Selvitysmiesraporttini on julkaistu

Sain tänään luo­vu­te­tuk­si sel­vi­tys­ra­port­ti­ni “Sosi­aa­li. ja ter­veys­mi­nis­te­riön hal­lin­no­na­lan lai­tos­ten teh­tä­vät ja raken­teet sote-uudis­tuk­sen ja maa­kun­ta­uu­dis­tuk­sen teh­tä­vien toteut­ta­mi­sek­si” luo­vu­te­tuk­si STM:lle.

Itse mie­tin­nön voi lada­ta täs­tä.

Sel­vi­tyk­ses­sä esi­te­tään 25 suositusta:

1.     Kehi­te­tään käy­tän­tö­jä, jot­ka tuo­vat THL:n tut­ki­muk­sen lähem­mäs pää­tök­sen­te­koa niin, että tut­ki­mus vai­kut­taa elä­väm­min pää­tök­sen­te­koon ja pää­tök­sen­teon ongel­mat enem­män tut­ki­muk­sen suun­tau­tu­mi­seen. Kei­noi­na voi­vat olla sään­nöl­li­set tapaa­mi­set ja semi­naa­rit sekä THL:n edus­ta­jien osal­lis­tu­mi­nen tapaus­koh­tai­ses­ti minis­te­riön osastokokouksiin. 

2.     Var­mis­te­taan riit­tä­vä oma­ra­hoi­tus THL:n osal­lis­tu­mi­seen kan­sain­vä­li­siin tut­ki­mus­hank­kei­siin, jois­ta osa rahoi­tuk­ses­ta tulee esi­mer­kik­si WHO:lta tai EU:lta.

3.     Koo­taan kan­sain­vä­li­nen toi­min­ta STM:n hal­lin­no­na­lal­la yhteen kan­sain­vä­li­seen keskukseen.

4.     THL:n tulee panos­taa sosi­aa­li­tie­tei­den ja talous­tie­tei­den väli­maas­toon sijoit­tu­vaan tut­ki­muk­seen. Yhtey­den­pi­toa Val­tion talou­del­li­seen tut­ki­mus­kes­kuk­seen tulee lisä­tä merkittävästi.

5.     THL:n tulee vah­vis­taa yhteyk­siä aka­tee­mi­seen tut­ki­muk­seen. Yhte­nä kei­no­na voi­si­vat olla vaki­tui­set tut­ki­mus­se­mi­naa­rit, jot­ka oli­si­vat avoi­mia alan aka­tee­mi­sil­le tutkijoille.

6.     Kovin yksi­tyis­koh­tai­sen tulos­oh­jauk­sen sijas­ta STM:n tuli­si voi­da toi­mia THL:ään päin pait­si kiin­teä­nä rahoit­ta­ja­na myös osta­ja­na. Vas­taa­vas­ti THL:n tulee kehit­tää toi­min­ta­ta­po­jaan niin, että sil­lä on val­miu­det vas­ta­ta nopei­siin­kin sel­vi­tys­pyyn­töi­hin joko tut­ki­mus­ta suun­taa­mal­la tai lai­tok­sen ole­mas­sa ole­vaa asian­tun­te­mus­ta käyttäen. 

7.     THL:n talou­del­lis­ta itse­näi­syyt­tä lisä­tään niin, että se voi toi­mia lii­ke­lai­tok­sen tavoin nykyi­sen juri­di­sen sta­tuk­sen puit­teis­sa. Lai­tok­sen mak­sul­lis­ta toi­min­taa laa­jen­ne­taan ja kykyä vas­ta­ta tar­vit­taes­sa nopeas­ti lisään­ty­vään kysyn­tään parannetaan. 

8.     Muu­te­taan THL-lakia niin, että THL voi myy­dä mak­sul­li­sia kon­sul­taa­tio­pal­ve­lu­ja kun­nil­le ja maakunnille. 

9.     Perus­te­taan maa­kun­tien sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen tut­ki­mus­lai­tos Maso­te, jon­ka teh­tä­vä­nä on tuot­taa tie­toa sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen tuot­ta­vuu­den ja vai­kut­ta­vuu­den paran­ta­mi­sek­si. Lai­tos sijait­see vii­del­lä yli­opis­to­paik­ka­kun­nal­la Hel­sin­gis­sä, Turus­sa, Tam­pe­reel­la, Kuo­pios­sa ja Oulus­sa, mut­ta sil­lä on yksi val­ta­kun­nal­li­nen joh­to. Hel­sin­gin toi­mi­pis­teen tulee sijai­ta samois­sa tilois­sa THL:n kanssa.

10.  THL:n tulee panos­taa huo­mat­ta­vas­ti maa­kun­tien toi­min­nan audi­toin­tiin tavoit­tee­na tuot­taa tie­toa maa­kun­tien rahoi­tuk­sen pohjaksi.

11.  Sote-huol­lon valin­nan­va­pau­teen liit­ty­vien peli­sään­tö­jen kehit­tä­mis­tä pal­ve­le­va tut­ki­mus jär­jes­te­tään THL:ssä yhteis­työs­sä VATT:n kans­sa. Toi­se­na vaih­toeh­to­na on tämän tut­ki­muk­sen anta­mi­nen Maso­ten vastuulle.

12.  Val­vi­ran tai sen seu­raa­jien vas­tuul­le tulee seu­ra­ta sote-kes­kus­ten toi­min­taa ja sitä, täyt­ty­vät­kö pal­ve­lu­lu­pauk­set kaik­kien asiak­kai­den kohdalla. 

13.  THL:n tulee tehos­taa ter­vey­den edis­tä­mis­tä kos­ke­van tie­don tuot­ta­mis­ta ja eri­tyi­ses­ti sen jal­kaut­ta­mis­ta. Esi­tän, että toi­mis­ta ter­vey­den edis­tä­mi­sen tehos­ta­mi­sek­si teh­dään jatkoselvitys.

14.  Sosi­aa­lis­ten ero­jen tut­ki­muk­ses­sa pain­opis­tet­tä siir­re­tään syy- ja seu­raus­suh­tei­den tut­ki­mi­seen ja inter­ven­tioi­den vai­kut­ta­vuu­den arvioimiseen. 

15.  Pasi Moi­sion esit­tä­mäs­tä sosi­aa­li­po­liit­ti­ses­ta suun­nit­te­lu­mal­lis­ta teh­dään eril­li­nen selvitys.

16.  Jo nyt kol­mi­kan­tai­ses­ti joh­det­tu työ­ter­veys­lai­tos siir­re­tään sel­keäm­min työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen vas­tuul­le. Työ­tur­val­li­suus­kes­kuk­sen toi­min­ta yhdis­te­tään työterveyslaitokseen. 

17.  Fimea ja Val­vi­ra (tai sen työn jat­ka­ja) siir­re­tään uudes­taan saman minis­te­rin alaisuuteen. 

18.  Mikä­li val­tio­neu­vos­ton yhtei­nen lupa‑, ohjaus- ja val­von­ta­vi­ras­to toteu­tuu riit­tä­vän laa­ja­na, pää­osa Val­vi­ran teh­tä­vis­tä siir­re­tään tähän viras­toon. Nykyi­nen toi­min­nan pääl­lek­käi­syys AVIen kans­sa pure­taan niin, että nykyis­ten AVIen STM-vir­ka­mies­ten toi­min­ta alis­te­taan Val­vi­ran työn jat­ka­jal­le eli perus­tet­ta­van viras­ton STM-toi­mia­lal­le. AVIen kiin­teä pii­ri­ja­ko pure­taan, jot­ta yksi hen­ki­lö voi tar­vit­taes­sa ottaa vas­tuun jos­tain eri­tyi­sa­las­ta koko maassa.

19.  Lää­kin­näl­li­set lait­teet siir­re­tään Val­vi­ras­ta Fimeaan. 

20.  Fimean pää­toi­mi­pai­kak­si tulee Hel­sin­ki. Lai­tos jat­kaa moni­toi­mi­paik­kai­se­na viras­to­na. Lää­ke­hoi­to­jen arvioin­ti­toi­min­ta jat­kuu Kuo­pios­sa samoin kuin mui­den Kuo­pioon nyt siir­ty­nei­den noin 60 hen­ki­lön työ. 

21.  Kan­sal­li­sen neu­ro­kes­kuk­sen pää­toi­mi­pis­te sijoi­te­taan Kuopioon.

22.  Sote-tie­to­jen avaa­mi­nen tut­ki­mus- ja muu­hun hyö­ty­käyt­töön toteu­te­taan val­mis­tel­lun hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen mukaisesti. 

23.  Laa­di­taan tie­to­jen etä­käyt­töym­pä­ris­töä var­ten tie­to­tur­val­li­sen käy­tön peli­sään­nöt, joi­den nou­dat­ta­mis­ta val­vo­taan jäl­ki­kä­teen niin, että kiin­ni­jää­mis­ris­ki tie­to­jen epä­asial­li­ses­ta käy­tös­tä on sata­pro­sent­ti­nen. Täl­lai­sen tut­ki­mus­käy­tön osal­ta lupa­me­net­te­ly oli­si sel­väs­ti nykyis­tä kevyempi.

24.  Varau­du­taan uudis­ta­maan lain­sää­dän­töä dis­rup­tii­vis­ten inno­vaa­tioi­den käyt­töö­not­ta­mi­sek­si terveydenhuollossa. 

25.  Teh­dään eril­lis­sel­vi­tys tie­don ja kon­sul­toin­ti­pal­ve­lu­jen hin­noit­te­lu­pe­ri­aat­teis­ta joko raja­tus­ti STM:n toi­mia­lu­eel­la tai laa­jem­min koko jul­ki­ses­sa hallinnossa. 

26 vastausta artikkeliin “Selvitysmiesraporttini on julkaistu”

  1. Toi­voi­sin Osmo, että että , vaik­ka sel­vi­tys­mies­te­si (eikö ollut nai­sia), että et käyt­täi­si laki­mies­ten kapu­la­kiel­tä sel­vi­tyk­sis­sä, jon­ka ovat laa­ti­neet kapu­la­kie­len ei niin kan­san­omai­sia sanon­to­ja käyt­tä­vät asian­tun­ti­jat. Eri­tyi­ses­ti tämä sana “dis­rup­tii­vis­ten” inno­vaa­tioi­den käyt­töön otta­mi­nen ter­vey­den­huol­los­sa on sel­lais­ta. Lunt­ta­sin ja tie­tys­ti dis-etu­lii­te on tut­tu minulle.

  2. Kuun­te­lin uutis­ten pät­kän. Muu­ten ihan asi­aa, mut­ta mik­set uskal­ta­nut ehdot­taa THL:n ja Val­vi­ran epä­ter­vei­den osien lak­kaut­ta­mis­ta? Putii­keis­sa on tär­ke­ää osaa­mis­ta, mut­ta myös kai­ken­lai­sia yhteis­kun­nal­le täy­sin hyö­dyt­tö­miä köy­hyys ja alko­ho­li “tut­ki­joi­ta” yms.

  3. Näyt­tää har­vi­nai­sen selväjärkiseltä! 

    (100% kiin­ni­jää­mi­nen on mah­dot­to­muus, mut­ta ei nyt nus­si­ta pilk­kua tän enempää)

  4. Mitä muu­ten tapah­tuu Pek­ka Pus­kal­le kun hän nousee edus­kun­taan Olli Reh­nin jättäessä?

    Hänen kan­san­edus­ta­jae­läk­keen­sä jää­dy­te­tään, muut eläk­keet mak­se­taan kuten ennenkin.

  5. Tie­don tuot­ta­mi­nen ja jal­kaut­ta­mi­nen ei auta jos poliit­ti­set pää­tök­sen­te­ki­jät ovat päät­tä­neet sul­kea kor­van­sa tie­teel­li­sel­tä tie­dol­ta (“kai­ken maa­il­man dosen­teil­ta”) ja teke­vät pää­tök­set intui­tion, ideo­lo­gian ja help­po­jen äänien ohjaamina…!

  6. Dis­rup­tii­vi­sen inno­vaa­tion voi­si ehkä suo­men­taa uuden­lai­sia toi­min­ta­ta­po­ja luo­vik­si tuot­teik­si. Alku­pe­räi­nen aja­tus oli­si ehkä mark­ki­noi­ta ravis­te­le­va tuo­te, mikä sisäl­tää myös hintakilpailun

  7. ola­vi Hei­no­nen: Eri­tyi­ses­ti tämä sana “dis­rup­tii­vis­ten” inno­vaa­tioi­den käyt­töön otta­mi­nen ter­vey­den­huol­los­sa on sellaista. 

    Dis­rup­tii­vi­nen inno­vaa­tio ja dis­rup­tii­vi­nen tek­no­lo­gia ovat Clay­ton M. Chris­ten­sen:in lan­see­raa­mia kek­se­liäi­tä popu­laa­ri­kä­sit­tei­tä joi­ta toi­vot­ta­vas­ti ei edes yri­te­tä kään­tää viras­to­suo­mek­si. Kan­nat­taa lukea The Inno­va­tor’s Dilem­ma jos käsi­te­maa­il­ma on täl­tä osin jää­nyt vieraaksi.

    Varau­du­taan uudis­ta­maan lain­sää­dän­töä dis­rup­tii­vis­ten inno­vaa­tioi­den käyt­töö­not­ta­mi­sek­si terveydenhuollossa

    on kyl­lä hupai­sa huo­mioi­den että suo­ma­lai­nen lai­sää­dän­tö yhdes­sä kor­po­ra­ti­vis­ti­sen hal­lin­non kans­sa on kun­nos­tau­tu­nut nime­no­maan dis­rup­tii­vis­ten inno­vaa­tioi­den estä­mi­ses­sä. Par­haas­sa tapauk­ses­sa Osmon ehdo­tuk­ses­ta tulee perä­ti pon­si ennen sen vai­ke­ne­mis­ta kuoliaaksi.

  8. 14. Sosi­aa­lis­ten ero­jen tut­ki­muk­ses­sa pain­opis­tet­tä siir­re­tään syy- ja seu­raus­suh­tei­den tut­ki­mi­seen ja inter­ven­tioi­den vai­kut­ta­vuu­den arvioimiseen.”

    Ihan mie­len­kiin­nos­ta, mis­sä sosi­aa­lis­ten ero­jen tut­ki­muk­sen pain­opis­te täl­lä het­kel­lä on?

  9. Tai­si jää­dä tämä raport­ti täy­sin minis­te­ri Ber­ne­rin autoi­lu-uudis­tus­ten varjoon…

    ola­vi Hei­no­nen:
    Eri­tyi­ses­ti tämä sana “dis­rup­tii­vis­ten” inno­vaa­tioi­den käyt­töön otta­mi­nen ter­vey­den­huol­los­sa on sel­lais­ta. Lunt­ta­sin ja tie­tys­ti dis-etu­lii­te on tut­tu minulle. 

    Sivis­tys on toki täs­tä maas­ta läh­te­nyt popu­lis­tien poi­sa­ja­ma­na, mut­ta jot­kut yrit­tä­vät hou­ku­tel­la sitä takai­sin. Toi­vot­ta­vas­ti uuden sanan oppi­mi­nen ei ollut kovin trau­maat­ti­nen kokemus.

  10. Eikös dis­rup­tiot sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­los­sa ole huo­no­ja asioi­ta? Mik­si nii­tä pitäi­si edistää?

  11. Osmo .Soi­nin­vaa­ra??: Hänen kan­san­edus­ta­jae­läk­keen­sä jää­dy­te­tään, muut eläk­keet mak­se­taan kuten ennenkin.

    Siis mä kysyin että jat­kaa­ko Pek­ka Pus­ka THL:n yli­joh­ta­ja­na kun ryh­tyy kansanedustajaksi?

  12. Hie­noa, että sivys­tys­tä komen­toi­jal­ta löy­tyy ja elin­tär­keät käsit­teet ja kapu­la­kie­li on hyp­py­sis­sä. Vie­lä kun oli­si tai­to teh­dä nor­maa­lei­ta asioi­ta, kuten peda­ta sän­ky tai lait­taa ruo­kaa, mut­ta kyl­lä täl­lä pää­see jo aika pitkälle.

    Poju Ant­sa­lo:
    Tai­si jää­dä tämä raport­ti täy­sin minis­te­ri Ber­ne­rin autoi­lu-uudis­tus­ten varjoon…

    Sivis­tys on toki täs­tä maas­ta läh­te­nyt popu­lis­tien poi­sa­ja­ma­na, mut­ta jot­kut yrit­tä­vät hou­ku­tel­la sitä takai­sin. Toi­vot­ta­vas­ti uuden sanan oppi­mi­nen ei ollut kovin trau­maat­ti­nen kokemus.

  13. Vil­le:
    “14.Sosiaalisten ero­jen tut­ki­muk­ses­sa pain­opis­tet­tä siir­re­tään syy- ja seu­raus­suh­tei­den tut­ki­mi­seen ja inter­ven­tioi­den vai­kut­ta­vuu­den arvioimiseen.”

    Ihan mie­len­kiin­nos­ta, mis­sä sosi­aa­lis­ten ero­jen tut­ki­muk­sen pain­opis­te täl­lä het­kel­lä on?

    Itse itsel­le­ni vas­ta­ten, vas­tauk­sia kysy­myk­see­ni löy­tyi vähem­män yllät­täen itse raportista:
    “Ei rii­tä, että sosi­aa­lis­ta eriy­ty­mis­tä mita­taan. Tar­vit­sem­me tie­to­ja syis­tä kehi­tyk­sen taka­na. Tie­däm­me kyl­lä, että työt­tö­myys on kes­kei­se­nä syy­nä köy­hyy­teen ja että työt­tö­myys kor­re­loi monen asian kans­sa, mut­ta meil­lä ei ole luo­tet­ta­vaa tie­toa sii­tä, miten syy- ja seu­raus­suh­teet mene­vät. Yhteis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa kausa­li­tee­tin suun­nas­ta teh­dään sil­ti usein vah­vo­ja ole­tuk­sia. Talous­tie­teis­sä on vii­me aikoi­na edis­tyt­ty huo­mat­ta­vas­ti kausa­li­tee­tin tut­ki­muk­ses­sa. Tätä tut­ki­muso­tet­ta tar­vit­tai­siin myös sosi­aa­li­po­liit­ti­ses­sa tutkimuksessa.”

    Kuin­ka­han mer­kit­tä­vä selit­tä­vä teki­jä aikai­sem­man tut­ki­muk­sen heik­kou­del­le on poliit­ti­nen kor­rek­tius ja sosi­aa­li­tie­tes­sä hyvin tiu­kas­ti istu­va rela­ti­vis­ti­nen perin­ne? Jos vain osoi­te­taan kor­re­laa­tioi­ta, mut­ta unoh­de­taan kausa­li­tee­tit, ei tar­vit­se ottaa kan­taa esi­mer­kik­si ihmi­sen vas­tuuseen omas­ta hyvin­voin­nis­taan. Vaik­ka feno­me­no­lo­gi­sel­la sosi­aa­li­tie­teel­lä on ehkä annet­ta­vaa myös sosi­aa­li­po­li­tii­kal­le (en tun­ne alaa niin tar­kas­ti, että osai­sin sanoa var­mas­ti), perin­tei­nen tilas­to­tie­tee­seen poh­jau­tu­va tut­ki­mus lie­nee yhteis­kun­nal­li­sen vai­kut­ta­vuu­den kan­nal­ta tehok­kaam­paa. Perus­tu­lo­ko­kei­lu on hyvä alku, vaik­ka sen koea­se­tel­ma sös­sit­tiin­kin pahasti.

  14. Vil­le:
    “14.Sosiaalisten ero­jen tut­ki­muk­ses­sa pain­opis­tet­tä siir­re­tään syy- ja seu­raus­suh­tei­den tut­ki­mi­seen ja inter­ven­tioi­den vai­kut­ta­vuu­den arvioimiseen.”

    Ihan mie­len­kiin­nos­ta, mis­sä sosi­aa­lis­ten ero­jen tut­ki­muk­sen pain­opis­te täl­lä het­kel­lä on?

    Kor­re­laa­tioi­den, aika­sar­jo­jen ja kuvai­le­vien tun­nus­lu­ku­jen raportoinnissa.

  15. Suo­si­tus 14 on ter­ve­tul­lut. Kor­re­laa­tiois­ta pitäi­si pääs­tä kausaa­tioon. Esi­mer­kik­si hil­jat­tain uuti­soi­tiin tut­ki­muk­ses­ta (Ero­la ja kumpp.), jon­ka mukaan pie­ne­nä päi­vä­hoi­toon men­neet kou­lut­tau­tu­vat pisim­mäl­le. Median läpäi­si vää­ri­nym­mär­rys, jon­ka mukaan pit­käl­le kou­lut­tau­tu­mi­nen oli­si var­hai­sen päi­vä­hoi­don ansio­ta. Tut­ki­jat oli­vat kyl­lä havain­neet kor­re­laa­tion häviä­vän, jos huo­mioi­daan lap­sen van­hem­pien kou­lu­tus (jon­ka tie­de­tään vai­kut­ta­van lap­sen kou­lut­tau­tu­mi­seen monen teki­jän kaut­ta). Mut­ta tut­ki­jat eivät halun­neet huo­mioi­da tätä tut­ki­muk­sen joh­to­pää­tök­sis­sä eikä medial­le anne­tuis­sa haastatteluissa:

    Päi­vä­hoi­to voi vähen­tää per­he­taus­tan vai­ku­tus­ta myö­hem­piin kou­lu­tus­va­lin­toi­hin ja sitä kaut­ta tule­vaan yhteis­kun­nal­li­seen ase­maan, sanoo pro­fes­so­ri Jani Ero­la Turun yli­opis­tos­ta.” (MTV 17.11.2016)

    Suo­si­tus 23 vai­kut­taa epä­rea­lis­ti­sel­ta, vaik­ka tavoi­te sinän­sä on hyvä. Epä­asial­li­sia kei­no­ja tus­kin voi­daan erot­taa sel­lai­sis­ta kei­nois­ta, joi­ta on suo­ta­va käyt­tää aineis­ton ana­ly­soin­nis­sa. Parem­pi on pois­taa aineis­tos­ta piir­tei­tä, jot­ka aut­ta­vat iden­ti­fioi­maan poti­lai­ta “hel­pos­ti” ja tyy­tyä sii­hen, että tämän seu­rauk­se­na aineis­tos­ta myös kato­aa infor­maa­tio­ta, ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä tut­ki­mus­ky­sy­myk­sen kan­nal­ta kes­keis­tä infor­maa­tio­ta (vaik­ka tätä tus­kin voi­daan taa­ta). Suo­si­tus 23 voi olla rea­lis­ti­nen vain kos­kien joi­ta­kin hyvin stan­dar­di­soi­tu­ja, rutii­nin­omai­sia tapo­ja ana­ly­soi­da aineis­toa; sel­lai­siin ei kui­ten­kaan pitäi­si rajoit­tua, kun tut­ki­taan suu­ria aineis­to­ja ja moni­mut­kai­sia ilmiöitä.

    1. Sel­vi­tyk­ses­sä sano­taan, että on pal­jon hyvää tut­ki­mus­ta, johon ehdo­tet­tu rat­kai­su ei sovi. Ratit­kaan eivät sovi koko Suomeen.

  16. Vil­le:
    “14.Sosiaalisten ero­jen tut­ki­muk­ses­sa pain­opis­tet­tä siir­re­tään syy- ja seu­raus­suh­tei­den tut­ki­mi­seen ja inter­ven­tioi­den vai­kut­ta­vuu­den arvioimiseen.”

    Ihan mie­len­kiin­nos­ta, mis­sä sosi­aa­lis­ten ero­jen tut­ki­muk­sen pain­opis­te täl­lä het­kel­lä on?

    Tuuk­ka Saa­ri­maa: Kor­re­laa­tioi­den, aika­sar­jo­jen ja kuvai­le­vien tun­nus­lu­ku­jen raportoinnissa.

    Miten­kö­hän tämä­kin käy­tän­nös­sä voi­daan toteut­taa? Omal­la sosi­aa­lia­lan tut­ki­musa­lal­la­ni on kan­sain­vä­li­ses­ti vii­mei­sen 20–30 vuo­den aika­na jul­kais­tu vino pino mää­räl­li­siä tut­ki­muk­sia, mut­ta niis­tä vain noin vii­des­sä pys­ty­tään teke­mään kausaa­li­suut­ta kos­ke­via pää­tel­miä. Inter­ven­tioi­den vai­kut­ta­vuut­ta­kin on tut­kit­tu, mut­ta mitään kovin vah­vo­ja pää­tel­miä näis­sä tut­ki­muk­sis­sa ei juu­ri kos­kaan pys­ty­tä teke­mään. Kokeel­lis­ta ase­tel­maa hyö­dyn­tä­vien tut­ki­mus­ten teke­mi­nen on käy­tän­nöl­lis­ten ja eet­tis­ten syi­den takia äärim­mäi­sen vaikeaa. 

    Oli­si äärim­mäi­sen hyö­dyl­lis­tä kuul­la, miten talous­tie­tei­li­jät näi­tä haas­tei­ta rat­ko­vat, mikä­li heil­lä täs­sä suh­tees­sa on sosi­aa­li­tie­tei­li­jöi­tä parem­mat mene­tel­mät käy­tös­sään, kuten blo­gi-isän­tä väit­tää. Itse olen elä­nyt luu­los­sa, että kyse ei ole niin­kään pal­jon sosi­aa­li­tie­tei­li­jöi­den huo­nos­sa mene­tel­mä­osaa­mi­ses­sa tai asen­teis­sa, vaan sii­nä, että talous­tie­tees­sä on hel­pom­pi raken­taa kokeel­li­sia asetelmia.

  17. Tuuk­ka Saa­ri­maa: Kor­re­laa­tioi­den, aika­sar­jo­jen ja kuvai­le­vien tun­nus­lu­ku­jen raportoinnissa.

    Jos kaik­kien asi­aan mah­dol­li­ses­ti vai­kut­ta­vien teki­jöi­den (esim. bio­lo­gi­nen perin­nöl­li­syys) huo­mioi­mi­nen ei kiin­nos­ta, kan­nat­taa var­maan pysy­tel­lä­kin edellämainitussa.

    Juu­ri oli HS:ssä jut­tu lop­puun­pa­la­vis­ta las­ten­tar­han­opet­ta­jis­ta. Ovat jos­tain saa­neet pää­hän­sä, että hei­dän työ­pa­nok­ses­taan riip­puu mil­le ural­le las­ten elä­mä lähtee.

  18. Ant­ti:
    Oli­si äärim­mäi­sen hyö­dyl­lis­tä kuul­la, miten talous­tie­tei­li­jät näi­tä haas­tei­ta rat­ko­vat, mikä­li heil­lä täs­sä suh­tees­sa on sosi­aa­li­tie­tei­li­jöi­tä parem­mat mene­tel­mät käy­tös­sään, kuten blo­gi-isän­tä väit­tää. Itse olen elä­nyt luu­los­sa, että kyse ei ole niin­kään pal­jon sosi­aa­li­tie­tei­li­jöi­den huo­nos­sa mene­tel­mä­osaa­mi­ses­sa tai asen­teis­sa, vaan sii­nä, että talous­tie­tees­sä on hel­pom­pi raken­taa kokeel­li­sia asetelmia.

    Vuo­den 2011 Turin­gin pal­kin­to (tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen arvos­te­tuin pal­kin­to) myön­net­tiin yhdys­val­ta­lai­sel­le Judea Pear­lil­le, joka on tut­ki­nut muun muas­sa kausaa­li­suu­den mallintamista.

    This work has over­tur­ned the long-held belief in sta­tis­tics that causa­li­ty can be deter­mi­ned only from cont­rol­led ran­dom trials – which are impos­sible in areas such as the bio­lo­gical and social sciences.”

    http://amturing.acm.org/award_winners/pearl_2658896.cfm

    Pearl on ymmär­tääk­se­ni sitä miel­tä, että talous­tie­tei­li­jät teke­vät edel­leen­kin joi­ta­kin asioi­ta vää­rin kausaa­li­suu­den suhteen.

  19. Talous­tie­teen mene­tel­mis­tä löy­tyy lisää vaik­ka­pa tääl­tä: https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/jep.24.2.3

    Tai tääl­tä: https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/jel.47.1.5

    Jäl­kim­mäi­nen tosin tai­taa olla mak­su­muu­rin takana. 

    Angris­til­lä ja Pisch­kel­lä on myös kak­si hyö­dyl­lis­tä oppi­kir­jaa: Mas­te­ring Met­rics sekä Most­ly Harm­less Eco­no­met­rics. Jäl­kim­mäi­nen on näis­tä vaa­ti­vam­pi. Käy­tän sitä talous­tie­teen mais­te­rio­pin­to­jen kurs­si­kir­ja­na, mut­ta sitä käy­te­tään myös tohtoriopinnoissa.

    Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta, että vain täl­lai­nen tut­ki­mus on tär­ke­ää, mut­ta olen Osmon kans­sa samaa miel­tä, että sii­hen pitäi­si pyr­kiä aiem­paa enemmän.

  20. 7. THL:n talou­del­lis­ta itse­näi­syyt­tä lisä­tään niin, että se voi toi­mia lii­ke­lai­tok­sen tavoin nykyi­sen juri­di­sen sta­tuk­sen puit­teis­sa. Lai­tok­sen mak­sul­lis­ta toi­min­taa laa­jen­ne­taan ja kykyä vas­ta­ta tar­vit­taes­sa nopeas­ti lisään­ty­vään kysyn­tään parannetaan.
    8. Muu­te­taan THL-lakia niin, että THL voi myy­dä mak­sul­li­sia kon­sul­taa­tio­pal­ve­lu­ja kun­nil­le ja maakunnille.”

    Johan­na Ven­de­lin: “7. THL:n talou­del­lis­ta itse­näi­syyt­tä lisä­tään niin, että se voi toi­mia lii­ke­lai­tok­sen tavoin nykyi­sen juri­di­sen sta­tuk­sen puit­teis­sa. Lai­tok­sen mak­sul­lis­ta toi­min­taa laa­jen­ne­taan ja kykyä vas­ta­ta tar­vit­taes­sa nopeas­ti lisään­ty­vään kysyn­tään parannetaan.

    8. Muu­te­taan THL-lakia niin, että THL voi myy­dä mak­sul­li­sia kon­sul­taa­tio­pal­ve­lu­ja kun­nil­le ja maakunnille.”

    Työ­ter­veys­lai­tok­sel­la fokuk­sen siir­tä­mi­nen tut­ki­mus­lai­tok­ses­ta pal­ve­lu­lai­tok­seen toteu­tet­tiin vuon­na 2016. Sii­nä yhtey­des­sä kan­sain­vä­li­ses­ti kova­ta­sois­ta kokeel­lis­ta tut­ki­mus­ta (pit­käl­ti Eu:n, yksi­tyis­ten sää­tiöi­den ja muun kil­pail­lun pro­jek­ti­ra­hoi­tuk­sen tur­vin pyö­ri­vä tut­ki­mus) teke­vä tut­ki­mus­osas­to lakkautettiin.Tämä sama lie­nee tavoi­te THL:n suh­teen: mini­moi­daan oma (tai yhteis­työ­pro­jek­tei­na tapah­tu­va) kokeel­li­nen tut­ki­mus­työ. Ase­te­taan pal­ve­luis­ta saa­ta­va kas­sa­vir­ta kil­pail­lun tut­ki­mus­ra­hoi­tuk­sen edel­le? Toi­sin sanoen, tuo­te­taan jat­kos­sa vähem­män uut­ta yleis­hyö­dyl­lis­tä tut­ki­mus­ta, mut­ta enem­män sel­vi­tys­työ­tä ja pal­ve­lua tiet­ty­jen asia­kas­sek­to­rei­den tarpeisiin?

  21. Johan­na Ven­de­lin: Toi­sin sanoen, tuo­te­taan jat­kos­sa vähem­män uut­ta yleis­hyö­dyl­lis­tä tut­ki­mus­ta, mut­ta enem­män sel­vi­tys­työ­tä ja pal­ve­lua tiet­ty­jen asia­kas­sek­to­rei­den tarpeisiin? 

    Samaa teh­dään yli­opis­to­jen ja mui­den jul­kis­ten lai­tos­ten­kin osal­ta. Val­tios­ta teh­dään uus­li­be­ra­lis­ti­sen ideo­lo­gian mukai­ses­ti alis­teis­ta talous­jär­jes­tel­mäl­le ja sen toimijoille.

  22. Kan­sal­li­sen neu­ro­kes­kuk­sen pää­toi­mi­pis­te sijoi­te­taan Kuopioon”

    Ei nyt yri­te­tä enää väki­sin sijoit­taa toi­mi­pis­tei­tä kuopioon.
    Mie­luum­min Turkuun : )

  23. Mik­si ei ehdo­tet­tu THL:n ja Työ­ter­veys­lai­tok­sen yhdis­tä­mis­tä ? Täl­löin TTL:n ase­ma tuli­si riip­pu­mat­to­mam­mak­si kol­mi­kan­nas­ta. Työ­ter­veys­lai­tok­sel­la on toi­sin kuin THL:llä pal­jon mak­sul­lis­ta pal­ve­lu ja kou­lu­tus­toi­min­taa. Tiet­tä­väs­ti Tans­kas­sa ja Nor­jas­sa vas­taa­vat lai­tok­set ovat itse­näi­sem­piä (ja pie­nem­piä). Ruot­sis­sa­han Arbets­liv­sins­ti­tu­tet lak­kau­tet­tiin noin 10 vuot­ta sit­ten. Sitä pidet­tiin tie­tääk­se­ni lii­kaa Ruot­sin dema­rien laitoksena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.