Kunnallisvaaliohjelmani 2008

Olen koon­nut tähän koos­t­een kun­nal­lispoli­ti­ikkaa koske­via kysymyk­siä blogillani. Tämä muo­dostaa vaalio­hjel­mani. Sen runko on esitet­ty lyhyt­sanais­es­ti. Linkit ohjaa­vat pitem­pi­in kir­joituk­si­in ja niistä käy­tyyn keskustelu­un. Jos tulen val­i­tuk­si kaupung­in­val­tu­us­toon, jätän tämän ohjel­man sivus­tol­leni jatku­vasti päivitet­täväk­si “Mitä tehdä Helsingille” ‑sivus­tok­si. Tätä sivua ei voi tekni­sistä syistä kom­men­toi­da, mut­ta keskustelua voi jatkaa kom­men­toimal­la linkkien takana ole­via postauksia.

Rakentaminen raiteiden varsille ja lisää raiteita

Näis­sä vaaleis­sa val­i­taan välil­lis­es­ti myös Uuden­maan­li­iton val­tu­us­to ja hallitus.

Helsin­gin seudulle on tarkoi­tus rak­en­taa Tam­pereen ver­ran asun­to­ja seu­raavien kahdek­san vuo­den aikana. Tämän rak­en­tamisen ei saa antaa hajau­tua ympäri pitkin pel­to­ja, vaan se on keskitet­tävä metro- juna- ja pikaratik­ka-asemien äärelle samaan tapaan kuin Kööpenhaminassa. ’

Ihan­nekaupunk­i­ni on samankaik­ses­ti tiivis ja har­va. Se koos­t­uu tiivi­istä, jalankulku­un perus­tu­vista “kylistä”, joiden välis­sä on kun­non viher­alueet ja jot­ka on yhdis­tet­ty toisi­in­sa raideli­iken­teel­lä. Kat­so tarkem­min seu­raav­ista artikkeleista:

- Päämin­is­teri on puhunut

- Raken­netaan vain asemien ympärille

- Tiivis mut­ta harva

- Van­hanen piir­si itse himmelinsä

- Vaat­to­vaara ja Kortteinen

- Kylä­nauha parem­pi kuin Van­hasen himmeli

- Yksi Van­haselta puut­tuu ja sen mukana kaikki

. Juna tuo huumeet

- Asfalt­tikepu­laiset

Uuden­maan­li­iton ei tule suos­tua Espoon His­tan rak­en­tamiseen ilman, että alue liitetään raide­v­erkkoon. Espoos­ta tulisi saman tien vetää rata His­tan ja Vihdin kaut­ta Loh­jalle. Se rahoitet­taisi­in maan arvon­nousul­la per­imäl­lä radan vaiku­tus­pi­iris­sä raken­nus­maa­mak­sua. Rataa voidaan myöhem­min jatkaa val­tion pro­jek­ti­na Saloon.

- His­tan aluet­ta ei voi rak­en­taa ilman rataa

- Uuden­maan­li­iton pidet­tävä pään­sä Espoon Histassa

- Saako tietoa pimittää?

- Kenen pitää mak­saa raiteet?

Pisara-rata tarvitaan nopeasti

Kun rautatei­den suo­sio on nopeasti nous­sut, Helsin­gin rat­api­han kap­a­siteet­ti täyt­tyy. Jo täl­lä vaa­likaudel­la on varaudut­ta­va tekemään päätök­set niin san­otus­ta Pis­araraiteesta. Se olisi maanalainen raide paikallisju­nille, joka kiertäisi Pasi­las­ta Töölön kaut­ta jon­nekin Esplanadin paikkeille ja sieltä hakaniemen kaut­ta takaisin Pasi­laan. Asemia olisi Opper­an tienoil­la Töölössä, Esplanadin alla ja hakaniemen torin alla.

- Rautateiltä lop­puu kapasiteetti

Santahamina tulee saada asuinkäyttöön

Parin kilo­metrin — kah­den tai komen metropy­säkin — päässä keskus­tas­ta sijait­se­va San­ta­ham­i­na tar­joaisi eri­no­maisen paikan uudel­la asuinalueelle. Saarelle mah­tu­isi luon­toar­vo­ja vaalien asumaan vai­vat­ta 20 000 ihmistä.

Saarel­la on arvokas­ta van­haa raken­nuskan­taa, joka säi­lyt­tämäl­lä ja uusiokäyt­töön otta­mal­la alueesta saadaan todel­la ain­ut­laa­tu­inen asuinalue.

Kaikkial­la maail­mas­sa kaupunkien keskus­to­jen tun­tu­mas­sa sijait­se­vista kasarmi­alueista on luovut­tu, kos­ka niil­lä ei ole enää puo­lus­tuk­sel­lista merk­i­tys­tä ja kos­ka kallista maa­ta tarvi­taan muuhun käyttöön.

San­ta­ham­i­naan sijoitet­ti­in varuskun­ta alun­perin pitämään kuris­sa helsinkiläis­rtä työväestöä ja kuk­ista­maan sen mah­dolli­nen kapinoin­ti. Toisin, kun väitetään, saarel­la ei ole san­ot­tavaa maan­puo­lus­tuk­sel­lista tehtävää. Ennen siel­lä oli sen­tään ran­nikko­tyk­istöä, mut­ta nekin on nyt kor­vat­tu liikuteltavil­la mer­i­maalio­hjuk­sil­la. Sodana­jan yksiköitä ei saarel­la muo­doste­ta, kos­ka ne “oli­si­vat siel­lä kuin tar­jot­timel­la ja kah­den sil­lan takana valmi­ik­si motissa”.

Puo­lus­tusvoimille kyse on mukavu­ud­es­ta. Kuka­pa ei olisi mielu­um­min töis­sä San­ta­ham­i­nas­sa kuin jos­sain kor­pi­varuskun­nas­sa ja onpa helsinkiläis­ten varus­mi­estenkin mukavampi palvel­la siel­lä kuin Vekara­järvel­lä. Vas­tas­sa on kuitenkin 20 000 henkilön oikeus asua lähel­lä keskustaa.

Helsin­gin tulisi ostaa San­ta­ham­i­na Senaat­tiki­in­teistöiltä sum­mal­la, joka riit­tää kor­vaa­maan puo­lus­tusvoimien saarelle tekemät investoinnit.

-Hesarin mukaan San­ta­ham­i­naa ei tarvi­ta asumiseen

- Ken­raali Santahaminasta

- San­ta­ham­i­na asuinkäyttöön!

Kan­natan myös Malmin lento­ken­tän rak­en­tamista, kos­ka har­rasteil­mailu vie kohtu­ut­tomasti tilaa keskeltä kaupunkia. Jos jotain pitää Helsingistä siirtää maakun­ti­in niin siir­ret­täköön lentäjäkoulutus.

- Mitä kuu­luu mak­saa itse

- Malmin lentokenttä

Helsin­ki ei saa päästää asun­to­tuotan­toa notkah­ta­maan, vaan sen tulee raken­nut­taa asun­to­ja, myös omis­tusasun­to­ja, oma­l­la riskillään.

- Kaupun­ki raken­nut­ta­maan omistusasuntoja

- Mik­si kaupun­gin kan­nat­taa pitää asun­to­tuotan­toa yllä laman yli

Paljon lisää pihakatuja

Autoli­ikenne on tuhon­nut katuym­päristön jalankulkuym­päristönä. Mik­si autol­la olisi päästävä jokaiselle kadulle. Helsinki­in tarvig­taan paljon lisää pihakatu­ja. Autol­la voisi ajaa niitä pitkin oven eteen, jos se on tarpeen tavaran tai vaikeasti liikku­van henkilön kul­jet­tamisek­si, mjut­ta tämä tapah­tu­isi jalanku­lun ehdoil­la: mak­siminopeus on 20 km/h ja auto­jen on annet­ta­va esteetön kulku jalankulkijoille.

- Autot ja kaupun­ki: katutila

Pysäköintipolitiikka tulee uudistaa

Auto­jen säi­ly­tys vie aivan liikaa katu- ja pihati­laa. Pysäköin­tipaikan ei tarvitse olla ihan oven edessä, vaan mielu­um­min asuinalueen ulkop­uolel­la. Autot pitäisi lait­taa maan alle ja eril­lisi­in pysäköin­ti­taloi­hin tai muuten maise­moi­da pois sen sijaan, että ne levit­täy­tyvät kaikkialle.

- “Pris­man parkkipaik­ka katolle!

Pysäköin­nin kus­tan­nuk­set kuu­lu­vat autoil­i­jan oma­lle vas­tu­ulle. On väärin myy­dä asun­to ja pysäköin­tipaik­ka kytkykaup­pana, jol­loin auto­tokin paikas­ta joutuu mak­samaan pysäköin­tipaikas­ta. Uusil­la asuinalueil­la, esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa, yksi pysäköin­tipaik­ka mak­saa 30 000 – 50 000 euroa, eli selvästi enem­män kuin auto. Siel­lä, mis­sä pysäköin­tipaik­ka on kallis rak­en­taa, sen tulee olla kallis myös käyt­täjille, kos­ka muuten niitä kysytään liikaa. Alueille,joilla pysäköin­nin jär­jestämi­nen on vaikea­ta, ohjau­tu­isi näin enem­män autot­to­mia asukkaita.

- Autot ja pysäköin­ti kaupungeis­sa”,

- Pysäköin­tipaikan hin­ta ja asukkaiden valikoi­tu­mi­nen,

Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta pitää aluk­si kym­menker­tais­taa. Helsingis­sä on myy­ty pilkkahin­taan (36 euroa/vuosi) run­saat 30 000 asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta. Paikko­ja on kuitenkin vain 19 400. Tämä tilanne ei ole kenenkään etu­j­jen mukainen. Jos paik­ka mak­saisi enem­män, tun­nuk­sia myytäisi­in vähem­män ja tun­nuk­sen ostanut saisi myös pysäköintipaikan.

Asukaspysäköin­nin maksut

Asukaspysäkäin­tipaikan hin­ta kymmenkertsitettava

Isoja terveysasemia

Helsingis­sä kan­nat­taisi pyrk­iä nyky­istä selvästi suurem­pi­in ja monipuolisem­pi­in ter­veysasemi­in, jois­sa olisi myös erikois­lääkäre­itä. Näi­den asemien olisi olta­va hyvien liiken­ney­hteyk­sien varressa,jolloin niid­edn saavutet­tavu­us voisi olla parem­pi, vaik­ka asemia olisi harvem­mas­sa. Täl­laista voisi kokeil­la vaik­ka Itäkeskuk­ses­sa, joka on koko Itä-Helsin­gin luon­nolli­nen keskus. Kan­takaupun­gin ter­veysase­ma voisi olla Pos­ti­talol­la, jolle ei tun­nu­ta muuten löytävän käyt­töä — olet­taen tietysti, että tarkem­pi tarkastelu osoit­taa talon ole­van kohtuukus­tan­nuksin muutet­tavis­sa ter­veysase­man käyttöön.

- Iso­ja terveysasemia

-Ter­veyskeskusten menetet­ty maine

Kysymys tontinvuokrista on vaikea

Helsingis­sä uusi­taan van­ho­ja vuokra­sopimuk­sia. Siinä yhtey­dessä inflaa­tion syömiä vuokria nos­te­taan monin- tai jopa monikym­menker­tais­es­ti. Osa vuokrista on niin halpo­ja, että asumiskus­tan­nuk­set nousi­si­vat, jos kaupun­ki lahoit­taisi ton­tit taloy­htiöille, kos­ka sil­loin niistä pitäisi mak­saa kiinteistöveroa.

Kaupun­gin on kohdelta­va kaikkia asukkaitaan tas­a­puolis­es­ti. Ei voi pitää hyväksyt­tävänä sitä, että uusista ton­teista mak­se­taan huo­mat­tavasti korkeam­paa vuokraa kuin van­hoil­ta. Vain osa kaupunki­lai­sista on ylipään­sä saanut käyt­töön­sä kaupun­gin vuokratontin.

Niin erikoiselta kuin se kuu­lostaakin, halvem­pi ton­tin­vuokra ei tee asumis­es­ta halvem­paa sen kannal­ta kat­soen, joka on osta­mas­sa asun­toa, kos­ka hal­pa vuokra nos­taa vas­taavasti asun­non hin­taa. Nykyisen omis­ta­jan kannal­ta vuokran koro­tus on silkkaa rahan­menoa, kos­ka yhtiö­vastike nousee ja omis­ta­ja on ehkä aikon­aan mak­sanut asun­nos­ta yli­hin­taa kuvitel­lessaan, että hal­pa vuokra jatkuu ikuisu­u­teen. Sik­si vuokrako­ro­tuk­set on tehtävä pitkän siir­tymäkau­den aikana. Samal­la on päästävä jär­jestelmään, jos­sa vuokrat seu­raa­vat maan arvon kehi­tys­tä nopeam­min, eikä täl­laisi­in suuri­in hyp­päyk­si­in jouduta.

- Hert­toniemen vuokrankorotukset

Erilliskysymyksiä

Ysin ratik­ka tulee jatkaa Korkeavuoren kat­ua rantaan asti ja tehdä Korkeavuorenkadus­ta samal­la käve­lykatu, joka muo­dostaisi pohjois-etelä­su­un­taisen kävelyak­selin jalankulk­i­joille ja muo­dos­tu­isi eteläis­ten kaupungi­nosien tärkeim­mäk­si ostos- ja ravintolakaduksi.

- Hyvä ehdos­tus Korkeavuorenkadusta

Kata­janokalle suu­nitel­tu hotel­li­hanke tulee hylätä. Paik­ka sopii hotellille, mut­ta suun­nitel­tu hotel­li ei ulkonäkön­sä puoles­ta sovi lainkaan kaavail­lulle paikalle

- Kata­janokan hotellihankkeesta

Tal­in golfken­tän vuokra­sopimuste ei tule uusia. Alue on joko avat­ta­va kaikkien lähiön asukkaiden käyt­töön tai jos golfin pelu­u­ta jatke­taan, sen pitää olla samoin ehdoin mah­dol­lista kaikille helsinkiläisille.

- Mitä veron­mak­sajien tulee tukea?