Miksi turpeen verotusta piti alentaa?

EU tuot­taa hyväs­sä tar­koi­tuk­ses­sa type­rää sään­te­lyä. Nyt se pakot­ti mei­tä alen­ta­maan oman fos­sii­li­sen polt­toai­neem­me, tur­peen, vero­tus­ta, jot­ta puu menes­tyi­si hal­pe­ne­vaa kivi­hiil­tä vas­taan. Alun perin tuon sää­dök­sen tar­koi­tuk­se­na oli estää koti­mai­sen polt­toai­neen suo­si­mis­ta tuon­ti­polt­toai­net­ta vas­taan esi­mer­kik­si niin, ettei tur­vet­ta voi suo­sia kivi­hiil­tä vastaan.

EU ei peri­aat­tees­sa hyväk­sy uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den sub­ven­toin­tia muu­ten kuin sub­ven­toi­mal­la itse lai­tok­sen raken­ta­mis­ta. Suo­mi saa kui­ten­kin sub­ven­toi­da puu­polt­toai­net­ta, jot­ta se menes­tyi­si suh­tees­sa koti­mai­seen fos­sii­li­seen polt­toai­nee­seen. Täl­lä on halut­tu saa­da aikaan se, että syr­ji­tään vain fos­sii­li­suut­ta eikä koti­mai­suut­ta. Suo­mi on, aivan oikein, märi­tel­lyt tur­peen fos­sii­li­sek­si polt­toai­neek­si, jol­loin on auen­nut myös tie tukea haket­ta polttoaineena.

Oli­si tie­tys­ti mah­dol­lis­ta nos­taa sekä tur­peen että kivi­hii­len vero­ja, jol­loin puu­ta ei tar­vit­si­si tukea, mut­ta tämä toi­mii vain läm­mön tuo­tan­nos­sa. Lauh­de­säh­kös­sä ei polt­toai­nei­ta saa verot­taa. Tar­koi­tuk­se­na on, että pääs­tö­kaup­pa toi­mii ainoa­na ohjaa­ja­na. Jos­tain syys­tä, johon val­tio­tie­tei­li­jän ymmär­rys ei yllä, hak­keen tuki lauh­de­tuo­tan­nos­sa riip­puu tur­peen vero­tuk­ses­ta lämmöntuotannossa.

Tur­peen veron alen­ta­mi­nen saat­taa olla vää­rä vies­ti alal­le. Kovin pal­jon rahaa ei tur­pee­seen kan­na­ta sitoa. Jos­sain vai­hees­sa pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee asial­li­sel­le tasol­le ja sil­loin tur­peen kil­pai­lu­ky­ky heik­ke­nee myös suh­tees­sa kivi­hii­leen, kos­ka tur­peen pääs­töt ovat kivi­hiil­tä suurempia.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että ohjaus­kei­nok­si pitäi­si riit­tää pääs­tö­kaup­pa ja vain se. Sil­loin kui­ten­kin pitäi­si liik­keel­lä ole­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää rajoit­taa niin, ettei oikeuk­sien hin­ta las­ke lii­an alas, alle 30 euron tonnilta.

155 vastausta artikkeliin “Miksi turpeen verotusta piti alentaa?”

  1. Hyvä kir­joi­tus, mut­ta muis­tu­tan täs­sä­kin taas, että hake ei miten­kään vält­tä­mät­tä ole ongel­ma­ton polt­toai­ne sekään.

    Met­lan Kal­lion et al. tut­ki­muk­ses­sa (2013) todet­tiin, että jo nyt ener­gia­stra­te­gias­sa pää­tet­ty, var­sin vaa­ti­ma­ton hak­keen­pol­ton lisäys saat­taa itse asias­sa lisä­tä Suo­men pääs­tö­jä — jopa ver­rat­tu­na sii­hen, että tääl­lä pol­tet­tai­siin saman ver­ran kivihiiltä!

    Tuo voi tie­tys­ti olla tur­han pes­si­mis­ti­nen tulos, mut­ta lähes­tul­koon var­maa on, että hak­keel­la vähen­ne­tään pääs­tö­jä vain suh­tees­sa fos­sii­li­siin. Kovin kil­pai­lu­ky­kyis­tä hak­kees­ta ei tule, jos ja kun sen pääs­tö­ta­se las­ke­taan rea­lis­ti­ses­ti. Tämä voi olla edes­sä var­sin pian­kin, ja sil­loin voi tul­la poru niil­tä, jot­ka ovat pal­jon rahaa kysei­seen ener­gian­tuo­tan­to­ta­paan sitoneet.

    Vih­rei­tä­hän tämä ei ole vie­lä hai­tan­nut, kun uusim­mas­sa­kin ener­gia­po­liit­ti­ses­sa ulos­tu­los­sa esi­te­tään jäl­leen ker­ran hak­keen käy­tön koh­ta­lais­ta lisää­mis­tä. Jos­sain vai­hees­sa tämä kort­ti­ta­lo saat­taa vaan kaatua.

  2. Sil­loin kui­ten­kin pitäi­si liik­keel­lä ole­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää rajoit­taa niin, ettei oikeuk­sien hin­ta las­ke lii­an alas, alle 30 euron tonnilta.

    Jon­ka jäl­keen ei tar­vit­se enää arvuu­tel­la ydin­voi­ma­lai­to­sin­ves­toin­tien kan­nat­ta­vuut­ta. Ne ovat tämän jäl­keen aivan var­mas­ti kan­nat­ta­via kos­ka tuol­lai­nen poh­ja­hin­ta tar­koit­tai­si noin 15 euron koro­tus­ta nykyi­seen sähkönhintaan.Esimerkiksi koko vii­me vuo­den säh­kön kes­ki­hin­ta oli Nord­poo­lin mukaan 41 e /MWh ja tuo­hon 15 e lisää pääs­tö­oi­keuk­sis­ta tekee jo jo 56 e /MWh. Tuo­hon hin­taan saa jo Fen­no­voi­ma­kin oman lai­tok­sen kannattavaksi

    Ja jos/kun Frotum/TVO oli­si raken­te­le­mas­sa uusia voi­ma­loi­ta van­hoil­le pai­koil­le, kus­tan­nuk­set jäi­si­vät vie­lä­kin mata­lam­mik­si eli siel­tä suun­nal­ta oli­si kyl­lä odo­tet­ta­vis­sa uusia­kin hakemuksia.

  3. On tämä kyl­lä omi­tuis­ta miten kivi­hiil­tä suo­si­taan ja tur­vet­ta pai­ne­taan alas. 

    Tur­ve tuo työ­paik­ko­ja Suo­meen. Luu­li­si sil­lä­kin ole­va jokin arvo.

    Vih­reät halua­vat että hel­sin­ki läm­pi­ää kivi­hii­lel­lä. Tie­dok­si vaan että Austra­lias­sa raken­ne­taan val­ta­vaa kivi­hii­li­sa­ta­maa kes­kel­le suur­ta val­li­riut­taa. Eikö sil­lä ole mitään merkitystä?

  4. Huh, mel­koi­nen sop­pa on näkö­jään saa­tu keitettyä.

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että ohjaus­kei­nok­si pitäi­si riit­tää pääs­tö­kaup­pa ja vain se.

    Ei rii­tä, sil­lä se ei kata kaik­kea fos­sii­lis­ta kulu­tus­ta. Lisäk­si pääs­tö­kaup­pa ei toi­mi, enkä voi yhtyä opti­mis­mii­si sii­nä, että se tuli­si pian toimivaksi.

    Pääs­tö­kau­pan voi näh­dä myös “ener­gia­teol­li­suu­den lob­ba­rei­den” (viit­taan tuol­la huo­nol­la mut­ta ymmär­ret­tä­väl­lä ter­mil­lä kaik­kiin ilmas­to­muu­tok­ses­ta piit­taa­mat­to­miin tahoi­hin) ja pääs­tö­jä rajoit­ta­maan pyr­ki­vien taho­jen tais­te­lu­tan­te­ree­na. Lob­ba­rit ovat täl­lä het­kel­lä sel­väs­ti voi­tol­la. Hei­tä tuke­vat myös epä­suo­ras­ti ne polii­ti­kot, jot­ka valit­se­van mie­luum­min äänes­tä­jiä ja talout­ta pal­ve­le­via rat­kai­su­ja nii­tä pii­naa­vien sijaan. Näi­tä polii­tik­ko­ja on tie­ten­kin paljon.

    Yksi syy sii­hen, mik­si mitään ei tapah­du, on se, että alas­ta on onnis­tut­tu teke­mään (blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa hyvin kuvail­tuun tapaan) erit­täin moni­mut­kai­nen. Täl­lai­nen moni­mut­kai­nen jär­jes­tel­mä absor­boi tehok­kaas­ti kaik­ki pie­net muu­tos­voi­mat, ja antaa edun niil­le, jot­ka eivät halua muutoksia.

    Vih­reät suo­si­vat kai­ken­lais­ta yhteis­kun­nan ja talou­den toi­min­nan ohjaus­ta hal­lin­nol­li­sin mene­tel­min, kuten eri­lai­sin sää­dök­sin ja tukiai­sin eri aloil­le. Täs­sä mie­les­sä vih­reät ovat jar­rut­ta­va voi­ma, joka vai­kut­taa sii­hen suun­taan että tuon laki­vii­da­kon läpi ei mitään jär­ke­viä muu­tok­sia kos­kaan tulekaan.

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että jär­jes­tel­mä pitäi­si raken­taa yksin­ker­tai­sek­si. Suo­sik­ki­mal­li­ni on suo­ra fos­sii­li­ve­ro, tar­vit­taes­sa tuet­tu­na fos­sii­li­tul­leil­la. Se on yksin­ker­tai­nen ja osuu suo­raan koh­tee­seen­sa laki­vii­da­kos­sa kier­te­le­mät­tä. Jos EU:n poli­tiik­ka, sen pääs­tö­kaup­pa- ja muut kou­ke­rot, ja glo­baa­lit neu­vot­te­lut eivät toi­mi, Suo­mi voi teh­dä täl­lai­sia rat­kai­su­ja itse­kin, tai yhteis­työs­sä mui­den saman­mie­lis­ten kans­sa. Kai­va­taan siis nykyis­tä suo­rem­pia toi­mia myös Suo­mel­ta ja vih­reil­tä, eikä vain luot­ta­mis­ta sii­hen, että “jär­jes­tel­mä” tuot­taa meil­le oikei­ta rat­kai­su­ja, kun­han vain odo­tam­me ja kas­va­tam­me sen sääntöviidakkoa.

    1. Fos­sii­li­ve­ro ja pääs­tö­kaup­pa ovat mel­kein sama asia. Jos pääs­tö­oi­keu­denb hin­ta on 30 € ton­nil­ta, ei se juu­ri eroa saman­suu­ri­ses­ta fos­sii­li­ve­ros­ta. Olet­taen tie­tys­ti, että fos­sii­li­ve­ro on eri­lai­sil­le fos­sii­li­sil­le polt­toai­neil­le tas­a­puo­li­nen niin, että vero on suh­tees­sa polt­toai­neen hiilimäärään.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Fos­sii­li­ve­ro ja pääs­tö­kaup­pa ovat mel­kein sama asia. 

    Aina­kin sil­loin kun kaup­pa­hin­nal­la on jokin alin mini­mi­hin­ta ja hin­ta on sii­nä minimissä.

    Muu­ten­han fos­sii­li­ve­ros­sa teh­dään niin että ensin ase­te­taan vero, ja sit­ten kat­so­taan pal­jon­ko pääs­tö­jä muo­dos­tuu. Pääs­tö­kau­pas­sa teh­dään juu­ri toi­sin päin eli ensin pää­te­tään pääs­tö­jen mää­rä ja kat­so­taan mitä pääs­tö­oi­keu­den hin­nak­si eli “verok­si” muo­dos­tuu. Kai­ken jär­jen mukaan pääs­tö­kau­pan pitäi­si olla parem­pi sys­tee­mi pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, kos­ka sii­nä pää­te­tään suo­raan pääs­tö­jen mää­räs­tä. Tämä tie­ten­kin vaa­tii sen että pääs­tö­kaup­pa oikeas­ti toi­mii niin kuin sen pitää.

    (epäi­le­mät­tä Osmo tie­tää kai­ken tämän)

    1. Pääs­tö­kaup­pa on sii­nä mie­les­sä toi­mi­nut lois­ta­vas­ti, että pääs­töt ovat vähen­ty­neet sovi­tul­la mää­räl­lä ja vähän enem­män­kin. Sik­si pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on liki nol­las­sa. Kun vähen­tä­mi­nen on näin help­poa, pitäi­si vähen­tää enem­män, kos­ka maa­il­maa ei ole vie­lä pelastettu.

  6. Suo­ra fos­sii­li­ve­ro, tar­vit­taes­sa tuet­tu­na fos­sii­li­tul­leil­la verot­tai­si esi­mer­kik­si muo­vi­tuot­tei­ta ja suo­si­si nii­den kor­vaa­mis­ta bio­tuot­teil­la. Tämä antai­si Suo­ma­lai­sel­le teol­li­suu­del­le uut­ta työ­tä. Ja toki hait­tai­si joi­den­kin öljy­val­tioi­den muo­vi­tuot­tei­den tuon­tia EUhun mik­si täl­lais­ta fos­sii­li­tul­lia ei EUs­sa saa säätää.

  7. Mik­si EU tuli­si kos­kaan nos­ta­maan fos­sii­lis­ten hin­taa, tai kukaan muu­kaan, riit­tä­väl­le nii­den käy­tön lopet­ta­val­le tasol­le? Mis­tä edes tulee tuol­lai­nen ole­tus? Onko todel­la noin naii­vi ajat­te­lu­ta­pa val­ta­vir­taa vih­reis­sä­kin? Talous­kas­vu yhdis­tet­ty­nä väes­tön­kas­vuun ja elin­ta­son nousuun tekee aivan tur­hak­si luu­lot sii­tä, että öljys­tä ja hii­les­tä luo­vut­tai­siin. Ei ydin­voi­ma­kaan ole kuin pie­ni osa suh­tees­sa hii­leen ja öljyyn seu­raa­vaan puo­li­vuo­si­sa­taan, vaik­ka sitä raken­net­tai­siin monin­ker­tai­ses­ti nykyi­seen verrattuna. 

    Mitä hak­kee­seen tulee, niin sen pitä­mi­nen pääs­töt­tö­mä­nä, kuten Pek­ka­ri­nen edus­kun­nas­sa kuu­lut­ti, on taas yksi vit­si lisää Suo­men ener­gia­po­li­tii­kas­sa. Polt­ta­mi­nen ei ole pääs­tö­tön­tä kos­kaan, ja kun jo nyt hii­li­diok­si­dia on lii­kaa ilmas­sa ja meris­sä, niin aika nau­ret­ta­vaa puo­lus­tel­la sil­lä että 50 vuo­den kulut­tua se hii­li­diok­si­di, joka pol­tet­tiin tänään sekun­neis­sa tai­vaal­le, on sitou­tu­nut takai­sin met­sään. Tuos­sa ale­taan vain kiih­dyt­tä­mään pääs­tö­jä, kun ale­taan polt­ta­maan hiil­tä sekä maan pääl­tä että alta. 

    Tur­ve pilaa vesis­tö­jä täl­lä­kin het­kel­lä ja tuho­aa mones­sa paik­kaa ne mil­joo­na­pa­nos­tuk­set ja tal­koo­työt, joil­la on yri­tet­ty kun­nos­taa jo aika­naan met­sä- ja vesi­voi­ma­teol­li­suu­den tuhoa­mia vesis­tö­jä. Rahaa palaa, ver­ta ja hikeä valuu ja sit­ten lopul­ta tulee tur­ve­teol­li­suus ja pilaa kai­ken hetkessä. 

    Se puo­lue, jota jot­kut piti aika­naan luon­non­suo­je­li­joi­den apu­na puo­lue­po­li­tii­kas­sa, antaa tämän kai­ken tapah­tua, vaik­ka ydin­voi­man takia eroa­mi­nen ei tuo­ta mitään muu­ta kuin vapaan radan näil­le luon­non­tu­hoa­jil­le. Kos­ka ydin­voi­maa raken­ne­taan vih­reis­tä huo­li­mat­ta tai ollaan raken­ta­mat­ta, niin mitä jär­keä on sit­ten tuon takia luo­vut­taa kai­kes­sa muussa? 

    Jos oikeas­ti ilmas­ton haluai­si pelas­taa, niin pitäi­si ensin läh­teä aja­maan syn­ty­vyyt­tä alas, siir­tyä koko­naan jouk­ko­lii­ken­tee­seen, lopet­taa len­to­lii­ken­ne, luo­pua kasvuideologiasta…eli kos­ka tuo ei tule tapah­tu­maan, niin vih­reät oli­si­vat eni­ten hyö­dyk­si sii­nä, että pys­tyt­täi­siin edes palaut­ta­maan ja pelas­ta­maan yksit­täi­siä luon­to­ko­ko­nai­suuk­sia, kuten vih­rei­den omal­la val­ta-alu­eel­la ole­va Van­taan­jo­ki, jos­ta voi­si tul­la ensim­mäi­nen suu­ri luon­non­pa­lau­tus­koh­de, jos tuo suul­la ole­va pato nyt ensik­si poistettaisiin.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Fos­sii­li­ve­ro ja pääs­tö­kaup­pa ovat mel­kein sama asia.

    Täs­sä muu­ta­mia kes­kei­siä eroja.

    - Pääs­tö­kaup­pa on moni­mut­kai­nen jär­jes­tel­mä, joka on onnis­tut­tu lei­po­maan niin suu­rek­si, han­ka­las­ti ymmär­ret­tä­väk­si, uuti­soi­ta­vak­si ja muu­tet­ta­vak­si kakuk­si, että se ei käy­tän­nös­sä ole vai­kut­ta­nut tuo­ta eikä tätä fos­sii­lis­ten kulut­ta­mi­seen. Jar­rut­ta­vien lob­ba­rei­den unel­ma siis. Pääs­tö­oi­keu­det ovat kai edel­leen lähes ilmai­sia. Suo­raan raa­ka-ainei­den tuo­tan­toon / tuo­mi­seen koh­dis­tu­van veron vas­taa­va kier­tä­mi­nen tai neut­ra­loi­mi­nen oli­si lähes mahdotonta.

    - Pääs­tö­kaup­pa kos­kee vain yhtä rajal­lis­ta sek­to­ria. Ylei­nen raa­ka-ainei­siin kohds­tu­va vero rajoit­tai­si kaik­kea fos­sii­lis­ten kulutusta.

    - Pääs­tö­kaup­pa tuot­taa enem­män byro­kra­ti­aa kuin fossiilivero.

    - Fos­sii­li­ve­ro mah­dol­lis­taa luon­te­vas­ti myös fos­sii­li­tul­lien käyt­töön­o­ton. Tämä on hyö­dyl­lis­tä, sil­lä näin voi­daan estää suo­ra­vii­vai­ses­ti fos­sii­li­vuo­to­ja fos­sii­li­ve­roa­lu­een ulkopuolelle.

    - Fos­sii­li­ve­roa ja fos­sii­li­tul­le­ja voi käyt­tää jous­ta­vas­ti myös niin, että nii­den käyt­tö aloi­te­taan ilmas­ton­suo­je­luun posi­tii­vi­sim­min suh­tau­tu­vis­ta mais­ta. Pääs­tö­kaup­pa on jo sidot­tu jok­seen­kin kiin­teäs­ti EU:n osak­si. Jos EU ete­nee asias­sa tehok­kaas­ti, tämä ei ole rajoi­te. Ellei ete­ne, koko han­ke pysäh­tyy asi­aa eni­ten jar­rut­ta­maan pyr­ki­vien mai­den tasolle.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pääs­tö­kaup­pa on sii­nä mie­les­sä toi­mi­nut lois­ta­vas­ti, että pääs­töt ovat vähen­ty­neet sovi­tul­la mää­räl­lä ja vähän enem­män­kin. Sik­si pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on liki nol­las­sa. Kun vähen­tä­mi­nen on näin help­poa, pitäi­si vähen­tää enem­män, kos­ka maa­il­maa ei ole vie­lä pelastettu.

    Käsit­tääk­se­ni ylei­nen käsi­tys on, että pääs­tö­oi­keu­det ovat olleet lähes ilmai­sia, ja fos­sii­lis­ten kulu­tuk­sen las­kun kes­kei­nen syy on ollut lama eikä suin­kaan päästökauppa.

  10. åke:
    ‘snip’
    Vih­reät halua­vat että hel­sin­ki läm­pi­ää kivi­hii­lel­lä. Tie­dok­si vaan että Austra­lias­sa raken­ne­taan val­ta­vaa kivi­hii­li­sa­ta­maa kes­kel­le suur­ta val­li­riut­taa. Eikö sil­lä ole mitään merkitystä? 

    Eipä tai­da Austra­lian hii­li­sa­ta­mal­la olla mer­ki­tys­tä tur­peen vero­tuk­seen Suomessa?

  11. Itse olen ihme­tel­lyt innok­kuut­ta las­kea tur­peen veroa ja lisä­tä puu­ener­gian tukea täs­sä talous­ti­lan­tees­sa, kun molem­mat (aina­kin ilman epä­suo­ria vai­ku­tuk­sia) hei­ken­tä­vät jul­kis­ta talout­ta täs­sä muu­ten­kin keh­nos­sa tilan­tees­sa. Jos tur­peen veroa on lupa las­kea suh­tees­sa kivi­hii­leen, niin eikö sil­loin oli­si sen sijaan jotain liik­ku­ma­va­raa myös kivi­hii­len veron nostoon?

    Lauh­de­voi­man polt­toai­ne­käyt­tö on mie­les­tä­ni huo­no mit­ta­tik­ku. Yleen­sä­kään niin keh­nol­la hyö­ty­suh­teel­la ei kan­na­ta puu­ta tai muu­ta polt­toai­net­ta polt­taa kuin kulu­tus­pii­keis­sä, niin kuin nyt tehdäänkin.

    Tilas­to­kes­kus muu­ten kir­joit­taa alku­vuo­den 2014 tilan­tees­ta, että kivi­hii­len kulu­tus vähe­ni ja tur­peen nousi:
    http://tilastokeskus.fi/til/ehk/2014/02/ehk_2014_02_2014-09–22_tie_001_fi.html
    “Tur­peen kulu­tus kas­voi tam­mi-kesä­kuus­sa 12 pro­sent­tia (3,7 PJ). Kas­vu selit­tyy vii­me vuo­den ennä­tyk­sel­li­sen alhai­sel­la tur­peen käy­töl­lä. Yksit­täi­sis­tä ener­gian­läh­teis­tä eni­ten las­ki hii­len kulu­tus, 24 pro­sent­tia (22 PJ)…Puupolttoaineiden kulu­tuk­ses­sa oli las­kua noin 10 pro­sent­tia (19 PJ).” 

    Met­sä­hak­keen käyt­tö ener­gia­lai­tok­sil­la kas­voi 5% (0,43 Mm³) vuon­na 2013. Vuo­des­ta 2014 ei ole tie­to­ja saa­ta­vil­la. Puu­ener­gian käy­tön koko­nai­suu­teen vai­kut­taa myös met­sä­teol­li­suu­den tuo­tan­to, joten en tie­dä mis­tä tuo alku­vuo­den hie­man ener­gian koko­nais­ku­lu­tus­ta suu­rem­pi vähe­ne­mä koostuu.
    ( http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/puunkaytto/puunkaytto_energia_t.html?raportointikohde=maara&metsakeskukset=16&luokitteluvalinta=metsahake&alkuv=2013&loppuv=2013&submits=Hae+tiedot )

    Aina­kin kan­nat­tai­si vie­lä pysäh­tyä ana­lyyt­ti­ses­ti miet­ti­mään tätä vero/­tu­ki-koko­nai­suut­ta ilman hötkyilyä.

  12. Se mikä ei näy, on help­po pitää pois mielestä.

    Uuti­soi­tiin maa­kaa­sun­tuo­tan­nos­ta ja öljyn­ja­los­ta­moil­ta kar­kaa­vat huo­mat­ta­vat mää­rät metaa­nia ilmakehään.
    Ilmiön laa­juus pal­jas­tui satelliittikuvilta.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pääs­tö­kaup­pa on sii­nä mie­les­sä toi­mi­nut lois­ta­vas­ti, että pääs­töt ovat vähen­ty­neet sovi­tul­la mää­räl­lä ja vähän enem­män­kin. Sik­si pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on liki nol­las­sa. Kun vähen­tä­mi­nen on näin help­poa, pitäi­si vähen­tää enem­män, kos­ka maa­il­maa ei ole vie­lä pelastettu.

    Talous­suh­dan­teis­ta, ja kulu­tuk­sen pääs­tö­jen osit­tai­ses­ta ulkois­ta­mi­ses­ta Aasi­aan 1990-lukuun näh­den, tuo lähin­nä joh­tuu EU:n koh­dal­la. Yhdys­val­lois­sa on vai­kut­ta­nut lius­ke­kaa­su­buu­mi. Ei yksi­kään maa ole sil­ti kehit­tä­nyt visio­ta ener­gia­pa­le­tis­ta, joka pääs­tö­jä las­ki­si koh­den haa­veil­tu­ja tavoit­tei­ta. Ei lähel­le­kään. Vih­rei­den eri mais­sa kehu­ma kehi­tys on ollut lähin­nä kal­lis­ta sil­män­lu­met­ta, jos­sa hii­li lisään­tyy sen jul­ki­si­vun “vih­reän” ener­gian taka­na. Ydin­voi­maan panos­ta­neet maat kyl­lä­kin erot­tuen eduk­seen, mut­ta se on ajal­ta ennen pääs­tö­kaup­paa pääosin.

    Täs­sä todel­li­suus, vuon­na 2014 tuo käy­rä lie­nee jo ohit­ta­nut IPCC:n pahim­man ske­naa­rion ennus­teen, ja osoit­taa jyr­käs­ti ylös­päin: http://tinyurl.com/m9btb9v

    Mis­tä johtuu?

    http://tinyurl.com/ld3qc3c

    Intia seu­raa vii­veel­lä vas­taa­val­la kas­vu­käy­räl­lä. Molem­mat maat ovat toden­neet, että eivät aio suos­tua mihin­kään glo­baa­lei­hin kiin­tiöi­hin tai veroi­hin. Oman maan­sa sisäis­tä pääs­tö­kaup­paa tule­vat käy­mään jon­kin ver­ran ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­sek­si, mut­ta pää­ta­voi­te on talous­kas­vun jäl­keen ter­vey­del­le hai­tal­lis­ten hiuk­kas­pääs­tö­jen vähentäminen.

    Kii­nan CO2-pääs­töt ovat nykyi­sel­lään 28% glo­baa­leis­ta pääs­töis­tä (toden­nä­köi­ses­ti enem­män) ja Yhdys­val­to­jen 14% ja EU:n 10%. Yhdys­val­to­jen ja EU:n pääs­töt eivät ole kas­va­mas­sa, mut­ta Kii­nan toden­nä­köi­ses­ti vie­lä lähes tuplaan­tu­vat nykyi­ses­tä ennen kuin tasaan­tu­vat ja alka­vat sit­ten hil­jak­siin las­kea. Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että kii­na­lai­sen hii­li­ja­lan­jäl­ki hen­keä koh­den on jo suu­rem­pi kuin EU:n kan­sa­lai­sen. Tämä joh­tuu Kii­nan talou­den erit­täin huo­nos­ta hii­li-inten­si­tee­tis­tä. Intia tulee toden­nä­köi­ses­ti ohit­ta­maan Kii­nan nykyi­sen pääs­tö­ta­son maan teol­lis­tues­sa ja väes­tön kas­vaes­sa. Mai­den yhteen­las­ket­tu väes­tö on yli 2,5 mil­jar­dia ja tulee kas­va­maan yli 3 mil­jar­din. Eivät­kä nämä ole ainoi­ta väki­rik­kai­ta mai­ta, joi­den nousu­käy­rä on vas­taa­va. Yhdys­val­to­jen ja EU:n yhteen­las­ke­tut pääs­töt oli­vat nyt 1/4 glo­baa­leis­ta pääs­töis­tä. Pian ne ovat 15%.

    Havain­nol­lis­tus: http://tinyurl.com/ph8vnsm

    New Yor­kiin Kii­na ja Intia eivät lähet­tä­neet kor­kean tason edus­ta­jaa. Molem­mat pitä­vät visus­ti kiin­ni sii­tä, että ovat yhä kehi­tys­mai­ta, eikä pääs­tö­ra­joi­tuk­siin sitou­tu­mi­nen kos­ke hei­tä. Tämän kokouk­sen piti olla alus­tus ensi vuo­den “Köö­pen­ha­mi­nan uuteen yri­tyk­seen” Parii­sis­sa. Sii­nä tämän het­ken rea­lis­mi sen sito­van ja tiu­kan glo­baa­lin sopi­muk­sen saa­mi­sek­si, joka on vält­tä­mä­tön ennak­koeh­to pääs­tö­kau­pan toi­mi­vuu­del­le. Ei tae tie­ten­kään sekään, mut­ta ilman sitä on tur­ha edes yrittää.

    Joten tuon “maa­il­man pelas­ta­mi­se­si” suh­teen todel­la­kin on vie­lä pal­jon teh­tä­vää. Pelk­kä Euroop­paan tui­jot­ta­mi­nen vää­ris­tää kuvan totaa­li­ses­ti. Mut­ta eihän täs­sä ole­kaan kyse useim­mil­le maa­il­man­pa­ran­ta­jil­le CO2-pääs­tö­jen todel­li­ses­ta glo­baa­lis­ta las­kus­ta, vaan län­ti­sen ihmi­sen nega­tii­vi­ses­ta iden­ti­tee­tis­tä ja synnintuskasta.

  14. Lob­ba­rit ohjaa­vat aivan lii­kaa ener­gia­bis­nek­siä. Otan esi­mer­kik­si Vapon lob­ba­rei­den sit­kei­tä har­hau­tuk­sia, jot­ka mene­vät yhä päät­tä­jiin kuin häkä:

    1. Vapon sivuil­la­kin on tur­ve­tuo­tan­non mai­nos­fraa­si “Puu ei pala yksin”. Ei polt­toai­ne­seok­sen tar­vit­se olla puu­hak­keen ja tur­peen seos. Puu­ha­ke palaa yksin­kin, mut­ta tie­tys­ti polt­to­sää­tö­jen pitää olla eri­lai­set. Vie­lä parem­pi, jos polt­to­lai­tos alu­nal­kaen raken­ne­taan puun­polt­toon ilman tur­vet­ta. Puh­taal­la puu­hak­keel­la toi­mi­via iso­ja­kin polt­to­lai­tok­sia on myös Suomessa.

    2. Vapon ja mui­den­kin tur­peen­nos­ta­jien mukaan tur­ve­soi­den ravin­ne­pääs­töt vesis­töi­hin ovat suo­ras­taan ole­mat­to­mat. Tot­ta­han se on, mut­ta väit­teen koros­ta­mi­nen on mes­ta­ri­luo­kan har­hau­tus. Nimit­täin kaik­kien vesis­tö­jen poh­ja­liet­tee­seen on las­keu­tu­nut aiko­jen kulues­sa ravin­tei­ta, jot­ka ovat luon­non omia pääs­tö­jä mine­raa­liai­nes­ten rapau­tues­sa, aikai­sem­pien vuo­sien vie­mä­ri­pääs­tö­jä, maa­ta­lou­den pääs­tö­jä, 70-luvun met­sä­oji­tuk­sen pääs­tö­jä ym. Ne pysy­vät aika hyvin poh­ja­liet­tees­sä, jos veden hap­pi­ti­lan­ne säi­lyy hyvänä.
    Kun tur­peen nos­ton yhtey­des­sä tur­ve­suon kui­va­tus­ve­sien muka­na sekä pöly­nä tuul­ten muka­na vesis­töön kul­keu­tuu pie­niä (vaik­ka­kin lähes ravin­teet­to­mia) tur­ve­hiuk­ka­sia, ne saa­vat vesis­töis­sä aikaan hapen vähe­ne­mis­tä. Vähä­hap­pi­nen vesi puo­les­taan kas­vat­taa vesis­tön sisäis­tä kuor­mi­tus­ta eli poh­ja­liet­tee­seen sitou­tu­nei­den ravin­tei­den liu­ke­ne­mis­ta vesiin. Vaik­kei tur­peen­nos­to tuo­kaan vesis­töi­hin ravin­tei­ta, yhtä kaik­ki tur­peen­nos­to on syyl­li­nen vesien rehe­vöi­ty­mi­seen, kun se vapaut­taa men­nei­den vuo­si­kym­me­nien syn­nit taas val­loil­leen. Tämä ilmiö luo noi­dan­ke­hän, kun alkuun pääs­syt rehe­vöi­ty­mi­nen kiih­dyt­tää itse­ään luo­mal­la syve­ne­vää hap­pi­ka­toa ja sitä kaut­ta irrot­taa liet­teis­tä lisää ravinteita.

    3. Taka­vuo­si­na Vapo koros­ti, että tur­ve on uusiu­tu­va polt­toai­ne. Vaik­ka se onkin hitaas­ti uusiu­tu­va, se on ver­rat­ta­vis­sa hii­li­pääs­tö­jen­sä takia kivi­hii­leen. Tämä on lopul­ta­kin ylei­ses­sä tie­dos­sa ja sen osoit­ta­mi­seen tar­vit­tiin EU:n apua.

  15. Jyr­ki Pato­mä­ki, voi­ma­lai­tos voi­daan suun­ni­tel­la pel­käl­le puu­polt­toai­neel­le. Mut­ta maas­sam­me on vie­lä aika mon­ta sel­lais­ta pan­nua, jois­sa ei voi 100%:sti polt­taa puu­ta ellei hyväk­sy sitä ris­kiä, että höy­ry­put­ket posah­te­le­vat sil­loin tällöin. 

    Toi­nen vaih­toeh­to on pudot­taa höy­ryn läm­pö­ti­laa, jol­loin kor­kea­läm­pö­ti­la­kor­roo­sion ris­ki pie­ne­nee. Täl­löin hyö­ty­suh­de huo­no­nee, ja hake-ener­gia menet­tää sitä kaut­ta kil­pai­lu­ky­ky­ään fossiilisille.

  16. EU tasol­la on sel­lai­nen ongel­ma että väki­rik­kais­sa EU mais­sa suo on lähin­nä kan­san­pe­rin­ne muisto.
    Suo­mi ei ole väki­ri­kas maa ja maa­pin­ta-alas­tam­me lähes 30 % on suo­ta. Täs­tä syys­tä ei pitäi­si EU tasol­la päät­tää suo­asiois­ta kovin­kaan kaik­kia sito­vas­ti. Tun­nem­me itse asian paremmin.
    Eikä met­sä­asiois­ta. Jos kul­jet autol­la Mala­gan ken­täl­tä Gra­na­daan, niin näet maas­toa joka on var­mas­ti ollut jos­kus met­sää. Nyt siel­lä on vuo­ren­rin­teet mukaan lukien joka neliö vil­je­lyk­ses­sä eivät­kä istu­te­tut olii­vi­puut ole met­sää. Tuo maan­vil­je­ly on Espan­ja­lai­sil­le elin­kei­no ja voim­me ostaa sen tuot­tei­ta tal­vi­sai­kaan. He osaa­vat sen sato­jen vuo­sien perin­teel­lä. En mene neu­vo­maan hei­tä että met­sät pitää palauttaa.
    Suo­mes­sa on ollut met­sä­teol­li­suut­ta koh­ta pari­sa­taa vuot­ta eivät­kä met­säm­me ole hävin­neet mihin­kään, osaam­me siis sen­kin joi­den­kin vir­hei­den jäl­keen. Mei­tä ei tar­vit­se EU tasol­la neu­voa miten säi­ly­täm­me met­säm­me joi­den tuot­tei­ta yhden elin­kei­nom­me ansios­ta sit­ten Espan­ja­lai­set voi­vat ostaa meiltä
    Jos seu­raa­va hal­li­tus tekee ener­giaoh­jel­man­sa CO2 pääs­tö­jen alen­ta­mi­sek­si, niin sil­loin pitää suh­tau­tua tur­pee­seen nis­sä raa­meis­sa mitä uut­ta kas­vaa. Näin emme lisää ilma­ke­hän CO2 mää­rää. Kas­vaa se suo jos pol­tam­me kivi­hiil­tä­kin, mut­ta olem­me vähän tyh­miä jos vel­kaan­num­me sen takia kun ener­gi­aa on omas­ta­kin takaa. Näin käy­tet­tä­vis­sä ole­va tur­ve mää­rä on niin pal­jon että lähes­kään kaik­kea resurs­sia ei tar­vit­se ottaa käyt­töön. Lisäe­tu­na tulee se että tur­ve­suon metaa­nin tuo­tan­to heik­ke­nee ja se on CO2 näh­den 20x kas­vi­huo­ne­kaa­su. Parem­pi siis tuot­taa hii­li­dio­si­dia sii­tä tur­pees­ta kuin antaa sii­tä irro­ta ener­gi­aa metaa­nin muodossa.
    Olem­me hyö­dyn­tä­neet soi­ta usei­ta sato­ja vuo­sia eivät­kä ne ole mihin­kään hävin­neet. Sois­ta kyl­lä puhu­taan pal­jon mut­ta ani­har­va nyky­maa­il­mas­sa on käy­nyt sel­lai­ses­sa. Useas­ti upei­ta paik­ko­ja, mut­ta jos sopi­vas­ti sattuu,niin kes­tää jon­kin aikaa ennen­kuin hemo­glo­bii­ni palau­tuu nor­maa­lik­si kaik­kien vere­ni­mi­jöi­den invaa­sion jäl­keen. Kaik­kia soi­ta ei siis tar­vit­se säi­lyt­tää sen­kään takia että sai­sim­me luon­to­ko­ke­muk­sia kos­ka todel­li­suu­des­sa ani­har­va läh­tee räm­pi­mään suol­le. Ja usein ei tois­ta kertaa.

  17. Asian sivus­ta kysyi­sin, että onko tämä mah­dol­lis­ta Suo­mes­sa ja jos ja kun ei ole, mik­si? http://www.fastcoexist.com/3036271/the-sharing-economy-takes-on-electricity-so-you-can-buy-your-power-from-neighbors

    Eli Hol­lan­nis­sa on jutun mukaan täy­sin dere­gu­loi­dut ener­gia­mark­ki­nat. Sik­si säh­kö voi myy­dä vaik­ka omas­ta tuu­li­myl­lys­tä. Pal­ve­lun perus­ta­ja epäi­lee, että ener­giayh­tiöil­lä ei ole kan­nus­ti­mia myy­dä uusiu­tu­via, kos­ka ovat inves­toi­neet fossiilisiin.

    Täs­sä oli­si maa­jus­seil­la mah­dol­li­suus luo­da hyvää eikä vain tuho­ta veron­mak­sa­jien varallisuutta.

  18. Kun pääs­tö­kaup­pa alkoi, asi­aa huo­nos­ti tun­te­vat toi­mit­ta­jat ja päät­tä­jät uskoi­vat teol­li­suu­den lob­ba­rei­ta, jot­ka väit­ti­vät, että pääs­tö­kaup­pa toi­si elin­kei­noil­le yli­voi­mai­sen ras­kaat kulut. Sik­si myön­net­tiin ilmai­sia pääs­tö­oi­keuk­sia. Lop­pu­tu­los on, että suu­ret säh­kön­tuot­ta­jat onnis­tui­vat lob­baa­maan itsel­leen rahantekoautomaatin. 

    Val­tio mak­saa syöt­tö­ta­rif­fien ja inves­toin­ti­tu­kien muo­dos­sa uusiu­tu­val­le ener­gial­le kuten tuuli‑, biokaasu‑, puu­polt­toai­ne- ja bio­polt­toai­ne­hank­keil­le. Se on kui­ten­kin pien­tä nii­hin mil­jar­di­luo­kan sum­miin ver­rat­tu­na, mil­lä val­tio­val­ta tukee hii­li­voi­maa ja ydin­voi­maa. Nämä tuet kui­ten­kin kiis­te­tään tai nii­tä ei edes taju­ta tuek­si, kos­ka niis­tä ei käy­te­tä tuki-nimi­tys­tä. Hii­li­voi­ma on teh­ty erit­täin tuot­toi­sak­si jaka­mal­la ilmai­sia pääs­tö­oi­keuk­sia, jot­ka ovat sit­ten myös pol­ke­neet pääs­tö­oi­keuk­sien mark­ki­na­hin­nat. Ydin­voi­ma net­to­aa ansiot­ta, kun wind­fall-veroa ei peri­tä kuten pääs­tö­kau­pan val­li­tes­sa kuu­lui­si teh­dä van­han ydin­voi­man osal­ta, näi­hän EU:ssa sovit­tiin, kun luo­tiin pääs­tö­kaup­pa. Katai­sen hal­li­tus sen­tään ehdot­ti pien­tä muo­dol­lis­ta Wind­fall-veroa voi­ma­la­ve­ron nimel­lä, mut­ta Stub­bin hal­li­tus sen ensi­töik­seen perui. Lop­pu­tu­los­han on tukea myös sil­loin, kun on rää­tä­löi­ty mit­ta­vat veroedut!

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pääs­tö­kaup­pa on sii­nä mie­les­sä toi­mi­nut lois­ta­vas­ti, että pääs­töt ovat vähen­ty­neet sovi­tul­la mää­räl­lä ja vähän enem­män­kin. Sik­si pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on liki nol­las­sa. Kun vähen­tä­mi­nen on näin help­poa, pitäi­si vähen­tää enem­män, kos­ka maa­il­maa ei ole vie­lä pelastettu.

    Eikö valt­si­kan kan­sik­sen arvo­sa­noi­hin kuu­lu­nut yhtään hin­ta­teo­rian kurs­sia? Eikös se niin ole, että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä maa­il­man­mark­ki­na­hin­nat aset­tuu hal­vim­man kus­tan­nuk­sen maan hin­ta­ta­sol­le? Näin­hän sen siis kuu­lui­kin men­nä, kos­ka huo­mat­ta­vas­sa osas­sa maa­il­man talouk­sia hii­li­ton­nin hin­ta jäi enti­sel­leen, kos­ka ne eivät osal­lis­tu pääs­tö­kaup­paan. Euroop­pa vain ampui täs­sä itse­ään jal­kaan, eikä maa­il­ma pelas­tu­nut yhtään. Jos se aio­taan pelas­taa, niin kyl­lä jokai­sen tava­ran kulut­ta­ja­hin­taan pitää saa­da sisäl­ly­tet­tyä taval­la tai toi­sel­la saman­suu­rui­nen hii­len hin­ta riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­sä päin maa­il­maa se on val­mis­tet­tu ja mis­sä kulutettu.

  20. Kan­nat­taa muis­taa, että kaik­ki pala­mi­nen tuot­taa hii­li­diok­si­dia. Sii­nä suh­tees­sa myös­kään puu ja muu bio­mas­sa eivät ole kivi­hiil­tä kum­mem­pia. Logiik­ka on vain se, että puu kas­vaa uudes­taan. Sii­hen menee kui­ten­kin 50–80 vuot­ta, eli het­kel­li­ses­ti puun polt­to on yhtä epäe­dul­lis­ta kuin kivi­hii­len­kin (noin suu­rin piir­tein, puus­sa on myös vetyä, joka palaa vedek­si, toi­saal­ta kor­juu kulut­taa öljyä). 

    Jos taas ver­ra­taan tur­pee­seen, sen het­kel­li­nen pääs­tö on suun­nil­leen yhtä suu­ri kuin kivi­hii­len, mut­ta sekin kas­vaa uudes­taan, tosin vas­ta sato­jen — tuhan­sien vuo­sien perspektiivissä. 

    Jos läh­de­tään sii­tä, että puun kas­vun ei tar­vit­se tapah­tua samas­sa pai­kas­sa, vaan riit­tää val­ta­kun­nan mas­sa­ba­lans­si, sil­loin sama pitää paik­kan­sa tur­pee­seen. Jos suo­mas­saa kas­vaa yhtä pal­jon kuin sitä pol­te­taan, tilan­ne on hiilineutraali. 

    Kivi­hii­len osal­ta ei näin voi kos­kaan olla, pol­tam­me kym­me­nien mil­joo­nien vuo­sien aika­na ker­ty­nyt­tä hiil­tä. Tie­dot sii­tä, mikä on tur­peen mas­sa­ba­lans­si, ovat ris­ti­rii­tai­sia, mut­ta myös puun mas­sa­ba­lans­si voi kään­tyä nega­tii­vi­sek­si, jos met­sis­tä ruve­taan teho­ke­rää­mään kaik­ki lii­ke­ne­vä pol­tet­ta­va massa. 

    Kai­ken kaik­ki­aan hii­li­ve­ro oli­si yksin­ker­tai­sem­pa­na pääs­tö­kaup­paa parem­pi pääs­tö­jen hal­lin­ta­muo­to. Pääs­tö­kau­pas­ta on lähin­nä se hyö­ty, että muu­tos pois hii­les­tä voi­dan ajoit­taa muu­hun investointiohjelmaan.

    Jyr­ki Pato­mäen logiik­kaa ydin­voi­man wind­fall-veros­ta en ymmär­rä. Jos hii­li­ve­ron tai pääs­tö­kau­pan tavoit­tee­na on vähen­tää fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­töä teke­mäl­lä ne kal­liim­mik­si, min­kä ihmeen takia pitäi­si samal­la vai­keut­taa nii­den kor­vaa­mis­ta muil­la ener­gian­tuo­tan­to­muo­doil­la? Pitäi­si­kö siis vesi­voi­maa myös verot­taa, samoin tuu­li­voi­maa ja aurin­koe­ner­gi­aa, jos ne täs­sä myl­lä­käs­sä tule­vat kannattaviksi?

    1. Wind­fall-veron tar­koi­tus oli vai­kut­taa van­haan ydin- ja ennen kaik­kea vesi­voi­maan. Se oli­si ollut täy­sin perus­tel­tu tapa kon­fis­koi­da poli­tii­kan suun­nan­muu­tok­sen tuot­ta­ma ansio­ton hyö­ty yhteis­kun­nal­le. Mones­sa maas­sa val­tio omis­taa vesi­voi­man, joten tätä ter­vet­ta ei niin ollut. Uusiin inves­toin­tei­hin se ei oli­si vaikuttanut.
      Jos teh­täi­siin päin­vas­tai­nen muu­tos, vaik­ka­pa maa­ta­lou­den t5ullisuojan pois­ta­mi­nen — hai­tan kär­si­jät ovat kyl­lä vaa­ti­mas­sa kom­pen­saa­tio­ta ansiu­ot­to­mas­ta tappiosta.

  21. No nyt sit­ten pal­jas­tuu että aina­kin joil­tain hii­li­kai­vo­sa­lueil­ta­kin kar­kaa metaa­nia ilma­ke­hään. Metaa­ni on pal­jon hii­li­diok­si­dia voi­mak­kaam­pi kas­vi­huo­ne­kaa­su (30 tai 100 ker­taa voi­mak­kaam­pi, riip­puen las­ke­taan­ko 100 vuo­den vai 20 vuo­den vai­ku­tus­ta). Joten ei tar­vit­se kovin pal­joa metaa­nin­kar­kai­lua liit­tyä kivi­hii­len kai­va­mi­seen (n. 0.4% tai 1.2% lou­hi­tun kivi­hii­len ener­gia­si­säl­töä vas­taa­va mää­rä), niin tur­peen 12% kivi­hiil­tä huo­nom­pi hiilidioksipäästöt/energia suh­de jää toi­sek­si metaa­nin hait­toi­hin näh­den. (Ellei sit­ten käy ilmi että tur­peen­kin kor­juus­ta muo­dos­tuu metaania.)

    Asi­aan liit­ty­vä tie­de oli­si ehkä hyvä sel­vit­tää, sil­lä ilmei­ses­ti ainoa syy suo­sia kivi­hiil­tä eikä tur­vet­ta on tuo tur­peen 12% kivi­hiil­tä suu­rem­mat hiilidioksidipäästöt?

    http://www.nasa.gov/press/2014/october/satellite-data-shows-us-methane-hot-spot-bigger-than-expected/

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/2014GL061503/abstract

  22. Käy­kää kat­so­mas­sa käy­tös­tä pois­tet­tu­ja tur­ve­soi­ta, niil­lä kas­vaa uut­ta tur­vet­ta tai puu­ta val­ta­vaa vauh­tia. Siel­lä ne on ne maa­pal­lon keuh­kot tuot­ta­mas­sa hap­pea ja kulut­ta­mas­sa hii­li­diok­si­dia, ei sade­met­sis­sä joi­den net­to­vai­ku­tus kaa­su­ta­sees­sa on pyö­reät nolla.

    Muu­ten­kin tur­ve­soil­ta (kuten kai­kil­ta soil­ta) valuu lähin­nä typ­peä joka vesis­töis­sä estää sini­le­vän kas­vua ja siten hap­pi­ka­toa (sini­le­vil­lä on kyky tuot­taa typ­peä itse, mut­ta jos sitä on vedes­sä riit­tä­väs­ti ennes­tään niin kil­pai­lue­tua ei ole) Poh­jan­lah­del­la ei ole sini­le­vä­ku­kin­to­ja kun joet tuo­vat pal­jon typ­peä soil­ta ja nurmipelloilta.

    Viher­va­sem­mis­ton tym­pein piir­re on tie­tee­seen vedo­ten levit­tää puo­li­to­tuuk­sia ja suo­ra­nai­sia val­hei­ta kuten tämä höpö­tys tur­pees­ta fos­sii­li­se­na polt­toai­nee­na (uus­kiel­tä pahimmillaan).

    1. Onko joku pys­ty­nyt osoit­ta­maan, että käy­tös­tä pois­tet­tu tur­ve­suo sitoo hiil­tä enem­män khuin suo sitoi ennen kuin sii­tä pois­tet­tiin turve?

  23. EU on ymmär­tääk­se­ni hyväk­sy­nyt sen aja­tuk­sen, että puu­ta saa tukea niin pal­jon, että puu on kil­pai­lu­ky­kyi­nen kil­pai­le­van ei uusiu­tu­van polt­toai­neen kans­sa. Mut­ta yli­tu­kea ei saa maksaa.

    Aiem­min puun pää­kil­pai­li­jak­si kat­sot­tiin tur­ve ja sii­tä syn­tyi tur­peen vero­tuk­sen ja puun tuen kytkentä.

    Mut­ta nyt puun pää­kil­pai­li­ja aina­kin lauh­des­säh­kön tuo­tan­nos­sa on kivihiili.

    Ongel­ma­na on se, että nyt samaa tukea mak­se­taan sekä säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­nos­sa että lauh­de­säh­kön tuotannossa. 

    Pitäi­si raken­taa kak­si tuki­jär­jes­tel­mää. Säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­nos­sa puun pää­kil­pai­li­ja­na jat­kai­si tur­ve. Lauh­de­säh­kön tuo­tan­nos­sa tuki raken­net­tai­siin siten, että puu oli­si kil­pai­lu­ky­kyis­tä kivi­hii­len kanssa. 

    Muo­dos­tui­si tilan­ne, jos­sa puun tuki oli­si isom­pi lauh­de­säh­kön puo­lel­la. Tur­peen veroa ei tar­vit­si­si vält­tä­mät­tä las­kea ollenkaan.

    Kos­ka säh­kön tuo­tan­nos­sa ei peri­tä polt­toai­ne­ve­ro­ja, niin puu on kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pää säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­nos­sa kuin lauh­de­säh­kön tuotannossa. 

    Jos nykyi­sen tuki­jär­jes­tel­män ouit­teis­sa yri­te­tään lauh­de­säh­kön tuo­tan­to kaa­pa­ta puul­le, niin säh­köä ja läm­pöä tuot­ta­vil­le lai­tok­sil­le jou­du­taan mak­sa­maan yli­tu­kea Tämä tar­koit­taa yli­mää­räis­tä tur­peen vero­tu­kea ja yli­mää­räis­tä puun tukea. Se tuli­si veron­mak­sa­jil­le kalliiksi.

    Lisäk­si ihmet­te­len sitä, aio­taan­ko nyt bud­jet­ti­raa­mi puh­kais­ta puun lisä­tu­ki­ra­hoil­la, vai löy­tyy­kö jos­tain sääs­tö­jä, joi­ta ei löy­ty­nyt lap­si­li­sä­sot­kun yhteydessä?

  24. Puun edis­tä­mi­sek­si vaa­di­taan vie­lä tur­vet­ta. Aika­jän­teel­lä jos­sa tur­ve vaih­tuu puuk­si menee vie­lä aikaa ja täs­sä väli­vai­hees­sa ei 11% CO2 pääs­tö­jen ero­tuk­sen vuok­si kan­na­ta pääs­tää kivi­hiil­tä sisä­maan voi­ma­lai­tok­siin. Tähän on yksin­ker­tai­nen syy sii­nä, että kivi­hii­len logis­tiik­ka­ket­ju on juna tai lai­va ja puul­la ja tur­peel­la rekat. Jos kivi­hii­li alkaa syö­mään logis­tiik­ka­ket­jua tulee sii­tä kal­liim­pi. Tämä taas syö eri­tyi­ses­ti puun mah­dol­li­suuk­sia, kos­ka puu­ta pitää kul­jet­taa useam­pi rek­ka enem­män kuin tur­vet­ta per MWh. Tämä koros­tuu vie­lä sii­tä syys­tä, että tal­vel­la ja keli­rik­koai­kaan puu on vie­lä ris­kialt­tiim­pi ja kun sen logis­tiik­ka on hajau­tu­nut, tur­peen olles­sa kovas­ti kes­kit­ty­nyt kan­nat­taa siir­ty­mä­vai­hees­sa pitää puu­ener­gian ystä­vän myös tur­pees­ta sopi­vas­sa määrin.

  25. Noin se tie­tys­ti on.

    Maa­il­ma ei pelas­tu­nut, mut­ta maa­il­man­kau­pan teo­riat sailyivat.

    MOT

  26. Jyr­ki Pato­mä­ki: Katai­sen hal­li­tus sen­tään ehdot­ti pien­tä muo­dol­lis­ta Wind­fall-veroa voi­ma­la­ve­ron nimel­lä, mut­ta Stub­bin hal­li­tus sen ensi­töik­seen perui.

    Win­fall-vero sopii kyl­lä ydin­voi­man vas­tus­ta­jil­le. Semm­moi­nen vero kun kehi­te­tään, niin ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­jat miet­ti­vät että heil­lä on inves­toin­nin lop­pu­tu­lok­ses­sa kol­me vaihtoehtoa:
    1) Lai­tos tuot­taa tap­pioi­ta, jol­loin ne jää­vät omal­le kontolle
    2) Lai­tos pyö­rii niin ja näin. No eipä ollut hyö­tyä juu­ri raken­taa­kaan sitä.
    3) Lai­tos tuot­taa käyn­nis­ty­mi­sen jäl­keen pal­jon rahaaa, kos­ka ydin­voi­ma­layh­tiön arvio pääs­tö­oi­keuk­sien tule­vis­ta hin­nois­ta on käy­nyt toteen. Ja täl­löin val­tio lät­käi­see lii­an hyvin menes­ty­nyt­tä windfall-verollla.

    Tilan­net­ta jos­sa oli­si jär­keä raken­taa ydin­voi­ma­lai­tos, ei enää ole. Minä en aina­kaan iki­nä luot­tai­si kuu­den mil­jar­din inves­toin­tia teh­des­sä sii­hen, ettei jo van­hoil­le ydin­voi­ma­lai­tok­sil­le sisäl­ly­tet­tyä veroa laa­jen­net­tai­si kos­ke­maan myös uusia lai­tok­sia, mikä­li ne sat­tui­si­vat ole­maan erit­täin kan­nat­ta­via. Val­tio on vel­kai­nen, vasem­mis­to huu­taa lisää vero­ra­haa ja vih­reät nyt vain halua­vat muu­ten­kin kurit­taa ener­gia­teol­li­suut­ta, eri­tyi­ses­ti ydinvoimaloita.

    On ihan tur­ha väit­tää että val­tion lupaus wind­fall-veron ker­ta­luon­toi­suu­des­ta ja sii­tä että se kos­ki­si vain van­ho­ja ydin­voi­ma­lai­tok­sia, oli­si uskot­ta­va. En minä aina­kaan uskoi­si sitä. Kysy­kä vaik­ka vapaa­eh­toi­sil­ta elä­ke­sääs­tä­jil­tä, pal­jon­ko val­tion lupauk­siin vero­koh­te­lus­ta voi luottaa.

  27. Tomi:Eli Hol­lan­nis­sa on jutun mukaan täy­sin dere­gu­loi­dut ener­gia­mark­ki­nat. Sik­si säh­kö voi myy­dä vaik­ka omas­ta tuulimyllystä. 

    Aika mar­gi­naa­li­sek­si tuo jää noil­la hinnoilla:

    Their cur­rent price is about 28 cents per kilowatt hour.”

    Lisäk­si pitää mak­saa välit­tä­jä­fir­mal­le 12$ eli mel­kein 10 e kuu­kau­des­sa perusmaksua. 

    Kyl­lä tuo on niin kal­lis­ta, että jää kyl­lä erit­täin vau­rai­den ekoih­mis­ten huviksi.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Uusiin inves­toin­tei­hin se ei oli­si vaikuttanut.

    Aina­han sitä voi läm­pi­mik­seen puhua. On eri asia kuin­ka uskot­ta­val­ta se kuu­los­taa. Elä­ke­sääs­tä­jien vero­koh­te­lun vei­vaus edes­ta­kai­sin on täs­tä ihan paraa­tie­si­merk­ki. Tuli tar­vet­ta niin koh­te­lua muu­tel­tiin. Oli­si aivan var­maa, että jos uudet ydin­voi­ma­lai­tok­set osoit­tau­tui­si­vat pääs­tö­kau­pan takia raha­sam­moik­si, niin ne voi­tot kyl­lä lei­kat­tai­siin nor­maa­lil­le tuot­to­ta­sol­le uudel­la windfall-verolla. 

    Vai min­kä ihmeen takia perus­te­lu uuden ydin­voi­ma­lai­tok­sen koh­dal­la, siis jos pääs­tö­oi­keus nousi­si vaik­ka­pa 5–10 vuot­ta lai­tok­sen val­mis­tu­mi­sen jäl­keen tap­piin, oli­si yhtään eri­lai­nen kuin van­han? Mitä se val­mis ydin­voi­ma­lai­tos on teh­nyt sii­nä vai­hees­sa, jos vaik­ka­pa pääs­tö­oi­keuk­sia lei­ka­taan 5 vuot­ta sen val­mis­tu­mi­sen jälkeen?

    Kuten sanoin, wind­fall-vero on lois­ta­va estä­mään moi­sia inves­toin­te­ja. Jos osuu­kin kul­ta­suo­neen niin suu­rin hyö­ty menee­kin valtiolle.

  29. Päi­vän hesa­rin mukaan Ruot­sis­sa tur­ve kat­so­taan uusiu­tu­vak­si luon­non­va­rak­si. Ei mikään ihme että Ruot­sis­sa menee parem­min, ovat huo­nom­pia omaan jal­kaan ampujia.

    Ja taka­vuo­si­na sel­lu- ja pape­ri­teol­li­suus pila­si jokia ja jär­viä, pitää­kö myös nii­den toi­min­ta ajaa nyt koko­naan alas?

  30. Toi­nen syys vas­tus­taa tur­ve­tuo­tan­toas on, että tur­ve­tuo­tan­to pilaa jär­vet. On pilan­nut nii­tä jo paljon.”

    No, mik­si te lain­sää­tä­jät ette mää­rää, että tur­peen­nos­to tulee toteut­taa mene­tel­mäl­lä, joka ei vesis­tö­jä pilaa? Jär­vien pilaan­tu­mi­nen tur­ve­tuo­tan­non takia on tei­dän kan­san­edus­ta­jien päät­tä­mät­tö­myy­den tulosta.

    Voi­han tur­ve­ker­rok­set irrot­taa ja siir­tää soil­ta paa­lei­na kui­vu­maan sen muu­ta­ma sata met­riä, min­kä pääs­sä met­sä­au­to­tiet tuo­tan­toa­luei­den reu­nal­la Suo­mes­sa kul­ke­vat. Näin tur­ve­tuo­tan­nos­ta tulee ympä­ri­vuo­ti­ses­ti työl­lis­tä­vä toimiala.

    On täy­sin höl­möä vas­tus­taa tämän ainoan ener­gia­muo­don hyö­dyn­tä­mis­tä, jon­ka puit­teis­sa meil­lä on mah­dol­lis­ta olla ener­giao­ma­va­rai­sia ja samal­la sal­lia ulko­mai­sen kivi­hii­len poltto.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko joku pys­ty­nyt osoit­ta­maan, että käy­tös­tä pois­tet­tu tur­ve­suo sitoo hiil­tä enem­män khuin suo sitoi ennen kuin sii­tä pois­tet­tiin turve? 

    Kun pide­tään vesi­ta­lous “kun­nos­sa”, niin enti­nen tur­ve­suo puus­toa tai ruo­ko­hel­peä kas­vaes­saan tuot­taa enem­män uut­ta bio­mas­saa per vuo­si kuin veti­nen luon­non­ti­lai­nen suo.

    Jos näkee suon vain hii­li­va­ras­to­na, voi varas­toi­mis­no­peut­ta kiih­dyt­tää levit­tä­mäl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dun jäte­liet­teet luonnonsoille.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Toi­nen syys vas­tus­taa tur­ve­tuo­tan­toas on, että tur­ve­tuo­tan­to pilaa jär­vet. On pilan­nut nii­tä jo paljon.

    Vil­pi­tön kysy­mys. Sijait­se­vat­ko hii­li­kai­vok­set (onnek­kaan sat­tu­man tai geo­lo­gi­sen syyn ansios­ta?) pää­osin vähäi­siä luon­toar­vo­ja sisäl­tä­vil­lä alueil­la. Jos Suo­mes­sa oli­si hii­li­kai­vos… kuka jatkaa?

  33. Kan­nat­taa muis­taa, että kaik­ki pala­mi­nen tuot­taa hii­li­diok­si­dia. Sii­nä suh­tees­sa myös­kään puu ja muu bio­mas­sa eivät ole kivi­hiil­tä kummempia.”

    On sii­nä iso ero. Puun voi polt­taa kat­ti­las­sa tai met­säs­sä. Jäl­kim­mäis­tä kut­su­taan lahoamiseksi.

    Joku kek­sii vie­lä sakot­taa Suo­mea kun luon­non­pois­tu­ma vapaut­taa hii­li­diok­si­dia ilmakehään.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Wind­fall-veron tar­koi­tus oli vai­kut­taa van­haan ydin- ja ennen kaik­kea vesi­voi­maan. Se oli­si ollut täy­sin perus­tel­tu tapa kon­fis­koi­da poli­tii­kan suun­nan­muu­tok­sen tuot­ta­ma ansio­ton hyö­ty yhteiskunnalle.

    Tuen vih­re­ää kehi­tys­tä, ja sijoi­tan pen­no­sia­ni uusiin tuu­li­voi­ma­loi­hin. Ole­tan että pääs­tö­kaup­pa toi­mii ja vähen­tää fos­sii­lis­ten polt­toa jat­kos­sa, joten uskon sijoit­ta­va­ni nouse­vaan ja moraa­li­ses­ti ja ympä­ris­tön kan­nal­ta puh­taa­seen alaan. Ensi vuon­na polii­ti­kot kirirs­tä­vät­kin pääs­tö­kaup­pa, ja säh­kön hin­ta nousee. Tuu­li­voi­mayh­tiö saa kal­lis­tu­nees­ta säh­kös­tä lisä­tu­lo­ja ja mak­saa minul­le osinkojakin.

    Olen­ko saa­nut nyt ansio­ton­ta hyö­tyä poli­tii­kan ensi vuo­del­le sat­tu­nees­ta odot­ta­mat­to­mas­ta suun­nan­muu­tok­ses­ta? Aiko­vat­ko vih­reät ottaa tuon saa­ma­ni osin­gon minul­ta pois uudel­la wind­fall-verol­la? Pois­te­taan­ko tuu­li­voi­mal­ta tukiai­set, kos­ka se on saa­nut ansio­ton­ta hyötyä?

    Kanan­tan kyl­lä kaik­kien luon­nol­le hait­taa aiheu­tet­ta­vien alo­jen sopi­vaa hait­to­ja hil­lit­se­vää vero­tus­ta (ml. vesi­voi­ma ja tuu­li­voi­ma). Point­ti­ni on vain sii­nä, että vesi­voi­man saa­maa hyö­tyä voi­si yhtä hyvin kut­sua puh­tan voi­man saa­mak­si “ansiok­kaak­si” hyö­dyk­si, ja sitä voi­si pitää vih­reän voi­man suu­re­na voit­to­na. Osa sijoit­ta­jis­ta on var­maan­kin sijoit­ta­nut vesi­voi­maan hil­jat­tain, kos­ka on enna­koi­nut se arvon nouse­van (kuka­tien moraa­li­sis­ta­kin syis­tä). Heil­le voi­tot eivät ole olleet edes yllät­tä­viä tai odot­ta­mat­to­mia. Sik­si näen vih­rei­den aja­man wid­fall-veron enem­män sii­tä näkö­kul­mas­ta, että val­tio kerää vero­ja siel­tä mis­tä saa, ja sil­tä mis­sä ne eivät toden­nä­köi­ses­ti aiheu­ta kon­kurs­se­ja. Ehkä muka­na on myös pien­tä kau­naa “kapi­ta­lis­tien” ja “ahnaan ja likai­sen van­han ener­gia­teol­li­suu­den” saa­mia voit­to­ja kohtaan.

    Ehkä tosi­aan tuu­li­voi­man­kin omis­ta­jil­ta lei­ka­taan vas­taa­vas­ti voi­tot sit­ten, kun poliit­kot jonain päi­vä­nä yllät­täen ja odot­ta­mat­ta saa­vat fos­sii­lis­ten polt­toa vähän kuriin 🙂 .

  35. Täl­leen kurio­si­teet­ti­na, monet var­hai­set ydin­voi­man kehit­tä­jät oli­vat aika huo­lis­saan ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja hii­li­diok­si­din kas­va­vas­ta mää­räs­tä. Esi­merk­ki­nä vaik­ka Alvin Wein­ber­ger, yksi reak­to­ri­tur­val­li­suu­den isois­ta nimistä.

  36. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
    “Kan­nat­taa muis­taa, että kaik­ki pala­mi­nen tuot­taa hii­li­diok­si­dia. Sii­nä suh­tees­sa myös­kään puu ja muu bio­mas­sa eivät ole kivi­hiil­tä kummempia.”

    On sii­nä iso ero. Puun voi polt­taa kat­ti­las­sa tai met­säs­sä. Jäl­kim­mäis­tä kut­su­taan lahoamiseksi.

    Joku kek­sii vie­lä sakot­taa Suo­mea kun luon­non­pois­tu­ma vapaut­taa hii­li­diok­si­dia ilmakehään. 

    Toi­saal­ta, sikä­li kun puun polt­ta­mi­nen on vaih­toeh­to puun käyt­tä­mi­sel­le raken­nus­ma­te­ri­aa­li­na tai raa­ka-ainee­na, polt­ta­mi­nen on aika huo­no ajatus.

    Tie­tys­ti bio­di­ver­si­tee­tin nimis­sä pui­den pitäi­si antaa kas­vaa ja laho­ta met­sis­sä (ja palaa met­sä­pa­lois­sa) omia aiko­jaan. Suo­men met­sis­tä on mil­lään tapaa luon­non­ti­lai­sia aika pie­ni osuus.

  37. Kun tur­peen nos­ton yhtey­des­sä tur­ve­suon kui­va­tus­ve­sien muka­na sekä pöly­nä tuul­ten muka­na vesis­töön kul­keu­tuu pie­niä (vaik­ka­kin lähes ravin­teet­to­mia) tur­ve­hiuk­ka­sia, ne saa­vat vesis­töis­sä aikaan hapen vähenemistä.”

    Tur­ve­soi­den kui­va­tus-ja valu­ma­ve­det on help­po ohja­ta suo­dat­ti­mien ja saos­tusal­tai­den läpi kul­ke­vik­si ja näin­hän nyky­ään myös menetellään.

    Kun tur­ve ale­taan nos­taa AIV-rehun tapaan paa­lei­na, ja siir­tää tien var­teen kor­kei­siin pinoi­hin vuo­si­kausik­si kui­vu­maan, näi­tä nykyi­siä jyr­sin­tur­peen nos­tos­sa aiheu­tu­via tur­ve­hiuk­kas­las­keu­mia ei enää ympä­ris­töön leviä. Ne paa­lit­han voi kui­vu­mi­sen jäl­keen haket­taa umpi­ti­las­sa, ja vaik­ka­pa vas­ta polt­to­kat­ti­lan varas­tois­sa. On täy­sin höl­möä jät­tää nämä 70-luvun oji­tuk­sis­sa luon­non­ti­lai­suu­ten­sa menet­tä­neet tur­ve­ker­ros­tu­mat hyö­dyn­tä­mät­tä; siis maa­tu­maan ja vähä­ra­vin­teis­ta humus­ta tuottamaan.

    Tämä tur­ve näyt­tää ole­van vih­reil­le sel­lai­nen mör­kö, ettei hei­dän luk­kiu­tu­nei­ta asen­tei­taan saa mil­lään ilveel­lä muu­tet­tua. He mie­luum­min hyväk­sy­vät ulko­mail­ta tuo­dun kivi­hii­len, kuin koti­mai­sen tur­peen polt­ta­mi­sen. Jos he tosis­saan oli­si­vat huo­lis­saan ilmas­ton ja ympä­ris­tön puh­tau­des­ta, he edis­täi­si­vät kehit­te­li­si­vät näi­tä ympä­ris­töä pilaa­mat­to­mia tur­peen nos­to­me­ne­tel­miä sen sijaan, että tor­ju­vat kysei­sen koti­mai­sen ener­gian hyö­dyn­tä­mi­sen koko­naan. Jotain fos­sii­lis­ta polt­toai­net­ta me joka tapauk­ses­sa jou­dum­me kat­ti­lois­sam­me polt­ta­maan näi­den saas­tut­ta­mat­to­mien fuusio­reak­to­rien kehit­tä­mis­tä odotellessa.

    Nykyi­ses­sä maa­il­man­po­liit­ti­ses­sa tilan­tees­sa meil­lä pitää olla ole­mas­sa koti­mai­nen ener­gia­rat­kai­su, ettei mei­dän itse­näis­tä pää­tök­sen­te­koa voi­da ener­gia­huol­lon puit­teis­sa ulko­puo­lel­ta ohjail­la tai painostaa.

    Tur­vet­ta hyö­dyn­täen me voim­me tar­vit­taes­sa olla täy­sin energiaomavaraisia!

    1. Se, että tur­ve voi­tai­siin teo­rias­sa nos­taa paa­lei­na kui­vu­maan, ei ole mikään syy myön­tää lupaa jyr­sin­tur­peel­le. Vaik­ka on teo­rias­sa mah­dol­lis­ta teh­dä teho­kas puh­dis­tus myös jyr­sin­tur­peel­le. täs­tä teo­rias­ta ei ole apua käy­tän­nös­sä, jos noi­ta saos­tusal­tai­ta ei tosia­sias­sa teh­dä — siis riit­tä­vän suu­ri­na niin että ne kes­tä­vät sel­lai­set yllät­tä­vät tapah­tu­mat kuin lumen sula­mi­sen keväällä.
      Eikä sekään, että joil­la­kin suo­tyy­peil­lä rikos on jo tapah­tu­nut ja suo laho­aa hii­li­diok­si­dik­si joka tapauk­ses­sa ole syy myön­tää lupia muun­tyyp­pi­sil­le soille.

  38. Suo­men met­sien kas­vu on kyl­lä nous­sut häm­mäs­tyt­tä­vän nopeas­ti 1960-luvul­ta läh­tien (noin +45%). Nykyi­sin kas­vu on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin met­sien käyt­tö. Ja kas­vu näyt­tää vie­lä­kin täs­tä lisään­ty­vän jopa 50% 2040 men­nes­sä. Tähän vai­kut­ta­vat ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen, CO2-pitoi­suu­den kas­vu ja ilman kaut­ta tule­va “typ­pi­lan­noi­tus”. Sii­nä mie­les­sä käyt­töä voi­daan vie­lä jos­sain mää­rin lisä­tä, mut­ta ei puul­la kaik­kea ener­gi­aa voi­da tuot­taa. Myös ydin­voi­maa tar­vi­taan, var­sin­kin jos säh­kö­au­tot yleistyvät.

    Ruot­si muu­ten verot­taa kivi­hiil­tä Suo­mea huo­mat­ta­vas­ti enem­män ja kier­tää EU sää­dök­siä luo­vas­ti. Siel­lä kivi­hiil­tä vero­te­taan mm. eri­lai­sis­ta ilman saas­teis­ta ja sen rik­ki­pi­toi­suu­des­ta. Voi­ma­lai­tos­mie­het väit­tä­vät että vero­tus oli­si Suo­meen ver­rat­tu­na jopa vii­sin­ker­tais­ta ? Mik­si Suo­mes­sa nos­te­taan kädet pys­tyyn EU:n edes­sä eikä teh­dä mitään kivi­hii­len verolle.

  39. Tapio Pel­to­nen:Tie­tys­ti bio­di­ver­si­tee­tin nimis­sä pui­den pitäi­si antaa kas­vaa ja laho­ta met­sis­sä (ja palaa met­sä­pa­lois­sa) omia aiko­jaan. Suo­men met­sis­tä on mil­lään tapaa luon­non­ti­lai­sia aika pie­ni osuus. 

    Puu­ener­gian sekä hyvä että huo­no puo­li on, että se levit­täy­tyy laa­jal­le maan­tie­teel­li­sel­le alu­eel­la ja sen pai­kal­li­nen inten­si­teet­ti on mata­la. Oikeas­taan tar­vit­si­si huo­leh­tia vain sii­tä, että lajien suku­puut­toa ei pää­se tapah­tu­maan ja vuo­si­sa­to­jen pääs­tä vain ete­vin tut­ki­ja voi pää­tel­lä puu­ener­gian käy­tön sivi­laa­tion tila­päi­se­nä rat­kai­su­na ennen sci­fi-ener­gia ‑läh­tei­tä.

  40. Juha Kin­nu­nen: Mut­ta maas­sam­me on vie­lä aika mon­ta sel­lais­ta pan­nua, jois­sa ei voi 100%:sti polt­taa puu­ta ellei hyväk­sy sitä ris­kiä, että höy­ry­put­ket posah­te­le­vat sil­loin tällöin. 

    Tämä on nii­tä muu­ta­mia har­vo­ja insi­nöö­ri­tie­teel­li­sä tosi­asioi­ta turvekeskustelussa.

    Toi­nen­lai­nen tosia­sia on, että tur­peen­tuo­tan­to on pilan­nut monia kes­ki­suu­ria­kin poh­joi­sia jokia ja luke­mat­to­man mää­rän puro­ja, pik­ku­jo­kia ja ‑jär­viä. Omien joki­ka­las­ta­jan havain­to­jen perus­teel­la suu­rin osa täs­tä kui­ten­kin tapah­tui jo 80…90-luvuilla, jol­loin meno oli täy­sin vil­liä. Nyt lake­ja kun­nioi­te­taan ehkä enemmän. 

    Toki vain samaan aikaan ja sitä ennen teh­dyt jär­jet­tö­mät kui­vien kan­kai­den aurauk­set myös pila­si­vat vesiä, mut­ta siel­tä tul­lut tava­ra oli pää­asi­aa­sa epäorgaanista. 

    Kom­pro­mis­sieh­do­tuk­se­na­ni on, ettei vie­lä neit­seel­li­sil­le (osa)valuma-alueille ker­ta­kaik­ki­aan myön­ne­tä ensim­mäis­tä­kään tur­ve­tuo­tan­to­lu­paa ja perin­tei­sil­lä­kin alueil­la oltai­siin hyvin pil­kun­tark­ko­ja uusien kent­tien sel­key­ty­sal­tai­den yms. toteu­tuk­ses­ta. Tot­ta­kai, jo avat­tu­jen kent­tien­kin omistajien/operaattorien pitää lakia noudattaa.

    Tur­ve­tuo­tan­nos­sa mak­se­tut pal­kat nimit­täin jää­vät Suo­meen. Vähän on ollut ulko­maa­lai­sia töis­sä tur­ve­soil­la tai tur­ve­kus­kei­na. On eri asia, jos tur­ve­kei­sa­rit eivät täl­lais­ten reu­naeh­to­jen val­li­tes­sa vapaas­ti inves­toi­da. Jää­pä­hän jotain pahan päi­vän varalle.

  41. Pää­mis­te­ri Stub­bin ener­gia­po­liit­ti­ses­sa lin­jas­sa oli sel­keät ristiriitaisuudet:

    1. Vas­tus­te­taan tiuk­ko­ja pääs­tö­ta­voit­tei­ta, vaik­ka pide­tään ilmas­to­toi­mia riittämättöminä.

    2. Anne­taan ener­giain­ten­sii­vi­sel­le teol­li­suu­del­le ilmai­set pääs­tö­oi­keu­det, vaik­ka halu­taan mark­ki­na­voi­mien rat­kai­se­van ilmasto-ongelman.

    3. Lisä­tään tur­peen käyt­töä, vaik­ka tur­ve on yhtä paha pääs­tä­jä ilmas­ton kan­na­ta kuin kivi­hii­li. Tur­peen lisää­mi­sen sijaan maa­kaa­sun veron alen­ta­mi­nen toi­si välit­tö­mät ja suu­ret pääs­tö­vä­hen­nyk­set Suo­men ener­gian­tuo­tan­nos­sa. Viron put­ken ja LNG-ter­ni­maa­lin kans­sa maa­kaa­su ei myös­kään lisää Venäjä-riippuvuutta. 

    4. Raken­taan venä­läis­voi­min ja venä­läi­sin suun­nit­te­li­join ydin­voi­maa, vaik­ka suo­ma­lai­set­kin tar­vit­si­si­vat työtä.

    5. Raken­ne­taan Rosa­to­min — joka on suo­ras­sa Puti­nin ohjauk­ses­sa — kans­sa sopi­mus voi­ma­lan raken­ta­mi­ses­ta, toi­min­nas­ta ja omis­ta­mi­ses­ta. Tämä on pal­jon enem­män kuin aiem­pi “yhteis­työ” Venä­jän kans­sa. Samaan aikaan muut EU-maat jää­dyt­tä­vät hank­keet Venä­jän kanssa. 

    Käy­tän­nös­sä ener­gia­riip­pu­vuut­ta Venä­jään vähen­täi­si jo säh­kön­siir­to­ka­pa­si­tee­tin (uusi piu­ha) Ruot­sin suun­taan. Nyt­hän Suo­mes­ta myy­dään ydin­voi­ma­lan ver­ran Viroon säh­köä, mut­ta esim. Ruot­sis­ta sitä ei voi enem­pää ostaa siir­to­ka­pa­si­tee­tin olles­sa lii­an pieni.

    Vapo on yksi suu­rim­mis­ta lob­ba­reis­ta edus­kun­nas­ta, ja Suo­mi ui tur­pees­sa vas­ta­vir­taan muu­ta EU:ta. Tur­ve ei tue ilmastotavoitteita.
    — Mil­lä hin­nal­la muu Suo­men teol­li­suus jou­tuu pääs­tö­ta­voit­teet toteut­ta­maan, jos tur­peen polt­toa lisätään? 

    Hal­li­tuk­sen uudes­sa ener­gia­po­li­tii­kas­sa jää puut­tu­maan työl­li­syys­nä­kö­kul­ma ja tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen hyväk­sy­mi­nen. Unoh­de­taan maa­kaa­su, uusiu­tu­vat ja energiatehokkuus. 

    Tämän lisäk­si täy­sin huo­miot­ta jää nykyt­ren­di ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa ja teol­li­suu­den mur­ros ener­giain­ten­sii­vi­ses­tä teol­li­suu­des­ta toi­sen­lai­seen tuo­tan­toon. Täs­sä ener­gia­po­li­tii­kas­sa Suo­mi puto­aa tek­no­lo­gi­ses­ta kan­sain­vä­li­ses­tä kehi­tyk­ses­tä ja jää riip­pu­vai­sek­si tuon­nis­ta ilman uusia työ­paik­ko­ja ja vientiä.

    Ilmas­ton kan­nal­ta pää­tök­set ovat täy­sin ris­ti­rii­das­sa tut­ki­mus- ja koke­mus­tie­don kans­sa. Pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­sä tehok­kaim­min ovat toi­mi­neet talou­del­li­set ohjaus­kei­not kuten verot, sekä sel­vät rajoit­teet. Esi­mer­kik­si pääs­tö­kaup­pa ei ole toi­mi­nut muun muas­sa sik­si, että osa mais­ta — kuten Suo­mi — on anta­nut ilmai­sia pääs­tö­oi­keuk­sia. Eihän sii­nä mit­kään kun­non mark­ki­nat pää­se syntymään. 

    EU ei ole kyen­nyt teke­mään pää­tök­siä, joil­la pääs­tö­kaup­pa saa­tai­siin toi­mi­vak­si tavak­si vähen­tää pääs­tö­jä. Backloa­din­gin toteu­tus ajau­tui umpi­ku­jaan Euroo­pan par­la­men­tin pää­tök­sel­lä 16. huh­ti­kuu­ta hylä­tä komis­sion ehdo­tus. Käy­tän­nös­sä myös jous­to­me­ka­nis­mit ovat hidas­ta­neet tar­peel­li­sia pääs­tö­vä­hen­nyk­siä saas­tut­ta­vas­sa teol­li­suu­des­sa — ja näi­hin on liit­ty­nyt myös hyvin pal­jon liioittelua. 

    Pääs­tö­kaup­pa on sinän­sä hie­no teo­ria, mut­ta käy­tän­nös­sä mah­do­ton toteut­taa mm. nykyi­ses­sä EU:n poliit­ti­sis­sa ilma­pii­ris­sä niin, että se toi­si riit­tä­vät aidot päästövähennykset.

  42. Sir­pa Siru Kaup­pi­nen: Ilmas­ton kan­nal­ta pää­tök­set ovat täy­sin ris­ti­rii­das­sa tut­ki­mus- ja koke­mus­tie­don kans­sa. Pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­sä tehok­kaim­min ovat toi­mi­neet talou­del­li­set ohjaus­kei­not kuten verot, sekä sel­vät rajoitteet.

    Tämä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole tot­ta, aina­kaan jos puhu­taan CO2-päästöistä.

    Kaik­kein tehok­kaim­min näi­tä pääs­tö­jä on vähen­net­ty 1980-luvul­la ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­sen avul­la. Usea maa, kuten Rans­ka ja Ruot­si, kyke­ni­vät pit­käl­lä aika­vä­lil­lä jopa kol­me ker­taa parem­paan tulok­seen kuin nyt har­joi­te­tul­la par­haim­mal­la­kaan poli­tii­kal­la on kyet­ty. Tämä tapah­tui lisäk­si täy­sin vahin­gos­sa, ilman mitään ilmas­to­po­li­tiik­kaa. Mikä on yksi tär­keim­mis­tä syis­tä, mik­si pidän ydin­voi­man vas­tus­tus­ta nyky­ti­lan­tees­sa erit­täin outo­na ja jopa suo­ras­taan vahingollisena.

    Toki jos tar­kas­te­lua­jan­koh­ta raja­taan mie­li­val­tai­ses­ti esi­mer­kik­si vuo­teen 1990, niin voi olla mah­dol­lis­ta, että veroil­la ja rajoit­teil­la on pääs­ty par­haim­paan tulok­seen. Koko­nai­suut­ta kat­soen näin ei kui­ten­kaan ole.

    Pääs­tö­kau­pan backloa­din­gin vas­tus­ta­mi­nen muu­ten on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten vähä­hii­li­sen ener­gian hin­ta ja saa­ta­vuus vai­kut­ta­vat poliit­ti­seen kykyyn aset­taa pääs­tö­ta­voit­tei­ta. Oli kons­ti mikä tahan­sa, se ei tule ole­maan riit­tä­vän kun­nian­hi­moi­nen ellei vähä­hii­li­sen ener­gian hin­taa saa­da sel­väs­ti alas ja saa­ta­vuut­ta rei­lus­ti ylös. Jäl­leen, jo val­mis­teil­la ole­vien ydin­voi­ma­pro­jek­tien vas­tus­ta­mi­nen on — hulluutta.

  43. Ilman ydin­voi­maa riit­tä­vät pääs­tö­vä­hen­nyk­set tule­vat niin kal­liik­si, että kan­sa ja polii­ti­kot eivät nii­hin suos­tu, kuten J.M. Kor­ho­nen sanoi.

  44. Sir­pa Siru Kaup­pi­nen: Esi­mer­kik­si pääs­tö­kaup­pa ei ole toi­mi­nut muun muas­sa sik­si, että osa mais­ta – kuten Suo­mi – on anta­nut ilmai­sia pääs­tö­oi­keuk­sia. Eihän sii­nä mit­kään kun­non mark­ki­nat pää­se syntymään. 

    Täs­tä pääs­tö­oi­keuk­sien ilmai­ses­ta alku­jaos­ta mus­su­te­taan suh­teet­to­man pal­jon ver­rat­tu­na oike­aan ongel­maan eli yli­suu­reen pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rään. Jos poliit­tis­ta tah­toa ei ole vähen­tää pääs­tö­jä EU:ssa, niin eivät sii­nä sit­ten auta verot tai kau­pat­to­mat pääs­tö­kiin­tiöt sen enempää.

  45. DI:
    Ilman ydin­voi­maa riit­tä­vät pääs­tö­vä­hen­nyk­set tule­vat niin kal­liik­si, että kan­sa ja polii­ti­kot eivät nii­hin suos­tu, kuten J.M. Kor­ho­nen sanoi. 

    Epäi­lyk­se­ni on, että aina­kin maa­pal­lon mit­ta­kaa­vas­sa pääs­tö­vä­hen­nyk­set tule­vat lii­an kal­liik­si ydin­voi­man kans­sa­kin. Mut­ta ei se tar­koi­ta, ettei­kö ydin­voi­maa kan­nat­tai­si lisätä.

    Minus­ta on vähän teko­py­hää Vih­reil­tä käyt­tää pää­ar­gu­ment­ti­na ydin­voi­maa vas­taan ydin­voi­man hin­taa. Tur­val­li­suus­syis­tä (ydin­voi­ma­loi­den tur­val­li­suut­ta muu­ten sää­del­lään ker­ta­luok­kia tar­kem­min kuin mitään muu­ta teol­li­suut­ta, ase­teol­li­suus mukaan­lu­kien) reak­to­ri­tyyp­pe­jä on uudis­tet­tu kun on havait­tu van­hat haa­voit­tu­vik­si tie­tyis­sä hypo­teet­ti­sis­sa ris­kis­ke­naa­riois­sa. Uudet reak­to­rit ovat ns. 3. suku­pol­ven reak­to­rei­ta ja var­sin uut­ta (toki van­han pääl­le raken­tu­vaa) tek­no­lo­gi­aa; reak­to­ri­val­mis­ta­jien oppi­mis­käy­rä on vie­lä jyr­käh­kö. Mitä enem­män näi­tä teh­dään, sitä hal­vem­pia ovat seu­raa­vat reaktorit.

    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, mihin voi­tai­siin lopul­ta pääs­tä 4. suku­pol­ven reak­to­reil­la, jos nii­tä saa­daan kau­pal­lis­tet­tua laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Ei ole peri­aat­teel­lis­ta syy­tä, mik­sei sel­lai­sia voi­si raken­taa pie­nem­mil­lä pää­oma­kus­tan­nuk­sil­la kun­han tek­no­lo­gia kyp­syy. 3. suku­pol­vi on lähin­nä 2. suku­pol­vi plus hir­mui­nen mää­rä yli­mää­räis­tä beto­nia, 4. suku­pol­vi sen sijaan on täyn­nä koko­naan uusik­si aja­tel­tu­ja konsepteja.

    Kyl­lä, nyky-ydin­voi­ma on kal­liim­paa kuin fos­sii­li­nen sähköntuotanto.

    Muut vaih­toeh­dot ovat vie­lä kalliimpia.

  46. Jan­ne H: Täs­tä pääs­tö­oi­keuk­sien ilmai­ses­ta alku­jaos­ta mus­su­te­taan suh­teet­to­man pal­jon ver­rat­tu­na oike­aan ongel­maan eli yli­suu­reen pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rään. Jos poliit­tis­ta tah­toa ei ole vähen­tää pääs­tö­jä EU:ssa, niin eivät sii­nä sit­ten auta verot tai kau­pat­to­mat pääs­tö­kiin­tiöt sen enempää.

    Hyvin sanot­tu.

    Joten­kin val­lal­la tun­tuu ole­van naii­vi usko sii­hen, että jos vain pääs­tö­sään­te­lyin­stru­men­tin nimeä muu­te­taan, sano­taan­ko vaik­ka hii­li­ve­rok­si, niin sitä poliit­tis­ta tah­toa pääs­tö­kiin­tiön mer­kit­tä­vään ja talou­den elpy­mi­sen vähin­tään­kin vaa­ran­ta­vaan kiris­tyk­seen löy­tyy ihan yllättäen.

    Lie­nee­kö­hän näin. 

    Todel­li­suu­des­sa esi­mer­kik­si EU:n pääs­tö­kaup­pa saa­tai­siin kyl­lä toi­mi­maan noin kuu­kau­den kulut­tua sii­tä, kun Sak­sa niin haluai­si. Tie­tyis­tä syis­tä, joi­hin luul­ta­vas­ti liit­tyy mm. 10,7 GW hii­li­voi­ma­ka­pa­si­tee­tin val­mis­tu­mi­nen tänä ja ensi vuon­na, se ei ole halun­nut. Eikä tai­da ihan heti haluta.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Wind­fall-veron tar­koi­tus oli vai­kut­taa van­haan ydin- ja ennen kaik­kea vesi­voi­maan. Se oli­si ollut täy­sin perus­tel­tu tapa kon­fis­koi­da poli­tii­kan suun­nan­muu­tok­sen tuot­ta­ma ansio­ton hyö­ty yhteis­kun­nal­le. Mones­sa maas­sa val­tio omis­taa vesi­voi­man, joten tätä ter­vet­ta ei niin ollut. Uusiin inves­toin­tei­hin se ei oli­si vaikuttanut.
    Jos teh­täi­siin päin­vas­tai­nen muu­tos, vaik­ka­pa maa­ta­lou­den t5ullisuojan pois­ta­mi­nen – hai­tan kär­si­jät ovat kyl­lä vaa­ti­mas­sa kom­pen­saa­tio­ta ansiu­ot­to­mas­ta tappiosta.

    Oikeas­taan wind fall ‑veron sijaan van­hal­le ydin- ja vesi­voi­mal­le pitäi­si antaa hyvi­tys sii­tä, että ne nämä eivät ole saa­neet pääs­töt­tö­myy­des­tä hyvi­tys­tä kulu­nei­na vuosikymmeninä.

    Ainoa perus­te jon­kin­lai­sell verol­le oli­si resurs­sin niuk­kuus. Ymmär­täi­sin jon­kin­lai­sen “vesi­voi­ma­ve­ron”, sil­lä vesi­voi­maa on rajal­li­ses­ti ja ne joil­le oikeus vesi­voi­maan on myön­net­ty, hyö­ty­vät sii­tä ehkä enem­män kuin ennen mui­noin osat­tiin arvioi­da. Ydin­voi­ma-veron ainoa perus­te on itse­teh­ty, ydin­voi­ma­lu­pien niuk­kuus. Edus­kun­nan höl­möi­lyn vuok­si ydin­voi­man peri­aa­te­pää­tös on raha­nar­vois­ta tavaraa.

  48. Tam­mi­kuu 2014 — Kesä­kuu 2014

    Kivi­hii­len kulu­tus Suomessa:

    - 30 %

    Läh­de: Tilastokeskus.

    Tren­di­kin on alas­päin, kun kat­sel­laan siel­tä 2000-luvun alus­ta alkaen eli täy­sin perus­teet­to­mal­la poh­jal­la ovat nämä kivi­hii­len kulu­tuk­sen kasvuväitteet. 

    Muu­ta­ma kovem­pi pak­kas­tal­vi nos­ti hiu­kan käyt­töä, mut­ta ollaan sil­ti kau­ka­na sii­tä, mis­sä oltiin vuo­si­tu­han­nen vaihteessa.

    Tur­ve­tuo­tan­nos­ta kar­keas­ti puo­let on vero­tu­kea suo­raan val­tion budjetista.

    Tur­ve­tuo­tan­to ei tule kos­kaan pää­se­mään edes omil­leen ilman verotukea.

  49. Sir­pa Siru Kaup­pi­nen: “Lisä­tään tur­peen käyt­töä, vaik­ka tur­ve on yhtä paha pääs­tä­jä ilmas­ton kan­na­ta kuin kivi­hii­li. Tur­peen lisää­mi­sen sijaan maa­kaa­sun veron alen­ta­mi­nen toi­si välit­tö­mät ja suu­ret pääs­tö­vä­hen­nyk­set Suo­men ener­gian­tuo­tan­nos­sa. Viron put­ken ja LNG-ter­ni­maa­lin kans­sa maa­kaa­su ei myös­kään lisää Venäjä-riippuvuutta.”

    Maa­kaa­su on kivi­hiil­tä­kin pahem­pi aina­kin 20 vuo­den tar­kas­te­lu­jak­sol­la (Cor­nel­lin yli­opis­ton tut­ki­mus 2011). Tämä joh­tuu metaa­nin vuo­dois­ta tuo­tan­non ja käy­tön eri vai­heis­sa. Jo 2–3% vuo­dot teke­vät sii­tä hiil­tä pahem­man. Eri­tyi­ses­ti lius­ke­kaa­su on kysee­na­lais­ta. Teol­li­suus tie­tys­ti väit­tää, ettei mitään vuo­to­ja juu­ri­kaan ole. Mut­ta mit­tauk­set len­täen maa­kaa­su­kent­tien pääl­tä näyt­tä­vät tois­ta. Metaa­ni on sii­tä hyvä saas­te, ettei se näy missään .

    Tur­ve on taas kyl­lä pit­käl­lä tar­kas­te­lu­jak­sol­la (IVL, Ruot­si) kyl­lä kivi­hiil­tä parem­pi joh­tuen sii­tä, että suo voi­daan met­sit­tää tai sil­le tulee muu­ta hiil­tä sito­vaa kasvillisuutta.

  50. Kivi­hii­len koh­dal­la tulee muis­taa vie­lä sen tuo­tan­toon liit­ty­vät suu­ret metaa­ni­pääs­töt ja metaa­ni­rä­jäh­dyk­siin liit­ty­vät ris­kit. Vuo­sit­tain hii­li­kai­vok­sis­sa kuo­lee 2000–5000 työn­te­ki­jää. lisäk­si hii­li tulee Suo­meen pää­osin vih­rei­den demo­ni­soi­mal­ta Venä­jäl­tä, toki sitä saa muu­al­ta­kin. Hel­sin­ki on nykyi­sin 100% riip­pu­vai­nen Venä­jän kaa­sus­ta ja 70% Venä­jän hii­les­tä. Käy­kää otta­mas­sa mal­lia vaik­ka Kaak­kois-Suo­mes­ta tai Tuk­hol­mas­ta, jois­sa uusiu­tu­vien osuus on noin 70% tasoa.

    Kun ver­tail­laan ener­gia­läh­tei­tä tuli­si huo­mioi­da nii­den koko tuo­tan­to­ket­ju, ei vain CO2 päästöt/tuotettu ener­gia. Kun tar­kas­tel­laan eri ener­gia­muo­to­jen aiheut­ta­mia ter­veys­ris­ke­jä, hii­li on yleen­sä pahin ja ydin­voi­ma yksi par­hais­ta. Toki ydin­voi­ma on vähän niin kuin len­tä­mi­nen. Ris­kin toden­nä­köi­syys on pie­ni, mut­ta vaka­vuusas­te suuri.

    1. Tur­ve on kyl­lä ter­veys­ris­kien­kin kan­nal­ta pahin, kos­ka kivi­hi­li pala­la sen­tään aika puh­taas­ti tur­pee­seen verrattuna.

  51. Capel­la:
    Tam­mi­kuu 2014 – Kesä­kuu 2014

    Kivi­hii­len kulu­tus Suomessa:

    – 30 %

    Läh­de: Tilastokeskus.

    Tren­di­kin on alas­päin, kun kat­sel­laan siel­tä 2000-luvun alus­ta alkaen eli täy­sin perus­teet­to­mal­la poh­jal­la ovat nämä kivi­hii­len kulu­tuk­sen kasvuväitteet. 

    Muu­ta­ma kovem­pi pak­kas­tal­vi nos­ti hiu­kan käyt­töä, mut­ta ollaan sil­ti kau­ka­na sii­tä, mis­sä oltiin vuo­si­tu­han­nen vaihteessa.

    Tur­ve­tuo­tan­nos­ta kar­keas­ti puo­let on vero­tu­kea suo­raan val­tion budjetista.

    Tur­ve­tuo­tan­to ei tule kos­kaan pää­se­mään edes omil­leen ilman verotukea.

    Ei pitäi­si tar­kas­tel­la lii­an lyhyi­tä tren­de­jä huo­mioi­mat­ta tal­ven kyl­myyt­tä. Kyl­lä tosia­sias­sa hii­len käyt­tö kas­voi vuon­na 2013 ja se ei joh­tu­nut pel­käs­tään kyl­mem­mäs­tä tal­ves­ta. Suu­ria teki­jöi­tä ovat olleet pääs­tö­oi­keuk­sien hal­puus, hii­len hal­pa hin­ta sekä hii­len alhai­nen vero­tus Suo­mes­sa (toi­sin kuin Ruotsissa).

    Tur­ve­tuo­tan­non tuis­ta en tie­dä mitään, pitäi­si pereh­tyä tar­kem­min. Nyt on lähin­nä epä­mää­räi­siä heit­to­ja ilmas­sa. Myös työ­pai­kat ovat mie­les­tä­ni tär­kei­tä, mut­ta sehän ei vih­rei­tä eri­tyi­sem­min näy­tä kiin­nos­ta­van. Aika­naan 1980-luvul­la se oli jopa iha­naa joi­den­kin mielestä.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tur­ve on kyl­lä ter­veys­ris­kien­kin kan­nal­ta pahin, kos­ka kivi­hi­li pala­la sen­tään aika puh­taas­ti tur­pee­seen verrattuna.

    Tar­ken­tai­sit­ko väitettäsi?

  53. Count­ry­boy: Ei pitäi­si tar­kas­tel­la lii­an lyhyi­tä tren­de­jä huo­mioi­mat­ta tal­ven kyl­myyt­tä. Kyl­lä tosia­sias­sa hii­len käyt­tö kas­voi vuon­na 2013 ja se ei joh­tu­nut pel­käs­tään kyl­mem­mäs­tä tal­ves­ta. Suu­ria teki­jöi­tä ovat olleet pääs­tö­oi­keuk­sien hal­puus, hii­len hal­pa hin­ta sekä hii­len alhai­nen vero­tus Suo­mes­sa (toi­sin kuin Ruotsissa). 

    Kivi­hii­li on hal­vem­paa kuin tur­ve, kivi­hii­li saas­tut­taa vähem­män kuin tur­ve ja kivi­hii­len tuo­tan­toa ei tar­vit­se tukea verovaroin.

    Vuo­sien 2003, 2010 ja 2011 kovat tal­vet näky­vät kivi­hii­len kulu­tuk­ses­sa piik­kei­nä, mut­ta muu­ten kulu­tus on vähen­ty­nyt vuo­sien 2000 ja 2014 väli­se­nä aikana.

    http://www.stat.fi/til/kivih/2014/06/kivih_2014_06_2014-08–28_tie_001_fi.html

    Mie­len­kiin­toi­nen yksi­tyis­koh­ta on, että tilas­to­kes­kus jul­kai­si ensin vir­heel­li­set tilas­tot kivi­hii­len kulu­tuk­ses­ta ja kor­ja­si ne vas­ta syk­syl­lä oikeiksi.

    Count­ry­boy:
    Tur­ve­tuo­tan­non tuis­ta en tie­dä mitään, pitäi­si pereh­tyä tar­kem­min. Nyt on lähin­nä epä­mää­räi­siä heit­to­ja ilmas­sa. Myös työ­pai­kat ovat mie­les­tä­ni tär­kei­tä, mut­ta sehän ei vih­rei­tä eri­tyi­sem­min näy­tä kiin­nos­ta­van. Aika­naan 1980-luvul­la se oli jopa iha­naa joi­den­kin mielestä.

    Suu­rin yksit­täi­nen tuen saa­ja on VAPO. Käy­tän­nös­sä­hän tur­ve­tuo­tan­to on vain hyvin teho­ton­ta työt­tö­myys­kor­vaus­ta kes­kus­ta­lai­sil­le koney­rit­tä­jil­le, joi­ta ei ole kuin muu­ta­mia sato­ja. Tuki­vii­dak­ko on kir­jai­mel­li­ses­ti vii­dak­ko, kun puhu­taan turpeesta.

    Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti aja­tel­len met­sä­teol­li­suu­den sivu­tuot­tee­na saa­ta­va met­sä­ha­ke on kan­nat­ta­vin rat­kai­su kau­ko­läm­mön tuottamiseksi.

    Lisäk­si voi­daan tode­ta, että näi­den kes­kus­ta­lais­ten koney­rit­tä­jien oli­si aivan sama teh­dä töi­tä metsätyömailla.

    Nyt­hän ker­ro­taan ole­van sato­jen kus­kien puu­te met­sä­teol­li­suu­des­sa eli tur­ve­tuo­tan­nos­ta työ­voi­ma siir­tyi­si luon­nol­li­ses­ti met­sä­teol­li­suu­den palvelukseen.

    Met­sä­ko­neen­kul­jet­ta­jan kou­lu­tus kes­tää vuo­den ja tuk­ki­rek­kaa­kin pää­see kul­jet­ta­maan lyhyel­lä koulutuksella.

    Olen­nais­ta on se, että tur­ve­tuo­tan­non työn­te­ki­jät kel­paa­vat lähes suo­raan metsäteollisuuteen.

    On mie­les­tä­ni suo­ras­taan type­rää nos­taa tur­vet­ta pol­tet­ta­vak­si, kos­ka parem­paa polt­toai­net­ta on tar­jol­la ja tehok­kaam­min, met­sä­hak­keen muodossa.

    Suo­men pitäi­si ottaa kan­sain­vä­li­sil­tä mark­ki­noil­ta lai­naa, jol­la inves­toi­tai­siin kau­ko­läm­mön­tuo­tan­non uusi­mi­sek­si sel­lai­sek­si, ettei sii­nä tar­vi­ta tur­vet­ta tuki­polt­toai­neek­si. Näil­lä inves­toin­neil­la tuet­tai­siin suo­ma­lais­ta met­sä­teol­li­suut­ta ja konepajateollisuutta.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tur­ve on kyl­lä ter­veys­ris­kien­kin kan­nal­ta pahin, kos­ka kivi­hi­li pala­la sen­tään aika puh­taas­ti tur­pee­seen verrattuna.

    Lähes lii­kut­ta­vaa tämä Osmon kivi­hii­len ihan­noin­ti. Joka on jat­ku­nut jo pit­kään, ja jat­kuu edelleen

    Jon­kun täy­tyi­si jo his­to­rian­tut­ki­muk­sen tar­pei­siiin kerä­tä nämä Osmon kivi­hii­lin puo­les­ta puhu­mi­set. Kivi­hii­len liek­ki­kin on niin puh­das… usko­kaa tai älkää, se on vih­re­ää argumentointia.

  55. Se, että tur­ve voi­tai­siin teo­rias­sa nos­taa paa­lei­na kui­vu­maan, ei ole mikään syy myön­tää lupaa jyrsinturpeelle.”

    Kyl­lä se tur­ve voi­daan käy­tän­nös­sä­kin siir­tää paa­lei­na kui­vu­maan. Suo­mes­sa on jo vuo­si­kym­men­ten ajan irro­tet­tu aumoi­hin neli­ve­tot­rak­to­reil­la ja tela­ket­ju­kai­vin­ko­neil­la­kin pol­jet­tua AIV-rehua paa­lei­na. Tämä tava­ra on pal­jon tiu­kem­paa irrot­taa, kuin on soi­den polt­to­tur­ve. Kalus­to on siis val­mii­na ole­mas­sa tai aina­kin pie­nen tuo­te­ke­hit­te­lyn tulok­se­na käy­tän­töön sovel­let­ta­vis­sa. En ymmär­rä Soi­nin­vaa­ran logiik­kaa, että uusien puh­taam­pien nos­to­me­ne­tel­mien kehit­tä­mi­nen loi­si pai­nei­ta jyr­sin­tur­peen nos­toa­luei­den lisäämiseksi. 

    Kiin­nos­tai­si tie­tää, muut­tui­si­ko vih­rei­den suh­tau­tu­mi­nen koti­mais­ta tur­vet­ta koh­taan ulko­mais­ta kivi­hiil­tä myön­tei­sem­mäk­si, jos nämä ympä­ris­töä pilaa­mat­to­mat tur­peen nos­to­me­ne­tel­mät otet­tai­siin käyttöön.

    Nyt­hän ker­ro­taan ole­van sato­jen kus­kien puu­te met­sä­teol­li­suu­des­sa eli tur­ve­tuo­tan­nos­ta työ­voi­ma siir­tyi­si luon­nol­li­ses­ti met­sä­teol­li­suu­den palvelukseen.”

    Jaa. Miten­hän tämä kesä­hel­tei­den aika­na muu­ta­mik­si vii­koik­si tila­päis­töi­hin pal­kat­tu tur­ve­tuo­tan­non työ­vä­ki vapau­tues­saan lie­vit­täi­si met­sä­ko­ney­rit­tä­jien työ­voi­ma­pu­laa? Onhan ylei­ses­ti tie­dos­sa, että näi­nä tur­ve­tuo­tan­non seson­ki­viik­koi­na met­sä­hak­kuut lähes täy­sin pysäh­ty­vät ja tur­ve­tuo­tan­to taas pysäh­tyy täy­sin met­sä­hak­kuun sesonkiajoiksi.

    Tosia­sias­sa­han met­sä­ko­ne­puo­lel­ta parem­min­kin työl­lis­ty­tään tur­ve­tuo­tan­toon kesän hil­jai­si­na hakkuukuukausina.

    1. Et ymmär­tä­nyt vies­tiä­ni. Vih­reil­lä ei ole tur­peen­nos­to­y­ri­tyk­siä, joten me emme voi muut­tua paa­le­ja nos­ta­vak­si tur­veyh­tiök­si. Jos joku ryh­tyy tuol­lais­ta kehit­tä­mään niin hyvä, mut­ta tur­vea­lal­la ei ole ollut har­ras­tu­nei­suut­ta tuo­hon suuntaan.

  56. Count­ry­boy:

    Maa­kaa­su on kivi­hiil­tä­kin pahem­pi aina­kin 20 vuo­den tar­kas­te­lu­jak­sol­la (Cor­nel­lin yli­opis­ton tut­ki­mus 2011). Tämä joh­tuu metaa­nin vuo­dois­ta tuo­tan­non ja käy­tön eri vai­heis­sa. Jo 2–3% vuo­dot teke­vät sii­tä hiil­tä pahem­man. Eri­tyi­ses­ti lius­ke­kaa­su on kysee­na­lais­ta. Teol­li­suus tie­tys­ti väit­tää, ettei mitään vuo­to­ja juu­ri­kaan ole. Mut­ta mit­tauk­set len­täen maa­kaa­su­kent­tien pääl­tä näyt­tä­vät tois­ta. Metaa­ni on sii­tä hyvä saas­te, ettei se näy missään 

    Metaa­ni­vuo­dot ovat huo­le­nai­he, mut­ta ylei­ses­ti ottaen kaa­su on kyl­lä hiil­tä parem­paa — jo sik­si, että se palaa puh­taam­min, lähes ilman pien­hiuk­kas­pääs­tö­jä. Ongel­ma kyl­lä on sii­nä, että se ei ole niin puh­das­ta kuin kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen ydin­voi­mat­to­mis­sa ske­naa­riois­sa oletetaan.

    Näi­den ske­naa­rioi­den toi­nen, pal­jon vaka­vam­pi ongel­ma on se, että ener­gia­te­hok­kuu­den paran­tu­mi­sen ole­te­taan las­ke­van mer­kit­tä­väs­ti ener­gian koko­nais­ku­lu­tus­ta. Toi­sin sanoen, reboun­dia ei halu­ta niis­sä käsi­tel­lä lain­kaan. Nyt kui­ten­kin IPCC kehot­taa näin teke­mään, ja juu­ri äsken esi­mer­kik­si IEA päi­vit­ti aikai­sem­pia mal­til­li­sia arvioi­taan rebound-vai­ku­tuk­sen suu­ruu­des­ta. Aikai­sem­man 9% ole­tuk­sen sijaan nyt tun­nus­te­taan, että rebound on aggres­sii­vi­sel­la­kin ener­gian­sääs­tö­po­li­tii­kal­la vähin­tään 20% ja voi hyvin olla 60%. Suu­rem­pia­kin luku­ja on toden­net­tu, eri­tyi­ses­ti kehit­ty­vis­tä maista. 

    Täl­lä on erit­täin mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia ole­tuk­siin tule­vai­suu­den ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta, ja esi­mer­kik­si Green­peacen muu­ten­kin opti­mis­ti­set ske­naa­riot (jois­sa maa­il­ma kulut­tai­si vuon­na 2050 vähem­män ener­gi­aa kuin nyky­ään, ja jois­sa reboun­dia ei edes mai­ni­ta) käy­vät liki­main järjettömiksi.

    Pitäi­si­kin oikeas­taan puhua “ener­gia­tuot­ta­vuu­des­ta” eikä “ener­gia­te­hok­kuu­des­ta.” Täl­löin kai­kil­le oli­si heti sel­vää, mis­tä on kyse, ja mitä toden­nä­köi­ses­ti tapah­tuu kun ener­gia­tuot­ta­vuus paranee.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Anteek­si, en puo­lus­ta kivi­hiil­tä, kos­ka sekin on likai­nen polt­toai­ne. Tur­ve vaan on vie­lä likaisempi.

    Täs­sä polt­toai­neen puh­taus­asias­sa uskon enem­män VTT:n asian­tun­ti­joi­ta kuin polii­tik­ko­ja. VTT:n mukaan tur­ve on koko tuo­tan­to­ket­ju ja tur­ve­suon jäl­ki­hoi­to mukaan­lu­kien kivi­hiil­tä vähä­pääs­töi­sem­pi. Eet­ti­nen puo­li (kivi­hii­li­kai­vos­ten työ­olot) on oma lukunsa. 

    Itse en kan­na­ta tur­vet­ta sen enen­pää kuin kivi­hiil­tä, molem­mat pitää tuo­mi­ta yhtä sel­keäs­ti ja jyr­käs­ti. Sii­hen et kivi­hii­len osal­ta kyke­ne (kos­ka Hel­sin­ki polt­taa sitä)

    Olet todel­la use­aan ottee­seen heh­kut­ta­nut kivi­hii­len puo­les­ta, pitää­kin kysyä miksi?

    1. Näy­tä­pä se VTT:n tut­ki­mus, jos­sa sano­taan että KAIKKI tur­ve­tuo­tan­to on kivi­hiil­tä vähä­pääs­töi­sem­pää. Tut­ki­mus tai­taa kos­kea soi­ta, jois­sa rikos on jo teh­ty ja ne lahoa­vat pik­ku­hil­jaa paikallaan.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Anteek­si, en puo­lus­ta kivi­hiil­tä, kos­ka sekin on likai­nen polt­toai­ne. Tur­ve vaan on vie­lä likaisempi.

    Mil­tä osin vie­lä likaisempi?

    Molem­pia pol­te­taan isois­sa voi­ma­lois­sa, jois­sa on savu­kaa­su­jen puh­dis­ti­met. Työ­tur­val­li­suus ja muut työ­olo­suh­teet eivät lie­ne huo­nom­mat turpeennostossa.

    Hii­li­diok­si­di­ta­se ihmis­si­vi­li­saa­tion aika­jän­teel­lä on kivi­hii­lel­lä huo­nom­pi kuin turpeella.

    Vaih­to­ta­se­asiat eivät lii­ty likai­suus-mit­ta-asteik­koon, myönnetään.

  59. Capel­la: Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti aja­tel­len met­sä­teol­li­suu­den sivu­tuot­tee­na saa­ta­va met­sä­ha­ke on kan­nat­ta­vin rat­kai­su kau­ko­läm­mön tuottamiseksi.

    Pie­ni tar­ken­nus tuo­hon. Met­sä­hak­kees­ta oikeas­taan vain kan­not ja hak­kuu­täh­teet (oksat ja lat­vat) ovat “met­sä­teol­li­suu­den sivu­tuot­tei­ta”. Nii­den saa­ta­vuus tosi­aan riip­puu avo­hak­kui­den mää­räs­tä ja sik­si eri­tyi­ses­ti saha­tuk­kien kysyn­näs­tä. Suu­ri osa met­sä­hak­kees­ta on met­sien har­ven­nuk­sis­ta otet­ta­vaa run­ko­puu­ta, jon­ka kor­juu ei ole niin suo­raan sidok­sis­sa tämän­het­ki­sen met­sä­teol­li­suu­den tuo­tan­to­mää­rään. Täs­sä met­sä­hak­keen osit­tees­sa on myös suu­rin lisä­käy­tön potentiaali.

    Ilman hiil­tä ja tur­vet­ta kor­vaa­van puu­ener­gian käy­tön vah­vaa kas­vua meil­le ei lie­ne miten­kään mah­dol­lis­ta täyt­tää kan­sal­li­sia pääs­tö­vä­hen­nys­vel­voit­tei­ta (2030/2050).

  60. Kyse on nime­no­maan aika­jän­tees­tä. Eikä pitäi­si kat­soa vain suo­ma­lai­sia tut­ki­muk­sia. Ruot­sa­lai­sen IVL (Ins­ti­tu­tet för Vat­ten & Luftvårdforskning)instituutin mukaan tur­ve ilmas­ton kan­nal­ta parem­pi kuin kivi­hii­li 100 vuo­den aika­jän­teel­lä. Suot ovat luon­tai­ses­ti metaa­ni­läh­tei­tä. Oji­tus muut­taa ne yleen­sä hiil­tä sito­vik­si, jos niil­le kas­vaa met­sää. Metaa­ni on 60 ker­taa pahem­pi kas­vi­huo­ne­kaa­su kuin CO2 20 vuo­den aika­jän­teel­lä ja 20 ker­taa pahem­pi 100 vuo­den aikajänteellä.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Anteek­si, en puo­lus­ta kivi­hiil­tä, kos­ka sekin on likai­nen polt­toai­ne. Tur­ve vaan on vie­lä likaisempi.

    Jos nyt ote­taan koko tuo­tan­to­ket­ju ja käyt­tö­ai­kai­set ter­veys­hai­tat tar­kas­te­luun, niin kivi­hii­li on kyl­lä “likai­sem­pi”. En nyt löy­tä­nyt parem­paa link­kiä tähän, mut­ta jos tar­kas­tel­laan kuolemia/TWh kivi­hii­li on omaa luok­kaan­sa. Ydin­voi­ma sen sijaan on yksi par­hais­ta. Työ­pe­räi­set kuo­le­mat­han eivät tun­ne­tus­ti vih­rei­tä kiin­nos­ta. Mitä sii­tä jos muu­ta­ma sata venä­läis­tä kuo­lee hal­van kivi­hii­lem­me takia.

    http://nextbigfuture.com/2011/03/deaths-per-twh-by-energy-source.html

    1. Jos meil­lä oli Suo­mes­sa kivi­hii­li­kai­vok­sia ja soi­ta ja jom­mas­ta­kum­mas­ta pitäi­si luo­pua, tur­pees­ta tai kivi­hii­les­tä, kummasta?

  62. Noh, vih­reät alka­vat nyt niit­tä­mään satoa, jon­ka je hal­li­tuk­ses­ta ero­tes­saan kylvivät.…

    Soi­den­suo­je­lu, heip­pa­hei! Oppo­si­tios­sa istues­sa voi räkyt­tää, mut­ta siel­tä­pä ei aje­ta asioita.

  63. Capel­la:

    Vuo­sien 2003, 2010 ja 2011 kovat tal­vet näky­vät kivi­hii­len kulu­tuk­ses­sa piik­kei­nä, mut­ta muu­ten kulu­tus on vähen­ty­nyt vuo­sien 2000 ja 2014 väli­se­nä aikana.”

    http://www.stat.fi/til/kivih/2014/06/kivih_2014_06_2014-08–28_tie_001_fi.html

    Tilas­to kos­kee nime­no­maan kivi­hii­len käyt­töä ei sen maa­han­tuon­tia. Monet iso­jen kau­pun­kien ener­gia­lai­tok­set ovat vii­me vuo­si­na hank­ki­neet kivi­hiil­tä suu­ret mää­rät varas­toon. Esi­mer­kik­si Jyväs­ky­lään tuli 900 juna­vau­nul­lis­ta kivi­hiil­tä Pie­ta­ris­ta vii­me vuon­na. On ilmeis­tä että nämä hal­val­la oste­tut kivi­hii­li­va­ras­tot tul­laan käyt­tä­mään. Kyl­lä kivi­hii­len käyt­töä lisää 1) sen hal­pa hin­ta 2) pääs­tö­oi­keuk­sien ole­ma­ton hin­ta ja 3) kivi­hii­len alhai­nen vero­tus Suomessa.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos meil­lä oli Suo­mes­sa kivi­hii­li­kai­vok­sia ja soi­ta ja jom­mas­ta­kum­mas­ta pitäi­si luo­pua, tur­pees­ta tai kivi­hii­les­tä, kummasta?

    Tie­tys­ti 100% fos­sii­li­ses­ta ensin, siis kum­mas­ta luovutaan?

  65. Maa­rit Kallio
    Ilman hiil­tä ja tur­vet­ta kor­vaa­van puu­ener­gian käy­tön vah­vaa kas­vua meil­le ei lie­ne miten­kään mah­dol­lis­ta täyt­tää kan­sal­li­sia pääs­tö­vä­hen­nys­vel­voit­tei­ta (2030/2050).

    Ja tämä taas on yli­pää­tään mah­dol­lis­ta vain jos kysei­nen puu­ener­gia kat­so­taan jat­kos­sa­kin pääs­tö­neut­raa­lik­si. Näin vaan ei miten­kään vält­tä­mät­tä tule käy­mään, vaik­ka epäi­le­mät­tä Suo­mi tulee rai­vo­kas­ta lob­baus­ta asian puo­les­ta tekemään.

    Kun nyt uuden Ener­gia- ja ilmas­to­tie­kar­tan­kin myö­tä myön­ne­tään, että bio­mas­san täy­tyy olla jat­kos­sa­kin pääs­tö­neut­raa­lia tai tavoit­tei­siin ei voi­da pääs­tä (+ että hii­len tal­teen­o­ton täy­tyy muut­tua mah­dol­li­sek­si ja kan­nat­ta­vak­si kos­ka Suo­men polii­ti­kot jou­tui­si­vat ikä­vään ase­maan jos niin ei kävi­si), niin taka­rai­vos­sa­ni vah­vis­tuu koko ajan aja­tus sii­tä, että koko Suo­men ener­gia­stra­te­gia kan­nat­tai­si repiä ajois­sa auki ja miet­tiä ihan uudes­taan. Siis ennen kuin meil­le tulee “yllä­tyk­se­nä,” että bio­mas­sal­la­kin on pääs­tö­ta­se, ja että se voi olla var­sin kova. 

    Ei sil­lä että hen­keä­ni pidät­te­len tätä odo­tel­les­sa. Sen lisäk­si että met­sä­teol­li­suu­del­la on näp­pin­sä pelis­sä, niin sen myön­tä­mi­nen, että bio­mas­saa ei vält­tä­mät­tä voi­kaan käyt­tää ihan niin pal­jon kuin huvit­taa, yhdes­sä ene­gia­te­hok­kuu­den, maa­kaa­sun ja mui­den “odot­ta­mat­to­miin ongel­miin,” teki­si ydin­voi­man vas­tai­ses­ta posi­tios­ta täy­del­li­sen kes­tä­mät­tö­män. Joten täl­läis­tä myön­töä tus­kin tulee tie­tyil­tä tahoil­ta koskaan.

  66. “Se, että tur­ve voi­tai­siin teo­rias­sa nos­taa paa­lei­na kui­vu­maan, ei ole mikään syy myön­tää lupaa jyrsinturpeelle.”

    Kyl­lä se tur­ve voi­daan käy­tän­nös­sä­kin siir­tää paa­lei­na kui­vu­maan. Suo­mes­sa on jo vuo­si­kym­men­ten ajan irro­tet­tu aumoi­hin neli­ve­tot­rak­to­reil­la ja tela­ket­ju­kai­vin­ko­neil­la­kin pol­jet­tua AIV-rehua paaleina. ”

    Muis­te­len taas lap­suut­ta­ni kau­ka­na Hämeen­ky­län kar­ja­po­luil­la. Hämeen­vaa­ran vie­res­sä (siis 13 km edus­kun­ta­ta­los­ta) meil­lä oli ns. Tur­ve­peh­kusuo, viral­li­sel­ta nimel­tään Gubb­mos­sen, jos­ta kesäl­lä kerät­tiin tur­vet­ta n. parin tii­len kokoi­si­na paloi­na sel­lai­si­sat met­rin levyi­sis­tä ojis­ta. Nii­den anent­tiin kui­vua kesän yli ja varat­tiin tal­vek­si kui­vik­keik­si lehmille.

    Talou­del­li­ses­ti ei järin teho­kas­ta, mut­ta sii­hen aikaan met­sä­työ­mies teki jus­tee­ril­la motin tai kak­si hal­ko­ja päi­väs­sä. Ja ne piti vie­lä saa­da tien­var­teen hevospelillä.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mi on mää­ri­tel­lyt sekä hii­len että tur­peen fossiiliseksi.

    Polii­tik­ko­jen mää­rit­te­ly on mitä on, polii­tik­ko­jen mää­rit­te­lyil­lä ei täs­sä­kään ole mitään teke­mis­tä todel­li­sen maa­il­man kans­sa. Sel­lai­set tulee jät­tää omaan arvoonsa. 

    Tur­ve­suo saa­daan nos­ton pää­tyt­tyä tuot­ta­maan uudel­leen tur­vet­ta, tai sit­ten puu­ta jos se halu­taan pitää kui­vat­tu­na. Se ei siis ole 100% fos­sii­li­nen, Ruot­sis­sa­han tur­ve on mää­ri­tet­ty uusiu­tu­vak­si, jota sitä­kään se ei ole. Tur­ve on hitaas­ti uusiu­tu­va. Kivi­hii­li­kai­vos on ja pysyy luonn­ot­to­ma­na kui­lu­na joka ei kos­kaan sido vapaut­ta­maan­sa hiil­tä takaisin

    Tur­ve on hai­tal­lis­ta ilmas­tol­le kuten kivi­hii­li­kin, molem­pia on vas­tus­tet­ta­va, mut­ta oikeil­la väit­tä­mil­lä, ei val­heil­la kuten Osmo.

  68. Ei se ole salai­suus, että Suo­men met­sien hoi­dos­sa on ongel­ma­na se, että met­siä ei har­ven­ne­ta tar­peek­si. Täs­sä on juu­ri­kin hyvin suu­ri poten­ti­aa­li ener­gia­puun tuo­tan­nol­le, joka samal­la ede­saut­taa met­sän kas­vua. Täl­lä on siis sel­kei­tä ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia myös koko met­sä­teol­li­suut­ta ajatellen.

    Met­sä on Suo­men tär­kein luon­non­va­ra ja se kan­nat­taa hyö­dyn­tää mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Suo­mes­sa on hyvin kor­kea­ta­sois­ta met­sän­tut­ki­mus­ta, joka kehit­tää met­sä­ta­lou­des­ta tehok­kaam­paa ja talous­met­sis­tä monimuotoisempia.

    Met­sä­teol­li­suu­den logis­tiik­ka on jo nyt pit­käl­le kehit­ty­nyt­tä, mut­ta kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­sek­si kan­nat­tai­si sal­lia muun muu­as­sa maan­tie­ju­nien käyt­tö puunkuljetuksissa.

    Ero met­sä­teol­li­suu­den ja tur­ve­teol­li­suu­den välil­lä on se, että met­sä­teol­li­suus työl­lis­tää ja tuot­taa ympä­ri vuo­den, kun taas tur­ve­teol­li­suus on hyvin kausi­luon­teis­ta. Met­sä­teol­li­suus ei ole lähes­kään niin riip­pu­vai­nen sää­olois­ta, kuin tur­ve­teol­li­suus on.

    Kesän 2012 sateet tar­koit­ti­vat sitä, että tur­vet­ta ei saa­tu nos­tet­tua, jon­ka vuok­si varas­tot hupe­ni­vat. Myös­kään kesä 2013 ei ollut järin hyvä, joka oli huo­no, kos­ka varas­to­ti­lan­ne oli jo val­miik­si heik­ko. Vas­ta nyt vuon­na 2014 varas­tot saa­tiin taas täyteen.

    On koko­nai­suut­ta aja­tel­len hyvä, että Suo­mi siir­tyi­si käyt­tä­mään met­sä­ha­ket­ta. Sen ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set ovat suu­ret ja osit­tain ehkä jopa hiu­kan odottamattomatkin.

    Ääne­kos­kel­le suun­ni­tel­tu­jen kal­tais­ten bio­tuo­te­teh­tai­den ilmaan­tu­mi­nen Suo­meen oli­si erit­täin toivottavaa. 

    Tur­ve­tuo­tan­non ympä­ril­le ei kos­kaan voi syn­tyä mitään met­sä­teol­li­suu­teen ver­rat­ta­vaa. Puu on huo­mat­ta­vas­ti moni­käyt­töi­sem­pi ja ennen kaik­kea puul­la on hyvä maine!

  69. Mark­ku af Heur­lin:
    ““Se, että tur­ve voi­tai­siin teo­rias­sa nos­taa paa­lei­na kui­vu­maan, ei ole mikään syy myön­tää lupaa jyrsinturpeelle.”

    Kyl­lä se tur­ve voi­daan käy­tän­nös­sä­kin siir­tää paa­lei­na kui­vu­maan. Suo­mes­sa on jo vuo­si­kym­men­ten ajan irro­tet­tu aumoi­hin neli­ve­tot­rak­to­reil­la ja tela­ket­ju­kai­vin­ko­neil­la­kin pol­jet­tua AIV-rehua paaleina. ”

    Muis­te­len taas lap­suut­ta­ni kau­ka­na Hämeen­ky­län kar­ja­po­luil­la. Hämeen­vaa­ran vie­res­sä (siis 13 km edus­kun­ta­ta­los­ta) meil­lä oli ns. Tur­ve­peh­kusuo, viral­li­sel­ta nimel­tään Gubb­mos­sen, jos­ta kesäl­lä kerät­tiin tur­vet­ta n. parin tii­len kokoi­si­na paloi­na sel­lai­si­sat met­rin levyi­sis­tä ojis­ta. Nii­den anent­tiin kui­vua kesän yli ja varat­tiin tal­vek­si kui­vik­keik­si lehmille.

    Talou­del­li­ses­ti ei järin teho­kas­ta, mut­ta sii­hen aikaan­met­sä­työ­mies teki jus­tee­ril­la motin tai kak­si hal­ko­ja päi­väs­sä. Ja ne piti vie­lä saa­da tien­var­teen hevospelillä.

    Tuos­ta ikiai­kai­ses­ta lapio­tek­nii­kas­ta siir­ryt­tiin 70-luvul­la täy­sin teol­li­seen pala­tur­ve­tek­niik­kaan. Mär­kää suo­ta pis­tet­tiin ison “mak­ka­ra­pur­sot­ti­men” läpi vie­rei­sen puo­li­kui­van suon pääl­le kui­vu­maan. Se oli ikään­kuin kään­tei­nen salao­jan­kai­vuu. Lop­pu­tu­los oli vaih­te­le­van pitui­sia vajaan 10 cm:n läpi­mit­tai­sia mak­ka­roi­ta, joi­ta sit­ten hoi­vat­tiin kään­te­le­mäl­lä ja kar­hee­mal­la ja lopul­ta kui­vut­tu­aan ne kor­jat­tiin ja toi­mi­tet­tiin asiakkaille.

    Tämä pala­tur­ve­tek­niik­ka mah­dol­lis­ti tur­peen käy­tön pie­nis­sä kat­ti­lois­sa muu­ta­maan MW:iin asti. Kym­me­nien MW:n voi­ma­lois­sa se ei kos­kaan pärjännyt.

    Nykyi­siä kuvioi­ta en tie­dä. Joh­ta­va pala­tur­ve­ko­nei­den val­mis­ta­ja, Suo­ko­ne Oy, on kui­ten­kin hen­gis­sä. Pöly­hait­to­ja pala­tur­peen nos­tos­sa ei juu­ri­kaan ollut. Voi­si myös kuvi­tel­la, että vesien hal­lin­ta oli­si tuol­la kään­tei­sel­lä “salao­ja­pro­ses­sil­la” helpompaa.

    Pala­tur­peen nos­ton ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten tut­ki­muk­sis­ta minul­la ei ole vähäi­sin­tä­kään tietoa.

  70. Kun­han pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousee reip­paas­ti vii­meis­tään ensi vuo­si­kym­me­nen alus­sa, niin koko Euroo­pas­sa met­sä­hak­keen kysyn­tä kas­vaa räjäh­dys­mäi­ses­ti. Sen jäl­keen olem­me Suo­mes­sa­kin nopeas­ti tilan­tees­sa, että kaik­ki jär­ke­väs­ti tuo­tet­tu met­sä­ha­ke pol­te­taan eri­lai­sis­sa kat­ti­lois­sa tai vie­dään ulko­mail­le. Samal­la met­sä­hak­keen hin­ta nousee.

    Tämä joh­taa sii­hen, että Suo­mes­sa ei enää ole riit­tä­vän edul­lis­ta raa­ka-ainet­ta bio­ja­los­ta­moil­le, jot­ka teke­vät nes­te­mäi­siä biopolttoaineita.

    Tämä puo­les­taan joh­taa sii­hen, että suo­ma­lai­set met­säyh­tiöt perus­ta­vat bio­ja­los­ta­mo­ja Bra­si­li­aan hal­vem­pien raa­ka-aine­läh­tei­den vie­reen. Sen jäl­keen me tank­kaam­me tääl­lä bra­si­lia­lais­ta biodieseliä.

    Hal­li­tuk­sen vuo­den 2013 kan­sal­li­seen stra­te­gia­pa­pe­riin liit­tyi VTT:n ja VATT:in teke­mä vai­ku­tusar­vio. Las­ken­ta­mal­lin tulok­set osoit­ti­vat, että jos bio­ja­los­ta­mo­ja raken­ne­taan, niin tur­peen käyt­töä jou­du­taan lisää­mään, jos halu­taan, että raa­ka-ainet­ta riit­tää biojalostamoille.

    Taus­ta­muis­tios­sa tode­taan (s.85); “Tur­peen käyt­tö kas­vaa, kos­ka puun tar­jon­nas­sa voi ilme­tä puut­tei­ta puun voi­mak­kaan kysyn­nän kas­vun vuoksi.”

    Taus­ta­muis­tio­ta lukies­sa täy­tyy kui­ten­kin huo­ma­ta, että pape­ris­sa esi­tel­lään kah­det eri­lai­set luvut. Hal­li­tuk­sen luvut ovat eri­lai­set kuin ne, min­kä poh­jal­ta on teh­ty luvun 11 vai­ku­tusar­viot. Se ei anna oikein hyvää kuvaa hal­li­tuk­sen stra­te­gia­pa­pe­rin val­mis­te­lun tasosta.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mi on mää­ri­tel­lyt sekä hii­len että tur­peen fossiiliseksi. 

    Nyt ei oikeen kan­na­ta pae­ta mää­rit­te­lyn taakse.

    Tai sit­ten fos­sii­lis­ten pol­tos­ta pääs­tään hel­pos­ti eroon pois­ta­mal­la fos­sii­lis­ten mää­ri­tel­mäs­tä hii­li ja turve.

  72. K. Uok­ka: Nyt ei oikeen kan­na­ta pae­ta mää­rit­te­lyn taakse.

    Tai sit­ten fos­sii­lis­ten pol­tos­ta pääs­tään hel­pos­ti eroon pois­ta­mal­la fos­sii­lis­ten mää­ri­tel­mäs­tä hii­li ja turve.

    Nyt seu­raa kysymyksiä:

    Syn­tyy­kö öljyä koko ajan lisää, hitaas­ti mut­ta kuitenkin?

    Syn­tyy­kö kivi­hiil­tä koko ajan lisää, hitaas­ti mut­ta kuitenkin? 

    Syn­tyy­kö uut­ta tur­vet­ta koko ajan lisää, hitaas­ti mut­ta nopeam­min kuin kivi­hiil­tä tai öljyä?

    1. Tur­ve­suo uusiu­tuu kym­me­nes­sä tuhan­nes­sa vuo­des­sa enti­seen hii­li­mää­rään­sä. Ilmas­to­muu­tok­sen kan­nal­ta se ei ole uusiutuva.

  73. Arvo­mies:

    On täy­sin höl­möä jät­tää nämä 70-luvun oji­tuk­sis­sa luon­non­ti­lai­suu­ten­sa menet­tä­neet tur­ve­ker­ros­tu­mat hyö­dyn­tä­mät­tä; siis maa­tu­maan ja vähä­ra­vin­teis­ta humus­ta tuottamaan.

    Val­tio­val­ta myön­si tuol­loin avo­kä­ti­ses­ti ns. met­sän­pa­ran­nus­lai­no­ja, jot­ka oli­vat huip­pue­dul­li­sia, kii­tos sil­loi­sen vuo­tui­sen inflaa­tion. Edel­li­nen yhdis­tet­ty­nä sii­hen, että lai­naa kan­nus­tet­tiin otta­maan niin pal­jon kuin mah­dol­lis­ta, joh­ti sii­hen, että sel­lai­sia­kin soi­ta oji­tet­tiin, joil­la ei ollut mitään jär­jel­lis­tä mah­dol­li­suut­ta kos­kaan tuot­taa puuta.

    Usein tun­tuu, että vih­reät eivät ymmär­rä, että tur­ve­tuo­tan­non yhtey­des­sä puhu­taan näis­tä val­miik­si oji­te­tuis­ta sois­ta. Ei tur­vey­rit­tä­jät kat­se­le himoi­ten kos­ke­mat­to­mia aapa­soi­ta, kos­ka nii­den saat­ta­mi­nen tuo­tan­to­käyt­töön (oji­tus, sao­sal­taat, pin­ta­maan kuo­rin­ta jne.) on talou­del­li­ses­ti mahdotonta.

    Tur­vey­rit­tä­jien suu­rin ongel­ma on saa­da lupia hei­dän nykyi­siin tuo­tan­toa­lui­siin rajoit­tu­vien soit­ten käyt­töön otta­mi­seen — nii­hin 1970-luvul­la sit­ten ojitettuihin.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tur­ve­suo uusiu­tuu kym­me­nes­sä tuhan­nes­sa vuo­des­sa enti­seen hii­li­mää­rään­sä. Ilmas­to­muu­tok­sen kan­nal­ta se ei ole uusiutuva.

    No mut­ta saa­daan­han sitä hiil­tä tur­ve­suol­le vaik­ka­pa met­sit­tä­mäl­lä se. Juu­ri tämän vuok­si tur­ve on kivi­hiil­tä parem­pi esim 100 vuo­den pers­pek­tii­vil­lä IVL:n mukaan.

    1. Jos pois­tat kym­me­nen met­riä tur­vet­ta, et saa samal­le alal­le sido­tuk­si samaa mää­rää hii­tä miten­kään met­sit­tä­mäl­lä. Älä sot­ke vir­taa ja varan­toa keskenään.

  75. Ruot­sis­sa ener­gia­ve­ro­tus perus­tuu polt­toai­nei­den energia‑, hii­li­diok­si­di- ja rik­ki­ve­roon sekä säh­kö­ve­roon. Lii­ken­ne­polt­toai­neis­ta, kevyes­tä ja ras­kaas­ta polt­to­öl­jys­tä, kivi­hii­les­tä, kok­sis­ta, maa­kaa­sus­ta ja metaa­nis­ta kan­ne­taan hii­li­diok­si­di- ja ener­gia­ve­roa. Veros­ta vapau­tet­tu­ja ovat säh­kön­tuo­tan­non polt­toai­neet, tur­ve ja uusiu­tu­vat ener­gia­läh­teet sekä hii­li ja maa­öl­jy­kok­si metal­lur­gi­sis­sa pro­ses­seis­sa. Yhdis­te­tys­sä säh­kön ja läm­mön tuo­tan­nos­sa läm­mön tuo­tan­toon käy­tet­tä­vis­tä fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta myön­ne­tään 50 pro­sen­tin alen­nus ener­gia­ve­ros­ta, kun taas hii­li­diok­si­di­ve­ro peri­tään niis­tä täysimääräisenä.”

    Näin Ruot­sis­sa. Pys­tyi­si­kö yo. tavoin lisää­mään kivi­hii­len vero­tus­ta Suo­mes­sa ? Ruot­sis­sa näyt­tää ole­van kol­men­lais­ta energiaverotusta.

  76. Rau­li:
    Usein tun­tuu, että vih­reät eivät ymmär­rä, että tur­ve­tuo­tan­non yhtey­des­sä puhu­taan näis­tä val­miik­si oji­te­tuis­ta sois­ta. Ei tur­vey­rit­tä­jät kat­se­le himoi­ten kos­ke­mat­to­mia aapa­soi­ta, kos­ka nii­den saat­ta­mi­nen tuo­tan­to­käyt­töön (oji­tus, sao­sal­taat, pin­ta­maan kuo­rin­ta jne.) on talou­del­li­ses­ti mahdotonta.

    Kum­mas­ti vain 2000-luvul­la­kin on avat­tu ojit­ta­mat­to­mia soi­ta useam­pi­kin kap­pa­le turvetuotantoon.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tur­ve­suo uusiu­tuu kym­me­nes­sä tuhan­nes­sa vuo­des­sa enti­seen hii­li­mää­rään­sä. Ilmas­to­muu­tok­sen kan­nal­ta se ei ole uusiutuva.

    Vih­rei­den lin­jas­ta ei ota tolk­kua Erk­ki­kään, ilman­kos puo­lu­een kan­na­tus mataa. Aiem­min puo­lue on lin­jan­nut mie­luum­min tur­ve kuin kivi­hii­li, nyt taas jotain muuta. 

    Ei muu­ten ihme kun ihan vaka­vil­la­kin kes­kus­te­lu­pals­toil­la puhu­taan nykyi­sin Hiili-Villestä. 

    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/oras-tynkkynen-ennemmin-kotimainen-turve-kuin-kivihiili

    1. Tur­ve on Suo­mes­sa aja­tel­len parem­pi kuin kivi­hii­li, kos­ka se on vain hitusen kivi­hiil­tä huo­nom­pi ympä­ris­tön kan­nal­ta, mut­ta koti­mai­suus saa sen edel­le. Jos kivi­hii­li­kin oli­si koti­mais­ta, kivi­hii­li voit­ta­si­si. Molem­mis­ta pitää pääs­tä eroon.

  78. Rau­li: Val­tio­val­ta myön­si tuol­loin avo­kä­ti­ses­ti ns. met­sän­pa­ran­nus­lai­no­ja, jot­ka oli­vat huip­pue­dul­li­sia, kii­tos sil­loi­sen vuo­tui­sen inflaa­tion. Edel­li­nen yhdis­tet­ty­nä sii­hen, että lai­naa kan­nus­tet­tiin otta­maan niin pal­jon kuin mah­dol­lis­ta, joh­ti sii­hen, että sel­lai­sia­kin soi­ta oji­tet­tiin, joil­la ei ollut mitään jär­jel­lis­tä mah­dol­li­suut­ta kos­kaan tuot­taa puuta.

    Saman­ta­pai­nen kuvio ilmei­ses­ti tapah­tui suu­ren laman aikaan tai sen jäl­keen 30-luvul­la. Elin lap­suu­te­ni ja nuo­ruu­te­ni yhdes­sä Suo­men soi­sim­mas­sa kun­nas­sa ja 50…60-lukujen hil­la­reis­suil­la ja muil­la “luon­to­ret­kil­lä” koh­ta­sin usein sato­jen heh­taa­rien suu­rui­sia mel­kein umpeen­kas­va­nei­ta kuivatusoja‑, val­tao­ja-jär­jes­tel­miä. Puus­tos­ta saat­toi pää­tel­lä, että ojat oli var­mas­ti kai­vet­tu ennen sotia.

    Nämä alu­eet eivät vie­lä­kään ole tur­ve­tuo­tan­nos­sa, mut­ta osa niis­tä on EU-aika­na rai­vat­tu maatalouskäyttöön.

  79. Ei puun pois­ta­mi­sen jäl­keen­kään juu­ri samaan paik­kaan saman­lais­ta puu­ta kas­va, mut­ta kun tur­vet­ta pois­taa kas­vun ver­ran Suo­mes­sa ei tur­ve kos­kaan vähe­ne eikä lopu ja suot sito­vat enti­sen mää­rän hiiltä

    1. Jos tur­vet­ta ei pois­ta kas­vun ver­ran, tur­ve­va­rat lisään­ty­vät. Sik­si tur­peen­polt­to lisää ilma­ke­häs­sä ole­van hii­len mää­rä lopul­li­ses­ti tai aina­kin sadoik­si vuo­sik­si. Hii­len polt­ta­mi­nen ei siis ole hii­li­neutr­taa­lia vaan toi­mi samal­la taval­la kuin fos­sii­lis­ten påolt­ta­mi­nen. Miten tämän ymmär­tä­mi­nen voi olla niin vai­kea­ta? Puu­tet­ta tahdossa?

  80. Suo­ma­lai­sis­sa tur­ve­sois­sa ei useim­mi­ten ole lähel­lä­kään 10 met­rin pak­suu­del­ta turvetta.

    Suo­men soi­den kes­ki­sy­vyys on alle puo­li­tois­ta met­riä. Koko­nais­suo­a­las­ta alle vii­si­tois­ta pro­sent­tia sovel­tuu tur­ve­tuo­tan­toon. Pak­suim­mat suot sijait­se­vat tyy­pil­li­ses­ti ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa ja Kes­ki-Lapis­sa. Ohuim­mat suot ovat Poh­jan­maal­la. Suu­rin osa tur­ve­tuo­tan­nos­sa ole­vis­ta sois­ta on ohui­ta soita.

    Nykyi­sel­lä käy­töl­lä tek­ni­ses­ti hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­vat tur­ve­va­rat lop­pu­vat 250–300 vuo­des­sa Suo­mes­ta. Yksin­ker­tai­nen las­ku­toi­mi­tus ker­too, että mikä­li tur­peen kulu­tus vaik­ka kym­men­ker­tais­tui­si, niin tek­ni­ses­ti hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­va tur­ve lop­pui­si 25–30 vuodessa.

    Suo­mes­sa käy­tet­tä­vä tur­ve on pää­osin 2 000 — 3 000 vuot­ta van­haa, joten voi­daan perus­tel­lus­ti tode­ta, että tur­ve on fos­sii­li­nen polttoaine.

    Puun käyt­tö läm­mön­tuo­tan­nos­sa on tek­ni­ses­ti vii­sas­ta ja kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti erit­täin viisasta.

  81. Ter­ve,

    Tur­ve on fos­sii­lis­ta polt­to­nai­net­ta, sita on tur­ha selitt­lyil­la muut­taa uusik­si. Mut­ta voi olla etta on jar­ke­vam­paa kayt­taa taal­la tur­vet­ta kivi­hii­len sijas­ta. Kun ero on niin pie­ni. Vii­me aiko­jen tie­to­jen mukaan se vain alkaa olla niin, ettei sen parem­min kivi­hii­li kuin tur­ve­kaan ole enaa mikaan jar­ke­va ener­gian tuot­ta­mi­sen lah­de (ehka vie­la pari vuotta).Suomessa var­mas­ti poliit­ti­sis­ta syis­ta pidem­paan. Mut­ta mehan olem­me muu­ten­kin sel­lai­nen Euroo­pan pie­ni fos­sii­li­maa (ja laskettelukeskus).

    t. Mik­ko

    t. Mikk0o

  82. Yhta asi­aa en ymmar­ra. Kun tur­vet­ta ei vero­te­ta kun­nol­la, Siis pal­jon vahem­man kuin vero­te­taan mui­ta ener­gian­lah­tei­ta, niin sil­loin­han me tuem­me tur­vet­ta vero­va­roil­la. Me siis mak­sam­me tur­peen kay­tos­ta. Olen­ko tyh­ma vai onko asian taka­na jotain mita en ymmar­ra. Ehka MTK tietaa.

    t. Mik­ko

    1. Tur­ve­sii­pi myös vaa­tii takui­ta sii­tä, että kun pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee, val­tio alkaa mak­saa tur­peen käy­tös­tä. Kepu­lai­suus on val­tion tuel­la elämistä.

  83. Jos kivi­hii­li­kin oli­si koti­mais­ta, kivi­hii­li voit­ta­si­si. Molem­mis­ta pitää pääs­tä eroon.”

    Ei kai täs­tä ole eri­mie­li­syyt­tä ollut­kaan. Ihan­ne­ti­lan­ne­han oli­si, että voi­sim­me tur­va­ta ener­gia­tar­peem­me täy­sin puh­tail­la mene­tel­mil­lä. Mut­ta sel­lais­ta vaih­toeh­toa ei ole vie­lä edes näkö­pii­ris­sä ja Suo­men ener­giao­ma­va­rai­suus on täl­lä het­kel­lä mel­ko hei­kol­la tasolla.

    Täs­tä syys­tä odot­tai­si, että Soi­nin­vaa­ran kal­tai­nen ammat­ti­po­lii­tik­ko arvos­tai­si koti­mai­sen tur­peen poten­ti­aa­lia tur­va­ta täy­sin ener­gia­tar­peem­me, sil­lä sehän luo meil­le peli­va­raa itse­näi­syy­tem­me toteut­ta­mi­sek­si poliit­ti­sel­la tasol­la. Nyky­ään­hän nämä kan­sain­vä­li­set konflik­tit ja vah­vem­pien val­tioi­den hege­mo­nia­pyr­ki­myk­set toteu­te­taan sota­lai­tok­sen sijaan yhä lei­mal­li­sem­min ener­gia­huol­toon liit­ty­vien kysy­mys­ten väli­tyk­sel­lä. Tätä taus­taa vas­ten tar­kas­tel­len tun­tuu eri­koi­sel­ta, että Soi­nin­vaa­ran kal­tai­nen vai­ku­tus­val­tai­nen polii­tik­ko julis­taa tur­ve­va­rois­tam­me eroon pää­se­mi­sen ole­van hänen toiveensa. 

    Suo­ras­taan kam­mot­taa aja­tus, että tämän Ukrai­nan krii­sin aika­na val­lit­si­si yhä se kym­me­nen vuo­den takai­nen ase­tel­ma, jol­loin lius­ke­kaa­sun hyö­dyn­tä­mis­tä ei ollut vie­lä aloi­tet­tu. Län­si­mail­la ei oli­si suu­ria­kaan mah­dol­li­suuk­sia vai­kut­taa Venä­jän hege­mo­nia­pyr­ki­myk­siin. Sik­si ei Suo­mea­kaan pidä ajaa tilan­tee­seen, jos­sa sil­lä ei ole omas­ta takaa val­mii­na kon­sep­tia ener­gia­huol­tom­me krii­siai­kai­ses­ta turvaamisesta.

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos pois­tat kym­me­nen met­riä tur­vet­ta, et saa samal­le alal­le sido­tuk­si samaa mää­rää hii­tä miten­kään met­sit­tä­mäl­lä. Älä sot­ke vir­taa ja varan­toa keskenään.

    Ei samal­le alal­le, mut­ta samal­la alal­la saa met­sit­tä­mäl­lä sidot­tua, eikä aikaa kulu 10 000 vuot­ta. Varan­non ker­ty­mi­nen riip­puu puu­ja­los­teen käy­tös­tä, ehkä arkis­to­pa­pe­ria, ehkä ener­giain­ten­sii­vi­sem­pää raken­nus­ma­te­ri­aa­lia korvaava
    raken­nus tai ener­giak­si, kor­vaa­maan fos­sii­lis­ta polttoainetta.

    1. Ei samal­le alal­le, mut­ta samal­la alal­la saa met­sit­tä­mäl­lä sidot­tua, eikä aikaa kulu 10 000 vuotta.

      Sot­ket edel­leen varan­non ja virran.

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tur­ve on Suo­mes­sa aja­tel­len parem­pi kuin kivi­hii­li, kos­ka se on vain hitusen kivi­hiil­tä huo­nom­pi ympä­ris­tön kan­nal­ta, mut­ta koti­mai­suus saa sen edel­le. Jos kivi­hii­li­kin oli­si koti­mais­ta, kivi­hii­li voit­ta­si­si. Molem­mis­ta pitää pääs­tä eroon. Tie­ten­kään vih­re­ää polii­tik­koa ei kiin­nos­ta työ­ta­pa­tur­mat eikä myös­kään terveysriskit.

    Täs­sä ver­taat vain CO2/TWH polt­toar­vo­ja, et sitä että hii­li tulee Sipe­rias­ta, etkä huo­mioi onnet­to­muus­ris­ke­jä !IVL:n mukaan tur­ve on parem­pi 100 vuo­den aikjänteellä.

    1. Täs­sä ver­taat vain CO2/TWH polt­toar­vo­ja, et sitä että hii­li tulee Sipe­rias­ta, etkä huo­mioi onnettomuusriskejä !

      Luit­ko lain­kaan, mitä kir­joi­tin? Kysyin, mitä polt­toai­net­ta käy­tet­täi­siin, tur­vet­ta vai hiil­tä, jos meil­lä oli­si kivi­hii­li­kai­vok­sia Suo­mes­sa. Sipe­ria ei ole Suomessa.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos pois­tat kym­me­nen met­riä tur­vet­ta, et saa samal­le alal­le sido­tuk­si samaa mää­rää hii­tä miten­kään met­sit­tä­mäl­lä. Älä sot­ke vir­taa ja varan­toa keskenään.

    Ei suol­ta tie­tääk­se­ni pois­te­ta 10 met­riä tur­vet­ta. Suo kas­vaa kes­ki­mää­rin 5 m³/ha/ vuo­si. Luo­tan edel­leen­kin enem­män IVL:ään enem­män. Asioi­ta on tar­kas­tel­ta­va kokonaisuuksina.

  87. Täs­sä on hyvä ver­tai­lu Suo­men ja Ruot­sin ener­gia­ve­ro­tus­ten erois­ta vii­me vuo­del­ta. DI työ Lap­peen­ran­nan tekn. yliopistossa.

    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93993/Energiaverotus%20Ruotsissa%20ja%20vertailu%20Suomeen.pdf?sequence=2

    Ver­tai­lun mukaan (kuva s 28) Ruot­sis­sa kivi­hii­len vero­tus oli vii­me vuon­na noin 2,5 ker­tai­nen Suo­meen ver­rat­tu­na. Mik­si polii­ti­kot eivät ole teh­neet mitään kivi­hii­len vero­tuk­sen nos­ta­mi­sek­si Suo­mes­sa, vaan luo­daan kuvaa ettei sil­le voi­da mitään teh­dä ? Mik­si vih­reät ovat tur­peen kim­pus­sa, mut­ta kivi­hiil­tä ja mui­ta fos­sii­li­sia hys­sy­tel­lään. Kuvan mukaan Ruot­sis­sa ben­san ja die­se­lin vero­tus ei eroa pal­joa Suo­mes­ta, mut­ta polt­to­öl­jy­jä, kivi­hiil­tä, maa­kaa­sua ja tur­vet­ta vero­tet­tiin v 2013 Suo­mea enem­män. Samoin teol­li­suu­den säh­kö oli vähem­män vero­tet­tu. Kulut­ta­jien säh­kö­ve­ro on Ruot­sis­sa jaet­ta kah­teen alu­ee­seen. Poh­jois-Ruot­sis­sa säh­kö on hal­vem­paa kuin Ete­lä-Ruot­sis­sa. Voi­tai­siin­ko Suo­mes­sa teh­dä samoin.

    1. Kan­nat­taa nyt kui­ten­kin muis­taa, että kivi­hiil­tä vero­te­taan Ruot­sis­sa­kin ain läm­mön tuo­tan­nos­sa, ei sähköntuotannossa.Kun Ruot­sis­sa on pal­jon Suo­mea vähem­män yhdis­tet­tyä säh­kön ja läm­mön­tuo­tan­toa, ei sil­lä, pal­jon­ko kivi­hiil­tä Ruot­sis­sa vero­te­taan, ole sanot­ta­vaa mer­ki­tys­tä. Ruot­si toi­mii ydin­voi­mal­la ja vesivoimalla.

  88. Suo­men soi­den kes­ki­sy­vyys on alle puo­li­tois­ta met­riä. Koko­nais­suo­a­las­ta alle vii­si­tois­ta pro­sent­tia sovel­tuu turvetuotantoon.”

    “…että mikä­li tur­peen kulu­tus vaik­ka kym­men­ker­tais­tui­si, niin tek­ni­ses­ti hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­va tur­ve lop­pui­si 25–30 vuodessa.”

    Nämä las­kel­mat kos­ke­vat jyr­sin­tur­peen nos­toa ja sen edel­ly­tyk­siä. Jyr­sin­tur­peen nos­tos­sa tar­vi­taan suu­ria yhte­näi­siä turvekenttiä.

    Jos tur­peen nos­to muu­te­taan paa­lei­na irro­tet­ta­vak­si, myös mata­lat ja pie­net suo­ku­viot tule­vat kan­nat­ta­van hyö­dyn­tä­mi­sen pii­riin. Hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­vat tur­ve­va­ram­me monin­ker­tais­tu­vat ja soi­hin sitou­tu­nut­ta koti­mais­ta ener­gi­aa riit­tää muu­ta­man kym­me­nen vuo­den sijaan sadoik­si vuosiksi.

    Lisäk­si meil­lä on val­ta­vat mää­rät lähiai­koi­na pää­te­hak­kuu­vai­hee­seen kas­va­nei­ta suo­met­siä. Ja kuten jokai­nen tur­ve­maa­han ojia kai­va­nut hen­ki­lö tie­tää, sisäl­tää pui­sen suon maa­pe­rä yli met­rin syvyy­teen saak­ka yhtä pal­jon tila­vuu­del­taan puu­ta, kuin polt­to­tur­vet­ta. Tämä tiheä­syi­nen kan­nois­ta ja juu­ri­kois­ta muo­dos­tu­va puu­ai­nes on polt­toar­vol­taan monin­ker­tais­ta pelk­kään polt­to­tur­pee­seen ver­rat­tu­na. Nyky­ään­hän kan­not kerä­tään hak­kuu­alueil­ta ja hake­te­taan polt­ta­mis­ta var­ten. Ei ole järi­syt­tä­vä muu­tos, jos tämä ale­taan toteut­taa rou­hai­se­mal­la samal­la ker­taa tur­peen­se­kais­ta tava­raa paa­liin vaik­ka­pa met­rin syvyi­sen ker­rok­sen paksuudelta.

    Ja kun vih­reät kai­kes­sa kavah­ta­vat tur­peen hyö­dyn­tä­mis­tä, luu­li­si täs­tä puo­lik­si puu­ta sisäl­tä­väs­tä maa­pe­räm­me rik­kau­des­ta löy­ty­vän por­saan­rei­kä myös hei­dän luu­tu­nei­den asen­tei­den muu­tok­sel­le tur­peen hyö­dyn­tä­mis­tä ajatellen.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos tur­vet­ta ei pois­ta kas­vun ver­ran, tur­ve­va­rat lisään­ty­vät. Sik­si tur­peen­polt­to lisää ilma­ke­häs­sä ole­van hii­len mää­rä lopul­li­ses­ti tai aina­kin sadoik­si vuo­sik­si. Hii­len polt­ta­mi­nen ei siis ole hii­li­neutr­taa­lia vaan toi­mi samal­la taval­la kuin fos­sii­lis­ten påolt­ta­mi­nen. Miten tämän ymmär­tä­mi­nen voi olla niin vai­kea­ta? Puu­tet­ta tahdossa?

    Ymmär­rän ehkä mitä tar­koi­tat, mut­ta tilan­net­ta ei pitäi­si­kään tar­kas­tel­la yhden suo­a­lan kan­nal­ta vain. Olen­nais­ta on lisään­ty­vät­kö vai vähen­ty­vät­kö tur­ve­va­ran­not Suo­mes­sa. Tot­ta­kai varan­not oli­si­vat suu­rem­mat jos tur­vet­ta ei käy­tet­täi­si ollenkaan. 

    Jos Suo­mes­sa oli­si sekä hiil­tä että tur­vet­ta var­maan­kin käy­tet­täi­siin molem­pia. Niin näy­te­tään teh­tä­vän sel­lai­sis­sa mais­sa kuin Puo­la, Irlan­ti, Thai­maa jne.

    Haluai­sin edel­leen­kin tie­tää mik­si kivi­hii­len ja maa­kaa­sun vero­tus­ta ei voi Suo­mes­sa nos­taa Ruot­sin tasol­le. Onko syy­nä se, että täl­löin eräi­den kivi­hiil­tä käyt­tä­vien suur­ten kau­pun­kien (Hel­sin­ki ym) CHP-tuo­tan­to ei oli­si kan­nat­ta­vaa ? Täl­lai­sen kom­men­tin muis­te­len kuul­lee­ni erääl­tä minis­te­riön joh­ta­val­ta virkamieheltä.

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­nat­taa nyt kui­ten­kin muis­taa, että kivi­hiil­tä vero­te­taan Ruot­sis­sa­kin ain läm­mön tuo­tan­nos­sa, ei sähköntuotannossa.Kun Ruot­sis­sa on pal­jon Suo­mea vähem­män yhdis­tet­tyä säh­kön ja läm­mön­tuo­tan­toa, ei sil­lä, pal­jon­ko kivi­hiil­tä Ruot­sis­sa vero­te­taan, ole sanot­ta­vaa mer­ki­tys­tä. Ruot­si toi­mii ydin­voi­mal­la ja vesivoimalla.

    Ruot­si toi­mii myös uusiu­tu­val­la ener­gial­la Suo­mea enem­män ! Ruot­sis­sa on hii­lel­le ener­gia­ve­ron lisäk­si mm. rik­ki- ja CO2-verot! Hiil­tä vero­te­taan täl­löin tie­tääk­se­ni sen käyt­tö­mää­rän mukaan. Ja mik­si­pä emme voi­si yrit­tää vai­kut­taa EU:ssa s.e. myös säh­kön­tuo­tan­non polt­toai­nei­ta vero­tet­tai­siin. Nyt olem­me joi­den­kin EU-mai­den int­res­sien vankeja.

    Siis täl­lä tavoin­ko tue­taan mm Hel­sin­gin kivi­hii­len käyt­töä, nyt minul­le vas­ta val­ke­nee tämä kivi­hii­len vero­tuk­sen alhai­suus. Ruot­sis­sa on kyl­lä tie­tääk­se­ni CHP tuo­tan­toa lähes yhtä pal­jon kuin Suo­mes­sa. Onpa For­tum raken­ta­nut Tuk­hol­man seu­dul­le bio-CHP laitoksiakin.

    Tur­ha täs­sä on kepu­lai­sia hauk­kua kun Hel­sin­ki näyt­tää todel­la ole­van Suo­men ener­gia­po­li­tii­kan vapaa­mat­kus­ta­ja. Hal­val­la hii­lel­lä saa­daan mm Hel­sin­gin vero­äy­riä alemmas.

    Ruot­sis­sa näyt­tää myös teol­li­suu­den säh­kö ole­van vero­ton­ta. Ei ihme että se siel­lä menes­tyy Suo­mea paremmin.

  91. Arvo­mies:
    Ei kai täs­tä ole eri­mie­li­syyt­tä ollut­kaan. Ihan­ne­ti­lan­ne­han oli­si, että voi­sim­me tur­va­ta ener­gia­tar­peem­me täy­sin puh­tail­la mene­tel­mil­lä. Mut­ta sel­lais­ta vaih­toeh­toa ei ole vie­lä edes näkö­pii­ris­sä ja Suo­men ener­giao­ma­va­rai­suus on täl­lä het­kel­lä mel­ko hei­kol­la tasolla. 

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen ja kau­ko­läm­pö on tosi­aan tuol­le unel­mal­le­si vas­ta-aihe. Onko kau­ko­läm­pö­ver­kos­tol­le tule­vai­suu­des­sa mitään käyt­töä jos ja kun säh­kö­verk­ko on kui­ten­kin se ainut mah­dol­li­suus siir­tää “fos­sii­li­sia polt­ta­ma­ton­ta” ener­gi­aa käyt­tö­koh­tee­seen. Tämä siis sil­lä ole­tuk­sel­la, että urbaa­ne­ja ydin­lai­tok­sia ei haluta.

  92. mai­ju:
    Ei puun pois­ta­mi­sen jäl­keen­kään juu­ri samaan paik­kaan saman­lais­ta puu­ta kas­va, mut­ta kun tur­vet­ta pois­taa kas­vun ver­ran Suo­mes­sa ei tur­ve kos­kaan vähe­ne eikä lopu ja suot sito­vat enti­sen mää­rän hiiltä

    Tur­ve­suo kas­vaa pak­suut­ta vuo­des­sa noin puo­li mil­li­met­riä ja tur­ve­suol­ta nos­te­taan sent­te­jä tur­vet­ta vuo­des­sa. Jyr­sin­tur­peen jyr­sös on yleen­sä pak­suu­del­taan vii­ti­sen sent­ti­met­riä. Tämä on sata­ker­tai­nen nopeus suon uusiu­tu­mis­no­peu­teen verrattuna.

    Pala­tur­ve­me­ne­tel­mäs­sä tur­vet­ta irroi­te­taan suon pin­nas­ta jopa puo­li met­riä ker­ral­laan. Tämä on tuhat­ker­tai­nen nopeus suon uusiu­tu­mis­no­peu­teen verrattuna.

    On myös­kin hyö­dy­tön­tä tar­kas­tel­la Suo­men kaik­kien soi­den varas­toi­maa hii­len mää­rää, kos­ka vain alle 15 pro­sent­tia sois­ta kel­paa tur­ve­tuo­tan­toon. Nämä tur­ve­tuo­tan­toon kel­paa­vat suot siis väis­tä­mät­tä ehty­vät, eikä uusia soi­ta saa­da tilal­le, kos­ka sopi­via soi­ta ei ole.

    Tur­ve­va­ran­not siis hupe­ne­vat ja met­sä­va­ran­not kas­va­vat, kos­ka tur­vet­ta nos­te­taan enem­män kuin sitä uusiu­tuu ja met­sät kas­va­vat enem­män kuin met­sää hakataan. 

    Ener­gia­puu­ta on käy­tet­tä­vis­sä enem­män, kuin Suo­men kaik­kien asuin­ta­lo­jen ja kiin­teis­tö­jen läm­mit­tä­mi­seen tar­vi­taan puuta.

    Met­sis­tä lähes kaik­ki kel­paa­vat met­sä­ta­lou­den käyttöön.

  93. Count­ry­boy: Suo kas­vaa kes­ki­mää­rin 5 m³/ha/ vuo­si. Luo­tan edel­leen­kin enem­män IVL:ään enem­män. Asioi­ta on tar­kas­tel­ta­va kokonaisuuksina.

    Ole­te­taan, että suon tila­vuus kas­vaa 5 kuu­tio­met­riä per heh­taa­ri per vuosi.

    Suo­men ener­gia­tur­peen­tuo­tan­to ala vuon­na 2012 oli 56 000 heh­taa­ria. Joten tur­ve­tuo­tan­nos­sa ole­va ala, kas­voi 5 * 56 000 eli 280 000 kuutiometriä.

    Ole­te­taan sit­ten, että tur­ve­rek­kaan mah­tuu 120 kuu­tio­met­riä turvetta.

    Vuo­tui­nen kas­vu tur­ve­tuo­tan­toa­luei­ta vas­taa­val­la alal­la sopii siis rei­luun 2 300 turverekkalastiin.

    Ote­taan nyt vuo­den 2011 tuo­tan­to­mää­rä, joka oli ener­gia­tur­peel­le 21 mil­joo­naa kuutiometriä.

    Tämä vuo­tui­nen tuo­tan­to mah­tuu siis 175 000 turverekkalastiin.

    Tur­vet­ta siis nos­tet­tiin yli 70 ker­taa enem­män, kuin tur­ve­tuo­tan­toa vas­taa­val­le pin­ta-alal­le sitä uusiutui.

    Tur­ve­tuo­tan­toa voi­daan jat­kaa tiet­tyyn pis­tee­seen saak­ka, jol­loin tur­ve­tuo­tan­toa­la on hylät­tä­vä. VTT:n sel­vi­tyk­sen mukaan Suo­meen tar­vi­taan 58 000 heh­taa­ria uut­ta tur­ve­tuo­tan­toa­laa vuo­teen 2020 mennessä.

    Tur­ve­tuo­tan­to ja raa­ka­öl­jyn­tuo­tan­to ovat saman ongel­man kou­ris­sa, joka on se, että tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set kas­va­vat varan­to­jen huvetessa.

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos tur­vet­ta ei pois­ta kas­vun ver­ran, tur­ve­va­rat lisään­ty­vät. Sik­si tur­peen­polt­to lisää ilma­ke­häs­sä ole­van hii­len mää­rä lopul­li­ses­ti tai aina­kin sadoik­si vuosiksi. 

    Mitä sit­ten eli so what?

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sot­ket edel­leen varan­non ja virran.

    Mik­si sen hii­li­va­ran­non on fyy­si­ses­ti sijait­ta­va samal­la heh­taa­ril­la, kuin mis­sä se kasvaa?

    Jos pois­tat kym­me­nen met­riä tur­vet­ta, et saa samal­le alal­le sido­tuk­si samaa mää­rää hii­tä miten­kään metsittämällä.”

    Met­si­te­tyl­tä enti­sel­tä tur­ve­suol­ta ote­taan tal­teen 70 vuo­den välein puu­mas­sa, varas­toi­daan se kir­kon­penk­kei­nä, arkis­to­pa­pe­ria ja bio­hii­le­nä. Kyl­lä se “miten­kään” onnis­tuu, aika­jän­tees­tä ei ollut puhe. Voi­daan varas­toi­da enem­män­kin kuin tur­pee­na. Jos kir­kon­penk­ki­mark­ki­nat ovat tyy­dyt­ty­neet, ollaan luo­tu pape­ri­ton arkis­to ja talo­koh­tai­nen fuusio­voi­ma­la, voi­daan sil­ti 70 vuo­den välein kipa­ta bio­hii­le­nä van­haan hii­li­kai­vok­seen, kun­nes yli 10 met­rin tur­vet­ta vas­taa­va varan­to on tallessa.

  96. Tämä tur­peen väit­tä­mi­nen uusiu­tu­vak­si on ihan nau­ret­ta­vaa. Lopet­ta­kaa moi­nen älyl­li­nen epä­re­hel­li­syys. Kyl­lä tur­vet­ta voi käyt­tää mut­ta ei se perus­te­lu voi olla niin type­rä kuin että se on muka uusiu­tu­va luonnonvara.

  97. Tur­peen tuki mer­kit­si­si val­tion tuel­la elä­mis­tä joil­le­kin kepu­lai­sil­le, mut­ta suu­rem­mal­le osal­le kepu­lai­sia se oli­si rasi­te, kos­ka met­sä­no­mis­ta­jat kär­si­si­vät siitä.

    Kun pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on pie­ni, puu­ta tue­taan. Met­sä­no­mis­ta­jat voit­ta­vat. Mut­ta EU sää­dös­ten vuok­si puu­ta saa tukea vain sen ver­ran, että puu on kes­ki­mää­rin yhtä kil­pai­lu­ky­kyis­tä tur­peen kans­sa. Tämän yli mene­vää tukea ei saa maksaa.

    Täl­löin ei vie­lä syn­ny voi­ma­lai­tok­sil­le kovin vah­vaa moti­vaa­tio­ta vaih­taa tur­pees­ta puul­le. Jos lähel­tä saa­daan edul­li­ses­ti puu­ta, se pol­te­taan. Samoin lähel­tä edul­li­ses­ti saa­ta­va tur­ve pol­te­taan. Seu­raus esi­mer­kik­si Kuo­pios­sa on, että voi­ma­lai­tok­sia aje­taan suunn­nil­leen 50 % puul­la, 50 % turpeella.

    Mut­ta jos pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousee yli sen rajan, jos­sa puu ei enää tar­vit­se tukea, sil­loin puu muut­tuu edul­li­sem­mak­si kuin tur­ve. Sil­loin met­sä­hak­keen kysyn­tä kas­vaa Suo­mes­sa voimakkaasti.

    Mut­ta kos­ka kyse on pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ole­vis­ta lai­tok­sis­ta, glo­baa­lit pääs­töt eivät pie­ne­ne ollen­kaan, vaik­ka puu­ta ryh­dy­tään polt­ta­maan hul­lun lail­la. Tilan­ne muut­tuu vain niin, että puo­la­lai­set lisää­vät kivi­hii­len­sä käyt­töä tai jos­sa­kin muu­al­la pääs­tö­jä lisä­tään saman ver­ran kuin Suo­mes­sa pääs­tö­jä vähennetään.

    Kun met­sä­hak­keen kysyn­tä kas­vaa, nousee met­sä­hak­keen hin­ta samal­la mer­kit­tä­väs­ti. Tämä puo­les­taan aiheut­taa sen, että met­sä­ha­ket­ta käyt­tä­viä bio­polt­toai­nei­ta val­mis­ta­mia lai­tok­sia ei inves­toi­da Suo­meen, vaan ne raken­ne­taan sin­ne, mis­sä pääs­tö­kaup­paa ei ole.

    Lop­pu­tu­los on, että Suo­mes­sa pol­te­taan tehok­kaas­ti kaik­ki suo­ma­lai­nen met­sä­ha­ke. Puu­ta tuo­daan kas­va­vas­sa mää­rin polt­toon ulko­mail­ta ja kui­tu­puus­ta­kin tulee pulaa. Samaan aikaan EU:n ulko­puo­lel­ta tuo­daan tän­ne autois­sa käy­tet­tä­vä biodiesel.

    Jos tur­vet­ta tuet­tai­siin siten, että puu ja tur­ve oli­si­vat yhtä kil­pai­lu­ky­kyi­siä myös pääs­tö­oi­keu­den hin­nan olles­sa kor­keal­la, niin mitään kiih­ty­vää kysyn­nän kas­vua met­sä­hak­keel­le ei tapah­tui­si pääs­tö­oi­keu­den hin­nan nous­tes­sa. Tue­tun tur­peen hin­ta muo­dos­tai­si katon met­sä­hak­keen hin­nal­le, Eli kepu­lai­set met­sä­no­mis­ta­jat menet­täi­si­vät osan tuloistaan.

    Tur­peen tuen seu­rauk­se­na Jyväs­ky­läs­sä edel­leen pol­tet­tai­siin myös tur­vet­ta. Täl­löin Ääne­kos­ken bio­ja­los­ta­mol­le riit­täi­si myös met­sä­ha­ket­ta. Kui­tu­puu­ta­kaan ei ohjau­tui­si niin pal­jon polt­toon, joten sel­lu­teh­taat­kin sai­si­vat parem­min raaka-ainetta.

    Tätä taus­taa vas­ten veik­kaan, että Met­säGroup ei tee lopul­lis­ta pää­tös­tä Ääne­kos­ken bio­ja­los­ta­mon raken­ta­mi­ses­ta ennen kuin se saa val­tiol­ta ja EU:lta takeet, että Suo­mi taval­la tai toi­sel­la rajoit­taa puun ohjau­tu­mis­ta polt­toon. Yksi rajoi­tus­kei­no voi­si olla tur­peen tuki.

  98. Sep­po S: Tilan­ne muut­tuu vain niin, että puo­la­lai­set lisää­vät kivi­hii­len­sä käyt­töä tai jos­sa­kin muu­al­la pääs­tö­jä lisä­tään saman ver­ran kuin Suo­mes­sa pääs­tö­jä vähennetään.

    No, Puo­la­han on muka­na pääs­tö­kau­pas­sa. Kun pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousee, ei puo­la­lai­sil­la ole mitään syy­tä lisä­tä kivi­hii­len käyt­töä. (Jos puo­la­lai­set jos­tain oikus­ta, esim. las­ke­van kivi­hii­len hin­nan takia päät­täi­si­vät olla vähen­tä­mät­tä kivi­hii­len pol­tos­ta aiheu­tu­via pääs­tö­jään tai lisä­tä nii­tä, jou­tui­si­vat he osta­maan tilal­le pääs­tö­oi­keuk­sia jäl­leen entis­tä kal­liim­mal­la. Tai teke­mään jotain mui­ta temp­pu­ja pääs­tö­jen­sä alen­ta­mi­sek­si.) Tavoi­te­ti­la­na on glo­baa­li sitou­tu­mi­nen pääs­tö­jen alen­ta­mi­seen, eikä sen suh­teen kan­na­ta lyö­dä hans­ko­ja tiskiin.

    Suo­mes­sa riit­tää mai­nios­ti puu­ta sekä tur­peen ja kivi­hii­len kor­vaa­mi­seen että Ääne­kos­kel­le ja muil­le­kin uusil­le bio­ja­los­ta­moil­le. Vuo­sit­tai­set hak­kuu­mah­dol­li­suu­det nyt ja sen jäl­keen, kun teh­das on val­mis kes­tä­vät sen. Jo pel­käs­tään sil­lä mää­räl­lä kui­tu­puu­ko­kois­ta aines­puu­ta, joka on jäänyt/on jää­mäs­sä ns. talou­del­li­ses­ti kes­tä­vis­tä hak­kuu­mah­dol­li­suuk­sis­ta käyt­tä­mät­tä ”sääs­töön” ja edel­leen met­siin kas­va­maan vii­meis­ten 10 vuo­den ajan ennen teh­taan mah­dol­lis­ta käyn­nis­tä­mis­tä 2017, ajai­si Ääne­kos­ken kokois­ta teh­das­ta pari­kym­men­tä vuot­ta. Vuo­sit­tai­set uudet lisä­hak­kuu­mah­dol­li­suu­det yli 10 mil­joo­naa m3/v kui­tu­puu­ta tule­vat vie­lä pääl­le, ja vaik­ka jon­kun muun käyttöön. 

    Ener­gia­puun talou­del­li­ses­ti kes­tä­vä lisää­mis­po­ten­ti­aa­li on sit­ten vie­lä erik­seen näi­den päälle.

  99. En nyt ymmär­tä­nyt täy­sin Syl­tyn logiik­kaa. Et ken­ties tie­dä sitä, että suu­rin uusiu­tu­va ener­gia­läh­de on Suo­mes­sa mus­ta­li­peän polt­to. Sitä tulee sel­lu­teh­taan “jät­tee­nä”. Sel­lu­teh­taas­sa on se hyvä puo­li, että se tuot­taa enem­män ener­gi­aa kuin käyt­tää sitä.

    Kyl­lä met­sä­teol­li­suu­den ja saho­jen sivu­vir­rois­ta saa­daan run­saas­ti pol­tet­ta­vaa. Esim sahoil­ta tulee pal­jon sitä (pin­to­ja, sahan­pu­rua jne). Eivät puut nelis­kul­mai­si­na kas­va. Samoin nuor­ten met­sien har­ven­nuk­ses­ta tulee pal­jon energiapuuta.

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että seu­raa­van haal­li­tuk­sen tuli­si nos­taa kivi­hii­len vero­tus Ruot­sin tasol­le. Se loi­si pal­jon vipi­nää eräi­siin energialaitoksiin.

  100. Sylt­ty:
    Tämä tur­peen väit­tä­mi­nen uusiu­tu­vak­si on ihan nau­ret­ta­vaa. Lopet­ta­kaa moi­nen älyl­li­nen epä­re­hel­li­syys. Kyl­lä tur­vet­ta voi käyt­tää mut­ta ei se perus­te­lu voi olla niin type­rä kuin että se on muka uusiu­tu­va luonnonvara.

    Ei sen väit­tä­mi­nen hitaas­ti uusiu­tu­vak­si ole nau­ret­ta­vaa bio­lo­gian kan­nal­ta. Uusiutuva/uusiutumaton on on enem­män politiikkaa !

  101. Sor­ry tar­koi­tin edel­lä mus­ta­li­peä­kom­men­til­la­ni Sep­po S:ää tietysti.

  102. Count­ry­boy

    : Ei sen väit­tä­mi­nen hitaas­ti uusiu­tu­vak­si ole nau­ret­ta­vaa bio­lo­gian kannalta.

    On se täs­sä kon­teks­tis­sa, se on ihan puh­das reto­ri­nen kik­ka, jon­ka tar­koi­tus on sumut­taa tie­tä­mät­tö­miä. Mitään muu­ta funk­tio­ta sil­lä ei ole, kos­ka kysei­sen argu­men­tin perus­teel­la voi­daan perus­tel­la myös venä­läi­sen kivi­hii­len ilmastoystävällisyyttä. 

    Sil­lä kut­su­taan­ko jotain tuo­tet­ta uusiu­tu­vak­si vai hitaas­ti uusiu­tu­vak­si vai ken­ties juus­tok­si, ei ole käy­tän­nön mer­ki­tys­tä jos kysei­sen aineen tuot­ta­mat CO2-pääs­töt ovat mitä ovat. 

    Miet­ti­kää nyt tätä tur­vear­gu­ment­tia seu­raa­van esi­mer­kin varjossa:

    Jos Suo­mes­sa avat­tai­siin ensi vii­kol­la hii­li­kai­vos, hii­li­kai­vok­sen omis­ta­ja voi­si ihan yhtä hyvin väit­tää että kos­ka täl­lä koti­mai­sel­la hii­lel­lä voi­daan kor­va­ta sitä hitaas­ti uusiu­tu­vaa tur­vet­ta, eikä tämä kor­vaus vai­ku­ta hii­li­ta­see­seen, niin hii­len polt­ta­mi­nen on siis ihan yhtä hie­no ilmas­to­te­ko kuin tur­peen polt­ta­mi­nen. Eli siis hii­lel­lä voi­daan kor­va­ta tur­vet­ta ja tur­pee­seen sitou­tuu sois­sam­me koko ajan hii­li­diok­si­dia, niin sit­ten­hän tuon sitou­tu­mi­sen voi ilmas­to­las­kuis­sa vyö­ryt­tää sil­le tur­peen kovaa­val­le hiilelle.

    Eli tois­tan: mikä­li tur­peen kan­nat­ta­jien argu­men­tit hitaas­ti uusiu­tu­vas­ta tur­pees­ta ja sen ilmas­to­ys­tä­väl­li­syy­des­tä pitäi­si­vät paik­kan­sa, niin sil­loin­han myös hii­len polt­ta­mi­nen kysei­sen tur­peen sijas­ta, jol­loin sekä pii­pus­ta tuprua­vat että soi­hin sitou­tu­va CO2-vir­rat oli­si­vat edel­leen ihan ekvi­va­len­tit, ergo hii­li on ihan yhtä ilmas­to­ys­tä­väl­lis­tä kuin tur­ve! Ja jos tur­ve on ilmas­to­ys­tä­väl­lis­tä, niin on myös hiili.

    Olet­taen että hii­lel­lä kor­vat­tai­siin tur­vet­ta ja lopul­li­sen CO2-pääs­töt oli­si­vat ihan yhtä hyvät.

    No täs­tä­hän pää­sem­me sii­hen että jos koti­mai­nen hii­li oli­si ilmas­to­ys­tä­vä­lis­tä niin kai­ken jär­jen mukaan myös venä­läi­nen taik­ka sak­sa­lai­nen hii­li on ihan yhtä ystä­väl­lis­tä (jäte­tään logis­tiik­ka yms nyt pois las­kuis­ta), kos­ka eihän se voi­ma­lai­tok­sen pii­pus­ta tuprua­va hii­li­diok­si­di­ton­ni tie­dä sitä mis­tä kau­kaa se on polt­to­lai­tok­seen saapunut.

    Niin että mikä on se tur­peen ilmas­toar­gu­ment­ti, jos sen perus­teel­la hii­li­kin on ilmas­to­ys­tä­väl­lis­tä? Eihän mei­dän tar­vit­se huo­leh­tia yhtään mis­tään, kos­ka voim­me rau­has­sa pol­tel­la hal­paa hiil­tä, tur­vet­ta tai ihan mitä vain sat­tuu kan­nat­ta­maan ja aina tode­ta että olem­me hyväl­lä asial­la. No, rus­ko­hii­li ja pala­va kivi pitäi­si vie­lä jät­tää ener­gia­pa­le­tin ulkopuolelle.

    Kos­ka hii­li ja tur­ve ovat kum­mat­kin yhtä hyviä, niin tur­peel­le ei jää muu­ta kuin kotimaisuusargumentti.

    Kuten sanoit, tur­peen väit­tä­mi­nen uusiu­tu­vak­si on ihan puh­das­ta poli­tiik­kaa ja sen tar­koi­tus on hämä­tä sanoil­la. Mitään teke­mis­tä todel­li­suu­den kans­sa sil­lä ei ole, kos­ka jos ote­taan tar­peek­si pit­kä aika­vä­li niin kyl­lä­hän kul­ta­kin on uusiu­tu­va. Sitä syn­tyy täl­lä­kin het­kel­lä lisää supernovissa.

  103. Count­ry­boy: Kyl­lä met­sä­teol­li­suu­den ja saho­jen sivu­vir­rois­ta saa­daan run­saas­ti pol­tet­ta­vaa. Esim sahoil­ta tulee pal­jon sitä (pin­to­ja, sahan­pu­rua jne). Eivät puut nelis­kul­mai­si­na kas­va. Samoin nuor­ten met­sien har­ven­nuk­ses­ta tulee pal­jon energiapuuta.

    Jos ener­gia­puu­le ale­taan mak­sa­maan mojo­via tukiai­sia, niin sel­lun­keit­toon sopi­vaa puu­ta voi alkaa ohjau­tu­maan suo­raan polt­toon. Se ei ole kovin­kaan viisasta.

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että seu­raa­van haal­li­tuk­sen tuli­si nos­taa kivi­hii­len vero­tus Ruot­sin tasol­le. Se loi­si pal­jon vipi­nää eräi­siin energialaitoksiin.

    Sehän nos­tai­si suo­raan säh­kön hin­taa eikä se ole kyl­lä sekäään järkevää.

  104. Sylt­ty: Jos ener­gia­puu­le ale­taan mak­sa­maan mojo­via tukiai­sia, niin sel­lun­keit­toon sopi­vaa puu­ta voi alkaa ohjau­tu­maan suo­raan polt­toon. Se ei ole kovin­kaan viisasta.

    Sehän nos­tai­si suo­raan säh­kön hin­taa eikä se ole kyl­lä sekäään järkevää.

    Ei ener­gia­puul­le tar­vit­se mak­saa tukiai­sia juu­ri­kaan jos fos­sii­li­sen kivi­hii­len vero nos­te­taan samal­le tasol­le kuin Ruot­sis­sa. Nyt­hän tur­peen veron nos­to teki puun käy­tön kan­nat­ta­mat­to­mak­si säh­kön tuo­tan­nos­sa, onnek­si asi­aa nyt kor­jat­tiin jon­kun ver­ran. CHP-tuo­tan­nos­sa­han puu on kyl­lä kil­pai­lu­ky­kyi­nen. Esim Tuk­hol­ma ja KSS ener­gia Suo­mes­sa käyt­tä­vät pal­jon eri­lai­sia biomassoja.

    Ei kukaan nykyi­sin myy tur­haan koko­puu­ta pol­tet­ta­vak­si (hin­ta mur­to-osa tuk­ki tai kui­tu­puun hin­nas­ta ener­gia­puu ( 5e/m3, kui­tu 17 e/m3, tuk­ki 55 e/m3 !).

    1. Kol­man­nen ker­ran. EU kiel­tää verot­ta­mas­ta lauh­de­säh­kön tuo­tan­toa mil­lään muul­la verol­la kuin pääs­tö­oi­keus­mak­suil­la. Niin­pä Ruot­sin kivi­hii­li­ve­ro kos­kee vain läm­mön tuo­tan­toon käy­tet­tyä kivi­hiil­tä. Kuten sanot­tu, puu on kil­pai­lu­ky­kyi­nen kivi­hiil­tä vas­taan CHP-tuo­tan­nos­sa, kos­ka sii­hen kivi­hii­len verot pure­vat sen läm­pöä kos­ke­van kom­po­nen­tin osalta.

  105. Euro­par­la­ment­ti hyväk­syi vuon­na 2000 esi­tyk­sen, jos­sa tur­ve kat­sot­tiin sen kas­vun rajaan asti uusiu­tu­vak­si. Asia pää­tyi Suo­mes­sa suu­ren valio­kun­nan äänes­tyk­seen, jos­sa euro­par­la­men­tin muo­toi­lu hävi­si arval­la. Ja lopul­ta Suo­men vas­tus­ta­va kan­ta kaa­toi esityksen.

    Jos kysei­sen esi­tyk­sen logiik­kaa nou­da­tet­tai­siin joh­don­mu­kai­ses­ti, kai­kis­ta nie­luis­ta pitäi­si saa­da oikeus käyt­tää mitä tahan­sa pääs­tö­jä aiheut­ta­vaa polt­toai­net­ta uusiu­tu­va­na nie­lun koon mukai­sen mää­rän. Eli todel­la­kin tur­peen sijas­ta myös kivi­hiil­tä voi­tai­siin käyt­tää uusiu­tu­va­na. Ainoas­taan “nie­lu­kor­vat­tu­jen” pääs­tö­jen mää­rä oli­si rajoi­tet­tu nie­lu­jen koon mukaan.

    Logii­kan nou­dat­ta­mi­nen joh­tai­si vai­keas­ti hal­lit­ta­vaan jär­jes­tel­mään, jos­sa oli­si monia epä­var­mo­ja arvioin­te­ja nie­lu­jen koos­ta. Ilmei­ses­ti sik­si nykyi­sin ollaan kes­ki­tyt­ty pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen yksin­ker­tai­sil­la las­ku­toi­mi­tuk­sil­la, jois­sa nie­lu­jen roo­li on vähäi­nen. Tosin asi­aan on saat­ta­nut vai­kut­taa myös se, ettei EU:n isoil­la mail­la ole iso­ja nieluja.

    Euro­par­la­men­tin aikoi­naan esit­tä­mä sinän­sä mah­dol­li­nen mal­li tus­kin saa kos­kaan kan­na­tus­ta ilmastoneuvotteluissa.

  106. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kol­man­nen ker­ran. EU kiel­tää verot­ta­mas­ta lauh­de­säh­kön tuo­tan­toa mil­lään muul­la verol­la kuin pääs­tö­oi­keus­mak­suil­la. Niin­pä Ruot­sin kivi­hii­li­ve­ro kos­kee vain läm­mön tuo­tan­toon käy­tet­tyä kivi­hiil­tä. Kuten sanot­tu, puu on kil­pai­lu­ky­kyi­nen kivi­hiil­tä vas­taan CHP-tuo­tan­nos­sa, kos­ka sii­hen kivi­hii­len verot pure­vat sen läm­pöä kos­ke­van kom­po­nen­tin osalta. 

    Oli­si­ko tätä sään­töä muu­ten mah­dol­lis­ta kier­tää, esi­mer­kik­si syr­ji­mäl­lä kivi­hii­li­lauh­det­ta kiin­teis­tö­ve­ros­sa (tai suo­si­mal­la nii­tä mil­lä kivi­hii­li­lauh­det­ta aja­tel­laan kor­vat­ta­van)? Kiin­teis­tö­ve­ro­sään­nöt­hän eivät EU:lle kuulu.

  107. Kyl­lä tie­de­tään ja on kuul­tu mon­ta kertaa. 

    Usein vain täl­lä joh­de­taan taval­lis­ta kan­sa­lais­ta har­haan sil­lä, ettei kivi­hii­len verol­le ja pääs­tö­mak­suil­le voi­da teh­dä mitään !
    Kyl­lä kivi­hii­len vero läm­mön­tuo­tan­nos­sa pitäi­si nos­taa Ruot­sin tasol­le ! Ruot­sis­sa on mm. rik­ki­ve­ro kivihiilellä.

    Mie­les­tä­ni Hel­sin­ki voi­si luo­pua kivi­hii­les­tä. Sitä­hän on ehdo­tet­tu mm Sit­ran ja teol­li­suus­joh­ta­jien toi­mes­ta. Samoin ryh­mä tie­de­mie­hiä on vedon­nut asian puo­les­ta. On kum­mal­lis­ta kun Jyri Häkä­mies on enem­män kiin­nos­tu­nut kivi­hii­les­tä luo­pu­mi­ses­ta kuin vihreät.

    1. Hel­sin­ki on inves­toi­mas­sa nykyi­siin lai­tok­siin väli­neis­töä, jot­ka teke­vät mah­dol­li­sek­si kor­va­ta 40 % kivi­hii­les­tä hak­keel­la. Har­kin­nas­sa on moni­polt­toai­ne­lai­tos Vuo­saa­reen, jota vih­reät kan­nat­ta­vat. Inves­toin­ti on miljardiluokkaa.
      Hel­sin­gin pää­polt­toai­ne on maakaasu.
      Espoon voi­ma­la sen sijaaan tai­taa olla palk­kaa kivihiiltä.

  108. Vie­lä tar­ken­nus­ta EU-maa Ruot­sis­ta (2013, DI-työ LTY):

    Ruot­sis­sa säh­kön­tuo­tan­non polt­toai­neis­ta peri­tään rik­ki­ve­roa ja typ­pi­mak­sua, mut­ta ne ovat vapau­tet­tu­ja ener­gia- ja hiilidioksidiveroista. ”

    Ruot­sin lais­sa ener­gian­tuo­tan­nos­sa syn­ty­vien type­nok­si­di­pääs­tö­jen ympä­ris­tö­mak­sun typ­pi­mak­sua tulee periä ener­gian net­to­tuo­tan­nol­taan yli 25 GWh:n tuo­tan­to­lai­tok­sil­ta, jois­sa voi­daan tuot­taa sekä säh­köä että lämpöä.” 

    Yo perus­teel­la väi­te lauh­de­tuo­tan­non polt­toai­nei­den täy­des­tä verot­to­muu­des­ta EU:ssa ei kyl­lä pidä paikkaansa.

  109. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kol­man­nen ker­ran. EU kiel­tää verot­ta­mas­ta lauh­de­säh­kön tuo­tan­toa mil­lään muul­la verol­la kuin pääs­tö­oi­keus­mak­suil­la. Niin­pä Ruot­sin kivi­hii­li­ve­ro kos­kee vain läm­mön tuo­tan­toon käy­tet­tyä kivi­hiil­tä. Kuten sanot­tu, puu on kil­pai­lu­ky­kyi­nen kivi­hiil­tä vas­taan CHP-tuo­tan­nos­sa, kos­ka sii­hen kivi­hii­len verot pure­vat sen läm­pöä kos­ke­van kom­po­nen­tin osalta.

    Mitä luu­let, onko EU:n ilmas­to­po­li­tii­kan ja pääs­tö­kaup­pa­mal­lin tar­koi­tus vähen­tää vai lisä­tä hii­len polt­toa? Tulok­set eivät häi­käi­se, eivät­kä nämä säädöksetkään.

    1. EU on vähen­tä­nyt pääs­tö­jä enem­män kuin on luvan­nut. Juu­ri sik­si pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on liki nol­las­sa. EU:lla ei ole tavoi­tet­ta hii­len pol­ton osal­ta vaan hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen osalta.

  110. Count­ry­boy:Usein vain täl­lä joh­de­taan taval­lis­ta kan­sa­lais­ta har­haan sil­lä, ettei kivi­hii­len verol­le ja pääs­tö­mak­suil­le voi­da teh­dä mitään !
    Kyl­lä kivi­hii­len vero läm­mön­tuo­tan­nos­sa pitäi­si nos­taa Ruot­sin tasolle ! 

    Taval­lis­ta kan­sa­lais­ta? Tar­koi­tat kai viher­hip­piäi­siä? Taval­li­nen kau­ko­läm­pöä käyt­tä­vä kan­sa­lai­nen ei var­mas­ti enää halua näh­dä kau­ko­läm­pö­las­kun­sa nouse­van. Jos raken­taa uut­ta taloa eikä ole pak­ko liit­tyä kau­ko­läm­pö­verk­koon, niin kyl­lä suo­ra säh­kö­läm­mi­tys + ilma­läm­pö­pump­pu on jo kau­ko­läm­pöä hal­vem­paa. Pis­te­tään vie­lä lisää veroa, niin kau­ko­läm­mit­tä­jien kan­nat­taa hank­kia ilma­läm­pö­pumpp­pu apu­läm­mön­läh­teek­si. Esi­mer­kik­si Tam­pe­reel­la kau­ko­läm­mön hin­ta on 6,9 snt / kWh. Ilma­läm­pö­pum­pul­la kes­ki­hin­nak­si koko vuo­den yli tulee noin 5 snt/kWh. Ilma­läm­pö­pum­pun asen­nus ei tuol­la hin­tae­rol­la kyl­lä kan­na­ta pien­ta­los­sa, mut­ta ker­ros­ta­lois­sa kannattaa. 

    Ja tie­ten­kin jos hank­kii ilma­läm­pö­pum­pun jääh­dy­tys­tä var­ten niin sitä sit­ten kan­nat­taa pyö­rit­tää kun­nes pak­ka­nen nousee jon­ne­kin 25 asteen parem­mal­le puolelle.

    Toi­saal­ta kos­ka kau­ko­läm­pöä käy­te­tään pii­lo­ve­ro­tuk­seen, niin hii­li­ve­ro tar­koit­tai­si mah­dol­li­ses­ti että hin­taa ei voi­si korot­taa (kun se on jo muu­ten­kin tapis­sa) eli kau­pun­gin osuus siir­tyi­si vain valtiolle.

    Ja kol­man­nek­si en osaa sanoa, kum­pi on CO2-mie­les­sä tehok­kaam­paa: hii­lel­lä tuo­tet­tu kau­ko­läm­pö vai hii­lel­la tuo­te­tun säh­kön muut­ta­mi­nen ilma­läm­pö­pum­pul­la läm­mök­si. Eikös täs­sä blo­gis­sa oltu las­kes­kel­tu nii­tä? Joka­ta­pauk­ses­sa ilma­lämpl­pump­pu­jen asen­nus vain kos­ka kau­ko­läm­mös­tä teh­dään kei­no­te­koi­ses­ti kal­lis­ta ei ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti kyl­lä miten­kään järkevää.

  111. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki on inves­toi­mas­sa nykyi­siin lai­tok­siin väli­neis­töä, jot­ka teke­vät mah­dol­li­sek­si kor­va­ta 40 % kivi­hii­les­tä hak­keel­la. Har­kin­nas­sa on moni­polt­toai­ne­lai­tos Vuo­saa­reen, jota vih­reät kannattavat.

    Etkö sinä ollut sitä miel­tä että tämä on ihan jär­je­tön­tä, kos­ka se hake kus­ka­taan ties mis­tä? Vai muis­tan­ko väärin?

    En näe mitään jär­keä sii­nä että hake kus­ka­taan Suo­men ete­läi­sim­pään kär­keen pol­tet­ta­vak­si, vaik­ka kan­nat­tai­si polt­taa syntysijoillaan.

    1. Anteek­si, ei ole kyse hak­kees­ta (tila ei rii­tä) vaan pel­le­teis­tä. Juu­ri nyt Suo­men ete­läi­sin kär­ki on paras paik­ka pel­le­teil­le, kos­ka nii­tä saa hal­vim­mal­la Kana­das­ta. Tie­tys­ti ne pitäi­si polt­taa Kana­das­sa, mut­ta EU:n uusiu­tu­van ener­gian vaa­ti­muk­set hou­kut­te­le­vat kul­jet­ta­maan pel­le­tit Euroop­paan ja polt­ta­maan öljy­hiek­kaa Kana­das­sa. Elä­köön osaoptimointi!

  112. Voi­si olla ihan perus­tel­tua poh­tia tuo­ta nykyis­ten voi­ma­loi­den päi­vit­tä­mis-vaih­toeh­toa vaka­vas­ti. Tek­niik­ka kehit­tyy ja uusia läm­mön­läh­tei­tä voi lähi­vuo­si­na tul­la tar­jol­le usei­ta. Kan­nat­tai­si mm. kat­soa vie­lä tuo Lovii­san kaukolämpö-putki-optio.

  113. For­tu­min säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­to­lai­tok­ses­sa Espoon Suo­me­no­jal­la on kol­me osaa, jois­ta yksi käyt­tää kivi­hiil­tä ja kak­si maa­kaa­sua. Nykyi­sin maa­kaa­su­käyt­töi­set osat ovat val­mis­tu­neet 1989 ja 2009. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenojan_voimalaitos

  114. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    EU on vähen­tä­nyt pääs­tö­jä enem­män kuin on luvannut. 

    Juu, mut­ta onko tuol­la mitään teke­mis­tä ilmas­to­po­li­tii­kan kans­sa? Talous­po­li­tiik­ka on kiis­tat­ta lei­kan­nut pääs­tö­jä eli­mi­noi­mal­la talouskasvun.

    1. Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen vai­kut­taa ilmas­toon ihan samal­la taval­la sii­tä riip­pu­mat­ta, mikä on vähen­tä­nyt. Pääs­töt ovat vähen­ty­neet pal­jon enem­män kuin Euroo­pan BKT.

  115. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Anteek­si, ei ole kyse hak­kees­ta (tila ei rii­tä) vaan pelleteistä.

    Aiem­min pelo­tel­tiin hak­keen­pol­ton syn­nyt­tä­vän juma­lat­to­man rek­ka­ral­lin. Tois­te­taan edel­leen Hel­sin­gin ole­van juna­ra­dan var­res­sa sijait­se­va sata­ma­kau­pun­ki. Eikä ne kana­da­lais­pel­le­tit­kään kumi­pyö­ril­lä tule. Maa­il­mal­ta voi löy­tyä kai­ken­lais­ta bio­pol­tet­ta­vaa ja päh­ki­nän­kuo­ria jos polt­to­uu­ni on kaik­ki­ruo­kai­nen. Pel­käs­tään Itä­me­ren altaan ran­nal­ta saa haket­ta, jos har­mit­taa mak­saa kepu­lais­ten koti­mai­ses­ta raaka-aineesta.

    Tilan puu­te ihme­tyt­tää. Nyky­ai­kai­sen suo­ma­lai­sen kokoon­pa­no­teh­taan varas­to on ali­hank­ki­joil­la ja tien pääl­lä ja ne osaa­vat saa­pua kokoon­pa­no­hih­nal­le oikeas­sa jär­jes­tyk­ses­sä ja oike­aan aikaan. Kai nyt bulk­ki­hak­keel­la onnis­tuu sama. (AKT:lle uusi ase)

    Prii­ma­tuo­ret­ta puu­ta käyt­tä­väl­lä sahal­la on keli­rik­koai­kaan­kin max 2 vii­kon varasto.
    Polt­to­ha­ket­ta voi varas­toi­da kuu­kausi­kau­pal­la vaik­ka hylä­tyil­lä rata­va­ri­koil­la. Voi­ma­lan kyl­jes­sä ei tar­vi­ta kuin parin päi­vän kulu­tus­ta vas­taa­va varasto.

  116. Count­ry­boy:

    Mie­les­tä­ni Hel­sin­ki voi­si luo­pua kivi­hii­les­tä. Sitä­hän on ehdo­tet­tu mm Sit­ran ja teol­li­suus­joh­ta­jien toi­mes­ta. Samoin ryh­mä tie­de­mie­hiä on vedon­nut asian puolesta. 

    Kivi­hii­les­tä luo­pu­mi­nen koti­mais­ten hyväk­si oli­si vie­lä työl­lis­tä­vä ja siten isän­maal­li­nen teko. Hel­sin­ki voi­si työl­lis­tää suo­ma­lai­seia nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti enem­män puun ja tur­peen kor­jauk­ses­sa ja kuljetuksessa.

  117. Met­sä­hak­keen varas­toin­nis­sa on vaa­ra­na, että kasa syt­tyy itses­tään ja kasan sam­mu­tus voi kes­tää viik­ko­ja. Samoin pel­le­tin koh­dal­la on varas­toin­nis­sa omat ongel­man­sa, mut­ta eri­tyi­ses­ti pel­let­ti tur­po­aa kas­tues­saan ja tämä on tuli­pa­lon sat­tues­sa ongelmallista.

  118. Euroop­paan on tuo­tu pal­jon pel­let­tiä Kana­dan län­si­ran­ni­kol­ta, jos­ta kul­je­tus­mat­ka on pit­kä. Mut­ta nyt Aasian mark­ki­nat ovat läh­te­neet vetä­mään ja lai­vauk­set Euroop­paan Kana­den län­si­ran­ni­kol­ta ovat vähentyneet.

    Jos Hel­sin­ki ryh­tyy käyt­tä­mään suu­res­sa mää­rin pel­let­te­jä, niin luul­ta­vas­ti nii­tä tuo­daan Suo­meen kas­va­vas­sa mää­rin Venäjältä.

  119. Nyt näy­te­tään EU:ssa juu­ri poh­dit­ta­van ilmas­to­stra­te­gi­aa ja mm. kivi­hii­len käy­tön vähen­tä­mis­tä. Toi­vot­ta­vas­ti pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan nousu ja kivi­hii­len lisä­ve­ro­tus leik­kaa sen käyt­töä Euroo­pas­sa. Se on hyvä vero­tus­koh­de, joka tosin uhkaa nos­taa kau­ko­läm­mön hin­taa noin 50%.

    Kum­maa muu­ten jos se pel­let­ti on Hel­sin­kiin tuo­ta­va Kana­das­ta tai Venä­jäl­tä. Eikö pitäi­si nos­taa ener­gian koti­mai­suusas­tet­ta. Ruot­sis­sa Tuk­hol­mal­la on oma pel­let­ti­teh­das Pohjois-Ruotsissa.

    1. Mis­tä pel­le­tit oste­taan ei ole miten­kään pää­tet­ty, mut­ta sitä ei voi sitou­tua osta­maan koti­maas­ta, kos­ka se on jul­ki­se­na han­kin­ta­na tie­tys­ti kil­pai­lu­tet­ta­va eikä koti­mais­ta tar­joa­jaa saa aset­taa eri ase­maan. Kana­das­sa on val­ta­via pys­tyyn kuol­lei­ta met­siä (kuo­riai­nen?) jot­ka eivät kel­paa kuin pol­tet­ta­vak­si. Nii­tä tuo­daan val­ta­via mää­riä Bri­tan­ni­aan ja Tans­kaan ja var­maan­kin tar­jouk­sia tul­laan teke­mään myös Helsinkiin.

  120. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
    Tilan puu­te ihme­tyt­tää. Nyky­ai­kai­sen suo­ma­lai­sen kokoon­pa­no­teh­taan varas­to on ali­hank­ki­joil­la ja tien pääl­lä ja ne osaa­vat saa­pua kokoon­pa­no­hih­nal­le oikeas­sa jär­jes­tyk­ses­sä ja oike­aan aikaan. Kai nyt bulk­ki­hak­keel­la onnis­tuu sama. (AKT:lle uusi ase)

    Prii­ma­tuo­ret­ta puu­ta käyt­tä­väl­lä sahal­la on keli­rik­koai­kaan­kin max 2 vii­kon varasto.
    Polt­to­ha­ket­ta voi varas­toi­da kuu­kausi­kau­pal­la vaik­ka hylä­tyil­lä rata­va­ri­koil­la. Voi­ma­lan kyl­jes­sä ei tar­vi­ta kuin parin päi­vän kulu­tus­ta vas­taa­va varasto.

    Blo­gis­tin aate­to­ve­rit nos­ti­vat aiem­min kovan meta­kan sii­tä, kun oltai­siin raken­ta­mas­sa voi­ma­laa jos­sa on vain vähin­tään vuo­dek­si varas­toi­tu polt­toai­net­ta ja varao­sia. Että ulko­maa­riip­pu­vuus kas­vaa sie-tä-mät-tö-mäk-si.

  121. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mis­tä pel­le­tit oste­taan ei ole miten­kään pää­tet­ty, mut­ta sitä ei voi sitou­tua osta­maan koti­maas­ta, kos­ka se on jul­ki­se­na han­kin­ta­na tie­tys­ti kil­pai­lu­tet­ta­va eikä koti­mais­ta tar­joa­jaa saa aset­taa eri ase­maan. Kana­das­sa on val­ta­via pys­tyyn kuol­lei­ta met­siä (kuo­riai­nen?) jot­ka eivät kel­paa kuin pol­tet­ta­vak­si. Nii­tä tuo­daan val­ta­via mää­riä Bri­tan­ni­aan ja Tans­kaan ja var­maan­kin tar­jouk­sia tul­laan teke­mään myös Helsinkiin.

    Kun näi­tä bio­voi­ma­loi­ta nyt myy­dään koti­mai­suu­del­la ja vaih­to­ta­seel­la, tulee ole­maan äärim­mäi­sen hupai­saa seu­ra­ta miten hil­jaa asias­ta ollaan sit­ten, kun pel­le­tit tule­vat jos­tain euka­lyp­tusplan­taa­seil­ta Ete­lä-Ame­ri­kas­ta. Kana­das­sa­kaan kun ei tai­da kuo­riai­sen tuhoa­mia met­siä kovin monek­si vuo­si­kym­me­nek­si riittää.

    Lait­tai­sin jo popcor­nia varas­toon jos oli­sin nii­tä miehiä.

  122. Ter­ve,

    Onhan se jarkevaa.

    Jos noin ajat­te­lee, niin kan­nat­taa polt­taa turvetta.

    t. Mikko9

  123. Tur­peen käyt­tö krii­siai­koi­na on vähän kysee­na­lais­ta. Tämä tie­det­tiin Suo­mes­sa jo 1920–30 ‑luvuil­la, kun pää­tet­tiin, että tur­pees­ta ei ale­ta jalos­ta­maan ben­sii­niä. Sil­loin kat­sot­tiin, että tur­ve­soi­ta ja nii­den lähei­syy­des­sä ole­via polt­toai­ne­teh­tai­ta on lii­an help­po tuho­ta palopommeilla.

    Sodan aika­kaan ei käsit­tääk­se­ni yri­tet­ty tuot­taa ben­sii­niä tur­pees­ta ja häkä­pön­töis­sä­kin käy­tet­tin lähin­nä puu­ta. Muu­toin kyl­lä tur­vau­dut­tiin rat­kai­sui­hin, jot­ka oli­vat talou­del­li­ses­ti mah­dot­to­mia rau­han olois­sa kuten voi­te­lu­öl­jy­jen tuot­ta­mi­seen tervaskannoista.

    Täs­tä voi­si pää­tel­lä, että aina­kaan jyr­sin­tur­peen tuo­tan­toon ei kan­na­ta panos­taa jos halu­taan varau­tua maa­tam­me koh­taa­viin uhkiin.

    Tur­peen uusiu­tu­vuus­kes­kus­te­lu on men­nyt jo ajat sit­ten jär­jen tuol­le puo­len, mut­ta yri­te­tään vie­lä: Tur­ve, rus­ko­hii­li ja kivi­hii­li ovat olen­nai­ses­ti samaa asi­aa: Kier­ros­ta ja ilma­ke­häs­tä pois­tu­nut­ta hiil­tä, kas­vi­pe­räis­tä entis­tä biomassaa.

    Kivi­hii­li on vain ollut kier­ros­ta pois kau­em­min ja sen läm­pö­ar­vo on parem­pi. Jos tur­peen kor­jaa­mi­nen ei olen­nai­ses­ti ja nopeas­ti lisää hii­len sitou­tu­mis­ta maa­pe­rään lähel­le sitä mää­rää joka pol­tos­sa vapau­tuu, ainoat olen­nai­set erot ovat energiasaanto/hiilidioksiditonni ja hinta.

  124. Jos pol­te­taan kivi­hiil­ta, voi­daan polt­taa saman tien tur­vet­ta. Ei sii­na ilmas­ton suo­je­lun kan­nal­ta mitaan jar­kea ole, mut­ta ompa­han se koti­mais­ta jne.

    Tot­ta kai sii­ta pitai­si paas­ta eroon, mut­ta kun ei voi nykyi­sen poli­tii­kan aika­na, niin pol­te­taan sit­ten ojit­te­tu­ja rah­ka­soi­ta (tosin nyt­han ne halua­vat polt­taa luon­non­ti­lai­sia soita).

    t. Mik­ko

  125. http://www.forestenergy2020.org/fi/uutiskirjeet/uutiskirje‑3–2014b/nivala/:icmsmode/clear


    Met­sä­hak­kees­ta pula ran­ni­kol­la, jos hak­kuut pysy­vät nykytasolla

    Nykyi­sil­lä aines­puun hak­kuu­mää­ril­lä met­sä­hak­kees­ta uhkaa pai­koin tul­la pula, mikä­li vuo­del­le 2020 ase­te­tut hak­keen käyt­tö­ta­voit­teet, 13,5 mil­joo­naa kuu­tio­met­riä, halu­taan saa­vut­taa koti­mai­sil­la raa­ka-aineil­la. Suu­rim­mat odo­tuk­set koh­dis­tu­vat nyt lisään­ty­viin pää­te­hak­kui­siin ja sitä myö­tä saa­ta­viin hakkuutähteisiin.”

    Raa­ka-ainet­ta jou­du­taan jat­kos­sa kul­jet­ta­maan pit­kien­kin mat­ko­jen päästä

    Uusiu­tu­van ener­gian lisäys­ta­voit­teen toteut­ta­mi­ses­sa met­sä­hak­keen mer­ki­tys on edel­leen suu­ri, mut­ta sijoi­tus­ter­mein ”men­nyt kehi­tys ei ole tae tule­vas­ta”. Käyt­tö­mää­rien kas­vaes­sa han­kin­nan haas­teet kas­va­vat. Kei­no­ja käy­tön lisää­mi­seen kui­ten­kin löy­tyy. Aines­puun hak­kui­den lisää­mi­nen kas­vat­tai­si pait­si lat­vus­mas­sa- ja kan­to­po­ten­ti­aa­lia, myös met­sä­teol­li­suu­den sivu­tuot­tei­den tar­jon­taa. Suu­rim­mat käyt­tä­mät­tö­mät poten­ti­aa­lit sijait­se­vat Kes­ki- ja Itä-Suo­mes­sa sekä Kai­nuus­sa ja suu­rim­mat käyt­tö­pai­kat ran­ni­kol­la, joten kul­je­tus­mat­kat tule­vat pite­ne­mään. Mah­dol­li­suuk­sia pit­kien mat­ko­jen kul­je­tus­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­seen ja meno-paluu­kul­je­tus­ten hyö­dyn­tä­mi­seen tulee edel­leen tutkia.”

    Nyt täy­tyi­si ehdot­to­mas­ti tut­ki­maan tätä logis­tiik­kaon­gel­maa ja sel­vi­tyt­tä­mään, että kuin­ka pal­jon muun muu­as­sa maan­tie­ju­nien käyt­töön­ot­to piden­täi­si kan­nat­ta­vaa kuljetusetäisyyttä.

    Tämä on kyl­lä ongel­mal­li­nen tilan­ne, että met­sä­hak­keen suu­ret kulut­ta­jat ovat aivan muu­al­la, kuin met­sä­hak­keen suu­ret tuot­ta­jat ovat.

    1. Tuon kul­je­tuson­gel­man takia pitäi­si tie­tys­ti ensim­mäi­sek­si siir­tää hak­keen varaan paik­ka­kun­nat, jot­ka ovat lähin­nä metsää.

  126. Kivi­hiil­tä Austra­lias­ta Hel­sin­kiin -> helppoa

    Haket­ta Hämees­tä Hel­sin­kiin -> vai­ke­aa, jopa mahdotonta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.