Miksi turpeen verotusta piti alentaa?

EU tuot­taa hyvässä tarkoituk­ses­sa type­r­ää sään­te­lyä. Nyt se pakot­ti meitä alen­ta­maan oman fos­si­ilisen polt­toaineemme, turpeen, vero­tus­ta, jot­ta puu men­esty­isi halpenevaa kivi­hi­iltä vas­taan. Alun perin tuon säädök­sen tarkoituk­se­na oli estää koti­maisen polt­toaineen suosimista tuon­tipolt­toainet­ta vas­taan esimerkik­si niin, ettei turvet­ta voi suosia kivi­hi­iltä vastaan.

EU ei peri­aat­teessa hyväksy uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den sub­ven­toin­tia muuten kuin sub­ven­toimal­la itse laitok­sen rak­en­tamista. Suo­mi saa kuitenkin sub­ven­toi­da puupolt­toainet­ta, jot­ta se men­esty­isi suh­teessa koti­maiseen fos­si­iliseen polt­toaineeseen. Täl­lä on halut­tu saa­da aikaan se, että syr­jitään vain fos­si­il­isu­ut­ta eikä koti­maisu­ut­ta. Suo­mi on, aivan oikein, märitel­lyt turpeen fos­si­ilisek­si polt­toaineek­si, jol­loin on auen­nut myös tie tukea haket­ta polt­toaineena. Jat­ka lukemista “Mik­si turpeen vero­tus­ta piti alentaa?”

Omaisuuden vaikutus hoitomaksuun.

Suomes­sa van­hus­ten pitkäaikaishoidon mak­sut riip­pu­vat van­huk­sen tuloista – mak­su on tuloista 85% — mut­ta toisin kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa, se ei riipu lainkaan omaisu­ud­es­ta. Tästä on väitel­ty pitkään. Argu­ment­ti­na omaisu­u­den huomioon ottamista vas­taan on käytet­ty pait­si sitä, että rikkaat eivät hyväksy sitä, myös sitä että omaisu­u­den voi hävit­tää ennen laitoshoitoon jou­tu­mista tai antaa ennakkoper­in­tönä pois. Jat­ka lukemista “Omaisu­u­den vaiku­tus hoitomaksuun.”

Oden vaaliohjelma: kunnan omistusoikeus jätteisiin on lakkautettava, koska se estää jätteiden hyötykäyttöä.

Kun­nan omis­tu­soikeus jät­teisi­in on kumot­ta­va. Kenel­lä vain tulee olla oikeus poimia jäte­vir­ras­ta hyö­tykäyt­töön ohjat­tavia jakeita.

Hal­li­tus esit­tää jäteveroa korotet­tavak­si kaatopaikalle vietäviltä jät­teiltä, ei kaik­il­ta, vaan sel­l­aisil­ta, joi­ta ei pitäisi viedä kaatopaikalle vaan mielu­um­min käyt­tää hyödyk­si tai edes polt­taa. Kos­ka kaatopaikoista ollaan siir­tymässä jät­teen polt­toon, ajatuk­se­na on, että tule­vaisu­udessa ehkä jäteveroa kerätään myös sel­l­ai­sista poltet­tavista jakeista, jot­ka voisi myös kier­rät­tää tai käyt­tää muuten hyväksi.

Kaikil­la veroil­la on tarkoi­tus kerätä rahaa val­ti­olle, mut­ta jäteverol­la on toinenkin tarkoi­tus: kan­nus­taa jät­tei­den hyötykäyttöön.

Muuten hyvä, mut­ta voiko tämä kan­nustin toimia edes teo­ri­as­sa? Kun­taa ei kiin­nos­ta, paljonko asi­akas joutuu jäteveroa mak­samaan ja kun­ta omis­taa jät­teen ja voi kieltää sen hyö­tykäytön. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma: kun­nan omis­tu­soikeus jät­teisi­in on lakkautet­ta­va, kos­ka se estää jät­tei­den hyötykäyttöä.”

Oden vaaliohjelma: ydinvoimaluvat megawateille

Jos Suomes­sa vielä raken­netaan ydin­voimaa, ydinen­er­gialakia tulisi muut­taa niin, että eduskun­ta ei myön­täisi lupaa tietylle reak­to­rille, vaan tietylle määrälle megawat­te­ja, jol­loin hak­i­ja voisi vali­ta, rak­en­taako se yhden ison vai mon­ta pien­tä voimalaa. Nykyi­nen käytän­tö on johtanut Suomen olois­sa aivan liian suuri­in yksiköi­hin, kun luvan saat­u­aan kan­nat­taa ostaa isoin, mitä kau­pas­ta saa. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma: ydin­voimalu­vat megawateille”

Vihreä kaupunginhallitusryhmä saneli hyvän ratkaisun Palmiaan

Yksi­tyiset palvelun­tuot­ta­jat haas­toi­vat Helsin­gin kaupun­gin omis­ta­man liike­laitok­sen Palmi­an oikeu­teen siitä, että se osal­lis­tuu markki­noille epäreiluin perustein. Oikeus aset­tui valit­ta­jien kan­nalle. Helsin­gin on tehtävä jotain, joko muutet­ta­va Palmia osakey­htiök­si tai vetäy­dyt­tävä kil­pail­luil­ta markki­noil­ta, mikä olisi merkin­nyt merkit­tävää työn vähen­e­mistä Palmi­alle. Jat­ka lukemista “Vihreä kaupung­in­hal­li­tus­ryh­mä saneli hyvän ratkaisun Palmiaan”

Elvytys, investoinnit ja nollakorko

Men­nään­pä vähän syvem­mälle tuo­hon IMF:n suosi­tuk­si­in tehdä julk­isia investoin­te­ja lainarahalla

Lähtöko­htana on, että talous on lik­vidi­teet­tiansas­sa. Edes korko­jen lasku nol­laan ei saa talout­ta elpymään. Nimel­lisko­rko­ja ei käytän­nön syistä voi laskea alle nol­lan eikä nol­las­sa keikku­va inflaa­tio laske myöskään reaa­liko­rko­ja nol­lan alle, vaik­ka pitäisi. Jos ilmainen lainara­ha ei mene kau­pak­si yksi­ty­isille yri­tyk­sille, olisi hyvä, jos se menisi kau­pak­si edes val­tioille. Matal­ien korko­jen tarkoi­tus on tuot­taa taloudel­lista toim­intaa. Jat­ka lukemista “Elvy­tys, investoin­nit ja nollakorko”

IMF suosittaa velkaelvytystä ja julkisia investointeja

IMF on näköjään suositel­lut, että val­tiot ottaisi­vat enem­män velkaa ja tek­i­sivät sil­lä (hyödyl­lisiä) infrain­vestoin­te­ja. Nämä investoin­nit kan­nat­ta rahoit­taa nimeno­maan velal­la, kos­ka näin ne lisäävät taloudel­lista kasvua enem­män. Yksi raha käytet­tynä julk­isi­in investoin­tei­hin nos­taa kokon­ais­tuotan­toa kolmel­la rahal­la. Ovat näköjään käyneet makron peruskurssil­la ja keksi­neet ker­roin­vaiku­tuk­sen. Makron peruskurssin mukaan julk­isten meno­jen ker­roin­vaiku­tus on noin kolme, jos se tehdään velak­si ja jok­seenkin tasan yksi, jos bud­jet­ti­va­je pide­tään ennallaan.

Onko­han kansan­taloudelli­nen osaami­nen pikkuhil­jaa palaa­mas­sa talouspolitiikkaan?

Valitusoikeus ja tuomioistuinten työtavat

Tavan takaa kuulee pur­nat­ta­van kaavaval­i­tuk­sia vas­taan. Jos ne eivät hidas­taisi kaavoitus­ta, kaavo­ja tulisi enem­män, asun­top­u­la helpot­taisi ja kaik­ki olisi parem­min. Tässä on logiikkavirhe.

Sil­lä kestääkö kaavoitus kak­si vuot­ta vai kolme ei pitäisi olla mitään vaiku­tus­ta siihen, paljonko kaavo­ja valmis­tuu. Putken pitu­ud­es­ta riip­pumat­ta niitä tulee putkesta ulos yhtä paljon kuin put­keen pan­naan sisään. Jos kaavoitus kestää kauan, pitää aloit­taa aiem­min. Pait­si tietysti, jos val­i­tus kaataa jonkin kaa­van lopullisesti.

Kos­ka val­i­tus on ain­oa tapa, jol­la voidaan saat­taa kaa­van lain­mukaisu­us tarkastelu­un, val­i­tu­soikeus on vält­tämätön. Jos sitä ei olisi, kun­tien ei tarvit­sisi piita­ta tuon taivaal­lista kaavoitus­ta koskev­as­ta lain­säädän­nöstä. Jat­ka lukemista “Val­i­tu­soikeus ja tuomiois­tu­in­ten työtavat”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.10.2014

En pääse kok­ouk­seen, kos­ka johdan puhet­ta STUK:in neu­vot­telukun­nas­sa. Mikkö Särelä menee puolestani.

Itäisen saaris­ton asemakaava

Pöy­dältä, Sisältö selostet­tu 9.9.listan kohdalla

Vuosaaren Rasti­lan Kar­avaanikadun asemakaava

Pöy­dältä. 500 asukas­ta Vuosaa­reen, Aika näyt­tävia raken­nuk­sia tulee. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 7.10.2014”

Ero eduskunnasta

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Olen päät­tänyt jäädä pois eduskun­nas­ta 20 eduskun­tavuo­den jäl­keen. Poli­ti­ik­ka on muut­tunut paljon siitä, kun tulin eduskun­taan ensim­mäisen ker­ran 1987. Ensim­mäi­nen vaa­likausi oli har­joit­telua min­ulle ja vihreälle ryh­mälle, eikä siitä sen enem­pää. Tahti oli aivan toinen, kun palasin eduskun­taan vuon­na 1995, jol­loin vihreät myös menivät mukaan Lip­posen hal­li­tuk­seen. Se oli taloudel­lisen kujan­juok­sun aikaa. Vihreä ryh­mä jou­tui kovaan kyyti­in, mut­ta kesti kun­ni­al­la. Kauaskan­toisim­mat päätök­set tehdään sil­loin, kun on pakko säästää, kos­ka sil­loin tehdään aito­ja val­in­to­ja – ja nähdään, ken­estä on ajat­tele­maan johdon­mukaises­ti. Jat­ka lukemista “Ero eduskunnasta”