Populismin pelko on korvannut kommunismin pelon

Kom­mu­nis­min pel­koa pide­tään yhte­nä syy­nä ihmis­kas­voi­sen kapi­ta­lis­min aikaan, jota kes­ti 1980-luvun lopul­le. Ellei työ­väes­töä oli­si koh­del­tu kun­nol­la, oli­si tul­lut val­lan­ku­mous ja sosia­lis­mi. Neu­vos­to­lii­ton romah­det­tua voi­tiin käyn­nis­tää kapi­ta­lis­min turbovaihe.

Luon­nol­li­sem­pi seli­tys kui­ten­kin löy­tyy tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­tä. Työ­väes­töl­lä meni hyvin niin kau­an kun työn kysyn­tä kas­voi ja huo­nos­ti, kun digi­ta­li­saa­tio ja robo­tit alkoi­vat kor­va­ta ihmistyötä.

Sil­ti tot­ta toi­nen puo­li. Toi­sis­sa poliit­ti­sis­sa olois­sa glo­ba­li­saa­tion ja digi­ta­li­saa­tion yhteis­kun­nal­lis­ta hin­taa oli­si var­maan yri­tet­ty peh­men­tää tarmokkaammin.

Kan­sain­vä­li­ses­sä leh­dis­tös­sä kir­joit­taa lähes vii­koit­tain joku poliit­tis­ta oikeis­toa edus­ta­va tar­pees­ta peh­men­tää kapi­ta­lis­mia, kos­ka muu­ten popu­lis­min voit­to­kul­kua ei pysäy­tä mikään. Popu­lis­tit ovat kor­van­neet uhka­na kom­mu­nis­min. Tie­tys­ti kir­joit­ta­jis­sa on myös hyvä­sy­dä­mi­siä ihmi­siä, jot­ka sure­vat ihmis­ten ja aluei­den ahdinkoa.

On hyvä, että uhka toi­mii, vaik­ka popu­lis­tien tar­joa­mat rat­kai­sut toi­mi­vat juu­ri yhtä huo­nos­ti kuin sosialismi.

Englan­nin­kie­li­sis­sä kir­joi­tuk­sis­sa popu­lis­te­ja kut­su­taan estot­to­mas­ti taan­tu­muk­sel­li­sik­si, kos­ka he halua­vat takai­sin men­nei­siin hyvin aikoi­hin. Suo­mes­sa pitäi­si saa­da neu­vos­to­kaup­pa takai­sin ja sel­lu­loo­san keit­to euka­lyp­tuk­ses­ta kiel­le­tyk­si, eikä paluu men­nee­seen oli­si muu­al­la­kaan oli­si sen hel­pom­paa. ”His­to­rian kul­kua ei taak­se­päin voi tuu­pa­ta.”

Jal­ka­pal­loi­li­joi­den tulon­ja­ko ker­too jotain sii­tä, mitä seu­raa, kun avain­osaa­jat alka­vat hin­noi­tel­la itse­ään estot­to­mas­ti. Mitä Nokian oli­si kan­nat­ta­nut mak­saa Ste­ve Job­sil­le vuon­na 2006, jos tämä oli­si ollut tar­jol­la yhtiön pää­joh­ta­jak­si? Mil­jar­di vuodessa?

Tulon­ja­ko ei ole Suo­mes­sa vie­lä men­nyt niin koh­tuut­to­mak­si kuin muu­al­la, mut­ta peräs­sä tul­laan. Olem­me valin­neet työt­tö­myy­den pien­ten palk­ko­jen sijaan.

Tuloe­ro­ja on tasat­ta­va rei­lus­ti, vaik­ka se vähän hei­ken­tää­kin kan­nus­tei­ta. Oli­si sil­ti kivaa olla hyvä­osai­nen ja kur­jaa olla huo­no-osai­nen. Pie­niä palk­ko­ja pitäi­si tukea tulon­siir­roin. Perus­tu­lo on yksi tapa, mut­ta on mui­ta­kin tapo­ja tukea pie­niä palkkoja.

On hyväk­syt­tä­vä pie­net pal­kat mas­sa­työt­tö­myyt­tä pie­nem­pä­nä paha­na – mut­ta siis tulon­siir­roil­la täydennettyinä.

Perus­tu­lon mah­dol­lis­ta lais­kis­ta­vaa vai­ku­tus­ta on kokeil­tu tuhan­sil­la nuo­ril­la, jot­ka saa­vat pää­oma­tu­loa peri­mäs­tään omai­suu­des­ta. Voi tie­tys­ti väit­tää, että niil­lä, joil­la on perit­tyä omai­suut­ta, on myös sosi­aa­lis­ta pää­omaa, mut­ta silti.

Tava­roi­den val­mis­tus ei jat­kos­sa juu­ri työl­lis­tä. Uusien tuot­tei­den kehit­tä­mi­nen on kan­nat­ta­vaa, mut­ta sii­nä suu­rin ihmis­tä osa pär­jää yhtä huo­nos­ti kuin minä jalkapalloammattilaisena.

Pal­ve­luam­ma­tit ovat rat­kai­su, mut­ta se on Suo­mes­sa hidas tie. Pal­ve­lu­jen käyt­tö ei kuu­lu kult­tuu­riim­me eivät­kä pal­ve­lut menes­ty kun­nol­la kuin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Jos pal­ve­lu­jen kysyn­tää halu­taan nopeas­ti lisä­tä, nii­den oli­si olta­va nykyis­tä hal­vem­pia. Vero­tus ja jäy­kät työehdot!

= = =

Alu­eel­li­ses­ti eriar­voi­suus näyt­tää saman­lai­sel­ta kaik­kial­la teol­li­suus­mais­sa. Vau­ras luo­va luok­ka asuu suur­ten kau­pun­kien kes­kus­tois­sa – ennen he muu­ten asui­vat pien­ta­lois­sa nii­den lai­doil­la. Maa­seu­dul­la ja pik­ku­kau­pun­geis­sa val­lit­see talou­den ala­ku­lo ja näköalattomuus.

Suo­mes­sa kär­si­tään nyt Kek­ko­sen ajan alue­po­li­tii­kan nur­jis­ta puo­lis­ta. Teol­li­suut­ta hajau­tet­tiin väki­sin pie­nil­le paik­ka­kun­nil­le. Kun teh­das hil­je­nee, ei yhden savu­pii­pun paik­ka­kun­nas­ta ei jää pal­jon jäl­jel­le. Oikeat kau­pun­git kuten Tam­pe­re ja Pori pys­ty­vät siir­ty­mään liu­kuen teol­li­ses­ta ajas­ta urbaa­niin aikaan.

Miten pal­jon parem­min asiat oli­si­vat­kaan, jos Nokia oli­si nousun vuo­si­na sijoit­ta­nut Salon toi­min­tan­sa Tur­kuun! Tur­ku oli­si sel­vin­nyt Nokian alas­ajos­ta ihan niin kuin Oulukin.

Kou­lu­tet­tu nuo­ri­so on muut­ta­nut syr­jä­seu­duil­ta suu­riin yli­opis­to­kau­pun­kei­hin. Nyt aivo­vuo­to uhkaa koko Suo­mea. Tytä­ryh­tiö­ta­lou­des­sa valo­voi­mai­sim­mat hou­ku­tel­laan ulko­mail­le pää­kont­to­rei­hin. Aka­tee­mi­sel­le ural­le täh­tää­vät kat­se­le­vat ulko­mai­sia yli­opis­to­ja. Tämä on pit­kän ajan uhis­tam­me suurimpia.

= = =

Ber­nie San­der­sis­ta oli­si ilmei­ses­ti tul­lut Yhdys­val­tain pre­si­dent­ti, jos hänet oli­si pääs­tet­ty demo­kraat­tien ehdok­kaak­si. Suu­ri enem­mis­tö halu­aa muu­tos­ta ja ajan myö­tä demo­kra­tias­sa se myös toteu­tuu. Nyky­me­no ei tule jatkumaan.

Muu­tos­ta halua­vat oli­si­vat jo voit­ta­neet jok­seen­kin kaik­ki vaa­lit, jos joku oli­si osan­nut uskot­ta­vas­ti ker­toa, miten suun­taa muutetaan.

Popu­lis­tien takai­sin men­nei­syy­teen ei toi­mi, mut­ta pal­jon parem­paa ei ole tar­jo­ta perin­tei­sel­lä vasem­mis­tol­la­kaan. Vasem­mis­to on kyl­lä voit­ta­nut vaa­le­ja eri puo­lil­la Euroop­paa, mut­ta seu­raa­vat vaa­lit se onkin sit­ten yleen­sä hävin­nyt lupaus­ten osoit­tau­dut­tua tyh­jik­si. Rans­kan François Hol­lan­de ei ase­tu edes ehdolle.

Vasem­mis­to on jää­nyt työ­paik­kan­sa säi­lyt­tä­nei­den van­gik­si puo­lus­ta­maan saa­vu­tet­tu­ja etu­ja – käy­tän­nös­sä työ­mark­ki­noil­le pyr­ki­viä nuo­ria vas­taan. Jar­ru­pol­ki­mel­la ei voi ohjata.

Timo Hara­kal­la on edes yri­tys­tä, kos­ka hän tulee tämän tra­di­tion ulko­puo­lel­ta, mut­ta kat­so­taan miten äijän käy.

Kan­nat­taa vil­kuil­la libe­raa­lien eko­no­mis­tien suun­taan – libe­raa­lien sekä talous­teo­reet­ti­ses­sa että perin­tei­ses­sä yhteis­kun­nal­li­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Jot­kut kut­su­vat tätä jouk­koa kut­su­taan vasem­mis­to­li­ber­taa­reik­si. Siel­tä saat­taa ilmaan­tua tul­la aivan uuden­lai­sia ratkaisuja.

124 vastausta artikkeliin “Populismin pelko on korvannut kommunismin pelon”

  1. OS: “On hyvä, että uhka toi­mii, vaik­ka popu­lis­tien tar­joa­mat rat­kai­sut toi­mi­vat juu­ri yhtä huo­nos­ti kuin sosialismi.

    Ber­nie San­der­sis­ta oli­si ilmei­ses­ti tul­lut Yhdys­val­tain pre­si­dent­ti, jos hänet oli­si pääs­tet­ty demo­kraat­tien ehdok­kaak­si. Suu­ri enem­mis­tö halu­aa muu­tos­ta ja ajan myö­tä demo­kra­tias­sa se myös toteu­tuu. Nyky­me­no ei tule jatkumaan.”

    San­ders­han on sosia­lis­ti ja ilmi­sel­vä populisti.

    Kai­ken lisäk­si USA:n pre­si­dent­ti­vaa­leis­sa ihmi­set äänes­ti­vät nime­no­maan muu­tok­sen puo­les­ta, van­haa rap­peu­tu­nut­ta val­taa (Oba­ma, Hil­la­ry jne.) vas­taan. Muu­tos­ta halut­tiin ja sitä var­mas­ti tul­laan näkemään.

    OS: “Popu­lis­tien takai­sin men­nei­syy­teen ei toi­mi, mut­ta pal­jon parem­paa ei ole tar­jo­ta perin­tei­sel­lä vasem­mis­tol­la­kaan. Vasem­mis­to on kyl­lä voit­ta­nut vaa­le­ja eri puo­lil­la Euroop­paa, mut­ta seu­raa­vat vaa­lit se onkin sit­ten yleen­sä hävin­nyt lupaus­ten osoit­tau­dut­tua tyh­jik­si. Rans­kan François Hol­lan­de ei ase­tu edes ehdolle.”

    Tar­koi­tat var­maan perin­tei­sel­lä vasem­mis­tol­la vasemmistopopulisteja?

  2. OSl­ta taas erin­omai­nen ana­lyy­si! Onnittelut.

    Kiin­ni­tin huo­mion var­sin­kin kah­teen kohtaan: 

    1) “Timo Hara­kal­la on edes yri­tys­tä, kos­ka hän tulee tämän tra­di­tion ulko­puo­lel­ta, mut­ta kat­so­taan miten äijän käy.”
    Pel­kään pahoin, että SDP ei pys­ty siir­ty­mään talou­den reaa­li­maa­il­maan. Sik­si on toden­nä­köis­tä, että Harak­ka ammu­taan nopeas­ti alas ay-jyrien ja SDPn marxi­lais-fun­da­men­ta­lis­tien toimesta.
    Har­mi, jos näin käy…

    2) “Kan­nat­taa vil­kuil­la libe­raa­lien eko­no­mis­tien suuntaan – ..”
    Van­hat eko­no­mis­ti-pie­rut eivät mil­lään tah­do luo­pua Adam Smit­his­tä, vaik­ka hänen teo­rian­sa on todet­tu vää­räk­si vii­meis­tään 2000-luvun lopussa.
    Tilal­le näyt­tää tule­van ihmi­sen epä­ra­tio­naa­li­siin emoo­tioi­hin perus­tu­va jat­ku­vien kuplien muodostumis/puhkeamis ‑mal­li?
    Popu­lis­mi voit­taa siis myös talous­teo­rian puolella?

  3. Yksi­lön koh­dal­la popu­lis­mi tar­koit­taa, että teke­mi­sel­lä tai teke­mät­tä jät­tä­mi­sel­lä on jär­keen­käy­pä tule­ma. Val­tio­ta­sol­la suo­ma­lai­nen popu­lis­ti ajaa suo­ma­lais­ten asi­aa, jota kukaan muu ei tee. Kun glo­ba­li­saa­tio toi työt­tö­myy­den ja EU maa­han­muu­ton, niin miten työn­sä menet­tä­nyt euroop­pa­lai­nen duu­na­ri rea­goi? Aina voi arvel­la, onko euroop­pa­lais­ten vapaa liik­ku­vuus kan­so­jen vel­jeyt­tä, fede­ra­lis­tien uni, vai­ko suur­pää­oman juo­ni? Pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa aja­va Soi­nin­vaa­ra on utoop­pi­nen popu­lis­ti. Tämän voi tode­ta käy­mäl­lä mis­sä tahan­sa kau­pas­sa, jos­sa pää­osa tava­rois­ta on tul­lut tuon­nin kaut­ta. Euroop­pa ja Suo­mi sii­nä samas­sa hävi­ää täs­sä kisas­sa. Rea­lis­ti toi­voo, että vähem­män jaka­mi­nen tapah­tuu sopuisasti.

  4. Popu­lis­tis­ta ja nykyis­tä hal­lin­toa kan­nat­taa ver­ra­ta suu­rim­pien kysy­mys­ten äärellä

    Väes­tö­rä­jäh­dys
    Ilmastonmuutos
    Resussikato

    Nyky meno:
    Väes­tö­rä­jäh­dys­tä hoi­de­taan siir­tä­mäl­lä yli­kie­hu­va osa län­si­mai­hin. Euroop­paan koh­dis­tu­nut pako­lai­saal­to kui­tat­tiin väes­tön­kas­vul­la kehi­tys­mais­sa rei­lus­sa vii­kos­sa takai­sin. Kaik­ki Suo­men pako­lai­set jar­rut­taa väes­tön­kas­vua läh­tö­mais­sa alle päi­väl­lä, sil­lä kehi­tys­mai­den väes­tö kas­vaa n.200 000 hen­keä päivässä.

    Popu­lis­tit taas:
    Suun­tai­si­vat resurs­sit juu­ri­syi­hin lopet­taen kas­vun vaik­ka voimalla.

    Ilmas­ton­muu­tos

    Nyky:
    Tuo­tan­to saas­tut­ta­viin mai­hin, jois­sa ei syn­ny innovaatioita.
    Popu:
    Tuo­tan­to puh­tai­siin län­si­mai­hin, jois­sa kek­si­tään kaik­ki merkittävä. 

    Resus­si­ka­to

    Nyky:
    Halu­taan kas­vatt­taa koko pal­lon elin­ta­so län­si­mai­sel­le tasolle
    popu:
    päin vas­toin kuin nyt tehdään.

    Mie­les­tä­ni kos­kaan ase­tel­ma ei ole ollut näin hyvät vas­taan pahat.

  5. Yksi mer­kit­tä­vä teki­jä täs­sä sot­kus­sa on nime­no­maan perin­teis­ten äijä­am­mat­tien katoa­mi­nen ja kor­vau­tu­mi­nen ns pink collar-työpaikoilla. 

    Monil­le mie­hil­le tekee tiuk­kaa hakeu­tua nai­sel­li­sem­mik­si miel­let­tyi­hin ammat­tei­hin. Täs­sä on var­maan myös ripaus bio­lo­gi­aa taus­tal­la. Hoi­va-ala ja ihan kas­vok­kai­seen kom­mu­ni­kaa­tioon perus­tu­vat työt tai­ta­vat sopia kes­ki­mää­rin nai­sil­le hie­man mie­hiä parem­min. Tai sano­taan että mie­his­sä on enem­män nii­tä, joi­den luon­tee­seen nämä työ­teh­tä­vät sopi­vat todel­la huonosti. 

    2000-luvun ikä­vät muu­tok­set ovat osu­neet kipeäm­min mie­hiin kuin nai­siin ja se on var­maan yksi syy sii­hen, että saim­me todis­taa esi­mer­kik­si eilis­tä virkaanastumistöräyttelyä.

  6. Työ­väes­töl­lä meni hyvin niin kau­an kun työn kysyn­tä kas­voi ja huo­nos­ti, kun digi­ta­li­saa­tio ja robo­tit alkoi­vat kor­va­ta ihmistyötä.

    Jokin täs­sä lausees­sa häi­rit­see minua.

    Eikö koko ihmis­kun­nan tuot­ta­vuu­den nousu ole nime­no­maan sitä, että on kek­sit­ty konei­ta ja lait­tei­ta jot­ka ovat nopeut­ta­neet työs­ken­te­lyä ja ihmi­sen tär­kein työ­vä­li­ne ovat lähes koko his­to­rian­kir­joi­tuk­sen ajan olleet aivot — käy­tet­tiin nii­tä sit­ten sirk­ke­lin tai tie­to­ko­neen ohjaamiseen.

    Mie­les­tä­ni yhtä­lös­sä on jokin muu muut­tu­nut (tai pysy­nyt sama­na, miten sitä nyt halu­aa tar­kas­tel­la), mut­ta se ei ole se että työn teke­mi­sen tär­kein väli­ne ovat edel­leen aivot, kuten ne ovat olleet var­maan tuhan­sia vuosia. 

    Ehkä kyse on sii­tä, että varal­li­suus pyr­kii kes­kit­ty­mään ja kos­ka yhteis­kun­nan pri­mää­ri­nen evo­lu­tii­vi­nen väli­ne on täl­lä het­kel­lä varal­li­suus tai raha, pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä rahan kes­kit­ty­mät saa­vat epä­ter­vei­tä mittasuhteita.

  7. Ihmet­te­len aja­tus­ta­si tuloe­rois­ta. Minus­ta ne ovat meil­lä aivan lii­an pie­net ja nii­tä pitäi­si kasvattaa.

    Meil­lä yhteis­kun­nan tukien varas­sa elä­vä ansait­see käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen saman ver­ran kuin pie­ni­palk­kai­ses­sa työs­sä käy­vä. Ei se niin voi olla. Sit­ten ihme­tel­lään, kun kukaan ei suos­tu bus­si­kus­kik­si tai lai­tos­sii­voo­jak­si. Has­sut­te­le­vim­mis­sa juh­la­pu­heis­sa ehdo­te­taan rat­kai­suk­si maa­han­muut­toa: tuo­daan ulko­mail­ta hal­pa­työ­voi­maa, jot­ta oma kan­sa voi­daan pitää työt­tö­mi­nä ja ote­taan “jos­tain” lai­naa, jot­ta työt­tö­mät on varaa elättää.

    Toi­saal­ta huip­pu­työ­paik­ko­jen pal­kat ovat kan­sain­vä­li­ses­ti kat­soen niin alhai­sia, että nii­hin ei saa­da hou­ku­tel­tua osaa­vin­ta työ­voi­maa ulko­mail­ta ja, kuten itse­kin kir­joi­tat, koti­mai­sis­ta­kin tai­ta­vim­mat tup­paa­vat lähtemään.

  8. Perus­tu­lon mah­dol­lis­ta lais­kis­ta­vaa vai­ku­tus­ta on kokeil­tu tuhan­sil­la nuo­ril­la, jot­ka saa­vat pää­oma­tu­loa peri­mäs­tään omaisuudesta”
    Oli­si­ko tuos­ta muu­ten tut­ki­mus­tu­lok­sia? Oli­si todel­la mielenkiintoista.

  9. Tero Tolo­nen:
    Mie­les­tä­ni yhtä­lös­sä on jokin muu muut­tu­nut (tai pysy­nyt sama­na, miten sitä nyt halu­aa tar­kas­tel­la), mut­ta se ei ole se että työn teke­mi­sen tär­kein väli­ne ovat edel­leen aivot, kuten ne ovat olleet var­maan tuhan­sia vuosia. 

    Yhteis­kun­nas­sa on aina myös nii­tä jäse­niä, joi­den älyl­li­set lah­jat ovat vaa­ti­mat­to­mat ja jot­ka kyke­ne­vät vain yksin­ker­tai­seen, suo­rit­ta­vaan työ­hön. Suo­mes­sa tuol­lais­ta työ­tä ei enää juu­ri­kaan ole. Osit­tain sen teke­vät koneet, osit­tain hal­pa työ­voi­ma ulkomailla.

    Suo­ma­lai­sel­la yhteis­kun­nal­la ei enää ole tar­jo­ta täl­le kan­san­osal­le muu­ta kuin tukia ja avus­tuk­sia. Se ei ole hyvä edes vaik­ka meil­lä oli­si varaa mak­saa – hei­dän­kin pitäi­si voi­da tun­tea itsen­sä hyö­dyl­li­sik­si osa­na yhteiskuntaa.

  10. työn kysyn­tä kas­voi” Työn kysyn­tä on kas­va­nut 80-luvun jäl­keen­kin jokai­sel­la palk­ka­ta­sol­la. Mil­lä tahan­sa kuu­kausi­pal­kal­la ihmi­siä halut­tai­siin nyt töi­hin pal­jon enem­män kuin ennen. Esi­mer­kik­si nyt puo­let ihmi­sis­tä saa jo yli 3 000 euroa kuus­sa, ennen vain hyvin pie­nel­le osal­le oli­si löy­ty­nyt kysyn­tää sil­lä pal­kal­la. Sama on tilan­ne myös alem­mil­la ja kor­keam­mil­la palkkatasoilla.

    Ay-lii­ke on vain mokan­nut koko hom­man korot­ta­mal­la mini­mi­palk­ko­ja vie­lä­kin nopeam­min kuin työn kysyn­tä on kas­va­nut. Kyl­lä palk­ko­ja sai­si korot­taa, mut­ta se ei rii­tä ammat­ti­lii­toil­le, vaan ne ovat men­neet korot­ta­maan mini­mi­palk­ko­ja eli kiel­toa pal­ka­ta ihmi­siä, joi­den työn arvo ei ole kor­kea. Jos mini­mi­pal­kat oli­si pidet­ty enti­sel­lään, meil­lä oli­si täys­työl­li­syys ja kil­pai­lu työn­te­ki­jöis­tä oli­si nos­ta­nut useim­pien pal­kat kau­as mini­mien ylä­puo­lel­le. Verot oli­si­vat kevyem­piä ja syr­jäy­ty­mi­nen vähis­sä. Perus­suo­ma­lai­set oli­si­vat Rkp:n kokoi­nen puolue.

    Ber­nie San­der­sis­ta oli­si ilmei­ses­ti tul­lut Yhdys­val­tain pre­si­dent­ti” Ei oli­si. Jere­my Cor­byn on romut­ta­nut Labou­rin 25 pro­sen­tin puo­lu­eek­si kah­des­ta oppo­si­tio­kau­des­ta huo­li­mat­ta, ja Cor­by­nin oma 20 pro­sen­tin kan­na­tus on sitä­kin matalampi.

    Jot­kin hyvä­tu­loi­set työt ovat tar­peek­si kivo­ja. Toi­set ovat todel­la rank­ko­ja ja stres­saa­via, ehkä myös sito­vat ihmi­sen koko ajan, ja nii­tä teke­vät ansait­si­si­vat saa­da pitää suu­rem­man osan pal­kas­taan. Nyt verot­ta­ja vie yli puo­let lisäansioista.

  11. Sii­nä mis­sä ihmi­set pyr­ki­vät saa­maan parem­paa ase­maa työ­elä­mäs­sä, sama tais­te­lu käy­dään myös sosi­aa­li­ses­sa elä­mäs­sä. Kor­keal­le pyr­ki­vän opis­kel­les­sa ver­tais­ka­ve­rit juh­li­vat ja pitä­vät haus­kaa. Vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­set kor­keal­le pyr­ki­väl­le voi­vat olla pahim­mil­laan erit­täin kor­keat: syr­jäy­ty­mi­nen kave­ri­suh­teis­ta ja pari­suh­teis­ta. Käy­tän­nös­sä kor­keal­le pyr­ki­vä antaa vapaa-aikan­sa niil­le, jot­ka eivät näi­tä vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sia halua ottaa. Jako ei kos­ke vain työt­tö­miä ja työs­sä käy­viä, vaan myös ammat­tien välil­lä on ero­ja. Sosi­lo­gia on help­poa, teo­reet­ti­nen fysiik­ka han­ka­laa ja aikaa vie­vää. Val­tio-opin opis­ke­lu on muka­vaa, kovan tason mate­ma­tiik­ka han­ka­laa eikä kave­rei­ta ehdi nähdä.

    Jos lop­pu­tu­los on se, että tuloe­rot tasa­taan, ei näi­tä vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sia kan­na­ta ottaa ja lop­pu­tu­los on se mitä se oli Neu­vos­to­lii­tos­sa tai mitä seon Venezue­las­sa. Sosia­lis­mi ei yksin­ker­tai­ses­ti vain toi­mi. Jos jon­kun mie­les­tä on oikeu­den­mu­kais­ta, että muka­van tien valit­si­jat varas­ta­vat tois­ten rahat, kan­nat­taa kaik­kien vali­ta muka­va tie ja suh­tau­tua varal­li­suu­teen niin, että se tul­laan kyl­lä varas­ta­maan. Jos taas demo­kraat­tis­ten val­tioi­den mie­les­tä tämä on tie, mikä pitää vali­ta, niin ne kyl­lä häviä­vät ei-demo­kraat­ti­sil­le mail­le kuten Kiinalle.

    Pidem­min asia seli­te­tään tässä:
    https://www.youtube.com/watch?v=9E3mcTjRsDE

  12. Nos­ti­han se kapi­ta­lis­mi val­taan myös Adolf Hit­le­rin aivan demo­kraat­ti­ses­ti. Hän­tä ehkä nyky­ään kut­sut­tai­siin popu­lis­tik­si. Kapi­ta­lis­tit eivät näkö­jään kos­kaan opi! Trum­pil­la oli­si nyt halu­tes­saan tuhan­nen taa­lan paik­ka nous­ta saman­lai­sek­si val­lan­käyt­tä­jäk­si kuin hän.

  13. Daniel Feder­ley: Yhteis­kun­nas­sa on aina myös nii­tä jäse­niä, joi­den älyl­li­set lah­jat ovat vaa­ti­mat­to­mat ja jot­ka kyke­ne­vät vain yksin­ker­tai­seen, suo­rit­ta­vaan työ­hön. Suo­mes­sa tuol­lais­ta työ­tä ei enää juu­ri­kaan ole. Osit­tain sen teke­vät koneet, osit­tain hal­pa työ­voi­ma ulkomailla.

    Olet­kos havain­nut sen, että soti­mi­seen ja kapi­noin­tiin nämä lah­jat riit­tä­vät aivan mainiosti?

    Glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa työt­tö­miä on pia­koin usei­ta sato­ja mil­joo­nia, mikä­li kaik­ki auto­maa­tion ja teko­ä­lyn vai­ku­tuk­set tule­vat voimaan.

    Sii­nä kun alkaa näl­kä kur­nia, niin ei vält­tä­mät­tä kysy­tä, että saa­ko ottaa..

    Euroop­paan saa­pui yli mil­joo­na ihmis­tä, eikä tämä tule ole­maan ihmis­kun­nan mas­sa­vael­luk­sis­ta viimeinen.

    Glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa tar­vi­taan täy­sin uusi talous­jär­jes­tel­mä ja sosi­aa­li­nen järjestelmä.

    Nykyi­nen mark­ki­na­ta­lous on teho­kas, mut­ta se on täy­sin talous­kas­vun varas­sa, eikä raja­ton­ta talous­kas­vua ole ole­mas­sa. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä joh­taa finans­si­krii­sei­hin, jot­ka voi­vat hor­jut­taa koko­nai­sia man­te­rei­ta, eikä se ole ihmis­kun­nan ja kehi­tyk­sen kan­nal­ta hyvä asia.

  14. täs­sä muu­ten mie­len­kii­noi­nen kir­ja tuo­hon demo­kra­ti­aan liittyen:
    “enjoy the decline”

    https://www.amazon.com/Enjoy-Decline-Accepting-Living-United/dp/1480284769

    Kan­sa tosi­aan aikoo äänes­tää sosia­lis­min. Jos et halua maksumieheksi(ja siis käyt­nös­sä antaa vapaa-aikaa­si muil­le), niin mini­moi teke­mä­si työn mää­rä ja panos­ta vain nii­hin asioi­hin, mitä ei voi verot­taa eli vapaa-aikaa­si ja itse­si kehit­tä­mi­seen. Tie­naa vain sen ver­ran, että tulet toimeen.

  15. TimoT:
    Nos­ti­han se kapi­ta­lis­mi val­taan myös Adolf Hit­le­rin aivan demo­kraat­ti­ses­ti. Hän­tä ehkä nyky­ään kut­sut­tai­siin popu­lis­tik­si. Kapi­ta­lis­tit eivät näkö­jään kos­kaan opi! Trum­pil­la oli­si nyt halu­tes­saan tuhan­nen taa­lan paik­ka nous­ta saman­lai­sek­si val­lan­käyt­tä­jäk­si kuin hän.

    Vähän täl­lai­sia Blut und Boden-sävy­jä eili­ses­sä puhees­sa oli. Puhe oli hyvin popu­lis­ti­nen ja sisäl­si tukun lupauk­sia, joi­ta hän tus­kin pys­tyy pitä­mään. USA:n jakau­tu­mi­nen menes­ty­jiin ja petet­tyi­hin saat­taa enti­ses­tään kärjistyä.

    Eläm­me mie­len­kiin­toi­sia aikoja.

  16. Popu­lis­min ja yhteis­kun­nal­li­sen kata­stro­fin estä­mi­sek­si on ensiar­voi­sen tär­ke­ää lait­taa pis­te raa‘alle kapi­ta­lis­mil­le, uus­li­be­ra­lis­mil­le ja pus­ku­roi­mat­to­mal­le glo­ba­li­saa­tiol­le. Oleel­li­sin­ta on pää­oman val­lan rajoit­ta­mi­nen. Joka tätä ei tajua, on pihal­la kuin lumiuk­ko. Vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä polii­ti­kot, oikeal­ta ja vasem­mal­ta, ovat kumar­rel­leet ahke­ras­ti pää­oman suun­taan. Kapi­ta­lis­tin etu on jyrän­nyt kaik­kien mui­den edun, pää­omat ovat liik­ku­neet vapaas­ti rajo­jen yli, yhtiöt ja pan­kit ovat kas­va­neet jät­ti­mäi­siin mit­toi­hin ja val­ta­via omai­suuk­sia on kasau­tu­nut harvoille.

    Raha on aina val­taa (sik­si tulon­jaon tasai­suus on hyvän yhteis­kun­nan fun­da­ment­ti). Kun rahaa ker­tyy älyt­tö­miä mää­riä joi­den­kin har­vo­jen käsiin, myös val­ta kasau­tuu näil­le tahoil­le. Pää­oman oli­gar­kit ovat saa­neet äänen­sä kuu­lu­viin entis­tä parem­min sekä osta­mien­sa polii­tik­ko­jen että median kaut­ta ja hul­lu kehi­tys on kiih­ty­nyt enti­ses­tään. Uppo­ri­kas pää­oma uhkai­lee val­tioi­ta, ostaa halua­mi­aan pää­tök­siä ja kaup­pa­so­pi­muk­sia. Pää­oma tekee har­tia­voi­min töi­tä ahdis­taak­seen demo­kra­tian nurk­kaan ja ryös­tääk­seen jul­ki­sen sek­to­rin tilan yksi­tyi­sen voi­ton­ta­voit­te­lun areenaksi.

    Joku USA:n pres­sa sanoi 30-luvun laman opet­ta­ma­na, että “älkää kuun­nel­ko pank­kii­re­ja”. Ei vähään aikaan kuun­nel­tu ja USA:ssa ja Euroo­pas­sa seu­ra­si yhteis­kun­nal­li­sen vakau­den ja menes­tyk­sen aika, jota tie­ten­kin hal­pa öljy­kin voi­te­li. Älkää nyt­kään kuun­nel­ko pank­kii­re­ja, sijoit­ta­jia, finans­si­sek­to­ria, pää­omaa. Niil­le on lai­tet­ta­va rajat. Pitää rajoit­taa pää­oma­liik­kei­tä ja pilk­koa pan­kit ja muut lii­an suu­ret yhtiöt pie­nem­mik­si. Maa­il­man­her­ruu­teen pääs­seet tur­bo­ka­pi­ta­lis­tit eivät tätä tie­ten­kään hyväk­sy, vaan syn­tyy val­ta­va poru, jota spon­so­roi­dut polii­ti­kot ja pää­oman osit­tain hal­lit­se­ma media tois­ta­vat kaikukoppana.

    Pää­oma­liik­kei­den suit­si­mi­nen ei tar­koi­ta paluu­ta poh­jois-korea­lai­seen sul­keu­tu­nei­suu­teen. Tämä on har­ha, jota pää­oman pr-hen­ki­löt vil­je­le­vät. Että pitäi­si hyväk­syä joko rajoit­ta­ma­ton psy­ko­paat­ti­ka­pi­ta­lis­mi tai sit­ten Alba­nian/­Poh­jois-Korean tie. Ei, vaan on tuhan­sia eri vaih­toeh­to­ja sii­nä välis­sä. On löy­det­tä­vä mal­li pus­ku­roi­dul­le glo­ba­li­saa­tiol­le, glo­ba­li­saa­tio 2.0:lle.

    Kaik­kien pitäi­si nyt kas­vaa aikui­sik­si, jot­ta pys­tyt­täi­siin puhu­maan glo­ba­li­saa­tios­ta älyk­kääm­min ja erit­te­le­väm­min. Glo­ba­li­saa­tioon sisäl­tyy ihmis­ten, tuot­tei­den, pää­oman, tie­don ja kult­tuu­rin liik­ku­mis­ta rajo­jen yli. Anne­taan ihmis­ten, tie­don ja kult­tuu­rin liik­kua vapaas­ti, mut­ta kont­rol­loi­daan eri­tyi­ses­ti pää­oman liik­kei­tä. Tul­lit ovat OK, jos niil­lä saa­daan hal­pa­mai­hin valu­neet työ­pai­kat takai­sin. Tek­no­lo­gi­nen kehi­tys ei ole nii­tä tääl­tä vie­nyt, vaan silk­ka ahneus. Ihan oikeat ihmis­kä­tö­set siel­lä mei­dän töi­tä teke­vät, riis­tet­ty­nä. Digitalisaatio/robotisaatio on vas­ta nyt pää­se­mäs­sä kun­non vauh­tiin työ­paik­ko­jen tuhoamisessa.

    Suo­men menes­tys on ollut pro­tek­tio­nis­min ja vapaa­kau­pan yhteis­sum­ma. Ei siis pel­käs­tään avoi­men talou­den ansio­ta. Kehit­ty­mät­tö­mät talou­det tar­vit­se­vat pro­tek­tio­nis­mia alus­sa, mut­ta pus­ku­roi­tu glo­ba­li­saa­tio oli­si tar­peen myös kehit­ty­neem­mil­le. Pyhä vapaa kaup­pa toi Nokian hur­jan nousun, mut­ta myös Nokian hur­jan romah­duk­sen, mikä järi­syt­ti pien­tä maata.

    Yhteis­kun­nal­li­sen katas­ro­fin estä­mi­sek­si vasem­mis­to­lai­suu­del­le on teh­tä­vä kun­nian­pa­lau­tus ja koko poliit­ti­sen ken­tän jat­ku­va liu‘uttaminen aina vain oikeam­mal­le on pysäy­tet­tä­vä. Ns. poliit­ti­nen kes­kus­ta on nyky­ään jo kau­ka­na oikeal­la ja Stub­bis­ta vasem­mal­la ole­via hau­ku­taan kom­ma­reik­si. Jos vih­rei­den pj. lausuu jotain perus­y­leis­si­vis­ty­nyt­tä työ­mark­ki­nois­ta tai tulon­jaos­ta, varis­par­vi raak­kuu koh­ta, että jopa sitä ollaan “punai­sia”. SDP:n ja vih­rei­den pj-ehdok­kai­ta pelo­tel­laan tavoit­te­le­maan poliit­tis­ta kes­kus­taa, joka siis kar­kaa aina kau­em­mas oikealle. 

    Hei polii­ti­kot, älkää läh­te­kö mukaan pää­oman pii­ri­leik­kiin. Lait­ta­kaa pää­omal­le rajat.

  17. Daniel Feder­ley: Ihmet­te­len aja­tus­ta­si tuloe­rois­ta. Minus­ta ne ovat meil­lä aivan lii­an pie­net ja nii­tä pitäi­si kasvattaa.

    Minua häi­rit­see suun­nat­to­mas­ti kun moniu­lot­teis­ta tuloe­ro­jen käsi­tet­tä kuva­taan yksiu­lot­tei­ses­ti niin kuin tuloe­ro­jen kas­vu tai pie­ne­ne­mi­nen oli­si­vat riit­tä­viä käsit­tei­tä kun ana­ly­soi­daan tuloeroja. 

    Minun näh­däk­se­ni Suo­mes­sa alim­man noin 99%[1] sisäl­lä tuloe­rot ovat lii­an pie­niä, eikä mas­sii­vi­nen vero­kii­la hel­po­ta ongel­maa. Sen sijaan tuloe­rot tämän 99% ja ylim­män 1%:n välil­lä ovat jo vähin­tään­kin riittävät. 

    [1] Luu­li­sin että tar­koit­ta­ma­ni nume­ro on jos­sain 90% ja 99.9% välis­sä. Vaa­ti­si tar­kem­paa ana­lyy­siä mis­sä koh­taa raja oikas­ti menee)

  18. Jal­ka­pal­loi­li­joi­den tulon­ja­ko ker­too jotain sii­tä, mitä seu­raa, kun avain­osaa­jat alka­vat hin­noi­tel­la itse­ään estottomasti.

    Minä näki­sin nykyi­ses­sä yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäs­sä kak­si mer­kit­tä­vää seik­kaa, jot­ka ovat puh­taas­ti poliit­ti­sia valin­ta­ky­sy­myk­sia, ja jot­ka aja­vat tulon­ja­koa tähän suuntaan.

    Ensim­mäi­nen on imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sien mono­po­lioi­keu­det. Ei tar­vin­ne enem­pää perus­tel­la mik­si nämä luo­vat ns. winner-takes-all-markkinoita.

    Toi­nen on se sys­tee­mi­nen pii­lo­ve­ro­tu­ki rik­kail­le ja suu­ry­ri­tyk­sil­le, joka syn­tyy sii­tä, että näil­lä on varaa pal­ka­ta asian­tun­ti­jat tosia­sial­li­sen veron­mak­sun kier­tä­mi­seen. Ymmär­tääk­se­ni on tut­kit­tu, että suu­ry­ri­tys­ten tuot­ta­vuus on suu­rem­pi kuin pienyritysten[1], mut­ta oli­sin kiin­nos­tut tie­tä­mään mikä on tulos, kun sii­vo­taan pois ensin­nä­kin kaik­kein pie­nim­mät yri­tyk­set (siis tyy­liin kol­men hen­gen par­tu­ri-kam­paa­jat), ja kont­rol­loi­daan jol­lain taval­la erot vero­jen mak­suis­sa. Ylei­nen elä­män­ko­ke­muk­se­ni suu­ris­ta yri­tyk­sis­tä kun ei oikein täs­mää sen aja­tuk­sen kans­sa, että niis­sä teh­täi­siin asioi­ta joten­kin erin­omai­sen tehokkaasti.

    [1] esim : http://www.economist.com/node/21548945

  19. TimoT: Nos­ti­han se kapi­ta­lis­mi val­taan myös Adolf Hit­le­rin aivan demo­kraat­ti­ses­ti … Kapi­ta­lis­tit eivät näkö­jään kos­kaan opi! 

    Aatua ei nos­ta­nut kan­sa­kun­nan joh­toon epä­mää­räi­nen käsi­te “kapi­ta­lis­mi”, vaan hän­tä äänes­tä­neet äänes­tä­jät. He taas edus­ti­vat enim­mäk­seen rah­vas­ta ja duunareita.

    Kun Aatun puo­lue nousi val­taan, niin se teki val­lan­kaap­pauk­sen, jol­loin demo­kra­tia lakkasi.

    TimoT: Hän­tä ehkä nyky­ään kut­sut­tai­siin populistiksi. 

    Hyvä havain­to, hän oli aivan sel­vä populisti.

  20. Voi­sit­ko Osmo täs­men­tää mitä tar­koi­tat “tuloe­roil­la” puhues­sa­si nii­den suu­ruu­des­ta? Pidät­kö ero­ja net­to­palk­ka­tu­lois­sa lii­an suu­ri­na vai viit­taat­ko mah­dol­li­ses­ti lähin­nä pää­oma­tu­loi­hin? Vai molempiin?

    Net­to­palk­kae­ro­ja olis han­ka­la näh­dä lii­an suu­ri­na. Toki on mar­gi­naa­li­nen ryh­mä joh­ta­jia, jot­ka saa­vat palk­ka­tu­loa net­to­na 20 ker­taa sen mitä duu­na­ri. Mut­ta ~90–95% pal­kan­saa­jis­ta sijoit­tu­nee ryh­mään, jos­sa net­to­palk­kae­rot ovat mak­si­mis­saan muu­ta­man ton­nin luok­kaa. Tyy­liin lää­kä­ri saa 4–6K käteen, sii­voo­ja 1,5–1,7K. Sii­hen etuu­det pääl­le niin voi sanoa että erot ovat “pahim­mil­laan” 2x-3x luok­kaa nor­maa­lei­den pal­kan­saa­jien keskuudessa.

    Luu­len että rat­kai­su pii­lee lopul­ta pää­omien vero­tuk­ses­sa taval­la tai toi­sel­la. Nii­den osal­ta ongel­ma­na on, että tar­vit­tai­siin kan­sain­vä­lis­tä yhteis­työ­tä kos­ka pää­oma­ve­roas­teet eivät voi poi­ke­ta mer­kit­tä­väs­ti glo­baa­lis­sa talou­des­sa. Jos tyy­dy­tään näper­te­le­mään palk­ka­tu­lo­jen kans­sa ja tasa­taan nii­tä nykyi­ses­tä­kin, pää­dy­tään nega­tii­vis­ten työn­teon kan­nus­ti­mien lisäk­si lopul­ta tilan­tee­seen, jos­sa meil­lä on omis­ta­va luok­ka ja työ­tä teke­vä luok­ka ja näi­den luok­kien välil­lä ammot­ta­va kui­lu, jota ei käy­tän­nös­sä yli­te­tä juu­ri ollenkaan.

    1. Tuos­sa jutus­sa käsi­tel­tiin teol­li­suus­mai­den tilan­net­ta noin ylei­ses­ti. Jos kah­dek­san ihmis­tä omis­taa enem­män kuin puo­let maa­il­mas­ta, jotyen kin tulon­ja­ko on vähän vinou­tu­nut­ta. Erot eivät ole Suo­mes­sa kovin suu­ria, kos­ka meil­lä on valit­tu palk­kae­ro­jen sij­has­ta kor­kea raken­teel­löi­nen työt­tö­myys, eikä Suo­mes­sa ole mon­taa super­ri­kas­ta. Mut­ta peräs­sä tulaan!

  21. Daniel Feder­ley:
    Ihmet­te­len aja­tus­ta­si tuloe­rois­ta. Minus­ta ne ovat meil­lä aivan lii­an pie­net ja nii­tä pitäi­si kasvattaa…

    Komp­paan. Lii­an suu­ret tuloe­rot estä­vät kehi­tyk­sen, mut­ta niin myös lii­an pie­net. Tuloe­rot ovat Suo­mes­sa aivan lii­an pie­net, jot­ta yhteis­kun­ta toimisi.

    Has­sua täs­sä on, että lisää­mäl­lä koh­tuul­li­ses­ti tuloe­ro­ja ja las­ke­mal­la veroas­tet­ta, niin kaik­kien elin­ta­so nousee. Tai no sosi­aa­li­pum­mien ei nouse, mut­ta sen ei pitäi­si har­mit­taa ketään.

  22. Enzio Sevón:
    Popu­lis­tit taas:
    Suun­tai­si­vat resurs­sit juu­ri­syi­hin lopet­taen kas­vun vaik­ka voimalla. 

    Väes­tön­kas­vun lopet­ta­mi­nen voi­ma­kei­noil­la ei onnis­tu. Itse asias­sa väes­tön­kas­vuon­gel­ma on oikeas­taan rat­kais­tu Afrik­kaa lukuunottamatta.

    Väes­tön­kas­vu lop­puu joko yhteis­kun­ta­va­kau­den myö­tä, kuten län­si­mais­sa 1900-luvul­la ja Itä-Aasias­sa parai­kaa, tai vält­tä­mät­tö­mien resurs­sien lop­pues­sa, kuten eri­näis­ten mui­nais­ten impe­riu­mien koh­dal­la. Kau­kaa hae­tuis­ta ske­naa­riois­ta — Afri­kan pahim­mil­ta väes­tö­rä­jäh­dy­sa­lueil­ta lop­puu ruo­ka ja vesi tai ko. alueil­la saa­vu­te­taan sel­lai­nen yhteis­kun­nal­li­nen vakaus, että väes­tön­kas­vu lop­puu omia aiko­jaan) — jäl­kim­mäi­nen on pait­si toi­vot­ta­vam­pi, myös todennäköisempi.

  23. Ylen välit­tä­mäs­sä Trum­pin vir­kaan­hauk­ku­jais­ti­lai­suu­den kom­men­teis­sa pol. korr.-kälätyksen välis­sä dosent­ti Mark­ku Ruot­si­la teki tär­keän huo­mion, Trump EI jaka­nut kan­saa kah­tia, vaan repäi­si vain näky­väk­si ole­mas­sa ole­van ja aiko­ja sit­ten kär­jis­ty­neen jako­lin­jan, joka näh­däk­se­ni on enem­män­kin elii­tin ja “kan­san” välil­lä kuin köy­hien ja rikkaiden.
    Trum­pin kans­sa samaan kate­go­ri­aan luet­tu Brexit oli aivan samaa kapi­naa kuten jyt­kyt ja muut äärioi­keis­to­lai­sik­si kut­su­tut pro­tes­tit. Totuus­me­dian oikeaus­koi­set kom­men­toi­jat ker­to­vat nii­den osoit­ta­van että kan­sa pelk­kää tyh­myyt­tään uskoo popu­lis­tien val­hei­siin, mut­ta sel­väs­ti kyse on äänes­tyk­sen muo­dos­sa ilme­ne­väs­tä kes­ki­sor­men näyttämisestä.
    Myös kan­sa­nää­nes­tyk­siä on ruvet­tu vas­tus­ta­maan sil­lä perus­teel­la että ihmi­set otta­vat kan­taa aivan mui­hin asioi­hin kuin ko. äänes­tyk­sen aihei­siin. Ehkä näin, mut­ta mik­si sit­ten äänes­tyk­seen ei lai­te­ta nii­tä asioi­ta jois­ta ala­mai­set halua­vat ker­toa mielipiteensä?
    Esi­mer­kik­si moni­kult­tuu­ri­suus ja maa­han­muut­to ovat asioi­ta jot­ka häyt­tä­vät ole­van jokai­sen pro­tes­ti­ää­nes­tyk­sen taus­tal­la ja ne näyt­tä­vät vah­vim­min jaka­van ylä-ja ala­luok­kaa nyky­ajan län­si­mai­sis­sa yhteiskunnissa.

  24. Mat­ti Viren Suo­men tilasta:

    http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214601-perustulo-ei-ole-jarkeva-hanke

    Poliit­ti­sil­le puo­lueil­le han­ke oli­si tie­ten­kin man­naa, ne pää­si­si­vät taas ker­ran jaka­maan rahaa, ikään kuin rahan jaka­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­si tämän yhteis­kun­nan suu­rin ongel­ma. Samal­la huo­mion voi­si kään­tää kan­san­ta­lou­den sur­keas­ta tilas­ta kil­pa­lau­lan­taan tulon­jaos­ta. Ja kun tulo­jen jakau­ma on äärim­mäi­sen vino vasem­mal­le, lop­pu­tu­lok­sen arvaa. Ote­taan rahaa niil­tä, joil­la sitä on. Hyvä­tu­loi­sil­le ja yrit­tä­jil­le ei voi suo­si­tel­la muu­ta kuin, että pakat­kaa lauk­kun­ne, kun vie­lä ehditte.

  25. Kan­nat­taa muu­ten muis­taa, että kom­mu­nis­min pel­ko aikaan­sa toi­sen­kin pal­jon syn­kem­män lii­keen: fasis­min. Nimen omaan kom­mu­nis­min pel­koon perus­tui aja­tus, että libe­raa­li demo­kra­tia ei voi enää toi­mia (eli nyky­ajan ter­mein poli­tiik­ka on rik­ki), vaan itse­suo­je­lun nimis­sä kom­mu­nis­ti­jär­jes­töt on lak­kau­tet­ta­va ja kom­mu­nis­ti­nen pro­pa­gan­da estet­tä­vä, ja myös kom­mu­nis­tien pei­te­jär­jes­tö­jen ja itse asias­sa kaik­kien joten­kin kom­mu­nis­tis­hen­kis­ten järjestöjen.

    Täm­möis­tä­kin hen­keä on nyky­ään ilmas­sa, vaik­ka ei tie­ten­kään lähes­kään vas­taa­vas­sa mitas­sa. Toi­saal­ta tie­tys­ti ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen kom­mu­nis­min pelol­le taik­ka suo­ra­nai­sel­le kau­hul­le oli toi­sel­la taval­la katet­ta­kin, kun tie­dos­sa oli loka­kuun val­lan­ku­mouk­sen tapah­tu­mat tai Euroo­pan sydä­mes­sä­kin näy­tel­lyt punai­set väli­näy­tök­set Unka­ris­sa ja Bai­je­ris­sa, mik­sei Suo­mes­sa­kin. Kun mitään vas­taa­vaa ei popu­lis­tit ole saa­neet aikaan, lie­nee tur­ha kuvi­tel­la, että his­to­ria tois­tai­si täs­sä itseään.

  26. GOLAJTTI:
    Sii­nä mis­sä ihmi­set pyr­ki­vät saa­maan parem­paa ase­maa työ­elä­mäs­sä, sama tais­te­lu käy­dään myös sosi­aa­li­ses­sa elä­mäs­sä. Kor­keal­le pyr­ki­vän opis­kel­les­sa ver­tais­ka­ve­rit juh­li­vat ja pitä­vät haus­kaa. Vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­set kor­keal­le pyr­ki­väl­le voi­vat olla pahim­mil­laan erit­täin kor­keat: syr­jäy­ty­mi­nen kave­ri­suh­teis­ta ja pari­suh­teis­ta. Käy­tän­nös­sä kor­keal­le pyr­ki­vä antaa vapaa-aikan­sa­niil­le, jot­ka eivät näi­tä vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sia halua ottaa. Jako ei kos­ke vain työt­tö­miä ja työs­sä käy­viä, vaan myös ammat­tien välil­lä on ero­ja. Sosi­lo­gia on help­poa, teo­reet­ti­nen fysiik­ka han­ka­laa ja aikaa vie­vää. Val­tio-opin opis­ke­lu on muka­vaa, kovan tason mate­ma­tiik­ka han­ka­laa eikä kave­rei­ta ehdi nähdä. 

    Aja­tuk­se­si on kovin idea­li­soi­tu ja esi­merk­ki­si huo­nos­ti valit­tu. Mate­ma­tiik­ka on sel­lai­nen ala, että sen opis­ke­lu on oma palk­kion­sa. Jos se sujuu, mate­maat­ti­nen työ tuot­taa mie­li­hy­vää, joka tekee sosi­aa­li­sis­ta suh­teis­ta aika tar­peet­to­mia. Ne kave­rit, joil­la on mer­ki­tys­tä, ovat samal­la lai­tok­sel­la ja hei­dän kans­saan puhu­taan lähin­nä mate­ma­tiik­kaa. Täs­sä mie­les­sä mate­ma­tiik­ka muis­tut­taa lähin­nä tai­de­ai­nei­ta. (Opet­ta­jak­si opis­ke­le­vat tai hei­kot mate­maa­ti­kot ovat sit­ten eri asia.)

    Jär­ke­väm­pi oli­si puhua esim. fysii­kas­ta tai var­si­nais­ta tek­nil­li­sis­tä tie­teis­tä, joi­ta opis­kel­laan enem­män hyö­ty­mie­les­sä. Näis­sä asia ei mene niin kuin kuvaat. Hyvä­kin opis­ke­li­ja pys­tyy var­sin muka­vas­ti yhdis­tä­mään opin­not ja opis­ke­li­jae­lä­män. Jos on kyky ajan­hal­lin­taan eikä alko­ho­li hal­lit­se elä­mää, äly­käs ihmi­nen voi yhdis­tää sosi­aa­li­sen elä­män ja opis­ke­lun. Tämä on myös hyö­dyl­lis­tä amma­til­li­ses­ti, sil­lä opis­ke­li­jae­lä­mäs­sä opi­taan toi­min­taa eri­lai­sis­sa pro­jek­teis­sa ja luo­daan poh­jaa myö­hem­min työ­elä­mäs­sä käy­tet­tä­vil­le ver­kos­toil­le. Siel­tä löy­tää myös var­sin hel­pos­ti elämänkumppanin.

    Ongel­mak­si asia muo­dos­tuu vain niil­le, jot­ka opis­ke­le­vat kyky­jen­sä ääri­ra­joil­la. Näil­le­kin oli­si oman hen­ki­sen jak­sa­mi­sen kan­nal­ta paras välil­lä ren­tou­tua ja hyväk­syä, ettei heil­lä ole edel­ly­tyk­siä kuin omal­le tasol­leen. Eli “kor­keal­le pyr­ki­vä”, joka kat­ke­roi­tuu niin pahas­ti, että alkaa miet­tiä lah­joit­ta­van­sa vapaa-aikaa tyh­mem­mil­le, on raa­ta­nut jo pal­jon kovem­min kuin hänel­le oli­si ter­veel­lis­tä. Oli­si parem­pi muis­taa van­han lau­lun sanat: “Sil­lä arvo­ni­mi ‘teek­ka­ri’ sovi sul­le ei, jos vain Maxwell aika­si vei.” Toden­nä­köi­ses­ti tämä pik­kui­nen ren­tou­tu­mi­nen ei todel­li­suu­des­sa mer­kit­se kuin ehkä puo­len arvo­sa­nan ver­ran kes­kiar­voon eikä vai­ku­ta työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­siin mitenkään.

  27. Sep­po Korp­poo:
    Van­hat eko­no­mis­ti-pie­rut eivät mil­lään tah­do luo­pua Adam Smit­his­tä, vaik­ka hänen teo­rian­sa on todet­tu vää­räk­si vii­meis­tään 2000-luvun lopussa.

    Pala­net var­maan­kin halus­ta ava­ta tätä “vää­räk­si totea­mis­ta” hive­nen laveammin?

  28. Euroop­pa­lai­set hyvin­voin­ti­val­tiot övat perus­tu­neet val­heel­le ja aiem­pien suku­pol­vien työl­le sekä iner­tial­le työn­teos­ta. Moni on havah­tu­nut iner­tian lop­pues­sa saa­van­sa parem­man elä­män­laa­dun mini­moi­mal­la työn­teon. Miten kan­nus­taa ihmi­nen töi­hin jos sii­tä ei Ole iloa tekijälle?

  29. Eero Kär­ki: Pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa aja­va Soi­nin­vaa­ra on utoop­pi­nen popu­lis­ti. Tämän voi tode­ta käy­mäl­lä mis­sä tahan­sa kau­pas­sa, jos­sa pää­osa tava­rois­ta on tul­lut tuon­nin kautta. 

    Kos­ka työs­ken­te­len pal­ve­lua­lal­la, kan­san­ta­lou­del­le on siis ilmei­ses­ti sama, vaik­ka lopet­tai­sin koko­naan? Kos­ka se raha, jon­ka har­joit­ta­ma­ni pal­ve­lu­vien­ti tuo Suo­meen, ei ole mitään oike­aa rahaa eikä siis ole oikeas­ti käy­tet­tä­vis­sä tuon­ti­ta­va­ran ostamiseen.

    Täs­sä on yksi lisä­syy sii­hen, mik­si näis­tä asiois­ta kes­kus­te­le­mi­nen on niin vai­ke­aa: savu­piip­pu­teol­li­suus­fan­t­asiois­sa elä­vät popu­lis­tit ovat van­kas­ti sii­nä uskos­sa, että he täs­sä nii­tä popu­lis­min vas­tus­ta­jia ovat.

    TimoT: Nos­ti­han se kapi­ta­lis­mi val­taan myös Adolf Hit­le­rin aivan demokraattisesti. 

    Kuten kaik­ki his­to­ri­aa vähän­kään tun­te­vat tie­tä­vät, Hit­ler nousi Sak­san val­ta­kun­nan­kans­le­rik­si vaa­lien jäl­keen, jois­sa nat­si­puo­lue oli kär­si­nyt rökä­le­tap­pion (menet­täen perä­ti 34 kan­san­edus­ta­jaa). Kos­ka Sak­san muut puo­lu­eet eivät rii­doil­taan onnis­tu­neet sopi­maan kes­ke­nään enem­mis­tö­hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mi­ses­ta, vaa­lien häviä­jä sai sit­ten vii­mei­se­nä yrittää.

    Hit­ler ei kos­kaan saa­nut äänes­tä­jien enem­mis­tön tukea, edes niis­sä vii­mei­sis­sä ei enää täy­sin vapais­sa vaa­leis­sa, jot­ka jär­jes­tet­tiin hänen jo saa­tu­aan vallan.

  30. Erin­omai­nen kir­joi­tus. Moni kan­sain­vä­li­nen vai­kut­ta­ja on sano­nut samaa mut­ta päät­tä­jät eivät halua tie­dos­taa asi­aa vaik­ka hei­dän oma pal­lon­sa heiluisi.

    Suo­mes­sa val­ta­puo­lu­eet ovat tajun­neet popu­lis­min uhan mut­ta sen­si­jaan että oli­si­vat puut­tu­neet syi­hin onkin tiek­si otet­tu popu­lis­tien mielisteleminen.

  31. Voi­sit Vil­le Turu­nen kui­ten­kin muis­taa, että syn­kin lii­ke vii­me vuo­si­sa­dan Euroo­pas­sa oli Leni­nin ja Sta­li­nin kom­mu­nis­mi. Muut eivät pääs­seet lähel­le­kään sitä dys­to­pi­aa mihin hei­dän luo­man­sa jär­jes­tel­mä ylsi.
    Libe­raa­lin demo­kra­tian tuhoa­mi­nen oli siis, ja oli ollut jo Leni­nil­lä­kin, kom­mu­nis­tien ensim­mäi­nen tavoi­te. Lenin omas­sa maas­san­sa sii­nä onnis­tui­kin! Sitä var­maan tarkoitit?

    Tälä tavoin aja­tel­len pun­tit kom­mu­nis­tien ja fascis­tien kes­ken ovat tasan, pyr­ki­mys oli sama, kään­tö­vä­rein vain.

    Fascis­mi, sel­lai­se­na kuin se vii­me vuo­si­sa­dal­la syn­tyi, oli kai val­lan­ku­mouk­sen ja sitä seu­raa­van anar­kian pelon tuo­te johon asiain tilaan oikeis­to­lai­set pel­kä­si­vät “demo­kra­tian” joh­ta­van. Monin pai­koin heil­lä oli myös aja­tuk­sel­leen perus­tei­ta, elä­män­ta­van ja elä­män­kin koet­tiin ole­van uhattuna. 

    Popu­lis­teil­la, jos tätä ter­miä halu­taan käyt­tää, on monia tavoit­tei­ta jois­ta yksi on yhtei­nen, nimit­täin näke­mys moni­kult­tuu­ri­suu­den epä­on­nis­tu­mi­ses­ta ja sii­tä seu­raa­va tor­ju­va asen­ne run­saa­seen maa­han­muut­toon itsel­le vie­raik­si koe­tuis­ta uskon­nois­ta ja kult­tuu­reis­ta. Tämä näke­mys oli het­ken myös Ange­la Mer­ke­lil­lä mut­ta hän pii­lot­ti sen myö­hem­min kun tapah­tu­mat sai­vat sen kulun min­kä saivat.

    His­to­ria ei ehkä tois­ta itse­ään mut­ta kan­nat­taa sil­ti ehkä muis­taa men­nei­den kan­sain­vael­lus­ten olleen usein tavat­to­man väki­val­tai­sia eikä nyt menos­sa ole­van suh­teen ole eri­kois­ta syy­tä olla pal­joa toi­vo­rik­kaam­pi. Moneen voi olla hyvä varautua.

  32. Mik­si työ­päi­vän ylei­nen lyhen­tä­mi­nen 6 tun­tiin ei ole vaih­toeh­to? Mitä etua Suo­mi saa sii­tä, että ihmi­set ovat työt­tö­mi­nä tai mata­la­tuot­toi­sis­sa mata­la­palk­ka­töis­sä ver­rat­tu­na sii­hen, että parem­min pal­kat­tua työ­tä riit­tää useam­mal­le lyhen­ne­tyl­lä työajalla?

    1. Työ­ajan lyhen­tä­mi­sel­lä on puo­len­sa ja kan­na­tan sitä suu­res­ti elän laa­tuun liit­ty­vien syi­den vuok­si, mut­ta on itse­pe­tos­ta kuvi­tel­la, että se rat­kai­si­si laa­ja-alai­sem­min työt­tö­myy­son­gel­man. Jot­ta näin kävi­si, pitäi­si nykyis­ten työt­tö­mien olla osaa­mi­sel­taan ja muiol­ta omi­nai­suuk­sil­taan ident­ti­siä työs­sä käy­vien kans­sa — siis samas­sa suh­tees­sa esi­mer­kik­si aivo­ki­rur­ge­ja — mut­ta eivät ole. Työt­tö­mien osaa­mi­nen ei mene yhteen työs­sä käy­vien osaa­mi­sen kanssa.

  33. Tapio Pel­to­nen: Itse asias­sa väes­tön­kas­vuon­gel­ma on oikeas­taan rat­kais­tu Afrik­kaa lukuunottamatta.

    Maa­pal­lon väki­lu­vun sta­bi­loi­tu­mi­nen 9–10 mil­jar­din tasol­le ei ole minus­ta mikään rat­kai­su, vaan se ongelma. 

    Vai onko ilmas­ton­muu­tos­kin rak­tais­tu sil­lä, että pääs­töt sta­bi­loi­tu­vat jol­le­kin “vain muu­ta­man asteen läm­pe­ne­mi­sen” tasolle?

  34. Vil­le Turu­nen: Kan­nat­taa muu­ten muis­taa, että kom­mu­nis­min pel­ko aikaan­sa toi­sen­kin pal­jon syn­kem­män lii­keen: fasis­min. Nimen omaan kom­mu­nis­min pel­koon perus­tui aja­tus, että libe­raa­li demo­kra­tia ei voi enää toi­mia (eli nyky­ajan ter­mein poli­tiik­ka on rik­ki), vaan itse­suo­je­lun nimis­sä kom­mu­nis­ti­jär­jes­töt on lak­kau­tet­ta­va ja kom­mu­nis­ti­nen pro­pa­gan­da estet­tä­vä, ja myös kom­mu­nis­tien pei­te­jär­jes­tö­jen ja itse asias­sa kaik­kien joten­kin kom­mu­nis­tis­hen­kis­ten järjestöjen.

    Demo­kra­tia voi ihan hyvin kiel­tää kom­mu­nis­tit ja nii­den pei­te­jär­jes­töt, sil­lä kom­mu­nis­tit ovat aina val­lan­ku­mouk­sel­li­sia. Val­lan­ku­mous ja val­tio­järjs­tel­män kei­kau­tus on muu­ten ihan rikos­lais­sa kiel­let­tyä, eikä nii­den muut­ta­mi­nen väki­pa­kol­la tai sel­lai­sen val­mis­te­lu ole mikään perus­tus­lain suo­jaa­ma perusoikeus.

    Kiel­tä­mi­nen toi­mi hyvin Suo­mes­sa ja kyl­lä­hän kom­mu­nis­mi oli käy­tän­nös­sä kiel­let­tyä myös Yhdys­val­lois­sa, tuos­sa demo­kra­tian kehdossa.

    Nimen­omai­ses­ti jos noin ei demo­kra­tias­sa toi­mi­ta, eikä demo­kra­tia kyke­ne suo­je­le­maan itse­ään kom­mu­nis­mil­ta, niin sil­loin kes­ki­luok­ka kään­tyy fasis­min puo­leen, jon­ka vas­taus “demo­kra­tia hii­teen, jos se ei osaa nitis­tää kommunismia”. 

    Jos mie­ti­tään jotain 30-luvun kom­mu­nis­te­ja, niin eivät he olleet mitään rau­hal­li­sia tämän päi­vän vase­mis­to­liit­to­lai­sia. Kom­mu­nis­miin on aina kuu­lu­nut viha­pi­he, por­va­ri­luok­ka on pitä­nyt yksin­ker­tai­ses­ti tuho­ta. Hom­ma on Marxin oppien mukaan pakol­li­ses­ti toteu­tet­ta­va väki­val­tai­sel­la val­lan­ku­mouk­sel­la, jol­loin vas­taan pul­li­koi­vil­le pis­te­tään tie­ten­kin nap­pi otsaan.

    Kaik­ki tämä on ker­rot­tu hyvin selväsanaisesti. 

    Ei ole ihme, että fasis­tit ovat saa­neet kan­na­tus­ta siel­lä, mis­sä kom­mu­nis­tien huli­noin­nil­le ei ole saa­tu lop­pua. Onnek­si Suo­mes­sa tuol­le tou­hul­le saa­tiin pis­te 30-luvul­la. Ja kun kom­mu­nis­mi pis­tet­tiin aisoi­hin, sen jäl­keen voi­siin­kin pis­tää aisoi­hin Lapuan lii­ke, jon­ka ole­mas­sao­lon oikeu­tus oli mennyt.

    Täs­tä toi­min­ta­ta­vas­ta voim­me näh­dä suo­raan resep­tin fasis­ti­hen­ki­sen popu­lis­min tor­ju­mi­sek­si: vie­dään niil­tä ole­mas­sao­lon oikeu­tus eli tar­tu­taan ongel­miin, jos­ta hei­dän kan­na­tus kas­vaa. Aivan ilmi­sel­vä tapa tähän on pako­lais­po­li­tii­kan tun­tu­va tiu­ken­nus (ymmär­tääk­se­ni jo toteu­tet­tu Suo­mes­sa). Työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa meil­lä ei sitä ver­taa ole, että sen suh­teen pitäi­si teh­dä myön­ny­tyk­siä rasis­tien takia. EU on nykyi­ses­sä tur­val­li­suus­ti­lan­tees­sa niin tär­keä, ettei hom­pans­seil­le voi sen suh­teen antaa sii­maa (tämän on jopa moni perus­suo­ma­lais­ten kan­san­edus­ta­ja tajun­nut, mukaan­lu­kien ulko­mi­nis­te­ri Soini).

    Vaik­ka vasem­mal­la moni itkee ja huu­taa, niin Juha Sipi­lä ja Alexan­der Stubb ovat teh­neet täs­sä maas­sa pal­jon enem­män fasis­min tor­ju­mi­sek­si kuin kaik­ki kar­va­päät yhteen­sä. Hei­dän pää­tök­sen­sä tulok­sen voi lukea suo­raan per­su­jen kannatusprosenteista. 

    9% puo­lue ei kaap­paa kenel­tä­kään val­taa mis­sään olois­sa, ei edes väkivaltaisesti.

  35. OS “Pal­ve­luam­ma­tit ovat rat­kai­su, mut­ta se on Suo­mes­sa hidas tie. Pal­ve­lu­jen käyt­tö ei kuu­lu kult­tuu­riim­me eivät­kä pal­ve­lut menes­ty kun­nol­la kuin suu­ris­sa kaupungeissa.”

    Mik­si hidas tie, sen perus­te­lut eivät vakuuta.

    Eero Kär­ki:
    Pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa aja­va Soi­nin­vaa­ra on utoop­pi­nen popu­lis­ti. Tämän voi tode­ta käy­mäl­lä mis­sä tahan­sa kau­pas­sa, jos­sa pää­osa tava­rois­ta on tul­lut tuon­nin kautta. 

    Kan­nat­taa pysäh­tyä miet­ti­mään, mil­lä pal­ve­lut rahoi­te­taan. Eero Kär­ki tavoit­taa ongel­man ydin­tä. Mitä enem­män kulu­tam­me ei vain tuon­ti­ta­va­roi­ta ja ‑pal­ve­lu­ja vaan myös koti­mai­sia tuot­tei­ta ja pal­ve­lu­ja, sitä enem­män Suo­mi vel­kaan­tuu ja raha on pois Suo­mea vau­ras­tut­ta­vas­ta tuo­tan­nos­ta. Jol­lei raha mene ulko­mail­le, se on pois tuot­ta­vaa vien­tiäm­me edis­tä­vis­tä investoinneista.

    Minul­la on vain mutu-tun­tu­ma, että lopul­ta var­sin har­va tuo­tan­non ala ja yri­tys tuo­vat maa­ham­me sen varal­li­suu­den, mil­lä pal­ve­lut mak­se­taan. Näi­den har­vo­jen tuo­ma raha sit­ten kier­tää yhteis­kun­nas­sam­me; sil­lä rahal­la mak­se­taan alve­ja, varain­siir­to­ve­ro­ja ja mon­ta muu­ta veroa ja mak­sua. Siis ei näi­tä vero­ra­ho­ja moni­kaan itse han­ki, vaan ne ovat “lai­naa” pää­osin menes­ty­vien vien­tiy­ri­tys­ten saa­mis­ta tuloista.

    Pal­ve­lu amma­tit työl­lis­tä­vät koh­ta 80% työl­li­sis­tä. Jako alku­tuo­tan­toon, valmistukseen/teollisuuteen ja pal­ve­lui­hin on tähän tar­koi­tuk­seen huo­no mit­ta­ri. Myös pal­ve­lut voi­vat olla vien­tiä, kuten mat­kai­lu, jos pal­ve­lut mak­saa ulko­mail­ta tule­vat. Sai­raa­lan hen­ki­lö­kun­ta on pal­ve­luam­ma­teis­sa, mut­ta kun se asen­taa venä­läi­sil­le poti­lail­le kei­no­ni­ve­liä, se on sel­vää vientiteollisuutta.

  36. Hawn­kin­gin poh­din­taa muut­tu­nees­ta maailmasta:

    https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/jul/29/stephen-hawking-brexit-wealth-resources

    -hen­ki­nen pää­oma ja koke­muk­set ovat kor­van­neet maal­li­sen omai­suu­den varal­li­suu­den määritelmässä
    ‑varal­li­suus näh­dään kei­no­na pää­mää­rien saa­vut­ta­mi­se­na, ei pää­mää­rä­nä. ““en edes tie­dä, mitä teki­sin Ferrarilla””
    ‑varal­li­suus voi estää jos­kus tavoit­tei­den saavuttamista

    Jos on lah­ja­kas hen­ki­lö, jol­la ei ole varal­li­suut­ta Suo­mes­sa, ei tosi­aan ole pal­joa pidäk­kei­tä men­nä maa­il­mal­le. Par­haim­mat aka­tee­mi­set pai­kat on ulko­mail­la ja yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la mak­se­taan kovem­paa palkkaa.(tässä joku yil­lau­dal­ta sanoo tie­naan­van­sa 150tonnia vuo­des­sa ulko­mail­la 25-vuo­ti­aa­na:https://ylilauta.org/satunnainen/61503692)

    Jos työ­mark­ki­nat todel­la alka­vat toi­mia kan­sain­vä­li­ses­ti, Suo­men kan­nat­tai­si yrit­tää kek­siä jotain, mil­lä nuo­ret sai­si jää­mään tän­ne. Huutamiskulttuuri,matalat ete­ne­mis­mah­dol­li­suu­det, eta­tis­mi ja upsee­rien fan­t­asioin­ti nuor­ten sil­pout­ta­mi­ses­ta Venä­jää vas­taan eivät var­maan hou­kut­te­le tänne.

  37. Sylt­ty: Hom­ma on Marxin oppien mukaan pakol­li­ses­ti toteu­tet­ta­va väki­val­tai­sel­la val­lan­ku­mouk­sel­la, jol­loin vas­taan pul­li­koi­vil­le pis­te­tään tie­ten­kin nap­pi otsaan.

    Kaik­ki tämä on ker­rot­tu hyvin selväsanaisesti. 

    Tar­kal­leen mis­sä Marxin teks­tis­sä ja mis­sä sen nimen­omai­ses­sa koh­das­sa tämä on “ker­rot­tu hyvin sel­vä­sa­nai­ses­ti”? Olen luke­nut Marxia nyt nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan, enkä muis­ta mitään täl­lais­ta koh­taa. Sen sijaan muis­tan pai­koi­tel­len lähes rai­vok­kaan voi­ma­kas­sa­nai­sia irti­sa­nou­tu­mi­sia aja­tuk­ses­ta, että kukaan voi­si etu­kä­teen ennus­taa, miten epä­mää­räi­ses­sä tule­vai­suu­des­sa hää­möt­tä­vä sosia­lis­miin siir­ty­mi­nen tulee yksi­tyis­koh­dis­saan käy­tän­nös­sä tapahtumaan.

    Jos väki­val­tai­nen val­lan­ku­mous on vält­tä­mä­tön, niin mik­si Marx kir­joit­ti New York Dai­ly Tri­bu­ne ‑sano­ma­leh­des­sä vuon­na 1852, että äänioi­keus on “yhtä kuin poliit­ti­nen val­ta” (the equi­va­lent for poli­tical power) ja että kos­ka työ­väen­luok­ka on mää­räl­li­ses­ti enem­mis­tö­nä, ylei­seen äänioi­keu­teen siir­ty­mi­sen väis­tä­mät­tö­mä­nä seu­rauk­se­na tulee siten ole­maan “työ­väen­luo­kan poliit­ti­nen her­ruus” (the poli­tical supre­macy of the wor­king class)? (Läh­de.)

  38. Ole­te­taan, että tiet­ty osa ihmi­sis­tä ei omaa sel­lai­sia omi­nai­suuk­sia, että he voi­si­vat toi­mia esi­mer­kik­si asiantuntijatehtävissä.

    Esi­mer­kik­si maa­ta­lou­des­sa ja teh­tais­sa on perin­tei­ses­ti ollut pal­jon työ­teh­tä­viä, jois­sa ei ole vaa­dit­tu juu­ri­kaan pereh­dy­tys­tä työ­teh­tä­vään. Tär­kein­tä on ollut, että sitä on ollut teke­mäs­sä ihmi­nen, joka pys­tyy sii­hen esi­mer­kik­si fyysisesti.

    Suo­mes­sa kysei­siä työ­teh­tä­viä on kadon­nut 30 vuo­des­sa arviol­ta 450 000. Las­ken tähän kadon­neet teol­li­suus­työ­pai­kat ja lope­te­tut pientilat.

    Osa työ­pai­kois­ta on siir­ty­nyt, mut­ta osa on lak­kau­tet­tu esi­mer­kik­si kan­nat­ta­mat­to­ma­na ja osa on lop­pu­nut esi­mer­kik­si elä­köi­ty­mi­seen (vaik­ka­pa tila lopet­ta­nut ilman jatkajaa).

    Tämä kehi­tys on pit­käl­ti seu­raus­ta Suo­men talou­den muun­nok­ses­ta lähes sul­je­tus­ta talou­des­ta avoi­meen markkinatalouteen.

    Kuin­ka kau­an täl­läi­nen kehi­tys voi jat­kua, että sii­tä syn­tyy jon­kin­lai­nen kriisi? 

    Työt­tö­myys­kor­vauk­set ovat kal­lii­ta, mut­ta yllä­pi­tä­vät yhteis­kun­ta­rau­haa. Lisäk­si suu­ri osa ihmi­sis­tä kokee ole­van­sa hyö­dyt­tö­miä yhteis­kun­nan kan­nal­ta, joka taas työt­tö­myys­kor­vauk­sis­ta huo­li­mat­ta aiheut­taa levottomuutta.

    Täl­lä het­kel­lä esi­mer­kik­si maa­ta­lous­tuot­ta­jien luku­mää­rä las­kee suu­ris­ta tuis­ta riippumatta.

    Onko jär­ke­vää, että suu­ri ihmis­jouk­ko pide­tään pas­sii­vi­si­na työt­tö­myys­kor­vauk­sien tai perus­tu­lon avul­la, sen sijaan, että he oli­si­vat töissä?

    Oli­si­ko jär­ke­väm­pää tek­no­lo­gi­ses­ta kehi­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta pyr­kiä kas­vat­ta­maan työl­lis­ten joukkoa?

    Oli­si­ko mah­dol­lis­ta jakaa työ­tä useam­mal­le, mut­ta samal­la kui­ten­kin ottaa hyö­ty moder­nis­ta teknologiasta?

    Esi­mer­kik­si maa­ta­lou­des­sa yksik­kö­ko­ko alkaa olla suu­ri, ja yksi ihmi­nen kyke­neen hal­lit­se­maan entis­tä suu­rem­paa tilaa. Seu­raa­vak­si on luvas­sa itsek­seen aja­vat trak­to­rit, jot­ka kyn­tä­vät, kyl­vä­vät ja pui­vat ihan itsekseen.

    Maa­ta­lout­ta tue­taan voi­mak­kaas­ti, mut­ta tavoit­teet eivät täy­ty. Tuot­ta­jien luku­mää­rä las­kee tuis­ta riip­pu­mat­ta. Maa­ta­lous­tu­ki on vain hidas­te kehi­tyk­ses­sä, joka on koh­ti entis­tä auto­ma­ti­soi­dum­paa tilaa.

    Miten talous­jär­jes­tel­mä, joka poh­jau­tuu talous­kas­vuun, voi toi­mia tilan­tees­sa, jos­sa varal­li­suus kasau­tuu entis­tä pie­ne­ne­väl­le osal­le ihmi­siä ja entis­tä har­vem­pi kyke­nee kulut­ta­maan? Miten kysyn­tää kye­tään yllä­pi­tä­mään, jos uusia ammat­te­ja tulee­kin vain 50 pro­sent­tia entisestä?

    Se, että osa ihmi­sis­tä tekee töi­tä ja osa ei tee ei ole sekään hyvä. Työ­tä teke­vät kat­ke­roi­tu­vat sii­tä, että tois­ten ei tar­vit­se teh­dä ja työ­tä teke­mät­tö­mät kat­ke­roi­tu­vat sii­tä, ettei­vät he voi kuluttaa.

    Onko yli­pää­tään mah­dol­lis­ta esi­mer­kik­si lain­sää­dän­nön avul­la kas­vat­taa työl­lis­ten luku­mää­rää, ilman että tek­no­lo­gis­ta kehi­tys­tä hidas­te­taan tai kah­li­taan? Nimit­täin kehi­tys­tä ei para­ne hidas­taa, kos­ka se tuot­taa myös muu­ta­kin kuin ihmis­ten kor­vaa­mis­ta robo­teil­la tai tekoälyllä.

    Pitäi­si alkaa poh­ti­maan sitä, että miten uusi tek­no­lo­gia saa­daan käyt­töön ilman ihmis­ten kor­vaa­mis­ta sillä.

    Tai vas­taa­vas­ti poh­tia yhteis­kun­taa, jos­sa ihmi­set eivät enää työs­ken­te­le, mut­ta itse en hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti näe, että ihmi­nen eläi­me­nä kyke­nee vain ole­maan. Mie­les­tä­ni ihmi­nen tar­vit­see aina työ­tä, mut­ta täs­sä en työ­tä tar­koi­ta esi­mer­kik­si kont­to­ris­sa 8–16 istu­mi­sen muodossa.

    Täl­lä het­kel­lä ihmi­set, jot­ka eivät osal­lis­tu yhteis­kun­taan syys­tä tai toi­ses­ta eivät elä lain­kaan vaan mätä­ne­vät neukkukuutioissa. 

    Työt­tö­myys­krii­si on mie­les­tä­ni akuu­tein krii­si, joka ihmis­kun­nal­la on käsis­sään, kuten kir­joi­tin jo loka­kuus­sa 2013 Hel­sin­gin Sanomiin.

  39. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Aja­tuk­se­si on kovin idea­li­soi­tu ja esi­merk­ki­si huo­nos­ti valit­tu. Mate­ma­tiik­ka on sel­lai­nen ala, että sen opis­ke­lu on oma palk­kion­sa. Jos se sujuu, mate­maat­ti­nen työ tuot­taa mie­li­hy­vää, joka tekee sosi­aa­li­sis­ta suh­teis­ta aika tar­peet­to­mia. Ne kave­rit, joil­la on mer­ki­tys­tä, ovat samal­la lai­tok­sel­la ja hei­dän kans­saan puhu­taan lähin­nä mate­ma­tiik­kaa. Täs­sä mie­les­sä mate­ma­tiik­ka muis­tut­taa lähin­nä tai­de­ai­nei­ta. (Opet­ta­jak­si opis­ke­le­vat tai hei­kot mate­maa­ti­kot ovat sit­ten eri asia.)

    Jär­ke­väm­pi oli­si puhua esim. fysii­kas­ta tai var­si­nais­ta tek­nil­li­sis­tä tie­teis­tä, joi­ta opis­kel­laan enem­män hyö­ty­mie­les­sä. Näis­sä asia ei mene niin kuin kuvaat. Hyvä­kin opis­ke­li­ja pys­tyy var­sin muka­vas­ti yhdis­tä­mään opin­not ja opis­ke­li­jae­lä­män. Jos on kyky ajan­hal­lin­taan eikä alko­ho­li hal­lit­se elä­mää, äly­käs ihmi­nen voi yhdis­tää sosi­aa­li­sen elä­män ja opis­ke­lun. Tämä on myös hyö­dyl­lis­tä amma­til­li­ses­ti, sil­lä opis­ke­li­jae­lä­mäs­sä opi­taan toi­min­taa eri­lai­sis­sa pro­jek­teis­sa ja luo­daan poh­jaa myö­hem­min työ­elä­mäs­sä käy­tet­tä­vil­le ver­kos­toil­le. Siel­tä löy­tää myös var­sin hel­pos­ti elämänkumppanin.

    Ongel­mak­si asia muo­dos­tuu vain niil­le, jot­ka opis­ke­le­vat kyky­jen­sä ääri­ra­joil­la. Näil­le­kin oli­si oman hen­ki­sen jak­sa­mi­sen kan­nal­ta paras välil­lä ren­tou­tua ja hyväk­syä, ettei heil­lä ole edel­ly­tyk­siä kuin omal­le tasol­leen. Eli “kor­keal­le pyr­ki­vä”, joka kat­ke­roi­tuu niin pahas­ti, että alkaa miet­tiä lah­joit­ta­van­sa vapaa-aikaa tyh­mem­mil­le, on raa­ta­nut jo pal­jon kovem­min kuin hänel­le oli­si ter­veel­lis­tä. Oli­si parem­pi muis­taa van­han lau­lun sanat: “Sil­lä arvo­ni­mi ‘teek­ka­ri’ sovi sul­le ei, jos vain Maxwell aika­si vei.” Toden­nä­köi­ses­ti tämä pik­kui­nen ren­tou­tu­mi­nen ei todel­li­suu­des­sa mer­kit­se kuin ehkä puo­len arvo­sa­nan ver­ran kes­kiar­voon eikä vai­ku­ta työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­siin mitenkään.

    No jos puhum­me vaik­ka Peler­ma­nin kal­tai­sis­ta nerois­ta, niin asia on näin. Mut­ta kun 120–130 ÄOn hen­ki­löt miet­ti­vät vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sia, niin tilan­ne on toinen.

  40. Sylt­ty: Jos mie­ti­tään jotain 30-luvun kom­mu­nis­te­ja, niin eivät he olleet mitään rau­hal­li­sia tämän päi­vän vase­mis­to­liit­to­lai­sia. Kom­mu­nis­miin on aina kuu­lu­nut viha­pi­he, por­va­ri­luok­ka on pitä­nyt yksin­ker­tai­ses­ti tuho­ta. Hom­ma on Marxin oppien mukaan pakol­li­ses­ti toteu­tet­ta­va väki­val­tai­sel­la vallankumouksella 

    Mark­si­lai­nen sosialismi/kommunismi oli hyvin sel­keäs­ti aikan­sa popu­lis­mia. Työ­väes­tön moniin kipei­siin ongel­miin tar­jot­tiin rat­kai­suk­si radi­kaa­lia hok­kus­pok­kus-temp­pua, jol­la yhteis­kun­ta muut­tui­si työ­väes­töl­le paremmaksi.

  41. Sylt­ty: Demo­kra­tia voi ihan hyvin kiel­tää kom­mu­nis­tit ja nii­den pei­te­jär­jes­töt, sil­lä kom­mu­nis­tit ovat aina val­lan­ku­mouk­sel­li­sia. Val­lan­ku­mous ja val­tio­järjs­tel­män kei­kau­tus on muu­ten ihan rikos­lais­sa kiel­let­tyä, eikä nii­den muut­ta­mi­nen väki­pa­kol­la tai sel­lai­sen val­mis­te­lu ole mikään perus­tus­lain suo­jaa­ma perusoikeus.

    Oikeus val­lan­ku­mouk­seen tilan­teen niin vaa­ties­sa on kyl­lä ihan ihmis­ten perus­oi­keuk­sia. Tämän voi­si ihan hyvin kir­ja­ta perus­tus­la­kiin — kuten vaik­ka New Hampshiressä:

    Whe­ne­ver the ends of govern­ment are per­ver­ted, and public liber­ty mani­fest­ly endan­ge­red, and all other means of redress are inef­fec­tual, the people may, and of right ought to reform the old, or establish a new govern­ment. The doct­ri­ne of non­re­sis­tance against arbit­ra­ry power, and oppres­sion, is absurd, sla­vish, and destruc­ti­ve of the good and hap­pi­ness of mankind.

    Tätä toki ei voi sovel­taa kom­mu­nis­min oikeu­tuk­seen, kos­ka kom­mu­nis­tien tar­koi­tuk­se­na­han on pys­tyt­tää epä­hu­maa­ni mas­sa­mur­haa­va tyrania.

  42. ksee kyse­li tuos­sa edel­lä uudes­ta talousteoriasta:“Palanet var­maan­kin halus­ta ava­ta tätä “vää­räk­si totea­mis­ta” hive­nen laveammin?”

    Minua on pit­kään kiin­nos­ta­nut “Beha­vio­ral Economics”

    Sii­tä lyhyt kitey­tys tässä:

    The 2002 Nobel prize went to psyc­ho­lo­gist Daniel Kah­ne­man, “for having inte­gra­ted insights from psyc­ho­lo­gical research into eco­no­mic science, especial­ly concer­ning human judg­ment and deci­sion-making under uncer­tain­ty.” Kah­ne­man showed that people do not always act out of ratio­nal self-inte­rest, as the eco­no­mic theo­ry of expec­ted uti­li­ty maxi­miza­tion would pre­dict. This concept is crucial to the field of stu­dy known as beha­vio­ral finance. Kah­ne­man con­duc­ted his research with Amos Tvers­ky, but Tvers­ky was not eli­gible to recei­ve the prize because he died in 1996 and the prize is not awar­ded posthumously.

    Kah­ne­man and Tvers­ky iden­ti­fied com­mon cog­ni­ti­ve bia­ses that cause people to use faul­ty rea­so­ning to make irra­tio­nal deci­sions. The­se bia­ses inclu­de the anc­ho­ring effect, the plan­ning fal­lacy and the illusion of cont­rol. Their article, “Pros­pect Theo­ry: An Ana­ly­sis of Deci­sion Under Risk,” is one of the most frequent­ly cited in eco­no­mics jour­nals. Their award-win­ning pros­pect theo­ry shows how people real­ly make deci­sions in uncer­tain situa­tions. We tend to use irra­tio­nal gui­de­li­nes such as percei­ved fair­ness and loss aver­sion, which are based on emo­tions, atti­tu­des and memo­ries, not logic. For example, Kah­ne­man and Tvers­ky obser­ved that we will expend more effort to save a few dol­lars on a small purc­ha­se than to save the same amount on a lar­ge purchase.

    Read more: Nobel Prize-Win­ning Eco­no­mic Theo­ries You Should Know http://www.investopedia.com/articles/economics/12/nobel-prize-winning-economic-theories.asp#ixzz4WUjpXMaE

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­ajan lyhen­tä­mi­sel­lä on puo­len­sa ja kan­na­tan sitä suu­res­ti elän laa­tuun liit­ty­vien syi­den vuok­si, mut­ta on itse­pe­tos­ta kuvi­tel­la, että se rat­kai­si­si laa­ja-alai­sem­min työt­tö­myy­son­gel­man. Jot­ta näin kävi­si, pitäi­si nykyis­ten työt­tö­mien olla osaa­mi­sel­taan ja muiol­ta omi­nai­suuk­sil­taan ident­ti­siä työs­sä käy­vien kans­sa – siis samas­sa suh­tees­sa esi­mer­kik­si aivo­ki­rur­ge­ja – mut­ta eivät ole. Työt­tö­mien osaa­mi­nen ei mene yhteen työs­sä käy­vien osaa­mi­sen kanssa.

    Nyt tilan­ne voi olla se, että jol­la­kin alal­la joka nel­jäs ammat­ti­lai­nen on työ­tön. Siis, kun kol­me ammat­ti­lais­ta tekee kukin 8h töi­tä tuot­taen 800 euron arvos­ta, niin nel­jäs on työ­tön ja saa tulon­siir­to­na niil­tä kol­mel­ta 300 euron arvos­ta teke­mät­tä yhtään työ­tun­tia. Idea­lis­tin maa­il­mas­sa nuo kol­me teki­si kukin 7h tuot­taen 700 euroa, jol­loin nel­jäs saa tuot­taa loput 300 euroa sano­taan­ko 4h työl­lä (hei­koin ammat­ti­lai­nen tar­vit­see tun­nin ete­väm­pi­ään enem­män). Jokai­nen voittaa?

  44. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Olet­kos havain­nut sen, että soti­mi­seen ja kapi­noin­tiin nämä lah­jat riit­tä­vät aivan mainiosti? 

    Olen­han minä. Kaut­ta his­to­rian on ollut niin, että kun jos­sain on näi­tä toi­met­to­mia nuo­ria mie­hiä riit­tä­väs­ti, se pur­kau­tuu soti­na ja kapi­noin­ti­na. Niin kau­an kun suo­ma­lai­sel­la yhteis­kun­nal­la on varaa mak­saa toi­met­to­muu­des­ta nykyi­sel­lä taval­la, tuo ei vält­tä­mät­tä muo­dos­ta Suo­mes­sa vie­lä todel­lis­ta uhkaa. Mut­ta kos­ka emme ole maa­il­mas­sa yksin, niin jou­dum­me sil­ti kär­si­mään mui­den kan­so­jen toi­met­to­mien nuor­ten mies­ten ongelmasta.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos kah­dek­san ihmis­tä omis­taa enem­män kuin puo­let maa­il­mas­ta, jotyen kin tulon­ja­ko on vähän vinoutunutta.

    Niin, tuo luku kos­kee siis varal­li­suut­ta, ei tulo­ja. Peri­aat­tees­sa ihmi­sel­lä voi olla kor­keat tulot ja pie­ni varal­li­suus ja pän­vas­toin mata­lat tulot ja suu­ri varal­li­suus. Maa­il­man köy­hät elä­ne­vät pää­osin kädes­tä suu­hun, eli hei­dän kaik­ki tulon­sa mene­vät ruo­kaan ym. ker­ta­ku­lu­tuk­seen, mis­tä seu­raa, että heil­lä ei käy­tän­nös­sä ole lain­kaan varallisuutta. 

    Jos kat­son ihan omaa elä­mää­ni­kin, niin ne ajat, kun varal­li­suu­te­ni on kas­va­nut nopei­ten, eivät miten­kään kor­re­loi tulo­je­ni kor­keu­den kans­sa, vaan asia on pal­jon enem­män kiin­ni meno­jen pienuudesta.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jyr­ki Pato­mä­ki. Mis­tä ongel­mas­ta puhut? Onko meil­lä vaih­to­ta­se joten­kin vaka­vas­ti alijäämäinen?

    Onko nyt jo vaka­vas­ti ali­jää­mäi­nen, sii­hen en kyke­ne vas­taa­maan. Olen kui­ten­kin ymmär­tä­nyt, että mm. kor­kea­kou­lu­jen mää­rä­ra­ho­jen supis­tus­ta perus­tel­tiin val­tion­ve­lan kas­vun hil­lit­se­mi­sel­lä. Sama syy myös perus- ja ammat­ti­kou­lu­jen sääs­töil­lä. Ei van­hus­ten­hoi­toon­kaan lii­ke­ne sitä mukaa lisä­ra­haa, kun tar­ve kas­vaa van­hus­mää­rän lisään­tyes­sä. (Tosin uskon, että vajaus­ta kom­pen­soi koh­ta sote-uudis­tus säästöineen.)

    Toi­vot­ta­vas­ti joku vas­taa, mikä on se muu syy, joka estää mai­nit­tu­jen pal­ve­lua­lo­jen työn­te­ki­jöi­den lisään­ty­mi­sen ja sitä kaut­ta työl­lis­ty­mi­sen. Kysyn­nän puu­te se ei ole, sehän kas­vaa. Ei digi­ta­li­saa­tio ja uusi tek­niik­ka pie­nen­nä näi­den työ­paik­ko­jen hen­ki­lö­tar­pei­ta kuten teol­li­suu­des­sa, vaik­ka aut­ta­vat tule­maan toi­meen vähem­mil­lä työn­te­ki­jöil­lä per koh­de, mut­ta koh­teet sitä mukaan lisääntyvät.

  47. Miten pal­jon parem­min asiat oli­si­vat­kaan, jos Nokia oli­si nousun vuo­si­na sijoit­ta­nut Salon toi­min­tan­sa Turkuun! ”

    Tur­ku on loo­se­ri kau­pun­ki. Sin­ne­si­joit­ta­mal­la oli­si vaan men­nyt huo­nos­ti. Mut­ta muu­ta­ma asia joka tuos­sa menee väärin
    1. Nokia mat­ka­pu­he­li­mia ei sijoit­tu saloon. Se syn­tyi siel­lä- Tar­vit­ta­va osaa­mi­nen oli salos­sa, eli ei vahin­gos­sa ja vää­räl­lä ajat­te­lul­la sin­ne mennyt
    2. Lop­puai­koi­na Salos­sa oli hyvin pie­ni osa mat­ka­pu­he­lin poru­kas­ta. Hel­sin­ki, Oulu, Tam­pe­re, San Die­go oli­vat kaik­ki vähin­tään yhtä isoja
    3. Turus­sa ei ole kos­kaan IT poruk­ka työl­lis­ty­nyt. Miten se oli­si mys­ti­ses­ti tapah­tu­nut nyt?
    4. Kun salon osas­to kas­voi niin mel­koi­nen osa työn­te­ki­jöis­tä asui Turus­sa, joten jäl­ki­hoi­don kan­nal­ta lie­nee sama kum­mas­sa pai­kas­sa se työ­paik­ka oli.

  48. vih­reä nyö­ri: Aatua ei nos­ta­nut kan­sa­kun­nan joh­toon epä­mää­räi­nen käsi­te “kapi­ta­lis­mi”, vaan hän­tä äänes­tä­neet äänes­tä­jät. He taas edus­ti­vat enim­mäk­seen rah­vas­ta ja duunareita. 

    Tai­si olla ainoa puo­lue, joka vas­tus­ti kiris­tys­po­li­tiik­kaa… Samaa mitä täs­sä­kin lamas­sa on kai­kil­le tarjottu.

    Tero Tolo­nen:

    Työ­väes­töl­lä meni hyvin niin kau­an kun työn kysyn­tä kas­voi ja huo­nos­ti, kun digi­ta­li­saa­tio ja robo­tit alkoi­vat kor­va­ta ihmistyötä. 

    Jokin täs­sä lausees­sa häi­rit­see minua.
    Eikö koko ihmis­kun­nan tuot­ta­vuu­den nousu ole nime­no­maan sitä, että on kek­sit­ty konei­ta ja lait­tei­ta jot­ka ovat nopeut­ta­neet työs­ken­te­lyä ja ihmi­sen tär­kein työ­vä­li­ne ovat lähes koko his­to­rian­kir­joi­tuk­sen ajan olleet aivot – käy­tet­tiin nii­tä sit­ten sirk­ke­lin tai tie­to­ko­neen ohjaamiseen. 

    Ongel­ma on sii­nä, että tuot­ta­vuu­den kas­vu tar­koit­taa sitä, että tuo­tan­toon tar­vi­taan yhä vähem­män ihmi­siä eli yhä vähem­mil­le tar­vit­see mak­saa palk­kaa. Kui­ten­kin kaik­kien pitäi­si kulut­taa. Vika on talous­jär­jes­tel­mäs­sä, joka ei toi­mi ilman niukkuutta.

  49. Oli­pa taas mie­len­kiin­toi­nen ja laa­ja-alai­nen puheen­vuo­ro Osmo Soi­nin­vaa­ral­ta. Kii­tos sii­tä. Kir­joi­tus poh­dis­ke­lee osu­vas­ti nii­tä syi­tä ja seu­rauk­sia, joi­den takia eläm­me nyt niin vai­kei­ta aikoja.

    Pari huo­mio­ta. Ketä nyky­me­noa kri­ti­soi­van, mut­ta mal­til­li­sen ja sivis­ty­neen kan­sa­lai­sen kan­nat­taa äänes­tää, kun popu­lis­ti­set liik­keet epä-älyl­li­syy­des­sään tym­päi­se­vät, vasem­mis­to on jää­nyt saa­vu­tet­tu­jen etu­jen puo­lus­ta­mi­sen van­gik­si ja oikeis­to ajaa yhä kovem­paa kapitalismia?

    Popu­lis­mi on sana­na kär­si­nyt inflaa­tion, kun pahim­mat­kin popu­lis­tit syyt­tä­vät kaik­kia mui­ta popu­lis­mis­ta. Näin mer­ki­tys hämär­tyy. Sil­ti sanaa on vai­kea olla käyt­tä­mät­tä, sil­lä se kuvaa var­sin osu­vas­ti vii­me aikoi­na yhä enem­män esiin nous­sut­ta haja­nais­ta lii­keh­din­tää, jos­sa tosi­asiois­ta piit­taa­mat­ta vas­tus­te­taan nyky­me­noa ja näpäy­tel­lään val­taa pitäviä.

    Minua nyky­ke­hi­tys huo­les­tut­taa, näi­den Trum­pien osal­ta jopa pelot­taa. Soi­nin­vaa­ra nos­ti esiin kei­no­ja, joi­ta moni­mut­kai­ses­sa nyky­maa­il­mas­sa kan­nat­tai­si ongel­mien rat­kai­se­mi­sek­si käyt­tää. Vaan eihän se onnis­tu, kun äänes­tä­jä­kun­ta antaa mie­luum­min tuken­sa help­po­ja rat­kai­su­ja lupaa­vil­le populisteille.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos kah­dek­san ihmis­tä omis­taa enem­män kuin puo­let maa­il­mas­ta, jotyen kin tulon­ja­ko on vähän vinoutunutta.

    Pääs­sä las­kien tuo tar­koit­tai­si, että noin nel­jä mil­jar­dia ihmis­tä omis­tai­si kes­ki­mää­rin 100 dola­ril­la, kun kah­dek­san rik­kaim­man omai­suus on siis noin 400 mil­jar­dia. En usko.

    Miten ihmees­sä kukaan voi väit­tää tie­tä­vän­sä, pal­jon­ko maa­il­man köy­hem­pi puo­lis­ko omis­taa? Eihän tuo­hon poruk­kaan kuu­lu­vat usein itse­kään tiedä. 

    Kehi­tys­mais­sa köy­hät usei käy­tän­nös­sä — vaik­ka ei vält­tä­mät­tä lain mukaan — omis­ta­vat jon­kin­lai­sen asun­non. Lisäk­si monil­la on elin­kei­noon liit­ty­vää omai­suut­ta. Ihan hen­ki­lä­koh­tais­ta­kin omai­suut­ta on aina­kin vaat­tei­den, kalus­tei­den, keit­to­veh­kei­den ja sen sel­lais­ten verran.

    Esi­mer­kik­si Marial­la, Jesuk­sel­la ja hei­dän paril­la lap­sel­laan ei ole viral­lis­ta omai­suut­ta ollen­kaan. Sil­ti he asu­vat slum­mi­ta­los­sa, jos­ta eivät mak­sa kenel­le­kään. He voi­vat myös myy­dä talon­sa — jopa kym­me­nil­lä tuhan­sil­la. Lisäk­si heil­lä on kän­ny­kät ja Jesuk­sel­la kul­ku­neu­vo, jol­la hän hoi­taa bis­ne­si­ään. Ase­kin pitää olla. Viran­omai­set eivät vält­tä­mät­tä tie­dä näis­tä omis­tuk­sis­ta mitään eikä paris­kun­ta niis­tä puhu ulkopuolisille.

    Mut­ta jos puhui­si­vat, he ilmoit­tai­si­vat, että evät tie­dä mitä omis­ta­vat. Peri­aat­tees­sa viran­omai­set voi­vat pis­tää talon maan tasal­le kos­ka tahan­sa — jos uskal­ta­vat. Muu­kin “omai­suus” on osin saa­tu, jot­ta työ sujui­si. Ei Jesus oikein tie­dä, jou­tuu­ko jos­kus ne luo­vut­ta­maan takai­sin vai ovat­ko ne omia.

    Rahaa tai jotain help­so­ti rahak­si muu­tet­ta­vaa on sukan­var­res­sa muu­ta­man ton­nin edes­tä pahan päi­vän varal­le, mut­ta niis­tä nyt ei aina­kaan puhu­ta kenellekään.

  51. Ver­tai­lu on vain suun­taa-anta­va, kos­ka sii­hen varat­to­mien jouk­koon kuu­lu­vat mm. yhdys­val­ta­lai­set vas­ta­val­mis­tu­neet lää­kä­rit, joi­den net­to­va­ral­li­suu­den opin­to­lai­na pai­naa kovas­ti pak­ka­sen puo­lel­le. Täs­sä ver­tai­lus­sa he ovat jopa nii­tä Intian slum­mien asuk­kai­ta köyhämpiä.

  52. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Työt­tö­myys­kor­vauk­set ovat kal­lii­ta, mut­ta yllä­pi­tä­vät yhteis­kun­ta­rau­haa. Lisäk­si suu­ri osa ihmi­sis­tä kokee ole­van­sa hyö­dyt­tö­miä yhteis­kun­nan kan­nal­ta, joka taas työt­tö­myys­kor­vauk­sis­ta huo­li­mat­ta aiheut­taa levottomuutta.

    - —

    Pitäi­si alkaa poh­ti­maan sitä, että miten uusi tek­no­lo­gia saa­daan käyt­töön ilman ihmis­ten kor­vaa­mis­ta sillä.

    Tai vas­taa­vas­ti poh­tia yhteis­kun­taa, jos­sa ihmi­set eivät enää työs­ken­te­le, mut­ta itse en hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti näe, että ihmi­nen eläi­me­nä kyke­nee vain ole­maan. Mie­les­tä­ni ihmi­nen tar­vit­see aina työ­tä, mut­ta täs­sä en työ­tä tar­koi­ta esi­mer­kik­si kont­to­ris­sa 8–16 istu­mi­sen muodossa.

    Täs­sä tai­taa olla koko vil­la­koi­ran ydin.

    Iso osa ihmi­sis­tä on muut­tu­nut “tar­peet­to­mik­si” yksin­ker­tais­ten teol­li­suus­töi­den kado­tes­sa auto­maa­tion myö­tä tai siir­tyes­sä mark­ki­na­ta­lou­den lakien mukaan hal­vem­man työ­voi­man mai­hin. Yleen­sä nämä työt ovat vie­lä olleet vah­vo­jen ammat­ti­liit­to­jen vuok­si hyvin palkattuja.

    Näi­tä töi­tä aikai­sem­min teh­neet “perus­ih­mi­set” ovat koke­neet ylpeyt­tä ja itse­näi­syyt­tä voi­des­saan ostaa pal­kal­laan sään­nöl­li­ses­ti uuden auton ja raken­taa oma­ko­ti­ta­lon, ja kokea ylem­myy­den­tun­toa kau­pun­ki­kes­kus­to­jen “pape­rin­pyö­rit­tä­jiä” koh­taan, kos­ka ovat teh­neet “oike­aa työ­tä” toi­sin kuin muut.

    Nyt tämä “oikea työ” sit­ten on kadon­nut, tai aina­kin sen teke­mi­sen mark­ki­na­hin­ta on pudon­nut lähel­le nollaa.

    Tämän poru­kan kan­nal­ta vaih­toeh­dot ovat syn­kät: joko pitäi­si vaih­taa ammat­tia ja siir­tyä pal­ve­lua­loil­le tai “pape­rin­pyö­rit­tä­jäk­si”, jois­ta kum­pi­kaan ei vas­taa omaa käsi­tys­tä “oikeas­ta työs­tä”, tai sit­ten jää­dä yhteis­kun­nan tukien armoil­le, joka myös ottaa hen­ki­lö­koh­tai­sen kun­nian pääl­le. Kum­pi­kin vaih­toeh­to herät­tää suur­ta vas­tus­tus­ta; vain “oikeal­la työl­lä” saa­vu­tet­tu kor­kea elin­ta­so vas­taa “perus­ih­mi­sen” käsi­tyk­seen ihmi­sar­voi­ses­ta elämästä.

    Eli vaik­ka hei­dän työ­pa­nok­sen­sa mark­ki­na-arvo on romah­ta­nut hui­mas­ti aikai­sem­mas­ta, he halua­vat illuusion sii­tä, että se ei oli­si romah­ta­nut. Popu­lis­tit jot­ka lupaa­vat palaut­taa teol­li­suus­työ­pai­kat vas­taa­vat tähän illuusion kaipuuseen.

    Itse en usko illuusion yllä­pi­tä­mi­sen ole­van mah­dol­lis­ta. Vas­tik­kee­ton perus­tu­lo on ainoa kan­nus­teil­taan jär­ke­vä tapa jakaa auto­maa­tion tuot­ta­maa hyvin­voin­tia nyky­mal­lia tasaisemmin.

  53. Tom­mi Uscha­nov:

    Kuten kaik­ki his­to­ri­aa vähän­kään tun­te­vat tie­tä­vät, Hit­ler nousi Sak­san val­ta­kun­nan­kans­le­rik­si vaa­lien jäl­keen, jois­sa nat­si­puo­lue oli kär­si­nyt rökä­le­tap­pion (menet­täen perä­ti 34 kan­san­edus­ta­jaa). Kos­ka Sak­san muut puo­lu­eet eivät rii­doil­taan onnis­tu­neet sopi­maan kes­ke­nään enem­mis­tö­hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mi­ses­ta, vaa­lien häviä­jä sai sit­ten vii­mei­se­nä yrittää.

    Hit­ler ei kos­kaan saa­nut äänes­tä­jien enem­mis­tön tukea, edes niis­sä vii­mei­sis­sä ei enää täy­sin vapais­sa vaa­leis­sa, jot­ka jär­jes­tet­tiin hänen jo saa­tu­aan vallan.

    Vähem­mis­tö­hal­li­tuk­set­kin kuu­lu­vat demo­kra­ti­aan, jos enem­mis­tö­hal­li­tus­ta ei saa­da aikaiseksi.

  54. Hyvää ja äly­käs­tä sosio­lo­gi­aa Odel­ta. Vii­mei­nen kap­pa­le jät­tää ken­tän auki. Olen samaa miel­tä. Jotain uut­ta on nousemassa.

    P.s. Glo­ba­li­saa­tio onko muu­ta kuin uusi nimi siirtomaataloudelle.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ihmi­nen koko­aa lähes nol­lastqa 50 mil­jar­din euron omai­suu­den, on sii­nä pak­ko olla aika hyvät tulot. 

    On var­maan, mut­ta point­ti oli sii­nä, että hänel­lä (ja hänen 7:llä kave­ril­laan) ei todel­la­kaan ole kulu­tus ole sama kuin puo­lel­la ihmiskuntaa. 

    En todel­la­kaan ymmär­rä, mik­si täs­sä oli­si edes tar­peen sot­kea asioi­ta. Täs­sä oli kai puhe tuloerois­ta. Jos maa­il­man rik­kaim­mil­la on isot tulot, niin puhu­taan sit­ten niis­tä ja ver­ra­taan maa­il­man köy­him­piin. Mik­si tuo­da koko varal­li­suut­ta kes­kus­te­luun, kun se vain sot­kee asioi­ta, kos­ka ottaa huo­mioon myös menot?

    1. Kyl­lä myös tuloe­rot ovat kas­va­neet, ei niin pal­jon Suo­mes­sa kuin muu­al­la. Palk­ko­jen osuus BKT:sta on alen­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti, ja pää­oma­tu­lot ovat aina jakau­tu­neet epätasaisesti.

  56. OSl­le seli­tys sii­tä, mik­si Adam Smith oli mie­les­tä­ni väärässä:
    Smit­hin talous­teo­rian perus­idea ja läh­tö­koh­ta oli se, että ihmi­sen ratio­naa­li­sen itse­käs toi­min­ta ja kil­pai­lu yhdes­sä joh­ta­vat talou­del­li­seen hyvin­voin­tiin niin kut­su­tun “näky­mät­tö­män käden” ohjaamana.
    Tämä idea eri joh­dan­nai­si­neen ovat olleet talous­op­pi­nei­den perus­ta näi­hin päi­viin saakka.
    Tämä yksin­ker­tai­nen idea perus­tuu kui­ten­kin lii­ak­si 1700-luvun todel­li­suu­teen, nime­no­maan tava­roi­den tuo­tan­toon ja rahoi­tuk­seen yhden val­tion sisäl­lä, eikä sen ihmis­kä­si­tys vas­taa nykyis­tä tutkimusta.
    Nyt eläm­me kui­ten­kin radi­kaa­lis­ti toi­sen­lai­ses­sa talous-todel­li­suu­des­sa ja tie­däm­me pal­jon enem­män ihmisestä.
    On käy­nyt sel­väk­si, että ihmi­nen ei ole ratio­naa­li­nen, aina loo­gi­sia ja itsek­kään “oikei­ta” pää­tök­siä teke­vä eläin.
    Päin­vas­toin, var­sin­kin ris­ki-olo­suh­teis­sa ihmi­nen tekee aivan älyt­tö­miä­kin pää­tök­siä ja on esi­mer­kik­si mai­non­nal­le tai popu­lis­ti­sel­le mani­pu­loin­nil­le altis. Ihmi­sen pää­tök­set voi­vat perus­tua monen­lai­siin ja muut­tu­viin syi­hin: jon­kin­lai­seen oikeu­den­mu­kai­suus-ide­aan, ris­kin vält­tä­mi­seen, irra­tio­naa­li­siin emoo­tioi­hin, ylei­siin mie­li­pi­tei­siin, aikai­sem­piin koke­muk­siin, jne.
    Näis­tä syis­tä Adam Smit­hin vodaan sanoa olleen vää­räs­sä, tai oikeam­min sanot­tu­na hänen teo­rian­sa ovat lii­an yksin­ker­tai­sia kuva­tak­seen erit­täin moni­mut­kais­ta ilmiö­tä ja ne edus­ta­vat siten talous­teo­rian kivikautta.
    Nyt on kehit­teil­lä uusia mie­len­kiin­toi­sia, poik­ki­tie­teel­li­siä talous­teo­rioi­ta, jot­ka perus­tu­vat kog­ni­tion auto­ma­ti­soin­tiin, koko ajan liik­kees­sä ole­van todel­li­suu­den mit­taa­mi­seen, psy­kiat­ri­aan, aivo­tut­ki­muk­seen, jne.

    1. Luu­len, että et ole luke­nut Adam Smit­hin kir­joit­ta­mia tekls­te­jä löain­kaan, vaan puhut 1900-luvun talous­o­peis­ta. Adam Smith ei käyt­tä­nyt mate­maat­ti­sia apou­vä­li­nei­tä niin tehok­kaas­ti kuin myö­hem­mät talous­tie­tei­li­jät. Hän oli enem­män arvo­fi­lo­so­fi kuimn taloustieteilijä.

  57. O.S:“Suomessa kär­si­tään nyt Kek­ko­sen ajan alue­po­li­tii­kan nur­jis­ta puo­lis­ta. Teol­li­suut­ta hajau­tet­tiin väki­sin pie­nil­le paik­ka­kun­nil­le. Kun teh­das hil­je­nee, ei yhden savu­pii­pun paik­ka­kun­nas­ta ei jää pal­jon jäljelle”

    Uus­po­pu­li­si­mia, hei­tol­la Kek­ko­sen ajas­ta luo­daan illuusio jon­kin uuden , parem­man kek­si­mi­ses­tä. Sijoit­ta­mal­la työ­tä ympä­ri Suo­men pär­jät­tiin parem­min. SAK:n aiheut­ta­ma suo­ma­lai­sen työn kal­lis­tu­mi­nen jyr­ken­si glo­baa­li­ta­lou­den raken­ne­muu­tos­ta Suomessa.

    SAK ulkois­ti suo­ma­lai­set työ­pai­kat. Jos työn teet­tä­mi­nen oli­si tuol­loin ollut hal­vem­paa, niin teol­lis­ten inno­vaa­tioi­den kaut­ta oli­sim­me pär­jän­neet parem­min kan­sain­vä­li­ses­sä kilpailussa.

    Ja kat­so­kaa mitä Trump tekee koti­mai­sen työn puo­lus­ta­mi­sek­si. Suo­mes­sa se ei oli­si mah­dol­lis­ta, sil­lä pro­tek­tio­nis­mi pie­nim­mil­lään­kin on mah­do­ton aja­tus. Sehän voi­si olla Suo­men etu sil­lä mei­dän pitää aja­tel­la ensin mui­den mai­den etua.

  58. Miten on tar­koi­tus “tasa­ta tuloe­ro­ja reippaasti”? 

    Tämä sivuu­tet­tiin kir­joi­tuk­ses­sa yhdel­lä lauseel­la ja sen jäl­keen siir­ryt­tiin perus­tu­loon, joka on asia­na mie­len­kiin­toi­nen ja toden­nä­köi­ses­ti jär­ke­vä, var­sin­kin jos se toteu­te­taan pää­osin heli­kop­te­ri­ra­hal­la eikä vero­ra­hal­la, mut­ta se ei tuloe­ro­ja reip­paas­ti tasaa. Se vain yksin­ker­tais­taa tulon­muo­dos­tus­ta hai­ta­rin ala­pääs­sä, mut­ta ei se tuloe­ro­ja “reip­paas­ti” tasaa ver­rat­tu­na nii­hin, jot­ka voi­vat hin­noi­tel­la työn­sä miten vain, kuten kir­joi­tuk­ses­sa mainitaan. 

    Miten tasa­taan tuloe­ro­ja “reip­paas­ti” ja mitä hyö­tyä sii­tä on? Tämä kai tar­koit­taa joko reip­pai­ta veron­ko­ro­tuk­sia suu­ri­tu­loi­sil­le tai suur­ten tulo­jen kiel­tä­mis­tä. Suo­mes­sa verot ovat jo var­sin kor­kei­ta ja maa­il­mal­la puu­has­tel­laan eri­nä­köi­siä palk­ka­kat­to­ja, mut­ta onko täs­sä jotain järkeä?

    Auto­maa­tio tulee joka tapauk­ses­sa siir­tä­mään ihmi­set val­mis­ta­vas­ta työs­tä johon­kin muu­al­le. Tämän voi­si toi­saal­ta kuvi­tel­la ole­van län­si­mail­le mah­dol­li­suus, kun­han niis­sä vain on huip­pu­ja, jot­ka osaa­vat kek­siä, mitä val­mis­te­taan, ja pää­omia val­mis­tuk­sen mah­dol­lis­ta­mi­sek­si. Robot­ti­teh­das mak­saa oleel­li­ses­ti saman ver­ran Euroo­pas­sa kuin Kii­nas­sa­kin, ja ainoa ero syn­tyy ener­gian verot­ta­mi­ses­ta, johon voi vai­kut­taa jos halu­aa. Kään­täi­si­kö tämä Kii­na-ilmiön takai­sin? Mik­si men­nä Kii­naan kult­tuu­ri­muu­rin taak­se kun sii­tä ei enää mer­kit­tä­vää kus­tan­nus­sääs­töä koidu?

    Onko täs­sä maa­il­mas­sa lah­jak­kaim­pien sim­put­ta­mi­nen kiel­loil­la ja vie­lä nykyis­tä­kin kor­keam­mil­la veroil­la hyö­dyl­lis­tä ensin­kään? Tuot­taa­ko tämä meto­di yli­pää­tään mitään, mitä juu­ri nyt tarvitaan? 

    Pidem­pään­kin voi­sin asias­ta kir­joit­taa, mut­ta väi­tän mihin­kään perus­tu­mat­ta, että perus­tu­lon rahoit­ta­mi­nen suu­rim­pien pää­omien ja pää­oma­tu­lo­jen veroil­la on inflaa­tio­mie­les­sä täs­mäl­leen sama kuin sen rahoit­ta­mi­nen helikopterirahalla. 

    Tuo raha ei nyt­kään kil­pai­le lähiö­asun­nois­ta, ruu­as­ta tai sii­tä, mihin perus­tu­lon saa­jat rahan­sa käyt­tä­vät. Sen sijaan pos­su­ja rit­sal­la ampu­van pelin kehit­tä­neen fir­man hin­ta on pomp­sah­ta­nut kym­me­nes­tä mil­joo­nas­ta kym­me­neen mil­jar­diin. Mikä­li tätä rahaa ote­taan veroi­na perus­tu­lon rahoit­ta­mi­seen, lähiö­asu­mi­sen hin­ta toden­nä­köi­ses­ti nousee ja pos­su­ja rit­sal­la ampu­van pelin kehit­tä­jä saa tyy­tyä kah­dek­saan mil­jar­diin. Tämä on kui­ten­kin ideo­lo­gi­ses­ti han­ka­la tie ja edel­lyt­täi­si kan­sain­vä­lis­tä yksi­mie­li­syyt­tä, mitä ei ole. 

    Mikä­li perus­tu­lo rahoi­tet­tai­siin heli­kop­te­ri­ra­hal­la, lähiö­asu­mi­sen hin­ta toden­nä­köi­ses­ti nousi­si ja pos­su­ja rit­sal­la ampu­van pelin kehit­tä­jä saa kym­me­nen mil­jar­dia, mut­ta ideo­lo­gi­nen ongel­ma poistuu. 

    Onko täs­sä mitään järkeä?

  59. Popu­lis­min taka­na on yleen­sä ns yhden asian liik­kei­tä ja yleen­sä popu­lis­tit vas­tus­ta­vat jotain asioi­ta joi­ta ole­mas­sao­le­va jär­jes­tel­mä yllä­pi­tää. Sel­lai­sia kuten suur­kau­pun­ke­ja ja muut­to­lii­ket­tä nii­hin, kau­pun­kien kaa­voi­tus­ta, moni­kult­tuu­ri­suut­ta, lii­ke-elä­män val­taa, liik­ku­mi­sen vapau­den (lue autoi­lun) rajoit­ta­mis­ta, kor­kea­kult­tuu­ria, kor­ke­aa tek­no­lo­gia, auto­ma­ti­soin­tia, suh­tei­ta ulko­val­tio­hin ja val­tio­lii­tot kuten EU ja Nato, maan toi­sen viral­li­sen kie­len ase­maa, oikeus­jär­jes­tel­män anta­mia tuo­mioi­ta, alko­ho­li­po­li­tiik­kaa, val­ta­me­di­aa, nais­ten ja suku­puo­li­vä­hem­mis­tö­jen ase­maa, ter­vey­den­hoi­don tilaa, perus­tur­vaa, elä­ke­läis­ten ase­maa, per­he­po­li­tii­kaa, kir­kon ase­maa, mui­den uskon­to­jen ase­maa, työ­mark­ki­noi­den sopi­mus­jär­jes­tel­mää, VEROTUSTA, .… Taka­vuo­si­na yhden asian liik­keet vas­tus­ti­vat myös ydin­voi­maa ja puo­lus­tus­voi­mien ja polii­sin asemaa. 

    On siis sekä oikeisto‑, vasem­mis­to- että kes­ki­lin­jan että nihi­lis­ti­lin­jan popu­lis­te­ja. Yhtei­nen nimit­tä­jä on että popu­lis­tit pyr­ki­vät hyök­kää­mään nii­tä koh­taan joil­la on hei­dän mie­les­tään asiat lii­an hyvin. Jos­kus yhden asian liik­keet onnis­tu­vat yhdis­ty­mään, jos­kus ne jää yhden asian liik­keik­si ja kuo­le­vat pois. 

    Jos ennen popu­lis­tit oli­vat päasias­sa työn­te­ki­jöi­tä ja pien­vil­je­liöi­tä niin tänään enim­mäk­seen pie­ny­rit­tä­jiä, pik­ku­vir­ka­mie­hiä, asian­tun­ti­ja-ase­mas­sa ole­via sekä opis­ke­li­joi­ta. Yksi kas­va­va jouk­ko jota kan­nat­taa ottaa vaka­vas­ti ovat elä­ke­läi­set. Suo­men popu­lis­ti-kent­tä ero­aa hie­man mui­den mai­den vas­taa­vis­ta. Nykyi­sin Euroo­pas­sa on kui­ten­kin val­las­sa kan­sal­li­sen itse­mää­rää­mi­soi­keu­den eheyttäminen. 

    Popu­lis­te­ja pel­kää­vät eni­ten ne joil­la oli­si jotain mene­tet­tä­vää jos popu­lis­tit saa­vat jotain suu­ria voittoja.

  60. TimoT: Vähem­mis­tö­hal­li­tuk­set­kin kuu­lu­vat demo­kra­ti­aan, jos enem­mis­tö­hal­li­tus­ta ei saa­da aikaiseksi.

    Val­lan­kaap­pauk­set eivät kuu­lu demo­kra­ti­aan. Ne mer­kit­se­vät demo­kra­tain epä­on­nis­tu­mis­ta jär­jes­tel­män suo­je­le­mi­ses­sa. Tään perus­asian ymmär­tä­mi­nen ei pitäi­si olla kovin vaikeaa.

  61. Tom­mi Uscha­nov: Tar­kal­leen mis­sä Marxin teks­tis­sä ja mis­sä sen nimen­omai­ses­sa koh­das­sa tämä on “ker­rot­tu hyvin selväsanaisesti”?

    Kom­mu­nis­ti­ses­sa mani­fes­tis­sa puhu­taan val­lan­ku­mouk­ses­ta, vihol­li­ses­ta, por­va­ris­tos­ta eroon hankkiutumisesta:

    “Kuva­tes­sam­me pro­le­ta­ri­aa­tin kehi­tyk­sen ylei­sim­piä vai­hei­ta me seu­ra­sim­me enem­män tai vähem­män pii­le­vää kan­sa­lais­so­taa nykyi­sen yhteis­kun­nan sisäl­lä aina sii­hen koh­taan, jos­sa se puh­ke­aa avoi­mek­si val­lan­ku­mouk­sek­si ja pro­le­ta­ri­aat­ti perus­taa oman val­tan­sa väki­val­tai­ses­ti kukis­ta­mal­la porvariston.”

    Por­va­ris­ton jal­ko­jen alta riis­te­tään suur­teol­li­suu­den kehit­tyes­sä se perus­ta, jol­la se tuot­taa ja omis­taa tuot­teet. Se tuot­taa ennen kaik­kea omat hau­dan­kai­va­jan­sa. Por­va­ris­ton häviö ja pro­le­ta­ri­aa­tin voit­to ovat molem­mat yhtä väistämättömiä.”

    Vaik­ka ei sisäl­lyk­sel­tään, niin muo­dol­taan pro­le­ta­ri­aa­tin tais­te­lu por­va­ris­toa vas­taan on lähin­nä kan­sal­lis­ta. Kun­kin maan pro­le­ta­ri­aa­tin täy­tyy luon­nol­li­ses­ti ensin suo­riu­tua omas­ta porvaristostaan.”

    Koko mani­fes­ti on por­va­ris­ton dehu­ma­ni­soin­tia, puhu­taan vihol­li­ses­ta, orjuut­ta­mi­ses­ta, sor­re­tuis­ta. Sit­ten ker­ro­taan, että val­lan­ku­mous ja por­va­ri­luok­ka ensin kukis­te­taan ja sen ole­mas­sao­lon mah­dol­li­suu­det hävitetään.

    Ei tuo nyt kyl­lä ihan sil­tä kuu­los­ta, että pitäi­si kivan demo­kraat­ti­ses­ti ottaa val­ta vaa­leis­sa ja sit­ten por­va­ris­ton, jot­ka ovat kel­po poruk­kaa, ihmi­soi­keuk­sia kun­nioit­taen siir­tyä nätis­ti sosia­lis­min kommunismiin. 

    Jos joku kir­joit­tai­si samal­la taval­la juu­ta­lai­sis­ta, tum­mai­hoi­sis­ta, mus­ta­lai­sis­ta tai oikeas­taan mis­tä tahan­sa kan­sal­li­suu­des­ta kuten kom­mu­nis­ti­ses­sa mani­fes­tis­sa kir­joi­te­taan por­va­reis­ta, jou­tui­si aivan var­mas­ti oikeu­teen kii­hot­ta­mi­ses­ta kan­san­ryh­mää vastaan.

  62. Kom­mu­nis­min pel­koa pide­tään yhte­nä syy­nä ihmis­kas­voi­sen kapi­ta­lis­min aikaan, jota kes­ti 1980-luvun lopulle. ”

    Hel­sin­gin viher­va­sem­mis­ton mie­li­pi­de mitä ilmei­sim­min? Ei län­si-Euroo­pas­sa tai USAs­sa sen­kään ver­taa pelät­ty että kom­mu­nis­min takia oli­si mitään pitä­nyt talous­e­lä­mäs­sä teh­dä. Siel­lä näh­tiin ja uskal­let­tiin myös ääneen sanoa että eii kom­mu­nis­ti­ses­ta talous­jär­jes­tel­mäs­tä mihin­kään ole. Ehkä sit­ten jot­kut Kek­ko­sen ajan polii­ti­kot oikeas­ti uskoi­vat tai sit­ten muu­ten vaan läm­pi­mik­seen sanoi­vat Suo­mes­sa noin.

  63. Ahis­taa: Val­lan­kaap­pauk­set eivät kuu­lu demo­kra­ti­aan. Ne mer­kit­se­vät demo­kra­tain epä­on­nis­tu­mis­ta jär­jes­tel­män suo­je­le­mi­ses­sa. Tään perus­asian ymmär­tä­mi­nen ei pitäi­si olla kovin vaikeaa.

    Olen täs­tä täs­mäl­leen samaa miel­tä. Popu­lis­mi ja kom­mu­nis­mi ovat seu­raus­ta täs­tä epäonnistumisesta.

  64. eemil:

    Uus­po­pu­li­si­mia, hei­tol­la Kek­ko­sen ajas­ta luo­daan illuusio jon­kin uuden , parem­man kek­si­mi­ses­tä. Sijoit­ta­mal­la työ­tä ympä­ri Suo­men pär­jät­tiin parem­min. SAK:n aiheut­ta­ma suo­ma­lai­sen työn kal­lis­tu­mi­nen jyr­ken­si glo­baa­li­ta­lou­den raken­ne­muu­tos­ta Suomessa.

    SAK ulkois­ti suo­ma­lai­set työ­pai­kat. Jos työn teet­tä­mi­nen oli­si tuol­loin ollut hal­vem­paa, niin teol­lis­ten inno­vaa­tioi­den kaut­ta oli­sim­me pär­jän­neet parem­min kan­sain­vä­li­ses­sä kilpailussa.

    SAK (SDP) ja Kek­ko­nen toi­mi­vat kyl­lä kim­pas­sa. Kek­ko­sen idea oli että Suo­mi voi­daan pitää hajau­tet­tu­na perus­ta­mal­la ja tuke­mal­la lähin­nä nai­sia työl­lis­tä­viä teks­tii­li- elin­tar­vi­ke ja kevyt­tä mekaa­nis­ta kulu­tus­ta­va­ra­teol­li­suut­ta kir­kon­ky­liin. Asiak­kaa­na oli pää­asias­sa Neu­vos­to­liit­to, osit­tain koti­maan mark­ki­nat. Näi­den tuot­tei­den val­mis­ta­mi­nen län­si­mai­hin ei oli­si kannattanut.
    Kun Neo­vos­to­liit­to romah­ti 25 vuot­ta sit­ten romah­ti myös näi­den teh­tai­den kan­nat­ta­vuus. Kos­ka työn­te­ki­jät oli­vat pää­asias­sa nai­sia (maa­ti­lo­jen emän­tiä jot­ka tie­na­si­vat lisä­an­sioi­ta) , nin pal­kat nis­sä oli jo val­miik­si pol­jet­tu­ja. Mut­ta tuot­teet ja volyy­mit oli­vat joka tapauk­ses­sa sel­lai­sia että län­teen nii­tä tuot­tei­ta ei men­nyt kau­pak­si, kos­ka laa­tu ja design oli niin huo­noa, mut­ta venä­läi­siin ne uppo­si­vat kuin sima. Täl­lä bila­te­raa­li­sen idän­kau­pan tuo­tol­la satiin Suo­meen arvo­kas­ta öljyä ja raa­ka-ainei­ta suur­teol­li­suu­del­le Neu­vos­to­lii­tos­ta. Mut­ta se raken­ne­muu­tos tapah­tui siis sil­loin eikä SAK:lla ollut vai­ku­tus­ta siihen. 

    Suur­teol­li­suus kuten pape­ri­teh­taat, ras­kas kone­pa­ja­teol­li­suus ja tela­kat ovat sit­ten eri asia. Nii­den tuot­teet kel­paa­vat län­si­mark­ki­noil­le mut­ta pal­kat ovat sil­ti kil­pai­lu­ky­kyi­set kos­ka val­mis­tus tapah­tuu muu­al­la kuin pk-seu­dul­la. Suur­teol­li­su­des­ta tela­koil­la on kovin kil­pai­lu, mut­ta sekin joh­tuu suh­dan­teis­ta, ei vält­tä­mät­tä lii­an kovis­ta palkoista. 

    SAK:n syn­ti­lis­tal­le voi lähin­nä lue­tel­la kul­je­tusa­lo­jen edun­val­von­ta, ahtaa­jien, meri‑, auto- ja rau­ta­tie­kul­je­tusaa­lan palk­ko­jen hilaa­mi­nen mikä ovat nos­ta­neet vien­ti­kul­je­tus­ten hin­to­ja jon­ka vai­ku­tus iskee suo­raaan kos­ka Suo­mi on saa­ri ja pit­kien etäi­syyk­sien maa.

  65. OS tuos­sa epäi­lee, että en ole Adam Smith asian­tun­ti­ja. Täs­sä OS on tie­ten­kin oikeassa.
    Seu­raan kui­ten­kin mie­len­kiin­nol­la työ­ni­kin puo­les­ta talous­tie­teen kehitystä.

    OS kir­joit­taa: “Adam Smith ei käyt­tä­nyt mate­maat­ti­sia apu­vä­li­nei­tä niin tehok­kaas­ti kuin myö­hem­mät talous­tie­tei­li­jät. Hän oli enem­män arvo­fi­lo­so­fi kuin taloustieteilijä.”

    Olen kui­ten­kin sitä miel­tä, että Smit­hin ja hänen ideoi­hin­sa perus­ta­vat nume­ron­murs­kaa­jat jou­ta­vat jo pian­kin eläkkeelle.

    Perus­tee­na tähän on se tosia­sia, että reaa­li-talou­den pää­tök­sen­teos­sa tilal­le ovat jo tul­leet rymi­näl­lä kog­ni­tion auto­ma­ti­soi­jat, jot­ka eivät Adam Smit­hiä kunnioita.

    New Yor­kin pörs­sis­sä jo 60 — 70 % kau­pois­ta teh­dään moni­mut­kai­sil­la High-frequency tra­ding ‑algo­rit­meil­la, jot­ka perus­tu­vat reaa­liai­kai­seen “kai­ken” seurantaan.

    Glo­baa­liy­ri­tyk­set otta­vat jo käyt­töön esim. SAP HANA in-memo­ry com­pu­ting plat­forms, which acce­le­ra­te and auto­ma­te busi­ness proces­ses, deli­ver busi­ness intel­li­gence, etc.

    Onkin sel­vää, että vajaan vuo­si­kym­me­nen pääs­tä glo­baa­li­ta­lout­ta ja “kaik­kea” muu­ta­kin ohjail­laan UUDEN ULJAAN TALOUSTERIAN kei­noin, jot­ka perus­tu­vat kog­ni­tion auto­ma­ti­soin­tiin ja asioi­den reaa­liai­kai­seen seurantaan.

  66. eemil: Uus­po­pu­li­si­mia, hei­tol­la Kek­ko­sen ajas­ta luo­daan illuusio jon­kin uuden , parem­man keksimisestä. 

    Älä nyt yri­tä. Kyl­lä kepu­lais­ten logii­kal­la pit­kin perä­ky­liä raken­ne­tut asun­not ovat olleet aivan kaa­mea vir­hein­ves­toin­ti, sama­ten kuin yli­pää­tän­sä kai­ken kehi­tys­ra­han ripot­te­le­mi­ne n pit­kin suo­mea siten, että tähän maa­han syn­tyy tasan yksi (1) iso ja täy­sin yli­voi­mai­nen kau­pu­ki­seu­tu, Helsinki.

    Kyl­lä, Hel­sin­gin yli­voi­ma on täy­sin kepu­lai­sen poli­tii­ka joh­don­mu­kai­nen tulos. Kun kaik­ki mah­dol­li­nen ripo­tel­laan tasai­ses­ti, mis­sään ei syn­ny kriit­tis­tä mas­saa, pait­si pk-seu­dul­la. Niin­pä kaik­ki muu taan­tuu ja pks vah­vis­tuu ja mitä enem­män kepu­loi­daan, sitä kovem­min kaik­ki kes­kit­tyy sinn­ne yhteen ja aino­aan isoon kau­pun­kiin, mikä meil­lä on.

    Esi­mer­kik­si Kemi­jär­vel­lä puret­tiin taan­noin 90-luvul­la (!!!!) kor­peen raken­net­tu­ja rivitaloja.

    Kenel­le­kö­hän hel­ve­tin pösi­löl­le tulee mie­leen raken­taa rivi­ta­lo­ja Kemi­jär­ven kuo­le­viin kylä­pa­ha­siin? On aivan sel­vää ettei nii­tä kukaan aina­kaan omil­la rahoil­laan ole raken­ta­nut kun seu­tu on kär­si­nyt muut­to­tap­pios­ta vuo­des­ta 1990 lähtien.

  67. Sylt­ty: Ei tuo nyt kyl­lä ihan sil­tä kuu­los­ta, että pitäi­si kivan demo­kraat­ti­ses­ti ottaa val­ta vaa­leis­sa ja sit­ten por­va­ris­ton, jot­ka ovat kel­po poruk­kaa, ihmi­soi­keuk­sia kun­nioit­taen siir­tyä nätis­ti sosia­lis­min kommunismiin. 

    Kom­mu­nis­ti­sen mani­fes­tin osan II lopus­sa tode­taan, että “ensim­mäi­se­nä aske­lee­na työ­väen val­lan­ku­mouk­ses­sa on pro­le­ta­ri­aa­tin nouse­mi­nen hal­lit­se­vak­si luo­kak­si, demo­kra­tian val­loit­ta­mi­nen”, min­kä jäl­keen “pro­le­ta­ri­aat­ti käyt­tää poliit­tis­ta herruuttaan”.

    Demo­kra­tian val­loit­ta­mi­nen. Tämä ei tar­koi­ta mitään kier­toil­mai­sua tota­li­ta­ris­mil­le, tyy­liin “Sak­san demo­kraat­ti­nen tasa­val­ta”; mitään demo­kra­ti­aa ei vie­lä ollut ole­mas­sa­kaan, joten mitään ei täs­tä syys­tä voi­nut myös­kään vir­heel­li­ses­ti yrit­tää samais­taa jo ole­mas­sa ole­vaan demokratiaan.

    1800-luvun alku­puo­lis­kon kie­len­käy­tös­sä, ja aivan yhtä­läi­ses­ti myös por­va­ril­li­sel­la puo­lel­la, “demo­kra­tia” tar­koit­ti sen sijaan pit­käl­ti samaa kuin ylei­nen äänioi­keus. Se oli hypo­teet­ti­nen, vas­ta tule­vai­suu­des­sa odot­ta­va asia, ja vas­ta kes­kus­tel­tiin sii­tä, tuli­si­ko se kos­kaan yli­pään­sä toteu­tu­maan aina­kaan kaik­kial­la län­si­mais­sa. Tuos­sa vai­hees­sa sitä ei ollut Kreik­kaa lukuun otta­mat­ta vie­lä yhdes­sä­kään Euroo­pan maas­sa; Rans­kaan ja Sveit­siin (mies­ten) ylei­nen äänioi­keus tuli Kom­mu­nis­ti­sen mani­fes­tin kir­joit­ta­mis­vuon­na 1848, mut­ta esi­mer­kik­si Sak­saan vas­ta yli 20 vuot­ta myö­hem­min ja useim­piin Euroo­pan mai­hin yli 50 vuot­ta myöhemmin.

    Täs­sä on siis sama kan­ta asi­aan kuin lai­naa­mas­sa­ni Marxin myö­hem­mäs­sä kir­joi­tuk­ses­sa, jota et sanal­la­kaan edes yrit­tä­nyt kom­men­toi­da (mikä tot­ta puhuen ei yllä­tä). Jos ja kun ylei­seen äänioi­keu­teen siir­ry­tään, se tulee tar­koit­ta­maan, että työ­väes­tö voi ottaa val­tio­val­lan vaa­leis­sa ilman väki­val­taa. Kom­mu­nis­ti­ses­sa mani­fes­tis­sa on tie­ten­kin pal­jon puhet­ta väki­val­tai­ses­ta val­lan­ku­mouk­ses­ta, mut­ta se kos­kee toteu­tu­mat­ta jää­nyt­tä hypo­teet­tis­ta tilan­net­ta, jos­sa ylei­seen äänioi­keu­teen ei kos­kaan edes siir­ryt­täi­si. Teks­ti on kir­joi­tet­tu niin var­hai­ses­sa his­to­rian vai­hees­sa, että kukaan ei voi­nut vie­lä tie­tää, siir­ryt­täi­siin­kö sii­hen ollen­kaan ja jos niin mis­sä ja milloin.

    Niin­pä sel­lai­nen val­lan­kaap­paus, joka teh­dään ylei­sen äänioi­keu­den jo val­li­tes­sa, on epä­marxi­lai­nen val­lan­kaap­paus, vaik­ka sen teki­jät itse kuin­ka vetoai­si­vat Marxin nimeen. (Täten esi­mer­kik­si vuo­den 1918 Suo­mes­sa työ­väen­liik­keen enem­mis­tö, joka vas­tus­ti val­lan­ku­mous­ta, oli Marxin kans­sa samaa miel­tä ja sisäl­lis­so­taan ryh­ty­nyt vähem­mis­tö eri mieltä.)

    Jos joku kir­joit­tai­si samal­la taval­la juu­ta­lai­sis­ta, tum­mai­hoi­sis­ta, mus­ta­lai­sis­ta tai oikeas­taan mis­tä tahan­sa kan­sal­li­suu­des­ta kuten kom­mu­nis­ti­ses­sa mani­fes­tis­sa kir­joi­te­taan por­va­reis­ta, jou­tui­si aivan var­mas­ti oikeu­teen kii­hot­ta­mi­ses­ta kan­san­ryh­mää vastaan. 

    Voi hyvä tava­ton. Mani­fes­tin mel­kein koko I osa on por­va­ris­ton ylis­tä­mis­tä niin että hap­pi mei­naa loppua:

    Por­va­ris­to on esit­tä­nyt his­to­rias­sa mitä kumouk­sel­li­sin­ta osaa. […] Por­va­ris­to on ensi ker­ran osoit­ta­nut, mitä ihmi­sen toi­min­ta voi saa­da aikaan. Se on teh­nyt ihme­töi­tä, jot­ka ovat koko­naan toi­sen­lai­sia kuin Egyp­tin pyra­mii­dit, Roo­man vesi­joh­dot ja goot­ti­lai­set tuo­mio­kir­kot; se on suo­rit­ta­nut ret­kiä, jot­ka ovat aivan toi­sen­lai­sia kuin kan­sain­vael­luk­set ja ris­ti­ret­ket. […] Por­va­ris­to vetää […] raa­ka­lai­sim­mat­kin kan­sa­kun­nat sivis­tyk­sen pii­riin. […] Por­va­ris­to on […] tem­man­nut siten väes­tön mel­koi­sen osan pois maa­seu­tue­lä­män tylsyydestä.”

    Ongel­ma on vain, että por­va­ris­ton aika on Marxin ja Engel­sin mukaan ollut ja men­nyt. Por­va­ris­to oli aikoi­naan lois­ta­va vas­taus nii­hin ongel­miin (ts. feo­da­lis­miin), joi­hin se oli vas­taus, mut­ta se on tämän jäl­keen muut­tu­nut itse ongelmaksi.

    Eli vaik­ka tämän sano­mi­nen onkin vähän pro­vo­ka­tii­vis­ta, Marxin ja Engel­sin ana­lyy­si 1800-luvun alku­puo­lis­kon por­va­ris­tos­ta oli pit­käl­ti sama kuin vaik­ka­pa Osmon ja minun ana­lyy­si poh­jois­mai­ses­ta 1900-luvun jäl­ki­puo­lis­kon sosi­aa­li­de­mo­kra­tias­ta: hui­kean lois­ta­va kek­sin­tö, jon­ka aika on vain vali­tet­ta­vas­ti jo men­nyt ja jon­ka tilal­le pitäi­si nyt saa­da jotain, joka uudes­sa muut­tu­nees­sa tilan­tees­sa toi­mii paremmin.

  68. Osmo: Kou­lu­tet­tu nuo­ri­so on muut­ta­nut syr­jä­seu­duil­ta suu­riin yli­opis­to­kau­pun­kei­hin. Nyt aivo­vuo­to uhkaa koko Suo­mea. Tytä­ryh­tiö­ta­lou­des­sa valo­voi­mai­sim­mat hou­ku­tel­laan ulko­mail­le pää­kont­to­rei­hin. Aka­tee­mi­sel­le ural­le täh­tää­vät kat­se­le­vat ulko­mai­sia yli­opis­to­ja. Tämä on pit­kän ajan uhis­tam­me suurimpia. 

    Täl­lä het­kel­lä suo­ma­lais­ten post-docien tilan­ne on aika äly­tön. Käy­tän­nös­sä post-doc ‑kau­den suo­rit­ta­mi­nen samas­sa yli­opis­tos­sa, jos­sa on suo­rit­ta­nut toh­to­rin­tut­kin­non, on kiel­let­ty. Myös­kin tenu­re-track pai­koil­le hake­mi­nen on käy­tän­nös­sä estet­ty. Täl­löin vaih­toeh­doik­si jää­vät joko (äärim­mäi­sen kil­pail­lun, ks. seu­raa­va kap­pa­le) post-doc tai tenu­re-track pai­kan löy­tä­mi­nen toi­ses­ta suo­ma­lai­ses­ta yli­opis­tos­ta, ulko­mail­le muut­to tai yli­opis­to­sek­to­rin ulko­puo­lel­le siir­ty­mi­nen. Vali­tet­ta­vas­ti yksi­tyi­sen sek­to­rin puo­lel­la osa toh­to­rin­tut­kin­toon kuu­lu­vas­ta osaa­mi­ses­ta (esim. tie­teel­lis­ten artik­ke­lei­den kir­joit­ta­mi­nen ja arvioin­ti, ope­tus ja opin­näyt­tei­den ohjaus) on aika hyö­dy­tön­tä ja monis­sa teh­tä­vis­sä pär­jäi­si yhtä hyvin mais­te­ri­ta­son tutkinnolla. 

    Post-doc ja tenu­re-track paik­ko­jen jaos­sa suo­si­taan suo­ma­laiss­sa yli­opis­tois­sa enem­män tai vähem­män avoi­mes­ti ulko­maa­lai­sia tut­ki­joi­ta, sil­lä monil­la yli­opis­toil­la on tavoi­te­ta­so ulko­maa­lais­ten tut­ki­joi­ten pro­sent­tio­suu­del­le. Vali­tet­ta­vas­ti suo­ma­lai­set yli­opis­tot eivät ole eri­tyi­sen hou­kut­te­le­via ulko­maa­lai­sil­le huip­pu­tut­ki­joil­le. Syi­tä ovat mm. palk­ka­ta­so, ilmas­to, sijain­ti, kie­li ja kan­sain­vä­li­sen tun­net­ta­vuu­den puu­te. Täten post-doc ja tenu­re-track ‑pai­koil­le hake­vat ulko­maa­lai­set har­voin ovat alan­sa huippuja.

    Tut­ki­ja­nu­raa tavoit­te­le­val­le suo­ma­lai­sel­le paras vaih­toeh­to täl­lä het­kel­lä on, että suo­rit­taa toh­to­rin­tut­kin­non ulko­maa­lai­ses­sa yli­opis­tos­sa. Doc­to­ral stu­dent pai­kan saa­mi­nen ilman pai­kal­li­sia kon­tak­te­ja on useim­mis­sa pai­kois­sa äärim­mäi­sen vai­ke­aa. Täten tut­ki­ja­nu­ras­ta haa­vei­le­van kan­nat­taa suo­rit­taa yli­opis­to­tut­kin­to alus­ta asti ulko­mail­la. Kos­ka pariu­tu­mi­nen ja per­heen perus­ta­mi­nen osuu usein ajal­li­ses­ti samaan aikaan yli­opis­to-opin­to­jen kans­sa, on täl­löin suu­ri vaa­ra, että hen­ki­lö jää ulko­mail­le pysy­väs­ti. Luon­nol­li­ses­ti läh­ti­jät ovat usein kaik­kein kun­nian­hi­moi­sim­pia, älyk­käim­piä ja roh­keim­pia suo­ma­lai­sia nuo­ria. Eli juu­ri nii­tä, joi­ta Suo­mes­sa tar­vit­tai­siin kehit­tää­mään uusia Nokioita. 

    Sum­ma sum­ma­rum, nykyi­nen yli­opis­to­po­li­tiik­ka suo­ras­taan pakot­taa aka­tee­mi­ses­ti lah­jak­kaat suo­ma­lai­set nuo­ret ulko­mail­le, jos täh­täi­mes­sä on tut­ki­ja­nu­ra. Ja kun ker­ran on läh­te­nyt pit­käk­si aikaa muu­al­le, Suo­meen palaa­mi­sel­le ei ole kau­heas­ti insen­tii­ve­jä. Täten mai­nit­se­ma­si aivo­vuo­don ja pit­kän aika­vä­lin uhan Suo­mi on ihan itse luo­nut itsel­leen type­räl­lä ja lyhyt­nä­köi­sel­lä yliopistopolitiikalla.

  69. eemil: Ja kat­so­kaa mitä Trump tekee koti­mai­sen työn puo­lus­ta­mi­sek­si. Suo­mes­sa se ei oli­si mah­dol­lis­ta, sil­lä pro­tek­tio­nis­mi pie­nim­mil­lään­kin on mah­do­ton aja­tus. Sehän voi­si olla Suo­men etu sil­lä mei­dän pitää aja­tel­la ensin mui­den mai­den etua.

    Suu­ri maa voi teh­dä­kin kuten Trump toimii.Mallin hän on otta­nut Rea­ga­nil­ta, Clin­to­nil­ta ja Bushiltakin

    Auto­teol­li­suus on ollut yksi poli­tii­kan joh­to­täh­tiä. Rea­gan voit­ti Car­te­rin lupaa­mal­la puna­nis­koil­le, että saa­vat ajaa jät­ti V8. Val­tio mak­soi tukea 5000–10000 taa­laa per V8

    Tämä joh­ti sii­hen, että USAn myy­dyin auto on For­din avo­la­va isol­la V8. Mut­ta kan­sa ei oikein välit­tä­nyt puna­nis­ko­jen autois­ta ja kään­tyi osta­maan Toy­otaa ja Hon­daa. Niin­pä hen­ki­lö­au­tois­sa ne ovat kärjessä

    Clin­ton kek­si nämä kep­pi­he­vo­sek­seen ja pal­koo­ti Toy­otan ja Hon­dan pis­tä­mään auto­teh­tai­ta pys­tyyn USAaan ja ennen­kaik­kea usan perä­ky­liin. Samal­la jou­tui­vat euroop­pa­lai­set­kin samaan kurimukseen

    Pal­kat vain eivät olleet uusis­sa teh­tais­sa samaa tasoa kuin van­hois­sa tehtaissa

    Niin­pä peria­me­rik­ka­lai­set auto­teh­tai­li­jat ajau­tui­vat kon­kurs­siin ja Clin­ton ja Bush pelas­ti­vat niitä

    Vuon­na 2007 USAs­sa oli n 20 mil­joo­naa teol­lis­ta työ­paik­kaa, nyt n 12 eli pudo­tus on melkoinen

    Työ­paik­ko­ja on kyl­lä syn­ty­nyt ja työt­tö­myys on alle 5 % eli ollaan lähes täystyöllisyydessä

    Se polt­ta­vin ongel­ma on, että uudet työ­pai­kat ovat mini­mi­palk­kai­sia pal­ve­lua­lan työpaikkoja

    Ja ne 100000 taa­lan duu­na­rit ovat nyky­ään 25000 taa­laa vuo­des­sa ansait­se­via ja se rie­poo puna­nis­kaa eni­ten, tuol­la pal­kal­la ei uut­ta V osteta

    Niin­pä usa­lai­set aja­vat yhtä van­hoil­la autoil­la kuin suomalaiset

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuos­sa jutus­sa käsi­tel­tiin teol­li­suus­mai­den tilan­net­ta noin ylei­ses­ti. Jos kah­dek­san ihmis­tä omis­taa enem­män kuin puo­let maa­il­mas­ta, jotyen kin tulon­ja­ko on vähän vinou­tu­nut­ta. Erot eivät ole Suo­mes­sa kovin suu­ria, kos­ka meil­lä on valit­tu palk­kae­ro­jen sij­has­ta kor­kea raken­teel­löi­nen työt­tö­myys, eikä Suo­mes­sa ole mon­taa super­ri­kas­ta. Mut­ta peräs­sä tulaan! 

    Nois­ta kah­dek­sas­ta kuusi omis­taa lähin­nä pape­ria, ja sitä­kin vain yhdes­sä fir­mas­sa. Osuu­den tule­vis­ta kas­sa­vir­rois­ta, siis. He eivät omis­ta puol­ta maa­il­maa. Oikeas­ti rik­kai­na nois­ta kah­dek­sas­ta ei voi pitää kuin Buf­fet­tia ja Car­los Sli­miä, joi­den rik­kaus perus­tuu laa­jas­ti hajau­tet­tuun eri­lai­sia lii­ke­toi­min­to­ja eri mais­sa har­joit­ta­vien yri­tys­ten portfolioon.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Luu­len, että et ole luke­nut Adam Smit­hin kir­joit­ta­mia tekls­te­jä löain­kaan, vaan puhut 1900-luvun talous­o­peis­ta. Adam Smith ei käyt­tä­nyt mate­maat­ti­sia apou­vä­li­nei­tä niin tehok­kaas­ti kuin myö­hem­mät talous­tie­tei­li­jät. Hän oli enem­män arvo­fi­lo­so­fi kuimn taloustieteilijä.

    Lisäk­si Smith ei teh­nyt mitään ole­tuk­sia ihmis­ten ratio­na­li­suu­des­ta eikä itsek­kyys­kään ollut sinän­sä mikään vaa­ti­mus — suu­ri oival­lus­han oli sii­nä, että vaik­ka yksit­täi­set toi­mi­jat toi­mi­vat eri­lai­sis­ta — ja jopa täy­sin itsek­käis­tä — läh­tö­koh­dis­ta ilman mitään kes­ki­tet­tyä ohjaus­ta tai yhteis­tä suun­ni­tel­maa, niin tulos on (kansan)taloudelle edullinen.

    Nykyi­sin tätä Adam Smit­hin näky­mä­tön­tä kät­tä kut­su­taan itseor­gai­noi­tu­mi­sek­si ja käy­tän­nös­sä vas­ta nyt meil­le on ehkä kehit­ty­mäs­sä työ­ka­lu­ja, joil­la näi­tä asioi­ta voi­si edes joten­kin mallintaa.

  72. Sylt­ty: mis­sään ei syn­ny kriit­tis­tä mas­saa, pait­si pk-seudulla. 

    Seu­raa­vas­sa Soi­nin­vaa­ran vas­taus tähän.

    O.S:“Palveluammatit ovat rat­kai­su, mut­ta se on Suo­mes­sa hidas tie. Pal­ve­lu­jen käyt­tö ei kuu­lu kult­tuu­riim­me eivät­kä pal­ve­lut menes­ty kun­nol­la kuin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Jos pal­ve­lu­jen kysyn­tää halu­taan nopeas­ti lisä­tä, nii­den oli­si olta­va nykyis­tä hal­vem­pia. Vero­tus ja jäy­kät työehdot!”

    Ei Hel­sin­gis­sä mitään kriit­tis­tä mas­saa syn­ny, kaik­ki rahat pitää lapioi­da sin­ne maa­kun­nis­ta. Soi­ni­vaa­ra­kin alle­vii­vaa oikein huu­to­mer­kin kans­sa SAK:n aiheut­ta­man kan­sal­li­sen onnet­to­muu­den : Vero­tus ja jäy­kät työehdot.

    Sosia­lis­tit SAK:n kans­sa keh­taa­vat julis­taa luo­neen­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan. Nyt­kin sosia­lis­tit julis­ta­vat vero­tuk­sen kiris­tä­mis­tä ja pitä­vät kyn­sin­ham­pain kiin­ni SAK:laisten työn­te­ki­jöi­den saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta. Lue: kil­pai­lu­ky­vy­tön suo­ma­lai­nen työ.

  73. Sep­po Korp­poo:

    Onkin sel­vää, että vajaan vuo­si­kym­me­nen pääs­tä glo­baa­li­ta­lout­ta ja “kaik­kea” muu­ta­kin ohjail­laan UUDEN ULJAAN TALOUSTERIAN kei­noin, jot­ka perus­tu­vat kog­ni­tion auto­ma­ti­soin­tiin ja asioi­den reaa­liai­kai­seen seurantaan.

    Eli talous siir­tyy ratio­naa­lis­ten itsek­käi­den toi­mi­joi­den, jot­ka perus­ta­vat pää­tök­set kai­ken mah­dol­li­sen tie­don tas­a­puo­li­seen käsit­te­lyyn, val­taan? Sit­ten­hän tai­taa olla aika puhal­taa pölyt nii­den klas­si­sen talous­tie­teen perus­o­pus­ten päältä…

  74. Lii­an van­ha: Suu­ri maa voi teh­dä­kin kuten Trump toimii.Mallin hän on otta­nut Rea­ga­nil­ta, Clin­to­nil­ta ja Bushiltakin

    Auto­teol­li­suus on ollut yksi poli­tii­kan joh­to­täh­tiä. Rea­gan voit­ti Car­te­rin lupaa­mal­la puna­nis­koil­le, että saa­vat ajaa jät­ti V8. Val­tio mak­soi tukea 5000–10000 taa­laa per V8

    Tämä joh­ti sii­hen, että USAn myy­dyin auto on For­din avo­la­va isol­la V8. Mut­ta kan­sa ei oikein välit­tä­nyt puna­nis­ko­jen autois­ta ja kään­tyi osta­maan Toy­otaa ja Hon­daa. Niin­pä hen­ki­lö­au­tois­sa ne ovat kärjessä

    Clin­ton kek­si nämä kep­pi­he­vo­sek­seen ja pal­koo­ti Toy­otan ja Hon­dan pis­tä­mään auto­teh­tai­ta pys­tyyn USAaan ja ennen­kaik­kea usan perä­ky­liin. Samal­la jou­tui­vat euroop­pa­lai­set­kin samaan kurimukseen

    Pal­kat vain eivät olleet uusis­sa teh­tais­sa samaa tasoa kuin van­hois­sa tehtaissa

    Niin­pä peria­me­rik­ka­lai­set auto­teh­tai­li­jat ajau­tui­vat kon­kurs­siin ja Clin­ton ja Bush pelas­ti­vat niitä

    Vuon­na 2007 USAs­sa oli n 20 mil­joo­naa teol­lis­ta työ­paik­kaa, nyt n 12 eli pudo­tus on melkoinen

    Työ­paik­ko­ja on kyl­lä syn­ty­nyt ja työt­tö­myys on alle 5 % eli ollaan lähes täystyöllisyydessä

    Se polt­ta­vin ongel­ma on, että uudet työ­pai­kat ovat mini­mi­palk­kai­sia pal­ve­lua­lan työpaikkoja

    Ja ne 100000 taa­lan duu­na­rit ovat nyky­ään 25000 taa­laa vuo­des­sa ansait­se­via ja se rie­poo puna­nis­kaa eni­ten, tuol­la pal­kal­la ei uut­ta V osteta

    Niin­pä usa­lai­set aja­vat yhtä van­hoil­la autoil­la kuin suomalaiset

    ame­ri­kan nuo­ris­sa mie­his­sä on myös ala­ryh­mä, mini­ma­lis­tit, jot­ka ovat aivan tyy­ty­väi­siä pie­niin tuloi­hin, jos vapaa-aikaa jää. Vaik­ka palk­ka voi olla pie­ni, monel­la näis­tä hen­ki­löis­tä on aivan hyvä elämänlaatu.

  75. ant­ti: Ei län­si-Euroo­pas­sa tai USAs­sa sen­kään ver­taa pelät­ty että kom­mu­nis­min takia oli­si mitään pitä­nyt talous­e­lä­mäs­sä teh­dä. Siel­lä näh­tiin ja uskal­let­tiin myös ääneen sanoa että eii kom­mu­nis­ti­ses­ta talous­jär­jes­tel­mäs­tä mihin­kään ole. 

    Sen, ettei asia ole näin, osoit­taa jo yksi­nään se, että koko kyl­mä sota käy­tiin. Jos oli­si uskot­tu, ettei kom­mu­nis­mis­ta ole mihin­kään, niin ratio­naa­lis­ta­han oli­si ollut jää­dä pas­sii­vi­ses­ti odot­ta­maan, että se kaa­tuu, kun se kui­ten­kin koh­ta kaa­tuu, kos­ka sii­tä ei ole mihin­kään. Mut­ta sen sijaan että oli­si toi­mit­tu näin, käy­tet­tiin­kin mil­jar­de­ja ase­va­rus­te­luun ja tapa­tet­tiin kym­me­niä tuhan­sia oman puo­len soti­lai­ta Viet­na­min sodan kal­tai­sis­sa tempauksissa.

    Täs­sä on Clin­ton Ros­si­te­rin kir­joi­tus “Why Marx Fai­led Here”, joka ilmes­tyi Satur­day Eve­ning Post ‑leh­des­sä vuon­na 1960: http://docdro.id/LrbmwAj

    His­to­rian­tut­ki­ja Ros­si­ter oli oman aikan­sa tun­ne­tuim­pia yhdys­val­ta­lai­sia oikeis­toin­tel­lek­tuel­le­ja, ja Satur­day Eve­ning Post oli syväs­ti oikeis­to­lai­nen ja kom­mu­nis­min­vas­tai­nen viik­ko­leh­ti, joka kan­nat­ti erit­täin innok­kaas­ti kyl­mää sotaa (ja tuki sisä­po­li­tii­kas­sa puo­les­taan joh­don­mu­kai­ses­ti republi­kaa­ne­ja). Täs­tä huo­li­mat­ta Ros­si­te­rin kir­joi­tuk­ses­sa esi­te­tään, että Marx oli vää­räs­sä nime­no­maan sik­si, että Yhdys­val­lois­sa molem­mat pää­puo­lu­eet, niin demo­kraa­tit kuin republi­kaa­nit­kin, ovat omak­su­neet Marxil­ta niin pal­jon hyviä ideoi­ta kuin ovat — ja osoit­ta­neet näin, että hänen perus­tel­lus­ti aja­man­sa työ­väes­tön ase­man paran­ta­mi­nen on mah­dol­lis­ta ilman siir­ty­mis­tä kom­mu­nis­miin tai edes sosialismiin!

    Kuten kuka tahan­sa, joka tun­tee kyl­män sodan län­si­lei­ris­sä käy­tyä jul­kis­ta kes­kus­te­lua, hyvin tie­tää ilman täl­lais­ten todis­tei­den pöy­tään lyö­mis­tä­kin, Osmon alku­pe­räi­nen väi­te pitää täy­sin paik­kan­sa. Ainoas­taan suo­ma­lai­sen some­kom­men­toi­ja­oi­keis­ton fan­t­asiois­sa ne näke­myk­set, jot­ka täs­sä jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa oli­vat tavan­omai­sin­ta mah­dol­lis­ta kan­sain­vä­lis­tä val­ta­vir­taa, on “Hel­sin­gin viher­va­sem­mis­ton mie­li­pi­de”, jota edus­ti­vat “ehkä jot­kut Kek­ko­sen ajan polii­ti­kot Suomessa”.

  76. Post doce­ja sekä tenu­re trac­ke­jä ei ehkä tar­vi­ta niin pal­jon. Eikös oli­si parem­pi siir­tyä pois veron­mak­sa­jan palkkalistoilta.

  77. Tom­mi Uscha­nov: Kuten kuka tahan­sa, joka tun­tee kyl­män sodan län­si­lei­ris­sä käy­tyä jul­kis­ta kes­kus­te­lua, hyvin tie­tää ilman täl­lais­ten todis­tei­den pöy­tään lyö­mis­tä­kin, Osmon alku­pe­räi­nen väi­te pitää täy­sin paikkansa. 

    Aivan samaa miel­tä, mut­ta jos ollaan tark­ka­na, Neu­vos­to­liit­toa ei enää Län­nes­sä 80-luvun alun jäl­keen pelät­ty muu­ten kuin soti­laal­li­ses­ti. Sen talou­de­li­nen kyky ei enää riit­tä­nyt maa­il­man­val­lan­ku­mouk­seen. Suo­mes­sa pel­ko jat­kui ehkä pidempään.

    Omis­ta sil­mis­tä­ni vii­mei­set­kin suo­muk­set puto­si­vat 70-luvun lop­pu­puo­lel­la, jol­loin kävin työ­mat­koil­la pait­si Län­nes­sä myös NL:ssä ja Kii­nas­sa. Naa­pu­ris­sa oli täy­sin häl­lä väliä mei­nin­ki, Kii­nas­sa köy­hää, orga­ni­soi­tua ja siis­tiä. Orga­ni­soin­nin parem­muu­den takia sala­kuun­te­lu Kii­nas­sa oli vie­lä kat­ta­vam­paa kuin naapurissa. 

    Vähän sää­lit­tää se nau­hoi­tus­ten kerää­jä, jol­ta nau­hat lipe­si­vät lob­byn lat­tial­le. Ulko­näön perus­teel­la arvioi­tu­na mui­ta län­si­maa­lai­sia ei mei­tä kah­ta “lähes naa­pu­ri­mai­den” kan­sa­lai­sia ei siel­lä nii­nä pari­na viikk­ko­na ollut.

  78. ksee: Smith – suu­ri oival­lus­han oli sii­nä, että … niin tulos on (kansan)taloudelle edullinen.

    En kyl­lä miten­kään voi ymmär­tää mik­si tulok­sen pitäi­si olla “kan­san­ta­lou­del­le edullinen”.

    On nimit­täin näh­ty, että ihmi­se­läin tekee jat­ku­vas­ti vaik­ka mil­lai­sia type­riä pää­tök­siä, jot­ka ovat itsel­le ja kan­san­ta­lou­del­le vahingollisia.

    Esi­merk­ke­jä löy­tyy vaik­ka kuin­ka pal­jon: Neu­vos­to­lii­ton 74-vuo­ti­nen sosia­lis­min veri­nen kokei­lu, joka päät­tyi kon­kurs­siin ja Robert Muga­ben Zim­babwe, jon­ka 36 vuo­den pitui­nen kata­stro­fi vain jat­kuu, jne. 

    Lisäk­si tule­vat kai­ken­lai­set enna­koi­mat­to­mat Black Swan-ilmiöt, jot­ka voi­vat tuho­ta koko­nai­sia kansantalouksia…

    Joh­to­pää­tös: Mitään ei voi luo­tet­ta­vas­ti ennus­taa, ei edes Smit­hin suur­ta oival­lus­ta hyväksikäyttäen. 

    Paras kei­no on seu­ra­ta tilan­net­ta tar­kas­ti ja koko­nais­val­tai­ses­ti 24/7, ja rea­goi­da mah­dol­li­sim­man oikein heti kun jotain mer­kit­tä­vää alkaa tapahtua.

    Täs­sä pelis­sä voit­ta­vat ne, joil­la on par­haat seu­ran­ta- ja kognitioautomatiikat.

  79. Sep­po Korp­poo:
    ksee: Smith– suu­ri oival­lus­han oli sii­nä, että … niin tulos on (kansan)taloudelle edullinen.

    En kyl­lä miten­kään voi ymmär­tää mik­si tulok­sen pitäi­si olla “kan­san­ta­lou­del­le edullinen”.

    Pitäi­si? Kyse­hän on havain­nos­ta eikä mis­tään teo­ris­ta joh­de­tus­ta “totuu­des­ta”.

    On nimit­täin näh­ty, että ihmi­se­läin tekee jat­ku­vas­ti vaik­ka mil­lai­sia type­riä pää­tök­siä, jot­ka ovat itsel­le ja kan­san­ta­lou­del­le vahingollisia.

    Vapaan mark­ki­na­ta­lou­den kau­neus onkin sii­nä, että yksi­löt voi­vat teh­dä vaik­ka mil­lä mitoin type­riä pää­tök­siä — kil­pai­lun ansios­ta joku hyvä pää­tös kui­ten­kin aina voit­taa. Lisäk­si, kun ihmi­nen on oppi­va eläin, niin muut yleen­sä kopioi­vat voit­ta­nut­ta ide­aa ennem­min tai myöhemmin.

    Sinän­sä hyvän rat­kai­sun kehit­tä­jän ei tar­vit­se olla edes mikään fik­su ja ahke­ra (vaik­ka niis­tä omi­nai­suuk­sis­ta voi­kin olla apua) — riit­tää, että on oike­aan aikaan oikeas­sa paikassa.

    Esi­merk­ke­jä löy­tyy vaik­ka kuin­ka pal­jon: Neu­vos­to­lii­ton 74-vuo­ti­nen sosia­lis­min veri­nen kokei­lu, joka päät­tyi kon­kurs­siin ja Robert Muga­ben Zim­babwe, jon­ka 36 vuo­den pitui­nen kata­stro­fi vain jat­kuu, jne. 

    Nämä­hän ovat tun­net­tu­ja esi­merk­ke­jä sii­tä, miten vapaa kil­pai­lu toimii?

    Lisäk­si tule­vat kai­ken­lai­set enna­koi­mat­to­mat Black Swan-ilmiöt, jot­ka voi­vat tuho­ta koko­nai­sia kansantalouksia…

    Luo­va tuho­han on vain hyväs­tä — jär­kyt­tää van­ho­ja raken­tei­ta ja antaa mah­dol­li­suu­den uusil­le ideoille.

    Joh­to­pää­tös: Mitään ei voi luo­tet­ta­vas­ti ennus­taa, ei edes Smit­hin suur­ta oival­lus­ta hyväksikäyttäen. 

    Mik­si “mitään” pitäi­si pys­tyä ennustamaan?

    Itsea­sias­sa (kuten lie­nee jo moneen ker­taan todet­tua) talou­den ennus­ta­mi­nen on jo peri­aat­tees­sa mah­do­ton­ta — joku esi­merk­ki­hän tai­si men­nä niin, että jos pys­tyt­täi­siin ennus­ta­maan, että Krei­kan lai­na­pa­pe­rit muut­tu­vat vii­kon kulut­tua arvot­to­mik­si, niin mark­ka­nat oli­si­vat jo romahtaneet.

    Paras kei­no on seu­ra­ta tilan­net­ta tar­kas­ti ja koko­nais­val­tai­ses­ti 24/7, ja rea­goi­da mah­dol­li­sim­man oikein heti kun jotain mer­kit­tä­vää alkaa tapahtua.

    …ja täs­sä on anti-adams­mit­hi­läis­tä mikä?

    Täs­sä pelis­sä voit­ta­vat ne, joil­la on par­haat seu­ran­ta- ja kognitioautomatiikat.

    Tai ennem­min ne, jot­ka tun­te­vat em. auto­ma­tii­kat par­hai­ten ja saa­vat koneet kuvit­te­le­maan höpö­jä syöt­tä­mäl­lä data­vir­taan sopi­via täkyjä…

  80. Tom­mi Uscha­nov: Sen, ettei asia ole näin, osoit­taa jo yksi­nään se, että koko kyl­mä sota käy­tiin. Jos oli­si uskot­tu, ettei kom­mu­nis­mis­ta ole mihin­kään, niin ratio­naa­lis­ta­han oli­si ollut jää­dä pas­sii­vi­ses­ti odot­ta­maan, että se kaa­tuu, kun se kui­ten­kin koh­ta kaa­tuu, kos­ka sii­tä ei ole mihin­kään. Mut­ta sen sijaan että oli­si toi­mit­tu näin, käy­tet­tiin­kin mil­jar­de­ja ase­va­rus­te­luun ja tapa­tet­tiin kym­me­niä tuhan­sia oman puo­len soti­lai­ta Viet­na­min sodan kal­tai­sis­sa tempauksissa.

    Eikö­hän kyl­mä sota käy­ty ensi­si­jai­ses­ti sen vuok­si, että Neu­vos­to­liit­to yrit­ti jat­ku­vas­ti laa­jen­taa vai­kus­tus­pii­ri­ään niin avoi­men agres­sii­vi­ses­ti kuin pei­tel­lym­min­kin kei­noin. Jos tuos­sa menos­sa oli­si jää­ty kai­kes­sa rau­has­sa odot­te­le­maan kom­mu­nis­min kaa­tu­mis­ta, niin Puna-armei­jan rau­han divi­sioo­nat oli­si­vat kyl­lä ilo­mie­lin tul­leet vapaut­ta­maan län­si­mai­sen­kin pro­le­ta­ri­aa­tin kapi­ta­lis­min ikeestä.

    Sen sijaan län­si­mai­den yhteis­kun­nal­li­sen kehi­tyk­sen selit­tä­mi­nen kom­mu­nis­min pelol­la on ihan silk­kaa höpö-höpöä — vapau­det ja kor­kea elin­ta­so oli­vat puh­taas­ti vapaan mark­ki­na­ta­lou­den luo­man talous­kas­vun ja kil­pai­lun ansiota.

    1. ksee
      Kan­nat­taa lukea aika­lais­kir­joi­tuk­sia. Esi­mer­kik­si Kek­ko­nen, jol­la oli oma vai­ku­tuk­sen­sa Suo­men sisä­po­liit­ti­siin rat­kai­sui­hin, uskoi Neu­vos­to­lii­ton elin­ta­son ohit­ta­van Suo­men elin­ta­son ja muo­dos­tu­van sik­si var­tee­no­tet­ta­vak­si haas­teek­si Suo­mel­le. Myö­hem­piä aiko­ja aja­tel­len tämä tun­tui aivan höpöl­tä, mut­ta 60-luvun alus­sa Suo­mi oli köy­hä ja Neu­vos­to­lii­ton viral­li­set ja ehkä todel­li­set­kin kas­vu­lu­vut huikeita.

  81. R.Silfverberg:

    Popu­lis­te­ja pel­kää­vät eni­ten ne joil­la oli­si jotain mene­tet­tä­vää jos popu­lis­tit saa­vat jotain suu­ria voittoja.

    Eihän se noin ole, vaik­ka popu­lis­tit ja hei­dän myö­täi­li­jän­sä mie­lel­lään niin väittävätkin. 

    Vie­ras­tan itse popu­lis­mia ja pel­kään sitä, pahim­mil­laan, sik­si että yksin­ker­tais­tuk­siin ja “vaih­toeh­toi­siin tosi­asioi­hin” perus­tu­va agen­da on niin irral­laan todel­li­suu­des­ta. Miten voi paran­taa mitään jär­ke­väs­ti, jos edes tosi­asioi­ta ei myönnetä?

    Tai toi­saal­ta: tot­ta­han väi­te taval­laan on. Pel­kään sitä vas­tak­kai­na­set­te­lua ja jän­nit­tei­den lisään­ty­mis­tä, jopa seka­sor­toa, jota koh­ti olem­me menos­sa. Popu­lis­mi ei ole ehkä sen syy, mut­ta yksi oireis­ta kuitenkin.

    Sii­nä tule­vai­suu­des­sa meil­lä kai­kil­la on menetettävää.

  82. Kuten kuka tahan­sa, joka tun­tee kyl­män sodan län­si­lei­ris­sä käy­tyä jul­kis­ta kes­kus­te­lua, hyvin tie­tää ilman täl­lais­ten todis­tei­den pöy­tään lyö­mis­tä­kin, Osmon alku­pe­räi­nen väi­te pitää täy­sin paik­kan­sa. Ainoas­taan suo­ma­lai­sen some­kom­men­toi­ja­oi­keis­ton fan­t­asiois­sa ne näke­myk­set, jot­ka täs­sä jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa oli­vat tavan­omai­sin­ta mah­dol­lis­ta kan­sain­vä­lis­tä val­ta­vir­taa, on “Hel­sin­gin viher­va­sem­mis­ton mie­li­pi­de”, jota edus­ti­vat “ehkä jot­kut Kek­ko­sen ajan polii­ti­kot Suomessa”.

    Tot­ta­kai kom­mu­nis­mia pelät­tiin aivan aihees­ta. Val­lan­ku­mouk­sel­li­nen työ­väes­tö, edis­tyk­sel­lis­ten voi­mien joh­dol­la oli­si pahim­mas­sa tapauk­ses­sa moi­sen rot­ta­ko­keen voi­nut käyn­nis­tää län­si­mais­sa­kin. Sik­si­hän se kyl­mä sota käy­tiin, ja kan­sa yri­tet­tiin pitää jota­kuin­kin tyytyväisenä.Tuo ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä että sil­loi­set tol­kun ihmi­set, sen­ai­kai­sen elii­tin ja totuus­me­dian­pai­nos­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta oli­si­vat pitä­neet kom­mu­nis­mia miten­kään kelvollisena.

  83. Kyl­lä piti sit­ten sekin päi­vä näh­dä, että vih­rei­den puheen­joh­ta­ja halusi myy­dä mie­lum­min enem­män kuin vähe­män autoja.

    Eli Vil­le Nii­nis­tö oli maa­nan­tai­na huo­lis­saan AUTOKAUPASTA 🙂

    Voin kuvi­tel­la, että monel­la vih­rei­den kan­nat­ta­jil­la meni kah­vit vää­rään kurk­kuun kun täs­tä luki.

    Auto­kau­pan sei­sok­ki aiheut­taa jo mil­joo­na­tap­pioi­ta, seu­raa­va­na media-alal­la mai­nos­ka­don takia, Vil­le Nii­nis­tö kirjoitti.”

    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kauppa%20niinisto-60600

    Toi­sin sanoen Vih­rei­den puheen­joh­ta­ja on huo­lis­saan sii­tä, että Ber­ne­rin (jo tor­pat­tu) uudis­tus oli­si vähen­tä­nyt auto­jen myyn­tiä. Voi­ko vih­rei­den joh­ta­ja enää tätä popu­lis­ti­sem­mal­le lin­jal­le läh­teä? Olla huo­lis­saan asias­ta, jota on tul­lut vas­tus­tet­tua iät ja ajat?

    Mitä seu­raa­vak­si, Nii­nis­tö on huo­lis­saa suo­ma­lais­ten ydin­voi­ma­lai­tos­ten kannattavuudesta?
    Ainiin, jät­tiyh­tiöi­den, kuten For­tu­min, voit­to­jen riit­tä­vyys­hän huo­let­taa jo…

    (tämä kuu­lui­si oikeas­taan tuon­ne Ber­ne­rin osas­toon, mut­ta ehkä kui­ten­kin enem­män tyy­li­puh­das­ta populismia)

  84. Pal­ve­luam­ma­tit ovat rat­kai­su, mut­ta se on Suo­mes­sa hidas tie. Pal­ve­lu­jen käyt­tö ei kuu­lu kult­tuu­riim­me eivät­kä pal­ve­lut menes­ty kun­nol­la kuin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Jos pal­ve­lu­jen kysyn­tää halu­taan nopeas­ti lisä­tä, nii­den oli­si olta­va nykyis­tä hal­vem­pia. Vero­tus ja jäy­kät työehdot!”

    Pal­ve­lu käsi­te­tään sup­peas­ti ja pal­ve­lui­ta pide­tään matalapalkka-alana

    Näin ei ole ollut pit­kään aikaan kuin perin­tei­sis­sa pal­ve­luis­sa, jot­ka auto­ma­ti­soi­tu­vat pois. 

    Pal­ve­lu­jen vien­ti on nyky­ään monel­le maal­le elin­tär­keä esim Hol­lan­nin vien­nis­tä suu­ri osa on pal­ve­lu­jen vien­tiä eikä se koos­tu sii­vouk­ses­ta ja pesu­la­pal­ve­luis­ta vaan kor­kean tuot­ta­vuu­den palveluista:Finanssi, vakuu­tus, logis­tiik­ka ‑laki-IT etc palveluista.

    Suo­mi on taas ker­ran tip­pu­nut kyy­dis­tä, Suo­mi yrit­tää elää sink­kiäm­pä­rei­den myynnillä

    Mitä tulee TES­siin niin olin 40-vuot­ta pal­ve­lua­lal­la , mut­ta ei ollut kos­kaan ongel­maa sopia esim työ­ajois­ta ja työ­ai­ko­jen joustoista.

    Mut­ta ongel­ma on , ettei suo­ma­lai­nen työ­nan­ta­ja halua sopia vaan sanelee

    Hyvä esi­merk­ki tuli kau­pan alalta:Siellä pyri­tään yhdis­tä­mään myyjän/kassan/vartijan työn yhdis­tä­mi­ses­tä. Asia ete­nee huo­nos­ti, kos­ka sitä raken­ne­taan vedo­ten työ­nan­ta­jan direk­tio-oikeu­teen eli ei edes yri­te­tä neuvotella

    Suo­mi ei ole Sak­sa eikä Ruot­si, jois­sa osa­taan sopia aidos­ti pai­kal­li­ses­ti ‚Suo­mi on edel­leen mana­ge­ment-by-per­ke­le maa .

  85. Tom­mi Uscha­nov: Kuten kuka tahan­sa, joka tun­tee kyl­män sodan län­si­lei­ris­sä käy­tyä jul­kis­ta kes­kus­te­lua, hyvin tie­tää ilman täl­lais­ten todis­tei­den pöy­tään lyö­mis­tä­kin, Osmon alku­pe­räi­nen väi­te pitää täy­sin paikkansa. 

    Kyse oli talous­po­li­tii­kas­ta, ei ulko­po­li­tii­kas­ta mis­sä kom­mu­nis­min vas­tus­tus oli kiel­tä­mät­tä todel­li­nen pri­mus motor. 

    Lyö nyt muu­ta­ma todis­te pöy­tään että USAn palk­ka­ta­so mää­räy­tyi kom­mu­nis­min pelos­ta, ei vaik­ka kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan.

  86. Vil­le: Täten mai­nit­se­ma­si aivo­vuo­don ja pit­kän aika­vä­lin uhan Suo­mi on ihan itse luo­nut itsel­leen type­räl­lä ja lyhyt­nä­köi­sel­lä yliopistopolitiikalla.

    Olen pit­käl­ti samaa miel­tä. Mitä kor­jauk­sia ehdot­tai­sit yliopistopolitiikkaan?

  87. Tom­mi Uscha­nov: Sen, ettei asia ole näin, osoit­taa jo yksi­nään se, että koko kyl­mä sota käy­tiin. Jos oli­si uskot­tu, ettei kom­mu­nis­mis­ta ole mihin­kään, niin ratio­naa­lis­ta­han oli­si ollut jää­dä pas­sii­vi­ses­ti odot­ta­maan, että se kaa­tuu, kun se kui­ten­kin koh­ta kaa­tuu, kos­ka sii­tä ei ole mihin­kään. Mut­ta sen sijaan että oli­si toi­mit­tu näin, käy­tet­tiin­kin mil­jar­de­ja ase­va­rus­te­luun ja tapa­tet­tiin kym­me­niä tuhan­sia oman puo­len soti­lai­ta Viet­na­min sodan kal­tai­sis­sa tempauksissa. 

    Täs­sä menee sekai­sin kom­mu­nis­min arvioin­ti yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä­nä ja kom­mu­nis­ti­sen Neu­vos­to­lii­ton joh­ta­man blo­kin tuot­ta­ma soti­laal­li­nen uhka. 

    Kyl­män sodan käy­mi­nen liit­tyi jäl­kim­mäi­seen, eli pyrit­tiin patoa­maan NL:n joh­ta­man blo­kin laa­je­ne­mi­nen. Sii­nä oli toi­sar­vois­ta, mikä oli sen blo­kin yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä. Kom­mu­nis­mia itses­sään on sil­ti pidet­ty län­nes­sä enem­mis­tön mie­les­tä kel­vot­to­ma­na, ja Neu­vos­to­lii­ton joh­to tuli lopul­ta itse­kin samaan käsitykseen.

  88. Lii­an van­ha:

    Hyvä esi­merk­ki tuli kau­pan alalta:Siellä pyri­tään yhdis­tä­mään myyjän/kassan/vartijan työn yhdis­tä­mi­ses­tä. Asia ete­nee huo­nos­ti, kos­ka sitä raken­ne­taan vedo­ten työ­nan­ta­jan direk­tio-oikeu­teen eli ei edes yri­te­tä neuvotella

    Ai huo­nos­ti? Aina­kin pie­nes­sä S‑ryhmän pai­kas­sa myy­jä on myyjä/kassa/siivooja/postiasiamies/veikkausmyyjä ja pan­kin asia­kas­pal­ve­li­ja. Var­ti­jaa pai­kas­sa ei ole kos­kaan ollut, mut­ta ulko­puo­li­nen sii­voo­ja kyl­lä. Se oli lii­an kal­lis­ta. Muu­ten­kin työ­tah­tia yri­te­tään koko ajan kiris­tää (= vähem­män työ­voi­maa per vuo­ro). Tätä on hal­puut­ta­mi­nen. Hin­nat hal­puu tosin vain Prismoissa.

  89. ksee: Vapaan mark­ki­na­ta­lou­den kau­neus onkin sii­nä, että yksi­löt voi­vat teh­dä vaik­ka mil­lä mitoin type­riä pää­tök­siä – kil­pai­lun ansios­ta joku hyvä pää­tös kui­ten­kin aina voit­taa. Lisäk­si, kun ihmi­nen on oppi­va eläin, niin muut yleen­sä kopioi­vat voit­ta­nut­ta ide­aa ennem­min tai myöhemmin. 

    Tämä ei sil­ti tar­koi­ta sitä, että tämä toi­mi­joi­den har­joit­ta­ma osaop­ti­moin­ti oli­si hyvää koko­nai­sop­ti­moin­tia. Kor­keim­man het­kel­li­sen tuot­ta­vuu­den tie on hel­pos­ti umpi­ku­ja. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Hol­lan­ti ja tulp­paa­nit tai vaik­ka­pa ihan vain ekstrak­tio­ka­pi­ta­lis­mi, jota kai pit­käl­ti nyt­kin harjoitetaan.

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ksee
    Kan­nat­taa lukea aika­lais­kir­joi­tuk­sia. Esi­mer­kik­si Kek­ko­nen, jol­la oli oma vai­ku­tuk­sen­sa Suo­men sisä­po­liit­ti­siin rat­kai­sui­hin, uskoi Neu­vos­to­lii­ton elin­ta­son ohit­ta­van Suo­men elin­ta­son ja muo­dos­tu­van sik­si var­tee­no­tet­ta­vak­si haas­teek­si Suo­mel­le. Myö­hem­piä aiko­ja aja­tel­len tämä tun­tui aivan höpöl­tä, mut­ta 60-luvun alus­sa Suo­mi oli köy­hä ja Neu­vos­to­lii­ton viral­li­set ja ehkä todel­li­set­kin kas­vu­lu­vut huikeita.

    Var­maan­kin kom­mu­nis­min pelos­sa teh­tiin yhtä ja tois­ta, mut­ta mikä nii­den vai­ku­tus työ­väes­tön elin­ta­son ja ‑olo­jen para­ne­mi­seen oikeas­ti on, ei kait ole niin sel­vää. Aina­kin Suo­men koh­dal­la voi­si väit­tää, että toi­met oli­vat aina­kin pit­käs­sä juok­sus­sa ennem­min hai­tal­li­sia — esim. val­tio­joh­toi­nen teol­lis­ta­mi­nen ja kaik­kien munien pane­mi­nen ras­kaan teol­li­suu­den koriin.

  91. ksee: Suo­men koh­dal­la voi­si väit­tää, että toi­met oli­vat aina­kin pit­käs­sä juok­sus­sa ennem­min hai­tal­li­sia – esim. val­tio­joh­toi­nen teol­lis­ta­mi­nen ja kaik­kien munien pane­mi­nen ras­kaan teol­li­suu­den koriin.

    Veik­kaan­pa, että val­tio­joh­toi­nen teol­lis­ta­mi­nen, joka alkoi vajaa 100 vuot­ta sit­ten, pelas­ti Suo­men kommunismilta. 

    Suo­mi oli hyvin pää­oma­köy­hä maa, joten jos yhtiöit­tä­mi­nen oli­si jää­nyt yksi­tyi­sen rahan varaan, ulko­mai­set sijoit­ta­jat oli­si­vat Suo­men teol­lis­ta­neet ja luon­non­va­rat kaa­pan­neet. Elii­tin ja kan­san väli­nen kui­lu oli­si reven­nyt jo 30-luvulla.

    Koko­naan toi­nen asia on, oli­si­ko val­tio­nyh­tiöi­tä kan­nat­ta­nut (osit­tain) yksi­tyis­tää aikai­sem­min kuin nyt tapahtui.

  92. ant­ti: Lyö nyt muu­ta­ma todis­te pöy­tään että USAn palk­ka­ta­so mää­räy­tyi kom­mu­nis­min pelos­ta, ei vaik­ka kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan.

    Mark­ki­naeh­toi­suut­ta on mon­taa eri­lais­ta ala­la­jia. Täs­sä yhtey­des­sä olen­nai­sin­ta on se, että kyl­män sodan aika­na Yhdys­val­lois­sa ay-liik­keen neu­vot­te­lu­voi­ma, sen naut­ti­ma lain suo­ja ja työ­voi­man jär­jes­täy­ty­mi­sas­te oli­vat jotain ihan muu­ta kuin nyky­ään. Tie­ten­kään siel­lä ei ollut mitään muo­dol­lis­ta kol­mi­kan­taa. Mut­ta Suo­men SAK:ta vas­taa­va kes­kus­jär­jes­tö AFL-CIO oli 1950–1960-luvulla mah­ta­va yhteis­kun­nal­li­nen toi­mi­ja, jon­ka sana kuu­lui jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa. Pre­si­dent­ti ja kum­man­kin puo­lu­een joh­to kongres­sis­sa oli­vat sii­hen jat­ku­vas­sa neu­vot­te­lu­yh­tey­des­sä, ja sen suu­tut­ta­mis­ta koe­tet­tiin vält­tää vii­mei­seen saakka.

    Ja jos lukee Yhdys­val­tain tie­do­tus­toi­mis­ton USIA:n ulko­maa­lai­sil­le suun­nat­tu­ja leh­tiä, esit­tei­tä tms. noil­ta ajoil­ta (esi­mer­kik­si Neu­vos­to­lii­tos­sa venä­jäk­si jul­kais­tua Ame­ri­ka Illustri­ro­van­no­je ‑leh­teä, mut­ta myös mui­ta), siel­lä on tois­tu­va­na tee­ma­na, että Neu­vos­to­lii­ton pro­pa­gan­dan levit­tä­mä mie­li­ku­va pal­lo­ma­hai­sis­ta öyk­kä­ri­ka­pi­ta­lis­teis­ta ja hei­dän suo­rit­ta­mas­taan riis­tos­ta on hel­lyt­tä­väs­ti van­hen­tu­nut. Sen sijaan esi­tet­tiin, että Yhdys­val­lois­sa ay-lii­ke on yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sen täy­si­val­tai­nen osa­puo­li, joka on teh­nyt riis­tos­ta lopun sym­paat­ti­sen val­tio­val­lan aktii­vi­sel­la selus­ta­tuel­la, ja tämä tilan­ne tuli­si kes­tä­mään maa­il­man tap­piin saakka.

    Trump-ilmiös­tä käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa on nos­tet­tu usein esiin hät­käh­dyt­tä­vä data­point­ti, jon­ka mukaan duu­na­riam­mat­tien pal­kat eivät ole nous­seet Yhdys­val­lois­sa juu­ri­kaan inflaa­tio­ta nopeam­min enää suun­nil­leen vuo­den 1973 jäl­keen, siis yli 40 vuo­teen. Kuin­ka olla­kaan, eri­lai­sil­la kvan­ti­ta­tii­vi­sil­la mit­ta­puil­la mitat­tu­na ay-liik­keen ase­man rapis­tu­mi­nen Yhdys­val­lois­sa alkoi lähes täs­mäl­leen samal­la hetkellä.

  93. Sylt­ty: sama­ten kuin yli­pää­tän­sä kai­ken kehi­tys­ra­han ripot­te­le­mi­ne n pit­kin suo­mea siten, että tähän maa­han syn­tyy tasan yksi (1) iso ja täy­sin yli­voi­mai­nen kau­pu­ki­seu­tu, Helsinki.

    Wiki­pe­dia:” Itse­näi­syy­den alus­sa pape­ri, sel­lu­loo­sa ja puu toi­vat Suo­mel­le ulko­maan­va­luut­taa, jol­la toteu­tet­tiin kone- ja lai­tein­ves­toin­te­ja ja teh­tiin tek­no­lo­gian­siir­toa Suo­meen. Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen pape­ri­teol­li­suu­den mer­ki­tys kas­voi ja ala moni­puo­lis­tui suo­ma­lai­sen pape­ri­ko­nei­ta val­mis­ta­van teol­li­suu­den nous­tes­sa kutis­tu­vas­ta ase­teol­li­suu­des­ta. Pape­rin kulu­tus kään­tyi las­kuun Euroo­pas­sa vuon­na 2006 ja tämän seu­rauk­se­na Suo­mes­sa­kin on sul­jet­tu usei­ta pape­ri­teh­tai­ta vuo­des­ta 2007 alkaen. Pape­rin vien­ti on sil­ti yhä erit­täin mer­kit­tä­vää Suo­men taloudelle.”

    Pidät tätä tur­ha­na ja vää­rä­nä talous­po­li­tiik­ka­na. Pitäi­si­kö muun Suo­men asuk­kaat siir­tää Ete­lä-Suo­meen, jot­ta saa­tai­siin kriit­tis­tä mas­saa. Kun kai­kil­le ei rii­tä pal­ve­lu­työ­tä, niin loput tule­vat toi­meen kansalaispalkalla.

    Tes­la on ilmoit­ta­nut val­mis­ta­van­sa Euroo­pas­sa 500 000 säh­kö­au­toa ja Volkswa­gen kol­me mil­joo­naa. Vaa­sa hakee säh­kö­au­to­jen akku­jen val­mis­tus­ta. Elin­kei­no­mi­nis­te­ri Lin­ti­lä lupaa 4–5 mrd:n teh­das­hank­kee­seen kai­ken mah­dol­li­sen avun.

    Pitäi­si­kö täs­tä luo­pua, kos­ka raha menee maa­kun­tiin? Sel­lun val­mis­tus vähe­ni eri syis­tä joh­tuen ja inves­toi­mi­nen oli Syl­tyn mukaan vää­rää poli­tiik­kaa, kepu­loin­tia. Aika­naa säh­kö­au­to­jen litiu­ma­kut kor­va­taan parem­mal­la tek­nii­kal­la ja akku­tuo­tan­to aje­taan alas. 

    Syl­tyn talous­op­pien mukaan kysei­seen hank­kee­seen ei saa panos­taa vaan Suo­men on kes­ki­tytt­vä kriit­ti­sen mas­san tuot­ta­mi­seen Helsingissä.

    1. Sor­ry Eemil, mut­ta sylt­ty sanoi, että maa­kun­tien kau­pun­ki­vi­ha­mie­li­nen asen­ne on joh­ta­nut sii­hen, ettei ole syn­ty­nyt elin­kel­poi­sia kau­pun­ke­ja MUUALLA KUIN HELSINKIIN, mikä joh­taa maa­kun­tien näi­vet­ty­mi­seen ja kai­ken sul­lou­tu­mi­seen Helsinkiin.

  94. Tom­mi Uscha­nov: Mark­ki­naeh­toi­suut­ta on mon­taa eri­lais­ta ala­la­jia. Täs­sä yhtey­des­sä olen­nai­sin­ta on se, että kyl­män sodan aika­na Yhdys­val­lois­sa ay-liik­keen neu­vot­te­lu­voi­ma, sen naut­ti­ma lain suo­ja ja työ­voi­man jär­jes­täy­ty­mi­sas­te oli­vat jotain ihan muu­ta kuin nyky­ään. Tie­ten­kään siel­lä ei ollut mitään muo­dol­lis­ta kol­mi­kan­taa. Mut­ta Suo­men SAK:ta vas­taa­va kes­kus­jär­jes­tö AFL-CIO oli 1950–1960-luvulla mah­ta­va yhteis­kun­nal­li­nen toi­mi­ja, jon­ka sana kuu­lui jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa. Pre­si­dent­ti ja kum­man­kin puo­lu­een joh­to kongres­sis­sa oli­vat sii­hen jat­ku­vas­sa neu­vot­te­lu­yh­tey­des­sä, ja sen suu­tut­ta­mis­ta koe­tet­tiin vält­tää vii­mei­seen saakka.

    Ja jos lukee Yhdys­val­tain tie­do­tus­toi­mis­ton USIA:n ulko­maa­lai­sil­le suun­nat­tu­ja leh­tiä, esit­tei­tä tms. noil­ta ajoil­ta (esi­mer­kik­si Neu­vos­to­lii­tos­sa venä­jäk­si jul­kais­tua Ame­ri­ka Illustri­ro­van­no­je ‑leh­teä, mut­ta myös mui­ta), siel­lä on tois­tu­va­na tee­ma­na, että Neu­vos­to­lii­ton pro­pa­gan­dan levit­tä­mä mie­li­ku­va pal­lo­ma­hai­sis­ta öyk­kä­ri­ka­pi­ta­lis­teis­ta ja hei­dän suo­rit­ta­mas­taan riis­tos­ta on hel­lyt­tä­väs­ti van­hen­tu­nut. Sen sijaan esi­tet­tiin, että Yhdys­val­lois­sa ay-lii­ke on yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sen täy­si­val­tai­nen osa­puo­li, joka on teh­nyt riis­tos­ta lopun sym­paat­ti­sen val­tio­val­lan aktii­vi­sel­la selus­ta­tuel­la, ja tämä tilan­ne tuli­si kes­tä­mään maa­il­man tap­piin saakka.

    Trump-ilmiös­tä käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa on nos­tet­tu usein esiin hät­käh­dyt­tä­vä data­point­ti, jon­ka mukaan duu­na­riam­mat­tien pal­kat eivät ole nous­seet Yhdys­val­lois­sa juu­ri­kaan inflaa­tio­ta nopeam­min enää suun­nil­leen vuo­den 1973 jäl­keen, siis yli 40 vuo­teen. Kuin­ka olla­kaan, eri­lai­sil­la kvan­ti­ta­tii­vi­sil­la mit­ta­puil­la mitat­tu­na ay-liik­keen ase­man rapis­tu­mi­nen Yhdys­val­lois­sa alkoi lähes täs­mäl­leen samal­la hetkellä.

    Aina voi seli­tel­lä, mut­ta fak­ta on se, että Yhdys­val­tain talous on kas­va­nut ennä­tyk­sel­li­ses­ti pro­tek­tio­nis­min aika­na, jol­loin myös mar­gi­naa­li­ve­ro­tus oli kor­keim­mil­laan. Auto­me­kaa­nik­ko kyke­ni yhden mie­hen pal­kal­laan raken­ta­maan oma­ko­ti­ta­lon, yllä­pi­tä­mään kah­ta hie­noa jenk­ki­au­toa, koti­rou­vaa ja per­het­tä. Kuten tote­sin, sit­ten alkaa selit­te­ly, joka sopii nykyi­seen ideo­lo­gi­aa glo­baa­lin talou­den autuudesta 🙂

  95. Minä näen asian toisin. 

    Minus­ta nyky­päi­vä­nä sosia­lis­ti­sen suun­ni­tel­ma­ta­lou­den on kor­van­nut EU ja sen pak­ko­kei­no­jen perus­te­luk­si kas­vi­huo­neil­miö. Sosia­lis­ti­ses­sa suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­sa kes­kus­joh­to aset­ti kol­hoo­seil­le epä­rea­lis­ti­sia tuo­tan­to­kiin­tiöi­tä, jot­ka usein jäi­vät saa­vut­ta­mat­ta ja suun­ta­si­vat panok­set väärin.

    Euvos­to­lii­tos­sa kes­kus­joh­to aset­taa esim. hii­li­diok­si­di­pääs­töil­le epä­rea­lis­ti­sia tavoit­tei­ta ja aika­tau­lu­ja, jot­ka jää­vät saa­vut­ta­mat­ta ja suun­taa­vat pon­nis­te­lun vää­rin, joh­taen epä­va­kau­teen ja talou­den taantumaan. 

    Nämä Ber­ne­rin esi­tyk­set ovat vas­ta pien­tä alkusoit­toa niil­le pak­ko­kei­noil­le mitä tule­man pitää, kun kol­hoo­si nimel­tä suo­mi yrit­tää saa­vut­taa EU:n aset­ta­mia tavoitteita.

  96. Unio­nien aikai­sem­pi vah­va ase­ma USAs­sa 1950–60 luvuil­le asti perus­tui poh­jim­mil­taan vah­vaan neu­vot­te­lua­se­maan; suos­tu­kaa pal­kan­ko­ro­tuk­siin tai lak­ko sul­kee teh­taan. Ei sii­nä mis­tään kom­mu­nis­min pelos­ta ollut kyse.

    1970-luvul­ta läh­tien tuon­ti, ensin Japa­nis­ta ja Sak­sas­ta, myö­hem­min myös Kii­nas­ta vei teh­taat ja työ­pai­kat hal­vem­piin mai­hin. Sii­nä ei lak­ko enää auta. 

    Ja toi­sek­seen; mik­si kom­mu­nis­min pel­ko oli­si 1970-luvul­la lop­pu­nut kun Neu­vos­to­liit­to oli voi­mis­saan aina 1980-luvul­le asti?

    Omien muis­ti­ku­vie­ni mukaan, parem­mat his­to­rioit­si­jat muis­ta­ne­vat tar­kem­min läh­teet, ain­kin joku/jotkut USAn pre­si­den­teis­tä yrit­ti­vät kah­den­kes­ki­sis­sä kes­kus­te­luis­ta vah­vis­taa Kek­ko­sen luot­ta­mus­ta vapai­den mark­ki­noi­den toi­min­taan ja parem­muu­teen. Koi­vis­to puo­les­taan omis­sa muis­tel­mis­saan oli kovin häm­mäs­ty­nyt kun nuo­re­na mie­he­nä sotien jäl­keen mat­ka­si Englan­nis­sa ja siel­lä ei kukaan pelän­nyt tai ollut edes kiin­nos­tu­nut kom­mu­nis­min uhas­ta. Mitä ne siel­tä tuli­si ja jos yrit­tä­vät niin sii­nä­hän yrittävät.

    1. Kom­mu­nis­min pel­ko lop­pui 1970-luvuun, kun elin­ta­so Neu­vos­to­lii­tos­sa jäi räi­keäs­ti jäl­keen länsimaisesta.

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kom­mu­nis­min pel­ko lop­pui 1970-luvuun, kun elin­ta­so Neu­vos­to­lii­tos­sa jäi räi­keäs­ti jäl­keen länsimaisesta.

    Täl­lä logii­kal­la kom­mu­nis­min pelon oli­si pitä­nyt nos­taa palk­ko­ja suu­rim­mil­laan 1930-luvul­la kun lama-aika­na oli elin­ta­so mata­lim­mil­laan. Mut­ta kom­mu­nis­min pelon kul­ta-aikaa oli vas­ta 1950–60 luvuil­la. Sori vaan, mut­ta en ole vakuuttunut.

  98. Tom­mi Uscha­nov: Trump-ilmiös­tä käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa on nos­tet­tu usein esiin hät­käh­dyt­tä­vä data­point­ti, jon­ka mukaan duu­na­riam­mat­tien pal­kat eivät ole nous­seet Yhdys­val­lois­sa juu­ri­kaan inflaa­tio­ta nopeam­min enää suun­nil­leen vuo­den 1973 jäl­keen, siis yli 40 vuoteen. 

    Tuo­ta olen ihme­tel­lyt ja sama­han on kos­ke­nut kes­ki­louk­kaa yleen­sä­kin. Tuo­han tar­koit­taa, että siel­lä on jo 70-luvul­la ollut nykyi­nen elin­ta­so, toi­sin sanoen yhdys­val­ta­lai­set työn­te­ki­jät ovat olleet 70-luvul­la uppo­rik­kai­ta ver­rat­tu­na kaik­kiin mui­hin, kun eivät ne kes­ki­luok­kai­set siel­lä­päin maa­il­maa tänä­kään päi­vä­nä mitään köy­hiä ole.

    Miten tämä voi olla mahdollista?

  99. Sylt­ty: Tuo­ta olen ihme­tel­lyt ja sama­han on kos­ke­nut kes­ki­louk­kaa yleen­sä­kin. Tuo­han tar­koit­taa, että siel­lä on jo 70-luvul­la ollut nykyi­nen elin­ta­so, toi­sin sanoen yhdys­val­ta­lai­set työn­te­ki­jät ovat olleet 70-luvul­la uppo­rik­kai­ta ver­rat­tu­na kaik­kiin mui­hin, kun eivät ne kes­ki­luok­kai­set siel­lä­päin maa­il­maa tänä­kään päi­vä­nä mitään köy­hiä ole.

    Miten tämä voi olla mahdollista?

    Moder­ni viher­va­sem­mis­to­lai­nen seli­tys on tuos­sa ylhääl­lä, eli 1970-luvul­le asti USAn yri­tys­joh­to pel­kä­si että maan työ­läi­set alka­vat kom­mu­nis­teik­si ja teke­vät val­lan­ku­mouk­sen, niin että anne­taan niin pal­jon lik­saa ettei­vät ala. 

    Perin­tei­sem­pi näke­mys on että 1970-luvul­le asti tuo­tan­to ja teh­taat oli­vat USAs­sa, ja kun työn­te­ki­jät uhka­si­vat lakol­la, työ­nan­ta­jien oli kan­na­ta­vam­paa suos­tua pal­kan­ko­ro­tuk­siin ja vält­tää lak­ko­ja, taik­ka hakea tasa­pai­noa joka tapauk­ses­sa. Ja kun 1970-luvul­ta alkaen maa­il­man­kau­pan vapau­tues­sa ja vil­kas­tues­sa tuon­ti ja teh­tai­den siir­to teki­vät lak­koa­sees­ta tehot­to­man, myös palk­ka­ta­son nousu pysähtyi.

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sor­ry Eemil, mut­ta sylt­ty sanoi, että maa­kun­tien kau­pun­ki­vi­ha­mie­li­nen asen­ne on joh­ta­nut sii­hen, ettei ole syn­ty­nyt elin­kel­poi­sia kaupunkeja

    Sylt­ty: Niin­pä kaik­ki muu taan­tuu ja pks vah­vis­tuu ja mitä enem­män kepu­loi­daan, sitä kovem­min kaik­ki kes­kit­tyy sinn­ne yhteen ja aino­aan isoon kau­pun­kiin, mikä meil­lä on.

    Hel­sin­gin ongel­mat (tilan puu­te, kal­leus) ovat­kin siis Kes­kus­tan syy­tä. Hesa­lai­set niin rakas­ta­vat maa­kun­tia, kepua, mut­ta maaa­lai­set sen­kun vihaavat.

    Kyl­lä jopa Trum­pin­kin lausun­not kal­pe­ne­vat tämän pro­pa­gan­dan edessä.

    Oli­si Hel­sin­gin etu, jos maa­kun­tiin saa­tai­siin jää­mään rahaa omaan käyttöön.

  101. Sylt­ty: Tuo­ta olen ihme­tel­lyt ja sama­han on kos­ke­nut kes­ki­louk­kaa yleen­sä­kin. Tuo­han tar­koit­taa, että siel­lä on jo 70-luvul­la ollut nykyi­nen elin­ta­so, toi­sin sanoen yhdys­val­ta­lai­set työn­te­ki­jät ovat olleet 70-luvul­la uppo­rik­kai­ta ver­rat­tu­na kaik­kiin mui­hin, kun eivät ne kes­ki­luok­kai­set siel­lä­päin maa­il­maa tänä­kään päi­vä­nä mitään köy­hiä ole.

    Miten tämä voi olla mahdollista? 

    Sitä ei vain tule muis­ta­neek­si, mut­ta yhdys­val­ta­lai­set työn­te­ki­jät oli­vat uppo­rik­kai­ta ver­rat­tu­na kaik­kiin muihin.

    Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kaup­pa­kor­kea­kou­lun mark­ki­noin­nin pro­fes­so­ri Arvo Puu­ka­ri esit­tää kir­jas­saan Näin Ame­ri­kas­sa (1966) sil­loi­sen USA:n — täy­sin paik­kan­sa­pi­tä­väs­ti — maa­na, jon­ka elin­ta­so on häkel­lyt­tä­vän, lähes käsit­tä­mät­tö­män pal­jon parem­pi kuin vaik­ka­pa Suo­mes­sa. (Olen kir­joit­ta­nut Puu­ka­ris­ta, ja muu­ten­kin koko täs­sä tämän kom­ment­ti­ket­jun lop­pu­puo­lel­la kes­kus­tel­lus­ta his­to­rial­li­ses­ta kuvios­ta, omas­sa teok­ses­sa­ni Hätä on tar­peen.)

    Kun ansio­ta­son nousu kat­ke­si Yhdys­val­lois­sa tuol­loin noin vuon­na 1973, Suo­mes­sa monen pie­ni­tu­loi­sen nuo­ren aikui­sen kuu­kausi­palk­ka oli esi­mer­kik­si 500 mark­kaa, ja nykyi­nen euro on osto­voi­mal­taan mel­kein pari­tee­tis­sa sil­loi­sen mar­kan kans­sa. Sinän­sä paik­kan­sa pitä­vät muis­ti­ku­vat täys­työl­li­syy­des­tä ovat peit­tä­neet alleen sen, miten kar­mean huo­no aineel­li­nen elin­ta­so suu­rim­mas­sa osas­sa Län­si-Euroop­paa oli vie­lä 1970-luvul­la­kin. (Täs­tä puo­les­ta­ni kir­joi­tin Hesa­riin vii­me syksynä.)

    Jos halu­aa vähän havain­nol­li­sem­paa ana­lyy­siä, niin kan­nat­taa tutus­tua vaik­ka muu­ta­man vuo­den takai­seen Vuon­na 1971 ‑blo­giin, jos­sa nuo­ri lap­si­per­he rapor­toi yri­tyk­sen­sä elää kuu­kau­den ajan vuo­den 1971 Suo­men kes­ki­mää­räi­sel­lä kulu­tus­ta­sol­la. Vain vähän lii­oi­tel­len: he jou­tui­vat luo­pu­maan suu­rin piir­tein kai­kes­ta, joka nyky­ään miel­le­tään itses­tään­sel­väk­si osak­si nor­maa­lia arki­päi­väis­tä elin­ta­soa, ja bud­jet­ti ylit­tyi sil­ti lievästi.

    ant­ti: Täl­lä logii­kal­la kom­mu­nis­min pelon oli­si pitä­nyt nos­taa palk­ko­ja suu­rim­mil­laan 1930-luvul­la kun lama-aika­na oli elin­ta­so mata­lim­mil­laan. Mut­ta kom­mu­nis­min pelon kul­ta-aikaa oli vas­ta 1950–60 luvuil­la. Sori vaan, mut­ta en ole vakuuttunut. 

    Sil­loin kom­mu­nis­min pel­koon vas­tat­tiin täy­sin toi­sel­la taval­la kuin myö­hem­min: auto­ri­taa­ri­suu­del­la, jon­ka luon­tees­ta kes­kus­te­lem­me juu­ri nyt erääs­sä toi­ses­sa kom­ment­ti­ket­jus­sa. Poik­keuk­sen muo­dos­ti USA, mis­sä Roo­se­vel­tin New Deal ‑poli­tiik­ka paran­si työ­väes­tön ase­maa, jos­kaan ei vie­lä alku­vai­hees­sa ensi­si­jai­ses­ti nos­ta­mal­la palk­ko­ja vaan elvyt­tä­mäl­lä ulos lamas­ta, jot­ta voi­tiin mak­saa edes jon­kin­lais­ta palk­kaa. Mut­ta se työ­väes­tön ase­man para­ne­mi­nen, joka USA:ssa kat­ke­si 1970-lukuun, oli siel­lä, toi­sin kuin Euroo­pas­sa, kyl­lä saa­nut alkun­sa jo 1930-luvulla.

  102. ant­ti: Moder­ni viher­va­sem­mis­to­lai­nen seli­tys on tuos­sa ylhääl­lä, eli 1970-luvul­le asti USAn yri­tys­joh­to pel­kä­si että maan työ­läi­set alka­vat kom­mu­nis­teik­si ja teke­vät val­lan­ku­mouk­sen, niin että anne­taan niin pal­jon lik­saa ettei­vät ala. 

    Nyt puhu­taan sii­tä, mikä oli aika­lais­ten asian­osais­ten oma tul­kin­ta täs­tä asias­ta sil­loin tuo­reel­taan, kun se työ­väes­tön ase­ma par­hail­laan parani.

    Luit­ko nyt esi­mer­kik­si tuon Clin­ton Ros­si­te­rin leh­ti­ju­tun, johon lin­ki­tin aiem­min, ja sii­hen­kin vain yhte­nä yksit­täi­se­nä esi­merk­ki­nä monista?

    Miten seli­tys, jon­ka esit­ti vuon­na 1960 tun­ne­tus­sa yhdys­val­ta­lai­ses­sa oikeis­to­leh­des­sä tun­net­tu yhdys­val­ta­lai­nen oikeis­to­lai­nen (joka kuo­li vuon­na 1970), voi olla “moder­ni viher­va­sem­mis­to­lai­nen selitys”?

  103. GOLAJTTI: komen­to takai­sin. Tuli aiem­min hau­kut­tua kom­mu­nis­mia, mut­ta pak­ko alkaa kään­tä­mään päätä. 

    Niin­pä. Kyse on yksin­ker­tai­ses­ti vain sii­tä, mihin suun­taan halu­taan teh­dä arvo­va­lin­ta ihmis­ten tasa-arvos­ta. Töi­tä, jois­ta sai­si mie­le­käs­tä palk­kaa, ei yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä kai­kil­le, ellei jotain käsit­tä­mät­tö­män pahaa tapahdu.

  104. ano­nyy­mi: Niin­pä. Kyse on yksin­ker­tai­ses­ti vain sii­tä, mihin suun­taan halu­taan teh­dä arvo­va­lin­ta ihmis­ten tasa-arvos­ta. Töi­tä, jois­ta sai­si mie­le­käs­tä palk­kaa, ei yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä kai­kil­le, ellei jotain käsit­tä­mät­tö­män pahaa tapahdu.

    no itsel­le­ni sink­ku­na riit­täi­si luo­la­mai­nen kämp­pä, jos­sa oli­si sähkö,netti ja kir­jo­ja. Omal­ta osal­ta­ni ei edes pitäi­si olla tasa-arvoi­nen mui­den kans­sa. Lap­si­per­hei­den tilal­ta tilan­ne oli­si toi­nen hei­dän ver­tail­les­saan asun­to­jan­sa toi­se­ten­sa asuntoihin.

  105. Sil­mäi­lin Clin­ton Ros­si­te­rin artik­ke­lin läpi ja tuon artik­ke­lin valos­sa väi­te kom­mu­nis­min pelos­ta on entis­tä absurdimpi.

    Kir­joit­ta­ja tote­aa että marxis­mi tai kom­mu­nis­mi ei kos­kaan saa­nut tai ollut saa­mas­sa laa­jem­paa kan­na­tus­ta Ame­ri­kas­sa. Ei 1800–1900 luku­jen vaih­tees­sa, ei 1930-luvun laman syö­ve­reis­sä ei sen jälkeenkään.

    Ja sit­ten moder­ni tul­kin­tan­ne on että kom­mu­nis­min pelon val­li­tes­sa alet­tiin korot­taa palkkoja.

    Minus­ta tuo tei­dän tul­kin­tan­ne on lähem­pä­nä Kek­ko­sen aikaa kun kom­mu­nis­mis­ta piti väen väki­sin kek­siä jotain hyvää sanottavaa.

    Men­kää nyt sit­ten edes kor­jaa­maan Wiki­pe­dia, oikeas­taan kaik­ki USAn 1950–60 luku­ja käsit­te­le­vät artik­ke­lit kai­paa­vat modaustanne.

  106. Sylt­ty: Tuo­ta olen ihme­tel­lyt ja sama­han on kos­ke­nut kes­ki­louk­kaa yleen­sä­kin. Tuo­han tar­koit­taa, että siel­lä on jo 70-luvul­la ollut nykyi­nen elin­ta­so, toi­sin sanoen yhdys­val­ta­lai­set työn­te­ki­jät ovat olleet 70-luvul­la uppo­rik­kai­ta ver­rat­tu­na kaik­kiin mui­hin, kun eivät ne kes­ki­luok­kai­set siel­lä­päin maa­il­maa tänä­kään päi­vä­nä mitään köy­hiä ole.

    Miten tämä voi olla mahdollista?

    Nai­set ovat men­neet töi­hin. USA:n mies­ten medi­aa­ni­pal­kat eivät ole reaa­li­ses­ti nous­seet sit­ten 1970-luvun puo­li­vä­lin, mut­ta ensin­nä­kin nais­ten pal­kat ovat nous­seet ja toi­sek­si nai­set käy­vät enem­män töis­sä kuin sil­loin aikoi­naan. Jos luet Mat­hias V:n luet­te­loa, niin yksi siel­lä mai­nit­tu koh­ta on “koti­rou­va”. Näi­tä on nyky­ään vähem­män. Vaik­ka ottai­si huo­mioon sen “nai­sen dol­la­ri on 80 cen­tiä”, niin nais­ten työ­hön­me­no on sil­ti nos­ta­nut koti­ta­lou­den kulu­tus­mah­dol­li­suut­ta 40% sii­tä ajas­ta, kun nai­set oli­vat kotona.

  107. ant­ti: Sil­mäi­lin Clin­ton Ros­si­te­rin artik­ke­lin läpi ja tuon artik­ke­lin valos­sa väi­te kom­mu­nis­min pelos­ta on entis­tä absurdimpi.

    Kir­joit­ta­ja tote­aa että marxis­mi tai kom­mu­nis­mi ei kos­kaan saa­nut tai ollut saa­mas­sa laa­jem­paa kan­na­tus­ta Amerikassa. 

    Niin. Hän tote­aa, että marxis­mi ei kos­kaan ole saa­nut tai ollut saa­mas­sa laa­jem­paa kan­na­tus­ta, kos­ka sen omat vas­tus­ta­jat ovat omak­su­neet sil­tä niin pal­jon.

    Our hos­ti­li­ty to radica­lism has not, to be sure, pre­ven­ted our bor­rowing use­ful ideas piece­meal from radicals in our midst. A major cause of the decli­ne of the Socia­list Par­ty, and of a dozen other radical par­ties that have orbi­ted crazi­ly around it, has been the can­ni­ba­lis­tic tas­tes of the Republicans and Democ­rats.

    Mikä täs­sä voi olla näin vai­ke­aa ymmärtää?

    Men­kää nyt sit­ten edes kor­jaa­maan Wiki­pe­dia, oikeas­taan kaik­ki USAn 1950–60 luku­ja käsit­te­le­vät artik­ke­lit kai­paa­vat modaustanne. 

    Voit­ko antaa joi­ta­kin esi­merk­ke­jä? Nii­tä luu­li­si hel­pos­ti löy­ty­vän vaik­ka­pa vii­si tai kymmenen.

    Minun käsi­tyk­se­ni Wiki­pe­dias­ta on ollut kyl­lä, että se ei kan­na­ta mitään yksit­täis­tä tul­kin­taa his­to­rias­ta tai mis­tään muus­ta­kaan tul­kin­nan­va­rai­ses­ta asias­ta, vaan jokai­sel­le kes­ke­nään kil­pai­le­val­le tul­kin­nal­le on oma artik­ke­lin­sa. Jos sin­ne menee kir­joit­ta­maan, että “voi voi, tämä näke­mys täs­tä asias­ta on nyt kyl­lä ihan vää­räs­sä”, niin se pois­te­taan nopeas­ti Wiki­pe­di­aan sopi­mat­to­ma­na yksit­täi­sen mie­li­pi­teen ilmaisuna.

  108. Aloi­te­taan alus­ta, Osmo väitti:
    “Kom­mu­nis­min pel­koa pide­tään yhte­nä syy­nä ihmis­kas­voi­sen kapi­ta­lis­min aikaan, jota kes­ti 1980-luvun lopul­le. Ellei työ­väes­töä oli­si koh­del­tu kun­nol­la, oli­si tul­lut val­lan­ku­mous ja sosialismi.” 

    Kom­mu­nis­min pel­koa USAs­sa käsit­te­le­vät esim artikkelit:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Anti-communism#United_States

    https://en.wikipedia.org/wiki/Red_Scare

    https://en.wikipedia.org/wiki/McCarthyism

    Yksi­kään näis­tä ei mai­nit­se kom­mu­nis­min pelon saa­neen aikaan ‘ihmis­kas­vois­ta kapi­ta­lis­mia’ USAs­sa. Päin­vas­toin, kom­mu­nis­min pel­ko sai näi­den artik­ke­lien mukaan aikaan ihmis­ten kuu­lus­te­lu­ja, irti­sa­no­mi­sia ja mus­tia lis­to­ja. Aina­kaan minus­ta tuo ei kovin ihmis­kas­voi­sel­ta kapi­ta­lis­mil­ta kuulosta.

    Edes kapi­ta­lis­min kul­ta-aikaa käsit­te­le­vä artik­ke­li ei mai­nit­se kom­mu­nis­min pel­koa kas­vun syy­nä, vaan kau­pan vapau­tu­mis­ta, työ­voi­man siir­ty­mis­tä maa­ta­lou­des­ta teol­li­suu­teen ja pal­ve­lua­loil­le jne:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Post%E2%80%93World_War_II_economic_expansion

    Itse tuot sit­ten esil­le väit­teen että monet Marxin ideois­ta tai aja­tuk­sis­ta oli­si­vat toteu­tu­neet USAn historiassa. 

    Voi olla että näin on tai oli, mut­ta tämä ei ole mikään todis­te Osmon väit­teen pitävyydestä. 

    Sen sijaan minua kiin­nos­ti mis­tä tuo Osmon teo­ria on peräi­sin, ei tun­nu läh­tei­tä löytyvän.

  109. GOLAJTTI: no itsel­le­ni sink­ku­na riit­täi­si luo­la­mai­nen kämp­pä, jos­sa oli­si sähkö,netti ja kir­jo­ja. Omal­ta osal­ta­ni ei edes pitäi­si olla tasa-arvoi­nen mui­den kans­sa. Lap­si­per­hei­den tilal­ta tilan­ne oli­si toi­nen hei­dän ver­tail­les­saan asun­to­jan­sa toi­se­ten­sa asuntoihin. 

    No, tasa-arvo on liu­ku­va käsi­te, mut­ta se täy­tyy yleen­sä­kin huo­mioi­da, jos sitä ja libe­raa­lia demo­kra­ti­aa ei koko­naan hylä­tä. Kyse on pait­si sta­tus-asiois­ta myös sii­tä, että rahal­la ihan oikeas­ti saa ostet­tua (lisää) oikeuk­sia — myös ihmi­soi­keuk­siin kuu­lu­via sel­lai­sia. Ja siis (näen­näi­nen) sta­tus­kin vai­kut­taa näi­hin, kos­ka sil­lä saa usein vaik­ka­pa parem­paa palvelua.

  110. OS kat­soo näi­tä asioi­ta vää­räs­tä, eli popu­lis­mi-vaa­ran näkökulmasta.

    Its the ECONOMY stu­pid!” — Mie­les­tä­ni peli menee näin:

    Trump on nyt aloit­ta­nut USAn ja koko län­si­mai­sen talous­her­ruu­den alas­ajon. EU ei pys­ty uudis­tu­maan ja kutis­tuu lopul­ta Sak­san ympä­ril­le muo­dos­tu­vak­si talous-blokiksi.

    Dol­la­ri menet­tää ase­maan­sa reser­vi­va­luut­ta­na ja asteit­tain menet­tää sen yanil­le, jol­loin ajau­du­taan uuteen finans­si­krii­siin. Lopul­ta Kii­na alkaa joh­ta­maan maailmantaloutta.

    Aja­tuk­set sii­tä, että “Trump pelas­taa Venä­jän talou­den”, “Syy­rian sota on palaut­ta­nut Venä­jän kun­nian”, jne. osoit­tau­tuu bluf­fik­si ja nii­den takaa pal­jas­tuu lopul­ta se tosia­sia, että Putin ei pys­ty toteut­ta­maan pakol­li­sia lalous­re­for­me­ja. Näi­nol­len Venä­jäs­tä tulee poliit­ti­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti entis­tä­kin epä­va­kaam­pi valtio.

    Täs­sä pelis­sä Suo­mel­le näyt­tää jää­vän Mus­ta Pek­ka käteen: Suo­men talous on lii­an heik­ko kes­tä­mään tule­via talous­krii­se­jä ja ay-liik­keen pyö­rit­tä­män työ­voi­ma­kar­tel­lin aiheut­ta­ma 500 000 ihmi­sen mas­sa­työt­tö­myys jää pysy­väk­si. Se aiheut­taa Suo­men talou­del­le vuo­sit­tain suo­ri­na + epä­suo­ri­na kus­tan­nuk­si­na noin 10 mil­jar­din tap­piot. Velan­ot­to-addi­tios­ta kär­si­vät popu­lis­ti-polii­ti­kot eivät kyke­ne tilan­net­ta kor­jaa­maan vaan maa ajau­tuu lopul­ta pahaan talousahdinkoon. 

    Suo­men sen­saa­tio-hakui­nen mee­dia jat­kaa pää­teh­tä­vän­sä lai­min­lyön­tiä, eikä infor­moi kan­saa edel­lä mai­ni­tuis­ta tär­keis­tä asiois­ta. Sen sijaan se vetää lööp­pe­jä toi­sar­voi­sis­ta asiois­ta, kuten vaik­ka­pa ter­ro­ri-iskuis­ta, joi­den aiheut­ta­ma kuo­le­man­vaa­ra on yhtä toden­nä­köi­nen kuin se, että sala­ma iskeen ihmi­seen kak­si ker­taa peräkkäin.
    Anne­taan­ko sen men­nä näin?

  111. Sep­po Korp­poo: Velan­ot­to-addi­tios­ta kär­si­vät popu­lis­ti-polii­ti­kot eivät kyke­ne tilan­net­ta kor­jaa­maan vaan maa ajau­tuu lopul­ta pahaan talousahdinkoon. 

    Ns. oikea tar­vit­ta­va kor­jaus­lii­ke on deval­vaa­tio, jota on todel­la vai­kea­ta teh­dä ilman omaa valuut­taa — eten­kin kun täl­lai­nen “deval­vaa­tio” ei kos­ke kuin (pie­nem­piä) palk­ko­ja. Täl­lai­nen toi­min­ta pelaa pahas­ti popu­lis­min pussiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.