Vihreä kaupunginhallitusryhmä saneli hyvän ratkaisun Palmiaan

Yksi­tyi­set pal­ve­lun­tuot­ta­jat haas­toi­vat Hel­sin­gin kau­pun­gin omis­ta­man lii­ke­lai­tok­sen Pal­mian oikeu­teen sii­tä, että se osal­lis­tuu mark­ki­noil­le epä­rei­luin perus­tein. Oikeus aset­tui valit­ta­jien kan­nal­le. Hel­sin­gin on teh­tä­vä jotain, joko muu­tet­ta­va Pal­mia osa­keyh­tiök­si tai vetäy­dyt­tä­vä kil­pail­luil­ta mark­ki­noil­ta, mikä oli­si mer­kin­nyt mer­kit­tä­vää työn vähe­ne­mis­tä Palmialle.

Täs­sä vai­hees­sa alkoi kova poliit­ti­nen vään­tö. Vasem­mis­to­puo­lu­eet valit­ti­vat, että yhtiöit­tä­mi­nen mer­kit­see työ­eh­to­so­pi­mus­ten muut­ta­mis­ta JHL:n sopi­muk­ses­ta PAM:in sopi­muk­sek­si, mikä oli­si mer­kin­nyt joil­le­kin hen­ki­löil­le palk­ko­jen ja ennen kaik­kea loma­oi­keu­den alentumista.

Voi­daan kysyä, onko jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­jen syy­tä olla parem­pia kuin yksi­tyi­sil­lä. Kun on kyse mata­la­palk­ka-alois­ta, on syy­tä olla, kos­ka Hel­sin­gis­sä pie­net pal­kat ovat lii­an pie­niä toi­meen­tu­loon. Olen kir­joit­ta­nut, että mei­dän on hyväk­syt­tä­vä mata­la­palk­ka­työ aloil­la, joil­la on muu­ten vaih­toeh­to­na työt­tö­myys (pal­ve­lut, jois­sa osta­ja ovat yksi­tyi­set ihmi­set), mut­ta sii­vous on asia, jota on pak­ko teh­dä. Sik­si parem­mat pal­kat eivät sii­vous­toi­mes­sa tuo­ta työttömyyttä.

Vih­reät rat­kai­si­vat tämän mie­les­tä­ni hyvin. Vih­reät vaa­ti­vat, että Pal­mian on otet­ta­va työ­eh­to­so­pi­muk­sek­si AVAINTES, joka on samaa tasoa kuin nykyi­nen JHL:n sopi­mus. Mata­la­palk­kaon­gel­ma pois­tui. Vain osa Pal­mias­ta yhtiöi­te­tään. Esi­mer­kik­si päi­vä­ko­tien sii­voa­jia ei siir­re­tä yhti­öön, kos­ka päi­vä­ko­deis­sa sii­voo­ja ei ole pelk­kä sii­voo­ja. Kokoo­mus oli hyvin vihai­nen, mut­ta jou­tui tyy­ty­mään vih­rei­den kantaan.

Palk­ko­jen pol­kua ei tapah­du, Pal­mian ei tar­vit­se vetäy­tyä kil­pail­luil­ta mark­ki­noil­ta ja yhtiö­muo­don jous­ta­vuus saa­daan. Mis­sä siis on enää ongelma?

Vasem­mis­to­puo­lu­eet päät­ti­vät, että täs­sä on ongel­ma. Kyse on lähes­ty­vis­tä vaa­leis­ta. Aina ennen vaa­le­ja yksi­tyis­tä­mi­sen tai yhtiöit­tä­mi­sen mör­kö ote­taan kaa­pis­ta ja vaa­lien jäl­keen se pan­naan takai­sin kaappiin.

(Val­tuus­to hyväk­syi esi­tyk­sen äänin 43–41)

 

Kat­so esi­mer­kik­si Vaa­lit tule­vat, mör­kö esiin ja Vaa­lit ohi mör­kö kaappiin

 

 

50 vastausta artikkeliin “Vihreä kaupunginhallitusryhmä saneli hyvän ratkaisun Palmiaan”

  1. Väsyt­tä­vää tämä puna(viher)populismi, jol­la ei ole mitään muu­ta tar­koi­tus­ta kuin kerä­tä irtopisteitä. 

    Ote­taan­pa esi­mer­kik­si vih­rei­den ero hal­li­tuk­ses­ta. Arhin­mä­ki näl­vii vih­rei­tä sii­tä että vih­reät ovat ydin­voi­ma­hal­li­tuk­ses­sa ja kiih­dyt­tää näin ero­vaa­ti­muk­sia. Sen jäl­keen kun vih­reät ovat eron­neet Arhin­mä­ki huo­les­tuu ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nös­tä ja mitä ympä­ris­töl­le tapah­tuu. Täs­sä näem­me taas tämän popu­lis­min, jol­le tär­ke­ää on vain oma kan­na­tus vaa­leis­sa, kos­ka jos ympä­ris­tö oli­si Arhin­mäel­le ollut tär­ke­ää, niin tot­ta kai hän oli­si suo­ras­taan vaa­ti­nut vih­rei­tä jää­mään hal­li­tuk­seen ja sen jäl­keen kiit­tä­nyt tuhan­nes­ti sii­tä että jäi­vät, jol­loin kos­kien­suo­je­lu­la­ki, suot, met­sät ja vesis­töt oli­si­vat olleet tur­vat­tu aina­kin tämän vaa­li­kau­den. Toki oikea luon­non­suo­je­li­ja oli­si teh­nyt sel­väk­si äänes­tä­jil­le mitä tapah­tuu jos ero­aa ja jää­nyt estä­mään luon­non tuhoa­mi­sen kiih­dyt­tä­mi­sen, jota nyt ale­taan näh­dä. Mut­ta kos­ka vih­reät ovat his­suk­ka­sei­nä­kuk­ka­sia, jot­ka kul­ke­vat kil­tis­ti popu­lis­min van­kei­na, niin tur­vet­ta on koh­ta ran­ta täynnä.

    Mitä tähän Pal­mi­aan tulee, niin yhtiöit­tä­mi­nen on punik­ki­pu­heis­sa muut­tu­nut yksi­tyis­tä­mi­sek­si. Jos jokin muu kuin vaa­lien irto­pis­teet oli­si kiin­nos­ta­nut, niin puna­po­pu­lis­tit oli­si­vat myös koit­ta­neet etsiä paras­ta mah­dol­lis­ta kom­pro­mis­sia, kos­ka eivät hekään ole ase­mas­sa jos­sa asioi­ta sanel­laan toi­sil­le. Mut­ta kos­ka se mitä oikeas­ti maa­il­mas­sa tapah­tuu ei ole kiin­nos­ta­vaa popu­lis­til­le, niin hän jat­kaa vain omaa vaa­li­leik­ki­ään ja tekee edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian tur­hak­si niil­le äänes­tä­jil­leen, jot­ka odot­ti­vat saa­van­sa äänes­tä­mäl­lä itsel­leen tär­kei­tä asioi­ta eteen­päin. Nyt eräät edus­ta­jat kil­pai­le­vat sii­tä, kuka antaa näyt­tä­väm­min kai­ken val­tan­sa pois yrit­tä­mät­tä edes saa­da asioi­ta edes vähän parem­paan suun­taan, eli sii­hen mitä vie­lä ennen vaa­le­ja lupaili.

  2. Miten Pal­mia voi menes­tyä kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la, jos se pako­te­taan kal­lii­seen työehtosopimukseen?

  3. Mis­sä siis on enää ongelma?

    Aikoo­ko yhtiöi­tet­tä­vä osa Pal­mi­aa kil­pail­la vapail­la mark­ki­noil­la kil­pai­li­joi­ta kor­keam­mil­la pal­koil­la? Juri­di­ses­ti rat­kai­su on kai nyt ongel­ma­ton, mut­ta mui­ta kor­keam­mat kulut muo­dos­tu­vat ehkä ongel­mak­si jat­kos­sa. Polii­ti­kot voi­vat tie­ten­kin pes­tä käten­sä nyt, ja antaa mark­ki­noi­den pudot­taa noi­ta palk­ko­ja tai työ­paik­ko­ja myö­hem­min. Ymmär­sin­kö oikein?

  4. Samois­sa kokouk­sis­sa ja pro­ses­seis­sa kuu­kausia muka­na ollee­na en tun­nis­ta tätä kuvaus­ta mil­lään muo­toa: “Kokoo­mus oli hyvin vihai­nen, mut­ta jou­tui tyy­ty­mään vih­rei­den kan­taan.” Kok-vetoi­seen esi­tyk­seen teh­tiin kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa vihr+kok yhteis­työs­sä vain pie­niä muu­tok­sia (32%–> “kor­kein­taan 30% jne) ja toi­ve­kir­jaus työ­eh­dois­ta, jois­ta polii­ti­kot kui­ten­kaan eivät päätä.

    1. Kyl­lä kon­ser­ni­jaos­to käy­tän­nös­sä päät­tää sii­tä, mitä tes­siä sovel­le­taan aivan samal­la taval­la kuin yksi­tyi­sen yri­tyk­sen omis­ta­ja päät­tää sii­tä. Tuo on Pil­vil­tä kyl­lä silk­kaa vainoharhaisuutta.Lähdetkö jul­ki­seen vedonlyöntiin?

  5. -e-:
    Miten Pal­mia voi menes­tyä kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la, jos se pako­te­taan kal­lii­seen työehtosopimukseen?

    Mitä nämä “yksi­tyi­set” pal­ve­lun­tar­joa­jat ovat, jos raha tulee verovaroista?

  6. Osmo,

    JHL on jo ollut huo­lis­saan sii­tä että tuol­lai­nen peri­aa­te­pää­tös ei lop­pu­jen lopuk­si sido ope­ra­tii­vis­ta toi­min­taa hoi­ta­vaa tahoa. 

    http://www.jhl.fi/portal/fi/jhl-tieto/uutisarkisto/?bid=4547

    Mut­ta olen samaa miel­tä sii­nä että jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ei voi olla parem­pi palk­kaus ja suu­rem­mat loma­oi­keu­det kuin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la. Usein­han kun­ta-alan toi­mi­jat valit­ta­vat alhais­ta palk­kaan­sa suh­tees­sa yksi­tyi­seen sektoriin…

    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la jos/kun on parem­pi suo­ja työt­tö­myyt­tä vas­taan niin nimel­lis­pal­kan pitää­kin olla huo­nom­pi kuin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la. Myös­kään loma­oi­keuk­sien huo­mioo­not­ta­mi­nen ei saa joh­taa sii­hen että tun­ti­palk­ka muo­dos­tuu yksi­tyis­tä sek­to­ria suu­rem­mak­si. Mie­les­tä­ni 10–15% palk­kapree­mio on yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la oikean­ta­soi­nen jos aja­tel­laan työ­suh­de­tur­vaa tie­tyn­lai­se­na optio­na, jol­la on rahal­li­nen arvo.

    Mut­ta kai­kis­sa ver­tai­luis­sa pitää ehdot­ta­mas­ti ver­tail­la saman­lais­ta teh­tä­vää sisäl­löl­li­ses­ti teke­vää eikä ver­tai­lua pidä teh­dä siten että ote­taan vain keskipalkat/mediaanipalkat per työ­nan­ta­ja­sek­to­ri välit­tä­mät­tä työ­his­to­rian pituu­des­ta tai työ­teh­tä­vän laadusta.

  7. Vasem­mis­tol­le yhtiöi­tys on kyl­lä joku mör­kö, jota voi­daan poliit­ti­ses­ti käyt­tää tie­tyis­sä tilan­teis­sa hyö­dyk­si. Sit­ten oikeas­sa pää­tök­sen­te­ko­ti­lan­tees­sa jos vaa­lit eivät ole heti oven taka­na niin prag­maat­ti­suus voittaa… 🙂

  8. -e-:
    Miten Pal­mia voi menes­tyä kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la, jos se pako­te­taan kal­lii­seen työehtosopimukseen? 

    Iso toi­mi­ja, skaalaedut.

    (Ja toki hen­ki­lö­ta­sol­la toi­mi­va kor­rup- eikun suhteidenhoito.)

    En sano että vält­tä­mät­tä menes­tyy, mut­ta en myös­kään sano ettei­kö menestyisi.

    1. Turus­sa vas­taa­va yhtiöit­tä­mi­nen teh­tiin yksi­mie­li­ses­ti ja otet­tiin tämä kal­liim­pi sopi­mus, min­kä jäl­keen tämä kau­pun­gin yhtiö on voit­ta­nut kaik­ki kil­pai­lu­tuk­set. Dema­rit levit­tä­vät vahin­gol­lis­ta pessimismiä.

  9. Asi­aa voi­daan lähes­tyä myös muu­ten kuin oikeis­to­lai­ses­ti. Onko oikein, että PAM:n kans­sa sopi­neet työ­nan­ta­jat kil­pai­le­vat hal­pa­työ­eh­doil­la Pal­mi­aa vas­taan? Eikö se ole epä­rei­lu kil­pai­lue­tu? Eikö tuot­ta­vim­man ja vii­saim­min asioi­ta teke­vän pitäi­si voit­taa, eikä sen, joka pys­tyy kil­pai­lut­ta­maan itsel­leen jol­tain ammat­ti­lii­tol­ta hal­vim­mat työ­eh­dot? Entä vajaa­kun­tois­ten työl­lis­tä­mi­ses­tä aiheu­tu­vat lisä­ku­lut tms.? 

    Voi­daan myös kysyä, että onko työ­eh­to­so­pi­mus­la­ki ajan tasal­la, jos työ­nan­ta­ja jär­jes­täy­ty­mäl­lä uudel­leen voi vaih­taa sopi­ja­kump­pa­nik­seen toi­sen ammat­ti­lii­ton, jol­la ei ole omien työn­te­ki­jöi­den jou­kos­sa lain­kaan työn­te­ki­jöi­tä jäseninä.

    Työ­eh­to­so­pi­mus­lais­ta puut­tuu työn­te­ki­jän suo­ja tilan­teis­sa, jois­sa työ­eh­to­so­pi­muk­set ovat pääl­lek­käi­siä, kos­ka työ­tuo­miois­tuin on vii­sau­des­saan päät­tä­nyt, ettei työn­te­ki­jöi­den jär­jes­täy­ty­mi­sel­le anne­ta mitään mer­ki­tys­tä sovel­let­ta­vaa työ­eh­to­so­pi­mus­ta valit­taes­sa. Tilan­ne on työn­te­ki­jöil­le täy­si kata­stro­fi. Kai­kis­sa sivis­tys­mais­sa työn­te­ki­jöi­den jär­jes­täy­ty­mi­nen tun­nus­te­taan, mut­ta ei siis Suo­mes­sa. Se on juu­ri tämä, joka mah­dol­lis­taa niin sano­tun “työ­eh­to­so­pi­muss­hop­pai­lun”.

    Kuin­ka PAM voi esiin­tyä Pal­mian työn­te­ki­jöi­den edus­ta­ja­na ja sopia työn­te­ki­jöil­le työ­eh­to­so­pi­muk­sia, jos PAM:lla ei ole Pal­mian työn­te­ki­jöi­tä jäse­ni­nä? Työn­te­ki­jät voi­si­vat toki hyväk­syäe uuden lii­ton esim. äänes­tä­mäl­lä ja jär­jes­täy­ty­mäl­lä uudel­leen, mut­ta hei­dän ei ole mikään pak­ko sitä teh­dä, jos he eivät ole tyy­ty­väi­siä PAM:n toi­min­taan työn­te­ki­jöi­den etu­jen aja­ja­na. Täl­löin työn­te­ki­jöil­lä ei ole eikä heil­le tule myös­kään työ­rau­ha­vel­voi­tet­ta. Työ­rau­ha­vel­voi­te kos­kee vain nii­tä työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka kuu­lu­vat sii­hen liit­toon, joka on sopi­nut hei­dän työ­nan­ta­jan hei­hin sovel­ta­man työehtosopimuksen.

    Kai­kel­la jär­jel­lä aja­tel­len työ­an­ta­jien pitäi­si tie­tys­ti sopia sen ammat­ti­lii­ton kans­sa, johon sen työn­te­ki­jät ovat liit­ty­neet. Vain se ammat­ti­lii­to, jol­la on työn­te­ki­jöi­den jär­jes­täy­ty­mi­sel­lään tun­nus­ta­ma man­daat­ti sopia hei­dän asiois­ta, voi olla neu­vot­te­lu­kump­pa­ni. Muu­toin tilan­ne on vähän sama, jos minä myi­sin naa­pu­ri­ni asun­non kysy­mät­tä omis­ta­jal­ta. Tämä on kui­ten­kin Suo­ma­lai­ses­sa työ­elä­mäs­sä työ­tuo­miois­tui­men siu­naa­ma ratkaisu.

    Suo­mes­sa ei ole mitään mah­dol­li­suuk­sia laa­jen­taa pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta, kun­nes työ­nan­ta­jat tun­nus­ta­vat työn­te­ki­jöi­den­sä jär­jes­täy­ty­mi­sen (eli suos­tu­vat ensi alkuun sopi­maan asiois­ta edes omien työn­te­ki­jöi­den­sä kanssa). 

    Tär­kein­tä oli­si pikai­ses­ti muut­taa lakia sii­hen suun­taa, miten tilan­ne on useis­sa muis­sa mais­sa. Vain edus­ta­vin liit­to voi sopia työn­te­ki­jöi­den työehdoista.

  10. Entä­pä jos kon­ser­ni­jaos­to päät­tää vaih­taa tes­siä huo­nom­mak­si? Mil­lä kau­pun­gin “tah­to­ti­la” sii­hen vai­kut­taa kun se vaih­tuu poliit­tis­ten voi­ma­suh­tei­den mukaan?

  11. Kun Vasem­mis­to kat­soo, että Vih­reät omal­la vaa’an­kie­lia­se­mal­laan oli­si­vat siu­naa­mas­sa sen, että kau­pun­gin pal­ve­lun­tuo­tan­to­fir­ma Pal­mias­ta oltai­siin yhtiöit­tä­mäs­sä esi­mer­kik­si sii­voo­jia ja var­ti­joi­ta, Vih­reät taas näkee Vasem­mis­ton vas­tus­ta­van ideo­lo­gi­ses­ti sel­lais­ta, jota nyt vaan ei voi EU-kil­pai­lu­lain­sää­dän­nön nojal­la vas­tus­taa. Lisäk­si Vih­reät ovat pitä­neet Vasem­mis­ton levit­tä­miä huhu­ja näi­den yhtiöi­tet­tä­vien ammat­ti­ryh­mien pol­ku­myyn­nis­tä vähin­tään­kin epä­tark­koi­na, ellei jopa vir­heel­li­si­nä: kun van­ho­ja pal­mia­lai­sia kos­kee JHL:n työ­so­pi­mus, uudet työn­te­ki­jät tule­vat ammat­ti­liit­to PAM:in pii­riin. Eivät he siis jää heit­teil­le. Toi­nen jut­tu sit­ten on, mil­lai­nen on PAM:in työ­eh­to­so­pi­mus ver­rat­tu­na JHL:ään.

    Vasem­mis­ton mukaan uusien työn­te­ki­jöi­den pal­kat tule­vat tip­pu­maan, esi­mer­kik­si sii­voo­jil­la jopa 300 eurol­la, mikä voi näyt­tää kau­pun­gin suo­rit­ta­mal­ta heit­teil­le­jä­töl­tä. Vih­reät taas täh­den­tä­vät, että he ovat olleet vaa’an­kie­lia­se­mas­sa var­mis­ta­mas­sa sen, että pal­mia­lais­ten työ­eh­dot eivät heik­ke­ne vaan hei­dän työ­eh­to­so­pi­muk­sen­sa pysyy samana.

    No, vali­tet­ta­vas­ti kyl­lä tätä ei voi­da taa­ta. Otan esi­mer­kin lähei­ses­ti tun­te­mas­ta­ni kun­tayh­ty­mäs­tä, jos­sa työn­te­ki­jöi­tä ulkois­tet­tiin pari vuot­ta sit­ten lii­ke­lai­tok­seen, kun kun­tayh­ty­män piti sääs­tää henkilöstökuluissaan. 

    Tämän ulkois­tuk­sen yhtey­des­sä työn­te­ki­jöil­le luvat­tiin, että työ­eh­dot — lomat, palk­kaus ja työ­ai­ka — säi­ly­vät ennal­laan. Muut kyl­lä säi­lyi­vät, mut­ta työ­ai­kaa yksi­puo­lei­ses­ti huo­non­net­tiin, kun kai­kil­le — myös van­hoil­le — työn­te­ki­jöil­le annet­tiin ota tai jätä ‑tyyp­pi­nen valin­ta. Suo­mek­si tämä tar­koit­ti sitä, että kun lii­ke­lai­tok­sel­la van­has­taan työs­ken­neil­lä työ­so­pi­muk­seen kuu­lui myös ilta­työ­tä, tämä saa­tet­tiin voi­maan myös lii­ke­lai­tok­seen siir­ty­neil­le kun­tayh­ty­män työn­te­ki­jöil­le. Luot­ta­mus­ta­son neu­vot­te­luis­sa sit­ten kat­sot­tiin, että toi­mis­to­työ­ai­ka voi tar­koit­taa myös vuorotyötä. 

    Täs­sä tapauk­ses­sa lii­ke­lai­tos­tu­mi­nen ei mer­kin­nyt van­ho­jen työn­te­ki­jöi­den palk­ka-alea, mut­ta uusis­sa työ­suh­teis­sa sovel­let­tiin alem­paa palk­ka­luok­kaa. Tämä käy­tän­nös­sä tar­koit­ti sitä, että lii­ke­lai­tok­seen pal­ka­tun uuden työ­voi­man kuu­kausi­palk­ka oli noin 150 euroa alem­pi kuin sin­ne van­hoi­na työn­te­ki­jöi­nä siir­ret­ty­jen jo läh­tö­koh­tai­ses­ti­kin keh­non­lai­nen palk­ka. Tilan­ne, jos­sa samal­la työ­pai­kal­la on kah­den ker­rok­sen väkeä eli samas­ta työs­tä saa eri palk­kaa sen mukaan, mihin tes­siin kuu­luu, ei sekään ole oikeudenmukainen. 

    Lisäk­si joh­ta­mi­seen ja yli­pää­tään ihmis­kä­si­tyk­seen lii­ke­lai­tok­ses­sa liit­tyi pal­jon ongel­mia, vaik­ka ne eivät vält­tä­mät­tä oli­si­kaan työ­eh­to­so­pi­muk­sien rik­ko­muk­sik­si osoi­tet­ta­vis­sa­kaan. Esi­mer­kik­si siel­lä esiin­tyi lomien lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la peru­mi­sel­la uhkai­lua, ja työ­ai­koi­hin suh­tau­dut­tiin pal­jon emo­fir­maa tiu­kem­min. Var­tin­kin myö­häs­ty­mi­nen saat­toi joh­taa puhut­te­luun; lisäk­si lii­ke­lai­tok­ses­sa jokai­sel­le hen­ki­löl­le ase­tet­tiin hen­ki­lö­koh­tai­set tulos­ta­voit­teet, joi­den saa­vut­ta­mis­ta seu­rat­tiin ja avoi­mes­ti uhkail­tiin erot­ta­mi­sil­la, jos tavoit­tei­siin ei pääs­ty. Käy­tän­nös­sä jokai­nen kol­le­ga oli häi­riö ja esti omiin tulos­ta­voit­tei­siin yltämisen. 

    Täl­lai­ses­ta eivät työ­eh­to­so­pi­muk­set sano mitään, eivät­kä vält­tä­mät­tä luot­ta­mus­mie­het­kään, var­sin­kaan, jos nii­tä ei ole. Emo­fir­mas­sa oli, mut­ta lii­ke­lai­tok­ses­sa ei. Onnek­si sen­tään täs­sä tapauk­ses­sa kun­tayh­ty­mäs­tä oli mah­dol­lis­ta hank­kia itsel­leen luot­ta­mus­mies, mut­ta ei vähän kou­lu­te­tuil­ta, yli vii­si­kymp­pi­sil­tä mata­la­palk­kai­sil­ta nai­sil­ta täl­lais­ta oma-aloit­tei­suut­ta voi olet­taa, hei­kos­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vil­ta, koko ikän­sä avus­ta­vis­sa teh­tä­vis­sä toi­mi­neil­ta ihmis­po­loil­ta, jot­ka ovat tot­tu­neet ole­maan kyseenalaistamatta.

    Edel­lä­mai­nit­tu esi­merk­ki siis osoit­taa, että mitä kau­em­mas työ­nan­ta­ja siir­tyy pois kun­nal­lis­ten luot­ta­mus­hen­ki­löi­den val­von­nas­ta, sitä suo­jat­to­mam­pia ovat työn­te­ki­jät. Siel­lä val­lit­se­vat vii­da­kon lait eli lii­ke-elä­män logiik­ka, mut­ta ei olla ymmär­ret­ty sitä, että jos hen­ki­lös­tö on resurs­si, tämän resurs­sin jak­sa­mi­ses­ta täy­tyy pitää huol­ta muul­la­kin kuin jump­pa­ku­mi­nau­hoil­la, puf­fe­tik­si naa­mioi­duil­la säm­py­löil­lä ja lah­jus­saip­puoil­la. Eivät sii­nä edes ammat­ti­liit­to­jen neu­vot­te­le­mat työ­eh­to­so­pi­muk­set auta, jos luot­ta­mus­mie­het­kin tul­kit­se­vat kiis­ta­ti­lan­teet työ­nan­ta­jan voi­tok­si. Eivät täs­sä ideo­lo­giat tai niil­lä tai nii­den puut­teel­la syyt­te­lyt auta työn­te­ki­jöi­tä, ovat sit­ten uusia tai van­ho­ja palmialaisia. 

    Jos siis läh­de­tään yhtiöit­tä­mään, työ­olo­ja on oikeas­ti val­vot­ta­va, takaa­mi­nen ei riitä.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä kon­ser­ni­jaos­to käy­tän­nös­sä päät­tää sii­tä, mitä tes­siä sovel­le­taan aivan samal­la taval­la kuin yksi­tyi­sen yri­tyk­sen omis­ta­ja päät­tää sii­tä. Tuo on Pil­vil­tä kyl­lä silk­kaa vainoharhaisuutta.Lähdetkö jul­ki­seen vedonlyöntiin?

    Enpä ole näh­nyt vie­lä yhtiö­tä, jois­sa valtio/kunta oli­si pitä­nyt kiin­ni lupauksista.

    Olen ollut yhdes­sä sel­lai­ses­sa ja jo muu­ta­man kuu­kau­den kuut­tua alet­tiin hei­ken­tää enti­siä val­tion etu­ja ja na kato­si­vat muu­ta­mas­sa vuodessa. 

    Vii­mei­nen leik­kaus teh­tiin 2005 elä­ke­uu­di­tuk­ses­sa, kun val­tio leik­ka­si taas ker­ran jo ansait­tua elä­ket­tä 13 %. Yhtiöit­tä­mi­nen yhtey­des­sä lei­kat­tiin 10 % eli yhteen­sä 25 %.Ja pääl­le vie­lä 1998 ylei­nen leikkaus

    Naker­ta­mal­la on help­po muut­taa työ­eh­to­so­pi­mus­ta ilman, että jou­tuu julkisuuteen.

    Ja häviä­vät ne pikai­sem­min­kin, jos yhtiöl­lä menee huonosti.

    HBL on hyvä esi­merk­ki Hel­sin­gis­sä, yri­tys­koh­tai­nen työ­eh­to­so­pi­mus ei kel­van­nut vaik­ka EK ajaa sitä kai­kin voimin.Piti saa­da ylei­nen, kos­ka sil­lä voi­tiin hei­ken­tää työehtoja

  13. Väi­te mörös­tä kuu­los­taa hie­man oudol­ta: “Vasem­mis­to­puo­lu­eet päät­ti­vät, että täs­sä on ongel­ma. Kyse on lähes­ty­vis­tä vaa­leis­ta. Aina ennen vaa­le­ja yksi­tyis­tä­mi­sen tai yhtiöit­tä­mi­sen mör­kö ote­taan kaa­pis­ta ja vaa­lien jäl­keen se pan­naan takai­sin kaappiin.”

    Ensik­si­kin, näin kir­joi­tet­tu­na täs­sä tun­tuu ole­van taus­tal­la aja­tus, että yksi­tyis­tä­mi­sen / yhtiöit­tä­mi­sen vas­tus­tuk­sel­la haa­li­taan laa­jas­ti ääniä, mut­ta reaa­li­po­li­tiik­ka sit­ten sane­lee toi­sen­lai­sia kan­to­ja. Halu­aa­ko siis iso osa äänes­tä­jis­tä vähem­män yhtiöit­tä­mis­tä / yksi­tyis­tä­mis­tä, mut­ta tämä ei toteu­du, vaik­ka eläm­me demo­kra­tias­sa, kos­ka vasem­mis­to­puo­lu­eet pet­tä­vät äänes­tä­jän­sä, mut­ta Soi­nin­vaa­ra on nyt hei­tä puolustamassa?

    Toi­sek­si, kuten lin­ki­tys “Vaa­lit tule­vat, mör­kö esiin” antaa ymmär­tää, tämä saat­taa päteä (joi­hin­kin) dema­rei­hin, mut­ta Vasem­mis­to­liit­toa ei mai­ni­ta. Mis­tä siis syn­tyy moi­nen samas­tus ”vasem­mis­to­puo­lu­eet”?

    Nämä molem­mat kum­mal­li­suu­det rat­kea­vat, kun huo­ma­taan, että samas­tus on vää­rä. Vasem­mis­to­liit­to on yleen­sä vas­tus­ta­nut yhtiöit­tä­mis­tä / yksi­tyis­tä­mis­tä vaa­lien lähei­syy­des­tä tai kau­kai­suu­des­ta riip­pu­mat­ta. Eikä siten ole täl­lais­ta ase­tel­maa, jon­ka mukaan laa­jat äänes­tä­jä­jou­kot halua­vat vas­tus­taa y/y:tä, mut­ta vasem­mis­to­puo­lu­eet pet­tä­vät, ja Soi­nin­vaa­ra tukee äänes­tä­jiä. Se väi­tet­ty käy­tös, että (jot­kut) dema­rit otta­vat tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti vaa­lien alla ”mörön kaa­pis­ta”, selit­tyy tie­ten­kin sil­lä, että he halua­vat näyt­täy­tyä “vasem­mis­to­lai­sem­pi­na” kuin ovat ja haa­lia äänes­tä­jiä Vasem­mis­to­lii­tol­ta, joka näyt­täy­tyy joh­don­mu­kai­sem­pa­na yhtiöit­tä­mi­sen / yksi­tyis­tä­mi­sen vas­tus­ta­ja­na — ja jota siis, sivu­men­nen sanot­tu­na, tuli­si äänes­tää, mikä­li kokee y/y:n vas­tus­ta­mi­sen ole­van tärkeää.

    Pitäi­si siis puhua vain (jois­ta­kin) dema­reis­ta tuon mörön ja vaa­lien suh­teen, ei ”vasem­mis­to­puo­lueis­ta”.

  14. Tee­te­tyn sii­vouk­sen mää­rä riip­puu hin­nas­ta. Jos se on kal­lis­ta, sii­tä tin­gi­tään enem­män sääs­tö­pai­nei­den tul­len. Hin­ta siis vai­kut­taa työllisyyteen.

    Muu­ten­kin on äly­tön­tä nos­taa palk­ka kei­no­te­koi­sen kor­keak­si. Se hou­kut­te­lee alal­le nii­tä­kin, jot­ka voi­si­vat työl­lis­tyä johon­kin tuot­ta­vam­paan, ja vähen­tää hei­dän kan­nus­tin­taan kouluttautua.

  15. Laki oli­si edel­lyt­tä­nyt vain vii­den pro­sen­tin yhtiöit­tä­mis­tä. “Kokoo­mus oli hyvin vihai­nen” ker­too kei­den mie­li­pi­de Vih­rei­tä kiin­nos­taa. Vasem­mis­ton mie­li­pi­teis­tä viis. Vih­rei­den vaa­ti­mus työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta ei vel­voi­ta mitään osa­puol­ta ja sen Soi­nin­vaa­ra var­mas­ti tietää.
    Onnek­si Vih­reis­tä löy­tyi kui­ten­kin nel­jä val­tuu­tet­tua, joi­den kan­nat­tai­si tämän jäl­keen siir­tyä Vasem­mis­to­liit­toon ja jät­tää loput lie­hit­te­le­mään Kokoomusta.
    Itse palaan monen vuo­den vih­rey­den jäl­keen puna­vih­reän vasem­mis­ton äänestäjäksi.

    1. Val­tuus­ton pää­tös työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta vel­voit­taa kon­ser­ni­jaos­toa ja kon­ser­ni­jaos­ton pää­tös Pal­mi­aa. Mikä saa kuvit­te­le­maan, ettei omis­ta­ja voi käyt­tää val­taa omas­sa yhtiössään?

  16. napan­der: Mitä tähän Pal­mi­aan tulee, niin yhtiöit­tä­mi­nen on punik­ki­pu­heis­sa muut­tu­nut yksityistämiseksi. 

    Yksi­tyis­tä­mi­nen alkaa yhtiöit­tä­mi­ses­tä. Sehän on jo moneen ker­taan näh­ty, mitä käy jul­ki­so­mis­tei­sil­le yri­tyk­sil­le oikeis­ton pääs­tes­sä val­taan: ne myy­dään ali­hin­taan kave­reil­le. Usein tätä perus­tel­laan lois­to­siir­to­na toi­min­to­jen tehot­to­muu­den vuok­si. Tehot­to­muu­den syy eli yhtiöit­tä­mi­sen aiheut­ta­ma kont­rol­lin ja läpi­nä­ky­vyy­den vähe­ne­mi­nen toki jäte­tään täs­sä yhtey­des­sä mainitsematta.
    Jos­kus toki ollaan kär­si­mät­tö­miä ja täl­lä “sel­kiyt­tä­mi­sel­lä” ote­taan jul­kis­ta­lou­teen pika­voit­to (mal­lia Espoon Sähkö).

  17. Tapio Pel­to­nen: Iso toi­mi­ja, skaalaedut. 

    Ole­tet­ta­vas­ti myös työn laa­tu on tyy­ty­väi­sil­lä työn­te­ki­jöil­lä parempaa.

  18. Mar­ko Gylén:

    Väi­te mörös­tä kuu­los­taa hie­man oudolta:
    Pitäi­si siis puhua vain (jois­ta­kin) dema­reis­ta tuon mörön ja vaa­lien suh­teen, ei ”vasem­mis­to­puo­lueis­ta”.

    SDP ja vasem­mis­to­lai­suus… Sinä vas­ta vit­si XD

  19. Turus­sa vas­taa­va yhtiöit­tä­mi­nen teh­tiin yksi­mie­li­ses­ti ja otet­tiin tämä kal­liim­pi sopi­mus, min­kä jäl­keen tämä kau­pun­gin yhtiö on voit­ta­nut kaik­ki kilpailutukset.

    Onko siis kau­pun­gin 100% omis­ta­ma yhtiö mark­ki­noil­la neutraali?

  20. Ode: “Sik­si parem­mat pal­kat eivät sii­vous­toi­mes­sa tuo­ta työttömyyttä.”

    Työk­seen sii­von­nut:
    Tee­te­tyn sii­vouk­sen mää­rä riip­puu hin­nas­ta. Jos se on kal­lis­ta, sii­tä tin­gi­tään enem­män sääs­tö­pai­nei­den tul­len. Hin­ta siis vai­kut­taa työllisyyteen. 

    Lisäk­si kor­keat palk­ka­ku­lut teke­vät esim. kal­lii­den sii­vous­ko­nei­den han­kin­nan kan­nat­ta­vak­si, jol­loin saman työn teke­mi­seen tar­vi­taan vähem­män sii­voo­jia. Kor­keam­mat pal­kat tar­koit­ta­vat siis vähem­män työpaikkoja.

    Ei sil­lä että tämä oli­si vält­tä­mät­tä huo­no asia. Väi­te sii­tä, ettei­vät kor­keat pal­kat vähen­täi­si sii­vous­toi­men työn­te­ki­jöi­den määrää/kysyntää ei kui­ten­kaan ole todenmukainen.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Turus­sa vas­taa­va yhtiöit­tä­mi­nen teh­tiin yksi­mie­li­ses­ti ja otet­tiin tämä kal­liim­pi sopi­mus, min­kä jäl­keen tämä kau­pun­gin yhtiö on voit­ta­nut kaik­ki kilpailutukset.

    Kuka on ollut pal­ve­lui­den tilaa­ja­na? Joku neut­raa­li tahoko?

  22. Muu­al­la maa­il­mas­sa liit­to­jen edus­tus perus­tuu sii­hen että salai­sen äänes­tyk­sen perus­teel­la työn­te­ki­jät toi­mi­paik­ka­koh­tai­ses­ti valit­se­vat hei­tä edus­ta­van liiton.

    Juu­ri näin sen pitäi­si men­nä meil­lä­kin ja lisäk­si ylei­set, koko toi­mia­laa sito­vat sopi­muk­set pitäi­si kiel­tää. Eli neu­vot­te­lut oli­si­vat peri­aat­tees­sa toimipaikkatasoiset.

  23. Ilta-Sano­mat ilmai­see asian STT:n kaut­ta aika rehel­li­ses­ti: “Pal­mian hen­ki­lös­tön työ­eh­to­ja ei muu­te­ta pal­ve­lu­yh­tiön perus­ta­mi­sen yhteydessä.”

    Avain­sa­nat täs­sä “perus­ta­mi­sen yhtey­des­sä”. Jos eivät työ­eh­dot heik­ke­ne vie­lä tänään, niin huo­men­na tai ylihuomenna.

    Vas­taa­vaa tais­te­lua on vii­mek­si käy­ty bus­si­puo­lel­la. Siel­lä TES vaih­tui heikommaksi.

    Tai­si­vat vih­reät olla nyt lii­an hyväuskoisia.

  24. Austrian:
    Muu­al­la maa­il­mas­sa liit­to­jen edus­tus perus­tuu sii­hen että salai­sen äänes­tyk­sen perus­teel­la työn­te­ki­jät toi­mi­paik­ka­koh­tai­ses­ti valit­se­vat hei­tä edus­ta­van liiton.

    Juu­ri näin sen pitäi­si men­nä meil­lä­kin ja lisäk­si ylei­set, koko toi­mia­laa sito­vat sopi­muk­set pitäi­si kiel­tää. Eli neu­vot­te­lut oli­si­vat peri­aat­tees­sa toimipaikkatasoiset.

    Suo­mes­sa työ­nant­ja valit­see lii­ton, jon­ka työ­eh­to­so­pi­mus­ta nou­da­te­taan, työn­te­ki­jät eivät voi valita. 

    Vaik­ka EK toi­tot­taa työ­paik­ka­koh­tais­ta sopi­mis­ta niin kaik­ki yri­tyk­set ovat vaih­ta­neet yri­tys­koh­tai­sen sop­pa­rin alakohtaiseen.

  25. Taus­tal­la on TTIP, ¨USA/EU vapaa­kaup­pa­so­pi­mus on val­mis­tel­tu suur­ten yri­tys­ten ehdoil­la niin, että kaik­ki kan­sal­li­set mark­ki­nat ava­taan suur­ten yri­tys­ten jaettavaksi.Erityiseti suu­ria yri­tyk­siä kiin­nos­ta­vat ver­va­roin rahiett­ta­vat pal­ve­lut, sil­lä niis­sä mak­sa­ja on var­ma ja val­tio on help­po nak­ki voit­taa kau­pal­li­ses­sa oikeudessa.

  26. PAM tun­ne­taan rin­nak­kai­so­pi­muk­sis­ta, jois­sa on tin­git­ty pal­kas­ta. PAM saa sopi­muk­seen fir­mo­ja ja samal­la kas­vat­taa jäsenmääräänsä.
    Vähän nolo liit­to. Aja­nee dema­ri­joh­ton­sa asioi­ta innokkaimmin.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tuus­ton pää­tös työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta vel­voit­taa kon­ser­ni­jaos­toa ja kon­ser­ni­jaos­ton pää­tös Pal­mi­aa. Mikä saa kuvit­te­le­maan, ettei omis­ta­ja voi käyt­tää val­taa omas­sa yhtiössään?

    Muis­te­len, että aina­kin jot­kut polii­ti­kot ja yri­tys­ten edus­ta­jat ovat väit­tä­neet, että val­tio ei saa puut­tua omis­ta­mien­sa yhtiöi­den toi­min­taan eli val­tion roo­li on pelk­kä omis­ta­mi­nen ja toi­min­nas­ta päät­tää yhtiön toi­mi­va joh­to. Tuo­ta on seli­tel­ty niin usein, että jot­kut ovat tain­neet alkaa uskoa, että vain yksi­tyi­set omis­ta­jat saa­vat mää­räil­lä omis­ta­mis­saan yri­tyk­sis­sä ja jul­ki­set omis­ta­jat (val­tio, kun­nat) eivät.

    Lie­nee sel­vää, että yksit­täi­nen minis­te­ri tai vir­ka­mies ei voi suo­raan antaa mää­räyk­siä yksit­täi­sil­le yhtiön työn­te­ki­jöil­le, mut­ta kyl­lä kai omis­ta­jan viral­li­nen edus­ta­ja voi antaa toi­min­taoh­jei­ta yri­tyk­sen joh­dol­le. Jot­kut polii­ti­kot ovat eri miel­tä. Esi­merk­ke­jä kan­na­no­tois­ta löy­ty­nee esi­mer­kik­si Arc­tia Ship­pin­gin yhteydestä. 

    Jos olen oikein ymmär­tä­nyt, osa ihmi­sis­tä on sitä miel­tä, että omis­ta­ja omis­taa ja vai­kut­taa yhtiön toi­min­taan vain yhtiö­ko­kouk­sis­sa valit­se­mal­la yhtiön hal­li­tuk­sen, joka sit­ten toi­mii täy­sin oman pään­sä mukaan (tavoit­tee­na tie­tys­ti yhtiön etu). Toi­set taas ovat sitä miel­tä, että omis­ta­jal­la on oikeus antaa edus­ta­jal­leen yhtiön hal­li­tuk­ses­sa ohjei­ta ja mää­räyk­siä sii­tä, miten tämän tulee toimia.

    Yhtiön etu” pitäi­si tie­tys­ti sekin mää­ri­tel­lä, sil­lä ei ole miten­kään itses­tään­sel­vää, että yhtiön etu on aina mah­dol­li­sim­man suu­ri het­kel­li­nen voit­to, kos­ka kyl­lä kai omis­ta­ja saa päät­tää sii­tä, mitä var­ten yhtiö on ole­mas­sa. Jos­kus tar­koi­tus on tuot­taa omis­ta­jil­le mah­dol­li­sim­man pal­jon rahaa, jos­kus taas yhtiö on vain tapa jär­jes­tää omai­suu­den hal­lin­ta ilman voi­ton tavoit­te­lua, kuten vaik­ka­pa asunto-osakeyhtiössä.

    1. Ei pidä sot­kea val­tion osit­tain omis­ta­mia pörs­siyh­tiöi­tä kun­nan sata­pro­sent­ti­ses­ti omis­ta­maan yhti­öön. Pörs­siyh­tiöl­le ei voi antaa suo­ria mää­räyk­siä, mut­ta koko­naan omaa yhtiö­tään voi käs­kyt­tää niin kuin haluaa.

  28. Lii­an van­ha:
    Taus­tal­la on TTIP, ¨USA/EU vapaa­kaup­pa­so­pi­mus on val­mis­tel­tu suur­ten yri­tys­ten ehdoil­la niin, että kaik­ki kan­sal­li­set mark­ki­nat ava­taan suur­ten yri­tys­ten jaettavaksi.Erityiseti suu­ria yri­tyk­siä kiin­nos­ta­vat ver­va­roin rahiett­ta­vat pal­ve­lut, sil­lä niis­sä mak­sa­ja on var­ma ja val­tio on help­po nak­ki voit­taa kau­pal­li­ses­sa oikeudessa. 

    Nuo “vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­set” vie­lä­pä siir­tä­vät mones­sa asias­sa tuon ns. oikeu­den­käyn­nin pois yhteis­kun­nal­ta eril­li­siin eli­miin ja sii­nä sit­ten kyl­lä tie­tää mitä käy yhteis­kun­nal­li­sel­le päätäntävallalle.

  29. ano­nyy­mi: Nuo “vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­set” vie­lä­pä siir­tä­vät mones­sa asias­sa tuon ns. oikeu­den­käyn­nin pois yhteis­kun­nal­ta eril­li­siin eli­miin ja sii­nä sit­ten kyl­lä tie­tää mitä käy yhteis­kun­nal­li­sel­le päätäntävallalle.

    Sitä juu­ri koros­tin, sil­lä sopi­mus siir­tää pää­tös­val­lan kau­pal­li­sil­le oikeuk­sil­le, joi­ta eivät kan­sal­lis­val­tiot kont­rol­loi eivät­kä ne ole sidot­tu­ja min­kään val­tion lainsäädäntöön.

    Pää­tök­set ovat salai­sia ja sito­vat kan­sal­lis­val­tioi­den päät­tä­jiä, joten he eivät voi muu­ta kuin mak­saa kor­vauk­set, jot­ka ovat tyy­pil­li­ses­ti suu­ria ja kulut valtavia.

    Olin muka­na yhdes­sä täl­lai­ses­sa ja kulut oli­vat kym­me­niä mil­joo­nia euro­ja yhdel­le osa­puo­lel­le, vaik­ka rii­ta pää­tyi nopeas­ti sopuun. Kun kym­me­niä , ellei sato­ja laki­mie­hiä on sidot­tu moni­mut­kai­seen rii­taan niin jäl­ki on kallista.

    Ongel­ma on, ettei nois­ta arbit­raa­tiois­ta voi valittaa .

    Sen vuok­si korp­pi­kot­ka­ra­has­tot ovat val­mii­ta kyni­mään val­tioit puh­taak­si esim Argen­tii­na on täl­lai­ses­sa kurimuksessa.
    Korp­pi­kot­ka­ra­has­tot sai­vat ostet­tua Argen­tii­nan vel­ko­ja pilk­ka­hin­taan, sil­lä alku­pe­räi­set vel­ko­jat kat­soi­vat rahat hävi­tyk­si ja kir­ja­si­vat ne tap­pio­na alas.

    Korp­pi­kot­ka­ra­jas­tot aiko­vat teh­dä vel­ka­kir­joil­la mil­jar­dien voi­tot, en ole nyt luke­nut sai­vat­ko Argen­tii­nan polvilleen.

    Mut­ta esim Argen­tii­nan pre­si­dent­ti ei voi mat­kail­la val­tion lai­voil­la tai koneil­la, kos­ka ne ulos­mi­ta­taan ulkomailla

  30. Daniel Feder­ley:
    Ilta-Sano­mat ilmai­see asian STT:n kaut­ta aika rehel­li­ses­ti: “Pal­mian hen­ki­lös­tön työ­eh­to­ja ei muu­te­ta pal­ve­lu­yh­tiön perus­ta­mi­sen yhteydessä.”

    Avain­sa­nat täs­sä “perus­ta­mi­sen yhtey­des­sä”. Jos eivät työ­eh­dot heik­ke­ne vie­lä tänään, niin huo­men­na tai ylihuomenna.

    Vas­taa­vaa tais­te­lua on vii­mek­si käy­ty bus­si­puo­lel­la. Siel­lä TES vaih­tui heikommaksi.

    Tai­si­vat vih­reät olla nyt lii­an hyväuskoisia.

    Näin se meil­le­kin ker­rot­tiin ja suu­rin osa uskoi täl­lai­sen roskan.Se todel­la tar­koit­ti, että yhtiöit­tä­mi­sen yhtey­des­sä ei työ­eh­to­ja heikennetä.

    Mut­ta seu­raa­va­na päi­vä­nä jo voitiin.

    Pitää kuun­nel­la tar­kas­ti mitä polii­tik­ko puhuu.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei pidä sot­kea val­tion osit­tain omis­ta­mia pörs­siyh­tiöi­tä kun­nan sata­pro­sent­ti­ses­ti omis­ta­maan yhti­öön. Pörs­siyh­tiöl­le ei voi antaa suo­ria mää­räyk­siä, mut­ta koko­naan omaa yhtiö­tään voi käs­kyt­tää niin kuin haluaa.

    Noi­ta mie­li­pi­tei­tä sii­tä, että omis­ta­ja ei sai­si antaa suo­ria mää­räyk­siä yri­tyk­sen joh­dol­le, esi­tet­tiin myös Arc­tia Ship­pin­gin tapauk­ses­sa ja sen tie­tääk­se­ni val­tio omis­taa kokonaan.

    1. Omis­ta­jan suo­ris­sa mää­räyk­sis­sä ei ole mitään lain­vas­tais­ta. Omis­ty­aja voi pitää yhtiö­ko­kouk­sen tar­vit­ta­ses­sa kos­ka vain minuu­tin varoi­tusa­jal­la. Omis­ta­jaoh­jaus­po­li­tiik­ka on val­tion oma rat­kai­su. Jos Nokia Oy yhtiöit­tää vfaik­ka­pa sii­vouk­sen, kyl­lä Nokia Oy saa päät­tää sen asiois­ta. Ja päättää.

  32. Kyl­lä­hän sen näki miten vai­vaan­tu­nei­ta lähes kaik­ki vih­reät oli­vat kau­pun­gin­val­tuus­ton kokouk­ses­sa. Soi­nin­vaa­ral­le oli luvat­tu apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan paik­ka jos vih­reät äänes­tä­vät yhtiöit­tä­mi­sen puolesta.
    Sitä olen aina ihme­tel­lyt, että mikä se on se apulaiskaupunki…
    Eikä täs­tä ole kuin muu­ta­ma vuo­si kun val­tuus­to päät­ti että kaik­ki kau­pun­gin tuki­pal­ve­lut kes­ki­te­tään Pal­mi­aan. Ai niin, sil­loin ei lupail­tu vih­reil­le johtajapaikkoja.

  33. Toi­vot­ta­vas­ti se apu­lais­kau­pun­gin (mikä­hän sekin on) joh­ta­jan paik­ka ei vih­reil­le tule. Tar­koit­taa sitä, että kokoo­mus kään­tää kelkkansa.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Omis­ty­aja voi pitää yhtiö­ko­kouk­sen tar­vit­ta­ses­sa kos­ka vain minuu­tin varoitusajalla.

    No, ei nyt sen­tään. Kut­su pitää muis­taak­se­ni toi­mit­taa aina­kin viik­koa ennen Oy:n yhtiökokousta 🙂

    Muil­ta osin olen samaa miel­tä kans­sa­si omis­ta­jan oikeuk­sis­ta. Myös tuon Arc­tia Ship­pin­gin, joka ei ole pörs­siyh­tiö, ohjaus pitää ja voi men­nä oy-lain kie­mu­roi­den mukaan.

  35. Joo Osmo on oikeas­sa. osa­keyh­tiö­lais­sa sano­taan että omis­ta­jat Voi­vat yksi­mie­li­ses­ti päät­tää yhtiö­ko­kouk­sel­le kuu­lu­vas­ta asias­ta ilman yhtiö­ko­kous­ta­kin. Eli ei tar­vi edes kut­sua kool­le, voi päät­tää tuos­ta vain. Lap­pu pitää teh­dä jot­ta tie­de­tään mitä päätettiin.

  36. Tänä on niin huvit­ta­vaa Osmo! Kom­men­teis­ta­si huo­maa ettet ymmär­rä lain­kaan koko­nai­suuk­sia. On epä­olen­nais­ta yksit­täi­nen palk­ka jne.
    Te kui­ten­kin teit­te pää­tök­sen joka muu­ta­man vuo­den jäl­keen nos­taa Hel­sin­gin kau­pun­gin koko­nais­kus­tan­nuk­sia kaik­kien nyt pää­tös­tä kos­ke­vien toi­mia­lo­jen osal­ta. Huo­maa todel­la kuin­ka pereh­ty­mät­tö­miä olet­te koko­nai­suuk­siin ja osaa­mat­to­mia olette.
    No minä hel­sin­ki­läi­se­na veron­mak­sa­ja­na palaan asi­aan ja hae­taan sit­ten vas­tuu­ta ja mak­sa­jaa vaik­ka vali­tus­ten kaut­ta. Peräs­tä kuuluu!

  37. Huoh, osak­kee­no­mis­ta­jia on koh­del­ta­va tas­a­puo­li­ses­ti. Yhtä omis­ta­jaa koh­del­laan sina samoin kuin kaik­kia muita.
    Toi­mi­tus­joh­ta­ja vas­taa omis­ta­jan soit­toon, vaih­toeh­to ovat teh­dä kuten ohja­taan, ero­ta tai tul­la erotetuksi. 

    Ihan tut­tua pie­nis­sä osakeyhtiöissä.

  38. Sylt­ty:
    Joo Osmo on oikeassa.osakeyhtiölaissa sano­taan että omis­ta­jat Voi­vat yksi­mie­li­ses­ti päät­tää yhtiö­ko­kouk­sel­le kuu­lu­vas­ta asias­ta ilman yhtiö­ko­kous­ta­kin. Eli ei tar­vi edes kut­sua kool­le, voi päät­tää tuos­ta vain. Lap­pu pitää teh­dä jot­ta tie­de­tään mitä päätettiin

    Näin tosi­aan on nykyi­sen OYL:n mukaan. Sään­nös on siel­lä ensi­si­jai­ses­ti nopeut­ta­mas­sa ja yksin­ker­tais­ta­mas­sa mik­ro- ja pie­ny­ri­tys­ten pää­tök­sen­te­koa, mut­ta sen voi­si kuvi­tel­la toi­mi­van myös nopeut­ta­ja­na iso­jen kes­ki­te­tys­ti omis­tet­tu­jen yri­tys­ten pahois­sa krii­seis­sä. (Tie­dos­sa­ni ei tosin ole, että sitä oli­si sii­hen sovellettu.)

    Sään­nös on vie­lä sii­nä suh­tees­sa kai­ken­kat­ta­va, että yksi­mie­li­set omis­ta­jat savat teh­dä min­kä hyvän­sä pää­tök­sen, joka on hal­li­tuk­sen tai toi­mi­tus­joh­ta­jan teh­tä­vis­sä. Käy­tän­nös­sä siis yksi­mie­li­set omis­ta­jat voi­vat teh­dä aivan mitä hyvän­sä, jos­kin he sit­ten myös kan­ta­vat vas­tuun päätöksistään.

    Pykä­lä on vii­sas lisäys lakiin, mut­ta sen käyt­tä­mi­nen on kui­ten­kin mel­koi­nen jouk­ko­tu­hoa­se, jos sitä käy­te­tään muu­al­la kuin pie­ny­ri­tyk­sis­sä. Käy­tän­nös­sä ainoa jär­ke­vä pää­tös, joka voi­daan isom­mas­sa yri­tyk­ses­sä teh­dä tämän pykä­län nojal­la on hal­li­tuk­sen (ja yleen­sä sit­ten myös toi­mi­tus­joh­ta­jan) vaih­ta­mi­nen. Kai­kis­sa muis­sa tilan­teis­sa omis­ta­jan on syy­tä kier­rät­tää näke­myk­sen­sä hal­li­tuk­sen kautta.

    Isois­sa­kin yri­tyk­sis­sä pitää huo­ma­ta se, että hal­li­tuk­sen ja omis­ta­jien yhtey­den­pi­to on useim­mi­ten ole­mas­sa myös yhtiö­ko­kous­ten ulko­puo­lel­la. Hal­li­tus ja tär­keim­mät omis­ta­jat ovat yhdes­sä sitä var­ten, että hal­li­tuk­sen näke­mys omis­ta­ja­tah­dos­ta pysyy päi­vi­tet­ty­nä. Täl­lä tavoin voi­daan vält­tää ikä­viä yllätyksiä.

    Arc­tian koh­dal­la ongel­ma oli se, että omis­ta­ja puut­tui ope­ra­tii­vi­seen asi­aan sopi­mat­to­mal­la — vaan ei lait­to­mal­la — taval­la. Pelin sään­töi­hin kyl­lä kuu­luu se, että orga­ni­saa­tion pitää hal­li­tuk­ses­ta kadun­la­kai­si­jaan asti nou­dat­taa omis­ta­jan tah­toa. Samoi­hin peli­sään­töi­hin kuu­luu se, että omis­ta­jan pitää pys­tyä etu­kä­teen ohjeis­ta­maan tah­ton­sa taval­la, joka antaa yri­tyk­sen joh­dol­le mah­dol­li­suu­den toi­mia jär­ke­väs­ti. (Esi­mer­kik­si Arc­tian koh­dal­la omis­ta­jan oli­si pitä­nyt etu­kä­teen ker­toa, että suh­teet kan­sa­lais­jär­jes­töi­hin pitää kier­rät­tää minis­te­riön kautta.)

    Täs­sä kau­pun­gin tapauk­ses­sa ei siis ole mitään tar­vet­ta käyt­tää tuo­ta omis­ta­jien yksi­mie­li­syys­py­kä­lää. Asia on pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi. Omis­ta­ja (kau­pun­ki) kir­jaa omis­ta­ja­tah­toon kuu­lu­viin asioi­hin sen, että yri­tyk­sen työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la sovel­le­taan vähin­tään tie­tyn TES:n mukai­sia työ­eh­to­ja. Jos tätä sit­ten orga­ni­saa­tios­sa riko­taan, hal­li­tuk­sen tulee aktii­vi­ses­ti toteut­taa tär­kein­tä teh­tä­vään­sä (vali­ta sopi­va toimitusjohtaja).

    Tämä voi tun­tua menet­te­ly­ta­vois­ta niu­hot­ta­mi­sel­ta. Jos kui­ten­kin jul­ki­sen val­lan omis­ta­mis­sa yri­tys­muo­toi­sis­sa yksi­köis­sä ale­taan sovel­taa omis­ta­jan enna­koi­ma­ton­ta mik­ro­ma­na­gee­raus­ta, nii­den toi­min­ta vai­keu­tuu, ja nii­hin tulee ole­maan vai­ke­aa löy­tää päte­vää johtoa.

    Enna­koi­mat­to­mia­kin tilan­tei­ta voi tul­la, mut­ta tämä ei kyl­lä kuu­lu nii­hin. Kuka hyvän­sä liik­keen­joh­ta­ja yrit­tää var­mas­ti saa­da työ­eh­dot samal­le tasol­le kuin kil­pai­li­joil­la, jos sitä ei erik­seen pois­sul­je­ta työkalupakista.

  39. N: Muis­te­len, että aina­kin jot­kut polii­ti­kot ja yri­tys­ten edus­ta­jat ovat väit­tä­neet, että val­tio ei saa puut­tua omis­ta­mien­sa yhtiöi­den toi­min­taan eli val­tion roo­li on pelk­kä omis­ta­mi­nen ja toi­min­nas­ta päät­tää yhtiön toi­mi­va joh­to. Tuo­ta on seli­tel­ty niin usein, että jot­kut ovat tain­neet alkaa uskoa, että vain yksi­tyi­set omis­ta­jat saa­vat mää­räil­lä omis­ta­mis­saan yri­tyk­sis­sä ja jul­ki­set omis­ta­jat (val­tio, kun­nat) eivät.

    Tämä on kyl­lä mel­koi­nen vää­rin­kä­si­tys, ja kes­kus­te­lus­sa kiel­tä­mät­tä on kuu­lu­tu aika outo­ja käsityksiä.

    Ylei­ses­ti on niin, että yri­tyk­sen kan­nal­ta tavoit­teel­li­nen ja tah­ton­sa ilmai­se­va omis­ta­ja on yksi ele­ment­ti menes­tyk­seen. Täs­sä toki lie­nee joi­tain vaa­ti­muk­sia sen tah­to­ti­lan sisäi­ses­tä kohe­rens­sis­ta ja muu­ta dii­ba­daa­baa, mut­ta kui­ten­kin omis­ta­ja­tah­to on tär­keä asia. Tämä voi olla haas­tee­na esi­mer­kik­si hyvin hajau­te­tus­ti omis­te­tuis­sa pörssiyrityksissä.

    Omis­ta­jal­la on kaik­ki val­ta yri­tyk­ses­sä. Kui­ten­kin nyky­ään val­lit­se­vien oppien mukaan omis­ta­jan tuli­si käyt­tää sitä val­taa tiet­ty­jen kana­vien ja tapo­jen mukaan. Osaa­va omis­ta­ja pys­tyy toi­mi­maan näi­den hyväk­si havait­tu­jen mal­lien mukaan sot­keu­tu­mat­ta vää­rän tason asioihin.

    Osaa­vuus vaa­ti­si kui­ten­kin koko jär­jes­tel­män toi­min­nan ymmär­tä­mis­tä ja eri­tyi­ses­ti asioi­den joh­don­mu­kais­ta kir­jaa­mis­ta ja vies­ti­mis­tä. Jos toi­mi­tus­joh­ta­ja ei tie­dä omis­ta­jan tavoit­tei­ta, hänen ase­man­sa on kovin han­ka­la. Sama kos­kee myös hallitusta.

    Vuo­si sit­ten sat­tui kak­si tapaus­ta, AS sekä Keva suun­nil­leen samoi­hin aikoi­hin (muis­taak­se­ni). AS:ssä omis­ta­ja toi­mi orga­ni­saa­tion kan­nal­ta enna­koi­mat­to­mas­ti, Kevas­sa taas raken­teet (vir­ka­mies­a­se­mas­sa ole­va toi­mi­tus­joh­ta­ja) ovat mahdottomia.

    Tämä ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö jul­ki­sen val­lan omis­tuk­ses­sa ole­val­la yri­tyk­sel­lä voi­si olla pal­jon­kin mui­ta tavoit­tei­ta kuin rahan­te­ko. Eikä se tar­koi­ta sitä, että jul­ki­sen val­lan omis­ta­mat yri­tyk­set väis­tä­mät­tä oli­vat mui­ta hei­kom­pia. Kui­ten­kin esil­lä olleet esi­mer­kit näyt­tä­vät sitä, että omis­ta­juus­osaa­mi­ses­sa oli­si vie­lä pet­rat­ta­vaa joil­ta­kin osin.

  40. Tyy­pil­li­ses­ti kun­ta yhtiöit­tää toi­min­taan­sa mal­lis­sa, jos­sa yhtiö saa­omai­suu­den aliar­vos­tet­tu­na. Tase siis on kovin kevyt ver­rat­tu­na nor­maa­li­ti­lan­tee­seen. Tämä antaa kovan kil­pai­lu­ky­vyn, myö­hem­min tulee toki vai­keuk­sia vastaan.

    Yhtiöit­tä­mi­sen toi­nen rie­sa on ollut, että toi­mi­tus­joh­ta­ja on suu­rim­man val­tuus­to­ry­hän valit­se­ma ja hän­tä vah­ti­maan tar­vi­taan toi­sek­si suu­rim­man ryh­män vara­toi­mi­tus­joh­ta­ja. Sit­ten on vie­lä olta­va joku joka hoi­taa hom­mat, kun edel­li­set ovat “kun­nal­li­sis­sa luottamustehtävissä”.

    Aihet­ta sivu­aa myös kun­nan työn­te­ki­jöi­den mie­hit­tä­mien kun­nan­hal­li­tus­ten ongel­mat. Koh­tuul­lis­ta oli­si, että kun­nan pal­ve­luk­ses­sa ole­via oli­si kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa entin­tään kol­man­nes. Ryh­mät sopi­vat asian samaan apaan kuin sukupuolikiintiön.

  41. JTS:
    Huoh, osak­kee­no­mis­ta­jia on koh­del­ta­va tas­a­puo­li­ses­ti. Yhtä omis­ta­jaa koh­del­laan sina samoin kuin kaik­kia muita.
    Toi­mi­tus­joh­ta­ja vas­taa omis­ta­jan soit­toon, vaih­toeh­to ovat teh­dä kuten ohja­taan, ero­ta tai tul­la erotetuksi.

    Toi­mi­tus­joh­ta­ja vas­taa hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jan (ja kyl­lä mui­den­kin hal­li­tuk­sen jäsen­ten) soit­toon. Toi­mi­tus­joh­ta­ja voi vaih­taa hyvän­päi­vän kuu­lu­mi­set vaik­ka kenen omis­ta­jan kans­sa, mut­ta ohjeen­sa toi­mi­tus­joh­ta­ja saa hal­li­tuk­sel­ta. Toi­mi­tus­joh­ta­jal­la ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole edes oikeut­ta ker­toa yri­tyk­sen asiois­ta hal­li­tuk­sen ulko­puo­li­sil­le omis­ta­jil­le, jos niin ei ole erik­seen sovittu.

    Pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä tämä menee sikä­li suloi­ses­ti sekai­sin, että pää­omis­ta­ja ja hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja on usein sama hen­ki­lö. Pie­nis­sä­kin yri­tyk­sis­sä voi kui­ten­kin olla osak­kai­ta, joil­la ei ole omis­tuk­sen lisäk­si mitään muu­ta teke­mis­tä yri­tyk­sen kans­sa. Sekin on tyy­pil­lis­tä, että osak­kai­na on yri­tyk­sen työn­te­ki­jöi­tä, eikä osak­kuus heil­le­kään mitään auto­maat­tis­ta pää­syä toi­mi­tus­joh­ta­jaa komen­ta­maan takaa.

    Osak­kai­den yhden­ver­tai­nen koh­te­lu tar­koit­taa val­lan osal­ta sitä, että kai­kil­la on äänio­suuk­sien­sa suh­tees­sa mah­dol­li­suus vai­kut­taa hal­li­tuk­sen valin­taan ja lin­jauk­siin. Hal­li­tuk­sen vel­vol­li­suus on huo­mioi­da kaik­ki osak­kaat, ei ainoas­taan hal­li­tuk­seen pääs­sei­tä äänestäneet.

  42. Täy­tyy nyt toi­voa että JHL:llä on munaa teh­dä asias­ta kun­nal­lis­va­li­tus hal­lin­to-oikeu­teen. Kol­mes­ta vali­tus­pe­rus­tees­ta kak­si näyt­täi­si täyttyvän:
    1. Val­tuus­ton pää­tös on lain­vas­tai­nen, kos­ka se aset­taa Pal­mian työn­te­ki­jät eriar­voi­seen ase­maan. Riip­puen sii­tä jou­tuu­ko yhti­öön vai lii­ke­lai­tok­seen, on mah­dol­li­ses­ti eri TES, kau­pun­gin hen­ki­lös­tö­kas­san jäse­nyys on vain lii­ke­lai­tok­sen työn­te­ki­jöil­le mah­dol­li­nen ym.
    Eikö­hän joku laki vaa­di työn­te­ki­jöi­den tasa-arvois­ta koh­te­lua. Toi­sin sanoen oli­si pitää yhtiöit­tää koko­naan tai ei ollenkaan.
    2. Pää­tös on teh­ty vää­räs­sä jär­jes­tyk­ses­sä. Val­tuus­to teki aika­naan pää­tök­sen kau­pun­gin kaik­kien tuki­pal­ve­lui­den kes­kit­tä­mi­ses­tä Pal­mi­aan. Minä en aina­kaan ole kuul­lut että val­tuus­to oli­si tätä pää­tös­tä muut­ta­nut tai pur­ka­nut. oli­si­ko tämä pää­tös pitä­nyt ensin muut­taa ennen kuin pää­te­tään jotain muu­ta Pal­mian suhteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.