Halvaantunut EU

Ker­too pal­jon EU:n nyky­ti­las­ta, että Val­lo­nian alue­par­la­ment­ti oli­si yksin pys­ty­nyt EU:n ja Kana­dan vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sen,: EU on menet­tä­nyt kyvyn teh­dä päätöksiä.

Hel­sin­gin Sano­mien tie­to­jen mukaan val­lo­ne­ja ei hier­tä­nyt niin­kään itse sopi­mus. He halua­vat Bel­gian sisäl­lä ulos­mi­ta­ta itsel­leen alue­po­liit­ti­sia etu­ja rik­kaam­mil­ta flaa­meil­ta. Tämä vain täy­den­tää kuvaa EU:n pää­tök­sen­teon ongelmista.

EU:n piti puo­lus­taa sosi­aa­lis­ta oikeu­den­mu­kai­suut­ta, muu­hun maa­il­maan ver­rat­tu­na tasais­ta tulon­ja­koa,  kult­tuu­ria ja hyvää ympä­ris­tön tilaa kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa, jos­sa kovin toi­sen­lai­sia arvo­ja edus­ta­vat maat uhkaa­vat euroop­pa­lais­ten ase­maa. Näi­tä arvo­ja on hel­pom­pi var­jel­la kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa yhdes­sä kuin eril­leen toimien. 

Kau­ak­si on ajau­dut­tu sii­tä opti­mis­mis­ta, jol­la yhteis­tä Euroop­paa vie­lä 1990-luvul­la rakennettiin.

Ylei­nen epä­luot­ta­mus toi­sia EU-mai­ta koh­taan on saa­nut jäsen­mai­ta vaa­ti­maan pää­tök­siin veto-oikeut­ta oman maan etu­jen tur­vaa­mi­sek­si. Täs­sä Suo­mi on ollut yksi pahim­pia. Vaa­ties­sam­me veto-oikeuk­sia itsel­lem­me, olem­me samal­la tul­leet vaa­ti­neek­si veto-oikeut­ta myös Mal­tal­le tai esi­mer­kik­si Val­lo­nian alue­par­la­men­til­le. Täs­sä sitä nyt ollaan.

Neu­vot­te­lut TTIP-sopi­muk­ses­ta Yhdys­val­tain kans­sa kan­nat­taa lopet­taa ajan ja rahan haas­kauk­se­na. Sii­nä sopi­muk­ses­sa on pal­jon suu­rem­pia ongel­mia kuin täs­sä Kana­dan var­sin vaa­rat­to­mas­sa sopimuksessa.

EU:n kyke­ne­mät­tö­myys pää­tök­siin ei rajoi­tu kaup­pa­so­pi­muk­siin. Koko maan­osan on hal­vaan­nuk­sen tilas­sa. Euroop­pa jou­tuu kat­so­maan sivus­ta, kun muu maa­il­ma ryn­nii ohi. Pai­kal­leen jämäh­tä­nees­tä Euroo­pas­ta ei myös­kään ole kau­an puo­lus­ta­maan nii­tä euroop­pa­lai­sia arvo­ja­kaan. Täs­tä ajas­ta tul­laan vie­lä kir­joit­ta­maan varoit­ta­via analyyseja.

 

Pahi­ten jäsen­val­tioi­den kes­ki­näi­ses­tä kyräi­lys­tä kär­sii Euro-alue. Asi­aa pahen­taa Sak­sas­sa val­taan nous­sut outo mora­lis­ti­nen talou­den oppi­suun­ta, jon­ka mukaan talous ter­veh­tyy työt­tö­myyt­tä nos­ta­mal­la – yleen­sä mak­ro­ta­lous­po­li­tii­kan tavoit­tee­na on pitää pyö­rät pyö­ri­mäs­sä. Sak­sa­lai­sia myös kau­his­tut­taa niin pal­jon pel­ko, että Ete­lä-Euroo­pan lus­mu­val­tiot pää­se­vät varas­ta­maan sak­sa­lais­ten raho­ja, että he kaa­ta­vat mie­luum­min ämpä­ril­li­sen mai­toa maa­han kuin anta­vat sii­tä lit­ran pois.

Bri­tan­nias­sa oli ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen val­lal­la vähän saman­lai­nen suun­taus, kun talous­mo­ra­lis­min nimis­sä palau­tet­tiin pun­taa kul­ta­kan­taan. Seu­rauk­se­na oli talou­den pit­kä­ai­kai­nen ala­mä­ki ja Bri­tan­nian suur­val­ta-ase­man menetys.

Euro edel­lyt­täi­si ehdot­to­mas­ti yhtei­siä pää­tök­siä euroa­lu­een talous­po­li­tii­kas­ta. Täl­lä en tar­koi­ta, että ali­jää­mä­mai­den pitää lisä­tä työt­tö­myyt­tään vaan että yli­jää­mä­mai­den pitää har­joit­taa eks­pan­sii­vis­ta talous­po­li­tiik­kaa. Muu­ten talous ajau­tuu vaa­ral­li­sen deflaatioon.

Suh­dan­tei­den elvyt­tä­mi­nen on jää­nyt Euroo­pan Kes­kus­pan­kin huo­lek­si. Oli­si parem­pi elvyt­tää talout­ta kor­jaa­mal­la tei­tä ja raken­ta­mal­la asun­to­ja kuin pitä­mäl­lä kor­koa vaa­ral­li­ses­ti nol­las­sa – vaa­ral­li­ses­ti, kos­ka se ruok­kii kupla­ta­lout­ta. Sitä pait­si inves­toin­tien kaut­ta elvyt­tä­mi­nen toi­si edes nii­tä asun­to­ja ja parem­pia teitä.

Yhteis­va­luu­tan olois­sa jokai­sen maan kan­nat­taa yrit­tää saa­vut­taa kil­pai­lue­tua mui­hin euro­mai­hin mai­hin pal­kan­kor­fo­tuk­sia hil­lit­se­mäl­lä tai jopa palk­ko­ja alen­ta­mal­la, kuten Suo­mi teki kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­muk­ses­sa. Jos maal­la on oma valuut­ta, kuten vaik­ka­pa Ruot­sil­la, palk­ka­malt­ti joh­tai­si vain valuu­tan arvon vah­vis­tu­mi­seen, mikä söi­si tavoi­tel­lun kilpailukykyhyödyn.

Euron sisäl­lä yksi maa voi Sak­san esi­kerk­kiä seu­ra­ten paran­taa ase­maan­sa mui­ta mal­til­li­sem­mil­la pal­kan­ko­ro­tuk­sil­la, mut­ta jos kaik­ki yrit­tä­vät samaa, lop­pu­tu­lok­se­na on vain maan­osan vai­pu­mi­nen deflaa­tion kaut­ta talous­la­maan. Mei­dän kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sem­me on  osa tätä meka­nis­mia. Suo­men kan­nal­ta kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­mus oli tar­peel­li­nen, kos­ka yhteis­tä poli­tiik­kaa ei ole, mut­ta oli­si kaik­kien kan­nal­ta parem­pi, jos täl­lai­sia palk­ko­jen alen­ta­mis­so­pi­muk­sia ei tar­vit­si­si tehdä.

Vaik­ka inflaa­tio on ikä­vä asia, sen vas­ta­koh­ta eli hin­to­jen las­ku­kier­re eli deflaa­tio on vie­lä tuhoi­sam­paa. Kos­ka pank­kien anto­lai­naus­kor­ko ei voi men­nä nega­tii­vi­sek­si, inves­toin­tien kan­nal­ta kes­kei­nen reaa­li­kor­ko jää väis­tä­mät­tä lii­an kor­keak­si. Inves­toin­te­ja kan­nat­taa lykä­tä, kos­ka ensi vuon­na saman saa hal­vem­mal­la. Näin se lama syntyy.

Euroa­lu­eel­la pitäi­si koor­di­noi­da sekä finans­si­po­li­tiik­kaa että palk­ka­po­li­tiik­kaa, vaik­ka joi­den­kin oppien mukaan palk­ka­po­li­tiik­ka ei kuu­lu valtioille.

Pal­jon on tai­vas­tel­tu sitä, kuin­ka suu­ria sum­mia kuluu Krei­kan talou­den tuke­mi­seen. Ne rahat ovat pie­niä ropo­ja ver­rat­tu­na sii­hen, pal­jon­ko kes­ki­näi­sen kyräi­lyn vuok­si tyreh­ty­nyt talous­kas­vu mak­saa joka vuosi.

Eikä Krei­kan ran­kai­se­mi­nen pakot­ta­mal­la maa jät­ti­tyt­tö­myy­teen edes auta raho­jen saa­mi­ses­sa takai­sin. Jos viu­lis­ti on vel­kaa sinul­le, älä nyt aina­kaan mene mak­su­jen vauh­dit­ta­mi­sek­si kat­kai­se­maan täl­tä vasem­man käden nimetöntä.

Talous­no­be­lis­ti Paul Krug­man on hauk­ku­nut euroop­pa­lai­sia eko­no­mis­te­ja lähin­nä idioo­teik­si, kun nämä tie­ten tah­toen aja­vat maan­osan lamaan. Tähän louk­kaan­tu­neet talous­tie­tei­li­jät ovat vas­tan­neet, ettei Krug­man ymmär­rä nii­tä rajoi­tuk­sia, joi­ta euroop­pa­lai­nen pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mä aiheut­taa talous­po­li­tii­kan arkkitehdeille.

Täs­tä juu­ri on kyse. Euroop­pa­lai­nen pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mä tulee meil­le todel­la kalliiksi.

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu näkö­kul­ma-artik­ke­li­na Suo­men Kuvalehdessä

 

44 vastausta artikkeliin “Halvaantunut EU

  1. Samat idioo­tit oli­si­vat päät­tä­mäs­sä jos euros­ta erot­tai­siin tai jopa EU hajoai­si. Ongel­ma on idiooteissa.

  2. Krug­man on monen muun eko­no­mis­tin tavoin pitä­nyt yhteis­va­luut­taa vir­hee­nä. Jot­kut varoit­ti­vat vir­hees­tä jo ennal­ta. Mut­ta fede­ra­lis­tit sil­ti­kin halusi­vat hivut­taa ja vivut­taa pep­pu edel­lä puu­hun, kuuseen kurkotellen. 

    Jot­ta nyt pääs­tään eteen­päin, tulee vir­heen teh­nei­den tun­nus­taa erheen­sä ja osoit­taa asian­mu­kais­ta katumusta.

  3. En oikein ymmär­rä mis­sä yllä puhut­tiin. Suo­mi­han on eri­tyi­ses­ti ja nime­no­maan läh­te­nyt täl­le tiel­le. Sen seu­rauk­set on kes­tet­tä­vä. Oli­si tie­tys­ti ollut vii­saam­paa toi­mia toi­sel­la lail­la, mut­ta mei­dan äänes­tä­jät oli­vat eri miel­tä. Tur­piin tuli ja tulee vie­lä pahemmin.Rahat meni, euro romah­ti, mikas siina.

    Mut­ta ollaan­han me nyt vapai­ta ja rik­kai­ta maita!

    Jat­ke­taan samal­la linjalla.

  4. Ongel­ma on ollut sii­nä, että EU-äänes­tyk­ses­sä EU:ia mai­nos­tet­tiin kan­so­jen väli­sen yhtei­syy­den liit­tou­tu­mak­si – ja samal­la äänes­tä­jil­le val­heel­li­ses­ti luvat­tiin että EU-kyl­lä ‑ääni ei mer­kit­se yhteis­va­luut­taa – mut­ta kuin­ka on käy­nyt? EU on osoit­tau­tu­nut suu­ry­ri­tys­ten ja lii­ke­pank­kien etu­ja kan­sa­lai­si­aan vas­taan aja­vak­si yhtei­sök­si, joka pump­paa pie­nes­tä reaa­li­ta­lou­des­ta varat mega­lo­maa­ni­sen finans­si­pe­lin tap­pioi­den takuuk­si – ja mikä pahin­ta, myös mak­sa­jak­si. Lisäk­si EU ajaa kan­sal­lis­val­tioi­den alis­ta­mis­ta yli­kan­sal­lis­ten lii­ke­pank­kien ja suu­ry­ri­tys­ten armoille.

    Onko siis ihme, että EU-kan­sa­lai­set nuri­se­vat? Ihmeel­lis­tä sen sijaan on se, ettei tämän pahem­paa ole (vie­lä) sattunut.

    EU:lla on kak­si mah­dol­li­suut­ta: hajo­ta tai muut­taa kurs­si­aan noin 180 astet­ta koh­ti kan­sal­lis­val­tioi­den ja kan­so­jen yhteis­työ­elin­tä. Täl­lä lin­jal­la ei ole muun­lais­ta tule­vai­suut­ta kuin kata­stro­fi ja väkivaltaisuudet.

  5. Kuka­na ei tajua kuin­ka hyö­dyl­li­nen EU on. Olen taas käyt­tä­nyt var­maan pari kuu­kaut­ta sii­hen, että saa­daan vää­net­tyä hyvä ja toi­mi­va EU:ssa täy­sin hyväk­syt­ty tuo­te eri­lai­sek­si ihan vain sik­si, kun jenk­kis­tan­dar­dit vaa­ti­vat sen ole­van hiu­kan eri­lai­nen. Sekä euroop­pa­lais­ten että ame­rik­ka­lais­ten stan­dar­dien tavoi­te on täy­sin sama: hyvä tuo­te, jota voi käyt­tää tur­val­li­ses­ti. Ja pää­asial­li­ses­ti erot tule­vat sii­tä, että kun mitat pyö­ris­te­tään tuu­miin, ne eivät ole samat kuin pyö­ris­tet­tyi­nä mil­lei­hin -> pal­jon uusik­si ihan tur­han takia.

    Tämä­hän oli­si ihan täyt­tä hel­vet­tiä, jos sama rul­jans­si pitäi­si käy­dä Ruot­sin, Sak­san, Englan­nin, Rans­kan [syö­tä tähän kaik­ki loput EU:n jäsen­maat] kohdalla.

  6. Euroa­lu­eel­la pitäi­si koor­di­noi­da sekä finans­si­po­li­tiik­kaa että palkkapolitiikkaa, ”

    no tätä koor­di­noi­tua palk­ka- ja finans­si­po­li­tik­kaa­han on kokeil­tu jo, ihan isos­sa mit­ta­kaa­vas­sa, eikä se niin kau­heen hyvin mennyt.

    kum­ma jut­tu että juu­ri nk. mark­ki­na­li­be­ra­lis­tit enim­mäk­seen kan­nat­ta­vat euroa, eli kes­kus­joh­toi­seen suu­nit­te­luun ja sään­te­lyyn perus­tu­vaa rat­kai­sua ehkä kaik­kein tehok­kaim­man jatoi­mi­vim­man mar­ki­na­me­ka­nis­min asemesta.

  7. EU ja antii­kin Kreik­ka, epä­on­nis­tu­nei­ta unel­mia molem­mat. Nyt muut pom­pot­ta­vat mei­tä miten tah­to­vat. Sisäi­siä ero­ja yri­te­tään paik­kail­la mut­ta ne joh­ta­vat jat­ku­vas­ti hätä­rat­kai­sui­hin jot­ka eivät oikein ketään tyy­dy­tä. Yhtei­nen kie­li­kin puut­tuu. Käy­tän­nös­sä eläm­me kaa­ok­sen par­taal­la, jalat suossa.

    Jul­ki­lausu­mia kyl­lä tuo­te­taan (Olli Rehn) ja tai­det­ta tue­taan kun­han se on ame­rik­ka­lais­ta (Gug­gen­heim) mut­ta makeis­ve­roon pitää pyy­tää ‘isil­tä’ lupa, %€&, Äh!

    Yhtei­set, simp­pe­lit peli­sään­nöt vaih­dan­ta­ta­lou­teen, eivät­kö nuo riit­täi­si? Jon­kin sor­tin tulliunioni?

  8. Kreik­kaa ei pako­ta kukaan muu työt­tö­myy­teen kuin Kreik­ka itse. Kreik­kaa vai­vaa sama kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­ma kuin Suomea.

    Sak­saa ei tar­vit­se pakot­taa eks­pan­sii­vi­seen poli­tiik­kaan, vaih­to­ta­seet kor­jau­tu­vat mark­ki­na­ve­toi­ses­ti, kun krei­kat trim­maa­vat talou­ten­sa. Sen jäl­keen tava­rat ja pal­ve­lut liik­ku­vat Krei­kas­ta Sak­saan, eikä toisinpäin.

    Ongel­ma krei­kois­sa on, että ne eivät vie­lä­kään ole ymmär­tä­neet ole­van­sa avotalouksia.

  9. Pre­si­dent­ti Mau­no Koi­vis­to on sano­nut, että EUn liit­ty­mi­nen oli pää­osin tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen rat­kai­su. Jäl­keen­päin tar­kas­te­lu­na totea­mus piti paik­kan­sa, mut­ta itse olen pitä­nyt ja haluan pitää EUta vain talous­po­liit­ti­se­na liit­to­na. Ja täs­sä se EUn vir­he pii­lee: EU karaut­taa ”yle­vi­ne mie­li­pi­tei­neen” mihin tahan­sa neu­vot­te­luun ilman posi­tio­ta. Esi­mer­kit­si ihmi­soi­keu­det ovat ilmai­sia, mut­ta Suo­mi mak­saa EUn siir­to­lai­suu­des­ta sato­ja mil­joo­nia euro­ja vuodessa.
    Soi­nin­vaa­ra esit­tää EUn talou­del­lis­ten ongel­mien rat­kai­suk­si, että Sak­sa ampui­si itse­ään jal­kaan, jot­ta muil­la oli­si parem­pi olla. EUn ongel­mat ovat raken­teel­li­sia, eivät raha- tai finans­si­po­liit­ti­sia: Kreik­ka ei kuu­lu euroa­lu­ee­seen. Ita­lian, Rans­kan ja Sak­san pank­ki­jär­jes­tel­mä on eri syis­tä uudis­tet­ta­va. USAn vuo­den 2008 pank­ki­krii­si rat­ke­si kon­kurs­seil­la, val­tion pää­omi­tuk­sel­la, noin kah­des­sa vuo­des­sa. Krug­man ymmär­tää USAn talous­po­li­tii­kan, mut­ta ei ole pro­feet­ta omal­la maal­laan? Kun raken­teet eivät uudis­tu, niin syn­tyy natio­na­lis­tia liik­kei­tä, jot­ka syn­nyt­tä­vät entis­tä pahem­man kier­teen taloudessa.

  10. Onko AINUTTAKAAN syy­tä uskoa, että jos EU oli­si toi­vo­mal­la­si taval­la pää­tök­sen­te­ko­ky­kyi­sem­pi, teh­dyt pää­tök­set eivät vain ede­saut­tai­si defal­tio­nää­ris­tä mars­sia poh­jil­le? Ei se Sak­saa ole ennen­kä­nä hai­taa­nut, jos maan­osa hei­dän ympä­ril­tään palaa ja Brys­sel on mie­hi­tet­ty saman­mie­li­sil­lä hännystelijöillä

  11. mik­ko kale­vi sii­to­nen: Suo­mi­han on eri­tyi­ses­ti ja nime­no­maan läh­te­nyt täl­le tiel­le. Sen seu­rauk­set on kestettävä. 

    Minua ihme­tyt­tää, miten muka “Suo­mi” on läh­te­nyt täl­le tiel­le. Tai viral­li­ses­ti kyl­lä, mut­ta CETA:sta ei kyl­lä ole juu­ri­kaan tie­do­tus­vä­li­neis­sä juu­ri mitään näky­nyt eli demo­kra­tias­ta ei voi täs­sä juu­ri­kaan puhua. Samal­la salai­sel­la pro­ses­sil­la yri­te­tään kyl­lä TTIP:kin saa­da läpi eli en minä CETA:aa mik­si­kään suu­rek­si voi­tok­si sanoi­si. Aina­kin inves­toin­ti­suo­ja oli­si pitä­nyt suo­raan pudot­taa pois tai ohja­ta nor­maa­lin oikeus­jär­jes­tel­män pii­riin (estäen TTIP:n muut viri­tyk­set). Jos yri­tys ei kes­tä val­tion suve­re­ni­teet­tia, sen ei pidä toi­mia kysei­ses­sä val­tios­sa. Täl­lai­sel­la suo­jal­la on ikä­viä vai­ku­tuk­sia esi­mer­kik­si Suo­men tule­vaan, aina­kin puo­liyk­si­tyis­tet­tyyn SoTe:en ja sii­hen, kuin­ka pal­jon ja koval­la kädel­lä jul­ki­nen pää­tök­sen­te­ko voi sitä tar­vit­taes­sa ohjailla.

    No, toi­vo­taan, että par­la­ment­ti tai EIT sanoi­si asias­ta pai­na­van sanan­sa. Tuos­sa­han puu­tu­taan sel­väl­lä taval­la kan­san­val­tai­suu­teen ja anne­taan yri­tyk­sil­le oikeus- ja pai­nos­tus­kei­no­ja, joi­ta ei ole kan­sa­lais­ten käytössä.

    mik­ko kale­vi sii­to­nen: Oli­si tie­tys­ti ollut vii­saam­paa toi­mia toi­sel­la lail­la, mut­ta mei­dan äänes­tä­jät oli­vat eri mieltä. 

    Aina­kaan euros­ta ei ole Suo­mes­sa äänes­tet­ty niin, että kan­sa oli­si asias­ta oikeas­ti tiennyt.

    Rol­le: Kreik­kaa ei pako­ta kukaan muu työt­tö­myy­teen kuin Kreik­ka itse. 

    Kiva, että huu­mo­ri kuk­kii, mut­ta asia­kes­kus­te­lus­sa kan­nat­tai­si jät­tää vit­sit pois. Joku vie­lä luu­lee, että olet tosi­aan noin hölmö.

    Sylt­ty: Kuka­na ei tajua kuin­ka hyö­dyl­li­nen EU on. 

    EU on todel­la­kin hyö­dyl­li­nen myös rau­han- ja ihmi­soi­keus­jär­jes­tel­mä­nä, mut­ta sii­nä on myös suu­ria perus­ta­van­laa­tui­sia ongel­mia sen suh­teen, mihin tar­koi­tuk­seen koko jär­jes­tel­mä on raken­net­tu, mitä ideo­lo­gi­aa se impli­siit­ti­ses­ti tun­nus­taa ja mitä kaik­kea on perus­teet­ta ole­tet­tu (euro­jär­jes­tel­män nau­ret­ta­vat pohjaoletukset).

  12. Jos viu­lis­ti on vel­kaa sinul­le, älä nyt aina­kaan mene mak­su­jen vauh­dit­ta­mi­sek­si kat­kai­se­maan täl­tä vasem­man käden nimetöntä.”

    Miten ihmees­sä voit ver­ra­ta täm­möi­sel­lä popu­lis­ti­sel­la heitolla?

    Krei­kan ja Suo­men ongel­mat ovat raken­teel­li­sia ongel­mia, eikä nii­tä saa­da rahal­la korjattua.

    Suo­mi on otta­nut 10 vuot­ta vel­kaa joka vuo­si enem­män ja jos todel­la­kin se aut­tai­si talous­kas­vuun, niin työt­tö­myy­den pitäi­si las­kea, eikä nousta.

  13. Stiglitz, toi­nen nobe­lis­ti, las­kes­ke­lee uusim­mas­sa kir­jas­saan, että euro on tähän men­nes­sä mak­sa­nut jokai­sel­le euro-maan kan­sa­lai­sel­la 600 000 ekee. Neli­hen­ki­nen per­he oli­si siis menet­tä­nyt 2,4 mil­joo­naa eli sano­taan vaik­ka kym­me­nen uut­ta oma­ko­ti­ta­loa (kun­han ei vaa­di liikoja).

    Las­ku­har­joi­tus perus­tuu ver­tai­luun USA:n talou­den kans­sa, joka sopi­vas­ti kas­voi samaa vauh­tia tule­vien euroa­lu­een mai­den kans­sa ennen valuu­tan perus­ta­mis­ta. Samaan tulok­seen pää­see, kun ver­tai­lee Brit­tei­hin ja Ruot­siin. Teo­reet­tis­ta? Joo, mut­ta var­mas­ti suuntaa-antavaa.

    Mon­ta­ko­han oma­ko­ti­ta­loa mei­kä­kin vie­lä ehtii menet­tää ennen kuin euron ottees­ta onnis­tu­taan riuh­to­maan irti? Tai itse hivut­tau­dun muudaalle.

    Osmo­kin voi­si siir­tyä eron kan­nat­ta­jak­si eikä maa­lail­la epä­rea­lis­ti­sia pil­vi­lin­no­ja sii­tä, miten hom­ma saa­tai­siin toi­mi­maan, kun­han kaik­ki vain oli­si toisin.

  14. Minä luu­lin alun­pe­rin, että EU:n idea on euroop­pa­lais­ten hyvin­voin­nin ja tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­nen, ei yleis­hyö­dyl­li­nen maa­il­man­pa­ran­ta­mi­nen ja mora­lis­mi. Täs­sä näh­dään­kin, ettei sel­lai­nen liit­to voi toi­mia kovin hyvin, jos­ta jäse­nil­lä on kovin eri­lai­set luu­lot. Brit­tien lie­vä enem­mis­tö sanou­tui irti maa­il­man­pa­ran­nuk­ses­ta kesäl­lä, puh­taas­ta talous­lii­tos­ta eivät ehkä oli­si lähteneetkään?

  15. ano­nyy­mi:
    “Rol­le: Kreik­kaa ei pako­ta kukaan muu työt­tö­myy­teen kuin Kreik­ka itse.
    Kiva, että huu­mo­ri kuk­kii, mut­ta asia­kes­kus­te­lus­sa kan­nat­tai­si jät­tää vit­sit pois. Joku vie­lä luu­lee, että olet tosi­aan noin hölmö

    . Pysy­pä asia­lin­jal­la ja jätä epä­asial­li­set hei­tot väliin, ja jos osaa­mi­nen ei rii­tä, niin parem­pi että jätät kom­men­toin­nin väliin.

  16. Osmo kir­joit­ti:

    Sak­sa­lai­sia myös kau­his­tut­taa niin pal­jon pel­ko, että Ete­lä-Euroo­pan lus­mu­val­tiot pää­se­vät varas­ta­maan sak­sa­lais­ten raho­ja, että he kaa­ta­vat mie­luum­min ämpä­ril­li­sen mai­toa maa­han kuin anta­vat sii­tä lit­ran pois.

    Tämä on ihan ihmis­luon­toon sisään­ra­ken­net­tu piirre:

    The second com­po­nent of strong reci­proci­ty is that people are wil­ling to punish tho­se who fail to coo­pe­ra­te, even when punish­ment is costly.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Strong_reciprocity#Evidence_for_punishing_non-cooperators

    En usko että tuol­lais­ta psy­ko­lo­gis­ta reak­tio­ta vas­taan pys­tyt­täi­siin tais­te­le­maan abs­tak­teil­la talous­tie­teel­li­sil­lä väit­tä­mil­lä että oli­si koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti hal­vem­paa kat­soa lus­mui­lu­ja sor­mien välistä.

  17. Kun yhtei­nen talous- ja finans­si­po­li­tiik­ka on vain haa­vet­ta Euroa­lu­eel­la, niin asi­aa pitäi­si lähes­tyä sil­tä suun­nal­ta miten Euron pahin valu­vi­ka saa­daan kor­jat­tua. Eli se ettei Euron kurs­si ole juu­ri kenel­le­kään sopi­va: toi­sil­le se on lii­an kal­lis (Ete­lä-Euroo­pan maat) ja toi­sil­le taas lii­an hal­pa (esim. Sak­sa ja Hollanti).

    Hol­lan­ti­lai­nen André ten Dam on teh­nyt ”The Mat­heo Solu­tion” (TMS)-nimisen ehdo­tuk­sen Euron kor­jaa­mi­sek­si. Se löy­tyy täältä:

    http://www.thematheosolution.eu/A‑Plan-B-in-Europe-Paris-November2015.pdf

    Ehdo­tuk­sen mukaan jokai­seen euro­maa­han luo­daan rin­nak­kai­nen vir­tu­aa­li­va­luut­ta. Sitä käy­te­tään maan sisäl­lä kuten aika­naan Suo­mes­sa mark­kaa, sil­lä ero­tuk­sel­la että ainut lail­li­nen mak­su­vä­li­ne on kui­ten­kin Euro. Eli esim. Suo­mes­sa kau­pas­sa oli­si kah­det hin­nat: mark­koi­na ja euroi­na kuten euroon siir­ty­mi­sen yhtey­des­sä. Kas­sal­la voi kui­ten­kin mak­saa vain Eurois­sa (jos mak­saa setelirahalla).

    Siis esim. pal­kat ja lai­nat oli­si­vat mar­kois­sa aivan kuten markka-aikaan.

    Nyt voi­tai­siin sit­ten mark­ka tai Ita­lias­sa lii­ra jne. deval­voi­da ja saa­vut­taa mene­tet­ty kil­pai­lu­ky­ky. Deval­voin­nis­ta tai reval­voin­nis­ta päät­täi­si kui­ten­kin EKP talou­del­lis­ten tun­nus­lu­ku­jen perus­teel­la (ei Suo­men Pank­ki kuten markka-aikaan).

    Kaik­kien euro­mai­den pitäi­si teh­dä tämä muu­tos samaan aikaan ehdo­tuk­sen mukaan. 

    Mut­ta voi­si tämän ottaa käyt­töön myös yksi­puo­li­ses­ti esim. Suo­mes­sa tai Italiassa/Espanjassa jne. Euros­ta ei täs­sä tar­vit­se ero­ta, jol­loin asia muut­tuu pal­jon hel­pom­mak­si, kun ei sit­ten tar­vit­se myös­kään ero­ta EU:sta. Myös­kään uusia sete­lei­tä ei tar­vi­ta kos­ka vain Euro on lail­li­nen maksuväline.

    Tämän jäl­keen mah­dol­li­set deval­voin­nit voi­si­vat men­nä niin että ko. maan kes­kus­pank­ki (meil­lä Suo­men Pank­ki) sitä ehdot­taa ja EKP sen hyväk­syy jos kat­soo ettei kysees­sä ole hai­tal­li­nen devalvointikilpailu.

    Pape­ril­la asia näyt­tää mah­dol­li­sel­ta, mut­ta jos 19 Euro­maan pitäi­si täs­tä ensin pääs­tä sopi­muk­seen, niin hom­ma kyl­lä kaa­tuu siihen.

    Vaih­toeh­to­na näyt­täi­si ole­van yksi­puo­li­nen vir­tu­aa­li­va­luu­tan käyt­töön­ot­to yllät­täen. Täs­tä voi sit­ten seu­ra­ta ket­ju­reak­tio, eli myös mui­den ali­jää­mä­mai­den oli­si pak­ko teh­dä sama pika­vauh­tia ennen kuin rahat läh­tee pakoon Sak­saan, Hol­lan­tiin jne. (kuten Krei­kas­ta lähti).

    Jos esim. Ita­lia teki­si näin, niin EKP:n oli­si luul­ta­vas­ti pak­ko tukea tätä, toi­sin kuin Krei­kan tapauk­ses­sa jos­sa tar­koi­tuk­se­na näyt­ti ole­van ran­kai­su (hätä­ra­hoi­tus­kin lope­tet­tiin) ja Sak­san tah­don mukai­nen toiminta.

    Eli siis suo­mek­si sanot­tu­na: jos pää­tök­sen­te­ko ei muu­ten toi­mi, niin pako­te­taan se toi­mi­maan (vain pakon edes­sä saa­daan pää­tök­siä aikaan).

  18. EU:n piti puo­lus­taa sosi­aa­lis­ta oikeu­den­mu­kai­suut­ta, muu­hun maa­il­maan ver­rat­tu­na tasais­ta tulon­ja­koa, kult­tuu­ria ja hyvää ympä­ris­tön tilaa kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa, jos­sa kovin toi­sen­lai­sia arvo­ja edus­ta­vat maat uhkaa­vat euroop­pa­lais­ten asemaa.

    Vapaa kaup­pa ja vapaa maa­han­muut­to EU:lta kyl­lä luon­nis­tuu. (HT: miten nämä vai­kut­ta­vat ym. kau­nii­siin tavoitteisiin?)

    Euroop­pa­lais­ta puo­lus­ta­vat pää­tök­set eivät ole jumit­tu­neet yhteis­työ­ky­vyt­tö­myy­den vuok­si. Ne eivät ole vain kos­kaan pää­ty­neet pöy­däl­le. Kan­sa­lai­sen edun­val­von­ta kan­sal­li­sel­la­kin tasol­la on retu­pe­räl­lä joka maas­sa: miten se voi­si toi­mia usei­den kiel­ten EU:ssa?

  19. Eikös olen­nai­nen kysy­mys ole se, kenel­le kuu­luu veto-oikeus demokratiassa?

    EU:n raken­ne on antidemokraattinen.
    Tun­ne­tus­ti unio­nin hal­lin­nos­sa toi­mi­vien asen­ne on sen mukai­ses­ti ollut kaut­ta aiko­jen demo­kra­ti­aa hal­vek­si­va ja demo­kra­tian vas­tai­nen: tyyliin:
    “Sil­lä, mitä pitäi­si teh­dä, ei tule vali­tuk­si vaaleissa.”
    Minä en ymmär­rä, miten demo­kra­tiat ovat saat­ta­neet pys­tyt­tää itsel­leen yhtei­sen raken­teen, joka on antidemokraattinen?

    Mihin alun perin perus­tuu aja­tus, että edus­ta­ja­ni saa käyt­tää kan­sal­li­sis­sa vaa­leis­sa anta­maa­ni man­daat­tia (val­taa­ni) kom­pe­tens­sien siir­toon omal­ta val­tiol­ta­ni unionille?

    Kos­ka muu­ta kuin kan­sal­lis­ta demo­kra­ti­aa ei Euroo­pas­sa — eikä juu­ri muu­al­la­kaan — ole, kos­ka euro­par­la­ment­ti ei sää­dä lake­ja eikä komis­sio­ta vali­ta vaa­leis­sa, peri­aat­tees­sa jokai­nen val­lan­siir­to kan­sal­li­sel­ta EU-tasol­le hei­ken­tää demo­kra­ti­aa ( aina­kin niin kau­an kuin liit­to­val­tio­ta ei ole, eivät­kä kan­sa­lai­set EU:ssa sii­hen edes pyri.)

    Puhe demo­kra­tia­va­jees­ta on edel­lä sano­tun valos­sa hämäys­tä. Kom­pe­tens­sien siir­roil­la demo­kraat­ti­sen jär­jes­tel­män ulko­puo­lel­le, näen­näis­de­mo­kraat­ti­seen unio­niin, demo­kra­ti­aa de fac­to lak­kau­te­taan, vähä vähältä.
    Unio­ni on täl­lä perus­teel­la siis demo­kra­tian lak­kaut­ta­mi­sen väline.

    Sitä pää­mää­rää kan­sal­li­ses­ti vali­tut edus­ta­jat meil­lä ja muis­sa EU-mais­sa tie­toi­ses­ti tai ymmär­tä­mät­tään pal­ve­le­vat, kai­ken aikaa ja ETENKIN vapaakauppaneuvotteluissa.

    Nykyis­ten vapaa­kaup­pa­neu­vot­te­lui­den koko idea on antaa yli­kan­sanl­li­sil­le yri­tyk­sil­le veto-oikeus kan­sal­li­seen lain­sää­dän­töön: sekä jäl­ki­kä­teen (ISDS ‑väli­mie­oi­keuk­sis­sa) että ETU­kä­teen, ennen sää­dös­ten tuo­mis­ta parlamentteihin. 

    Tämä teh­dään sopi­muk­sis­sa niin, että A) sopi­mus sisäl­tää pur­ka­mat­to­muus ‑ehto­ja kuten, että ker­ran yksi­tyis­tet­tyä pal­ve­lua ei saa kos­kaan palaut­taa jul­ki­sek­si tai siten, että B) viran­omai­set vie­vät kun­kin sää­dö­seh­do­tuk­sen­sa etu­kä­teen yri­tys­maa­il­man aset­ta­man pysy­vän neu­vos­ton hyväk­syt­tä­väk­si ennen kuin se esi­tel­lään parlamenteissa.

    Täl­lais­ta taus­taa vas­ten olet, Ode, kui­ten­kin huo­les­tu­nut sii­tä, että jos­sa­kin on vie­lä jää­nyt jota­kin sanan­val­taa kan­sal­li­sel­le tasolle.

    Ihan­ko totta?
    En käsitä.

    Mitä muu­ta tämä nyky-EU näi­den em. tosia­sio­den perus­teel­la on kuin yhden­lais­ta tota­li­ta­ris­mia, jol­la edis­te­tään val­tio­den val­lan mini­moi­mi­sen agendaa?
    Val­tion val­ta on demo­kra­tias­sa kui­ten­kin kan­sa­lai­sen val­taa. Sitä ei voi mini­moi­da tuhoa­mat­ta demokratiaa.

    Muu­al­la maa­il­mas­sa on vii­me vuo­si­na jul­kais­tu pal­jon­kin kir­jal­li­suut­ta, joka kes­kus­te­lee post-demo­kraa­tian tee­mas­ta ja sii­hen liit­ty­vis­tä kehityskuluista.
    Suo­mes­sa en ole havai­nut viit­tei­tä­kään kes­kus­te­luun. Mik­si­kö­hän? Kuka avai­si sen täällä?

    Jos CETA tulee voi­maan, ame­rik­ka­lai­set alka­vat toi­mia Kana­das­ta käsin, eikä TTIP:tä enää tarvita.
    Ajaa saman asian.

    Jäsen­mai­den perus­tus­lait ‑mm. Sak­san — kui­ten­kin tois­tai­sek­si var­je­le­vat nii­den kan­sa­lais­ten sana­val­taa sen ver­ran, että ilman val­loo­ne­ja­kin sopi­muk­sen koh­ta­lo on epävarma.

    Hyvä niin.
    Miksikö?
    No — aina­kaan minul­le ei käy, että vaik­ka­pa euroop­pa­lai­sen kemi­kaa­li­lain­sää­dän­nön ter­vey­den tur­vaa­va varo­vai­suus­pe­ri­aa­te kor­va­taan Ame­ri­kan man­te­reen käy­tän­nöl­lä, jos­sa kemi­kaa­lin sai­ras­tut­ta­man ihmi­sen on osoi­tet­ta­va syy-yhteys kemi­kaa­liin oikeu­des­sa, jäl­ki­kä­teen, kun vahin­ko on jo tapah­tu­nut ja saa­ta­vis­sa on enin­tään epä­var­ma kor­vaus, jol­la ei ter­vyt­tä palauteta.

    Täl­lai­ses­ta neu­vo­tel­laan kos­ka edus­ta­ja­ni ovat val­tuut­ta­neet komis­sion sii­hen ja luo­vut­ta­neet pois val­tan­sa edes tie­tää sii­tä puhu­mat­ta­kaan, että voi­si­vat puut­tua asiaan.

  20. Jepjepjepjepejepjepejepejepejepjepjepjepjepjepjepjepjepjpjepjepjepjepjepj sanoo:

    Etkö ole­kaan ‘vih­reä’? Kan­na­tat suu­ry­ri­tys­ten etua, vapaa­ta kaup­paa ja sen kaut­ta kulu­tuk­sen koh­tuu­ton­ta kas­vua ja ympä­ris­tön lisään­ty­vää tuhoa­mis­ta? Et halua antaa vähem­mis­töil­le oikeut­ta puo­lus­taa omia näkö­kan­to­jaan iso­ja pelu­rei­ta ja kon­nia vas­taan? Pak­ko­by­ro­kra­ti­aa vah­vo­jen ehdoil­la, help­poa hal­lin­to ilman tur­haa poh­din­taa, mark­ki­nat ohjaa­vat syteen tai saveen.

    EU on kyl­lä epä­on­nis­tu­nut, mut­ta epä­on­nis­tu­mi­sen syy on epä­pä­te­vis­sä komis­saa­reis­sa, pai­su­nees­sa byro­kra­tias­sa ja muu­ta­man mah­ti­hen­ki­lön lii­as­sa val­las­sa. EU:ssa on sal­lit­tu yhtei­ses­ti sovit­tu­jen sopi­mus­ten räi­keä rik­ko­mi­nen. EU:n yhte­näi­syys ja yhtei­ses­ti sovi­tut sään­nöt on uhrat­tu. Se ei kes­tä ulko­puo­lel­ta tule­via krii­se­jä mut­ta vika ei ole aluei­den pää­tös­val­las­sa tai pää­tök­sen esto­val­las­sa vaan sään­tö­jen luon­nis­sa ja nii­den rik­ko­mi­ses­sa. EU:lla ei ole uskot­ta­vuut­ta sen takia, että se on poliit­ti­ses­ti rii­te­le­vä kasa epä­on­nis­tu­nei­ta polii­tik­ko­ja, jot­ka säh­lää­vät pik­ku­asiois­sa. Nois­ta pik­ku­asiois­ta on kehit­ty­nyt suu­ri vit­si, mil­loin mita­taan kur­kun käy­ryyt­tä tai mil­loin tuki­taan tei­tä euro­par­la­men­tin muut­to­rek­ko­jen voi­min. EU:n oli­si syy­tä sopia uudet toi­min­ta­sään­nöt. Vika on raken­teis­sa, eikä alu­eel­li­ses­sa pää­tän­tä­val­las­sa. Alu­eel­li­ses­sa pää­tän­tä­val­las­sa­kin on toki kor­jat­ta­vaa. Ei ole hyvä, että jäsen­maat kam­pit­ta­vat toi­si­aan vero­kil­pai­lul­la. Yri­tyk­set ovat pis­tä­neet itse­näi­set val­tiot pal­ve­le­maan pel­käs­tään nii­den etua. Jäsen­maat ovat kuin koi­ria, jot­ka juok­se­vat glo­baa­lien suu­ry­ri­tys­ten heit­tä­mien luu­pa­lo­jen perässä.

    Mitä pahaa on deflaa­tios­sa? Etkö kan­na­ta epä­rei­lun tilan­teen tasaa­mis­ta? Jos deflaa­tio tulee, joh­tuu se kuplis­ta, jot­ka pok­sah­ta­vat ansai­tus­ti. Haluat­ko mie­luum­min supe­rin­flaa­tion, jos­sa kas­vu on jat­ku­vaa pak­koa ilman todel­lis­ta hyvää kehi­tys­tä esim. hyvin­voin­nin lisään­ty­mi­sen myö­tä ja jos­sa kupla­ta­lout­ta luo­daan tar­koi­tuk­sel­la ilman mitään var­si­nais­ta tar­koi­tus­ta pait­si luku­jen, raha­mää­rän, pai­sut­ta­mi­nen? BKT ennen kaik­kea, muu on turhaa.

    Jos olet jos­kus ehdok­kaa­na, sinua ei voi äänes­tää, kos­ka sinul­la on ‘vih­reä’ lei­ma mut­ta sii­hen näh­den pimeä aja­tus­maa­il­ma. Tie­ten­kin voit vaih­taa puo­luet­ta tai perus­taa jopa oman, pimeän liittouman.

  21. Ceta var­sin vaa­ra­ton? Olet­ko kes­kus­tel­lut vih­rei­den mep­pien kans­sa asias­ta ollen­kaan? Esi­mer­kik­si Hei­di Hau­ta­lan. Kyl­lä sii­nä sopi­muk­ses­sa on erit­täin vaka­via ongel­mia. Val­lo­nian perim­mäi­sis­tä motii­veis­ta en tie­dä, mut­ta on eri­kois­ta, että sopi­mus on saa­nut niin hel­pos­ti euroop­pa­lais­ten hal­li­tus­ten hyväk­syn­nän. Ker­too pal­jon demo­kra­tian sur­keas­ta tilas­ta. Elin­kei­noe­lä­män ääni jyrää joka puo­lel­la. “Ostet­tu­ja” hal­li­tuk­sia kuten meil­lä­kin. Tosin dema­rit­kin sekoi­le­vat eri­koi­ses­ti vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten kans­sa, var­si­nai­nen syy tähän on mys­tee­ri, voi­si­ko joku pal­jas­taa mik­si toi­mi­vat niin kuin toimivat?

    Soi­nin­vaa­ral­ta kan­na­tus­ta elvy­tyk­sel­le. Hyvä. Pitäi­si vain kään­tää Sak­san ordo­li­be­ra­lis­tien päät. No, onnea matkaan!

    Sii­hen asti kun­nes Schä­ublen setä ja hänen seu­raa­jan­sa vih­doin alka­vat kuun­nel­la jär­jen ään­tä, olem­me kär­si­neet jo mit­taa­mat­to­mia vahin­ko­ja euroa­lu­een jäse­ne­nä. Nyt pelot­taa, että Sak­san ja Ita­lian pan­kit kaa­tu­vat veron­mak­sa­jien pelas­tet­ta­vak­si. Mitä­tön pank­kien pelas­tus­ra­has­to ei sii­nä kata­stro­fis­sa rii­tä. EVM:stä tulee kir­je: Olis­ko teil­lä nyt sitä 11 mil­jar­dia, jot­ka olet­te jo etu­kä­teen luvan­neet? Euro on vie­nyt talous­po­liit­ti­sen ja raha­po­liit­ti­sen val­lan. Vaih­toeh­toi­nen eli key­ne­si­läi­nen talous­po­li­tiik­ka ei ole mah­dol­lis­ta, kun ollaan osa euroa­luet­ta. Ei pääs­ty “nii­hin pöy­tiin” päät­tä­mään, ollaan vain ajo­puu­na ja las­kun maksajina.

    En siis odot­tai­si, että Sak­sa jär­kiin­tyy. Toi­vot­ta­vas­ti VM:ssä on suun­ni­tel­mat val­mii­na, miten EMU:sta läh­de­tään, nopeas­ti ja mää­rä­tie­toi­ses­ti, kun sopi­va het­ki koittaa.

  22. Toi­vot­ta­vas­ti val­loo­nit torp­paa­vat myös Tur­kin EU-jäsenyyden.

  23. Mel­kois­ta pup­pua suol­taa tämä Jepejepejep…

    Ensin­nä­kin vaih­toeh­dot eivät ole supe­rin­flaa­tio taik­ka deflaatio. 

    Mal­til­li­nen inflaa­tio pitää kan­san­ta­lou­den pyö­rät pyö­ri­mäs­sä. Jopa 5 — 10%:n inflaa­tio oli­si ter­ve­tul­lut­ta. Deflaa­tio joh­taa kan­san­ta­lou­den kur­jis­tu­mi­seen, työt­tö­myy­den kavuun, kon­kurs­sei­hin, velal­lis­ten mak­su­vai­keuk­siin, lopul­ta pank­kien kon­kurs­sia muis­tut­ta­vaan tilaan ja val­tion velan älyt­tö­mään kasvuun.

    BKT on kaik­ki kai­kes­sa. Kan­san­ta­lou­den koko­nais­ky­syn­tä rat­kai­see BKT:n suuruuden. 

    Itse­näi­sel­lä val­tiol­la pitää olla oma raha ja oma kes­kus­pank­ki. Sil­loin lama-aikoi­na val­tiol­la oli­si mus­ke­lia ja uskal­lus­ta inves­toi­da vel­ka­ra­hal­la vaik­ka suo­raan Suo­men Pan­kin sete­li­pai­nos­ta mm infraan ja sel­lai­seen talou­del­li­seen toi­min­taan, jos­sa ker­roin­vai­ku­tus kan­san­ta­lou­teen oli­si teho­kas­ta luokkaa. 

    Nimit­täin lama-aikoi­na se on nime­no­maan val­tion teh­tä­vä­nä buus­ta­ta koko­nais­ky­syn­tää, jot­ta pääs­tään talous­vai­keuk­sis­ta kui­vin jaloin yli. Vas­ta sit­ten, kun kan­san­ta­lous lähes­tyy täys­työl­li­syy­tä ja tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tin­sa täys­käyt­töä, on val­tion syy­tä hil­li­tä rahan­käyt­töään, jot­tei talous yli­kuu­me­ne ja inflaa­tio kar­kaa käsistä.

  24. Jep­jep­jep­je­pe­jep­je­pe­je­pe­je­pe­jep­jep­jep­jep­jep­jep­jep­jep­jepjp­jep­jep­jep­jep­jepj:
    Jos olet jos­kus ehdok­kaa­na, sinua ei voi äänes­tää, kos­ka sinul­la on ‘vih­reä’ lei­ma mut­ta sii­hen näh­den pimeä aja­tus­maa­il­ma. Tie­ten­kin voit vaih­taa puo­luet­ta tai perus­taa jopa oman, pimeän liittouman.

    Minus­ta taas Soi­nin­vaa­ra on ainoi­ta vih­rei­den valon­pil­kah­duk­sia. Ehkä lii­an vih­reä arvoil­taan makuu­ni, mut­ta kui­ten­kin niin har­vi­nai­sen äly­käs, että ymmär­tää sel­keät maa­lais­jär­ki­set syy-seu­rausyh­tey­det ja loo­gi­set päät­te­ly­ket­jut sekä tilas­tot ja tut­ki­muk­sen suu­rim­mal­ta osin. Tämä on nyky­ajan polii­ti­koil­ta ja ihmi­sil­tä yli­pää­tään lähes aina lii­kaa vaa­dit­tu, vaik­kei niin pal­jon ole­kaan vaa­dit­tu mielestäni.
    Jos kaik­kien puo­luei­den kaik­ki edus­ta­jat oli­si­vat yhtä älyk­käi­tä ja kyvyk­käi­tä käsit­te­le­mään tie­toa, kes­kus­te­le­maan sekä argu­men­toi­maan, niin Suo­mel­la meni­si hui­keas­ti nykyis­tä parem­min, vaik­ka arvo­maa­il­mo­jen konflik­te­ja edel­leen olisikin.

  25. Stiglitz, toi­nen nobe­lis­ti, las­kes­ke­lee uusim­mas­sa kir­jas­saan, että euro on tähän men­nes­sä mak­sa­nut jokai­sel­le euro-maan kan­sa­lai­sel­la 600 000 ekee. Neli­hen­ki­nen per­he oli­si siis menet­tä­nyt 2,4 mil­joo­naa eli sano­taan vaik­ka kym­me­nen uut­ta oma­ko­ti­ta­loa (kun­han ei vaa­di liikoja). 

    Jos esi­tet­tyä ver­taus­ta yhtään ajat­te­lee, on täy­sin sel­vää ettei se pidä paikkaansa.

    Neli­hen­ki­nen kes­ki­ver­to-suo­ma­lais­per­he ei mil­lään perus­teel­la aja­tel­tu­na ole 15 vuo­den aika­na menet­tä­nyt 2,4 mil­joo­naa euroa.

  26. Olen­ko mis­san­nut jotain tär­ke­ää, kos­ka en muis­ta että Suo­mi oli­si Osmon väit­teen mukai­ses­ti änky­röi­nyt veto-oikeu­del­la lyp­sääk­seen itsel­leen etuja. 

    En suo­raan sanoen muis­ta ainoa­ta­kaan tapaus­ta jos­sa Suo­mi oli­si EU:ssa jar­rut­ta­nut pää­tök­sen­te­koa lyp­sääk­seen meil­le kan­sal­li­sia etu­ja. Ainoa tähän suun­taan viit­taa­va ker­ta oli Kreik­ka-pelas­tus­pa­ke­tin takuu­tuk­set, jos­sa kyse ei ollut edes kan­sal­lis­ten etu­jen lyp­sä­mi­ses­tä vaan sii­tä että EU:n perus­so­pi­muk­sia tuli­si nou­dat­taa kos­ka sel­lai­set on ker­ran yhtei­ses­ti sovit­tu ja alle­kir­joi­tet­tu. Suo­mi myös ise mak­soi sala­myh­käi­sis­tä takuis­ta mer­kit­tä­vän hinnan.

    Sen sijaan heti suo­ral­ta kädel­tä tulee mie­leen useam­pi­kin ker­ta Suo­mi on anta­nut omis­ta eduis­tam­me perik­si, esi­mer­kik­si kun on sovit­tu pääs­tö­kiin­tiöi­den taa­kan­jaos­ta, hii­li­nie­luis­ta, EU-jäsen­mak­su­jen koro­tuk­sis­ta tai kuka saa elintarvikeviraston.

    1. En sano­nut, että Suo­mi oli­si käyt­tä­nyt veto-oikeut­ta vaan on vaa­ti­nut sitä EU-lain­sää­dän­töön vähän joka asiaan.

  27. Rol­le:
    Kreik­kaa ei pako­ta kukaan muu työt­tö­myy­teen kuin Kreik­ka itse. Kreik­kaa vai­vaa sama kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­ma kuin Suomea.

    Sak­saa ei tar­vit­se pakot­taa eks­pan­sii­vi­seen poli­tiik­kaan, vaih­to­ta­seet kor­jau­tu­vat mark­ki­na­ve­toi­ses­ti, kun krei­kat trim­maa­vat talou­ten­sa. Sen jäl­keen tava­rat ja pal­ve­lut liik­ku­vat Krei­kas­ta Sak­saan, eikä toisinpäin.

    Ongel­ma krei­kois­sa on, että ne eivät vie­lä­kään ole ymmär­tä­neet ole­van­sa avotalouksia.

    ihan vaan lyhyes­ti, yksi euron suu­rim­mis­ta valu­viois­ta on se että vaih­to­ta­se­va­jeet nime­no­man eivät vai­ku­ta yhtäään mihin­kään suo­ra­nai­ses­ti vaan ainoas­taan välil­li­ses­ti ja slloin­kin aivan vää­riin asioihin.

    yllä ole­van väit­teen esit­tä­jä vali­tet­ta­vas­ti puhuu avan puu­ta hei­nää. vali­tan jyrk­kää ilmai­sua mut muu ei täs­sä koh­das­sa oikein ole mahdollista.

  28. qwert: ihan vaan lyhyes­ti, yksi euron suu­rim­mis­ta valu­viois­ta on se että vaih­to­ta­se­va­jeet nime­no­man eivät vai­ku­ta yhtäään mihin­kään suo­ra­nai­ses­ti vaan ainoas­taan välil­li­ses­ti ja slloin­kin aivan vää­riin asioihin.

    yllä ole­van väit­teen esit­tä­jä vali­tet­ta­vas­ti puhuu avan puu­ta hei­nää. vali­tan jyrk­kää ilmai­sua mut muu ei täs­sä koh­das­sa oikein ole mahdollista.

    Sot­ket nyt raha­po­li­tii­kan ja finans­si­po­li­tii­kan.. Yhteis­va­luu­ta kun on, ei raha­po­li­tii­kal­la enää ole tehoa, sitä kun ei ole. Sitä vas­toin finans­si­po­li­tiik­ka vai­kut­taa suo­raan ja tehok­kaam­min, kun kurs­si­muu­tok­set eivät pää­se sen vai­ku­tuk­sia lie­nen­tä­mään. Samoin olet nyt kum­mal­li­ses­ti kään­tä­nyt huo­mion vaih­to­ta­sees­ta väärin.

    Jos Kreik­ka rei­vai­si raken­tei­tan­sa ja kus­tan­nuk­sian­sa, tuli­si sii­tä suh­tees­sa kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pi maa. On aivan tur­ha mor­kuut­taa Sak­saa sii­tä, että siel­lä osa­taan ja ollaan tehok­kai­ta. Jos kreik­ka­lai­set eivät oikein mis­sään ole kil­pai­lu­ky­kyi­siä, on pei­liin kat­so­mi­sen paik­ka eikä itkeä että työl­li­syys kär­sii kun muut euro­maat eivät rahoi­ta kreik­ka­lais­ten peu­ka­loi­den pyörittämistä.

  29. Vin­ha Perä:
    Hol­lan­ti­lai­nen André ten Dam on tehnyt”The Mat­heo Solu­tion” (TMS)-nimisenehdotuksen Euron kor­jaa­mi­sek­si. Se löy­tyy täältä:

    http://www.thematheosolution.eu/A‑Plan-B-in-Europe-Paris-November2015.pdf

    Täs­sä vir­tu­aa­li­va­luut­ta­pel­lei­lys­sä on sel­lai­nen perus­ta­vaa laa­tua ole­va vika, ettei ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke hyväk­syi­si sitä. Kysees­sä­hän oli­si pelk­kä savu­ver­ho oikeut­taa palkanalennukset.

  30. Itse­näi­sel­lä val­tiol­la pitää olla oma raha ja oma kes­kus­pank­ki. Sil­loin lama-aikoi­na val­tiol­la oli­si mus­ke­lia ja uskal­lus­ta inves­toi­da vel­ka­ra­hal­la vaik­ka suo­raan Suo­men Pan­kin sete­li­pai­nos­ta mm infraan ja sel­lai­seen talou­del­li­seen toi­min­taan, jos­sa ker­roin­vai­ku­tus kan­san­ta­lou­teen oli­si teho­kas­ta luokkaa. 

    Näin­hän se ei toi­mi­nut 1990-luvun alun laman aika­na, kos­ka pan­keil­la ja yri­tyk­sil­lä ulko­va­luut­ta­mää­räi­set velat polt­te­li­vat tas­ku­ja ja pak­ko­de­val­vaa­tiois­ta seu­ra­si inhi­mil­li­nen kata­stro­fi. Pitää ymmär­tää, että kun on laa­ja mark­ki­na­ta­lout­ta nou­dat­ta­va vapaa­kaup­pa-alue, jos­sa pää­omat saa­vat vir­ra­ta vapaas­ti rajo­jen yli, vain vah­vat arvon­sa säi­lyt­tä­vät valuu­tat ovat elin­kel­poi­sia. Euroa­lu­eel­la hom­ma on yksin­ker­tais­tet­tu niin, että val­tiot käyt­tä­vät yhteis­tä €-valuut­taa, jol­la on arvos­tet­tu kan­sain­vä­li­sen reser­vi­va­luu­tan ase­ma Yhdys­val­tain dol­la­rin ohella.

  31. Rol­le: On aivan tur­ha mor­kuut­taa Sak­saa sii­tä, että siel­lä osa­taan ja ollaan tehok­kai­ta. Jos kreik­ka­lai­set eivät oikein mis­sään ole kil­pai­lu­ky­kyi­siä, on pei­liin kat­so­mi­sen paik­ka eikä itkeä että työl­li­syys kär­sii kun muut euro­maat eivät rahoi­ta kreik­ka­lais­ten peu­ka­loi­den pyörittämistä.

    Sama tie­tys­ti kos­kee pää­kau­pun­ki­seu­tua vs. muu­ta Suo­mea. Kuusa­mos­sa on tur­ha rui­kut­taa ja vaa­tia rahaa ete­läs­tä peu­ka­loi­den pyö­rit­tä­mi­seen, jos ker­ran eivät ole oikein mis­sään kilpailukykyisiä.

  32. Vin­ha Perä: Ehdo­tuk­sen mukaan jokai­seen euro­maa­han luo­daan rin­nak­kai­nen vir­tu­aa­li­va­luut­ta. Sitä käy­te­tään maan sisäl­lä kuten aika­naan Suo­mes­sa mark­kaa, sil­lä ero­tuk­sel­la että ainut lail­li­nen mak­su­vä­li­ne on kui­ten­kin Euro. Eli esim. Suo­mes­sa kau­pas­sa oli­si kah­det hin­nat: mark­koi­na ja euroi­na kuten euroon siir­ty­mi­sen yhtey­des­sä. Kas­sal­la voi kui­ten­kin mak­saa vain Eurois­sa (jos mak­saa setelirahalla).
    Siis esim. pal­kat ja lai­nat oli­si­vat mar­kois­sa aivan kuten markka-aikaan.
    Nyt voi­tai­siin sit­ten mark­ka tai Ita­lias­sa lii­ra jne. deval­voi­da ja saa­vut­taa mene­tet­ty kil­pai­lu­ky­ky. Deval­voin­nis­ta tai reval­voin­nis­ta päät­täi­si kui­ten­kin EKP talou­del­lis­ten tun­nus­lu­ku­jen perus­teel­la (ei Suo­men Pank­ki kuten markka-aikaan).

    Minun mie­les­tä­ni tämän voi­si teh­dä vähän yksin­ker­tai­sem­min niin, että Mark­ka ja Euro ovat molem­mat lail­li­sia mak­su­vä­li­nei­tä Suo­mes­sa ja valuut­ta­kurs­si on kel­lu­va. Mut­ta Mar­kan pitäi­si tosi­aan olla vain tili­va­luut­ta, jol­loin Suo­men Pan­kil­la oli­si enem­män vipu­voi­maa nega­tii­vis­ten kor­ko­jen kanssa. 

    Itse näen mer­kit­tä­vim­mäk­si ongel­mak­si sen, että tämä oli­si lii­an help­po tul­kit­sa muis­sa euro­mais­sa ensim­mäi­sek­si agres­sii­vi­sek­si aske­leek­si euroeroon.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa jokin täl­lai­nen useam­man valuu­tan mal­li ansait­si­si pal­jon enem­män tilaa jul­ki­ses­sa keskustelussa.

  33. Rol­le: Sot­ket nyt raha­po­li­tii­kan ja finans­si­po­li­tii­kan.. Yhteis­va­luu­ta kun on, ei raha­po­li­tii­kal­la enää ole tehoa, sitä kun ei ole. Sitä vas­toin finans­si­po­li­tiik­ka vai­kut­taa suo­raan ja tehok­kaam­min, kun kurs­si­muu­tok­set eivät pää­se sen vai­ku­tuk­sia lie­nen­tä­mään. Samoin olet nyt kum­mal­li­ses­ti kään­tä­nyt huo­mion vaih­to­ta­sees­ta väärin.

    Jos Kreik­ka rei­vai­si raken­tei­tan­sa ja kus­tan­nuk­sian­sa, tuli­si sii­tä suh­tees­sa kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pi maa. On aivan tur­ha mor­kuut­taa Sak­saa sii­tä, että siel­lä osa­taan ja ollaan tehok­kai­ta. Jos kreik­ka­lai­set eivät oikein mis­sään ole kil­pai­lu­ky­kyi­siä, on pei­liin kat­so­mi­sen paik­ka eikä itkeä että työl­li­syys kär­sii kun muut euro­maat eivät rahoi­ta kreik­ka­lais­ten peu­ka­loi­den pyörittämistä.

    hei rol­le, mitä tää kap­pa­le oikein tarkoittaa?

    “Sak­saa ei tar­vit­se pakot­taa eks­pan­sii­vi­seen poli­tiik­kaan, vaih­to­ta­seet kor­jau­tu­vat mark­ki­na­ve­toi­ses­ti, kun krei­kat trim­maa­vat taloutensa. ”

    mikä tar­kal­leen ottaen täs­sä nyt on se mark­ki­na­ve­toi­nen vaih­to­ta­sei­den kor­jau­tu­mis­me­ka­nis­mi? ja mik­si krei­kan pitäs mak­saa sak­san menes­tyk­ses­tä niin kuin se nyt tekea? eiks pitäs riit­tää että kreik­ka hoi­taa omat asian­sa eikä sak­san vaih­to­ta­seen ylijäämiä?

  34. tcrown: Minun mie­les­tä­ni tämän voi­si teh­dä vähän yksin­ker­tai­sem­min niin, että Mark­ka ja Euro ovat molem­mat lail­li­sia mak­su­vä­li­nei­tä Suo­mes­sa ja valuut­ta­kurs­si on kel­lu­va. Mut­ta Mar­kan pitäi­si tosi­aan olla vain tili­va­luut­ta, jol­loin Suo­men Pan­kil­la oli­si enem­män vipu­voi­maa nega­tii­vis­ten kor­ko­jen kanssa. 

    Itse näen mer­kit­tä­vim­mäk­si ongel­mak­si sen, että tämä oli­si lii­an help­po tul­kit­sa muis­sa euro­mais­sa ensim­mäi­sek­si agres­sii­vi­sek­si aske­leek­si euroeroon.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa jokin täl­lai­nen useam­man valuu­tan mal­li ansait­si­si pal­jon enem­män tilaa jul­ki­ses­sa keskustelussa.

    Oleel­lis­ta tuos­sa vir­tu­aa­li­va­luu­tas­sa on se että euros­ta ei tar­vit­se ero­ta, perus­so­pi­muk­seen ei tar­vit­se kos­kea eikä uusia sete­lei­tä tarvita.

    Vir­tu­aa­li­sen valuu­tan (kuten oman valuu­tan) voi tosi­aan joko:
    — deval­voi­da tai
    — antaa kellua

    Molem­mil­la tavoil­la on etun­sa. Kel­lut­ta­mis­ta pide­tään usein parem­pa­na sen vuok­si että se antaa valuu­tal­le ”oikean” arvon joka het­ki. Tämä ei kui­ten­kaan ihan pidä paik­kaan­sa kuten esim. Sveit­sin tai Ruot­sin tapauk­sis­sa on näh­ty. Valuu­tan kurs­si voi hei­lua pal­jon ihan muis­ta syis­tä kuin reaa­li­ta­lou­den tilas­ta joh­tuen: raha siir­tyy valon nopeu­del­la maas­ta toi­seen parem­paa tuot­toa tai tur­vaa etsi­mään. Ilman tätä­kin vapaas­ti kel­lu­va valuut­ta tup­paa yli­rea­goi­maan talou­den tilaan.

    Tuos­sa aiem­mas­sa vies­tis­sä oli vain ohut raa­pai­su sii­tä mitä kaik­kea TMS-ehdo­tuk­seen kuu­luu (koko­nai­suus eli kaik­ki­aan 10 koh­taa löy­tyy aiem­min mai­ni­tun doku­men­tin lopus­ta). Muu­ta­mia asioi­ta vie­lä erik­seen ohessa.

    Pak­ko­liit­to ei ole hyvä idea ja TMS:ään kuu­luu­kin mah­dol­li­suus ero­ta euros­ta. Tämä rajoit­taa euroeliitin/komission sekä suur­ten mai­den val­taa, mikä on minus­ta hyvä asia. Jos euroa­lu­eel­la teh­dään pää­tök­siä jot­ka ovat sel­keäs­ti vahin­gol­li­sia esim. Suo­mel­le, niin sil­loin sii­tä voi­daan (aina­kin teo­rias­sa) ero­ta. Kun se vaa­tii perus­tus­lain­muu­tok­sen Suo­mes­sa, niin aika vai­ke­aa se edel­leen olisi.

    Vir­tu­aa­li­va­luu­tan käyt­töön­ot­toon liit­tyy pal­jol­ti samat ongel­mat kuin omaan valuut­taan siir­ty­mi­ses­sä, vaik­ka nuo alus­sa mai­ni­tut edut ovat­kin merkittäviä. 

    Ulko­mai­sis­ta Euro­lai­nois­ta tulee ulko­maan­lai­no­ja, jol­loin esim. pan­kit voi­vat jou­tua mak­su­val­mius­krii­siin. Tämän vuok­si TMS:ssä on ehdo­tet­tu meka­nis­mi jol­la pank­ke­ja voi­daan pää­omit­taa [Euro­pean Bank for Bank Capi­tal Sup­port (EBBCS)], aivan kuten USAs­sa teh­tiin finans­si­krii­sin aikaan. Kun talous on sit­ten ter­veh­ty­nyt voi­vat pan­kit lunas­taa vakuu­dek­si anta­man­sa osak­keet takai­sin, kuten USAs­sa tapahtui.

    Myös vah­voil­le mail­le kuten Sak­sa täs­tä oli­si etua sil­lä sen ali­ke­hit­ty­neet koti­mark­ki­nat pää­se­vät kehit­ty­mään sisäi­sen valuu­tan reval­voi­tues­sa ver­rat­tu­na nykyi­seen tilan­tee­seen. Muu­ten­kin sak­sa­lai­set voi­vat saa­da ali­jää­mä­mail­le lai­naa­man­sa rahat takai­sin vain alka­mal­la kulut­taa sääs­tä­mi­sen sijaan.

  35. Mik­ko Num­me­lin: Täs­sä vir­tu­aa­li­va­luut­ta­pel­lei­lys­sä on sel­lai­nen perus­ta­vaa laa­tua ole­va vika, ettei ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke hyväk­syi­si sitä. Kysees­sä­hän oli­si pelk­kä savu­ver­ho oikeut­taa palkanalennukset.

    Tähän voi vas­ta­ta samoin kuin Six­ten Kork­man alku­vuo­des­ta kun hänel­tä kysyt­tiin uskoo­ko hän että kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­mus syn­tyy eli: ”minun on vai­kea uskoa että me sen­tään tyh­miä ollaan”. Osoit­tau­tui sit­ten että Kork­man oli oikeassa.

    Tämän tapais­ta meka­nis­mia ovat ehdot­ta­neet mm. seu­raa­vat henkilöt:
    Tho­mas Mayer (Deutsche Bank),
    Dirk Meyer (Hel­mut Sch­midt Uni­ver­si­ty Hamburg),
    Mic­hael But­ler (for­mer UK per­ma­nent repre­sen­ta­ti­ve to the EC),
    Wil­lem Bui­ter (Lon­don School of Eco­no­mics and CitiGroup),
    Ludwig Schus­ter & (the late) Margrit Ken­ne­dy (Money Network Alliance — MonNetA),
    Bia­gio Bos­so­ne (The Group of Lecce),
    Ulrich van Sun­tum (Uni­ver­si­ty Münster)
    Gerald Holt­ham (Car­diff Uni­ver­si­ty & Busi­ness School)

  36. Rol­le: Pysy­pä asia­lin­jal­la ja jätä epä­asial­li­set hei­tot väliin, ja jos osaa­mi­nen ei rii­tä, niin parem­pi että jätät kom­men­toin­nin väliin. 

    Kokei­le tätä.

  37. qwert: hei rol­le, mitä tää kap­pa­le oikein tarkoittaa?

    eiks pitäs riit­tää että kreik­ka hoi­taa omat asian­sa eikä sak­san vaih­to­ta­seen ylijäämiä?

    Juu­ri näin. Nyt­hän vain on niin, että Krei­kan kaup­pa­ta­se on kural­la, kos­ka muu­al­la teh­ty on parem­paa, kuin Krei­kan omat tou­hut. Ei Krei­kan tar­vit­se teh­dä Sak­sal­le kor­keam­paa yli­jää­mää, mut­ta se tekee sitä, kos­ka eivät osaa teh­dä muu­ta­kaan. Ja onne­ton EKP vie­lä rahoit­taa Krei­kan ali­jää­mäl­lä eloa ja Sak­san yli­jää­män kerrytystä.

  38. Vesa Kan­niai­nen kir­joit­taa Uuden Suo­men blogissaan
    http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225661-mika-on-euron-kohtalo?ref=karuselli

    että eurol­la on kol­me mah­dol­lis­ta kehityssuuntaa:

    - heli­kop­te­ri­ra­haan perus­tu­va hype­rin­flaa­tion aikaan­saa­mi­nen, joka nol­laa velat
    EKP kehit­tää rin­nak­kais­va­luut­ta­mal­lin jos­sa on omat kel­lu­vat valuu­tat euron jat­kaes­sa yhtei­se­nä rahana
    — euron jat­ka­mi­nen nyky­muo­toi­se­na mut­ta hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta tuot­ta­va­na yhteisvaluuttana 

    Ensim­mäi­sen hän hyl­kää sen vuok­si että Sak­sa ei sitä hyväk­sy. Toi­sen vaih­toeh­don hän arvioi ole­van kovin haas­teel­li­sen eli jos oikein tul­kit­sen niin sit­ten jää jäl­jel­le kol­mas vaih­toeh­to. Hän tote­aa lisäk­si että “tämän vaih­toeh­don toteu­tu­mi­nen on ennen kaik­kea kiin­ni Ita­lian ja Rans­kan talou­del­li­ses­ta ja poliit­ti­ses­ta kehityksestä”. 

    Itse sanoi­sin kyl­lä niin että koko euron tule­vai­suus riip­puu vii­me­mai­ni­tus­ta. Täs­sä ei nyt kui­ten­kaan ollut muka­na kaik­ki mah­dol­li­set vaih­toeh­dot eli kyl­lä tuo vir­tu­aa­li­va­luut­ta pitää ottaa las­kui­hin mukaan myös. Sen osal­ta sit­ten pätee tuo Kan­niai­sen lausun­to eli jos Rans­ka ja Ita­lia päät­täi­si­vät että näin mene­tel­lään, niin se myös suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä toteu­tui­si. Mut­ta sitä ennen pitää saa­da aikai­sek­si tuo pank­kien pää­omit­ta­mis­me­ka­nis­mi, muu­ten seu­rauk­se­na on kata­stro­fi. Tämä­hän voi­si jopa toteu­tua kun sak­sa­lai­sel­la Deutsche Ban­kil­la­kin on nyt vai­keuk­sia eli sak­sa­lai­set­kaan eivät ehkä vas­tus­tai­si sitä? 

    TMS-ehdo­tuk­seen sisäl­tyi myös sään­nöt joi­den mukaan euro­val­tion kon­kurs­si käsi­tel­lään, ilman hype­rin­flaa­tion aiheuttamista.

  39. EU:lla on sama ongel­ma kuin uSAkin.

    Val­tio on menet­tä­nyt oikeu­tuk­sen­sa, sil­lä se on kes­kit­ty­nyt tuot­ta­maan hyvää vain 1 %

    Ja sitä var­ten taval­li­set kan­sa­lai­set on pitä­nyt eris­tää päätöksenteosta.

    Samoin taval­lis­ten kan­sa­lis­ten liit­tou­tu­mi­nen pyri­tään estä­mään . Sen jäl­keen yksi­lö on todel­la heikoilla

    Mut­ta eliit­ti on ver­kot­tu­nut ja toi­mii yhtei­sen edun mukaan.
    Eliit­ti tar­jo­aa kaik­kin ongel­miin rat­kai­suk­si ver­kot­tu­mis­ta eli nepotismia

  40. Alexan­der Stubb tote­si jos­sain puhees­saan euron ole­van darwi­nis­ti­nen valuut­ta, tar­koitt­ti kai heik­ko­jen sor­tu­van elon tiel­lä tai evo­luu­tion suo­si­van sopeu­tu­maan. Hän on aivan oikeassa. 

    Euo näyt­tää joh­ta­van talou­den kes­kit­ty­mi­seen, ydin­a­lue Sak­sa hyö­tyy, muut häviä­vät, eikä täl­le tai­da voi­da oikein mitään. Suo­mes­sa kokeil­tiin vuo­si­kym­me­niä kai­ken­lais­ta alue­po­li­tiik­kaa, mut­ta kehi­tyk­sen suun­taa se ei muut­ta­nut, Kai­nuu tyh­je­nee, ete­lä kas­vaa. Oli­ko se Kai­nuun vika?

    Yhdys­val­tain talous on kes­kit­ty­nyt samaan tapaan, ruos­te­vyö­hy­ke on kär­si­nyt, ran­ni­kot voit­ta­neet. Yhdys­val­tain osa­val­tioi­den tilan­net­ta hel­pot­taa kui­ten­kin vähäi­nen vel­kaan­tu­mi­nen ja liit­to­val­tio­ta­son ohjel­mat sekä tie­tys­ti työt­tö­mien siir­ty­mi­nen mui­hin osa­val­tioi­hin. Yhdys­val­los­sa se on hel­pom­paa, kos­ka maas­sa puhu­taan enim­mäk­seen englan­tia, on hel­pom­paa muut­taa toi­seen osavaltioon.

  41. Vin­ha Perä:
    Vesa Kan­niai­nen kir­joit­taa Uuden Suo­men blogissaan
    että eurol­la on kol­me mah­dol­lis­ta kehityssuuntaa:

    – heli­kop­te­ri­ra­haan perus­tu­va hype­rin­flaa­tion aikaan­saa­mi­nen, joka nol­laa velat
    EKP kehit­tää rin­nak­kais­va­luut­ta­mal­lin jos­sa on omat kel­lu­vat valuu­tat euron jat­kaes­sa yhtei­se­nä rahana
    – euron jat­ka­mi­nen nyky­muo­toi­se­na mut­ta hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta tuot­ta­va­na yhteisvaluuttana 

    Mun kom­pe­tens­si ei nyt ihan rii­tä, kysyn vaan, että kuu­lu­vat­ko deval­voin­nit ymv. tai­ka­tem­put edes etäi­ses­ti nor­maa­liin markkinatalouteen?

    Oden poh­dis­ke­lus­ta puo­les­taan herää heti aja­tus liit­to­val­tion tar­peel­li­suu­des­ta sikä­li mikä­li meil­lä on oikeas­ti halua teh­dä Euroo­pas­ta glo­baa­lis­ti kil­pai­lu­ky­kyi­nen enti­teet­ti (mikä­li yli­pää­tään enää mahdollista).

    Sak­sa­han toi­mii kuten halu­aa toi­mia sik­si, että ei ole yhtei­siä raken­tei­ta soo­loi­lua estä­mäs­sä. Liit­to­val­tio­ke­hi­tys teki­si nyky­ase­tel­mas­ta aina­kin tasapuolisemman.

    Muus­sa tapauk­ses­sa race to the bot­tom jat­kuu ja chi­na­man ostaa jos­sain vai­hees­sa koko vitun Euroo­pan Pul­ju oy:n ja muut­taa sen hikipajaksi.

    Jos tätä halu­taan, niin sopii mul­le sekin. Olen tot­tu­nut pär­jää­mään vähäl­lä. Useim­mat tun­te­ma­ni ihmi­set eivät ole joten on rude awa­ke­ning heille.

  42. Cap­tain Awe­so­me: Mun kom­pe­tens­si ei nyt ihan rii­tä, kysyn vaan, että kuu­lu­vat­ko deval­voin­nit ymv. tai­ka­tem­put edes etäi­ses­ti nor­maa­liin markkinatalouteen?

    Mark­ki­na­ta­lous­mais­sa on yleen­sä kel­lu­vat valuut­ta­kurs­sit nyky­päi­vä­nä. Valuu­tat siis deval­voi­tu­vat ja reval­voi­tu­vat talous­ke­hi­tyk­sen seu­rauk­se­na, mut­ta myös eri­lais­ten spe­ku­lant­tien ja nii­den kuu­lui­sien mark­ki­na­voi­mien toi­mien seurauksena.

    Kysy­myk­sen taus­tal­la on “ideo­lo­gi­nen kau­neus” eli vain “kau­niit” rat­kai­sut ovat sen mukaan hyväksyttäviä.

    Itse olen prag­maat­tis­ten rat­kai­su­jen kan­nat­ta­ja: se mikä on osoit­tau­tu­nut toi­mi­vak­si on kannatettavaa.

    Suo­mes­sa deval­voi­tiin mark­ka lukui­sia ker­to­ja ennen euroon siir­ty­mis­tä eikä se estä­nyt talou­den ennen­nä­ke­mä­tön­tä kas­vua. Suu­rim­mat ongel­mat talou­des­sa ovat­kin aiheu­tu­neet sil­loin kun on itse­päi­ses­ti halut­tu pitää kiin­ni kiin­teäs­tä kurs­sis­ta kuten “vah­va mark­ka” tai kul­ta­kan­ta. Euro on juu­ri täl­lai­nen kiin­teä­kurs­si­nen valuut­ta euro­mai­den kan­nal­ta. Ja aivan kuten ennen­kin täs­tä on sit­ten seu­ran­nut suu­ria ongelmia.

    Täs­sä tuli mie­lee­ni sanon­ta “paras on hyvän pahin vas­tus­ta­ja”. Tähän euroop­pa­lai­set polii­ti­kot ovat mie­les­tä­ni kom­pas­tu­neet. Koko euron­kin voi aja­tel­la ole­van tämän seu­raus­ta: kun halut­tiin heti siir­tyä “par­haa­seen rat­kai­suun” ei saa­tu hyvää vaan huo­no tulos.

    Euroo­pan talous­on­gel­mien yti­mes­sä on sak­sa­lai­nen talous­po­li­tiik­ka, joka toi­mii kuin käen­poi­ka jol­la on suu koko ajan auki vaa­ti­mas­sa lisää ruo­kaa niin että muil­le ei jää kuin muruset. Eko­no­mis­tit kut­su­vat tätä uus­mer­kan­ti­lis­mik­si. Talous­tie­de on toden­nut mer­kan­ti­lis­min vahin­gol­li­sek­si jo kau­an sitten.

    Toi­nen erit­täin vahin­gol­li­nen piir­re sak­sa­lai­ses­sa talous­po­li­tii­kas­sa on kysyn­tä­puo­len täy­del­li­nen unoh­ta­mi­nen (aus­te­ri­ty- vaa­ti­mus). Meil­lä on kysyn­tä­la­ma, mut­ta sitä sak­sa­lai­set eivät myön­nä, kos­ka he eivät sitä itse koe (muu­toin kuin koti­mark­ki­noil­laan). Ja niin kau­an kuin Sak­san vien­ti vetää ei täs­tä ole heil­le ongel­maa, mut­ta ongel­ma syn­tyy jos vien­ti lak­kaa vetämästä. 

    Sak­sa toi­mii siis kuin pie­ni avoin talous vaik­ka se on mer­kit­tä­vän iso talous jol­la oli­si mah­dol­li­suus käyt­tää koti­mark­ki­noi­taan hyväk­si pal­jon enem­män kas­vun luon­tiin. Täs­tä hyö­tyi­si koko Euroop­pa. USAs­sa­han Trump on luvan­nut toi­mia juu­ri näin eli panos­taa mm. infra­struk­tuu­rin kor­jaa­mi­seen ja raken­ta­mi­seen. Tämä ei ole sosia­lis­mia tai sit­ten Six­ten Kork­man on myös sosia­lis­ti, kun hän pitää tätä käyt­tö­kel­poi­se­na ratkaisuna.

    Sak­sa­lais­ten ja mui­den­kin oli­si hyvä tutus­tua Paul Krug­ma­nin kir­joi­tuk­seen ” A count­ry is not a com­pa­ny” eli mik­si yri­tys­joh­ta­jat eivät yleen­sä ole hyviä maan johtajiksi.

    http://www.salon.com/2014/11/03/a_country_is_not_a_company_paul_krugman_blasts_economically_clueless_business_elites/

    https://hbr.org/1996/01/a‑country-is-not-a-company&cm_sp=Article-_-Links-_-Top%20of%20Page%20Recirculation

    Perus­syy sii­hen mik­si kan­san­ta­lous toi­mii toi­sin kuin yri­tys­ta­lous on sii­nä että kan­san­ta­lou­des­sa on lukui­sia nega­tii­vi­sia takai­sin­kyt­ken­tä­me­ka­nis­me­ja joi­ta yri­tys­ta­lou­des­sa taas ei ole. Iso maa on pit­käl­ti sul­jet­tu jär­jes­tel­mä mut­ta yri­tys taas avoin eli yri­tyk­set eivät koh­taa saman­lai­sia rajoi­tuk­sia kuin kansantalous. 

    Jopa pie­nes­sä maas­sa kuten Suo­mi koti­mark­ki­nat vas­taa­vat n. 75% BKT:stä.

    Euroop­paan ilmei­ses­ti tar­vit­tai­siin oma Trump (tai usei­ta Trump­pe­ja, yksi jokai­seen isoon euro­maa­han) jot­ta suun­taa saa­tai­siin muu­tet­tua. Rans­kan Mari­ne Le Pen voi­si olla hyvä kan­di­daat­ti tähän. Ehkä riit­täi­si että hän sai­si niin pal­jon kan­na­tus­ta että asi­aan oli­si pak­ko reagoida.

  43. Cap­tain Awe­so­me: Mun kom­pe­tens­si ei nyt ihan rii­tä, kysyn vaan, että kuu­lu­vat­ko deval­voin­nit ymv. tai­ka­tem­put edes etäi­ses­ti nor­maa­liin markkinatalouteen? 

    Mikä on “nor­maa­li markkinatalous”?

    Jos pois­te­taan val­tion ohjaus, mark­ki­na­ta­lous kuin mark­ki­na­ta­lous tuot­taa jär­kyt­tä­vän mää­rän mono­po­le­ja, kuplia ja kur­juut­ta. Sikä­li kun halu­taan mark­ki­na­ta­lou­den yleen­sä­kään pysy­vän pys­tys­sä, val­tion roo­li on pitää se pys­tys­sä mil­loin deval­vaa­tiol­la ja mil­loin mil­lä­kin kei­nol­la sekä rajoit­taa sen hait­to­ja. Se pik­kuseik­ka, että val­tio pai­naa rahan ja voi pai­naa sitä halu­tes­saan lisää tasan tark­kaan niin pal­jon kuin halu­aa, vie poh­jan pois tuol­lai­sil­ta poh­din­noil­ta “nor­maa­lis­ta markkinataloudesta”.

    Cap­tain Awe­so­me: Sak­sa­han toi­mii kuten halu­aa toi­mia sik­si, että ei ole yhtei­siä raken­tei­ta soo­loi­lua estämässä. 

    Sak­sa voi toi­mia niin kuin toi­mii ja saa­da sii­tä etua, kos­ka on ole­mas­sa yhteis­va­luut­ta euro.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.