Helsinkiin tulee ihmisiä niin paljon kuin asuntoihin mahtuu

Helsin­gin tietokeskus on nos­tanut kaupun­gin väk­ilukua koske­vaa ennustet­taan niin, että vuon­na 2050 väk­iluku olisi 760 000 asukas­ta. En ole lukenut varsi­naista raport­tia, mut­ta lehti­ti­eto­jen mukaan ennuste perus­tuu muut­toli­ik­keeseen, syn­tyvyy­teen ja kuolleisu­u­teen. Väestönkasvu hidas­tuu, kun suuret ikälu­okat alka­vat pois­tua kesku­ud­estamme. Jat­ka lukemista “Helsinki­in tulee ihmisiä niin paljon kuin asun­toi­hin mahtuu”

En asetu ehdolle eduskuntavaaleissa

Olen päät­tänyt jäädä pois eduskun­nas­ta seu­raavis­sa eduskun­tavaaleis­sa. Mie­lenki­in­toni on siir­tynyt vai­heit­tain puolue­poli­ti­ikas­ta muun­laiseen vaikut­tamiseen. Sik­si kat­son, että on hyvä tehdä eduskun­nas­sa tilaa jollekin motivoituneemmalle.

Yhteiskun­nal­lista vaikut­tamista en aio lopet­taa, vaan jatkan Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan vara­puheen­jo­hta­jana, blog­gaa­jana, ammat­tiluen­noi­jana, kolum­nisti­na ja tietokirjailijana.

Min­ua kiin­nos­taa myös hal­li­tustyösken­te­ly yri­tyk­sis­sä, joiden toimi­ala vas­taa osaamisaluei­tani ja maail­manku­vaani. Olen täl­lä het­kel­lä jät­teenkäsit­te­lyn ja bioen­er­gian alal­la toimi­van BMH Tech­nol­o­gy Oy:n hallituksessa.

En ole aikeis­sa hakea kansane­dus­ta­jan sopeu­tu­miseläket­tä. Kansane­dus­ta­jil­la on ainakin tois­taisek­si kiin­teä eläkeikä, 65 vuotta.

 

= = =

Oden vaalio­hjel­man valmis­telu täl­lä blogilla jatkuu häir­iöt­tä. Ehdo­tuk­set ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Mikä on kunnan oma palvelu?

Osu­uskau­pat läh­estyivät tari­nansa lop­pua 1960-luvul­la, kunnes ne vai­h­toi­vat organ­isaa­tio­ta. Kun­nal­li­sista osu­uskaupoista siir­ryt­ti­in maakun­nal­lisi­in ja vauhti parani olen­nais­es­ti. Mitä tästä voisi oppia kun­tien palvelu­ja ajatellen?

Tun­tuu luon­te­val­ta, että kun­tien palveluista ne kan­nat­taa tuot­taa kun­nal­lis­es­ti, jois­sa asi­akku­us on pääsään­töis­es­ti rajoitet­tu kun­nan asukkaisi­in. Täl­laisia ovat perusk­oulut ja päiväkodit nyt esimerkik­si sekä ainakin tois­taisek­si van­hus­ten­huolto. Jat­ka lukemista “Mikä on kun­nan oma palvelu?”

Kiinteistökunta – palvelukunta

Kun­nal­la on kak­si hyvin eri­laista tehtävää:

  1. Infrakun­ta: maankäytöstä, asun­to­tuotan­nos­ta, liiken­teestä ja elinkei­nop­o­li­ti­ikan edel­ly­tyk­sistä huolehtiminen
  2. Palvelukun­ta: palveluista huolehtiminen

Näi­den kah­den opti­maa­li­nen alue­jako on aivan eri­lainen. Infrakun­taa tulee kehit­tää koko kaupunkia yht­enäis­es­ti tarkastellen. Palvelukun­taa ajatellen kaupun­ki voi olla edelleen jaet­tu nyky­isi­in kun­ti­in tai jopa nyky­isiä kun­tia pienem­pi­in osi­in. Jat­ka lukemista “Kiin­teistökun­ta – palvelukunta”

Risikko nimitti propellipäätyöryhmän

Kun­t­a­min­is­teri Paula Risikko on nimit­tänyt työryh­män pohti­maan tule­vaisu­u­den kun­taa. Hänen pro­pel­lipää­työryh­mäk­si kut­sumansa joukko on kokoon­panoltaan seu­raa­va: Jat­ka lukemista “Risikko nimit­ti propellipäätyöryhmän”

Mitä kaikkea Rosatomin kanssa on sovittu?

Fen­novoiman ydin­voimalan hin­naksi on arvioitu kuusi mil­jar­dia ja teho tiede­tään 1200 MW:ksi. Tiedän jotain kil­pail­e­van han­kkeen kus­tan­nus­laskelmista ole­tuk­sel­la että hin­ta puo­let halvem­pi ja teho 1600 MW, joskin tätä pro­jek­tia vähän rasit­ta­vat raken­nu­saikaiset korot. Näitä kah­ta tietoa ver­taa­mal­la laskin, että Fen­novoiman sähkön omakus­tan­nushin­nan on olta­va vähin­tään 100 € megawat­ti­tun­nil­ta. Näil­lä nurkil­la sen pitäisi liikkua, sil­lä onhan Bri­tan­ni­aan kaavail­lulle ydin­voimalalle luvat­tu 110 euron syöt­tö­tar­if­fi. Varovais­es­ti olen kuitenkin sanonut, että hin­nan on olta­va vähin­tään 80 euroa/MWh Jat­ka lukemista “Mitä kaikkea Rosatomin kanssa on sovittu?”

Eläkeratkaisu

Eläk­er­atkaisu oli odotet­tu. Sekään ei ollut yllä­tys, että suuret ikälu­okat päästetään ensin eläk­keelle 63-vuo­ti­aina ja hei­dän eläkkei­den­sä mak­sa­jat vähän myöhem­min. Jos eli­na­jan­odote jatkaa nousuaan, eläk­keelle pääsy myöhen­tyy edelleen niin, että 2/3 piden­tyneestä elämästä menee työhön ja 1/3 eläk­keel­lä oloon .

Kaik­ki työ­nan­ta­jat eivät var­maankaan ole tyy­tyväisiä siihen, että ylin eläk­keelle­si­ir­tymisikkä nousee 70 vuo­teen johon asti on siis oikeus olla töissä.

Sitä en voi hyväksyä, että eläkeiän nousu tule­vaisu­udessa voi jäädä pienem­mäk­si, jos työl­lisyysaste nousee. Kai sil­lä työl­lisyysas­teen nousul­la on muitakin tavoit­tei­ta kuin eläk­keet. Koulu­tus, ter­vey­den­hoito, infrarak­en­t­a­mi­nen ja muu sel­l­ainen kiva, jota parem­pi työl­lisyysaste mah­dol­lis­taa. Jat­ka lukemista “Eläk­er­atkaisu”

Aloitteellisuutta säästöihin

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä)

Sosi­aali- ja ter­veyshuol­lol­la on väistämät­tä edessään ankaria säästöjä. Val­tio ja kun­nat eivät voi lop­ut­tomasti jatkaa velak­si elämistä. Nyky­laskelmien mukaan edes hyvä nousukausi ei velka­an­tu­mista lopet­taisi. On siis säästettävä.

Sote-palve­lut eivät voi säästöiltä vält­tyä, kos­ka ne ovat niin suuri osa julk­i­sista menoista, että niiden jät­tämi­nen säästö­jen ulkop­uolelle iskisi kaik­keen muuhun ankarasti. Lisäk­si on luon­nolli­nen poli­it­ti­nen lainalaisu­us, että meno­erää, joko pyrkii kas­va­maan tarpeen kas­vamisen vuok­si, kohdel­laan ankaram­min kuin sel­l­aisia, jot­ka luon­nos­taankin vähenevät. On helpom­pi leika­ta kasvus­ta kuin alen­taa joitain meno­er­iä absolu­ut­tis­es­ti, niin irra­tionaal­ista kuin tämä onkin. Väestön ikään­tymisen takia sote-menois­sa on iso kasvu­paine. Jat­ka lukemista “Aloit­teel­lisu­ut­ta säästöihin”

Taloussanomat julkaisi uutisankan nuorten asumistoiveista

Talous­sanomat julka­isi uutisen, jon­ka mukaan suo­ma­laiset nuoret haaveil­e­vat pääosin asumis­es­ta maaseudul­la ja korkein­taan kaupun­gin lähel­lä, mut­ta eivät kaupungissa.

 Tutkimuk­sen mukaan suurin osa nuorista haaveilee maal­la asumisesta.

 Uuti­nen vaikut­ti yllät­tävältä. Sitä on refer­oitu monis­sa lehdis­sä. Tieto on täysin paikkaansapitämätön. Talous­sanomat on julkaissut ilmi­selvän ankan. En tiedä, onko tutk­i­ja refer­oin­ut omaa tutkimus­taan väärin vai onko kir­joit­ta­ja vain ymmärtänyt väärin, mut­ta totu­us on aivan toinen. Tämän blo­gin kom­men­toi­ja nim­imerk­ki Lep­oti­la zZ tutus­tui alku­peräiseen tutkimus­ra­port­ti­in ja kävi ilmi, että kyse oli aivan muus­ta:  Jat­ka lukemista “Talous­sanomat julka­isi uuti­sankan nuorten asumistoiveista”

Oden vaaliohjelma: verotuet rinnastettava menoihin.

Seu­raavaa hal­li­tus­ta muo­dostet­taes­sa meno­raa­mi määritel­lään uud­estaan niin, että myös verotuet rin­naste­taan menoi­hin, jot­ta suo­ria tukia ja vero­tukia käsiteltäisi­in tasaver­tais­es­ti. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma: verotuet rin­nastet­ta­va menoihin.”