Ara-asunnoista asumistukeen

Kuvi­tel­kaam­me, että Hel­sin­gin asun­to­kur­juut­ta yri­tet­täi­siin kor­ja­ta koro­te­tul­la asu­mis­tuel­la, joka oli­si 300 euroa kuus­sa tavan­omais­ta asu­mis­tu­kea suu­rem­pi. Kos­ka rahaa ei rii­tä kai­kil­le, sen pii­riin otet­tai­siin vuo­sit­tain tuhat koti­ta­lout­ta, joi­den valin­ta­pe­rus­tei­ta ei jul­kis­tet­tai­si. Oikeus koro­tet­tuun tukeen säi­lyi­si, vaik­ka tulot nousisivat.

Ara-asun­not toi­mi­vat juu­ri näin. Tuki on Hel­sin­gin olois­sa huo­mat­ta­van suu­ri, sen pii­riin pää­see vain pie­ni osa haluk­kais­ta ja oikeus Ara-asun­toon säi­lyy, vaik­ka tulot nouse­vat. Asun­to on vält­tä­mät­tö­myys, jon­ka sivis­ty­nyt yhteis­kun­ta tur­vaa niil­le­kin, jot­ka eivät pys­ty sitä itse rahoit­ta­maan. Vähä­va­rai­sia on tuet­ta­va raa­oil­la asun­to­mark­ki­noil­la, mut­ta ovat­ko Ara-asun­not oikea keino?
Vaih­toeh­to­na eril­li­sil­le pie­ni­tu­lois­ten asuin­ta­loil­le on tuen mak­sa­mi­nen asu­mis­tu­ke­na. Ara-asun­toi­hin liit­tyy monia ongel­mia, mut­ta pahin on se, ettei nii­tä rii­tä kai­kil­le. Asu­mis­tu­kea kaik­ki saa­vat yhtä­läi­sin perustein.

Ara-asun­to­jen tiel­le on läh­det­ty ehkä sik­si, että bud­jet­ti­käy­tän­töm­me mukaan on hel­pom­pi luo­pua tulois­ta kuin lisä­tä meno­ja. Ara-poli­tik­ka näyt­tää hal­vem­mal­ta kuin asu­mis­tuen käyt­tö, mut­ta ei se sitä ole – eri­tyi­ses­ti ei ole, kos­ka Ara-asun­nois­sa asuu yli­tu­loi­sia, jot­ka eivät asu­mis­tu­kea saisi.

Asu­mis­tuen ongel­ma­na on pidet­ty tuen valu­mis­ta vuo­kriin. Kaik­ki tavat aut­taa vähä­va­rai­sia asun­to­mark­ki­noil­la nos­ta­vat asun­to­jen mark­ki­na­hin­to­ja ja ‑vuo­kria – myös se, että asun­to­kan­nas­ta vara­taan osa Ara-asun­noik­si. Jos muu­ta halu­taan, ainoa rat­kai­su on, ettei­vät vähä­va­rai­set asu lain­kaan tai että hei­dät hää­det­täi­siin muuttotappioalueille.

Asu­mis­tu­ki valui­si vuo­kriin, jos tuki oli­si sitä suu­rem­pi, mitä kor­keam­paa vuo­kraa mak­saa. Hel­sin­gis­sä asu­mis­tu­ki ei rii­pu vuo­kran kor­keu­des­ta, kos­ka esi­mer­kik­si yksi­näi­sel­lä ihmi­sel­lä kor­kein huo­mioon otet­ta­va vuo­kra on 508 euroa kuus­sa. Niin hal­val­la ei saa mitään. Kor­keim­mil­laan asu­mis­tu­ki kor­vaa hyväk­sy­tys­tä vuo­kras­ta 80%.

Kes­kus­te­lus­sa sot­keu­tu­vat kes­ke­nään asu­mis­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tu­ki. Toi­meen­tu­lo­tu­ki kor­vaa Hel­sin­gis­sä yksi­näi­sen hen­ki­lön asu­mis­me­not koko­naan 675 euroon saak­ka. Tämä sot­kee vuo­kra­mark­ki­nat niin perus­teel­li­ses­ti, ettei asu­mis­tuel­le edes jää mitään sotkettavaa.
Toi­meen­tu­lo­tu­ki on myös syy­nä sii­hen, että raken­nusa­la vaa­tii oikeut­ta raken­taa miniyk­siöi­tä. Sijoit­ta­jan kan­nat­taa hank­kia mah­dol­li­sim­man pie­niä asun­to­ja, kos­ka sama 675 €/kk mak­se­taan kai­ken­ko­koi­sis­ta asun­nois­ta. Tämä hul­luus ei toi­vot­ta­vas­ti jat­ku pit­kään. Vaa­ti­muk­siin pien­ten kana­kop­pien kaa­voit­ta­mi­ses­ta ei pidä suostua

Hel­sin­gin sosi­aa­li­lau­ta­kun­ta on ollut hie­man naii­vi nos­taes­saan hyväk­syt­tä­vien asu­mis­me­no­jen ylä­ra­jaa mel­kein vuo­sit­tain. Kun nor­mia on nos­tet­tu, vuo­krat ovat nous­seet lisää, pää­tyen aina vähän toi­meen­tu­lo­tuen hyväk­sy­män mak­si­mi­vuo­kran ylä­puo­lel­le. Vuo­kra­lai­set eivät ole hyö­ty­neet mak­si­mi­vuo­kran nos­ta­mi­ses­ta, mut­ta sijoit­ta­jat kiit­tä­vät. Pie­ni­palk­kai­set, jot­ka eivät saa toi­meen­tu­lo­tu­kea, ovat kär­si­neet täs­tä kohtuuttomasti.

Teh­dyn vir­heen pur­ka­mi­nen on vai­kea­ta, kos­ka toi­sin­päin tämä ei toi­mi. Jos toi­meen­tu­lo­tues­sa las­ket­tai­siin asu­mis­me­no­jen ylä­ra­jaa, kes­täi­si kau­an, ennen kuin mark­ki­na­vuo­krat alen­tu­vat. Sii­nä välis­sä­kin pitäi­si elää.

Minä nos­tai­sin toi­meen­tu­lo­tuen perus­osaa Hel­sin­gis­sä 50 eurol­la ja las­ki­sin mak­si­mi­vuo­kraa yhtä pal­jon ja jäi­sin odot­ta­maan, mitä tapahtuu.

Val­tion asu­mis­tu­ki­me­not ovat kas­va­neet nopeas­ti. Tämä joh­tuu pal­jol­ti vuo­kral­la asu­mi­sen yleis­ty­mi­ses­tä. Val­tiol­la tämä näkyy pait­si menoi­na myös tuloi­na, kos­ka vuo­kra­tu­los­ta joku mak­saa veroa toi­sin kuin omis­tusa­sun­nos­sa asu­mi­ses­ta. Val­tion­ta­lou­den kan­nal­ta vuo­kral­la asu­mi­nen on omis­tusa­su­mis­ta tuot­toi­sem­paa. Oli­si parem­pi siir­tyä eril­li­sis­tä pie­ni­tu­loi­sil­le tar­koi­te­tuis­ta vuo­kra­ta­lois­ta sekoi­tet­tuun asu­mi­seen, jos­sa kan­saa ei jaet­tai­si tulo­ta­son perus­teel­la eri taloi­hin, vaan pie­ni­tu­lois­ten asu­mis­ta tuet­tai­siin asumistuella.

Kuvi­tel­kaam­me, että Ara-asun­to­ja ei oli­si, vaan ihmi­set asui­si­vat sekoit­tu­nees­ti tulo­ta­sos­ta riip­pu­mat­ta ja että vaik­ka­pa Björn Wahl­roos esit­täi­si, että köy­hät pitäi­si siir­tää omiin taloi­hin­sa häi­rit­se­mäs­tä mui­den elä­mää ja las­ke­mas­ta näi­den asun­to­jen arvoa. Mikä älä­mö­lö sii­tä nousi­si! Kun olem­me tähän erot­te­luun tot­tu­neet, emme näe sii­nä mitään vikaa.

On vaa­dit­tu, että yli­tu­loi­set hää­det­täi­siin Ara-asun­nois­ta, jot­ta tilaa saa­tai­siin pie­ni­tu­loi­sil­le. Täs­sä on kak­si ongel­maa. Syn­tyi­si todel­la paha kan­nus­tin­louk­ku, kos­ka jos­sain oli­si raja, jon­ka ylit­tä­mi­nen eurol­la­kin joh­tai­si ison talou­del­li­sen edun menet­tä­mi­seen lop­pue­lä­mäk­si. Ihmi­siä pide­tään todel­la lyhyt­nä­köi­si­nä ja las­ku­tai­dot­to­mi­na, jos kuvi­tel­laan, että täs­tä pääs­täi­siin sil­lä, että hää­tö tuli­si vas­ta muu­ta­man vuo­den pääs­tä tulo­ra­jan rikkoutumisesta.

Toi­sek­si ei ole hyvä voi­mis­taa segre­gaa­tio­ta varaa­mal­la Ara-asun­not käy­tän­nös­sä työttömille.
Mik­si Ara-vuo­kria ei sidot­tai­si tuloi­hin? Tulo­jen nous­tes­sa vuo­kra nousi­si hitaas­ti koh­ti mark­ki­na­vuo­kraa. Ketään ei hää­det­täi­si eikä kukaan sai­si perus­tee­ton­ta tukea.

Lopul­li­ses­ti asun­to­kur­juus ei rat­kea kuin asun­to­ja raken­ta­mal­la. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta on kaa­voit­ta­nut tänä vuon­na asun­to­ja 18 000 ihmi­sel­le, mut­ta pel­kään, ettei kau­pun­ki pääs­tä tont­te­ja mark­ki­noil­le, kos­ka sil­lä ei ole rahaa rahoit­taa kas­vun vaa­ti­mia investointeja.
Sii­nä on toi­nen ongel­ma ratkottavana.

91 vastausta artikkeliin “Ara-asunnoista asumistukeen”

  1. Miten oli­si mää­rä­ai­kai­nen asu­mi­soi­keus (esim. 5 vuot­ta), jon­ka loput­tua sitä voi hakea uudel­leen, jos on yhä tukea tar­vit­se­vas­sa tilan­tees­sa ja asuu asun­nos­sa itse?

  2. Jos muu­ta halu­taan, ainoa rat­kai­su on, ettei­vät vähä­va­rai­set asu lain­kaan tai että hei­dät hää­det­täi­siin muuttotappioalueille.

    En tähän men­nes­sä ole ymmär­tä­nyt, että mik­si tämä mah­dol­li­suus on niin kau­his­tut­ta­va vähä­va­rais­ten koh­dal­la, kun mikä tahan­sa redi­stri­bu­tis­ti­nen rat­kai­su loo­gi­ses­ti joh­taa jon­kun muun hää­tä­mi­seen Helsingistä.

    Tämä ei käsit­tääk­se­ni ole­kaan se oikea syy, vaik­ka sii­hen jos­tain syys­tä aina pala­taan. Oikea syy on sosi­aa­li­sen suun­nit­te­lun halu pitää köy­hiä varak­kai­den näkö­pii­ris­sä. Edel­lis­ten eduk­si, jäl­kim­mäis­ten sivis­tyk­sek­si tai jotain muu­ta sellaista.

    1. Segre­gaa­tio ARA-kan­nas­sa on jyr­kem­pää kuin vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asu­to­kan­nas­sa — siis ARA-kan­nas­sa köy­hi­mät asu­vat köy­him­mil­lä asu­na­lueil­la toden­nä­köi­sem­min kuin vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa vuokra-asuntokannassa.

  3. Segre­gaa­tios­ta puhut­taes­sa tar­koi­te­taan yleen­sä vain tah­don­vas­tais­ta eriy­ty­mis­tä, joka kur­jis­taa sub­jek­tii­vi­ses­ti. Osa sosio-spa­ti­aa­li­ses­ta segre­gaa­tios­ta tapah­tuu kui­ten­kin myös omas­ta halus­ta — näin­hän ne kal­liit, “hyvät” asui­na­lu­eet juu­ri syn­ty­vät. Elä­vän kau­pun­gin kan­nal­ta hyvä­tu­lois­ten segre­gaa­tio on ehkä vie­lä tuhoi­sam­paa kuin pie­ni­tu­lois­ten — linkki -

  4. Segre­gaa­tion voi­si rat­kais­ta mak­sa­mal­la meil­le varak­kaam­mil­le jos suos­tum­me muut­ta­maan vähem­män varak­kail­ke alueil­le. Mak­set­ta­koot tätä segre­gaa­tion pois­to tukea sitä enem­män, mitä varak­kaam­pi muut­ta­ja ja mitä köy­hem­mäl­le pos­ti­nu­me­roa­lu­eel­le hän muut­taa. Jul­ki­sel­la tuel­la­han meil­lä kaik­ki muut­kin ongel­mat rat­kais­taan. Mik­sei segregaatiota?

  5. Kiin­teis­tö­ve­roa kiris­tä­mäl­lä voi­tai­siin myös efek­tii­vi­ses­ti lei­ka­ta asu­mis­tu­kea, ilman että tuen suu­ruu­teen tar­vit­si­si kos­kea. “Markkina“vuokra ei oikein tah­do las­kea, mut­ta ei se myös­kään voi nous­ta, jos asu­mis­tu­kea ei nosteta.

    Jos samal­la alen­net­tai­siin työn­teon vero­tus­ta, dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set voi­si­vat olla hyvin­kin positiiviset.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Segre­gaa­tio ARA-kan­nas­sa on jyr­kem­pää kuin vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asu­to­kan­nas­sa – siis ARA-kan­nas­sa köy­hi­mät asu­vat köy­him­mil­lä asu­na­lueil­la toden­nä­köi­sem­min kuin vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa vuokra-asuntokannassa.

    Mik­si näin on? Tun­tuu todel­la epäintuitiiviseltä.

  7. KEk­ko­nen: Segre­gaa­tion voi­si rat­kais­ta mak­sa­mal­la meil­le varak­kaam­mil­le jos suos­tum­me muut­ta­maan vähem­män varak­kail­ke alueille. 

    Eikös tämä tapah­du käm­pän hin­nas­sa ihan automaattisestikin?
    Mis­tä muu­ten tulee täm­möi­nen ajat­te­lu­ta­pa, että rik­kail­le pitäi­si antaa pork­ka­naa ja köy­hil­le keppiä?

  8. Kos­ka ARA-vuo­kra-asun­to­jen tulo­ra­jo­jen las­ken­nas­sa huo­mioi­daan las­ten mää­rä, lap­si­per­he pää­see suu­rem­mil­la­kin tuloil­la sisään. Vas­taa­vas­ti sii­nä vai­hees­sa kun lap­set muut­ta­vat pois, samoil­la tuloil­la on ris­ki nous­ta tulo­ra­jan yli. Eli aikai­sem­min täs­sä tilan­tees­sa voi­tiin asun­to vaih­taa asun­to­kun­nan kokoa vas­taa­vak­si, mut­ta ensi vuo­des­ta alkaen vaih­to­ti­lan­tees­sa tulo­ta­so tar­kis­te­taan, ja sil­loin on edul­li­sem­paa pysyä van­has­sa yli­suu­res­sa mut­ta edul­li­ses­sa ARA-asun­nos­sa kuin muut­taa vähin­tään­kin vas­taa­van hin­tai­seen mut­ta pie­nem­pään vapaa­ra­hoit­tee­seen asuntoon.

  9. Vähä­va­rais­ten asut­ta­mi­nen muut­to­tap­pio­alueil­le. Pikai­nen heit­to, mut­ta minus­ta sen takaa löy­tyy myös oike­aa aja­tus­ta. En pitäi­si lain­kaan koh­tuut­to­ma­na sitä, että hen­ki­löl­le tie­tyn­mit­tai­sen työt­tö­myy­den jäl­keen osoi­tet­tai­siin uusi koti jos­tain kau­em­paa. Jos näyt­tää sil­tä, että hen­ki­lö ei kui­ten­kaan tääl­lä kal­liis­sa ete­läs­sä työl­lis­ty, vaan elää yhteis­kun­nan tuil­la, oli­si aivan koh­tuul­lis­ta osoit­taa hänel­le uusi koti vaik­ka­pa Kajaa­nin tyh­jis­tä ker­ros­ta­lois­ta. Yhteis­kun­ta mak­sai­si muut­to­ku­lut. Pak­ko ei oli­si muut­taa, mut­ta tukia­kaan ei sit­ten enää tuli­si, jos kieltäytyisi.

    Minus­ta todel­li­suu­des­sa suu­rin rat­kais­ta­va ongel­ma on se, miten pie­ni­tu­loi­set työs­sä­käy­vät pär­jää­vät. Hel­sin­ki tar­vit­see sai­raan­hoi­ta­jia, bus­si­kus­ke­ja, raken­nus­a­pu­lai­sia ja niin edel­leen. Mut­ta asu­mis­ku­lut loh­kai­se­vat pie­nes­tä pal­kas­ta val­ta­van osan. Ovat­ko työ­suh­dea­sun­not koko­naan pois­sa muo­dis­ta? HUS pää­si oikein leh­teen, kun raken­si nii­tä lisää.

  10. > Vähä­va­rai­sia on tuet­ta­va raaoilla
    > asun­to­mark­ki­noil­la, mut­ta ovatko
    > Ara-asun­not oikea keino?

    Mie­les­tä­ni juu­ri tuol­lai­nen ajat­te­lu joh­taa nyky­ti­lan­tee­seen, jos­sa tuet­ta­va tosia­sial­li­ses­ti on asun­non omis­ta­ja. Se on väärin.

    Oikea ajat­te­lu­ta­pa on tukea vähä­va­rai­sia, jot­ta he itse­näi­ses­ti voi­si­vat osal­lis­tua asun­to­mark­ki­noil­le vuo­kraa­jan omi­nai­suu­des­sa. Vuo­kra­si­vat­pa sit­ten ison tai pie­nen, kal­liin tai hal­van, kes­kus­ta- tai syrjäseutuasunnon.

    Tai­ta­vas­ti toi­mi­va tuet­tu vuo­kra­lai­nen voi­si jopa ansai­ta yli­mää­räis­tä teke­mäl­lä oival­li­sia vuokrasopimuksia.

  11. En oikein ymmär­rä, mitä vikaa pien­ten asun­to­jen raken­ta­mi­ses­sa on. Ne ovat sel­väs­ti hal­vem­pia tuot­taa ja jos nii­tä teh­dään riit­tä­väs­ti vuo­kra­ta­so laskee. 

    Asu­mi­nen pie­nem­mis­sä tilois­sa on myös eko­lo­gi­sem­pi vaih­toeh­to. Toki jos samaan läjään kaa­voi­te­taan val­ta­vas­ti eli koko talo on pik­ku­yk­siöi­tä voi tul­la ongel­mia mut­ta muun asun­to­kan­nan seas­sa 20 neliön yksiöt toi­mi­vat ihan ok.

  12. Pet­te­ri:
    En oikein ymmär­rä, mitä vikaa pien­ten asun­to­jen raken­ta­mi­ses­sa on. Ne ovat sel­väs­ti hal­vem­pia tuot­taa ja jos nii­tä teh­dään riit­tä­väs­ti vuo­kra­ta­so laskee. 

    Asu­mi­nen pie­nem­mis­sä tilois­sa on myös eko­lo­gi­sem­pi vaih­toeh­to. Toki jos samaan läjään kaa­voi­te­taan val­ta­vas­ti eli koko talo on pik­ku­yk­siöi­tä voi tul­la ongel­mia mut­ta muun asun­to­kan­nan seas­sa 20 neliön yksiöt toi­mi­vat ihan ok.

    Pie­nin asun­to voi olla 7 m² ja tähän pyri­tään Tut­ta­va­ni poi­ka asuu 9 m² asunnossa

    Ei se kui­ten­kaan vuo­kraa alen­na vaan sii­tä­kin kani­ko­pis­ta mak­se­taan 700 euroa vuo­kraa­kun sat­tuu ole­man hyväl­lä paikalla

    Tuol­lai­nen kani­kop­pi sopii sel­lai­sel­le, joka käy koto­na vain nukkumassa. 

    Pien­ten kani­kop­pien raken­ta­mi­nen on paluu­ta 70–100 vuot­ta takai­sin­päin eli sil­loin tuos­sa tilas­sa saat­toi asua 15 henkeäkin

  13. Lii­an van­ha: Pie­nin asun­to voi olla 7 m² ja tähän pyri­tään Tut­ta­va­ni poi­ka asuu 9 m² asunnossa

    Nykyis­ten mää­räys­ten mukaan asun­non mini­mi­ko­ko on 20 m², mitä pie­nem­pää raken­nus­val­von­ta­vi­ran­omai­nen ei saa hyväk­syä. Van­taal­le on tosin suun­ni­tel­tu vain 15 m² kokoi­sia miniyk­siöi­tä, mut­ta kysees­sä tai­taa olla asun­to­la eikä var­si­nai­nen asuintalo.

  14. Daniel Feder­ley:
    Vähä­va­rais­ten asut­ta­mi­nen muut­to­tap­pio­alueil­le. Pikai­nen heit­to, mut­ta minus­ta sen takaa löy­tyy myös oike­aa aja­tus­ta. En pitäi­si lain­kaan koh­tuut­to­ma­na sitä, että hen­ki­löl­le tie­tyn­mit­tai­sen työt­tö­myy­den jäl­keen osoi­tet­tai­siin uusi koti jos­tain kau­em­paa. Jos näyt­tää sil­tä, että hen­ki­lö ei kui­ten­kaan tääl­lä kal­liis­sa ete­läs­sä työl­lis­ty, vaan elää yhteis­kun­nan tuil­la, oli­si aivan koh­tuul­lis­ta osoit­taa hänel­le uusi koti vaik­ka­pa Kajaa­nin tyh­jis­tä ker­ros­ta­lois­ta. Yhteis­kun­ta mak­sai­si muut­to­ku­lut. Pak­ko ei oli­si muut­taa, mut­ta tukia­kaan ei sit­ten enää tuli­si, jos kieltäytyisi. 

    Kun­nil­la saat­tai­si olla jotain sanot­ta­vaa sii­tä, että nii­den asuk­kaik­si pak­ko­siir­re­tään työttömiä.

    Jos täl­läi­seen ajat­te­luun läh­de­tään, niin työt­tä­mät voi­tai­siin yhtä hyvin asut­taa parak­ki­lei­rei­hin tai asun­to­la­hal­lei­hin ete­läs­sä. Var­mas­ti tähän haluk­kai­ta löy­tyi­si vähin­tään yhtä pal­jon kuin Kajaa­niin muuttajia.

  15. Ainoa jär­ke­vä teko on lopet­taa kaik­ki asu­mi­sen tuet saman tien. Tämä kos­kee niin vuo­kra kuin omis­tusa­su­mis­ta. Omis­tusa­su­mi­sen kor­ko­tu­ki on yhtä idioot­ti­mais­ta kuin ARA tai vuo­kra-asu­mi­sen tukeminen.

  16. Vil­le: Nykyis­ten mää­räys­ten mukaan asun­non mini­mi­ko­ko on 20 m², mitä pie­nem­pää raken­nus­val­von­ta­vi­ran­omai­nen ei saa hyväk­syä. Van­taal­le on tosin suun­ni­tel­tu vain 15 m² kokoi­sia miniyk­siöi­tä, mut­ta kysees­sä tai­taa olla asun­to­la eikä var­si­nai­nen asuintalo.

    Raken­nus­val­von­ta on unoh­ta­nut teh­tä­vän­sä ja muo­dos­tu­nut ongel­mak­si. Sään­te­ly nos­taa hin­to­ja ja kulut­ta­ja mak­saa lopul­ta viu­lut. Tämän unoh­ta­vat hyvää tar­koit­ta­vat polii­ti­kot, jot­ka pelaa­vat muil­la kuin omil­la rahoillaan.

  17. Aina kan­nat­taa muis­taa, että 20 m² asun­toi­hin mah­tuu 50% enem­män ihmi­siä kuin 30 m² asun­toi­hin. Jos tar­ve on asun­noil­le, niin parem­pi raken­taa enem­män pie­niä, kuin vähem­män suu­ria. Suu­rin osa asuu nois­sa kui­ten­kin yksin.

  18. Eikö jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta Ara-asun­not ole parem­paa tuke­mis­ta, sil­lä sii­nä esi­mer­kik­si yksin asu­van jul­ki­nen tuki on luok­kaa 400 €/kk, ja tuo kat­taa kus­tan­nuk­set ilman muu­ta sub­ven­tio­ta, kun taas yksi­tyi­ses­sä asun­nos­sa asu­vaa jou­du­taan tuke­maan jul­ki­sis­ta varois­ta 675 €/kk?

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ihmi­nen on tulo­ton, fat­ta jou­tuu mak­sa­maan myös sen ARA-asun­non vuo­kran kokonaan.

    Mut­ta jos fat­ta mak­saa vuo­kraa noin 300 tai 400 euroa, sehän on vähem­män kuin 675 euroa.

  20. Kal­le: Raken­nus­val­von­ta on unoh­ta­nut teh­tä­vän­sä ja muo­dos­tu­nut ongel­mak­si. Sään­te­ly nos­taa hin­to­ja ja kulut­ta­ja mak­saa lopul­ta viu­lut. Tämän unoh­ta­vat hyvää tar­koit­ta­vat polii­ti­kot, jot­ka pelaa­vat muil­la kuin omil­la rahoillaan.

    Juu­ri täs­sä tapauk­ses­sa­han on niin, että sään­te­ly ei nos­ta hin­to­ja, kos­ka 20 neliön asun­non vuo­kra on sama kuin pie­nem­pien­kin asun­to­jen, tai tans­si­lat­tial­li­sen asun­non sama kuin nor­maa­li­ves­sai­sen, eli toi­meen­tu­lo­tuen mak­si­mi. Alle 20 neliön tai tans­si­lat­tiat­to­mat Ara-asun­not sitä vas­toin oli­si­vat halvempia.

  21. kar­vi­nen: Jos täl­läi­seen ajat­te­luun läh­de­tään, niin työt­tä­mät voi­tai­siin yhtä hyvin asut­taa parak­ki­lei­rei­hin tai asun­to­la­hal­lei­hin ete­läs­sä. Var­mas­ti tähän haluk­kai­ta löy­tyi­si vähin­tään yhtä pal­jon kuin Kajaa­niin muuttajia. 

    Haluk­kai­ta var­maan löy­tyy yhden ison puo­lu­eel­li­sen ver­ran, mut­ta hepä eivät ole­kaan nii­tä työttömiä.

  22. Ara-asun­to­ja kos­ke­vat ongel­mat päte­vät var­maan myös kau­pun­gin vuokra-asuntoihin.

  23. kar­vi­nen: Kun­nil­la saat­tai­si olla jotain sanot­ta­vaa sii­tä, että nii­den asuk­kaik­si pak­ko­siir­re­tään työttömiä.

    Jos täl­läi­seen ajat­te­luun läh­de­tään, niin työt­tä­mät voi­tai­siin yhtä hyvin asut­taa parak­ki­lei­rei­hin tai asun­to­la­hal­lei­hin ete­läs­sä. Var­mas­ti tähän haluk­kai­ta löy­tyi­si vähin­tään yhtä pal­jon kuin Kajaa­niin muuttajia.

    Kun­tia­han meil­lä ei koh­ta enää käy­tän­nös­sä ole, joten mitä sanot­ta­vaa niil­lä oli­si? Eivät mak­sa toi­meen­tu­lo­tu­kia, eivät ter­vey­den­hoi­to­ku­lu­ja. Sen sijaan nii­den kuih­tu­via pal­ve­lu­ja käyt­täi­si muu­ta­ma tuhat uut­ta ihmis­tä, vaik­ka­kin sit­ten vain sata­sil­la kuus­sa per henkilö.

    Esit­tä­mä­si köy­häin­ta­lot ovat nyky­me­nol­la edes­sä vas­ta muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen pääs­sä, sit­ten kun rahat ovat koko­naan lop­pu eikä Suo­mi saa enää lai­naa­kaan mistään.

  24. Kal­le: Raken­nus­val­von­ta on unoh­ta­nut teh­tä­vän­sä ja muo­dos­tu­nut ongel­mak­si. Sään­te­ly nos­taa hin­to­ja ja kulut­ta­ja mak­saa lopul­ta viu­lut. Tämän unoh­ta­vat hyvää tar­koit­ta­vat polii­ti­kot, jot­ka pelaa­vat muil­la kuin omil­la rahoillaan.

    Näin­hän se on. Ja sii­tä 20 m² asun­nos­ta­kin menee nel­jäs­osa kylp­pä­riin, joka raken­ne­taan säh­kö­pyö­rä­tuo­lin kään­tö­sä­teen mukaan sil­tä varal­ta, että sin­ne jos­kus tuli­si inva­li­di suih­kus­sa käymään.

  25. Sam Hardwick:
    Tämä ei käsit­tääk­se­ni ole­kaan se oikea syy, vaik­ka sii­hen jos­tain syys­tä aina pala­taan. Oikea syy on sosi­aa­li­sen suun­nit­te­lun halu pitää köy­hiä varak­kai­den näkö­pii­ris­sä. Edel­lis­ten eduk­si, jäl­kim­mäis­ten sivis­tyk­sek­si tai jotain muu­ta sellaista.

    Juu­ri näin. Kai­pai­sin kes­kus­te­lua sii­tä, mitä ovat segre­gaa­tion hyö­dyt ja hai­tat. Vai onko täs­tä edes sopi­vaa keskustella?

  26. Arvo Yhtei­nen: Juu­ri näin. Kai­pai­sin kes­kus­te­lua sii­tä, mitä ovat segre­gaa­tion hyö­dyt ja hai­tat. Vai onko täs­tä edes sopi­vaa keskustella? 

    Eriy­ty­mis­tä pide­tään ensi­si­jai­ses­ti hai­tal­li­se­na ilmiö­nä, mut­ta voi sil­lä olla posi­tii­vi­sia­kin vai­ku­tuk­sia — kasau­tu­mi­nen tuot­taa kasautumishyötyjä.

    On ihan luon­nol­lis­ta, että maa­han­muut­ta­jat ver­kos­toi­tu­vat kes­ke­nään ja aut­ta­vat toi­si­aan aset­tu­maan uuteen maa­han ja hakeu­tu­vat asu­maan samal­le alu­eel­le (litt­lei­ta­lyt, chi­na­tow­nit ym.) Hait­ta­na täl­lai­ses­ta klik­ky­ty­mi­ses­tä on, että se voi syn­nyt­tää rikol­li­suut­ta ja hai­ta­ta “täyt­tä” integroi­tu­mis­ta yhteis­kun­taan. Ilman spa­ti­aa­lis­ta ulot­tu­vuut­ta tapah­tu­va klik­kiy­ty­mi­nen (poliit­ti­ses­ti, uskon­nol­li­ses­ti tms.) voi sil­ti olla ihan yhtä haitallista.

    Alu­eel­li­nen eriy­ty­mi­nen on ehkä eri­tyi­sen hai­tal­lis­ta sik­si, että se voi vähen­tää sosi­aa­lis­ta kont­rol­lia (ja itse­kont­rol­lia), ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa tapauk­ses­sa joh­taa jon­ki­nas­tei­seen anar­ki­aan, mitä jär­jes­täy­ty­nyt yhteis­kun­ta ei voi hyväksyä.

  27. Arvo Yhtei­nen: Juu­ri näin. Kai­pai­sin kes­kus­te­lua sii­tä, mitä ovat segre­gaa­tion hyö­dyt ja hai­tat. Vai onko täs­tä edes sopi­vaa keskustella?

    No, se aina­kin tie­de­tään var­sin var­mas­ti, että ihmi­set ver­taa­vat omaa menes­ty­mis­tään toi­siin ihmi­siin, joi­hin kuu­lu­vat lähi­pii­ri ja mm. naa­pu­rit (ts. menes­ty­mi­sen tun­ne on aina suhteellista).

    Näin yksi­kin vähän­kin parem­min menes­ty­nyt yksi­lö “menes­tys­haas­teel­lis­ten” jou­kos­sa voi syn­nyt­tää pal­jon­kin kateut­ta ja toi­saal­ta taas hei­kos­ta taus­tas­ta nous­sut puur­ta­ja voi tun­tea saa­vu­tuk­sen­sa mität­tö­mäk­si varak­kai­den joukossa.

    Täs­sä suh­tees­sa sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen voi­si kuvi­tell­la vain lisää­vän kat­ke­ruut­ta syr­jäy­ty­nei­den ja hei­kois­ti menes­ty­nei­den kes­kuu­des­sa — ja ikään kuin vie­lä kuor­ru­tuk­se­na saa­da (suh­teel­li­ses­ti vähän­kin) menes­ty­neet tun­te­maan itsen­sä vie­lä paremmiksi.

    Jos näin on, niin koko hom­ma­han vain pahen­taa ja pola­ri­soi yhteis­kun­nal­lis­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua. Kyy­ni­nen yksi­lö voi­si aja­tel­la, että kyses­sä oli­si kat­ke­ruu­del­le kan­na­tuk­sen­sa raken­ta­van vasem­mis­ton juo­ni, mut­ta ehkä tämä on vain sitä perin­teis­tä ideo­lo­gian sii­vit­tä­mää typeryyttä…

  28. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Mut­ta jos fat­ta mak­saa vuo­kraa noin 300 tai 400 euroa, sehän on vähem­män kuin 675 euroa.

    Se vain tar­koit­taa, että osa tues­ta menee Ara-yhtiön kaut­ta fat­tan sijaan. Ei se ole yhteis­kun­nal­le yhtään halvempaa.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ihmi­nen on tulo­ton, fat­ta jou­tuu mak­sa­maan myös sen ARA-asun­non vuo­kran kokonaan.

    Tus­kin fat­ta mak­saa toi­meen­tu­lo­tu­ke­na koko vuo­kraa sil­lä fat­tas­sa­han vaa­di­taan hake­maan asu­mis­tu­kea ennen kuin toi­meen­tu­lo­tu­kea ryh­dy­tään käsit­te­le­mään. Että ker­rop­pa Osmo jo tuo aiem­min­kin totea­ma­si, että ket­kä ja kut­ka ovat nii­tä joi­den­ka koh­tuul­li­set asu­mis­me­not fat­ta mak­saa muki­se­mat­ta koko­naan. Ja vie­lä­pä jatkuvasti.

    1. Fat­ta mak­saa vuo­kran sil­tä osin kuin asu­mis­tu­ki ei ole sitä mak­sa­nut. Jos vuo­kra on 650 € ja asu­mis­tu­ki 500 €, fat­ta mak­saa puut­tu­van 150 €, ei tie­ten­kään sitä asu­mis­tuen osuut­ta toi­seen ker­taa. SDa­mal­la tac­val­la toi­meen­tu­lo­tu­kea vähen­tää tie­tys­ti myös työ­mark­ki­na­tu­ki ja kaik­ki muut­kin tulot, myös esi­mer­kik­si van­hem­mil­ta saa­dut avutukset.

  30. Asu­mis­tu­ki nos­taa asu­mi­sen hin­taa. Edul­lis­ten asun­to­jen ole­mas­sao­lo las­kee sitä. Tämän takia kan­na­tan hal­po­jen asun­to­jen raken­ta­mis­ta ja sen val­vo­mis­ta, että ne asun­not tosi­aan ovat halpoja.

    Blo­gis­tin mie­les­tä on toi­saal­ta ongel­mal­lis­ta, että rik­kaat saa­vat lot­to­voi­ton kun pää­se­vät asu­maan kau­pun­gin asun­toon, jos­ta ei tar­vit­se muut­taa pois kun tulot nouse­vat. Toi­saal­ta taas rik­kai­den ja köy­hien pitäi­si asua samois­sa talois­sa. Täs­sä on vähän ristiriitaa.

    Idea tulo­jen mukaan tar­kas­tet­ta­vas­ta vuo­kras­ta on sinän­sä jär­ke­vä, mut­ta on syy­tä muis­taa, että ne sta­din käm­pät ovat edul­li­sia myös ihan syys­tä­kin. Menet min­ne tahan­sa Hel­sin­gis­sä, niin tun­nis­tat kau­pun­gin vuo­kra­ta­lon ulko­näöl­tä. Se on vähän nuh­jui­sem­pi ja vähän rumem­pi pihal­taan, vaik­ka lumi­työt teh­dään­kin hyvin ja nur­mi­kot lei­ka­taan. Kukaan hyvä­tu­loi­nen ei sii­hen taloon muu­ta, jos samal­la vuo­kral­la pää­see sii­hen vähän siis­tim­pään taloon ja saa “parem­paa” väkeä naapurikseen.

    Kuvi­tel­kaam­me, että Hel­sin­gin asun­to­kur­juut­ta yri­tet­täi­siin kor­ja­ta koro­te­tul­la asu­mis­tuel­la, joka oli­si 300 euroa kuus­sa tavan­omais­ta asu­mis­tu­kea suurempi.”

    Siis etu kau­pun­gil­la asu­mi­ses­sa on 800 €/kk? En ymmär­rä miten tähän lukuun on päästy.

    1. Mihin perus­tuu väi­te, että osan asun­to­kan­nas­ta varaa­mi­nen edul­li­sik­si asun­noik­si las­kee asu­mi­sen hin­taa? Las­kee tie­tys­ti niil­lä, jot­ka sii­hen pää­se­vät samal­la taval­la kuin asu­mi­su­ki las­kee asu­mis­me­no­ja. Väi­te kai on, että asu­mis­tu­ki nos­taa mui­den asu­mis­me­no­ja. Mik­si ara­va­vuo­kra­kan­ta ei sitä tekisi?

  31. Ossi Sare­so­ja:
    Ara-asun­to­ja kos­ke­vat ongel­mat päte­vät var­maan myös kau­pun­gin vuokra-asuntoihin.

    Tuo menee siis niin, että kau­pun­gin vuo­kra-asun­not on mel­kein kaik­ki Ara-asun­to­ja, ja lisäk­si on yksi­tyi­siä Ara-asun­to­ja. VVO:n ja Saton Ara-asun­nois­sa on tyy­pil­li­ses­ti mark­ki­na­ta­soa vas­taa­va vuo­kra, mut­ta asu­kas­va­lin­nat teh­dään sosi­aa­li­sin perus­tein, ja eri­lais­ten yhdis­tys­ten ja sää­tiöi­den Ara-asun­not vas­taa­vat tyy­pil­li­ses­ti kau­pun­gin vuokra-asuntoja.

    Arvo Yhtei­nen: Juu­ri näin. Kai­pai­sin kes­kus­te­lua sii­tä, mitä ovat segre­gaa­tion hyö­dyt ja hai­tat. Vai onko täs­tä edes sopi­vaa keskustella?

    Näki­sin hyö­ty­nä sen, ettei­vät eri yhteis­kun­ta­luo­kat eriy­dy toi­sis­taan, eli rik­kaat näke­vät köy­hiä ja saat­ta­vat myös vahin­gos­sa jou­tua teke­mi­siin hei­dän kans­saan, sekä ympä­ris­töön, jos­sa muu­ten oli­si lähin­nä köy­hiä, pää­tyy myös rikkaita. 

    Kon­kreet­ti­se­na esi­merk­ki­nä, että mis­sään kou­lus­sa ei ole van­hem­pi­na vain työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­via, vaan kai­kis­sa kou­luis­sa on aina van­hem­pi­na myös jon­kin ver­ran työ­väen- ja kes­ki­luok­kiin kuu­lu­via, jot­ka ryh­ty­vät toi­miin, jos kou­lus­sa on huo­no ope­tus, kiusaa­mis­ta tai mui­ta ongel­mia. Segre­gaa­tio­po­li­tiik­ka on osal­taan ollut vai­kut­ta­mas­sa sii­hen, että Suo­mes­sa kou­lu­jen väli­set erot on pie­nim­mät Islan­nin jälkeen.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mihin perus­tuu väi­te, että osan asun­to­kan­nas­ta varaa­mi­nen edul­li­sik­si asun­noik­si las­kee asu­mi­sen hin­taa? Las­kee tie­tys­ti niil­lä, jot­ka sii­hen pää­se­vät samal­la taval­la kuin asu­mi­su­ki las­kee asu­mis­me­no­ja. Väi­te kai on, että asu­mis­tu­ki nos­taa mui­den asu­mis­me­no­ja. Mik­si ara­va­vuo­kra­kan­ta ei sitä tekisi?

    Niin kau­an kuin vuo­kra­ta­soa ja sitä kaut­ta sijoi­tus­tuot­to­ja mää­rit­tää edes jon­kin­lai­nen mark­ki­na­me­ka­nis­mi, ali­hin­noi­tel­tu mark­ki­na­häi­rik­kö pai­naa väis­tä­mät­tä asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia alas­päin. Kyse on lähin­nä sii­tä miten voi­ma­kas se vai­ku­tus on. Hel­sin­gis­sä vuo­sit­tain mak­se­tuil­la asu­mis­tuil­la sai­si var­maan raken­net­tua aika mon­ta­kin uut­ta asuntoa. 

    Vah­va intui­tio­ni on lisäk­si se, että sel­lai­set alu­eet kuin Jako­mä­ki, Kon­tu­la tai Myl­ly­pu­ro eivät ole suh­teel­li­ses­ti edul­li­sia ainoas­taan sen takia, että se oli­si luon­non­la­ki, vaan kos­ka kau­pun­gin vuo­kra­ta­lot ovat pel­käl­lä ole­mas­sao­lol­laan vai­kut­ta­neet aluei­den ylei­seen hin­ta­ke­hi­tyk­seen. Siel­lä siis muut­kin kuin sta­din hyy­ry­läi­set asu­vat edullisesti.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mihin perus­tuu väi­te, että osan asun­to­kan­nas­ta varaa­mi­nen edul­li­sik­si asun­noik­si las­kee asu­mi­sen hin­taa? Las­kee tie­tys­ti niil­lä, jot­ka sii­hen pää­se­vät samal­la taval­la kuin asu­mi­su­ki las­kee asu­mis­me­no­ja. Väi­te kai on, että asu­mis­tu­ki nos­taa mui­den asu­mis­me­no­ja. Mik­si ara­va­vuo­kra­kan­ta ei sitä tekisi?

    Jos Ara-asun­not nos­taa asu­mi­sen hin­taa, syy tähän oli­si hyvä selit­tää niin, että me maal­li­kot­kin ymmär­re­tään se.

  34. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Näki­sin hyö­ty­nä sen, ettei­vät eri yhteis­kun­ta­luo­kat eriy­dy toi­sis­taan, eli rik­kaat näke­vät köy­hiä ja saat­ta­vat myös vahin­gos­sa jou­tua teke­mi­siin hei­dän kans­saan, sekä ympä­ris­töön, jos­sa muu­ten oli­si lähin­nä köy­hiä, pää­tyy myös rikkaita. 

    Suo­mes­sa on glo­baa­lis­ti kat­soen hyvin vähän sekä todel­la rik­kai­ta että todel­la köy­hiä, eikä oikein kun­nol­la luok­kayh­teis­kun­taa­kaan. Suo­mes­sa ei myös­kään ole tapa­na olla kovin sosi­aa­li­sia naa­pu­rei­den kans­sa, joten on aika se ja sama, kuka naa­pu­ris­sa asuu. Sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen agen­da toi­mi­nee par­hai­ten las­ten koh­dal­la (kou­lut ja päiväkodit). 

    Kon­kreet­ti­se­na esi­merk­ki­nä, että mis­sään kou­lus­sa ei ole van­hem­pi­na vain työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­via, vaan kai­kis­sa kou­luis­sa on aina van­hem­pi­na myös jon­kin ver­ran työ­väen- ja kes­ki­luok­kiin kuu­lu­via, jot­ka ryh­ty­vät toi­miin, jos kou­lus­sa on huo­no ope­tus, kiusaa­mis­ta tai mui­ta ongelmia.

    Asia voi kyl­lä olla niin­kin päin, että mitä enem­män van­hem­mat teke­vät töi­tä ja/tai mitä hyvä­tu­loi­sem­pia ovat, sitä vähem­män lap­sis­ta huo­leh­ti­mi­seen riit­tää aikaa. Sen sijaan “työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­va”, aktii­vi­nen van­hem­pi voi jak­saa ryh­tyä toi­miin — ja hänel­lä on sii­hen aikaa — jos kou­lus­sa on jotain vialla.

  35. Peter: Niin kau­an kuin vuo­kra­ta­soa ja sitä kaut­ta sijoi­tus­tuot­to­ja mää­rit­tää edes jon­kin­lai­nen mark­ki­na­me­ka­nis­mi, ali­hin­noi­tel­tu mark­ki­na­häi­rik­kö pai­naa väis­tä­mät­tä asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia alaspäin.

    Väi­tän, että ei pai­na. Ali­hin­noi­tel­tui­hin asun­toi­hin on enem­män tun­kua, kuin nii­tä riit­tää. Ne, jot­ka eivät sin­ne pää­se, jou­tu­vat kil­pai­le­maan vapail­la mark­ki­noil­la samois­ta asun­nois­ta kuin kaik­ki muut­kin. Mark­ki­na­hin­ta ei näin ollen laske.

    Eri asia oli­si, jos kaik­ki voi­si­vat tar­vit­taes­sa vali­ta ali­hin­noi­tel­lun asunnon.

  36. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Val­tion­ta­lou­den kan­nal­ta vuo­kral­la asu­mi­nen on omis­tusa­su­mis­ta tuottoisempaa.”

    Tuos­ta asias­ta en ole näh­nyt tut­ki­mus­tu­los­ta. Väi­te saat­taa pitää paik­kan­sa. On syy­tä kui­ten­kin muis­taa, että Suo­men vuo­kra-asun­to­kan­nas­ta huo­mat­ta­va osa on val­tion tule­ve­ro­tuk­ses­ta vapai­den kiin­teis­tö­no­mis­ta­jien hal­lus­sa (kun­nat, elä­keyh­tiöt, rahas­tot, sää­tiöt, yleis­hyö­dyl­li­set yhdis­tyk­set jne.). Käy­tän­nös­sä lähin­nä pien­si­joit­ta­jat mak­sa­vat vuo­kra­tuo­tos­taan ja vuo­kra-asun­to­jen myyn­ti­voi­tois­taan suo­raan val­tiol­le veroa. Vuo­kra-asun­to­si­joit­ta­jil­la vero­vä­hen­ny­soi­keu­det ovat toi­saal­ta omis­tusa­su­jia laa­jem­mat (sijoit­ta­jil­la on mm. 100 % kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus, mat­ka­ku­lu­vä­hen­nyk­set yms.). Vuo­krat ovat ALV-vapai­ta­kin, joten sitä veroa ei val­tiol­le vuo­kra-asun­nois­ta ker­ry omis­tusa­sun­to­ja enempää.

  37. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Osmo Soininvaara:
    Segre­gaa­tio ARA-kan­nas­sa on jyr­kem­pää kuin vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asu­to­kan­nas­sa – siis ARA-kan­nas­sa köy­hi­mät asu­vat köy­him­mil­lä asu­na­lueil­la toden­nä­köi­sem­min kuin vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa vuokra-asuntokannassa.

    Mik­si näin on? Tun­tuu todel­la epäintuitiiviseltä.

    Noin on mm. sik­si, että ARA-asun­not sijait­se­vat alueil­la, joil­la asuu köy­him­piä eni­ten. ARA-asun­to­ja teh­dään sin­ne, mis­sä tont­ti­maan hin­ta ei yli­tä tiet­ty­jä rajo­ja. Kes­kus­tas­sa maa pää­sään­töi­ses­ti ARA-asun­noil­le lii­an kal­lis­ta, eikä esim. Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­man välit­tö­mäs­tä lähei­syy­des­tä ARA-asun­to­ja kau­heas­ti löy­dy. Sen sijaan vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asun­to­kan­taa löy­tyy ihan ydinkeskustastakin.

    Jos ver­tai­lu­koh­ta­na on kai­ken vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asun­to­kan­nan sijaan se vuo­kra-asun­to­kan­ta, jos­sa pie­ni­tu­loi­sim­mat asu­vat, tulos tai­taa olla vähän eri näköi­nen. Mut­ta jos ver­tail­laan segre­gaa­tio­ta ARA-kan­nas­sa ja vapai­den mark­ki­noi­den kan­nas­sa, niin segre­goi­tu­mi­nen on ymmär­ret­tä­väs­ti ARA-kan­nas­sa sel­väs­ti isom­paa. Näin on jo sen takia, että vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asun­to­kan­nas­sa on muka­na kau­pun­gin kal­leim­mas­ta pääs­tä neliö­hin­noil­taan ole­via asun­to­ja­kin, kun taas ARA-kan­ta sisäl­tää vain tiet­ty­jä hin­ta­ra­jo­ja edul­li­sem­pia asuntoja.

  38. Vil­le: Suo­mes­sa on glo­baa­lis­ti kat­soen hyvin vähän sekä todel­la rik­kai­ta että todel­la köy­hiä, eikä oikein kun­nol­la luok­kayh­teis­kun­taa­kaan. Suo­mes­sa ei myös­kään ole tapa­na olla kovin sosi­aa­li­sia naa­pu­rei­den kans­sa, joten on aika se ja sama, kuka naa­pu­ris­sa asuu. Sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen agen­da toi­mi­nee par­hai­ten las­ten koh­dal­la (kou­lut ja päiväkodit). 

    Asia voi kyl­lä olla niin­kin päin, että mitä enem­män van­hem­mat teke­vät töi­tä ja/tai mitä hyvä­tu­loi­sem­pia ovat, sitä vähem­män lap­sis­ta huo­leh­ti­mi­seen riit­tää aikaa. Sen sijaan “työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­va”, aktii­vi­nen van­hem­pi voi jak­saa ryh­tyä toi­miin – ja hänel­lä on sii­hen aikaa – jos kou­lus­sa on jotain vialla.

    Vaik­ka Suo­mes­sa köy­hien ja rik­kai­den ero on suh­teel­li­sen pie­ni, ja sää­ty­kier­ron mah­dol­li­suus arvioi­daan välil­lä maa­il­man par­haim­mak­si, Suo­mes­sa­kin on sil­ti sel­vät erot. Jako­mäes­sä kes­ki­tu­lo on noin 18 000 euroa ja Kai­vo­puis­tos­sa yli 100 000 hie­man osa­ke­mark­ki­nois­ta riip­puen. Myös muun­lais­ta eriy­ty­mi­siä pää­see syn­ty­mään. Tun­nen esi­mer­kik­si itse hyvin vähän konservatiiveja.

    Minus­ta on jo ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen perus­teel­la sel­vää, että työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­vat ja köy­hät kes­ki­mää­rin kas­vat­taa lap­set huo­nom­min ja välit­tää kou­lun­käyn­nis­tä vähem­män. Esi­mer­kik­si päih­de­riip­pu­vai­set pää­ty­vät pää­asias­sa työ­elä­män ulko­puo­lel­le ja köy­hik­si, eikä pako­lai­set­kaan var­maan hir­veän hyvin saa tuet­tua lap­si­aan koulunkäynnissä.

  39. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:

    Näki­sin hyö­ty­nä sen, ettei­vät eri yhteis­kun­ta­luo­kat eriy­dy toi­sis­taan, eli rik­kaat näke­vät köy­hiä ja saat­ta­vat myös vahin­gos­sa jou­tua teke­mi­siin hei­dän kans­saan, sekä ympä­ris­töön, jos­sa muu­ten oli­si lähin­nä köy­hiä, pää­tyy myös rikkaita. 

    Kon­kreet­ti­se­na esi­merk­ki­nä, että…

    Minä taas näin teen­leh­dis­tä, että sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen on rep­ti­li­aa­nien ja NWOn juonia.

    No, oikeas­ti — jos sosi­aa­li­sen sekot­ta­mi­sen hyö­dyt ovat niin ilmei­siä, että ne ovat maa­lais­jär­jel­lä­kin päi­vän sel­viä, niin kai täs­tä pitäi­si löy­tyä jotain tut­ki­mus­tu­lok­sia­kin? Muu­ta­mal­la hyväl­lä viit­tauk­sel­la tie­tel­li­siin artik­ke­lei­hin tämä hedel­mä­tön mutui­lu suun­taan ja toi­seen voi­tai­siin ker­ral­la lopettaa.

  40. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    Minus­ta on jo ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen perus­teel­la sel­vää, että työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­vat ja köy­hät kes­ki­mää­rin kas­vat­taa lap­set huo­nom­min ja välit­tää kou­lun­käyn­nis­tä vähem­män. Esi­mer­kik­si päih­de­riip­pu­vai­set pää­ty­vät pää­asias­sa työ­elä­män ulko­puo­lel­le ja köy­hik­si, eikä pako­lai­set­kaan var­maan hir­veän hyvin saa tuet­tua lap­si­aan koulunkäynnissä.

    Tuo on aika asen­teel­lis­ta puhet­ta. Itse olen tör­män­nyt sii­hen, että moni ei-kor­keas­ti kou­lu­tet­tu arvos­taa elä­mäs­sä aika eri­lai­sia asioi­ta kuin moni muu. Joku arvos­taa sitä, että esi­mer­kik­si oppii aidos­ti koh­taa­maan toi­sia ihmi­siä ja kuun­te­le­maan hei­tä. Ja kas­vat­taa lap­set sit­ten sel­lai­seen ja opet­taa lap­sil­leen, ettei ihmi­sen arvo rii­pu kou­lu­tuk­ses­ta. Täl­lai­ses­sa asen­neil­ma­pii­ris­sä osa ei sit­ten kou­lu­tus­put­kiin täh­tää­kään, vaan ihmis­ten paris­sa ole­mi­seen ja elä­mi­seen. Olen myös tör­män­nyt sel­lai­seen asen­tee­seen, jon­ka mukaan ihmi­sen arvo riip­puu kou­lu­tuk­ses­ta, ja kou­lu­te­tut ovat “parem­pia” ihmi­siä kuin muut. Täl­lai­ses­sa asen­neym­pä­ris­tös­sä kas­va­vat kou­lut­tau­tu­vat mui­ta pidem­mäl­le. On pak­ko­kin, kun saa­vu­tet­ta­va arvos­tus lähi­pii­rin sil­mis­sä riip­puu koulutusasteesta. 

    Mut­ta en itse väit­täi­si, että köy­hät kas­vat­ta­vat lap­si­aan “huo­nom­min”. Monen päih­de­riip­pu­vuu­den yksi syy on mm. jon­kin­lai­sis­sa psy­kiat­ri­sis­sa teki­jöis­sä, ja osa niis­tä teki­jöis­tä on ilmei­ses­ti myös perin­nöl­li­siä. Kas­vat­taa miten vaan, niin eri­lai­sil­la läh­tö­koh­dil­la maa­il­maan pääs­seet ihmi­set eivät ole elä­mäs­sä tasa­ve­roi­ses­sa ase­mas­sa. En tar­koi­ta sitä, ettei­kö köy­hem­mil­le­kin tuli­si antaa mah­dol­li­suut­ta esim. kou­lut­tau­tu­mi­seen, vaan sitä, ettei esim. rik­kai­den ja köy­hien per­hei­den las­ten erois­ta kou­lu­me­nes­tyk­ses­sä val­tao­sa joh­du vält­tä­mät­tä erois­ta koti­kas­va­tuk­ses­saa, vaan muis­ta tekijöistä.

  41. kom­ment­ti: Käy­tän­nös­sä lähin­nä pien­si­joit­ta­jat mak­sa­vat vuo­kra­tuo­tos­taan ja vuo­kra-asun­to­jen myyn­ti­voi­tois­taan suo­raan val­tiol­le veroa. 

    Ei vält­tä­mät­tä, jos hank­kii asun­non, jos­sa on tar­peek­si suu­ri yhtiö­lai­na ja lopuk­si siir­tää kir­jat asun­toon, kun vaik­ka­pa joku suku­lai­nen asuu asun­nos­sa. Näin ei pien­si­joit­ta­jan vält­tä­mät­tä tar­vit­se mak­saa kos­kaan mitään veroja.

  42. Jani: Ei vält­tä­mät­tä, jos hank­kii asun­non, jos­sa on tar­peek­si suu­ri yhtiölaina.. 

    Miten yhtiö­lai­na liit­tyy asi­aan? Sen lyhen­nyk­siä ei vähen­ne­tä vero­tet­ta­vas­ta vuokratulosta.

    1. Miten yhtiö­lai­na liit­tyy asi­aan? Sen lyhen­nyk­siä ei vähen­ne­tä vero­tet­ta­vas­ta vuokratulosta.

      Vali­tet­ta­vas­ti vähen­ne­tään, jos yhtiös­sä tuo rahas­to­mak­su on vero­tet­ta­vaa tuloa. Asun­to-osa­keyh­tiö ei kui­ten­kaan käy­tän­nös­sä kos­kaan jou­du mak­sa­maan tulo­ve­roa, kos­ka sen menot ovat meno­ja, mut­ta yhtiö­vas­ti­ke (siis ei rahoi­tus­vas­ti­ke) ei ole vero­tet­ta­vaa tuloa.

  43. Osaat­ko Ode sanoa, että mikä on syy­nä että tuo­ta uudis­koh­tei­den suu­ren yhtiö­lai­nan por­saan­rei­kää ei ole tukit­tu. Sii­nä­hän saa­daan mel­ko yksin­ker­tai­sel­la vero­suun­nit­te­lul­la verot siir­ret­tyä eteen­päin ja nol­lat­tua esi­mer­kik­si 20 vuo­den aika­na ker­ty­nyt arvon­nousu asu­mal­la 2 vuot­ta asun­nos­sa itse.

    1. En osaa sanoa. Sii­nä­hän on vuo­to­koh­ta­na se, ettei­vät asu­to-osa­keyh­tiöt kos­kaan mak­sa tulo­ve­roa. Peri­aat­tees­sa tuo rahoi­tus­vas­ti­ke on vero­tet­ta­vaa tuloa asun­to-osa­keyh­tiöl­le, mut­ta ei se sii­tä mitään veroa jou­du maksamaan.

  44. ksee: No, oikeas­ti – jos sosi­aa­li­sen sekot­ta­mi­sen hyö­dyt ovat niin ilmei­siä, että ne ovat maa­lais­jär­jel­lä­kin päi­vän sel­viä, niin kai täs­tä pitäi­si löy­tyä jotain tutkimustuloksiakin?
    Muu­ta­mal­la hyväl­lä viit­tauk­sel­la tie­tel­li­siin artik­ke­lei­hin tämä hedel­mä­tön mutui­lu suun­taan ja toi­seen voi­tai­siin ker­ral­la lopettaa. 

    En nyt läh­de mitään viit­tauk­sia anta­maan (kan­nat­taa teh­dä ihan perus­tu­tus­tu­mi­nen aihee­seen ennen kuin vaa­tii yksit­täi­si artik­ke­lei­ta), mut­ta segre­gaa­tiol­la on todet­tu ihan sel­viä vai­ku­tuk­sia kai­ken­lai­siin sosio­eko­no­mi­siin indi­kaat­to­rei­hin: ter­vey­teen, kou­lu­tus­ta­soon, ansio­ta­soon, etc. Eli köy­hien kes­kel­lä asu­mi­nen tekee köy­häk­si, ja tyh­mät naa­pu­rit tekee tyhmäksi.

    Lähin­nä segre­gaa­tion tor­jun­nas­sa on kyse aja­tuk­ses­ta mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvos­ta: min­kä­lai­set mah­dol­li­suu­det köy­hään per­hee­seen syn­ty­väl­le lap­sel­le anne­taan nous­ta köy­hyy­des­tä, min­kä­lai­set mah­dol­li­suu­det työt­tö­mäl­le anne­taan pääs­tä työ­hön kiin­ni, onko ter­vey­den­huol­lon tasa-arvo tavoi­tel­ta­va asia?

    Jos ihmis­ku­va on se, että köy­hä on köy­hä vain kos­ka ei viit­si ryh­tyä rik­kaak­si, niin tot­ta kai sil­loin oli­si yhteis­kun­nan (jos­ta siis köy­hät on “tuot­ta­mat­to­mi­na” rajat­tu ulos) kan­nal­ta tehok­kain­ta kes­kit­tää köy­hät, tyh­mät ja muu­ten vain “hei­kom­pi aines” omal­le alu­eel­leen mini­mi­toi­meen­tu­lol­le. Joku lei­ri voi­si olla hyvä. Tut­ki­mus ei oikein tue tätä ihmiskuvaa.

    1. Segre­gaa­tion vai­ku­tus­ta on tut­kit­tu Yhdys­val­lois­sa siir­tä­mäl­lä per­hei­tä slum­mis­ta ulos. Aikui­sil­le ei tapah­tu­nut mitään, mut­ta las­ten tule­vai­suus para­ni selvästi.

  45. teek­ka­ri: En nyt läh­de mitään viit­tauk­sia antamaan

    Kuin­ka yllättävää!

    (kan­nat­taa teh­dä ihan perus­tu­tus­tu­mi­nen aihee­seen ennen kuin vaa­tii yksit­täi­si artikkeleita),

    Mis­tä tie­dät kuin­ka hyvin tai huo­nos­ti olen tutus­tu­nut aihee­seen? Jos asia on sel­vä kuin pläk­ki, niin hyviä meta­tut­ki­muk­sia luu­li­si löy­ty­vän ton­neit­tain — ja link­ki tuol­lai­seen riit­tää minul­le ihan hyvin — osaan kyl­lä sii­tä pis­tees­tä eteen­päin ihan omin neuvoin.

    mut­ta segre­gaa­tiol­la on todet­tu ihan sel­viä vai­ku­tuk­sia kai­ken­lai­siin sosio­eko­no­mi­siin indi­kaat­to­rei­hin: ter­vey­teen, kou­lu­tus­ta­soon, ansio­ta­soon, etc. Eli köy­hien kes­kel­lä asu­mi­nen tekee köy­häk­si, ja tyh­mät naa­pu­rit tekee tyhmäksi.

    Niin? Oli­sin­ko­han minä kui­ten­kin udel­lut sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen hyö­dyis­tä — enkä segregaatiosta?

    Monet segre­gaa­tion hai­tois­ta ovat taa­tus­ti yksi­se­lit­tei­sen sel­viä eikä var­maan­kaan kukaan kysee­na­lais­ta sitä, että nii­den tor­ju­mi­sek­si kann­tai­si edes yrit­tää teh­dä jotain. Kui­ten­kaan sii­tä, että segre­gaa­tio on hai­tal­lis­ta ei taa­tus­ti­kaan seu­raa se, että sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen oli­si välttämättömyys.

    Se mitä täs­sä nyt oikeas­taan monet tääl­lä­kin odot­te­le­vat ovat todis­teet sii­tä, että a) sosi­aa­li­nen sekot­ta­mi­nen teho­aa segre­gaa­tion ongel­miin ja b) se on kus­tan­nus­te­ho­kas tapa hoi­taa ko. ongelmia.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Segre­gaa­tion vai­ku­tus­ta on tut­kit­tu Yhdys­val­lois­sa siir­tä­mäl­lä per­hei­tä slum­mis­ta ulos. Aikui­sil­le ei tapah­tu­nut mitään, mut­ta las­ten tule­vai­suus para­ni selvästi.

    Eli samal­la taval­la kun joil­le­kin arvo­taan HITAS- ja ARA-lot­to­pot­te­ja, niin toi­sil­le arvo­taan “vapau­dut slum­mis­ta” ‑kort­te­ja?

    Kuin­ka­han rei­lul­ta tämä kuu­los­taa niis­tä, jot­ka vetä­vät tyh­jän arvan ker­ta toi­sen­sa perään?

    Eikö ihan yhtä­hy­vin val­tio / kun­ta voi­si jakaa raa­pu­tusar­po­ja tai mak­set­tu­ja lot­to­ku­pon­ke­ja jokai­seen talou­teen “huo­noil­la” postinumeroalueilla?

  47. Voin vaik­ka heit­tää itse ensim­mäi­sen lin­kin peliin, jos “sosi­aa­li­sia sekoit­ta­jia” ujostuttaa.

    Are mixed com­mu­ni­ties the answer to segre­ga­tion and poverty?

    Conclusions

    It seems from this review of the evi­dence that crea­ting mixed neigh­bour­hoods treats a symp­tom of inequa­li­ty, not its cause. The problem is pover­ty – what makes people poor and what keeps them poor – not the type of neigh­bour­hood in which people live.

    Trying to crea­te mixed neigh­bour­hoods costs subs­tan­tial resources that could be used direct­ly to relie­ve pover­ty. The onus of proof should be on the advoca­tes of mixed neigh­bour­hoods to demon­stra­te that they are an effec­ti­ve way of relie­ving pover­ty and reducing social exclusion. A care­ful exa­mi­na­tion of the evi­dence does not pro­vi­de much sup­port for this conclusion.

    The­re is a dan­ger that trying to crea­te mixed neigh­bour­hoods diverts efforts away from tackling the under­lying causes of pover­ty and social exclusion, lul­ling us into a com­for­ting but fal­se belief that we are doing somet­hing positive.

    (Ensim­mäi­nen pos­taus­yri­tys meni joten­kin rik­ki — sen saa poistaa…)

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Segre­gaa­tion vai­ku­tus­ta on tut­kit­tu Yhdys­val­lois­sa siir­tä­mäl­lä per­hei­tä slum­mis­ta ulos. Aikui­sil­le ei tapah­tu­nut mitään, mut­ta las­ten tule­vai­suus para­ni selvästi.

    Entä mitä tapah­tuu niil­le hyvä­osai­sil­le, joi­den kes­kuu­teen slum­mi­vä­ki muuttaa?

    Kuin­ka pal­jon slum­mi­vä­keä voi asut­taa hyvä­osais­ten kes­kuu­teen ilman, että alue lak­kaa ole­mas­ta hou­kut­te­le­va ja hyvä­osai­set muut­ta­vat pois?

    Ket­kä slum­mi­väes­tä saa­vat tämän lot­to­voi­ton? Toden­nä­köi­ses­ti slum­mi­vä­keä on niin pal­jon, että jos hei­dät kaik­ki siir­re­tään hyvä­osais­ten alueil­le, lop­pu­tu­lok­se­na on pelk­kää uut­ta slummia.

  49. Daniel Feder­ley: Entä mitä tapah­tuu niil­le hyvä­osai­sil­le, joi­den kes­kuu­teen slum­mi­vä­ki muuttaa?

    Kuin­ka pal­jon slum­mi­vä­keä voi asut­taa hyvä­osais­ten kes­kuu­teen ilman, että alue lak­kaa ole­mas­ta hou­kut­te­le­va ja hyvä­osai­set muut­ta­vat pois?

    Toden­nä­köi­ses­ti slum­mi­vä­keä on niin pal­jon, että jos hei­dät kaik­ki siir­re­tään hyvä­osais­ten alueil­le, lop­pu­tu­lok­se­na on pelk­kää uut­ta slummia.

    Tätä voi miet­tiä sitä kaut­ta, että Hel­sin­gin kes­ki­mää­räi­sim­piä kau­pun­gi­no­sia ovat mm. Hert­to­nie­men­ran­ta, Ete­lä-Haa­ga ja Van­ha Rus­kea­suo. Vaik­ka Hel­sin­gin kau­pun­ki arpoi­si kai­kil­le asuk­kail­le uuden asui­na­lu­een pois­taen näin täy­sin segre­gaa­tion, koko kau­pun­ki muut­tui­si Ete­lä-Haa­gak­si, eli ei miten­kään eri­tyi­sen slummimaiseksi. 

    Kysy­myk­seen sii­tä, mil­loin alue muut­taa vähem­män hou­kut­te­le­vak­si, ei var­maan voi vas­ta­ta muu­ten kuin että jokai­nen kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo muut­taa alu­een vähem­män hou­kut­te­le­vak­si, ja kun­kin talon mar­gi­naa­li­hait­ta on pie­ni. Kata­ja­no­kal­le on sijoi­tet­tu joi­ta­kin sato­ja kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja, ja jos Soi­nin­vaa­ra näkee nelo­ses­sa 2.1 epä­siis­tis­ti pukeu­tu­net­ta hen­ki­löä kuu­kau­des­sa 1.3 sijaan, alue on huo­non­tu­nut. Mut­ta kehi­tyk­sen pää­te­pis­te on siis se, että alue on muut­tu­nut Etelä-Haagaksi.

    Daniel Feder­ley: Ket­kä slum­mi­väes­tä saa­vat tämän lottovoiton? 

    Täl­lä het­kel­lä toteu­tet­tu jär­jes­tel­mä on yksin­ker­tai­sin ja hal­vin mah­dol­li­nen, eli ensin kau­pun­gin vuo­kra-asun­non tai mm. Y‑säätiön asun­non saa eni­ten sitä tar­vit­se­va, ja seu­raa­vak­si osa tar­vit­si­jois­ta sijoi­te­taan varak­kail­le asui­na­lueil­le täh­tien asen­non mukaan. Kehit­ty­neem­mäs­sä jär­jes­tel­mäs­sä slum­mis­ta pää­se­vät arvo­taan. Tehok­kain­ta oli­si var­maan se, että Kata­ja­no­kal­le sijoi­te­taan eri­tyi­sen häi­ri­köi­vät ja rikol­li­set asuk­kaat, mut­ta tätä ei ole kat­sot­tu oikeudenmukaiseksi.

    ksee: Eikö ihan yhtä­hy­vin val­tio / kun­ta voi­si jakaa raa­pu­tusar­po­ja tai mak­set­tu­ja lot­to­ku­pon­ke­ja jokai­seen talou­teen “huo­noil­la” postinumeroalueilla?

    Haet ilmei­ses­ti takaa sitä, että vuo­krien ero­tus­ta vas­taa­va mää­rä arvo­taan ja jae­taan käteen. Jos rahaa ei oli­si pak­ko käyt­tää asun­toon, köy­hät eivät vält­tä­mät­tä ymmär­täi­si käyt­tää sitä sii­hen, vaan johon­kin muu­hun kulu­tuk­seen, vaik­ka lopul­ta segre­gaa­tion vähen­tä­mi­nen oli­si parem­pi käyt­tö­koh­de rahoille. 

    Lisäk­si se, että kun­nat raken­ta­vat asun­to­ja ei mak­sa kun­nil­le mitään, kos­ka vuo­krat kat­ta­vat kus­tan­nuk­set, kun taas asu­mis­me­no­ja lisää­vät muu­tok­set oikeas­ti lisäi­si­vät kun­tien menoja.

  50. Daniel Feder­ley: Entä mitä tapah­tuu niil­le hyvä­osai­sil­le, joi­den kes­kuu­teen slum­mi­vä­ki muuttaa?

    Kuin­ka pal­jon slum­mi­vä­keä voi asut­taa hyvä­osais­ten kes­kuu­teen ilman, että alue lak­kaa ole­mas­ta hou­kut­te­le­va ja hyvä­osai­set muut­ta­vat pois?

    Jos kai­kil­le alueil­le siir­re­tään “slum­mi­vä­keä” ei hyvä­osai­sil­la ole paik­kaa johon läh­teä hei­tä pakoon. Näin väl­te­tään tämä ongelma.

  51. Pel­kään­pä että ainoa kei­no on hel­sin­ki­kes­kei­syy­den vähen­tä­mi­nen. Jos vara­kas vika­mies tai lii­ke­mies halu­aa asua ja työs­ken­nel­lä Hel­sin­gis­sä, niin hänel­le pitäi­si lait­taa lisä­ve­ro, jol­la asu­tet­tai­siin tar­vit­ta­vat sai­raan­hoi­ta­jat, bus­si­kus­kit, kas­sa­hen­ki­löt ja muut. Näi­tä mui­ta on muu­ten yllät­tä­vän pal­jon. Siis tuo lisä­ve­ro ihmees­ti vähen­täi­si työ­paik­ko­jen tun­kua kal­liil­le alueil­le. Toi­vot­ta­vas­ti joku ymmär­tää, mitä yri­tän sanoa.

  52. Ossi Sare­so­ja: Väi­tän, että ei pai­na. Ali­hin­noi­tel­tui­hin asun­toi­hin on enem­män tun­kua, kuin nii­tä riit­tää. Ne, jot­ka eivät sin­ne pää­se, jou­tu­vat kil­pai­le­maan vapail­la mark­ki­noil­la samois­ta asun­nois­ta kuin kaik­ki muut­kin. Mark­ki­na­hin­ta ei näin ollen laske.

    Eri asia oli­si, jos kaik­ki voi­si­vat tar­vit­taes­sa vali­ta ali­hin­noi­tel­lun asunnon.

    Täs­sä­hän on kyse sii­tä, että asu­mis­tuen sijaan raken­net­tai­siin hal­po­ja asun­to­ja. Kukaan ei kyke­ne mak­sa­maan 800 euron net­to­tu­loil­la 800 euron vuo­kraa. Nämä ihmi­set siis joko sai­si­vat edul­li­sem­man asun­non jos­tain — kau­pun­gil­ta tai yksi­tyi­sel­tä — tai muut­tai­si­vat jon­ne­kin mis­tä sai­si­vat. Samaan aikaan raken­net­tai­siin jat­ku­vas­ti lisää asun­to­ja, joi­den vuo­kra oli­si 10–11 euroa/m2 eli 300–500 euroa kuu­kau­des­sa. Aivan var­mas­ti asu­mi­nen halpenisi. 

    Nyky­ään ihmi­set suos­tu­vat mak­sa­maan kal­lii­ta vuo­kria kos­ka he eivät mak­sa nii­tä itse. Tämä nos­taa sekä vuo­kra­ta­soa että asun­to­jen hintoja.

  53. ksee: Eli samal­la taval­la kun joil­le­kin arvo­taan HITAS- ja ARA-lot­to­pot­te­ja, niin toi­sil­le arvo­taan “vapau­dut slum­mis­ta” ‑kort­te­ja?

    Kuin­ka­han rei­lul­ta tämä kuu­los­taa niis­tä, jot­ka vetä­vät tyh­jän arvan ker­ta toi­sen­sa perään?

    Eikö ihan yhtä­hy­vin val­tio / kun­ta voi­si jakaa raa­pu­tusar­po­ja tai mak­set­tu­ja lot­to­ku­pon­ke­ja jokai­seen talou­teen “huo­noil­la” postinumeroalueilla?

    Tätä vapau­du slum­mis­ta ‑lot­toa Jus­si Hal­la-aho kri­ti­soi jos­kus kun ehdo­tet­tiin (vai perä­ti toteu­tet­tiin) aja­tus­ta, että maa­han­muut­ta­ja­lap­sia voi­si kär­rä­tä kou­lu­kul­je­tuk­sel­la Itä-Hel­sin­gin lähiöis­tä joi­hin­kin parem­man väen kou­lui­hin. Näin ehkäis­täi­siin slum­miu­tu­mis­ta. Onhan se kiel­tä­mät­tä vähän ikä­vää sit­ten niil­le lap­sil­le, jot­ka jou­tu­vat jää­mään sin­ne tun­ne­tus­ti ja ääneen lausu­tus­ti alem­piar­voi­seen oppi­mi­sym­pä­ris­töön samal­la kun osa poru­kas­ta pelas­te­taan segre­gaa­tion ehkäi­se­mi­sen nimis­sä por­va­ri­kou­lun penkille.

  54. Joi­tain aiko­ja sit­ten herät­ti huo­mio­ta tut­ki­mus, jos­sa havait­tiin, että kau­pun­gis­sa asu­vil­la on isom­pi hii­li­ja­lan­jäl­ki (eli isom­mat tulot) kuin maa­seu­dul­la asu­vil­la. Täs­sä­hän on sel­väs­ti kyse alu­eel­li­ses­ta segre­gaa­tios­ta — mut­ta mitä hyö­tyä on sii­tä, jos osa kau­pun­ki­lai­sis­ta muut­taa maal­le, tai osa maa­lai­sis­ta kau­pun­kiin? Segre­gaa­tio säi­lyy, mut­ta kos­kee vain eri ihmisiä. 😉

  55. Vil­le: Suo­mes­sa ei myös­kään ole tapa­na olla kovin sosi­aa­li­sia naa­pu­rei­den kans­sa, joten on aika se ja sama, kuka naa­pu­ris­sa asuu. 

    Kui­ten­kin sil­loin, kun ollaan sosi­aa­li­sia, on kyse jon­kin­lai­ses­ta pak­ko­ti­lan­tees­ta. Eli siis ole­tet­ta­vas­ti nämä ver­tai­lu­hai­tat naa­pu­riin jää­vät pie­nem­mik­si, kos­ka kes­ki­näis­tä ver­tai­lua ei jat­ku­vas­ti teh­dä, mut­ta kui­ten­kin eri­lais­ten ihmis­ten eri elä­män­ti­lan­teet tule­vat näis­sä pak­ko­ti­lan­teis­sa tutuik­si ja ne on täl­löin pak­ko ottaa huo­mioon, jol­loin etu­ja kui­ten­kin syntyy.

    Daniel Feder­ley: Toden­nä­köi­ses­ti slum­mi­vä­keä on niin pal­jon, että jos hei­dät kaik­ki siir­re­tään hyvä­osais­ten alueil­le, lop­pu­tu­lok­se­na on pelk­kää uut­ta slummia. 

    Jos tilan­ne on tämä, käsis­säm­me on suu­rem­pi yhteis­kun­nal­li­nen ja tulon­jaol­li­nen ongel­ma, kos­ka meil­lä on siis mer­kit­tä­vä osa kan­sas­ta pääs­syt slum­miu­tu­maan ja (ole­tet­ta­vas­ti jol­lain tavoin mää­rää­vä) parem­pi­tu­loi­nen osa kan­sas­ta ei joko asias­ta tie­dä tai ei sii­tä välitä.

    ksee: The problem is pover­ty – what makes people poor and what keeps them poor – not the type of neigh­bour­hood in which people live. 

    Tut­ki­mus kos­kee Yhdys­val­to­ja. Käyt­tä­vät­kö siel­lä rik­kaat ja köy­hät samo­ja pal­ve­lu­ja ja pyö­ri­vät­kö he samois­sa pii­reis­sä, vaik­ka asui­si­vat­kin samal­la alu­eel­la? Kou­lu­pii­rien rahoi­tus tulee kiin­teis­tö­ve­rois­ta, joten luon­nol­li­ses­ti köhem­mät lap­set hyö­ty­vät, mut­ta tapaa­vat­ko nämä ihmi­set muu­ten edes kos­kaan toi­si­aan? Entä onko tämän asui­na­lu­een rik­kaam­mal­la väes­töl­lä samal­la taval­la edes kei­no­ja vai­kut­taa yhteis­kun­nal­li­ses­ti köy­hem­pien naa­pu­rien ase­maan kuin ken­ties Suo­mes­sa? Aina­kin poliit­ti­sia vaih­toeh­to­ja on mer­kit­tä­väs­ti vähem­män kuin Suomessa.

  56. kar­vi­nen: Jos kai­kil­le alueil­le siir­re­tään “slum­mi­vä­keä” ei hyvä­osai­sil­la ole paik­kaa johon läh­teä hei­tä pakoon. Näin väl­te­tään tämä ongelma.

    Espoo?

  57. Jani: Ei vält­tä­mät­tä, jos hank­kii asun­non, jos­sa on tar­peek­si suu­ri yhtiö­lai­na ja lopuk­si siir­tää kir­jat asun­toon, kun vaik­ka­pa joku suku­lai­nen asuu asun­nos­sa. Näin ei pien­si­joit­ta­jan vält­tä­mät­tä tar­vit­se mak­saa kos­kaan mitään veroja.

    En tar­koit­ta­nut sitä, että edes kaik­ki pien­si­joit­ta­jat­kaan mak­sai­si­vat vuo­kra­tuo­tois­taan mer­kit­tä­viä mää­riä vero­ja, vaan sitä, että nii­tä mak­se­le­maan jou­tu­vat ovat lähin­nä pien­si­joit­ta­jia. Pien­si­joit­ta­jil­la­kin on toki mon­ta tapaa vält­tää niin vuo­kra­tuot­to­jen vero­tus­ta kuin myös mm. myyn­ti­voi­to­ve­ro­tus. Yksi help­po tapa vält­tää myyn­ti­voit­to­ve­ro on myös muut­to esim. johon­kin toi­seen maa­han myyn­ti­vuo­dek­si, jol­loin Suo­men myyn­ti­voi­to­ve­ro­tuk­sen vält­tää. Sitä ei ihan pie­nil­lä omai­suuk­sil­la yleen­sä kan­na­ta teh­dä, mut­ta suu­rem­pien omai­suuk­sien vuo­kra­nan­ta­jat ovat har­ras­ta­neet ilmei­ses­ti tuo­ta­kin. Vuo­sit­tai­sia tuot­to­ja taas pys­tyy leik­kaa­maan pait­si yhtiö­lai­nan kaut­ta, myös nos­ta­mal­la vuo­kra-asun­toa vas­taan lisäk­si hen­ki­lö­koh­tais­ta­kin lai­naa, jol­la sit­ten voi verot­ta­jan asi­aan puut­tu­mat­ta teh­dä mitä halu­aa — kuten vaik­ka ostaa sil­lä sen oman asun­non, jol­loin omis­tusa­sun­toon saa 100 % vero­vä­hen­ny­soi­keu­del­li­sen asun­to­lai­nan. Ja yksi perin­tei­nen kik­ka on kai myös eri­lais­ten meno­jen vyö­ryt­tä­mi­nen vuo­kra-asun­to­tuot­to­ja vas­taan. Jos on esim. vuo­krat­ta­va kämp­pä Lapis­ta, on tavan­nut saa­da teh­dä nel­jä vero­vä­hen­net­tä­vää Lapin mat­kaa vuo­des­sa. Jos saa vuo­kra­tuot­to­ja vaik­ka Espan­jan loma-asun­nos­ta, niin sit­ten sin­ne saa ilmei­ses­ti vero­vä­hen­nys­kel­poi­ses­ti vuo­den mit­taan mat­kail­la jne. Vuo­kra-asun­to­tuot­toi­hin liit­tyy aika monen­lai­sia verosuunnittelumahdollisuuksia.

  58. ano­nyy­mi:

    Tut­ki­mus kos­kee Yhdysvaltoja.

    Juu ei.

    Kyl­lä se on ihan UKs­sa teh­ty kat­saus ole­mas­sao­le­vaan tut­ki­muk­seen — ja vaik­ka täy­tyy tun­nus­taa, etten vie­lä ole luke­nut koko raport­tia — niin kyl­lä­hän jo tii­vis­tel­mäs­sä vii­ta­taan mm. UKs­sa ja Kana­das­sa teh­tyi­hin tutkimuksiin.

    Aika oleel­li­nen havain­to on nos­tet­tu sil­lä lin­ka­tul­la sivul­la ole­van tii­vis­tel­män tiivistelmään:

    Research from the UK and Cana­da trac­king people over time shows that the neigh­bour­hoods they ini­tial­ly lived in had no influence on their pros­pe­ri­ty later in life, whi­le evi­dence from the US shows that moving people from depri­ved neigh­bour­hoods to more affluent ones does not impro­ve their eco­no­mic prospects.

    Kun vai­ku­tuk­set näyt­tä­vät ole­van eri mais­sa eri lai­sia, niin tun­tuu aika arve­lut­ta­val­ta perus­tel­la sosi­aa­lis­ta sekoit­ta­mis­ta Suo­mes­sa sil­lä, että yhdes­sä kokees­sa USAs­sa on saa­tu ehkä jotain juu­ri mitat­ta­vis­sa ole­via hyötyjä.

  59. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Jos Ara-asun­not nos­taa asu­mi­sen hin­taa, syy tähän oli­si hyvä selit­tää niin, että me maal­li­kot­kin ymmär­re­tään se.

    Asu­taan suu­rem­mas­sa asun­nos­sa, kuin jos jou­tui­sim­mak­sa­maan mark­ki­na­hin­nan. Vähem­män ihmi­siä isom­mis­sa asun­nos­sa jät­tää niil­le muil­le vähem­män tilaa, eli suo­raan kal­liim­mat hinnat.

    Ole­pa hyvä.

  60. Sylt­ty: Asu­taan suu­rem­mas­sa asun­nos­sa, kuin jos jou­tui­sim­mak­sa­maan mark­ki­na­hin­nan. Vähem­män ihmi­siä isom­mis­sa asun­nos­sa jät­tää niil­le muil­le vähem­män tilaa, eli suo­raan kal­liim­mat hinnat.

    Ole­pa hyvä.

    Nuo tosin jae­taan suun­nil­leen niin, että jokais­ta asu­kas­ta koh­ti on yksi huo­ne. Sitä suu­rem­mas­sa asun­nos­sa asu­mis­ta tapah­tuu vain sil­loin, kun joku on muut­ta­nut pois eikä asun­toa ole vaih­det­tu pie­nem­pään. Pie­nem­pään vaih­ta­mi­seen on kan­nus­ti­met Ara-asun­nois­sa­kin, kos­ka vuo­kra kui­ten­kin pienenee.

    1. Ara-kan­nas­sa ei voi ymmär­tääk­se­ni pian enää vaih­taa pie­nem­pään, jos sat­tuu ole­maan yli­tu­loi­nen. Samas­sa yli­suu­res­sa asun­nos­sa saa asua elä­män­sä lop­puun ja siir­tää en vie­lä lap­sil­leen­kin, jos osaa nik­sit (en neu­vo), mut­ta pie­nem­pään ei voi vaih­taa, eikä tie­ten­kään myös suu­rem­paan. Yli­tu­loi­sek­si taas tulee sil­lä, että lap­set muut­ta­vat pois. Täs­sä on jotain perin hölmöä.

  61. Peter: Tätä vapau­du slum­mis­ta ‑lot­toa Jus­si Hal­la-aho kri­ti­soi jos­kus kun ehdo­tet­tiin (vai perä­ti toteu­tet­tiin) aja­tus­ta, että maa­han­muut­ta­ja­lap­sia voi­si kär­rä­tä kou­lu­kul­je­tuk­sel­la Itä-Hel­sin­gin lähiöis­tä joi­hin­kin parem­man väen kou­lui­hin. Näin ehkäis­täi­siin slum­miu­tu­mis­ta. Onhan se kiel­tä­mät­tä vähän ikä­vää sit­ten niil­le lap­sil­le, jot­ka jou­tu­vat jää­mään sin­ne tun­ne­tus­ti ja ääneen lausu­tus­ti alem­piar­voi­seen oppi­mi­sym­pä­ris­töön samal­la kun osa poru­kas­ta pelas­te­taan segre­gaa­tion ehkäi­se­mi­sen nimis­sä por­va­ri­kou­lun penkille.

    Joo, parem­man väen kou­lui­hin siir­tä­mi­ses­sä ei ole jär­keä, kos­ka köy­hien kou­lui­hin jää edel­leen vain köy­hiä. Asun­to­po­li­tii­kas­sa­han ei pel­käs­tään siir­re­tä köy­hiä rik­kail­le alueil­le vaan myös esi­mer­kik­si kaa­voi­te­taan oma­ko­ti­ta­lo­ja ja kau­nii­ta asui­na­luei­ta köy­hien aluei­den vie­reen, ja toi­saal­ta osa ihmi­sis­tä menet­tää mah­dol­li­suu­den asua rik­kaal­la alu­eel­la, kun köy­hä on vie­nyt hei­dän asuntonsa.

  62. ano­nyy­mi:
    Tut­ki­mus kos­kee Yhdys­val­to­ja. Käyt­tä­vät­kö siel­lä rik­kaat ja köy­hät samo­ja pal­ve­lu­ja ja pyö­ri­vät­kö he samois­sa pii­reis­sä, vaik­ka asui­si­vat­kin samal­la alueella? 

    Aina­kin Suo­mes­sa voi var­maan yleis­tää, että perus­kou­lu­lai­set ja sitä nuo­rem­mat tutus­tu­vat enim­mäk­seen samal­la asui­na­lu­eel­la asu­viin ja aikui­set eivät mel­kein lainkaan.

  63. Peter: Täs­sä­hän on kyse sii­tä, että asu­mis­tuen sijaan raken­net­tai­siin hal­po­ja asuntoja.

    Käsit­tääk­se­ni Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maan väi­te oli, että nämä ali­hin­tai­set asun­not yksis­tään las­ki­si­vat myös mark­ki­na­hin­to­ja ihan riip­pu­mat­ta asu­mis­tues­ta. Sitä minä en usko.

    Se, las­ki­si­ko asu­mis­tuen pois­ta­mi­nen asun­to­jen hin­to­ja, onkin aivan toi­nen asia, jos­ta en ole esit­tä­nyt väi­tet­tä suun­taan tai toiseen.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ara-kan­nas­sa ei voi ymmär­tääk­se­ni pian enää vaih­taa pie­nem­pään, jos sat­tuu ole­maan yli­tu­loi­nen. Samas­sa yli­suu­res­sa asun­nos­sa saa asua elä­män­sä lop­puun ja siir­tää en vie­lä lap­sil­leen­kin, jos osaa nik­sit (en neu­vo), mut­ta pie­nem­pään ei voi vaih­taa, eikä tie­ten­kään myös suu­rem­paan. Yli­tu­loi­sek­si taas tulee sil­lä, että lap­set muut­ta­vat pois. Täs­sä on jotain perin hölmöä.

    Höl­möä on. Ja samal­la esi­merk­ki sii­tä miten poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko on kyke­ne­mä­tön otta­maan pois saa­vu­tet­tu­ja etu­ja. Vas­taa­via esi­merk­ke­jä on luke­mat­to­mia ja nämä ovat kes­kei­ses­ti syy­nä Suo­men tämän het­ki­seen anee­mi­seen tilaan. Eli kan­sa­lai­sis­ta lii­an suu­ri osa tyy­tyy mui­den mak­sa­maan elin­ta­soon eivät­kä läh­de omin pon­nis­tuk­sin etsi­mään parem­paa tule­vai­suut­ta. Tuhoi­saa kansantaloudelle.

    Näis­sä vuo­kra-asun­toar­pa­jai­sis­sa tar­jo­taan Hel­sin­gis­sä joil­le­kin uut­ta asun­toa meri­nä­kö­alal­la nau­ret­ta­van alhai­sel­la vuo­kral­la, eikä tar­vit­se aamul­la töi­hin vai­vau­tua. Tähän jouk­koon on koko ajan tulos­sa enem­män poruk­kaa. Toi­nen jou­tuu pon­nis­te­le­maan puo­li­son­sa kans­sa kym­me­niä vuo­sia työ­elä­mäs­sä saa­dak­seen han­kit­tua vas­taa­van­lai­sen asun­non, ja mak­saa vie­lä verois­saan ensin­mai­ni­tun asumisen. 

    Suo­mes­sa ollaan päi­vä päi­väl­tä pidem­mäl­lä kehi­tyk­ses­sä, jos­sa jäl­kim­mäis­ten moti­vaa­tio pon­nis­te­luun lop­puu ja sil­loin meil­le kai­kil­le käy huonosti.

  65. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Sitä suu­rem­mas­sa asun­nos­sa asu­mis­ta tapah­tuu vain sil­loin, kun joku on muut­ta­nut pois eikä asun­toa ole vaih­det­tu pienempään.

    Vain?

    1) Avio/avoero ei ole miten­kään eri­tyi­sen har­vi­nai­nen ilmiö. Väi­tän että suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä on koke­nyt 40. ikä­vuo­teen men­nes­sä avo/avioeron kuin ei ole.

    2) Ja kun tulee 4–5‑kymppiä mit­ta­riin, lap­set alka­vat kas­va­maan isoik­si ja muut­ta­maan pois.

  66. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Aina­kin Suo­mes­sa voi var­maan yleis­tää, että perus­kou­lu­lai­set ja sitä nuo­rem­mat tutus­tu­vat enim­mäk­seen samal­la asui­na­lu­eel­la asu­viin ja aikui­set eivät mel­kein lainkaan.

    Ei nyt pidä alkuun­kaan paik­kaan­sa työs­sä käy­vien tai opis­ke­le­vien koh­dal­la, eikä sil­loin, jos lap­sel­la on joku aktii­vi­nen “taval­li­nen” har­ras­tus. Osa har­ras­tuk­sis­ta on toki eriy­ty­mäs­sä elii­tin harrastuksiksi.

  67. Kal­liit­ten asun­to­jen Hel­sin­ki tar­vit­see myös pal­ve­lua­lo­jen ja mui­den mata­la­palk­ka-alo­jen työn­te­ki­jöi­tä. Hel­sin­ki voi­si käyt­tää ARA-rahoi­tus­ta ”työ­suh­dea­sun­to­jen” raken­ta­mi­seen. Hel­sin­ki­läi­set yri­tyk­set voi­si­vat saa­da käyt­töön­sä työ­suh­dea­sun­to­ja vaki­tuis­ten pie­ni­palk­kais­ten koko­päi­väis­ten työn­te­ki­jöi­den käyt­töön (ehto­na siis tulo­ra­jat ja koko­päi­vä­työ). Täl­lai­nen yri­tys­tu­ki ei valu huk­kaan ja asun­not ovat myös vero­tuk­sen pii­ris­sä asun­toe­tui­na. Hel­sin­gin kau­pun­gin elin­ai­kai­set asun­not muu­tet­tai­siin 5‑vuotisiksi hädäs­sä ole­vil­le asioi­den kun­toon saat­ta­mi­sen ajak­si. Muu­ten kau­pun­gin asun­to­ja raken­net­tai­siin eri­tyis­ryh­mil­le ”pal­ve­lu­ta­loi­na” esim. vam­mai­sil­le, elä­ke­läi­sil­le, opis­ke­li­joil­le jne. Tur­va­ko­ti­pal­ve­luun sat­sat­tai­siin. Taval­lis­ta asu­mis­ta tuet­tai­siin koh­tuul­li­sel­la asu­mis­tuel­la tar­peen mukaan. Kan­nus­tin­lou­kuss­sa ole­vat downs­hif­taa­jat voi­si­vat miet­tiä, pitää­kö asua Suo­men kal­leim­mis­sa asun­nois­sa, Helsingissä.

  68. Vesa:
    Näis­sä vuo­kra-asun­toar­pa­jai­sis­sa tar­jo­taan Hel­sin­gis­sä joil­le­kin uut­ta asun­toa meri­nä­kö­alal­la nau­ret­ta­van alhai­sel­la vuo­kral­la, eikä tar­vit­se aamul­la töi­hin vai­vau­tua. Tähän jouk­koon on koko ajan tulos­sa enem­män poruk­kaa. Toi­nen jou­tuu pon­nis­te­le­maan puo­li­son­sa kans­sa kym­me­niä vuo­sia työ­elä­mäs­sä saa­dak­seen han­kit­tua vas­taa­van­lai­sen asun­non, ja mak­saa vie­lä verois­saan ensin­mai­ni­tun asumisen. 

    Ei tuet­tu asun­to sitä tar­koi­ta, että ihmi­nen jäi­si työ­voi­man ulko­puo­lel­le lop­pue­lä­mäk­seen. Ihan samal­la taval­la siel­tä kau­pun­gin asun­nos­ta läh­de­tään aamul­la töi­hin kuin kal­liim­mas­ta omis­tus­käm­päs­tä­kin. Ero­na ehkä se, että kun yhdes­tä läh­de­tään aja­maan bus­sia tai kok­kaa­maan ravin­to­laan tai päi­vä­ko­tiin lap­sia kat­so­maan, niin toi­ses­ta men­nään it-hom­miin. Ilman vuo­kra­tu­kea muo­dos­sa tai toi­ses­sa ne pie­nem­pi­palk­kai­set eivät pys­tyi­si asu­maan Helsingissä. 

    Ja se oli­si tosi­aan ihan jär­je­tön kan­nus­tin­louk­ku, jos ural­la ete­ne­mi­nen tai lisä­työ­vuo­ro­jen nap­paa­mi­nen aiheut­tai­si asun­non menet­tä­mi­sen ja pysy­vän usei­den sato­jen euro­jen lisä­las­kun kuu­kau­des­sa. Kyl­lä se motii­vi muut­taa ja lait­taa kämp­pä kier­toon tulee ihan sii­tä, että kun rahaa alkaa olla ja elä­män­ti­lan­ne muut­tuu, halu­taan ede­tä koh­ti sitä samaa unel­maa kuin kaik­ki muut­kin. Ei kenen­kään unel­ma ole elää kau­pun­gin vuo­kra­ta­los­sa hau­taan asti.

  69. Tämä voi­si olla esi­merk­ki Hel­sin­gin kau­pun­gin vuo­kra-asun­non edullisuudesta.
    2 moni­lap­sis­ta lap­si­per­het­tä on hank­ki­nut 100 m²:n vuo­kra-asun­non kes­kus­tas­ta, Hel­sin­gin Kala­sa­ta­mas­ta, vie­rek­käi­sis­tä kortteleista.
    Toi­sel­la per­heel­lä oli hää­tö edes­sä ja van­hem­pien moni­vuo­ti­set opis­ke­lut oli­vat vie­lä kes­ken. Lap­si­per­he todel­la tar­vit­si asun­non ja he sai­vat sen. Vuo­kra on 100 m² x 14 €/m2 = 1.400 €/kk. Van­hem­mat pys­ty­vät teke­mään vain osa­päi­vä­työ­tä opis­ke­lun ohes­sa, ja sik­si he tar­vit­se­vat vie­lä asu­mis­tu­kea tähän asuntoon.
    Toi­sel­la per­heel­lä on opis­ke­lut jo ohi ja he ovat val­mis­tu­neet ja saa­neet hyvä­palk­kai­set työt. Hei­dän kovan rahan vuo­kra-asun­ton­sa vuo­kra on 100 m² x 28 €/m2 = 2.800 €/kk. Hyvä­palk­kai­set eivät saa asu­mis­tu­kea (eivät­kä tarvitsekaan).
    Vuo­krien ero on 1.400 €/kk ja 16.800 € vuo­des­sa. 10 vuo­des­sa sum­ma on jo 168.000 €.
    Eli­ni­käi­ses­sä Hel­sin­gin kau­pun­gin vuo­kra-asun­nos­sa asu­va per­he tulee saa­maan etua naa­pu­riin näh­den, 40 vuo­des­sa 672.000 € vuo­krien erol­la, ilman asu­mis­tu­kea. Tuos­ta sum­mas­ta ei ole kos­kaan mak­set­tu veroa. Mik­si kau­pun­gin asun­nos­sa asu­va iki­nä muut­tai­si pois, jos jär­jes­tel­mä tämän talou­del­li­sen edun mahdollistaa.

  70. Tuu­la S.: Mik­si kau­pun­gin asun­nos­sa asu­va iki­nä muut­tai­si pois, jos jär­jes­tel­mä tämän talou­del­li­sen edun mahdollistaa.

    Kos­ka vuo­kra on 1400 €/kk. Tulo­jen nous­tes­sa opin­to­jen päät­tyes­sä asu­mis­tu­ki jää saa­mat­ta. 1400 eurol­la kuu­kau­des­sa lyhen­tää jo var­sin isoa asun­to­lai­naa ja kar­tut­taa varallisuutteen. 

    Naa­pu­rin alko­ho­lis­ti-isä kun pis­tää vai­mon­sa pään sei­nään kol­man­nen ker­ran vuo­den sisään ja polii­si herät­tää kes­kel­lä yötä, per­he alkaa kai­va­ta omaa rau­haa. Vuo­sien kulues­sa uusi hie­no talo alkaa rapis­tua pik­ku­hil­jaa kun 1400 € kuu­kausi­vuo­kras­ta ei rii­tä saman­lais­ta huol­to­bud­jet­tia kuin 2800 euron kuu­kausi­vuo­kras­ta. Kaik­ki kyl­lä on kun­nos­sa, mut­ta vähän nuh­juis­ta. Asi­aa ei auta se kun ylä­ker­ran yksin­huol­ta­ja­äi­din kapi­noi­va tei­ni piir­tää tois­tu­vas­ti pil­lu­ja sei­nään eikä kukaan puu­tu. Lap­sia ärsyt­tää kun kaik­ki kou­lu­ka­ve­rit tie­tä­vät hei­dän asu­van kau­pun­gin vuokratalossa.

    Onhan noi­ta syi­tä. Kuten todet­tu, kenen­kään unel­ma­na ei ole asua kau­pun­gin vuo­kra­ta­los­sa hau­taan asti.

  71. Niin ja tosi­aan, jos se kau­pun­gin vuo­kra­lai­se­na asu­mi­nen on ker­ran niin fik­sua, hie­noa ja lot­to­voit­to, niin kyl­lä­hän sii­hen väis­tä­mät­tä liit­tyy posi­tii­vi­nen lei­ma. Eikö niin? Kaik­ki ovat kateel­li­sia kau­pun­gin vuo­kra­ta­lois­sa asu­vil­le ja hei­tä vähän ihail­laan. Jos joku ei ihai­le näi­tä elä­mäs­sä voit­ta­nei­ta, vaan päin­vas­toin kat­soo vähän alas­päin ja sää­lit­te­lee, niin sit­ten on syy­tä miet­tiä uudes­taan onko kysees­sä oikeas­ti ihan niin suu­ri voit­to kuin usein anne­taan ymmärtää.

  72. Peter: Ei tuet­tu asun­to sitä tar­koi­ta, että ihmi­nen jäi­si työ­voi­man ulko­puo­lel­le lop­pue­lä­mäk­seen. Ihan samal­la taval­la siel­tä kau­pun­gin asun­nos­ta läh­de­tään aamul­la töi­hin kuin kal­liim­mas­ta omis­tus­käm­päs­tä­kin. Ero­na ehkä se, että kun yhdes­tä läh­de­tään aja­maan bus­sia tai kok­kaa­maan ravin­to­laan tai päi­vä­ko­tiin lap­sia kat­so­maan, niin toi­ses­ta men­nään it-hom­miin. Ilman vuo­kra­tu­kea muo­dos­sa tai toi­ses­sa ne pie­nem­pi­palk­kai­set eivät pys­tyi­si asu­maan Helsingissä. 

    Ja se oli­si tosi­aan ihan jär­je­tön kan­nus­tin­louk­ku, jos ural­la ete­ne­mi­nen tai lisä­työ­vuo­ro­jen nap­paa­mi­nen aiheut­tai­si asun­non menet­tä­mi­sen ja pysy­vän usei­den sato­jen euro­jen lisä­las­kun kuu­kau­des­sa. Kyl­lä se motii­vi muut­taa ja lait­taa kämp­pä kier­toon tulee ihan sii­tä, että kun rahaa alkaa olla ja elä­män­ti­lan­ne muut­tuu, halu­taan ede­tä koh­ti sitä samaa unel­maa kuin kaik­ki muut­kin. Ei kenen­kään unel­ma ole elää kau­pun­gin vuo­kra­ta­los­sa hau­taan asti.

    Mis­sa­sit point­ti­ni. Kri­ti­soin vuo­kra- ja mui­den tuet­tu­jen asun­to­jen raken­ta­mis­ta meren­ran­ta­pai­koil­le, kal­leim­mil­le ton­teil­le. Jos sel­lai­sen vuo­kra-asun­non saa niin eihän sii­tä kos­kaan muu­ta pois muu­al­le kuin kor­kein­taan vie­lä parem­paan tuet­tuun vuokrakämppään.

    Kan­nus­tin­louk­ku! Ihmi­siä pitää siis kan­nus­taa töi­den teke­mi­seen, opis­ke­luun ja muu­hun pon­nis­te­luun. Oli­si­ko­han sosi­aa­li­tur­va asu­mis­tu­ki­neen men­nyt lii­an pit­käl­le kun tar­vi­taan näin val­ta­vas­ti kan­nus­ta­mis­ta? Täs­sä tie­tys­ti tör­määm­me taas tähän saa­vu­tet­tu­jen etu­jen poi­sot­ta­mi­sen vaikeuteen.

    Tue­tun vuo­kra-asu­mi­sen osal­ta pork­ka­na (=kan­nus­tin!) syn­tyy yksin­ker­tai­ses­ti niin, että nämä tue­tut asun­not ovat huo­nom­pia ja sijait­se­vat huo­nom­mal­la asui­na­lu­eel­la. Sii­tä syn­tyy luon­tai­nen halu siir­tyä pon­nis­te­lun kaut­ta parem­paan asu­mi­seen, omil­la ansioil­la. Täl­lai­nen toi­min­ta luo oike­aa dyna­miik­kaa koko kan­san­ta­lou­teen ja myös kykyyn pitää huol­ta niis­tä, joka oikeas­ti eivät pär­jää itse.

    Julis­tai­sin mie­lel­lä­ni monet suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­de­mo­kra­tian saa­vu­tuk­set yhteis­kun­nan tuhoa­vak­si syö­väk­si, useat edut kun ovat valu­neet alku­pe­räi­sen tar­koi­tuk­sen vas­tai­ses­ti lii­an ylei­ses­ti ja pit­käs­ti nautituiksi.

  73. Peter: Kos­ka vuo­kra on 1400 €/kk. Tulo­jen nous­tes­sa opin­to­jen päät­tyes­sä asu­mis­tu­ki jää saa­mat­ta. 1400 eurol­la kuu­kau­des­sa lyhen­tää jo var­sin isoa asun­to­lai­naa ja kar­tut­taa varallisuutteen. 

    Naa­pu­rin alko­ho­lis­ti-isä kun pis­tää vai­mon­sa pään sei­nään kol­man­nen ker­ran vuo­den sisään ja polii­si herät­tää kes­kel­lä yötä, per­he alkaa kai­va­ta omaa rau­haa. Vuo­sien kulues­sa uusi hie­no talo alkaa rapis­tua pik­ku­hil­jaa kun 1400 € kuu­kausi­vuo­kras­ta ei rii­tä saman­lais­ta huol­to­bud­jet­tia kuin 2800 euron kuu­kausi­vuo­kras­ta. Kaik­ki kyl­lä on kun­nos­sa, mut­ta vähän nuh­juis­ta. Asi­aa ei auta se kun ylä­ker­ran yksin­huol­ta­ja­äi­din kapi­noi­va tei­ni piir­tää tois­tu­vas­ti pil­lu­ja sei­nään eikä kukaan puu­tu. Lap­sia ärsyt­tää kun kaik­ki kou­lu­ka­ve­rit tie­tä­vät hei­dän asu­van kau­pun­gin vuokratalossa.

    Onhan noi­ta syi­tä. Kuten todet­tu, kenen­kään unel­ma­na ei ole asua kau­pun­gin vuo­kra­ta­los­sa hau­taan asti.

    Vai sit­ten voi­si olla niin, että vuo­kra kohoai­si vähi­tel­len koh­ti 2 800 euroa, jol­loin talo pysyi­si parem­min kun­nos­sa, stig­ma­ti­soi­tu­mi­nen vähen­tyi­si ja kor­keam­pia vuo­kria käy­tet­täi­siin uusien kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­jen raken­ta­mi­seen siten että hädä­na­lai­set saa asun­non yhtä hel­pos­ti kuin nykytilanteessa.

  74. Tuuk­ka Saa­ri­maa:
    Täs­sä­pä sel­ven­nys­tä kes­kus­te­luun. Uuni­tuo­re VATT:n policy brief, jos­sa ver­tai­lem­me asu­mis­tu­kea ja ARA-asuntoja.

    http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kohtuuhintaisuuspolitiikka-ei-ole-laake-asumisen-kalleute‑1

    Tämä oli vähän has­sus­ti kir­joi­tet­tu: “Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa asu­mis­tu­kea kri­ti­soi­daan sii­tä, että se nos­taa vuo­kra­ta­soa. Tämä on tie­ten­kin tot­ta, jos tar­jon­ta on jous­ta­ma­ton­ta, kuten Hel­sin­gis­sä. Mut­ta täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa mikä tahan­sa sosi­aa­lie­tuus tai vero­muu­tos vai­kut­taa vuo­kriin. Kun käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot nouse­vat, osa lisä­tu­lois­ta kana­voi­tuu asu­mis­ky­syn­tään ja hei­jas­tuu vuokratasoon.” 

    Jos toi­meen­tu­lo­tuen enim­mäis­vuo­kraa nos­tet­tai­siin 675 euros­ta 775 euroon, täl­löin­hän oli­si yhden­te­ke­vää toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­vil­le onko asun­non vuo­kra 575, 675 vai 775 euroa, mut­ta jos perus­osaa nos­tet­tai­siin 585 euroon ja enim­mäis­vuo­kra pysyi­si sama­na kuin nyt, kan­nat­taa yrit­tää hakea mah­dol­li­sim­man hal­paa asun­toa, vaik­ka ero oli­si pie­ni­kin, esim. 50 €, sil­lä vuo­krien ero­tuk­sen voi käyt­tää suo­raan kulu­tuk­seen. Suu­rem­mas­ta tulos­ta koh­dis­tuu siis täs­sä tapauk­ses­sa vain osa asu­mis­ky­syn­tään vuo­kra­ta­soon hei­jas­tuen, mikä on mer­kit­tä­vä ero ver­rat­tu­na asu­mi­sen suo­raan tukemiseen.

  75. Vesa: Mis­sa­sit point­ti­ni. Kri­ti­soin vuo­kra- ja mui­den tuet­tu­jen asun­to­jen raken­ta­mis­ta meren­ran­ta­pai­koil­le, kal­leim­mil­le ton­teil­le. Jos sel­lai­sen vuo­kra-asun­non saa niin eihän sii­tä kos­kaan muu­ta pois muu­al­le kuin kor­kein­taan vie­lä parem­paan tuet­tuun vuokrakämppään.

    Kan­nus­tin­louk­ku! Ihmi­siä pitää siis kan­nus­taa töi­den teke­mi­seen, opis­ke­luun ja muu­hun pon­nis­te­luun. Oli­si­ko­han sosi­aa­li­tur­va asu­mis­tu­ki­neen men­nyt lii­an pit­käl­le kun tar­vi­taan näin val­ta­vas­ti kan­nus­ta­mis­ta? Täs­sä tie­tys­ti tör­määm­me taas tähän saa­vu­tet­tu­jen etu­jen poi­sot­ta­mi­sen vaikeuteen.

    Tue­tun vuo­kra-asu­mi­sen osal­ta pork­ka­na (=kan­nus­tin!) syn­tyy yksin­ker­tai­ses­ti niin, että nämä tue­tut asun­not ovat huo­nom­pia ja sijait­se­vat huo­nom­mal­la asui­na­lu­eel­la. Sii­tä syn­tyy luon­tai­nen halu siir­tyä pon­nis­te­lun kaut­ta parem­paan asu­mi­seen, omil­la ansioil­la. Täl­lai­nen toi­min­ta luo oike­aa dyna­miik­kaa koko kan­san­ta­lou­teen ja myös kykyyn pitää huol­ta niis­tä, joka oikeas­ti eivät pär­jää itse.

    Julis­tai­sin mie­lel­lä­ni monet suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­de­mo­kra­tian saa­vu­tuk­set yhteis­kun­nan tuhoa­vak­si syö­väk­si, useat edut kun ovat valu­neet alku­pe­räi­sen tar­koi­tuk­sen vas­tai­ses­ti lii­an ylei­ses­ti ja pit­käs­ti nautituiksi.

    Kau­pun­gin vuo­kra-asun­to meri­nä­kö­alal­la vas­taa efek­tii­vi­ses­ti esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­ren 39 neliön koh­dal­la sitä, että ansio­tu­lo­ve­roa on las­ket­tu 500 eurol­la pal­kan suu­ruu­des­ta riip­pu­mat­ta. En usko, että 500 euron veron alen­nus­kaan aiheut­taa kai­ken kun­nian­hi­mon katoamisen.

  76. Kuvi­tel­kaam­me, että 2000 hel­sin­ki­läis­tä saa sai­raus­koh­tauk­sen ja vie­dään päivystykseen.
    Kos­ka puo­let näis­tä kuo­lee, lope­te­taan päi­vys­tyk­sen pito koko­naan, kos­ka yhdenvertaisuus?

    Kos­ka rahaa ei rii­tä kai­kil­le, sen pii­riin otet­tai­siin vuo­sit­tain tuhat koti­ta­lout­ta, joi­den valin­ta­pe­rus­tei­ta ei julkistettaisi.”

    = Eli sosi­aa­lis­ta asu­mis­ta ei saa olla, jos sitä ei rii­tä kai­kil­le? Vas­ta kun kai­kil­le haluk­kail­le on kamp­pä tar­jol­la, ne saa­vat pomp­sah­taa ole­mas­sao­le­vik­si kuin lohi­käär­meet Lemin kir­jas­sa, kun nii­den toden­nä­köi­syys ylit­ti 0,5?

    Suo­mi pääs­ti sosi­aa­li­sen asu­mis­tuo­tan­non Satot ja VVOt bis­nes­pul­juik­si, öö, ehkä 20 vuot­ta sit­ten, tilal­le ei tuo­tu kor­vaa­vaa ja nyt sit­ten ihme­tel­lään, että on ongelmaa?

  77. [tutus­tu­mi­ses­ta mui­hin ihmisiin]

    Tapio: Ei nyt pidä alkuun­kaan paik­kaan­sa työs­sä käy­vien tai opis­ke­le­vien koh­dal­la, eikä sil­loin, jos lap­sel­la on joku aktii­vi­nen “taval­li­nen” har­ras­tus. Osa har­ras­tuk­sis­ta on toki eriy­ty­mäs­sä elii­tin harrastuksiksi. 

    No enpä ole kyl­lä yhtään ystä­vää hank­ki­nut sen jäl­keen, kun täy­tin 30 vuotta. 

    Hyvä jos naa­pu­rit tun­nen ja nyt kun tar­kem­min ajat­te­len niin en kyl­lä muis­ta nii­den nimiä.

    Käy­tän­nös­sä kaik­ki oikeat kave­rit on han­kit­tu ennen 20-vuo­tis­synt­tä­rei­tä ja sii­hen vie­lä pari kap­pa­let­ta yli­opis­tos­ta, kaik­ki myö­hem­mäl­lä iäl­lä tutuk­si tul­leet ovat pelk­kiä hyvänpäiväntuttuja. 

    Työ­ka­ve­rei­ta näh­dään töis­sä ja har­ras­tus­ka­ve­rei­ta näh­dään har­ras­tuk­sis­sa, mut­ta nekin tup­paa­vat kyl­lä ole­maan aika lail­la samas­sa sosio­eko­no­mi­ses­sa ase­mas­sa kuin itse.

  78. Tämä on kiin­nos­ta­va aihe laajemminkin.

    Jos asu­mis­tuen alue­luo­ki­tuk­set pois­tet­tai­siin ja vuo­kran mak­si­mi­ra­jak­si ase­tet­tai­siin tämän het­ken hal­vim­man alue­luo­ki­tuk­sen mukai­nen taso ja toi­meen­tu­lo­tu­kea ei mak­set­tai­si asu­mis­tuen mak­si­mi­ra­jan yli­me­ne­vään vuo­kraan, hel­pot­tai­si Hel­sin­gin ja mui­den­kin iso­jen kau­pun­kien asun­to­pu­la merkittävästi. 

    Asu­mis­tuen alue­luo­ki­tuk­set ja toi­meen­tu­lo­tuen eri suu­rui­set mak­si­mi­vuo­krat eri kau­pun­geis­sa yllä­pi­tä­vät osal­taan kei­no­te­koi­ses­ti kau­pun­gis­tu­mis­ta. Nyt­hän asia oli­si help­po rat­kais­ta, kun toi­meen­tu­lo­tuen­kin mak­saa Kela.

    1. Ymmär­tääk­se­ni Kela ei mak­sa toi­meen­tu­lo­tu­kea vaan huo­leh­tii pel­käs­tään mak­sa­tuk­ses­ta. Rahat tule­vat edel­leen kun­nil­ta aivan samoin kuin koti­hoi­don tuki, jos­sa Kela huo­leh­tii vain raha­lii­ken­tees­tä mut­ta raha on kun­tien rahaa.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmär­tääk­se­ni Kela ei mak­sa toi­meen­tu­lo­tu­kea vaan huo­leh­tii pel­käs­tään mak­sa­tuk­ses­ta. Rahat tule­vat edel­leen kun­nil­ta aivan samoin kuin koti­hoi­don tuki, jos­sa Kela huo­leh­tii vain raha­lii­ken­tees­tä mut­ta raha on kun­tien rahaa.

    Piti oikein tar­kis­taa, val­tio ja kun­nat mak­sa­vat perus­toi­meen­tu­lo­tuen puo­lik­si, tämä muu­tos on kom­pen­soi­tu kun­tien val­tio­no­suuk­sis­sa. Perus­toi­meen­tu­lo­tu­ki kat­taa noin 90% toimeentulotukimenoista. 

    Jos­kus olen poh­ti­nut jär­jes­tel­mää, jos­sa asu­mis­tu­ki pois­tet­tai­siin ja toi­meen­tu­lo­tuen tasoa nos­tet­tai­siin esim. niin, että se oli­si net­to­na 25% kes­ki­mää­räi­sen pal­kan­saa­jan kuu­kausian­sios­ta. Täl­lä het­kel­lä siis noin 900 euroa yhden hen­gen talou­des­sa. Kah­den tai useam­man hen­gen talou­des­sa sit­ten per­heen­jä­se­net jol­lain ker­toi­mel­la kuten nytkin. 

    Kan­nus­tin­louk­ku­ja se tus­kin aina­kaan lisäi­si, byro­kra­tia vähe­ni­si ja yhteis­kun­nan tuki ei valui­si sijoit­ta­jil­le vuo­krien kaut­ta. Olen itse­kin pie­ni­muo­toi­nen asuntosijoittaja/vuokranantaja, joten en nyt puhu pahaa kapi­ta­lis­tia vas­taan kateudesta. 

    Vuo­kra­ta­sot las­ki­si­vat var­mas­ti jopa Hel­sin­gis­sä, kos­ka kimp­pa-asu­mi­nen ym. vähen­täi­si asun­to­jen kysyn­tää ja ihmi­set etsi­si­vät kei­no­ja tin­kiä asu­mis­me­nois­ta, jot­ta rahaa jäi­si muuhun. 

    Tark­ka ihmi­nen voi­si jopa jol­lain alueil­la Suo­mes­sa mak­saa omaa asun­toa toi­meen­tu­lo­tuel­la, aina­kin jos oli­si saa­nut lai­nan töis­sä olles­saan. Kai­ken kaik­ki­aan se lisäi­si asu­mi­sen tehok­kuu­den ja talou­del­li­suu­den suun­nit­te­lua, kun ihmi­set itse hal­lit­si­si­vat käyt­töön­sä tule­via raho­ja. Sil­ti myös yhteis­kun­ta säästäisi. 

    Tai­taa olla vain poliit­ti­ses­ti lii­an kova pala, köy­hien kadeh­ti­mi­nen on sen ver­ran kovas­sa huu­dos­sa, ettei heil­le halu­ta suo­da valin­nan mah­dol­li­suuk­sia ja elä­män hal­lin­taa samal­la tavoin kuin meil­le parem­min elä­mäs­sä pärjänneille.

    Toki joku voi­si aja­tel­la, että sit­ten joku ei lait­tai­si rahaa asun­toon ollen­kaan, vaan ryyp­päi­si enem­män. Sel­lais­ta se elä­mä on. Kai­kel­la on puo­len­sa ja hyvil­lä­kin asioil­la on aina jokin varjopuoli.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.