Blogissa saattaa olla katkoksia huomisaamuna perjantaina

Kyl­lästyneenä lop­ut­tomi­in ilmoituk­si­in resurssir­a­jan yli­tyk­sistä päätin, että blo­gi siir­retään isom­malle koneelle. per­jan­taina 30.12. klo 8. Tuol­loin saat­taa esi­in­tyä tilapäisiä katkoksia.

Blo­gia ilmeis­es­ti rasit­ta­vat lukuisat robot­it, jot­ka vierail­e­vat sivuil­la ihmisiä use­am­min. Ainakin Louhi.nettin tilas­tot bloginkävi­jämääristä ylit­tävät tun­tu­vasti min­un laskure­it­teni anta­mat. Niis­sä ei ole robot­te­ja mukana.

Akateemisesti koulutetut nuoret aikuiset pakkautuvat Helsinkiin

Olen pitkään seu­ran­nut erään­laise­na alue­poli­it­tise­na indikaat­to­ri­na nuorten aka­teemis­es­ti koulutet­tu­jen aikuis­ten sijoit­tumista maas­sa. Yleen­sä ihmiset ovat aset­tuneet paikalleen 35 vuot­ta täytet­tyään. Koulute­tut nuoret määräävät paljolti, mihin osaamista vaa­ti­vat työ­paikat maas­sa syntyvät.

Olen tulostanut tilas­tokeskuk­sen aineis­toista ikälu­okkaan 25–34 ‑vuo­ti­aat kuu­lu­vat ylem­män aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­ta­neet , siis mais­ter­it, lisen­si­aatit ja tohtorit. Tois­taisek­si olen saanut valmi­ik­si vas­ta Helsin­gin seu­tua koske­van aineis­ton. (Pitänee var­maan har­joitel­la piv­ot-oper­aa­tionkäyt­tö’. Tämä sujui min­ul­ta aika hitaasti.)

Halusin kat­soa, mitä on tapah­tunut vuosien 2010 ja 2015 välillä.

Kaik­ki 25–34 vuotiaat

Jat­ka lukemista “Aka­teemis­es­ti koulute­tut nuoret aikuiset pakkau­tu­vat Helsinkiin”

Taas huijausyritys, nyt Apple ID:n nimissä

Sain täl­laisen viestin sähkö­posti­i­ni. Se oli ulkoa­sul­taan parem­pi, kuin tähän kopi­oitu­na. Jos siinä ei ole­si ollut yhtä ilmeistä kään­nösvirfhet­tä (click) olisin voin­ut men­nä vipu­unkin. Link­ki johtu täs­melleen saman­laiselle sivulle kuin on Applel­la Apple ID:n hal­lit­semista, mut­ta osoite oli jotain aivan muu­ta. Varokaa näitä. Tässä yritet­ti­in kalas­taa nykyi­nen salasana, näin ainakin oletan.m

Hyvä asi­akas
Pyysit äsket­täin Apple ID:si salasanan nol­laus­ta. Suori­ta pros­es­si lop­pu­un klikkaa­mal­la alla ole­vaa linkkiä.
Nol­laa nyt
Jos et tehnyt tätä muu­tos­ta tai uskot val­tu­ut­ta­mat­toman henkilön käyt­täneen tiliäsi, click välit­tömästi osoit­teessa appleid.apple.com.  Tark­ista ja päiv­itä tilisi tur­val­lisu­ustiedot kir­jau­tu­mal­la sisään Apple ID.
Ystäväl­lisin terveisin
Apple-tuki

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.12.2016

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta pitää ylimääräisen kok­ouk­sen, jon­ka varsi­nainen syy on Bauhausin poikkeamis­lu­pa­hake­mus Vallilas­sa. Listal­la on kuitenkin toinenkin tärkeä asia, nimit­täin asuinker­rostalo­jen huoneistokokosääntely.

Bauhausin poikkeamis­lu­pa­hake­mus VR:n Konepaja-alueella

VR:n konepa­ja-alueel­la suo­jel­tu­ja makasi­ine­ja on ajatel­tu erään­laisek­si Vallilan Kaapelite­htaak­si, ja sel­l­aista on asukkaille lupail­tu asun­to­ja myytäessä. Nyt sinne kaavail­laan poikkeamis­lu­val­la Bauhausin hehtaar­i­hal­lia (vähän yli 10 000 k‑m2)

Aloite­taan myön­tei­sistä asioista. Minus­ta olisi hyvä, että Bauhausin kaltainen myymälä tulisi Helsin­gin joukkoli­iken­nekaupun­gin alueelle. Voisi­vatko ne harki­ta Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta, jos­sa on vaikea löytää metro­radan vier­essä ole­valle alueelle ylipään­sä mitään järkevää käyttöä?

En halua täl­laista katunäkymään Teollisuuskadulle

Olisi erit­täin ikävää, jos upeasti käyn­ti­in läht­enyt kult­tuurikei­das Konepa­ja-alueel­la näin tuhot­taisi­in. Har­mi vain, että alue ei ole kaupun­gin omis­tuk­ses­sa, joten kaupun­ki on tässä vähän käde­tön. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.12.2016”

Fiksut kaupungit (3/3) Miten teknologia helpottaa kaupungissa asumista.

(Viimeinen osa puheen­vuorostani Tekesin fik­sut kaupugit ‑sem­i­naaris­sa )

Joukkoliikenteen asema paranee

Aikakus­tan­nus pois­tuu.  Autoil­i­joiden mukaan joukkoli­ikenne on niin hidas­ta, ettei heil­lä ole aikaa tärvätä siihen. Joukkoli­iken­teen nopeus on tärkeä asia, ja sik­si me koko ajan lisäämme joukkoli­ikenne-etu­isuuk­sia. Joukkoli­iken­teen aikakus­tan­nus on kuitenkin vähen­tynyt olen­nais­es­ti sen vuok­si, ettei se enää ole hukkaan käytet­tyä aikaa. Ratikas­sa melkein kaik­ki näpräävät kän­nykkään­sä. Minä esimerkik­si luen sähkö­pos­tit ja hyväksyn blogikom­ment­te­ja tai luen twit­terin joh­dat­ta­mana mie­lenki­in­toisia artikkelei­ta. Pikem­minkin ihmette­len, miten autoil­i­joil­la on aikaa tärvätä ratin takana istumiseen.

Reaali­aikainen aikataulu­palvelu paran­taa joukkoli­iken­teen käyt­töä nimeno­maan ratikkakaupungis­sa, jos­sa vai­h­toe­hto­ja on paljon. Kän­nykkä ker­too, mikä on suju­vin reit­ti määrän­päähäsi ja näyt­tää kar­tal­ta, mis­sä on pysäk­ki ja ker­too, kos­ka ratik­ka tai bus­si siihen on tulos­sa. Tästä on aika vähän hyö­tyä, jos lähiöstä tulee yksi bus­sil­in­ja kaupunki­in, kos­ka se aikataulun oppii nopeasti, mut­ta min­ul­la oli mon­ta vai­h­toe­htoa tul­la tänään Kata­janokalta tänne Mes­sukeskuk­seen. Jat­ka lukemista “Fik­sut kaupun­git (3/3) Miten teknolo­gia helpot­taa kaupungis­sa asumista.”

Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta (2) Älypuhelin parantaa keskusta-asumisen laatua.

Kävin pitämässä yllä ole­val­la otsikol­la key note ‑puheen­vuoron Tekesin vuo­den pääsem­i­naaris­sa 100 lasis­sa – fik­sut kaupun­git. Palaste­len esi­tyk­seni muu­ta­maan osaan, kos­ka pitkät tek­stit eivät sovi blogi­in. Voi olla, että tähän tulee vähän viivet­tä, kos­ka olen tolkut­toman kiireinen.

Muka­vat kaupun­git houkut­tel­e­vat koulutet­tu­ja nuoria

Mik­si työ­paikat ja asukkaat keskit­tyvät kaikkial­la maail­mas­sa suuri­in kaupunkei­hin; menevätkö asukkaat töi­den perässä vai työ­paikat työvoiman perässä?

Vas­taus on, että molem­mat seu­raa­vat toisi­aan, mut­ta eri­tyis­es­ti niin, että nuoret osaa­jat, joil­la on varaa vali­ta, menevät minne halu­a­vat ja työ­paikat seu­raa­vat heitä ja tavikset seu­raa­vat työ­paikko­ja. Nuoret koulute­tut osaa­jat suo­si­vat suuria, mie­lenki­in­toisia kaupunkeja.

Har­ris on oike­as­sa, että suuret teol­lisu­uskaupun­git kuten vaikka­pa Detroit ovat vaikeuk­sis­sa, kos­ka niihin nuoret jupit eivät hakeudu. Ruostevyöhyk­keen protesti ratkaisi Yhdys­val­tain pres­i­dentin­vaalit. Meil­läkin on paljon vaikeuk­sis­sa ole­via teol­lisu­uskaupunke­ja, ja niis­sä äänestyskäyt­täy­tymi­nen on ollut vähän saman­laista. Jat­ka lukemista “Miltä näyt­tää tule­vaisu­u­den fik­su kaupun­ki ja yhteiskun­ta (2) Äly­puhe­lin paran­taa keskus­ta-asumisen laatua.”

Ruotsin opiskelusta yli 140 merkkiä

Aiheutin pienen myrskyn vesi­la­sis­sa twiitilläni:

”Seinäjok­isten pakko­ruot­si ei kel­paa Vaasan ruotsinkielisille. Mik­si sitä sit­ten opiskellaan?”

Päätin vuosi sit­ten jät­täy­tyä pois pakko­ruot­sikeskustelus­ta, kos­ka se on keskustelun aiheena läh­es yhtä vas­ten­mieli­nen kuin maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka. Kos­ka nuo 140 kir­jain­ta ovat syn­nyt­täneet sel­l­aisen mielipi­de­myrskyn, jos­sa lentelee min­ua koske­via aivan vääriä väit­teitä, ajat­telin nyt kuitenkin ker­toa, mikä oli twi­itin tarkoitus.

Tämä vain oli niin herkulli­nen syöt­tö suo­raan lapaan. Skakkikielel­lä olisi ehkä puhut­tu peräti apuma­tista. Halusin sanoa, että täl­lä ruotsinkieliset kumo­si­vat itse yhden perusteis­taan ruotsinkie­len opiskelun pakol­lisu­udelle. Siis vain yhden, muitakin perustelu­ja voi tietysti olla. Jat­ka lukemista “Ruotsin opiskelus­ta yli 140 merkkiä”

Pitäisikö rikoksen olla rangaistavaa?

Posti toi yri­tyk­sel­leni Tietokeino Oy:lle kovin viral­lisen tun­tuisen kir­jeen, jos­sa ker­rot­ti­in, että EU-vira­nomaisil­ta puut­tuu yri­tyk­seni tiedoista LY-tun­nus ja että min­un pitää tämän kuun lop­pu­un men­nessä se ilmoit­taa.  (Täs­mälleen näin ei san­ot­tu, mut­ta tämä vaikutel­ma siitä tuli, eikä ehkä ihan vahin­gos­sa) Kir­jeen läjhet­täjäk­si oli merkit­ty EBN Europen Busi­ness Num­ber. Arvon­lisveros­ta 0li kyse.

Jos ei olisi kysyt­ty noin triv­i­aalia asi­aa, olisin voin­ut men­näkin vipu­un, mut­ta jos lähet­täjä tietää yri­tyk­ses­täni tarkan osoit­teen ja nimen, se tietää myös LY-tun­nuk­sen. Minkään vira­nomaisen ei tarvitse sitä kysel­lä. Vaikut­ti vah­vasti hui­jauk­selta, mut­ta en ymmärtänyt, mitä hui­jaamisen arvoista siinä on, jos ilmoi­tan fir­mani LY-tun­nuk­sen, joka on kenen tahansa hankittavissa.

Sit­ten kak­si­sivuisen karhukir­jeen toisen sivun takaa löy­tyi hyvin har­maal­la kir­joitet­tua tek­stiä, jon­ka ole­mas­saolon tuskin huo­masi. Se oli englan­ninkielistä juris­tika­pu­lakieltä, jota ei mitenkään jak­sanut lukea läpi. Mut­ta tämä se siis var­maankin oli. Sitä luke­mal­la saanut selvää, mihin min­un halut­ti­in suos­tu­van, mut­ta var­maankin johonkin, joka halut­ti­in piilot­taa kapu­lakie­len taakse.

Goo­glasin karhukir­jeen otsikon ja hui­jauskir­je se olikin. Jos olisin tähän vas­tan­nut, olisin samal­la tul­lut tilan­neek­si fir­mal­leni ”näkyvyyt­tä” hei­dän kat­a­l­o­gis­saan 670 euron edestä. Ei siis ihan vähän, mut­ta kuitenkin niin vähän, etten jak­saisi käy­dä oikeut­ta tätä vaa­timista vas­taan. Jat­ka lukemista “Pitäisikö rikok­sen olla rangaistavaa?”

Ara-asunnoista asumistukeen

Kuvitelka­amme, että Helsin­gin asun­tokur­ju­ut­ta yritet­täisi­in kor­ja­ta korote­tul­la asum­istuel­la, joka olisi 300 euroa kuus­sa tavanomaista asum­is­tukea suurem­pi. Kos­ka rahaa ei riitä kaikille, sen piiri­in otet­taisi­in vuosit­tain tuhat koti­talout­ta, joiden val­in­ta­pe­rustei­ta ei julk­istet­taisi. Oikeus korotet­tuun tukeen säi­ly­isi, vaik­ka tulot nousisivat.

Ara-asun­not toimi­vat juuri näin. Tuki on Helsin­gin olois­sa huo­mat­ta­van suuri, sen piiri­in pääsee vain pieni osa halukkaista ja oikeus Ara-asun­toon säi­lyy, vaik­ka tulot nou­se­vat. Asun­to on vält­tämät­tömyys, jon­ka sivistynyt yhteiskun­ta tur­vaa niillekin, jot­ka eivät pysty sitä itse rahoit­ta­maan. Vähä­varaisia on tuet­ta­va raaoil­la asun­tomarkki­noil­la, mut­ta ovatko Ara-asun­not oikea keino? Jat­ka lukemista “Ara-asun­noista asumistukeen”

Sympaattinen startup; kasvata yrtit älypuutarhassa keittiön pöydällä!

Kävin syksyl­lä puhu­mas­sa kasvuyri­tys­ten rahoi­tu­songelmista eräässä investoin­ti­ta­pah­tu­mas­sa, jos­sa main­os­tet­ti­in rahoituk­sen tarpeessa ole­via yri­tyk­siä. Yksi kolmes­ta markki­noin­nin kohteesta oli turku­lainen Plan­tui, joka on kehit­tänyt varsin pitkälle älykästä keit­tiöpu­u­tarhaa. Idea vaikut­ti niin sym­pa­at­tiselta, että päätin itsekin aut­taa yri­tys­tä yli kuole­man­laak­son oma­l­la, rajal­lisel­la panos­tuk­sel­lani. Jat­ka lukemista “Sym­pa­at­ti­nen start­up; kas­va­ta yrtit äly­pu­u­tarhas­sa keit­tiön pöydällä!”