Oden vaaliohjelma: ydinvoimaluvat megawateille

Jos Suomes­sa vielä raken­netaan ydin­voimaa, ydinen­er­gialakia tulisi muut­taa niin, että eduskun­ta ei myön­täisi lupaa tietylle reak­to­rille, vaan tietylle määrälle megawat­te­ja, jol­loin hak­i­ja voisi vali­ta, rak­en­taako se yhden ison vai mon­ta pien­tä voimalaa. Nykyi­nen käytän­tö on johtanut Suomen olois­sa aivan liian suuri­in yksiköi­hin, kun luvan saat­u­aan kan­nat­taa ostaa isoin, mitä kau­pas­ta saa.

Niin­pä pie­neen Suomeen on raketeil­la maail­man suurin ydin­voimala Olk­ilu­o­toon. Sel­l­ainen on Suomen oloi­hin epäkäytän­nölli­nen sekä taloudel­lis­es­ti että teknis­es­ti, eikä sel­l­aista voi järkevästi yhdis­tää kaukolämpöjärjestelmiin.

Eräs ener­gia-alan keskeinen vaikut­ta­ja kuvasi ongel­maa sanoen, että jos Olk­ilu­o­to 3 putoaa verkos­ta hal­lit­se­mat­tomasti, val­ot sam­mu­vat Oslossakin.

57 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma: ydinvoimaluvat megawateille”

  1. Eri­no­mainen idea. Mut­ta mitä vaale­ja varten Soin­in­vaara laatii vaaliohjelmaa? 😉

    Vastaa

  2. Jess, vih­doinkin jotain järkevääkin poli­ti­ikkaa. Jos ydin­voimaloi­ta raken­netaan lisää, Helsin­gin ympäristö on luon­te­va sijoi­tu­s­paik­ka. Näin saadaan tolku­ton hiilen polt­to lop­pumaan ainakin Helsingis­sä, eikä sitä tarvitse kor­va­ta vas­taaval­la Suomen met­sienkään poltol­la. Val­i­tan sitä, että ydin­voiman hai­tat (lähin­nä säteilypelko) tule­vat helsinkiläis­tenkin niskaan, mut­ta tämä ja aiem­paa pienem­mät ydin­voimalat on se järkevin lin­ja, jos ydin­lin­jal­la edetään.

    Vastaa

  3. En ole eri mieltä mutta..

    “Jos Suomes­sa raken­netaan vielä ydinvoimaa..”

    Kaik­ki maat ovat markki­nakil­pailuis­sa toisi­aan vas­taan (halu­si­vat tai ei), ja maa jol­la on kil­pailukyky­isin talous tulee vetämään edelle.

    Jos ja kun ydin­voima on yksi edullisimpia tapo­ja tuot­taa ener­giaa käytän­nössä kaik­ki maat tule­vat palaa­maan siihen, tai sit­ten osta­maan ener­giansa jostain muual­ta. Riip­puu toki muista ener­gialähteistä (öljy) ja kuin­ka paljon teol­lisu­ud­es­ta riip­puu ener­gias­ta. Meil­lä ainakin on paljon talo­ja läm­mitet­täväk­si. Autotkin voisi­vat halu­ta sähköä, ainakin tulevaisuudessa.

    Sama jo Suomen olla edel­läkävi­jä. Mehän voisimme vaik­ka myy­dä sitä ja osaamista. Ydin­voiman mar­gin­aal­i­hin­ta taitaa olla vesivoiman tasoa hyväl­lä paikalla, ja siitä taitaisi lähteä vielä reilusti pois jos sen hukkavoiman käyt­täisi johonkin. Tule­vaisu­u­den reak­tor­eil­la hyö­ty­suhde taitaisi lähen­nel­lä 50%:ia. Ne ovat vielä kaukana, mut­ta kehi­tys­tä olisi jatkettava.

    Voin nyt ratio­naal­isu­u­den nimis­sä sanoa, että en tut­ki alaa enkä sijoi­ta ener­gia-bis­nek­seen, mut­ta ei ole mitenkään mielekästä että ainakaan val­tio keinotekois­es­ti rajoit­taa ydin­voiman rak­en­tamista. Jostain se kasvu on revit­tävä, eikä tarvitse lait­taa kapu­loi­ta rat­taisi­in enem­pää kuin jo nyt on.

    Olen kyl­lä samaa mieltä, että kos­ka OL‑3 on mega­su­uri pro­to-voimala, en ihmettelisi jos ensim­mäisen vuosikymme­nen aikana sat­tuisi joku pienem­pi onnet­to­muus. Kaik­ki pro­tot on bugisia. Poli­it­tis­es­ti täm­möi­nen haveri olisi ydin­voimalle aikamoinen set­back (kat­sokaa nyt Fukushimaa).

    Tässä muuten Red­dit-threa­di, jos­sa ydin­voimatutk­i­jat vas­tail­e­vat yleisön kysymyksiin.

    Vastaa

  4. Kan­natan. Pien­ten mod­u­lar­is­ten voimaloiden rak­en­t­a­mi­nen sujunee hiuk­ka nopeam­min kuin tuon OL3-iisakinkirkon, pro­jek­t­in­hallintaa on vaikeampi sös­siä kovin pahasti ja valmis sys­tee­mi tar­joaa hajaute­tun ener­giatuotan­non edut.

    Ääni vaaleis­sa sille, joka perus­taa ener­giapoli­ti­ikkaa SMR-myllyille.

    Vastaa

  5. Erit­täin hyvä ja kan­natet­ta­va ehdo­tus. Voi jospa täl­läistä olisi ajatel­tu jo 15 vuot­ta sitten. 

    Kat­soisin myös, minkälaisil­la paketeil­la Suomeen olisi mah­dol­lista houkutel­la esimerkik­si IFR-tekni­ikkaan perus­tu­van PRISM-reak­torin pro­to­tyyp­pi­laitok­sia, tai toriumtutkimusta.Tässä voisi olla strate­gi­nen erot­tau­tu­misen paikka.

    Vastaa

  6. Stukille velvol­lisu­us antaa luvat kaikille kri­teer­it täyt­täville, niin rak­en­ta­vat opti­maal­isia. Ei anneta poli­itikoille oikeut­ta päät­tää megawat­te­ja, eivät he ole asiantun­ti­joi­ta. Poli­itikko­jen sekaan­tu­mis­es­ta tulee vain kor­rup­tio­ta ja pop­ulis­mia, ja ylipään­sä epämääräi­sistä kri­teereistä kuten “yhteiskun­nan kokonaisetu”.

    Vastaa

  7. Ei liity ydin­voimaan, mut­ta mainit­sen­pa yhdestä tuoreesta tutkimuk­ses­ta [1], mis­sä satel­li­iteista mitataan ilmake­hän kemi­al­lista koos­t­u­mus­ta öljyn ja maakaa­sun tuotan­toaluei­den yläpuolella.

    Tutkimuk­sen virher­a­jat ovat suuret, mut­ta n. 10% tuotet­tua ener­giaa vas­taa­va määrä metaa­nia näyt­tää karkaa­van taivaalle.

    Kun metaani on 86 (20 vuodelle las­ket­tuna) tai 34 (100 vuodelle las­ket­tuna) pahempi kasvi­huonekaa­su kuin hiilid­iok­si­di [2], niin maakaa­su näyt­täisi ole­van ilmas­ton kannal­ta paljon haitallisem­paa kuin kivi­hi­ilen polttaminen.

    [1] http://onlinelibrary.wiley.com/enhanced/doi/10.1002/2014EF000265/

    [2] http://en.wikipedia.org/wiki/Global-warming_potential

    Vastaa

  8. Olen ymmärtänyt että lupia yleen­säkin vaa­di­taan ympäristösy­istä. Onko yhden ison voimalan ympäristöhait­ta sama kuin kah­den puol­ta pienem­män voimalan?

    Vastaa

  9. Suomes­sa hyvin har­va poli­itikko on tuonut esille tuo­ta ongel­maa, että lupakäytän­tö ohjaa ratkaisu­ja erit­täin huonoon suun­taan. Ydin­voimakeskustelu ei ole järkevää kun mietitään vain kuin­ka mon­ta voimalaa raken­netaan ja minne eikä ote­ta kan­taa olen­naisem­pi­in teknisi­in kysymyk­si­in kuten voimalan malli­in ja kokoon. Vihrei­den osalta kaik­ki voimavarat on käytet­ty ydin­voiman vas­tus­tamiseen kaikissa muodois­sa. Osan olisi voin­ut käyt­tää myös keskustelun järkevöit­tämiseen. Lop­putu­los, ikuis­es­ti rak­en­teil­la ole­vat jät­tivoimalat, ei ole kenenkään edun mukainen. 

    En silti toi­vo, että ydin­voimaloi­ta enää raken­net­taisi­in lisää ainakaan nykyisel­lä teknologialla.

    Vastaa

  10. Anonyy­mi:
    Olen ymmärtänyt että lupia yleen­säkin vaa­di­taan ympäristösy­istä. Onko yhden ison voimalan ympäristöhait­ta sama kuin kah­den puol­ta pienem­män voimalan?

    Riip­puu tilanteesta. Jos samalle ton­tille raken­netaan 4x400 MW, ympäristöhait­ta tuskin on yhtään sen suurem­pi kuin 1x1600 MW:n myl­lyl­lä. Ydin­voimala­han on ympäristölleen varsin muka­va kaveri luku­unot­ta­mat­ta run­saan hukkaläm­mön hukkaamis­tarvet­ta, varsi­naiset käytän­nön vaiku­tuk­set tule­vat suojavyöhykkeistä.

    Vastaa

  11. “Anonyy­mi” kirjoitti:

    “Onko yhden ison voimalan ympäristöhait­ta sama kuin kah­den puol­ta pienem­män voimalan?”

    Höh­lä. Ei ydin­voimalal­la ole ympäristöhait­to­ja. (Pait­si jos sat­tuu riit­tävän paha onnettomuus.)

    Vastaa

  12. Parem­pi noin, sikäli kun eduskun­nan lupaa nyt ylipäätään pitää vaa­tia. Tur­val­lisu­us­vaa­timuk­set on tietenkin olta­va, ja sit­ten nor­maalit ympäristö­selvi­tyk­set yms, jot­ka tuotan­to­laitok­sille muutenkin vaa­di­taan. Mut­ta mihin tässä eduskun­taa tarvitaan?

    Pait­si ehkä jos lupaan kytket­täisi­in velvol­lisu­us tuot­taa luvan megawa­teista san­o­taanko pros­ent­ti tai pari uusi­u­tuvil­la. Nip­pu tuulimyl­lyjä ja aurinkopan­elei­ta mah­tu­isi var­maan sinne voimala-alueen ympäristöön oikein kivasti. Voisi laa­jen­taa koske­maan entisiäkin lupia. 

    Ehkä noista voisi olla teo­ri­as­sa hyö­tyä myös var­avoimana sil­loin, jos laitos häir­iön sattues­sa joudu­taan aja­maan alas, verkko on jostain syys­tä poik­ki ja ne pari muu­ta var­avoimaa eivät toimi. 

    Enpä kyl­lä tiedä tarvi­taanko tähänkään eduskun­taa muuten kuin päät­tämään ettei tarvita.

    Vastaa

  13. Anonyy­mi,

    Ydin­voimalan ympäristöhai­tat johtu­vat lähin­nä ydin­voimala-alueen suurikokois­es­ta sulku­vyöhyk­keestä. Sil­lä ei ole käytän­nön väliä, onko alueen sisäl­lä yksi, kymme­nen vai sata reak­to­ria. Ja helpoin tapa vähen­tää ydin­voimalan ympäristöhait­to­ja on pienen­tää sulku­vyöhyket­tä käytän­nöl­lisi­in rajoihin.

    Joka iki­nen reak­tori on suun­nitel­tu pitämään radioak­ti­iviset mate­ri­aalit sisäpuolel­laan, ja pahin mah­dolli­nen katas­trofi on reak­torin sulami­nen käyt­tökelvot­tomak­si. Tsuname­ja ja his­to­ri­al­lisia maan­järistyk­siä odotellessa.

    Mut­ta ihan käytän­nön syistä pienet reak­torit ovat halvem­pia ja tur­val­lisem­pia: On helpom­pi tehdä pieni painekat­ti­la kuin jät­timäi­nen. Ja jos jokin menee kuitenkin pieleen, hait­ta on pienempi.

    Vastaa

  14. Viherinssi: Riip­puu tilanteesta. Jos samalle ton­tille raken­netaan 4×400 MW, ympäristöhait­ta tuskin on yhtään sen suurem­pi kuin 1×1600 MW:n myl­lyl­lä. Ydin­voimala­han on ympäristölleen varsin muka­va kaveri luku­unot­ta­mat­ta run­saan hukkaläm­mön hukkaamis­tarvet­ta, varsi­naiset käytän­nön vaiku­tuk­set tule­vat suojavyöhykkeistä.

    Tosi­aan, se riip­puu tilanteesta. 

    Fukushi­mas­sa, jos­sa oli neljä voimalaa pienel­lä alueel­la, maan­järistys aiheut­ti suuren onnet­to­muu­den, mut­ta lähin­nä ener­giay­htiön his­to­ri­al­lisen välin­pitämät­tömyy­den ja taita­mat­to­muu­den takia.

    Samas­sa tilanteessa, samoil­la ehdoil­la ja his­to­ri­al­la, yksi saman nelink­er­taisen tehon voimala olisi lauen­nut käsi­in vääjäämättä. 

    Neljän yksikön Fukushi­mas­sa olisi kuitenkin ollut mah­dol­lisu­us rajoit­taa onnet­to­muut­ta, jos olisi hok­sat­tu seu­raavien tun­tien aikana toimia järkevästi voimala voimalalta.

    Käytän­nön ongel­ma on Olk­ilu­odon liian suures­sa tehos­sa: “jos Olk­ilu­o­to 3 putoaa verkos­ta hal­lit­se­mat­tomasti, val­ot sam­mu­vat Oslossakin”.

    Fen­novoiman kohdal­la tilanne on pienem­mässä mit­takaavas­sa ja vähän eri mielessä sama: Jos Rus­satom käyt­tää talvipakkasil­la oikeut­taan Mankala-sähköön, mikä on aika mon­ta MW, ei MWh, se pistää Suomen sähkö­markki­nan ajoit­tain sekaisin.

    On eri asia toimit­taa laitos tai omis­taa mankalat.

    Vastaa

  15. Anonyy­mi:
    Olen ymmärtänyt että lupia yleen­säkin vaa­di­taan ympäristösy­istä. Onko yhden ison voimalan ympäristöhait­ta sama kuin kah­den puol­ta pienem­män voimalan? 

    Peri­aatepäätös vaa­di­taan kos­ka ydin­voiman käytön tulee olla yhteiskun­nan kokon­aise­dun kannal­ta kan­nat­tavaa. Ympäristö on tietysti yksi osatek­i­jä, mut­ta pääasi­as­sa tuol­la viitataan saatavaan hyö­tyyn ver­sus onnettomuusriskiin.

    Suurin ympäristö­vaiku­tus asia on voimalaitosten läm­pökuor­ma vesistön lähialueisi­in. Siinä ei yksikkö­jen määräl­lä sinäl­lään ole väliä jos kokon­ais­te­ho on vastaava.

    Vastaa

  16. Juuri näin.

    Lisäk­si, kos­ka eduskun­ta ei ole asiantun­ti­jaelin, voisi olla kohdal­laan, että eduskun­ta päät­tää sen megawat­tiki­in­tiön, mut­ta STUK päät­tää kenelle ne megawatit jaetaan.

    Jos näin olisi menetel­ty, Lovi­isas­sa olisi uusi reak­tori (tai pari) jo käyn­nis­sä. Nyt koko hom­ma lev­isi puolue­poli­it­tiseen puljaamiseen.

    Vastaa

  17. Ei kiin­teä MW raja vält­tämät­tä sen jous­tavampi ole; esim jos eduskun­ta päät­tää että ydin­voimaa saa rak­en­taa 2000 MW ver­ran; ensim­mäisen hak­i­jan kan­nat­taa heti hakea jonkun 1600 MW ver­ran niin kil­pail­i­joille jää sen ver­ran vähän teho­ja jäl­jelle ettei niiden kan­na­ta enää 400 MW takia vaivautua.

    Vastaa

  18. Eikös sil­loin 60–70-luvulla suun­nitel­tu, että koko Suomen eteläran­nikko tulisi täy­teen ydin­voimaloi­ta? Komeim­mis­sa unelmis­sa jokaisel­la olisi takapi­hal­laan oma pikku Olk­ilu­o­to. Sille tielle?

    Samal­la Osmon logi­ikalla kan­nat­taa rak­en­taa maa täy­teen pieniä kyliä eikä yhtä isoa kaupunkia eteläran­nikolle… eiku tämähän ei nyt ollutkaan vihrei­den arvo­jen mukaista politiikkaa.

    Vastaa

  19. Komp­paan tätä:

    J. M. Korho­nen: Kat­soisin myös, minkälaisil­la paketeil­la Suomeen olisi mah­dol­lista houkutel­la esimerkik­si IFR-tekni­ikkaan perus­tu­van PRISM-reak­torin pro­to­tyyp­pi­laitok­sia, tai toriumtutkimusta.Tässä voisi olla strate­gi­nen erot­tau­tu­misen paikka.

    Pääsään­töis­es­ti karsas­tan ns tutkimusstrate­gisia lin­jauk­sia, kos­ka niis­sä on hypen ja poli­tikoin­nin makua. Sama pätee toki myös IFR ja LFTR ‑teknolo­gioi­hin, mut­ta näis­sä on pari merkit­tävää etua Suomelle.

    Ensik­sikin, kuten Osmo yllä toteaa, Suomeen on valmis­tu­mas­sa maail­man suurin per­in­teinen reak­tori. Tämän polt­toaineen käsit­te­ly on ongel­ma, joka yritetään (sic) lakaista maton alle melko kir­jaimel­lis­es­ti. Ja type­r­ästi vieläpä, sil­lä se käytet­ty polt­toaine on eri­no­maisen ener­gia­rikas­ta tavaraa huoli­mat­ta EPR:n hyvästä ener­giate­hokku­ud­es­ta. Laki taitaa kieltää tämän mate­ri­aalin viemisen ulko­maille, ja pikkusieluiset jant­ter­it halu­a­vat hau­da­ta sen maan sisään syistä joi­ta voin vain arvail­la. En itse kek­si mui­ta syitä kuin autoritäärisen tietämät­tömyy­del­lä ylpeilyn, joka tun­tuu muutenkin vaivaa­van suo­ma­laisia vähän joka välissä. 

    Mitä jos se raha joka laite­taan kul­taa kalli­im­man ener­gian­läh­teen maa­hankaivamiseen, käytet­täisi­inkin sen tutkimiseen miten se käytetään oikeasti hyödyk­si. Veikkaisin että mak­saisi itsen­sä takaisin korko­jen kera. Kur­ja tämä tietysti on niille, joiden uskon­nol­liseen vakau­muk­seen kuu­luu aja­tus ydin­jät­teestä joka on pakko kaivaa maa­han jot­ta voidaan kauhis­tel­la sitä mil­lainen kauhea per­in­tö ollaan jätet­ty jälkipolville. Jälkipolville, joille jotenkin on kuitenkin OK jät­tää kuumene­va pal­lo, sula­va ikirou­ta, lumivyöryn lail­la etenevä mas­sasukupu­ut­to, rom­ah­ta­neet kalakan­nat ja hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den jol­laista ei ole näh­nyt yksikään homo-suvun edus­ta­ja ennen meitä. 

    Jotenkin en tajua. En vaan hah­mo­ta sitä mil­lainen sym­boli täl­lainen jut­tu voi joillekin olla. Kaik­ki maail­man ydin­jäte mah­tuu par­ille jalka­pal­losta­dion­ille. Tämä on jotenkin maail­man pahin ja pelot­tavin asia, mielu­um­min pais­te­taan koko sak­ki? Tsiisus.

    Vastaa

  20. Sam­po Smolan­der:
    “Anonyy­mi” kirjoitti:

    “Onko yhden ison voimalan ympäristöhait­ta sama kuin kah­den puol­ta pienem­män voimalan?”

    Höh­lä. Ei ydin­voimalal­la ole ympäristöhait­to­ja. (Pait­si jos sat­tuu riit­tävän paha onnettomuus.)

    Ajat­telin lähin­nä jäähdy­tysve­den mah­dol­lisia hait­to­ja lähialueen vesi­in ja ympäröivästä tur­va-alueesta johtu­vaa hait­taa. Ellei nuo hai­tat ole merkit­täviä, mik­si ydin­voimaloi­hin pitää edes pyytää lupia? Annet­taisi­in rak­en­taa vain niin paljon (tai vähän) reak­tor­e­i­ta kuin markki­nat haluavat.

    Vastaa

  21. Tapio: Tosi­aan, se riip­puu tilanteesta. 

    Fukushi­mas­sa, jos­sa oli neljä voimalaa pienel­lä alueel­la, maan­järistys aiheut­ti suuren onnet­to­muu­den, mut­ta lähin­nä ener­giay­htiön­his­to­ri­al­lisen välin­pitämät­tömyy­den ja taita­mat­to­muu­den takia.

    Samas­sa tilanteessa, samoil­la ehdoil­la ja his­to­ri­al­la, yksi saman nelink­er­taisen tehon voimala olisi lauen­nut käsi­in vääjäämättä.

    Neljän yksikön Fukushi­mas­sa olisi kuitenkin ollut mah­dol­lisu­us rajoit­taa onnet­to­muut­ta, jos olisi hok­sat­tu seu­raavien tun­tien aikana­toimia järkevästi voimala voimalalta.

    Käytän­nön ongel­ma on Olk­ilu­odon liian suures­sa tehos­sa: “jos Olk­ilu­o­to 3 putoaa verkos­ta hal­lit­se­mat­tomasti, val­ot sam­mu­vat Oslossakin”.

    Fen­novoiman kohdal­la tilanne on pienem­mässä mit­takaavas­sa ja vähän eri mielessä sama: Jos Rus­satom käyt­tää talvipakkasil­la oikeut­taan Mankala-sähköön, mikä on aika mon­ta MW, ei MWh, se pistää Suomen sähkö­markki­nan ajoit­tain sekaisin.

    On eri asia toimit­taa laitos tai omis­taa mankalat.

    Rosatom saa omis­ta­jana osu­ussähkön joka tapauk­ses­sa. Käytän­nössä Rosatom myynee sähkön suo­raan markki­nalle. Ei yksit­täisel­lä omis­ta­jal­la ole oikeut­ta päät­tää tuotan­tomääristä, vaan ottaa vas­taan sähkö sovit­tuun hin­taan. Käytän­nössä Rosatomin omis­tu­so­su­us vain lisää sähkön tar­jon­taa tukku­markki­nal­la. Hin­ta­ma­nip­u­laa­tio on ran­gais­tavak­si säädet­ty ja aivan eri asia kuin osuusomistus.

    Vastaa

  22. Onko kaikissa ydin­voimaa käyt­tävis­sä mais­sa sama käytän­tö eli tarvi­taan erilli­nen peri­aatelu­pa? Miltään muul­ta ener­gia­muodolta­han sitä ei tarvi­ta. Ympäristö‑, raken­nus- ja käyt­tölu­vat ja mitä niitä on sit­ten tietysti on erik­seen. Mik­si 500 MW ydin­reak­tori vaatii peri­aatelu­van mut­ta yhtä iso hiilivoimala ei?

    Vastaa

  23. J. M. Korho­nen:
    Erit­täin hyvä ja kan­natet­ta­va ehdo­tus. Voi jospa täl­läistä olisi ajatel­tu jo 15 vuot­ta sitten. 

    Kat­soisin myös, minkälaisil­la paketeil­la Suomeen olisi mah­dol­lista houkutel­la esimerkik­si IFR-tekni­ikkaan perus­tu­van PRISM-reak­torin pro­to­tyyp­pi­laitok­sia, tai toriumtutkimusta.Tässä voisi olla strate­gi­nen erot­tau­tu­misen paikka.

    Tiedemies:
    Komp­paan tätä:

    Pääsään­töis­es­ti karsas­tan ns tutkimusstrate­gisia lin­jauk­sia, kos­ka niis­sä on hypen ja poli­tikoin­nin makua. Sama pätee toki myös IFR ja LFTR ‑teknolo­gioi­hin, mut­ta näis­sä on pari merkit­tävää etua Suomelle.

    Ensik­sikin, kuten Osmo yllä toteaa, Suomeen on valmis­tu­mas­sa maail­man suurin per­in­teinen reak­tori. Tämän polt­toaineen käsit­te­ly on ongel­ma, joka yritetään (sic) lakaista maton alle melko kir­jaimel­lis­es­ti. Ja type­r­ästi vieläpä, sil­lä se käytet­ty polt­toaine on eri­no­maisen ener­gia­rikas­ta tavaraa huoli­mat­ta EPR:n hyvästä ener­giate­hokku­ud­es­ta. Laki taitaa kieltää tämän mate­ri­aalin viemisen ulko­maille, ja pikkusieluiset jant­ter­it halu­a­vat hau­da­ta sen maan sisään syistä joi­ta voin vain arvail­la. En itse kek­si mui­ta syitä kuin autoritäärisen tietämät­tömyy­del­lä ylpeilyn, joka tun­tuu muutenkin vaivaa­van suo­ma­laisia vähän joka välissä. 

    Mitä jos se raha joka laite­taan kul­taa kalli­im­man ener­gian­läh­teen maa­hankaivamiseen, käytet­täisi­inkin sen tutkimiseen miten se käytetään oikeasti hyödyk­si. Veikkaisin että mak­saisi itsen­sä takaisin korko­jen kera. Kur­ja tämä tietysti on niille, joiden uskon­nol­liseen vakau­muk­seen kuu­luu aja­tus ydin­jät­teestä joka on pakko kaivaa maa­han jot­ta voidaan kauhis­tel­la sitä mil­lainen kauhea per­in­tö ollaan jätet­ty jälkipolville. Jälkipolville, joille jotenkin on kuitenkin OK jät­tää kuumene­va pal­lo, sula­va ikirou­ta, lumivyöryn lail­la etenevä mas­sasukupu­ut­to, rom­ah­ta­neet kalakan­nat ja hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den jol­laista ei ole näh­nyt yksikään homo-suvun edus­ta­ja ennen meitä. 

    Jotenkin en tajua. En vaan hah­mo­ta sitä mil­lainen sym­boli täl­lainen jut­tu voi joillekin olla. Kaik­ki maail­man ydin­jäte mah­tuu par­ille jalka­pal­losta­dion­ille. Tämä on jotenkin maail­man pahin ja pelot­tavin asia, mielu­um­min pais­te­taan koko sak­ki? Tsiisus.

    Ei min­ul­la varsi­nais­es­ti näi­hin kom­ment­tei­hin mitään lisät­tävää ole, kun­han kopi­oin ne tähän kokon­aisu­udessaan ja esitän kain­on toivo­muk­sen, että ne luet­taisi­in ajatuk­sen kanssa. Toisenkin kerran.

    Vastaa

    1. Mitä jos se raha joka laite­taan kul­taa kalli­im­man ener­gian­läh­teen maa­hankaivamiseen, käytet­täisi­inkin sen tutkimiseen miten se käytetään oikeasti hyödyksi.

      Vihrei­den vaa­timuk­ses­ta laki­in (tai johonkin muuhun säädök­seen) tuli vaa­timus, että ydin­jäte­hau­ta on peri­aat­teessa avat­tavis­sa. Oma ennus­teeni on, ettei ydin­jät­teitä tul­la koskaan hau­taa­maan maan alle.

      Vastaa

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Rosatom voi myy­dä sähkön myös Venäjälle.

    Ei riitä siir­toka­p­a­siteet­ti. Ja jos Venäjä halu­aa sotkea markki­noi­ta niin voihan se ostaa vaik­ka suo­raan pörssistä siirtokapasiteetin
    määräämistä rajois­sa, ei siihen omaa voimalaitos­ta tarvi. 

    En ole myöskään näh­nyt vihrei­den valit­ta­van vuo­den alus­ta avat­ta­van uuden siir­toy­htey­den takia. Se mah­dol­lis­taa sähkön myyn­nin Venäjälle ja jos sitä ei ole, niin eipä viedä mitään. Kum­ma kun se ei puhuta kun Venäjälle sähkön vien­ti on niin suuri mörkö.

    Vastaa

    1. Rosatomin osu­us tulee ole­maan 480 MW. Suomen ja Venäjän välil­lä on paljon suurem­pi yhteys. Ei tätä nyt ole mikään mörkä. Se on vain totea­mus, että johtoa pitkin sähkö kul­kee mihin suun­taan tahansa ja Rosatom omis­taa osu­u­den sähköstä ja saa myy­dä sen mihin haluaa.

      Vastaa

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Rosatom voi myy­dä sähkön myös Venäjälle.

    ..ei nykysään­nöil­lä, ainakaan suo­raan. Rosatom voisi myy­dä osuuten­sa sähköstä RAOlle, joka voi puolestaan myy­dä Venäjälle. Ja entäs sit­ten? Parem­pi, että myy­dään ydin­sähköä Venäjälle kuin että oste­taan sieltä kaa­sun­poltol­la gen­eroitua sähköä. Älä sor­ru niin­istömäiseen epä-älyl­liseen ydin­voiman inhoamiseen syil­lä mil­lä hyvänsä.

    Vastaa

  26. Ei voi suo­raan. Venäjän puolel­la raja­jo­hto­ja hallinnoi Venäjän vien­ti­mo­nop­o­li RAO, ja Suomen puolel­la yksi­noikeus johto­jen on annet­tu RAOn omis­ta­malle RAOlle (kos­ka Venäjän RAO ei suos­tu käymään muiden kanssa kaup­paa). Miten Rosatom käyt­tää sähkön­sä on aivan sivu­seik­ka. RAOn kanssa yhteise­lo on sujunut, mut­ta kyl­lähän vähän tas­a­puolisem­mat ja kil­pailullisem­mat ehdot Fi-Ru-rajal­la oli­si­vat poikaa.

    Vastaa

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Rosatomin osu­us tulee ole­maan 480 MW. Suomen ja Venäjän välil­lä on paljon suurem­pi yhteys. Ei tätä nyt ole mikään mörkä. Se on vain totea­mus, että johtoa pitkin sähkö kul­kee mihin suun­taan tahansa ja Rosatom omis­taa osu­u­den sähköstä ja saa myy­dä sen mihin haluaa.

    Juuri näin. Jos sähkön hin­ta on Venäjäl­lä suurem­pi kuin Suomes­sa, Rosatomin on järkevää myy­dä omis­ta­mansa teho sinne. Jos täl­lainen tilanne sat­tuu pohjo­is­maise­na arkipakkaspäivänä, ja Rosatom päät­tää viedä sähkön­sä Äiti-Venäjälle, sähkön tun­ti­hin­ta Suomes­sa pomppaa.

    Sama poten­ti­aa­li­nen ongel­ma olisi tietenkin ollut myös e‑onin kanssa. Asi­as­ta ei vain jostain syys­tä tuol­loin puhut­tu. Korol­laario siis on, että man­akalasähkön pitäisi olla teol­lises­sa, ei kau­pal­lises­sa omistuksessa.

    Vastaa

  28. J. M. Korho­nen:
    Kat­soisin myös, minkälaisil­la paketeil­la Suomeen olisi mah­dol­lista houkutel­la esimerkik­si IFR-tekni­ikkaan perus­tu­van PRISM-reak­torin pro­to­tyyp­pi­laitok­sia, tai toriumtutkimusta.Tässä voisi olla strate­gi­nen erot­tau­tu­misen paikka. 

    GE-Hitachi main­os­taa briteille PRISM:in ole­van “vai­h­toe­htoa halvem­pi” tapa tuho­ta paikalliset plu­to­ni­um­varas­tot. Miten minä tuon tulk­it­sen on se että sähkön tuo­to­ssa se ei vielä kan­nat­taisi mut­ta onpa­han halvem­pi kuin koko lop­pusi­joi­tuskon­sep­ti + vas­taa­va määrä sähkön­tuotan­toa. Sit­ten voidaan kysyä kuin­ka paljon upotet­tu­jen kus­tan­nusten aja­tusharhaa suo­ma­laises­sa lop­pusi­joituk­ses­sa alkaa olemaan…

    Mitä tuo­hon laki­vaa­timuk­seen lop­pusi­joituk­sen peri­aat­teel­lis­es­ta avaus­mah­dol­lisu­ud­es­ta tulee, niin ainakin ydinen­er­giatekni­ikan peruskurssil­la geologi­nen lop­pusi­joi­tus (eli Posi­van ratkaisu) oli yleisel­lä tasol­la luokas­sa “mah­dolli­nen perua”. Peru­ut­ta­mat­to­mia oli­vat mm. maankuoren alle, meren­po­h­jan sed­i­ment­tei­hin tai ulkoavaru­u­teen tapah­tu­vat lop­pusi­joituk­set. Kun en tiedä mil­loin tuo kir­jaus tehti­in on han­kala arvioi­da onko sil­lä ollut vaikutuksia.

    Ajatuk­se­na lupa megawat­timäärälle on kan­natet­ta­va. Ei tuo vapaa­ta val­takir­jaa antaisi, ympäristö­vaiku­tusarvioon joka tapauk­ses­sa pitäisi jo lis­ta­ta mah­dol­liset laitostyyp­it, eli poten­ti­aaliset hake­muk­set oli­si­vat var­maan muo­toa Y reak­to­ria yhteen­sä läm­pöte­hol­la X. Muitakin esteitä on, niistä on tehty viime vuon­na väitöskir­jakin (http://www.doria.fi/handle/10024/92375).

    Vastaa

  29. Tiedemies: Jotenkin en tajua. En vaan hah­mo­ta sitä mil­lainen sym­boli täl­lainen jut­tu voi joillekin olla. Kaik­ki maail­man ydin­jäte mah­tuu par­ille jalka­pal­losta­dion­ille. Tämä on jotenkin maail­man pahin ja pelot­tavin asia, mielu­um­min pais­te­taan koko sak­ki? Tsiisus.

    Toisaal­ta noin, ja onnek­si tohtoritäti on määrän­nyt pillere­itä ja niiden päälle voi vetää viinaa niin, että saa nukut­tua öisin.
    Toisaal­ta, jos ei olisi noi­ta hel­vetin hippe­jä, ei olisi koko liiket­tä, ja meit­si saisi vapaasti vali­ta kokkarei­den ja demarei­den välil­lä. Tart­tis tehdä jotain, jos­sain porukas­sa, jol­la on pakosti omat ennakkoasen­teet ja hei­mon toteemit ja tabut. Tai sit­ten aloit­taa jotain uut­ta. Piraatit yrit­tivät, mut­ta sisältö ei tain­nut riit­tää, vaik­ka olikin sinän­sä OK.

    Vastaa

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei tätä nyt ole mikään mörkä. Se on vain totea­mus, että johtoa pitkin sähkö kul­kee mihin suun­taan tahansa ja Rosatom omis­taa osu­u­den sähköstä ja saa myy­dä sen mihin haluaa. 

    Saa myy­dä, ei vaan pysty. Min­un ymmärtääk­seni nimeno­maan se uusi ensi vuon­na avat­ta­va kaapeli mah­dol­lis­taa sähkön myyn­nin Venäjälle, kun aikaisem­min se ei ole ollut mah­dol­lista. Ja uusi siir­toy­hteyskin on “vain” 350 MW eli jos Rosatom kaiken myy Venäjälle, niin mitenkä aikoo sen toimittaa?

    “Tois­taisek­si kaup­paa voidaan käy­dä vain Venäjältä Suomeen päin. Kaup­pamenet­te­lyä Suomen ja Venäjän välil­lä kehitetään jatkos­sa molem­pi­in suun­ti­in toimivaksi.”

    http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/Kantaverkkopalvelut/venajan_siirtoyhteydet/Sivut/default.aspx

    —————

    Suun­nitel­tu
    Suomen ja Venäjän välisen
    siir­toy­htey­den kaksisuuntaisuus
    tulisi mah­dol­lis­ta­maan sähkön vien­nin Suomes­ta Venäjälle.
    Venäjän vien­nin kak­sisu­un­taisu­u­den on olet
    ettu toteu­tu­van pian kulu­van vuosikymme­nen puo­livälin jälkeen.

    http://www.tem.fi/files/35135/Sahkomarkkinaskenaariot_2035_10122012_Final.pdf

    —————-

    11.3.2014 15:10 — Ajankohtaista
    Keskivi­ikkona maalisku­un 12. päivänä yhtä Viipurin muut­ta­ja-ase­man neljästä 350 MW yksiköstä tes­tataan sähkön vien­ti­in Suomes­ta Venäjälle.
    Tavoit­teena on tark­istaa Viipurin 400 kV ase­man säätäjän ja laitosautomaa­tion toim­inta vientisuunnassa.

    Fin­grid, Venäjän verkkoy­htiö Fed­er­al Grid Com­pa­ny ja Venäjän verkko-oper­aat­tori Sys­tem Oper­a­tor valmis­tel­e­vat teknisiä ja kau­pal­lisia ehto­ja kak­sisu­un­taisen kau­pan toteut­tamisek­si Suomen ja Venäjän välil­lä. Tätä nykyä sähköä voidaan siirtää vain Venäjältä Suomeen päin.

    http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Viipurin-muuttaja-asemaa-testataan‑s%C3%A4hk%C3%B6n-vienniss%C3%A4-Suomesta-Ven%C3%A4j%C3%A4lle.aspx

    —————

    Mikäli tämä pitää paikkansa, niin sit­ten­hän Vihrei­den pitää vas­tus­taa tuo­ta siir­toy­hteyt­tä huolto­var­muussy­istä. Venäjä kun voisi mil­loin vain kovan kulu­tus­pi­ikin aikana ostaa pörssistä sähköä riistääk­seen sen Suomen markki­noil­ta. Halvem­mak­sikin se tulisi kuin kokon­aisen voimalaitok­sen rakentaminen…

    Vastaa

  31. Tapio: Juuri näin.Jos sähkön hin­ta on Venäjäl­lä suurem­pi kuin Suomes­sa, Rosatomi­non järkevää myy­dä omis­ta­mansa teho sinne. Jos täl­lainen tilanne sat­tuu pohjo­is­maise­na arkipakkaspäivänä, ja Rosatom päät­tää viedä sähkön­sä Äiti-Venäjälle, sähkön tun­ti­hin­ta Suomes­sa pomppaa.

    Sama poten­ti­aa­li­nen ongel­ma olisi tietenkin ollut myös e‑onin kanssa. Asi­as­ta ei vain jostain syys­tä tuol­loin puhut­tu. Korol­laario siis on, että man­akalasähkön pitäisi olla teol­lises­sa, ei kau­pal­lises­sa omistuksessa.

    Mikä ihmeen ongel­ma se on, että sähkö siir­tyy sinne, mis­sä sille on kovin tarve, ja hin­ta paras?? Jos Venäjäl­lä hin­ta on kovem­pi kuin Suomes­sa, niin tot­takai sähköä kan­nat­taa ja pitää siirtää sinne suun­taan! Näin­hän koko euroop­palainen sähkö­markki­nakin toimii, ja sen ansios­ta saamme koko ajan Ruotsin suunnal­ta sähköä (mikä nos­taa hin­taa Ruot­sis­sa). Tapio, ajatuk­sesi mukaan jokaisen pitäisi omis­taa oma sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­ti. Pöljä aja­tus, sitä varten ovat markki­nat ja kaupankäynti.

    Sylt­ty, ei sinne rajalle mitään uusia johto­ja tule. Rajal­la on 4 * 350 MW tasasu­un­taa­jalinkkiä. Ensi vuon­na yksi näistä päivit­tyy siten että sähkö voi siir­tyä myös Venäjän suun­taan (täl­lä het­kel­lä mah­dol­lista vain tuon­ti Venäjältä).

    Vastaa

  32. Itse ehdo­tuk­ses­ta: mitä sen megawat­tilu­van saat­u­aan saisi tehdä? Saako luvan­halti­ja päät­tää raken­nut­ta­vansa paikkaan X halu­a­mansa mallisen reak­torin, vai tehtäisi­inkö sopivista paikoista ja kel­paav­ista reak­tor­eista kuitenkin laki? Joku jou­tu­isi kuitenkin otta­maan kan­taa, mitä saa rak­en­taa ja minne.

    Vastaa

  33. Arve­len, että Rosatomin laitos on merkit­tävästi halvem­pi kuin Are­van. Are­va­han on pro­to­tyyp­pi, ei sel­l­aista pidä ostaa. Suo­mi on maail­man kylmin maa, ener­giaa tarvi­taan tuhot­tomasti. Jos ei läm­mitä, tulee home­on­gelmia. Jos siir­ryt hehku­lam­puista elo­ho­pealamp­pui­hin, joudut läm­mit­tämään enem­män muil­la keinoilla.

    Vastaa

    1. Are­van laitos on myy­ty avaimet käteen peri­aat­teel­la kol­men mil­jardin euron hin­nal­la, teho 1600 MW, Rosatomin hin­taa ei ole julk­istet­tu, mut­ta se lie­nee kuusi mil­jar­dia, tehoa 1200 MW, eli Rosatomin hin­ta on 2,5 ker­tainen megawat­tia kohden. Tosin Are­va yrit­tää lyp­sää lisää hin­taa, kos­ka urak­ka on vähän kussut.

      Vastaa

  34. Anonyy­mi: Ajat­telin lähin­nä jäähdy­tysve­den mah­dol­lisia hait­to­ja lähialueen vesi­in ja ympäröivästä tur­va-alueesta johtu­vaa haittaa. 

    Eiköhän nuo ydin­myl­lyt pyöri suun­nilleen samoil­la hyö­ty­suhteil­la, jol­loin tuskin jäähdy­tysvesien ener­giamääris­sä on merkit­täviä ero­ja vaikka­pa 1x1600MW vs. 2x800MW. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa voisi kuitenkin kuvitel­la ehkä tarvit­ta­van hie­man suurem­man absolu­ut­tisen määrän jäähdy­tysvet­tä, vaik­ka tuskin merkit­tävis­sä määrin, kos­ka tuskin tuos­ta isom­mas­takaan reak­torista päästetäisi­in tai halut­taisi­in päästää ulos vet­tä kaksinker­taisel­la läm­pömääräl­lä tms.

    Vastaa

  35. Rolle:
    Sylt­ty, ei sinne rajalle mitään uusia johto­ja tule. Rajal­la on 4 * 350 MW tasasu­un­taa­jalinkkiä. Ensi vuon­na yksi näistä päivit­tyy siten että sähkö voi siir­tyä myös Venäjän suun­taan (täl­lä het­kel­lä mah­dol­lista vain tuon­ti Venäjältä).

    Kiitos tiedos­ta. Min­ul­la oli siis melkein oikeat tiedot, mut­ta uuden lin­jan sijas­ta tuleekin vain uusi yhteys.

    Eli Rosatom ei ker­takaikkises­ti saa sitä ydin­voimalaitok­sen sähköä mitenkään pelkästään kiusaamis­tarkoituk­ses­sa Venäjälle, kun yhteys ei vain riitä. 

    Jos kiusaamis­tarkoi­tus pelot­taa niin mik­sen ole näh­nyt Vihrei­den protestoin­te­ja tästä uud­es­ta yhtey­destä? Sehän mah­dol­lis­taa poli­it­tisen kiusaamisen ihan vain pörssisähkön avul­la eli jos tun­tuu siltä että 350 MW pistää Suomen sähkö­markki­nat sekaisin, niin voihan sen ostaa kalli­il­la Suomes­ta ja myy­dä sit­ten tap­pi­ol­la Venäjälle ihan riip­pumat­ta siitä, onko omis­tuk­ses­sa ydin­voimalaitok­sia vai ei (olet­taen että yhteys on käytet­tävis­sä, voihan se olla jo jonkun toisen käytössä…). Ja kos­ka se Fen­novoiman sähkö on vihrei­den mukaan kuulem­ma niin p*******n kallis­takin, niin halvem­mal­la­han pääsee kun ostaa sähköä kusaus­tarkoituk­ses­sa vain sil­loin, kun poli­it­ti­nen tarve ilmenee. 

    Jos Rosatomin osu­us voimalaitok­ses­ta mak­saa vaikka­pa kolme mil­jar­dia, niin sil­lä rahal­la saa 350 MW siir­toy­htey­del­lä siirtää sähköä KYMMENEN VUOTTA, jos siitä mak­saa keskimäärin niinkin huiman hin­nan kuin 100 e / MWh.

    Vastaa

  36. Rolle: Mikä ihmeen ongel­ma se on, että sähkö siir­tyy sinne, mis­sä sille on kovin tarve, ja hin­ta paras??

    Ei tietenkään ole mikään ongel­ma, jos toim­i­taan markki­na­t­alouden sään­tö­jen mukaan. Nuo Venäjän kaa­su­toim­i­tuk­set vain ovat Kes­ki-Euroopas­sa takkuilleet erinäi­sistä syistä. Suomes­sa ei täl­laista ongel­maa toki ole ollut.

    Vastaa

  37. Are­van voimalan lop­ulli­nen hin­ta lie­nee 1 — 5 mil­jar­sia euroa enem­män, ei vielä tiedä. Lop­putu­los selvin­nee pitkäl­lisen oikeu­denkäyn­nin jäl­keen tai sit­ten se mak­se­taan OL4:n hinnassa.

    For­tu­min osalta taas rahat ovat vileä jonkin aikaa kiin­ni muis­sa suuris­sa investoin­neis­sa, lähin­nä Venäjä kaasvu­voimaloiden (5 mil­jar­dia euroa) rakentamisessa. 

    Jalkelu­verkko­jen myyn­ti ja kaa­su­voimalaoiden valmis­tu­mi­nen mah­dol­lis­ta­vat aikanaan uudet investoin­nit. Velkaa on hie­man liikaa ja 2010 ehdot­tomasti aivan liikaa.

    Vastaa

  38. Rolle: Tapio, ajatuk­sesi mukaan jokaisen pitäisi omis­taa oma sähköntuotantokapasiteetti. …
    sitä varten ovat markki­nat ja kaupankäynti.

    Markki­noiden ja kau­pankäyn­nin osalta olen samaa mieltä, mut­ta tuo mankala­heit­toni kos­ki suuria tuot­ta­jia, ja lähti siitä, että jos Fen­novoiman han­ke toteu­tuu, Rosatom omis­taa sat­apros­ent­tis­es­ti 480 MW:n kokoisen sähkön­tuotan­non, jolle se voi tehdä mitä tahansa.

    Jos Rosatom omis­taisi pelkästään n. 40% osakkeista, sen pitäisi alis­tua sähkön­myyn­ninkin osalta yhtiökok­ouk­sien päätök­si­in, jot­ka nyt Suomes­sa ovat yleen­sä markkinataloushenkisiä.

    Suomes­sa on pyrit­ty pitämään suuret sähköen­er­gian tuot­ta­jat huolto­var­muussy­istä suo­ma­laisen­em­mistöisessä omis­tuk­ses­sa. Tuo mankalape­ri­aate mah­dol­lis­taa tämän peri­aat­ten kiertämisen. Tuo 480 MW:n tuotan­to ei ole peanuts?

    Vastaa

  39. Olisiko­han nyt peli­paik­ka alkaa myy­dä jät­tei­den lop­pusi­joi­tu­s­paikkaa ja samal­la ava­ta lupa-/asen­nepuolel­la peliä tuleville hyötöreak­tor­eille? Saataisi­in polt­toainet­ta tule­vaisu­ut­ta varten ja siitä vieläpä mak­set­taisi­in. Kaikkein paras­ta­han olisi, että ulko­maat mak­saisi­vat “vuokraa” säi­ly­tyk­ses­tä, mut­ta jät­teen hallinta ja omis­tus olisi koti­maas­sa, jol­loin tulisi joko jatku­via tulo­ja säi­ly­tyk­ses­tä tai olisi ilmaista polt­toainet­ta ja tämä val­in­ta olisi täysin omis­sa käsissä.

    Vastaa

  40. Tapio: Markki­noiden ja kau­pankäyn­ni­nos­alta olen samaa mieltä, mut­ta tuo mankala­heit­toni kos­ki suuria tuot­ta­jia, ja lähti siitä, että jos Fen­novoiman han­ke toteu­tuu, Rosatom omis­taa sat­apros­ent­tis­es­ti 480 MW:n kokoisen sähkön­tuotan­non, jolle se voi tehdä mitä tahansa.

    Väärin, Rosatom omis­taisi osakkei­den kaut­ta osu­u­den Fen­novoimas­ta. Tätä omis­tus­ta vas­taan se saisi osu­ut­tansa vas­taa­van määrän sähköä. Rosatom ei päätä _sähköntuotannosta_ pait­si yhtiökok­ouk­sen kaut­ta. Sen sijaan saa­mas­taan _sähköstä_ Rosatom saa päät­tää. Mankala-sopimuk­sen mukaan niin Rosatomin kuin muidenkin osakkaiden pitää ottaa vas­taan osuuten­sa ver­ran omakus­tan­nesähköä, ja sit­ten tehdä sil­lä mitä halu­aa. Jos ei ole tehdas­ta, hel­poin­ta on myy­dä sähkö spot­ti­in ja ottaa voitot taskuun.

    Vastaa

  41. Rolle: Väärin, Rosatom omis­taisi osakkei­den kaut­ta osu­u­den Fen­novoimas­ta. Tätä omis­tus­ta vas­taan se saisi osu­ut­tansa vas­taa­van määrän sähköä.

    Kir­joitin epä­sevästi. Tarkoitin, että jos Fen­novoima olisi tavalli­nen mon­en osakkaan (pörssi)osakeyhtiö, kuten esim. For­tum, Rosatom ei saisi tulo­jaan omis­ta­mansa sähkön myyn­nil­lä, vaan osinko­jen kaut­ta. Mankalay­htiö ei ker­ta kaikki­aan ole ole tavalli­nen osakeyhtiö.

    Muil­ta osin saa­maa mieltä.

    Vastaa

  42. JTS: For­tu­min osalta taas rahat ovat vileä jonkin aikaa kiin­ni muis­sa suuris­sa investoin­neis­sa, lähin­nä Venäjä kaasvu­voimaloiden (5 mil­jar­dia euroa) rakentamisessa.

    Näi­hin mil­jardei­hin pitää huo­maut­taa yksi suh­teel­lisu­usa­sia. OL3:n kuud­es­ta mil­jardista muis­te­taan keskustel­la päivit­täin. Sen sijaan se meni tässä ihan pikku-uutisel­la, että For­tum on myymässä Ruotsin sähköverkko­jaan samaisel­la kuudel­la miljardilla.

    Ener­gia-alal­la investoin­nit ovat suuria.

    (Ai niin, se “maail­man suurin teol­lisu­us­in­vestoin­ti” ‑tari­na OL3:sta on myös mie­lenki­in­toinen. Iso­jen valmis­ta­jien mikropi­irite­htaat ovat olleet jo pitkään kalli­impia. Nyt Sam­sung on rak­en­ta­mas­sa Pyeong­taeki­in 12 mil­jardin euron tehdasta.)

    Vastaa

  43. Sylt­ty: Kiitos tiedos­ta. Min­ul­la oli siis melkein oikeat tiedot, mut­ta uuden lin­jan sijas­ta tuleekin vain uusi yhteys.

    Ne fyy­siset tasavir­talinkit ovat siel­lä jo nyt (4 x 350 MW). Kyse on siitä, että niistä nyt yksi on kak­sisu­un­tais­tet­tu, ts. kum­mankin pään lait­teis­tot on uusit­tu kak­sisu­un­taiselle siir­rolle. Tässä ei ole tek­nol­o­gis­es­ti mitään ihmeel­listä, Suomen ja Ruotsin väli­nen DC-link­ki on ollut pitkään kaksisuuntainen.

    Nyt siis vain yksi linkeistä on kak­sisu­un­tainen. Niitä lop­pu­ja on help­po päivit­tää kak­sisu­un­taisik­si, jos tarvet­ta (= hin­tad­if­fer­enssiä) tulee.

    Tämä on sinän­sä riip­puma­ton­ta Rosatomin tuotan­nos­ta. Venäläiset saa­vat tietenkin ostaa niin paljon sähköä meiltä kuin linkit kestävät, kun­han hin­ta on markki­nahin­ta. Rosatom ei tätä mitenkään muuta.

    Vastaa

  44. anonyy­mi:
    Olisiko­han nyt peli­paik­ka alkaa myy­dä jät­tei­den lop­pusi­joi­tu­s­paikkaa ja samal­la ava­ta lupa-/asen­nepuolel­la peliä tuleville hyötöreak­tor­eille? Saataisi­in polt­toainet­ta tule­vaisu­ut­ta varten ja siitä vieläpä mak­set­taisi­in. Kaikkein paras­ta­han olisi, että ulko­maat mak­saisi­vat “vuokraa” säi­ly­tyk­ses­tä, mut­ta jät­teen hallinta ja omis­tus olisi koti­maas­sa, jol­loin tulisi joko jatku­via tulo­ja säi­ly­tyk­ses­tä tai olisi ilmaista polt­toainet­ta ja tämä val­in­ta olisi täysin omis­sa käsissä.

    Tot­ta tosi­aan, talous- ja insinöörim­ielessä suurin piirtein näin kan­nat­taisi tehdä. Ote­taan ne muu­ta­man kymme­nen vuot­ta vahat käyte­tyt sauvat Onkalostoon, ja myy­dään ne takaisin seu­raa­van sukupol­ven reak­to­rien polt­toaineek­si. Kun­nonn ennakko­mak­sut, vuokra ja vapaa ulosmyyntihinnoittelu.

    Peruste­len tätä neljäl­lä näkökulmalla:

    1. Nyky­is­ten reak­to­rien käytet­ty polt­toaine on hyvää polt­toainet­ta seu­raa­van sukupol­ven reak­tor­eille. Käyte­tyt sauvat pystytään väli­a­jak­si kapseloimaan niin, ettei syn­ny radiokati­ivisia päästöjä. Säteily toki jatkuu, mut­ta se pysähtyy muu­ta­maan metri­in tai miliin.

    2. Meil­lä on tässä asi­as­sa absolu­ut­ti­nen kil­pailue­tu: Suomen kalliop­erä on harv­inaisen vakaa­ta, joten jos käyte­tyt sauvat eivät markki­noille kel­paa, “säil­iöt” pysyvät kun­nos­sa ainakin seu­raavien tuhansien…kymmenien tuhan­sien vuosien aikana, ja vuokrat­u­lo­ja syntyy. 

    3 Jos ihmiskun­ta taan­tuu noiden tuhan­sien vuosien aikana tiedet­tä ymmärtämät­tömik­si uus-apinoik­si, radioak­ti­ivi­su­u­den aihet­ta­mat ongel­mat jäi­sivät pahim­mas­sakin tapauk­ses­sa paikallisiksi.

    4 Tapana on sanoa, että käytet­ty ydin­polt­toaine säteilee satatuhat­ta vuot­ta. Tot­ta, mut­ta kuin­ka paljon se säteilee ensim­mäisen kymme­nen tuhan­nen vuo­den jäl­keen nykyiseen taus­tasäteilyyn verrattuna?

    No, eihän tämä Suomes­sa onnis­tu. Jon­nekin ne käyte­tyt sauvat kuitenkin pistetään.

    Vastaa

  45. Vähän pyörit­te­len tuo­ta argu­ment­tia PRISM/IFR/LFTR jne teknolo­giaan panos­tamis­es­ta. Näitähän kyl­lä kehitel­lään maail­mal­la, mut­ta niihin ei investoi­da kovin paljon kos­ka liike­taloudel­liset riskit ovat melko suuria. 

    Samaan aikaan on säädök­siä esimerkik­si lop­pusi­joituk­sen jär­jestämis­est, kaive­taan onkaloi­ta ja tehdään tutkimus­ta siitä miten ne sylin­ter­it saadaan kestämään tuhan­sia vuosia. Tähän palaa rahaa hur­jasti, ja kuten yllä san­o­taan, IFR:n ja vas­taavien cost-ben­e­fit tarkastelus­sa on plus­sa­puolel­la sähkö ja se raha ja ris­ki joka säästyy kun polt­toainet­ta ei kaive­ta maa­han. Lisäk­si siinä on dynaamiset vaiku­tuk­set siitä, että teknolo­gia kehit­tyy kun sitä ote­taan käyttöön. 

    Ker­ran­nais­vaiku­tuk­se­na syn­tyy osaamista sekä näitä rak­en­taville ja pyörit­täville yri­tyk­sille, että STUK:ille näi­den tur­val­lisu­u­den varmis­tamises­sa. Tämä on vien­tikelpoista osaamista, jos ja kun IFR yms seu­raa­van sukupol­ven ydinen­er­gia tulee käyt­töön. Ja se tulee käyt­töön, jos ei nyt, eikä kymme­nen, niin kah­den tai kol­menkymme­nen vuo­den päästä. 

    Lop­pusi­joituk­seen varautu­misen kus­tan­nuk­set ovat (ok, tässä jouduin tur­vau­tu­maan wikipedi­aan, eli ottakaa suolan kanssa) luokkaa 3% kus­tan­nuk­sista. Suomes­sa tuote­taan tänäkin vuon­na noin 22TWh ydin­voimal­la. Juuri tämän het­ken pörssisähkön hin­nal­la tämä tekee vähän reilu 700 miljoon­aa euroa, mis­tä 3% on 20 miljoon­aa. Sil­lä pyörit­tää jo ihan kohtu­ullista tutkimus­in­fraa täl­lä alalla. 

    Kos­ka tähän saa yksi­ty­istäkin rahoi­tus­ta ihan var­mana paljon, niin ei tässä julkisen puolen toden­näköis­es­ti tarvit­sisi tehdä juuri muu­ta kuin ilmoit­taa, että lupia myön­netään. Jos se ei auta, niin koplataan se niin, että annetaan lupia lisäy­d­in­voimaloille, kun­han panos­te­taan joku sopi­va osu­us näi­hin reak­tor­ei­hin. Nyt pitäisi kääriä hihat jo siitäkin syys­tä, että Suomen talous ihan oikeasti kaipaa jotain piristys­ruisket­ta; tämän pitäisi kel­va­ta (vaik­ka arvaan ettei kel­paa) myös Vihreille, kos­ka täl­lä saataisi­in riske­jä alaspäin ja hiilid­iok­sidipäästöjä kar­sit­tua. Sen pitäisi kel­va­ta demareille, kos­ka sen voi väit­tää ole­van le dirigisme. Sen pitäisi kel­va­ta Kokoomuk­selle, kos­ka se on dinero por nada teol­lisu­udelle. Sen pitäisi kel­va­ta Perus­suo­ma­laisille, kos­ka se estää työ­paikko­jen val­u­mista Kiinaan. Sen pitäisi kel­va­ta Kepulle, kos­ka laitos voidaan rak­en­taa jon­nekin kepu­lan­di­aan ja sehän se vas­ta hyvää alue­poli­ti­ikkaa on. 

    Lukeeko joku joka näistä päät­tää tätä blo­gia? Jos ei, niin Osmo, pli­is, lai­ta tämä tapah­tu­maan, niin jäät his­to­ri­aan val­tiomiehenä joka pelasti Suomen.

    Vastaa

  46. Tiedemies: Lukeeko joku joka näistä päät­tää tätä blo­gia? Jos ei, niin Osmo, pli­is, lai­ta tämä tapah­tu­maan, niin jäät his­to­ri­aan val­tiomiehenä joka pelasti Suomen.

    Ongel­ma lie­nee, että suurin osa luk­i­joista pitänee tuo­ta korkein­taan vitsinä. Jos siitä päästään yli, niin niitä poli­itikko­ja, joiden selkä­nah­ka kestää tuol­laisen vitsin esit­tämisen vakaval­la naa­mal­la ja sen tuo­man henkilöko­htaisen poli­it­tisen riskin on aika vähän. Osmo toki on jo ilmoit­tanut lopet­ta­vansa eduskun­nass, joten siinä mielessä Osmol­la ei ole hävit­tävää, mut­ta pelkään, että “ydin­voima” on niin syväl­lä vihreässä iden­ti­teetis­sä vas­tustet­tavien asioiden listal­la, että vaik­ka teknis­es­ti Osmo ymmärtäisi ja olisi samaa mieltä argu­mentin kanssa, ris­tiri­ita tuon vihreän iden­ti­teetin kanssa on liian iso, että voisi tul­la julk­isu­u­teen argu­mentin kanssa. Mielel­läni olisin tässä(kin) asi­as­sa väärässä.

    Vastaa

  47. Tiedemies: Vähän pyörit­te­len tuo­ta argu­ment­tia PRISM/IFR/LFTR jne teknolo­giaan panos­tamis­es­ta. Näitähän kyl­lä kehitel­lään maail­mal­la, mut­ta niihin ei investoi­da kovin paljon kos­ka liike­taloudel­liset riskit ovat melko suuria. 

    Olisi tosi­aan muka­va saa­da tuol­lainen klus­terin perustet­tua Suomeen. Ei siinä val­tio­ra­hoit­teise­nakaan pahasti takki­in ottaisi, vaik­ka menisikin poskelleen. Aina san­o­taan, että Suomes­sa on asiantun­te­mus­ta. Kan­nat­taisiko nyt viimeinkin ottaa se käyttöön?

    Vastaa

  48. anonyy­mi: Olisi tosi­aan muka­va saa­da tuol­lainen klus­terin perustet­tua Suomeen. Ei siinä val­tio­ra­hoit­teise­nakaan pahasti takki­in ottaisi, vaik­ka menisikin poskelleen. Aina san­o­taan, että Suomes­sa on asiantun­te­mus­ta. Kan­nat­taisiko nyt viimeinkin ottaa se käyttöön? 

    Rel­e­vant­ti TEM:in julka­isu, “ydinen­er­gia-alan tutkimusstrate­gia”: https://www.tem.fi/files/39592/TEM_jul_16_2014_web_17042014.pdf

    Sinäl­lään vähem­män kun­ni­an­hi­moista kuin mitä tääl­lä visioidaan, mut­ta eihän se ole kuin panos­tuk­ses­ta kiin­ni? Kansal­lista GenIV-tutkimu­so­hjel­maakin on siel­lä ehdotet­tu mut­ta fokus lev­eämpi ja rahoi­tus pienem­pi kuin mitä Tiedemies yllä maalaili.

    Suo­mi on pieni maa ja vaik­ka asiantun­te­mus­ta alal­la on niin syys­täkin vira­nomainen ei tai­da olla anta­mas­sa lupaa millekään ratkaisulle jos­ta ei ole muual­ta käyt­tökoke­mus­ta. Resurssit eivät ennenkään olisi moi­seen riit­täneet ja uutiset eivät sil­lä rin­ta­mal­la ole kannustavia.

    http://yle.fi/uutiset/sateilyturvakeskus_aloittaa_yt-neuvottelut/7431673

    Mut­ta, resursse­ja lisää? Oli se päät­tämis­es­tä kiin­ni 60-luvullakin.

    Vastaa

  49. Luul­tavasti viimeiset fis­sioon perus­tu­vat ydin­voimalat raken­netaan täl­lä ja ensi vuosikymmenellä.

    Ener­gia­markki­noil­la on melkoinen mullis­tus odotet­tavis­sa, kun fis­siovoimalat yksi toisen­sa jäl­keen tule­vat tien­sä päähän. Uut­ta fis­siovoimaa ei raken­neta tilalle.

    Vastaa

  50. Osaamista syn­tyy, kun tehdään pro­jek­ti jon­ka kulues­sa täy­tyy ratkoa teknisiä ongelmia. Pro­jek­ti­in osal­lis­tuneet pystyvät sit­ten viemään osaamista seu­raavi­in pro­jek­tei­hin jne.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.