Mikä on kunnan oma palvelu?

Osuus­kau­pat lähes­tyi­vät tari­nan­sa lop­pua 1960-luvul­la, kun­nes ne vaih­toi­vat orga­ni­saa­tio­ta. Kun­nal­li­sis­ta osuus­kau­pois­ta siir­ryt­tiin maa­kun­nal­li­siin ja vauh­ti para­ni olen­nai­ses­ti. Mitä täs­tä voi­si oppia kun­tien pal­ve­lu­ja ajatellen?

Tun­tuu luon­te­val­ta, että kun­tien pal­ve­luis­ta ne kan­nat­taa tuot­taa kun­nal­li­ses­ti, jois­sa asiak­kuus on pää­sään­töi­ses­ti rajoi­tet­tu kun­nan asuk­kai­siin. Täl­lai­sia ovat perus­kou­lut ja päi­vä­ko­dit nyt esi­mer­kik­si sekä aina­kin tois­tai­sek­si vanhustenhuolto.

On aika vai­kea perus­tel­la kun­ta­koh­tai­suut­ta, jos asiak­kuus ei ole rajoi­tet­tu kun­ta­lai­siin. Tyt­tä­re­ni lukios­sa hel­sin­ki­läi­set oppi­laat ovat vähem­mis­tö­nä, ter­veys­kes­kuk­sien asiak­kuus ei rii­pu enää koti­kun­nas­ta ja kir­jas­to­ja sekä teat­te­rei­ta saa käyt­tää kuka vain. Vaik­ka hel­sin­ki­läi­seen lukioon saa tul­la vaik­ka Uts­joel­ta, kau­pun­ki­seu­tu on koko maa­han ver­rat­tu­na parem­pi huo­leh­ti­maan kaik­kien pal­ve­luis­ta. Osuus­kau­pat­kin ovat maa­kun­nal­li­sia, vaik­ka asiak­kai­ta toi­sen kun­nan asuk­kai­ta ei ovel­ta käännytetäkään.

Mut­ta on sii­nä toi­nen­kin puo­len­sa. Esi­mer­kik­si kir­jas­to­ver­kon osal­ta kun­nat ovat otta­neet aivan eri stra­te­gian pää­asias­sa maan­tie­teel­li­sis­tä syis­tä. Espoos­sa on yksi kir­jas­to 39 km2. koh­ti, Hel­sin­gis­sä viit­tä neliö­ki­lo­met­riä koh­den, ja Espoo aikoo kes­kit­tää kir­jas­to­verk­koa edel­leen. Se on luon­nol­lis­ta kun­nas­sa, jos­sa elä­mä perus­tuu autoi­luun, kun taas Hel­sin­gin tiheä verk­ko on perus­tel­tua, kun pal­ve­lut muu­ten­kin ovat pää­asias­sa käve­lye­täi­syy­del­lä. Mikä on maan­tie­teel­li­ses­ti luon­nol­lis­ta, muut­tuu kovin luonn­ot­to­mak­si, jos pal­ve­lut rahoi­te­taan yhdessä.

8 vastausta artikkeliin “Mikä on kunnan oma palvelu?”

  1. Kun­nan omat pal­ve­lut voi­tai­siin mää­ri­tel­lä sel­lai­sik­si, jois­ta kun­ta itse voi päät­tää tai joi­den sisäl­töön kun­ta itse voi aina­kin mer­kit­tä­väs­ti vaikuttaa.
    Muut ja laki­sää­tei­set pal­ve­lut sopi­si­vat kyl­lä kun­nan orga­ni­soi­mik­si, mut­ta val­tion kustannettaviksi.

  2. Osuus­kau­pat muut­tui­vat pää­osin maa­kun­nal­li­sik­si mut­ta samaan aikaan lisät­tiin SOK:n val­taa mer­kit­tä­väs­ti. Se mää­rä­si ket­ju­jen kon­sep­tit ja otti eri­kois­ta­va­ra­kau­pan pit­käl­ti hoi­taak­seen. Tuk­kuos­ta­mi­nen siir­tyi Tra­de­kan kans­sa perus­te­tul­le yri­tyk­sel­le ja ulko­mail­le laa­jen­nut­tiin SOK:n joh­dos­sa. SOK:ssa val­taa toki käyt­ti­vät pro­vins­sien mie­het ja naiset. 

    Ihan näin selvennyksenä.

  3. Pitäi­si­kö koko­nai­suut­ta läh­teä joh­ta­maan mah­dol­li­sim­man yksin­ker­tai­ses­ti rakenteesta?

    -yövar­ti­ja­val­tio laa­jen­nuk­sel­la, joka hoi­taa jär­jes­tyk­sen ja rau­han, mut­ta laa­jen­nuk­sel­la myös eri­kois­sai­raan­hoi­don joka vaa­tii eri­tyis­tä lait­teis­to- ja ammattitaitoklusteria

    -muut, “kun­ta”- ja kun­ta­lais­ten pal­ve­lut, 100 % mark­ki­naeh­toi­sia ja yksi­tyis­tet­ty­jä, kilpailtuja!

  4. max:
    Pitäi­si­kö koko­nai­suut­ta läh­teä joh­ta­maan mah­dol­li­sim­man yksin­ker­tai­ses­ti rakenteesta?

    -yövar­ti­ja­val­tio laa­jen­nuk­sel­la, joka hoi­taa jär­jes­tyk­sen ja rau­han, mut­ta laa­jen­nuk­sel­la myös eri­kois­sai­raan­hoi­don joka vaa­tii eri­tyis­tä lait­teis­to- ja ammattitaitoklusteria

    -muut, “kun­ta”- ja kun­ta­lais­ten pal­ve­lut, 100 % mark­ki­naeh­toi­sia ja yksi­tyis­tet­ty­jä, kilpailtuja!

    Täl­lai­nen aja­tus­har­joi­tus saat­ti­si antaa mie­len­kiin­toi­sia tuloksia. 

    Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin tar­vi­taan väli­ta­son alu­eel­lis­ta suun­nit­te­lua ja koor­di­noin­tia. Heik­ko koor­di­noin­ti on syn­nyt­tä­nyt USA:ssa esim. moot­to­ri­tei­tä, jot­ka päät­ty­vät kau­pun­gin- tai kun­nan­ra­jal­le, naa­pu­ril­la kun ei ollut varo­ja toteut­taa omaa pät­kään­sä. Tämä nyt on mel­kois­ta resurs­sien haaskausta. 

    Jon­ki­nas­tei­nen jul­kis­ten tulo­jen val­ta­kun­nal­li­nen tasaus lie­nee käy­tös­sä kai­kis­sa teollisuusmaissa.

  5. Tapio: Heik­ko koor­di­noin­ti on syn­nyt­tä­nyt USA:ssa esim. moot­to­ri­tei­tä, jot­ka päät­ty­vät kau­pun­gin- tai kun­nan­ra­jal­le, naa­pu­ril­la kun ei ollut varo­ja toteut­taa omaa pätkäänsä. 

    Moot­to­ri­tei­den raken­ta­mi­sen mer­kit­tä­vä moti­vaa­tio USA:ssa 1960-luvul­la oli, että asuk­kaat saa­daan nopeas­ti eva­kuoi­tua kau­pun­geis­ta ydin­a­se­hyök­käyk­sen tul­les­sa… Oheis­vai­ku­tuk­se­na mah­dol­lis­tet­tiin yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajautuminen.

  6. Tomi:
    Osuus­kau­pat muut­tui­vat pää­osin maa­kun­nal­li­sik­si mut­ta samaan aikaan lisät­tiin SOK:n val­taa mer­kit­tä­väs­ti. Se mää­rä­si ket­ju­jen kon­sep­tit ja otti eri­kois­ta­va­ra­kau­pan pit­käl­ti hoi­taak­seen. Tuk­kuos­ta­mi­nen siir­tyi Tra­de­kan kans­sa perus­te­tul­le yri­tyk­sel­le ja ulko­mail­le laa­jen­nut­tiin SOK:n joh­dos­sa. SOK:ssa val­taa toki käyt­ti­vät pro­vins­sien mie­het ja naiset. 

    Ihan näin selvennyksenä.

    </blockquot

    Maa­kun­nal­lis­ten osuus­kaup­po­jen aika alkaa olla ohi. Syy­na on erit­tain teho­kas Lidl. Ei ole enaa varaa maa­kun­ta­joh­ta­jiin esikuntineen.

  7. Olen myös käyt­tä­nyt osuus­kaup­pa-ana­lo­gi­aa ja lisäk­si rai­de­le­vey­se­si­merk­kiä. Suu­ri osa “kun­ta­pal­ve­luis­ta” on sel­lai­sia, jot­ka kos­ke­vat kan­sa­lai­sia samoin perus­tein yli val­ta­kun­nan. Sik­si nii­den rää­tä­löin­ti ja hal­lin­noin­ti sekä kus­tan­ta­mi­nen kun­nit­tain on resurs­sien tuh­laa­mis­ta ja epä­ta­sa-arvon läh­de. Kuten maan R‑kioskit ovat saman­lai­sia niin myös ter­veys­kes­kus­ten ja perus­kou­lu­jen­kin tuli­si käyt­tää samaa kon­sep­tia, ker­ran teh­dyn ope­tus­suun­ni­tel­man tuli­si päteä yhden­ver­tai­ses­ti kai­kil­le kullannupuille.

    Kun­tien surul­li­sen­kuu­lui­sat tie­to­jär­jes­tel­mät vas­taa­vat tilan­net­ta, mis­sä rau­ta­tei­den rai­de­le­veys vaih­tuu aina kun­nan­ra­jal­la. Tai sit­ten val­ta­tie muut­tuu Lai­hial­la vuo­ro­suun­tiin ajet­ta­vak­si kuop­pai­sek­si kais­tak­si ja leve­nee komias­ti Vaa­sas­sa moot­to­ri­tiek­si (jäl­kim­mäi­sen muu­ten tekee­kin!). Pel­kään, että tie­to­jär­jes­tel­mien tilan­ne kuvas­taa ylei­sem­min­kin kun­tien itse­näi­sen puu­hai­luun liit­ty­vää resurs­sien tuh­laus­ta mikä toi­saal­ta luo toi­voa rationalisointihyötyihin.

    Kuten Olli J. Oja­nen edel­lä tote­aa kun­nan tuli­si päät­tää omis­ta asiois­taan. Edus­kun­ta on jo demo­kraat­ti­ses­ti päät­tä­nyt suu­res­ta osas­ta “kun­ta­pal­ve­lu­ja” joten val­tio voi­si ne myös hoi­taa kes­ki­te­tys­ti kuten pos­tin ja rau­ta­tiet. Niis­tä­kin aina vali­te­taan mut­ta kyl­lä ne toimivat.

    Väit­täi­sin että demo­kra­tia lisään­tyi­si, kun edus­kun­ta ottai­si omat pää­tök­sen­sä aidos­ti vas­tuul­leen ja kun­nan teh­tä­viä rajoi­tet­tai­siin nii­hin kysy­myk­siin jois­ta voi­daan pai­kal­la aidos­ti päät­tää. Tämän aidon päät­tä­mi­sen pii­ri on kir­kon­ky­län tai kau­pun­gin­osan kokoi­nen. Pää­mää­räk­si siis tuhat kun­taa, täl­lä kan­nal­la tai­si Vil­le Kom­si­kin olla kesäi­ses­sä kirjoituksessaan.

    Syy, mik­si “tuhat kun­taa” lie­nee tur­ha haa­ve on, että hal­lin­toa kehi­te­tään hal­lin­non ehdoin. “Kun­ta­päät­tä­jil­tä” kysy­tään miten kun­tia on kehi­tet­tä­vä: no tot­ta­kai appa­rat­si­kit kat­so­vat asioi­ta lähel­tä ja puo­lus­ta­vat raken­tei­taan. Sit­ten on alhaal­ta ylös raken­net­tu­ja väli­por­tai­ta joi­ta kukaan ei tun­ne: ket­kä hal­lit­se­vat mei­tä Uuden­maan lii­ton hal­li­tuk­ses­sa? Googlaa­mal­la sel­vi­ää, ei Hesa­ris­ta tai arjes­ta. Soten­kin kaappasivat.

  8. Olli Saa­ri­nen: Suu­ri osa “kun­ta­pal­ve­luis­ta” on sel­lai­sia, jot­ka kos­ke­vat kan­sa­lai­sia samoin perus­tein yli val­ta­kun­nan. Sik­si nii­den rää­tä­löin­ti ja hal­lin­noin­ti sekä kus­tan­ta­mi­nen kun­nit­tain on resurs­sien tuh­laa­mis­ta ja epä­ta­sa-arvon läh­de. Kuten maan R‑kioskit ovat saman­lai­sia niin myös ter­veys­kes­kus­ten ja perus­kou­lu­jen­kin tuli­si käyt­tää samaa kon­sep­tia, ker­ran teh­dyn ope­tus­suun­ni­tel­man tuli­si päteä yhden­ver­tai­ses­ti kai­kil­le kullannupuille.

    Tot­ta mut­ta vain tiet­tyyn rajaan asti. Toi­nen ääri­pää on:

    Olli Saa­ri­nen: Tämän aidon päät­tä­mi­sen pii­ri on kir­kon­ky­län tai kau­pun­gin­osan kokoi­nen. Pää­mää­räk­si siis tuhat kun­taa, täl­lä kan­nal­la tai­si Vil­le Kom­si­kin olla kesäi­ses­sä kirjoituksessaan.

    Näi­den kah­den “kunnallisen/valtakunnallisen” hal­lin­to­mas­san väliin jää hyvin suu­ri mää­rä sel­lais­ta mas­saa, joka pitää rää­tä­löi­dä alu­een tar­pei­siin. Esim toi­sen ja kol­man­nen asteen kou­lu­tuk­sen suun­taa­mi­ses­sa pitää alu­eel­li­set tar­peet huomioida.

    Sel­keä rat­kai­su tähän on OS:n edel­li­ses­sä säi­kees­sä esit­tä­mä kiin­teis­tö­kun­ta (itse nimeäi­sin sen resurs­si­kun­nak­si), jol­la oli­si riit­tä­väs­ti val­taa ja resurs­se­ja. Sel­lai­ses­sa yksi­kös­sä pitäi­si olla veron­kan­to-oikeus ja asuk­kai­ta aina­kin sata tuhat­ta, mie­lel­lään enemmän.

    Jos tuhan­nen kun­nan ylä­puo­li­set asiat kier­rä­te­tään kes­kus­hal­lin­non kaut­ta, lop­pu­tu­los oli­si demo­kra­tian irvi­ku­va ja jon­ne­kin sin­ne ne vero­ra­hat­kin häviäisivät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.