­ka pelaa­vat muil­la kuin omil­la rahoillaan.

    Juuri tässä tapauk­ses­sa­han on niin, että sään­te­ly ei nos­ta hin­to­ja, kos­ka 20 neliön asun­non vuokra on sama kuin pienem­pi­enkin asun­to­jen, tai tanssi­lat­tial­lisen asun­non sama kuin nor­maalives­saisen, eli toimeen­tu­lotuen mak­si­mi. Alle 20 neliön tai tanssi­lat­ti­at­tomat Ara-asun­not sitä vas­toin oli­si­vat halvempia.

  21. karvi­nen: Jos täl­läiseen ajat­telu­un lähde­tään, niin työt­tämät voitaisi­in yhtä hyvin asut­taa parakkileirei­hin tai asun­to­la­hallei­hin etelässä. Var­masti tähän halukkai­ta löy­ty­isi vähin­tään yhtä paljon kuin Kajaani­in muuttajia. 

    Halukkai­ta var­maan löy­tyy yhden ison puolueel­lisen ver­ran, mut­ta hepä eivät olekaan niitä työttömiä.

  22. Ara-asun­to­ja koske­vat ongel­mat pätevät var­maan myös kaupun­gin vuokra-asuntoihin.

  23. karvi­nen: Kun­nil­la saat­taisi olla jotain san­ot­tavaa siitä, että niiden asukkaik­si pakkosi­ir­retään työttömiä.

    Jos täl­läiseen ajat­telu­un lähde­tään, niin työt­tämät voitaisi­in yhtä hyvin asut­taa parakkileirei­hin tai asun­to­la­hallei­hin etelässä. Var­masti tähän halukkai­ta löy­ty­isi vähin­tään yhtä paljon kuin Kajaani­in muuttajia.

    Kun­ti­a­han meil­lä ei koh­ta enää käytän­nössä ole, joten mitä san­ot­tavaa niil­lä olisi? Eivät mak­sa toimeen­tu­lo­tukia, eivät ter­vey­den­hoitoku­lu­ja. Sen sijaan niiden kui­h­tu­via palvelu­ja käyt­täisi muu­ta­ma tuhat uut­ta ihmistä, vaikkakin sit­ten vain satasil­la kuus­sa per henkilö.

    Esit­tämäsi köy­häin­talot ovat nyky­menol­la edessä vas­ta muu­ta­man vuosikymme­nen päässä, sit­ten kun rahat ovat kokon­aan lop­pu eikä Suo­mi saa enää lainaakaan mistään.

  24. Kalle: Raken­nus­valvon­ta on uno­htanut tehtävän­sä ja muo­dos­tunut ongel­mak­si. Sään­te­ly nos­taa hin­to­ja ja kulut­ta­ja mak­saa lop­ul­ta viu­lut. Tämän uno­hta­vat hyvää tarkoit­ta­vat poli­itikot, jot­ka pelaa­vat muil­la kuin omil­la rahoillaan.

    Näin­hän se on. Ja siitä 20 m² asun­nos­takin menee neljä­sosa kylp­päri­in, joka raken­netaan sähköpyörä­tuolin kään­tösä­teen mukaan siltä var­al­ta, että sinne joskus tulisi inva­li­di suihkus­sa käymään.

  25. Sam Hard­wick:
    Tämä ei käsit­tääk­seni olekaan se oikea syy, vaik­ka siihen jostain syys­tä aina palataan. Oikea syy on sosi­aalisen suun­nit­telun halu pitää köy­hiä varakkaiden näköpi­iris­sä. Edel­lis­ten eduk­si, jälkim­mäis­ten sivistyk­sek­si tai jotain muu­ta sellaista.

    Juuri näin. Kaipaisin keskustelua siitä, mitä ovat seg­re­gaa­tion hyödyt ja hai­tat. Vai onko tästä edes sopi­vaa keskustella?

  26. Arvo Yhteinen: Juuri näin. Kaipaisin keskustelua siitä, mitä ovat seg­re­gaa­tion hyödyt ja hai­tat. Vai onko tästä edes sopi­vaa keskustella? 

    Eriy­tymistä pide­tään ensisi­jais­es­ti haitallise­na ilmiönä, mut­ta voi sil­lä olla posi­ti­ivisi­akin vaiku­tuk­sia — kasautu­mi­nen tuot­taa kasautumishyötyjä.

    On ihan luon­nol­lista, että maa­han­muut­ta­jat verkos­toitu­vat keskenään ja aut­ta­vat toisi­aan aset­tumaan uuteen maa­han ja hakeu­tu­vat asumaan samalle alueelle (lit­tleit­alyt, chi­na­town­it ym.) Hait­tana täl­lais­es­ta klikky­tymis­es­tä on, että se voi syn­nyt­tää rikol­lisu­ut­ta ja hai­ta­ta “täyt­tä” inte­groi­tu­mista yhteiskun­taan. Ilman spa­ti­aal­ista ulot­tuvu­ut­ta tapah­tu­va klikkiy­tymi­nen (poli­it­tis­es­ti, uskon­nol­lis­es­ti tms.) voi silti olla ihan yhtä haitallista.

    Alueelli­nen eriy­tymi­nen on ehkä eri­tyisen haitallista sik­si, että se voi vähen­tää sosi­aal­ista kon­trol­lia (ja itsekon­trol­lia), ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa tapauk­ses­sa johtaa jonk­i­nasteiseen anarki­aan, mitä jär­jestäy­tynyt yhteiskun­ta ei voi hyväksyä.

  27. Arvo Yhteinen: Juuri näin. Kaipaisin keskustelua siitä, mitä ovat seg­re­gaa­tion hyödyt ja hai­tat. Vai onko tästä edes sopi­vaa keskustella?

    No, se ainakin tiede­tään varsin var­masti, että ihmiset ver­taa­vat omaa men­estymistään toisi­in ihmisi­in, joi­hin kuu­lu­vat lähipi­iri ja mm. naa­pu­rit (ts. men­estymisen tunne on aina suhteellista).

    Näin yksikin vähänkin parem­min men­estynyt yksilö “men­estyshaas­teel­lis­ten” joukos­sa voi syn­nyt­tää paljonkin kateut­ta ja toisaal­ta taas heikos­ta taus­tas­ta nous­sut puur­ta­ja voi tun­tea saavu­tuk­sen­sa mität­tömäk­si varakkaiden joukossa.

    Tässä suh­teessa sosi­aalisen sekoit­tamisen voisi kuvitel­l­la vain lisäävän katkeru­ut­ta syr­jäy­tynei­den ja heikoisti men­estynei­den kesku­udessa — ja ikään kuin vielä kuor­ru­tuk­se­na saa­da (suh­teel­lis­es­ti vähänkin) men­estyneet tun­temaan itsen­sä vielä paremmiksi.

    Jos näin on, niin koko homma­han vain pahen­taa ja polar­isoi yhteiskun­nal­lista vas­takkainaset­telua. Kyyni­nen yksilö voisi ajatel­la, että kysessä olisi katkeru­udelle kan­natuk­sen­sa rak­en­ta­van vasem­mis­ton juoni, mut­ta ehkä tämä on vain sitä per­in­teistä ide­olo­gian siivit­tämää typeryyttä…

  28. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Mut­ta jos fat­ta mak­saa vuokraa noin 300 tai 400 euroa, sehän on vähem­män kuin 675 euroa.

    Se vain tarkoit­taa, että osa tues­ta menee Ara-yhtiön kaut­ta fat­tan sijaan. Ei se ole yhteiskun­nalle yhtään halvempaa.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ihmi­nen on tulo­ton, fat­ta joutuu mak­samaan myös sen ARA-asun­non vuokran kokonaan.

    Tuskin fat­ta mak­saa toimeen­tu­lo­tuke­na koko vuokraa sil­lä fat­tas­sa­han vaa­di­taan hake­maan asum­is­tukea ennen kuin toimeen­tu­lo­tukea ryhdytään käsit­telemään. Että ker­rop­pa Osmo jo tuo aiem­minkin totea­masi, että ketkä ja kut­ka ovat niitä joiden­ka kohtu­ulliset asum­is­menot fat­ta mak­saa mukise­mat­ta kokon­aan. Ja vieläpä jatkuvasti.

    1. Fat­ta mak­saa vuokran siltä osin kuin asum­is­tu­ki ei ole sitä mak­sanut. Jos vuokra on 650 € ja asum­is­tu­ki 500 €, fat­ta mak­saa puut­tuvan 150 €, ei tietenkään sitä asum­istuen osu­ut­ta toiseen ker­taa. SDamal­la tac­val­la toimeen­tu­lo­tukea vähen­tää tietysti myös työ­markki­natu­ki ja kaik­ki muutkin tulot, myös esimerkik­si van­hem­mil­ta saadut avutukset.

  30. Asum­is­tu­ki nos­taa asumisen hin­taa. Edullis­ten asun­to­jen ole­mas­sao­lo las­kee sitä. Tämän takia kan­natan halpo­jen asun­to­jen rak­en­tamista ja sen valvom­ista, että ne asun­not tosi­aan ovat halpoja.

    Blo­gistin mielestä on toisaal­ta ongel­mallista, että rikkaat saa­vat lot­tovoiton kun pää­sevät asumaan kaupun­gin asun­toon, jos­ta ei tarvitse muut­taa pois kun tulot nou­se­vat. Toisaal­ta taas rikkaiden ja köy­hien pitäisi asua samoissa talois­sa. Tässä on vähän ristiriitaa.

    Idea tulo­jen mukaan tarkastet­tavas­ta vuokras­ta on sinän­sä järkevä, mut­ta on syytä muis­taa, että ne stadin käm­pät ovat edullisia myös ihan syys­täkin. Menet minne tahansa Helsingis­sä, niin tun­ni­stat kaupun­gin vuokrat­alon ulkonäöltä. Se on vähän nuhjuisem­pi ja vähän rumem­pi pihal­taan, vaik­ka lumi­työt tehdäänkin hyvin ja nur­mikot leikataan. Kukaan hyvä­tu­loinen ei siihen taloon muu­ta, jos samal­la vuokral­la pääsee siihen vähän siistim­pään taloon ja saa “parem­paa” väkeä naapurikseen.

    “Kuvitelka­amme, että Helsin­gin asun­tokur­ju­ut­ta yritet­täisi­in kor­ja­ta korote­tul­la asum­istuel­la, joka olisi 300 euroa kuus­sa tavanomaista asum­is­tukea suurempi.”

    Siis etu kaupungilla asumises­sa on 800 €/kk? En ymmär­rä miten tähän luku­un on päästy.

    1. Mihin perus­tuu väite, että osan asun­tokan­nas­ta varaami­nen edullisik­si asun­noik­si las­kee asumisen hin­taa? Las­kee tietysti niil­lä, jot­ka siihen pää­sevät samal­la taval­la kuin asum­isu­ki las­kee asum­is­meno­ja. Väite kai on, että asum­is­tu­ki nos­taa muiden asum­is­meno­ja. Mik­si aravavuokrakan­ta ei sitä tekisi?

  31. Ossi Sare­so­ja:
    Ara-asun­to­ja koske­vat ongel­mat pätevät var­maan myös kaupun­gin vuokra-asuntoihin.

    Tuo menee siis niin, että kaupun­gin vuokra-asun­not on melkein kaik­ki Ara-asun­to­ja, ja lisäk­si on yksi­ty­isiä Ara-asun­to­ja. VVO:n ja Saton Ara-asun­nois­sa on tyyp­il­lis­es­ti markki­nata­soa vas­taa­va vuokra, mut­ta asukas­valin­nat tehdään sosi­aal­isin perustein, ja eri­lais­ten yhdis­tys­ten ja säätiöi­den Ara-asun­not vas­taa­vat tyyp­il­lis­es­ti kaupun­gin vuokra-asuntoja.

    Arvo Yhteinen: Juuri näin. Kaipaisin keskustelua siitä, mitä ovat seg­re­gaa­tion hyödyt ja hai­tat. Vai onko tästä edes sopi­vaa keskustella?

    Näk­isin hyö­tynä sen, etteivät eri yhteiskun­talu­okat eriy­dy toi­sis­taan, eli rikkaat näkevät köy­hiä ja saat­ta­vat myös vahin­gos­sa joutua tekemisi­in hei­dän kanssaan, sekä ympäristöön, jos­sa muuten olisi lähin­nä köy­hiä, pää­tyy myös rikkaita. 

    Konkreet­tise­na esimerkkinä, että mis­sään koulus­sa ei ole van­hemp­ina vain työelämän ulkop­uolel­la ole­via, vaan kaikissa kouluis­sa on aina van­hemp­ina myös jonkin ver­ran työväen- ja keskilu­okki­in kuu­lu­via, jot­ka ryhtyvät toimi­in, jos koulus­sa on huono ope­tus, kiusaamista tai mui­ta ongelmia. Seg­re­gaa­tiopoli­ti­ik­ka on osaltaan ollut vaikut­ta­mas­sa siihen, että Suomes­sa koulu­jen väliset erot on pien­im­mät Islannin jälkeen.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Mihin perus­tuu väite, että osan asun­tokan­nas­ta varaami­nen edullisik­si asun­noik­si las­kee asumisen hin­taa? Las­kee tietysti niil­lä, jot­ka siihen pää­sevät samal­la taval­la kuin asum­isu­ki las­kee asum­is­meno­ja. Väite kai on, että asum­is­tu­ki nos­taa muiden asum­is­meno­ja. Mik­si aravavuokrakan­ta ei sitä tekisi?

    Niin kauan kuin vuokrata­soa ja sitä kaut­ta sijoi­tus­tuot­to­ja määrit­tää edes jonkin­lainen markki­namekanis­mi, ali­hin­noitel­tu markki­nahäirikkö painaa väistämät­tä asumisen kus­tan­nuk­sia alaspäin. Kyse on lähin­nä siitä miten voimakas se vaiku­tus on. Helsingis­sä vuosit­tain mak­se­tu­il­la asum­is­tu­il­la saisi var­maan raken­net­tua aika mon­takin uut­ta asuntoa. 

    Vah­va intu­itioni on lisäk­si se, että sel­l­aiset alueet kuin Jakomä­ki, Kon­tu­la tai Myl­ly­puro eivät ole suh­teel­lis­es­ti edullisia ain­oas­taan sen takia, että se olisi luon­non­la­ki, vaan kos­ka kaupun­gin vuokrat­alot ovat pelkäl­lä ole­mas­saolol­laan vaikut­ta­neet aluei­den yleiseen hin­take­hi­tyk­seen. Siel­lä siis muutkin kuin stadin hyyryläiset asu­vat edullisesti.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Mihin perus­tuu väite, että osan asun­tokan­nas­ta varaami­nen edullisik­si asun­noik­si las­kee asumisen hin­taa? Las­kee tietysti niil­lä, jot­ka siihen pää­sevät samal­la taval­la kuin asum­isu­ki las­kee asum­is­meno­ja. Väite kai on, että asum­is­tu­ki nos­taa muiden asum­is­meno­ja. Mik­si aravavuokrakan­ta ei sitä tekisi?

    Jos Ara-asun­not nos­taa asumisen hin­taa, syy tähän olisi hyvä selit­tää niin, että me maal­likotkin ymmär­retään se.

  34. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Näk­isin hyö­tynä sen, etteivät eri yhteiskun­talu­okat eriy­dy toi­sis­taan, eli rikkaat näkevät köy­hiä ja saat­ta­vat myös vahin­gos­sa joutua tekemisi­in hei­dän kanssaan, sekä ympäristöön, jos­sa muuten olisi lähin­nä köy­hiä, pää­tyy myös rikkaita. 

    Suomes­sa on globaal­isti kat­soen hyvin vähän sekä todel­la rikkai­ta että todel­la köy­hiä, eikä oikein kun­nol­la luokkay­hteiskun­taakaan. Suomes­sa ei myöskään ole tapana olla kovin sosi­aal­isia naa­purei­den kanssa, joten on aika se ja sama, kuka naa­puris­sa asuu. Sosi­aalisen sekoit­tamisen agen­da toim­i­nee parhait­en las­ten kohdal­la (koulut ja päiväkodit). 

    Konkreet­tise­na esimerkkinä, että mis­sään koulus­sa ei ole van­hemp­ina vain työelämän ulkop­uolel­la ole­via, vaan kaikissa kouluis­sa on aina van­hemp­ina myös jonkin ver­ran työväen- ja keskilu­okki­in kuu­lu­via, jot­ka ryhtyvät toimi­in, jos koulus­sa on huono ope­tus, kiusaamista tai mui­ta ongelmia.

    Asia voi kyl­lä olla niinkin päin, että mitä enem­män van­hem­mat tekevät töitä ja/tai mitä hyvä­tu­loisem­pia ovat, sitä vähem­män lap­sista huole­htimiseen riit­tää aikaa. Sen sijaan “työelämän ulkop­uolel­la ole­va”, akti­ivi­nen van­hempi voi jak­saa ryhtyä toimi­in — ja hänel­lä on siihen aikaa — jos koulus­sa on jotain vialla.

  35. Peter: Niin kauan kuin vuokrata­soa ja sitä kaut­ta sijoi­tus­tuot­to­ja määrit­tää edes jonkin­lainen markki­namekanis­mi, ali­hin­noitel­tu markki­nahäirikkö painaa väistämät­tä asumisen kus­tan­nuk­sia alaspäin.

    Väitän, että ei paina. Ali­hin­noitel­tu­i­hin asun­toi­hin on enem­män tunkua, kuin niitä riit­tää. Ne, jot­ka eivät sinne pääse, joutu­vat kil­paile­maan vapail­la markki­noil­la samoista asun­noista kuin kaik­ki muutkin. Markki­nahin­ta ei näin ollen laske.

    Eri asia olisi, jos kaik­ki voisi­vat tarvit­taes­sa vali­ta ali­hin­noitel­lun asunnon.

  36. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Val­tion­talouden kannal­ta vuokral­la asum­i­nen on omis­tusasum­ista tuottoisempaa.”

    Tuos­ta asi­as­ta en ole näh­nyt tutkimus­tu­losta. Väite saat­taa pitää paikkansa. On syytä kuitenkin muis­taa, että Suomen vuokra-asun­tokan­nas­ta huo­mat­ta­va osa on val­tion tulevero­tuk­ses­ta vapaiden kiin­teistön­o­mis­ta­jien hal­lus­sa (kun­nat, eläkey­htiöt, rahas­tot, säätiöt, yleishyödyl­liset yhdis­tyk­set jne.). Käytän­nössä lähin­nä pien­si­joit­ta­jat mak­sa­vat vuokratuo­to­staan ja vuokra-asun­to­jen myyn­tivoitois­taan suo­raan val­ti­olle veroa. Vuokra-asun­tosi­joit­ta­jil­la verovähen­nysoikeudet ovat toisaal­ta omis­tusasu­jia laa­jem­mat (sijoit­ta­jil­la on mm. 100 % korko­jen verovähen­nysoikeus, matkaku­lu­vähen­nyk­set yms.). Vuokrat ovat ALV-vapaitakin, joten sitä veroa ei val­ti­olle vuokra-asun­noista ker­ry omis­tusasun­to­ja enempää.

  37. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Osmo Soininvaara:
    Seg­re­gaa­tio ARA-kan­nas­sa on jyrkem­pää kuin vapaiden markki­noiden vuokra-asu­tokan­nas­sa – siis ARA-kan­nas­sa köy­himät asu­vat köy­him­mil­lä asunalueil­la toden­näköisem­min kuin vapaara­hoit­teises­sa vuokra-asuntokannassa.

    Mik­si näin on? Tun­tuu todel­la epäintuitiiviseltä.

    Noin on mm. sik­si, että ARA-asun­not sijait­se­vat alueil­la, joil­la asuu köy­himpiä eniten. ARA-asun­to­ja tehdään sinne, mis­sä tont­ti­maan hin­ta ei ylitä tiet­tyjä rajo­ja. Keskus­tas­sa maa pääsään­töis­es­ti ARA-asun­noille liian kallista, eikä esim. Helsin­gin rautatiease­man välit­tömästä läheisyy­destä ARA-asun­to­ja kauheasti löy­dy. Sen sijaan vapaiden markki­noiden vuokra-asun­tokan­taa löy­tyy ihan ydinkeskustastakin.

    Jos ver­tailuko­htana on kaiken vapaiden markki­noiden vuokra-asun­tokan­nan sijaan se vuokra-asun­tokan­ta, jos­sa pien­i­t­u­loisim­mat asu­vat, tulos taitaa olla vähän eri näköi­nen. Mut­ta jos ver­tail­laan seg­re­gaa­tio­ta ARA-kan­nas­sa ja vapaiden markki­noiden kan­nas­sa, niin seg­re­goi­tu­mi­nen on ymmär­ret­tävästi ARA-kan­nas­sa selvästi isom­paa. Näin on jo sen takia, että vapaiden markki­noiden vuokra-asun­tokan­nas­sa on mukana kaupun­gin kalleim­mas­ta päästä neliöhin­noil­taan ole­via asun­to­jakin, kun taas ARA-kan­ta sisältää vain tiet­tyjä hin­tara­jo­ja edullisem­pia asuntoja.

  38. Ville: Suomes­sa on globaal­isti kat­soen hyvin vähän sekä todel­la rikkai­ta että todel­la köy­hiä, eikä oikein kun­nol­la luokkay­hteiskun­taakaan. Suomes­sa ei myöskään ole tapana olla kovin sosi­aal­isia naa­purei­den kanssa, joten on aika se ja sama, kuka naa­puris­sa asuu. Sosi­aalisen sekoit­tamisen agen­da toim­i­nee parhait­en las­ten kohdal­la (koulut ja päiväkodit). 

    Asia voi kyl­lä olla niinkin päin, että mitä enem­män van­hem­mat tekevät töitä ja/tai mitä hyvä­tu­loisem­pia ovat, sitä vähem­män lap­sista huole­htimiseen riit­tää aikaa. Sen sijaan “työelämän ulkop­uolel­la ole­va”, akti­ivi­nen van­hempi voi jak­saa ryhtyä toimi­in – ja hänel­lä on siihen aikaa – jos koulus­sa on jotain vialla.

    Vaik­ka Suomes­sa köy­hien ja rikkaiden ero on suh­teel­lisen pieni, ja sää­tykier­ron mah­dol­lisu­us arvioidaan välil­lä maail­man parhaim­mak­si, Suomes­sakin on silti selvät erot. Jakomäessä keski­t­u­lo on noin 18 000 euroa ja Kaivopuis­tossa yli 100 000 hie­man osake­markki­noista riip­puen. Myös muun­laista eriy­tymisiä pääsee syn­tymään. Tun­nen esimerkik­si itse hyvin vähän konservatiiveja.

    Minus­ta on jo yleisen elämänkoke­muk­sen perus­teel­la selvää, että työelämän ulkop­uolel­la ole­vat ja köy­hät keskimäärin kas­vat­taa lapset huonom­min ja välit­tää koulunkäyn­nistä vähem­män. Esimerkik­si päi­hderi­ip­pu­vaiset pää­tyvät pääasi­as­sa työelämän ulkop­uolelle ja köy­hik­si, eikä pako­laisetkaan var­maan hirveän hyvin saa tuet­tua lap­si­aan koulunkäynnissä.

  39. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:

    Näk­isin hyö­tynä sen, etteivät eri yhteiskun­talu­okat eriy­dy toi­sis­taan, eli rikkaat näkevät köy­hiä ja saat­ta­vat myös vahin­gos­sa joutua tekemisi­in hei­dän kanssaan, sekä ympäristöön, jos­sa muuten olisi lähin­nä köy­hiä, pää­tyy myös rikkaita. 

    Konkreet­tise­na esimerkkinä, että…

    Minä taas näin teen­le­hdis­tä, että sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen on rep­til­i­aanien ja NWOn juonia.

    No, oikeasti — jos sosi­aalisen sekot­tamisen hyödyt ovat niin ilmeisiä, että ne ovat maalaisjär­jel­läkin päivän selviä, niin kai tästä pitäisi löy­tyä jotain tutkimus­tu­lok­si­akin? Muu­ta­mal­la hyväl­lä viit­tauk­sel­la tietel­lisi­in artikkelei­hin tämä hedelmätön mutu­ilu suun­taan ja toiseen voitaisi­in ker­ral­la lopettaa.

  40. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Minus­ta on jo yleisen elämänkoke­muk­sen perus­teel­la selvää, että työelämän ulkop­uolel­la ole­vat ja köy­hät keskimäärin kas­vat­taa lapset huonom­min ja välit­tää koulunkäyn­nistä vähem­män. Esimerkik­si päi­hderi­ip­pu­vaiset pää­tyvät pääasi­as­sa työelämän ulkop­uolelle ja köy­hik­si, eikä pako­laisetkaan var­maan hirveän hyvin saa tuet­tua lap­si­aan koulunkäynnissä.

    Tuo on aika asen­teel­lista puhet­ta. Itse olen tör­män­nyt siihen, että moni ei-korkeasti koulutet­tu arvostaa elämässä aika eri­laisia asioi­ta kuin moni muu. Joku arvostaa sitä, että esimerkik­si oppii aidosti kohtaa­maan toisia ihmisiä ja kuun­tele­maan heitä. Ja kas­vat­taa lapset sit­ten sel­l­aiseen ja opet­taa lap­silleen, ettei ihmisen arvo riipu koulu­tuk­ses­ta. Täl­laises­sa asen­neilmapi­iris­sä osa ei sit­ten koulu­tus­putki­in tähtääkään, vaan ihmis­ten paris­sa olemiseen ja elämiseen. Olen myös tör­män­nyt sel­l­aiseen asen­teeseen, jon­ka mukaan ihmisen arvo riip­puu koulu­tuk­ses­ta, ja koulute­tut ovat “parem­pia” ihmisiä kuin muut. Täl­laises­sa asen­neym­päristössä kas­va­vat koulut­tau­tu­vat mui­ta pidem­mälle. On pakkokin, kun saavutet­ta­va arvos­tus lähipi­irin silmis­sä riip­puu koulutusasteesta. 

    Mut­ta en itse väit­täisi, että köy­hät kas­vat­ta­vat lap­si­aan “huonom­min”. Mon­en päi­hderi­ip­pu­vu­u­den yksi syy on mm. jonkin­lai­sis­sa psyki­a­tri­sis­sa tek­i­jöis­sä, ja osa niistä tek­i­jöistä on ilmeis­es­ti myös perin­nöl­lisiä. Kas­vat­taa miten vaan, niin eri­laisil­la lähtöko­hdil­la maail­maan päässeet ihmiset eivät ole elämässä tasaveroises­sa ase­mas­sa. En tarkoi­ta sitä, etteikö köy­hem­millekin tulisi antaa mah­dol­lisu­ut­ta esim. koulut­tau­tu­miseen, vaan sitä, ettei esim. rikkaiden ja köy­hien per­hei­den las­ten eroista koulumen­estyk­sessä val­taosa johdu vält­tämät­tä eroista kotikas­vatuk­ses­saa, vaan muista tekijöistä.

  41. kom­ment­ti: Käytän­nössä lähin­nä pien­si­joit­ta­jat mak­sa­vat vuokratuo­to­staan ja vuokra-asun­to­jen myyn­tivoitois­taan suo­raan val­ti­olle veroa. 

    Ei vält­tämät­tä, jos han­kkii asun­non, jos­sa on tarpeek­si suuri yhtiölaina ja lopuk­si siirtää kir­jat asun­toon, kun vaikka­pa joku suku­lainen asuu asun­nos­sa. Näin ei pien­si­joit­ta­jan vält­tämät­tä tarvitse mak­saa koskaan mitään veroja.

  42. Jani: Ei vält­tämät­tä, jos han­kkii asun­non, jos­sa on tarpeek­si suuri yhtiölaina.. 

    Miten yhtiölaina liit­tyy asi­aan? Sen lyhen­nyk­siä ei vähen­netä verotet­tavas­ta vuokratulosta.

    1. Miten yhtiölaina liit­tyy asi­aan? Sen lyhen­nyk­siä ei vähen­netä verotet­tavas­ta vuokratulosta.

      Valitet­tavasti vähen­netään, jos yhtiössä tuo rahas­tom­ak­su on verotet­tavaa tuloa. Asun­to-osakey­htiö ei kuitenkaan käytän­nössä koskaan joudu mak­samaan tuloveroa, kos­ka sen menot ovat meno­ja, mut­ta yhtiö­vastike (siis ei rahoi­tus­vastike) ei ole verotet­tavaa tuloa.

  43. Osaatko Ode sanoa, että mikä on syynä että tuo­ta uud­isko­htei­den suuren yhtiölainan por­saan­reikää ei ole tukit­tu. Siinähän saadaan melko yksinker­taisel­la vero­su­un­nit­telul­la verot siir­ret­tyä eteen­päin ja nol­lat­tua esimerkik­si 20 vuo­den aikana ker­tynyt arvon­nousu asumal­la 2 vuot­ta asun­nos­sa itse.

    1. En osaa sanoa. Siinähän on vuo­toko­htana se, etteivät asu­to-osakey­htiöt koskaan mak­sa tuloveroa. Peri­aat­teessa tuo rahoi­tus­vastike on verotet­tavaa tuloa asun­to-osakey­htiölle, mut­ta ei se siitä mitään veroa joudu maksamaan.

  44. ksee: No, oikeasti – jos sosi­aalisen sekot­tamisen hyödyt ovat niin ilmeisiä, että ne ovat maalaisjär­jel­läkin päivän selviä, niin kai tästä pitäisi löy­tyä jotain tutkimustuloksiakin?
    Muu­ta­mal­la hyväl­lä viit­tauk­sel­la tietel­lisi­in artikkelei­hin tämä hedelmätön mutu­ilu suun­taan ja toiseen voitaisi­in ker­ral­la lopettaa. 

    En nyt lähde mitään viit­tauk­sia anta­maan (kan­nat­taa tehdä ihan perus­tu­tus­tu­mi­nen aiheeseen ennen kuin vaatii yksit­täisi artikkelei­ta), mut­ta seg­re­gaa­ti­ol­la on todet­tu ihan selviä vaiku­tuk­sia kaiken­laisi­in sosioekonomisi­in indikaat­tor­ei­hin: ter­vey­teen, koulu­tus­ta­soon, ansio­ta­soon, etc. Eli köy­hien keskel­lä asum­i­nen tekee köy­häk­si, ja tyh­mät naa­pu­rit tekee tyhmäksi.

    Lähin­nä seg­re­gaa­tion tor­jun­nas­sa on kyse ajatuk­ses­ta mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvos­ta: minkälaiset mah­dol­lisu­udet köy­hään per­heeseen syn­tyvälle lapselle annetaan nous­ta köy­hyy­destä, minkälaiset mah­dol­lisu­udet työt­tömälle annetaan päästä työhön kiin­ni, onko ter­vey­den­huol­lon tasa-arvo tavoitelta­va asia?

    Jos ihmisku­va on se, että köy­hä on köy­hä vain kos­ka ei viit­si ryhtyä rikkaak­si, niin tot­ta kai sil­loin olisi yhteiskun­nan (jos­ta siis köy­hät on “tuot­ta­mat­tom­i­na” rajat­tu ulos) kannal­ta tehokkain­ta keskit­tää köy­hät, tyh­mät ja muuten vain “heikom­pi aines” oma­lle alueelleen minim­i­toimeen­tu­lolle. Joku leiri voisi olla hyvä. Tutkimus ei oikein tue tätä ihmiskuvaa.

    1. Seg­re­gaa­tion vaiku­tus­ta on tutkit­tu Yhdys­val­lois­sa siirtämäl­lä per­heitä slum­mista ulos. Aikuisille ei tapah­tunut mitään, mut­ta las­ten tule­vaisu­us parani selvästi.

  45. teekkari: En nyt lähde mitään viit­tauk­sia antamaan

    Kuin­ka yllättävää!

    (kan­nat­taa tehdä ihan perus­tu­tus­tu­mi­nen aiheeseen ennen kuin vaatii yksit­täisi artikkeleita),

    Mis­tä tiedät kuin­ka hyvin tai huonos­ti olen tutus­tunut aiheeseen? Jos asia on selvä kuin pläk­ki, niin hyviä metatutkimuk­sia luulisi löy­tyvän ton­neit­tain — ja link­ki tuol­laiseen riit­tää min­ulle ihan hyvin — osaan kyl­lä siitä pis­teestä eteen­päin ihan omin neuvoin.

    mut­ta seg­re­gaa­ti­ol­la on todet­tu ihan selviä vaiku­tuk­sia kaiken­laisi­in sosioekonomisi­in indikaat­tor­ei­hin: ter­vey­teen, koulu­tus­ta­soon, ansio­ta­soon, etc. Eli köy­hien keskel­lä asum­i­nen tekee köy­häk­si, ja tyh­mät naa­pu­rit tekee tyhmäksi.

    Niin? Olisinko­han minä kuitenkin udel­lut sosi­aalisen sekoit­tamisen hyödy­istä — enkä segregaatiosta?

    Mon­et seg­re­gaa­tion haitoista ovat taa­tusti yksiselit­teisen selviä eikä var­maankaan kukaan kyseenalaista sitä, että niiden tor­ju­misek­si kan­ntaisi edes yrit­tää tehdä jotain. Kuitenkaan siitä, että seg­re­gaa­tio on haitallista ei taa­tustikaan seu­raa se, että sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen olisi välttämättömyys.

    Se mitä tässä nyt oikeas­t­aan mon­et tääl­läkin odot­tel­e­vat ovat todis­teet siitä, että a) sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen tehoaa seg­re­gaa­tion ongelmi­in ja b) se on kus­tan­nuste­hokas tapa hoitaa ko. ongelmia.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Seg­re­gaa­tion vaiku­tus­ta on tutkit­tu Yhdys­val­lois­sa siirtämäl­lä per­heitä slum­mista ulos. Aikuisille ei tapah­tunut mitään, mut­ta las­ten tule­vaisu­us parani selvästi.

    Eli samal­la taval­la kun joillekin arvotaan HITAS- ja ARA-lot­topot­te­ja, niin toisille arvotaan “vapaudut slum­mista” ‑kort­te­ja?

    Kuinka­han reilul­ta tämä kuu­lostaa niistä, jot­ka vetävät tyhjän arvan ker­ta toisen­sa perään?

    Eikö ihan yhtähyvin val­tio / kun­ta voisi jakaa raa­pu­tusar­po­ja tai mak­set­tu­ja lot­tokuponke­ja jokaiseen talouteen “huonoil­la” postinumeroalueilla?

  47. Voin vaik­ka heit­tää itse ensim­mäisen linkin peli­in, jos “sosi­aal­isia sekoit­ta­jia” ujostuttaa.

    Are mixed com­mu­ni­ties the answer to seg­re­ga­tion and poverty?

    Con­clu­sions

    It seems from this review of the evi­dence that cre­at­ing mixed neigh­bour­hoods treats a symp­tom of inequal­i­ty, not its cause. The prob­lem is pover­ty – what makes peo­ple poor and what keeps them poor – not the type of neigh­bour­hood in which peo­ple live.

    Try­ing to cre­ate mixed neigh­bour­hoods costs sub­stan­tial resources that could be used direct­ly to relieve pover­ty. The onus of proof should be on the advo­cates of mixed neigh­bour­hoods to demon­strate that they are an effec­tive way of reliev­ing pover­ty and reduc­ing social exclu­sion. A care­ful exam­i­na­tion of the evi­dence does not pro­vide much sup­port for this conclusion.

    There is a dan­ger that try­ing to cre­ate mixed neigh­bour­hoods diverts efforts away from tack­ling the under­ly­ing caus­es of pover­ty and social exclu­sion, lulling us into a com­fort­ing but false belief that we are doing some­thing positive.

    (Ensim­mäi­nen postausyri­tys meni jotenkin rik­ki — sen saa poistaa…)

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Seg­re­gaa­tion vaiku­tus­ta on tutkit­tu Yhdys­val­lois­sa siirtämäl­lä per­heitä slum­mista ulos. Aikuisille ei tapah­tunut mitään, mut­ta las­ten tule­vaisu­us parani selvästi.

    Entä mitä tapah­tuu niille hyväo­saisille, joiden kesku­u­teen slum­mivä­ki muuttaa?

    Kuin­ka paljon slum­miväkeä voi asut­taa hyväo­sais­ten kesku­u­teen ilman, että alue lakkaa ole­mas­ta houkut­tel­e­va ja hyväo­saiset muut­ta­vat pois?

    Ketkä slum­miväestä saa­vat tämän lot­tovoiton? Toden­näköis­es­ti slum­miväkeä on niin paljon, että jos hei­dät kaik­ki siir­retään hyväo­sais­ten alueille, lop­putu­lok­se­na on pelkkää uut­ta slummia.

  49. Daniel Fed­er­ley: Entä mitä tapah­tuu niille hyväo­saisille, joiden kesku­u­teen slum­mivä­ki muuttaa?

    Kuin­ka paljon slum­miväkeä voi asut­taa hyväo­sais­ten kesku­u­teen ilman, että alue lakkaa ole­mas­ta houkut­tel­e­va ja hyväo­saiset muut­ta­vat pois?

    Toden­näköis­es­ti slum­miväkeä on niin paljon, että jos hei­dät kaik­ki siir­retään hyväo­sais­ten alueille, lop­putu­lok­se­na on pelkkää uut­ta slummia.

    Tätä voi miet­tiä sitä kaut­ta, että Helsin­gin keskimääräisimpiä kaupungi­nosia ovat mm. Hert­toniemen­ran­ta, Etelä-Haa­ga ja Van­ha Ruskea­suo. Vaik­ka Helsin­gin kaupun­ki arpoisi kaikille asukkaille uuden asuinalueen pois­taen näin täysin seg­re­gaa­tion, koko kaupun­ki muut­tuisi Etelä-Haa­gak­si, eli ei mitenkään eri­tyisen slummimaiseksi. 

    Kysymyk­seen siitä, mil­loin alue muut­taa vähem­män houkut­tel­e­vak­si, ei var­maan voi vas­ta­ta muuten kuin että jokainen kaupun­gin vuokrat­a­lo muut­taa alueen vähem­män houkut­tel­e­vak­si, ja kunkin talon mar­gin­aal­i­hait­ta on pieni. Kata­janokalle on sijoitet­tu joitakin sato­ja kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, ja jos Soin­in­vaara näkee neloses­sa 2.1 epäsi­is­tisti pukeu­tunet­ta henkilöä kuukaudessa 1.3 sijaan, alue on huonon­tunut. Mut­ta kehi­tyk­sen päätepiste on siis se, että alue on muut­tunut Etelä-Haagaksi.

    Daniel Fed­er­ley: Ketkä slum­miväestä saa­vat tämän lottovoiton? 

    Täl­lä het­kel­lä toteutet­tu jär­jestelmä on yksinker­taisin ja halvin mah­dolli­nen, eli ensin kaupun­gin vuokra-asun­non tai mm. Y‑säätiön asun­non saa eniten sitä tarvit­se­va, ja seu­raavak­si osa tarvit­si­joista sijoite­taan varakkaille asuinalueille täh­tien asen­non mukaan. Kehit­tyneem­mässä jär­jestelmässä slum­mista pää­sevät arvotaan. Tehokkain­ta olisi var­maan se, että Kata­janokalle sijoite­taan eri­tyisen häiriköivät ja rikol­liset asukkaat, mut­ta tätä ei ole kat­sot­tu oikeudenmukaiseksi.

    ksee: Eikö ihan yhtähyvin val­tio / kun­ta voisi jakaa raa­pu­tusar­po­ja tai mak­set­tu­ja lot­tokuponke­ja jokaiseen talouteen “huonoil­la” postinumeroalueilla?

    Haet ilmeis­es­ti takaa sitä, että vuokrien ero­tus­ta vas­taa­va määrä arvotaan ja jae­taan käteen. Jos rahaa ei olisi pakko käyt­tää asun­toon, köy­hät eivät vält­tämät­tä ymmärtäisi käyt­tää sitä siihen, vaan johonkin muuhun kulu­tuk­seen, vaik­ka lop­ul­ta seg­re­gaa­tion vähen­tämi­nen olisi parem­pi käyt­töko­hde rahoille. 

    Lisäk­si se, että kun­nat rak­en­ta­vat asun­to­ja ei mak­sa kun­nille mitään, kos­ka vuokrat kat­ta­vat kus­tan­nuk­set, kun taas asum­is­meno­ja lisäävät muu­tok­set oikeasti lisäi­sivät kun­tien menoja.

  50. Daniel Fed­er­ley: Entä mitä tapah­tuu niille hyväo­saisille, joiden kesku­u­teen slum­mivä­ki muuttaa?

    Kuin­ka paljon slum­miväkeä voi asut­taa hyväo­sais­ten kesku­u­teen ilman, että alue lakkaa ole­mas­ta houkut­tel­e­va ja hyväo­saiset muut­ta­vat pois?

    Jos kaikille alueille siir­retään “slum­miväkeä” ei hyväo­saisil­la ole paikkaa johon lähteä heitä pakoon. Näin väl­tetään tämä ongelma.

  51. Pelkään­pä että ain­oa keino on helsinkikeskeisyy­den vähen­tämi­nen. Jos varakas vikamies tai liikemies halu­aa asua ja työsken­nel­lä Helsingis­sä, niin hänelle pitäisi lait­taa lisävero, jol­la asutet­taisi­in tarvit­ta­vat sairaan­hoita­jat, bus­sikuskit, kas­sa­henkilöt ja muut. Näitä mui­ta on muuten yllät­tävän paljon. Siis tuo lisävero ihmeesti vähen­täisi työ­paikko­jen tunkua kalli­ille alueille. Toiv­ot­tavasti joku ymmärtää, mitä yritän sanoa.

  52. Ossi Sare­so­ja: Väitän, että ei paina. Ali­hin­noitel­tu­i­hin asun­toi­hin on enem­män tunkua, kuin niitä riit­tää. Ne, jot­ka eivät sinne pääse, joutu­vat kil­paile­maan vapail­la markki­noil­la samoista asun­noista kuin kaik­ki muutkin. Markki­nahin­ta ei näin ollen laske.

    Eri asia olisi, jos kaik­ki voisi­vat tarvit­taes­sa vali­ta ali­hin­noitel­lun asunnon.

    Tässähän on kyse siitä, että asum­istuen sijaan raken­net­taisi­in halpo­ja asun­to­ja. Kukaan ei kykene mak­samaan 800 euron net­to­tu­loil­la 800 euron vuokraa. Nämä ihmiset siis joko saisi­vat edullisem­man asun­non jostain — kaupungilta tai yksi­tyiseltä — tai muut­taisi­vat jon­nekin mis­tä saisi­vat. Samaan aikaan raken­net­taisi­in jatku­vasti lisää asun­to­ja, joiden vuokra olisi 10–11 euroa/m2 eli 300–500 euroa kuukaudessa. Aivan var­masti asum­i­nen halpenisi. 

    Nykyään ihmiset suos­tu­vat mak­samaan kalli­ita vuokria kos­ka he eivät mak­sa niitä itse. Tämä nos­taa sekä vuokrata­soa että asun­to­jen hintoja.

  53. ksee: Eli samal­la taval­la kun joillekin arvotaan HITAS- ja ARA-lot­topot­te­ja, niin toisille arvotaan “vapaudut slum­mista” ‑kort­te­ja?

    Kuinka­han reilul­ta tämä kuu­lostaa niistä, jot­ka vetävät tyhjän arvan ker­ta toisen­sa perään?

    Eikö ihan yhtähyvin val­tio / kun­ta voisi jakaa raa­pu­tusar­po­ja tai mak­set­tu­ja lot­tokuponke­ja jokaiseen talouteen “huonoil­la” postinumeroalueilla?

    Tätä vapaudu slum­mista ‑lot­toa Jus­si Hal­la-aho kri­ti­soi joskus kun ehdotet­ti­in (vai peräti toteutet­ti­in) aja­tus­ta, että maa­han­muut­ta­jalap­sia voisi kär­rätä koulukul­je­tuk­sel­la Itä-Helsin­gin lähiöistä joi­hinkin parem­man väen koului­hin. Näin ehkäistäisi­in slum­mi­u­tu­mista. Onhan se kieltämät­tä vähän ikävää sit­ten niille lap­sille, jot­ka joutu­vat jäämään sinne tun­netusti ja ääneen lausu­tusti alem­piar­voiseen oppimisym­päristöön samal­la kun osa porukas­ta pelaste­taan seg­re­gaa­tion ehkäisemisen nimis­sä por­varik­oulun penkille.

  54. Joitain aiko­ja sit­ten herät­ti huomio­ta tutkimus, jos­sa havait­ti­in, että kaupungis­sa asuvil­la on isom­pi hiil­i­jalan­jäl­ki (eli isom­mat tulot) kuin maaseudul­la asuvil­la. Tässähän on selvästi kyse alueel­lis­es­ta seg­re­gaa­tios­ta — mut­ta mitä hyö­tyä on siitä, jos osa kaupunki­lai­sista muut­taa maalle, tai osa maalai­sista kaupunki­in? Seg­re­gaa­tio säi­lyy, mut­ta kos­kee vain eri ihmisiä. 😉

  55. Ville: Suomes­sa ei myöskään ole tapana olla kovin sosi­aal­isia naa­purei­den kanssa, joten on aika se ja sama, kuka naa­puris­sa asuu. 

    Kuitenkin sil­loin, kun ollaan sosi­aal­isia, on kyse jonkin­lais­es­ta pakkoti­lanteesta. Eli siis oletet­tavasti nämä ver­tailuhai­tat naa­puri­in jäävät pienem­mik­si, kos­ka keskinäistä ver­tailua ei jatku­vasti tehdä, mut­ta kuitenkin eri­lais­ten ihmis­ten eri elämän­ti­lanteet tule­vat näis­sä pakkoti­lanteis­sa tutuik­si ja ne on täl­löin pakko ottaa huomioon, jol­loin etu­ja kuitenkin syntyy.

    Daniel Fed­er­ley: Toden­näköis­es­ti slum­miväkeä on niin paljon, että jos hei­dät kaik­ki siir­retään hyväo­sais­ten alueille, lop­putu­lok­se­na on pelkkää uut­ta slummia. 

    Jos tilanne on tämä, käsis­sämme on suurem­pi yhteiskun­nalli­nen ja tulon­jaolli­nen ongel­ma, kos­ka meil­lä on siis merkit­tävä osa kansas­ta päässyt slum­mi­u­tu­maan ja (oletet­tavasti jol­lain tavoin määräävä) parem­pit­u­loinen osa kansas­ta ei joko asi­as­ta tiedä tai ei siitä välitä.

    ksee: The prob­lem is pover­ty – what makes peo­ple poor and what keeps them poor – not the type of neigh­bour­hood in which peo­ple live. 

    Tutkimus kos­kee Yhdys­val­to­ja. Käyt­tävätkö siel­lä rikkaat ja köy­hät samo­ja palvelu­ja ja pyörivätkö he samoissa piireis­sä, vaik­ka asu­isi­vatkin samal­la alueel­la? Koulupi­irien rahoi­tus tulee kiin­teistöveroista, joten luon­nol­lis­es­ti köhem­mät lapset hyö­tyvät, mut­ta tapaa­vatko nämä ihmiset muuten edes koskaan toisi­aan? Entä onko tämän asuinalueen rikkaam­mal­la väestöl­lä samal­la taval­la edes keino­ja vaikut­taa yhteiskun­nal­lis­es­ti köy­hempi­en naa­purien ase­maan kuin ken­ties Suomes­sa? Ainakin poli­it­tisia vai­h­toe­hto­ja on merkit­tävästi vähem­män kuin Suomessa.

  56. karvi­nen: Jos kaikille alueille siir­retään “slum­miväkeä” ei hyväo­saisil­la ole paikkaa johon lähteä heitä pakoon. Näin väl­tetään tämä ongelma.

    Espoo?

  57. Jani: Ei vält­tämät­tä, jos han­kkii asun­non, jos­sa on tarpeek­si suuri yhtiölaina ja lopuk­si siirtää kir­jat asun­toon, kun vaikka­pa joku suku­lainen asuu asun­nos­sa. Näin ei pien­si­joit­ta­jan vält­tämät­tä tarvitse mak­saa koskaan mitään veroja.

    En tarkoit­tanut sitä, että edes kaik­ki pien­si­joit­ta­jatkaan mak­saisi­vat vuokratuo­tois­taan merkit­täviä määriä vero­ja, vaan sitä, että niitä mak­se­le­maan joutu­vat ovat lähin­nä pien­si­joit­ta­jia. Pien­si­joit­ta­jil­lakin on toki mon­ta tapaa vält­tää niin vuokratuot­to­jen vero­tus­ta kuin myös mm. myyn­tivoitovero­tus. Yksi help­po tapa vält­tää myyn­tivoit­tovero on myös muut­to esim. johonkin toiseen maa­han myyn­tivuodek­si, jol­loin Suomen myyn­tivoitovero­tuk­sen vält­tää. Sitä ei ihan pie­nil­lä omaisuuk­sil­la yleen­sä kan­na­ta tehdä, mut­ta suurem­pi­en omaisuuk­sien vuokranan­ta­jat ovat har­ras­ta­neet ilmeis­es­ti tuo­takin. Vuosit­taisia tuot­to­ja taas pystyy leikkaa­maan pait­si yhtiölainan kaut­ta, myös nos­ta­mal­la vuokra-asun­toa vas­taan lisäk­si henkilöko­htais­takin lainaa, jol­la sit­ten voi verot­ta­jan asi­aan puut­tumat­ta tehdä mitä halu­aa — kuten vaik­ka ostaa sil­lä sen oman asun­non, jol­loin omis­tusasun­toon saa 100 % verovähen­nysoikeudel­lisen asun­to­lainan. Ja yksi per­in­teinen kik­ka on kai myös eri­lais­ten meno­jen vyöryt­tämi­nen vuokra-asun­to­tuot­to­ja vas­taan. Jos on esim. vuokrat­ta­va kämp­pä Lapista, on tavan­nut saa­da tehdä neljä verovähen­net­tävää Lapin matkaa vuodessa. Jos saa vuokratuot­to­ja vaik­ka Espan­jan loma-asun­nos­ta, niin sit­ten sinne saa ilmeis­es­ti verovähen­nyskelpois­es­ti vuo­den mit­taan matkail­la jne. Vuokra-asun­to­tuot­toi­hin liit­tyy aika mon­en­laisia verosuunnittelumahdollisuuksia.

  58. anonyy­mi:

    Tutkimus kos­kee Yhdysvaltoja.

    Juu ei.

    Kyl­lä se on ihan UKssa tehty kat­saus ole­mas­saol­e­vaan tutkimuk­seen — ja vaik­ka täy­tyy tun­nus­taa, etten vielä ole lukenut koko raport­tia — niin kyl­lähän jo tiivis­telmässä viitataan mm. UKssa ja Kanadas­sa tehty­i­hin tutkimuksiin.

    Aika oleelli­nen havain­to on nos­tet­tu sil­lä linkat­ul­la sivul­la ole­van tiivis­telmän tiivistelmään:

    Research from the UK and Cana­da track­ing peo­ple over time shows that the neigh­bour­hoods they ini­tial­ly lived in had no influ­ence on their pros­per­i­ty lat­er in life, while evi­dence from the US shows that mov­ing peo­ple from deprived neigh­bour­hoods to more afflu­ent ones does not improve their eco­nom­ic prospects.

    Kun vaiku­tuk­set näyt­tävät ole­van eri mais­sa eri laisia, niin tun­tuu aika arve­lut­taval­ta perustel­la sosi­aal­ista sekoit­tamista Suomes­sa sil­lä, että yhdessä kokeessa USAs­sa on saatu ehkä jotain juuri mitat­tavis­sa ole­via hyötyjä.

  59. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Jos Ara-asun­not nos­taa asumisen hin­taa, syy tähän olisi hyvä selit­tää niin, että me maal­likotkin ymmär­retään se.

    Asu­taan suurem­mas­sa asun­nos­sa, kuin jos jou­tu­isim­mak­samaan markki­nahin­nan. Vähem­män ihmisiä isom­mis­sa asun­nos­sa jät­tää niille muille vähem­män tilaa, eli suo­raan kalli­im­mat hinnat.

    Olepa hyvä.

  60. Sylt­ty: Asu­taan suurem­mas­sa asun­nos­sa, kuin jos jou­tu­isim­mak­samaan markki­nahin­nan. Vähem­män ihmisiä isom­mis­sa asun­nos­sa jät­tää niille muille vähem­män tilaa, eli suo­raan kalli­im­mat hinnat.

    Olepa hyvä.

    Nuo tosin jae­taan suun­nilleen niin, että jokaista asukas­ta kohti on yksi huone. Sitä suurem­mas­sa asun­nos­sa asum­ista tapah­tuu vain sil­loin, kun joku on muut­tanut pois eikä asun­toa ole vai­hdet­tu pienem­pään. Pienem­pään vai­h­tamiseen on kan­nus­timet Ara-asun­nois­sakin, kos­ka vuokra kuitenkin pienenee.

    1. Ara-kan­nas­sa ei voi ymmärtääk­seni pian enää vai­h­taa pienem­pään, jos sat­tuu ole­maan yli­t­u­loinen. Samas­sa ylisu­ures­sa asun­nos­sa saa asua elämän­sä lop­pu­un ja siirtää en vielä lap­silleenkin, jos osaa niksit (en neu­vo), mut­ta pienem­pään ei voi vai­h­taa, eikä tietenkään myös suurem­paan. Yli­t­u­loisek­si taas tulee sil­lä, että lapset muut­ta­vat pois. Tässä on jotain perin hölmöä.

  61. Peter: Tätä vapaudu slum­mista ‑lot­toa Jus­si Hal­la-aho kri­ti­soi joskus kun ehdotet­ti­in (vai peräti toteutet­ti­in) aja­tus­ta, että maa­han­muut­ta­jalap­sia voisi kär­rätä koulukul­je­tuk­sel­la Itä-Helsin­gin lähiöistä joi­hinkin parem­man väen koului­hin. Näin ehkäistäisi­in slum­mi­u­tu­mista. Onhan se kieltämät­tä vähän ikävää sit­ten niille lap­sille, jot­ka joutu­vat jäämään sinne tun­netusti ja ääneen lausu­tusti alem­piar­voiseen oppimisym­päristöön samal­la kun osa porukas­ta pelaste­taan seg­re­gaa­tion ehkäisemisen nimis­sä por­varik­oulun penkille.

    Joo, parem­man väen koului­hin siirtämisessä ei ole järkeä, kos­ka köy­hien koului­hin jää edelleen vain köy­hiä. Asun­topoli­ti­ikas­sa­han ei pelkästään siir­retä köy­hiä rikkaille alueille vaan myös esimerkik­si kaavoite­taan omakoti­talo­ja ja kau­ni­ita asuinaluei­ta köy­hien aluei­den viereen, ja toisaal­ta osa ihmi­sistä menet­tää mah­dol­lisu­u­den asua rikkaal­la alueel­la, kun köy­hä on vienyt hei­dän asuntonsa.

  62. anonyy­mi:
    Tutkimus kos­kee Yhdys­val­to­ja. Käyt­tävätkö siel­lä rikkaat ja köy­hät samo­ja palvelu­ja ja pyörivätkö he samoissa piireis­sä, vaik­ka asu­isi­vatkin samal­la alueella? 

    Ainakin Suomes­sa voi var­maan yleistää, että perusk­oul­u­laiset ja sitä nuorem­mat tutus­tu­vat enim­mäk­seen samal­la asuinalueel­la asu­vi­in ja aikuiset eivät melkein lainkaan.

  63. Peter: Tässähän on kyse siitä, että asum­istuen sijaan raken­net­taisi­in halpo­ja asuntoja.

    Käsit­tääk­seni Makkarat­alon Hau­tu­umaan väite oli, että nämä ali­hin­taiset asun­not yksistään lask­i­si­vat myös markki­nahin­to­ja ihan riip­pumat­ta asum­istues­ta. Sitä minä en usko.

    Se, lask­isiko asum­istuen pois­t­a­mi­nen asun­to­jen hin­to­ja, onkin aivan toinen asia, jos­ta en ole esit­tänyt väitet­tä suun­taan tai toiseen.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Ara-kan­nas­sa ei voi ymmärtääk­seni pian enää vai­h­taa pienem­pään, jos sat­tuu ole­maan yli­t­u­loinen. Samas­sa ylisu­ures­sa asun­nos­sa saa asua elämän­sä lop­pu­un ja siirtää en vielä lap­silleenkin, jos osaa niksit (en neu­vo), mut­ta pienem­pään ei voi vai­h­taa, eikä tietenkään myös suurem­paan. Yli­t­u­loisek­si taas tulee sil­lä, että lapset muut­ta­vat pois. Tässä on jotain perin hölmöä.

    Hölmöä on. Ja samal­la esimerk­ki siitä miten poli­it­ti­nen päätök­sen­teko on kyken­emätön otta­maan pois saavutet­tu­ja etu­ja. Vas­taavia esimerkke­jä on luke­mat­to­mia ja nämä ovat keskeis­es­ti syynä Suomen tämän het­kiseen aneemiseen tilaan. Eli kansalai­sista liian suuri osa tyy­tyy muiden mak­samaan elin­ta­soon eivätkä lähde omin pon­nis­tuksin etsimään parem­paa tule­vaisu­ut­ta. Tuhoisaa kansantaloudelle.

    Näis­sä vuokra-asun­toarpa­jai­sis­sa tar­jo­taan Helsingis­sä joillekin uut­ta asun­toa mer­inäköalal­la nau­ret­ta­van alhaisel­la vuokral­la, eikä tarvitse aamul­la töi­hin vaivau­tua. Tähän joukkoon on koko ajan tulos­sa enem­män porukkaa. Toinen joutuu pon­nis­tele­maan puolison­sa kanssa kym­meniä vuosia työelämässä saadak­seen han­kit­tua vas­taa­van­laisen asun­non, ja mak­saa vielä verois­saan ensin­maini­tun asumisen. 

    Suomes­sa ollaan päivä päivältä pidem­mäl­lä kehi­tyk­sessä, jos­sa jälkim­mäis­ten moti­vaa­tio pon­nis­telu­un lop­puu ja sil­loin meille kaikille käy huonosti.

  65. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Sitä suurem­mas­sa asun­nos­sa asum­ista tapah­tuu vain sil­loin, kun joku on muut­tanut pois eikä asun­toa ole vai­hdet­tu pienempään.

    Vain?

    1) Avio/avoero ei ole mitenkään eri­tyisen harv­inainen ilmiö. Väitän että suurem­pi osa ihmi­sistä on kokenyt 40. ikävuo­teen men­nessä avo/avioeron kuin ei ole.

    2) Ja kun tulee 4–5‑kymppiä mit­tari­in, lapset alka­vat kas­va­maan isoik­si ja muut­ta­maan pois.

  66. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ainakin Suomes­sa voi var­maan yleistää, että perusk­oul­u­laiset ja sitä nuorem­mat tutus­tu­vat enim­mäk­seen samal­la asuinalueel­la asu­vi­in ja aikuiset eivät melkein lainkaan.

    Ei nyt pidä alku­unkaan paikkaansa työssä käyvien tai opiskele­vien kohdal­la, eikä sil­loin, jos lapsel­la on joku akti­ivi­nen “tavalli­nen” har­ras­tus. Osa har­ras­tuk­sista on toki eriy­tymässä eli­itin harrastuksiksi.

  67. Kalli­it­ten asun­to­jen Helsin­ki tarvit­see myös palvelu­alo­jen ja muiden mata­la­palk­ka-alo­jen työn­tek­i­jöitä. Helsin­ki voisi käyt­tää ARA-rahoi­tus­ta ”työ­suhdea­sun­to­jen” rak­en­tamiseen. Helsinkiläiset yri­tyk­set voisi­vat saa­da käyt­töön­sä työ­suhdea­sun­to­ja vak­i­tu­is­ten pieni­palkkaisten kokopäiväis­ten työn­tek­i­jöi­den käyt­töön (ehtona siis tulo­ra­jat ja kokopäivä­työ). Täl­lainen yri­tys­tu­ki ei valu hukkaan ja asun­not ovat myös vero­tuk­sen piiris­sä asun­toe­tu­ina. Helsin­gin kaupun­gin eli­naikaiset asun­not muutet­taisi­in 5‑vuotisiksi hädässä oleville asioiden kun­toon saat­tamisen ajak­si. Muuten kaupun­gin asun­to­ja raken­net­taisi­in eri­ty­is­ryh­mille ”palve­lu­taloina” esim. vam­maisille, eläkeläisille, opiske­li­joille jne. Tur­vakoti­palvelu­un sat­sat­taisi­in. Taval­lista asum­ista tuet­taisi­in kohtu­ullisel­la asum­istuel­la tarpeen mukaan. Kan­nustin­loukuss­sa ole­vat down­shif­taa­jat voisi­vat miet­tiä, pitääkö asua Suomen kalleim­mis­sa asun­nois­sa, Helsingissä.

  68. Vesa:
    Näis­sä vuokra-asun­toarpa­jai­sis­sa tar­jo­taan Helsingis­sä joillekin uut­ta asun­toa mer­inäköalal­la nau­ret­ta­van alhaisel­la vuokral­la, eikä tarvitse aamul­la töi­hin vaivau­tua. Tähän joukkoon on koko ajan tulos­sa enem­män porukkaa. Toinen joutuu pon­nis­tele­maan puolison­sa kanssa kym­meniä vuosia työelämässä saadak­seen han­kit­tua vas­taa­van­laisen asun­non, ja mak­saa vielä verois­saan ensin­maini­tun asumisen. 

    Ei tuet­tu asun­to sitä tarkoi­ta, että ihmi­nen jäisi työvoiman ulkop­uolelle lop­puelämäk­seen. Ihan samal­la taval­la sieltä kaupun­gin asun­nos­ta lähde­tään aamul­la töi­hin kuin kalli­im­mas­ta omis­tuskäm­pästäkin. Erona ehkä se, että kun yhdestä lähde­tään aja­maan bus­sia tai kokkaa­maan rav­in­to­laan tai päiväkoti­in lap­sia kat­so­maan, niin tois­es­ta men­nään it-hom­mi­in. Ilman vuokratukea muo­dos­sa tai toises­sa ne pienem­pi­palkkaiset eivät pysty­isi asumaan Helsingissä. 

    Ja se olisi tosi­aan ihan jär­jetön kan­nustin­loukku, jos ural­la eten­e­m­i­nen tai lisä­työvuoro­jen nap­paami­nen aiheut­taisi asun­non menet­tämisen ja pysyvän usei­den sato­jen euro­jen lisälaskun kuukaudessa. Kyl­lä se moti­ivi muut­taa ja lait­taa kämp­pä kier­toon tulee ihan siitä, että kun rahaa alkaa olla ja elämän­ti­lanne muut­tuu, halu­taan ede­tä kohti sitä samaa unel­maa kuin kaik­ki muutkin. Ei kenenkään unel­ma ole elää kaupun­gin vuokrat­alos­sa hau­taan asti.

  69. Tämä voisi olla esimerk­ki Helsin­gin kaupun­gin vuokra-asun­non edullisuudesta.
    2 moni­lap­sista lap­siper­het­tä on han­kkin­ut 100 m²:n vuokra-asun­non keskus­tas­ta, Helsin­gin Kalasa­ta­mas­ta, vierekkäi­sistä kortteleista.
    Toisel­la per­heel­lä oli häätö edessä ja van­hempi­en monivuo­tiset opiske­lut oli­vat vielä kesken. Lap­siper­he todel­la tarvit­si asun­non ja he sai­vat sen. Vuokra on 100 m² x 14 €/m2 = 1.400 €/kk. Van­hem­mat pystyvät tekemään vain osapäivä­työtä opiskelun ohes­sa, ja sik­si he tarvit­se­vat vielä asum­is­tukea tähän asuntoon.
    Toisel­la per­heel­lä on opiske­lut jo ohi ja he ovat valmis­tuneet ja saa­neet hyvä­palkkaiset työt. Hei­dän kovan rahan vuokra-asun­ton­sa vuokra on 100 m² x 28 €/m2 = 2.800 €/kk. Hyvä­palkkaiset eivät saa asum­is­tukea (eivätkä tarvitsekaan).
    Vuokrien ero on 1.400 €/kk ja 16.800 € vuodessa. 10 vuodessa sum­ma on jo 168.000 €.
    Elinikäisessä Helsin­gin kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa asu­va per­he tulee saa­maan etua naa­puri­in näh­den, 40 vuodessa 672.000 € vuokrien erol­la, ilman asum­is­tukea. Tuos­ta sum­mas­ta ei ole koskaan mak­set­tu veroa. Mik­si kaupun­gin asun­nos­sa asu­va ikinä muut­taisi pois, jos jär­jestelmä tämän taloudel­lisen edun mahdollistaa.

  70. Tuu­la S.: Mik­si kaupun­gin asun­nos­sa asu­va ikinä muut­taisi pois, jos jär­jestelmä tämän taloudel­lisen edun mahdollistaa.

    Kos­ka vuokra on 1400 €/kk. Tulo­jen noustes­sa opin­to­jen päät­tyessä asum­is­tu­ki jää saa­mat­ta. 1400 eurol­la kuukaudessa lyhen­tää jo varsin isoa asun­to­lainaa ja kar­tut­taa varallisuutteen. 

    Naa­purin alko­holisti-isä kun pistää vai­mon­sa pään seinään kol­man­nen ker­ran vuo­den sisään ja poli­isi herät­tää keskel­lä yötä, per­he alkaa kai­va­ta omaa rauhaa. Vuosien kulues­sa uusi hieno talo alkaa rapis­tua pikkuhil­jaa kun 1400 € kuukau­sivuokras­ta ei riitä saman­laista huolto­bud­jet­tia kuin 2800 euron kuukau­sivuokras­ta. Kaik­ki kyl­lä on kun­nos­sa, mut­ta vähän nuhjuista. Asi­aa ei auta se kun yläk­er­ran yksin­huolta­jaäidin kapinoi­va tei­ni piirtää tois­tu­vasti pil­lu­ja seinään eikä kukaan puu­tu. Lap­sia ärsyt­tää kun kaik­ki koulukaver­it tietävät hei­dän asu­van kaupun­gin vuokratalossa.

    Onhan noi­ta syitä. Kuten todet­tu, kenenkään unel­mana ei ole asua kaupun­gin vuokrat­alos­sa hau­taan asti.

  71. Niin ja tosi­aan, jos se kaupun­gin vuokralaise­na asum­i­nen on ker­ran niin fik­sua, hienoa ja lot­tovoit­to, niin kyl­lähän siihen väistämät­tä liit­tyy posi­ti­ivi­nen leima. Eikö niin? Kaik­ki ovat kateel­lisia kaupun­gin vuokrat­alois­sa asuville ja heitä vähän ihail­laan. Jos joku ei ihaile näitä elämässä voit­tanei­ta, vaan päin­vas­toin kat­soo vähän alaspäin ja säälit­telee, niin sit­ten on syytä miet­tiä uud­estaan onko kyseessä oikeasti ihan niin suuri voit­to kuin usein annetaan ymmärtää.

  72. Peter: Ei tuet­tu asun­to sitä tarkoi­ta, että ihmi­nen jäisi työvoiman ulkop­uolelle lop­puelämäk­seen. Ihan samal­la taval­la sieltä kaupun­gin asun­nos­ta lähde­tään aamul­la töi­hin kuin kalli­im­mas­ta omis­tuskäm­pästäkin. Erona ehkä se, että kun yhdestä lähde­tään aja­maan bus­sia tai kokkaa­maan rav­in­to­laan tai päiväkoti­in lap­sia kat­so­maan, niin tois­es­ta men­nään it-hom­mi­in. Ilman vuokratukea muo­dos­sa tai toises­sa ne pienem­pi­palkkaiset eivät pysty­isi asumaan Helsingissä. 

    Ja se olisi tosi­aan ihan jär­jetön kan­nustin­loukku, jos ural­la eten­e­m­i­nen tai lisä­työvuoro­jen nap­paami­nen aiheut­taisi asun­non menet­tämisen ja pysyvän usei­den sato­jen euro­jen lisälaskun kuukaudessa. Kyl­lä se moti­ivi muut­taa ja lait­taa kämp­pä kier­toon tulee ihan siitä, että kun rahaa alkaa olla ja elämän­ti­lanne muut­tuu, halu­taan ede­tä kohti sitä samaa unel­maa kuin kaik­ki muutkin. Ei kenenkään unel­ma ole elää kaupun­gin vuokrat­alos­sa hau­taan asti.

    Mis­s­a­s­it point­ti­ni. Kri­ti­soin vuokra- ja muiden tuet­tu­jen asun­to­jen rak­en­tamista meren­ran­ta­paikoille, kalleim­mille ton­teille. Jos sel­l­aisen vuokra-asun­non saa niin eihän siitä koskaan muu­ta pois muualle kuin korkein­taan vielä parem­paan tuet­tuun vuokrakämppään.

    Kan­nustin­loukku! Ihmisiä pitää siis kan­nus­taa töi­den tekemiseen, opiskelu­un ja muuhun pon­nis­telu­un. Olisiko­han sosi­aal­i­tur­va asum­is­tuki­neen men­nyt liian pitkälle kun tarvi­taan näin val­tavasti kan­nus­tamista? Tässä tietysti tör­määmme taas tähän saavutet­tu­jen etu­jen poisot­tamisen vaikeuteen.

    Tue­tun vuokra-asumisen osalta porkkana (=kan­nustin!) syn­tyy yksinker­tais­es­ti niin, että nämä tue­tut asun­not ovat huonom­pia ja sijait­se­vat huonom­mal­la asuinalueel­la. Siitä syn­tyy luon­tainen halu siir­tyä pon­nis­telun kaut­ta parem­paan asumiseen, omil­la ansioil­la. Täl­lainen toim­inta luo oikeaa dynami­ikkaa koko kansan­talouteen ja myös kykyyn pitää huol­ta niistä, joka oikeasti eivät pär­jää itse.

    Julis­taisin mielel­läni mon­et suo­ma­laisen sosi­aalidemokra­t­ian saavu­tuk­set yhteiskun­nan tuhoavak­si syöväk­si, use­at edut kun ovat val­uneet alku­peräisen tarkoituk­sen vas­tais­es­ti liian yleis­es­ti ja pitkästi nautituiksi.

  73. Peter: Kos­ka vuokra on 1400 €/kk. Tulo­jen noustes­sa opin­to­jen päät­tyessä asum­is­tu­ki jää saa­mat­ta. 1400 eurol­la kuukaudessa lyhen­tää jo varsin isoa asun­to­lainaa ja kar­tut­taa varallisuutteen. 

    Naa­purin alko­holisti-isä kun pistää vai­mon­sa pään seinään kol­man­nen ker­ran vuo­den sisään ja poli­isi herät­tää keskel­lä yötä, per­he alkaa kai­va­ta omaa rauhaa. Vuosien kulues­sa uusi hieno talo alkaa rapis­tua pikkuhil­jaa kun 1400 € kuukau­sivuokras­ta ei riitä saman­laista huolto­bud­jet­tia kuin 2800 euron kuukau­sivuokras­ta. Kaik­ki kyl­lä on kun­nos­sa, mut­ta vähän nuhjuista. Asi­aa ei auta se kun yläk­er­ran yksin­huolta­jaäidin kapinoi­va tei­ni piirtää tois­tu­vasti pil­lu­ja seinään eikä kukaan puu­tu. Lap­sia ärsyt­tää kun kaik­ki koulukaver­it tietävät hei­dän asu­van kaupun­gin vuokratalossa.

    Onhan noi­ta syitä. Kuten todet­tu, kenenkään unel­mana ei ole asua kaupun­gin vuokrat­alos­sa hau­taan asti.

    Vai sit­ten voisi olla niin, että vuokra kohoaisi vähitellen kohti 2 800 euroa, jol­loin talo pysy­isi parem­min kun­nos­sa, stig­ma­ti­soi­tu­mi­nen vähen­ty­isi ja korkeampia vuokria käytet­täisi­in uusien kaupun­gin vuokrat­alo­jen rak­en­tamiseen siten että hädä­nalaiset saa asun­non yhtä hel­posti kuin nykytilanteessa.

  74. Tuuk­ka Saari­maa:
    Tässäpä sel­ven­nys­tä keskustelu­un. Uuni­tuore VATT:n pol­i­cy brief, jos­sa ver­tailemme asum­is­tukea ja ARA-asuntoja.

    http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kohtuuhintaisuuspolitiikka-ei-ole-laake-asumisen-kalleute‑1

    Tämä oli vähän has­susti kir­joitet­tu: “Julkises­sa keskustelus­sa asum­is­tukea kri­ti­soidaan siitä, että se nos­taa vuokrata­soa. Tämä on tietenkin tot­ta, jos tar­jon­ta on jous­tam­a­ton­ta, kuten Helsingis­sä. Mut­ta täl­laises­sa tilanteessa mikä tahansa sosi­aalietu­us tai vero­muu­tos vaikut­taa vuokri­in. Kun käytet­tävis­sä ole­vat tulot nou­se­vat, osa lisä­tu­loista kanavoituu asumiskysyn­tään ja hei­jas­tuu vuokratasoon.” 

    Jos toimeen­tu­lotuen enim­mäisvuokraa nos­tet­taisi­in 675 eurosta 775 euroon, täl­löin­hän olisi yhden­tekevää toimeen­tu­lo­tukea saav­ille onko asun­non vuokra 575, 675 vai 775 euroa, mut­ta jos peru­sosaa nos­tet­taisi­in 585 euroon ja enim­mäisvuokra pysy­isi samana kuin nyt, kan­nat­taa yrit­tää hakea mah­dol­lisim­man hal­paa asun­toa, vaik­ka ero olisi pienikin, esim. 50 €, sil­lä vuokrien ero­tuk­sen voi käyt­tää suo­raan kulu­tuk­seen. Suurem­mas­ta tulosta kohdis­tuu siis tässä tapauk­ses­sa vain osa asumiskysyn­tään vuokrata­soon hei­jastuen, mikä on merkit­tävä ero ver­rat­tuna asumisen suo­raan tukemiseen.

  75. Vesa: Mis­s­a­s­it point­ti­ni. Kri­ti­soin vuokra- ja muiden tuet­tu­jen asun­to­jen rak­en­tamista meren­ran­ta­paikoille, kalleim­mille ton­teille. Jos sel­l­aisen vuokra-asun­non saa niin eihän siitä koskaan muu­ta pois muualle kuin korkein­taan vielä parem­paan tuet­tuun vuokrakämppään.

    Kan­nustin­loukku! Ihmisiä pitää siis kan­nus­taa töi­den tekemiseen, opiskelu­un ja muuhun pon­nis­telu­un. Olisiko­han sosi­aal­i­tur­va asum­is­tuki­neen men­nyt liian pitkälle kun tarvi­taan näin val­tavasti kan­nus­tamista? Tässä tietysti tör­määmme taas tähän saavutet­tu­jen etu­jen poisot­tamisen vaikeuteen.

    Tue­tun vuokra-asumisen osalta porkkana (=kan­nustin!) syn­tyy yksinker­tais­es­ti niin, että nämä tue­tut asun­not ovat huonom­pia ja sijait­se­vat huonom­mal­la asuinalueel­la. Siitä syn­tyy luon­tainen halu siir­tyä pon­nis­telun kaut­ta parem­paan asumiseen, omil­la ansioil­la. Täl­lainen toim­inta luo oikeaa dynami­ikkaa koko kansan­talouteen ja myös kykyyn pitää huol­ta niistä, joka oikeasti eivät pär­jää itse.

    Julis­taisin mielel­läni mon­et suo­ma­laisen sosi­aalidemokra­t­ian saavu­tuk­set yhteiskun­nan tuhoavak­si syöväk­si, use­at edut kun ovat val­uneet alku­peräisen tarkoituk­sen vas­tais­es­ti liian yleis­es­ti ja pitkästi nautituiksi.

    Kaupun­gin vuokra-asun­to mer­inäköalal­la vas­taa efek­ti­ivis­es­ti esimerkik­si Jätkäsaaren 39 neliön kohdal­la sitä, että ansio­tuloveroa on las­ket­tu 500 eurol­la palkan suu­ru­ud­es­ta riip­pumat­ta. En usko, että 500 euron veron alen­nuskaan aiheut­taa kaiken kun­ni­an­hi­mon katoamisen.

  76. Kuvitelka­amme, että 2000 helsinkiläistä saa sairausko­htauk­sen ja viedään päivystykseen.
    Kos­ka puo­let näistä kuolee, lopete­taan päivystyk­sen pito kokon­aan, kos­ka yhdenvertaisuus?

    “Kos­ka rahaa ei riitä kaikille, sen piiri­in otet­taisi­in vuosit­tain tuhat koti­talout­ta, joiden val­in­ta­pe­rustei­ta ei julkistettaisi.”

    = Eli sosi­aal­ista asum­ista ei saa olla, jos sitä ei riitä kaikille? Vas­ta kun kaikille halukkaille on kamp­pä tar­jol­la, ne saa­vat pomp­sah­taa ole­mas­saole­viksi kuin lohikäärmeet Lemin kir­jas­sa, kun niiden toden­näköisyys ylit­ti 0,5?

    Suo­mi päästi sosi­aalisen asum­is­tuotan­non Satot ja VVOt bisne­spuljuik­si, öö, ehkä 20 vuot­ta sit­ten, tilalle ei tuo­tu kor­vaavaa ja nyt sit­ten ihme­tel­lään, että on ongelmaa?

  77. [tutus­tu­mis­es­ta mui­hin ihmisiin]

    Tapio: Ei nyt pidä alku­unkaan paikkaansa työssä käyvien tai opiskele­vien kohdal­la, eikä sil­loin, jos lapsel­la on joku akti­ivi­nen “tavalli­nen” har­ras­tus. Osa har­ras­tuk­sista on toki eriy­tymässä eli­itin harrastuksiksi. 

    No enpä ole kyl­lä yhtään ystävää han­kkin­ut sen jäl­keen, kun täytin 30 vuotta. 

    Hyvä jos naa­pu­rit tun­nen ja nyt kun tarkem­min ajat­te­len niin en kyl­lä muista niiden nimiä.

    Käytän­nössä kaik­ki oikeat kaver­it on han­kit­tu ennen 20-vuo­tis­synt­täre­itä ja siihen vielä pari kap­palet­ta yliopis­tos­ta, kaik­ki myöhem­mäl­lä iäl­lä tutuk­si tulleet ovat pelkkiä hyvänpäiväntuttuja. 

    Työkavere­i­ta nähdään töis­sä ja har­ras­tuskavere­i­ta nähdään har­ras­tuk­sis­sa, mut­ta nekin tup­paa­vat kyl­lä ole­maan aika lail­la samas­sa sosioekonomises­sa ase­mas­sa kuin itse.

  78. Tämä on kiin­nos­ta­va aihe laajemminkin.

    Jos asum­istuen aluelu­ok­i­tuk­set pois­tet­taisi­in ja vuokran mak­simi­ra­jak­si asetet­taisi­in tämän het­ken halvim­man aluelu­ok­i­tuk­sen mukainen taso ja toimeen­tu­lo­tukea ei mak­set­taisi asum­istuen mak­simi­ra­jan ylimenevään vuokraan, helpot­taisi Helsin­gin ja muidenkin iso­jen kaupunkien asun­top­u­la merkittävästi. 

    Asum­istuen aluelu­ok­i­tuk­set ja toimeen­tu­lotuen eri suu­ruiset mak­simivuokrat eri kaupungeis­sa ylläpitävät osaltaan keinotekois­es­ti kaupungis­tu­mista. Nythän asia olisi help­po ratkaista, kun toimeen­tu­lotuenkin mak­saa Kela.

    1. Ymmärtääk­seni Kela ei mak­sa toimeen­tu­lo­tukea vaan huole­htii pelkästään mak­satuk­ses­ta. Rahat tule­vat edelleen kun­nil­ta aivan samoin kuin koti­hoidon tuki, jos­sa Kela huole­htii vain rahali­iken­teestä mut­ta raha on kun­tien rahaa.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni Kela ei mak­sa toimeen­tu­lo­tukea vaan huole­htii pelkästään mak­satuk­ses­ta. Rahat tule­vat edelleen kun­nil­ta aivan samoin kuin koti­hoidon tuki, jos­sa Kela huole­htii vain rahali­iken­teestä mut­ta raha on kun­tien rahaa.

    Piti oikein tark­istaa, val­tio ja kun­nat mak­sa­vat perus­toimeen­tu­lotuen puo­lik­si, tämä muu­tos on kom­pen­soitu kun­tien val­tiono­suuk­sis­sa. Perus­toimeen­tu­lo­tu­ki kat­taa noin 90% toimeentulotukimenoista. 

    Joskus olen poht­in­ut jär­jestelmää, jos­sa asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in ja toimeen­tu­lotuen tasoa nos­tet­taisi­in esim. niin, että se olisi net­tona 25% keskimääräisen palka­nsaa­jan kuukau­sian­sios­ta. Täl­lä het­kel­lä siis noin 900 euroa yhden hen­gen taloudessa. Kah­den tai use­am­man hen­gen taloudessa sit­ten per­heen­jäsenet jol­lain ker­toimel­la kuten nytkin. 

    Kan­nustin­loukku­ja se tuskin ainakaan lisäisi, byrokra­tia vähenisi ja yhteiskun­nan tuki ei valuisi sijoit­ta­jille vuokrien kaut­ta. Olen itsekin pien­imuo­toinen asuntosijoittaja/vuokranantaja, joten en nyt puhu pahaa kap­i­tal­is­tia vas­taan kateudesta. 

    Vuokrata­sot lask­i­si­vat var­masti jopa Helsingis­sä, kos­ka kimp­pa-asum­i­nen ym. vähen­täisi asun­to­jen kysyn­tää ja ihmiset etsi­sivät keino­ja tin­kiä asum­is­menoista, jot­ta rahaa jäisi muuhun. 

    Tark­ka ihmi­nen voisi jopa jol­lain alueil­la Suomes­sa mak­saa omaa asun­toa toimeen­tu­lotuel­la, ainakin jos olisi saanut lainan töis­sä ollessaan. Kaiken kaikki­aan se lisäisi asumisen tehokku­u­den ja taloudel­lisu­u­den suun­nit­telua, kun ihmiset itse hal­lit­si­si­vat käyt­töön­sä tule­via raho­ja. Silti myös yhteiskun­ta säästäisi. 

    Taitaa olla vain poli­it­tis­es­ti liian kova pala, köy­hien kade­htimi­nen on sen ver­ran kovas­sa huu­dos­sa, ettei heille halu­ta suo­da valin­nan mah­dol­lisuuk­sia ja elämän hallintaa samal­la tavoin kuin meille parem­min elämässä pärjänneille.

    Toki joku voisi ajatel­la, että sit­ten joku ei lait­taisi rahaa asun­toon ollenkaan, vaan ryyp­päisi enem­män. Sel­l­aista se elämä on. Kaikel­la on puolen­sa ja hyvil­läkin asioil­la on aina jokin varjopuoli.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.