Helsinkiin tulee ihmisiä niin paljon kuin asuntoihin mahtuu

Hel­sin­gin tie­to­kes­kus on nos­ta­nut kau­pun­gin väki­lu­kua kos­ke­vaa ennus­tet­taan niin, että vuon­na 2050 väki­lu­ku oli­si 760 000 asu­kas­ta. En ole luke­nut var­si­nais­ta raport­tia, mut­ta leh­ti­tie­to­jen mukaan ennus­te perus­tuu muut­to­liik­kee­seen, syn­ty­vyy­teen ja kuol­lei­suu­teen. Väes­tön­kas­vu hidas­tuu, kun suu­ret ikä­luo­kat alka­vat pois­tua keskuudestamme.

Näil­lä teki­jöil­lä voi olla teke­mis­tä sen kans­sa, kuin­ka pal­jon asuk­kai­ta tulee Hel­sin­gin seu­dul­le, mut­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­le tulee juu­ri niin pal­jon väkeä kuin asun­to­kan­taan mah­tuu. Oli­si­ko jär­ke­vää ennus­taa samoil­la mene­tel­mil­lä Kala­sa­ta­man tule­vaa asu­kas­mää­rää, vai kan­nat­tai­si­ko tutus­tua kaa­voi­tus­suun­ni­tel­miin? Itse asias­sa van­hus­ten kuol­lei­suus lisää väki­lu­kua, kos­ka heil­tä jää usein per­hea­sun­to, johon muut­taa perhe.

Hel­sin­ki on yleis­kaa­va­vi­siois­saan varau­tu­nut sii­hen, että kau­pun­gis­sa on vuon­na 2050 860 000 asu­kas­ta. Minus­ta tätä lukua voi­si jopa lisä­tä, kos­ka kau­pun­ki­ra­ken­teen hajoa­mi­nen on suu­rim­pia ympä­ris­tö­ri­kok­sia mitä Suo­mes­sa on tehty.

54 vastausta artikkeliin “Helsinkiin tulee ihmisiä niin paljon kuin asuntoihin mahtuu”

  1. 760 tai 860 tuhat­ta, on yhden­te­ke­vää, vas­ta sit­ten kun mil­lin raja pauk­kuu niin Hel­sin­ki on oikea city.

  2. Hel­sin­kiin tulee ihmi­siä niin pal­jon kuin asun­toi­hin mah­tuu, joten asun­to­jen mää­rä­tön lisää­mi­nen ei ole mikään ratkaisu.

    Yleis­kaa­vas­sa pitäi­si päin­vas­toin pyr­kiä vai­kut­ta­maan sii­hen, että täl­lai­nen hai­tal­li­nen kehi­tys saa­daan pysäy­tet­tyä. Hel­sin­gin puis­to­ja ja meren­ran­to­ja ei ole tar­peen raken­taa umpeen, kos­ka tilaa kyl­lä riit­tää muuallakin.

    1. Hyvä, asun­to­tuo­tan­non mah­dol­li­suu­det on otet­tu huo­mioon, mut­ta nyt meil­lä on kau­pu­ki­suun­niit­te­lu­vi­ras­ton kan­ta kaa­voi­tus­mah­dol­li­suuk­sis­ta ja Tie­to­kes­kuk­ses­sa huo­mat­ta­vas­ti alem­pi. Hel­sin­gin alu­eel­la toteu­tuu käy­tän­nös­sä kaik­ki, mitä kaa­voi­te­taan, muu­al­la seu­dul­la on toisin.

  3. Van­taal­le asun­to­ja:
    Hel­sin­kiin tulee ihmi­siä niin pal­jon kuin asun­toi­hin mah­tuu, joten asun­to­jen mää­rä­tön lisää­mi­nen ei ole mikään ratkaisu.

    Rat­kai­su mihin? Asun­to­jen mää­rän lisää­mi­nen tie­tys­ti aut­taa sii­hen että useam­mat ihmi­set saa­vat asua siel­lä mis­sä haluavat.

    Tuo argu­ment­ti että väes­tön­kas­vu pilaa kau­pun­gin on vähän kuin tämä kuu­lui­sa Yogi Ber­ra kom­ment­ti kau­pun­gin kes­kus­tas­ta: “Kukaan ei mene sin­ne enää. Siel­lä on lii­an pal­jon ihmi­siä.” Ihmi­set kyl­lä lopet­ta­vat Hel­sin­kiin muut­ta­mi­sen ihan itses­tään sit­ten kun se alkaa olla lii­an täyn­nä. Sii­hen asti asun­to­jen lisää­mi­nen ei voi muu­ta­kuin paran­taa kau­pun­kia kes­ki­mää­räi­sen muut­ta­jan näkökulmasta.

  4. Ennus­teen laa­din­nas­ta vas­taa­va­na vir­ka­mie­he­nä kom­men­toin, että Hel­sin­kiin ja koko Hel­sin­gin seu­dul­le on jo vuo­des­ta 1994 alkaen laa­dit­tu vuo­sit­tain ennus­teet, jos­sa kehi­tys­tä arvioi­daan 3–4 vaih­toeh­tois­ten pro­jek­tioi­den mukaan.

    Hel­sin­gin ja Hel­sin­gin seu­dun väes­tö­ke­hi­tyk­ses­tä laa­dit­tiin tänä vuon­na kol­me vaih­toeh­tois­ta pro­jek­tio­ta: perus­vaih­toeh­to, hidas­tu­van kas­vun vaih­toeh­to ja nopea vaih­toeh­to. Vaih­toeh­dot perus­tu­vat eri­lai­seen näke­myk­seen Hel­sin­gin seu­dun alue­ta­lou­den kehi­tyk­ses­tä sekä Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la tar­jol­la ole­vis­ta ja raken­net­ta­vis­ta asun­to­tuo­tan­to­mah­dol­li­suuk­sis­ta. Pro­jek­tioi­den perus­vaih­to vuo­teen 2024 asti valit­tiin Hel­sin­gin koko kau­pun­gin väes­tö­en­nus­teek­si, joka toi­mii poh­ja­na Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­li­sel­le väes­tö­en­nus­teel­le. Ennus­te­vaih­toeh­to­jen yksi­tyis­koh­tai­set perus­te­lut on esi­tet­ty Hel­sin­gin uuden yleis­kaa­van läh­tö­koh­ta-aineis­tok­si laa­di­tus­sa raportissa:
    Hel­sin­gin seu­dun ja Hel­sin­gin väestökehitys,
    Toteu­tu­nut väes­tön­kas­vu ja pro­jek­tiot vuo­teen 2050 (Sep­po Laak­so 2012) http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2012‑3.pdf

    Perus­vaih­toeh­don mukaan Hel­sin­gis­sä asui­si tuo 760 000 asu­kas­ta vuon­na 2050, nopean kas­vun vaih­toeh­dos­sa 860 000 ja hidas­tu­van kas­vun val­li­tes­sa 705 000.

    Yleis­kaa­vaa val­mis­tel­laa nopean kas­vun vaih­toeh­don mukai­se­na, kos­ka “nykyi­sen tie­don valos­sa näin nopea kas­vu on täy­sin mah­dol­li­nen ja sii­hen on perus­tel­tua varautua.”
    Lisäk­si Laak­son rapor­tis­sa tode­taan että “Jos maan­käyt­tö ei sopeu­du kas­vu­pai­nei­siin, vaan tont­ti­maan tar­jon­ta pysyy pul­lon­kau­la­na asun­to­tuo­tan­nol­le, se vai­kut­taa sekä väes­tö­ke­hi­tyk­seen että asu­mi­sen hin­taan. Väes­tön­kas­vuun näh­den lii­an pie­ni asun­to­tuo­tan­to joh­tai­si asun­to­jen hin­to­jen suh­teel­li­seen nousuun, joka vähen­täi­si muut­to­voit­toa. Toi­saal­ta jos tont­ti­maan tar­jon­ta pysyi­si niuk­ka­na Hel­sin­gis­sä ja muu­al­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, maan­käy­tön pai­ne pur­kau­tui­si kehys­kun­tiin ja ulom­mal­le työ­mark­ki­na­vyö­hyk­keel­le, jos­sa maan­käy­tön kas­vu­mah­dol­li­suu­det ovat jous­ta­vam­mat. Tämä puo­les­taan joh­tai­si yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­seen entisestään.”

    1. Ennus­te on var­maan­kin ihan oikein laa­dit­tu. Täs­sä on nyt se vika, että kun KSV tekee yleis­kaa­van 860 000 ihmi­sel­le, kaik­ki sano­vat, että sii­nä on tur­haan sata­tu­hat­ta ja tuo­hon sataan­tu­han­teen sisäl­ty­vät kaik­ki alu­eet, kukin vuorollaan.

  5. R.Silfverberg:
    snip
    vas­ta sit­ten kun mil­lin raja pauk­kuu niin Hel­sin­ki on oikea city.
    snap

    Mei­naat, että City of Lon­don ei ole oikea city?

  6. Pek­ka Vuo­ri:
    Hel­sin­gin uuden yleis­kaa­van läh­tö­koh­ta-aineis­tok­si laa­di­tus­sa raportissa:
    Hel­sin­gin seu­dun ja Hel­sin­gin väestökehitys,
    Toteu­tu­nut väes­tön­kas­vu ja pro­jek­tiot vuo­teen 2050 (Sep­po Laak­so 2012) http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2012‑3.pdf

    Perus­vaih­toeh­don mukaan Hel­sin­gis­sä asui­si tuo 760 000 asu­kas­ta vuon­na 2050, nopean kas­vun vaih­toeh­dos­sa 860 000 ja hidas­tu­van kas­vun val­li­tes­sa 705 000.

    Lai­nauk­sia:

    1

    Nopeas­sa vaih­toeh­dos­sa Hel­sin­gin seu­dun muut­to­voi­ton ole­te­taan pysy­vän koko jak­son ajan (vuo­teen 2050 asti) vuo­sit­tain hie­man kor­keam­mal­la tasol­la kuin vuo­si­na 2009–2011 kes­ki­mää­rin (noin 9000 hen­keä vuo­des­sa) ja muut­to­voi­tos­ta 80% odo­te­taan tule­van maa­han­muut­ta­jis­ta.

    2

    Perus­vaih­toeh­dos­sa Hel­sin­gin seu­dun muut­to­voi­ton ole­te­taan ale­ne­van vähi­tel­len noin kol­man­nek­sel­la vii­me vuo­sien tasos­ta. Muut­to­voi­tos­ta noin 75% odo­te­taan tule­van maa­han­muut­ta­jis­ta.

    3

    Hidas­tu­vas­sa vaih­toeh­dos­sa Hel­sin­gin seu­dun muut­to­voi­ton ole­te­taan ale­ne­van vähi­tel­len alle puo­leen vii­me vuo­sien tasos­ta. Muut­to­voi­tos­ta noin 80% odo­te­taan tule­van maahanmuuttajista.

    -

    Osmo kuvaa ylei­ses­ti Hel­sin­gin (seu­dun) kas­vun kan­ta­suo­ma­lais­ten loput­to­ma­na halu­na muut­taa alu­eel­le, mut­ta tämä yllä lai­nat­tu on asian­tun­ti­joi­den povaa­ma tämän kas­vun todel­li­suus. Lin­jas­sa useam­man aiem­man sel­vi­tyk­sen sekä 2000-luvul­la jo tapah­tu­neen kehi­tyk­sen kans­sa. Pro­sent­ti­lu­kui­hin ei ole­tet­ta­vas­ti edes sisäl­ly eräi­den Suo­men kan­sa­lai­suu­den saa­vien etnis­ten ryh­mien hyvin kor­kea­na pysy­vää syntyvyyttä.

    Vie­lä lyhyes­ti aloi­tus­vies­tis­tä, vii­ta­ten aiem­paan kes­kus­te­luun, jos­sa puhei­ta CO2:sta hämmästeltiin:

    kau­pun­ki­ra­ken­teen hajoa­mi­nen on suu­rim­pia ympä­ris­tö­ri­kok­sia mitä Suo­mes­sa on tehty.

    Ihmis­ten asu­mis- ja elä­män­mu­ka­vuus ei ole hal­lit­se­va läh­tö­koh­ta, vaan CO2, ja ensin mai­nit­tu sil­le alis­tei­nen. Miet­ti­kää, mitä tämä tarkoittaa.

    1. Väes­tön­kas­vus­ta todel­li­suu­des­sa pal­jon enem­män on muut­to­voit­toa muu­al­ta maas­ta. Kun Savos­ta tulee kak­si ja koh­ta hei­tä onkin per­hees­sä vii­si, oikeas­taan muut­to­voit­toa Savos­ta on viisi.
      Tuo muut­to­voit­to ulko­mail­ta ei voi olla noin kovaa, kos­ka pää­muut­to­maa Viro tyreh­tyy ja Venä­jäs­tä ei oikein tiedä.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Väes­tön­kas­vus­ta todel­li­suu­des­sa pal­jon enem­män on muut­to­voit­toa muu­al­ta maas­ta. Kun Savos­ta tulee kak­si ja koh­ta hei­tä onkin per­hees­sä vii­si, oikeas­taan muut­to­voit­toa Savos­ta on viisi.
    Tuo muut­to­voit­to ulko­mail­ta ei voi olla noin kovaa, kos­ka pää­muut­to­maa Viro tyreh­tyy ja Venä­jäs­tä ei oikein tiedä.

    Toki tulee huo­mioi­da ylei­nen kan­ta­suo­ma­lais­ten hedel­mäl­li­syys ja syn­ty­vyys Hel­sin­gis­sä ja Hel­sin­gin seu­dul­la, mikä on alhai­nen. Sekä vas­taa­vas­ti maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten, joka useam­mal­la ryh­mäl­lä on korkea.

    Ees­ti­läis­ten osal­ta voit olla oikeas­sa, mut­ta tämä tyreh­ty­mi­nen tus­kin on aivan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa tapah­tu­mas­sa, niin suu­ri elin­ta­so­kui­lu mai­den välil­lä yhä on. Venä­jä on vai­keam­min ennus­tet­ta­va. Toi­saal­ta, jos hen­ki­ses­ti ahdis­ta­van puti­nis­min ja kon­ser­va­tis­min ote maas­ta vah­vis­tuu, niin se voi lisä­tä libe­raa­lien, kou­lu­tet­tu­jen, län­si­mie­lis­ten venä­läis­ten muut­to­ha­lu­ja. Hei­tä on kui­ten­kin yli 10% venä­läi­sis­tä ja Suo­men lähel­lä Pie­ta­ris­sa taval­lis­ta suu­rem­pi osuus.

    Nämä molem­mat muut­to­vir­rat lähia­lueil­ta tule­vat myös kal­pe­ne­maan sen rin­nal­la, kuin­ka pal­jon Väli­me­ren ylit­tä­jiä rupe­aa Suo­meen tasai­se­na vir­ta­na tule­maan, jos EU:n kaa­vai­le­ma taa­kan­ja­ko­me­ka­nis­mi toteu­tuu. Kuten aina­kin Hal­la-aho on kir­joit­ta­nut pel­kää­vän­sä sen toteu­tu­van. Sen kaa­vail­lus­sa ver­sios­sa Suo­men osuus oli­si erit­täin suu­ri alhai­sen maa­han­muut­ta­jien väes­tö­osuu­den ja alhai­sen väes­tön­ti­hey­tem­me sekä varak­kuu­tem­me johdosta.
    Täl­löin lukui­hin tuli­si vie­lä lisäk­si las­kea kor­kea arvio whi­te flight:sta.

    Joka tapauk­ses­sa voi­net huo­mioi­da, että viit­taa­mis­sa­si ja käyt­tä­mis­sä­si luvuis­sa, ovat asian­tun­ti­jat ne asian­tun­te­vas­ti tuot­ta­neet tai eivät, on kui­ten­kin poh­jal­la tuo 75–80% arvio maa­han­muut­ta­jien osuu­des­ta muuttovoitosta.

  8. az
    “Perus­vaih­toeh­dos­sa Hel­sin­gin seu­dun muut­to­voi­ton ole­te­taan ale­ne­van vähi­tel­len noin kol­man­nek­sel­la vii­me vuo­sien tasos­ta. Muut­to­voi­tos­ta noin 75% odo­te­taan tule­van maahanmuuttajista.”

    Suo­mi on nyt niin menes­ty­vä maa, että muut­to­voit­to on todel­li­suut­ta. Sinän­sä tämä on hyvä asia ver­rat­tu­na sii­hen, että tääl­tä jou­dut­tai­siin taas net­to­mää­räi­ses­ti muut­ta­maan pois. Mil­lai­nen ohjel­ma Suo­mel­la kan­nat­tai­si olla maa­han­muut­toon, jot­ta maa­han­muu­tos­ta saa­tai­siin mak­si­maa­li­nen hyö­ty ja mini­maa­li­set hai­tat? Min­kä­lais­ta maa­han­muut­toa kan­nat­tai­si kan­nus­taa ja min­kä­lais­ta rajoittaa?

  9. Ton­ni käteen:
    Mil­lai­nen ohjel­ma Suo­mel­la kan­nat­tai­si olla maa­han­muut­toon, jot­ta maa­han­muu­tos­ta saa­tai­siin mak­si­maa­li­nen hyö­ty ja mini­maa­li­set hai­tat? Min­kä­lais­ta maa­han­muut­toa kan­nat­tai­si kan­nus­taa ja min­kä­lais­ta rajoittaa? 

    Mitä lähem­pää maa­han­muut­ta­jat tule­vat, sen parem­min ne pys­ty­vät mei­dän oloi­hin sopeu­tu­maan. Se oli­si kaik­kien edun mukais­ta, myös maa­han­muut­ta­jien itsen­sä. Lisäk­si luku- ja kir­joi­tus­tai­to nopeut­taa työllistymistä.

  10. R.Silfverberg:
    760 tai 860 tuhat­ta, on yhden­te­ke­vää, vas­ta sit­ten kun mil­lin raja pauk­kuu niin Hel­sin­ki on oikea city.

    Jos mil­joo­na ihmis­tä kes­kus­kun­nan rajo­jen sisäl­lä on se raja niin aika mon­ta kau­pun­kia tip­puu tos­ta veke. mm. Lon­too city, Brys­sel, kaik­ki poh­jois­mai­den kau­pun­git ja mm. Was­hing­ton DC. Olet­ko kuul­lut kos­kaan sel­lai­ses­ta kun metropolialue

  11. Ton­ni käteen:
    Min­kä­lais­ta maa­han­muut­toa kan­nat­tai­si kan­nus­taa ja min­kä­lais­ta rajoittaa?

    Sel­lais­ta maa­han­muut­toa, mitä näkee Kou­vo­las­sa kan­nat­taa rajoittaa.

    Sel­lais­ta maa­han­muut­toa, mitä näkee Lap­peen­ran­nas­sa kan­nat­taa lisätä.

    En tie­dä, mis­tä erit­täin suu­ret erot johtuvat.

  12. az:
    Osmo kuvaa ylei­ses­ti Hel­sin­gin (seu­dun) kas­vun kan­ta­suo­ma­lais­ten loput­to­ma­na halu­na muut­taa alu­eel­le, mut­ta tämä yllä lai­nat­tu on asian­tun­ti­joi­den povaa­ma tämän kas­vun todel­li­suus. Lin­jas­sa useam­man aiem­man sel­vi­tyk­sen sekä 2000-luvul­la jo tapah­tu­neen kehi­tyk­sen kanssa. 

    Vuon­na 2013 suo­men­kie­li­nen väes­tö kas­voi Hel­sin­gis­sä +3665 hlöl­lä, ruot­sin­kie­li­set +170, venä­jän­kie­li­set +683, viron­kie­li­set +915, soma­lin­kie­li­set +341 ja muut +2922 (ver­rat­tu 2012/2013 ja 2013/2014 väestötilastoja). 

    Mui­ta kie­liä äidin­kie­le­nään puhu­vien mää­rän kas­vus­ta 2013 (yhteen­sä +2922) en löy­tä­nyt tuo­rein­ta tie­toa, mut­ta ne näh­tä­neen lop­pu­vuo­des­ta, kun kau­pun­gin tilas­tol­li­nen vuo­si­kir­ja 2014 jul­kais­taan. Veik­kauk­sia: +200–300: englan­ti, kii­na, kur­di, ara­bia, espan­ja. +100–200 = sak­sa, viet­nam, thai, per­sia, nepa­li +50–100: rans­ka, turk­ki, ita­lia, portugali.

    Paluu kau­pun­kiin on näky­vä­nä tren­di­nä mel­ko uusi enkä näe sil­le lähi­tu­le­vai­suu­des­sa lop­pua, mikä­li kaa­voi­tus vain pysyy perässä.

    az:
    Pro­sent­ti­lu­kui­hin ei ole­tet­ta­vas­ti edes sisäl­ly eräi­den Suo­men kan­sa­lai­suu­den saa­vien etnis­ten ryh­mien hyvin kor­kea­na pysy­vää syntyvyyttä. 

    Hel­sin­gis­sä syn­tyi vuon­na 2012 yhteen­sä 6748 las­ta. Näis­tä 5152 suo­men­kie­lis­tä, 330 ruot­sin­kie­lis­tä, 240 venä­jän­kie­lis­tä, 190 soma­lin­kie­lis­tä, 143 viron­kie­lis­tä, 71 ara­bian­kie­lis­tä ja 622 muun­kie­lis­tä las­ta (ei yli 50 las­ta mis­sään muus­sa kie­li­ryh­mäs­sä). Soma­lin- ja ara­bian­kie­lis­ten koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku on las­ke­nut Hel­sin­gis­sä v. 2000–2012 ~5 -> ~3,5.

    (http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_10_09_Tilastoja_31_Saarioja.pdf , s.28)

    az:
    Ihmis­ten asu­mis- ja elä­män­mu­ka­vuus ei ole hal­lit­se­va läh­tö­koh­ta, vaan CO2, ja ensin mai­nit­tu sil­le alis­tei­nen. Miet­ti­kää, mitä tämä tarkoittaa. 

    Nämä ovat toki mie­li­pi­de­asioi­ta, mut­ta itse tyk­kään kävel­lä töi­hin ja hoi­taa ruo­kaos­tok­set tuos­sa kadun toi­sel­la puo­len. Hel­sin­gin kau­pun­ki vain kovas­ti rajoit­taa mah­dol­li­suut­ta täl­lai­seen elä­män­ta­paan väl­jäl­lä kaa­voi­tuk­sel­laan, jol­la se ei tar­joa tätä vaih­toeh­toa riit­tä­vän suu­rel­le mää­räl­le haluk­kai­ta. Hin­nat ovat tii­viil­lä alueil­la sit­ten mitä ovat tar­jon­nan puut­tees­ta johtuen.

    CO2-talou­del­li­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on toki talou­del­li­nen myös eurois­sa mitattuna.

  13. Jär­je­tön­tä raken­taa Hel­sin­kiin vuo­kra-asun­to­ja ihmi­sil­le, jot­ka tule­vat sin­ne muus­sa tar­koi­tuk­ses­sa kuin opis­ke­le­maan tai töihin.

    Minul­la ei ollut varaa asua Hel­sin­gis­sä, mut­ta oli halua ja varaa teh­dä sin­ne päi­vit­täin 100 kilo­met­rin edes­ta­kai­nen työ­mat­ka hie­man yli 25 vuo­den ajan.

  14. Olen­nai­sel­ta tun­tui­si, että maan­käyt­töä ja suun­nit­te­lua uudis­tet­tai­siin eri­lais­ten tun­nis­tet­ta­vien tulos­sa ole­vien muu­tos­ten vuok­si niin, että kau­pun­ki­ti­laa käy­te­tään jat­kos­sa yhä tehok­kaam­min. Samal­la on hyvä sat­sa­ta viih­tyi­sään koko­nai­suu­teen muut­tu­vas­sa kaupungissa.

    On hyvä käyt­tää apu­na jo ole­mas­sa ole­vaa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ja samal­la tun­nis­taa maa-aluei­ta, jot­ka voi­si­vat perus­tel­lus­ti vapau­tua uuden­lai­seen käyttöön.

    Tilan puo­les­ta tehok­kaam­mik­si suun­ni­tel­lut asun­not oli­si­vat osal­taan hyvä apu uudis­taa kaupunkia.

    Isos­sa kuvas­sa oli­si kes­keis­tä pääs­tä uuden­lai­sel­le tehok­kuu­den tasol­le maan­käy­tös­sä. Samal­la oli­si hel­pom­pi rat­kais­ta ympä­ris­tö­ris­kei­hin liit­ty­viä haas­tei­ta eli tur­va­ta luon­non moni­muo­toi­suu­del­le tär­kei­tä viher­ver­kos­to­ja ja tor­jua ilmas­ton­muu­tos­ta ja sii­hen liit­ty­viä haittoja.

    Muut­tu­vas­sa kau­pun­gis­sa oli­si hyvä pai­not­taa enem­män myös toi­mi­vas­ta viher­ver­kos­tos­ta saa­ta­via hyö­ty­jä kau­pun­gil­le ja sen asukkaille.

    Ter­veys­hyö­dyt asuk­kail­le ovat samal­la talous­hyö­ty­jä kau­pun­gil­le. Luon­tai­set alu­eet ovat edul­li­nen tapa hal­li­ta hule­ve­siä. Toi­saal­ta luon­tai­nen hule­ve­si­jär­jes­tel­mä tuot­taa virkistyspalveluita.

    Yksi apu­ky­sy­mys voi­si olla, mis­tä kai­kes­ta syn­tyy viih­tyi­syys kas­va­vas­sa kau­pun­gis­sa? Tehok­kai­den tila­rat­kai­su­jen oli­si hyvä sol­jua osak­si toi­mi­vaa koko­nai­suut­ta, jos­sa ei tar­vit­si­si liik­kua kau­as voi­dak­seen viihtyä.

  15. ano­muu­mi:
    (http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_10_09_Tilastoja_31_Saarioja.pdf )

    Pidem­män aika­vä­lin ennus­teet saman­suun­tai­sia kuin aiem­min vii­ta­tus­sa. Hel­sin­gin väki­lu­vun kas­vus­ta ->2030 72% vie­ras­kie­lis­tä. Hel­sin­gin seu­dun 62%. Hel­sin­gin vie­ras­kie­li­nen väki­lu­ku vuon­na 2030 n. 150 000 hen­keä, Hel­sin­gin seu­dun 300 000. Työi­käi­sen suo­men­kie­li­sen väes­tön mas­sa­muut­to­tap­pio (27 000 hen­keä) Hel­sin­gis­tä vuo­teen 2030 men­nes­sä. 0–6 vuo­den ikäis­ten kan­ta­suo­ma­lais­ten mää­rä Hel­sin­gis­sä on jat­ka­nut koko­nai­suu­te­na las­ku­aan huo­li­mat­ta kan­ta­kau­pun­gin alhai­sel­ta tasol­ta läh­te­nees­tä lap­si­per­hei­den osuu­den pro­sen­tu­aa­li­ses­ta kasvusta.

    Minua ei sinän­sä yllät­täi­si, jos tut­ki­joi­den ennus­teet ja pro­jek­toi­dut luvut osoit­tau­tui­si­vat paik­kan­sa pitä­mät­tö­mik­si, sil­ti oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, mik­si esi­mer­kik­si Osmo uskoo näi­den ennus­tei­den ole­van pielessä.

    Samoin oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la Pek­ka Vuo­rel­ta, jos ket­jua vie­lä seu­raa, perus­tei­ta näin kor­keil­le arvioil­le vie­ras­kie­lis­ten osuu­den kasvusta.

    (Sinän­sä en pidä vie­ras­kie­lis­ten muut­toa mer­kit­tä­vä­nä huo­le­na, kun­han mah­dol­li­sim­man pie­ni osuus heis­tä tulee Afri­kas­ta tai Aasian isla­mi­lai­sis­ta mais­ta, sanot­ta­koon suo­raan. Tämä osuus tulee ole­maan hyvin kor­kea, jos EU:n taa­kan­ja­ko­me­ka­nis­mi toteu­tuu. Sen mah­dol­lis­ta toteu­tu­mis­ta ei ilmei­ses­ti ole las­ket­tu mukaan mihin­kään vii­ta­tuis­ta ennus­teis­ta? Toteu­tues­saan se nos­tai­si ennus­tet­ta vie­ras­kie­lis­ten muut­to­voit­to-osuu­des­ta entisestään.)

  16. olli: Jos mil­joo­na ihmis­tä kes­kus­kun­nan rajo­jen sisäl­lä on se raja niin aika mon­ta kau­pun­kia tip­puu tos­ta veke. mm. Lon­too city, Brys­sel, kaik­ki poh­jois­mai­den kau­pun­git ja mm. Was­hing­ton DC. Olet­ko kuul­lut kos­kaan sel­lai­ses­ta kun metropolialue 

    Olen kuul­lut mut­ta Hel­sin­gil­lä ei sel­lais­ta ole eikä tule. Espoos­sa asu­va­na sen tie­dän. Espoon ja Hel­sin­gin väli­nen hen­ki­nen etäi­syys on aivan eri luok­kaa kuin jon­kun Sol­nan ja Stock­hol­min tai Fre­de­riks­ber­gin ja Köbenhavnin.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    … Venä­jäs­tä ei oikein tiedä.

    Näin pie­ne­nä detal­ji­na voi­sin ker­toa, että Venä­jän väki­lu­ku on kuu­lem­ma his­to­rial­li­sen kovas­sa laskussa.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Hel­sin­gin alu­eel­la toteu­tuu käy­tän­nös­sä kaik­ki, mitä kaa­voi­te­taan, muu­al­la seu­dul­la on toisin.

    Saat­taa olla noin, mut­ta pal­jon­ko tuos­ta on oikeas­ti kau­pun­ki­mais­ta raken­ta­mis­ta? Onko sii­tä arvio­ta? Las­ke­taan vaik­ka uusien ran­ta-aluei­den kaik­kein tii­veim­min raken­ne­tut kort­te­lit kaupunkimaisiksi.

    Lähi­tu­le­vai­suu­des­sa yksi ongel­ma on huo­noon kaa­vaan teh­ty täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen. Syn­tyy aika­moi­nen poru, kun ker­ro­taan, ettei pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten teh­dyl­lä raken­nuk­sel­la ole paik­kaa uudes­sa kaa­vas­sa, kos­ka sii­nä sat­tuu ole­maan katu. Nyt kann­taa ottaa lusik­ka kau­nii­see käteen ja teh­dä riva­kas­ti pal­jon nykyis­tä laa­jem­pi ruutukaava-alue.

  19. Van­taal­la vir­ka­mie­het perus­te­li­vat kou­lu­jen lak­kau­tuk­sia sil­lä, että alu­eel­la on van­huk­sia ja hei­dän kuo­le­ma vähen­tää väki­mää­rää — joten uudis­ra­ken­ta­mi­nen voi vain pitää väki­mää­rän kor­kein­taan ennal­laan. Ilmei­ses­ti Van­taal­la on niin pal­jon näi­tä yksi­näi­siä van­huk­sia, jot­ka jää­vät asun­toi­hin­sa vie­lä kuo­le­man­sa jälkeen. 

    Onko täs­sä taas samaa ilmiö­tä, että ennus­te yllät­täen tukee nii­tä tavoit­tei­ta, joi­ta tilaa­ja haluaa?

  20. Mik­ko V: Näin pie­ne­nä detal­ji­na voi­sin ker­toa, että Venä­jän väki­lu­ku on kuu­lem­ma his­to­rial­li­sen kovas­sa laskussa.

    Van­hen­tu­nut käsitys. 

    Väki­lu­ku las­ki pit­kään vuo­den 1991 hui­pus­ta (n. 149 mil­joo­naa), mut­ta vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa nousuun kään­ty­nyt syn­ty­vyys ja 2005 las­kuun läh­te­nyt kuol­lei­suus koh­ta­si­vat vuon­na 2012. Vuon­na 2013 Venä­jän luon­nol­li­nen väes­tön­muu­tos (=syn­ty­neet-kuol­leet) oli NL:n kaa­tu­mi­sen jäl­keen ensi ker­taa posi­tii­vi­nen, jos­kin maan väki­lu­ku on kas­va­nut jo kau­em­min joh­tuen maa­han­muu­tos­ta, ollen nyt noin 144 mil­joo­naa, kun se mata­lim­mil­laan oli noin 143 miljoonaa.

    Lisäk­si Venä­jäl­lä asuu mil­joo­nia lait­to­mia siirtolaisia.

    Kts. esim. http://thediplomat.com/2014/05/actually-russias-population-isnt-shrinking/

  21. Väes­tön­kas­vu täs­sä se ongel­ma on, CO2 seu­raus­ta sii­tä. Ihan pili­pa­li­hom­maa miet­tiä muu­ta kuin sitä mil­lä syn­ty­vyyt­tä saa alas. Nyt se on tääl­lä menos­sa koh­ti kes­tä­vää, niin eikös sit­ten olla tuplaa­mas­sa maa­han­muut­toa. Urba­ni­saa­tio saa nai­set uraoh­juk­sik­si joil­la ei ole aikaa vau­va­teh­taik­si, joten eko­lo­gi­ses­ti ras­kas kau­pun­kien raken­ta­mi­nen tuot­taa kui­ten­kin väy­län koh­ti kes­tä­vää väes­tö­mää­rää, jos las­ke­va väes­tö­mää­rä vain sal­lit­tai­siin, mut­ta taas tulee kuvaan tämä talous­kas­vu­pak­ko. Jos joku oli­si tosis­saan ilmas­ton ja ympä­ris­tön kans­sa, niin kyl­lä väes­tö­mää­rä oli­si aivan ykkös­asia ottaa käsit­te­lyyn. Kyl­lä kaik­ki kes­tä­vää talous­jär­jes­tel­mää suun­ni­tel­leet ovat myös pää­ty­neet ale­ne­vaan väes­tö­mää­rään. Yhden lap­sen poli­tiik­ka pitäi­si olla aina­kin glo­baa­li­na suosituksena.

    Ener­gian­tar­ve kas­vaa väes­tön­kas­vun takia, kuten kaik­ki muu­kin kulu­tus, eikä tek­no­lo­gi­nen kehi­tys voi kos­kaan tätä muut­taa, kos­ka on tiet­ty perus­ku­lu­tus­ta­so. Lii­kaa ihmi­siä = lii­kaa kulu­tus­ta. Kun kulu­tus tehos­tuu nyt, niin koh­ta ollaan kui­ten­kin teh­ty hel­poim­mat vähen­nyk­set ja sit­ten taas jokai­nen lisä­ku­lut­ta­ja antaa taas net­to­na turpaan.

  22. Huo­mau­tus ano­nyy­min kom­ment­tiin — ei pidä tees­ken­nel­lä mark­ki­naeh­tois­ta meka­nis­mia täs­sä. Ihmis­ten muut­to (ulko­mail­ta) ei hakeu­du mihin­kään kysyn­nän ja tar­jon­nan tasa­pai­noon. Hin­ta­me­ka­nis­miin puu­tu­taan lii­an pal­jon koko ajan ns. asun­to­po­li­tii­kal­la ja kes­kit­ty­mi­sen ruuh­ka­hait­to­ja hil­li­tään mil­jar­dien suu­rui­sil­la sum­mil­la. Val­lit­see laa­ja usko Met­ro­po­lin hyvyydestä.

  23. Kai se on lopul­ta seu­dul­le tule­va raha­mää­rä, joka mää­rit­tää kuin­ka mon­ta asu­kas­ta alue pys­tyy elät­tä­mään. Nyt kun yhteis­kun­ta ei voi enää ottaa vel­kaa jul­ki­sen sek­to­rin pai­sut­ta­mi­seen tai­taa hel­sin­gil­le­kin käy­dä kuten sil­le vii­me vap­pui­sel­le vap­pu­pal­lol­le. Ulko­mai­set verk­ko­kau­pat lait­ta­vat lisäk­si pis­teen Hel­sin­gin tapu­li­kau­pun­kioi­keuk­sil­le, nyt­hän Suo­men tuon­nis­ta 80% kul­kee Hel­sin­gin kaut­ta ja vien­nis­tä­kin se kup­paa mer­kit­tä­vän molu­kin. Onko­han kel­lään tie­dos­sa tie­to­ko­neoh­jel­maa jol­la voi­si haa­ru­koi­da esim vien­ti­tu­lo­jen 20% las­kun vai­ku­tus­ta raha­vir­toi­hin ja työl­li­syy­teen eri puo­lil­la kansantaloutta?

  24. R.Silfverberg: Olen kuul­lut mut­ta Hel­sin­gil­lä ei sel­lais­ta ole eikä tule. Espoos­sa asu­va­na sen tie­dän. Espoon ja Hel­sin­gin väli­nen hen­ki­nen etäi­syys on aivan eri luok­kaa kuin jon­kun Sol­nan ja Stock­hol­min tai Fre­de­riks­ber­gin ja Köbenhavnin.

    Anteek­si mut­ta mis­tä ihmees­tä sinä oikein puhut? Hen­ki­nen etäi­syys mitä? Espoo on osa Hel­sin­gin met­ro­po­lia­luet­ta. Ei se ole mikään makua­sia vaan ihan puh­das tek­ni­nen määritelmä.

  25. Hel­sin­ki on kaa­va­ti­hey­del­tään erä­maa­ta. Olen nyt vaih­teek­si etelä–Ranskassa ja kun kier­te­lee niin tule e kiin­nit­tä­neek­si huo­mioi­ta sil­miin pis­tä­viin asioihin.

    Nizza ei var­maan ole tyy­pil­li­sen rans­ka­lai­nen kau­pun­ki sosi­aa­li­sel­ta raken­teel­taan, mut­ta monet asiat ovat tyypillisiä.

    Ase­ma­kaa­va on taa­ja, niin­pä 72 km² alu­eel­le on sul­lot­tu n 350000 asu­kas­ta eli n 4800 asu­kas­ta km². Hel­sin­ki on erä­maa­ta, se pää­see n 2900 asuk­kaa­seen per km².

    Nizza ei ole kui­ten­kaan täyn­nä tor­ni­ta­lo­ja, tyy­pil­li­nen kier­ros­mää­rän on kuusi eli Hel­sin­gin kes­kus­tan luokkaa.

    Hi nat­sat on Hel­sin­gin luok­kaa ja osit­tain kor­keam­pien, mut­ta edes neuk­ku­tyyp­pi­sis­sä lähiöis­sä hin­ta ei las­ke alle itä-Hel­sin­gin. V uokrat ovat suh­tees­sa yhtä korkeita.

    Kun­ta­ra­ke nne on vähän Suo­men tapai­nen, Nizza ympä­ris­tö­kun­ti­neen on n mil­joo­nan asuk­kaan yhteisö.

    Ruu­na hin­ta on tol­ku­ton , samaa luok­kaa kuin Suo­me­sa ja kor­keam­pien. Muu­ta­man sadan kilo­met­rin pääs­sä Ita­lias­sa sel­vi­si puo­lel­la. Eikä ongel­ma kos­ke kes­kus­taa vaan neuk­ku­lä­hiös­sä­kin ruo­ka on kallista.

    Lähiöi­den kokoon­pa­no on mie­len­kiin­toi­nen: Väli­me­ren ete­lä­puo­lel­ta tul­lei­ta, työt­tö­miä ikään­ty­nei­tä mie­hiä ja van­ho­ja nai­sia. Ker­jä­läi­siä joka nur­kas­sa, suu­rin osa perusranskalaisia.

    Nuo neuk­ku­lä­hiöt ovat yhteis­kun­nan kaa­to­paik­ko­ja, joi­hin pii­lo­te­taan ongel­mat: Van­hat muu­mot, joil­la ei ole työ­uraa, puo­li­so kuol­lut ja elä­ke ei rii­tä elämiseen,niinpä muu­mot kul­ke­vat ker­jää­mäs­sä. Tai +50-vuo­tiai­ta työt­tö­mäk­si pot­kit­tu­ja mie­hiä, joil­le sop­pa mais­tuu ja raha elä­mi­seen pitää kerjätä.

    Kes­kus­tas­sa polii­se­ja on näky­vän pal­jon ja tär­kein teh­tä­vä on ajaa ker­jä­läi­set lähiöihin.

    Jul­ki­nen lii­ken­ne on posi­tii­vi­nen yllä­tys, sil­lä­se on hal­paa ja kalus­to laa­du­kas­ta Suo­meen iver­raat­tu­na. Ker­ta­mak­su on vain1,5 euroa ja elä­ke­läi­nen saa­nee sii­hen alennuksen.eikävuosilippukaan kal­lis ole, n 40% Hel­sin­gin lipus­ta. Can­ne­sis­sa Nizzaan pää­si bus­sil­la 1,5 eurol­la, joten vyö­hy­ke­kin on laaja.

    En usko, etä tuo hin­tae­ro pel­käs­tä sub­ven­tiois­ta syn­tyy, jotain mätää on pää­kau­pun­ki­seu­dun lii­ken­teen kil­pai­lu­tuk­ses­sa ja järjestelyissä

  26. Mel­ko tur­haa “kes­kus­te­lua”, Maa­il­ma ete­nee niin kuin se on eden­nyt muu­al­la­kin. Mon­ta­ko soma­lia, mon­ta­ko vena­lais­ta, puhu­vat­ko ne suomea.

    Kuka tie­taa. Se vain on var­maa etta ei tama mihin­kaan pysah­dy. Tai yrit­ta­kaa! Sit­ten­han jaam­me tanne.

    t. Mik­ko

  27. Sii­nä vai­hees­sa kun nykyi­sin yksin asu­va, yli 90-vuo­tias, tai yli 80‑, yli 70- tai vähin­tään 64-vuo­tias väes­tön osa siir­tyy ns. tuon­puo­lei­seen elä­mään, vapau­tu­nee heil­tä aika pal­jon asun­to­ja uusil­le asuk­kail­le. Suur­ten ikä­luok­kien myö­tä tämä tren­di voi­mis­tuu. Onko mitään käsi­tys­tä sii­tä, kuin­ka suu­ri mää­rä asun­to­ja (ja min­kä kokoi­sia?) tähän jouk­koon kuu­luu ja kuin­ka suu­ri asu­kas­mää­rän lisäys­po­ten­ti­aa­li niis­sä pii­lee (ja mihin tah­tiin) esi­mer­kik­si Helsingissä?

    Mitä tulee ympä­ris­tö­ri­kok­siin, joi­hin O.S. edel­lä viit­ta­si, tulee var­mas­ti moni mie­len­kiin­nol­la seu­raa­maan tämän­kin syk­syn aika­na tapah­tu­vaa pää­tök­sen­te­koa Hel­sin­gis­sä kaa­voi­tuk­sen ja uusien osay­leis­kaa­vo­jen osal­ta. Onko nykyi­nen ympä­ris­tö­lain­sää­dän­töm­me ajan tasal­la, ja sen val­vo­jat hereil­lä, jot­ta lähi­luon­toam­me ei enää pila­ta, sen suo­je­lun tär­keyt­tä ymmär­tä­mät­tö­mien päät­tä­jien­kään toimesta?

  28. mai­ju:
    Kai se on lopul­ta seu­dul­le tule­va raha­mää­rä, joka mää­rit­tää kuin­ka mon­ta asu­kas­ta alue pys­tyy elät­tä­mään. Nyt kun yhteis­kun­ta ei voi enää ottaa vel­kaa jul­ki­sen sek­to­rin pai­sut­ta­mi­seen tai­taa hel­sin­gil­le­kin käy­dä kuten sil­le vii­me vap­pui­sel­le vappupallolle.

    Niin mei­naat­ko että hel­sin­ki­läi­set kuris­tu­vat kas­va­van vero­taa­kan alle, kun val­tio ottaa heil­tä enti­sä­kin ennem­män ja siir­tää maakuntiin? 😉

    Mei­naan että olet­han tie­toi­nen fak­tas­ta että val­tio siir­tää pk-seu­dul­ta enem­män rahaa muu­al­le kuin siel­lä kulut­taa? Toi­sin sanoen jul­kis­ta rahaa käy­te­tään alu­eel­la vähem­män mitä sitä siel­tä vero­te­taan. Ja jos ker­ran vähen­ne­tään vel­kaan­tu­mis­ta, niin ei se voi tar­koit­taa muu­ta kuin että joko ote­taan hesast enem­män tai sit­ten käy­te­tään rahaa entis­tä­kin vähemmän…jka tar­koit­taa sitä että hesa­lais­ten osuus mmuun suo­men elät­tä­mi­ses­tä kas­vaa entisestäänkin.

    PS en asu lähel­lä­kään pks

  29. tuen mak­sa­ja: Mei­naat, että City of Lon­don ei ole oikea city? 

    Koko ei ole olen­nais­ta. City of Lon­don on vähän yli 10 000 asu­kas­ta. Ter­veet met­ro­po­lit muo­dos­tu­vat pie­nis­tä itse­näi­sis­tä kapungeista. 

    Kyl­lä Hel­sin­ki­kin on City, sil­lä tääl­lä on tuo­mio­kirk­ko. Ei mikään van­ha ja kun­nia­nar­voi­sa, kuten kes­ki-euroop­pa­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa tai vaik­ka Turus­sa, mut­ta tuo­mio­kirk­ko se kui­ten­kin on. Toi­saal­ta vaik­ka Espoos­sa on tuo­mio­kirk­ko, ei se kui­ten­kaan ole city.

  30. Johan­nes Hir­vas­kos­ki:
    Huo­mau­tus ano­nyy­min kom­ment­tiin – ei pidä tees­ken­nel­lä mark­ki­naeh­tois­ta meka­nis­mia täs­sä. Ihmis­ten muut­to (ulko­mail­ta) ei hakeu­du mihin­kään kysyn­nän ja tar­jon­nan tasa­pai­noon. Hin­ta­me­ka­nis­miin puu­tu­taan lii­an pal­jon koko ajan ns. asun­to­po­li­tii­kal­la jakes­kit­ty­mi­sen ruuh­ka­hait­to­ja hil­li­tään mil­jar­dien suu­rui­sil­la sum­mil­la. Val­lit­see laa­ja usko Met­ro­po­lin hyvyydestä.

    Onhan tuo­ta muun Suo­men hou­kut­te­le­vuut­ta yri­tet­ty paran­taa kai­ken­lai­sil­la vips­taa­keil­la kuten esim. viras­to­jen sur­keas­ti onnis­tu­neil­la haja­si­joi­tuk­sil­la (osaa­jat ovat jää­neet mie­luum­min asu­maan pk-seu­dul­le). Suu­ri maa­seu­tua kur­jis­ta­va teki­jä ovat jul­ki­sen pal­ve­lun tasoa mää­rää­vät sää­dök­set. Mitä tiu­kem­pia sää­dök­siä, sitä mah­dot­to­mam­paa vaa­di­tun tasoi­sen pal­ve­lun toteut­ta­mi­nen on. Vii­mei­sim­pä­nä esi­merk­ki­nä syn­ny­tys­sai­raa­loi­den kar­sin­ta. Vaa­di­taan lii­kaa. Ennen kun­taan riit­ti yksi yleislääkäri.

  31. Perus­teet nimin. Ano­muu­min kysy­myk­seen vie­ras­kie­li­sen väes­tön kas­vul­le on jul­kais­tu Hel­sin­gin, Espoon ja Van­taan yhteis­työ­nä vuon­na 2012 teh­dys­sä “Hel­sin­gin seu­dun vie­ras­kie­li­sen väes­tön ennus­te” ‑jul­kai­sus­sa.
    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_11_Tilastoja_5_Vuori.pdf
    Todet­ta­koon kui­ten­kin, että täs­sä työs­sä kes­kei­sin­tä oli saa­da käsi­tys pal­ve­lu­jen kan­nal­ta tär­keim­pien väes­tö­ryh­mien, eri­tyi­ses­ti las­ten ja nuor­ten mää­ris­tä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa eri kie­li­ryh­mis­sä. Pit­kän aika­vä­lin ennus­teet ovat pro­jek­tioi­ta, joi­den ole­tuk­set ovat täs­sä tapauk­ses­sa var­sin epävarmoja.
    Tois­tai­sek­si maa­han­muut­ta­jien mää­rä on kui­ten­kin kas­va­nut tätä ja eri­tyi­ses­ti vuon­na 2009 laa­dit­tua ennus­tet­ta nopeam­min. Var­sin­kin Viros­ta ja Aasias­ta muut­to­jen mää­rä on kasvanut.

  32. Ongel­ma on se että pit­kän aika­vä­lin ennus­teet jot­ka ovat var­sin epä­var­mo­ja ( vrt. Pek­ka Vuo­ren kom­ment­ti edel­lä sekä lukui­sat varau­mat itse ennus­tees­sa) muut­tu­vat itse­ään toteut­ta­vik­si. Käy kuten gal­lu­peis­sa. Tämä ilmei­nen kehä­mäi­syys on täy­sin kes­kus­te­le­mat­ta. Samoin fra­seo­lo­gia jon­ka mukaan on raken­net­ta­va kun on muut­to­lii­ket­tä pal­jas­tuu ontok­si. Kausaa­li­nen vai­ku­tus on päin­vas­tai­nen, kun raken­ne­taan, on muut­to­lii­ket­tä. Kausa­li­teet­ti ei kui­ten­kaan ole yksi yhteen, mikä koko ajan menee kes­kus­te­lus­sa sekaisin.

  33. olli: Anteek­si mut­ta mis­tä ihmees­tä sinä oikein puhut? Hen­ki­nen etäi­syys mitä? Espoo on osa Hel­sin­gin met­ro­po­lia­luet­ta. Ei se ole mikään makua­sia vaan ihan puh­das tek­ni­nen määritelmä. 

    Mä puhun sii­tä että vaik­ka useat meis­tä Soi­nin­vaa­ran blo­gin kom­men­toi­jis­ta haluai­sim­me, niin Hel­sin­gin seu­dul­la ei ole met­ro­po­li­hal­lin­toa vaan on vain jouk­ko itse­näi­siä kau­pun­ke­ja ja maa­lais­kun­tia, osa toi­min­nois­ta on yhtei­siä kuten HSL ja HSY ja HUS mut­ta näi­den­kään rajat eivät ole yhte­näi­siä met­ro­po­lin kans­sa. Eikä mikään muu kaupungeista/kunnista pait­si itse Hel­sin­ki halua mitään yhteis­tä suur­kau­pun­kia. Espoo halu­aa kil­pail­la Hel­sin­gin kans­sa par­hais­ta veron­mak­sa­jis­ta ja työ­pai­kois­ta, Van­taa taas halu­aa teh­dä Hel­sin­gin ja muun seu­dun riip­pu­vai­sek­si sen teol­li­suu­des­ta ja logis­tiik­ka­toi­min­nois­ta ja kehys­kun­nat tar­joa­mal­la vaih­toeh­tois­ta elä­män­muo­toa auto­mat­kan pääs­sä. Käsi­te met­ro­po­lia­lue on täy­sin epä­vi­ral­li­nen ja rajat epäselviä.

  34. napan­der:
    Väes­tön­kas­vu täs­sä se ongel­ma on, CO2 seu­raus­ta sii­tä. Ihan pili­pa­li­hom­maa miet­tiä muu­ta kuin sitä mil­lä syn­ty­vyyt­tä saa alas. Nyt se on tääl­lä menos­sa koh­ti kes­tä­vää, niin eikös sit­ten olla tuplaa­mas­sa maa­han­muut­toa. Urba­ni­saa­tio saa nai­set uraoh­juk­sik­si joil­la ei ole aikaa vau­va­teh­taik­si, joten eko­lo­gi­ses­ti ras­kas kau­pun­kien raken­ta­mi­nen tuot­taa kui­ten­kin väy­län koh­ti kes­tä­vää väes­tö­mää­rää, jos las­ke­va väes­tö­mää­rä vain sal­lit­tai­siin, mut­ta taas tulee kuvaan tämä talous­kas­vu­pak­ko. Jos joku oli­si tosis­saan ilmas­ton ja ympä­ris­tön kans­sa, niin kyl­lä väes­tö­mää­rä oli­si aivan ykkös­asia ottaa käsit­te­lyyn. Kyl­lä kaik­ki kes­tä­vää talous­jär­jes­tel­mää suun­ni­tel­leet ovat myös pää­ty­neet ale­ne­vaan väes­tö­mää­rään. Yhden lap­sen poli­tiik­ka pitäi­si olla aina­kin glo­baa­li­na suosituksena.

    Ener­gian­tar­ve kas­vaa väes­tön­kas­vun takia, kuten kaik­ki muu­kin kulu­tus, eikä tek­no­lo­gi­nen kehi­tys voi kos­kaan tätä muut­taa, kos­ka on tiet­ty perus­ku­lu­tus­ta­so. Lii­kaa ihmi­siä = lii­kaa kulu­tus­ta. Kun kulu­tus tehos­tuu nyt, niin koh­ta ollaan kui­ten­kin teh­ty hel­poim­mat vähen­nyk­set ja sit­ten taas jokai­nen lisä­ku­lut­ta­ja antaa taas net­to­na turpaan. 

    Tar­koi­tat­ko täs­sä väes­tön­kas­vun ongel­mal­la maa­pal­lon kan­to­ky­kyä vai ihmi­sen lii­ka­kan­soi­tuk­sen aiheut­ta­maa inhi­mil­lis­tä kärsimystä?

    Jos ensim­mäis­tä niin eivät­kö suur­kau­pun­git ole lähin­nä juu­ri­kin se ongel­ma eikä rat­kai­su. Vain suur­kau­pun­kien kaut­ta maa­il­mas­sa voi olla lii­an pal­jon ihmisiä.

    Tyys­tin toi­nen ongel­ma on jon­kin kui­van aron lii­al­li­nen kan­soi­tus joka ei elä­tä. Jos Suo­mi yli­kan­soit­tuu ainoa mah­dol­li­nen olio sii­hen on pää­kau­pun­ki­seu­tu. Annat ymmär­tää, että se oli­si Kainuu?

    1. Miten­kä­hän siel­lä Kai­nus­sa elet­täi­siin, jos siel­lä asui­si vaik­ka­pa vain 500 000 ihmis­tä ja hei­dän tuli­si tul­la toi­meen omil­laan? Yli­kan­soi­te­tul­ta se kyl­lä tuntuisi.

  35. Ano­nyy­mi: Rat­kai­su mihin? Asun­to­jen mää­rän lisää­mi­nen tie­tys­ti aut­taa sii­hen että useam­mat ihmi­set saa­vat asua siel­lä mis­sä haluavat.

    Tuo argu­ment­ti että väes­tön­kas­vu pilaa kau­pun­gin on vähän kuin tämä kuu­lui­sa Yogi Ber­ra kom­ment­ti kau­pun­gin kes­kus­tas­ta: “Kukaan ei mene sin­ne enää. Siel­lä on lii­an pal­jon ihmi­siä.” Ihmi­set kyl­lä lopet­ta­vat Hel­sin­kiin muut­ta­mi­sen ihan itses­tään sit­ten kun se alkaa olla lii­an täyn­nä. Sii­hen asti asun­to­jen lisää­mi­nen ei voi muu­ta­kuin paran­taa kau­pun­kia kes­ki­mää­räi­sen muut­ta­jan näkökulmasta.

    Val­tao­sa Hel­sin­kiin tule­vas­ta net­to­muu­tos­ta tapah­tuu ulko­mail­ta. Tämä muut­ta­mi­nen ei “lopu itses­tään, kun kau­pun­ki alkaa olla lii­an täynnä”.

  36. Osmo, mitä mah­dat tar­koit­taa “omil­laan toi­meen tule­mi­sel­la”? Kai­nuu ei tule toi­meen omil­laan, mut­ta ei myös­kään Uusi­maa. Kes­tä­vän kehi­tyk­sen indek­si maa­kun­nit­tain jon­ka TEM jul­kai­si kesäl­lä on saa­nut hävyt­tö­män vähän huo­mio­ta. Sii­tä ilme­nee että Poh­jois-Kar­ja­la(!) tulee par­hai­ten toi­meen “omil­laan” ja että Uusi­maa on sijal­la 11.

    https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tem_raportteja/suomen_maakuntien_taloudellisen_kehityksen_seuranta_1960-2012_aidon_kehityksen_indikaattori_%28gpi%29.102073.xhtml

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten­kä­hän siel­lä Kai­nus­sa elet­täi­siin, jos siel­lä asui­si vaik­ka­pa vain 500 000 ihmis­tä ja hei­dän tuli­si tul­la toi­meen omil­laan? Yli­kan­soi­te­tul­ta se kyl­lä tuntuisi. 

    Siis vas­taus­han pii­lee juu­ri tuos­sa. Kir­joi­tin ehkä epä­sel­väs­ti. Maa­pal­lon kan­to­ky­ky tulee aina ja ikui­ses­ti sal­li­maan lii­ka­väes­tön jos­sa­kin Kai­nuus­sa, Saha­ras­sa, Sipe­rias­sa ja Alas­kas­sa. En osaa edes kuvi­tel­la sitä inhi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä mikä tuol­lai­seen yli­kan­soi­tuk­seen noin(kin) ankeil­la alueil­la mah­dol­li­ses­ti toteu­tui­si. Mut­ta se on ihan eri asia kuin suo­tui­sil­le alueil­le hil­jal­leen muo­dos­tu­vat mil­joo­na­kau­pun­git jot­ka mah­dol­lis­ta­vat ‑maa­pal­lon- ylikuluttamisen.

  38. Jat­kan vie­lä, aja­tuk­se­ni siis vas­ti­nee­na sii­hen, että kau­pun­gis­tu­mi­nen näh­täi­siin rat­kai­su­na yli­ku­lu­tuk­seen ja kau­pun­gis­tu­mi­sen myö­tä näh­täi­siin jos­sa­kin tule­vai­suu­des­sa kulu­tuk­sen kään­ty­mi­sen las­kuun. En usko tuo­hon. Päin­vas­toin. Ennus­tan, että jatkossa(kin) nime­no­maan kau­pun­gis­tu­mi­nen kas­vat­taa, nimi­tän sitä täs­sä vaik­ka­pa, impulssikulutusta.

    Kau­pun­kit ovat upei­ta, mut­ta nii­hin ei kan­na­ta liit­tää sel­lai­sia omi­nai­suuk­sia joi­ta niil­lä ei ole.

  39. max:
    Päin­vas­toin. Ennus­tan, että jatkossa(kin) nime­no­maan kau­pun­gis­tu­mi­nen kas­vat­taa, nimi­tän sitä täs­sä vaik­ka­pa, impulssikulutusta. 

    Minus­ta voi puhua yksin­ker­tai­ses­ti kau­pun­ki­kult­tuu­ris­ta, jon­ka kes­kiös­sä on kulu­tus. Suun­tau­tuu kulu­tus sit­ten mate­ri­aan tai pal­ve­lui­hin, niin joka tapauk­ses­sa se on kulu­tus­ta. Pal­ve­lui­ta­kaan ei tuo­te­ta haitatta.

    Kai­nuu­lai­nen pilk­ki­mies käyt­tää haa­la­rin­sa lop­puun tai käyt­tää sitä sii­hen asti, kun tulee oikeas­ti kyl­mä. Se on maa­seu­tu­kult­tuu­ria. Siel­lä oste­taan tarpeeseen.

    Ihai­len kai­nuu­lais­ta pilk­ki­mies­tä, kos­ka hän ei tee valin­to­jaan ideo­lo­gian vuok­si vaan tar­pei­den vuoksi.

    Vas­tus­tan taas kau­pun­ki­lais­ta, kos­ka hän elää ympä­ris­tös­sä, joka jat­ku­vas­ti luo ja pyr­kii luo­maan ihmi­sil­le tar­pei­ta. Suu­ri osa kau­pun­ki­lai­sen hyö­rin­näs­tä on sel­lais­ta, joka ei ihmi­sel­le itsel­leen tuli­si mie­leen, jos sitä ei hänen mie­leen­sä oli­si syötetty.

    Suu­rin­ta vih­reyt­tä on kai­nuu­lai­nen pilkkimies.

  40. Ulko­maa­lais­ten osuus oli sama kai­kis­sa arviois­sa. Suo­ma­lai­sia tulee siis sitä enem­män, mitä enem­män kaa­voi­te­taan. Kaik­ki muut­ta­jat hyö­ty­vät, yleen­sä myös jo tääl­lä asu­vat, kun lähi­kau­pat ja moni­puo­li­set pal­ve­lut lisään­ty­vät. Nii­tä viro­lai­sia­kin tar­vi­taan, jot­ta elä­ke­läis­ten suh­de työ­voi­maan ei nousi­si pil­viin. Hekin hyö­ty­vät. Jos joku on val­mis osta­maan kaa­voi­te­tun asun­non, se todis­taa, että se oli enem­män kuin hin­tan­sa arvoinen.

  41. tuen mak­sa­ja: Mei­naat, että City of Lon­don ei ole oikea city?

    lai­naus Wikipediasta

    Lon­toon City (engl. City of Lon­don) on Lon­toon kes­kus­tan käsit­tä­vä hal­lin­toa­lue Suur-Lon­toon krei­vi­kun­nas­sa. Lon­toon kau­pun­kia­su­tus kas­voi alun perin Lon­toon Cityn ja vie­rei­sen West­mins­te­rin ympä­ril­le, jot­ka molem­mat ovat nykyi­sin Lon­toon kau­pun­gi­no­sia Tha­me­sin poh­jois­puo­lel­la. Pin­ta-alal­taan City on 2,6 neliö­ki­lo­met­rin suu­rui­nen – sik­si se tun­ne­taan­kin myös nimel­lä The Squa­re Mile (neliö­mai­li). Näi­tä ter­me­jä käy­te­tään usein meto­ny­mioi­na Yhdis­ty­neen kunin­gas­kun­nan finans­si­pal­ve­lu­toi­mia­lal­le, joka sai his­to­rial­li­ses­ti näil­tä alueil­ta alkunsa.

    Sen asu­kas­lu­ku on 8 600 ja asu­kas­ti­heys 2 996 as/km². Citys­sä työs­ken­te­lee päi­vit­täin noin 300 000 henkilöä.[1]”

  42. Maa­seu­tu­lai­nen:Suu­rin­ta vih­reyt­tä on kai­nuu­lai­nen pilkkimies. 

    Ihmi­siä kulut­ta­maan aja­vat eri­lai­set vie­tit joi­ta ei pys­ty­tä patoa­maan, ja se ei kysy paik­kaa. Vaat­tei­ta kulut­ta­vat enim­mäk­seen nuo­ret nai­set ja suku­puo­li­viet­ti on sen taka­na. Samoin yli­te­hok­kai­ta auto­ja ja moot­to­ri­pyö­riä oste­le­vat nuo­ret mie­het samas­ta syys­tä. Kai­nuu­lai­nen 50-vuo­tias pilk­ki­mies on var­maan kulut­ta­nut nuo­ruu­des­saan johon­kin jon­nin­jou­ta­vaan, ja hänen lap­sen­sa luul­ta­vas­ti teke­vät samoin.

  43. Maa­seu­tu­lai­nen: Minus­ta voi puhua yksin­ker­tai­ses­ti kau­pun­ki­kult­tuu­ris­ta, jon­ka kes­kiös­sä on kulutus. 

    Suu­rin­ta vih­reyt­tä on kai­nuu­lai­nen pilkkimies. 

    Mon­ta­ko nii­tä kai­nuu­lai­sia pilk­ki­mie­hiä on? Kai­nuus­sa on loma­ky­liä, jot­ka ovat kuin maan­pääl­li­siä ruot­sin­lai­vo­ja, kulu­tus­kult­tuu­ria parhaimmillaan.

  44. R.Silfverberg: Ihmi­siä kulut­ta­maan aja­vat eri­lai­set vie­tit joi­ta ei pys­ty­tä patoamaan

    Maal­la kulut­ta­mi­seen ei ole mah­dol­li­suuk­sia, joten kulu­tus­ta tuke­vaa kult­tuu­ria­kaan ei syn­ny, ei myös­kään sosi­aa­lis­ta pai­net­ta tie­tää sii­tä ja tuos­ta, kokeil­la sitä ja tätä ja pukeu­tua niin ja noin.

    Sopii käy­dä vil­kai­se­mas­sa maa­seu­dun elä­mää. Se on omaa puu­has­te­lua, ei pal­ve­lui­den osta­mis­ta. Ei ole mitään ostettavaa. 

    Kau­pun­ki­kult­tuu­ris­sa minua eni­ten ärsyt­tää se, että joi­hin­kin kulu­tus­muo­toi­hin suo­ras­taan kan­nus­te­taan, esi­mer­kik­si juna­mat­kai­luun. Aivan kuin junal­la mat­kus­ta­mi­nen oli­si haitatonta.

    Vih­reä ihmi­nen elää köy­hän, kitu­li­aan ja lyhyen elä­män. Se on todel­lis­ta vihreyttä.

  45. Maa­seu­tu­lai­nen: Minus­ta voi puhua yksin­ker­tai­ses­ti kau­pun­ki­kult­tuu­ris­ta, jon­ka kes­kiös­sä on kulu­tus. Suun­tau­tuu kulu­tus sit­ten mate­ri­aan tai pal­ve­lui­hin, niin joka tapauk­ses­sa se on kulu­tus­ta. Pal­ve­lui­ta­kaan ei tuo­te­ta haitatta.

    Kai­nuu­lai­nen pilk­ki­mies käyt­tää haa­la­rin­sa lop­puun tai käyt­tää sitä sii­hen asti, kun tulee oikeas­ti kyl­mä. Se on maa­seu­tu­kult­tuu­ria. Siel­lä oste­taan tarpeeseen.

    Ihai­len kai­nuu­lais­ta pilk­ki­mies­tä, kos­ka hän ei tee valin­to­jaan ideo­lo­gian vuok­si vaan tar­pei­den vuoksi.

    Vas­tus­tan taas kau­pun­ki­lais­ta, kos­ka hän elää ympä­ris­tös­sä, joka jat­ku­vas­ti luo ja pyr­kii luo­maan ihmi­sil­le tar­pei­ta. Suu­ri osa kau­pun­ki­lai­sen hyö­rin­näs­tä on sel­lais­ta, joka ei ihmi­sel­le itsel­leen tuli­si mie­leen, jos sitä ei hänen mie­leen­sä oli­si syötetty.

    Suu­rin­ta vih­reyt­tä on kai­nuu­lai­nen pilkkimies. 

    Kaik­ki maa­seu­dul­la asu­vat eivät ole ‘kai­nuu­lai­sia pilk­ki­mie­hiä’, eivät­kä kaik­ki kau­pun­ki­lai­set­kaan kulu­tus­hys­te­rian läpi­tun­ke­mia tai mark­ki­noin­nin kyl­läs­tä­miä kuluttajia. 

    Tie­dän erään­kin ‘pal­jas­jal­kai­sen’ kau­pun­gin kas­va­tin Hel­sin­gis­tä, joka ei hank­ki­nut kän­nyk­kää, ennen­kuin sitä tar­vit­si, ja käyt­ti sitä rei­lus­ti yli kak­si­tois­ta vuot­ta, kun ei koke­nut itsel­lään ole­van tar­vet­ta (sen kes­tä­vän, laa­duk­kaan nokia­lai­sen) vaih­ta­mi­seen. Kaik­ki eivät ole “kulut­ta­jia”, vaan arvos­ta­vat kulu­tuk­sen sijaan kestävyyttä. 

    Mai­nos­toi­mis­to­jen (hips­te­rien?) käyt­tä­mät ihme­tel­tä­vän sai­raan lai­hat ja kal­peat mal­lit (jot­ka ovat kau­ka­na kau­pun­gin­kin kes­ki­mää­räi­ses­tä todel­li­suu­des­ta, saa­ti hyvin­voi­van ihmi­sen ulko­näös­tä, ovat suo­ras­taan lie­ven­tä­neet pai­nei­ta uusien vaat­tei­den han­kin­taan (vaik­ka tar­koi­tus lie­nee ollut toi­nen). Tämä on ollut kes­tä­vyys­mie­les­sä ehkä hyvä­kin tren­di (aina­kin kulut­ta­jien osalta)?

    Kau­pun­ki­lais­ten lähi­luon­non, puis­to­jen ja vir­kis­ty­sa­luei­den jat­ku­va naker­ta­mi­nen ja kor­vaa­mi­nen ympä­ris­tö­nä kei­no­te­koi­sil­la ‘hoplo­peil­la’ lie­nee kui­ten­kin huo­les­tut­ta­va ajan merk­ki. Eläm­me­kö koh­ta kaik­ki ‘kuplan’ sisäl­lä, kuten jot­kin aika ajoin tyy­li­ään vaih­ta­vat hips­te­rit esim. Kal­lion kau­pun­gin­osas­sa? Kun­nol­li­set, kuhun­kin vuo­den­ai­kaan sopi­vat asus­teet, jal­ki­nei­ta myö­ten, ovat kui­ten­kin edel­ly­tys läh­teä kat­so­maan lähi­luon­toon, tai kau­em­mas­kin, mil­tä maa­il­ma näyt­tää ‘kuplan’ ulko­puo­lel­la. Luon­to voi tar­jo­ta aivan usko­mat­to­man mää­rän elä­myk­siä virikkeitä.

    Vas­tus­tus­ky­ky tar­peet­to­muuk­sien tai tur­huuk­sien mark­ki­noin­nil­le on osal­la ihmi­siä jo syn­ty­mä­lah­ja­na, osal­le se kas­vaa yleen­sä koke­mus­ten ja ymmär­ryk­sen myö­tä. Vali­tet­ta­vas­ti vain sitä koke­muk­sen ja jär­jen ään­tä nykyi­sin ehkä har­vem­min kun­nioi­te­taan. Tosi näin lie­nee tilan­ne ollut ennenkin …

  46. Sak­ke:Vas­tus­tus­ky­ky tar­peet­to­muuk­sien tai tur­huuk­sien mark­ki­noin­nil­le on osal­la ihmi­siä jo syn­ty­mä­lah­ja­na, osal­le se kas­vaa yleen­sä koke­mus­ten ja ymmär­ryk­sen myötä.

    Olen täs­tä samaa miel­tä, mut­ta toi­saal­ta pidän myös sel­vä­nä, että ympä­ris­tö ohjel­moi ihmi­sen. Kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä mei­hin näp­päil­lään kulu­tus- ja elämyskeskeisyyttä. 

    On teat­te­ria, kir­jas­toa, näyt­te­lyä, kah­vi­laa, huvi­puis­toa, eläin­tar­haa, juma­la­ton mää­rä liik­ku­maan hou­kut­te­le­vaa jul­kis­ta kul­ku­vä­li­net­tä ja monen­mois­ta muu­ta hai­ta­ket­ta, jot­ka kuor­mit­ta­vat luon­toa kohtuuttomasti.

    En ole kos­kaan ymmär­tä­nyt kau­pun­ki­vih­re­ää, joka len­tää ulko­mail­le, ostaa kai­ken­lais­ta eko­lo­gis­ta ja eet­ti­ses­ti tuo­tet­tua (mikään tur­haan ostet­tu ei ole eko­lo­gis­ta ja eet­tis­tä) ja kuvit­te­lee pys­ty­vän­sä pelas­ta­maan maa­pal­lon pie­nil­lä valinnoillaan.

    Ei se näin mene. Vih­reä on usein kou­lu­tet­tu, mihin jo läh­tö­koh­tai­ses­ti liit­tyy usein kor­keat tulot eli kor­kea kulu­tus. Johon­kin rahat pis­te­tään, eikä nii­tä yleen­sä lai­te­ta esi­mer­kik­si suo­jel­ta­van met­sän osta­mi­seen vaan sel­lai­seen, joka on enem­män yhtey­des­sä yksi­lön omaan hyvin­voin­tiin ja elämyksiin.

    Vih­reät teki­si­vät vii­saas­ti, jos he jät­täi­si­vät luon­nos­ta höö­sää­mi­sen koko­naan, oli­si­vat rehel­li­ses­ti kau­pun­ki­lai­sia pien­ko­koo­mus­lai­sia ja jät­täi­si­vät tilaa risu­par­ta­vih­rey­del­le, joka täh­tää elin­ta­son romah­dut­ta­mi­seen, niuk­kaan elä­mään ja luon­non arvon koros­ta­mi­seen talou­den kustannuksella.

    250 000 vuot­ta tääl­lä on täl­lä peri­mäl­lä tal­lot­tu. Lie­nee sel­vää, että nyky­jär­jes­tel­mä ei yhtä kau­as tule­vai­suu­teen kanna. 

    Vih­rei­den luon­nos­ta huo­leh­ti­mi­nen on yhtä teat­te­ria, joka par­haim­mil­laan mar­gi­naa­li­ses­ti hidas­taa luon­non rais­kaa­mis­ta rahak­si, mut­ta jon­ka taus­tal­la ei ole ainut­ta­kaan rea­lis­tis­ta kei­noa tuhoi­san kehi­tyk­sen pysäyttämiseksi.

    Kehi­tyk­sen pysäyt­tä­mi­sen kei­no on täys­tu­ho, joka kar­sii maa­pal­lol­ta väkeä mil­jar­deit­tain. Opti­maa­li­nen maa­pal­lon väki­lu­ku, johon kulu­tus­kult­tuu­ri voi­daan sovit­taa, lie­nee joi­tain sato­ja miljoonia. 

    Lin­ko­la on vali­tel­lut, että HIV:n tart­tu­mis­ta­pa on vali­tet­ta­van teho­ton. Vali­tet­ta­vas­ti myös­kään Ebo­las­ta ei tai­da olla maa­pal­lon pelas­ta­jak­si. Sil­ti voi toi­voa, että jat­kos­sa syn­tyy räjäh­dys­mäi­ses­ti leviä­viä super­tau­te­ja, joi­ta lää­ke­tie­de ei pys­ty nujer­ta­maan. Myös ava­ruu­den kap­pa­le on var­tee­no­tet­ta­va ratkaisuvaihtoehto.

  47. Toi­sen pol­ven maa­han­muut­ta­ja­nuo­ris­ta koos­tu­va jen­gi pahoin­pi­del­lyt raa’as­ti aina­kin 73 satun­nais­ta kan­ta­suo­ma­lais­ta las­ta, toden­nä­köi­nen uhri­lu­ku vie­lä pal­jon kor­keam­pi. Pahoin­pi­del­lyt pahoin­pi­te­le­mi­sen ilos­ta. Teois­sa käy­tet­ty pahim­mil­laan terä­asei­ta ja pesä­pal­lo­mai­lo­ja, osa uhreis­ta hakat­tu tajut­to­mik­si, moni saa­nut vaka­via vam­mo­ja. Eikä ilmiö ole uusi, vaan aiem­min onnis­tut­tu pitä­mään parem­min pii­los­sa, kuten asi­aa polii­sin näkö­kul­mas­ta vuo­sia seu­ran­nut Pac­ka­len ker­too: http://tompackalen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177481-epaonnistuneen-maahanmuuttopolitiikan-hedelmat-alkavat-kypsya

    Ilmiö on ylei­seu­roop­pa­lai­nen, eikä se seli­ty sosio­eko­no­mial­la, kuten moni kai­ke­nym­mär­tä­jä on jo ehti­nyt medias­sa tois­tel­la. Eikä sitä tule pois­ta­maan mikään kotout­ta­mis­po­li­tiik­ka. Vas­taa­vien ilmiöi­den laa­juus tulee kar­keas­ti kor­re­loi­maan tie­de­tyn tyy­pin maa­han­muut­ta­ja­väes­tön mää­rän kans­sa. Näin on kaik­kial­la. Toi­sin ei ole missään.

    Aika moni lap­si­per­heel­li­nen taa­tus­ti miet­tii tänään, mil­lai­nen paik­ka Hel­sin­ki on hei­dän lap­sil­leen nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Myös parem­pio­sai­nen. Sil­lä ilmiö ei ole jää­nyt vain sin­ne jon­ne­kin lähiöi­hin, vaan pahoin­pi­del­lyt poruk­ka on liik­ku­nut ympä­ri Hel­sin­kiä ja pk-seutua.

  48. az:
    Toi­sen pol­ven maa­han­muut­ta­ja­nuo­ris­ta koostuva 

    Ei ole/ollut vai­kea ennus­taa, että han­ka­lin­ta tulee ole­maan toi­ses­ta pol­ves­ta eteen­päin. Ensim­mäi­nen pol­vi onkin vie­lä kii­tol­li­nen muu­tos­ta parem­paan. Mut­ta eihän toi­nen pol­vi osaa sitä arvos­taa eikä tar­vit­se­kaan. Voi läh­teä ihan samois­ta läh­tö­koh­dis­ta kuin kan­ta­väes­tö­kin. Pait­si jos. Pait­si jos se oma per­he, lähi­pii­ri ja kult­tuu­ri ei ehdi mukau­tua sii­hen uuteen ympä­ris­töön joka on de fac­to ‑osoi­tus parem­mas­ta, demo­kraat­ti­sem­mas­ta ja toi­mi­vam­mas­ta kult­tuu­ris­ta! (Eihän muu­toin alun­pe­rin­kään oli­si huma­ni­tää­ris­tä maa­han­tu­loa tapahtunut.)

    En ota kan­taa mah­dol­li­siin rat­kai­su­kei­noi­hin. Tai otan­kin. Sen tuli­si olla jotain saman­ta­pais­ta kuin kehi­tys­mai­den aut­ta­mi­nen nais­ten ja tyt­tö­jen kou­lut­tau­tu­mi­sen kaut­ta. Jos maa­han­muut­ta­ja­per­hei­den nai­sil­la on suu­ret vapau­det ja nii­den samo­jen per­hei­den mies­väes­tö nimen­omai­ses­ti kan­nus­ta­vat hei­tä sii­hen ovat per­heet aika hyvin kotiutuneet.

  49. Nimim. Az:n esiin nos­ta­ma ongel­ma on ollut esil­lä mones­sa medias­sa vii­me aikoi­na. Vah­vas­ti tun­teel­li­sia vies­te­jä on välit­ty­nyt mones­ta suun­nas­ta ja rat­kai­suk­si on esi­tet­ty mil­loin mitäkin.

    Ensim­mäi­nen hyväk­syt­tä­vä tosia­sia on se, että polii­si ei voi tilan­teel­le mitään. Polii­si toi­mii lain mukaan, eikä täs­sä pro­ses­sis­sa alai­käis­ten koh­dal­la ole ennal­taeh­käi­se­vää peloi­te­vai­ku­tus­ta sen enem­pää, mitä jäl­ki­kä­teen tule­vaa esto­vai­ku­tus­ta­kaan. Hen­ki­lö­koh­tai­sen valin­nan polii­si voi teh­dä asias­sa ja täl­läi­sen väki­val­lan estä­mi­sek­si polii­sin mah­dol­li­suus on lähin­nä lyö­dä niin lujaa, että nuo­res­ta ei ole enää väki­val­lan teki­jäk­si. Polii­sin en sil­ti toi­voi­si oman käden oikeut­ta nykyis­tä enem­pää jakavan.

    Lap­set ja nuo­ret ovat toden­nä­köi­ses­ti antau­tu­neet tilan­teel­le ja toden­neet, että Hel­sin­gis­sä ei voi liik­kua. Ole­tan tämän ole­van näin sii­tä syys­tä, että Hel­sin­gis­sä vie­rail­les­sa­ni sil­miin­pis­tä­vää on nuor­ten puut­tu­mi­nen katu­ku­vas­ta iltai­sin. Lap­set ja nuo­ret eivät asial­le myös­kään mitään mah­da ja suu­rin kata­stro­fi syn­tyy sii­tä, jos nuo­ri­so­ryh­mät alka­vat varus­tau­tua toi­si­aan vas­taan. Ole­tan, että lap­set saa­vat asei­ta koto­aan Hel­sin­gis­sä suun­nil­leen samoin, mitä tääl­lä maakunnassa.

    Mie­les­tä­ni pal­lo on van­hem­mil­la. Ihmet­te­len, että uhrien van­hem­pien tulee toi­mia vastuullisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.