Populismin pelko on korvannut kommunismin pelon

124 vastausta artikkeliin “Populismin pelko on korvannut kommunismin pelon”

1. OS: “On hyvä, että uhka toimii, vaik­ka pop­ulistien tar­joa­mat ratkaisut toimi­vat juuri yhtä huonos­ti kuin sosialismi.

   –

   Bernie Sander­sista olisi ilmeis­es­ti tul­lut Yhdys­val­tain pres­i­dent­ti, jos hänet olisi päästet­ty demokraat­tien ehdokkaak­si. Suuri enem­mistö halu­aa muu­tos­ta ja ajan myötä demokra­ti­as­sa se myös toteu­tuu. Nyky­meno ei tule jatkumaan.”

   Sander­shan on sosial­isti ja ilmi­selvä populisti.

   Kaiken lisäk­si USA:n pres­i­dent­ti­vaaleis­sa ihmiset äänes­tivät nimeno­maan muu­tok­sen puoles­ta, van­haa rappeu­tunut­ta val­taa (Oba­ma, Hillary jne.) vas­taan. Muu­tos­ta halut­ti­in ja sitä var­masti tul­laan näkemään.

   OS: “Pop­ulistien takaisin men­neisyy­teen ei toi­mi, mut­ta paljon parem­paa ei ole tar­jo­ta per­in­teisel­lä vasem­mis­tol­lakaan. Vasem­mis­to on kyl­lä voit­tanut vaale­ja eri puo­lil­la Euroop­paa, mut­ta seu­raa­vat vaalit se onkin sit­ten yleen­sä hävin­nyt lupausten osoit­taudut­tua tyhjik­si. Ran­skan François Hol­lande ei ase­tu edes ehdolle.”

   Tarkoi­tat var­maan per­in­teisel­lä vasem­mis­tol­la vasemmistopopulisteja?

   Vastaa

2. OSl­ta taas eri­no­mainen ana­lyysi! Onnittelut.

   Kiin­nitin huomion varsinkin kah­teen kohtaan: 

   1) “Timo Harakalla on edes yri­tys­tä, kos­ka hän tulee tämän tra­di­tion ulkop­uolelta, mut­ta kat­so­taan miten äijän käy.”
   Pelkään pahoin, että SDP ei pysty siir­tymään talouden reaal­i­maail­maan. Sik­si on toden­näköistä, että Harak­ka ammu­taan nopeasti alas ay-jyrien ja SDPn marx­i­lais-fun­da­men­tal­istien toimesta.
   Har­mi, jos näin käy…

   2) “Kan­nat­taa vilkuil­la lib­er­aalien ekon­o­mistien suuntaan – ..”
   Van­hat ekon­o­misti-pierut eivät mil­lään tah­do luop­ua Adam Smithistä, vaik­ka hänen teo­ri­ansa on todet­tu vääräk­si viimeistään 2000-luvun lopussa.
   Tilalle näyt­tää tule­van ihmisen epära­tionaal­isi­in emootioi­hin perus­tu­va jatku­vien kuplien muodostumis/puhkeamis ‑malli?
   Pop­ulis­mi voit­taa siis myös talous­teo­ri­an puolella?

   Vastaa

3. Yksilön kohdal­la pop­ulis­mi tarkoit­taa, että tekemisel­lä tai tekemät­tä jät­tämisel­lä on jär­keenkäypä tule­ma. Val­tio­ta­sol­la suo­ma­lainen pop­ulisti ajaa suo­ma­lais­ten asi­aa, jota kukaan muu ei tee. Kun glob­al­isaa­tio toi työt­tömyy­den ja EU maa­han­muu­ton, niin miten työn­sä menet­tänyt euroop­palainen duu­nari reagoi? Aina voi arvel­la, onko euroop­palais­ten vapaa liikku­vu­us kan­so­jen vel­jeyt­tä, fed­er­al­istien uni, vaiko suur­pääo­man juoni? Palveluy­hteiskun­taa aja­va Soin­in­vaara on utoop­pinen pop­ulisti. Tämän voi tode­ta käymäl­lä mis­sä tahansa kau­pas­sa, jos­sa pääosa tavaroista on tul­lut tuon­nin kaut­ta. Euroop­pa ja Suo­mi siinä samas­sa häviää tässä kisas­sa. Real­isti toivoo, että vähem­män jakami­nen tapah­tuu sopuisasti.

   Vastaa

4. Pop­ulis­tista ja nyky­istä hallintoa kan­nat­taa ver­ra­ta suurimpi­en kysymys­ten äärellä

   Väestöräjähdys
   Ilmastonmuutos
   Resussikato

   Nyky meno:
   Väestöräjähdys­tä hoide­taan siirtämäl­lä ylikiehu­va osa län­si­mai­hin. Euroop­paan kohdis­tunut pako­laisaal­to kui­tat­ti­in väestönkasvul­la kehi­tys­mais­sa reilus­sa viikos­sa takaisin. Kaik­ki Suomen pako­laiset jar­rut­taa väestönkasvua lähtö­mais­sa alle päiväl­lä, sil­lä kehi­tys­maid­en väestö kas­vaa n.200 000 henkeä päivässä.

   Pop­ulis­tit taas:
   Suun­taisi­vat resurssit juurisy­i­hin lopet­taen kasvun vaik­ka voimalla.

   Ilmas­ton­muu­tos

   Nyky:
   Tuotan­to saas­tut­tavi­in mai­hin, jois­sa ei syn­ny innovaatioita.
   Popu:
   Tuotan­to puh­taisi­in län­si­mai­hin, jois­sa kek­sitään kaik­ki merkittävä. 

   Resus­sika­to

   Nyky:
   Halu­taan kas­vatt­taa koko pal­lon elin­ta­so län­si­maiselle tasolle
   popu:
   päin vas­toin kuin nyt tehdään.

   Mielestäni koskaan asetel­ma ei ole ollut näin hyvät vas­taan pahat.

   Vastaa

5. Yksi merkit­tävä tek­i­jä tässä sotkus­sa on nimeno­maan per­in­teis­ten äijäam­mat­tien katoami­nen ja kor­vau­tu­mi­nen ns pink collar-työpaikoilla. 

   Monille miehille tekee tiukkaa hakeu­tua naisel­lisem­mik­si miel­let­ty­i­hin ammat­tei­hin. Tässä on var­maan myös ripaus biolo­giaa taustal­la. Hoi­va-ala ja ihan kas­vokkaiseen kom­mu­nikaa­tioon perus­tu­vat työt taita­vat sopia keskimäärin naisille hie­man miehiä parem­min. Tai san­o­taan että miehissä on enem­män niitä, joiden luon­teeseen nämä työte­htävät sopi­vat todel­la huonosti. 

   2000-luvun ikävät muu­tok­set ovat osuneet kipeäm­min miehi­in kuin naisi­in ja se on var­maan yksi syy siihen, että saimme todis­taa esimerkik­si eilistä virkaanastumistöräyttelyä.

   Vastaa

6. Työväestöl­lä meni hyvin niin kauan kun työn kysyn­tä kasvoi ja huonos­ti, kun dig­i­tal­isaa­tio ja robot­it alkoi­vat kor­va­ta ihmistyötä.

   Jokin tässä lauseessa häir­it­see minua.

   Eikö koko ihmiskun­nan tuot­tavu­u­den nousu ole nimeno­maan sitä, että on kek­sit­ty konei­ta ja lait­tei­ta jot­ka ovat nopeut­ta­neet työsken­te­lyä ja ihmisen tärkein työvä­line ovat läh­es koko his­to­ri­ankir­joituk­sen ajan olleet aiv­ot — käytet­ti­in niitä sit­ten sirkke­lin tai tietokoneen ohjaamiseen.

   Mielestäni yhtälössä on jokin muu muut­tunut (tai pysynyt samana, miten sitä nyt halu­aa tarkastel­la), mut­ta se ei ole se että työn tekemisen tärkein väline ovat edelleen aiv­ot, kuten ne ovat olleet var­maan tuhan­sia vuosia. 

   Ehkä kyse on siitä, että var­al­lisu­us pyrkii keskit­tymään ja kos­ka yhteiskun­nan primääri­nen evo­lu­ti­ivi­nen väline on täl­lä het­kel­lä var­al­lisu­us tai raha, pidem­mäl­lä aikavälil­lä rahan keskit­tymät saa­vat epäter­veitä mittasuhteita.

   Vastaa

7. Ihmette­len aja­tus­tasi tulo­eroista. Minus­ta ne ovat meil­lä aivan liian pienet ja niitä pitäisi kasvattaa.

   Meil­lä yhteiskun­nan tukien varas­sa elävä ansait­see käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen saman ver­ran kuin pieni­palkkaises­sa työssä käyvä. Ei se niin voi olla. Sit­ten ihme­tel­lään, kun kukaan ei suos­tu bus­sikuskik­si tai laitossi­ivoo­jak­si. Has­sut­tele­vim­mis­sa juh­la­puheis­sa ehdote­taan ratkaisuk­si maa­han­muut­toa: tuo­daan ulko­mail­ta hal­patyövoimaa, jot­ta oma kansa voidaan pitää työt­töminä ja ote­taan “jostain” lainaa, jot­ta työt­tömät on varaa elättää.

   Toisaal­ta huip­putyö­paikko­jen palkat ovat kan­sain­välis­es­ti kat­soen niin alhaisia, että niihin ei saa­da houkutel­tua osaav­in­ta työvoimaa ulko­mail­ta ja, kuten itsekin kir­joi­tat, koti­mai­sis­takin taitavim­mat tup­paa­vat lähtemään.

   Vastaa

8. “Perus­tu­lon mah­dol­lista laiskistavaa vaiku­tus­ta on kokeil­tu tuhan­sil­la nuo­ril­la, jot­ka saa­vat pääo­mat­u­loa per­imästään omaisuudesta”
   Olisiko tuos­ta muuten tutkimus­tu­lok­sia? Olisi todel­la mielenkiintoista.

   Vastaa

9. Tero Tolo­nen:
   Mielestäni yhtälössä on jokin muu muut­tunut (tai pysynyt samana, miten sitä nyt halu­aa tarkastel­la), mut­ta se ei ole se että työn tekemisen tärkein väline ovat edelleen aiv­ot, kuten ne ovat olleet var­maan tuhan­sia vuosia. 

   Yhteiskun­nas­sa on aina myös niitä jäseniä, joiden älyl­liset lah­jat ovat vaa­ti­mat­tomat ja jot­ka kykenevät vain yksinker­taiseen, suorit­tavaan työhön. Suomes­sa tuol­laista työtä ei enää juurikaan ole. Osit­tain sen tekevät koneet, osit­tain hal­pa työvoima ulkomailla.

   Suo­ma­laisel­la yhteiskun­nal­la ei enää ole tar­jo­ta tälle kansanos­alle muu­ta kuin tukia ja avus­tuk­sia. Se ei ole hyvä edes vaik­ka meil­lä olisi varaa mak­saa – hei­dänkin pitäisi voi­da tun­tea itsen­sä hyödyl­lisik­si osana yhteiskuntaa.

   Vastaa

10. “työn kysyn­tä kasvoi” Työn kysyn­tä on kas­vanut 80-luvun jäl­keenkin jokaisel­la palkkata­sol­la. Mil­lä tahansa kuukausi­pal­ka­lla ihmisiä halut­taisi­in nyt töi­hin paljon enem­män kuin ennen. Esimerkik­si nyt puo­let ihmi­sistä saa jo yli 3 000 euroa kuus­sa, ennen vain hyvin pienelle osalle olisi löy­tynyt kysyn­tää sil­lä pal­ka­lla. Sama on tilanne myös alem­mil­la ja korkeam­mil­la palkkatasoilla.

    Ay-liike on vain mokan­nut koko hom­man korot­ta­mal­la min­imi­palkko­ja vieläkin nopeam­min kuin työn kysyn­tä on kas­vanut. Kyl­lä palkko­ja saisi korot­taa, mut­ta se ei riitä ammat­tili­itoille, vaan ne ovat men­neet korot­ta­maan min­imi­palkko­ja eli kiel­toa palkata ihmisiä, joiden työn arvo ei ole korkea. Jos min­imi­palkat olisi pidet­ty entisel­lään, meil­lä olisi täystyöl­lisyys ja kil­pailu työn­tek­i­jöistä olisi nos­tanut useimpi­en palkat kauas min­imien yläpuolelle. Verot oli­si­vat kevyem­piä ja syr­jäy­tymi­nen vähissä. Perus­suo­ma­laiset oli­si­vat Rkp:n kokoinen puolue.

    “Bernie Sander­sista olisi ilmeis­es­ti tul­lut Yhdys­val­tain pres­i­dent­ti” Ei olisi. Jere­my Cor­byn on romut­tanut Labourin 25 pros­entin puolueek­si kahdes­ta oppo­si­tiokaud­es­ta huoli­mat­ta, ja Cor­bynin oma 20 pros­entin kan­na­tus on sitäkin matalampi.

    Jotkin hyvä­tu­loiset työt ovat tarpeek­si kivo­ja. Toiset ovat todel­la rankko­ja ja stres­saavia, ehkä myös sito­vat ihmisen koko ajan, ja niitä tekevät ansait­si­si­vat saa­da pitää suurem­man osan palka­s­taan. Nyt verot­ta­ja vie yli puo­let lisäansioista.

    Vastaa

11. Siinä mis­sä ihmiset pyrkivät saa­maan parem­paa ase­maa työelämässä, sama tais­telu käy­dään myös sosi­aalises­sa elämässä. Korkealle pyrkivän opiskel­lessa ver­taiskaver­it juh­li­vat ja pitävät hauskaa. Vai­h­toe­htokus­tan­nuk­set korkealle pyrkivälle voivat olla pahim­mil­laan erit­täin korkeat: syr­jäy­tymi­nen kaverisuhteista ja parisuhteista. Käytän­nössä korkealle pyrkivä antaa vapaa-aikansa niille, jot­ka eivät näitä vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sia halua ottaa. Jako ei koske vain työt­tömiä ja työssä käyviä, vaan myös ammat­tien välil­lä on ero­ja. Sosilo­gia on help­poa, teo­reet­ti­nen fysi­ik­ka han­kalaa ja aikaa vievää. Val­tio-opin opiskelu on mukavaa, kovan tason matem­ati­ik­ka han­kalaa eikä kavere­i­ta ehdi nähdä.

    Jos lop­putu­los on se, että tulo­erot tasa­taan, ei näitä vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sia kan­na­ta ottaa ja lop­putu­los on se mitä se oli Neu­vos­toli­itossa tai mitä seon Venezue­las­sa. Sosial­is­mi ei yksinker­tais­es­ti vain toi­mi. Jos jonkun mielestä on oikeu­den­mukaista, että muka­van tien val­it­si­jat varas­ta­vat tois­t­en rahat, kan­nat­taa kaikkien vali­ta muka­va tie ja suh­tau­tua var­al­lisu­u­teen niin, että se tul­laan kyl­lä varas­ta­maan. Jos taas demokraat­tis­ten val­tioiden mielestä tämä on tie, mikä pitää vali­ta, niin ne kyl­lä häviävät ei-demokraat­tisille maille kuten Kiinalle.

    Pidem­min asia selitetään tässä:
    https://www.youtube.com/watch?v=9E3mcTjRsDE

    Vastaa

12. Nos­ti­han se kap­i­tal­is­mi val­taan myös Adolf Hit­lerin aivan demokraat­tis­es­ti. Hän­tä ehkä nykyään kut­sut­taisi­in pop­ulis­tik­si. Kap­i­tal­is­tit eivät näköjään koskaan opi! Trumpil­la olisi nyt halutes­saan tuhan­nen taalan paik­ka nous­ta saman­laisek­si val­lankäyt­täjäk­si kuin hän.

    Vastaa

13. Daniel Fed­er­ley: Yhteiskun­nas­sa on aina myös niitä jäseniä, joiden älyl­liset lah­jat ovat vaa­ti­mat­tomat ja jot­ka kykenevät vain yksinker­taiseen, suorit­tavaan työhön. Suomes­sa tuol­laista työtä ei enää juurikaan ole. Osit­tain sen tekevät koneet, osit­tain hal­pa työvoima ulkomailla.

    Oletkos havain­nut sen, että sotimiseen ja kapinoin­ti­in nämä lah­jat riit­tävät aivan mainiosti?

    Globaalis­sa mit­takaavas­sa työt­tömiä on piakoin usei­ta sato­ja miljoo­nia, mikäli kaik­ki automaa­tion ja tekoä­lyn vaiku­tuk­set tule­vat voimaan.

    Siinä kun alkaa nälkä kur­nia, niin ei vält­tämät­tä kysytä, että saako ottaa..

    Euroop­paan saa­pui yli miljoona ihmistä, eikä tämä tule ole­maan ihmiskun­nan mas­savael­luk­sista viimeinen.

    Globaalis­sa mit­takaavas­sa tarvi­taan täysin uusi talousjär­jestelmä ja sosi­aa­li­nen järjestelmä.

    Nykyi­nen markki­na­t­alous on tehokas, mut­ta se on täysin talouskasvun varas­sa, eikä raja­ton­ta talouskasvua ole ole­mas­sa. Nykyi­nen jär­jestelmä johtaa finanssikri­i­sei­hin, jot­ka voivat hor­jut­taa kokon­aisia man­tere­i­ta, eikä se ole ihmiskun­nan ja kehi­tyk­sen kannal­ta hyvä asia.

    Vastaa

14. tässä muuten mie­lenki­inoinen kir­ja tuo­hon demokra­ti­aan liittyen:
    “enjoy the decline”

    https://www.amazon.com/Enjoy-Decline-Accepting-Living-United/dp/1480284769

    Kansa tosi­aan aikoo äänestää sosial­is­min. Jos et halua maksumieheksi(ja siis käyt­nössä antaa vapaa-aikaasi muille), niin min­i­moi tekemäsi työn määrä ja panos­ta vain niihin asioi­hin, mitä ei voi verot­taa eli vapaa-aikaasi ja itsesi kehit­tämiseen. Tien­aa vain sen ver­ran, että tulet toimeen.

    Vastaa

15. Tim­oT:
    Nos­ti­han se kap­i­tal­is­mi val­taan myös Adolf Hit­lerin aivan demokraat­tis­es­ti. Hän­tä ehkä nykyään kut­sut­taisi­in pop­ulis­tik­si. Kap­i­tal­is­tit eivät näköjään koskaan opi! Trumpil­la olisi nyt halutes­saan tuhan­nen taalan paik­ka nous­ta saman­laisek­si val­lankäyt­täjäk­si kuin hän.

    Vähän täl­laisia Blut und Boden-sävyjä eilisessä puheessa oli. Puhe oli hyvin pop­ulisti­nen ja sisäl­si tukun lupauk­sia, joi­ta hän tuskin pystyy pitämään. USA:n jakau­tu­mi­nen men­estyji­in ja petet­ty­i­hin saat­taa entis­es­tään kärjistyä.

    Elämme mie­lenki­in­toisia aikoja.

    Vastaa

16. Pop­ulis­min ja yhteiskun­nal­lisen katas­trofin estämisek­si on ensiar­voisen tärkeää lait­taa piste raa‘alle kap­i­tal­is­mille, uus­lib­er­al­is­mille ja puskuroimat­toma­lle glob­al­isaa­ti­olle. Oleel­lis­in­ta on pääo­man val­lan rajoit­ta­mi­nen. Joka tätä ei tajua, on pihal­la kuin lumiukko. Viime vuosikym­meninä poli­itikot, oikeal­ta ja vasem­mal­ta, ovat kumar­relleet ahk­erasti pääo­man suun­taan. Kap­i­tal­istin etu on jyrän­nyt kaikkien muiden edun, pääo­mat ovat liikkuneet vapaasti rajo­jen yli, yhtiöt ja pankit ovat kas­va­neet jät­timäisi­in mit­toi­hin ja val­tavia omaisuuk­sia on kasautunut harvoille.

    Raha on aina val­taa (sik­si tulon­jaon tasaisu­us on hyvän yhteiskun­nan fun­da­ment­ti). Kun rahaa ker­tyy älyt­tömiä määriä joidenkin har­vo­jen käsi­in, myös val­ta kasautuu näille tahoille. Pääo­man oli­gark­it ovat saa­neet äänen­sä kuu­lu­vi­in entistä parem­min sekä ostamien­sa poli­itikko­jen että medi­an kaut­ta ja hul­lu kehi­tys on kiihtynyt entis­es­tään. Upporikas pääo­ma uhkailee val­tioi­ta, ostaa halu­ami­aan päätök­siä ja kaup­pa­sopimuk­sia. Pääo­ma tekee har­ti­avoimin töitä ahdis­taak­seen demokra­t­ian nurkkaan ja ryöstääk­seen julkisen sek­torin tilan yksi­tyisen voiton­tavoit­telun areenaksi.

    Joku USA:n pres­sa sanoi 30-luvun laman opet­ta­mana, että “älkää kuun­nelko pankki­ire­ja”. Ei vähään aikaan kuun­nel­tu ja USA:ssa ja Euroopas­sa seurasi yhteiskun­nal­lisen vakau­den ja men­estyk­sen aika, jota tietenkin hal­pa öljykin voiteli. Älkää nytkään kuun­nelko pankki­ire­ja, sijoit­ta­jia, finanssisek­to­ria, pääo­maa. Niille on laitet­ta­va rajat. Pitää rajoit­taa pääo­ma­li­ikkeitä ja pilkkoa pankit ja muut liian suuret yhtiöt pienem­mik­si. Maail­man­her­ru­u­teen päässeet tur­bokap­i­tal­is­tit eivät tätä tietenkään hyväksy, vaan syn­tyy val­ta­va poru, jota spon­soroidut poli­itikot ja pääo­man osit­tain hal­lit­se­ma media tois­ta­vat kaikukoppana.

    Pääo­ma­li­ikkei­den suit­simi­nen ei tarkoi­ta palu­u­ta pohjois-kore­alaiseen sulkeu­tuneisu­u­teen. Tämä on harha, jota pääo­man pr-henkilöt vil­jelevät. Että pitäisi hyväksyä joko rajoit­tam­a­ton psykopaat­tikap­i­tal­is­mi tai sit­ten Alba­ni­an/Po­hjois-Kore­an tie. Ei, vaan on tuhan­sia eri vai­h­toe­hto­ja siinä välis­sä. On löy­det­tävä malli puskuroidulle glob­al­isaa­ti­olle, glob­al­isaa­tio 2.0:lle.

    Kaikkien pitäisi nyt kas­vaa aikuisik­si, jot­ta pystyt­täisi­in puhu­maan glob­al­isaa­tios­ta älykkääm­min ja erit­televäm­min. Glob­al­isaa­tioon sisäl­tyy ihmis­ten, tuot­tei­den, pääo­man, tiedon ja kult­tuurin liikku­mista rajo­jen yli. Annetaan ihmis­ten, tiedon ja kult­tuurin liikkua vapaasti, mut­ta kon­trol­loidaan eri­tyis­es­ti pääo­man liikkeitä. Tul­lit ovat OK, jos niil­lä saadaan hal­pa­mai­hin val­uneet työ­paikat takaisin. Teknologi­nen kehi­tys ei ole niitä täältä vienyt, vaan silk­ka ahneus. Ihan oikeat ihmiskätöset siel­lä mei­dän töitä tekevät, riis­tet­tynä. Digitalisaatio/robotisaatio on vas­ta nyt pääsemässä kun­non vauhti­in työ­paikko­jen tuhoamisessa.

    Suomen men­estys on ollut pro­tek­tion­is­min ja vapaakau­pan yhteis­sum­ma. Ei siis pelkästään avoimen talouden ansio­ta. Kehit­tymät­tömät taloudet tarvit­se­vat pro­tek­tion­is­mia alus­sa, mut­ta puskuroitu glob­al­isaa­tio olisi tarpeen myös kehit­tyneem­mille. Pyhä vapaa kaup­pa toi Nokian hur­jan nousun, mut­ta myös Nokian hur­jan rom­ah­duk­sen, mikä järisyt­ti pien­tä maata.

    Yhteiskun­nal­lisen katas­rofin estämisek­si vasem­mis­to­laisu­udelle on tehtävä kun­ni­an­palau­tus ja koko poli­it­tisen ken­tän jatku­va liu‘uttaminen aina vain oikeam­malle on pysäytet­tävä. Ns. poli­it­ti­nen keskus­ta on nykyään jo kaukana oikeal­la ja Stub­bista vasem­mal­la ole­via hauku­taan kom­mareik­si. Jos vihrei­den pj. lausuu jotain peru­syleis­sivistynyt­tä työ­markki­noista tai tulon­jaos­ta, varisparvi raakkuu koh­ta, että jopa sitä ollaan “punaisia”. SDP:n ja vihrei­den pj-ehdokkai­ta pelotel­laan tavoit­tele­maan poli­it­tista keskus­taa, joka siis karkaa aina kauem­mas oikealle. 

    Hei poli­itikot, älkää lähtekö mukaan pääo­man piir­ileikki­in. Lait­takaa pääo­ma­lle rajat.

    Vastaa

17. Daniel Fed­er­ley: Ihmette­len aja­tus­tasi tulo­eroista. Minus­ta ne ovat meil­lä aivan liian pienet ja niitä pitäisi kasvattaa.

    Min­ua häir­it­see suun­nat­tomasti kun moni­u­lot­teista tulo­ero­jen käsitet­tä kuvataan yksi­u­lot­teis­es­ti niin kuin tulo­ero­jen kasvu tai pienen­e­m­i­nen oli­si­vat riit­täviä käsit­teitä kun analysoidaan tuloeroja. 

    Min­un nähdäk­seni Suomes­sa alim­man noin 99%[1] sisäl­lä tulo­erot ovat liian pieniä, eikä mas­si­ivi­nen veroki­ila helpota ongel­maa. Sen sijaan tulo­erot tämän 99% ja ylim­män 1%:n välil­lä ovat jo vähin­täänkin riittävät. 

    [1] Luulisin että tarkoit­ta­mani numero on jos­sain 90% ja 99.9% välis­sä. Vaatisi tarkem­paa ana­lyysiä mis­sä kohtaa raja oikasti menee)

    Vastaa

18. Jalka­pal­loil­i­joiden tulon­jako ker­too jotain siitä, mitä seu­raa, kun avain­osaa­jat alka­vat hin­noitel­la itseään estottomasti.

    Minä näk­isin nykyisessä yhteiskun­ta­jär­jestelmässä kak­si merkit­tävää seikkaa, jot­ka ovat puh­taasti poli­it­tisia val­in­takysymyk­sia, ja jot­ka aja­vat tulon­jakoa tähän suuntaan.

    Ensim­mäi­nen on imma­te­ri­aalioikeuk­sien monop­o­lioikeudet. Ei tarvinne enem­pää perustel­la mik­si nämä luo­vat ns. winner-takes-all-markkinoita.

    Toinen on se sys­teem­i­nen piilovero­tu­ki rikkaille ja suuryri­tyk­sille, joka syn­tyy siitä, että näil­lä on varaa palkata asiantun­ti­jat tosi­asial­lisen veron­mak­sun kiertämiseen. Ymmärtääk­seni on tutkit­tu, että suuryri­tys­ten tuot­tavu­us on suurem­pi kuin pienyritysten[1], mut­ta olisin kiin­nos­tut tietämään mikä on tulos, kun siiv­otaan pois ensin­näkin kaikkein pien­im­mät yri­tyk­set (siis tyyli­in kol­men hen­gen par­turi-kam­paa­jat), ja kon­trol­loidaan jol­lain taval­la erot vero­jen mak­su­is­sa. Yleinen elämänkoke­muk­seni suurista yri­tyk­sistä kun ei oikein täs­mää sen ajatuk­sen kanssa, että niis­sä tehtäisi­in asioi­ta jotenkin eri­no­maisen tehokkaasti.

    [1] esim : http://www.economist.com/node/21548945

    Vastaa

19. Tim­oT: Nos­ti­han se kap­i­tal­is­mi val­taan myös Adolf Hit­lerin aivan demokraat­tis­es­ti … Kap­i­tal­is­tit eivät näköjään koskaan opi! 

    Aat­ua ei nos­tanut kansakun­nan johtoon epämääräi­nen käsite “kap­i­tal­is­mi”, vaan hän­tä äänestäneet äänestäjät. He taas edus­ti­vat enim­mäk­seen rah­vas­ta ja duunareita.

    Kun Aatun puolue nousi val­taan, niin se teki val­lankaap­pauk­sen, jol­loin demokra­tia lakkasi.

    Tim­oT: Hän­tä ehkä nykyään kut­sut­taisi­in populistiksi. 

    Hyvä havain­to, hän oli aivan selvä populisti.

    Vastaa

20. Voisitko Osmo täs­men­tää mitä tarkoi­tat “tulo­eroil­la” puhues­sasi niiden suu­ru­ud­es­ta? Pidätkö ero­ja net­topalkkat­u­lois­sa liian suu­ri­na vai viit­taatko mah­dol­lis­es­ti lähin­nä pääo­mat­u­loi­hin? Vai molempiin?

    Net­topalkkaero­ja olis han­kala nähdä liian suu­ri­na. Toki on mar­gin­aa­li­nen ryh­mä johta­jia, jot­ka saa­vat palkkat­u­loa net­tona 20 ker­taa sen mitä duu­nari. Mut­ta ~90–95% palka­nsaa­jista sijoit­tunee ryh­mään, jos­sa net­topalkkaerot ovat mak­simis­saan muu­ta­man ton­nin luokkaa. Tyyli­in lääkäri saa 4–6K käteen, siivoo­ja 1,5–1,7K. Siihen etu­udet päälle niin voi sanoa että erot ovat “pahim­mil­laan” 2x-3x luokkaa nor­maalei­den palka­nsaa­jien keskuudessa.

    Luulen että ratkaisu piilee lop­ul­ta pääomien vero­tuk­ses­sa taval­la tai toisel­la. Niiden osalta ongel­mana on, että tarvit­taisi­in kan­sain­välistä yhteistyötä kos­ka pääo­maveroas­t­eet eivät voi poike­ta merkit­tävästi globaalis­sa taloudessa. Jos tyy­dytään näpertelemään palkkat­u­lo­jen kanssa ja tasa­taan niitä nykyis­es­täkin, päädytään negati­ivis­ten työn­teon kan­nus­timien lisäk­si lop­ul­ta tilanteeseen, jos­sa meil­lä on omis­ta­va luok­ka ja työtä tekevä luok­ka ja näi­den luokkien välil­lä ammot­ta­va kuilu, jota ei käytän­nössä ylitetä juuri ollenkaan.

    Vastaa

    1. Tuos­sa jutus­sa käsitelti­in teol­lisu­us­maid­en tilan­net­ta noin yleis­es­ti. Jos kahdek­san ihmistä omis­taa enem­män kuin puo­let maail­mas­ta, jotyen kin tulon­jako on vähän vinoutunut­ta. Erot eivät ole Suomes­sa kovin suuria, kos­ka meil­lä on valit­tu palkkaero­jen sijhas­ta korkea rak­en­teel­löi­nen työt­tömyys, eikä Suomes­sa ole mon­taa super­rikas­ta. Mut­ta perässä tulaan!

       Vastaa

21. Daniel Fed­er­ley:
    Ihmette­len aja­tus­tasi tulo­eroista. Minus­ta ne ovat meil­lä aivan liian pienet ja niitä pitäisi kasvattaa…

    Komp­paan. Liian suuret tulo­erot estävät kehi­tyk­sen, mut­ta niin myös liian pienet. Tulo­erot ovat Suomes­sa aivan liian pienet, jot­ta yhteiskun­ta toimisi.

    Has­sua tässä on, että lisäämäl­lä kohtu­ullis­es­ti tulo­ero­ja ja laske­mal­la veroast­et­ta, niin kaikkien elin­ta­so nousee. Tai no sosi­aalipum­mien ei nouse, mut­ta sen ei pitäisi har­mit­taa ketään.

    Vastaa

22. Enzio Sevón:
    Pop­ulis­tit taas:
    Suun­taisi­vat resurssit juurisy­i­hin lopet­taen kasvun vaik­ka voimalla. 

    Väestönkasvun lopet­ta­mi­nen voimakeinoil­la ei onnis­tu. Itse asi­as­sa väestönkasvuon­gel­ma on oikeas­t­aan ratkaistu Afrikkaa lukuunottamatta.

    Väestönkasvu lop­puu joko yhteiskun­tavakau­den myötä, kuten län­si­mais­sa 1900-luvul­la ja Itä-Aasi­as­sa paraikaa, tai vält­tämät­tömien resurssien lop­pues­sa, kuten erinäis­ten muinais­ten imperi­u­mien kohdal­la. Kaukaa hae­tu­ista ske­naar­i­oista — Afrikan pahim­mil­ta väestöräjähdysalueil­ta lop­puu ruo­ka ja vesi tai ko. alueil­la saavute­taan sel­l­ainen yhteiskun­nalli­nen vakaus, että väestönkasvu lop­puu omia aiko­jaan) — jälkim­mäi­nen on pait­si toiv­ot­tavampi, myös todennäköisempi.

    Vastaa

23. Ylen välit­tämässä Trumpin virkaan­haukku­jais­ti­laisu­u­den kom­menteis­sa pol. korr.-kälätyksen välis­sä dosent­ti Markku Ruot­si­la teki tärkeän huomion, Trump EI jakanut kansaa kah­tia, vaan repäisi vain näkyväk­si ole­mas­sa ole­van ja aiko­ja sit­ten kär­jistyneen jakolin­jan, joka nähdäk­seni on enem­mänkin eli­itin ja “kansan” välil­lä kuin köy­hien ja rikkaiden.
    Trumpin kanssa samaan kat­e­go­ri­aan luet­tu Brex­it oli aivan samaa kap­inaa kuten jytkyt ja muut ääri­oikeis­to­laisik­si kut­su­tut protestit. Totu­us­me­di­an oikeauskoiset kom­men­toi­jat ker­to­vat niiden osoit­ta­van että kansa pelkkää tyh­myyt­tään uskoo pop­ulistien val­heisi­in, mut­ta selvästi kyse on äänestyk­sen muo­dos­sa ilmenevästä keskisor­men näyttämisestä.
    Myös kansanäänestyk­siä on ruvet­tu vas­tus­ta­maan sil­lä perus­teel­la että ihmiset otta­vat kan­taa aivan mui­hin asioi­hin kuin ko. äänestyk­sen aiheisi­in. Ehkä näin, mut­ta mik­si sit­ten äänestyk­seen ei laite­ta niitä asioi­ta joista ala­maiset halu­a­vat ker­toa mielipiteensä?
    Esimerkik­si monikult­tuurisu­us ja maa­han­muut­to ovat asioi­ta jot­ka häyt­tävät ole­van jokaisen protestiäänestyk­sen taustal­la ja ne näyt­tävät vahvim­min jaka­van ylä-ja alalu­okkaa nykya­jan län­si­mai­sis­sa yhteiskunnissa.

    Vastaa

24. Mat­ti Viren Suomen tilasta:

    “http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214601-perustulo-ei-ole-jarkeva-hanke

    Poli­it­tisille puolueille han­ke olisi tietenkin man­naa, ne pää­si­sivät taas ker­ran jaka­maan rahaa, ikään kuin rahan jaka­mat­ta jät­tämi­nen olisi tämän yhteiskun­nan suurin ongel­ma. Samal­la huomion voisi kään­tää kansan­talouden surkeas­ta tilas­ta kil­palaulan­taan tulon­jaos­ta. Ja kun tulo­jen jakau­ma on äärim­mäisen vino vasem­malle, lop­putu­lok­sen arvaa. Ote­taan rahaa niiltä, joil­la sitä on. Hyvä­tu­loisille ja yrit­täjille ei voi suositel­la muu­ta kuin, että pakatkaa laukkunne, kun vielä ehditte.

    ”

    Vastaa

25. Kan­nat­taa muuten muis­taa, että kom­mu­nis­min pelko aikaansa toisenkin paljon synkem­män liikeen: fasis­min. Nimen omaan kom­mu­nis­min pelkoon perus­tui aja­tus, että lib­er­aali demokra­tia ei voi enää toimia (eli nykya­jan ter­mein poli­ti­ik­ka on rik­ki), vaan itsesuo­jelun nimis­sä kom­mu­nis­ti­jär­jestöt on lakkautet­ta­va ja kom­mu­nisti­nen pro­pa­gan­da estet­tävä, ja myös kom­mu­nistien peit­e­jär­jestö­jen ja itse asi­as­sa kaikkien jotenkin kom­mu­nis­tishenkisten järjestöjen.

    Täm­möistäkin henkeä on nykyään ilmas­sa, vaik­ka ei tietenkään läh­eskään vas­taavas­sa mitas­sa. Toisaal­ta tietysti ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen kom­mu­nis­min pelolle taik­ka suo­ranaiselle kauhulle oli toisel­la taval­la katet­takin, kun tiedos­sa oli lokaku­un val­lanku­mouk­sen tapah­tu­mat tai Euroopan sydämessäkin näytel­lyt punaiset välinäytök­set Unkaris­sa ja Bai­jeris­sa, mik­sei Suomes­sakin. Kun mitään vas­taavaa ei pop­ulis­tit ole saa­neet aikaan, lie­nee turha kuvitel­la, että his­to­ria tois­taisi tässä itseään.

    Vastaa

26. GOLAJTTI:
    Siinä mis­sä ihmiset pyrkivät saa­maan parem­paa ase­maa työelämässä, sama tais­telu käy­dään myös sosi­aalises­sa elämässä. Korkealle pyrkivän opiskel­lessa ver­taiskaver­it juh­li­vat ja pitävät hauskaa. Vai­h­toe­htokus­tan­nuk­set korkealle pyrkivälle voivat olla pahim­mil­laan erit­täin korkeat: syr­jäy­tymi­nen kaverisuhteista ja parisuhteista. Käytän­nössä korkealle pyrkivä antaa vapaa-aikansani­ille, jot­ka eivät näitä vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sia halua ottaa. Jako ei koske vain työt­tömiä ja työssä käyviä, vaan myös ammat­tien välil­lä on ero­ja. Sosilo­gia on help­poa, teo­reet­ti­nen fysi­ik­ka han­kalaa ja aikaa vievää. Val­tio-opin opiskelu on mukavaa, kovan tason matem­ati­ik­ka han­kalaa eikä kavere­i­ta ehdi nähdä. 

    Ajatuk­sesi on kovin ide­al­isoitu ja esimerkkisi huonos­ti valit­tu. Matem­ati­ik­ka on sel­l­ainen ala, että sen opiskelu on oma palkkion­sa. Jos se sujuu, matemaat­ti­nen työ tuot­taa mieli­hyvää, joka tekee sosi­aal­i­sista suhteista aika tarpeet­to­mia. Ne kaver­it, joil­la on merk­i­tys­tä, ovat samal­la laitok­sel­la ja hei­dän kanssaan puhutaan lähin­nä matem­ati­ikkaa. Tässä mielessä matem­ati­ik­ka muis­tut­taa lähin­nä taideainei­ta. (Opet­ta­jak­si opiskel­e­vat tai heikot matemaatikot ovat sit­ten eri asia.)

    Järkevämpi olisi puhua esim. fysi­ikas­ta tai varsi­naista teknil­li­sistä tieteistä, joi­ta opiskel­laan enem­män hyö­tymielessä. Näis­sä asia ei mene niin kuin kuvaat. Hyväkin opiske­li­ja pystyy varsin mukavasti yhdis­tämään opin­not ja opiske­li­jaelämän. Jos on kyky ajan­hallintaan eikä alko­holi hal­litse elämää, älykäs ihmi­nen voi yhdis­tää sosi­aalisen elämän ja opiskelun. Tämä on myös hyödyl­listä ammatil­lis­es­ti, sil­lä opiske­li­jaelämässä opi­taan toim­intaa eri­lai­sis­sa pro­jek­teis­sa ja luo­daan poh­jaa myöhem­min työelämässä käytet­täville verkos­toille. Sieltä löytää myös varsin hel­posti elämänkumppanin.

    Ongel­mak­si asia muo­dos­tuu vain niille, jot­ka opiskel­e­vat kyky­jen­sä ääri­ra­joil­la. Näillekin olisi oman henkisen jak­samisen kannal­ta paras välil­lä rentoutua ja hyväksyä, ettei heil­lä ole edel­ly­tyk­siä kuin oma­lle tasolleen. Eli “korkealle pyrkivä”, joka katkeroituu niin pahasti, että alkaa miet­tiä lahjoit­ta­vansa vapaa-aikaa tyh­mem­mille, on raatanut jo paljon kovem­min kuin hänelle olisi ter­veel­listä. Olisi parem­pi muis­taa van­han laulun sanat: “Sil­lä arvon­i­mi ‘teekkari’ sovi sulle ei, jos vain Maxwell aikasi vei.” Toden­näköis­es­ti tämä pikkuinen rentou­tu­mi­nen ei todel­lisu­udessa merk­itse kuin ehkä puolen arvosanan ver­ran keskiar­voon eikä vaiku­ta työl­listymis­mah­dol­lisuuk­si­in mitenkään.

    Vastaa

27. Sep­po Korp­poo:
    Van­hat ekon­o­misti-pierut eivät mil­lään tah­do luop­ua Adam Smithistä, vaik­ka hänen teo­ri­ansa on todet­tu vääräk­si viimeistään 2000-luvun lopussa.

    Palan­et var­maankin halus­ta ava­ta tätä “vääräk­si toteamista” hive­nen laveammin?

    Vastaa

28. Euroop­palaiset hyv­in­voin­ti­val­tiot övat perus­tuneet val­heelle ja aiem­pi­en sukupolvien työlle sekä iner­tialle työn­teosta. Moni on havah­tunut inert­ian lop­pues­sa saa­vansa parem­man elämän­laadun min­i­moimal­la työn­teon. Miten kan­nus­taa ihmi­nen töi­hin jos siitä ei Ole iloa tekijälle?

    Vastaa

29. Eero Kär­ki: Palveluy­hteiskun­taa aja­va Soin­in­vaara on utoop­pinen pop­ulisti. Tämän voi tode­ta käymäl­lä mis­sä tahansa kau­pas­sa, jos­sa pääosa tavaroista on tul­lut tuon­nin kautta. 

    Kos­ka työsken­te­len palvelu­alal­la, kansan­taloudelle on siis ilmeis­es­ti sama, vaik­ka lopet­taisin kokon­aan? Kos­ka se raha, jon­ka har­joit­ta­mani palvelu­vi­en­ti tuo Suomeen, ei ole mitään oikeaa rahaa eikä siis ole oikeasti käytet­tävis­sä tuon­ti­tavaran ostamiseen.

    Tässä on yksi lisäsyy siihen, mik­si näistä asioista keskustelem­i­nen on niin vaikeaa: savupi­ip­pute­ol­lisu­us­fan­ta­siois­sa elävät pop­ulis­tit ovat vankasti siinä uskos­sa, että he tässä niitä pop­ulis­min vas­tus­ta­jia ovat.

    Tim­oT: Nos­ti­han se kap­i­tal­is­mi val­taan myös Adolf Hit­lerin aivan demokraattisesti. 

    Kuten kaik­ki his­to­ri­aa vähänkään tun­te­vat tietävät, Hitler nousi Sak­san val­takun­nankans­lerik­si vaalien jäl­keen, jois­sa nat­sipuolue oli kärsinyt rökäle­tap­pi­on (menet­täen peräti 34 kansane­dus­ta­jaa). Kos­ka Sak­san muut puolueet eivät riidoil­taan onnis­tuneet sopi­maan keskenään enem­mistöhal­li­tuk­sen muo­dostamis­es­ta, vaalien häviäjä sai sit­ten viimeisenä yrittää.

    Hitler ei koskaan saanut äänestäjien enem­mistön tukea, edes niis­sä viimei­sis­sä ei enää täysin vapais­sa vaaleis­sa, jot­ka jär­jestet­ti­in hänen jo saat­u­aan vallan.

    Vastaa

30. Eri­no­mainen kir­joi­tus. Moni kan­sain­vä­li­nen vaikut­ta­ja on sanonut samaa mut­ta päät­täjät eivät halua tiedostaa asi­aa vaik­ka hei­dän oma pal­lon­sa heiluisi.

    Suomes­sa val­ta­puolueet ovat tajun­neet pop­ulis­min uhan mut­ta sen­si­jaan että oli­si­vat puut­tuneet syi­hin onkin tiek­si otet­tu pop­ulistien mielisteleminen.

    Vastaa

31. Voisit Ville Turunen kuitenkin muis­taa, että synkin liike viime vuo­sisadan Euroopas­sa oli Leninin ja Stal­in­in kom­mu­nis­mi. Muut eivät päässeet lähellekään sitä dystopi­aa mihin hei­dän luo­mansa jär­jestelmä ylsi.
    Lib­er­aalin demokra­t­ian tuhoami­nen oli siis, ja oli ollut jo Leninil­läkin, kom­mu­nistien ensim­mäi­nen tavoite. Lenin omas­sa maas­sansa siinä onnis­tuikin! Sitä var­maan tarkoitit?

    Tälä tavoin ajatellen pun­tit kom­mu­nistien ja fascistien kesken ovat tasan, pyrkimys oli sama, kään­tövärein vain.

    Fas­cis­mi, sel­l­aise­na kuin se viime vuo­sisadal­la syn­tyi, oli kai val­lanku­mouk­sen ja sitä seu­raa­van anarkian pelon tuote johon asi­ain tilaan oikeis­to­laiset pelkä­sivät “demokra­t­ian” johta­van. Monin paikoin heil­lä oli myös ajatuk­selleen perustei­ta, elämän­ta­van ja elämänkin koet­ti­in ole­van uhattuna. 

    Pop­ulis­teil­la, jos tätä ter­miä halu­taan käyt­tää, on monia tavoit­tei­ta joista yksi on yhteinen, nimit­täin näke­mys monikult­tuurisu­u­den epäon­nis­tu­mis­es­ta ja siitä seu­raa­va tor­ju­va asenne run­saaseen maa­han­muut­toon itselle vieraik­si koe­tu­ista uskon­noista ja kult­tuureista. Tämä näke­mys oli het­ken myös Angela Merke­lil­lä mut­ta hän piilot­ti sen myöhem­min kun tapah­tu­mat sai­vat sen kulun minkä saivat.

    His­to­ria ei ehkä toista itseään mut­ta kan­nat­taa silti ehkä muis­taa men­nei­den kan­sain­vael­lus­ten olleen usein tavat­toman väki­val­taisia eikä nyt menos­sa ole­van suh­teen ole erikoista syytä olla paljoa toivorikkaampi. Mon­een voi olla hyvä varautua.

    Vastaa

32. Mik­si työpäivän yleinen lyhen­tämi­nen 6 tun­ti­in ei ole vai­h­toe­hto? Mitä etua Suo­mi saa siitä, että ihmiset ovat työt­töminä tai mata­latuot­toi­sis­sa mata­la­palkkatöis­sä ver­rat­tuna siihen, että parem­min palkat­tua työtä riit­tää use­am­malle lyhen­netyl­lä työajalla?

    Vastaa

    1. Työa­jan lyhen­tämisel­lä on puolen­sa ja kan­natan sitä suuresti elän laatu­un liit­tyvien syi­den vuok­si, mut­ta on itsepetos­ta kuvitel­la, että se ratkai­sisi laa­ja-alaisem­min työt­tömyysongel­man. Jot­ta näin kävisi, pitäisi nyky­is­ten työt­tömien olla osaamiseltaan ja muiol­ta omi­naisuuk­sil­taan ident­tisiä työssä käyvien kanssa — siis samas­sa suh­teessa esimerkik­si aivokirurge­ja — mut­ta eivät ole. Työt­tömien osaami­nen ei mene yhteen työssä käyvien osaamisen kanssa.

       Vastaa

33. Tapio Pel­to­nen: Itse asi­as­sa väestönkasvuon­gel­ma on oikeas­t­aan ratkaistu Afrikkaa lukuunottamatta.

    Maa­pal­lon väk­ilu­vun sta­biloi­tu­mi­nen 9–10 mil­jardin tasolle ei ole minus­ta mikään ratkaisu, vaan se ongelma. 

    Vai onko ilmas­ton­muu­toskin rak­tais­tu sil­lä, että päästöt sta­biloitu­vat jollekin “vain muu­ta­man asteen läm­pen­e­misen” tasolle?

    Vastaa

34. Ville Turunen: Kan­nat­taa muuten muis­taa, että kom­mu­nis­min pelko aikaansa toisenkin paljon synkem­män liikeen: fasis­min. Nimen omaan kom­mu­nis­min pelkoon perus­tui aja­tus, että lib­er­aali demokra­tia ei voi enää toimia (eli nykya­jan ter­mein poli­ti­ik­ka on rik­ki), vaan itsesuo­jelun nimis­sä kom­mu­nis­ti­jär­jestöt on lakkautet­ta­va ja kom­mu­nisti­nen pro­pa­gan­da estet­tävä, ja myös kom­mu­nistien peit­e­jär­jestö­jen ja itse asi­as­sa kaikkien jotenkin kom­mu­nis­tishenkisten järjestöjen.

    Demokra­tia voi ihan hyvin kieltää kom­mu­nis­tit ja niiden peit­e­jär­jestöt, sil­lä kom­mu­nis­tit ovat aina val­lanku­mouk­sel­lisia. Val­lanku­mous ja val­tio­jär­jstelmän keikau­tus on muuten ihan rikoslais­sa kiel­let­tyä, eikä niiden muut­ta­mi­nen väkipakol­la tai sel­l­aisen valmis­telu ole mikään perus­tus­lain suo­jaa­ma perusoikeus.

    Kieltämi­nen toi­mi hyvin Suomes­sa ja kyl­lähän kom­mu­nis­mi oli käytän­nössä kiel­let­tyä myös Yhdys­val­lois­sa, tuos­sa demokra­t­ian kehdossa.

    Nimeno­mais­es­ti jos noin ei demokra­ti­as­sa toimi­ta, eikä demokra­tia kykene suo­jele­maan itseään kom­mu­nis­mil­ta, niin sil­loin keskilu­ok­ka kään­tyy fasis­min puoleen, jon­ka vas­taus “demokra­tia hiiteen, jos se ei osaa nitistää kommunismia”. 

    Jos mietitään jotain 30-luvun kom­mu­nis­te­ja, niin eivät he olleet mitään rauhal­lisia tämän päivän vasemis­toli­it­to­laisia. Kom­mu­nis­mi­in on aina kuu­lunut vihapi­he, por­var­ilu­ok­ka on pitänyt yksinker­tais­es­ti tuho­ta. Hom­ma on Marx­in oppi­en mukaan pakol­lis­es­ti toteutet­ta­va väki­val­taisel­la val­lanku­mouk­sel­la, jol­loin vas­taan pul­likoiville pis­tetään tietenkin nap­pi otsaan.

    Kaik­ki tämä on ker­rot­tu hyvin selväsanaisesti. 

    Ei ole ihme, että fasis­tit ovat saa­neet kan­na­tus­ta siel­lä, mis­sä kom­mu­nistien huli­noin­nille ei ole saatu lop­pua. Onnek­si Suomes­sa tuolle touhulle saati­in piste 30-luvul­la. Ja kun kom­mu­nis­mi pis­tet­ti­in aisoi­hin, sen jäl­keen voisi­inkin pistää aisoi­hin Lapuan liike, jon­ka ole­mas­saolon oikeu­tus oli mennyt.

    Tästä toim­intatavas­ta voimme nähdä suo­raan reseptin fasis­ti­henkisen pop­ulis­min tor­ju­misek­si: viedään niiltä ole­mas­saolon oikeu­tus eli tar­tu­taan ongelmi­in, jos­ta hei­dän kan­na­tus kas­vaa. Aivan ilmi­selvä tapa tähän on pako­lais­poli­ti­ikan tun­tu­va tiuken­nus (ymmärtääk­seni jo toteutet­tu Suomes­sa). Työperäistä maa­han­muut­toa meil­lä ei sitä ver­taa ole, että sen suh­teen pitäisi tehdä myön­ny­tyk­siä rasistien takia. EU on nykyisessä tur­val­lisu­usti­lanteessa niin tärkeä, ettei hom­pans­seille voi sen suh­teen antaa siimaa (tämän on jopa moni perus­suo­ma­lais­ten kansane­dus­ta­ja tajun­nut, mukaan­lukien ulko­min­is­teri Soini).

    Vaik­ka vasem­mal­la moni itkee ja huu­taa, niin Juha Sip­ilä ja Alexan­der Stubb ovat tehneet tässä maas­sa paljon enem­män fasis­min tor­ju­misek­si kuin kaik­ki kar­vapäät yhteen­sä. Hei­dän päätök­sen­sä tulok­sen voi lukea suo­raan per­su­jen kannatusprosenteista. 

    9% puolue ei kaap­paa keneltäkään val­taa mis­sään olois­sa, ei edes väkivaltaisesti.

    Vastaa

35. OS “Palvelu­am­matit ovat ratkaisu, mut­ta se on Suomes­sa hidas tie. Palvelu­jen käyt­tö ei kuu­lu kult­tuuri­imme eivätkä palve­lut men­esty kun­nol­la kuin suuris­sa kaupungeissa.”

    Mik­si hidas tie, sen peruste­lut eivät vakuuta.

    Eero Kär­ki:
    Palveluy­hteiskun­taa aja­va Soin­in­vaara on utoop­pinen pop­ulisti. Tämän voi tode­ta käymäl­lä mis­sä tahansa kau­pas­sa, jos­sa pääosa tavaroista on tul­lut tuon­nin kautta. 

    Kan­nat­taa pysähtyä miet­timään, mil­lä palve­lut rahoite­taan. Eero Kär­ki tavoit­taa ongel­man ydin­tä. Mitä enem­män kulu­tamme ei vain tuon­ti­tavaroi­ta ja ‑palvelu­ja vaan myös koti­maisia tuot­tei­ta ja palvelu­ja, sitä enem­män Suo­mi velka­an­tuu ja raha on pois Suomea vauras­tut­tavas­ta tuotan­nos­ta. Jollei raha mene ulko­maille, se on pois tuot­tavaa vien­tiämme edis­tävistä investoinneista.

    Min­ul­la on vain mutu-tun­tu­ma, että lop­ul­ta varsin har­va tuotan­non ala ja yri­tys tuo­vat maa­hamme sen var­al­lisu­u­den, mil­lä palve­lut mak­se­taan. Näi­den har­vo­jen tuo­ma raha sit­ten kiertää yhteiskun­nas­samme; sil­lä rahal­la mak­se­taan alve­ja, varain­si­ir­tovero­ja ja mon­ta muu­ta veroa ja mak­sua. Siis ei näitä verora­ho­ja monikaan itse han­ki, vaan ne ovat “lainaa” pääosin men­estyvien vien­tiyri­tys­ten saamista tuloista.

    Palvelu ammatit työl­listävät koh­ta 80% työl­li­sistä. Jako alku­tuotan­toon, valmistukseen/teollisuuteen ja palvelui­hin on tähän tarkoituk­seen huono mit­tari. Myös palve­lut voivat olla vien­tiä, kuten matkailu, jos palve­lut mak­saa ulko­mail­ta tule­vat. Sairaalan henkilökun­ta on palvelu­am­mateis­sa, mut­ta kun se asen­taa venäläisille poti­laille keinon­iveliä, se on selvää vientiteollisuutta.

    Vastaa

    1. Jyr­ki Patomä­ki. Mis­tä ongel­mas­ta puhut? Onko meil­lä vai­h­to­tase jotenkin vakavasti alijäämäinen?

       Vastaa

36. Hawnkingin pohd­in­taa muut­tuneesta maailmasta:

    https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/jul/29/stephen-hawking-brexit-wealth-resources

    -henk­i­nen pääo­ma ja koke­muk­set ovat kor­van­neet maal­lisen omaisu­u­den var­al­lisu­u­den määritelmässä
    ‑var­al­lisu­us nähdään keinona päämäärien saavut­tamise­na, ei päämääränä. ““en edes tiedä, mitä tek­isin Ferrarilla””
    ‑var­al­lisu­us voi estää joskus tavoit­tei­den saavuttamista

    Jos on lah­jakas henkilö, jol­la ei ole var­al­lisu­ut­ta Suomes­sa, ei tosi­aan ole paljoa pidäkkeitä men­nä maail­malle. Parhaim­mat aka­teemiset paikat on ulko­mail­la ja yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la mak­se­taan kovem­paa palkkaa.(tässä joku yil­lau­dal­ta sanoo tien­aan­vansa 150tonnia vuodessa ulko­mail­la 25-vuo­ti­aana:https://ylilauta.org/satunnainen/61503692)

    Jos työ­markki­nat todel­la alka­vat toimia kan­sain­välis­es­ti, Suomen kan­nat­taisi yrit­tää kek­siä jotain, mil­lä nuoret saisi jäämään tänne. Huutamiskulttuuri,matalat eten­e­mis­mah­dol­lisu­udet, etatis­mi ja upsee­rien fan­ta­sioin­ti nuorten silpout­tamis­es­ta Venäjää vas­taan eivät var­maan houkut­tele tänne.

    Vastaa

37. Sylt­ty: Hom­ma on Marx­in oppi­en mukaan pakol­lis­es­ti toteutet­ta­va väki­val­taisel­la val­lanku­mouk­sel­la, jol­loin vas­taan pul­likoiville pis­tetään tietenkin nap­pi otsaan.

    Kaik­ki tämä on ker­rot­tu hyvin selväsanaisesti. 

    Tarkalleen mis­sä Marx­in tek­stis­sä ja mis­sä sen nimeno­maises­sa kohdas­sa tämä on “ker­rot­tu hyvin selväsanais­es­ti”? Olen lukenut Marx­ia nyt neljän­nesvu­o­sisadan, enkä muista mitään täl­laista kohtaa. Sen sijaan muis­tan paikoitellen läh­es rai­vokkaan voimakas­sanaisia irti­sanou­tu­misia ajatuk­ses­ta, että kukaan voisi etukä­teen ennus­taa, miten epämääräisessä tule­vaisu­udessa häämöt­tävä sosial­is­mi­in siir­tymi­nen tulee yksi­tyisko­hdis­saan käytän­nössä tapahtumaan.

    Jos väki­val­tainen val­lanku­mous on vält­tämätön, niin mik­si Marx kir­joit­ti New York Dai­ly Tri­bune ‑sanomale­hdessä vuon­na 1852, että äänioikeus on “yhtä kuin poli­it­ti­nen val­ta” (the equiv­a­lent for polit­i­cal pow­er) ja että kos­ka työväen­lu­ok­ka on määräl­lis­es­ti enem­mistönä, yleiseen äänioikeu­teen siir­tymisen väistämät­tömänä seu­rauk­se­na tulee siten ole­maan “työväen­lu­okan poli­it­ti­nen her­ru­us” (the polit­i­cal suprema­cy of the work­ing class)? (Lähde.)

    Vastaa

38. Olete­taan, että tiet­ty osa ihmi­sistä ei omaa sel­l­aisia omi­naisuuk­sia, että he voisi­vat toimia esimerkik­si asiantuntijatehtävissä.

    Esimerkik­si maat­aloudessa ja tehtais­sa on per­in­teis­es­ti ollut paljon työte­htäviä, jois­sa ei ole vaa­dit­tu juurikaan pere­hdy­tys­tä työte­htävään. Tärkein­tä on ollut, että sitä on ollut tekemässä ihmi­nen, joka pystyy siihen esimerkik­si fyysisesti.

    Suomes­sa kyseisiä työte­htäviä on kadon­nut 30 vuodessa arvi­ol­ta 450 000. Lasken tähän kadon­neet teol­lisu­ustyö­paikat ja lopete­tut pientilat.

    Osa työ­paikoista on siir­tynyt, mut­ta osa on lakkautet­tu esimerkik­si kan­nat­ta­mat­tomana ja osa on lop­punut esimerkik­si eläköi­tymiseen (vaikka­pa tila lopet­tanut ilman jatkajaa).

    Tämä kehi­tys on pitkälti seu­raus­ta Suomen talouden muun­nok­ses­ta läh­es sul­je­tus­ta taloud­es­ta avoimeen markkinatalouteen.

    Kuin­ka kauan täl­läi­nen kehi­tys voi jatkua, että siitä syn­tyy jonkin­lainen kriisi? 

    Työt­tömyysko­r­vauk­set ovat kalli­ita, mut­ta ylläpitävät yhteiskun­ta­rauhaa. Lisäk­si suuri osa ihmi­sistä kokee ole­vansa hyödyt­tömiä yhteiskun­nan kannal­ta, joka taas työt­tömyysko­r­vauk­sista huoli­mat­ta aiheut­taa levottomuutta.

    Täl­lä het­kel­lä esimerkik­si maat­alous­tuot­ta­jien lukumäärä las­kee suurista tuista riippumatta.

    Onko järkevää, että suuri ihmisjoukko pide­tään pas­si­ivisi­na työt­tömyysko­r­vauk­sien tai perus­tu­lon avul­la, sen sijaan, että he oli­si­vat töissä?

    Olisiko järkeväm­pää tek­nol­o­gis­es­ta kehi­tyk­ses­tä huoli­mat­ta pyrk­iä kas­vat­ta­maan työl­lis­ten joukkoa?

    Olisiko mah­dol­lista jakaa työtä use­am­malle, mut­ta samal­la kuitenkin ottaa hyö­ty mod­ernista teknologiasta?

    Esimerkik­si maat­aloudessa yksikkökoko alkaa olla suuri, ja yksi ihmi­nen kyke­neen hal­lit­se­maan entistä suurem­paa tilaa. Seu­raavak­si on luvas­sa itsek­seen aja­vat trak­torit, jot­ka kyn­tävät, kylvävät ja pui­v­at ihan itsekseen.

    Maat­alout­ta tue­taan voimakkaasti, mut­ta tavoit­teet eivät täy­ty. Tuot­ta­jien lukumäärä las­kee tuista riip­pumat­ta. Maat­alous­tu­ki on vain hidaste kehi­tyk­sessä, joka on kohti entistä automa­ti­soidumpaa tilaa.

    Miten talousjär­jestelmä, joka poh­jau­tuu talouskasvu­un, voi toimia tilanteessa, jos­sa var­al­lisu­us kasautuu entistä pienenevälle osalle ihmisiä ja entistä harvem­pi kyke­nee kulut­ta­maan? Miten kysyn­tää kyetään ylläpitämään, jos uusia ammat­te­ja tuleekin vain 50 pros­ent­tia entisestä?

    Se, että osa ihmi­sistä tekee töitä ja osa ei tee ei ole sekään hyvä. Työtä tekevät katkeroitu­vat siitä, että tois­t­en ei tarvitse tehdä ja työtä tekemät­tömät katkeroitu­vat siitä, etteivät he voi kuluttaa.

    Onko ylipäätään mah­dol­lista esimerkik­si lain­säädän­nön avul­la kas­vat­taa työl­lis­ten lukumäärää, ilman että tek­nol­o­gista kehi­tys­tä hidaste­taan tai kahli­taan? Nimit­täin kehi­tys­tä ei parane hidas­taa, kos­ka se tuot­taa myös muu­takin kuin ihmis­ten kor­vaamista robot­eil­la tai tekoälyllä.

    Pitäisi alkaa pohti­maan sitä, että miten uusi teknolo­gia saadaan käyt­töön ilman ihmis­ten kor­vaamista sillä.

    Tai vas­taavasti pohtia yhteiskun­taa, jos­sa ihmiset eivät enää työsken­tele, mut­ta itse en henkilöko­htais­es­ti näe, että ihmi­nen eläi­menä kyke­nee vain ole­maan. Mielestäni ihmi­nen tarvit­see aina työtä, mut­ta tässä en työtä tarkoi­ta esimerkik­si kont­toris­sa 8–16 istu­misen muodossa.

    Täl­lä het­kel­lä ihmiset, jot­ka eivät osal­lis­tu yhteiskun­taan syys­tä tai tois­es­ta eivät elä lainkaan vaan mätänevät neukkukuutioissa. 

    Työt­tömyyskri­isi on mielestäni aku­utein kri­isi, joka ihmiskun­nal­la on käsis­sään, kuten kir­joitin jo lokaku­us­sa 2013 Helsin­gin Sanomiin.

    Vastaa

39. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Ajatuk­sesi on kovin ide­al­isoitu ja esimerkkisi huonos­ti valit­tu. Matem­ati­ik­ka on sel­l­ainen ala, että sen opiskelu on oma palkkion­sa. Jos se sujuu, matemaat­ti­nen työ tuot­taa mieli­hyvää, joka tekee sosi­aal­i­sista suhteista aika tarpeet­to­mia. Ne kaver­it, joil­la on merk­i­tys­tä, ovat samal­la laitok­sel­la ja hei­dän kanssaan puhutaan lähin­nä matem­ati­ikkaa. Tässä mielessä matem­ati­ik­ka muis­tut­taa lähin­nä taideainei­ta. (Opet­ta­jak­si opiskel­e­vat tai heikot matemaatikot ovat sit­ten eri asia.)

    Järkevämpi olisi puhua esim. fysi­ikas­ta tai varsi­naista teknil­li­sistä tieteistä, joi­ta opiskel­laan enem­män hyö­tymielessä. Näis­sä asia ei mene niin kuin kuvaat. Hyväkin opiske­li­ja pystyy varsin mukavasti yhdis­tämään opin­not ja opiske­li­jaelämän. Jos on kyky ajan­hallintaan eikä alko­holi hal­litse elämää, älykäs ihmi­nen voi yhdis­tää sosi­aalisen elämän ja opiskelun. Tämä on myös hyödyl­listä ammatil­lis­es­ti, sil­lä opiske­li­jaelämässä opi­taan toim­intaa eri­lai­sis­sa pro­jek­teis­sa ja luo­daan poh­jaa myöhem­min työelämässä käytet­täville verkos­toille. Sieltä löytää myös varsin hel­posti elämänkumppanin.

    Ongel­mak­si asia muo­dos­tuu vain niille, jot­ka opiskel­e­vat kyky­jen­sä ääri­ra­joil­la. Näillekin olisi oman henkisen jak­samisen kannal­ta paras välil­lä rentoutua ja hyväksyä, ettei heil­lä ole edel­ly­tyk­siä kuin oma­lle tasolleen. Eli “korkealle pyrkivä”, joka katkeroituu niin pahasti, että alkaa miet­tiä lahjoit­ta­vansa vapaa-aikaa tyh­mem­mille, on raatanut jo paljon kovem­min kuin hänelle olisi ter­veel­listä. Olisi parem­pi muis­taa van­han laulun sanat: “Sil­lä arvon­i­mi ‘teekkari’ sovi sulle ei, jos vain Maxwell aikasi vei.” Toden­näköis­es­ti tämä pikkuinen rentou­tu­mi­nen ei todel­lisu­udessa merk­itse kuin ehkä puolen arvosanan ver­ran keskiar­voon eikä vaiku­ta työl­listymis­mah­dol­lisuuk­si­in mitenkään.

    No jos puhumme vaik­ka Pel­er­manin kaltai­sista neroista, niin asia on näin. Mut­ta kun 120–130 ÄOn henkilöt miet­tivät vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sia, niin tilanne on toinen.

    Vastaa

40. Sylt­ty: Jos mietitään jotain 30-luvun kom­mu­nis­te­ja, niin eivät he olleet mitään rauhal­lisia tämän päivän vasemis­toli­it­to­laisia. Kom­mu­nis­mi­in on aina kuu­lunut vihapi­he, por­var­ilu­ok­ka on pitänyt yksinker­tais­es­ti tuho­ta. Hom­ma on Marx­in oppi­en mukaan pakol­lis­es­ti toteutet­ta­va väki­val­taisel­la vallankumouksella 

    Mark­si­lainen sosialismi/kommunismi oli hyvin selkeästi aikansa pop­ulis­mia. Työväestön moni­in kipeisi­in ongelmi­in tar­jot­ti­in ratkaisuk­si radikaalia hokkus­pokkus-temp­pua, jol­la yhteiskun­ta muut­tuisi työväestölle paremmaksi.

    Vastaa

41. Sylt­ty: Demokra­tia voi ihan hyvin kieltää kom­mu­nis­tit ja niiden peit­e­jär­jestöt, sil­lä kom­mu­nis­tit ovat aina val­lanku­mouk­sel­lisia. Val­lanku­mous ja val­tio­jär­jstelmän keikau­tus on muuten ihan rikoslais­sa kiel­let­tyä, eikä niiden muut­ta­mi­nen väkipakol­la tai sel­l­aisen valmis­telu ole mikään perus­tus­lain suo­jaa­ma perusoikeus.

    Oikeus val­lanku­mouk­seen tilanteen niin vaaties­sa on kyl­lä ihan ihmis­ten peru­soikeuk­sia. Tämän voisi ihan hyvin kir­ja­ta perus­tus­laki­in — kuten vaik­ka New Hampshiressä:

    When­ev­er the ends of gov­ern­ment are per­vert­ed, and pub­lic lib­er­ty man­i­fest­ly endan­gered, and all oth­er means of redress are inef­fec­tu­al, the peo­ple may, and of right ought to reform the old, or estab­lish a new gov­ern­ment. The doc­trine of non­re­sis­tance against arbi­trary pow­er, and oppres­sion, is absurd, slav­ish, and destruc­tive of the good and hap­pi­ness of mankind.

    Tätä toki ei voi soveltaa kom­mu­nis­min oikeu­tuk­seen, kos­ka kom­mu­nistien tarkoituk­se­na­han on pystyt­tää epähu­maani mas­samurhaa­va tyrania.

    Vastaa

42. ksee kyseli tuos­sa edel­lä uud­es­ta talousteoriasta:“Palanet var­maankin halus­ta ava­ta tätä “vääräk­si toteamista” hive­nen laveammin?”

    Min­ua on pitkään kiin­nos­tanut “Behav­ioral Economics”

    Siitä lyhyt kitey­tys tässä:

    The 2002 Nobel prize went to psy­chol­o­gist Daniel Kah­ne­man, “for hav­ing inte­grat­ed insights from psy­cho­log­i­cal research into eco­nom­ic sci­ence, espe­cial­ly con­cern­ing human judg­ment and deci­sion-mak­ing under uncer­tain­ty.” Kah­ne­man showed that peo­ple do not always act out of ratio­nal self-inter­est, as the eco­nom­ic the­o­ry of expect­ed util­i­ty max­i­miza­tion would pre­dict. This con­cept is cru­cial to the field of study known as behav­ioral finance. Kah­ne­man con­duct­ed his research with Amos Tver­sky, but Tver­sky was not eli­gi­ble to receive the prize because he died in 1996 and the prize is not award­ed posthumously.

    Kah­ne­man and Tver­sky iden­ti­fied com­mon cog­ni­tive bias­es that cause peo­ple to use faulty rea­son­ing to make irra­tional deci­sions. These bias­es include the anchor­ing effect, the plan­ning fal­la­cy and the illu­sion of con­trol. Their arti­cle, “Prospect The­o­ry: An Analy­sis of Deci­sion Under Risk,” is one of the most fre­quent­ly cit­ed in eco­nom­ics jour­nals. Their award-win­ning prospect the­o­ry shows how peo­ple real­ly make deci­sions in uncer­tain sit­u­a­tions. We tend to use irra­tional guide­lines such as per­ceived fair­ness and loss aver­sion, which are based on emo­tions, atti­tudes and mem­o­ries, not log­ic. For exam­ple, Kah­ne­man and Tver­sky observed that we will expend more effort to save a few dol­lars on a small pur­chase than to save the same amount on a large purchase.

    Read more: Nobel Prize-Win­ning Eco­nom­ic The­o­ries You Should Know http://www.investopedia.com/articles/economics/12/nobel-prize-winning-economic-theories.asp#ixzz4WUjpXMaE

    Vastaa

    1. Sep­po Korp­poo, Mitähän Adam Smithin aja­tus­ta vas­taan tuo sotii?

       Vastaa

43. Osmo Soin­in­vaara:
    Työa­jan lyhen­tämisel­lä on puolen­sa ja kan­natan sitä suuresti elän laatu­un liit­tyvien syi­den vuok­si, mut­ta on itsepetos­ta kuvitel­la, että se ratkai­sisi laa­ja-alaisem­min työt­tömyysongel­man. Jot­ta näin kävisi, pitäisi nyky­is­ten työt­tömien olla osaamiseltaan ja muiol­ta omi­naisuuk­sil­taan ident­tisiä työssä käyvien kanssa – siis samas­sa suh­teessa esimerkik­si aivokirurge­ja – mut­ta eivät ole. Työt­tömien osaami­nen ei mene yhteen työssä käyvien osaamisen kanssa.

    Nyt tilanne voi olla se, että jol­lakin alal­la joka neljäs ammat­ti­lainen on työtön. Siis, kun kolme ammat­ti­laista tekee kukin 8h töitä tuot­taen 800 euron arvos­ta, niin neljäs on työtön ja saa tulon­si­ir­tona niiltä kolmelta 300 euron arvos­ta tekemät­tä yhtään työ­tun­tia. Ide­al­istin maail­mas­sa nuo kolme tek­isi kukin 7h tuot­taen 700 euroa, jol­loin neljäs saa tuot­taa lop­ut 300 euroa san­o­taanko 4h työl­lä (heikoin ammat­ti­lainen tarvit­see tun­nin etevämpiään enem­män). Jokainen voittaa?

    Vastaa

44. Lau­ri Kumpu­lainen: Oletkos havain­nut sen, että sotimiseen ja kapinoin­ti­in nämä lah­jat riit­tävät aivan mainiosti? 

    Olen­han minä. Kaut­ta his­to­ri­an on ollut niin, että kun jos­sain on näitä toimet­to­mia nuo­ria miehiä riit­tävästi, se purkau­tuu soti­na ja kapinointi­na. Niin kauan kun suo­ma­laisel­la yhteiskun­nal­la on varaa mak­saa toimet­to­muud­es­ta nykyisel­lä taval­la, tuo ei vält­tämät­tä muo­dos­ta Suomes­sa vielä todel­lista uhkaa. Mut­ta kos­ka emme ole maail­mas­sa yksin, niin joudumme silti kär­simään muiden kan­so­jen toimet­tomien nuorten miesten ongelmasta.

    Vastaa

45. Osmo Soin­in­vaara: Jos kahdek­san ihmistä omis­taa enem­män kuin puo­let maail­mas­ta, jotyen kin tulon­jako on vähän vinoutunutta.

    Niin, tuo luku kos­kee siis var­al­lisu­ut­ta, ei tulo­ja. Peri­aat­teessa ihmisel­lä voi olla korkeat tulot ja pieni var­al­lisu­us ja pän­vas­toin mata­lat tulot ja suuri var­al­lisu­us. Maail­man köy­hät elänevät pääosin kädestä suuhun, eli hei­dän kaik­ki tulon­sa menevät ruokaan ym. ker­taku­lu­tuk­seen, mis­tä seu­raa, että heil­lä ei käytän­nössä ole lainkaan varallisuutta. 

    Jos kat­son ihan omaa elämäänikin, niin ne ajat, kun var­al­lisuuteni on kas­vanut nopeit­en, eivät mitenkään kor­reloi tulo­jeni korkeu­den kanssa, vaan asia on paljon enem­män kiin­ni meno­jen pienuudesta.

    Vastaa

    1. Jos ihmi­nen kokoaa läh­es nol­lastqa 50 mil­jardin euron omaisu­u­den, on siinä pakko olla aika hyvät tulot.

       Vastaa

46. Osmo Soin­in­vaara: Jyr­ki Patomä­ki. Mis­tä ongel­mas­ta puhut? Onko meil­lä vai­h­to­tase jotenkin vakavasti alijäämäinen?

    Onko nyt jo vakavasti ali­jäämäi­nen, siihen en kykene vas­taa­maan. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että mm. korkeak­oulu­jen määrära­ho­jen supis­tus­ta perustelti­in val­tion­ve­lan kasvun hillit­semisel­lä. Sama syy myös perus- ja ammat­tik­oulu­jen säästöil­lä. Ei van­hus­ten­hoitoonkaan liikene sitä mukaa lisära­haa, kun tarve kas­vaa van­hus­määrän lisään­tyessä. (Tosin uskon, että vajaus­ta kom­pen­soi koh­ta sote-uud­is­tus säästöineen.)

    Toiv­ot­tavasti joku vas­taa, mikä on se muu syy, joka estää mainit­tu­jen palvelu­alo­jen työn­tek­i­jöi­den lisään­tymisen ja sitä kaut­ta työl­listymisen. Kysyn­nän puute se ei ole, sehän kas­vaa. Ei dig­i­tal­isaa­tio ja uusi tekni­ik­ka pienen­nä näi­den työ­paikko­jen henkilö­tarpei­ta kuten teol­lisu­udessa, vaik­ka aut­ta­vat tule­maan toimeen vähem­mil­lä työn­tek­i­jöil­lä per kohde, mut­ta kohteet sitä mukaan lisääntyvät.

    Vastaa

47. “Miten paljon parem­min asi­at oli­si­vatkaan, jos Nokia olisi nousun vuosi­na sijoit­tanut Salon toim­intansa Turkuun! ”

    Turku on looseri kaupun­ki. Sin­nesi­joit­ta­mal­la olisi vaan men­nyt huonos­ti. Mut­ta muu­ta­ma asia joka tuos­sa menee väärin
    1. Nokia matka­puhe­lim­ia ei sijoit­tu saloon. Se syn­tyi siel­lä- Tarvit­ta­va osaami­nen oli salos­sa, eli ei vahin­gos­sa ja vääräl­lä ajat­telul­la sinne mennyt
    2. Lop­puaikoina Salos­sa oli hyvin pieni osa matka­puhe­lin porukas­ta. Helsin­ki, Oulu, Tam­pere, San Diego oli­vat kaik­ki vähin­tään yhtä isoja
    3. Turus­sa ei ole koskaan IT poruk­ka työl­listynyt. Miten se olisi mys­tis­es­ti tapah­tunut nyt?
    4. Kun salon osas­to kasvoi niin melkoinen osa työn­tek­i­jöistä asui Turus­sa, joten jälk­i­hoidon kannal­ta lie­nee sama kum­mas­sa paikas­sa se työ­paik­ka oli.

    Vastaa

48. vihreä nyöri: Aat­ua ei nos­tanut kansakun­nan johtoon epämääräi­nen käsite “kap­i­tal­is­mi”, vaan hän­tä äänestäneet äänestäjät. He taas edus­ti­vat enim­mäk­seen rah­vas­ta ja duunareita. 

    Taisi olla ain­oa puolue, joka vas­tusti kiristyspoli­ti­ikkaa… Samaa mitä tässäkin lamas­sa on kaikille tarjottu.

    Tero Tolo­nen:

    Työväestöl­lä meni hyvin niin kauan kun työn kysyn­tä kasvoi ja huonos­ti, kun dig­i­tal­isaa­tio ja robot­it alkoi­vat kor­va­ta ihmistyötä. 

    Jokin tässä lauseessa häir­it­see minua.
    Eikö koko ihmiskun­nan tuot­tavu­u­den nousu ole nimeno­maan sitä, että on kek­sit­ty konei­ta ja lait­tei­ta jot­ka ovat nopeut­ta­neet työsken­te­lyä ja ihmisen tärkein työvä­line ovat läh­es koko his­to­ri­ankir­joituk­sen ajan olleet aiv­ot – käytet­ti­in niitä sit­ten sirkke­lin tai tietokoneen ohjaamiseen. 

    Ongel­ma on siinä, että tuot­tavu­u­den kasvu tarkoit­taa sitä, että tuotan­toon tarvi­taan yhä vähem­män ihmisiä eli yhä vähem­mille tarvit­see mak­saa palkkaa. Kuitenkin kaikkien pitäisi kulut­taa. Vika on talousjär­jestelmässä, joka ei toi­mi ilman niukkuutta.

    Vastaa

49. Oli­pa taas mie­lenki­in­toinen ja laa­ja-alainen puheen­vuoro Osmo Soin­in­vaar­al­ta. Kiitos siitä. Kir­joi­tus pohdiskelee osu­vasti niitä syitä ja seu­rauk­sia, joiden takia elämme nyt niin vaikei­ta aikoja.

    Pari huomio­ta. Ketä nyky­menoa kri­ti­soivan, mut­ta maltil­lisen ja sivistyneen kansalaisen kan­nat­taa äänestää, kun pop­ulis­tiset liik­keet epä-älyl­lisyy­dessään tym­päi­sevät, vasem­mis­to on jäänyt saavutet­tu­jen etu­jen puo­lus­tamisen vangik­si ja oikeis­to ajaa yhä kovem­paa kapitalismia?

    Pop­ulis­mi on sanana kärsinyt inflaa­tion, kun pahim­matkin pop­ulis­tit syyt­tävät kaikkia mui­ta pop­ulis­mista. Näin merk­i­tys hämär­tyy. Silti sanaa on vaikea olla käyt­tämät­tä, sil­lä se kuvaa varsin osu­vasti viime aikoina yhä enem­män esi­in nous­sut­ta hajanaista liike­hd­in­tää, jos­sa tosi­a­sioista piit­taa­mat­ta vas­tuste­taan nyky­menoa ja näpäytel­lään val­taa pitäviä.

    Min­ua nykyke­hi­tys huolestut­taa, näi­den Trumpi­en osalta jopa pelot­taa. Soin­in­vaara nos­ti esi­in keino­ja, joi­ta mon­imutkaises­sa nyky­maail­mas­sa kan­nat­taisi ongelmien ratkaisemisek­si käyt­tää. Vaan eihän se onnis­tu, kun äänestäjäkun­ta antaa mielu­um­min tuken­sa help­po­ja ratkaisu­ja lupaav­ille populisteille.

    Vastaa

50. Osmo Soin­in­vaara: Jos kahdek­san ihmistä omis­taa enem­män kuin puo­let maail­mas­ta, jotyen kin tulon­jako on vähän vinoutunutta.

    Päässä lask­ien tuo tarkoit­taisi, että noin neljä mil­jar­dia ihmistä omis­taisi keskimäärin 100 dolar­il­la, kun kahdek­san rikkaim­man omaisu­us on siis noin 400 mil­jar­dia. En usko.

    Miten ihmeessä kukaan voi väit­tää tietävän­sä, paljonko maail­man köy­hempi puolisko omis­taa? Eihän tuo­hon porukkaan kuu­lu­vat usein itsekään tiedä. 

    Kehi­tys­mais­sa köy­hät usei käytän­nössä — vaik­ka ei vält­tämät­tä lain mukaan — omis­ta­vat jonkin­laisen asun­non. Lisäk­si monil­la on elinkeinoon liit­tyvää omaisu­ut­ta. Ihan henkiläko­htais­takin omaisu­ut­ta on ainakin vaat­tei­den, kalus­tei­den, keit­tovehkei­den ja sen sel­l­ais­ten verran.

    Esimerkik­si Mar­i­al­la, Jesuk­sel­la ja hei­dän par­il­la lapsel­laan ei ole viral­lista omaisu­ut­ta ollenkaan. Silti he asu­vat slum­mi­talos­sa, jos­ta eivät mak­sa kenellekään. He voivat myös myy­dä talon­sa — jopa kym­me­nil­lä tuhan­sil­la. Lisäk­si heil­lä on kän­nykät ja Jesuk­sel­la kulkuneu­vo, jol­la hän hoitaa bis­ne­siään. Asekin pitää olla. Vira­nomaiset eivät vält­tämät­tä tiedä näistä omis­tuk­sista mitään eikä pariskun­ta niistä puhu ulkopuolisille.

    Mut­ta jos puhuisi­vat, he ilmoit­taisi­vat, että evät tiedä mitä omis­ta­vat. Peri­aat­teessa vira­nomaiset voivat pistää talon maan tasalle kos­ka tahansa — jos uskalta­vat. Muukin “omaisu­us” on osin saatu, jot­ta työ sujuisi. Ei Jesus oikein tiedä, joutuuko joskus ne luovut­ta­maan takaisin vai ovatko ne omia.

    Rahaa tai jotain help­soti rahak­si muutet­tavaa on sukan­var­res­sa muu­ta­man ton­nin edestä pahan päivän var­alle, mut­ta niistä nyt ei ainakaan puhuta kenellekään.

    Vastaa

51. Ver­tailu on vain suun­taa-anta­va, kos­ka siihen varat­tomien joukkoon kuu­lu­vat mm. yhdys­val­ta­laiset vas­tavalmis­tuneet lääkärit, joiden net­to­var­al­lisu­u­den opin­to­laina painaa kovasti pakkasen puolelle. Tässä ver­tailus­sa he ovat jopa niitä Int­ian slum­mien asukkai­ta köyhämpiä.

    Vastaa

52. Lau­ri Kumpu­lainen: Työt­tömyysko­r­vauk­set ovat kalli­ita, mut­ta ylläpitävät yhteiskun­ta­rauhaa. Lisäk­si suuri osa ihmi­sistä kokee ole­vansa hyödyt­tömiä yhteiskun­nan kannal­ta, joka taas työt­tömyysko­r­vauk­sista huoli­mat­ta aiheut­taa levottomuutta.

    - —

    Pitäisi alkaa pohti­maan sitä, että miten uusi teknolo­gia saadaan käyt­töön ilman ihmis­ten kor­vaamista sillä.

    Tai vas­taavasti pohtia yhteiskun­taa, jos­sa ihmiset eivät enää työsken­tele, mut­ta itse en henkilöko­htais­es­ti näe, että ihmi­nen eläi­menä kyke­nee vain ole­maan. Mielestäni ihmi­nen tarvit­see aina työtä, mut­ta tässä en työtä tarkoi­ta esimerkik­si kont­toris­sa 8–16 istu­misen muodossa.

    Tässä taitaa olla koko vil­lakoiran ydin.

    Iso osa ihmi­sistä on muut­tunut “tarpeet­tomik­si” yksinker­tais­ten teol­lisu­ustöi­den kadotes­sa automaa­tion myötä tai siir­tyessä markki­na­t­alouden lakien mukaan halvem­man työvoiman mai­hin. Yleen­sä nämä työt ovat vielä olleet vahvo­jen ammat­tili­it­to­jen vuok­si hyvin palkattuja.

    Näitä töitä aikaisem­min tehneet “perusih­miset” ovat koke­neet ylpeyt­tä ja itsenäisyyt­tä voidessaan ostaa pal­ka­llaan sään­nöl­lis­es­ti uuden auton ja rak­en­taa omakoti­talon, ja kokea ylem­myy­den­tun­toa kaupunkikeskus­to­jen “paper­in­pyörit­täjiä” kohtaan, kos­ka ovat tehneet “oikeaa työtä” toisin kuin muut.

    Nyt tämä “oikea työ” sit­ten on kadon­nut, tai ainakin sen tekemisen markki­nahin­ta on pudon­nut lähelle nollaa.

    Tämän porukan kannal­ta vai­h­toe­hdot ovat synkät: joko pitäisi vai­h­taa ammat­tia ja siir­tyä palvelu­aloille tai “paper­in­pyörit­täjäk­si”, joista kumpikaan ei vas­taa omaa käsi­tys­tä “oikeas­ta työstä”, tai sit­ten jäädä yhteiskun­nan tukien armoille, joka myös ottaa henkilöko­htaisen kunn­ian päälle. Kumpikin vai­h­toe­hto herät­tää suur­ta vas­tus­tus­ta; vain “oikeal­la työl­lä” saavutet­tu korkea elin­ta­so vas­taa “perusih­misen” käsi­tyk­seen ihmis­ar­vois­es­ta elämästä.

    Eli vaik­ka hei­dän työ­panok­sen­sa markki­na-arvo on rom­ah­tanut huimasti aikaisem­mas­ta, he halu­a­vat illu­u­sion siitä, että se ei olisi rom­ah­tanut. Pop­ulis­tit jot­ka lupaa­vat palaut­taa teol­lisu­ustyö­paikat vas­taa­vat tähän illu­u­sion kaipuuseen.

    Itse en usko illu­u­sion ylläpitämisen ole­van mah­dol­lista. Vastik­kee­ton perus­tu­lo on ain­oa kan­nusteil­taan järkevä tapa jakaa automaa­tion tuot­ta­maa hyv­in­voin­tia nyky­mallia tasaisemmin.

    Vastaa

53. Tom­mi Uschanov:

    Kuten kaik­ki his­to­ri­aa vähänkään tun­te­vat tietävät, Hitler nousi Sak­san val­takun­nankans­lerik­si vaalien jäl­keen, jois­sa nat­sipuolue oli kärsinyt rökäle­tap­pi­on (menet­täen peräti 34 kansane­dus­ta­jaa). Kos­ka Sak­san muut puolueet eivät riidoil­taan onnis­tuneet sopi­maan keskenään enem­mistöhal­li­tuk­sen muo­dostamis­es­ta, vaalien häviäjä sai sit­ten viimeisenä yrittää.

    Hitler ei koskaan saanut äänestäjien enem­mistön tukea, edes niis­sä viimei­sis­sä ei enää täysin vapais­sa vaaleis­sa, jot­ka jär­jestet­ti­in hänen jo saat­u­aan vallan.

    Vähem­mistöhal­li­tuk­setkin kuu­lu­vat demokra­ti­aan, jos enem­mistöhal­li­tus­ta ei saa­da aikaiseksi.

    Vastaa

54. Hyvää ja älykästä sosi­olo­giaa Odelta. Viimeinen kap­pale jät­tää ken­tän auki. Olen samaa mieltä. Jotain uut­ta on nousemassa.

    P.s. Glob­al­isaa­tio onko muu­ta kuin uusi nimi siirtomaataloudelle.

    Vastaa

55. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ihmi­nen kokoaa läh­es nol­lastqa 50 mil­jardin euron omaisu­u­den, on siinä pakko olla aika hyvät tulot. 

    On var­maan, mut­ta point­ti oli siinä, että hänel­lä (ja hänen 7:llä kaver­il­laan) ei todel­lakaan ole kulu­tus ole sama kuin puolel­la ihmiskuntaa. 

    En todel­lakaan ymmär­rä, mik­si tässä olisi edes tarpeen sotkea asioi­ta. Tässä oli kai puhe tuloeroista. Jos maail­man rikkaim­mil­la on isot tulot, niin puhutaan sit­ten niistä ja ver­rataan maail­man köy­himpi­in. Mik­si tuo­da koko var­al­lisu­ut­ta keskustelu­un, kun se vain sot­kee asioi­ta, kos­ka ottaa huomioon myös menot?

    Vastaa

    1. Kyl­lä myös tulo­erot ovat kas­va­neet, ei niin paljon Suomes­sa kuin muual­la. Palkko­jen osu­us BKT:sta on alen­tunut merkit­tävästi, ja pääo­mat­u­lot ovat aina jakau­tuneet epätasaisesti.

       Vastaa

56. OSlle seli­tys siitä, mik­si Adam Smith oli mielestäni väärässä:
    Smithin talous­teo­ri­an perusidea ja lähtöko­h­ta oli se, että ihmisen ratio­naalisen itsekäs toim­inta ja kil­pailu yhdessä johta­vat taloudel­liseen hyv­in­voin­ti­in niin kut­su­tun “näkymät­tömän käden” ohjaamana.
    Tämä idea eri johdan­naisi­neen ovat olleet talousop­pinei­den perus­ta näi­hin päivi­in saakka.
    Tämä yksinker­tainen idea perus­tuu kuitenkin liiak­si 1700-luvun todel­lisu­u­teen, nimeno­maan tavaroiden tuotan­toon ja rahoituk­seen yhden val­tion sisäl­lä, eikä sen ihmiskäsi­tys vas­taa nyky­istä tutkimusta.
    Nyt elämme kuitenkin radikaal­isti toisen­laises­sa talous-todel­lisu­udessa ja tiedämme paljon enem­män ihmisestä.
    On käynyt selväk­si, että ihmi­nen ei ole ratio­naa­li­nen, aina loogisia ja itsekkään “oikei­ta” päätök­siä tekevä eläin.
    Päin­vas­toin, varsinkin ris­ki-olo­suhteis­sa ihmi­nen tekee aivan älyt­tömiäkin päätök­siä ja on esimerkik­si main­on­nalle tai pop­ulis­tiselle manip­u­loin­nille altis. Ihmisen päätök­set voivat perus­tua mon­en­laisi­in ja muut­tuvi­in syi­hin: jonkin­laiseen oikeu­den­mukaisu­us-ideaan, riskin vält­tämiseen, irra­tionaal­isi­in emootioi­hin, yleisi­in mielip­iteisi­in, aikaisem­pi­in koke­muk­si­in, jne.
    Näistä syistä Adam Smithin vodaan sanoa olleen väärässä, tai oikeam­min san­ot­tuna hänen teo­ri­ansa ovat liian yksinker­taisia kuvatak­seen erit­täin mon­imutkaista ilmiötä ja ne edus­ta­vat siten talous­teo­ri­an kivikautta.
    Nyt on kehit­teil­lä uusia mie­lenki­in­toisia, poikki­ti­eteel­lisiä talous­te­o­ri­oi­ta, jot­ka perus­tu­vat kog­ni­tion automa­ti­soin­ti­in, koko ajan liik­keessä ole­van todel­lisu­u­den mit­taamiseen, psyki­a­tri­aan, aiv­o­tutkimuk­seen, jne.

    Vastaa

    1. Luulen, että et ole lukenut Adam Smithin kir­joit­tamia tekl­ste­jä löainkaan, vaan puhut 1900-luvun talousopeista. Adam Smith ei käyt­tänyt matemaat­tisia apou­vä­lineitä niin tehokkaasti kuin myöhem­mät talousti­eteil­i­jät. Hän oli enem­män arvofilosofi kuimn taloustieteilijä.

       Vastaa

57. O.S:“Suomessa kär­sitään nyt Kekkosen ajan alue­poli­ti­ikan nur­jista puolista. Teol­lisu­ut­ta hajautet­ti­in väk­isin pie­nille paikkakun­nille. Kun tehdas hilje­nee, ei yhden savupi­ipun paikkakun­nas­ta ei jää paljon jäljelle”

    Uus­pop­ulisimia, heitol­la Kekkosen ajas­ta luo­daan illu­u­sio jonkin uuden , parem­man kek­simis­es­tä. Sijoit­ta­mal­la työtä ympäri Suomen pär­jät­ti­in parem­min. SAK:n aiheut­ta­ma suo­ma­laisen työn kallis­tu­mi­nen jyrken­si globaal­i­talouden raken­nemuu­tos­ta Suomessa.

    SAK ulkoisti suo­ma­laiset työ­paikat. Jos työn teet­tämi­nen olisi tuol­loin ollut halvem­paa, niin teol­lis­ten inno­vaa­tioiden kaut­ta olisimme pär­jän­neet parem­min kan­sain­välisessä kilpailussa.

    Ja kat­sokaa mitä Trump tekee koti­maisen työn puo­lus­tamisek­si. Suomes­sa se ei olisi mah­dol­lista, sil­lä pro­tek­tion­is­mi pien­im­mil­läänkin on mah­do­ton aja­tus. Sehän voisi olla Suomen etu sil­lä mei­dän pitää ajatel­la ensin muiden maid­en etua.

    Vastaa

58. Miten on tarkoi­tus “tasa­ta tulo­ero­ja reippaasti”? 

    Tämä sivu­utet­ti­in kir­joituk­ses­sa yhdel­lä lauseel­la ja sen jäl­keen siir­ryt­ti­in perus­tu­loon, joka on asiana mie­lenki­in­toinen ja toden­näköis­es­ti järkevä, varsinkin jos se toteutetaan pääosin helikopteri­ra­hal­la eikä verora­hal­la, mut­ta se ei tulo­ero­ja reip­paasti tasaa. Se vain yksinker­tais­taa tulon­muo­dos­tus­ta haitarin alapäässä, mut­ta ei se tulo­ero­ja “reip­paasti” tasaa ver­rat­tuna niihin, jot­ka voivat hin­noitel­la työn­sä miten vain, kuten kir­joituk­ses­sa mainitaan. 

    Miten tasa­taan tulo­ero­ja “reip­paasti” ja mitä hyö­tyä siitä on? Tämä kai tarkoit­taa joko reip­pai­ta veronko­ro­tuk­sia suu­rit­u­loisille tai suurten tulo­jen kieltämistä. Suomes­sa verot ovat jo varsin korkei­ta ja maail­mal­la puuhastel­laan erinäköisiä palkkakat­to­ja, mut­ta onko tässä jotain järkeä?

    Automaa­tio tulee joka tapauk­ses­sa siirtämään ihmiset valmis­tavas­ta työstä johonkin muualle. Tämän voisi toisaal­ta kuvitel­la ole­van län­si­maille mah­dol­lisu­us, kun­han niis­sä vain on huip­pu­ja, jot­ka osaa­vat kek­siä, mitä valmis­te­taan, ja pääo­mia valmis­tuk­sen mah­dol­lis­tamisek­si. Robot­tite­hdas mak­saa oleel­lis­es­ti saman ver­ran Euroopas­sa kuin Kiinas­sakin, ja ain­oa ero syn­tyy ener­gian verot­tamis­es­ta, johon voi vaikut­taa jos halu­aa. Kään­täisikö tämä Kiina-ilmiön takaisin? Mik­si men­nä Kiinaan kult­tuurimuurin taakse kun siitä ei enää merkit­tävää kus­tan­nussäästöä koidu?

    Onko tässä maail­mas­sa lah­jakkaimpi­en sim­put­ta­mi­nen kiel­loil­la ja vielä nyky­istäkin korkeam­mil­la veroil­la hyödyl­listä ensinkään? Tuot­taako tämä meto­di ylipäätään mitään, mitä juuri nyt tarvitaan? 

    Pidem­päänkin voisin asi­as­ta kir­joit­taa, mut­ta väitän mihinkään perus­tu­mat­ta, että perus­tu­lon rahoit­ta­mi­nen suurimpi­en pääomien ja pääo­mat­u­lo­jen veroil­la on inflaa­tiomielessä täs­mälleen sama kuin sen rahoit­ta­mi­nen helikopterirahalla. 

    Tuo raha ei nytkään kil­paile lähiöa­sun­noista, ruuas­ta tai siitä, mihin perus­tu­lon saa­jat rahansa käyt­tävät. Sen sijaan pos­su­ja rit­sal­la ampu­van pelin kehit­täneen fir­man hin­ta on pomp­sah­tanut kymmen­estä miljoonas­ta kymme­neen mil­jardi­in. Mikäli tätä rahaa ote­taan veroina perus­tu­lon rahoit­tamiseen, lähiöa­sumisen hin­ta toden­näköis­es­ti nousee ja pos­su­ja rit­sal­la ampu­van pelin kehit­täjä saa tyy­tyä kahdek­saan mil­jardi­in. Tämä on kuitenkin ide­ol­o­gis­es­ti han­kala tie ja edel­lyt­täisi kan­sain­välistä yksimielisyyt­tä, mitä ei ole. 

    Mikäli perus­tu­lo rahoitet­taisi­in helikopteri­ra­hal­la, lähiöa­sumisen hin­ta toden­näköis­es­ti nousisi ja pos­su­ja rit­sal­la ampu­van pelin kehit­täjä saa kymme­nen mil­jar­dia, mut­ta ide­ologi­nen ongel­ma poistuu. 

    Onko tässä mitään järkeä?

    Vastaa

59. Pop­ulis­min takana on yleen­sä ns yhden asian liikkeitä ja yleen­sä pop­ulis­tit vas­tus­ta­vat jotain asioi­ta joi­ta ole­mas­saol­e­va jär­jestelmä ylläpitää. Sel­l­aisia kuten suurkaupunke­ja ja muut­toli­iket­tä niihin, kaupunkien kaavoitus­ta, monikult­tuurisu­ut­ta, liike-elämän val­taa, liikku­misen vapau­den (lue autoilun) rajoit­tamista, korkeakult­tuuria, korkeaa teknolo­gia, automa­ti­soin­tia, suhtei­ta ulko­val­tio­hin ja val­ti­oli­itot kuten EU ja Nato, maan toisen viral­lisen kie­len ase­maa, oikeusjär­jestelmän antamia tuomioi­ta, alko­holipoli­ti­ikkaa, val­ta­me­di­aa, nais­ten ja sukupuo­livähem­mistö­jen ase­maa, ter­vey­den­hoidon tilaa, perus­tur­vaa, eläkeläis­ten ase­maa, per­he­p­oli­ti­ikaa, kirkon ase­maa, muiden uskon­to­jen ase­maa, työ­markki­noiden sopimusjär­jestelmää, VEROTUSTA, .… Takavu­osi­na yhden asian liik­keet vas­tus­ti­vat myös ydin­voimaa ja puo­lus­tusvoimien ja poli­isin asemaa. 

    On siis sekä oikeisto‑, vasem­mis­to- että keskil­in­jan että nihilis­til­in­jan pop­ulis­te­ja. Yhteinen nimit­täjä on että pop­ulis­tit pyrkivät hyökkäämään niitä kohtaan joil­la on hei­dän mielestään asi­at liian hyvin. Joskus yhden asian liik­keet onnis­tu­vat yhdis­tymään, joskus ne jää yhden asian liikkeik­si ja kuol­e­vat pois. 

    Jos ennen pop­ulis­tit oli­vat päasi­as­sa työn­tek­i­jöitä ja pienvil­jeliöitä niin tänään enim­mäk­seen pienyrit­täjiä, pikku­virkamiehiä, asiantun­ti­ja-ase­mas­sa ole­via sekä opiske­li­joi­ta. Yksi kas­va­va joukko jota kan­nat­taa ottaa vakavasti ovat eläkeläiset. Suomen pop­ulisti-kent­tä eroaa hie­man muiden maid­en vas­taav­ista. Nyky­isin Euroopas­sa on kuitenkin val­las­sa kansal­lisen itsemääräämisoikeu­den eheyttäminen. 

    Pop­ulis­te­ja pelkäävät eniten ne joil­la olisi jotain menetet­tävää jos pop­ulis­tit saa­vat jotain suuria voittoja.

    Vastaa

60. Tim­oT: Vähem­mistöhal­li­tuk­setkin kuu­lu­vat demokra­ti­aan, jos enem­mistöhal­li­tus­ta ei saa­da aikaiseksi.

    Val­lankaap­pauk­set eivät kuu­lu demokra­ti­aan. Ne merk­it­sevät demokratain epäon­nis­tu­mista jär­jestelmän suo­jelemises­sa. Tään perusasian ymmärtämi­nen ei pitäisi olla kovin vaikeaa.

    Vastaa

61. Tom­mi Uschanov: Tarkalleen mis­sä Marx­in tek­stis­sä ja mis­sä sen nimeno­maises­sa kohdas­sa tämä on “ker­rot­tu hyvin selväsanaisesti”?

    Kom­mu­nis­tises­sa man­i­festis­sa puhutaan val­lanku­mouk­ses­ta, vihol­lis­es­ta, por­varis­tos­ta eroon hankkiutumisesta:
    
    “Kuvates­samme pro­le­tari­aatin kehi­tyk­sen yleisimpiä vai­hei­ta me seurasimme enem­män tai vähem­män piilevää kansalais­so­taa nykyisen yhteiskun­nan sisäl­lä aina siihen kohtaan, jos­sa se puhkeaa avoimek­si val­lanku­mouk­sek­si ja pro­le­tari­aat­ti perus­taa oman val­tansa väki­val­tais­es­ti kuk­ista­mal­la porvariston.”

    “Por­varis­ton jalko­jen alta riis­tetään suur­te­ol­lisu­u­den kehit­tyessä se perus­ta, jol­la se tuot­taa ja omis­taa tuot­teet. Se tuot­taa ennen kaikkea omat hau­dankaiva­jansa. Por­varis­ton häviö ja pro­le­tari­aatin voit­to ovat molem­mat yhtä väistämättömiä.”

    “Vaik­ka ei sisäl­lyk­seltään, niin muodoltaan pro­le­tari­aatin tais­telu por­varis­toa vas­taan on lähin­nä kansal­lista. Kunkin maan pro­le­tari­aatin täy­tyy luon­nol­lis­es­ti ensin suo­ri­u­tua omas­ta porvaristostaan.”

    Koko man­i­festi on por­varis­ton dehu­man­isoin­tia, puhutaan vihol­lis­es­ta, orju­ut­tamis­es­ta, sor­re­tu­ista. Sit­ten ker­ro­taan, että val­lanku­mous ja por­var­ilu­ok­ka ensin kuk­iste­taan ja sen ole­mas­saolon mah­dol­lisu­udet hävitetään.

    Ei tuo nyt kyl­lä ihan siltä kuu­losta, että pitäisi kivan demokraat­tis­es­ti ottaa val­ta vaaleis­sa ja sit­ten por­varis­ton, jot­ka ovat kelpo porukkaa, ihmisoikeuk­sia kun­nioit­taen siir­tyä nätisti sosial­is­min kommunismiin. 

    Jos joku kir­joit­taisi samal­la taval­la juu­ta­lai­sista, tum­mai­hoi­sista, musta­lai­sista tai oikeas­t­aan mis­tä tahansa kansal­lisu­ud­es­ta kuten kom­mu­nis­tises­sa man­i­festis­sa kir­joite­taan por­vareista, jou­tu­isi aivan var­masti oikeu­teen kiihot­tamis­es­ta kansan­ryh­mää vastaan.

    Vastaa

62. “Kom­mu­nis­min pelkoa pide­tään yht­enä syynä ihmiskasvoisen kap­i­tal­is­min aikaan, jota kesti 1980-luvun lopulle. ”

    Helsin­gin viher­vasem­mis­ton mielipi­de mitä ilmeisim­min? Ei län­si-Euroopas­sa tai USAs­sa senkään ver­taa pelät­ty että kom­mu­nis­min takia olisi mitään pitänyt talouselämässä tehdä. Siel­lä nähti­in ja uskallet­ti­in myös ääneen sanoa että eii kom­mu­nis­tis­es­ta talousjär­jestelmästä mihinkään ole. Ehkä sit­ten jotkut Kekkosen ajan poli­itikot oikeasti uskoi­vat tai sit­ten muuten vaan lämpimik­seen sanoi­vat Suomes­sa noin.

    Vastaa

63. Ahis­taa: Val­lankaap­pauk­set eivät kuu­lu demokra­ti­aan. Ne merk­it­sevät demokratain epäon­nis­tu­mista jär­jestelmän suo­jelemises­sa. Tään perusasian ymmärtämi­nen ei pitäisi olla kovin vaikeaa.

    Olen tästä täs­mälleen samaa mieltä. Pop­ulis­mi ja kom­mu­nis­mi ovat seu­raus­ta tästä epäonnistumisesta.

    Vastaa

64. eemil:

    Uus­pop­ulisimia, heitol­la Kekkosen ajas­ta luo­daan illu­u­sio jonkin uuden , parem­man kek­simis­es­tä. Sijoit­ta­mal­la työtä ympäri Suomen pär­jät­ti­in parem­min. SAK:n aiheut­ta­ma suo­ma­laisen työn kallis­tu­mi­nen jyrken­si globaal­i­talouden raken­nemuu­tos­ta Suomessa.

    SAK ulkoisti suo­ma­laiset työ­paikat. Jos työn teet­tämi­nen olisi tuol­loin ollut halvem­paa, niin teol­lis­ten inno­vaa­tioiden kaut­ta olisimme pär­jän­neet parem­min kan­sain­välisessä kilpailussa.

    SAK (SDP) ja Kekko­nen toimi­vat kyl­lä kim­pas­sa. Kekkosen idea oli että Suo­mi voidaan pitää hajautet­tuna perus­ta­mal­la ja tuke­mal­la lähin­nä naisia työl­listäviä tek­sti­ili- elin­tarvike ja kevyt­tä mekaanista kulu­tus­tavara­te­ol­lisu­ut­ta kirkonkyli­in. Asi­akkaana oli pääasi­as­sa Neu­vos­toli­it­to, osit­tain koti­maan markki­nat. Näi­den tuot­tei­den valmis­t­a­mi­nen län­si­mai­hin ei olisi kannattanut.
    Kun Neovos­toli­it­to rom­ahti 25 vuot­ta sit­ten rom­ahti myös näi­den tehtaiden kan­nat­tavu­us. Kos­ka työn­tek­i­jät oli­vat pääasi­as­sa naisia (maatilo­jen emän­tiä jot­ka tien­asi­vat lisäan­sioi­ta) , nin palkat nis­sä oli jo valmi­ik­si pol­jet­tu­ja. Mut­ta tuot­teet ja volyymit oli­vat joka tapauk­ses­sa sel­l­aisia että län­teen niitä tuot­tei­ta ei men­nyt kau­pak­si, kos­ka laatu ja design oli niin huonoa, mut­ta venäläisi­in ne uppo­si­vat kuin sima. Täl­lä bilat­er­aalisen idänkau­pan tuo­tol­la sati­in Suomeen arvokas­ta öljyä ja raa­ka-ainei­ta suur­te­ol­lisu­udelle Neu­vos­toli­itos­ta. Mut­ta se raken­nemuu­tos tapah­tui siis sil­loin eikä SAK:lla ollut vaiku­tus­ta siihen. 

    Suur­te­ol­lisu­us kuten paperite­htaat, raskas konepa­ja­te­ol­lisu­us ja telakat ovat sit­ten eri asia. Niiden tuot­teet kel­paa­vat län­si­markki­noille mut­ta palkat ovat silti kil­pailukykyiset kos­ka valmis­tus tapah­tuu muual­la kuin pk-seudul­la. Suur­te­ol­lisud­es­ta telakoil­la on kovin kil­pailu, mut­ta sekin johtuu suh­dan­teista, ei vält­tämät­tä liian kovista palkoista. 

    SAK:n syn­tilistalle voi lähin­nä luetel­la kul­je­tusa­lo­jen edun­valvon­ta, ahtaa­jien, meri‑, auto- ja rautatiekul­je­tusaalan palkko­jen hilaami­nen mikä ovat nos­ta­neet vien­tikul­je­tusten hin­to­ja jon­ka vaiku­tus iskee suo­raaan kos­ka Suo­mi on saari ja pitkien etäisyyk­sien maa.

    Vastaa

65. OS tuos­sa epäilee, että en ole Adam Smith asiantun­ti­ja. Tässä OS on tietenkin oikeassa.
    Seu­raan kuitenkin mie­lenki­in­nol­la työnikin puoles­ta talousti­eteen kehitystä.

    OS kir­joit­taa: “Adam Smith ei käyt­tänyt matemaat­tisia apu­vä­lineitä niin tehokkaasti kuin myöhem­mät talousti­eteil­i­jät. Hän oli enem­män arvofilosofi kuin taloustieteilijä.”

    Olen kuitenkin sitä mieltä, että Smithin ja hänen ideoihin­sa perus­ta­vat numeron­murskaa­jat jouta­vat jo piankin eläkkeelle.

    Perus­teena tähän on se tosi­a­sia, että reaali-talouden päätök­sen­teossa tilalle ovat jo tulleet ryminäl­lä kog­ni­tion automa­ti­soi­jat, jot­ka eivät Adam Smithiä kunnioita.

    New Yorkin pörssis­sä jo 60 — 70 % kaupoista tehdään mon­imutkaisil­la High-fre­quen­cy trad­ing ‑algo­rit­meil­la, jot­ka perus­tu­vat reaali­aikaiseen “kaiken” seurantaan.

    Globaaliyri­tyk­set otta­vat jo käyt­töön esim. SAP HANA in-mem­o­ry com­put­ing plat­forms, which accel­er­ate and auto­mate busi­ness process­es, deliv­er busi­ness intel­li­gence, etc.

    Onkin selvää, että vajaan vuosikymme­nen päästä globaal­i­talout­ta ja “kaikkea” muu­takin ohjail­laan UUDEN ULJAAN TALOUSTERIAN keinoin, jot­ka perus­tu­vat kog­ni­tion automa­ti­soin­ti­in ja asioiden reaali­aikaiseen seurantaan.

    Vastaa

66. eemil: Uus­pop­ulisimia, heitol­la Kekkosen ajas­ta luo­daan illu­u­sio jonkin uuden , parem­man keksimisestä. 

    Älä nyt yritä. Kyl­lä kepu­lais­ten logi­ikalla pitkin peräkyliä raken­netut asun­not ovat olleet aivan kaamea virhein­vestoin­ti, samat­en kuin ylipäätän­sä kaiken kehi­tys­ra­han ripot­telem­ine n pitkin suomea siten, että tähän maa­han syn­tyy tasan yksi (1) iso ja täysin ylivoimainen kaupukiseu­tu, Helsinki.

    Kyl­lä, Helsin­gin ylivoima on täysin kepu­laisen poli­ti­ika johdon­mukainen tulos. Kun kaik­ki mah­dolli­nen ripotel­laan tasais­es­ti, mis­sään ei syn­ny kri­it­tistä mas­saa, pait­si pk-seudul­la. Niin­pä kaik­ki muu taan­tuu ja pks vahvis­tuu ja mitä enem­män kepu­loidaan, sitä kovem­min kaik­ki keskit­tyy sinnne yhteen ja ain­oaan isoon kaupunki­in, mikä meil­lä on.

    Esimerkik­si Kemi­järvel­lä puret­ti­in taan­noin 90-luvul­la (!!!!) kor­peen raken­net­tu­ja rivitaloja.

    Kenelleköhän hel­vetin pösilölle tulee mieleen rak­en­taa riv­i­talo­ja Kemi­jär­ven kuole­vi­in kylä­pa­hasi­in? On aivan selvää ettei niitä kukaan ainakaan omil­la rahoil­laan ole rak­en­tanut kun seu­tu on kärsinyt muut­to­tap­pios­ta vuodes­ta 1990 lähtien.

    Vastaa

67. Sylt­ty: Ei tuo nyt kyl­lä ihan siltä kuu­losta, että pitäisi kivan demokraat­tis­es­ti ottaa val­ta vaaleis­sa ja sit­ten por­varis­ton, jot­ka ovat kelpo porukkaa, ihmisoikeuk­sia kun­nioit­taen siir­tyä nätisti sosial­is­min kommunismiin. 

    Kom­mu­nis­tisen man­i­festin osan II lopus­sa tode­taan, että “ensim­mäisenä askeleena työväen val­lanku­mouk­ses­sa on pro­le­tari­aatin nousem­i­nen hal­lit­se­vak­si luokak­si, demokra­t­ian val­loit­ta­mi­nen”, minkä jäl­keen “pro­le­tari­aat­ti käyt­tää poli­it­tista herruuttaan”.

    Demokra­t­ian val­loit­ta­mi­nen. Tämä ei tarkoi­ta mitään kier­toil­maisua total­i­taris­mille, tyyli­in “Sak­san demokraat­ti­nen tasaval­ta”; mitään demokra­ti­aa ei vielä ollut ole­mas­sakaan, joten mitään ei tästä syys­tä voin­ut myöskään virheel­lis­es­ti yrit­tää samais­taa jo ole­mas­sa ole­vaan demokratiaan.

    1800-luvun alkupuoliskon kie­lenkäytössä, ja aivan yhtäläis­es­ti myös por­var­il­lisel­la puolel­la, “demokra­tia” tarkoit­ti sen sijaan pitkälti samaa kuin yleinen äänioikeus. Se oli hypo­teet­ti­nen, vas­ta tule­vaisu­udessa odot­ta­va asia, ja vas­ta keskustelti­in siitä, tulisiko se koskaan ylipään­sä toteu­tu­maan ainakaan kaikkial­la län­si­mais­sa. Tuos­sa vai­heessa sitä ei ollut Kreikkaa luku­un otta­mat­ta vielä yhdessäkään Euroopan maas­sa; Ran­skaan ja Sveit­si­in (miesten) yleinen äänioikeus tuli Kom­mu­nis­tisen man­i­festin kir­joit­tamisvuon­na 1848, mut­ta esimerkik­si Sak­saan vas­ta yli 20 vuot­ta myöhem­min ja useimpi­in Euroopan mai­hin yli 50 vuot­ta myöhemmin.

    Tässä on siis sama kan­ta asi­aan kuin lainaa­mas­sani Marx­in myöhem­mässä kir­joituk­ses­sa, jota et sanal­lakaan edes yrit­tänyt kom­men­toi­da (mikä tot­ta puhuen ei yllätä). Jos ja kun yleiseen äänioikeu­teen siir­ry­tään, se tulee tarkoit­ta­maan, että työväestö voi ottaa val­tio­val­lan vaaleis­sa ilman väki­val­taa. Kom­mu­nis­tises­sa man­i­festis­sa on tietenkin paljon puhet­ta väki­val­tais­es­ta val­lanku­mouk­ses­ta, mut­ta se kos­kee toteu­tu­mat­ta jäänyt­tä hypo­teet­tista tilan­net­ta, jos­sa yleiseen äänioikeu­teen ei koskaan edes siir­ryt­täisi. Tek­sti on kir­joitet­tu niin varhaises­sa his­to­ri­an vai­heessa, että kukaan ei voin­ut vielä tietää, siir­ryt­täisi­inkö siihen ollenkaan ja jos niin mis­sä ja milloin.

    Niin­pä sel­l­ainen val­lankaap­paus, joka tehdään yleisen äänioikeu­den jo val­lites­sa, on epä­marx­i­lainen val­lankaap­paus, vaik­ka sen tek­i­jät itse kuin­ka vetoaisi­vat Marx­in nimeen. (Täten esimerkik­si vuo­den 1918 Suomes­sa työväen­li­ik­keen enem­mistö, joka vas­tusti val­lanku­mous­ta, oli Marx­in kanssa samaa mieltä ja sisäl­lis­so­taan ryhtynyt vähem­mistö eri mieltä.)

    Jos joku kir­joit­taisi samal­la taval­la juu­ta­lai­sista, tum­mai­hoi­sista, musta­lai­sista tai oikeas­t­aan mis­tä tahansa kansal­lisu­ud­es­ta kuten kom­mu­nis­tises­sa man­i­festis­sa kir­joite­taan por­vareista, jou­tu­isi aivan var­masti oikeu­teen kiihot­tamis­es­ta kansan­ryh­mää vastaan. 

    Voi hyvä tava­ton. Man­i­festin melkein koko I osa on por­varis­ton ylistämistä niin että hap­pi meinaa loppua:

    “Por­varis­to on esit­tänyt his­to­ri­as­sa mitä kumouk­sel­lis­in­ta osaa. […] Por­varis­to on ensi ker­ran osoit­tanut, mitä ihmisen toim­inta voi saa­da aikaan. Se on tehnyt ihmetöitä, jot­ka ovat kokon­aan toisen­laisia kuin Egyptin pyra­mi­id­it, Rooman vesi­jo­hdot ja goot­ti­laiset tuomiokirkot; se on suorit­tanut retk­iä, jot­ka ovat aivan toisen­laisia kuin kan­sain­vael­luk­set ja ris­tiretket. […] Por­varis­to vetää […] raakalaisim­matkin kansakun­nat sivistyk­sen piiri­in. […] Por­varis­to on […] tem­man­nut siten väestön melkoisen osan pois maaseutuelämän tylsyydestä.”

    Ongel­ma on vain, että por­varis­ton aika on Marx­in ja Engelsin mukaan ollut ja men­nyt. Por­varis­to oli aikoinaan lois­ta­va vas­taus niihin ongelmi­in (ts. feo­dal­is­mi­in), joi­hin se oli vas­taus, mut­ta se on tämän jäl­keen muut­tunut itse ongelmaksi.

    Eli vaik­ka tämän sanomi­nen onkin vähän pro­vokati­ivista, Marx­in ja Engelsin ana­lyysi 1800-luvun alkupuoliskon por­varis­tos­ta oli pitkälti sama kuin vaikka­pa Osmon ja min­un ana­lyysi pohjo­is­mais­es­ta 1900-luvun jälkipuoliskon sosi­aalidemokra­ti­as­ta: huikean lois­ta­va keksin­tö, jon­ka aika on vain valitet­tavasti jo men­nyt ja jon­ka tilalle pitäisi nyt saa­da jotain, joka uudessa muut­tuneessa tilanteessa toimii paremmin.

    Vastaa

68. Osmo: Koulutet­tu nuoriso on muut­tanut syr­jäseuduil­ta suuri­in yliopis­tokaupunkei­hin. Nyt aivovuo­to uhkaa koko Suomea. Tytäry­htiö­taloudessa val­ovoimaisim­mat houkutel­laan ulko­maille pääkont­tor­ei­hin. Aka­teemiselle uralle tähtäävät kat­se­l­e­vat ulko­maisia yliopis­to­ja. Tämä on pitkän ajan uhis­tamme suurimpia. 

    Täl­lä het­kel­lä suo­ma­lais­ten post-docien tilanne on aika älytön. Käytän­nössä post-doc ‑kau­den suorit­ta­mi­nen samas­sa yliopis­tossa, jos­sa on suorit­tanut tohtor­in­tutkin­non, on kiel­let­ty. Myöskin tenure-track paikoille hakem­i­nen on käytän­nössä estet­ty. Täl­löin vai­h­toe­hdoik­si jäävät joko (äärim­mäisen kil­pail­lun, ks. seu­raa­va kap­pale) post-doc tai tenure-track paikan löytämi­nen tois­es­ta suo­ma­lais­es­ta yliopis­tos­ta, ulko­maille muut­to tai yliopis­tosek­torin ulkop­uolelle siir­tymi­nen. Valitet­tavasti yksi­tyisen sek­torin puolel­la osa tohtor­in­tutk­in­toon kuu­lu­vas­ta osaamis­es­ta (esim. tieteel­lis­ten artikkelei­den kir­joit­ta­mi­nen ja arvioin­ti, ope­tus ja opin­näyt­tei­den ohjaus) on aika hyödytön­tä ja monis­sa tehtävis­sä pär­jäisi yhtä hyvin mais­ter­i­ta­son tutkinnolla. 

    Post-doc ja tenure-track paikko­jen jaos­sa suosi­taan suo­ma­laiss­sa yliopis­tois­sa enem­män tai vähem­män avoimesti ulko­maalaisia tutk­i­joi­ta, sil­lä monil­la yliopis­toil­la on tavoite­ta­so ulko­maalais­ten tutk­i­joiten pros­ent­tio­su­udelle. Valitet­tavasti suo­ma­laiset yliopis­tot eivät ole eri­tyisen houkut­tele­via ulko­maalaisille huip­pututk­i­joille. Syitä ovat mm. palkkata­so, ilmas­to, sijain­ti, kieli ja kan­sain­välisen tun­net­tavu­u­den puute. Täten post-doc ja tenure-track ‑paikoille hake­vat ulko­maalaiset har­voin ovat alansa huippuja.

    Tutk­i­ja­nu­raa tavoit­tel­e­valle suo­ma­laiselle paras vai­h­toe­hto täl­lä het­kel­lä on, että suorit­taa tohtor­in­tutkin­non ulko­maalaises­sa yliopis­tossa. Doc­tor­al stu­dent paikan saami­nen ilman paikallisia kon­tak­te­ja on useim­mis­sa paikois­sa äärim­mäisen vaikeaa. Täten tutk­i­ja­nuras­ta haaveil­e­van kan­nat­taa suorit­taa yliopis­to­tutk­in­to alus­ta asti ulko­mail­la. Kos­ka par­i­u­tu­mi­nen ja per­heen perus­t­a­mi­nen osuu usein ajal­lis­es­ti samaan aikaan yliopis­to-opin­to­jen kanssa, on täl­löin suuri vaara, että henkilö jää ulko­maille pysyvästi. Luon­nol­lis­es­ti lähti­jät ovat usein kaikkein kun­ni­an­hi­moisimpia, älykkäimpiä ja rohkeimpia suo­ma­laisia nuo­ria. Eli juuri niitä, joi­ta Suomes­sa tarvit­taisi­in kehit­täämään uusia Nokioita. 

    Sum­ma sum­marum, nykyi­nen yliopistopoli­ti­ik­ka suo­ras­taan pakot­taa aka­teemis­es­ti lah­jakkaat suo­ma­laiset nuoret ulko­maille, jos tähtäimessä on tutk­i­ja­nu­ra. Ja kun ker­ran on läht­enyt pitkäk­si aikaa muualle, Suomeen palaamiselle ei ole kauheasti insen­ti­ive­jä. Täten mainit­se­masi aivovuodon ja pitkän aikavälin uhan Suo­mi on ihan itse luonut itselleen type­r­äl­lä ja lyhyt­näköisel­lä yliopistopolitiikalla.

    Vastaa

69. eemil: Ja kat­sokaa mitä Trump tekee koti­maisen työn puo­lus­tamisek­si. Suomes­sa se ei olisi mah­dol­lista, sil­lä pro­tek­tion­is­mi pien­im­mil­läänkin on mah­do­ton aja­tus. Sehän voisi olla Suomen etu sil­lä mei­dän pitää ajatel­la ensin muiden maid­en etua.

    Suuri maa voi tehdäkin kuten Trump toimii.Mallin hän on ottanut Rea­ganil­ta, Clin­tonil­ta ja Bushiltakin

    Auto­te­ol­lisu­us on ollut yksi poli­ti­ikan johtotähtiä. Rea­gan voit­ti Car­terin lupaa­mal­la punaniskoille, että saa­vat ajaa jät­ti V8. Val­tio mak­soi tukea 5000–10000 taalaa per V8

    Tämä johti siihen, että USAn myy­dyin auto on Fordin avola­va isol­la V8. Mut­ta kansa ei oikein välit­tänyt punanisko­jen autoista ja kään­tyi osta­maan Toy­otaa ja Hon­daa. Niin­pä henkilöau­tois­sa ne ovat kärjessä

    Clin­ton kek­si nämä kep­pi­hevosek­seen ja palkooti Toy­otan ja Hon­dan pistämään autote­htai­ta pystyyn USAaan ja ennenkaikkea usan peräkyli­in. Samal­la jou­tu­i­v­at euroop­palaisetkin samaan kurimukseen

    Palkat vain eivät olleet uusis­sa tehtais­sa samaa tasoa kuin van­hois­sa tehtaissa

    Niin­pä peri­amerikkalaiset autote­htail­i­jat ajau­tu­i­v­at konkurssi­in ja Clin­ton ja Bush pelas­ti­vat niitä

    Vuon­na 2007 USAs­sa oli n 20 miljoon­aa teol­lista työ­paikkaa, nyt n 12 eli pudo­tus on melkoinen

    Työ­paikko­ja on kyl­lä syn­tynyt ja työt­tömyys on alle 5 % eli ollaan läh­es täystyöllisyydessä

    Se polt­tavin ongel­ma on, että uudet työ­paikat ovat min­imi­palkkaisia palvelu­alan työpaikkoja

    Ja ne 100000 taalan duu­nar­it ovat nykyään 25000 taalaa vuodessa ansait­se­via ja se riepoo punaniskaa eniten, tuol­la pal­ka­lla ei uut­ta V osteta

    Niin­pä usalaiset aja­vat yhtä van­hoil­la autoil­la kuin suomalaiset

    Vastaa

70. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuos­sa jutus­sa käsitelti­in teol­lisu­us­maid­en tilan­net­ta noin yleis­es­ti. Jos kahdek­san ihmistä omis­taa enem­män kuin puo­let maail­mas­ta, jotyen kin tulon­jako on vähän vinoutunut­ta. Erot eivät ole Suomes­sa kovin suuria, kos­ka meil­lä on valit­tu palkkaero­jen sijhas­ta korkea rak­en­teel­löi­nen työt­tömyys, eikä Suomes­sa ole mon­taa super­rikas­ta. Mut­ta perässä tulaan! 

    Noista kahdek­sas­ta kuusi omis­taa lähin­nä pape­ria, ja sitäkin vain yhdessä fir­mas­sa. Osu­u­den tule­vista kas­savir­roista, siis. He eivät omista puol­ta maail­maa. Oikeasti rikkaina noista kahdek­sas­ta ei voi pitää kuin Buf­fet­tia ja Car­los Slim­iä, joiden rikkaus perus­tuu laa­jasti hajautet­tuun eri­laisia liike­toim­into­ja eri mais­sa har­joit­tavien yri­tys­ten portfolioon.

    Vastaa

71. Osmo Soin­in­vaara:
    Luulen, että et ole lukenut Adam Smithin kir­joit­tamia tekl­ste­jä löainkaan, vaan puhut 1900-luvun talousopeista. Adam Smith ei käyt­tänyt matemaat­tisia apou­vä­lineitä niin tehokkaasti kuin myöhem­mät talousti­eteil­i­jät. Hän oli enem­män arvofilosofi kuimn taloustieteilijä.

    Lisäk­si Smith ei tehnyt mitään ole­tuk­sia ihmis­ten ratio­nal­isu­ud­es­ta eikä itsekkyyskään ollut sinän­sä mikään vaa­timus — suuri oival­lushan oli siinä, että vaik­ka yksit­täiset toim­i­jat toimi­vat eri­lai­sista — ja jopa täysin itsekkäistä — lähtöko­hdista ilman mitään keskitet­tyä ohjaus­ta tai yhteistä suun­nitel­maa, niin tulos on (kansan)taloudelle edullinen.

    Nyky­isin tätä Adam Smithin näkymätön­tä kät­tä kut­su­taan itse­or­gain­oi­tu­misek­si ja käytän­nössä vas­ta nyt meille on ehkä kehit­tymässä työkalu­ja, joil­la näitä asioi­ta voisi edes jotenkin mallintaa.

    Vastaa

72. Sylt­ty: mis­sään ei syn­ny kri­it­tistä mas­saa, pait­si pk-seudulla. 

    Seu­raavas­sa Soin­in­vaaran vas­taus tähän.

    O.S:“Palveluammatit ovat ratkaisu, mut­ta se on Suomes­sa hidas tie. Palvelu­jen käyt­tö ei kuu­lu kult­tuuri­imme eivätkä palve­lut men­esty kun­nol­la kuin suuris­sa kaupungeis­sa. Jos palvelu­jen kysyn­tää halu­taan nopeasti lisätä, niiden olisi olta­va nyky­istä halvem­pia. Vero­tus ja jäykät työehdot!”

    Ei Helsingis­sä mitään kri­it­tistä mas­saa syn­ny, kaik­ki rahat pitää lapi­oi­da sinne maakun­nista. Soini­vaarakin alle­vi­ivaa oikein huu­tomerkin kanssa SAK:n aiheut­ta­man kansal­lisen onnet­to­muu­den : Vero­tus ja jäykät työehdot.

    Sosial­is­tit SAK:n kanssa kehtaa­vat julis­taa luoneen­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan. Nytkin sosial­is­tit julis­ta­vat vero­tuk­sen kiristämistä ja pitävät kynsin­ham­pain kiin­ni SAK:laisten työn­tek­i­jöi­den saavute­tu­ista eduista. Lue: kil­pailukyvytön suo­ma­lainen työ.

    Vastaa

73. Sep­po Korp­poo:

    Onkin selvää, että vajaan vuosikymme­nen päästä globaal­i­talout­ta ja “kaikkea” muu­takin ohjail­laan UUDEN ULJAAN TALOUSTERIAN keinoin, jot­ka perus­tu­vat kog­ni­tion automa­ti­soin­ti­in ja asioiden reaali­aikaiseen seurantaan.

    Eli talous siir­tyy ratio­naal­is­ten itsekkäi­den toim­i­joiden, jot­ka perus­ta­vat päätök­set kaiken mah­dol­lisen tiedon tas­a­puoliseen käsit­te­lyyn, val­taan? Sit­ten­hän taitaa olla aika puhal­taa pölyt niiden klas­sisen talousti­eteen peru­so­pusten päältä…

    Vastaa

74. Liian van­ha: Suuri maa voi tehdäkin kuten Trump toimii.Mallin hän on ottanut Rea­ganil­ta, Clin­tonil­ta ja Bushiltakin

    Auto­te­ol­lisu­us on ollut yksi poli­ti­ikan johtotähtiä. Rea­gan voit­ti Car­terin lupaa­mal­la punaniskoille, että saa­vat ajaa jät­ti V8. Val­tio mak­soi tukea 5000–10000 taalaa per V8

    Tämä johti siihen, että USAn myy­dyin auto on Fordin avola­va isol­la V8. Mut­ta kansa ei oikein välit­tänyt punanisko­jen autoista ja kään­tyi osta­maan Toy­otaa ja Hon­daa. Niin­pä henkilöau­tois­sa ne ovat kärjessä

    Clin­ton kek­si nämä kep­pi­hevosek­seen ja palkooti Toy­otan ja Hon­dan pistämään autote­htai­ta pystyyn USAaan ja ennenkaikkea usan peräkyli­in. Samal­la jou­tu­i­v­at euroop­palaisetkin samaan kurimukseen

    Palkat vain eivät olleet uusis­sa tehtais­sa samaa tasoa kuin van­hois­sa tehtaissa

    Niin­pä peri­amerikkalaiset autote­htail­i­jat ajau­tu­i­v­at konkurssi­in ja Clin­ton ja Bush pelas­ti­vat niitä

    Vuon­na 2007 USAs­sa oli n 20 miljoon­aa teol­lista työ­paikkaa, nyt n 12 eli pudo­tus on melkoinen

    Työ­paikko­ja on kyl­lä syn­tynyt ja työt­tömyys on alle 5 % eli ollaan läh­es täystyöllisyydessä

    Se polt­tavin ongel­ma on, että uudet työ­paikat ovat min­imi­palkkaisia palvelu­alan työpaikkoja

    Ja ne 100000 taalan duu­nar­it ovat nykyään 25000 taalaa vuodessa ansait­se­via ja se riepoo punaniskaa eniten, tuol­la pal­ka­lla ei uut­ta V osteta

    Niin­pä usalaiset aja­vat yhtä van­hoil­la autoil­la kuin suomalaiset

    amerikan nuoris­sa miehissä on myös alaryh­mä, min­i­mal­is­tit, jot­ka ovat aivan tyy­tyväisiä pieni­in tuloi­hin, jos vapaa-aikaa jää. Vaik­ka palk­ka voi olla pieni, monel­la näistä henkilöistä on aivan hyvä elämänlaatu.

    Vastaa

75. antti: Ei län­si-Euroopas­sa tai USAs­sa senkään ver­taa pelät­ty että kom­mu­nis­min takia olisi mitään pitänyt talouselämässä tehdä. Siel­lä nähti­in ja uskallet­ti­in myös ääneen sanoa että eii kom­mu­nis­tis­es­ta talousjär­jestelmästä mihinkään ole. 

    Sen, ettei asia ole näin, osoit­taa jo yksinään se, että koko kylmä sota käyti­in. Jos olisi uskot­tu, ettei kom­mu­nis­mista ole mihinkään, niin ratio­naal­is­ta­han olisi ollut jäädä pas­si­ivis­es­ti odot­ta­maan, että se kaatuu, kun se kuitenkin koh­ta kaatuu, kos­ka siitä ei ole mihinkään. Mut­ta sen sijaan että olisi toimit­tu näin, käytet­ti­inkin mil­jarde­ja ase­varustelu­un ja tap­atet­ti­in kym­meniä tuhan­sia oman puolen soti­lai­ta Viet­namin sodan kaltai­sis­sa tempauksissa.

    Tässä on Clin­ton Rossi­terin kir­joi­tus “Why Marx Failed Here”, joka ilmestyi Sat­ur­day Evening Post ‑lehdessä vuon­na 1960: http://docdro.id/LrbmwAj

    His­to­ri­antutk­i­ja Rossiter oli oman aikansa tun­ne­tu­impia yhdys­val­ta­laisia oikeis­toin­tellek­tuelle­ja, ja Sat­ur­day Evening Post oli syvästi oikeis­to­lainen ja kom­mu­nis­min­vas­tainen viikkole­hti, joka kan­nat­ti erit­täin innokkaasti kylmää sotaa (ja tuki sisäpoli­ti­ikas­sa puolestaan johdon­mukaises­ti repub­likaane­ja). Tästä huoli­mat­ta Rossi­terin kir­joituk­ses­sa esitetään, että Marx oli väärässä nimeno­maan sik­si, että Yhdys­val­lois­sa molem­mat pääpuolueet, niin demokraatit kuin repub­likaan­itkin, ovat omak­suneet Marx­il­ta niin paljon hyviä ideoita kuin ovat — ja osoit­ta­neet näin, että hänen perustel­lusti aja­mansa työväestön ase­man paran­t­a­mi­nen on mah­dol­lista ilman siir­tymistä kom­mu­nis­mi­in tai edes sosialismiin!

    Kuten kuka tahansa, joka tun­tee kylmän sodan län­sileiris­sä käy­tyä julk­ista keskustelua, hyvin tietää ilman täl­lais­ten todis­tei­den pöytään lyömistäkin, Osmon alku­peräi­nen väite pitää täysin paikkansa. Ain­oas­taan suo­ma­laisen somekom­men­toi­jaoikeis­ton fan­ta­siois­sa ne näke­myk­set, jot­ka tässä julkises­sa keskustelus­sa oli­vat tavanomais­in­ta mah­dol­lista kan­sain­välistä val­tavir­taa, on “Helsin­gin viher­vasem­mis­ton mielipi­de”, jota edus­ti­vat “ehkä jotkut Kekkosen ajan poli­itikot Suomessa”.

    Vastaa

76. Post doce­ja sekä tenure track­e­jä ei ehkä tarvi­ta niin paljon. Eikös olisi parem­pi siir­tyä pois veron­mak­sa­jan palkkalistoilta.

    Vastaa

77. Tom­mi Uschanov: Kuten kuka tahansa, joka tun­tee kylmän sodan län­sileiris­sä käy­tyä julk­ista keskustelua, hyvin tietää ilman täl­lais­ten todis­tei­den pöytään lyömistäkin, Osmon alku­peräi­nen väite pitää täysin paikkansa. 

    Aivan samaa mieltä, mut­ta jos ollaan tarkkana, Neu­vos­toli­it­toa ei enää Län­nessä 80-luvun alun jäl­keen pelät­ty muuten kuin soti­laal­lis­es­ti. Sen taloude­li­nen kyky ei enää riit­tänyt maail­man­val­lanku­mouk­seen. Suomes­sa pelko jatkui ehkä pidempään.

    Omista silmistäni viimeisetkin suo­muk­set puto­si­vat 70-luvun lop­pupuolel­la, jol­loin kävin työ­matkoil­la pait­si Län­nessä myös NL:ssä ja Kiinas­sa. Naa­puris­sa oli täysin häl­lä väliä meinin­ki, Kiinas­sa köy­hää, organ­isoitua ja siis­tiä. Organ­isoin­nin parem­muu­den takia salaku­un­telu Kiinas­sa oli vielä kat­tavam­paa kuin naapurissa. 

    Vähän säälit­tää se nauhoi­tusten kerääjä, jol­ta nauhat lipesivät lob­byn lat­tialle. Ulkonäön perus­teel­la arvioitu­na mui­ta län­si­maalaisia ei meitä kah­ta “läh­es naa­puri­maid­en” kansalaisia ei siel­lä niinä pari­na viikkkona ollut.

    Vastaa

78. ksee: Smith – suuri oival­lushan oli siinä, että … niin tulos on (kansan)taloudelle edullinen.

    En kyl­lä mitenkään voi ymmärtää mik­si tulok­sen pitäisi olla “kansan­taloudelle edullinen”.

    On nimit­täin nähty, että ihmiseläin tekee jatku­vasti vaik­ka mil­laisia type­r­iä päätök­siä, jot­ka ovat itselle ja kansan­taloudelle vahingollisia.

    Esimerkke­jä löy­tyy vaik­ka kuin­ka paljon: Neu­vos­toli­iton 74-vuoti­nen sosial­is­min ver­i­nen kokeilu, joka päät­tyi konkurssi­in ja Robert Mugaben Zim­bab­we, jon­ka 36 vuo­den pitu­inen katas­trofi vain jatkuu, jne. 

    Lisäk­si tule­vat kaiken­laiset ennakoimat­tomat Black Swan-ilmiöt, jot­ka voivat tuho­ta kokon­aisia kansantalouksia…

    Johtopäätös: Mitään ei voi luotet­tavasti ennus­taa, ei edes Smithin suur­ta oival­lus­ta hyväksikäyttäen. 

    Paras keino on seu­ra­ta tilan­net­ta tarkasti ja kokon­ais­val­tais­es­ti 24/7, ja reagoi­da mah­dol­lisim­man oikein heti kun jotain merkit­tävää alkaa tapahtua.

    Tässä pelis­sä voit­ta­vat ne, joil­la on parhaat seu­ran­ta- ja kognitioautomatiikat.

    Vastaa

79. Sep­po Korp­poo:
    ksee: Smith– suuri oival­lushan oli siinä, että … niin tulos on (kansan)taloudelle edullinen.

    En kyl­lä mitenkään voi ymmärtää mik­si tulok­sen pitäisi olla “kansan­taloudelle edullinen”.

    Pitäisi? Kyse­hän on havain­nos­ta eikä mis­tään teorista johde­tus­ta “totu­ud­es­ta”.

    On nimit­täin nähty, että ihmiseläin tekee jatku­vasti vaik­ka mil­laisia type­r­iä päätök­siä, jot­ka ovat itselle ja kansan­taloudelle vahingollisia.

    Vapaan markki­na­t­alouden kauneus onkin siinä, että yksilöt voivat tehdä vaik­ka mil­lä mitoin type­r­iä päätök­siä — kil­pailun ansios­ta joku hyvä päätös kuitenkin aina voit­taa. Lisäk­si, kun ihmi­nen on oppi­va eläin, niin muut yleen­sä kopi­oi­vat voit­tanut­ta ideaa ennem­min tai myöhemmin.

    Sinän­sä hyvän ratkaisun kehit­täjän ei tarvitse olla edes mikään fik­su ja ahk­era (vaik­ka niistä omi­naisuuk­sista voikin olla apua) — riit­tää, että on oikeaan aikaan oike­as­sa paikassa.

    Esimerkke­jä löy­tyy vaik­ka kuin­ka paljon: Neu­vos­toli­iton 74-vuoti­nen sosial­is­min ver­i­nen kokeilu, joka päät­tyi konkurssi­in ja Robert Mugaben Zim­bab­we, jon­ka 36 vuo­den pitu­inen katas­trofi vain jatkuu, jne. 

    Nämähän ovat tun­net­tu­ja esimerkke­jä siitä, miten vapaa kil­pailu toimii?

    Lisäk­si tule­vat kaiken­laiset ennakoimat­tomat Black Swan-ilmiöt, jot­ka voivat tuho­ta kokon­aisia kansantalouksia…

    Luo­va tuho­han on vain hyvästä — järkyt­tää van­ho­ja rak­en­tei­ta ja antaa mah­dol­lisu­u­den uusille ideoille.

    Johtopäätös: Mitään ei voi luotet­tavasti ennus­taa, ei edes Smithin suur­ta oival­lus­ta hyväksikäyttäen. 

    Mik­si “mitään” pitäisi pystyä ennustamaan?

    Itseasi­as­sa (kuten lie­nee jo mon­een ker­taan todet­tua) talouden ennus­t­a­mi­nen on jo peri­aat­teessa mah­do­ton­ta — joku esimerkki­hän taisi men­nä niin, että jos pystyt­täisi­in ennus­ta­maan, että Kreikan laina­pa­per­it muut­tuvat viikon kulut­tua arvot­tomik­si, niin markkanat oli­si­vat jo romahtaneet.

    Paras keino on seu­ra­ta tilan­net­ta tarkasti ja kokon­ais­val­tais­es­ti 24/7, ja reagoi­da mah­dol­lisim­man oikein heti kun jotain merkit­tävää alkaa tapahtua.

    …ja tässä on anti-adam­smith­iläistä mikä?

    Tässä pelis­sä voit­ta­vat ne, joil­la on parhaat seu­ran­ta- ja kognitioautomatiikat.

    Tai ennem­min ne, jot­ka tun­te­vat em. automati­ikat parhait­en ja saa­vat koneet kuvit­tele­maan höpöjä syöt­tämäl­lä datavir­taan sopivia täkyjä…

    Vastaa

80. Tom­mi Uschanov: Sen, ettei asia ole näin, osoit­taa jo yksinään se, että koko kylmä sota käyti­in. Jos olisi uskot­tu, ettei kom­mu­nis­mista ole mihinkään, niin ratio­naal­is­ta­han olisi ollut jäädä pas­si­ivis­es­ti odot­ta­maan, että se kaatuu, kun se kuitenkin koh­ta kaatuu, kos­ka siitä ei ole mihinkään. Mut­ta sen sijaan että olisi toimit­tu näin, käytet­ti­inkin mil­jarde­ja ase­varustelu­un ja tap­atet­ti­in kym­meniä tuhan­sia oman puolen soti­lai­ta Viet­namin sodan kaltai­sis­sa tempauksissa.

    Eiköhän kylmä sota käy­ty ensisi­jais­es­ti sen vuok­si, että Neu­vos­toli­it­to yrit­ti jatku­vasti laa­jen­taa vaikus­tus­pi­ir­iään niin avoimen agres­si­ivis­es­ti kuin peit­el­lym­minkin keinoin. Jos tuos­sa menos­sa olisi jää­ty kaikessa rauhas­sa odot­tele­maan kom­mu­nis­min kaa­tu­mista, niin Puna-armei­jan rauhan divi­sioonat oli­si­vat kyl­lä ilomielin tulleet vapaut­ta­maan län­si­maisenkin pro­le­tari­aatin kap­i­tal­is­min ikeestä.

    Sen sijaan län­si­maid­en yhteiskun­nal­lisen kehi­tyk­sen selit­tämi­nen kom­mu­nis­min pelol­la on ihan silkkaa höpö-höpöä — vapaudet ja korkea elin­ta­so oli­vat puh­taasti vapaan markki­na­t­alouden luo­man talouskasvun ja kil­pailun ansiota.

    Vastaa

    1. ksee
       Kan­nat­taa lukea aikalaiskir­joituk­sia. Esimerkik­si Kekko­nen, jol­la oli oma vaiku­tuk­sen­sa Suomen sisäpoli­it­tisi­in ratkaisui­hin, uskoi Neu­vos­toli­iton elin­ta­son ohit­ta­van Suomen elin­ta­son ja muo­dos­tu­van sik­si var­teenotet­tavak­si haas­teek­si Suomelle. Myöhempiä aiko­ja ajatellen tämä tun­tui aivan höpöltä, mut­ta 60-luvun alus­sa Suo­mi oli köy­hä ja Neu­vos­toli­iton viral­liset ja ehkä todel­lisetkin kasvu­lu­vut huikeita.

       Vastaa

81. R.Silfverberg:

    Pop­ulis­te­ja pelkäävät eniten ne joil­la olisi jotain menetet­tävää jos pop­ulis­tit saa­vat jotain suuria voittoja.

    Eihän se noin ole, vaik­ka pop­ulis­tit ja hei­dän myötäil­i­jän­sä mielel­lään niin väittävätkin. 

    Vieras­tan itse pop­ulis­mia ja pelkään sitä, pahim­mil­laan, sik­si että yksinker­tais­tuk­si­in ja “vai­h­toe­htoisi­in tosi­a­sioi­hin” perus­tu­va agen­da on niin irral­laan todel­lisu­ud­es­ta. Miten voi paran­taa mitään järkevästi, jos edes tosi­a­sioi­ta ei myönnetä?

    Tai toisaal­ta: tot­ta­han väite taval­laan on. Pelkään sitä vas­takkainaset­telua ja jän­nit­tei­den lisään­tymistä, jopa seka­sor­toa, jota kohti olemme menos­sa. Pop­ulis­mi ei ole ehkä sen syy, mut­ta yksi oireista kuitenkin.

    Siinä tule­vaisu­udessa meil­lä kaikil­la on menetettävää.

    Vastaa

82. Kuten kuka tahansa, joka tun­tee kylmän sodan län­sileiris­sä käy­tyä julk­ista keskustelua, hyvin tietää ilman täl­lais­ten todis­tei­den pöytään lyömistäkin, Osmon alku­peräi­nen väite pitää täysin paikkansa. Ain­oas­taan suo­ma­laisen somekom­men­toi­jaoikeis­ton fan­ta­siois­sa ne näke­myk­set, jot­ka tässä julkises­sa keskustelus­sa oli­vat tavanomais­in­ta mah­dol­lista kan­sain­välistä val­tavir­taa, on “Helsin­gin viher­vasem­mis­ton mielipi­de”, jota edus­ti­vat “ehkä jotkut Kekkosen ajan poli­itikot Suomessa”.

    Tot­takai kom­mu­nis­mia pelät­ti­in aivan aiheesta. Val­lanku­mouk­selli­nen työväestö, edis­tyk­sel­lis­ten voimien johdol­la olisi pahim­mas­sa tapauk­ses­sa moi­sen rot­tako­keen voin­ut käyn­nistää län­si­mais­sakin. Sik­si­hän se kylmä sota käyti­in, ja kansa yritet­ti­in pitää jotakuinkin tyytyväisenä.Tuo ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä että sil­loiset tolkun ihmiset, senaikaisen eli­itin ja totu­us­me­di­an­pain­os­tuk­ses­ta huoli­mat­ta oli­si­vat pitäneet kom­mu­nis­mia mitenkään kelvollisena.

    Vastaa

83. http://www.techrepublic.com/article/why-ai-is-about-to-make-some-of-the-highest-paid-doctors-obsolete/

    Vastaa

84. Kyl­lä piti sit­ten sekin päivä nähdä, että vihrei­den puheen­jo­hta­ja halusi myy­dä mielum­min enem­män kuin vähemän autoja.

    Eli Ville Niin­istö oli maanan­taina huolis­saan AUTOKAUPASTA 🙂

    Voin kuvitel­la, että monel­la vihrei­den kan­nat­ta­jil­la meni kahvit väärään kurkku­un kun tästä luki.

    “Autokau­pan seisok­ki aiheut­taa jo miljoonat­ap­pi­oi­ta, seu­raa­vana media-alal­la main­oskadon takia, Ville Niin­istö kirjoitti.”

    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kauppa%20niinisto-60600

    Toisin sanoen Vihrei­den puheen­jo­hta­ja on huolis­saan siitä, että Berner­in (jo tor­pat­tu) uud­is­tus olisi vähen­tänyt auto­jen myyn­tiä. Voiko vihrei­den johta­ja enää tätä pop­ulis­tisem­malle lin­jalle lähteä? Olla huolis­saan asi­as­ta, jota on tul­lut vas­tustet­tua iät ja ajat?

    Mitä seu­raavak­si, Niin­istö on huolis­saa suo­ma­lais­ten ydin­voimalaitosten kannattavuudesta?
    Aini­in, jät­tiy­htiöi­den, kuten For­tu­min, voit­to­jen riit­tävyyshän huo­let­taa jo…

    (tämä kuu­luisi oikeas­t­aan tuonne Berner­in osas­toon, mut­ta ehkä kuitenkin enem­män tyylipuh­das­ta populismia)

    Vastaa

85. “Palvelu­am­matit ovat ratkaisu, mut­ta se on Suomes­sa hidas tie. Palvelu­jen käyt­tö ei kuu­lu kult­tuuri­imme eivätkä palve­lut men­esty kun­nol­la kuin suuris­sa kaupungeis­sa. Jos palvelu­jen kysyn­tää halu­taan nopeasti lisätä, niiden olisi olta­va nyky­istä halvem­pia. Vero­tus ja jäykät työehdot!”

    Palvelu käsitetään sup­peasti ja palvelui­ta pide­tään matalapalkka-alana

    Näin ei ole ollut pitkään aikaan kuin per­in­tei­sis­sa palveluis­sa, jot­ka automa­ti­soitu­vat pois. 

    Palvelu­jen vien­ti on nykyään mon­elle maalle elin­tärkeä esim Hol­lan­nin vien­nistä suuri osa on palvelu­jen vien­tiä eikä se koos­tu siivouk­ses­ta ja pesu­la­palveluista vaan korkean tuot­tavu­u­den palveluista:Finanssi, vaku­u­tus, logis­ti­ik­ka ‑laki-IT etc palveluista.

    Suo­mi on taas ker­ran tip­punut kyy­dis­tä, Suo­mi yrit­tää elää sinkkiäm­pärei­den myynnillä

    Mitä tulee TES­si­in niin olin 40-vuot­ta palvelu­alal­la , mut­ta ei ollut koskaan ongel­maa sopia esim työa­joista ja työaiko­jen joustoista.

    Mut­ta ongel­ma on , ettei suo­ma­lainen työ­nan­ta­ja halua sopia vaan sanelee

    Hyvä esimerk­ki tuli kau­pan alalta:Siellä pyritään yhdis­tämään myyjän/kassan/vartijan työn yhdis­tämis­es­tä. Asia ete­nee huonos­ti, kos­ka sitä raken­netaan vedoten työ­nan­ta­jan direk­tio-oikeu­teen eli ei edes yritetä neuvotella

    Suo­mi ei ole Sak­sa eikä Ruot­si, jois­sa osa­taan sopia aidosti paikallis­es­ti ‚Suo­mi on edelleen man­age­ment-by-perkele maa .

    Vastaa

86. Tom­mi Uschanov: Kuten kuka tahansa, joka tun­tee kylmän sodan län­sileiris­sä käy­tyä julk­ista keskustelua, hyvin tietää ilman täl­lais­ten todis­tei­den pöytään lyömistäkin, Osmon alku­peräi­nen väite pitää täysin paikkansa. 

    Kyse oli talous­poli­ti­ikas­ta, ei ulkopoli­ti­ikas­ta mis­sä kom­mu­nis­min vas­tus­tus oli kieltämät­tä todel­li­nen primus motor. 

    Lyö nyt muu­ta­ma todiste pöytään että USAn palkkata­so määräy­tyi kom­mu­nis­min pelosta, ei vaik­ka kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan.

    Vastaa

87. Ville: Täten mainit­se­masi aivovuodon ja pitkän aikavälin uhan Suo­mi on ihan itse luonut itselleen type­r­äl­lä ja lyhyt­näköisel­lä yliopistopolitiikalla.

    Olen pitkälti samaa mieltä. Mitä kor­jauk­sia ehdot­taisit yliopistopolitiikkaan?

    Vastaa

88. Tom­mi Uschanov: Sen, ettei asia ole näin, osoit­taa jo yksinään se, että koko kylmä sota käyti­in. Jos olisi uskot­tu, ettei kom­mu­nis­mista ole mihinkään, niin ratio­naal­is­ta­han olisi ollut jäädä pas­si­ivis­es­ti odot­ta­maan, että se kaatuu, kun se kuitenkin koh­ta kaatuu, kos­ka siitä ei ole mihinkään. Mut­ta sen sijaan että olisi toimit­tu näin, käytet­ti­inkin mil­jarde­ja ase­varustelu­un ja tap­atet­ti­in kym­meniä tuhan­sia oman puolen soti­lai­ta Viet­namin sodan kaltai­sis­sa tempauksissa. 

    Tässä menee sekaisin kom­mu­nis­min arvioin­ti yhteiskun­ta­jär­jestelmänä ja kom­mu­nis­tisen Neu­vos­toli­iton johta­man blokin tuot­ta­ma soti­laalli­nen uhka. 

    Kylmän sodan käymi­nen liit­tyi jälkim­mäiseen, eli pyrit­ti­in patoa­maan NL:n johta­man blokin laa­jen­e­m­i­nen. Siinä oli tois­ar­voista, mikä oli sen blokin yhteiskun­ta­jär­jestelmä. Kom­mu­nis­mia itsessään on silti pidet­ty län­nessä enem­mistön mielestä kelvot­tomana, ja Neu­vos­toli­iton johto tuli lop­ul­ta itsekin samaan käsitykseen.

    Vastaa

89. Liian van­ha:

    Hyvä esimerk­ki tuli kau­pan alalta:Siellä pyritään yhdis­tämään myyjän/kassan/vartijan työn yhdis­tämis­es­tä. Asia ete­nee huonos­ti, kos­ka sitä raken­netaan vedoten työ­nan­ta­jan direk­tio-oikeu­teen eli ei edes yritetä neuvotella

    Ai huonos­ti? Ainakin pienessä S‑ryhmän paikas­sa myyjä on myyjä/kassa/siivooja/postiasiamies/veikkausmyyjä ja pankin asi­akas­palveli­ja. Var­ti­jaa paikas­sa ei ole koskaan ollut, mut­ta ulkop­uo­li­nen siivoo­ja kyl­lä. Se oli liian kallista. Muutenkin työ­tah­tia yritetään koko ajan kiristää (= vähem­män työvoimaa per vuoro). Tätä on halpu­ut­ta­mi­nen. Hin­nat halpuu tosin vain Prismoissa.

    Vastaa

90. ksee: Vapaan markki­na­t­alouden kauneus onkin siinä, että yksilöt voivat tehdä vaik­ka mil­lä mitoin type­r­iä päätök­siä – kil­pailun ansios­ta joku hyvä päätös kuitenkin aina voit­taa. Lisäk­si, kun ihmi­nen on oppi­va eläin, niin muut yleen­sä kopi­oi­vat voit­tanut­ta ideaa ennem­min tai myöhemmin. 

    Tämä ei silti tarkoi­ta sitä, että tämä toim­i­joiden har­joit­ta­ma osaop­ti­moin­ti olisi hyvää kokon­aisop­ti­moin­tia. Korkeim­man het­kel­lisen tuot­tavu­u­den tie on hel­posti umpiku­ja. Esimerkkinä vaikka­pa Hol­lan­ti ja tulp­paan­it tai vaikka­pa ihan vain ekstrak­tiokap­i­tal­is­mi, jota kai pitkälti nytkin harjoitetaan.

    Vastaa

91. Osmo Soin­in­vaara:
    ksee
    Kan­nat­taa lukea aikalaiskir­joituk­sia. Esimerkik­si Kekko­nen, jol­la oli oma vaiku­tuk­sen­sa Suomen sisäpoli­it­tisi­in ratkaisui­hin, uskoi Neu­vos­toli­iton elin­ta­son ohit­ta­van Suomen elin­ta­son ja muo­dos­tu­van sik­si var­teenotet­tavak­si haas­teek­si Suomelle. Myöhempiä aiko­ja ajatellen tämä tun­tui aivan höpöltä, mut­ta 60-luvun alus­sa Suo­mi oli köy­hä ja Neu­vos­toli­iton viral­liset ja ehkä todel­lisetkin kasvu­lu­vut huikeita.

    Var­maankin kom­mu­nis­min pelos­sa tehti­in yhtä ja toista, mut­ta mikä niiden vaiku­tus työväestön elin­ta­son ja ‑olo­jen parane­miseen oikeasti on, ei kait ole niin selvää. Ainakin Suomen kohdal­la voisi väit­tää, että toimet oli­vat ainakin pitkässä juok­sus­sa ennem­min haitallisia — esim. val­tio­jo­htoinen teol­lis­t­a­mi­nen ja kaikkien munien pane­m­i­nen raskaan teol­lisu­u­den koriin.

    Vastaa

92. ksee: Suomen kohdal­la voisi väit­tää, että toimet oli­vat ainakin pitkässä juok­sus­sa ennem­min haitallisia – esim. val­tio­jo­htoinen teol­lis­t­a­mi­nen ja kaikkien munien pane­m­i­nen raskaan teol­lisu­u­den koriin.

    Veikkaan­pa, että val­tio­jo­htoinen teol­lis­t­a­mi­nen, joka alkoi vajaa 100 vuot­ta sit­ten, pelasti Suomen kommunismilta. 

    Suo­mi oli hyvin pääo­maköy­hä maa, joten jos yhtiöit­tämi­nen olisi jäänyt yksi­tyisen rahan varaan, ulko­maiset sijoit­ta­jat oli­si­vat Suomen teol­lis­ta­neet ja luon­non­va­rat kaa­pan­neet. Eli­itin ja kansan väli­nen kuilu olisi reven­nyt jo 30-luvulla.

    Kokon­aan toinen asia on, olisiko val­tiony­htiöitä kan­nat­tanut (osit­tain) yksi­ty­istää aikaisem­min kuin nyt tapahtui.

    Vastaa

93. antti: Lyö nyt muu­ta­ma todiste pöytään että USAn palkkata­so määräy­tyi kom­mu­nis­min pelosta, ei vaik­ka kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan.

    Markki­nae­htoisu­ut­ta on mon­taa eri­laista alala­jia. Tässä yhtey­dessä olen­nais­in­ta on se, että kylmän sodan aikana Yhdys­val­lois­sa ay-liik­keen neu­vot­telu­voima, sen naut­ti­ma lain suo­ja ja työvoiman jär­jestäy­tymisas­te oli­vat jotain ihan muu­ta kuin nykyään. Tietenkään siel­lä ei ollut mitään muodol­lista kolmikan­taa. Mut­ta Suomen SAK:ta vas­taa­va keskusjär­jestö AFL-CIO oli 1950–1960-luvulla mah­ta­va yhteiskun­nalli­nen toim­i­ja, jon­ka sana kuu­lui julkises­sa keskustelus­sa. Pres­i­dent­ti ja kum­mankin puolueen johto kon­gres­sis­sa oli­vat siihen jatku­vas­sa neu­vot­teluy­htey­dessä, ja sen suu­tut­tamista koetet­ti­in vält­tää viimeiseen saakka.

    Ja jos lukee Yhdys­val­tain tiedo­tus­toimis­ton USIA:n ulko­maalaisille suun­nat­tu­ja lehtiä, esit­teitä tms. noil­ta ajoil­ta (esimerkik­si Neu­vos­toli­itossa venäjäk­si julka­istua Ameri­ka Illus­trirovan­no­je ‑lehteä, mut­ta myös mui­ta), siel­lä on tois­tu­vana tee­m­ana, että Neu­vos­toli­iton pro­pa­gan­dan levit­tämä mieliku­va pal­lom­a­hai­sista öykkärikap­i­tal­is­teista ja hei­dän suorit­ta­mas­taan riis­tos­ta on hellyt­tävästi van­hen­tunut. Sen sijaan esitet­ti­in, että Yhdys­val­lois­sa ay-liike on yhteiskun­ta­sopimuk­sen täy­si­val­tainen osa­puoli, joka on tehnyt riis­tos­ta lop­un sym­pa­at­tisen val­tio­val­lan akti­ivisel­la selus­tat­uel­la, ja tämä tilanne tulisi kestämään maail­man tap­pi­in saakka.

    Trump-ilmiöstä käy­dyssä keskustelus­sa on nos­tet­tu usein esi­in hätkähdyt­tävä dat­a­point­ti, jon­ka mukaan duu­nar­i­ammat­tien palkat eivät ole nousseet Yhdys­val­lois­sa juurikaan inflaa­tio­ta nopeam­min enää suun­nilleen vuo­den 1973 jäl­keen, siis yli 40 vuo­teen. Kuin­ka ollakaan, eri­laisil­la kvan­ti­tati­ivisil­la mit­ta­puil­la mitat­tuna ay-liik­keen ase­man rapis­tu­mi­nen Yhdys­val­lois­sa alkoi läh­es täs­mälleen samal­la hetkellä.

    Vastaa

94. Sylt­ty: samat­en kuin ylipäätän­sä kaiken kehi­tys­ra­han ripot­telem­ine n pitkin suomea siten, että tähän maa­han syn­tyy tasan yksi (1) iso ja täysin ylivoimainen kaupukiseu­tu, Helsinki.

    Wikipedia:” Itsenäisyy­den alus­sa paperi, sel­l­u­loosa ja puu toi­vat Suomelle ulko­maan­val­u­ut­taa, jol­la toteutet­ti­in kone- ja laitein­vestoin­te­ja ja tehti­in teknolo­gian­si­ir­toa Suomeen. Toisen maail­man­so­dan jäl­keen paperi­te­ol­lisu­u­den merk­i­tys kasvoi ja ala monipuolis­tui suo­ma­laisen paperikonei­ta valmis­ta­van teol­lisu­u­den noustes­sa kutis­tu­vas­ta ase­te­ol­lisu­ud­es­ta. Paperin kulu­tus kään­tyi lasku­un Euroopas­sa vuon­na 2006 ja tämän seu­rauk­se­na Suomes­sakin on sul­jet­tu usei­ta paperite­htai­ta vuodes­ta 2007 alka­en. Paperin vien­ti on silti yhä erit­täin merkit­tävää Suomen taloudelle.”

    Pidät tätä turhana ja vääränä talous­poli­ti­ikkana. Pitäisikö muun Suomen asukkaat siirtää Etelä-Suomeen, jot­ta saataisi­in kri­it­tistä mas­saa. Kun kaikille ei riitä palve­lu­työtä, niin lop­ut tule­vat toimeen kansalaispalkalla.

    Tes­la on ilmoit­tanut valmis­ta­vansa Euroopas­sa 500 000 sähköau­toa ja Volk­swa­gen kolme miljoon­aa. Vaasa hakee sähköau­to­jen akku­jen valmis­tus­ta. Elinkeino­min­is­teri Lin­tilä lupaa 4–5 mrd:n tehdashankkeeseen kaiken mah­dol­lisen avun.

    Pitäisikö tästä luop­ua, kos­ka raha menee maakun­ti­in? Sel­l­un valmis­tus väheni eri syistä johtuen ja investoimi­nen oli Syl­tyn mukaan väärää poli­ti­ikkaa, kepu­loin­tia. Aikanaa sähköau­to­jen litiu­makut kor­vataan parem­mal­la tekni­ikalla ja akku­tuotan­to aje­taan alas. 

    Syl­tyn talousop­pi­en mukaan kyseiseen han­kkeeseen ei saa panos­taa vaan Suomen on keski­tyttvä kri­it­tisen mas­san tuot­tamiseen Helsingissä.

    Vastaa

    1. Sor­ry Eemil, mut­ta sylt­ty sanoi, että maakun­tien kaupunkivi­hamieli­nen asenne on johtanut siihen, ettei ole syn­tynyt elinkelpoisia kaupunke­ja MUUALLA KUIN HELSINKIIN, mikä johtaa maakun­tien näivet­tymiseen ja kaiken sull­ou­tu­miseen Helsinkiin.

       Vastaa

95. Tom­mi Uschanov: Markki­nae­htoisu­ut­ta on mon­taa eri­laista alala­jia. Tässä yhtey­dessä olen­nais­in­ta on se, että kylmän sodan aikana Yhdys­val­lois­sa ay-liik­keen neu­vot­telu­voima, sen naut­ti­ma lain suo­ja ja työvoiman jär­jestäy­tymisas­te oli­vat jotain ihan muu­ta kuin nykyään. Tietenkään siel­lä ei ollut mitään muodol­lista kolmikan­taa. Mut­ta Suomen SAK:ta vas­taa­va keskusjär­jestö AFL-CIO oli 1950–1960-luvulla mah­ta­va yhteiskun­nalli­nen toim­i­ja, jon­ka sana kuu­lui julkises­sa keskustelus­sa. Pres­i­dent­ti ja kum­mankin puolueen johto kon­gres­sis­sa oli­vat siihen jatku­vas­sa neu­vot­teluy­htey­dessä, ja sen suu­tut­tamista koetet­ti­in vält­tää viimeiseen saakka.

    Ja jos lukee Yhdys­val­tain tiedo­tus­toimis­ton USIA:n ulko­maalaisille suun­nat­tu­ja lehtiä, esit­teitä tms. noil­ta ajoil­ta (esimerkik­si Neu­vos­toli­itossa venäjäk­si julka­istua Ameri­ka Illus­trirovan­no­je ‑lehteä, mut­ta myös mui­ta), siel­lä on tois­tu­vana tee­m­ana, että Neu­vos­toli­iton pro­pa­gan­dan levit­tämä mieliku­va pal­lom­a­hai­sista öykkärikap­i­tal­is­teista ja hei­dän suorit­ta­mas­taan riis­tos­ta on hellyt­tävästi van­hen­tunut. Sen sijaan esitet­ti­in, että Yhdys­val­lois­sa ay-liike on yhteiskun­ta­sopimuk­sen täy­si­val­tainen osa­puoli, joka on tehnyt riis­tos­ta lop­un sym­pa­at­tisen val­tio­val­lan akti­ivisel­la selus­tat­uel­la, ja tämä tilanne tulisi kestämään maail­man tap­pi­in saakka.

    Trump-ilmiöstä käy­dyssä keskustelus­sa on nos­tet­tu usein esi­in hätkähdyt­tävä dat­a­point­ti, jon­ka mukaan duu­nar­i­ammat­tien palkat eivät ole nousseet Yhdys­val­lois­sa juurikaan inflaa­tio­ta nopeam­min enää suun­nilleen vuo­den 1973 jäl­keen, siis yli 40 vuo­teen. Kuin­ka ollakaan, eri­laisil­la kvan­ti­tati­ivisil­la mit­ta­puil­la mitat­tuna ay-liik­keen ase­man rapis­tu­mi­nen Yhdys­val­lois­sa alkoi läh­es täs­mälleen samal­la hetkellä.

    Aina voi selitel­lä, mut­ta fak­ta on se, että Yhdys­val­tain talous on kas­vanut ennä­tyk­sel­lis­es­ti pro­tek­tion­is­min aikana, jol­loin myös mar­gin­aaliv­ero­tus oli korkeim­mil­laan. Automekaanikko kykeni yhden miehen pal­ka­llaan rak­en­ta­maan omakoti­talon, ylläpitämään kah­ta hienoa jenkki­au­toa, kotirou­vaa ja per­het­tä. Kuten totesin, sit­ten alkaa selit­te­ly, joka sopii nykyiseen ide­olo­giaa globaalin talouden autuudesta 🙂

    Vastaa

96. Minä näen asian toisin. 

    Minus­ta nykypäivänä sosial­is­tisen suun­nitel­mat­alouden on kor­van­nut EU ja sen pakkokeino­jen perusteluk­si kasvi­huoneilmiö. Sosial­is­tises­sa suun­nitel­mat­aloudessa keskusjo­hto aset­ti kol­hoo­seille epäre­al­is­tisia tuotan­toki­in­tiöitä, jot­ka usein jäivät saavut­ta­mat­ta ja suun­ta­si­vat panok­set väärin.

    Euvos­toli­itossa keskusjo­hto aset­taa esim. hiilid­iok­sidipäästöille epäre­al­is­tisia tavoit­tei­ta ja aikataulu­ja, jot­ka jäävät saavut­ta­mat­ta ja suun­taa­vat pon­nis­telun väärin, johtaen epä­vakau­teen ja talouden taantumaan. 

    Nämä Berner­in esi­tyk­set ovat vas­ta pien­tä alku­soit­toa niille pakkokeinoille mitä tule­man pitää, kun kol­hoosi nimeltä suo­mi yrit­tää saavut­taa EU:n aset­tamia tavoitteita.

    Vastaa

97. Union­ien aikaisem­pi vah­va ase­ma USAs­sa 1950–60 luvuille asti perus­tui pohjim­mil­taan vah­vaan neu­vot­telu­ase­maan; suos­tukaa palkanko­ro­tuk­si­in tai lakko sul­kee tehtaan. Ei siinä mis­tään kom­mu­nis­min pelosta ollut kyse.

    1970-luvul­ta läh­tien tuon­ti, ensin Japanista ja Sak­sas­ta, myöhem­min myös Kiinas­ta vei tehtaat ja työ­paikat halvem­pi­in mai­hin. Siinä ei lakko enää auta. 

    Ja toisek­seen; mik­si kom­mu­nis­min pelko olisi 1970-luvul­la lop­punut kun Neu­vos­toli­it­to oli voimis­saan aina 1980-luvulle asti?

    Omien muis­tiku­vieni mukaan, parem­mat his­to­ri­oit­si­jat muis­tanevat tarkem­min läh­teet, ainkin joku/jotkut USAn pres­i­den­teistä yrit­tivät kah­denkeski­sis­sä keskusteluista vahvis­taa Kekkosen luot­ta­mus­ta vapaiden markki­noiden toim­intaan ja parem­muu­teen. Koivis­to puolestaan omis­sa muis­telmis­saan oli kovin häm­mästynyt kun nuore­na miehenä sotien jäl­keen matkasi Englan­nis­sa ja siel­lä ei kukaan pelän­nyt tai ollut edes kiin­nos­tunut kom­mu­nis­min uhas­ta. Mitä ne sieltä tulisi ja jos yrit­tävät niin siinähän yrittävät.

    Vastaa

    1. Kom­mu­nis­min pelko lop­pui 1970-luvu­un, kun elin­ta­so Neu­vos­toli­itossa jäi räikeästi jäl­keen länsimaisesta.

       Vastaa

98. Osmo Soin­in­vaara:
    Kom­mu­nis­min pelko lop­pui 1970-luvu­un, kun elin­ta­so Neu­vos­toli­itossa jäi räikeästi jäl­keen länsimaisesta.

    Täl­lä logi­ikalla kom­mu­nis­min pelon olisi pitänyt nos­taa palkko­ja suurim­mil­laan 1930-luvul­la kun lama-aikana oli elin­ta­so matal­im­mil­laan. Mut­ta kom­mu­nis­min pelon kul­ta-aikaa oli vas­ta 1950–60 luvuil­la. Sori vaan, mut­ta en ole vakuuttunut.

    Vastaa

99. Tom­mi Uschanov: Trump-ilmiöstä käy­dyssä keskustelus­sa on nos­tet­tu usein esi­in hätkähdyt­tävä dat­a­point­ti, jon­ka mukaan duu­nar­i­ammat­tien palkat eivät ole nousseet Yhdys­val­lois­sa juurikaan inflaa­tio­ta nopeam­min enää suun­nilleen vuo­den 1973 jäl­keen, siis yli 40 vuoteen. 

    Tuo­ta olen ihme­tel­lyt ja sama­han on koskenut keskilo­ukkaa yleen­säkin. Tuo­han tarkoit­taa, että siel­lä on jo 70-luvul­la ollut nykyi­nen elin­ta­so, toisin sanoen yhdys­val­ta­laiset työn­tek­i­jät ovat olleet 70-luvul­la upporikkai­ta ver­rat­tuna kaikki­in mui­hin, kun eivät ne keskilu­okkaiset siel­läpäin maail­maa tänäkään päivänä mitään köy­hiä ole.

    Miten tämä voi olla mahdollista?

    Vastaa

100. Sylt­ty: Tuo­ta olen ihme­tel­lyt ja sama­han on koskenut keskilo­ukkaa yleen­säkin. Tuo­han tarkoit­taa, että siel­lä on jo 70-luvul­la ollut nykyi­nen elin­ta­so, toisin sanoen yhdys­val­ta­laiset työn­tek­i­jät ovat olleet 70-luvul­la upporikkai­ta ver­rat­tuna kaikki­in mui­hin, kun eivät ne keskilu­okkaiset siel­läpäin maail­maa tänäkään päivänä mitään köy­hiä ole.

     Miten tämä voi olla mahdollista?

     Mod­erni viher­vasem­mis­to­lainen seli­tys on tuos­sa ylhääl­lä, eli 1970-luvulle asti USAn yri­tysjo­hto pelkäsi että maan työläiset alka­vat kom­mu­nis­teik­si ja tekevät val­lanku­mouk­sen, niin että annetaan niin paljon lik­saa etteivät ala. 

     Per­in­teisem­pi näke­mys on että 1970-luvulle asti tuotan­to ja tehtaat oli­vat USAs­sa, ja kun työn­tek­i­jät uhka­si­vat lakol­la, työ­nan­ta­jien oli kan­natavam­paa suos­tua palkanko­ro­tuk­si­in ja vält­tää lakko­ja, taik­ka hakea tas­apain­oa joka tapauk­ses­sa. Ja kun 1970-luvul­ta alka­en maail­mankau­pan vapautues­sa ja vilka­stues­sa tuon­ti ja tehtaiden siir­to tekivät lakkoaseesta tehot­toman, myös palkkata­son nousu pysähtyi.

     Vastaa

101. Osmo Soin­in­vaara: Sor­ry Eemil, mut­ta sylt­ty sanoi, että maakun­tien kaupunkivi­hamieli­nen asenne on johtanut siihen, ettei ole syn­tynyt elinkelpoisia kaupunkeja

     Sylt­ty: Niin­pä kaik­ki muu taan­tuu ja pks vahvis­tuu ja mitä enem­män kepu­loidaan, sitä kovem­min kaik­ki keskit­tyy sinnne yhteen ja ain­oaan isoon kaupunki­in, mikä meil­lä on.

     Helsin­gin ongel­mat (tilan puute, kalleus) ovatkin siis Keskus­tan syytä. Hesalaiset niin rakas­ta­vat maakun­tia, kepua, mut­ta maaalaiset senkun vihaavat.

     Kyl­lä jopa Trumpinkin lausun­not kalpenevat tämän pro­pa­gan­dan edessä.

     Olisi Helsin­gin etu, jos maakun­ti­in saataisi­in jäämään rahaa omaan käyttöön.

     Vastaa

102. Sylt­ty: Tuo­ta olen ihme­tel­lyt ja sama­han on koskenut keskilo­ukkaa yleen­säkin. Tuo­han tarkoit­taa, että siel­lä on jo 70-luvul­la ollut nykyi­nen elin­ta­so, toisin sanoen yhdys­val­ta­laiset työn­tek­i­jät ovat olleet 70-luvul­la upporikkai­ta ver­rat­tuna kaikki­in mui­hin, kun eivät ne keskilu­okkaiset siel­läpäin maail­maa tänäkään päivänä mitään köy­hiä ole.

     Miten tämä voi olla mahdollista? 

     Sitä ei vain tule muis­ta­neek­si, mut­ta yhdys­val­ta­laiset työn­tek­i­jät oli­vat upporikkai­ta ver­rat­tuna kaikki­in muihin.

     Esimerkik­si Helsin­gin kaup­pako­rkeak­oulun markki­noin­nin pro­fes­sori Arvo Puukari esit­tää kir­jas­saan Näin Amerikas­sa (1966) sil­loisen USA:n — täysin paikkansapitävästi — maana, jon­ka elin­ta­so on häkel­lyt­tävän, läh­es käsit­tämät­tömän paljon parem­pi kuin vaikka­pa Suomes­sa. (Olen kir­joit­tanut Puukarista, ja muutenkin koko tässä tämän kom­ment­tiketjun lop­pupuolel­la keskustel­lus­ta his­to­ri­al­lis­es­ta kuvios­ta, omas­sa teok­ses­sani Hätä on tarpeen.)

     Kun ansio­ta­son nousu katke­si Yhdys­val­lois­sa tuol­loin noin vuon­na 1973, Suomes­sa mon­en pien­i­t­u­loisen nuoren aikuisen kuukausi­palk­ka oli esimerkik­si 500 markkaa, ja nykyi­nen euro on ostovoimal­taan melkein pari­teetis­sa sil­loisen markan kanssa. Sinän­sä paikkansa pitävät muis­tiku­vat täystyöl­lisyy­destä ovat peit­täneet alleen sen, miten karmean huono aineelli­nen elin­ta­so suurim­mas­sa osas­sa Län­si-Euroop­paa oli vielä 1970-luvul­lakin. (Tästä puolestani kir­joitin Hesari­in viime syksynä.)

     Jos halu­aa vähän havain­nol­lisem­paa ana­lyysiä, niin kan­nat­taa tutus­tua vaik­ka muu­ta­man vuo­den takaiseen Vuon­na 1971 ‑blogi­in, jos­sa nuori lap­siper­he rapor­toi yri­tyk­sen­sä elää kuukau­den ajan vuo­den 1971 Suomen keskimääräisel­lä kulu­tus­ta­sol­la. Vain vähän liioitellen: he jou­tu­i­v­at luop­umaan suurin piirtein kaikesta, joka nykyään miel­letään itses­tään­selväk­si osak­si nor­maalia arkipäiväistä elin­ta­soa, ja bud­jet­ti ylit­tyi silti lievästi.

     antti: Täl­lä logi­ikalla kom­mu­nis­min pelon olisi pitänyt nos­taa palkko­ja suurim­mil­laan 1930-luvul­la kun lama-aikana oli elin­ta­so matal­im­mil­laan. Mut­ta kom­mu­nis­min pelon kul­ta-aikaa oli vas­ta 1950–60 luvuil­la. Sori vaan, mut­ta en ole vakuuttunut. 

     Sil­loin kom­mu­nis­min pelkoon vas­tat­ti­in täysin toisel­la taval­la kuin myöhem­min: autori­taarisu­udel­la, jon­ka luon­teesta keskustelemme juuri nyt eräässä toises­sa kom­ment­tiketjus­sa. Poikkeuk­sen muo­dosti USA, mis­sä Roo­seveltin New Deal ‑poli­ti­ik­ka paran­si työväestön ase­maa, joskaan ei vielä alku­vai­heessa ensisi­jais­es­ti nos­ta­mal­la palkko­ja vaan elvyt­tämäl­lä ulos lamas­ta, jot­ta voiti­in mak­saa edes jonkin­laista palkkaa. Mut­ta se työväestön ase­man parane­m­i­nen, joka USA:ssa katke­si 1970-luku­un, oli siel­lä, toisin kuin Euroopas­sa, kyl­lä saanut alkun­sa jo 1930-luvulla.

     Vastaa

103. antti: Mod­erni viher­vasem­mis­to­lainen seli­tys on tuos­sa ylhääl­lä, eli 1970-luvulle asti USAn yri­tysjo­hto pelkäsi että maan työläiset alka­vat kom­mu­nis­teik­si ja tekevät val­lanku­mouk­sen, niin että annetaan niin paljon lik­saa etteivät ala. 

     Nyt puhutaan siitä, mikä oli aikalais­ten asiano­sais­ten oma tulk­in­ta tästä asi­as­ta sil­loin tuoreeltaan, kun se työväestön ase­ma parhail­laan parani.

     Luitko nyt esimerkik­si tuon Clin­ton Rossi­terin lehti­ju­tun, johon linkitin aiem­min, ja siihenkin vain yht­enä yksit­täisenä esimerkkinä monista?

     Miten seli­tys, jon­ka esit­ti vuon­na 1960 tun­netus­sa yhdys­val­ta­laises­sa oikeis­tole­hdessä tun­net­tu yhdys­val­ta­lainen oikeis­to­lainen (joka kuoli vuon­na 1970), voi olla “mod­erni viher­vasem­mis­to­lainen selitys”?

     Vastaa

104. http://www.telegraph.co.uk/news/2016/06/01/computers-will-outperform-doctors-at-diagnosing-illnesses-says‑g/

     komen­to takaisin. Tuli aiem­min haukut­tua kom­mu­nis­mia, mut­ta pakko alkaa kään­tämään päätä. Työt ovat lop­pumas­sa. Tässä tek­stis­sä selitetään myös, mik­si korkeakaan osaami­nen ei ole tulevaisuutta.

     Vastaa

105. GOLAJTTI: komen­to takaisin. Tuli aiem­min haukut­tua kom­mu­nis­mia, mut­ta pakko alkaa kään­tämään päätä. 

     Niin­pä. Kyse on yksinker­tais­es­ti vain siitä, mihin suun­taan halu­taan tehdä arvo­val­in­ta ihmis­ten tasa-arvos­ta. Töitä, joista saisi mielekästä palkkaa, ei yksinker­tais­es­ti riitä kaikille, ellei jotain käsit­tämät­tömän pahaa tapahdu.

     Vastaa

106. anonyy­mi: Niin­pä. Kyse on yksinker­tais­es­ti vain siitä, mihin suun­taan halu­taan tehdä arvo­val­in­ta ihmis­ten tasa-arvos­ta. Töitä, joista saisi mielekästä palkkaa, ei yksinker­tais­es­ti riitä kaikille, ellei jotain käsit­tämät­tömän pahaa tapahdu.

     no itsel­leni sinkku­na riit­täisi luo­la­mainen kämp­pä, jos­sa olisi sähkö,netti ja kir­jo­ja. Oma­l­ta osaltani ei edes pitäisi olla tasa-arvoinen muiden kanssa. Lap­siper­hei­den tilal­ta tilanne olisi toinen hei­dän ver­tail­lessaan asun­to­jansa toiseten­sa asuntoihin.

     Vastaa

107. Silmäilin Clin­ton Rossi­terin artikke­lin läpi ja tuon artikke­lin val­os­sa väite kom­mu­nis­min pelosta on entistä absurdimpi.

     Kir­joit­ta­ja toteaa että marx­is­mi tai kom­mu­nis­mi ei koskaan saanut tai ollut saa­mas­sa laa­jem­paa kan­na­tus­ta Amerikas­sa. Ei 1800–1900 luku­jen vai­h­teessa, ei 1930-luvun laman syövereis­sä ei sen jälkeenkään.

     Ja sit­ten mod­erni tulk­in­tanne on että kom­mu­nis­min pelon val­lites­sa alet­ti­in korot­taa palkkoja.

     Minus­ta tuo tei­dän tulk­in­tanne on lähempänä Kekkosen aikaa kun kom­mu­nis­mista piti väen väk­isin kek­siä jotain hyvää sanottavaa.

     Menkää nyt sit­ten edes kor­jaa­maan Wikipedia, oikeas­t­aan kaik­ki USAn 1950–60 luku­ja käsit­televät artikke­lit kaipaa­vat modaustanne.

     Vastaa

108. Sylt­ty: Tuo­ta olen ihme­tel­lyt ja sama­han on koskenut keskilo­ukkaa yleen­säkin. Tuo­han tarkoit­taa, että siel­lä on jo 70-luvul­la ollut nykyi­nen elin­ta­so, toisin sanoen yhdys­val­ta­laiset työn­tek­i­jät ovat olleet 70-luvul­la upporikkai­ta ver­rat­tuna kaikki­in mui­hin, kun eivät ne keskilu­okkaiset siel­läpäin maail­maa tänäkään päivänä mitään köy­hiä ole.

     Miten tämä voi olla mahdollista?

     Naiset ovat men­neet töi­hin. USA:n miesten medi­aa­ni­palkat eivät ole reaalis­es­ti nousseet sit­ten 1970-luvun puo­livälin, mut­ta ensin­näkin nais­ten palkat ovat nousseet ja toisek­si naiset käyvät enem­män töis­sä kuin sil­loin aikoinaan. Jos luet Math­ias V:n luet­te­loa, niin yksi siel­lä mainit­tu koh­ta on “kotirou­va”. Näitä on nykyään vähem­män. Vaik­ka ottaisi huomioon sen “naisen dol­lari on 80 cen­tiä”, niin nais­ten työhön­meno on silti nos­tanut koti­talouden kulu­tus­mah­dol­lisu­ut­ta 40% siitä ajas­ta, kun naiset oli­vat kotona.

     Vastaa

109. antti: Silmäilin Clin­ton Rossi­terin artikke­lin läpi ja tuon artikke­lin val­os­sa väite kom­mu­nis­min pelosta on entistä absurdimpi.

     Kir­joit­ta­ja toteaa että marx­is­mi tai kom­mu­nis­mi ei koskaan saanut tai ollut saa­mas­sa laa­jem­paa kan­na­tus­ta Amerikassa. 

     Niin. Hän toteaa, että marx­is­mi ei koskaan ole saanut tai ollut saa­mas­sa laa­jem­paa kan­na­tus­ta, kos­ka sen omat vas­tus­ta­jat ovat omak­suneet siltä niin paljon.

     “Our hos­til­i­ty to rad­i­cal­ism has not, to be sure, pre­vent­ed our bor­row­ing use­ful ideas piece­meal from rad­i­cals in our midst. A major cause of the decline of the Social­ist Par­ty, and of a dozen oth­er rad­i­cal par­ties that have orbit­ed crazi­ly around it, has been the can­ni­bal­is­tic tastes of the Repub­li­cans and Democ­rats.”

     Mikä tässä voi olla näin vaikeaa ymmärtää?

     Menkää nyt sit­ten edes kor­jaa­maan Wikipedia, oikeas­t­aan kaik­ki USAn 1950–60 luku­ja käsit­televät artikke­lit kaipaa­vat modaustanne. 

     Voitko antaa joitakin esimerkke­jä? Niitä luulisi hel­posti löy­tyvän vaikka­pa viisi tai kymmenen.

     Min­un käsi­tyk­seni Wikipedi­as­ta on ollut kyl­lä, että se ei kan­na­ta mitään yksit­täistä tulk­in­taa his­to­ri­as­ta tai mis­tään muus­takaan tulkin­nan­varais­es­ta asi­as­ta, vaan jokaiselle keskenään kil­pail­e­valle tulkin­nalle on oma artikke­lin­sa. Jos sinne menee kir­joit­ta­maan, että “voi voi, tämä näke­mys tästä asi­as­ta on nyt kyl­lä ihan väärässä”, niin se pois­te­taan nopeasti Wikipedi­aan sopi­mat­tomana yksit­täisen mielip­i­teen ilmaisuna.

     Vastaa

110. Aloite­taan alus­ta, Osmo väitti:
     “Kom­mu­nis­min pelkoa pide­tään yht­enä syynä ihmiskasvoisen kap­i­tal­is­min aikaan, jota kesti 1980-luvun lop­ulle. Ellei työväestöä olisi kohdel­tu kun­nol­la, olisi tul­lut val­lanku­mous ja sosialismi.” 

     Kom­mu­nis­min pelkoa USAs­sa käsit­televät esim artikkelit:

     https://en.wikipedia.org/wiki/Anti-communism#United_States

     https://en.wikipedia.org/wiki/Red_Scare

     https://en.wikipedia.org/wiki/McCarthyism

     Yksikään näistä ei mainitse kom­mu­nis­min pelon saa­neen aikaan ‘ihmiskasvoista kap­i­tal­is­mia’ USAs­sa. Päin­vas­toin, kom­mu­nis­min pelko sai näi­den artikke­lien mukaan aikaan ihmis­ten kuu­lus­telu­ja, irti­sanomisia ja mus­tia lis­to­ja. Ainakaan minus­ta tuo ei kovin ihmiskasvoiselta kap­i­tal­is­mil­ta kuulosta.

     Edes kap­i­tal­is­min kul­ta-aikaa käsit­televä artikke­li ei mainitse kom­mu­nis­min pelkoa kasvun syynä, vaan kau­pan vapau­tu­mista, työvoiman siir­tymistä maat­aloud­es­ta teol­lisu­u­teen ja palvelu­aloille jne:

     https://en.wikipedia.org/wiki/Post%E2%80%93World_War_II_economic_expansion

     Itse tuot sit­ten esille väit­teen että mon­et Marx­in ideoista tai ajatuk­sista oli­si­vat toteu­tuneet USAn historiassa. 

     Voi olla että näin on tai oli, mut­ta tämä ei ole mikään todiste Osmon väit­teen pitävyydestä. 

     Sen sijaan min­ua kiin­nos­ti mis­tä tuo Osmon teo­ria on peräisin, ei tun­nu lähteitä löytyvän.

     Vastaa

     1. Etsit lähdet­tä väärästä maanosas­ta. Koeta Euroop­paa ja Suomes­sa vaik­ka Kekkosen kirjoituksista.

        Vastaa

111. GOLAJTTI: no itsel­leni sinkku­na riit­täisi luo­la­mainen kämp­pä, jos­sa olisi sähkö,netti ja kir­jo­ja. Oma­l­ta osaltani ei edes pitäisi olla tasa-arvoinen muiden kanssa. Lap­siper­hei­den tilal­ta tilanne olisi toinen hei­dän ver­tail­lessaan asun­to­jansa toiseten­sa asuntoihin. 

     No, tasa-arvo on liuku­va käsite, mut­ta se täy­tyy yleen­säkin huomioi­da, jos sitä ja lib­er­aalia demokra­ti­aa ei kokon­aan hylätä. Kyse on pait­si sta­tus-asioista myös siitä, että rahal­la ihan oikeasti saa ostet­tua (lisää) oikeuk­sia — myös ihmisoikeuk­si­in kuu­lu­via sel­l­aisia. Ja siis (näen­näi­nen) sta­tuskin vaikut­taa näi­hin, kos­ka sil­lä saa usein vaikka­pa parem­paa palvelua.

     Vastaa

112. OS kat­soo näitä asioi­ta väärästä, eli pop­ulis­mi-vaaran näkökulmasta.

     “Its the ECONOMY stu­pid!” — Mielestäni peli menee näin:

     Trump on nyt aloit­tanut USAn ja koko län­si­maisen taloush­er­ru­u­den alasajon. EU ei pysty uud­is­tu­maan ja kutis­tuu lop­ul­ta Sak­san ympärille muo­dos­tu­vak­si talous-blokiksi.

     Dol­lari menet­tää ase­maansa reser­vival­u­ut­tana ja asteit­tain menet­tää sen yanille, jol­loin ajaudu­taan uuteen finanssikri­isi­in. Lop­ul­ta Kiina alkaa johta­maan maailmantaloutta.

     Ajatuk­set siitä, että “Trump pelas­taa Venäjän talouden”, “Syyr­i­an sota on palaut­tanut Venäjän kunn­ian”, jne. osoit­tau­tuu bluffik­si ja niiden takaa pal­jas­tuu lop­ul­ta se tosi­a­sia, että Putin ei pysty toteut­ta­maan pakol­lisia lalous­re­forme­ja. Näi­nollen Venäjästä tulee poli­it­tis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti entistäkin epä­vakaampi valtio.

     Tässä pelis­sä Suomelle näyt­tää jäävän Mus­ta Pekka käteen: Suomen talous on liian heikko kestämään tule­via talouskri­ise­jä ja ay-liik­keen pyörit­tämän työvoimakartellin aiheut­ta­ma 500 000 ihmisen mas­satyöt­tömyys jää pysyväk­si. Se aiheut­taa Suomen taloudelle vuosit­tain suo­ri­na + epä­suo­ri­na kus­tan­nuksi­na noin 10 mil­jardin tap­pi­ot. Velan­ot­to-addi­tios­ta kär­sivät pop­ulisti-poli­itikot eivät kykene tilan­net­ta kor­jaa­maan vaan maa ajau­tuu lop­ul­ta pahaan talousahdinkoon. 

     Suomen sen­saa­tio-hakuinen mee­dia jatkaa pääte­htävän­sä laimin­lyön­tiä, eikä infor­moi kansaa edel­lä maini­tu­ista tärkeistä asioista. Sen sijaan se vetää lööppe­jä tois­ar­voi­sista asioista, kuten vaikka­pa ter­rori-iskuista, joiden aiheut­ta­ma kuole­man­vaara on yhtä toden­näköi­nen kuin se, että sala­ma iskeen ihmiseen kak­si ker­taa peräkkäin.
     Annetaanko sen men­nä näin?

     Vastaa

113. Sep­po Korp­poo: Velan­ot­to-addi­tios­ta kär­sivät pop­ulisti-poli­itikot eivät kykene tilan­net­ta kor­jaa­maan vaan maa ajau­tuu lop­ul­ta pahaan talousahdinkoon. 

     Ns. oikea tarvit­ta­va kor­jaus­li­ike on deval­vaa­tio, jota on todel­la vaikea­ta tehdä ilman omaa val­u­ut­taa — etenkin kun täl­lainen “deval­vaa­tio” ei koske kuin (pienem­piä) palkko­ja. Täl­lainen toim­inta pelaa pahasti pop­ulis­min pussiin.

     Vastaa