Omaisuuden vaikutus hoitomaksuun.

Suo­mes­sa van­hus­ten pit­kä­ai­kais­hoi­don mak­sut riip­pu­vat van­huk­sen tulois­ta – mak­su on tulois­ta 85% — mut­ta toi­sin kuin mones­sa muus­sa maas­sa, se ei rii­pu lain­kaan omai­suu­des­ta. Täs­tä on väi­tel­ty pit­kään. Argu­ment­ti­na omai­suu­den huo­mioon otta­mis­ta vas­taan on käy­tet­ty pait­si sitä, että rik­kaat eivät hyväk­sy sitä, myös sitä että omai­suu­den voi hävit­tää ennen lai­tos­hoi­toon jou­tu­mis­ta tai antaa ennak­ko­pe­rin­tö­nä pois.

Onko­han tämä kes­kus­te­lu lain­kaan rele­vant­tia? Kun­nat ovat jo vuo­sia sit­ten rat­kais­seet asian niin, että jos van­huk­sel­la on mer­kit­tä­väs­ti omai­suut­ta, hän ei saa kun­nal­lis­ta lai­tos­paik­kaa, vaan hänet ohja­taan yksi­tyi­seen hoi­toon. Kun­nal­lis­ta paik­kaa kan­nat­taa anoa vas­ta kun omai­suus on käy­tet­ty hoitomaksuihin.

Oli­si parem­pi, että omai­suus otet­tai­siin mak­sus­sa koh­tuu­del­la huo­mioon ja vas­taa­vas­ti oikeus hoi­to­paik­kaan oli­si ehdoton.

Pie­ne­nä yksi­tyis­koh­ta­na lisät­tä­köön, että van­huk­sen omis­ta­man asun­non pitäi­si vai­kut­taa hoi­to­mak­suun vaik­ka­pa niin, että vuo­si­mak­su oli­si vii­si pro­sent­tia asun­non arvos­ta. Vas­taa­vas­ti, jos van­huk­sen käy­tös­sä ollut asun­to vuo­kra­taan, tämä vuo­kra­tu­lo ei vai­kut­tai­si hoi­to­mak­suun. Nyky­sään­nöil­lä van­huk­sen asun­toa ei kan­na­ta vuo­kra­ta, kos­ka vuo­kra kon­fis­koi­daan hoi­to­mak­suun niin tehok­kaas­ti, ettei vuo­kraa­mi­nen kannata.

140 vastausta artikkeliin “Omaisuuden vaikutus hoitomaksuun.”

  1. Tai toi­nen tapa oli­si tar­jo­ta kai­kil­le jokin perus­kor­vaus, ja sit­ten mak­saa mah­dol­li­nen lisä­tar­ve toimeentulotukena.

  2. Eräs rat­kai­su­mal­li, jota myös käy­te­tään kun­tien taholta.

    Hae­taan van­huk­sel­le ulko­puo­li­nen edun­val­vo­ja, joka rea­li­soi van­huk­sen asun­non ja muun omai­suu­den. Saa­dul­la rahal­la sit­ten kus­tan­ne­taan van­huk­sen hoi­to. Peril­li­set jää­vät hämmästelemään.

  3. Tehos­tet­tu pal­ve­lua­su­mi­nen” — van­hus mak­saa lääk­keen­sä ja hoi­ton­sa itse. Pit­kai­kais­hoi­dos­sa ne kuu­lui­si­vat 85%:n mak­suun. Sääs­töä, joka naa­mioi­daan ihan käsit­tä­mät­tö­mään höpö­tyk­seen halus­ta asua kotona. 

    Jos ei pys­ty liik­ku­maan tai tar­vit­see jat­ku­va seu­ran­taa, koto­na ei vain voi olla, vaik­ka kuin­ka tehostetaan.

  4. kun­nan otta­ma hoi­to­mak­su on 85%!tuloista, KUITENKIN ENINTÄÄN HOITOKUSTANNUKSET.
    Tämä lop­pu aina unoh­de­taan. omas­sa kun­nas­sa­ni yri­tin kai­kin kei­noin sel­vit­tää mikä on tämä ylä­ra­ja. Isä­ni oli­si voi­nut men­nä kun­nal­li­seen hoi­to­ko­tiin mis­sä oli tut­tu­ja. Kun asi­aa sel­vi­tet­tiin hänen luo­naan päi­vit­täin kävi jopa 6 eri hoi­ta­jaa. Työ­ra­jo­jen takia jump­pa­ri ei boi­nut pyyh­kiä sel­kää eikä pesi­jä annos­tel­la lääk­kei­tä tai imu­roi­da. Omais­hoi­ta­ja saa kyl­lä nämä kaik­ki tehdä.

    pitäi­si vel­voit­taa kaik­ki kun­nat jul­kai­se­maan hoi­to­hin­nas­ton­sa, jot­ta em. 85 % sään­nön ylä­ra­ja tuli­si tie­toon ja aito ver­tai­lu kau­pal­li­sees pal­ve­luun voi­tai­siin tehdä.

  5. Huo­no idea. Usein­han toi­vo­taan että van­hus voi­si vie­lä muut­taa omil­leen ja pää­si­si pois lai­tos­hoi­dos­ta. Jos pis­te­tään van­hus myy­mään talon­sa niin täma mah­dol­li­suus samal­la suljetaan.

  6. Kaik­ki eivät asu Katajanokalla.

    Jos asun­toa ei rea­li­soi­da, kenen arvion mukaan tuo 5% mää­ri­tel­täi­siin? Hyvin suu­res­sa osas­sa Suo­mea asun­non mark­ki­na­hin­nan mää­rit­tä­mi­nen on erit­täin vai­ke­aa. Jot­kut asun­not ovat jopa niin vai­kei­ta myy­dä, ettei­vät ne kel­paa edes kään­tei­sen asun­to­lai­nan vakuudeksi.

  7. Tuo 85 % ei pidä paik­kaan­sa, sil­lä se kier­re­tään ns pal­ve­lua­su­mi­sel­la eli kaik­ki hoi­do­kit ovat “pal­ve­lua­su­jia”.

    Täl­löin hoi­to­mak­su voi olla mitä tahan­sa. Esim äiti­ni tädil­lä hoi­to­mak­su oli 150% hänen eläkkeestään.

    Se mer­kit­si, että li syö­tä­vä säästöjä.

    Hoi­to­mak­sun vuok­si täti ei kyen­nyt mak­sa­maan asun­non yllä­pi­toa, joten sekin söi säästöjä.Täti kuo­li sopi­vas­ti kun sääs­töt oli syö­ty, joten lop­pu jäi näkemättä

    Mut­ta var­maan se oli­si men­nyt näin: Täti oli­si jou­tu­nut myy­mään asun­ton­sa, rahat oli­si­vat kolah­ta­neet tilil­le ja ne oli­si­vat olleet sääs­tö­jä, jot­ka kun­ta oli­si sosialisoinut

    Mut­ta on maa­il­man yksin­ker­tai­sin asia val­mis­tau­tua omai­suu­den ulos­mit­taa­mi­seen: lah­joi­tan omai­suu­te­ni n 70–75-vuotiaana peril­li­sil­le­ni, eipä jää mitään kunnalle.

    Suo­sit­te­len kaik­kia teke­mään näin.

  8. Odo­tel­laan nyt vie­lä jon­kun aikaa, niin ehti­vät suu­ret ikä­luo­kat saa­da perintönsä.

    Sit­ten kun suu­ret ikä­luo­kat tule­vat lai­tos­vai­hee­seen, niin sää­de­tään laki sub­jek­tii­vi­ses­ta oikeu­des­ta laitospaikkaan.

  9. Eikö hoi­to­mak­sun tuli­si olla pikem­min­kin kai­kil­le samansuuruinen?

  10. Vähän ehkä ohi aiheen, mut­ta men­kööt. En tie­dä asias­ta mitään, joten sik­si ihmet­te­len. Ilmei­ses­ti van­hus­ten hoi­to ei ole sub­jek­tii­vi­nen kun­ta­lai­sen oikeus samoin kuin las­ten hoi­to on. Ymmär­rän kyl­lä, että “rik­kaat” mak­sa­vat kun­nal­li­ses­ta päi­vä­hoi­dos­ta enem­män kuin “köy­hät”, mut­ta kaik­ki saa­vat samaa pal­ve­lua samal­ta luu­kul­ta. Mut­ta van­hem­mi­ten pal­ve­lu pitää siis kus­tan­taa itse, mikä­li pai­kal­li­nen byro­kraat­ti päät­tää, että tämä hen­ki­lö on mak­sa­nut elä­män­sä aika­na lii­kaa vero­ja, eli on lii­an “rikas” kun­nal­li­sen pal­ve­lun asiak­kaak­si? Onko pää­tök­sel­le ylei­nen objek­tii­vi­nen ohjeis­tus, vai toteu­tuu­ko sub­jek­tii­vi­suus täs­sä tapauk­ses­sa byro­kraa­tin pääs­sä? Jos ei, niin kuin­ka peri­aat­teel­li­nen ihmis­ten asuin­pai­kas­ta riip­pu­ma­ton sama­nar­voi­suus kun­nal­lis­ten pal­ve­lui­den suh­teen var­mis­te­taan? Onko “rikas” yhtä “rikas” kai­kis­sa kun­nis­sa? Eli ei siis mitenkään?

  11. Jos van­hus­ten­hoi­to tul­ki­taan taval­li­sek­si vapai­den mark­ki­noi­den pal­ve­luk­si, sil­lä on tiet­ty mark­ki­na­hin­ta, jon­ka varois­saan ole­vat mak­sa­vat. Köy­him­mät pal­ve­lua tar­vit­se­vat voi­vat lähet­tää las­kun­sa sosiaalitoimistoon.

    Jos taas van­hus­ten hoi­to tul­ki­taan perus­pal­ve­luk­si, hin­nan tuli­si olla kai­kil­le sama.

    Nykyi­nen mal­li on omi­tui­nen seka­muo­to, jol­la on mm. nuo mai­ni­tut hai­tat, eli omai­suu­ten­sa peril­li­sil­leen siir­tä­nei­tä van­huk­sia koh­del­laan eri tavoin kuin nii­tä, jot­ka eivät ole omai­suut­taan vie­lä lah­joit­ta­neet. Ove­lil­le hal­pa, muil­le kal­lis. Tämä ei ole jär­ke­vä mal­li, ja se tuli­si kor­va­ta jol­lain jär­ke­väm­mäl­lä mallilla.

    Jos on sitä miel­tä, että rik­kail­ta pitäi­si ottaa enem­män pois, eikä raho­ja tuli­si jät­tää peril­li­sil­le, jär­ke­väm­pi tapa hoi­taa tämä asia on vaik­ka­pa nos­taa progres­sio­ta niin, että yhteis­kun­ta saa nuo kai­paa­man­sa lisä­tu­lot rik­kail­ta van­huk­sil­ta jo aiem­min. Tämä mal­li koh­te­li­si ihmi­siä tasapuolisesti.

    Nyky­mal­li on lähin­nä mal­lia “sai­rail­ta rahat pois”, enkä voi sitä sik­si kan­nat­taa. Rik­kai­ta voi kyl­lä verot­taa, mut­ta hei­koim­pien verot­ta­mi­nen on minus­ta vas­ten­mie­lis­tä. Samoin nii­den van­hus­ten ja perill­lis­ten jät­tä­mi­nen rau­haan, jot­ka ovat kei­no­tel­leet tai rehel­li­ses­ti jär­jes­tä­neet rahat piiloon.

    Nykyi­nen mal­li joh­taa myös sii­hen, että suh­teel­li­sen suu­ri osa rik­kais­ta van­huk­sis­ta on omais­hoi­dos­sa, ja köy­hem­mät jul­ki­ses­sa hoi­dos­sa. Jos rik­kai­den van­hus­ten rik­kaat lap­set halut­tai­siin pitää työ­elä­mäs­sä, rik­kail­le van­huk­sil­le kan­nat­tai­si tar­jo­ta mie­luum­min hyvää ja hal­paa hoi­toa kuin omai­sia ärsyt­tä­vää omai­suu­den kah­mi­mis­ta. Itse ajat­te­len tosin niin­kin, että omais­hoi­to on hyvä asia, ja sik­si sel­lai­seen kan­nus­ta­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole paha asia, eikä yhteis­kun­nal­le tap­piok­si, vaik­ka omais­hoi­toon kan­sa­lais­ten ener­gi­aa kuluukin.

  12. Eri­tyi­se­ti tuos­sa äidin tädin tapauk­ses­sa kiin­nos­ti hin­noit­te­lu: Asu­mi­nen oli hin­noi­tel­tu taivaisiin.Hoitolaitos oli van­ha oppi­la­sa­sun­to­la kes­kel­lä met­sää, kau­pungn kes­kus­tas­ta 40 km, van­ha metsäkoulu,jonka yksi­tyi­nen yrit­tä­jä oli saa­nut lähes ilmaiseksi.

    Vuo­kra oli 17 euroa m2 eli Hel­sin­gin tasoa.

    Ruo­ka mak­soi n 600 euroa kuus­sa, tavan­omais­ta laitosruokaa.

    Armei­jas­sa varus­mies ruo­ki­taan saman­ta­soi­sel­la lai­tos­ruu­al­la 10,7 eurol­la päi­vä .Varus­mies kulut­taa 2–3 ker­taa enem­män kuin van­hus, joka ei enää pal­joa liiku.Ja tuo­hon hin­taan sisäl­tyy kalii­ta sissimuoniakain.

    Kes­kus­te­lu sosi­aa­ijoh­ta­jan kans­sa päät­tyi, kun hän ilmoit­ti, että he ovat sosi­aa­lia­lan ihmi­siä eikä hei­dän kuu­lu osa­ta kil­pai­lu­tus­ta eikä hei­dän vel­vol­li­suu­ten­sa ole yrit­tää alen­taa hintoja.

    Kun kun­ta oli ulkois­ta­nut 80 % van­hus­ten hoi­dos­ta niin lop­pu­tu­le­ma oli, että kun­ta ryös­ti van­huk­set putipuhtaiksi.

    Jokai­sel­la hoi­to­pai­kal­la oli omat hin­tan­sa ja kun­ta vain välit­ti mak­sut yrit­tä­jäl­tä vanhukselle

    Kun­ta rajoit­ti hoi­toa niin, että kai­kil­la yrit­tä­jil­lä oli koko ajan 100 % kuorma

    Kun­ta on itse asias­sa vain yksi­tyis­ten pal­ve­lun­tuot­ta­jien myyn­ti­kont­to­ri, lisä­ar­voa kun­ta ei tuo­ta täl­lai­ses­sa tapauksessa.

    Itse asias­sa kun­ta vahin­goit­taa van­huk­sia, kos­ka kun­ta rajoit­taa kil­pai­lua ja takaa yrit­tä­jil­le monopolihinnoittelun.

    Teim­me asias­ta kan­te­lun ELY ‑kes­kuk­seen, mut­ta vas­taus oli, että mikään laki ei rajoi­ta kun­nan toimintaa.Vastauksessa toki myön­net­tiin kun­nan menet­te­le­vän eet­ti­ses­ti vää­rin mut­ta lail­li­ses­ti ei, joten ELY-kes­kus ei voi puut­tua asiaan

  13. Sivu­juon­tee­na pal­veu­a­su­mi­seen liit­tyy kotiin jää­neen puo­li­son asema.

    Kun van­hus muut­taa pal­ve­lu­ta­loon niin hänen asun­ton­sa on sen jäl­keen pal­ve­lu­ta­lo ja puo­len vuo­den jäl­keen hän ei enää osal­lis­tu enti­sen asun­non kus­tan­nuk­siin, kaik­ki jää puo­liosn vastuulle.

    Pie­ni­tu­loi­sel­le puo­li­sol­le se mer­kit­see suur­ta rasitetta.Omaan asun­toon­kin saa asu­mis­tu­kea, mut­ta se kat­taa vain alle puo­let vastikkeesta.

    Jos asun­toon koh­dis­tuu remont­ti­ku­lu­ja niin asunt menee myyntiin.Kun puo­let asun­nos­ta on pal­ve­lu­ta­los­sa asu­van nimis­sä niin puo­let myyn­ti­hin­nas­ta on pal­ve­lua­su­jan sääs­töä ja kun­ta voi kon­fis­koi­da tämän.

    Tuo omai­suu­den suo­ja on kyl­lä nimel­li­nen Suomessakin

  14. Mik­si­kö­hän muu­ten sai­raan­hoi­toa saa ilman että myy omai­suut­taan, vaik­ka­pa asun­ton­sa, jos syö­pä iskee. Tai umpisuoli.

    Miten tämä ero­aa van­hem­mas­ta vuodepotilaasta.

  15. Oli­si parem­pi, että omai­suus otet­tai­siin mak­sus­sa koh­tuu­del­la huo­mioon ja vas­taa­vas­ti oikeus hoi­to­paik­kaan oli­si ehdoton.”

    Oikeus hoi­to­paik­kaan on ehdo­ton. Jokai­nen hoi­de­taan. Jokai­sel­la on oikeus saman tasoi­seen hoi­toon. Kun­nal­li­sen hoi­to­pai­kan saa varal­li­suu­des­ta riip­pu­mat­ta ja varal­li­suu­den sii­hen vaikuttamatta.

    Se, mitä kun­ta tar­jo­aa ei tie­ten­kään rii­tä ihmi­sel­le, jol­la on mah­dol­li­suus jär­jes­tää asiat parem­min. Enkä ymmär­rä sitä, mik­si ihmi­nen ei käyt­täi­si omaa varal­li­suut­taan oman elä­män­laa­tun­sa paran­ta­mi­seen. Itse aina­kin tulen käyttämään.

  16. Täy­tyy sen ver­ran kor­ja­ta, että tuo vali­tus­por­ras oli­kin AVI, ei siis ELY.

    Sääs­tö­ti­lil­lä on myös suo­ja­ra­ja eli 2000 euroa.
    Yhtei­set tilit las­ke­taan niin kuin hoi­dos­kin osuus oli­si puo­let yhtei­sis­tä säästöistä.

    Kunnl­la on oikeus pääs­tä tar­kis­ta­maan hoi­do­kin tilien lisäk­si puo­liosn ja sen pääl­le tallelokerot.

  17. Ongel­man ydin on jos­sain pal­jon syvem­mäl­lä. Perus kysy­mys on, mik­si hoi­to­työ on niin kal­lis­ta ver­rat­tu­na mui­hin (EU-)maihin? Kun olem­me rehel­li­siä itsel­lem­me, ryh­dym­me ana­ly­soi­maan kus­tan­nus­ta­soam­ma, niin voim­me pääs­tä jär­ke­viin ratkaisuihin.

    Ongel­ma on muo­dos­tu­nut siten, että sosi­aa­li ja ter­vey­sa­lan kus­tan­nuk­sia ei ole kysee­na­lais­tet­tu pariin‑, kol­meen­kym­me­neen vuo­teen. Kaik­ki mitä on kek­sit­ty pyy­tää, on saa­tu. Tämän kier­teen kat­kai­se­mi­nen on kan­san­ta­lou­tem­me elinehto.

  18. Pir­jo:
    Eräs rat­kai­su­mal­li, jota myös käy­te­tään kun­tien taholta.

    Hae­taan van­huk­sel­le ulko­puo­li­nen edun­val­vo­ja, joka rea­li­soi van­huk­sen asun­non ja muun omai­suu­den. Saa­dul­la rahal­la sit­ten kus­tan­ne­taan van­huk­sen hoi­to. Peril­li­set jää­vät hämmästelemään. 

    Tätä käy­te­tään erit­täin har­voin ja näin tuli­si teh­dä huo­mat­ta­vas­ti useam­min. Edun­val­von­ta tulee kysy­myk­seen sii­nä vai­hees­sa, kun sekä poti­las että omai­set ovat asi­aan kyke­ne­mät­tö­miä. Lii­an usein asia jää omais­ten har­teil­le, vaik­ka ovat asi­aan kykenemättömiä.

  19. Lii­an van­ha:
    Vuo­kra oli 17 euroa m2 eli Hel­sin­gin tasoa.

    Ruo­ka mak­soi n 600 euroa kuus­sa, tavan­omais­ta laitosruokaa.

    Ota koko raken­nuk­sen neliöt ja jaa se asuk­kai­den kesken.
    Nor­maa­lis­sa vuo­kra-asun­nos­sa saa asun­non neliöi­den lisäk­si lähin­nä yhteis­käyt­töön por­ras­käy­tä­vän ja häk­ki­va­ras­ton. Tuol­la on suu­rin osa neliöis­tä muus­sa kuin asuk­kai­den hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa käy­tös­sä. 17 euroa neliö huo­nees­ta on koko­nai­suus huo­mioi­den erit­täin vähän. Kun samal­la saa käyt­töön kaik­ki raken­nuk­sen yhtei­set tilat.

    Armei­jan ruo­kien ver­taa­mi­nen van­huk­sen ruo­kaan on taas aika tur­haa. Van­huk­sen 20 päi­väs­sä vrt. varus­mie­hen 10,70 päi­väs­sä. Jos näil­lä anne­tuil­la raha­sum­mil­la pitäi­si vali­ta se, kum­mas­ta läh­tee teke­mään itsel­leen elan­toa, niin varus­mies­ten kans­sa pää­see var­mas­ti hel­pom­mal­la. Ruo­as­sa mää­rä ei mak­sa juu­ri mitään ver­rat­tu­na työ­hön. Varus­mie­het teke­vät ruo­an suu­rim­mak­si osak­si itse. Van­huk­sil­le ruo­ka teh­dään yksi­löl­li­ses­ti ihmi­sen hen­ki­lö­koh­tai­sen tar­peen mukaan.

  20. Lii­an van­ha:
    Sivu­juon­tee­na pal­veu­a­su­mi­seen liit­tyy kotiin jää­neen puo­li­son asema.

    Kun van­hus muut­taa pal­ve­lu­ta­loon niin hänen asun­ton­sa on sen jäl­keen pal­ve­lu­ta­lo ja puo­len vuo­den jäl­keen hän ei enää osal­lis­tu enti­sen asun­non kus­tan­nuk­siin, kaik­ki jää puo­liosn vastuulle.

    Pie­ni­tu­loi­sel­le puo­li­sol­le se mer­kit­see suur­ta rasitetta.Omaan asun­toon­kin saa asu­mis­tu­kea, mut­ta se kat­taa vain alle puo­let vastikkeesta.

    Jos asun­toon koh­dis­tuu remont­ti­ku­lu­ja niin asunt menee myyntiin.Kun puo­let asun­nos­ta on pal­ve­lu­ta­los­sa asu­van nimis­sä niin puo­let myyn­ti­hin­nas­ta on pal­ve­lua­su­jan sääs­töä ja kun­ta voi kon­fis­koi­da tämän.

    Tuo omai­suu­den suo­ja on kyl­lä nimel­li­nen Suomessakin

    Mitä yhteis­kun­nan tuli­si rahoittaa?

    Jos aja­tel­laan täl­läs­tä tyy­pil­lis­tä nor­mia. Paris­kun­ta on aikoi­naan hank­ki­nut 150 neliön oma­ko­ti­ta­lon ja kas­vat­ta­nut täs­sä per­heen­sä. Lap­sis­ta kaik­ki asu­vat Hel­sin­gis­sä ja paris­kun­nas­ta toi­nen jou­tuu koto­aan hoi­toon tai kuo­lee. No, kuo­lee on sel­keä tilan­ne, sil­lä kukaan ei ole­ta yhteis­kun­nan mak­sa­van kuol­leen osuut­ta asun­toon, jos­sa on aikoi­naan asu­nut. Eli kes­ki­ty­tään vie­lä elos­sa olevaan.

    Hyvin taval­lis­ta on, että van­hus on itse ollut hyvin tie­toi­nen sii­tä, että hänel­lä ei ole varaa (tai toi­min­ta­ky­kyä) yksin asus­taa taloa. On tien­nyt jo pidem­män aikaa, että oli­si aika siir­tyä elä­mäs­sä eteen­päin. Puhu­nut­kin lap­sil­leen asias­ta jo aikaisemmin. 

    Mitä kun­nal­ta odo­te­taan? Mak­saa ja hoi­taa seu­raa­vat 5–15 vuot­ta asun­toa, joka todel­li­suu­des­sa on jo tule­vien peri­jöi­den vas­tuul­la. Tätä on usei­den peri­jöi­den han­ka­la hyväk­syä, että kun­ta ei tätä tee.

  21. Juho Laa­tu: Jos van­hus­ten­hoi­to tul­ki­taan taval­li­sek­si vapai­den mark­ki­noi­den pal­ve­luk­si, sil­lä on tiet­ty mark­ki­na­hin­ta, jon­ka varois­saan ole­vat mak­sa­vat. Köy­him­mät pal­ve­lua tar­vit­se­vat voi­vat lähet­tää las­kun­sa sosiaalitoimistoon.

    Tähän kui­ten­kin sit­ten sel­lai­nen kom­ment­ti, että hyvin pie­ni osa ikäih­mi­sis­tä pys­tyy kus­tan­ta­maan omal­la varal­li­suu­del­laan pit­kä­ai­kais­ta lai­tos­hoi­toa. Lai­tos­hoi­don kus­tan­nuk­set ovat hel­pos­ti 100 000+ €/vuosi.

    Täs­sä tulee hyvin suu­ri epä­ta­sa-arvo tuu­rin perus­teel­la. Jos van­hus kuo­lee suh­teel­li­sen ter­vee­nä 90-vuo­ti­aa­na sydän­koh­tauk­seen koto­naan, hän on voi­nut olla yhteis­kun­nal­le hyvin­kin pie­ni kus­tan­nuk­sil­taan. Sama­ni­käi­nen naa­pu­ri taas on ollut 15 vuot­ta lai­tok­ses­sa, vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta ymmär­tä­mät­tä mis­tään mitään, ja hoi­to­kus­tan­nus­ten kumu­la­tii­vi­nen sum­ma on seitsennumeroinen.

  22. K. Uok­ka:
    Mik­si­kö­hän muu­ten sai­raan­hoi­toa saa ilman että myy­omai­suut­taan, vaik­ka­pa asun­ton­sa, jos syö­pä iskee. Tai umpisuoli.

    Miten tämä ero­aa van­hem­mas­ta vuodepotilaasta. 

    Kus­tan­nus­ten­sa perusteella.

    Yksit­täi­sen umpi­suo­len hoi­to mak­saa ehkä demen­ti­kon kuu­kau­den lai­to­sa­su­mi­sen ver­ran. Syö­pä — syö­väs­tä riip­puen — voi mak­saa vuo­den lai­to­sa­su­mi­sen verran.

    Sik­si täs­tä puhu­taan niin pal­jon, kun raha­sum­mat ovat yksi­löi­den koh­dal­la valtavia.

  23. K. Uok­ka:
    Mik­si­kö­hän muu­ten sai­raan­hoi­toa saa ilman että myy­omai­suut­taan, vaik­ka­pa asun­ton­sa, jos syö­pä iskee. Tai umpisuoli.

    Miten tämä ero­aa van­hem­mas­ta vuodepotilaasta.

    Ei eroa mitenkään.

  24. Pysy­väs­ti lai­tos­hoi­dos­sa (eikun “pal­ve­lua­su­mi­sen pii­ris­sä”) ole­vien van­hus­ten omis­ta­mien asun­to­jen vuo­kraa­mi­seen liit­tyy mon­ta käy­tän­nön jut­tua tuon raha­ky­sy­myk­sen lisäk­si. Täs­sä pari:

    - Vuo­kraa­mi­nen on vai­val­lois­ta. (Pitää etsiä vuo­kra­lai­nen, huo­leh­tia kämp­pä asut­ta­vaan kun­toon, kar­hu­ta vuo­kria, vaih­taa jääkaappia…)

    - Perin­nön­ja­ko on han­ka­lam­paa, jos käm­päs­sä on vuo­kra­lai­nen, joka ensin pitäi­si huo­leh­tia pois.

    - Van­hus ei vält­tä­mät­tä ole sii­nä kun­nos­sa, että hän voi­si alle­kir­joit­taa vuo­kra­so­pi­mus­ta. Viral­li­nen tie oli­si hank­kia ensin edun­val­vo­ja, mut­ta ylei­nen on jär­jet­tö­män kal­lis ja huo­no, itse ryh­ty­mäl­lä jou­tuu han­ka­lan byro­kra­tian ikeeseen.

    Yksi rat­kai­su tähän oli­si se, että kun­ta itse vuo­krai­si näi­tä asun­to­ja van­huk­sil­ta. Tähän pitäi­si tie­ten­kin yhdis­tää se, että vuo­kra­tu­lois­ta pitää jää­dä riit­tä­vä osuus käteen. Iso osa omai­sis­ta oli­si tyy­ty­väi­siä, kun vas­tik­keet tuli­si­vat kui­tat­tua ja van­hus sai­si jotain vie­lä sen pääl­le itsel­leen, ts. oli­si tuos­sa jär­keä kun­nan­kin kannalta.

  25. Lii­an van­ha: …Esim äiti­ni tädil­lä hoi­to­mak­su oli 150% hänen eläk­kees­tään … oli­si jou­tu­nut myy­mään asun­ton­sa, rahat oli­si­vat kolah­ta­neet tilil­le ja ne oli­si­vat olleet sääs­tö­jä, jot­ka kun­ta oli­si sosialisoinut… 

    Saman­lai­sia koke­muk­sia, jot­ka sel­vi­si­vät vas­ta kun koro­tin ään­tä­ni ja uhka­sin vie­dä asian polii­sil­le. En vie­lä­kään tie­dä mikä ansain­ta­lo­giik­ka tuos­sa oli, joku bonus? Toi­saal­ta samas­sa kun­nas­sa oli oikeas­ti ammat­ti­tai­toi­sia­kin hen­ki­löi­tä, jot­ka aut­toi­vat aina tar­vit­taes­sa. Työn­te­ki­jöi­den laa­tu siis vaih­te­lee rajusti.

    Ame­rik­ka­lai­nen iso­jen hoi­to­ko­ti­ket­ju­jen jär­jes­tel­mä on tulok­sel­taan huo­no aina­kin medi­aan pää­ty­nei­den vää­rin­käy­tös­ten perus­teel­la. TV:stä tuli juu­ri dok­ka­ri aihees­ta. Nyt “laa­tua” on Suo­mes­sa­kin kehi­tet­ty juu­ri tuo­hon suun­taan, mikä on sel­vä vir­he. Pie­net hoi­vay­ri­tyk­set pyri­tään saa­maan pois mark­ki­noil­ta. Kuka tai mit­kä tahot tie­naa­vat tällä?

    Kus­tan­nuk­sia pitää pys­tyä las­ke­maan ja samal­la laa­tua paran­ta­maan. Se ei onnis­tu ilman pal­jon nykyis­tä parem­paa käsi­tys­tä kustannusrakenteeesta.

    Muu­ten olen Osmon kans­sa samoil­la lin­joil­la, mut­ta onko kun­nal­la olta­va roo­li van­hus­ten­huol­los­sa? Jos on, niin kuin­ka suu­ri? Koko ete­läi­sen Euroo­pan van­hus­ten­huol­to toi­mii yksi­tyi­sel­tä, työ­pe­räi­sen (lait­to­man) maa­han­muu­ton poh­jal­ta. Sil­ti tän­ne aina­kin kan­tau­tuu vähem­män vali­tus­ta ete­lä-euroop­pa­lai­ses­ta mal­lis­ta, kuin kun­nal­li­ses­ta toi­min­nas­ta tai suu­ry­ri­tys­ten hoi­ta­mas­ta van­hus­ten­huol­los­ta. Se on yhtei­söl­li­sem­pää kuin kun­nal­li­nen toi­min­ta ja inhi­mil­li­sem­pää kuin suu­ry­ri­tys­ten tuot­ta­mat palvelut.

  26. Jos potilaan/vanhuksen omai­suut­ta halu­taan kon­fis­koi­da hoi­to­kus­tan­nus­ten peit­tä­mi­sek­si, eikö oli­si fik­sum­paa ottaa omai­suut­ta vakuu­dek­si yhteis­kun­nan tar­joa­maa hoi­to­lai­naa vas­taan (jos­ta siis hoi­to maksettaisiin)? 

    Sit­ten kun aika jät­tää potilaasta/vanhuksesta, lai­na kor­koi­neen perit­täi­siin kuo­lin­pe­säl­tä. Suu­ri tai perä­ti suu­rin osa kuo­lin­pe­sis­tä meni­si tiet­ty kon­kurs­siin, mut­ta yhteis­kun­ta sai­si käte­väs­ti put­sat­tua arvok­kaat pesät.

    Omai­suut­ta voi­tai­siin siis käyt­tää hoi­to­jen kus­tan­ta­mi­ses­sa, mut­ta rea­li­soi­mat­to­mil­le asun­noil­le ei tar­vit­si­si mää­rit­tää arvoa nk. stetson-metodilla.

  27. Sari:
    kun­nan otta­ma hoi­to­mak­su on 85%!tuloista, KUITENKIN ENINTÄÄN HOITOKUSTANNUKSET.
    Tämä lop­pu aina unohdetaan. 

    pitäi­si vel­voit­taa kaik­ki kun­nat jul­kai­se­maan hoi­to­hin­nas­ton­sa, jot­ta em. 85 % sään­nön ylä­ra­ja tuli­si tie­toon ja aito ver­tai­lu kau­pal­li­sees pal­ve­luun voi­tai­siin tehdä.

    Isä­ni on lähes­ty­mäs­sä vai­het­ta, jos­sa jou­tuu hoi­to­ko­tiin. Kun­ta ei nou­da­ta tuo­ta kat­to­lause­ket­ta , aina­kaan hin­noit­te­luoh­jees­ta sitä ei löydy.Ja tuo 85 % eläk­kees­tä on puh­das­ta pro­pa­gan­daa , tuk­sin­pa sitä mikään kun­ta nou­dat­taa kuin pro­pa­gan­da-asiak­kait­ten kohdalla

    Enkä saa­nut ennak­ko­las­kel­maa kun­nal­ta vaik­ka vaa­din sitä.Kunta ilmoit­ti, ettei­vät he voi las­kea hin­taa ennen kuin isä­ni on hyväk­syt­ty asiak­kaak­si ja hoi­to­paik­ka mää­ri­tel­ty, kos­ka eri hoi­to­pai­kois­sa on eri­lai­nen veloi­tus, esim asu­mi­sen hin­nat, ruu­an hin­nat ym erilaisuutta.

    AVI tote­si, että kun­nan pitäi­si sii­tä huo­li­mat­ta antaa etu­kä­tei­sas­kel­ma sil­lä tark­kuu­del­la kuin he kyke­ne­vät, mut­ta kun­ta kiel­täy­tyi edelleen.

    Pitää var­maan teh­dä uusi kan­te­lu, sil­lä tuo AVIn lausun­to ei kun­nan kan­taa muuttanut.
    Jos asia ete­nee koo­ko hllin­to­by­ro­kra­tian läpi niin asia­kas on kuol­lut, sen ver­ran vali­tuk­set kestävät.AVIn vas­taus­ta­kin sai odot­taa nel­jä kuukautta.HO kes­tää vei­lä enem­män ja KHO pääl­le niin puhu­taan vii­des­tä vuodesta. 

    Suo­mi eii ole oikeus­val­tio­na on kyseenalainen,sillä jul­ki­nen sek­to­ri­kin toi­mii hitaal­la oikeus­pro­ses­sil­la kan­sa­lai­sia vastaan.Eli hidas oikeus on val­tion tie­toi­se­ti tekemä .

  28. Kuin­ka pal­jon hal­vem­mak­si (jos siis vain raha ote­taan mää­rää­väk­si teki­jäk­si) oli­si sijoit­taa lai­tos­hoi­toa tar­vit­se­va elä­ke­läi­nen Thai­maas­sa, Filip­pii­neil­lä tms sijait­se­vaan yksi­tyi­seen hoi­to­ko­tiin? Ole­tuk­sel­la, että vas­taa­van tasois­ta hoi­toa oli­si saatavilla.

    Estää­kö mikään sää­dös kun­nan tai val­tion toi­mi­van näin, jos van­hus­kin tätä toivoisi?

  29. Vihe­rins­si: Tähän kui­ten­kin sit­ten sel­lai­nen kom­ment­ti, että hyvin pie­ni osa ikäih­mi­sis­tä pys­tyy kus­tan­ta­maan omal­la varal­li­suu­del­laan pit­kä­ai­kais­ta lai­tos­hoi­toa. Lai­tos­hoi­don kus­tan­nuk­set ovat hel­pos­ti 100 000+ €/vuosi.

    Täs­sä tulee hyvin suu­ri epä­ta­sa-arvo tuu­rin perus­teel­la. Jos van­hus kuo­lee suh­teel­li­sen ter­vee­nä 90-vuo­ti­aa­na sydän­koh­tauk­seen koto­naan, hän on voi­nut olla yhteis­kun­nal­le hyvin­kin pie­ni kus­tan­nuk­sil­taan. Sama­ni­käi­nen naa­pu­ri taas on ollut 15 vuot­ta lai­tok­ses­sa, vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta ymmär­tä­mät­tä mis­tään mitään, ja hoi­to­kus­tan­nus­ten kumu­la­tii­vi­nen sum­ma on seitsennumeroinen.

    Näin on, ja samaa miel­tä. Symp­paan sitä näkö­kul­maa, että van­huu­den vai­vat ovat hyvin läheis­tä sukua hie­man nuo­rem­pien vai­voil­le, ja sik­si on jär­ke­vin­tä näh­dä van­hus­pal­ve­lut osa­na perus­pal­ve­lu­jär­jes­tel­määm­me ja tere­vey­den­huol­toam­me. Toi­min­ta­ky­kyn­sä menet­tä­nei­den van­hus­ten hoi­to on taval­laan kevyt­tä sairaanhoitoa.

    Perus­pal­ve­lut kus­tan­ne­taan pää­sään­töi­ses­ti yhdes­sä. Ehkä jotain pien­tä voi periä samaan tapaan kuin ter­vey­den­hoi­dos­ta­kin peri­tään (osin tar­peet­to­mien käyn­tien välttämiseksi).

    Siis­pä nykyi­nen jär­jes­tel­mä romu­kop­paan, ja tar­jo­taan pal­ve­lut kai­kil­le, varal­li­suu­des­ta riip­pu­mat­ta. Jos varak­kai­ta halu­taan rokot­taa lisää, niin sit­ten muil­la jär­ke­väm­mil­lä menetelmillä.

  30. Vihe­rins­si: Kus­tan­nus­ten­sa perusteella.

    Yksit­täi­sen umpi­suo­len hoi­to mak­saa ehkä demen­ti­kon kuu­kau­den lai­to­sa­su­mi­sen ver­ran. Syö­pä – syö­väs­tä riip­puen – voi mak­saa vuo­den lai­to­sa­su­mi­sen verran.

    Sik­si täs­tä puhu­taan niin pal­jon, kun raha­sum­mat ovat yksi­löi­den koh­dal­la valtavia.

    Joo.. no jos kyse on vaan rahas­ta niin lai­te­taan tosi mak­sul­li­nen ter­vey­den­huol­to sit­ten samal­le lin­jal­le van­hus­hoi­don kanssa. 

    Täs­sä­hän oli uuti­nen että vuo­den kal­lein poti­las turus­sa oli mak­sa­nut milt­sin. Nyt pitää toi­voa että poti­laal­la oli asun­to, luu­lis sen myy­mäl­lä saa­van osan takas.

    (Tar­kas­tin, oli lap­si­po­ti­las, ei ehkä ole­kaan asun­toa nyt mitä myy­dä alta. Höh.)

  31. Vihe­rins­si: Tähän kui­ten­kin sit­ten sel­lai­nen kom­ment­ti, että hyvin pie­ni osa ikäih­mi­sis­tä pys­tyy kus­tan­ta­maan omal­la varal­li­suu­del­laan pit­kä­ai­kais­ta lai­tos­hoi­toa. Lai­tos­hoi­don kus­tan­nuk­set ovat hel­pos­ti 100 000+ €/vuosi.

    Täs­sä tulee hyvin suu­ri epä­ta­sa-arvo tuu­rin perusteella.

    Joil­ta­kin jää mil­joo­na­pe­rin­tö ja toi­sil­ta ei mitään. Onko suu­rin vää­ryys sii­nä että kie­li pit­käl­lä odo­te­taan perin­töä, jota ei sit­ten tule­kaan? Naa­pu­rin köy­hän mum­mon nol­la­pe­rin­tö taas on ihan ok, kos­ka kai­kil­le on ollut aina tie­dos­sa että perit­tä­vää ei ole eikä tule.

    Anteeks­si vain, mut­ta hoi­to­mak­su­jen aiheut­ta­ma perin­tö­jen epä­ta­sa-arvoi­suus on mie­les­tä­ni ihan nau­ret­ta­va perustelu.

  32. Vihe­rins­si Lai­tos­hoi­don kus­tan­nuk­set ovat hel­pos­ti 100 000+ €/vuosi.

    Tie­tääk­se­ni kus­tan­nuk­set ovat n. 140 eur/päivä eli n. 50000 vuo­des­sa per hen­ki­lö 60 asuk­kaan van­hain­ko­dis­sa tai tehos­te­tus­sa pal­ve­lua­su­mi­ses­sa. Iso sum­ma, mut­ta jos elä­ke on vaik­ka­pa 1300 eur/kk, se kat­tai­si pää­osan hoidosta. 

    läh­tee­ni: Lai­tos­hoi­dos­ta omaan kotiin 2013 //
    Kus­tan­nus­sel­vi­tys van­hus­ten ja kehi­tys­vam­mais­ten asumisesta
    siir­ryt­täes­sä lai­tos­hoi­dos­ta palveluasumiseen

  33. Kal­le kirjoitti:

    Koko ete­läi­sen Euroo­pan van­hus­ten­huol­to toi­mii yksi­tyi­sel­tä, työ­pe­räi­sen (lait­to­man) maa­han­muu­ton poh­jal­ta. Sil­ti tän­ne aina­kin kan­tau­tuu vähem­män vali­tus­ta ete­lä-euroop­pa­lai­ses­ta mal­lis­ta, kuin kun­nal­li­ses­ta toi­min­nas­ta tai suu­ry­ri­tys­ten hoi­ta­mas­ta van­hus­ten­huol­los­ta. Se on yhtei­söl­li­sem­pää kuin kun­nal­li­nen toi­min­ta ja inhi­mil­li­sem­pää kuin suu­ry­ri­tys­ten tuot­ta­mat palvelut. 

    Mikä­hän vai­ku­tus pel­käs­tään ilmas­tol­la on ruo­hon­juu­ri­ta­son talou­den raken­tei­siin? Olem­me­ko Suo­mes­sa, joh­tuen ener­gia- ja ravin­to­huol­lon han­ka­luu­des­ta ja siten kal­leu­des­ta joh­tuen, tuo­mit­tu­ja luo­maan yhä uudel­leen työn­ja­koa, jos­sa ei ole sijaa ihmil­li­syy­del­le tai yli­pää­tään arvoil­le joi­ta ehkä tavoittelet(?).

  34. Ant­ti:
    Kuin­ka pal­jon hal­vem­mak­si (jos siis vain raha ote­taan mää­rää­väk­si teki­jäk­si) oli­si sijoit­taa lai­tos­hoi­toa tar­vit­se­va elä­ke­läi­nen Thai­maas­sa, Filip­pii­neil­lä tms sijait­se­vaan yksi­tyi­seen hoi­to­ko­tiin? Ole­tuk­sel­la, että vas­taa­van tasois­ta hoi­toa oli­si saatavilla.

    Estää­kö mikään sää­dös kun­nan tai val­tion toi­mi­van näin, jos van­hus­kin tätä toivoisi? 

    Ehkä tuos­sa pitäi­si kysyä myös omais­ten kan­taa. Kan­nat­tai­si ehkä myös sel­vit­tää vaih­toeh­dot edul­li­sel­le hoi­dol­le koti­maas­sa ja lähialueilla.

  35. los sin nombre: Ota koko raken­nuk­sen neliöt ja jaa se asuk­kai­den kesken.
    Nor­maa­lis­sa vuo­kra-asun­nos­sa saa asun­non neliöi­den lisäk­si lähin­nä yhteis­käyt­töön por­ras­käy­tä­vän ja häk­ki­va­ras­ton. Tuol­la on suu­rin osa neliöis­tä muus­sa kuin asuk­kai­den hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa käy­tös­sä. 17 euroa neliö huo­nees­ta on koko­nai­suus huo­mioi­den erit­täin vähän. Kun samal­la saa käyt­töön kaik­ki raken­nuk­sen yhtei­set tilat.

    Armei­jan ruo­kien ver­taa­mi­nen van­huk­sen ruo­kaan on taas aika tur­haa. Van­huk­sen 20 päi­väs­sä vrt. varus­mie­hen 10,70 päi­väs­sä. Jos näil­lä anne­tuil­la raha­sum­mil­la pitäi­si vali­ta se, kum­mas­ta läh­tee teke­mään itsel­leen elan­toa, niin varus­mies­ten kans­sa pää­see var­mas­ti hel­pom­mal­la. Ruo­as­sa mää­rä ei mak­sa juu­ri mitään ver­rat­tu­na työ­hön. Varus­mie­het teke­vät ruo­an suu­rim­mak­si osak­si itse. Van­huk­sil­le ruo­ka teh­dään yksi­löl­li­ses­ti ihmi­sen hen­ki­lö­koh­tai­sen tar­peen mukaan.

    On ker­ros­ta­los­sa­kin mui­ta­kin yhtei­siä tilo­ja kuin por­ras­käy­tä­vä .Esi­mer­kik­si sau­nat, pesu­tu­vat, kui­vaus­hu­neet ‚kel­la­ri­ko­me­rot, pyö­rä­suo­jat, vint­ti­va­ras­to, kel­la­ri­va­ras­to, väes­tö­suo­ja etc 

    Ei tuol­lai­sen pal­ve­lu­ta­lon yhtei­set tilat ole sen suu­rem­pi rasi­te kuin ker­ros­ta­los­sa kes­ki­mää­rin. Asun­nois­ta puut­tu­vat useim­mi­ten esim keit­tiöt, sil­lä lai­tos­hoi­dos­sa ole­van ei ole­te­ta enää kye­ne­vän teke­mään ruo­kaan­sa. Ja tuos­sa esi­mer­kis­sä­kin huo­neet oli­vat 15 m² kanikoppeja.

    Oma­toi­mi­sia van­huk­sia var­ten ovat senioriasunnot.

  36. Sak­ke: Ehkä tuos­sa pitäi­si kysyä myös omais­ten kan­taa. Kan­nat­tai­si ehkä myös sel­vit­tää vaih­toeh­dot edul­li­sel­le hoi­dol­le koti­maas­sa ja lähialueilla. 

    Voi­daan ehkä tur­val­li­ses­ti olet­taa, että jo het­ken eläk­keel­lä olleet asu­vat omal­ta kan­nal­taan opti­maa­li­ses­sa pai­kas­sa. Toki osto­voi­man­sa rajois­sa. Mut­ta ver­rat­tu­na enti­seen elä­mään jota rajoit­ti epä­sym­met­ri­nen suh­de työ­nan­ta­jaan asuin­pai­kan valin­nas­sa. Mut­ta keskimäärin.

    Toi­sin sanoen tuol­lais­ta opti­moin­tia tuli­si tapah­tua koko ajan luon­nos­taan? Koros­tan vapaaehtoisuutta.

  37. dio­di: Tie­tääk­se­ni kus­tan­nuk­set ovat n. 140 eur/päivä eli n. 50000 vuo­des­sa per hen­ki­lö 60 asuk­kaan van­hain­ko­dis­sa tai tehos­te­tus­sa pal­ve­lua­su­mi­ses­sa. Iso sum­ma, mut­ta jos elä­ke on vaik­ka­pa 1300 eur/kk, se kat­tai­si pää­osan hoidosta. 

    Hm? Nopeas­ti las­ket­tu­na jos 3600 €/kk elä­kees­tä mak­sai­si 85 % hoi­to­mak­su­ja, sii­tä riit­täi­si juu­ri ja juu­ri puo­leen tuos­ta 140 €/päivä maksusta.

  38. Ant­ti:
    Kuin­ka pal­jon hal­vem­mak­si (jos siis vain raha ote­taan mää­rää­väk­si teki­jäk­si) oli­si sijoit­taa lai­tos­hoi­toa tar­vit­se­va elä­ke­läi­nen Thai­maas­sa, Filip­pii­neil­lä tms sijait­se­vaan yksi­tyi­seen hoi­to­ko­tiin? Ole­tuk­sel­la, että vas­taa­van tasois­ta hoi­toa oli­si saatavilla.

    Estää­kö mikään sää­dös kun­nan tai val­tion toi­mi­van näin, jos van­hus­kin tätä toivoisi?

    Pie­nen net­ti­haun perus­teel­la (ensim­mäi­nen link­ki min­kä viit­sin ava­ta) esim Espan­jas­sa näyt­täi­si hin­ta­haa­ruk­ka ole­van 1500 — 2500 e/kk riip­puen halu­tus­ta hoi­to­ta­sos­ta. http://www.hovikoti.fi/images/OmenaReal/OmenaReal_hoivapalvelut_ver2.0_small.pdf

    Ja sii­tä ei ole aavis­tus­ta­kaan miten Kela tai ties kuka muu tuo­ta kor­vai­si vai menee­kö kaik­ki omal­ta tililtä.

  39. Ant­ti:
    Kuin­ka pal­jon hal­vem­mak­si (jos siis vain raha ote­taan mää­rää­väk­si teki­jäk­si) oli­si sijoit­taa lai­tos­hoi­toa tar­vit­se­va elä­ke­läi­nen Thai­maas­sa, Filip­pii­neil­lä tms sijait­se­vaan yksi­tyi­seen hoi­to­ko­tiin? Ole­tuk­sel­la, että vas­taa­van tasois­ta hoi­toa oli­si saatavilla.

    Estää­kö mikään sää­dös kun­nan tai val­tion toi­mi­van näin, jos van­hus­kin tätä toivoisi? 

    Tämä on toki mah­dol­lis­ta, mut­ta mik­si toi­mi­ja­na pitäi­si olla kun­ta tai val­tio, “jos van­hus­kin tätä toivoisi”?

    1. Jos omis­taa Suo­men pas­sin, on oikeu­tet­tu pois­tu­maan maas­ta ja mene­mään hoi­det­ta­vak­si mihin maa­han tahan­sa, eikä se tie­ten­kään kuu­lu val­tiol­le tai kujn­nal­le. Asia muut­tuu toi­sek­si, jos halu­aa val­tion tai kun­nan osal­lis­tu­van kustanuksiin.

  40. Pek­ka Pes­si: Hm? Nopeas­ti las­ket­tu­na jos 3600 €/kk elä­kees­tä mak­sai­si 85 % hoi­to­mak­su­ja, sii­tä riit­täi­si juu­ri ja juu­ri puo­leen tuos­ta 140 €/päivä maksusta. 

    Meil­lä asia­kas­mak­sut kat­ta­vat 18% vanhustenhuollosta.

    Puo­let oli­si siis kun­nan kan­nal­ta hyvä, mut­ta mak­sua­se­tuk­sen tuo­mat mah­dol­li­set koro­tuk­set val­tio ottaa edel­leen itselleen.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asia muut­tuu toi­sek­si, jos halu­aa val­tion tai kun­nan osal­lis­tu­van kustanuksiin.

    Eli jos halu­aa val­tion tai kun­nan osal­lis­tu­van hoi­don kus­tan­nuk­siin, ei saa men­nä hoi­toon toi­ses­sa maas­sa? Tätä­kö tarkoitit?

    1. Ant­ti,
      Joku kysyi, tar­vi­taan­ko val­tio­ta tai kun­taa sii­hen, että jku menee hoi­toon Thai­maa­han. Olen jul­ki­ses­ti ehdot­ta­nut, että ihan jul­ki­sel­la rahal­la sai­si men­nä Thai­maa­han, jos haluaa.

  42. Lii­an vanha

    Oma­toi­mi­sia van­huk­sia var­ten ovat senioriasunnot.

    Oma­toi­mi­set van­huk­set teke­vät mitä haluavat!

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Antti,
    Joku kysyi, tar­vi­taan­ko val­tio­ta tai kun­taa sii­hen, että joku menee hoi­toon Thai­maa­han. Olen jul­ki­ses­ti ehdot­ta­nut, että ihan jul­ki­sel­la rahal­la sai­si men­nä Thai­maa­han, jos haluaa. 

    Mik­si ihmeessä?

  44. Pir­jo:
    Eräs rat­kai­su­mal­li, jota myös käy­te­tään kun­tien taholta.

    Hae­taan van­huk­sel­le ulko­puo­li­nen edun­val­vo­ja, joka rea­li­soi van­huk­sen asun­non ja muun omai­suu­den. Saa­dul­la rahal­la sit­ten kus­tan­ne­taan van­huk­sen hoi­to. Peril­li­set jää­vät hämmästelemään.

    Kan­nat­taa hoi­taa asia niin, että joku peril­li­sis­tä tai muis­ta lähi­su­ku­lai­sis­ta rupe­aa edun­val­vo­jak­si. Täl­löin ei tar­vit­se pelä­tä, että ulko­puo­li­nen edun­val­vo­ja tekee epäe­dul­li­sia päätöksiä.

    Nor­maa­li­ta­pauk­ses­sa edun­val­von­nan aiheut­ta­mat byro­kra­tia­hom­mat vie­vät muu­ta­man tun­nin vuo­des­sa. (Tämä on aina­kin oma koke­muk­se­ni lähi­su­ku­lai­se­ni edun­val­vo­ja­na toi­mi­mi­ses­ta.) Itse raha-asioi­den hoi­toon voi kyl­lä men­nä enem­män aikaa, mut­ta nehän jou­tuu hoi­ta­maan joka tapauk­ses­sa, jos hen­ki­lö itse ei pys­ty nii­tä hoitamaan.

  45. los sin nombre: …Varus­mie­het teke­vät ruo­an suu­rim­mak­si osak­si itse. Van­huk­sil­le ruo­ka teh­dään yksi­löl­li­ses­ti ihmi­sen hen­ki­lö­koh­tai­sen tar­peen mukaan. 

    Mis­tä­hän tuo tie­to on peräisin?

  46. Lii­an van­ha: …Suo­mi eii ole oikeus­val­tio­na on kyseenalainen,sillä jul­ki­nen sek­to­ri­kin toi­mii­hi­taal­la oikeus­pro­ses­sil­la kan­sa­lai­sia vastaan.Eli hidas oikeus on val­tion tie­toi­se­ti tekemä .

    Kun­nis­sa on pal­jon ero­ja. Tuo ollee jon­kun suu­ren kun­nan, esi­mer­kik­si Hel­sin­gin tai Espoon, tilan­ne? Riit­tä­vän pie­nes­sä kun­nas­sa, jos­sa pal­ve­lu tuo­te­taan lähel­lä tar­vit­si­jaa, hin­ta tie­de­tään takuuvarmasti.

  47. Sylt­ty: …hoi­to­mak­su­jen aiheut­ta­ma perin­tö­jen epä­ta­sa-arvoi­suus on mie­les­tä­ni ihan nau­ret­ta­va perustelu. 

    Se onkin yhtei­kun­nal­li­nen ongel­ma. Suo­mes­sa on oikeas­ti vain yksi yhteis­kun­nal­li­nen iso ongel­ma: pääomaköyhyys.

    Joku syr­jäy­ty­mi­nen tms. on ihan rep­pu­luo­kan jut­tu sii­hen ver­rat­tu­na, että Suo­mes­sa ei ole yksi­tyi­siä pää­omia. Suo­ma­lais­ten pää­omien verot­ta­mi­nen, oli kysees­sä isois­ta (yri­tys tms.) tai pie­nis­tä (mum­mon asun­to tms) pää­omis­ta on vahin­gol­lis­ta meil­le kaikille.

  48. Rai­mo K: Mik­si ihmeessä?

    Hoi­to muu­al­la kuin Suo­mes­sa on edul­li­se­paa — meil­le kai­kil­le. Se on edul­li­sem­paa veronmaksajille.

  49. max:

    Mikä­hän vai­ku­tus pel­käs­tään ilmas­tol­la on ruo­hon­juu­ri­ta­son talou­den raken­tei­siin? Olem­me­ko Suo­mes­sa, joh­tuen ener­gia- ja ravin­to­huol­lon han­ka­luu­des­ta ja siten kal­leu­des­ta joh­tuen, tuo­mit­tu­ja luo­maan yhä uudel­leen työn­ja­koa, jos­sa ei ole sijaa ihmil­li­syy­del­le tai yli­pää­tään arvoil­le joi­ta ehkä tavoittelet(?).

    Suo­ma­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä yhtei­söl­li­syys, arvot ja inhi­mil­li­syys ovat kadon­neet, kuten tuos­sa aikai­sem­min todis­tin. Van­huk­ses­ta teh­dään tääl­lä teol­li­nen tuote.

    Ystä­vä­ni myy yhtä tuo­tet­ta van­hain­ko­tei­hin ja kier­tää pal­jon maa­ta. Hänel­tä on kuul­lut aika hui­mia tari­noi­ta sii­tä, mil­tä tilan­ne näyt­tää todel­li­suu­des­sa ja miten eräät kun­nat kikkailevat. 

    Kun­ta on sopi­va yksik­kö tuot­ta­maan tämän tyyp­pi­siä pal­ve­lui­ta vain, jos se on niin pie­ni, ettei sosi­aa­li­joh­ta­ja keh­taa tyriä tai vetää välis­tä. Pie­nes­sä kun­nas­sa voi olla talou­del­li­ses­ti tiuk­kaa, mut­ta kaik­ki tun­te­vat kaik­ki, eikä kukaan uskal­la teh­dä ihan hir­veän iso­ja vedätyksiä.

  50. Rai­mo K: Mik­si ihmeessä?

    Vähän vas­ten­tah­toi­ses­ti olen samoil­la lin­joil­la Osmon kans­sa. En kui­ten­kaan antai­si van­huk­sel­le ihan samaa sum­maa, joka hoi­toon menee Suo­mes­sa, muu­ten­han se elää hims­kat­ti soi­koon lii­an herroiksi.

    Jos van­hus halu­aa hoi­toon Filip­pii­neil­le, Tim­buk­tuun tai vaik­ka Isla­mi­lai­seen kali­faat­tiin, lyö­dään hänel­le käteen 80 % las­ken­nal­li­ses­ta sum­mas­ta, jon­ka hänen hoi­ton­sa Suo­mes­sa yhteis­kun­nal­le mak­sai­si. Sit­ten se on moro vaan ja yhteis­kun­ta säästää. 

    Omai­sil­le ei tie­ten­kään mitään kulu­kor­vauk­sia, jos tah­to­vat men­nä mum­moa tai taa­taa kat­so­maan, omal­la rahal­laan jokai­nen teh­köön mitä lys­tää. Näin toi­mii markkinatalous.

  51. Kepa: Kan­nat­taa hoi­taa asia niin, että joku peril­li­sis­tä tai muis­ta lähi­su­ku­lai­sis­ta rupe­aa edun­val­vo­jak­si. Täl­löin ei tar­vit­se pelä­tä, että ulko­puo­li­nen edun­val­vo­ja tekee epäe­dul­li­sia päätöksiä.
    ‘snip’

    On siis joten­kin hyväk­syt­tä­väm­pää, että lähi­su­ku­lai­nen kaval­taa rahat?

  52. Kal­le: Hoi­to muu­al­la kuin Suo­mes­sa on edul­li­sem­paa – meil­le kai­kil­le. Se on edul­li­sem­paa veronmaksajille. 

    Kyl­lä, ja vie­lä edul­li­sem­paa on meil­le kai­kil­le muil­le, kun emme osal­lis­tu sen kus­tan­nuk­siin. Mik­si osallistuisimme?

  53. Oikeis­to­de­ma­ri: Vähän vas­ten­tah­toi­ses­ti olen samoil­la lin­joil­la Osmon kans­sa. En kui­ten­kaan antai­si van­huk­sel­le ihan samaa sum­maa, joka hoi­toon menee Suo­mes­sa, muu­ten­han se elää hims­kat­ti soi­koon lii­an herroiksi.
    ‘snip’

    Mik­si vain van­huk­sil­le? Mis­sä ikä­ra­ja? Hims­kat­ti soi­koon, minä­kin tah­toi­sin Thai­maa­han, min­kä sum­man myöntäisit?

    Vaka­vas­ti puhuen: niin kau­an, kuin van­huk­sel­la on toi­min­ta­ky­kyä, yhteis­kun­nan osal­lis­tu­mi­sen pitäi­si olla mah­dol­li­sim­man vähäistä.

  54. Rai­mo K: Meil­lä asia­kas­mak­sut kat­ta­vat 18% vanhustenhuollosta.

    Puo­let oli­si siis kun­nan kan­nal­ta hyvä, mut­ta mak­sua­se­tuk­sen tuo­mat mah­dol­li­set koro­tuk­set val­tio ottaa edel­leen itselleen.

    Mak­sua­se­tus kos­kee vain ns lai­tos­hoi­toa tar­vit­se­via .Van­huk­sis­ta suu­rin osa on ns pal­ve­lua­su­jia ja mikään laki ei rajoi­ta heil­tä perit­tä­viä maksuja

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Antti,
    Joku kysyi, tar­vi­taan­ko val­tio­ta tai kun­taa sii­hen, että jku menee hoi­toon Thai­maa­han. Olen jul­ki­ses­ti ehdot­ta­nut, että ihan jul­ki­sel­la rahal­la sai­si men­nä Thai­maa­han, jos haluaa.

    Van­ki­la­pal­ve­lut voi­si ostaa jat­kos­sa Venä­jäl­tä ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vas­taan­ot­to­kes­kus­pal­ve­lut Poh­jois-Koreas­ta. Sääs­tyi­si pal­jon rahaa. Eikä vähi­ten sitä kaut­ta, että rikol­li­set lain­kuu­liais­tui­si­vat ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jat jät­täi­si­vät hake­muk­sen­sa johon­kin toi­seen kohdemaahan.

    Yllä­ole­va on tie­tys­ti mau­ton heit­to. Mut­ta taval­laan ihan lin­jas­sa Thai­maa­han sijoi­tet­tu­jen van­hain­ko­tien kans­sa. Joten­kin tun­tuu läh­tö­koh­tai­ses­ti vää­räl­tä se aja­tus, että siir­re­tään kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­va väes­tön­osa ulko­mail­le pois­sa sil­mis­tä, pois­sa mie­les­tä ‑men­ta­li­tee­til­la. Sil­loin­kin, jos se väes­tö (van­huk­set) itse sitä halu­aa ja sil­loin­kin, jos yhteis­kun­ta sii­nä säästää.

    Jokai­nen­han saa itse men­nä min­ne tah­too ja jär­jes­tää hoi­ton­sa kuten par­haak­si näkee, jos mak­saa lys­tin. Ter­veys­tu­ris­mia Kau­koi­däs­sä jo onkin, ehkä siel­lä hoi­de­taan van­huk­sia­kin. Mut­ta minus­ta yhteis­kun­nan tulee olla todel­la varo­vai­nen sii­nä, että se läh­ti­si tuke­maan täl­lais­ta maan ulko­puo­lel­le sijoittamista/sijoittumista, perus­tui se sit­ten pak­koon tai vapaaehtoisuuteen.

    1. Bri­ty­an­nias­sa on hyvin ylies­tä muut­taa elä­ke­vuo­sik­si Espan­jaan tai Mala­tal­le. Kos­ka hoi­va jär­jes­tyy vakuu­tus­poh­jai­ses­ti, vakuu­tus­ra­hat saa vie­dä min­ne halu­aa. Eivät ole pitä­neet tätä käyh­tän­töä miten­kään vas­ten­mie­li­se­nä. Jos hoi­va­va­kuu­tus yleis­tyy meil­lä, on jok­seen­kin var­ma, että moni käyt­tää rahat siel­lä, mis­sä samal­la rahal­la saa enemmän.
      Yhteis­kun­nan mak­sa­man hoi­to­se­te­lin pitäi­si olla ulko­mail­la pie­nem­pi, kos­ka verot mene­vät toi­seen maa­han. Espan­jaan se on kui­ten­kin mak­set­ta­va saman­suu­rui­se­na kuin Suo­meen (EU).

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Antti,
    Joku kysyi, tar­vi­taan­ko val­tio­ta tai kun­taa sii­hen, että jku menee hoi­toon Thai­maa­han. Olen jul­ki­ses­ti ehdot­ta­nut, että ihan jul­ki­sel­la rahal­la sai­si men­nä Thai­maa­han, jos haluaa.

    Tot­ta kai näin. Muo­toi­lin kysy­myk­se­ni hie­man vajaas­ti. Jos yhteis­kun­ta kui­ten­kin osal­lis­tuu van­huk­sen hoi­ta­mi­seen jol­la­kin sum­mal­la, niin onko sum­ma sidot­tu sii­hen että hoi­to jär­jes­te­tään Suomessa? 

    Jos hoi­don jär­jes­tä­mi­nen Suo­mes­sa on esi­mer­kik­si tupla­hin­ta ver­rat­tu­na Thai­maan hin­ta­ta­soon, niin näin lyhyen mati­kan 15 sekun­tin ajat­te­lun poh­jal­ta tun­tui­si jär­ke­väl­tä tukea nii­den van­hus­ten ulko­mail­le muut­toa jot­ka niin haluavat.

  57. Asun­to on useim­min les­ken ja puo­li­so­vain­ajan­sa peril­lis­ten yhteis­tä omai­suut­ta. Kun les­ki muut­taa kir­joil­le hoi­to­lai­tok­seen, hänen asu­mi­soi­keu­ten­sa enti­seen kotiin irtai­mi­neen voi­daan kat­soa päät­ty­neek­si, peri­kun­ta myy asun­non ja les­ken 50 pro­sent­tia pan­naan taval­li­sel­le pank­ki­ti­lil­le. Hoi­to­mak­suun peri­tään vain kor­ko­tuo­tos­ta 85 %. Jos asun­to vuo­kra­taan, vuo­kras­ta saa vähen­tää yhtiö­vas­tik­keen ja pää­oma­tu­lo­ve­ron. Jäl­jel­le jää­nees­tä puh­taas­ta vuo­kra­tuo­tos­ta peri­tään hoi­to­mak­suun 85 %. Vuo­kraa­mi­nen kan­nat­taa, sil­lä asun­to pysyy peri­kun­nan omis­tuk­ses­sa ja sen arvo nousee vuo­si vuo­del­ta! Les­ken ei kan­na­ta mak­saa itse asun­non kulu­ja tulo­jen­sa 15 %:sta, sil­lä sit­ten ei jää muik­si käyt­tö­va­roik­si mitään.

  58. Työt­tö­män­kin pitäi­si saa­da pal­ve­luse­te­li, jot­ta voi muut­taa Thai­maa­han oot­te­le­maan työtä

  59. Rai­mo K: On siis joten­kin hyväk­syt­tä­väm­pää, että lähi­su­ku­lai­nen kaval­taa rahat?

    Ei tie­ten­kään. Edun­val­vo­jan pitää pitää huo­li sii­tä, että rahat käy­te­tään pää­mie­hen hyväk­si. Raho­jen kaval­ta­mi­nen edun­val­vo­ja­na on sitä pait­si suh­teel­li­sen han­ka­laa, kos­ka mai­straat­ti val­voo raho­jen käyt­töä. Ainoa ongel­ma on se, että mai­straa­tin val­von­ta tulee vähän jäl­ki­ju­nas­sa. Jos edun­val­vo­ja kaval­taa rahat, sii­tä jää kyl­lä kiin­ni, mut­ta jos edun­val­vo­ja on jo onnis­tu­nut haas­kaa­maan kaik­ki rahat eikä omis­ta mitään, voi raho­jen takai­sin saa­mi­nen olla aika vaikeaa.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos hoi­va­va­kuu­tus yleis­tyy meil­lä, on jok­seen­kin var­ma, että moni käyt­tää rahat siel­lä, mis­sä samal­la rahal­la saa enemmän. 

    Heti kun ihmi­nen pää­see työ­nan­ta­ja-työn­te­ki­jä ‑val­ta­suh­teen epä­sym­met­rias­ta eroon hän on vapaa valit­se­maan omis­ta läh­tö­koh­dis­taan ja opti­moi­maan hyö­ty­jä ja hait­to­ja. Har­vem­pi muut­ta­nee tuos­sa vai­hees­sa leed­sis­tä lon­too­seen. Ei vaan kannata.

    Yhteis­kun­nan kan­nat­taa kan­nus­taa täl­lais­ta. Se vähen­tää eri väes­tö­ryh­mien ‑tar­pee­ton­ta- kil­pai­lua niu­kois­ta resurs­seis­ta. Kuten elintila.

  61. Rai­mo K: Mik­si vain van­huk­sil­le? Mis­sä ikä­ra­ja? Hims­kat­ti soi­koon, minä­kin tah­toi­sin Thai­maa­han, min­kä sum­man myöntäisit?

    Vaka­vas­ti puhuen: niin kau­an, kuin van­huk­sel­la on toi­min­ta­ky­kyä, yhteis­kun­nan osal­lis­tu­mi­sen pitäi­si olla mah­dol­li­sim­man vähäistä. 

    Kai­kil­le niil­le jot­ka eivät ole pai­kal­lis­ten (suo­ma­lais­ten) työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä. Ei ikä­ra­jo­ja. Saman sum­man kuin tähän­kin asti. Ehkä vähän vähem­män sil­lä ole­tuk­sel­la, että koh­de­paik­ka on hal­vem­pi elin­kus­tan­nuk­sil­taan kuin Suo­mi. Eli pitää pääs­tä sekä win-win tilan­tee­seen että vapaaehtoisuuteen.

    Ja mikä ihmeen “Vaka­vas­ti puhuen”. Kädet ris­tiin, että tuol­lais­ta opti­moin­tia nyt tapah­tuu edes val­tioi­den sisällä.

  62. max: Kädet ris­tiin, että tuol­lais­ta opti­moin­tia nyt tapah­tuu edes val­tioi­den sisällä. 

    Piti vie­lä jat­kaa. Neut­ral-Win (val­tio-kan­sa­lai­nen) tuli­si siis myös riit­tää sivistysvaltiossa.

  63. Kal­le: Suo­ma­lais­ten pää­omien verot­ta­mi­nen, oli kysees­sä isois­ta (yri­tys tms.) tai pie­nis­tä (mum­mon asun­to tms) pää­omis­ta on vahin­gol­lis­ta meil­le kaikille. 

    On kyl­lä mie­len­kiin­toi­nen näke­mys että pal­ve­lus­ta mak­sa­mi­nen on verotusta. 

    Tuol­la logii­kal­la ruo­ka­kaup­pa­kin on aivan kau­hea­ta pää­omien sosia­li­soin­tia. Ruo­kaa pitäi­si saa­da ilmai­sek­si kun­tien yllä­pi­tä­mis­tä ruo­ka­kau­pois­ta ja lou­nas­kah­vi­lois­ta, sil­lä kaik­kien­han on syö­tä­vä ja moi­nen pää­omien verot­ta­mi­nen Lid­lin, S‑marketin ja K‑kaupan tasei­siin on ihan puh­das­ta kommunismia.

  64. Kal­le: Kun­nis­sa on pal­jon ero­ja. Tuo ollee jon­kun suu­ren kun­nan, esi­mer­kik­si Hel­sin­gin tai Espoon, tilan­ne? Riit­tä­vän pie­nes­sä kun­nas­sa, jos­sa pal­ve­lu tuo­te­taan lähel­lä tar­vit­si­jaa, hin­ta tie­de­tään takuuvarmasti.

    Ei, kyl­lä tätä hajoit­taa kes­ki­suu­ri poh­joi­nen kun­ta eikä ole ainoa kepu­lai­nen kunta.Vain isä­au­rin­koi­sen suo­si­kit hoi­de­taan asiallisesti

  65. los sin nombre: Mitä yhteis­kun­nan tuli­si rahoittaa?

    Jos aja­tel­laan täl­läs­tä tyy­pil­lis­tä nor­mia. Paris­kun­ta on aikoi­naan hank­ki­nut 150 neliön oma­ko­ti­ta­lon ja kas­vat­ta­nut täs­sä per­heen­sä. Lap­sis­ta kaik­ki asu­vat Hel­sin­gis­sä ja paris­kun­nas­ta toi­nen jou­tuu koto­aan hoi­toon tai kuo­lee. No, kuo­lee on sel­keä tilan­ne, sil­lä kukaan ei ole­ta yhteis­kun­nan mak­sa­van kuol­leen osuut­ta asun­toon, jos­sa on aikoi­naan asu­nut. Eli kes­ki­ty­tään vie­lä elos­sa olevaan.

    Jos puo­li­so kuo­lee niin les­ki saa les­ke­ne­lä­ket­tä , kes­ki­mää­rin 500 euroa kuussa.

    Huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi tuki kuin asu­mis­tu­ki, jota saa omaan asun­toon jotain 30 % käyttökuluista. 

    Har­va 80–90-vuotias siir­tyy elä­mäs­sä muu­hun kuin hau­dan suuntaan

    https://www.tyoelake.fi/fi/erilaisiaelakkeita/perheelake/leskenelakkeenedellytykset/Sivut/default.aspx

  66. Tääl­lä on nous­sut esil­le kysy­mys, pitäi­si­kö mui­den­kin kuin van­hus­ten saa­da yhteis­kun­nal­ta etuse­te­li lomail… anteek­si hoi­toon Thai­maas­sa. En tie­dä, oli­si­ko vii­sas­ta antaa esim. pit­kä­ai­kais­työt­tö­mäl­le täl­lais­ta sete­liä. Työt­tö­myys­kor­vauk­set palau­tu­vat Suo­mes­sa kier­toon kaup­poi­hin, vuo­kran­mak­sui­hin ja Veik­kauk­sel­le sekä RAY:lle. Jos työ­tön mak­set­tai­siin työt­tö­mäk­si Thai­maa­han, raha siir­tyi­si thai-kan­san hyödyksi.

    Toi­saal­ta jos samal­la otet­tai­siin Thai­maas­ta Suo­meen työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa mata­la­palk­ka­töi­hin ja mor­sia­mik­si perä­ky­län­po­jil­le, tap­pio pie­ne­nee ja suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan onnel­li­suus kasvaa…

    Vaka­vas­ti puhuen, onko kukaan kos­kaan las­ke­nut täl­lais­ten nyt uto­pis­ti­sel­ta kuu­los­ta­vien mut­ta ken­tien ihan jär­ke­vien ja työt­tö­mien­kin mie­len­ter­veyt­tä hoi­ta­vien ideoi­den kus­tan­nuk­sia ja hyö­ty/­hait­ta-suh­det­ta yhteiskunnalle?

  67. max: Kai­kil­le niil­le jot­ka eivät ole pai­kal­lis­ten (suo­ma­lais­ten) työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä. Ei ikä­ra­jo­ja. Saman sum­man kuin tähän­kin asti. Ehkä vähän vähem­män sil­lä ole­tuk­sel­la, että koh­de­paik­ka on hal­vem­pi elin­kus­tan­nuk­sil­taan kuin Suo­mi. Eli pitää pääs­tä sekä win-win tilan­tee­seen että vapaaehtoisuuteen.

    Ja mikä ihmeen “Vaka­vas­ti puhuen”. Kädet ris­tiin, että tuol­lais­ta opti­moin­tia nyt tapah­tuu edes val­tioi­den sisällä. 

    Tuo “Saman sum­man kuin tähän­kin asti” on oikein eli ei mitään!

  68. Kepa: Ei tie­ten­kään. Edun­val­vo­jan pitää pitää huo­li sii­tä, että rahat käy­te­tään pää­mie­hen hyväk­si. Raho­jen kaval­ta­mi­nen edun­val­vo­ja­na on sitä pait­si suh­teel­li­sen han­ka­laa, kos­ka mai­straat­ti val­voo raho­jen käyt­töä. Ainoa ongel­ma on se, että mai­straa­tin val­von­ta tulee vähän jäl­ki­ju­nas­sa. Jos edun­val­vo­ja kaval­taa rahat, sii­tä jää kyl­lä kiin­ni, mut­ta jos edun­val­vo­ja on jo onnis­tu­nut haas­kaa­maan kaik­ki rahat eikä omis­ta mitään, voi raho­jen takai­sin saa­mi­nen olla aika vaikeaa. 

    Näin on juu­ri omai­sen kysees­sä ollen.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Yhteis­kun­nan mak­sa­man hoi­to­se­te­lin pitäi­si olla ulko­mail­la pie­nem­pi, kos­ka verot mene­vät toi­seen maa­han. Espan­jaan se on kui­ten­kin mak­set­ta­va saman­suu­rui­se­na kuin Suo­meen (EU).

    Kysyn kun en tie­dä: kuin­ka pal­jon mak­saa vero­ja hoi­to­lai­tok­ses­sa ole­va van­hus, jon­ka omai­suus rea­li­soi­daan hoi­to­ku­lu­jen kat­ta­mi­sek­si? Ei oikein kuu­los­ta rei­lul­ta, jos vie­lä verot­ta­jal­le­kin pitää osuus antaa sen lisäk­si että elä­ke ja omai­suus ohja­taan sote:n moo­lo­kin kitaan.

  70. Ant­ti: Kysyn kun en tie­dä: kuin­ka pal­jon mak­saa vero­ja hoi­to­lai­tok­ses­sa ole­va van­hus, jon­ka omai­suus rea­li­soi­daan hoi­to­ku­lu­jen kat­ta­mi­sek­si? Ei oikein kuu­los­ta rei­lul­ta, jos vie­lä verot­ta­jal­le­kin pitää osuus antaa sen lisäk­si että elä­ke ja omai­suus ohja­taan sote:n moo­lo­kin kitaan.

    Ja siis tar­koi­tin, kuin­ka pal­jon täl­lai­sel­ta hoi­to­lai­tok­sen armoil­la elä­väl­tä elä­ke­läi­sel­tä lii­ke­nee varo­ja enää muu­hun vero­ker­ty­män kasvattamiseen?

  71. Ant­ti: Ja siis tar­koi­tin, kuin­ka pal­jon täl­lai­sel­ta hoi­to­lai­tok­sen armoil­la elä­väl­tä elä­ke­läi­sel­tä lii­ke­nee varo­ja enää muu­hun vero­ker­ty­män kasvattamiseen? 

    Kysy­mys on tie­tys­ti luok­kaa ‘how long is a piece of string’ — sehän rii­puu täy­sin hänen tulois­taan, jos hän on mil­jo­nää­ri ja naut­tii pää­oma­tu­lo­ja, niin aika vähän vero­ja mak­saa… jne.

  72. Sylt­ty: Joil­ta­kin jää mil­joo­na­pe­rin­tö ja toi­sil­ta ei mitään. Onko suu­rin vää­ryys sii­nä että kie­li pit­käl­lä odo­te­taan perin­töä, jota ei sit­ten tule­kaan? Naa­pu­rin köy­hän mum­mon nol­la­pe­rin­tö taas on ihan ok, kos­ka kai­kil­le on ollut aina tie­dos­sa että perit­tä­vää ei ole eikä tule.
    Anteeks­si vain, mut­ta hoi­to­mak­su­jen aiheut­ta­ma perin­tö­jen epä­ta­sa-arvoi­suus on mie­les­tä­ni ihan nau­ret­ta­va perustelu.

    Onko se sen nau­ret­ta­vam­paa kuin se, että vai­kea­vam­mai­se­na syn­ty­neen lap­sen van­hem­mat eivät jou­du mak­sa­maan kaik­kia lap­sen hoi­toon liit­ty­viä kus­tan­nuk­sia? Tai se, että neli­raa­ja­hal­vaan­tu­nut vuo­de­po­ti­las ei jou­du mak­sa­maan oman hoi­ton­sa kus­tan­nuk­sia omaisuudellaan?

    Meil­lä on yhteis­kun­nas­sa tois­tai­sek­si ollut sel­lai­nen pyr­ki­mys, että sai­raus ei sai­si suis­taa aivan koh­tuut­to­miin talou­del­li­siin tap­pioi­hin. Tämän­kin voi muut­taa, mut­ta sit­ten pitää väki­sin­kin muut­taa enem­män kuin yhtä kohtaa.

    En näe asi­aa ehkä niin­kään peril­lis­ten, vaan sen ikäih­mi­sen suun­nas­ta. Itse mie­luum­min kuo­li­sin demen­toi­tu­mat­ta ja jou­tu­mat­ta tie­dot­to­mak­si lai­tos­po­ti­laak­si. Mut­ta jos en tuos­sa onnis­tu, niin koen kyl­lä epä­rei­lu­na sen, jos yhteis­kun­ta vie minun elä­mä­ni aika­na kokoon raa­pi­ma­ni rahat tilan­tees­sa, jos­sa itseä­ni ja omai­sia­ni on koh­dan­nut onnettomuus.

    = = =

    Tie­tys­ti jos jär­jes­tel­mä uhkaa men­nä tuol­lai­sek­si, jätän luo­tet­ta­van tahon hal­tuun val­miik­si alle­kir­joi­tet­tu­ja mut­ta päi­vää­mät­tö­miä lah­ja­kir­jo­ja. Peri­kun­ta saa sit­ten ohjeen käy­dä hake­mas­sa laput sii­nä vai­hees­sa, kun en enää itse pys­ty nii­tä raho­ja käyt­tä­mään oman elä­män­laa­tu­ni paran­ta­mi­sek­si. Piruut­ta­ni teen vie­lä videoi­dun lausun­non, jos­sa lausun tämän vakaa­na tah­to­na­ni luo­tet­ta­vien todis­ta­jien läsnäollessa.

    Kos­ka en lie­ne ainoa kie­roi­li­ja, laa­jem­pi vas­tuu pitää sit­ten ulot­taa kos­ke­maan myös omai­sia. Sil­loin pääs­tään lähem­mäs mal­lia, jos­sa per­heyh­tei­sö kan­taa vas­tuu­ta. Tämä ei ole maa­il­mal­la miten­kään enne­kuu­lu­ma­ton­ta, mut­ta poh­jois­mai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa sii­tä voi seu­ra­ta monen­lais­ta jän­nit­tä­vää määrittelemistä.

    = = =

    Minus­ta on kan­na­tet­ta­vaa, jos omis­ta asiois­taan päät­tä­mään kyke­ne­vä ikäih­mi­nen voi käyt­tää raho­jaan oman elä­män­laa­tun­sa paran­ta­mi­sek­si. Jos kun­ta kup­paa van­huk­sen rahat tar­joa­mal­la luk­sus­luo­kan ruo­kaa ja run­sai­ta kult­tuu­ri­rien­to­ja, niin sehän on val­lan mai­nio­ta, kun­han kyse ei ole ihan puh­taas­ta hui­jauk­ses­ta (à la lehtikauppiaat).

    Tilan­ne kui­ten­kin muut­tuu sii­nä vai­hees­sa, kun jär­jen valo sam­muu, kos­ka sen jäl­keen sii­hen elä­män­laa­tuun alkaa olla vai­kea vai­kut­taa. Sii­nä vai­hees­sa van­hus itse toi­mi­ja­na pois­tuu lopul­li­ses­ti kuvasta.

  73. Ant­ti: Kysyn kun en tie­dä: kuin­ka pal­jon mak­saa vero­ja hoi­to­lai­tok­ses­sa ole­va van­hus, jon­ka omai­suus rea­li­soi­daan hoi­to­ku­lu­jen kat­ta­mi­sek­si? Ei oikein kuu­los­ta rei­lul­ta, jos vie­lä verot­ta­jal­le­kin pitää osuus antaa sen lisäk­si että elä­ke ja omai­suus ohja­taan sote:n moo­lo­kin kitaan.

    Ihan tulo­ve­ro­lain mukai­nen osuus. Eihän sil­lä mitään muu­ta olen­nais­ta mer­ki­tys­tä ole kuin jul­ki­sen val­lan kes­ki­näi­nen kil­pai­lu niis­tä pennosista.

    (Ja siis nyky­ään ei viral­li­ses­ti reaa­li­soi­da omai­suut­ta hoi­to­ku­lu­jen kat­ta­mi­sek­si. Käy­tän­tö pal­ve­lua­su­mi­si­neen sit­ten vähän vaihtelee…)

  74. Kai­ja Huh­ta­la: Vuo­kraa­mi­nen kan­nat­taa, sil­lä asun­to pysyy peri­kun­nan omis­tuk­ses­sa ja sen arvo nousee vuo­si vuodelta! 

    Detal­ji: Nuo käm­pät eivät usein­kaan ole sel­lai­sia ja sii­nä kun­nos­sa, että ne voi­si sel­lai­se­naan vuo­kra­ta eteenpäin.

  75. Vihe­rins­si:

    Minus­ta on kan­na­tet­ta­vaa, jos omis­ta asiois­taan päät­tä­mään kyke­ne­vä ikäih­mi­nen voi käyt­tää raho­jaan oman elä­män­laa­tun­sa paran­ta­mi­sek­si. Jos kun­ta kup­paa van­huk­sen rahat tar­joa­mal­la luk­sus­luo­kan ruo­kaa ja run­sai­ta kult­tuu­ri­rien­to­ja, niin sehän on val­lan mai­nio­ta, kun­han kyse ei ole ihan puh­taas­ta hui­jauk­ses­ta (à la lehtikauppiaat).

    Tilan­ne kui­ten­kin muut­tuu sii­nä vai­hees­sa, kun jär­jen valo sam­muu, kos­ka sen jäl­keen sii­hen elä­män­laa­tuun alkaa olla vai­kea vai­kut­taa. Sii­nä vai­hees­sa van­hus itse toi­mi­ja­na pois­tuu lopul­li­ses­ti kuvasta. 

    Onko luok­kaa 5000–6000 euroa tai yli (per kuu­kausi) pää­osin ter­veen senio­rin asu­mi­ses­ta ja yllä­pi­dos­ta hui­jaus­ta (a la leh­ti­kaup­pi­aat)? Mie­les­tä­ni tämä toi­min­ta sisäl­tää laa­jan, ns. har­maan vyö­hyk­keen, jos­sa on mah­do­ton veden­pi­tä­väs­ti todis­taa mitään puo­les­ta tai vas­taan, vaik­ka pelin tör­keä rahas­tus­hen­ki oli­si mitä ilmei­sin. Asiat voi­daan useim­mi­ten esit­tää niin monin eri tavoin.

    Entä­pä sit­ten, kun tuo senio­rin “jär­jen valo” alkaa välk­kyä? Moni­ko meis­tä nuo­rem­mis­ta­kaan on jat­ku­vas­ti skarp­pi elä­män­sä vii­mei­seen hen­gen­ve­toon asti? On var­maan myös lukui­sia tapauk­sia, jois­sa tuo ajat­te­lu­ky­ky on välil­lä hyvä, välil­lä jopa erin­omai­nen, välil­lä taa­sen sel­väs­ti hei­kom­pi. Miten asian tämän puo­len kans­sa pitäi­si sit­ten menetellä? 

    Itse­mää­räys­val­lan tai ‑oikeu­den mene­tys tai riis­to, voi­si olla aika koh­tuu­ton­ta, jos nii­tä aivo­toi­min­nan ja ajat­te­lun sel­key­den nor­maa­li­vai­hei­ta­kin vie­lä löy­tyy. Ongel­mal­li­sia ovat sit­ten tie­tys­ti taas ne ajat, jol­loin näin ei ole. Vii­mek­si­mai­nit­tu­ja “heik­ko­ja het­kiä­hän” ne yli-innok­kaat (puhelin)kauppiaat ja muut “kiro­tut rahan­ke­rää­jä­kon­nat” koet­ta­vat omak­si, sekä fir­mo­jen­sa eduk­si (ja lii­an monen hyvä­us­koi­sen senio­rin vahin­gok­si) häi­käi­le­mät­tä käyttää.

  76. Vihe­rins­si:Onko se sen nau­ret­ta­vam­paa kuin se, että vai­kea­vam­mai­se­na syn­ty­neen lap­sen van­hem­mat eivät jou­du mak­sa­maan kaik­kia lap­sen hoi­toon liit­ty­viä kus­tan­nuk­sia? Tai se, että neli­raa­ja­hal­vaan­tu­nut vuo­de­po­ti­las ei jou­du mak­sa­maan oman hoi­ton­sa kus­tan­nuk­sia omaisuudellaan?

    Vai­kea­vam­mai­set lap­set eivät tyy­pil­li­ses­ti jätä perin­töä vanhemmilleen.

    Mut­ta toi­saal­ta kyl­lä minul­le käy puh­taas­ti vakuu­tus­poh­jai­nen­kin jär­jes­tel­mä. Sii­nä on aina­kin kann­nus­teet kun­nos­sa, kun ilman vakuu­tus­ta ei saa hoi­toa ja ilman töi­tä ei saa vakuutusta.

    En näe asi­aa ehkä niin­kään peril­lis­ten, vaan sen ikäih­mi­sen suun­nas­ta. Itse mie­luum­min kuo­li­sin demen­toi­tu­mat­ta ja jou­tu­mat­ta tie­dot­to­mak­si lai­tos­po­ti­laak­si. Mut­ta jos en tuos­sa onnis­tu, niin koen kyl­lä epä­rei­lu­na sen, jos yhteis­kun­ta vie minun elä­mä­ni aika­na kokoon raa­pi­ma­ni rahat tilan­tees­sa, jos­sa itseä­ni ja omai­sia­ni on koh­dan­nut onnettomuus.

    Miten sinä koet mitään, jos olet dementoitunut? 😉

    Eihän demen­ti­kon elä­män­laa­tu sii­tä kär­si, jos hän jou­tuu mak­sa­maan hoi­dos­taan. Ei hän enää sii­nä vai­hees­sa omai­suu­del­laan mitään tee. Sii­nä vai­hees­sa ainoa syy sääs­tel­lä hoi­to­ku­luis­sa on perin­nön jättäminen.

    (suo­sin siis sel­lais­ta lin­jaa, että myös täy­si­päi­nen van­hus käyt­tää rahan­sa pää­asias­sa saa­man­sa hoi­don mak­si­moin­tiin, mikä­li hoi­toa tarvitsee)

    Tie­tys­ti jos jär­jes­tel­mä uhkaa men­nä tuol­lai­sek­si, jätän luo­tet­ta­van tahon hal­tuun val­miik­si alle­kir­joi­tet­tu­ja mut­ta päi­vää­mät­tö­miä lah­ja­kir­jo­ja. Peri­kun­ta saa sit­ten ohjeen käy­dä hake­mas­sa laput sii­nä vai­hees­sa, kun en enää itse pys­ty nii­tä raho­ja käyt­tä­mään oman elä­män­laa­tu­ni paran­ta­mi­sek­si. Piruut­ta­ni teen vie­lä videoi­dun lausun­non, jos­sa lausun tämän vakaa­na tah­to­na­ni luo­tet­ta­vien todis­ta­jien läsnäollessa.

    Mut­ta tämä­hän on pal­jon parem­pi tilan­ne, mikä nykyi­nen. On täy­sin jär­je­tön­tä että demen­toin­tu­neen van­huk­sen perin­tö on vuo­si­kausia jem­mas­sa ja käyt­tä­mät­tä. On kai­kil­le parem­pi, että ker­ty­nyt varal­li­suus, jota van­hus siis itse ei enää tar­vit­se, joko jae­taan eteen­päin suo­raan peril­li­sil­le tai sit­ten kulu­te­taan hoitomaksuihin. 

    Kaik­kin huo­noin vaih­toeh­to jokai­sen osa­puo­len kan­nal­ta on, että van­huk­sen omai­suus jää vuo­si­kausik­si kaniin. Van­hus ei omai­suut­taan tuos­sa vai­hees­sa enää tarvitse.

    Kos­ka en lie­ne ainoa kie­roi­li­ja, laa­jem­pi vas­tuu pitää sit­ten ulot­taa kos­ke­maan myös omaisia.

    En näe tuos­sa mitään ongel­maa. Kyl­lä­hän omai­suu­ten­sa saa lah­joit­taa, jos sil­tä tun­tuu. Onhan meil­lä nyt­kin sys­tee­mi, että talous­vai­keuk­sien koh­da­tes­sa toi­meen­tu­lo­tu­kea ei saa, jos on elä­nyt sääs­tä­väi­ses­ti mut­ta sitä saa, jos on kulut­ta­nut aivan kai­ken ja nos­ta­nut tilit tyh­jik­si ja jem­man­nut rahat kenkälaatikkoon.

    Tilan­ne kui­ten­kin muut­tuu sii­nä vai­hees­sa, kun jär­jen valo sam­muu, kos­ka sen jäl­keen sii­hen elä­män­laa­tuun alkaa olla vai­kea vai­kut­taa. Sii­nä vai­hees­sa van­hus itse toi­mi­ja­na pois­tuu lopul­li­ses­ti kuvasta.

    En näki­si että jär­jen valon samm­mu­mi­nen tak­roit­taa auto­maat­tis­ta “en mak­sa mis­tään mitään”-korttia.

    Pitää muis­taa että tule­vai­suu­des­sa meil­lä tulee ole­maan erit­täin pal­jon demen­tik­ko­ja ja hei­dän hoi­ta­mi­sen­sa tulee ole­maan usko­mat­to­man kal­lis­ta. Ei ole minus­ta oikein, että perin­nöt tur­va­taan veron­mak­sa­jien rahoilla.

  77. Sak­ke: Onko luok­kaa 5000–6000 euroa tai yli (per kuu­kausi) pää­osin ter­veen senio­rin asu­mi­ses­ta ja yllä­pi­dos­ta hui­jaus­ta (a la leh­ti­kaup­pi­aat)? Mie­les­tä­ni tämä toi­min­ta sisäl­tää laa­jan, ns. har­maan vyö­hyk­keen, jos­sa on mah­do­ton veden­pi­tä­väs­ti todis­taa mitään puo­les­ta tai vas­taan, vaik­ka pelin tör­keä rahas­tus­hen­ki oli­si mitä ilmei­sin. Asiat voi­daan useim­mi­ten esit­tää niin monin eri tavoin.
    ‘snip’

    Mik­si ‘pää­osin ter­veen senio­rin’ pitäi­si mak­saa moi­sia summia?

    Pää­osin ter­ve senio­ri (tai aika pal­jon sai­raam­pi­kin) asuu tie­tys­ti koto­naan ja saa koti­pal­ve­lu­ja — olkoon koti sit­ten vaik­ka Thai­maas­sa (ja saa siel­lä tie­tys­ti pai­kal­li­sia pal­ve­lu­ja, ei suo­ma­lai­sia eikä Suo­men kustannuksella).

  78. Vihe­rins­si: Onko se sen nau­ret­ta­vam­paa kuin se, että vai­kea­vam­mai­se­na syn­ty­neen lap­sen van­hem­mat eivät jou­du mak­sa­maan kaik­kia lap­sen hoi­toon liit­ty­viä kus­tan­nuk­sia? Tai se, että neli­raa­ja­hal­vaan­tu­nut vuo­de­po­ti­las ei jou­du mak­sa­maan oman hoi­ton­sa kus­tan­nuk­sia omaisuudellaan?
    Meil­lä on yhteis­kun­nas­sa tois­tai­sek­si ollut sel­lai­nen pyr­ki­mys, että sai­raus ei sai­si suis­taa aivan koh­tuut­to­miin talou­del­li­siin tap­pioi­hin. Tämän­kin voi muut­taa, mut­ta sit­ten pitää väki­sin­kin muut­taa enem­män kuin yhtä kohtaa.

    Sii­tä ei tai­de­ta pääs­tä mihin­kään, että jäl­ki­pol­vet mak­sa­vat van­hus­ten hoi­don taval­la tai toi­sel­la. Kar­keas­ti näen kol­me eri vaihtoehtoa:

    1. Nuo kus­tan­nuk­set tun­ge­taan jäl­ki­pol­vien verokiilaan

    2. jäl­ki­pol­vien kes­kuu­des­sa jär­jes­te­tään mel­koi­set arpa­jai­set, jois­sa häviä­jät menet­tä­vät perin­tön­sä van­hem­pien­sa hoi­to­kus­tan­nuk­siin ja voit­ta­jat sel­viä­vät ilman kus­tan­nuk­sia. Lop­pu­kus­tan­nuk­set tun­ge­taan verokiilaan

    3. Kus­tan­nuk­set kerä­tään jok­seen­kin tas­a­puo­li­ses­ti perin­tö­jä verottamalla.

    Jos­tain syys­tä sen vaih­toeh­ton pelk­kä mai­nin­ta joka nois­ta on paras sekä päi­vän­va­lon kes­tä­vis­tä moraa­liak­sioo­mis­ta läh­tien että talou­del­li­ses­ta tehok­kuu­des­ta läh­tien, aiheut­taa useis­sa ihmi­sis­sä jon­kun­lai­sen alku­kan­tai­sen ideo­lo­gi­sen reak­tion, johon ver­rat­tu­na käsien hei­lut­te­lu­kin on lois­ta­vaa argumentaatiota.

  79. tcrown: Sii­tä ei tai­de­ta pääs­tä mihin­kään, että jäl­ki­pol­vet mak­sa­vat van­hus­ten hoi­don taval­la tai toi­sel­la. Kar­keas­ti näen kol­me eri vaihtoehtoa:

    1. Nuo kus­tan­nuk­set tun­ge­taan jäl­ki­pol­vien verokiilaan

    2. jäl­ki­pol­vien kes­kuu­des­sa jär­jes­te­tään mel­koi­set arpa­jai­set, jois­sa häviä­jät menet­tä­vät perin­tön­sä van­hem­pien­sa hoi­to­kus­tan­nuk­siin ja voit­ta­jat sel­viä­vät ilman kus­tan­nuk­sia. Lop­pu­kus­tan­nuk­set tun­ge­taan verokiilaan

    3. Kus­tan­nuk­set kerä­tään jok­seen­kin tas­a­puo­li­ses­ti perin­tö­jä verottamalla.

    Jos­tain syys­tä sen vaih­toeh­ton pelk­kä mai­nin­ta joka nois­ta on paras sekä päi­vän­va­lon kes­tä­vis­tä moraa­liak­sioo­mis­ta läh­tien että talou­del­li­ses­ta tehok­kuu­des­ta lähtien,aiheuttaa useis­sa ihmi­sis­sä jon­kun­lai­sen alku­kan­tai­sen ideo­lo­gi­sen reak­tion, johon ver­rat­tu­na käsien hei­lut­te­lu­kin on lois­ta­vaa argumentaatiota. 

    1. koh­dan mukaan nykyi­sin pää­asias­sa toimitaan.

    2. vaih­toeh­don mukai­sia arpa­jai­sia en on vie­lä näh­nyt esi­tet­tä­vän — mut­ta ker­ta se on ensimmäinenkin.

    3. koh­dan mukai­nen verot­ta­mi­nen oli­si tie­tys­ti help­po toteut­taa, mut­ta koh­dis­tui­si­vat­ko kus­tan­nuk­set oikein?
    Suu­ris­ta perin­nöis­tä meni­si suu­rem­pi vero, mikä kyl­lä minul­le kel­pai­si, mut­ta kel­pai­si­ko enemmistölle?

  80. Onko(kenenkään kan­nal­ta) koh­tuul­lis­ta pitää asun­to­ja tyh­jil­lään sil­lä välin kun van­hus on hoitolaitoksessa? 

    Tulee sel­lai­nen kuva, että on, kun lukee näi­tä kom­ment­te­ja. Huh huh.

  81. Hmoi­la­nen:
    Onko(kenenkään kan­nal­ta) koh­tuul­lis­ta pitää asun­to­ja tyh­jil­lään sil­lä välin kun van­hus on hoitolaitoksessa? 

    Tulee sel­lai­nen kuva, että on, kun lukee näi­tä kom­ment­te­ja. Huh huh.

    No se vain on jär­ke­vää omai­suu­den­hoi­toa. Jos edun­val­vo­ja panee asun­non vuo­kral­le, vuo­kra­tu­lot mene­vät käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen koko­naan val­tiol­le ja kun­nal­le. Tämä on sinän­sä ihan OK, mut­ta entä­pä jos vuo­kra­lai­nen “kulut­taa” asun­toa enem­män kuin nor­maa­lis­ti. Ei nii­tä kor­jaus­kus­tan­nuk­sia valtiolta/kunnalta takai­sin saa. Nimi­mer­kil­lä koke­mus­ta on.

    Pien­tä hyvä­kun­tois­ta asun­toa kan­nat­ta pitää muu­ta­man vuo­den tyh­jil­lään, tai sit­ten vuo­kra­lai­sen pitää olla pomminvarma.

  82. Van­huk­set kan­nat­taa kyö­rä­tä Viroon hoidettavaksi
    Viro­lai­nen kes­ki­palk­ka on 900 euron luok­kaa ja hoi­ta­jan palk­ka vie­lä alempi.

    Hen­ki­lö­ku­lut jää­vät n vii­des­osaan Suo­men tasosta.

  83. tcrown: Sii­tä ei tai­de­ta pääs­tä mihin­kään, että jäl­ki­pol­vet mak­sa­vat van­hus­ten hoi­don taval­la tai toi­sel­la. Kar­keas­ti näen kol­me eri vaihtoehtoa:

    1. Nuo kus­tan­nuk­set tun­ge­taan jäl­ki­pol­vien verokiilaan

    2. jäl­ki­pol­vien kes­kuu­des­sa jär­jes­te­tään mel­koi­set arpa­jai­set, jois­sa häviä­jät menet­tä­vät perin­tön­sä van­hem­pien­sa hoi­to­kus­tan­nuk­siin ja voit­ta­jat sel­viä­vät ilman kus­tan­nuk­sia. Lop­pu­kus­tan­nuk­set tun­ge­taan verokiilaan

    3. Kus­tan­nuk­set kerä­tään jok­seen­kin tas­a­puo­li­ses­ti perin­tö­jä verottamalla.

    Pidän sinän­sä ajat­te­lu­mal­lis­ta­si ja ana­lyy­sis­tä­si. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin valin­ta on lähin­nä nume­ro 1 ihan pel­kän tuo­ton perus­teel­la. Vas­taus ei vält­tä­mät­tä kui­ten­kaan ole työn verokiila.

    Perin­tö­ve­ro on ongel­mal­li­nen kol­mes­ta syys­tä (tuo­ton alhai­suu­den lisäk­si). Varal­li­suu­den arvo on vai­kea mää­ri­tel­lä kat­ta­vas­ti ja oikeu­den­mu­kai­ses­ti. Perit­tä­vä varal­li­suus ei ole likvi­diä (pahim­mil­laan se voi olla hyvin epä­li­kvi­diä). Perin­tö­ve­ro on satun­nai­nen ja riip­puu per­he­koh­tai­ses­ti tar­kas­tel­tu­na ihmi­sen eli­niäs­tä. (Näi­den syi­den lisäk­si eri­lai­sia suku­lai­suu­teen perus­tu­via huo­jen­nuk­sia ym. voi­daan pitää aika han­ka­li­na, mut­ta se ei ole veron luon­tee­seen liit­ty­vä ongelma.)

    Pykä­lää parem­mak­si täs­tä pääs­tään sil­lä, että vaih­de­taan perin­tö­ve­ro varal­li­suus­ve­roon. Arvos­tuson­gel­mat pysy­vät, likvi­di­teet­tion­gel­mat muut­tu­vat astet­ta hel­pom­mik­si (enna­koi­ta­vuus para­nee), ja eli­ni­kä­lot­to häviää.

    Varal­li­suus­ve­ro on kui­ten­kin perin­tö­ve­ron tavoin käy­tän­nös­sä rei­kä­juus­to, ja esi­mer­kik­si Suo­men mui­noi­nen varal­li­suus­ve­ro oli mel­koi­nen irvi­ku­va mis­tään jär­ke­väs­tä. Käy­tän­nös­sä ainoa kun­nol­la toi­mi­va varal­li­suus­ve­ro on kiin­teis­tö­ve­ro. Se voi tar­jo­ta yhden palan tähän palapeliin.

    Jos kui­ten­kin jat­ke­taan varal­li­suu­teen liit­ty­väl­lä lin­jal­la, niin pää­oma­tu­lo­jen verot­ta­mi­nen on vie­lä parem­pi vaih­toeh­to, kos­ka sil­loin arvos­tus- ja likvi­di­teet­tion­gel­mat on rat­kais­tu. Kään­tö­puo­lel­la on kui­ten­kin talou­den hyy­ty­mi­nen jos­sain pis­tees­sä (inves­toin­tien kan­nat­ta­vuus heik­ke­nee) sekä nyky­ään vero­kil­pai­lu ja pää­oma­pa­ko. (Ts. kiris­tys­va­raa ei aina­kaan ylei­sis­sä pro­sen­teis­sa ole pal­jon, ja yrit­tä­jiä­kin pää­osin vero­te­taan var­sin paljon.)

    Luo­vu­tus­voit­to­jen vero­tuk­ses­ta voi­si vie­lä löy­tyä sel­lais­ta kiris­tä­mis­va­raa, joka ei aiheut­tai­si koh­tuut­to­mia ongel­mia talou­del­le. Ei siel­tä­kään van­hus­ten­hoi­don vie­miä raho­ja koko­nai­suu­des­saan löy­dy, mut­ta jon­kin mil­jar­din voi löytää.

    Ihan help­po tämä yhtä­lö ei ole, kos­ka fak­tu­aa­li­ses­ti kui­ten­kin käy niin, että vero­ra­hoil­la tuo rahoi­te­taan. Jos meil­lä on vakuu­tus­poh­jai­nen jär­jes­tel­mä, työs­sä­käy­vät mak­sa­vat sit­ten sekä oman vakuu­tuk­sen­sa että köy­hien vakuu­tuk­set veroi­na. Ei se olen­nai­ses­ti nyky­ti­lan­net­ta muuta.

    Ja euro­mää­rät ovat niin suu­ria, että perin­tö­jen kans­sa pelaa­mi­nen on fis­kaa­li­ses­ti aika näper­te­lyä. Vaik­ka omai­suu­den voi­si ottaa hoi­to­mak­su­jen kat­teek­si, otet­ta­vaa ei eri­lais­ten vero­suun­nit­te­lu­luon­teis­ten perin­tö­jär­jes­te­ly­jen jäl­keen jäi­si kovin mainittavasti.

    Asias­ta on hyvä puhua ideo­lo­gi­ses­ti, mut­ta sen jäl­keen on hyvä kat­soa euroja.

  84. tcrown:2. jäl­ki­pol­vien kes­kuu­des­sa jär­jes­te­tään mel­koi­set arpa­jai­set, jois­sa häviä­jät menet­tä­vät perin­tön­sä van­hem­pien­sa hoi­to­kus­tan­nuk­siin ja voit­ta­jat sel­viä­vät ilman kustannuksia. 

    Ensim­mäi­set arpa­jai­set on jär­jes­tet­ty jo syn­ty­mä­vai­hees­sa. Joil­la­kin on käy­nyt hyvä van­hem­pion­ni ja tulos­sa on hyvän van­hem­muu­den ja kai­ken­lai­sen kou­lun­käyn­nin­tuen lisäk­si kun­non perin­töä, kun taas toi­sil­la omis­ta vah­nem­mis­ta ei ole mitään muu­ta puh­das­ta kuin haittaa.

    En ymmär­rä mik­si kes­ki­luok­kais­ten van­hem­pien jät­tä­mää perin­töä pitäi­si eri­tyi­ses­ti suo­jel­la sil­lä peru­teel­la, että on oikein menet­tää mah­dol­li­suus perin­töön heti syn­ty­mäl­lä vää­rään per­hee­seen, mut­ta on vää­rin menet­tää mah­dol­li­suus perin­töön neli-vii­si­kymp­pi­se­nä (sen ikäi­siä lap­set kes­ki­mää­rin ovat, kun van­hem­mat jou­tu­vat hoitolaitoksen).

    Ymmär­rän kylä min­kä takia tämä ei ole reaa­li­po­liit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta. Peri­väl­le kes­ki­luo­kal­le ei voi­da selit­tää että osa hei­dän perin­nös­tään pitäi­si käyt­tää hoi­to­mak­sui­hin, vaan kyl­lä ne rahat revi­tään kaik­kien veron­mak­sa­jien selästä.

  85. Sain nyt kun­nal­ta arvion van­huk­sen hoi­don mak­suis­ta. Se on n 2000 euroa kuus­sa eli tehos­te­tun pal­ve­lua­su­mi­sen kustannus

    Van­huk­sel­la ei tie­tys­ti­kään ole tämän suu­ruis­ta elä­ket­tä, joten ero­tus ote­taan ensi­si­jai­ses­ti sääs­töis­tä. Jos sääs­tä­jä on enem­män kuin 3000 euroa niin kun­ta jää­dyt­tää tilin käyttöönsä.

    Jos sääs­tö­jä ei ole niin sil­loin kun­ta mak­saa erotuksen.

    Hoi­toon siir­ty­vän van­huk­sen osll­si­tu­mi­ne yhtei­sen asun­non kului­hin lak­kaa 6 kk kuluttua.

    Tilal­le tulee asu­mis­tu­ki, mikä on n 150 euroa kuussa.

    Jos puo­li­so jäi­si les­kek­si niin sil­loin hän sai­si les­ke­ne­lä­ket­tä, joka on huo­mat­ta­vas­ti asu­mis­tu­kea korkeampi.

    Tuol­la 85/42,5 % mak­su­ka­tol­la voi pyyh­kiä taka­puol­ta oikeas­sa elämässä.

    Sen esil­le tuo­mi­nen osoit­taa vain kuin­ka vie­raan­tu­nei­ta polii­ti­kot ovat todel­li­ses­ta elämästä

    1. Hoi­toon siir­ty­vän van­huk­sen osll­si­tu­mi­ne yhtei­sen asun­non kului­hin lak­kaa 6 kk kuluttua

      Mikä­hän kun­ta on kysees­sä? Lii­ku­taan aika­lail­la lain rajoil­la, en osaa sanoa kum­mal­la puo­lel­la rajaa. Jos siir­ry­tään pit­kä­ai­kais­hoi­toon, pit­kä­ai­kais­hoi­don mak­sua­se­tus tulee voi­maan heti eikä 6 kk:n kuluttua.

  86. Vihe­rins­si: Asias­ta on hyvä puhua ideo­lo­gi­ses­ti, mut­ta sen jäl­keen on hyvä kat­soa euroja.

    Jep. Teo­ria on aina help­poa. No helpompaa.

    Perin­nöis­sä oli­si se hyvä puo­li, että ne kul­ke­vat käsi kädes­sä huol­let­ta­van jou­kon suu­ruu­den kans­sa. Tämä sal­li­si väes­tön supis­tu­mi­sen ja myös talou­den pää­mää­rien muut­tu­mi­sen. Perin­tö­mas­sa edus­taa ehkä par­hai­ten huol­let­ta­van jou­kon elä­män­kat­so­mus­ta. Tois­tai­sek­si täl­lä ei ole ollut mer­ki­tys­tä kos­ka mate­ri­aa­li­nen hyvin­voin­ti on pää­sään­töi­ses­ti kas­va­nut suku­pol­vit­tain. Jos­sa­kin vai­hees­sa voi tul­la vas­taan raja jol­loin huol­let­ta­van jou­kon miel­ty­myk­set ovat kal­liim­pia kuin huol­ta­ja­jou­kon. Perin­nöt voi näh­dä näi­den miel­ty­mys­ten suku­pol­vi­koh­tai­se­na takuu­na. Keskimäärin.

    Ideo­lo­gi­ses­ti voi­tai­siin aina kym­me­nen vuo­den välein äänes­tää työ­ajan pituus. Nyt se voi­si aset­tua vaik­ka­pa neli­päi­väi­seen viik­koon. Ikään­ty­nei­den ei tar­vit­si­si täs­tä kui­ten­kaan kat­ke­roi­tua kos­ka hei­dän näke­myk­sen­sä on kitey­ty­nyt aika­naan ja aika­lais­ten­sa varal­li­suu­teen ja “perin­töi­hin” joil­la he kus­tan­ta­vat elä­män­ta­pan­sa kun­niak­kaa­seen lop­puun asti.

    Tämä oli kie­mu­rai­ses­ti kir­joi­tet­tua teo­ri­aa. Meil­lä ei tois­tai­sek­si ole kehit­ty­nyt­tä maa­ta jos­sa vapaa­eh­toi­ses­ti las­ket­tai­siin talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta. Enkä esi­tä, että täl­lä het­kel­lä ikään­ty­nei­den pal­ve­lus­sa oli­si kar­sit­ta­vaa luksusta.

    1. max
      Mik­si pitäi­si kymmene4n vuo­den välein äänes­tää työ­ajan pituu­des­ta? Pitäi­si­kö myös äänes­tää sii­tä, juo­daan­ko aamul­la tee­tä vai kah­via. Yksi tyk­kää rahas­ta ja toi­nen vapaa-ajas­ta. Eikö sii­tä valin­nas­ta voi päät­tää itse niin kuin kah­vis­ta ja teestä?

  87. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Hoi­toon siir­ty­vän van­huk­sen osll­si­tu­mi­ne yhtei­sen asun­non kului­hin lak­kaa 6 kk kuluttua.

    Tilal­le tulee asu­mis­tu­ki, mikä on n 150 euroa kuussa.
    ‘snip’

    Mitä­hän tämä­kin on tar­koit­ta­vi­naan? Omis­tusa­sun­non yhtiö­vas­ti­ke jat­kuu ja vuo­kra-asun­non vuo­kra myös, osal­lis­tuu­pa puo­li­so tai ei.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    max
    Mik­si pitäi­si kymmene4n vuo­den välein äänes­tää työ­ajan pituu­des­ta? Pitäi­si­kö myös äänes­tää sii­tä, juo­daan­ko aamul­la tee­tä vai kah­via. Yksi tyk­kää rahas­ta ja toi­nen vapaa-ajas­ta. Eikö sii­tä valin­nas­ta voi päät­tää itse niin kuin kah­vis­ta ja teestä? 

    Se oli vain (huo­no) esi­merk­ki jos­sa työi­käi­nen väes­tö pyr­kii talou­den supis­ta­mi­seen omas­ta tah­dos­taan hait­taa­mat­ta mil­läään lail­la pää­tän­tä­val­lat­to­mien elä­ke­läis­ten hyvinvointia.

    Olet oikeas­sa työ­päi­vän pituu­des­ta voi päät­tää täl­lä het­kel­lä itsenäisesti.

  89. Vihe­rins­si: Perin­tö­ve­ro on ongel­mal­li­nen kol­mes­ta syys­tä (tuo­ton alhai­suu­den lisäksi). 

    Tuot­to­han on alhai­nen lähin­nä sik­si, että perin­tö­ve­roa ei tosia­sial­li­ses­ti edes yri­te­tä kerä­tä kuin pyö­ris­tys­vir­heen verran.

    Varal­li­suu­den arvo on vai­kea mää­ri­tel­lä kat­ta­vas­ti ja oikeu­den­mu­kai­ses­ti. Perit­tä­vä varal­li­suus ei ole likvi­diä (pahim­mil­laan se voi olla hyvin epälikvidiä). 

    Jos hyväk­syt­täi­siin, että perin­tö­ve­ro on vero parem­mas­ta pääs­tä, niin en näe miten nämä oli­si­vat rat­kai­se­mat­to­mia ongel­mia. Lai­te­taan varal­li­suus huu­to­kaup­paan vaik­ka noin kol­me vuot­ta kuo­le­man jäl­keen (pahin suruai­ka ohi). Peri­kun­nal­le jäte­tään mah­dol­li­suus vali­ta myy­kö varal­li­suu­den huu­to­kau­pan voit­ta­jal­le vai ei. Perin­tö­ve­ro mak­se­taan samas­ta sum­mas­ta joka tapauksessa.

    Ja oikeu­den­mu­kai­suus­han on mel­koi­sen suh­teel­li­nen käsi­te. Minun mie­les­tä­ni on pal­jon oikeu­den­mu­kai­sem­paa, että vero­ja kerä­tään ansiot­to­mis­ta tulois­ta kuin hiki pääs­sä lisä­ar­voa tuo­tet­taes­sa syn­ty­neis­tä tulois­ta. Vaik­ka ei ihan täy­del­li­seen arvon­mää­ri­tyk­seen päästäisikään.

    Perin­tö­ve­ro on satunnainen 

    Osuu kui­ten­kin poik­keuk­sel­li­sen hyvin yksiin ansiot­to­man tulon kanssa.

    ja riip­puu per­he­koh­tai­ses­ti tar­kas­tel­tu­na ihmi­sen eliniästä. 

    Minul­le aja­tus sii­tä, että per­het­tä tai sukua tar­kas­tel­tai­siin vero­tuk­ses­sa varal­li­suu­den siir­ros­sa suku­pol­vien yli yhte­nä yksik­kö­nä on jota­kuin­kin yhtä vie­ras kuin aja­tus sii­tä, että las­ten pal­kat mak­set­tai­siin suvun pään tilil­le, joka sit­ten päät­tää mitä rahoil­la tehdään.

  90. Rai­mo K: Mitä­hän tämä­kin on tar­koit­ta­vi­naan? Omis­tusa­sun­non yhtiö­vas­ti­ke jat­kuu ja vuo­kra-asun­non vuo­kra myös, osal­lis­tuu­pa puo­li­so tai ei.

    Ei jat­ku van­huk­sen osal­ta ellei hänel­lä ole säästöjä .

    Jos puo­li­soa ei ole ‚niin asun­to menee pak­ko­huu­to­kaup­paan mak­sa­mat­to­mien las­ku­jen vuok­si, kun­ta kun on otta­nut tilit hal­tuun. Ja kun­nan hoi­to­mak­sut ovat etusijalla. 

    Ja kun asun­to on pak­ko­huu­to­kau­pat­tu niin tilil­le pis­te­tään jään­nös­ra­hat jot­ka kun­ta taas vie .

    On täyt­tä pup­pua, että kun­nal­la ei oli­si oikeut­ta van­huk­sen omaisuuteen

  91. max: Tämä oli kie­mu­rai­ses­ti kir­joi­tet­tua teo­ri­aa. Meil­lä ei tois­tai­sek­si ole kehit­ty­nyt­tä maa­ta jos­sa vapaa­eh­toi­ses­ti las­ket­tai­siin talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta. Enkä esi­tä, että täl­lä het­kel­lä ikään­ty­nei­den pal­ve­lus­sa oli­si kar­sit­ta­vaa luksusta.

    Täs­tä se pään­sär­ky kui­ten­kin tulee. Kos­ka siel­lä hoi­va­puo­lel­la ei ole kovin pal­jon kar­sit­ta­vaa, muun talou­del­li­sen toi­min­nan him­maa­mi­nen väis­tä­mät­tä lisää sen hoi­va­puo­len painoarvoa.

    Jos tasa­pai­noa ei halu­ta aivan mah­dot­to­maan tilan­tee­seen, muun työn työ­mää­rää pitää lisä­tä suh­tees­sa sote-pal­ve­lui­hin tai sit­ten sote-pal­ve­luis­sa työs­ken­te­le­vien ja mui­den työ­tun­tien vaih­to­suh­teen pitää muuttua.

    Noi­hin voi vai­kut­taa monel­la kons­til­la (pro­ses­sien tehos­tu­mi­nen, sote-palk­ko­jen alen­ta­mi­nen, ei-sote-työn teki­jä­mää­rän lisään­ty­mi­nen tai tuot­ta­vuu­den kas­vu, jne.) Muun kuin sote-työn tun­ti­mää­rän vähe­ne­mi­nen on kui­ten­kin hyvin han­ka­laa tämän kannalta.

    Perus­pul­ma on se, että ihmi­nen ei voi downs­hif­ta­ta hoi­va­tar­vet­taan. Tämä tuo yhtä­löön yhden ilkeän vakion (hoi­va­työ­tun­tien mää­rä kan­san­ta­lou­den tasol­la). Ellem­me sit­ten hyväk­sy, että hoi­van taso las­kee nykyi­ses­tä huomattavasti.

  92. tcrown: Lai­te­taan varal­li­suus huutokauppaan 

    Joo; ja sit­ten huo­ma­taan että varal­li­suut­ta ei ker­ta kaik­ki­aan ole. Kämp­pä ja kesä­mök­ki on myy­ty ajat sit­ten jol­le­kin Pana­ma­lai­sel­le pöy­tä­laa­tik­ko­yh­tiöl­le, kenen tas­kus­sa sen­kin omis­tus­pa­pe­rit sit­ten lie. Teil­lä on kova hin­ku työl­lis­tää verosuunnittelujuristeja.

  93. tcrown: Tuot­to­han on alhai­nen lähin­nä sik­si, että perin­tö­ve­roa ei tosia­sial­li­ses­ti edes yri­te­tä kerä­tä kuin pyö­ris­tys­vir­heen verran.

    Tilan­ne tosi­aan muut­tuu jo koh­tuul­li­sen pal­jon, jos sovi­taan, että perin­tö­ve­ro on vaik­ka­pa 24 % kai­kis­ta perin­nöis­tä. Ei poikkeuksia.

    Sen jäl­keen vero­poh­ja alkaa olla­kin laa­jem­pi. Nyt­hän perin­tö­ve­ro on hyvin haja­nai­nen vero, jos­sa huo­jen­ne­taan sii­tä, täs­tä ja tuosta.

    Tämä ei ehkä ole poliit­ti­ses­ti rea­lis­tis­ta, enkä tie­dä, että ihan tuo­hon oli­si mis­sään kyet­ty. Aina joku vetää siel­tä pakas­ta köy­hän les­ken, pie­net perin­nöt, maa- ja met­sä­ta­lous­maan, pie­ny­ri­tyk­sen, lähi­su­ku­lai­suu­den tai jotain muu­ta sopi­vaa, jol­la vero­poh­jas­ta syö­dään suu­ri (ellei suu­rin) osa.

    Jot­ta perin­tö­ve­ro­suun­nit­te­lu ei läh­de hans­kas­ta, lah­ja­ve­ron pitää men­nä samoil­la sään­nöil­lä (ts. kiin­teä pro­sent­ti kai­kis­ta lah­jois­ta ilman vero­ton­ta osuut­ta). Ja jot­ta veron­kier­to kätei­sen kans­sa ei kar­kaa samal­la taval­la käsis­tä, tar­vi­taan var­sin kat­ta­va varal­li­suus­seu­ran­ta ihmi­sil­le, pank­ki­tie­dot mukaan­lu­kien. (Tätä­hän ei ollut edes varal­li­suus­ve­ron aikaan.)

    Nämä toi­men­pi­teet voi­vat tun­tua vähän ext­re­mel­tä, mut­ta jos mikään yllä­ole­vas­ta jää teke­mät­tä, hom­ma vuo­taa kuin seu­la. Toden­nä­köi­ses­ti löy­tyy vie­lä nip­pu mui­ta­kin vuo­to­paik­ko­ja, jot­ka pitää tiu­kal­la val­von­nal­la tor­pa­ta. (Mie­leen tulee aina­kin nykyi­nen mah­dol­li­suus myy­dä asun­to­ja alihintaan.)

    Argu­ment­ti­ni ei siis ole se, ettei­kö oli­si teo­reet­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta teh­dä kat­ta­va ja tuot­ta­va perin­tö­ve­ro. Se kui­ten­kin vaa­tii hyvin järei­tä toi­mia, joil­le tus­kin löy­tyy poliit­tis­ta kannatusta.

    Ja oikeu­den­mu­kai­suus­han on mel­koi­sen suh­teel­li­nen käsi­te. Minun mie­les­tä­ni on pal­jon oikeu­den­mu­kai­sem­paa, että vero­ja kerä­tään ansiot­to­mis­ta tulois­ta kuin hiki pääs­sä lisä­ar­voa tuo­tet­taes­sa syn­ty­neis­tä tulois­ta. Vaik­ka ei ihan täy­del­li­seen arvon­mää­ri­tyk­seen päästäisikään.

    Usein joku on hiki hatus­sa paker­ta­nut sitä omai­suut­ta kerä­täk­seen, joten sikä­li vält­tä­mät­tä muu­ten kuin vero­tuk­sen pain­opis­teen muu­tos­ti­lan­tees­sa asial­la ei ole niin pal­jon väliä. Vain sijoi­tus­tuot­to­jen koh­dal­la täs­sä on sel­vä ero.

    Mut­ta oikeas­taan tar­koi­tin oikeu­den­mu­kai­suu­del­la sitä, että perin­tö­ve­ro koh­te­lee eri­lai­sia omai­suuse­riä hyvin eri tavoin. Mitä likvi­dim­pää varal­li­suus on, sitä hel­pom­pi sitä on uit­taa lail­li­ses­ti tai lait­to­mas­ti verotta.

    Alku­pe­räi­ses­sä oikeu­den­mu­kai­suus-kom­men­tis­sa­ni läh­din sii­tä, että kyse on poliit­ti­ses­ti rea­lis­ti­ses­ta emmen­tal­ve­ros­ta. Ehdot­ta­ma­si oikeas­ti kat­ta­va perin­tö­ve­ro on koh­te­lee perin­tö­jen saa­jia kes­ke­nään oikeudenmukaisemmin.

    Minul­le aja­tus sii­tä, että per­het­tä tai sukua tar­kas­tel­tai­siin vero­tuk­ses­sa varal­li­suu­den siir­ros­sa suku­pol­vien yli yhte­nä yksik­kö­nä on jota­kuin­kin yhtä vie­ras kuin aja­tus sii­tä, että las­ten pal­kat mak­set­tai­siin suvun pään tilil­le, joka sit­ten päät­tää mitä rahoil­la tehdään.

    Tämä on tie­ten­kin arvo­ky­sy­mys. Ymmär­tääk­se­ni iso osa ihmi­sis­tä halu­aa jät­tää perin­töä nime­no­maan lap­sil­leen, jol­loin per­heyk­si­kös­sä on miel­tä tar­kas­te­lu­ta­so­na. Samaan viit­taa myös se, että lain­sää­dän­nös­sä meil­lä on perin­tö­kaa­ri ja perin­tö­ve­ro riip­puu sukulaisuussuhteista.

    Jos tämä ajat­te­lu unoh­de­taan, niin sil­loin oli­si itse asias­sa aika loo­gis­ta tode­ta, että hen­ki­lön maal­li­sen vael­luk­sen­sa aika­na kerää­mä varal­li­suus on hänen hen­ki­lö­koh­tais­ta varal­li­suut­taan, johon hävi­ää omis­tusoi­keus hänen kuol­les­saan, ts. yhteis­kun­ta perii aina kaiken.

    Itse asias­sa olen kyl­lä itse­kin sitä miel­tä, että aihe per­he ja perin­tö vaa­ti­si yhteis­kun­nan tasol­la vähän uut­ta miet­ti­mis­tä. Tosin minun aja­tuk­se­ni on se, että teh­dään lah­joit­ta­mi­ses­ta (jäl­ki­sää­dök­sel­lä tai muu­ten) täy­sin vapaa­ta ja pois­te­taan lain­sää­dän­nös­tä kai­ken­lai­set tasin­got, lakio­sat, ym. kie­mu­rat. Verot kerä­tään sit­ten luo­vu­tus­voi­tois­ta sii­nä vai­hees­sa, kun omai­suus vaih­taa omis­ta­jaan­sa vastikkeellisesti.

  94. Tapio: Pien­tä hyvä­kun­tois­ta asun­toa kan­nat­ta pitää muu­ta­man vuo­den tyh­jil­lään, tai sit­ten vuo­kra­lai­sen pitää olla pomminvarma. 

    Suur­ta taas ei saa mil­lään jär­ke­väl­lä hin­nal­la vuo­krat­tua. Useim­mi­ten van­hus­ten asun­not eivät ole sel­lai­se­naan suo­raan vuo­krat­ta­vis­sa kun­ton­sa perus­teel­la, ja ne kamat­kin pitäi­si jär­kä­tä siel­tä johonkin.

  95. Vihe­rins­si: Perus­pul­ma on se, että ihmi­nen ei voi downs­hif­ta­ta hoi­va­tar­vet­taan. Tämä tuo yhtä­löön yhden ilkeän vakion (hoi­va­työ­tun­tien mää­rä kan­san­ta­lou­den tasol­la). Ellem­me sit­ten hyväk­sy, että hoi­van taso las­kee nykyi­ses­tä huomattavasti. 

    Ja kum­pi esi­mer­kik­si täl­lä het­kel­lä vas­taa parem­min tuon vakion vaa­ti­muk­sia suo­ma­lai­sen talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den volyy­mi vai maa­han vuo­si­kym­me­ni­nä ker­ty­nyt pää­oma­mas­sa jon­ka pää­osin sen saman vakion mää­rit­te­li­jä omis­taa? Kädet kyy­när­päi­tä myö­ten ris­tiin, että toi­me­liai­suu­des­sa on tosi­aan vain tila­päi­nen lama. Eihän mei­dän kor­vat tule kes­tä­mään sitä huu­toa jos­sa vakion vaa­ti­muk­siin vas­ta­taan tuol­la jäl­kim­mäi­sel­lä resurs­sil­la. Otan täs­sä vapau­den olla poh­ti­mat­ta (kai­ken­lai­sen) pää­oman verot­ta­mi­sen mut­kik­kai­ta kujia.

  96. Lii­an van­ha: Van­huk­sel­la ei tie­tys­ti­kään ole tämän suu­ruis­ta elä­ket­tä, joten ero­tus ote­taan ensi­si­jai­ses­ti sääs­töis­tä. Jos sääs­tä­jä on enem­män kuin 3000 euroa niin kun­ta jää­dyt­tää tilin käyttöönsä.

    Mis­sä tilan­tees­sa ja mil­lä laki­py­kä­lil­lä? Tar­koi­tat­ko tilan­net­ta, jos­sa van­huk­sel­le on mää­rät­ty ylei­nen edunvalvoja?

    Oikein muu­ten en kek­si, miten tuo onnis­tui­si. Kun­ta voi toki lait­taa las­ku­ja ulos­ot­toon, ja ne voi­vat olla ulos­ot­to­kel­poi­sia ilman oikeu­den pää­tös­tä. Ulos­o­ton kaut­ta voi­vat sit­ten sääs­töt­kin men­nä, mut­ta eivät ennen sitä. (Ja mie­len­kiin­toi­ses­ti ulos­ot­to menee ensi­si­jai­ses­ti eläkkeestä…)

    Edun­val­vo­jan teh­tä­vä sinän­sä on val­voa van­huk­sen, ei vel­ko­jien etua. (Ylei­sen edun­val­vo­jan ja edun­val­vo­jan suh­de nyt on välil­lä sama kuin kan­san­de­mo­kra­tian ja demo­kra­tian suhde.)

    Vähän sama sen asun­to-osak­keen kans­sa. Jos ei satu huvit­ta­maan mak­saa vas­ti­ket­ta, niin ei sit­ten mak­sa. Yhtiö ottaa asun­non hal­lin­taan­sa, remp­paa sen ja vuo­kraa lain mukaan käy­väl­lä vuo­kral­la. Jos vuo­kras­ta jää remp­pa­ku­lu­jen ja vas­ti­ke­räs­tien jäl­keen jotain jäl­jel­le, se tili­te­tään omis­ta­jal­le (jol­ta sit­ten vie­dään tilan­tees­ta riip­puen 85 % tai ehkä kaikki).

  97. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Jos puo­li­soa ei ole ‚niin asun­to menee pak­ko­huu­to­kaup­paan mak­sa­mat­to­mien las­ku­jen vuok­si, kun­ta kun on otta­nut tilit hal­tuun. Ja kun­nan hoi­to­mak­sut ovat etusijalla.
    ‘snip’

    Lii­an van­ha kir­joit­ti: “Hoi­toon siir­ty­vän van­huk­sen osll­si­tu­mi­ne yhtei­sen asun­non kului­hin lak­kaa 6 kk kuluttua.”

    Nyt hän kir­joit­taa: “Jos puo­li­soa ei ole…” Mikäs avio­pa­ri tai avo­pa­ri sel­lai­nen on, jol­la ei ole puo­li­soa, mut­ta yhtei­nen asunto?

    Ja tie­ten­kin hoi­dos­sa ole­van van­huk­sen varo­ja käy­te­tään hänen itsen­sä hoi­toon — jos ei hänen, kenen sitten?

  98. Vihe­rins­si: Suur­ta taas ei saa mil­lään jär­ke­väl­lä hin­nal­la vuo­krat­tua. Useim­mi­ten van­hus­ten asun­not eivät ole sel­lai­se­naan suo­raan vuo­krat­ta­vis­sa kun­ton­sa perus­teel­la, ja ne kamat­kin pitäi­si jär­kä­tä siel­tä johonkin. 

    Mikä on jär­ke­vä hin­ta? Ovat­ko asun­to­jen nykyi­set hin­nat tai vuo­krat Suo­mes­sa muka jär­ke­viä? Jos van­huk­set hoi­det­tai­siin van­hain­ko­deis­sa, vapau­tui­si mark­ki­noil­le pal­jon asun­to­ja, mikä ter­veh­dyt­täi­si asun­to­mark­ki­noi­ta, hin­to­ja ja vuo­kria­kin las­kien. Nykyi­sin kui­ten­kin pyri­tään kaik­ki van­huk­set pitä­mään väki­sin kodeis­saan. Mik­si? Eikö kukaan ole ker­to­nut sote-väel­le mitään ‘suur­tuo­tan­non’ eduista?

  99. Sak­ke: Mikä on jär­ke­vä hin­ta? Ovat­ko asun­to­jen nykyi­set hin­nat tai vuo­krat Suo­mes­sa muka jär­ke­viä? Jos van­huk­set hoi­det­tai­siin van­hain­ko­deis­sa, vapau­tui­si mark­ki­noil­le pal­jon asun­to­ja, mikä ter­veh­dyt­täi­si asun­to­mark­ki­noi­ta, hin­to­ja ja vuo­kria­kin las­kien. Nykyi­sin kui­ten­kin pyri­tään kaik­ki van­huk­set pitä­mään väki­sin kodeis­saan. Mik­si? Eikö kukaan ole ker­to­nut sote-väel­le mitään ‘suur­tuo­tan­non’ eduista?

    Ei nii­tä vapau­du nykyi­sin ehdoin. Kopioin aikai­sem­man sanaomiseni:

    Tapio: No se vain on jär­ke­vää omai­suu­den­hoi­toa. Jos edun­val­vo­ja panee asun­non vuo­kral­le, vuo­kra­tu­lot mene­vät käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen koko­naan val­tiol­le ja kun­nal­le. Tämä on sinän­sä ihan OK, mut­ta entä­pä jos vuo­kra­lai­nen “kulut­taa” asun­toa enem­män kuin nor­maa­lis­ti. Ei nii­tä kor­jaus­kus­tan­nuk­sia valtiolta/kunnalta takai­sin saa. Nimi­mer­kil­lä koke­mus­ta on.

    Pien­tä hyvä­kun­tois­ta asun­toa kan­nat­ta pitää muu­ta­man vuo­den tyh­jil­lään, tai sit­ten vuo­kra­lai­sen pitää olla pomminvarma.

    Jos­sain aikai­sem­mas­sa säi­kees­sä esi­tin, että ongel­ma voi­tai­siin hel­pos­ti rat­kais­ta siten, että kun­ta ryh­tyi­si vuo­kraaa­jak­si nor­maa­lein ehdoin ja sit­ten kun­ta edel­leen­vuo­rai­si (ali­vuo­krai­si) asun­non etten­päin. Näin­hän monet kun­nat toi­mi­vat vapail­la mark­ki­noil­la omien työn­te­ki­jöi­den eduk­si, mut­tei­vät niin, että he pyr­ki­si­vät vuo­kraa­maan nime­no­maan hoi­to­lai­tok­sis­sa ole­vien kun­ta­lais­ten asuntoja.

  100. Tapio:
    Pien­tä hyvä­kun­tois­ta asun­toa kan­nat­ta pitää muu­ta­man vuo­den tyh­jil­lään, tai sit­ten vuo­kra­lai­sen pitää olla pomminvarma.

    Jär­ke­vää talou­den­pi­toa? Asun­nos­ta jou­tuu mak­sa­maan vas­tik­keen, mut­ta vuo­kral­la sen saa katet­tua. Vas­tik­keen ver­ran siis pers­net­toa joka kuu­kausi ja vuosi.

    Ja tus­kin­pa se van­huk­sen asun­to on ihan eilen remon­toi­tu. Toden­nä­köi­sim­min uusi omis­ta­ja tekee kui­ten­kin heti remon­tin; muo­ti ja tren­dit ehti­vät muut­tua, vaik­ka asun­to muu­ten oli­si­kin koh­tuul­li­sen siis­tis­sä kunnossa.

  101. Vihe­rins­si: Oikein muu­ten en kek­si, miten tuo onnis­tui­si. Kun­ta voi toki lait­taa las­ku­ja ulos­ot­toon, ja ne voi­vat olla ulos­ot­to­kel­poi­sia ilman oikeu­den pää­tös­tä. Ulos­o­ton kaut­ta voi­vat sit­ten sääs­töt­kin men­nä, mut­ta eivät ennen sitä. (Ja mie­len­kiin­toi­ses­ti ulos­ot­to menee ensi­si­jai­ses­ti eläkkeestä…)

    Mie­len­kiin­toi­nen aja­tus. Se pitäi­si pis­tää kaik­kiin senio­ri­leh­tiin, kuten myös tämä:

    Vihe­rins­si: Vähän sama sen asun­to-osak­keen kans­sa. Jos ei satu huvit­ta­maan mak­saa vas­ti­ket­ta, niin ei sit­ten mak­sa. Yhtiö ottaa asun­non hal­lin­taan­sa, remp­paa sen ja vuo­kraa lain mukaan käy­väl­lä vuo­kral­la. Jos vuo­kras­ta jää remp­pa­ku­lu­jen ja vas­ti­ke­räs­tien jäl­keen jotain jäl­jel­le, se tili­te­tään omis­ta­jal­le (jol­ta sit­ten vie­dään tilan­tees­ta riip­puen 85 % tai ehkä kaikki).

    No, van­hus täl­lai­sis­ta tie­dois­ta ja tilan­teis­ta ahdis­tui­si, mut­ta edun­val­vo­jan ei tar­vit­se kaik­kea kertoa.

  102. Vihe­rins­si: Mis­sä tilan­tees­sa ja mil­lä laki­py­kä­lil­lä? Tar­koi­tat­ko tilan­net­ta, jos­sa van­huk­sel­le on mää­rät­ty ylei­nen edunvalvoja?

    Oikein muu­ten en kek­si, miten tuo onnis­tui­si. Kun­ta voi toki lait­taa las­ku­ja ulos­ot­toon, ja ne voi­vat olla ulos­ot­to­kel­poi­sia ilman oikeu­den pää­tös­tä. Ulos­o­ton kaut­ta voi­vat sit­ten sääs­töt­kin men­nä, mut­ta eivät ennen sitä. (Ja mie­len­kiin­toi­ses­ti ulos­ot­to menee ensi­si­jai­ses­ti eläkkeestä…)

    Edun­val­vo­jan teh­tä­vä sinän­sä on val­voa van­huk­sen, ei vel­ko­jien etua. (Ylei­sen edun­val­vo­jan ja edun­val­vo­jan suh­de nyt on välil­lä sama kuin kan­san­de­mo­kra­tian ja demo­kra­tian suhde.)

    Vähän sama sen asun­to-osak­keen kans­sa. Jos ei satu huvit­ta­maan mak­saa vas­ti­ket­ta, niin ei sit­ten mak­sa. Yhtiö ottaa asun­non hal­lin­taan­sa, remp­paa sen ja vuo­kraa lain mukaan käy­väl­lä vuo­kral­la. Jos vuo­kras­ta jää remp­pa­ku­lu­jen ja vas­ti­ke­räs­tien jäl­keen jotain jäl­jel­le, se tili­te­tään omis­ta­jal­le (jol­ta sit­ten vie­dään tilan­tees­ta riip­puen 85 % tai ehkä kaikki).

    Van­hus jou­tuu teke­mään hoi­dos­taan sopi­muk­sen, joka antaa nuo oikeu­det kunnalle.Tai sop­pa­rin tekee hänen edustajansa.

    Sain juu­ri suku­lais­ta­ni kos­ke­van ehdo­tel­man, hoi­to­mak­su on n 2000 euroa kuus­sa ja hän saa elä­ket­tä vähän yli 1000 euroa käteen. Jos van­hus ei pys­ty mak­sa­maan tuo­ta 2000 euroa niin ero­tus ote­taan ensi­si­jai­ses­ti säästöistä.Ellei nii­tä ole niin sen jäl­keen kun­ta vas­taa ero­tuk­ses­ta. Mut­ta van­huk­sel­le ei jää käyt­tö­ra­haa, joten tuo 85 % on pötypuhetta

    Ja sopi­muk­sen mukaan tuo enti­sen asun­non vastikkeen/korjausten mak­sa­mi­nen eläk­kees­tä lop­puu 6 kk:n kuluttua.

    Asun­to jää sen jäl­keen puo­li­son vas­tuul­le ja rahoitettavaksi.

    Ulos­mit­tauk­ses­sa­kin kat­so­taan kuka on etuoikeutettu,pankki, kun­ta vai talo­yh­tiö vai ovat­ko kai­ki sama­nar­voi­sia ja eläk­keen ulos­mi­tat­ta­vis­sa ole­va osuus jae­taan saa­ta­vien suhteessa,ja lop­pu menee kunnalle

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mikä­hän kun­ta on kysees­sä? Lii­ku­taan aika­lail­la lain rajoil­la, en osaa sanoa kum­mal­la puo­lel­la rajaa. Jos siir­ry­tään pit­kä­ai­kais­hoi­toon, pit­kä­ai­kais­hoi­don mak­sua­se­tus tulee voi­maan heti eikä 6 kk:n kuluttua.

    Rova­nie­men kaupunki.

    Tein kun­nas­ta kan­te­lun AVI:oon tai mikä ely­avi sot­ku se onkaan.Sain vas­tauk­sen, ettei kun­ta riko näil­lä ehdoil­la lakia, kos­ka kun­ta mää­rit­te­lee hoi­don ns tehos­te­tuk­si pal­ve­lua­su­mi­sek­si eikä mak­su­la­ki kos­ke täl­lais­ta tomintaa.

    Lai­tos­hoi­dok­si mää­ri­tel­lään hoi­to vas­ta kun hen­ki­lö siir­tyy ter­veys­kes­kuk­sen vuo­deo­sas­tol­le eli vii­mei­sik­si viikoiksi.

    Tein kan­te­lun myös­kin kil­pai­lu­vi­ras­tooon, sil­lä kau­pun­ki ei nou­da­ta kil­pai­lut­ta­mi­ses­sa eikä val­von­nas­sa hyvää han­kin­ta­ta­paa eikä huo­leh­di van­hus­ten eduis­ta. Kyses­sä on enem­mäm­kin uushuutolaisuutta

  104. Lai­tos on lai­tos on lai­tos, minun jär­ke­ni mukaan.
    Mil­lään mie­li­ku­vi­tuk­sel­la ei voi sanoa petis­sä makaa­van lii­kun­ta­ky­vyt­tö­män van­huk­sen i.v anti­bioot­tei­neen ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen sai­raan­hoi­don koh­tee­na ollen asu­van “koto­na”. Se vih­ki­ku­va yöpöy­däl­lä ei asi­aa mik­si­kään muuta.

  105. Hie­man juu­pas eipäs ‑kes­kus­te­lua.

    Oli­si hyvä pitää mie­les­sä van­ha talon­poi­kais­vii­saus: “Me emme peri maa­ta van­hem­mil­tam­me. Me lai­naam­me sen lapsiltamme.”

  106. Vihe­rins­si: Se kui­ten­kin vaa­tii hyvin järei­tä toi­mia, joil­le tus­kin löy­tyy poliit­tis­ta kannatusta.

    Niin, minun mie­les­tä­ni perin­tö­ve­ron ainoa todel­li­nen ongel­ma on poliit­ti­sen kan­na­tuk­sen puu­te. Sen vuok­si perin­tö­ve­ron pois­ton sijaan pitäi­si kes­kus­tel­la sii­tä, miten se saa­daan siedettävämmäksi.

    Vihe­rins­si: Usein joku on hiki hatus­sa paker­ta­nut sitä omai­suut­ta kerätäkseen 

    Tämä­kin argu­ment­ti tulee sil­mil­le vähän väliä enkä kos­kaan ole pääs­syt edes alkuun sen ymmär­tä­mi­ses­sä. Mik­si sinul­la pitäis olla oikeus luo­vut­taa tuo kerää­mä­si varal­li­suus verot­ta, kun minä jou­dun varal­li­suut­ta­ni luo­vut­taes­sa­ni mak­sa­maan vero­kii­lan lisäk­si auto‑, alko­ho­li- ym. muut hait­ta­ve­rot? Oikeu­den­mu­kais­ta?

    Vihe­rins­si: Mut­ta oikeas­taan tar­koi­tin oikeu­den­mu­kai­suu­del­la sitä, että perin­tö­ve­ro koh­te­lee eri­lai­sia omai­suuse­riä hyvin eri tavoin.

    Ymmär­sin. Ymmär­sit­kö, että minun mie­les­tä­ni tuo­ta mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den läh­de on se, että ansait­tua tuloa vero­te­taan pal­jon tiu­kem­min kuin ansait­se­ma­ton­ta? Sel­ven­ne­tään: Sinä sanot, että on kovin epä­oi­keu­den­mu­kais­ta kun mark­ki­na­ta­lou­des­sa kaik­ki kar­kit eivät mene tasan. Minä sanon, että kyl­lä, mut­ta minun mie­les­tä­ni on pal­jon epä­oi­keu­den­mu­kai­sem­paa lait­taa ihmi­set asu­maan poh­jois-kore­aan, vaik­ka sit­ten mark­ki­na­ta­lou­des­sa kar­kit jakau­tui­si­vat­kin epätasaisesti. 

    Vihe­rins­si: Ymmär­tääk­se­ni iso osa ihmi­sis­tä halu­aa jät­tää perin­töä nime­no­maan lap­sil­leen, jol­loin per­heyk­si­kös­sä on miel­tä tarkastelutasona. 

    ??? Minä haluan nime­no­maan kat­sel­la elo­ku­via, jol­loin minua ja elo­ku­va­teat­te­ria pitäi­si kat­soa yhte­nä vero­tuk­sel­li­se­na yksik­kö­nä? Olen var­mas­ti jon­kun län­si­mai­sen indi­vi­dua­lis­miai­vo­pe­sun uhri, mut­ta tuol­lai­nen dynas­tia-ajat­te­lu oli ajan­koh­tais­ta jos­kus pimeäl­lä kes­kia­jal­la. Ei moder­nis­sa oikeus­val­tio­na itse­ään pitä­väs­sä yhteis­kun­nas­sa. (Itsea­sias­sa nyt kun mie­tin, niin tämä ilmei­ses­ti on se fun­da­men­taa­li ero mik­si tämä perin­tö­ve­ro­kes­kus­te­lu on yleen­sä niin kovin han­ka­laa. Minun pää­hä­ni ei vain yksin­ker­tai­ses­ti tai­vu aja­tus, että vanhemmillani/lapsillani oli­si vero­tuk­ses­sa mitään teke­mis­tä minun kans­sa­ni. Tulo­ni ovat omia­ni, meno­ni ovat omia­ni, mik­si ihmees­sä van­hem­pie­ni tulot oli­si­vat minun tulo­ja­ni? Aja­tus on erit­täin kau­kai­nen ymmärrettäväksi.) 

    Vihe­rins­si: Tosin minun aja­tuk­se­ni on se, että teh­dään lah­joit­ta­mi­ses­ta (jäl­ki­sää­dök­sel­lä tai muu­ten) täy­sin vapaa­ta ja pois­te­taan lain­sää­dän­nös­tä kai­ken­lai­set tasin­got, lakio­sat, ym. kie­mu­rat. Verot kerä­tään sit­ten luo­vu­tus­voi­tois­ta sii­nä vai­hees­sa, kun omai­suus vaih­taa omis­ta­jaan­sa vastikkeellisesti.

    En voi tähän pal­jon muu­ta tode­ta, kuin että keho­tan luke­maan Piket­tyn kir­jan aja­tuk­sel­la. Toi­vot tuos­sa suo­raan yhteis­kun­taa, jos­sa helpoin/ainoa mah­dol­li­suus ede­tä yhteis­kun­nan tika­puil­la on men­nä tai­dok­kaas­ti naimisiin.

  107. tcrown: Niin, minun mie­les­tä­ni perin­tö­ve­ron ainoa todel­li­nen ongel­ma on poliit­ti­sen kan­na­tuk­sen puu­te. Sen vuok­si perin­tö­ve­ron pois­ton sijaan pitäi­si kes­kus­tel­la sii­tä, miten se saa­daan siedettävämmäksi.

    Tämä­kin argu­ment­ti tulee sil­mil­le vähän väliä enkä kos­kaan ole pääs­syt edes alkuun sen ymmär­tä­mi­ses­sä. Mik­si sinul­la pitäis olla oikeus luo­vut­taa tuo kerää­mä­si varal­li­suus verot­ta, kun minä jou­dun varal­li­suut­ta­ni luo­vut­taes­sa­ni mak­sa­maan vero­kii­lan lisäk­si auto‑, alko­ho­li- ym. muut haittaverot?

    Ilmei­ses­ti kai­kil­le ei ole ymmär­ryk­sen lah­jaa suotu!

    Jos lei­jo­nae­mo pyy­tää omak­si ja pen­tu­jen­sa saa­liik­si kau­riin, kuu­luu­ko se saa­lis mie­les­tä­si mie­lum­min vie­res­sä kärk­ky­väl­le hyee­nal­le, vai tuon lei­jo­nae­mon poikasille?

  108. Täl­lä het­kel­lä­hän kau­riis­ta menee lei­jo­nan­osa hyee­nal­le kun se pyy­de­tään, ihan sama ruo­ki­taan­ko pen­tu­ja vai ei. En ymmär­rä mik­si juu­ri sil­loin kun pen­nut ovat pie­niä, on oikein ottaa oikein pal­jon. Sit­ten kun pen­nut ovat täy­si­kas­vui­sia, niin sit­ten on kata­stro­fi jos hyee­na tulee lähellekään. 

    Aina­kin minun mie­les­tä­ni on parem­pi että minul­la on enem­män rahaa kun lap­set ovat pie­niä, kuin että lap­set saa­vat enem­män fyrk­kaa kun ovat jo 5‑kymppisiä. Tosin ymmär­rän että jos on 5‑kymppi en ja perin­tö kiil­te­lee sil­mis­sä, niin ajat­te­lu hämärtyy…

    Mut­ta minä kan­na­tan­kin sem­mois­ta keret­ti­läi­syyt­tä kuin että käyt­tä­jä mak­saa. Se ei suo­men sot­sia­lis­ti­ses­sa tasa­val­las­sa käy päin­sä, tääl­lä kun oikeis­to­kin tyk­kää hoi­taa hom­mat jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta. Se että pal­ve­luis­ta mak­se­taan, on ylei­ses­ti ver­bo­ten. Käden las­toit­ta­mi­sen pitää olla hal­vem­paa kuin pari isoa kol­mos­ta lähi­kup­pi­las­sA tai hius­ten­leik­kuu. Sit­ten ihme­tel­lään kun veroas­te on 45% ja nousus­sa ja yli puo­let kai­kes­ta menee jul­ki­sen kautta. 

    Onko ihme?

  109. Sak­ke: Ilmei­ses­ti kai­kil­le ei ole ymmär­ryk­sen lah­jaa suotu!

    Jos lei­jo­nae­mo pyy­tää omak­si ja pen­tu­jen­sa saa­liik­si kau­riin, kuu­luu­ko se saa­lis mie­les­tä­si mie­lum­min vie­res­sä kärk­ky­väl­le hyee­nal­le, vai tuon lei­jo­nae­mon poikasille?

    Tie­tys­ti, näin luon­to on sen raken­ta­nut. Tosin lei­jo­na ja pen­nut saa­vat par­haat osat ja hyee­noil­le jää­vät jät­teet. Ja ket­ju vai jat­kuu osil­le tule­vat monet muut­kin eläimet

  110. Sak­ke: Jos lei­jo­nae­mo pyy­tää omak­si ja pen­tu­jen­sa saa­liik­si kau­riin, kuu­luu­ko se saa­lis mie­les­tä­si mie­lum­min vie­res­sä kärk­ky­väl­le hyee­nal­le, vai tuon lei­jo­nae­mon poikasille?

    Niin, jot­kut tosi­aan ovat sitä miel­tä, että on enem­män oikein, että hyee­na käy nap­paa­mas­sa puo­let jokai­ses­ta kau­riis­ta ennen kuin lei­jo­nat ovat suu­pa­laa­kaan napan­neet kuin se, että hyee­na käy kalua­mas­sa luut kun emo on kuol­lut ja poi­ka­set täy­si­kas­vui­sia. Minä en tuo­ta logiik­kaa oikein ymmärrä.

  111. Lii­an van­ha: Rova­nie­men kaupunki.
    ‘snip’
    Lai­tos­hoi­dok­si mää­ri­tel­lään hoi­to vas­ta kun hen­ki­lö siir­tyy ter­veys­kes­kuk­sen vuo­deo­sas­tol­le eli vii­mei­sik­si viikoiksi.
    ‘snip’

    Kyl­lä myös van­hain­ko­ti on laitos.

  112. Sak­ke: Ilmei­ses­ti kai­kil­le ei ole ymmär­ryk­sen lah­jaa suotu!

    Jos lei­jo­nae­mo pyy­tää omak­si ja pen­tu­jen­sa saa­liik­si kau­riin, kuu­luu­ko se saa­lis mie­les­tä­si mie­lum­min vie­res­sä kärk­ky­väl­le hyee­nal­le, vai tuon lei­jo­nae­mon poikasille?

    Eipä ole, niin… entä jos lei­jo­nae­mo jou­tuu vii­mei­sik­si päi­vik­si lai­tos­hoi­toon, miten sen rahoittaisit?
    Eläin­tar­haan vaan, mut­ta kuka maksaa?

  113. Rai­mo K: Kyl­lä myös van­hain­ko­ti on laitos.

    Kyses­sä on tehos­tet­tu pal­ve­lua­su­mi­nen, ei van­hain­ko­ti. Ja minul­la on AVIN pää­tös, että näin on .Samoin STM ja sosi­aa­lia­sia­mies oli­vat samaa miel­tä ja tote­si­vat , ettei mak­sua­se­tus kos­ke pal­ve­lua­su­mis­ta. Se saa­daan aikai­sek­si ehkä 2016

  114. Lii­an van­ha: Kyses­sä on tehos­tet­tu pal­ve­lua­su­mi­nen, ei van­hain­ko­ti. Ja minul­la on AVIN pää­tös, että näin on .Samoin STM ja sosi­aa­lia­sia­mies oli­vat samaa miel­tä ja tote­si­vat , ettei mak­sua­se­tus kos­ke pal­ve­lua­su­mis­ta. Se saa­daan aikai­sek­si ehkä 2016 

    Siis nimi­merk­ki “Lii­an van­ha” kir­joit­ti: “Lai­tos­hoi­dok­si mää­ri­tel­lään hoi­to vas­ta kun hen­ki­lö siir­tyy ter­veys­kes­kuk­sen vuo­deo­sas­tol­le eli vii­mei­sik­si viikoiksi.”

    Tämä ei pidä paik­kaan­sa, sil­lä myös (ja eri­tyi­ses­ti) van­hain­ko­ti on laitos.

    Pal­ve­lua­su­mi­nen ei ole lai­tos­hoi­toa eikä mak­sua­se­tus kos­ke sitä — täs­sä ei ole mitään epä­sel­vää, muil­le kuin ilmei­ses­ti “Lii­an van­hal­le” eli tur­ha sii­tä on AVI:lle tai STM:lle esitelmöidä.

  115. Tämä on eri­tyi­sen epä­sel­vää minul­le, kos­ka pel­käs­tään ilmia­sua tar­kas­te­le­mal­la eroa ei voi miten­kään havai­ta. Olen näh­nyt myös monen monen van­hain­ko­din ja jopa vuo­deo­sas­ton muut­tu­van “asu­mis­pal­ve­lu­yk­si­kök­si” ainoas­taan kylt­ti oves­sa vaihtamalla.

  116. Rai­mo K: Kyl­lä myös van­hain­ko­ti on laitos.

    Mis­sä­hän nii­tä van­hain­ko­te­ja on ? Eipä tai­da löy­tyä mon­taa Suomesta.Ne on kor­vat­tu tehos­te­tun pal­ve­lua­su­mi­sen lai­tok­sil­la, teh­tä­vä sama, mut­ta nimi ja hin­noit­te­lu eri.

    Tehos­tet­tuun pal­ve­lua­su­mi­seen sijoi­te­taan van­huk­set, jot­ka eivät sel­viä enää koto­na omais­hoi­ta­jan ja avo­pal­ve­lui­den avulla.

  117. Lii­an van­ha:
    Tuos­ta­han voi tar­kis­taa, löy­tyy­kö Rova­nie­mel­tä yhtään vanhainkotia

    http://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Perhe–ja-sosiaalipalvelut/Vanhuspalvelut/Palveluasuminen/Nasmankiepin-palvelutalo

    Hie­noa, että en asu Rova­nie­mel­lä (enkä aina­kaan muu­ta sin­ne van­huu­den­päi­viä viettämään).

    Rova­nie­men val­tuus­tos­sa ko. tilan­tees­ta vas­taa­vat: Kes­kus­ta 19 paik­kaa ja Kokoo­mus 12 paikkaa.

  118. Lii­an van­ha: Tehos­tet­tuun pal­ve­lua­su­mi­seen sijoi­te­taan van­huk­set, jot­ka eivät sel­viä enää koto­na omais­hoi­ta­jan ja avo­pal­ve­lui­den avulla.

    Täs­mäl­leen! Ja sit­ten muu­ta­mak­si vii­mei­sek­si vii­kok­si hei­dät sii­re­tään lai­tos­hoi­toon. Äiti­ni kuo­li lai­tok­ses­sa 10 päivässä.

    Lai­tos­ten nimet vaih­te­le­vat, van­hain­ko­ti nimel­lä nii­tä ei mones­sa­kaan pai­kas­sa liene.

  119. Rai­mo K: (enkä aina­kaan muu­ta sin­ne van­huu­den­päi­viä viettämään).

    Het­ki­sen kun miet­tii, niin olet luul­ta­vas­ti pää­ty­nyt sii­hen joh­to­pää­tök­seen johon Rova­nie­men päät­tä­jät halua­vat ympä­ris­tö­kun­tien van­hus­ten juu­ri­kin päätyvän 😉

  120. Ihan käy­tän­nön työn teos­ta kom­men­toin, vaik­ka aihee­seen ei eri­tyi­ses­ti liitykkään.

    En tie­dä, miten asia on yleis­tet­tä­vis­sä koko val­ta­kun­nan tasol­la, mut­ta luu­li­sin sen olevan.

    Hoi­ta­jia pal­ka­taan lähes ainoas­taan kotisairaanhoitoon.
    Pal­kat­ta­val­la on olta­va oma auto käytössä.

    Palk­ka on niin pie­ni, että autot on mitä on. Nyt on lun­ta maas­sa ja suu­ri osa hoi­ta­jis­ta ajaa edel­leen kesä­ren­kail­la odot­taes­saan palkkapäivää. 

    Veik­kaan, että 2/3 osaa autois­ta ei käyn­nis­ty 10 asteen pak­ka­sel­la. Jo nyt on vii­kot­tain ongel­ma­na, että hoi­ta­jien autot ei käynnisty.

    Kun käy­tän­nös­sä töi­hin ei pää­se ilman autoa ja ilman vaki­tuis­ta työ­paik­kaa ei saa auto­lai­naa, niin oli­si­ko miten­kään mah­dol­lis­ta saa­da val­tion takaus­ta auto­lai­nal­le tilan­tees­sa, jos­sa se on pak­ko olla?

  121. Sylt­ty: Het­ki­sen kun miet­tii, niin olet luul­ta­vas­ti pää­ty­nyt sii­hen joh­to­pää­tök­seen johon Rova­nie­men päät­tä­jät halua­vat ympä­ris­tö­kun­tien van­hus­ten juu­ri­kin päätyvän 

    Mah­dol­li­ses­ti — mut­ta tuol­la kon­sep­til­la van­hus­ten­hoi­to saat­taa olla hyvä­kin busi­ness. Aina­kin fir­moil­le on.

  122. Kom­ment­ti:Palk­ka on niin pie­ni, että autot on mitä on. Nyt on lun­ta maas­sa ja suu­ri osa hoi­ta­jis­ta ajaa edel­leen kesä­ren­kail­la odot­taes­saan palkkapäivää. 

    Veik­kaan, että 2/3 osaa autois­ta ei käyn­nis­ty 10 asteen pak­ka­sel­la. Jo nyt on vii­kot­tain ongel­ma­na, että hoi­ta­jien autot ei käynnisty.

    No höpö höpö sentään! 

    1. Mik­si kukaan ajai­si kesä­ren­kail­la, mikä­li on liu­kas­ta, kos­ka kai­kil­ta kyl­lä löy­tyy lop­puu­na­je­tut tal­vi­ren­kaat (tule­vat auton muka­na)? Jos ei ole nii­tä viit­si­nyt alle lait­taa niin kysees­sä on enem­män kyse ettei olla syys­tä taik­ka toi­ses­ta vaih­det­tu tal­vi­ren­kai­ta alle. Eikä E‑Suomessa tai­da vie­lä edes tar­vi­ta tal­vi­ren­kai­ta, jos voi vähän kat­sel­la mil­loin aje­lee ja käyt­tää pääteitä.

    2. Nykyi­set öljyt ja käy­tös­sä ole­vat autot ovat sen ver­ran hyviä, että ainoas­taan iki­van­hat die­sel­kär­ryt eivät mei­naa käyn­nis­tyä. Ja tie­ten­kin ne, joi­den akku­jen anne­taan tyh­jen­tyä lyhyes­sä ajos­sa (ja tämä vika on lisä­va­rus­teis­ten auto­jen vika). En jak­sa uskoa että kaik­ki hoit­sut aje­le­vat 20v van­hoil­la dieseleillä.

    3. Yleen­sä mies ajaa per­heen ykkö­sau­tol­la, joka mak­saa 20 000 euroa. Puo­li­sol­le on sit­ten se ton­nin parin romu kaup­pa­kas­si. Kenen vika? 

    Kun oma vai­mo teki aikoi­naan koti­sii­vous­ta, niin jot­kut asiak­kaat vähän ihmet­te­li­vät kun hän karaut­ti pihaan (minun) uuden­kar­heal­la Audil­la. Se on vähän sii­tä kiin­ni kuka ottaa min­kä­kin auton ja mihin ne rahat käytetään.

    On ihan nau­ret­ta­vaa väit­tää että auton hank­ki­mi­nen on muka rahoi­tuk­ses­ta kiin­ni, kun samaan aikaan omien havain­to­jen mukaan sekä opis­ke­li­joil­la että työt­tö­mil­lä on varaa autoi­hin (käy vaik­ka tar­kas­ta­mas­sa pai­kal­li­sen kor­kea­kou­lun park­ki­paik­ka, aina­kin tääl­lä se on niin täyn­nä ettei sin­ne mah­du, jos saa­puu puo­len­päi­vän jäl­keen). Auto on kyl­lä hal­pa inves­toin­ti, jos se tuo työ­pai­kan ja nii­hin saa kyl­lä aina rahoitusta.

  123. Jos palk­ka­ta­so alal­la on sel­lai­nen ettei mui­den pakol­lis­ten kulu­jen jäl­keen jäi­si rahaa lai­nan lyhen­tä­mi­seen, ei saa­kaan lai­naa. Äänek­käät väit­tää tääl­lä että jär­ke­vä ihmi­nen neu­vot­te­li­si auton todel­li­set kulut palk­kaan­sa — ihan kuin mitään ehdo­tuk­sia edes kuun­nel­tai­siin, aina löy­tyy joku joka ei vaa­di ja ajaa lait­to­mil­la ren­kail­la tms.

  124. Huo­no vit­si­ni tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vas­taan­ot­to­kes­kus­ten ulkois­ta­mi­ses­ta ei näem­mä ollut pelk­kä vit­si. Austra­lia sijoit­taa tur­va­pai­kan­ha­ki­jat Nau­ru-saa­rel­le kau­as kai­kes­ta odot­ta­maan hake­mus­ten­sa käsit­te­lyä. Mer­kit­tä­vä tulon­läh­de pie­nel­le saarivaltiolle.

  125. Niin siis väi­te­tään­kö tääl­lä nyt ihan naa­ma poke­ri­na, että “hoi­ta­jia pal­ka­taan ainoas­taan koti­sai­raan­hoi­toon” ja “koti­sai­raan­hoi­ta­jan pal­kal­la ei osta edes autoa” ergo “sai­raan­hoi­ta­jik­si val­mis­tu­vat val­mis­tu­vat suo­raan kor­tis­toon, kun töis­sä ei voi eikä kan­na­ta käydä”?

    Yleen­sä sote-alaa on kum­min­kin pidet­ty työl­lis­ty­mi­sen kan­nal­ta pom­min­var­ma­na alana. 

    Vas­ta­val­mis­tu­nut­ta vai­vaa­vat tie­ten­kin ne samat nais­val­tais­ten alo­jen ongel­mat kuin mui­ta­kin nais­val­tai­sia alo­ja: työ­elä­mä alkaa sijai­suuk­sil­la ja pät­kil­lä, kos­ka niin moni työn­te­ki­jä pitää parit äitiys­lo­mat uran­sa aika­na. Ja ter­vey­den­hoi­toa­la ei ole vapaa sii­tä samas­ta ongel­mas­ta, mikä on muil­la­kin kou­lu­tus­ta vaa­ti­vil­la aloil­la: jos aikoo jää­dä asu­maan kou­lu­tus­paik­ka­ku­nil­le, koh­taa kireän kil­pai­lun. Ter­vey­den­huol­to-oppi­lai­tok­set kun kou­lut­ta­vat hoi­ta­jia koko Suo­men tar­vet­ta var­ten, ei vain opis­ke­li­ja­paik­ka­kun­tien tar­vet­ta varten.

  126. Kun oma vai­mo teki aikoi­naan koti­sii­vous­ta, niin jot­kut asiak­kaat vähän ihmet­te­li­vät kun hän karaut­ti pihaan (minun) uuden­kar­heal­la Audil­la. Se on vähän sii­tä kiin­ni kuka ottaa min­kä­kin auton ja mihin ne rahat käytetään.”

    1950 euroa / kk brut­to. Hki mak­sai­si 2112 euroa, mut­ta asu­mis­kus­tan­nuk­sen ero­tus­ta ei sil­lä kus­tan­na. Net­to 1580. 

    Audi mak­saa uute­na “karaut­ta­mis­kun­nos­sa” 54 600 euroa.
    Ensim­mäi­se­nä vuo­te­na hin­ta tip­puu yli 15 000 euroa. (usei­ta myyn­nis­sä hin­taan 36 900 — 40 000)
    Pääl­le lii­ken­ne­va­kuu­tus 277, kas­ko 789 ja vero 786. 

    Hoi­ta­ja ei tähän hoi­to­työl­lä pää­se enkä usko, että sii­voa­mal­la pää­see sii­voa­ja­kaa. Kyr­pää ime­mäl­lä toki voi onnistua.

    Pie­ni­palk­kai­set eivät pää­tä, mihin rahat käy­te­tään. Ei ole mitään, mitä päättää.

  127. Sylt­ty: No …
    Eikä E‑Suomessa tai­da vie­lä edes tar­vi­ta tal­vi­ren­kai­ta, jos voi vähän kat­sel­la mil­loin aje­lee ja käyt­tää pääteitä.

    3. Yleen­sä mies ajaa per­heen ykkö­sau­tol­la, joka mak­saa 20 000 euroa. Puo­li­sol­le on sit­ten se ton­nin parin romu kaup­pa­kas­si. Kenen vika? 

    Kun oma vai­mo teki aikoi­naan koti­sii­vous­ta, niin jot­kut asiak­kaat vähän ihmet­te­li­vät kun hän karaut­ti pihaan (minun) uuden­kar­heal­la Audil­la. Se on vähän sii­tä kiin­ni kuka ottaa min­kä­kin auton ja mihin ne rahat käytetään.

    Hoi­ta­jat­ko siis jäi­si­vät kotei­hin­sa odot­te­le­maan kelien para­ne­mis­ta ja kodeis­saan yksin pär­jää­mät­tö­mät van­huk­set jätet­täi­siin oman onnen­sa nojaan? Voi­si haju olla mel­koi­nen jo rap­pu­käy­tä­väs­sä asti sit­ten aika­naan, kun keli paranisi.

    Tämä meni nyt vähän lii­an­kin synk­kä­sä­vyi­sek­si kir­joit­te­luk­si, mut­ta ottaa­ko kukaan tosis­saan tilan­teen vaka­vuut­ta? En itse ymmär­rä lain­kaan sitä, mik­si van­hus­ten pal­ve­lut aje­taan alas,
    kun pitäi­si lisä­tä resurs­se­ja, esim. juu­ri vanhainkoteja?

  128. Ajan­koh­tais­ta kes­kus­te­lua minul­le juu­ri nyt. 

    Onko neu­vo­ja mitä kan­nat­tai­si teh­dä nyt?

    Minä hyvin tuo­re äiti­ni edun­val­vo­ja. Äiti juu­ri siir­ret­tiin pit­kä­ai­kais­hoi­toon (vaik­ka kovas­ti yri­tet­tiin kun­nan puo­les­ta pal­ve­lua­su­mi­seen). Isä kuo­li juu­ri ja perun­kir­joi­tus vie­lä teke­mät­tä. Heil­lä kes­ki­näi­nen hallintatestamentti.

    OK-talo (arvo n. 180K€), auto (arvo n. 20k€), käteis­va­ro­ja 25k€. Äidil­lä alle ton­nin eläke.

  129. Voi­ko äiti­ni pie­nes­tä eläk­kees­tä mak­saa OK-talon ylläpitoa?

  130. Edun­val­vo­ja:
    OK-talo (arvo n. 180K€), auto (arvo n. 20k€), käteis­va­ro­ja 25k€. Äidil­lä alle ton­nin eläke. 

    Jos äiti­si ei voi muut­taa takai­sin, mai­straat­ti vaa­tii aika pian, että talo on joko myy­tä­vä tai sii­tä pitää saa­da mark­ki­na­vuo­kraa. Myy siis talo ja auto ja sijoi­ta rahat niin, ettei niis­tä tule tulo­ja, esi­mer­kik­si kas­vu­ytiöi­den osak­kei­siin tai indek­si­ra­has­toi­hin. Jos äiti­si tar­vit­see äkil­li­ses­ti pal­jon rahaa, niis­tä on pal­jon hel­pom­pi ottaa kuin talos­ta tai autosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.