Halvaantunut EU

Ker­too paljon EU:n nykyti­las­ta, että Val­lon­ian aluepar­la­ment­ti olisi yksin pystynyt EU:n ja Kanadan vapaakaup­pa­sopimuk­sen,: EU on menet­tänyt kyvyn tehdä päätöksiä.

Helsin­gin Sanomien tieto­jen mukaan val­lone­ja ei hiertänyt niinkään itse sopimus. He halu­a­vat Bel­gian sisäl­lä ulos­mi­ta­ta itselleen alue­poli­it­tisia etu­ja rikkaam­mil­ta flaameil­ta. Tämä vain täy­den­tää kuvaa EU:n päätök­sen­teon ongelmista.

EU:n piti puo­lus­taa sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta, muuhun maail­maan ver­rat­tuna tasaista tulon­jakoa,  kult­tuuria ja hyvää ympäristön tilaa kan­sain­välisessä kil­pailus­sa, jos­sa kovin toisen­laisia arvo­ja edus­ta­vat maat uhkaa­vat euroop­palais­ten ase­maa. Näitä arvo­ja on helpom­pi var­jel­la kan­sain­välisessä kil­pailus­sa yhdessä kuin erilleen toimien. 

Kauak­si on ajaudut­tu siitä opti­mis­mista, jol­la yhteistä Euroop­paa vielä 1990-luvul­la rakennettiin.

Yleinen epälu­ot­ta­mus toisia EU-mai­ta kohtaan on saanut jäsen­mai­ta vaa­ti­maan päätök­si­in veto-oikeut­ta oman maan etu­jen tur­vaamisek­si. Tässä Suo­mi on ollut yksi pahimpia. Vaaties­samme veto-oikeuk­sia itsellemme, olemme samal­la tulleet vaati­neek­si veto-oikeut­ta myös Mal­talle tai esimerkik­si Val­lon­ian aluepar­la­men­tille. Tässä sitä nyt ollaan.

Neu­vot­te­lut TTIP-sopimuk­ses­ta Yhdys­val­tain kanssa kan­nat­taa lopet­taa ajan ja rahan haaskauk­se­na. Siinä sopimuk­ses­sa on paljon suurem­pia ongelmia kuin tässä Kanadan varsin vaarat­tomas­sa sopimuksessa.

EU:n kyken­emät­tömyys päätök­si­in ei rajoitu kaup­pa­sopimuk­si­in. Koko maanosan on hal­vaan­nuk­sen tilas­sa. Euroop­pa joutuu kat­so­maan sivus­ta, kun muu maail­ma ryn­nii ohi. Paikalleen jämähtäneestä Euroopas­ta ei myöskään ole kauan puo­lus­ta­maan niitä euroop­palaisia arvo­jakaan. Tästä ajas­ta tul­laan vielä kir­joit­ta­maan varoit­tavia analyyseja.

 

Pahiten jäsen­val­tioiden keskinäis­es­tä kyräilystä kär­sii Euro-alue. Asi­aa pahen­taa Sak­sas­sa val­taan nous­sut outo moral­isti­nen talouden oppisu­un­ta, jon­ka mukaan talous ter­ve­htyy työt­tömyyt­tä nos­ta­mal­la – yleen­sä makro­talous­poli­ti­ikan tavoit­teena on pitää pyörät pyörimässä. Sak­salaisia myös kauhis­tut­taa niin paljon pelko, että Etelä-Euroopan lus­mu­val­tiot pää­sevät varas­ta­maan sak­salais­ten raho­ja, että he kaata­vat mielu­um­min ämpäril­lisen maitoa maa­han kuin anta­vat siitä litran pois.

Bri­tan­ni­as­sa oli ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen val­lal­la vähän saman­lainen suun­taus, kun talous­moral­is­min nimis­sä palautet­ti­in pun­taa kul­takan­taan. Seu­rauk­se­na oli talouden pitkäaikainen alamä­ki ja Bri­tann­ian suur­val­ta-ase­man menetys.

Euro edel­lyt­täisi ehdot­tomasti yhteisiä päätök­siä euroalueen talous­poli­ti­ikas­ta. Täl­lä en tarkoi­ta, että ali­jäämä­maid­en pitää lisätä työt­tömyyt­tään vaan että yli­jäämä­maid­en pitää har­joit­taa ekspan­si­ivista talous­poli­ti­ikkaa. Muuten talous ajau­tuu vaar­al­lisen deflaatioon.

Suh­dan­tei­den elvyt­tämi­nen on jäänyt Euroopan Keskus­pankin huolek­si. Olisi parem­pi elvyt­tää talout­ta kor­jaa­mal­la teitä ja rak­en­ta­mal­la asun­to­ja kuin pitämäl­lä korkoa vaar­al­lis­es­ti nol­las­sa – vaar­al­lis­es­ti, kos­ka se ruokkii kuplat­alout­ta. Sitä pait­si investoin­tien kaut­ta elvyt­tämi­nen toisi edes niitä asun­to­ja ja parem­pia teitä.

Yhteis­val­u­u­tan olois­sa jokaisen maan kan­nat­taa yrit­tää saavut­taa kil­pailue­t­ua mui­hin euro­mai­hin mai­hin palkanko­r­fo­tuk­sia hillit­semäl­lä tai jopa palkko­ja alen­ta­mal­la, kuten Suo­mi teki kil­pailukykysopimuk­ses­sa. Jos maal­la on oma val­u­ut­ta, kuten vaikka­pa Ruot­sil­la, palkka­malt­ti johtaisi vain val­u­u­tan arvon vahvis­tu­miseen, mikä söisi tavoitel­lun kilpailukykyhyödyn.

Euron sisäl­lä yksi maa voi Sak­san esik­erkkiä seu­rat­en paran­taa ase­maansa mui­ta maltil­lisem­mil­la palkanko­ro­tuk­sil­la, mut­ta jos kaik­ki yrit­tävät samaa, lop­putu­lok­se­na on vain maanosan vaipumi­nen deflaa­tion kaut­ta talous­la­maan. Mei­dän kil­pailukykysopimuk­semme on  osa tätä mekanis­mia. Suomen kannal­ta kil­pailukykysopimus oli tarpeelli­nen, kos­ka yhteistä poli­ti­ikkaa ei ole, mut­ta olisi kaikkien kannal­ta parem­pi, jos täl­laisia palkko­jen alen­tamis­sopimuk­sia ei tarvit­sisi tehdä.

Vaik­ka inflaa­tio on ikävä asia, sen vas­tako­h­ta eli hin­to­jen laskukierre eli deflaa­tio on vielä tuhoisam­paa. Kos­ka pankkien anto­lain­ausko­rko ei voi men­nä negati­ivisek­si, investoin­tien kannal­ta keskeinen reaa­liko­rko jää väistämät­tä liian korkeak­si. Investoin­te­ja kan­nat­taa lykätä, kos­ka ensi vuon­na saman saa halvem­mal­la. Näin se lama syntyy.

Euroalueel­la pitäisi koordi­noi­da sekä finanssipoli­ti­ikkaa että palkkapoli­ti­ikkaa, vaik­ka joidenkin oppi­en mukaan palkkapoli­ti­ik­ka ei kuu­lu valtioille.

Paljon on taivastel­tu sitä, kuin­ka suuria sum­mia kuluu Kreikan talouden tukemiseen. Ne rahat ovat pieniä ropo­ja ver­rat­tuna siihen, paljonko keskinäisen kyräi­lyn vuok­si tyre­htynyt talouskasvu mak­saa joka vuosi.

Eikä Kreikan rankaisem­i­nen pakot­ta­mal­la maa jät­ti­tyt­tömyy­teen edes auta raho­jen saamises­sa takaisin. Jos viulisti on velkaa sin­ulle, älä nyt ainakaan mene mak­su­jen vauhdit­tamisek­si katkaise­maan tältä vasem­man käden nimetöntä.

Talous­no­belisti Paul Krug­man on haukkunut euroop­palaisia ekon­o­mis­te­ja lähin­nä idiooteik­si, kun nämä tieten tah­toen aja­vat maanosan lamaan. Tähän loukkaan­tuneet talousti­eteil­i­jät ovat vas­tan­neet, ettei Krug­man ymmär­rä niitä rajoituk­sia, joi­ta euroop­palainen päätök­sen­teko­jär­jestelmä aiheut­taa talous­poli­ti­ikan arkkitehdeille.

Tästä juuri on kyse. Euroop­palainen päätök­sen­teko­jär­jestelmä tulee meille todel­la kalliiksi.

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä

 

44 vastausta artikkeliin “Halvaantunut EU”

  1. Samat idiootit oli­si­vat päät­tämässä jos eurosta erot­taisi­in tai jopa EU hajoaisi. Ongel­ma on idiooteissa.

  2. Krug­man on mon­en muun ekon­o­mistin tavoin pitänyt yhteis­val­u­ut­taa virheenä. Jotkut varoit­ti­vat virheestä jo ennal­ta. Mut­ta fed­er­al­is­tit siltikin halu­si­vat hivut­taa ja vivut­taa pep­pu edel­lä puuhun, kuuseen kurkotellen. 

    Jot­ta nyt päästään eteen­päin, tulee virheen tehnei­den tun­nus­taa erheen­sä ja osoit­taa asian­mukaista katumusta.

  3. En oikein ymmär­rä mis­sä yllä puhut­ti­in. Suomi­han on eri­tyis­es­ti ja nimeno­maan läht­enyt tälle tielle. Sen seu­rauk­set on kestet­tävä. Olisi tietysti ollut viisaam­paa toimia toisel­la lail­la, mut­ta mei­dan äänestäjät oli­vat eri mieltä. Turpi­in tuli ja tulee vielä pahemmin.Rahat meni, euro rom­ahti, mikas siina.

    Mut­ta ollaan­han me nyt vapai­ta ja rikkai­ta maita!

    Jatke­taan samal­la linjalla.

  4. Ongel­ma on ollut siinä, että EU-äänestyk­sessä EU:ia main­os­tet­ti­in kan­so­jen välisen yhteisyy­den liit­tou­tu­mak­si – ja samal­la äänestäjille val­heel­lis­es­ti luvat­ti­in että EU-kyl­lä ‑ääni ei merk­itse yhteis­val­u­ut­taa – mut­ta kuin­ka on käynyt? EU on osoit­tau­tunut suuryri­tys­ten ja liikepankkien etu­ja kansalaisi­aan vas­taan ajavak­si yhteisök­si, joka pump­paa pien­estä reaal­i­taloud­es­ta varat mega­lo­maanisen finanssipelin tap­pi­oiden takuuk­si – ja mikä pahin­ta, myös mak­sa­jak­si. Lisäk­si EU ajaa kansal­lis­val­tioiden alis­tamista ylikansal­lis­ten liikepankkien ja suuryri­tys­ten armoille.

    Onko siis ihme, että EU-kansalaiset nuri­se­vat? Ihmeel­listä sen sijaan on se, ettei tämän pahempaa ole (vielä) sattunut.

    EU:lla on kak­si mah­dol­lisu­ut­ta: hajo­ta tai muut­taa kurssi­aan noin 180 astet­ta kohti kansal­lis­val­tioiden ja kan­so­jen yhteistyöelin­tä. Täl­lä lin­jal­la ei ole muun­laista tule­vaisu­ut­ta kuin katas­trofi ja väkivaltaisuudet.

  5. Kukana ei tajua kuin­ka hyödylli­nen EU on. Olen taas käyt­tänyt var­maan pari kuukaut­ta siihen, että saadaan väänet­tyä hyvä ja toimi­va EU:ssa täysin hyväksyt­ty tuote eri­laisek­si ihan vain sik­si, kun jenkki­stan­dard­it vaa­ti­vat sen ole­van hiukan eri­lainen. Sekä euroop­palais­ten että amerikkalais­ten stan­dar­d­i­en tavoite on täysin sama: hyvä tuote, jota voi käyt­tää tur­val­lis­es­ti. Ja pääasial­lis­es­ti erot tule­vat siitä, että kun mitat pyöris­tetään tuumi­in, ne eivät ole samat kuin pyöris­tet­ty­inä millei­hin -> paljon uusik­si ihan turhan takia.

    Tämähän olisi ihan täyt­tä hel­vettiä, jos sama rul­janssi pitäisi käy­dä Ruotsin, Sak­san, Englan­nin, Ran­skan [syötä tähän kaik­ki lop­ut EU:n jäsen­maat] kohdalla.

  6. “Euroalueel­la pitäisi koordi­noi­da sekä finanssipoli­ti­ikkaa että palkkapolitiikkaa, ”

    no tätä koordi­noitua palk­ka- ja finanssipoli­tikkaa­han on kokeil­tu jo, ihan isos­sa mit­takaavas­sa, eikä se niin kauheen hyvin mennyt.

    kum­ma jut­tu että juuri nk. markki­nal­ib­er­al­is­tit enim­mäk­seen kan­nat­ta­vat euroa, eli keskusjo­htoiseen suu­nit­telu­un ja sään­te­lyyn perus­tu­vaa ratkaisua ehkä kaikkein tehokkaim­man jatoimivim­man mark­i­namekanis­min asemesta.

  7. EU ja anti­ikin Kreik­ka, epäon­nis­tunei­ta unelmia molem­mat. Nyt muut pom­pot­ta­vat meitä miten tah­to­vat. Sisäisiä ero­ja yritetään paikkail­la mut­ta ne johta­vat jatku­vasti hätäratkaisui­hin jot­ka eivät oikein ketään tyy­dytä. Yhteinen kielikin puut­tuu. Käytän­nössä elämme kaaok­sen par­taal­la, jalat suossa.

    Julk­i­lausum­ia kyl­lä tuote­taan (Olli Rehn) ja taidet­ta tue­taan kun­han se on amerikkalaista (Guggen­heim) mut­ta makeisveroon pitää pyytää ‘isiltä’ lupa, %€&, Äh!

    Yhteiset, simp­pelit pelisään­nöt vai­h­dan­tat­alouteen, eivätkö nuo riit­täisi? Jonkin sortin tulliunioni?

  8. Kreikkaa ei pako­ta kukaan muu työt­tömyy­teen kuin Kreik­ka itse. Kreikkaa vaivaa sama kil­pailukyky­on­gel­ma kuin Suomea.

    Sak­saa ei tarvitse pakot­taa ekspan­si­iviseen poli­ti­ikkaan, vai­h­to­taseet kor­jau­tu­vat markki­nave­tois­es­ti, kun kreikat trim­maa­vat talouten­sa. Sen jäl­keen tavarat ja palve­lut liikku­vat Kreikas­ta Sak­saan, eikä toisinpäin.

    Ongel­ma kreikois­sa on, että ne eivät vieläkään ole ymmärtäneet ole­vansa avotalouksia.

  9. Pres­i­dent­ti Mauno Koivis­to on sanonut, että EUn liit­tymi­nen oli pääosin tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen ratkaisu. Jäl­keen­päin tarkastelu­na totea­mus piti paikkansa, mut­ta itse olen pitänyt ja halu­an pitää EUta vain talous­poli­it­tise­na liit­tona. Ja tässä se EUn virhe piilee: EU karaut­taa ”ylevine mielip­itei­neen” mihin tahansa neu­vot­telu­un ilman posi­tio­ta. Esimerk­it­si ihmisoikeudet ovat ilmaisia, mut­ta Suo­mi mak­saa EUn siir­to­laisu­ud­es­ta sato­ja miljoo­nia euro­ja vuodessa.
    Soin­in­vaara esit­tää EUn taloudel­lis­ten ongelmien ratkaisuk­si, että Sak­sa ampuisi itseään jalka­an, jot­ta muil­la olisi parem­pi olla. EUn ongel­mat ovat rak­en­teel­lisia, eivät raha- tai finanssipoli­it­tisia: Kreik­ka ei kuu­lu euroalueeseen. Ital­ian, Ran­skan ja Sak­san pankki­jär­jestelmä on eri syistä uud­is­tet­ta­va. USAn vuo­den 2008 pankkikri­isi ratke­si konkurs­seil­la, val­tion pääomi­tuk­sel­la, noin kahdessa vuodessa. Krug­man ymmärtää USAn talous­poli­ti­ikan, mut­ta ei ole pro­feet­ta oma­l­la maal­laan? Kun rak­en­teet eivät uud­is­tu, niin syn­tyy nation­al­is­tia liikkeitä, jot­ka syn­nyt­tävät entistä pahem­man kier­teen taloudessa.

  10. Onko AINUTTAKAAN syytä uskoa, että jos EU olisi toivo­ma­l­lasi taval­la päätök­sen­tekokykyisem­pi, tehdyt päätök­set eivät vain edesaut­taisi defal­tionääristä marssia pohjille? Ei se Sak­saa ole ennenkänä haitaanut, jos maanosa hei­dän ympäriltään palaa ja Brys­sel on miehitet­ty saman­mielisil­lä hännystelijöillä

  11. mikko kale­vi siito­nen: Suomi­han on eri­tyis­es­ti ja nimeno­maan läht­enyt tälle tielle. Sen seu­rauk­set on kestettävä. 

    Min­ua ihme­tyt­tää, miten muka “Suo­mi” on läht­enyt tälle tielle. Tai viral­lis­es­ti kyl­lä, mut­ta CETA:sta ei kyl­lä ole juurikaan tiedo­tusvä­lineis­sä juuri mitään näkynyt eli demokra­ti­as­ta ei voi tässä juurikaan puhua. Samal­la salaisel­la pros­es­sil­la yritetään kyl­lä TTIP:kin saa­da läpi eli en minä CETA:aa mik­sikään suurek­si voitok­si sanoisi. Ainakin investoin­tisuo­ja olisi pitänyt suo­raan pudot­taa pois tai ohja­ta nor­maalin oikeusjär­jestelmän piiri­in (estäen TTIP:n muut vir­i­tyk­set). Jos yri­tys ei kestä val­tion suv­eren­i­teet­tia, sen ei pidä toimia kyseisessä val­tios­sa. Täl­laisel­la suo­jal­la on ikäviä vaiku­tuk­sia esimerkik­si Suomen tule­vaan, ainakin puoliyk­si­ty­is­tet­tyyn SoTe:en ja siihen, kuin­ka paljon ja koval­la kädel­lä julki­nen päätök­sen­teko voi sitä tarvit­taes­sa ohjailla.

    No, toiv­otaan, että par­la­ment­ti tai EIT sanoisi asi­as­ta paina­van sanansa. Tuos­sa­han puu­tu­taan selväl­lä taval­la kansan­val­taisu­u­teen ja annetaan yri­tyk­sille oikeus- ja pain­os­tuskeino­ja, joi­ta ei ole kansalais­ten käytössä.

    mikko kale­vi siito­nen: Olisi tietysti ollut viisaam­paa toimia toisel­la lail­la, mut­ta mei­dan äänestäjät oli­vat eri mieltä. 

    Ainakaan eurosta ei ole Suomes­sa äänestet­ty niin, että kansa olisi asi­as­ta oikeasti tiennyt.

    Rolle: Kreikkaa ei pako­ta kukaan muu työt­tömyy­teen kuin Kreik­ka itse. 

    Kiva, että huumori kukkii, mut­ta asi­akeskustelus­sa kan­nat­taisi jät­tää vit­sit pois. Joku vielä luulee, että olet tosi­aan noin hölmö.

    Sylt­ty: Kukana ei tajua kuin­ka hyödylli­nen EU on. 

    EU on todel­lakin hyödylli­nen myös rauhan- ja ihmisoikeusjär­jestelmänä, mut­ta siinä on myös suuria perus­ta­van­laa­tu­isia ongelmia sen suh­teen, mihin tarkoituk­seen koko jär­jestelmä on raken­net­tu, mitä ide­olo­giaa se implisi­it­tis­es­ti tun­nus­taa ja mitä kaikkea on perus­teet­ta oletet­tu (euro­jär­jestelmän nau­ret­ta­vat pohjaoletukset).

  12. “Jos viulisti on velkaa sin­ulle, älä nyt ainakaan mene mak­su­jen vauhdit­tamisek­si katkaise­maan tältä vasem­man käden nimetöntä.”

    Miten ihmeessä voit ver­ra­ta täm­möisel­lä pop­ulis­tisel­la heitolla?

    Kreikan ja Suomen ongel­mat ovat rak­en­teel­lisia ongelmia, eikä niitä saa­da rahal­la korjattua.

    Suo­mi on ottanut 10 vuot­ta velkaa joka vuosi enem­män ja jos todel­lakin se aut­taisi talouskasvu­un, niin työt­tömyy­den pitäisi laskea, eikä nousta.

  13. Stiglitz, toinen nobelisti, laskeskelee uusim­mas­sa kir­jas­saan, että euro on tähän men­nessä mak­sanut jokaiselle euro-maan kansalaisel­la 600 000 ekee. Neli­henk­i­nen per­he olisi siis menet­tänyt 2,4 miljoon­aa eli san­o­taan vaik­ka kymme­nen uut­ta omakoti­taloa (kun­han ei vaa­di liikoja).

    Laskuhar­joi­tus perus­tuu ver­tailu­un USA:n talouden kanssa, joka sopi­vasti kasvoi samaa vauh­tia tule­vien euroalueen maid­en kanssa ennen val­u­u­tan perus­tamista. Samaan tulok­seen pääsee, kun ver­tailee Brit­tei­hin ja Ruot­si­in. Teo­reet­tista? Joo, mut­ta var­masti suuntaa-antavaa.

    Mon­tako­han omakoti­taloa meikäkin vielä ehtii menet­tää ennen kuin euron otteesta onnis­tu­taan riuh­tomaan irti? Tai itse hivut­taudun muudaalle.

    Osmokin voisi siir­tyä eron kan­nat­ta­jak­si eikä maalail­la epäre­al­is­tisia pil­vilin­no­ja siitä, miten hom­ma saataisi­in toim­i­maan, kun­han kaik­ki vain olisi toisin.

  14. Minä luulin alun­perin, että EU:n idea on euroop­palais­ten hyv­in­voin­nin ja tur­val­lisu­u­den paran­t­a­mi­nen, ei yleishyödylli­nen maail­man­paran­t­a­mi­nen ja moral­is­mi. Tässä nähdäänkin, ettei sel­l­ainen liit­to voi toimia kovin hyvin, jos­ta jäse­nil­lä on kovin eri­laiset luu­lot. Brit­tien lievä enem­mistö sanou­tui irti maail­man­paran­nuk­ses­ta kesäl­lä, puh­taas­ta talous­li­itos­ta eivät ehkä olisi lähteneetkään?

  15. anonyy­mi:
    “Rolle: Kreikkaa ei pako­ta kukaan muu työt­tömyy­teen kuin Kreik­ka itse.
    Kiva, että huumori kukkii, mut­ta asi­akeskustelus­sa kan­nat­taisi jät­tää vit­sit pois. Joku vielä luulee, että olet tosi­aan noin hölmö

    . Pysypä asial­in­jal­la ja jätä epäasial­liset heitot väli­in, ja jos osaami­nen ei riitä, niin parem­pi että jätät kom­men­toin­nin väliin.

  16. Osmo kir­joit­ti:

    Sak­salaisia myös kauhis­tut­taa niin paljon pelko, että Etelä-Euroopan lus­mu­val­tiot pää­sevät varas­ta­maan sak­salais­ten raho­ja, että he kaata­vat mielu­um­min ämpäril­lisen maitoa maa­han kuin anta­vat siitä litran pois.

    Tämä on ihan ihmis­lu­on­toon sisään­raken­net­tu piirre:

    The sec­ond com­po­nent of strong reci­procity is that peo­ple are will­ing to pun­ish those who fail to coop­er­ate, even when pun­ish­ment is costly.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Strong_reciprocity#Evidence_for_punishing_non-cooperators

    En usko että tuol­laista psykol­o­gista reak­tio­ta vas­taan pystyt­täisi­in tais­tele­maan abstak­teil­la talousti­eteel­lisil­lä väit­tämil­lä että olisi kokon­aistaloudel­lis­es­ti halvem­paa kat­soa lus­muilu­ja sormien välistä.

  17. Kun yhteinen talous- ja finanssipoli­ti­ik­ka on vain haavet­ta Euroalueel­la, niin asi­aa pitäisi läh­estyä siltä suunnal­ta miten Euron pahin val­u­vi­ka saadaan kor­jat­tua. Eli se ettei Euron kurssi ole juuri kenellekään sopi­va: toisille se on liian kallis (Etelä-Euroopan maat) ja toisille taas liian hal­pa (esim. Sak­sa ja Hollanti).

    Hol­lan­ti­lainen André ten Dam on tehnyt ”The Math­eo Solu­tion” (TMS)-nimisen ehdo­tuk­sen Euron kor­jaamisek­si. Se löy­tyy täältä:

    http://www.thematheosolution.eu/A‑Plan-B-in-Europe-Paris-November2015.pdf

    Ehdo­tuk­sen mukaan jokaiseen euro­maa­han luo­daan rin­nakkainen vir­tu­aali­val­u­ut­ta. Sitä käytetään maan sisäl­lä kuten aikanaan Suomes­sa markkaa, sil­lä ero­tuk­sel­la että ain­ut lailli­nen mak­su­vä­line on kuitenkin Euro. Eli esim. Suomes­sa kau­pas­sa olisi kahdet hin­nat: markkoina ja euroina kuten euroon siir­tymisen yhtey­dessä. Kas­sal­la voi kuitenkin mak­saa vain Eurois­sa (jos mak­saa setelirahalla).

    Siis esim. palkat ja lainat oli­si­vat markois­sa aivan kuten markka-aikaan.

    Nyt voitaisi­in sit­ten mark­ka tai Ital­ias­sa liira jne. devalvoi­da ja saavut­taa menetet­ty kil­pailukyky. Devalvoin­nista tai revalvoin­nista päät­täisi kuitenkin EKP taloudel­lis­ten tun­nus­luku­jen perus­teel­la (ei Suomen Pank­ki kuten markka-aikaan).

    Kaikkien euro­maid­en pitäisi tehdä tämä muu­tos samaan aikaan ehdo­tuk­sen mukaan. 

    Mut­ta voisi tämän ottaa käyt­töön myös yksipuolis­es­ti esim. Suomes­sa tai Italiassa/Espanjassa jne. Eurosta ei tässä tarvitse ero­ta, jol­loin asia muut­tuu paljon helpom­mak­si, kun ei sit­ten tarvitse myöskään ero­ta EU:sta. Myöskään uusia seteleitä ei tarvi­ta kos­ka vain Euro on lailli­nen maksuväline.

    Tämän jäl­keen mah­dol­liset devalvoin­nit voisi­vat men­nä niin että ko. maan keskus­pank­ki (meil­lä Suomen Pank­ki) sitä ehdot­taa ja EKP sen hyväksyy jos kat­soo ettei kyseessä ole haitalli­nen devalvointikilpailu.

    Paper­il­la asia näyt­tää mah­dol­liselta, mut­ta jos 19 Euro­maan pitäisi tästä ensin päästä sopimuk­seen, niin hom­ma kyl­lä kaatuu siihen.

    Vai­h­toe­htona näyt­täisi ole­van yksipuo­li­nen vir­tu­aali­val­u­u­tan käyt­töönot­to yllät­täen. Tästä voi sit­ten seu­ra­ta ketjureak­tio, eli myös muiden ali­jäämä­maid­en olisi pakko tehdä sama pikavauh­tia ennen kuin rahat läh­tee pakoon Sak­saan, Hol­lan­ti­in jne. (kuten Kreikas­ta lähti).

    Jos esim. Italia tek­isi näin, niin EKP:n olisi luul­tavasti pakko tukea tätä, toisin kuin Kreikan tapauk­ses­sa jos­sa tarkoituk­se­na näyt­ti ole­van rankaisu (hätära­hoi­tuskin lopetet­ti­in) ja Sak­san tah­don mukainen toiminta.

    Eli siis suomek­si san­ot­tuna: jos päätök­sen­teko ei muuten toi­mi, niin pakote­taan se toim­i­maan (vain pakon edessä saadaan päätök­siä aikaan).

  18. EU:n piti puo­lus­taa sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta, muuhun maail­maan ver­rat­tuna tasaista tulon­jakoa, kult­tuuria ja hyvää ympäristön tilaa kan­sain­välisessä kil­pailus­sa, jos­sa kovin toisen­laisia arvo­ja edus­ta­vat maat uhkaa­vat euroop­palais­ten asemaa.

    Vapaa kaup­pa ja vapaa maa­han­muut­to EU:lta kyl­lä luon­nis­tuu. (HT: miten nämä vaikut­ta­vat ym. kau­ni­isi­in tavoitteisiin?)

    Euroop­palaista puo­lus­ta­vat päätök­set eivät ole jumit­tuneet yhteistyökyvyt­tömyy­den vuok­si. Ne eivät ole vain koskaan pää­tyneet pöy­dälle. Kansalaisen edun­valvon­ta kansal­lisel­lakin tasol­la on retu­peräl­lä joka maas­sa: miten se voisi toimia usei­den kiel­ten EU:ssa?

  19. Eikös olen­nainen kysymys ole se, kenelle kuu­luu veto-oikeus demokratiassa?

    EU:n rakenne on antidemokraattinen.
    Tun­netusti union­in hallinnos­sa toimivien asenne on sen mukaises­ti ollut kaut­ta aiko­jen demokra­ti­aa halvek­si­va ja demokra­t­ian vas­tainen: tyyliin:
    “Sil­lä, mitä pitäisi tehdä, ei tule val­i­tuk­si vaaleissa.”
    Minä en ymmär­rä, miten demokra­ti­at ovat saat­ta­neet pystyt­tää itselleen yhteisen rak­en­teen, joka on antidemokraattinen?

    Mihin alun perin perus­tuu aja­tus, että edus­ta­jani saa käyt­tää kansal­li­sis­sa vaaleis­sa anta­maani man­daat­tia (val­taani) kom­pe­tenssien siir­toon oma­l­ta val­ti­oltani unionille?

    Kos­ka muu­ta kuin kansal­lista demokra­ti­aa ei Euroopas­sa — eikä juuri muual­lakaan — ole, kos­ka europar­la­ment­ti ei säädä lake­ja eikä komis­sio­ta vali­ta vaaleis­sa, peri­aat­teessa jokainen val­lan­si­ir­to kansal­liselta EU-tasolle heiken­tää demokra­ti­aa ( ainakin niin kauan kuin liit­to­val­tio­ta ei ole, eivätkä kansalaiset EU:ssa siihen edes pyri.)

    Puhe demokra­ti­ava­jeesta on edel­lä san­otun val­os­sa hämäys­tä. Kom­pe­tenssien siir­roil­la demokraat­tisen jär­jestelmän ulkop­uolelle, näen­näis­demokraat­tiseen unioni­in, demokra­ti­aa de fac­to lakkaute­taan, vähä vähältä.
    Unioni on täl­lä perus­teel­la siis demokra­t­ian lakkaut­tamisen väline.

    Sitä päämäärää kansal­lis­es­ti val­i­tut edus­ta­jat meil­lä ja muis­sa EU-mais­sa tietois­es­ti tai ymmärtämät­tään palvel­e­vat, kaiken aikaa ja ETENKIN vapaakauppaneuvotteluissa.

    Nyky­is­ten vapaakaup­pa­neu­vot­telu­iden koko idea on antaa ylikansan­l­lisille yri­tyk­sille veto-oikeus kansal­liseen lain­säädän­töön: sekä jälkikä­teen (ISDS ‑välim­ieoikeuk­sis­sa) että ETUkä­teen, ennen säädösten tuomista parlamentteihin. 

    Tämä tehdään sopimuk­sis­sa niin, että A) sopimus sisältää purka­mat­to­muus ‑ehto­ja kuten, että ker­ran yksi­ty­is­tet­tyä palvelua ei saa koskaan palaut­taa julkisek­si tai siten, että B) vira­nomaiset vievät kunkin säädöse­hdo­tuk­sen­sa etukä­teen yri­tys­maail­man aset­ta­man pysyvän neu­vos­ton hyväksyt­täväk­si ennen kuin se esitel­lään parlamenteissa.

    Täl­laista taus­taa vas­ten olet, Ode, kuitenkin huolestunut siitä, että jos­sakin on vielä jäänyt jotakin sanan­val­taa kansal­liselle tasolle.

    Ihanko tot­ta?
    En käsitä.

    Mitä muu­ta tämä nyky-EU näi­den em. tosi­a­sio­den perus­teel­la on kuin yhden­laista total­i­taris­mia, jol­la edis­tetään val­tio­den val­lan min­i­moimisen agendaa?
    Val­tion val­ta on demokra­ti­as­sa kuitenkin kansalaisen val­taa. Sitä ei voi min­i­moi­da tuhoa­mat­ta demokratiaa.

    Muual­la maail­mas­sa on viime vuosi­na julka­istu paljonkin kir­jal­lisu­ut­ta, joka keskustelee post-demokraa­t­ian teemas­ta ja siihen liit­tyvistä kehityskuluista.
    Suomes­sa en ole havain­ut viit­teitäkään keskustelu­un. Mik­siköhän? Kuka avaisi sen täällä?

    Jos CETA tulee voimaan, amerikkalaiset alka­vat toimia Kanadas­ta käsin, eikä TTIP:tä enää tarvita.
    Ajaa saman asian.

    Jäsen­maid­en perus­tus­lait ‑mm. Sak­san — kuitenkin tois­taisek­si var­jel­e­vat niiden kansalais­ten sanaval­taa sen ver­ran, että ilman val­loone­jakin sopimuk­sen kohta­lo on epävarma.

    Hyvä niin.
    Miksikö?
    No — ainakaan min­ulle ei käy, että vaikka­pa euroop­palaisen kemikaalilain­säädän­nön ter­vey­den tur­vaa­va varovaisu­us­pe­ri­aate kor­vataan Amerikan man­tereen käytän­nöl­lä, jos­sa kemikaalin sairas­tut­ta­man ihmisen on osoitet­ta­va syy-yhteys kemikaali­in oikeudessa, jälkikä­teen, kun vahinko on jo tapah­tunut ja saatavis­sa on enin­tään epä­var­ma kor­vaus, jol­la ei ter­vyt­tä palauteta.

    Täl­lais­es­ta neu­votel­laan kos­ka edus­ta­jani ovat val­tu­ut­ta­neet komis­sion siihen ja luovut­ta­neet pois val­tansa edes tietää siitä puhu­mat­takaan, että voisi­vat puut­tua asiaan.

  20. Jepjepjepjepejepjepejepejepejepjepjepjepjepjepjepjepjepjpjepjepjepjepjepj sanoo:

    Etkö olekaan ‘vihreä’? Kan­natat suuryri­tys­ten etua, vapaa­ta kaup­paa ja sen kaut­ta kulu­tuk­sen kohtu­u­ton­ta kasvua ja ympäristön lisään­tyvää tuhoamista? Et halua antaa vähem­mistöille oikeut­ta puo­lus­taa omia näkökan­to­jaan iso­ja pelure­i­ta ja kon­nia vas­taan? Pakkoby­rokra­ti­aa vahvo­jen ehdoil­la, help­poa hallinto ilman turhaa pohd­in­taa, markki­nat ohjaa­vat syteen tai saveen.

    EU on kyl­lä epäon­nis­tunut, mut­ta epäon­nis­tu­misen syy on epäpäte­vis­sä komis­saareis­sa, paisuneessa byrokra­ti­as­sa ja muu­ta­man mahti­henkilön liias­sa val­las­sa. EU:ssa on sal­lit­tu yhteis­es­ti sovit­tu­jen sopimusten räikeä rikkomi­nen. EU:n yht­enäisyys ja yhteis­es­ti sovi­tut sään­nöt on uhrat­tu. Se ei kestä ulkop­uolelta tule­via kri­ise­jä mut­ta vika ei ole aluei­den päätös­val­las­sa tai päätök­sen esto­val­las­sa vaan sään­tö­jen luon­nis­sa ja niiden rikkomises­sa. EU:lla ei ole uskot­tavu­ut­ta sen takia, että se on poli­it­tis­es­ti riitelevä kasa epäon­nis­tunei­ta poli­itikko­ja, jot­ka säh­läävät pikkua­siois­sa. Noista pikkua­sioista on kehit­tynyt suuri vit­si, mil­loin mitataan kurkun käyryyt­tä tai mil­loin tuk­i­taan teitä europar­la­mentin muut­torekko­jen voimin. EU:n olisi syytä sopia uudet toim­intasään­nöt. Vika on rak­en­teis­sa, eikä alueel­lises­sa päätän­tä­val­las­sa. Alueel­lises­sa päätän­tä­val­las­sakin on toki kor­jat­tavaa. Ei ole hyvä, että jäsen­maat kampit­ta­vat toisi­aan verokil­pailul­la. Yri­tyk­set ovat pistäneet itsenäiset val­tiot palvele­maan pelkästään niiden etua. Jäsen­maat ovat kuin koiria, jot­ka juok­se­vat globaalien suuryri­tys­ten heit­tämien luu­palo­jen perässä.

    Mitä pahaa on deflaa­tios­sa? Etkö kan­na­ta epäreilun tilanteen tasaamista? Jos deflaa­tio tulee, johtuu se kuplista, jot­ka pok­sah­ta­vat ansai­tusti. Halu­atko mielu­um­min super­in­flaa­tion, jos­sa kasvu on jatku­vaa pakkoa ilman todel­lista hyvää kehi­tys­tä esim. hyv­in­voin­nin lisään­tymisen myötä ja jos­sa kuplat­alout­ta luo­daan tarkoituk­sel­la ilman mitään varsi­naista tarkoi­tus­ta pait­si luku­jen, rahamäärän, paisut­ta­mi­nen? BKT ennen kaikkea, muu on turhaa.

    Jos olet joskus ehdokkaana, sin­ua ei voi äänestää, kos­ka sin­ul­la on ‘vihreä’ leima mut­ta siihen näh­den pimeä aja­tus­maail­ma. Tietenkin voit vai­h­taa puoluet­ta tai perus­taa jopa oman, pimeän liittouman.

  21. Ceta varsin vaara­ton? Oletko keskustel­lut vihrei­den mep­pi­en kanssa asi­as­ta ollenkaan? Esimerkik­si Hei­di Hau­ta­lan. Kyl­lä siinä sopimuk­ses­sa on erit­täin vakavia ongelmia. Val­lon­ian per­im­mäi­sistä moti­iveista en tiedä, mut­ta on erikoista, että sopimus on saanut niin hel­posti euroop­palais­ten hal­li­tusten hyväksyn­nän. Ker­too paljon demokra­t­ian surkeas­ta tilas­ta. Elinkei­noelämän ääni jyrää joka puolel­la. “Ostet­tu­ja” hal­li­tuk­sia kuten meil­läkin. Tosin demar­itkin sekoil­e­vat erikois­es­ti vapaakaup­pa­sopimusten kanssa, varsi­nainen syy tähän on mys­teeri, voisiko joku pal­jas­taa mik­si toimi­vat niin kuin toimivat?

    Soin­in­vaar­al­ta kan­na­tus­ta elvy­tyk­selle. Hyvä. Pitäisi vain kään­tää Sak­san ordolib­er­al­istien päät. No, onnea matkaan!

    Siihen asti kunnes Schäublen setä ja hänen seu­raa­jansa vih­doin alka­vat kuun­nel­la jär­jen ään­tä, olemme kärsi­neet jo mit­taa­mat­to­mia vahinko­ja euroalueen jäse­nenä. Nyt pelot­taa, että Sak­san ja Ital­ian pankit kaatu­vat veron­mak­sajien pelastet­tavak­si. Mitätön pankkien pelas­tus­ra­has­to ei siinä katas­trofis­sa riitä. EVM:stä tulee kir­je: Olisko teil­lä nyt sitä 11 mil­jar­dia, jot­ka olette jo etukä­teen luvan­neet? Euro on vienyt talous­poli­it­tisen ja rahapoli­it­tisen val­lan. Vai­h­toe­htoinen eli key­ne­siläi­nen talous­poli­ti­ik­ka ei ole mah­dol­lista, kun ollaan osa euroaluet­ta. Ei päästy “niihin pöyti­in” päät­tämään, ollaan vain ajop­u­u­na ja laskun maksajina.

    En siis odot­taisi, että Sak­sa järki­in­tyy. Toiv­ot­tavasti VM:ssä on suun­nitel­mat valmi­ina, miten EMU:sta lähde­tään, nopeasti ja määräti­etois­es­ti, kun sopi­va het­ki koittaa.

  22. Toiv­ot­tavasti val­loonit torp­paa­vat myös Turkin EU-jäsenyyden.

  23. Melkoista pup­pua suoltaa tämä Jepejepejep…

    Ensin­näkin vai­h­toe­hdot eivät ole super­in­flaa­tio taik­ka deflaatio. 

    Maltill­i­nen inflaa­tio pitää kansan­talouden pyörät pyörimässä. Jopa 5 — 10%:n inflaa­tio olisi ter­ve­tul­lut­ta. Deflaa­tio johtaa kansan­talouden kur­jis­tu­miseen, työt­tömyy­den kavu­un, konkurs­sei­hin, velal­lis­ten mak­su­vaikeuk­si­in, lop­ul­ta pankkien konkurssia muis­tut­tavaan tilaan ja val­tion velan älyt­tömään kasvuun.

    BKT on kaik­ki kaikessa. Kansan­talouden kokon­aiskysyn­tä ratkaisee BKT:n suuruuden. 

    Itsenäisel­lä val­ti­ol­la pitää olla oma raha ja oma keskus­pank­ki. Sil­loin lama-aikoina val­ti­ol­la olisi muske­lia ja uskallus­ta investoi­da velka­ra­hal­la vaik­ka suo­raan Suomen Pankin setelipain­os­ta mm infraan ja sel­l­aiseen taloudel­liseen toim­intaan, jos­sa ker­roin­vaiku­tus kansan­talouteen olisi tehokas­ta luokkaa. 

    Nimit­täin lama-aikoina se on nimeno­maan val­tion tehtävänä buus­ta­ta kokon­aiskysyn­tää, jot­ta päästään talous­vaikeuk­sista kuiv­in jaloin yli. Vas­ta sit­ten, kun kansan­talous läh­estyy täystyöl­lisyytä ja tuotan­toka­p­a­siteet­tin­sa täyskäyt­töä, on val­tion syytä hillitä rahankäyt­töään, jot­tei talous yliku­umene ja inflaa­tio karkaa käsistä.

  24. Jep­jep­jep­jepe­jep­jepe­jepe­jepe­jep­jep­jep­jep­jep­jep­jep­jep­jepjp­jep­jep­jep­jep­jepj:
    Jos olet joskus ehdokkaana, sin­ua ei voi äänestää, kos­ka sin­ul­la on ‘vihreä’ leima mut­ta siihen näh­den pimeä aja­tus­maail­ma. Tietenkin voit vai­h­taa puoluet­ta tai perus­taa jopa oman, pimeän liittouman.

    Minus­ta taas Soin­in­vaara on ain­oi­ta vihrei­den val­on­pilka­h­duk­sia. Ehkä liian vihreä arvoil­taan maku­u­ni, mut­ta kuitenkin niin harv­inaisen älykäs, että ymmärtää selkeät maalaisjärkiset syy-seu­rausy­htey­det ja loogiset päät­te­lyketjut sekä tilas­tot ja tutkimuk­sen suurim­mal­ta osin. Tämä on nykya­jan poli­itikoil­ta ja ihmisiltä ylipäätään läh­es aina liikaa vaa­dit­tu, vaikkei niin paljon olekaan vaa­dit­tu mielestäni.
    Jos kaikkien puoluei­den kaik­ki edus­ta­jat oli­si­vat yhtä älykkäitä ja kyvykkäitä käsit­telemään tietoa, keskustele­maan sekä argu­men­toimaan, niin Suomel­la menisi huikeasti nyky­istä parem­min, vaik­ka arvo­maail­mo­jen kon­flik­te­ja edelleen olisikin.

  25. Stiglitz, toinen nobelisti, laskeskelee uusim­mas­sa kir­jas­saan, että euro on tähän men­nessä mak­sanut jokaiselle euro-maan kansalaisel­la 600 000 ekee. Neli­henk­i­nen per­he olisi siis menet­tänyt 2,4 miljoon­aa eli san­o­taan vaik­ka kymme­nen uut­ta omakoti­taloa (kun­han ei vaa­di liikoja). 

    Jos esitet­tyä ver­taus­ta yhtään ajat­telee, on täysin selvää ettei se pidä paikkaansa.

    Neli­henk­i­nen keskiver­to-suo­ma­lais­per­he ei mil­lään perus­teel­la ajatel­tuna ole 15 vuo­den aikana menet­tänyt 2,4 miljoon­aa euroa.

  26. Olenko mis­san­nut jotain tärkeää, kos­ka en muista että Suo­mi olisi Osmon väit­teen mukaises­ti änkyröinyt veto-oikeudel­la lyp­sääk­seen itselleen etuja. 

    En suo­raan sanoen muista ain­oatakaan tapaus­ta jos­sa Suo­mi olisi EU:ssa jar­rut­tanut päätök­sen­tekoa lyp­sääk­seen meille kansal­lisia etu­ja. Ain­oa tähän suun­taan viit­taa­va ker­ta oli Kreik­ka-pelas­tus­paketin taku­u­tuk­set, jos­sa kyse ei ollut edes kansal­lis­ten etu­jen lyp­sämis­es­tä vaan siitä että EU:n perus­sopimuk­sia tulisi nou­dat­taa kos­ka sel­l­aiset on ker­ran yhteis­es­ti sovit­tu ja allekir­joitet­tu. Suo­mi myös ise mak­soi salamyhkäi­sistä takuista merkit­tävän hinnan.

    Sen sijaan heti suo­ral­ta kädeltä tulee mieleen use­ampikin ker­ta Suo­mi on antanut omista eduis­tamme perik­si, esimerkik­si kun on sovit­tu päästöki­in­tiöi­den taakan­jaos­ta, hiilin­ieluista, EU-jäsen­mak­su­jen koro­tuk­sista tai kuka saa elintarvikeviraston.

    1. En sanonut, että Suo­mi olisi käyt­tänyt veto-oikeut­ta vaan on vaat­in­ut sitä EU-lain­säädän­töön vähän joka asiaan.

  27. Rolle:
    Kreikkaa ei pako­ta kukaan muu työt­tömyy­teen kuin Kreik­ka itse. Kreikkaa vaivaa sama kil­pailukyky­on­gel­ma kuin Suomea.

    Sak­saa ei tarvitse pakot­taa ekspan­si­iviseen poli­ti­ikkaan, vai­h­to­taseet kor­jau­tu­vat markki­nave­tois­es­ti, kun kreikat trim­maa­vat talouten­sa. Sen jäl­keen tavarat ja palve­lut liikku­vat Kreikas­ta Sak­saan, eikä toisinpäin.

    Ongel­ma kreikois­sa on, että ne eivät vieläkään ole ymmärtäneet ole­vansa avotalouksia.

    ihan vaan lyhyesti, yksi euron suurim­mista val­u­vioista on se että vai­h­to­ta­se­va­jeet nimeno­man eivät vaiku­ta yhtäään mihinkään suo­ranais­es­ti vaan ain­oas­taan välil­lis­es­ti ja slloinkin aivan vääri­in asioihin.

    yllä ole­van väit­teen esit­täjä valitet­tavasti puhuu avan puu­ta heinää. val­i­tan jyrkkää ilmaisua mut muu ei tässä kohdas­sa oikein ole mahdollista.

  28. qwert: ihan vaan lyhyesti, yksi euron suurim­mista val­u­vioista on se että vai­h­to­ta­se­va­jeet nimeno­man eivät vaiku­ta yhtäään mihinkään suo­ranais­es­ti vaan ain­oas­taan välil­lis­es­ti ja slloinkin aivan vääri­in asioihin.

    yllä ole­van väit­teen esit­täjä valitet­tavasti puhuu avan puu­ta heinää. val­i­tan jyrkkää ilmaisua mut muu ei tässä kohdas­sa oikein ole mahdollista.

    Sotket nyt rahapoli­ti­ikan ja finanssipoli­ti­ikan.. Yhteis­val­u­u­ta kun on, ei rahapoli­ti­ikalla enää ole tehoa, sitä kun ei ole. Sitä vas­toin finanssipoli­ti­ik­ka vaikut­taa suo­raan ja tehokkaam­min, kun kurssimuu­tok­set eivät pääse sen vaiku­tuk­sia lienen­tämään. Samoin olet nyt kum­mallis­es­ti kään­tänyt huomion vai­h­to­taseesta väärin.

    Jos Kreik­ka reivaisi rak­en­tei­tansa ja kus­tan­nuk­siansa, tulisi siitä suh­teessa kil­pailukykyisem­pi maa. On aivan turha morku­ut­taa Sak­saa siitä, että siel­lä osa­taan ja ollaan tehokkai­ta. Jos kreikkalaiset eivät oikein mis­sään ole kil­pailukyky­isiä, on peili­in kat­somisen paik­ka eikä itkeä että työl­lisyys kär­sii kun muut euro­maat eivät rahoi­ta kreikkalais­ten peukaloiden pyörittämistä.

  29. Vin­ha Perä:
    Hol­lan­ti­lainen André ten Dam on tehnyt”The Math­eo Solu­tion” (TMS)-nimisenehdotuksen Euron kor­jaamisek­si. Se löy­tyy täältä:

    http://www.thematheosolution.eu/A‑Plan-B-in-Europe-Paris-November2015.pdf

    Tässä vir­tu­aali­val­u­ut­tapelleilyssä on sel­l­ainen perus­tavaa laat­ua ole­va vika, ettei ammat­tiy­hdis­tys­li­ike hyväksy­isi sitä. Kyseessähän olisi pelkkä savu­ver­ho oikeut­taa palkanalennukset.

  30. Itsenäisel­lä val­ti­ol­la pitää olla oma raha ja oma keskus­pank­ki. Sil­loin lama-aikoina val­ti­ol­la olisi muske­lia ja uskallus­ta investoi­da velka­ra­hal­la vaik­ka suo­raan Suomen Pankin setelipain­os­ta mm infraan ja sel­l­aiseen taloudel­liseen toim­intaan, jos­sa ker­roin­vaiku­tus kansan­talouteen olisi tehokas­ta luokkaa. 

    Näin­hän se ei toimin­ut 1990-luvun alun laman aikana, kos­ka pankeil­la ja yri­tyk­sil­lä ulko­val­u­ut­tamääräiset velat polt­te­liv­at tasku­ja ja pakkode­val­vaa­tioista seurasi inhimilli­nen katas­trofi. Pitää ymmärtää, että kun on laa­ja markki­na­t­alout­ta nou­dat­ta­va vapaakaup­pa-alue, jos­sa pääo­mat saa­vat vir­ra­ta vapaasti rajo­jen yli, vain vah­vat arvon­sa säi­lyt­tävät val­u­u­tat ovat elinkelpoisia. Euroalueel­la hom­ma on yksinker­tais­tet­tu niin, että val­tiot käyt­tävät yhteistä €-val­u­ut­taa, jol­la on arvostet­tu kan­sain­välisen reser­vival­u­u­tan ase­ma Yhdys­val­tain dol­lar­in ohella.

  31. Rolle: On aivan turha morku­ut­taa Sak­saa siitä, että siel­lä osa­taan ja ollaan tehokkai­ta. Jos kreikkalaiset eivät oikein mis­sään ole kil­pailukyky­isiä, on peili­in kat­somisen paik­ka eikä itkeä että työl­lisyys kär­sii kun muut euro­maat eivät rahoi­ta kreikkalais­ten peukaloiden pyörittämistä.

    Sama tietysti kos­kee pääkaupunkiseu­tua vs. muu­ta Suomea. Kuusamossa on turha ruikut­taa ja vaa­tia rahaa etelästä peukaloiden pyörit­tämiseen, jos ker­ran eivät ole oikein mis­sään kilpailukykyisiä.

  32. Vin­ha Perä: Ehdo­tuk­sen mukaan jokaiseen euro­maa­han luo­daan rin­nakkainen vir­tu­aali­val­u­ut­ta. Sitä käytetään maan sisäl­lä kuten aikanaan Suomes­sa markkaa, sil­lä ero­tuk­sel­la että ain­ut lailli­nen mak­su­vä­line on kuitenkin Euro. Eli esim. Suomes­sa kau­pas­sa olisi kahdet hin­nat: markkoina ja euroina kuten euroon siir­tymisen yhtey­dessä. Kas­sal­la voi kuitenkin mak­saa vain Eurois­sa (jos mak­saa setelirahalla).
    Siis esim. palkat ja lainat oli­si­vat markois­sa aivan kuten markka-aikaan.
    Nyt voitaisi­in sit­ten mark­ka tai Ital­ias­sa liira jne. devalvoi­da ja saavut­taa menetet­ty kil­pailukyky. Devalvoin­nista tai revalvoin­nista päät­täisi kuitenkin EKP taloudel­lis­ten tun­nus­luku­jen perus­teel­la (ei Suomen Pank­ki kuten markka-aikaan).

    Min­un mielestäni tämän voisi tehdä vähän yksinker­taisem­min niin, että Mark­ka ja Euro ovat molem­mat lail­lisia mak­su­vä­lineitä Suomes­sa ja val­u­ut­takurssi on kel­lu­va. Mut­ta Markan pitäisi tosi­aan olla vain tili­val­u­ut­ta, jol­loin Suomen Pankil­la olisi enem­män vipu­voimaa negati­ivis­ten korko­jen kanssa. 

    Itse näen merkit­tävim­mäk­si ongel­mak­si sen, että tämä olisi liian help­po tulk­it­sa muis­sa euro­mais­sa ensim­mäisek­si agres­si­ivisek­si askeleek­si euroeroon.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa jokin täl­lainen use­am­man val­u­u­tan malli ansait­sisi paljon enem­män tilaa julkises­sa keskustelussa.

  33. Rolle: Sotket nyt rahapoli­ti­ikan ja finanssipoli­ti­ikan.. Yhteis­val­u­u­ta kun on, ei rahapoli­ti­ikalla enää ole tehoa, sitä kun ei ole. Sitä vas­toin finanssipoli­ti­ik­ka vaikut­taa suo­raan ja tehokkaam­min, kun kurssimuu­tok­set eivät pääse sen vaiku­tuk­sia lienen­tämään. Samoin olet nyt kum­mallis­es­ti kään­tänyt huomion vai­h­to­taseesta väärin.

    Jos Kreik­ka reivaisi rak­en­tei­tansa ja kus­tan­nuk­siansa, tulisi siitä suh­teessa kil­pailukykyisem­pi maa. On aivan turha morku­ut­taa Sak­saa siitä, että siel­lä osa­taan ja ollaan tehokkai­ta. Jos kreikkalaiset eivät oikein mis­sään ole kil­pailukyky­isiä, on peili­in kat­somisen paik­ka eikä itkeä että työl­lisyys kär­sii kun muut euro­maat eivät rahoi­ta kreikkalais­ten peukaloiden pyörittämistä.

    hei rolle, mitä tää kap­pale oikein tarkoittaa?

    “Sak­saa ei tarvitse pakot­taa ekspan­si­iviseen poli­ti­ikkaan, vai­h­to­taseet kor­jau­tu­vat markki­nave­tois­es­ti, kun kreikat trim­maa­vat taloutensa. ”

    mikä tarkalleen ottaen tässä nyt on se markki­nave­toinen vai­h­to­ta­sei­den kor­jau­tu­mis­mekanis­mi? ja mik­si kreikan pitäs mak­saa sak­san men­estyk­ses­tä niin kuin se nyt tekea? eiks pitäs riit­tää että kreik­ka hoitaa omat asiansa eikä sak­san vai­h­to­taseen ylijäämiä?

  34. tcrown: Min­un mielestäni tämän voisi tehdä vähän yksinker­taisem­min niin, että Mark­ka ja Euro ovat molem­mat lail­lisia mak­su­vä­lineitä Suomes­sa ja val­u­ut­takurssi on kel­lu­va. Mut­ta Markan pitäisi tosi­aan olla vain tili­val­u­ut­ta, jol­loin Suomen Pankil­la olisi enem­män vipu­voimaa negati­ivis­ten korko­jen kanssa. 

    Itse näen merkit­tävim­mäk­si ongel­mak­si sen, että tämä olisi liian help­po tulk­it­sa muis­sa euro­mais­sa ensim­mäisek­si agres­si­ivisek­si askeleek­si euroeroon.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa jokin täl­lainen use­am­man val­u­u­tan malli ansait­sisi paljon enem­män tilaa julkises­sa keskustelussa.

    Oleel­lista tuos­sa vir­tu­aali­val­u­u­tas­sa on se että eurosta ei tarvitse ero­ta, perus­sopimuk­seen ei tarvitse koskea eikä uusia seteleitä tarvita.

    Vir­tu­aalisen val­u­u­tan (kuten oman val­u­u­tan) voi tosi­aan joko:
    — devalvoi­da tai
    — antaa kellua

    Molem­mil­la tavoil­la on etun­sa. Kel­lut­tamista pide­tään usein parem­pana sen vuok­si että se antaa val­u­u­talle ”oikean” arvon joka het­ki. Tämä ei kuitenkaan ihan pidä paikkaansa kuten esim. Sveitsin tai Ruotsin tapauk­sis­sa on nähty. Val­u­u­tan kurssi voi heilua paljon ihan muista syistä kuin reaal­i­talouden tilas­ta johtuen: raha siir­tyy val­on nopeudel­la maas­ta toiseen parem­paa tuot­toa tai tur­vaa etsimään. Ilman tätäkin vapaasti kel­lu­va val­u­ut­ta tup­paa ylireagoimaan talouden tilaan.

    Tuos­sa aiem­mas­sa viestis­sä oli vain ohut raa­paisu siitä mitä kaikkea TMS-ehdo­tuk­seen kuu­luu (kokon­aisu­us eli kaikki­aan 10 kohtaa löy­tyy aiem­min maini­tun doku­mentin lopus­ta). Muu­tamia asioi­ta vielä erik­seen ohessa.

    Pakkoli­it­to ei ole hyvä idea ja TMS:ään kuu­luukin mah­dol­lisu­us ero­ta eurosta. Tämä rajoit­taa euroeliitin/komission sekä suurten maid­en val­taa, mikä on minus­ta hyvä asia. Jos euroalueel­la tehdään päätök­siä jot­ka ovat selkeästi vahin­gol­lisia esim. Suomelle, niin sil­loin siitä voidaan (ainakin teo­ri­as­sa) ero­ta. Kun se vaatii perus­tus­lain­muu­tok­sen Suomes­sa, niin aika vaikeaa se edelleen olisi.

    Vir­tu­aali­val­u­u­tan käyt­töönot­toon liit­tyy paljolti samat ongel­mat kuin omaan val­u­ut­taan siir­tymisessä, vaik­ka nuo alus­sa maini­tut edut ovatkin merkittäviä. 

    Ulko­mai­sista Euro­lain­oista tulee ulko­maan­lain­o­ja, jol­loin esim. pankit voivat joutua mak­su­valmiuskri­isi­in. Tämän vuok­si TMS:ssä on ehdotet­tu mekanis­mi jol­la pankke­ja voidaan pääomit­taa [Euro­pean Bank for Bank Cap­i­tal Sup­port (EBBCS)], aivan kuten USAs­sa tehti­in finanssikri­isin aikaan. Kun talous on sit­ten ter­ve­htynyt voivat pankit lunas­taa vaku­udek­si anta­mansa osak­keet takaisin, kuten USAs­sa tapahtui.

    Myös vahvoille maille kuten Sak­sa tästä olisi etua sil­lä sen alike­hit­tyneet koti­markki­nat pää­sevät kehit­tymään sisäisen val­u­u­tan revalvoitues­sa ver­rat­tuna nykyiseen tilanteeseen. Muutenkin sak­salaiset voivat saa­da ali­jäämä­maille lainaa­mansa rahat takaisin vain alka­mal­la kulut­taa säästämisen sijaan.

  35. Mikko Num­melin: Tässä vir­tu­aali­val­u­ut­tapelleilyssä on sel­l­ainen perus­tavaa laat­ua ole­va vika, ettei ammat­tiy­hdis­tys­li­ike hyväksy­isi sitä. Kyseessähän olisi pelkkä savu­ver­ho oikeut­taa palkanalennukset.

    Tähän voi vas­ta­ta samoin kuin Six­ten Kork­man alku­vuodes­ta kun häneltä kysyt­ti­in uskooko hän että kil­pailukykysopimus syn­tyy eli: ”min­un on vaikea uskoa että me sen­tään tyh­miä ollaan”. Osoit­tau­tui sit­ten että Kork­man oli oikeassa.

    Tämän tapaista mekanis­mia ovat ehdot­ta­neet mm. seu­raa­vat henkilöt:
    Thomas May­er (Deutsche Bank),
    Dirk Mey­er (Hel­mut Schmidt Uni­ver­si­ty Hamburg),
    Michael But­ler (for­mer UK per­ma­nent rep­re­sen­ta­tive to the EC),
    Willem Buiter (Lon­don School of Eco­nom­ics and CitiGroup),
    Lud­wig Schus­ter & (the late) Margrit Kennedy (Mon­ey Net­work Alliance — MonNetA),
    Bia­gio Bossone (The Group of Lecce),
    Ulrich van Sun­tum (Uni­ver­si­ty Münster)
    Ger­ald Holtham (Cardiff Uni­ver­si­ty & Busi­ness School)

  36. Rolle: Pysypä asial­in­jal­la ja jätä epäasial­liset heitot väli­in, ja jos osaami­nen ei riitä, niin parem­pi että jätät kom­men­toin­nin väliin. 

    Kokeile tätä.

  37. qwert: hei rolle, mitä tää kap­pale oikein tarkoittaa?

    eiks pitäs riit­tää että kreik­ka hoitaa omat asiansa eikä sak­san vai­h­to­taseen ylijäämiä?

    Juuri näin. Nythän vain on niin, että Kreikan kaup­patase on kural­la, kos­ka muual­la tehty on parem­paa, kuin Kreikan omat touhut. Ei Kreikan tarvitse tehdä Sak­salle korkeam­paa yli­jäämää, mut­ta se tekee sitä, kos­ka eivät osaa tehdä muu­takaan. Ja onneton EKP vielä rahoit­taa Kreikan ali­jäämäl­lä eloa ja Sak­san yli­jäämän kerrytystä.

  38. Vesa Kan­ni­ainen kir­joit­taa Uuden Suomen blogissaan
    http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225661-mika-on-euron-kohtalo?ref=karuselli

    että eurol­la on kolme mah­dol­lista kehityssuuntaa:

    - helikopteri­ra­haan perus­tu­va hyper­in­flaa­tion aikaansaami­nen, joka nol­laa velat
    — EKP kehit­tää rin­nakkaisval­u­ut­ta­mallin jos­sa on omat kel­lu­vat val­u­u­tat euron jatkaes­sa yhteisenä rahana
    — euron jatkami­nen nyky­muo­toise­na mut­ta hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta tuot­ta­vana yhteisvaluuttana 

    Ensim­mäisen hän hylkää sen vuok­si että Sak­sa ei sitä hyväksy. Toisen vai­h­toe­hdon hän arvioi ole­van kovin haas­teel­lisen eli jos oikein tulk­it­sen niin sit­ten jää jäl­jelle kol­mas vai­h­toe­hto. Hän toteaa lisäk­si että “tämän vai­h­toe­hdon toteu­tu­mi­nen on ennen kaikkea kiin­ni Ital­ian ja Ran­skan taloudel­lis­es­ta ja poli­it­tis­es­ta kehityksestä”. 

    Itse sanois­in kyl­lä niin että koko euron tule­vaisu­us riip­puu viimemaini­tus­ta. Tässä ei nyt kuitenkaan ollut mukana kaik­ki mah­dol­liset vai­h­toe­hdot eli kyl­lä tuo vir­tu­aali­val­u­ut­ta pitää ottaa laskui­hin mukaan myös. Sen osalta sit­ten pätee tuo Kan­ni­aisen lausun­to eli jos Ran­s­ka ja Italia päät­täi­sivät että näin menetel­lään, niin se myös suurel­la toden­näköisyy­del­lä toteu­tu­isi. Mut­ta sitä ennen pitää saa­da aikaisek­si tuo pankkien pääomit­tamis­mekanis­mi, muuten seu­rauk­se­na on katas­trofi. Tämähän voisi jopa toteu­tua kun sak­salaisel­la Deutsche Bankil­lakin on nyt vaikeuk­sia eli sak­salaisetkaan eivät ehkä vas­tus­taisi sitä? 

    TMS-ehdo­tuk­seen sisäl­tyi myös sään­nöt joiden mukaan euroval­tion konkurssi käsitel­lään, ilman hyper­in­flaa­tion aiheuttamista.

  39. EU:lla on sama ongel­ma kuin uSAkin.

    Val­tio on menet­tänyt oikeu­tuk­sen­sa, sil­lä se on keskit­tynyt tuot­ta­maan hyvää vain 1 %

    Ja sitä varten taval­liset kansalaiset on pitänyt eristää päätöksenteosta.

    Samoin taval­lis­ten kansal­is­ten liit­tou­tu­mi­nen pyritään estämään . Sen jäl­keen yksilö on todel­la heikoilla

    Mut­ta eli­it­ti on verkot­tunut ja toimii yhteisen edun mukaan.
    Eli­it­ti tar­joaa kaikkin ongelmi­in ratkaisuk­si verkot­tumista eli nepotismia

  40. Alexan­der Stubb tote­si jos­sain puheessaan euron ole­van dar­win­isti­nen val­u­ut­ta, tarkoitt­ti kai heikko­jen sor­tu­van elon tiel­lä tai evoluu­tion suo­si­van sopeu­tu­maan. Hän on aivan oikeassa. 

    Euo näyt­tää johta­van talouden keskit­tymiseen, ydi­nalue Sak­sa hyö­tyy, muut häviävät, eikä tälle tai­da voi­da oikein mitään. Suomes­sa kokeilti­in vuosikym­meniä kaiken­laista alue­poli­ti­ikkaa, mut­ta kehi­tyk­sen suun­taa se ei muut­tanut, Kain­uu tyh­je­nee, etelä kas­vaa. Oliko se Kain­u­un vika?

    Yhdys­val­tain talous on keskit­tynyt samaan tapaan, ruostevyöhyke on kärsinyt, ran­nikot voit­ta­neet. Yhdys­val­tain osaval­tioiden tilan­net­ta helpot­taa kuitenkin vähäi­nen velka­an­tu­mi­nen ja liit­to­val­tio­ta­son ohjel­mat sekä tietysti työt­tömien siir­tymi­nen mui­hin osaval­tioi­hin. Yhdys­val­los­sa se on helpom­paa, kos­ka maas­sa puhutaan enim­mäk­seen englan­tia, on helpom­paa muut­taa toiseen osavaltioon.

  41. Vin­ha Perä:
    Vesa Kan­ni­ainen kir­joit­taa Uuden Suomen blogissaan
    että eurol­la on kolme mah­dol­lista kehityssuuntaa:

    – helikopteri­ra­haan perus­tu­va hyper­in­flaa­tion aikaansaami­nen, joka nol­laa velat
    – EKP kehit­tää rin­nakkaisval­u­ut­ta­mallin jos­sa on omat kel­lu­vat val­u­u­tat euron jatkaes­sa yhteisenä rahana
    – euron jatkami­nen nyky­muo­toise­na mut­ta hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta tuot­ta­vana yhteisvaluuttana 

    Mun kom­pe­tenssi ei nyt ihan riitä, kysyn vaan, että kuu­lu­vatko devalvoin­nit ymv. taikatem­put edes etäis­es­ti nor­maali­in markkinatalouteen?

    Oden pohdiskelus­ta puolestaan herää heti aja­tus liit­to­val­tion tarpeel­lisu­ud­es­ta sikäli mikäli meil­lä on oikeasti halua tehdä Euroopas­ta globaal­isti kil­pailukykyi­nen enti­teet­ti (mikäli ylipäätään enää mahdollista).

    Sak­sa­han toimii kuten halu­aa toimia sik­si, että ei ole yhteisiä rak­en­tei­ta sooloilua estämässä. Liit­to­val­tioke­hi­tys tek­isi nykyasetel­mas­ta ainakin tasapuolisemman.

    Muus­sa tapauk­ses­sa race to the bot­tom jatkuu ja chi­na­man ostaa jos­sain vai­heessa koko vitun Euroopan Pulju oy:n ja muut­taa sen hikipajaksi.

    Jos tätä halu­taan, niin sopii mulle sekin. Olen tot­tunut pär­jäämään vähäl­lä. Useim­mat tun­te­mani ihmiset eivät ole joten on rude awak­en­ing heille.

  42. Cap­tain Awe­some: Mun kom­pe­tenssi ei nyt ihan riitä, kysyn vaan, että kuu­lu­vatko devalvoin­nit ymv. taikatem­put edes etäis­es­ti nor­maali­in markkinatalouteen?

    Markki­na­t­alous­mais­sa on yleen­sä kel­lu­vat val­u­ut­takurssit nykypäivänä. Val­u­u­tat siis devalvoitu­vat ja revalvoitu­vat talouske­hi­tyk­sen seu­rauk­se­na, mut­ta myös eri­lais­ten speku­lant­tien ja niiden kuu­luisien markki­navoimien toimien seurauksena.

    Kysymyk­sen taustal­la on “ide­ologi­nen kauneus” eli vain “kau­ni­it” ratkaisut ovat sen mukaan hyväksyttäviä.

    Itse olen prag­maat­tis­ten ratkaisu­jen kan­nat­ta­ja: se mikä on osoit­tau­tunut toimi­vak­si on kannatettavaa.

    Suomes­sa devalvoiti­in mark­ka lukuisia ker­to­ja ennen euroon siir­tymistä eikä se estänyt talouden ennen­näkemätön­tä kasvua. Suurim­mat ongel­mat taloudessa ovatkin aiheutuneet sil­loin kun on itsepäis­es­ti halut­tu pitää kiin­ni kiin­teästä kurssista kuten “vah­va mark­ka” tai kul­takan­ta. Euro on juuri täl­lainen kiin­teäkurssi­nen val­u­ut­ta euro­maid­en kannal­ta. Ja aivan kuten ennenkin tästä on sit­ten seu­ran­nut suuria ongelmia.

    Tässä tuli mieleeni sanon­ta “paras on hyvän pahin vas­tus­ta­ja”. Tähän euroop­palaiset poli­itikot ovat mielestäni kom­pas­tuneet. Koko euronkin voi ajatel­la ole­van tämän seu­raus­ta: kun halut­ti­in heti siir­tyä “parhaaseen ratkaisu­un” ei saatu hyvää vaan huono tulos.

    Euroopan talousongelmien ytimessä on sak­salainen talous­poli­ti­ik­ka, joka toimii kuin käen­poi­ka jol­la on suu koko ajan auki vaa­ti­mas­sa lisää ruokaa niin että muille ei jää kuin muruset. Ekon­o­mistit kut­su­vat tätä uus­merkan­til­is­mik­si. Taloustiede on toden­nut merkan­til­is­min vahin­gol­lisek­si jo kauan sitten.

    Toinen erit­täin vahin­golli­nen piirre sak­salaises­sa talous­poli­ti­ikas­sa on kysyn­täpuolen täy­delli­nen uno­ht­a­mi­nen (aus­ter­i­ty- vaa­timus). Meil­lä on kysyn­täla­ma, mut­ta sitä sak­salaiset eivät myön­nä, kos­ka he eivät sitä itse koe (muu­toin kuin koti­markki­noil­laan). Ja niin kauan kuin Sak­san vien­ti vetää ei tästä ole heille ongel­maa, mut­ta ongel­ma syn­tyy jos vien­ti lakkaa vetämästä. 

    Sak­sa toimii siis kuin pieni avoin talous vaik­ka se on merkit­tävän iso talous jol­la olisi mah­dol­lisu­us käyt­tää koti­markki­noitaan hyväk­si paljon enem­män kasvun luon­ti­in. Tästä hyö­ty­isi koko Euroop­pa. USAs­sa­han Trump on luvan­nut toimia juuri näin eli panos­taa mm. infra­struk­tu­urin kor­jaamiseen ja rak­en­tamiseen. Tämä ei ole sosial­is­mia tai sit­ten Six­ten Kork­man on myös sosial­isti, kun hän pitää tätä käyt­tökelpoise­na ratkaisuna.

    Sak­salais­ten ja muidenkin olisi hyvä tutus­tua Paul Krug­manin kir­joituk­seen ” A coun­try is not a com­pa­ny” eli mik­si yri­tysjo­hta­jat eivät yleen­sä ole hyviä maan johtajiksi.

    http://www.salon.com/2014/11/03/a_country_is_not_a_company_paul_krugman_blasts_economically_clueless_business_elites/

    https://hbr.org/1996/01/a‑country-is-not-a-company&cm_sp=Article-_-Links-_-Top%20of%20Page%20Recirculation

    Perussyy siihen mik­si kansan­talous toimii toisin kuin yri­tys­talous on siinä että kansan­taloudessa on lukuisia negati­ivisia takaisinkytken­tämekanis­me­ja joi­ta yri­tys­taloudessa taas ei ole. Iso maa on pitkälti sul­jet­tu jär­jestelmä mut­ta yri­tys taas avoin eli yri­tyk­set eivät kohtaa saman­laisia rajoituk­sia kuin kansantalous. 

    Jopa pienessä maas­sa kuten Suo­mi koti­markki­nat vas­taa­vat n. 75% BKT:stä.

    Euroop­paan ilmeis­es­ti tarvit­taisi­in oma Trump (tai usei­ta Trumppe­ja, yksi jokaiseen isoon euro­maa­han) jot­ta suun­taa saataisi­in muutet­tua. Ran­skan Marine Le Pen voisi olla hyvä kan­di­daat­ti tähän. Ehkä riit­täisi että hän saisi niin paljon kan­na­tus­ta että asi­aan olisi pakko reagoida.

  43. Cap­tain Awe­some: Mun kom­pe­tenssi ei nyt ihan riitä, kysyn vaan, että kuu­lu­vatko devalvoin­nit ymv. taikatem­put edes etäis­es­ti nor­maali­in markkinatalouteen? 

    Mikä on “nor­maali markkinatalous”?

    Jos pois­te­taan val­tion ohjaus, markki­na­t­alous kuin markki­na­t­alous tuot­taa järkyt­tävän määrän monopole­ja, kuplia ja kur­ju­ut­ta. Sikäli kun halu­taan markki­na­t­alouden yleen­säkään pysyvän pystyssä, val­tion rooli on pitää se pystyssä mil­loin deval­vaa­ti­ol­la ja mil­loin mil­läkin keinol­la sekä rajoit­taa sen hait­to­ja. Se pikku­seik­ka, että val­tio painaa rahan ja voi painaa sitä halutes­saan lisää tasan tarkkaan niin paljon kuin halu­aa, vie poh­jan pois tuol­laisil­ta pohdin­noil­ta “nor­maal­ista markkinataloudesta”.

    Cap­tain Awe­some: Sak­sa­han toimii kuten halu­aa toimia sik­si, että ei ole yhteisiä rak­en­tei­ta sooloilua estämässä. 

    Sak­sa voi toimia niin kuin toimii ja saa­da siitä etua, kos­ka on ole­mas­sa yhteis­val­u­ut­ta euro.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.