IMF suosittaa velkaelvytystä ja julkisia investointeja

IMF on näkö­jään suo­si­tel­lut, että val­tiot ottai­si­vat enem­män vel­kaa ja teki­si­vät sil­lä (hyö­dyl­li­siä) infrain­ves­toin­te­ja. Nämä inves­toin­nit kan­nat­ta rahoit­taa nime­no­maan velal­la, kos­ka näin ne lisää­vät talou­del­lis­ta kas­vua enem­män. Yksi raha käy­tet­ty­nä jul­ki­siin inves­toin­tei­hin nos­taa koko­nais­tuo­tan­toa kol­mel­la rahal­la. Ovat näkö­jään käy­neet mak­ron perus­kurs­sil­la ja kek­si­neet ker­roin­vai­ku­tuk­sen. Mak­ron perus­kurs­sin mukaan jul­kis­ten meno­jen ker­roin­vai­ku­tus on noin kol­me, jos se teh­dään velak­si ja jok­seen­kin tasan yksi, jos bud­jet­ti­va­je pide­tään ennallaan.

Onko­han kan­san­ta­lou­del­li­nen osaa­mi­nen pik­ku­hil­jaa palaa­mas­sa talouspolitiikkaan?

65 vastausta artikkeliin “IMF suosittaa velkaelvytystä ja julkisia investointeja”

  1. Talous­ma­te­ma­tii­kan kurs­sil­la TKK:lla 90-luvun alus­sa olles­sa­ni pro­fes­so­ri Osmo Jas­ka­ri moit­ti sitä, että kan­san­edus­ta­jat osaa­vat vain yhteen- ja vähen­nys­las­kua eikä ker­to­las­ku suju. Hänen väit­teen­sä oli, että vain muu­ta­ma kan­san­edus­ta­ja ymmär­si talou­den ker­roin­vai­ku­tuk­sia. Aika kyl­mää­vä väi­te, mut­ta poli­tiik­kaa pari vuo­si­kym­men­tä sen jäl­keen seu­ran­nee­na alan kyl­lä uskoa pro­fes­so­rin olleen lähel­lä totuutta.

    Oli­si­han se vir­kis­tä­vää näh­dä enem­män ker­roin­vai­ku­tus­ten hyö­dyn­tä­mis­tä talou­den “maa­läm­pö­pump­pui­na”.

  2. Katais­ta muis­tu­tet­tiin kom­mis­saa­rieh­dok­kai­den präs­sis­sä, että kaik­ki jul­ki­set inves­toin­nit eivät ole tuot­ta­neet, vaan ete­läs­sä on raken­net­tu mas­sii­vi­ses­ti infraa, jol­le ei ole käyt­töä. Kas­vua hake­viin (riski)investointeihin velal­la oli­si parem­min peli­va­raa, jos jul­ki­nen käyt­tö­ta­lous oli­si tasapainossa.

  3. Näkö­jään tääl­lä aina­kin ale­taan mak­sa­maan sii­tä, että met­sät pol­te­taan. Kivas­ti täyt­tyy taas mäti­rasiat ja kutu­kuo­pat tur­pees­ta. Kan­nat­ti­ko läh­teä mil­lä tahan­sa tekosyyllä? 

    Haus­ka tilan­ne, kun vaik­ka pel­käs­tään uhkaa­mal­la uusia Lovii­san saa vih­reät aina oppo­si­tioon ja koko idea puo­lu­een äänes­tä­mi­ses­tä menee sii­hen jo ennen vaa­le­ja. Kos­ka­ko­han nämä puna­vih­reät aiko­vat aikuis­tua, tai edes ope­tel­la poli­tii­kan aak­ko­set? Nyt sit­ten ei voi äänes­tä­mäl­lä luon­toa suo­jel­la, kun kokoo­muk­sen sini­vih­reät kerää­vät vain ääniä puo­lu­een enem­mis­töl­le, joka läh­ti heti rais­kaa­maan vesis­tö­jä, kun luk­ko läh­ti oppo­si­tioon. Eikä muis­ta­kaan puo­lueis­ta ole apua. Todel­la myö­häis­tä alkaa raken­ta­maan uut­ta ympä­ris­tö­puo­luet­ta, mut­ta vih­rei­siin ei ole luot­ta­mis­ta, kun ydin­voi­ma on tär­keäm­pää kuin vesis­töt ja met­sät, eli se luonto.

  4. Ongel­ma oli­si pie­nem­pi, jos oli­si jon­kin­lai­nen yhtei­nen käsi­tys hyö­dyl­li­sis­tä infrain­ves­toin­neis­ta. Yksi halu­aa sil­ta­rum­pu­ja sin­ne, mis­sä ei ole kul­ki­joi­ta, toi­nen val­ta­tei­den leven­nyk­siä sin­ne, jos­sa ei ole ruuh­kaa, jne…

    Kuin­ka suu­ri osa Suo­men elvy­tyk­ses­tä on men­nyt hyö­dyl­li­siin ifrainvestointeihin?

  5. Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta tuo on rajus­ti vel­kaan­tu­val­le maal­le vaa­ral­li­nen suo­si­tus. Tur­val­li­sem­paa ja fik­sum­paa on rahoit­taa infrain­ves­toin­nit kar­si­mal­la mui­ta meno­ja. Kun tie­de­tään, että rei­lus­ti yli 70% yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja, ei ole vai­kea ymmär­tää, mis­tä leik­kauk­set on teh­tä­vä. Kol­mas mer­ki­tyk­sel­li­nen menoe­rä, kou­lu­tus, on panos­tus­ta tulevaisuuteen.

    Pie­nel­lä leik­kauk­sel­la sosi­aa­li­hum­pas­ta saa­daan teh­tyä suu­ria infra­hank­kei­ta! Lii­ken­ne ja tie­to­lii­ken­nein­fra mak­saa itsen­sä aika nopeas­ti takai­sin. Itse suo­sit­te­li­sin Tur­ku — Tam­pe­re ja Tam­pe­re — Vaa­sa — Oulu moot­to­ri­tei­den sekä Tal­lin­na — Ber­lii­ni suur­no­peus­rau­ta­tien raken­ta­mis­ta. Jäl­kim­mäi­nen lie­nee ainoa rat­han­ke, jol­la oikeas­ti on mer­ki­tys­tä Suomelle.

    Kun kat­se­lee tur­val­li­suusym­pä­ris­töm­me muu­tos­ta, saat­taa kui­ten­kin olla, että jou­dum­me ihan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa siir­tä­mään mer­kit­tä­vän mää­rän rahaa tur­val­li­suu­teen. Se kan­nat­taa teh­dä mie­lum­min enna­koi­den kuin jälk­ki­ju­nas­sa. Tal­vi­so­dan oli­si aina­kin pitä­nyt opet­taa päät­tä­jil­le, mitä puo­lus­tus­mää­rä­ra­hois­ta sääs­tä­mi­nen tar­koit­taa pahimmillaan.

  6. Niin, täs­sä on vii­mei­set 6–7 vuot­ta elvy­tet­ty vel­ka­ra­hal­la oikein perus­teel­li­ses­ti. Vali­tet­ta­vas­ti suu­ri osa on ollut syö­mä­vel­kaa, eli jul­ki­sia inves­toin­te­ja ei ole kovin pal­jon teh­ty. Poli­tiik­kaa kai se tämä­kin on, vaik­ka huononlaista.

    Sii­tä ker­roin­vai­ku­tuk­ses­ta sen ver­ran, että­kö yksi inves­toin­ti­ra­ha nos­taa koko­nais­tuo­tan­toa kol­mel­la rahal­la? Saat­taa olla, mut­ta aina­kin pää­kau­pun­ki­seu­dun raken­ta­mi­ses­sa valuu palk­ka­sum­ma pää­osin enti­sen Neu­vos­to­lii­ton kan­sa­lai­sil­le ja hei­dän repuis­saan rajo­jen taak­se, nääs kun raken­nus­työ­mail­la ei pal­jon Suo­mea kuu­le kuin pomoportaalta.

    Ker­roin­ta huo­non­taa vie­lä sekin, että viro­lai­sen duu­na­rin pal­kas­ta tai kulu­tuk­ses­ta Suo­mes­sa ei mei­dän jul­ki­nen sek­to­ri pal­jon rahoi­tus­ta kerää. 

    Mut­ta voim­me kai olla iloi­sia sii­tä, että edes heil­lä menee hyvin!

  7. Aika­moi­nen mak­ron perus­kurs­si, jos kol­mo­sen ker­roin­vai­ku­tus­ta ovat kau­pan­neet. Mis­sä­kö­hän näin on, tai mihin oppi­kir­jaan Ode viittaa? 

    Mie­les­tä­ni paras (ja käy­te­tyin) oppi­kir­ja maaa­il­man­laa­jui­ses­ti lie­nee Greg Mankiw:n Mac­roeco­no­mics. Siel­tä ei tuol­lais­ta lödä, ei taatusti.

  8. Velan ongel­ma on se, että se on help­poa rahaa, joka joh­taa virheinvestointeihin. 

    Vie­lä parem­pi on elvyt­tää ilman velan­ot­toa, kuten Ruot­si tekee. Tulok­sia voi kat­soa tääl­tä http://www.scb.se

  9. Kan­na­tet­ta­va aja­tus, mut­ta se sisäl­tää vaaroja.

    1. Infra­si­joi­tus­ten oli­si olta­va elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sil­taan hal­po­ja. Paras­ta oli­si, jos voi­tai­siin sääs­tää vaih­ta­mal­la van­ha rat­kai­su hal­vem­paan ja huol­to­va­paam­paan ver­sioon. Jos talous supis­tuu, jou­dum­me kuseen, kun meil­lä ei ole varaa asioi­hin, joi­den pääl­le olem­me rakentaneet.

    2. Sijoi­tus­ten tuli­si olla oikeas­ti (aikuis­ten oikeas­ti) tar­peel­li­sia. Val­tion käyt­täes­sä lai­na­ra­haa leh­ti­kul­tauk­sen ja tur­hien inves­toin­tien vaa­ra on ilmei­nen. Me emme kai­paa yhtään enem­pää moni­mut­kai­suut­ta ja tur­hia myl­lyn­ki­viä kau­laam­me. Ei vie­mä­ri­put­kia perä­ky­lil­le, kiitos.

    3. “Pur­kin pot­ki­mi­nen eteen­päin” lai­na­ra­han avul­la voi peit­tää tär­keät uudis­tus­tar­peet. Oli­si ihan suo­ta­vaa välil­lä poh­tia, onko tämä kaik­ki ihan tar­peen, ja oli­si­ko ken­ties ole­mas­sa tapo­ja kas­vat­taa tai tur­va­ta hyvin­voin­tia vähän suu­rem­mil­la muu­tok­sil­la, niin kon­kreet­ti­ses­ti kuin ajattelutavoissakin.

  10. Ton­ni käteen: …kaik­ki jul­ki­set inves­toin­nit eivät ole tuot­ta­neet, vaan ete­läs­sä on raken­net­tu mas­sii­vi­ses­ti infraa, jol­le ei ole käyttöä.… 

    Van­has­ta kom­men­tis­ta muokaten:

    Tämä toi mie­leen kir­joi­tuk­sen Eco­no­mis­tin “Year 2012″-numerosta (suo­men­net­tu Kaup­pa­leh­ti Optios­sa, s.55):
    —-
    Key­nes kan­toi huol­ta riit­tä­mät­tö­mis­tä inves­toin­neis­ta eli yri­tys­ten lii­an alhai­ses­ta kulu­tus­ta­sos­ta, jot­ta jokai­sel­le riit­täi­si töi­tä. Hayek sen sijaan oli huo­lis­saan vir­hein­vos­toin­neis­ta. Hän väit­ti että jos luot­toa sai­si lii­an hel­pos­ti, yrit­tä­jät ryh­tyi­si­vät lii­an kun­nian­hi­moi­siin hank­kei­siin. Nii­den saa­mi­nen tuot­ta­vik­si kes­täi­si lii­an kau­an ja näin ne vei­si­vät kes­tä­mät­tö­män suu­ren osan yhteis­kun­nan resursseista…

    …viran­omai­set myön­tä­vät nyt sen, mikä oli alus­ta asti ihan ilmeis­tä: monet näis­tä pro­jek­teis­ta eivät iki­nä tuo­ta riit­tä­väs­ti, jot­ta vel­ko­jil­le voi­tai­siin mak­saa takai­sin hei­dän saa­ta­van­sa … Ne täyt­tä­vät Haye­kin mää­ri­tel­män vir­hein­ves­toin­neis­ta eli sijoi­tuk­sis­ta joi­den tulok­sis­ta kukaan ei ole val­mis maksamaan.

    Paul Krug­man sai talous­tie­teen Nobel-muis­to­pal­kin­non 34 vuot­ta Haye­kin jäl­keen. Viil­tä­väs­sä taan­tu­mien “kra­pu­la­teo­rian” kri­tii­kis­sään Krug­man valit­ti ettei “kukaan ole onnis­tu­nut selit­tä­mään, mik­si men­nei­syy­den huo­not inves­toin­nit edel­lyt­tä­vät hyvien työn­te­ki­jöi­den työt­tö­myyt­tä nyky­päi­vä­nä”. Jos kan­san­ta­lous on haas­kan­nut pää­omaa huo­nos­ti har­kit­tui­hin hank­kei­siin ja jät­tä­nyt kan­sa­lai­sen­sa huo­nom­paan jamaan kuin he odot­ti­vat, mik­si niin monien heis­tä pitäi­si seis­tä tum­put suo­ri­na työ­tä vail­la? Toki ihmis­ten pitäi­si rea­goi­da täl­lai­siin huo­noi­hin uuti­siin teke­mäl­lä työ­tä enem­män eikä suin­kaan vähemmän.

    Haye­kin lei­ris­tä vas­ta­taan että kun inves­toin­tien keh­nous pal­jas­tuu, kan­san­ta­lou­den uudel­lee­nor­ga­ni­soin­tiin menee aikan­sa. Luot­to­tap­piot saat­ta­vat naker­taa luot­ta­mus­ta niis­tä kär­si­viä pank­ke­ja koh­taan, mikä hei­ken­tää nii­den kykyä rahoit­taa uusia inves­toin­te­ja. Ja kun työ­läi­siä irti­sa­no­taan, vie aikaa löy­tää heil­le uusia työ­nan­ta­jia tai hank­kia heil­le vaih­toeh­tois­ten työ­paik­ko­jen edel­lyt­tä­miä taitoja.
    —-
    Krug­ma­nin point­ti tum­put sei­so­jis­ta on hyvä. Kek­sii­kö kukaan muu­ta vas­taus­ta kuin (ääret­tö­män varo­vai­nen) vel­kael­vy­tys? Kukaan kun ei tie­dä var­mas­ti — yksi­tyi­nen tahi val­tio — onko joku inves­toin­ti kan­nat­ta­va, ennen kuin jäl­keen päin. Yksi­tyi­nen kuit­taa huo­non inves­toin­nin mene­mäl­lä konkurssiin.

    Esi­mer­kik­si media kau­his­te­li taan­noin Espan­jan (Haye­ki­lai­sit­tain) sur­kei­ta infra­struk­tuu­ri-inves­toin­te­ja. Mut­ta oli­si­vat­ko ne jos­sain vaih­toeh­toi­ses­ti toteu­tu­nees­sa tule­vai­suu­des­sa osoit­tau­tu­neet­kin bril­jan­teik­si inves­toin­neik­si, jos loma­tu­ris­mi Espan­jaan oli­si­kin sen kun vain jat­ka­nut kasvuaan?

  11. Vel­ka ja vir­hein­ves­toin­nit kuu­los­ta­vat pahal­ta tau­dil­ta. Onko ole­mas­sa pik­ku­riik­ki­nen mah­dol­li­suus, että myös koti­ta­lou­det teke­vät velal­la vir­hein­ves­toin­te­ja. Ehkä jopa poliit­tis­ten päät­tä­jien kan­nus­tuk­sel­la tai pai­nos­tuk­sel­la esim. kes­kit­tä­mäl­lä kor­kean ja alem­man­kin asteen kou­lu­tus­ta. Tois­tan näke­myk­se­ni, että Suo­mi uppo­aa kes­kit­tä­mi­sen vuok­si, ei nouse sen ansios­ta. Tämä sii­tä syys­tä, että hin­ta vai­kut­taa lii­an koval­ta. Tie­tys­ti jos sai­sim­me joten­kin velat ulko­mai­den mak­set­ta­vak­si. Siis ilman vien­tiä vaan jon­kin­lai­se­na armolahjana.

  12. Siis kun joku ehdot­taa 6–7 mil­jar­din vel­ka­ra­hal­la toteu­tet­ta­vaa kan­nat­ta­vaa inves­toin­tia niin ker­ran­nais­vai­ku­tuk­si­neen vai­ku­tus kan­san­ta­lou­teen ~20 mil­jar­dia. Ja kaik­ki­tie­tä­vien hyvien ihmis­ten puo­lue läh­tee ovet pauk­kuen oppositioon…

  13. Vai että val­tion pitäi­si pol­kais­ta liik­keel­le vaik­ka­pa pari kap­pa­let­ta semm­moi­sia 6–8 mil­jar­din euron jät­ti-inves­toin­te­ja esi­mer­kik­si sähköntuotantoon 🙂

  14. Ehkä kaik­ki inves­toin­nit teke­vät “hyvää” jon­kin aikaa, mut­ta keh­nos­ti vali­tut koh­teet voi­vat kyl­lä kaa­tua rasit­teek­si. Koko infra­struk­tuu­ri vaa­tii aina jon­kin­lais­ta ylläpitoa. 

    Mut­ta oikeas­ti hyvät ja tar­pee­li­set inves­toin­nit oli­si­vat kyl­lä poi­kaa, var­maan löy­tyi­si pit­kät lis­tat eri­näi­siä koh­tei­ta joi­den uusin­ta tai jäl­leen­ra­ken­ta­mi­nen on lai­min­lyö­ty pahas­ti. Näis­tä oli­si hyvä aloit­taa. Vaik­ka sil­lä velkarahalla.

  15. Tulee mie­leen nämä koti­mai­ses­sa elvy­tys­kes­kus­te­lus­sa keik­ku­neet pää­kau­pun­ki­seu­dun rai­de­hank­keet, joi­den toteut­ta­mi­ses­sa nou­da­te­taan tark­kaan jär­jes­tys­tä “kan­nat­ta­mat­to­min ensin”. Pinon pää­lim­mäi­sek­si on näin pää­ty­nyt Län­si­met­ron jat­ke, jon­ka kan­nat­ta­vuus­lu­ku­ja jätet­tiin lob­baus­vai­hees­sa tak­ti­ses­ti jul­kai­se­mat­ta. Nyt Espoon val­tuus­to yrit­tää jäl­ki­ju­nas­sa pyris­tel­lä teet­tä­mään las­kel­mia. “On sovit­tu” tai­si vaan hoi­taa asian jo, eikä ole vai­kea arva­ta, jää­kö rahaan kan­nat­ta­vien hank­kei­den toteut­ta­mi­seen seu­raa­vaan sataan vuoteen.

  16. Val­tion pitäi­si koh­dis­taa elvy­ty­sin­ves­toin­nit nii­hin koh­tei­siin, jot­ka kaik­kein suu­rim­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä jou­du­taan joka tapauk­ses­sa kor­jaa­maan vii­meis­tään kym­me­nen vuo­den kuluessa. 

    Toi­nen kri­tee­ri voi­si olla tasai­nen alu­eel­li­nen jakau­tu­mi­nen, jot­ta rahan jako onnis­tui­si poliit­ti­ses­ti ja hil­lit­täi­siin kus­tan­nus­ten nousua.

    Koh­tei­den valin­nan voi­si teh­dä mah­dol­li­sim­man objek­tii­vi­nen ja asian­tun­te­va vii­sai­den ryh­mä, joka arvioi­si hake­muk­sen jäl­keen koh­teen käyt­tö- ja korjaustarpeen.

  17. Kal­le:
    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta tuo on rajus­ti vel­kaan­tu­val­le maal­le vaa­ral­li­nen suo­si­tus. Tur­val­li­sem­paa ja fik­sum­paa on rahoit­taa infrain­ves­toin­nit kar­si­mal­la mui­ta meno­ja. Kun tie­de­tään, että rei­lus­ti yli 70% yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja, ei ole vai­kea ymmär­tää, mis­tä leik­kauk­set on teh­tä­vä. Kol­mas mer­ki­tyk­sel­li­nen menoe­rä, kou­lu­tus, on panos­tus­ta tulevaisuuteen.

    Pie­nel­lä leik­kauk­sel­la sosi­aa­li­hum­pas­ta saa­daan teh­tyä suu­ria infra­hank­kei­ta! Lii­ken­ne ja tie­to­lii­ken­nein­fra mak­saa itsen­sä aika nopeas­ti takai­sin. Itse suo­sit­te­li­sin Tur­ku – Tam­pe­re ja Tam­pe­re – Vaa­sa – Oulu moot­to­ri­tei­den sekä Tal­lin­na – Ber­lii­ni suur­no­peus­rau­ta­tien raken­ta­mis­ta. Jäl­kim­mäi­nen lie­nee ainoa rat­han­ke, jol­la oikeas­ti on mer­ki­tys­tä Suomelle.

    Kun kat­se­lee tur­val­li­suusym­pä­ris­töm­me muu­tos­ta, saat­taa kui­ten­kin olla, että jou­dum­me ihan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa siir­tä­mään mer­kit­tä­vän mää­rän rahaa tur­val­li­suu­teen. Se kan­nat­taa teh­dä mie­lum­min enna­koi­den kuin jälk­ki­ju­nas­sa. Tal­vi­so­dan oli­si aina­kin pitä­nyt opet­taa päät­tä­jil­le, mitä puo­lus­tus­mää­rä­ra­hois­ta sääs­tä­mi­nen tar­koit­taa pahimmillaan.

    Mai­nio­ta, että edes joku huo­ma­si tämän. Jos, kuten olen ollut havai­se­vi­na­ni, on koh­ta­lai­sen vah­va kon­sen­sus sii­tä, että syö­mä­vel­ka on tur­miol­lis­ta ja tuot­ta­viin inves­toin­tei­hin otet­tu vel­ka on hyö­dyl­lis­tä, jok­seen­kin suo­ra joh­to­pää­tös on, että rahaa on syy­tä siir­tää siel­tä syö­mä­vel­ka­sek­to­ris­ta investointipuolelle. 

    Seu­raa­va kysy­mys on tie­tys­ti sel­vit­tää, mit­kä inves­toin­nit ovat oikeas­ti kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kan­nat­ta­via. Näis­tä inves­toin­nin nimel­lä teh­dyis­tä rahan­polt­ta­mi­sis­ta kun on mel­koi­sen run­saas­ti esi­merk­ke­jä. Kuten hyvin tie­däm­me, kun rahaa on jaos­sa sen otta­jia ja hyvien tari­noi­den sepit­tä­jiä kyl­lä löy­tyy runsaasti.

  18. Sylt­ty:
    Vai että val­tion pitäi­si pol­kais­ta liik­keel­le vaik­ka­pa pari kap­pa­let­ta semm­moi­sia 6–8 mil­jar­din euron jät­ti-inves­toin­te­ja esi­mer­kik­si sähköntuotantoon 

    No itsea­sias­sa, val­tion rahoi­tus var­sin­kin tuu­li­voi­mal­le ei ole ihan huo­no aja­tus. Tuu­li­voi­man kus­tan­nuk­set koos­tuu 80% tai jotain sin­ne päin ihan sen voi­ma­lan raken­ta­mis­ta ja val­tio saa lai­naa hyvin hal­val­la. Käyt­tö on hyvin hal­paa nykyi­sil­lä voi­ma­loil­la. Ja kun mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat pie­net, niin säh­kön hin­ta las­kee, mikä efek­tii­vi­ses­ti tuki­si kyl­lä teollisuutta.

    Voi tän teh­dä ydin­voi­mal­la­kin, mut­ta Fen­no­voi­maa puu­ha­taan joi­den­kin kun­tien rahoil­la kun pitäi­si olla val­tion rahaa jos halu­taan sub­ven­toi­da säh­kön­hin­taa. Ja ylei­sem­min noin uraa­ni­myl­lyt kes­tää pari nousu- ja las­ku­kaut­ta raken­taa, mikä on elvy­tyk­sen kan­nal­ta huo­no asia.

    Tak­kiin tos­ta toki tulee omis­ta­jal­le eli val­tiol­le, oma­kus­tan­ne­hin­ta sekä Fen­no­voi­mas­ta että Kai­nuun tuo­rees­ta tuu­li­voi­ma­hank­kees­ta on noin 50€/MWh, mikä on rei­lus­ta yli nykyi­sen mark­ki­na­hin­nan joka siis myös las­kee lisä­tuu­li- tai ydin­voi­man myö­tä. Mut­ta sit­ten taas toi­saal­ta, samat suo­ma­lai­set jot­ka noi tap­piot kuit­taa saa hal­vem­paa säh­köä, että haittaakse?

  19. Suu­rin ongel­ma on, että Suo­mi on lii­an val­mis maa.

    Kan­nat­ta­via infra­koh­tei­ta on vähän, uut­ta ato­mi­voi­maa tar­vit­tai­siin, jot­ta teol­li­suu­den luot­ta­mus Suo­meen luo­tet­ta­va­na infra­maa­na palautuisi.

    Ehkä­pä Suo­men tilan­net­ta kuvaa hyvin tuo TVO: Vaik­ka meil­lä on enem­män kou­lu­tet­tua väkeä kuin kos­kaan niin aika kuluu pil­kun vii­lauk­seen ja pää­mää­rä unohtuu.

    Tar­vit­tai­siin var­maan sota , joka tuhoai­si infran ja uudel­leen­ra­ken­ta­mi­nen vei­si pari-kol­me suku­pol­vea näin­hän ongel­ma on ennen rat­kais­tu eikä aikaa jäi­si tur­hien tutkiskeluun

  20. Vesa: Niin, täs­sä on vii­mei­set 6–7 vuot­ta elvy­tet­ty vel­ka­ra­hal­la oikein perusteellisesti.

    Tulee mie­leen kol­me asi­aa — otta­mat­ta kan­taa mikä nyky­ti­lan­tees­sa oli­si se oikea tapa edetä:

    1. Elvy­tys on mitä alt­tein Yhteis­maan Ongel­mal­le. Koko ris­tiin­kyt­key­ty­neen talous­a­lu­een pitäi­si elvyt­tää samaan aikaan jot­ta Key­ne­si­läi­nen defi­bril­laat­to­ri-start­ti tapah­tui­si. Ris­tiin on kyt­key­ty­nyt nyky­ään koko maa­il­ma, tai vähän löy­hem­min koko Euroop­pa. Jos joku taho panee rahaa sukan­var­teen kun muut elvyt­tä­vät, enim­mäk­seen vain sääs­tä­jä hyötyy.

    Aina­kin Kii­na­lai­set sääs­tä­vät vim­ma­tus­ti, heil­lä kun ei ole muu­ta van­huu­den­tur­vaa, ja he tun­tu­vat luot­ta­van että rahaa tai kul­taa voi syö­dä sit­ten aika­naan. Sak­sa­lai­sil­la on ‘äidil­tä opit­tu’ sääs­tä­väi­syy­den peri­aa­te — ja on se kii­na­lai­sil­la­kin Kon­fut­sen perin­tees­sä — joka nyt pitäi­si _hetkeksi_ unohtaa.

    Mut­ta niin­kuin Yhteis­maan­kin logii­kas­sa, jos yksi maa­ta­lo vain jat­kaa yhteis­maan lai­dun­ta­mis­ta (tai val­tio sääs­tä­mis­tä), muil­la maa­ta­loil­la ei ole muu­ta vaih­toeh­toa kuin myös lai­dun­taa yhteis­maa vaik­ka sit­ten pas­kak­si asti.

    2. Krug­man on läpi vuo­sien argu­men­toi­nut että jopa USAn vel­kael­vy­tys — joka aina­kin ‘äidil­tä opi­tus­ta’ näkö­kul­mas­ta näyt­tää hui­keal­ta ris­ki­no­tol­ta — on ollut nip­pa nap­pa riit­tä­vää ellei perä­ti lii­an vaa­ti­ma­ton­ta. Hän on myös arvos­tel­lut mei­dän omaa komis­saa­ria Olli Reh­niä sii­tä ettei euroa­lue elvy­tä sen­kään ver­taa kuin USA

    Suo­men omas­sa bud­je­tin sisäl­lä teh­ty elvy­tys ei vien­nis­tä elä­vää maa­ta yksi­nään pelas­ta, ellei myös vien­nin koh­de­mais­sa kysyn­tää joko ole luon­nos­taan tai sitä syn­ny­te­tä sikä­läi­sel­lä elvy­tyk­sel­lä. Ja elvy­tyk­sen pitäi­si olla _lyhytaikaista_ ja riit­tä­vän suur­ta. Vähän niin­kuin mäki­hyp­pää­jän pitää olla jar­rut­te­le­mat­ta ennen hyp­py­rin­nok­kaa, sen jäl­keen jos hän on päät­tä­nyt että nyt men­nään, hyp­py­tor­nis­ta his­sil­lä alas­tu­lon sijaan.

    3. Kup­pai­nen puo­li elvy­tyk­ses­sä on että hin­ta­me­ka­nis­mi on het­ken aikaa rik­ki. Resurs­sien allo­koin­tia ei ohjaa hin­ta­me­ka­nis­mi, vaan (toi­vot­ta­vas­ti vii­saat) poliit­ti­set pää­tök­set, ja (toi­vot­ta­vas­ti vii­saat) nol­la­hin­tai­sel­la rahal­la teh­dyt yksi­tyi­set investointipäätökset. 

    Teks­ti­tin jos­kus suo­mek­si Krug­ma­nin esiin­ty­mi­sen BBCn News­night ‑ohjel­mas­sa, kat­so­kaa jos kiin­nos­taa. Video­ruu­dun ala­reu­nan veto­va­li­kos­sa on ole­tus­kie­le­nä ‘spa­nish’, siel­tä pitää vaih­taa tilal­le ‘fin­nish’.

    —-
    4. Bonus­koh­ta: Äidil­tä opi­tut talous­a­sen­teet, tämä täy­tyy jät­tää eri postaukseen.

  21. Itse kan­na­tan jär­ke­vää ja hyö­dyl­lis­tä, yksi­tyis­ten taho­jen rahoit­ta­maa ydin­voi­main­ves­toin­tia ener­gian­tuo­tan­toon. Mie­lui­ten use­aa sel­lais­ta. Toi­vot­ta­vas­ti vih­reät­kin alka­vat kannattaa.

  22. Sylt­ty:
    Vai että val­tion pitäi­si pol­kais­ta liik­keel­le vaik­ka­pa pari kap­pa­let­ta semm­moi­sia 6–8 mil­jar­din euron jät­ti-inves­toin­te­ja esi­mer­kik­si sähköntuotantoon 

    Jos näin teh­täi­siin, se Sak­san HVDC-siir­to­kaa­pe­li muut­tui­si kan­nat­ta­vak­si (yksi­tyi­sel­lä sijoit­ta­ja­ra­hal­la) ja maa­il­ma pelas­tui­si sak­sa­lai­sel­ta kivi­hii­lel­tä. Tai Puo­las­ta kait se hii­li nyky­ään tulee kun Sak­sa on kai­vet­tu tyhjäksi.

    Minua muu­ten nyp­pii suun­nat­to­mas­ti tämä epä­suh­ta, että Soi­nin­vaa­ra­kin usein koros­taa että työ­voi­man tar­jon­nal­la on mak­ro­ta­lou­des­sa sel­lai­nen jäns­kä vai­ku­tus, että se ihan itses­sään auto­maat­ti­ses­ti lisää koko­nais­tuo­tan­toa, kos­ka tar­jon­ta luo kysyn­tää. Eli työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­nen ei lisää työt­tö­myyt­tä (aina­kaan koko lisäys­mää­räl­lään) tai pudo­ta palk­ko­ja nol­laan, kos­ka talous olem­me me, ja työ­voi­ma ole­mas­sao­lol­laan luo talou­del­lis­ta akti­vi­teet­tia, ts. kas­vat­taa kokonaistuotantoa.

    Se jää aina­kin Vih­reil­tä kyl­lä huo­maa­mat­ta, että on mui­ta­kin resurs­se­ja, joi­hin pätee sama jut­tu. Ei se säh­kön tuo­tan­non lisää­mi­nen pudo­ta säh­kön hin­taa nol­laan eikä aiheu­ta säh­kös­tä yli­tar­jon­taa tai edes mer­kit­tä­väs­ti kan­nus­ta säh­kön tuh­laa­mi­seen. Säh­kön tar­jon­nan lisää­mi­nen lisää tuo­tan­to­ta­lou­del­lis­ta akti­vi­teet­tia, kos­ka yhä suu­rem­pi mää­rä tuo­tan­toa on mah­dol­lis­ta toteut­taa ilman että ener­gia­kus­tan­nuk­set nouse­vat aikai­sem­paa kor­keam­mal­le. Mei­kä­läi­sel­lä auto­maa­tio­as­teel­la sanoi­sin, että teol­li­suus­tuo­tan­nos­sa (sähkö)energian saa­ta­vuus on kriit­ti­sem­pi pul­lon­kau­la­re­surs­si kuin työ­voi­ma, joten tämä tuo­tan­toa kas­vat­ta­va ker­roin on vie­lä suurempi.

    Eli, pelas­te­taan huol­to­suh­de lisää­mäl­lä työ­voi­man tar­jon­taa. Pelas­te­taan kan­san­ta­lous lisää­mäl­lä vähä­pääs­töis­tä ener­gian­tuo­tan­toa. Ydin­voi­maa, tuu­li­voi­maa, aurin­ko­voi­maa, siir­to­kaa­pe­lei­ta, ihan­mi­tä­vaan kun­han toimii.

  23. Mik­ko Kivi­ran­ta: …Äidil­tä opi­tut talous­a­sen­teet, tämä täy­tyy jät­tää eri postaukseen.

    Täl­lä viit­taan sii­hen että monen blo­gi­kom­men­taat­to­rin talous­a­jat­te­lu tun­tuu ole­van ‘äidil­tä opit­tua’, sel­lais­ta joka on kyl­lä vii­sas­ta yksi­tyis­ta­lou­des­sa mut­ta tuhoi­saa kan­san­ta­lou­des­sa. Krug­man on argu­men­toi­nut samal­ta poh­jal­ta mik­si hyvis­tä lii­ke­mie­his­tä tulee huo­no­ja polii­tik­ko­ja (pait­si jos he ovat myös val­mii­ta oppi­maan uutta).

    Jos yksit­täi­ses­sä per­hes­sä tulee rahas­ta pulaa, per­heen­jä­se­net voi­vat vähen­tää kulu­tus­taan, tai yri­tää hakea lisää mah­dol­li­suuk­sia työn­te­koon. Jos vain yksi per­he vähen­tää kulu­tus­taan, se ei vie­lä syök­se Kes­koa tai Stock­man­nia YT-neu­vot­te­lu­jen kier­tee­seen. Vain yksi lisä­ha­ki­ja työk­kä­rin luu­kul­la ei vie­lä suu­res­ti hei­lau­ta koko muun työn­ha­ki­ja­jou­kon mah­dol­li­suuk­sia löy­tää leipäpuu.

    Koko kan­san­ta­lou­den tasol­la on toi­sin. Jos kaik­ki vähen­tä­vät kulu­tus­taan samaan aikaan, käyn­nis­tyy nega­tii­vi­nen kier­re: Stock­mann ja Kes­ko irti­sa­no­vat, ja siel­tä vapau­tu­vien työt­tö­mien on hei­dän­kin vähen­net­tä­vä kulutustaan.

    Koko kan­san­ta­lou­des­sa (ja talou­del­li­ses­ti ris­tiin­lin­kit­ty­nyt ‘kan­sa’ alkaa olla koko maa­il­man tai aina­kin Euroo­pan laa­jui­nen) on käy­tet­tä­vä mui­ta kons­te­ja. Yksi on luot­ta­muk­sen vala­mi­nen: kun jouk­ko yksi­löi­tä uskoo valoi­saan tule­vai­suu­teen, se alkaa pais­kia ahke­ram­min töi­tä, inves­toi­da, kek­siä uusia menet­te­ly­ta­po­ja; ja kat­so: valoi­sa tule­vai­suus toteu­tuu. Yksi tapa yrit­tää käyn­nis­tää ‘luot­ta­vai­suu­den posi­tii­vi­nen kier­re’ on kaa­taa vel­ka­ra­haa talou­teen (ja muis­taa imeä se myö­hem­min pois). 

    Täs­sä on ris­ke­jä ja huo­no­ja puo­lia: hin­ta­me­ka­nis­mi menee het­kek­si rik­ki jol­loin inves­toin­nit ovat ehkä keh­no­ja; likvi­di­teet­ti­lou­kun vuok­si raha menee­kin sukan­var­teen eikä inves­toin­tei­hin, tai ylim­mäl­le 0.1%:lle tai min­ne lie­nee­kin. Näi­tä ris­ke­jä on syy­tä pun­ta­roi­da vas­ten vaih­toeh­toi­sen toi­min­ta­ta­van riskejä. 

    On mui­ta­kin ‘äidil­tä opit­tu­ja’ kysee­na­lai­sia vii­sauk­sia, mut­ta ne on taas jätet­tä­vä eri pos­tauk­seen. Yksi on raha ‘väli­nee­nä joka ajaa työn­ja­koa ja eri­kois­tu­mis­ta’ , vaik­ka äiti onkin opet­ta­nut että se on lähin­nä säi­ly­ke­purk­kiin lai­tet­tua työ­tä jota voi syö­dä myöhemmin.

  24. Kal­le:
    Kun tie­de­tään, että rei­lus­ti yli 70% yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja, ei ole vai­kea ymmär­tää, mis­tä leik­kauk­set on tehtävä. 

    Sinul­la kun on aina tämä sama värs­sy päi­väs­tä toi­seen, niin saa­nen nyt esit­tää toi­sen­lai­sen mie­li­pi­teen. Ei, minä en aina­kaan leik­kai­si suu­rim­mis­ta momen­teis­ta. Leik­kai­sin tur­him­mis­ta. Esi­te­tään koti­ta­lous­ver­taus, kun nii­tä nyky­ään tun­nu­taan niin talous­kes­kus­te­lus­sa rakas­tet­ta­van. Koti­ta­lou­den tulois­ta 70% kuluu asu­mi­seen ja ruo­kaan. 30% menee lot­toa­mi­seen ja tur­hien tava­roi­den oste­luun .Kum­mas­ta sääs­te­tään? Minä en aina­kaan sääs­täi­si elä­mi­sen kan­nal­ta vält­tä­mät­tö­mis­tä menoista.

    Tuo on argu­ment­ti­na ihan sur­kea, että pak­ko sääs­tää suu­rim­mas­ta menoe­räs­tä, kun se on suurin. 

    Dynaa­mi­siin vai­ku­tuk­siin­kaan sosi­aa­li­tur­vaa hei­ken­tä­mäl­lä en jak­sa täs­sä tilan­tees­sa uskoa. Tuo Var­tiai­sen ja Osmon tar­jon­ta­puo­len uskon­to toi­mii vain jos pal­kat tule­vat rymi­näl­lä alas tar­jon­nan lisään­tyes­sä. Onko sel­lais­ta näkö­pii­ris­sä? Yleis­si­to­vuu­des­ta tus­kin luo­vu­taan ihan lähi­vuo­si­na. Leik­kauk­set köy­him­mil­le aiheut­taa täs­sä tilan­tees­sa vain hei­dän tilan­teen­sa kur­jis­tu­mi­sen edel­leen. Jos sosi­aa­li­tur­vaa lei­ka­taan kun­nol­la, se vaa­ti­si etu­pai­not­tei­ses­ti val­ta­vat panos­tuk­set sii­hen, että yksi­tyi­nen sek­to­ri voi­si työl­lis­tää. Työn sivu­ku­lu­jen leik­kaus, yri­tys­ve­ro­tuk­sen alen­ta­mi­nen, byro­kra­tian karsiminen,jne.

  25. Velan otta­mis­ta voi tie­tys­ti perus­tel­la myös sen takia että euroa­lu­een räm­pi­mi­sen takia yli­vah­vaa euroa on pak­ko yrit­tää deval­voi­da vie­lä lisää, eli huo­non­taa rahan arvoa. Se on van­has­taan tie­det­ty ole­van velal­li­sil­le edul­lis­ta ja sopi­nee kai­kil­le kos­ka “kaik­ki” euro­maat paik­kaa­vat jat­ku­vas­ti vajei­taan vela­no­tol­la, ja vakaan euron puo­lus­ta­jan Sak­san­kin vien­ti kai­van­nee pian devalvaatioelvytystä.
    Deval­voi­mis­pyr­ki­mys­tä vai­keut­taa se, että muun maa­il­man kaup­pa­jä­tit teke­vät kaik­ken­sa pitääk­seen euron yliar­vos­tet­tu­na ver­rat­tu­na omaan valuuttaansa.

  26. tpyy­luo­ma: No itsea­sias­sa, val­tion rahoi­tus var­sin­kin tuu­li­voi­mal­le ei ole ihan huo­no aja­tus. Tuu­li­voi­man kus­tan­nuk­set koos­tuu 80% tai jotain sin­ne päin ihan sen voi­ma­lan rakentamista 

    Jos puhu­taan tuu­li­voi­mas­ta ydin­voi­ma­lan mit­ta­luo­kas­sa, niin skaa­lau­tu­vuu­den muka­na tule­vat vai­keu­det ja lisä­vaa­teet nos­ta­vat hin­taa todel­la tuntuvasti.

  27. cete­rum cen­seo: Seu­raa­va kysy­mys on tie­tys­ti sel­vit­tää, mit­kä inves­toin­nit ovat oikeas­ti kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kan­nat­ta­via. Näis­tä inves­toin­nin nimel­lä teh­dyis­tä rahan­polt­ta­mi­sis­ta kun on mel­koi­sen run­saas­ti esi­merk­ke­jä. Kuten hyvin tie­däm­me, kun rahaa on jaos­sa sen otta­jia ja hyvien tari­noi­den sepit­tä­jiä kyl­lä löy­tyy runsaasti.

    Ei tar­vit­se erik­seen sel­vit­tää. Anne­taan koti­ta­louk­sien päät­tää. Mut­ta teh­dään se vähän uni­ver­saa­lim­min. Pois­te­taan asu­mi­sen kaik­ki tuet tai tue­taan sit­ten myös muu­ta sijoit­ta­mis­ta vaik­ka­pa pien­ten pää­oma- ja osin­ko­tu­lo­jen vero­va­pau­del­la tms. Ennen­kuin joku huu­taa Tal­vi­vaa­ra, niin muis­te­taan, että sen mark­ki­na-arvo on noin 0,05 % OMXHEX:stä. (Ok, toki ulko­maa­lai­so­mis­tuk­set vaih­te­le­vat). Mut­ta iso kuva on se, että suo­ma­lai­set sijoit­ta­vat osaa­vas­ti (OMXHEX:n track-record on maa­il­man­huip­pua) mut­ta vähin euroin. Jos on inves­toin­ti­va­raa niin sen tuli­si tapah­tua koti­ta­louk­sien ja pörs­sin kaut­ta. Jouk­ko­ra­hoi­tus­ta voi­si käyt­tää pörs­sin ulko­puo­li­siin infrainvestointeihin.

  28. IMF yms ovat sekä oikeas­sa että vää­räs­sä. Oikeas­sa ovat, sil­lä ole­tuk­sel­la, että kyse on a) inves­toin­neis­ta jot­ka jol­la­kin aika­tau­lul­la teh­täi­siin joka tapauk­ses­sa, b) ura­kat teh­dään niin että inves­toin­tiin lai­te­tut jul­ki­set varat mene­vät palk­koi­hin, raa­ka-ainei­siin jne, ja näi­tä kaut­ta kulut­ta­jien tas­kui­hin, c) tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin vajaa­käyt­tö (työt­tö­myys, makuu­tet­ta­vat koneet jne) on arvioi­tu oikein. 

    Suo­men val­tion “vel­kael­vy­tys” jota on suo­ri­tet­tu nyt kuusi vuot­ta, on ollut pal­jol­ti pape­rin­pyö­ri­tyk­ses­tä mak­sa­mis­ta. Ei sil­lä vel­ka­ra­hal­la ole pal­joa­kaan infrain­ves­toin­te­ja teh­ty, ja kun on teh­ty tai teh­dään, niin rahat mene­vät pöy­tä­laa­tik­ko­fir­mo­jen kaut­ta makaa­maan jon­ne­kin tileil­le. Tämä näkyy kyl­lä EKP:n raha­mark­ki­na­ti­las­tois­ta jos halu­aa ja osaa katsoa. 

    Sys­tee­mi­nen ongel­ma pitää kor­ja­ta *ensin*, ja velak­si *kulut­ta­mi­nen* pitää lopet­taa ensin. Sit­ten voi inves­toi­da velak­si; inves­toin­ti tar­koit­taa sitä, että käy­te­tään rahaa johon­kin, min­kä nyky­ar­vo on positiivinen. 

    Toi­nen näkö­kul­ma on sanoa, että kan­nat­taa teh­dä “arvot­to­mia” asioi­ta kun ker­roin on noin­kin suu­ri. Jos ker­roin on 3, niin mil­jar­din inves­toin­nin sano­taan tuot­ta­van kol­men mil­jar­din lisäyk­sen brut­to­kan­san­tuot­tee­seen. Tämä ei kui­ten­kaan rii­tä Suo­mes­sa jul­kis­ta talout­ta, kun inves­toin­nin nyky­ar­vo on esi­mer­kik­si 0 ja BKT:n lisäys valuu pää­oma­pa­koon ulko­mail­le, eli val­tio lai­naa mil­jar­din ja kak­si mil­jar­dia pää­tyy Cay­man­saa­ril­le. BKT kyl­lä kas­voi, mut­ta ei kan­sa­lais­ten hyvinvointi.

  29. tpyy­luo­ma: Mut­ta sit­ten taas toi­saal­ta, samat suo­ma­lai­set jot­ka noi tap­piot kuit­taa saa hal­vem­paa säh­köä, että haittaakse?

    Läh­tö­koh­tai­ses­ti tuet ohjaa­vat kehi­tyk­seen, joka häi­rit­see mark­ki­noi­ta. Sub­ven­tiot ovat väis­tä­mät­tä raho­jen siir­te­lyä mak­sa­jal­ta toi­sel­le, kos­ka muu­ten asiat tapah­tui­si­vat ihan itsekseen.

    Kyse ei siis sub­ven­tios­sa ole sii­tä, että samat suo­ma­lai­set kuit­tai­si­vat tap­piot ja sai­si­vat saman ver­ran hal­vem­paa säh­köä. Tuu­li­voi­man syöt­tö­ta­rif­fil­la teh­dään kal­lis ja kan­nat­ta­ma­ton tuo­tan­to kan­nat­ta­vak­si, joten kyl­lä se säh­kön hin­taa todel­li­suu­des­sa nostaa. 

    Voi tie­ten­kin olla niin, että sub­ven­tion mak­saa veron­mak­sa­ja, hyö­dyn kuit­taa säh­kön käyt­tä­jä. Ja sil­loin asia menee ehkä suun­nil­leen niin taka­puo­lel­leen kuin miten­kään mah­dol­lis­ta, kos­ka insen­tii­vi sääs­tää säh­köä katoaa.

    Syöt­tö­ta­rif­fi on aivan eri­tyi­sen sur­kea tuki­muo­to, kos­ka sil­lä irroi­te­taan tar­ve ja tuo­tan­to toi­sis­taan. Jos säh­kös­tä saa joka het­ki saman hin­nan, sil­loin tuot­ta­jaa ei kiin­nos­ta miet­tiä sitä, miten sitä tuo­tan­toa voi­si teh­dä sil­loin, kun sitä säh­köä kipeim­min tarvitaan. 

    Tilan­ne muut­tui­si jo sii­tä, jos mak­set­tai­siin vaik­ka­pa kiin­te­ää tuo­tan­to­tu­kea X euroa jokais­ta myy­tyä megawat­ti­tun­tia koh­den. Vie­lä vah­vem­pi vipu tuli­si, jos tuki oli­si pro­sent­ti­poh­jai­nen; tukea saa X pro­sent­tia säh­kön­myyn­nin tuot­to­jen päälle.

    Oikea mekan­si­mi toki oli­si toi­mi­va pääs­tö­kaup­pa, mutta…

  30. cete­rum cen­seo: Seu­raa­va kysy­mys on tie­tys­ti sel­vit­tää, mit­kä inves­toin­nit ovat oikeas­ti kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kannattavia. 

    Hank­keil­le las­ke­taan H/K‑suhteita. Jos ne las­ke­taan edes suun­nil­leen oikein, niin sii­tä vain aloit­ta­maan lis­tan alkupäästä.

    Ja jos taas las­ke­taan vää­rin, niin sit­ten ana­ly­soi­maan toteu­tu­nei­ta hank­kei­ta ja nii­den pie­leen­me­noa las­ken­ta­ta­po­jen paran­ta­mi­sek­si. Yksit­täi­sen hank­keen koh­dal­la toki ana­lyy­si menee aina joten­kin pie­leen, mut­ta täs­sä mitas­sa riit­tää saa­da ne kes­ki­mää­rin oikeiksi.

    Lisäk­si pitää täs­sä koh­das­sa muis­taa, että H/K pitää las­kea jul­kis­ta­lou­den K:n ja H:n muka­na epä­suo­rat vai­ku­tuk­set mah­dol­li­sim­man hyvin arvioituna.

    Aika help­po­ja jul­ki­sia inves­toin­te­ja löy­tyy myös sitä kaut­ta, että kat­so­taan vält­tä­mät­tö­miä inves­toin­te­ja. Jos sil­ta on romah­ta­mas­sa kym­me­nen vuo­den sisäl­lä, niin ehkä sen voi­si kor­ja­ta jo nyt. Samoin tehos­ta­mis- ja sääs­töin­ves­toin­te­ja (vaik­ka­pa ener­gia­re­mon­tit) oli­si hyvä teh­dä nyt.

    Yhteis­kun­ta voi­si miet­tiä myös tapo­ja nopeut­taa yksi­tyi­siä inves­toin­te­ja jol­lain taval­la. Sii­nä riit­täi­si vähem­pi­kin raha saa­maan vauh­tia aikaan.

    Eri­tyi­sen tyh­mäl­tä tun­tuu supis­taa tut­ki­muk­ses­ta ja kehit­tä­mi­ses­tä täl­lai­se­na aika­na. On kyl­lä hyvin mah­dol­lis­ta, että maas­sa tut­ki­taan ja kehi­te­tään vää­riä asioi­ta, mut­ta sil­loin pitää suun­na­ta uudel­leen, ei lopettaa.

  31. Nyky­ään Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa ope­te­taan, että jos tuon­nin osuus on suu­ri, kuten Suo­mes­sa, ker­roin voi olla alle ykkö­sen, eten­kin kun ote­taan huo­mioon syr­jäy­ty­mis­vai­ku­tus, joka jul­ki­sel­la vela­no­tol­la on yksi­tyi­seen kulu­tuk­seen. Pahim­mil­laan syr­jäy­ty­mis­vai­ku­tus pudot­taa ker­toi­men nol­laan, jos kan­sa on ratio­naa­lis­ta, tai alle, kos­ka jul­ki­nen rahan­käyt­tö pilaa tule­vai­suu­den­nä­ky­miä. Bar­ry et al. osoit­ti­vat, että Yhdys­val­lois­sa kin ker­roin on yleen­sä 0,4–0,7. Yli­opis­tos­sa ope­te­taan myös, että val­tion suh­dan­ne­po­li­tiik­ka on usein hidas­ta tai vii­veel­lis­tä niin, että se vah­vis­taa suh­dan­tei­ta eikä hei­ken­nä. Teki­sin siis vain vält­tä­mät­tö­mim­mät inves­toin­nit, sil­loin kun työ­voi­ma on hal­vim­mil­laan ja tar­jouk­set alimmillaan.

  32. Kol­mo­sen ker­roin­vai­ku­tus näp­pi­tun­tu­ma arvio­na mak­ron perus­kurs­sil­la kuu­los­taa kyl­lä aika hurjalta.

    Nykyi­ses­sä EU:n tila­tes­sa näyt­tää sil­tä, että pro­sent­ti leik­kaus EU maan jul­ki­seen sek­to­riin aiheut­taa noin 1.6% pudo­tuk­sen brut­to­kan­sa­not­tee­seen. Ker­roin­vai­ku­tus voi­si olla jos­sain 1.3 — 1.8 välillä.

  33. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Itse kan­na­tan jär­ke­vää ja hyö­dyl­lis­tä, yksi­tyis­ten taho­jen rahoit­ta­maa ydin­voi­main­ves­toin­tia energiantuotantoon. 

    Yri­tys­sek­to­ri on Suo­mes­sa suh­teel­li­ses­ti vel­kaan­tu­neem­pi kuin muis­sa mais­sa, joten val­tiol­la oli­si vähän enem­män varaa ja luot­toa ottaa vel­kaa. Vie­lä kun val­tio­pääl­li­köi­den inves­toin­ti­vai­nuun voi­si luottaa…

  34. Lii­an van­ha:
    Suu­rin ongel­ma on, että Suo­mi on lii­an val­mis maa.

    Ehkä­pä Suo­men tilan­net­ta kuvaa hyvin tuo TVO: Vaik­ka meil­lä on enem­män kou­lu­tet­tua väkeä kuin kos­kaan niin aika kuluu pil­kun vii­lauk­seen ja pää­mää­rä unohtuu.

    Tar­vit­tai­siin var­maan sota , joka tuhoai­si infran ja uudel­leen­ra­ken­ta­mi­nen vei­si pari-kol­me suku­pol­vea näin­hän ongel­ma on ennen rat­kais­tu eikä aikaa jäi­si tur­hien tutkiskeluun

    Näin on. Kos­ka suu­rin ongel­ma on, että Suo­mes­sa edel­leen läh­de­tään kai­kis­sa ole­tuk­sis­sa sii­tä, että tavoit­tee­na on täys­työl­li­syys eli vakio 40h “tuot­ta­vaa työ­tä” vii­kos­sa jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le. Ja noi­ta viik­ko­ja yri­te­tään koko ajan saa­da vie­lä elä­män ajak­si lisää, nos­ta­mal­la teo­reet­tis­ta elä­köi­ty­mi­si­kää jne. Ja tämän taka­na taas on aja­tus, että kaik­ki voi ja kai­ken pitää kas­vaa ikuisesti.

    Ja sit­ten reaa­li­maa­il­mas­sa viro­lai­set tääl­lä sii­voa­vat, aja­vat bus­se­ja, raken­ta­vat talo­ja. Kun yhä isom­pi osa poru­kas­ta elää työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la ja kokee, että elä­mä menee huk­kaan, kun omaa vakioi­tua 40h työ­pa­nos­ta ei saa kau­pak­si. Ja kun se velal­la elä­tet­tä­vä asian­tun­ti­ja­lau­ma tekee taas uut­ta pil­kun siir­toa tai uut­ta raken­ne­uu­dis­tus­ta, joka ei voi kuin epä­on­nis­tua, kos­ka kukaan ei oikeas­ti enää hah­mo­ta, miten se suu­ruu­den logii­kal­la perus­tel­len muo­dos­tet­tu jo ennes­tään moni­mut­kai­nen raken­ne oikeas­ti toimii.

    Tähän vie­lä pääl­le lisää vel­kael­vy­tys­tä, niin pian pok­sah­taa. Nyt tar­vi­taan mah­dol­li­sim­man pian vähin­tään yksi A kol­mes­ta pois, että poruk­ka saa­tai­siin lopul­ta­kin tajua­maan, että nyky­mal­li ei ihan oikeas­ti toi­mi. Me olem­me Krei­kan tiel­lä, kii­tos Stan­dard & Poor­sin ja kump­pa­nei­den. Eli edes­sä on pudo­tus. Sii­hen kan­nat­taa val­mis­tau­tua ja se voi teh­dä vähän kipe­ää, kun jou­tuu luo­puo­maan jois­tain saa­vu­te­tuis­ta (ja oikeas­ti tur­his­ta) eduis­ta, mut­ta ei huol­ta. Kuten blo­gin pitä­jä­kin on toden­nut, suo­ma­lais­ten onnel­li­suus ei ole 80-luvun jäl­keen tapah­tu­neen talou­den kas­vun myö­tä enää kasvanut.

  35. Vel­kael­vy­tys on polii­tik­ko­jen toi­veu­ni. Help­po tapa lait­taa pää pen­saa­seen ja olla teke­mät­tä mitään vaa­ti­vam­pia (ja omil­le äänes­tä­jil­le epä­mie­lui­sam­pia) kor­jaus­liik­kei­tä. Iha­na unel­ma sii­tä, että entis­tä suu­rem­pi rahan tör­sää­mi­nen aut­tai­si kaik­kia vie­lä suu­rem­paan rahan ja tava­ran törsäämiseen.

    Jos jol­lain vel­kain­ves­toin­nil­la todel­la sai­si talou­den nousuun ja monin­ker­tai­set voi­tot, se kan­nat­tai­si tie­ten­kin teh­dä. Mut­ta käy­tän­nös­sä mitään takui­ta sii­tä, että polii­ti­kot löy­täi­si­vät tuol­lai­sia täy­del­li­siä inves­toin­ti­koh­tei­ta ei ole. Rahat voi­vat men­nä joi­hin­kin hyväl­tä näyt­tä­viin koh­tei­siin ja poliit­ti­siin kom­pro­mis­sei­hin, tuot­ta­mat­ta mitään jo ole­mas­sa ole­vaa jär­jes­tel­mää oleel­li­ses­ti parempaa.

    Tuol­lai­sia koh­tei­ta on tie­ten­kin etsit­ty ahke­ras­ti jo ennen lamaa­kin. Laman aika­na hyviä talout­ta nos­ta­via inves­toin­ti­koh­tei­ta ei vält­tä­mät­tä löy­dy sen­kään ver­taa. Raken­tei­ta paran­ta­vaa kehi­tys­työ­tä kan­nat­taa teh­dä sekä hyvi­nä että huo­noi­na aikoi­na. Laman aika­na pit­kän täh­täi­men kehi­tys­koh­teis­ta voi hie­man sääs­tää­kin. Var­si­nai­nen elvy­tys sopii parem­min talou­den ylei­seen piris­tä­mi­seen, mut­ta vain lyhyi­den ongel­mien ylit­tä­mi­sek­si, ei moni­vuo­tis­ten lamo­jen pysy­vä­nä velan­ke­ruu- ja todel­lis­ten muu­tos­ten viivyttämismekanismina.

    Jos joi­tain todel­la hyviä inves­toin­ti­koh­tei­ta on, ne pitäi­si nime­tä ensin ja arvioi­da sit­ten (polii­tik­ko­jen, talous­asian­tun­ti­joi­den ja elin­kei­noe­lä­män toi­mes­ta). Ei siis niin, että ensin pää­tet­täi­siin inves­toi­da mas­sii­vi­ses­ti vel­ka­ra­hal­la, ja sit­ten kek­sit­täi­siin pikai­ses­ti sopi­vat kohteet.

    Mikä oli­si täl­lai­nen hyvä monin­ker­tia­sen voi­ton tuot­ta­va inves­toin­ti­koh­de Suo­mes­sa? Pel­kät muo­dik­kaat ter­mit kuten “clean­tech” eivät rii­tä, kos­ka ovat lii­kaa toi­vea­jat­te­lun puo­lel­la. MIten uusi vel­kael­vy­tys oli­si jo toteu­tu­nut­ta vel­kael­vy­tys­tä parempaa?

    Oma näke­myk­se­ni mukaan Suo­men talou­den yksi kes­kei­nen ongel­ma on se, että yhteis­va­luu­tas­sa mark­ka-ajan tyy­li­nen deval­voi­tu­mi­nen tai deval­vaa­tio ei ole toi­mi­nut, ja sik­si talous ei ter­veh­dy lamas­ta enti­seen tapaan. Tar­vit­tai­siin yhden tai toi­sen tyy­lis­tä sisäis­tä deval­vaa­tio­ta. Vel­kael­vy­tyk­sel­lä talout­ta voi­daan pyö­rit­tää taas vuo­si lisää, mut­ta jos talou­den tila pysyy muu­ten ennal­laan, olem­me vuo­den pääs­tä jäl­leen samas­sa tilan­tees­sa, samat ongel­mat edes­sä, plus vuo­den lisä­ve­lat nis­kas­sa. Minä puut­tui­sin jo itse ongel­maan­kin, enkä vain keplot­te­li­si eteen­päin vuo­si ker­ral­laan jat­ku­val­la velkaelvytyksellä.

    Suo­men hal­li­tuk­sen stra­te­gia tun­tuu ole­van lähin­nä odot­te­lu ja sopi­van noususuh­dan­teen koh­dal­le osu­mi­sen toi­voi­mi­nen. Jos jonain vuon­na osuu, niin sit­ten voi­daan julis­taa, että polii­ti­kot selät­ti­vät laman. En nyt näe, mikä tilan­tees­sa oli­si muutt­nut niin, että Suo­men pitäi­si enti­ses­tään lisä­tä velkaelvytystä.

  36. Vihe­rins­si: Syöt­tö­ta­rif­fi on aivan eri­tyi­sen sur­kea tuki­muo­to, kos­ka sil­lä irroi­te­taan tar­ve ja tuo­tan­to toi­sis­taan. Jos säh­kös­tä saa joka het­ki saman hin­nan, sil­loin tuot­ta­jaa ei kiin­nos­ta miet­tiä sitä, miten sitä tuo­tan­toa voi­si teh­dä sil­loin, kun sitä säh­köä kipeim­min tarvitaan.

    Mä en kir­joit­ta­nut syöt­tö­ta­rif­fis­ta yhtään mitään, vaan tar­koi­tin ihan yksi­se­lit­tei­ses­ti val­tion rahoit­ta­mia ja omis­ta­mia voi­ma­loi­ta, jol­loin tie­ten­kään mitään mui­ta tukia ei ole. Ja olen ihan yhtä miel­tä sii­tä että toki tuet vää­ris­tää mark­ki­noi­ta, kun­han nyt mai­nit­sin että sikä­li kun on tar­koi­tus elvy­tys­mie­les­sä raken­taa infraa, niin ei tämä nyt hul­lum­pi vaih­toeh­to ole. Lii­ken­nein­ves­toin­nit, nyt noin ver­tai­lun vuok­si, eivät suo­ra­nai­ses­ti tuo­ta euroa­kaan val­tion kassaan.

  37. az: Jos puhu­taan tuu­li­voi­mas­ta ydin­voi­ma­lan mit­ta­luo­kas­sa, niin skaa­lau­tu­vuu­den muka­na tule­vat vai­keu­det ja lisä­vaa­teet nos­ta­vat hin­taa todel­la tuntuvasti.

    No eivät tule. Nord­poo­lis­sa, joka on se jär­ke­vä tar­kas­te­lua­lue, on vesi­voi­maa vähän sateis­ta riip­puen 50–60%, ja ydin­voi­maa noin 15%. Vaik­ka­pa tuol­la 15% skaa­lal­la tuu­li­voi­ma ei ole mikään ongel­ma. Kor­vat­ta­vaa fos­sii­lis­ta muu­ten on noin 10% säh­kön­tuo­tan­nos­ta, ja sii­tä­kin suu­ri osa yhteis­tuo­tan­toa, jon­ka kor­vaa­mi­nen ei ole vält­tä­mät­tä miten­kään järkevää.

    Tää sää­tö­voi­maon­gel­ma on har­vi­nai­sen mys­ti­nen tois­tu­va kes­kus­te­lu. Kysees­sä on mil­lään rea­lis­ti­sil­la osuuk­sil­la tek­nis­luon­tei­nen detal­ji, mikä ei tie­ten­kään estä pro­pel­li­päis­tä visioin­ta jos­tain val­ta­vias­ta akus­tois­ta tai ties mistä.

    Suh­teel­li­suu­den­ta­jun vuok­si, säh­kön kulu­tus tip­puu yöl­lä jotain kol­man­nek­sen, ja kas­vaa tal­vel­la puo­li­tois­ta­ker­tai­sek­si, tai jotain sin­ne päin. Nämä ovat aivan eri mit­ta­luo­kan vaih­te­lui­ta kuin yhtään min­kään voi­ma­la­tyy­pin tuo­tan­to­vaih­te­lut, ja joten­kin niis­tä­kin selvitään.

  38. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Itse kan­na­tan jär­ke­vää ja hyö­dyl­lis­tä, yksi­tyis­ten taho­jen rahoit­ta­maa ydin­voi­main­ves­toin­tia energiantuotantoon.

    Pala­taan asi­aan sit­ten, kun löy­tyy joku yksi­tyi­nen taho. Yleen­sä he halua­vat jotain tuot­toa rahoilleen.

  39. Jul­ki­nen vel­kael­vy­tys on yksi asia, mut­ta pahin­ta jäl­keä on saa­tu jul­kis­ta tuki­ra­haa jaka­mal­la: tääl­lä­kin on vii­tat­tu Ete­lä-Euroo­pan infrain­ves­toin­tei­hin. Espan­jaan raken­net­tiin maa­il­man tihein luo­ti­ju­na­verk­ko (kek­sit­tiin val­tiol­li­nen stra­te­gia, että kaik­kiin vähin­tään 50 000 asuk­kaan kau­pun­kei­hin piti jär­jes­tää yhteys suur­no­peus­ju­naan). EU rahoit­ti suu­ren osan pro­jek­tis­ta, ja kun jul­kis­ta rahaa jae­taan tiet­ty osa hank­kees­ta, kan­nat­taa han­ke kas­vat­taa mah­dol­li­sim­man suu­rek­si, että tuki­ra­haa saa omaan maa­han mah­dol­li­sim­man pal­jon. Nyt Espan­jal­la on ris­ti­nään luo­ti­ju­na­verk­ko, jon­ka yllä­pi­to mak­saa pal­jon ja jon­ka ope­roin­ti ei kos­kaan tule ole­maan kannattavaa.

  40. Tie­de­mies:

    Suo­men val­tion “vel­kael­vy­tys” jota on suo­ri­tet­tu nyt kuusi vuot­ta, on ollut pal­jol­ti pape­rin­pyö­ri­tyk­ses­tä mak­sa­mis­ta. Ei sil­lä vel­ka­ra­hal­la ole pal­joa­kaan infrain­ves­toin­te­ja teh­ty, ja kun on teh­ty tai teh­dään, niin rahat mene­vät pöy­tä­laa­tik­ko­fir­mo­jen kaut­ta makaa­maan jon­ne­kin tileil­le. Tämä näkyy kyl­lä EKP:n raha­mark­ki­na­ti­las­tois­ta jos halu­aa ja osaa katsoa. 

    Sys­tee­mi­nen ongel­ma pitää kor­ja­ta *ensin*, ja velak­si *kulut­ta­mi­nen* pitää lopet­taa ensin. Sit­ten voi inves­toi­da velak­si; inves­toin­ti tar­koit­taa sitä, että käy­te­tään rahaa johon­kin, min­kä nyky­ar­vo on positiivinen. 

    Onko IMF:n suo­si­tuk­sen ja Osmon kan­na­tus­pu­heen­vuo­ron ääneen­lausu­ma­ton point­ti sii­nä, että pitää rahoit­taa infraa eikä jakaa yritystukia?

    Yri­tys­tu­kia on ollut vii­me vuo­sien vel­kael­vy­tys. Toki hyvin monel­le yri­tyk­sel­le ne eurot ovat olleet vält­tä­mät­tö­miä, mut­ta ilmei­ses­ti lii­an moni tukieu­ro on pää­ty­nyt yri­tys­ten omis­ta­jil­le ja sit­ten ulko­mai­den tileil­le eikä oman yri­tyk­sen inno­vaa­tioi­den kehittelyyn.Nimittäin yri­tys­tu­kien tur­vin moni yri­tys voi pit­kään sin­ni­tel­lä ilman riit­tä­viä uusia inno­vaa­tio­ta, jot­ka oli­si­vat talous­kas­vun edel­ly­tys. Se on tuki­po­li­tii­kan pahin vika, pahem­pi kuin maam­me velkaantuminen.

    Elvy­tys­koh­tee­na infra voi olla parempi,jos sin­ne koh­den­ne­tut rahat eivät yhtä hel­pos­ti vuo­da kulu­tuk­seen tai vää­riin maihin.

    Vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä lisät­tiin voit­to­jen jaka­mis­ta yri­tys­ten omis­ta­jil­le ja vähen­net­tiin tuo­tan­nol­li­sia inves­toin­te­ja. Näin tai­si tapah­tua myös 1980-luvul­la, mikä myös joh­ti inno­vaa­tioi­den ehty­mi­seen ja sii­tä suu­res­ti joh­tu­nee­seen lamaan. Se on kes­kei­nen syy, mik­si Suo­men vien­ti hii­pui sil­loin ja hii­puu nyt.

  41. Kal­le:
    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta tuo on rajus­ti vel­kaan­tu­val­le maal­le vaa­ral­li­nen suo­si­tus. Tur­val­li­sem­paa ja fik­sum­paa on rahoit­taa infrain­ves­toin­nit kar­si­mal­la mui­ta meno­ja. Kun tie­de­tään, että rei­lus­ti yli 70% yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja, ei ole vai­kea ymmär­tää, mis­tä leik­kauk­set on tehtävä.
    ‘snip’

    Kyl­lä­hän nii­tä kar­sia voi, mut­ta se tar­koit­taa nii­den siir­ty­mis­tä yksi­tyi­sel­le puo­lel­la — sitä ilmei­ses­ti tar­koi­te­taan­kin! — ja esim. Sak­sas­sa asia­kas mak­saa 100–300 euroa per kuu­kausi. Oli­si­ko niin parempi?

  42. dio­di:
    Kol­mo­sen ker­roin­vai­ku­tus näp­pi­tun­tu­ma arvio­na mak­ron perus­kurs­sil­la kuu­los­taa kyl­lä aika hurjalta.

    Nykyi­ses­sä EU:n tila­tes­sa näyt­tää sil­tä, että pro­sent­ti leik­kaus EU maan jul­ki­seen sek­to­riin aiheut­taa noin 1.6% pudo­tuk­sen brut­to­kan­sa­not­tee­seen. Ker­roin­vai­ku­tus voi­si olla jos­sain 1.3 – 1.8 välillä.

    The Eco­no­mis­tis­sa on hyvä yhteen­ve­to täs­tä IMF:n jutusta.(Economist.com/blogs/freeexchange).

    Sel­vi­tyk­sen mukaan ajoi­tuk­sel­la näyt­tää ole­van rat­kai­se­va mer­ki­tys: Huo­noi­na aikoi­na jul­kis­ten infrain­ves­toin­tien ker­roin on suu­ri, hyvi­nä aikoi­na jopa nega­tii­vi­nen. Suo­men tie­verk­ko raken­net­tiin sotien jäl­keen suu­rel­ta osin työt­tö­myys­töi­nä; työ­maa saa­tet­tiin jopa kes­keyt­tää vuo­sik­si odot­ta­maan seu­raa­vaa taan­tu­maa. Meni siis täy­sin oikeaoppisesti.

  43. tpyy­luo­ma: Mä en kir­joit­ta­nut syöt­tö­ta­rif­fis­ta yhtään mitään, vaan tar­koi­tin ihan yksi­se­lit­tei­ses­ti val­tion rahoit­ta­mia ja omis­ta­mia voi­ma­loi­ta, jol­loin tie­ten­kään mitään mui­ta tukia ei ole. Ja olen ihan yhtä miel­tä sii­tä että toki tuet vää­ris­tää mark­ki­noi­ta, kun­han nyt mai­nit­sin että sikä­li kun on tar­koi­tus elvy­tys­mie­les­sä raken­taa infraa, niin ei tämä nyt hul­lum­pi vaih­toeh­to ole. Lii­ken­nein­ves­toin­nit, nyt noin ver­tai­lun vuok­si, eivät suo­ra­nai­ses­ti tuo­ta euroa­kaan val­tion kassaan.

    Jos val­tio tekee tuu­li­puis­ton, se ole­tet­ta­vas­ti saa takai­sin noin kol­man­nek­sen tai mak­si­mis­saan puo­let inves­toin­nis­taan säh­kön myyn­nil­lä. Se lop­puo­sa menee huk­kaan hei­tet­ty­nä raha­na jon­ne­kin. Tämä raha menee isol­ta osin raken­nus­vai­hees­sa ihan sen voi­ma­lan ostamiseen.

    Kos­ka voi­ma­la oste­taan tar­jous­kil­pai­lun jäl­keen tans­ka­lai­sil­ta, sak­sa­lai­sil­ta tai vaik­ka­pa kii­na­lai­sil­ta, veron­mak­sa­jat pää­ty­vät rahoit­ta­maan ulko­mais­ta teol­li­suut­ta. Koti­maa­han sitä rahaa tulee perus­tus­ten raken­nus­työn, säh­kö­verk­ko­töi­den ja huol­to­töi­den verran.

    Näil­tä osin inves­toin­ti vai­kut­taa aika huo­nol­ta, kun se ei kovin pal­jon tue edes koti­mais­ta työl­li­syyt­tä. Lii­ken­nein­ves­toin­nil­la voi sen­tään olla talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta ede­saut­ta­va vai­ku­tus. Kan­nat­ta­mat­to­maan tek­no­lo­gi­aan inves­toin­ti siten, että rahat valu­vat pää­osin ulko­mail­le, on huo­nom­pi aja­tus kuin se, että samal­la net­to­ra­hal­la kai­vau­te­taan ojaa ja täy­te­tään sitä toi­ses­ta päästä.

    Jos kui­ten­kin aja­tuk­se­si juok­see niin päin, että hylä­tään syöt­tö­ta­rif­fi ja siir­ry­tään val­tion raken­ta­miin tuu­li­voi­ma­loi­hin, jot­ta tuu­li­voi­ma­kiin­tiö saa­daan täy­teen, niin sit­ten asias­sa on pal­jon­kin jär­keä, kos­ka peliin ilmes­tyy net­to­mää­räi­ses­ti lisärahaa.

  44. tpyy­luo­ma: Tää sää­tö­voi­maon­gel­ma on har­vi­nai­sen mys­ti­nen tois­tu­va kes­kus­te­lu. Kysees­sä on mil­lään rea­lis­ti­sil­la osuuk­sil­la tek­nis­luon­tei­nen detal­ji, mikä ei tie­ten­kään estä pro­pel­li­päis­tä visioin­ta jos­tain val­ta­vias­ta akus­tois­ta tai ties mistä.

    Nord­pool-alu­eel­ta menee koko ajan suu­rem­pi siir­to­ka­pa­si­teet­ti ympä­ris­töön, ja siel­lä ympä­ris­tös­sä suu­rin osa säh­kös­tä teh­dään fos­sii­li­sil­la. Tans­ka, Puo­la, Sak­sa, Hol­lan­ti, Venäjä, …

    Nor­ja­lai­set ovat jo ihan viral­li­ses­ti­kin ker­to­neet halua­van­sa olla Euroo­pan säh­kö­va­ras­to. Tämä tar­koit­taa sitä, että sitä siir­to­ka­pa­si­teet­tia halu­taan raken­taa muu­al­le. Eikä ihme, kos­ka Iso-Bri­tan­nias­sa vesi­voi­man osuus on 1,8 %, Sak­sas­sa 3,5 %. Koko Euroo­pan luke­ma on 16 %. Tämä vain tup­paa vinou­tu­maan mei­dän mie­les­säm­me, kos­ka Nor­ja ja Ruot­si vas­taa­vat yli kol­man­nek­ses­ta koko Euroo­pan vesivoimatuotannosta.

    Täs­sä kon­teks­tis­sa tuo sää­tö­ky­sy­mys onkin jo vähän akuu­tim­pi. Tuu­li­voi­ma yksin ei ole ihan mah­dot­to­man suu­ri ongel­ma, mut­ta yhdis­tet­ty­nä aurin­ko­voi­maan se alkaa­kin jo olla, kos­ka tar­vi­taan kausisäätöä.

    Sää­tää voi toki muul­la­kin kuin vesi­voi­mal­la. Jos vesi­voi­maa käy­te­tään tun­ti­ta­son sää­töön ja fos­sii­lei­ta hitaam­paan sää­töön, verk­ko kes­tää hyvin­kin pal­jon tuu­li­voi­maa. Mii­nus­puo­lel­la täs­sä ske­naa­rios­sa on vain se, että jos halu­taan pysyä miten­kään talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­val­la alu­eel­la, fos­sii­lien osuu­den pudot­ta­mi­nen puo­lik­kaan alle menee vaikeaksi.

    Täs­sä koh­das­sa kui­ten­kin tilan­ne on todel­li­suu­des­sa se, että nyt raken­net­ta­vat tuu­li­voi­ma­lat ehti­vät pää­tyä romut­ta­mol­le ennen ongel­mien tule­mis­ta, joten pal­jon riip­puu aikaskaalastakin.

    (Ja juu, akus­tois­ta puhu­mi­nen osoit­taa kyl­lä useim­mi­ten sitä, että ymmär­rys mit­ta­kaa­vois­ta ja hin­nois­ta ei ole ihan koh­dil­laan. Säh­kön muus­ta varas­toin­nis­ta puhu­mi­nen taas on ihan kriit­ti­nen kysy­mys mat­kal­la koh­ti pääs­tö­tön­tä sähköntuotantoa.)

  45. Tomi:
    Val­tion pitäi­si koh­dis­taa elvy­ty­sin­ves­toin­nit nii­hin koh­tei­siin, jot­ka kaik­kein suu­rim­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä jou­du­taan joka tapauk­ses­sa­kor­jaa­maan vii­meis­tään kym­me­nen vuo­den kuluessa… 

    Tuol­la logii­kal­la kaik­ki raha lai­te­taan puo­lus­tus­bud­je­tiin. Nyky menol­la sitä jou­du­taan käyt­tä­mään kym­me­nen vuo­den sisäl­lä. En kui­ten­kaan usko täs­sä­kään tapauk­ses­sa lii­al­li­sen kes­kit­tä­mi­sen ole­van hyvä ratkaisu. 

    Sinän­sä puo­lus­tus­voi­mien tar­vit­se­man infran raken­ta­mi­ses­sa pys­ty­tään ura­kat suun­taa­maan suo­ma­lai­sil­le yri­tyk­sil­le ja työn­te­ki­jöil­le, kun lähes kaik­ki muut on pak­ko kil­pai­lut­taa EU:n laajuisesti.

  46. Vihe­rins­si: Jos val­tio tekee tuu­li­puis­ton, se ole­tet­ta­vas­ti saa takai­sin noin kol­man­nek­sen tai mak­si­mis­saan puo­let inves­toin­nis­taan säh­kön myynnillä

    No jos nyt men­nään sil­lä Kai­nuun hank­keen noin 50€/MWh oma­kus­tan­ne­hin­nal­la, ja mark­ki­noil­la säh­kö mak­saa sen jotain 40€/MWh molem­min puo­lin, niin tos­ta tulee tak­kiin 20–30%, ei 50–70%.

    Mitä tulee noi­hin lait­teis­to­toi­mit­ta­jan osuuk­siin, niin pal­jon ne lop­pu­jen lopuk­si on? Kysy­mys kiin­nos­taa minua sik­si, että kun räk­nä­sin noi­ta tuu­li­voi­man hin­to­ja, niin en las­ke­nut mitään jään­nö­sar­vo­ja kah­den­kym­me­nen vuo­den jäl­keen. Yhden läh­teen mukaan kui­ten­kin var­si­nai­ses­ti uusit­ta­va osa on itse tur­bii­ni, joka on vain nel­jän­nek­sen koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta. Siis tol­la 50€/MWh hin­nal­la se voi­ma­la on kuo­le­tet­tu 20 vuo­des­sa, ja jos sen jäl­kei­sel­la ajal­lal­le voi las­kea tuot­toa, niin toi oma­kus­tan­ne­hin­ta alkaa olla jo aika­lail­la mark­ki­na­hin­ta, mikä on mielenkiintoista.

  47. Mik­ko Kivi­ran­ta: Krug­man on läpi vuo­sien argu­men­toi­nut että jopa USAn vel­kael­vy­tys – joka aina­kin ‘äidil­tä opi­tus­ta’ näkö­kul­mas­ta näyt­tää hui­keal­ta ris­ki­no­tol­ta – on ollut nip­pa nap­pa riit­tä­vää ellei perä­ti lii­an vaa­ti­ma­ton­ta. Hän on myös arvos­tel­lut mei­dän omaa komis­saa­ria Olli Reh­niä sii­tä ettei euroa­lue elvy­tä sen­kään ver­taa kuin USA

    Rehn nyt tie­tys­ti on pihal­la kuin lumiuk­ko, mut­ta mai­nit­se­maa­si “USAn vel­kael­vy­tys­tä” ei aina­kaan ole täs­sä lamas­sa vie­lä edes näh­ty, kos­ka kuk­ka­ron­nyö­re­jä ovat olleet kiris­tä­mäs­sä republi­kaa­nit. Vai viit­taat­ko FEDin epä­toi­voi­siin, etu­kä­teen tehot­to­mak­si tie­det­tyi­hin toi­miin edes jon­kin lisä­ku­lu­tuk­sen aikaan­saa­mi­sek­si talouteen?

  48. Vihe­rins­si:
    Syöt­tö­ta­rif­fi on aivan eri­tyi­sen sur­kea tuki­muo­to, kos­ka sil­lä irroi­te­taan tar­ve ja tuo­tan­to toi­sis­taan. Jos säh­kös­tä saa joka het­ki saman hin­nan, sil­loin tuot­ta­jaa ei kiin­nos­ta miet­tiä sitä, miten sitä tuo­tan­toa voi­si teh­dä sil­loin, kun sitä säh­köä kipeim­min tarvitaan. 

    Tilan­ne muut­tui­si jo sii­tä, jos mak­set­tai­siin vaik­ka­pa kiin­te­ää tuo­tan­to­tu­kea X euroa jokais­ta myy­tyä megawat­ti­tun­tia koh­den. Vie­lä vah­vem­pi vipu tuli­si, jos tuki oli­si pro­sent­ti­poh­jai­nen; tukea saa X pro­sent­tia säh­kön­myyn­nin tuot­to­jen päälle.

    Oikea mekan­si­mi toki oli­si toi­mi­va pääs­tö­kaup­pa, mutta…

    Kai­kis­ta huo­nois­ta tavois­ta tukea säh­kön­tuo­tan­toa syöt­tö­ta­rif­fi lie vähi­ten huono.

    Kan­nat­taa ottaa huo­mioon, että hait­ta­vai­ku­tuk­sia mark­ki­noil­la aiheut­taa kaik­ki tuo­tan­to, joka ei ole sää­det­tä­vis­sä. Tuu­li­voi­mal­le ei myös­kään mak­se­ta syöt­tö­ta­rif­fia sil­loin kun säh­kö­hin­ta on nega­tii­vi­nen, mikä on tosi hyvä juttu.

  49. ano­nyy­mi: Rehn nyt tie­tys­ti on pihal­la kuin lumiuk­ko, mut­ta mai­nit­se­maa­si “USAn vel­kael­vy­tys­tä” ei aina­kaan ole täs­sä lamas­sa vie­lä edes näh­ty, kos­ka kuk­ka­ron­nyö­re­jä ovat olleet kiris­tä­mäs­sä republi­kaa­nit. Vai viit­taat­ko FEDin epä­toi­voi­siin, etu­kä­teen tehot­to­mak­si tie­det­tyi­hin toi­miin edes jon­kin lisä­ku­lu­tuk­sen aikaan­saa­mi­sek­si talouteen?

    Viit­taan ‘Oba­ma sti­mu­lus’ ‑paket­tiin 800mrd, USAn val­tion­bud­jet­tien pysyt­tä­mi­seen ali­jää­mäi­se­nä, ja tosi­aan­kin FEDin val­tion­vel­ka­kir­jo­jen osto-ohjel­miin. Luku­ja voi suh­teut­taa Suo­men tilan­tee­seen muis­ta­mal­la että meil­lä on väki­lu­ku noin 1/70, joten pelk­kä ‘Oba­ma sti­mu­lus’ oli­si tääl­lä ollut jotain 11mrd kah­des­sa vuo­des­sa. Toki USA voi ottaa ris­kiä eri taval­la, sil­lä kun on luo­tet­tu ja oma valuutta.

    Key­ne­si­läi­set tosi­aan pitä­vät noi­ta riit­tä­mät­tö­mi­nä (Krug­ma­nin arvio 2400mrd Oba­man 800mrd:n sijaan) tai jopa epä­toi­voi­si­na ja etu­kä­teen tehot­to­mak­si tie­det­ty­nä (sinä). Anti-key­ne­si­läi­set — kuten USAn oikeis­to ja monet ‘äidin vii­sauk­sil­la’ kan­san­ta­lout­ta hah­mot­ta­vat meil­lä ja muu­al­la — näke­vät ne vas­tuut­to­ma­na tör­säyk­se­nä ja rahan­pai­na­mi­se­na joka joh­taa krei­kan­mal­li­seen vel­ka­krii­siin ja zim­babwe­mai­seen inflaatioon.

    Vii­mei­sin tie­to lie­nee että nuo vähät­kin kei­not ovat USAs­sa tep­si­mäs­sä: talous on läh­dös­sä liik­keel­le, vel­ka­krii­sin uhka väis­ty­mäs­sä ja inflaa­tio on pysy­tel­lyt ala­mais­sa niin­kuin Krug­man enna­koi 2009.

    Muis­ta­kaa nyt vie­lä ettei Krug­man suin­kaan kan­na­ta help­poa elä­mää ja syö­mä­ve­lan otta­mis­ta aina ja joka tilan­tees­sa. Täs­sä BBC News­night ‑kes­kus­te­luoh­jel­mas­sa hän 6:15 koh­dal­la lupaa ryh­tyä hauk­ka­na vah­ti­maan val­tion meno­ja ja nal­kut­ta­maan meno­leik­kaus­ten puo­les­ta heti kun nousu­kausi käyn­nis­tyy. (Suo­men­kie­li­nen teks­ti­tys alasvetovalikosta)

    …Caveat Emp­tor: vähäi­nen talous­ym­mär­ryk­se­ni on enim­mäk­seen peräi­sin Krug­ma­nin blogista.

  50. Mik­ko Kivi­ran­ta hän 6:15 koh­dal­la lupaa ryh­tyä hauk­ka­na vah­ti­maan val­tion meno­ja ja nal­kut­ta­maan meno­leik­kaus­ten puo­les­ta heti kun nousu­kausi käynnistyy. 

    Saa­han sitä aina vaa­tia, mut­ta todel­li­suu­des­sa nousu­kau­del­la vaa­leis­sa puhu­taan jako­va­ras­ta eikä mis­tään leikkauksista.

    Jul­kis­ta sek­to­ria ei nyt vaan saa pie­nen­net­tyä kuin lamas­sa. Nousu­kau­del­la jul­ki­nen sek­to­ri jää ennal­leen ja sen suh­teel­li­nen osuus kutis­tuu, mut­ta jokai­sen nousu­kau­den jäl­keen jul­ki­sen sek­to­rin osuus on kor­keam­pi kuin edel­li­sen nousu­kau­den jäl­keen. Se vain pai­suu entis­tä enem­män ja jokai­sen laman jäl­keen jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on entis­tä enem­män tehtäviä. 

    Min­käs teet? No leik­kaat sil­loin sii­nä ainoas­sa tilan­tees­sa kun se oikeas­ti on mah­dol­lis­ta eli taantumassa.

  51. tpyy­luo­ma: No jos nyt men­nään sil­lä Kai­nuun hank­keen noin 50€/MWh oma­kus­tan­ne­hin­nal­la, ja mark­ki­noil­la säh­kö mak­saa sen jotain 40€/MWh molem­min puo­lin, niin tos­ta tulee tak­kiin 20–30%, ei 50–70%.

    Olen­nai­nen para­met­ri on se, pal­jon­ko sii­tä säh­kös­tä saa juu­ri sil­lä het­kel­lä, kun sitä on myy­tä­väk­si. Täs­sä pitäi­si ottaa koko voi­ma­lan elin­kaa­ri mukaan. Ei ole miten­kään sanot­tua, että tuu­li­voi­ma­la tuot­taa säh­köä siten, että sen säh­kön arvo edus­taa kes­kiar­voa. (Tämä riip­puu olen­nai­ses­ti penet­raa­tios­ta.) Toi­sin sanoen Nord­poo­lin spot­ti­hin­to­jen kes­kiar­vo ei vält­tä­mät­tä ker­ro ihan koko totuutta.

    Toi­nen asia on se, että pitäi­si arva­ta säh­kön hin­ta­ke­hi­tys tule­vai­suu­teen. Alan toi­mi­jat eivät odo­ta kovin suur­ta kas­vua eivät­kä sitä, että tuu­li­voi­mas­ta tuli­si kan­nat­ta­vaa ilman subventioita.

    Mut­ta olet kyl­lä toden­nä­köi­ses­ti sii­nä oikeas­sa, että arvio­ni ala­ra­ja (inves­toin­nis­ta tulee kol­man­nes takai­sin) on ala­kant­tiin. Ehkä tosi­aan 50–70 % takai­sin on parem­pi arvio. Se ei kui­ten­kaan muu­ta sitä, että tuu­li­voi­ma on val­tiol­le­kin huo­no inves­toin­ti, vai­kak ulkois­vai­ku­tuk­set huomioidaan.

    (Pois­lu­kien CO2-ulkois­vai­ku­tuk­set, nii­den tar­kas­te­lu onkin sit­ten jo ihan eri tari­na. Sil­loin bench­mark on pääs­tö­kaup­pa­hin­ta — jos usko­taan päästökauppaan.)

    tpyy­luo­ma: Mitä tulee noi­hin lait­teis­to­toi­mit­ta­jan osuuk­siin, niin pal­jon ne lop­pu­jen lopuk­si on? Kysy­mys kiin­nos­taa minua sik­si, että kun räk­nä­sin noi­ta tuu­li­voi­man hin­to­ja, niin en las­ke­nut mitään jään­nö­sar­vo­ja kah­den­kym­me­nen vuo­den jäl­keen. Yhden läh­teen mukaan kui­ten­kin var­si­nai­ses­ti uusit­ta­va osa on itse tur­bii­ni, joka on vain nel­jän­nek­sen kokonaiskustannuksista.

    Täs­tä löy­tyy tut­ki­mus­tie­toa­kin. Itse tur­bii­nin osuus on tuon tut­ki­muk­sen mukaan noin 70 % kul­je­tuk­si­neen. Täs­sä toki hämää vähän ter­mi­no­lo­gia, useim­mi­ten ter­mi “tur­bi­ne” tar­koit­taa nime­no­maan sitä tor­ni­häk­ky­rää, jon­ka pääs­sä on ropel­li. Sii­tä raken­nel­mas­ta käy­tän­nös­sä kaik­ki menee uusin­taan voi­ma­lan käyt­töiän päässä.

    Lop­pu inves­toin­nis­ta hajo­aa moneen osaan. Perus­tus­ten, tien­ra­ken­nuk­sen ja asen­nuk­sen osuu­det ovat noin 10 % koko­nai­suu­des­ta. Säh­kö­verk­koon liit­tä­mi­nen on suh­teel­li­sen kal­lis­ta (10 %), mut­ta sekään ei ole koti­mai­sen työl­li­syy­den kan­nal­ta kovin hyvää hom­maa (tar­vi­taan pal­jon lait­tei­ta ulko­mail­ta, työ­voi­ma­kin on usein ulkomaista).

    Tut­ki­mus saa vuo­sit­tai­sen kun­nos­sa­pi­don (ei osia) osuu­dek­si noin $5/MWh, joten sil­lä­kään ei ihan mah­dot­to­mas­ti työl­lis­te­tä. Voi­si vie­lä olet­taa, että vain perus­in­fran kun­nos­sa­pi­to (vaik­ka­pa lumien auraa­mi­nen ja talo­jen maa­laa­mi­nen) menee pai­kal­li­sel­le työvoimalle.

    Meri­tuu­li­voi­ma­la on sit­ten toi­nen tari­na, niis­sä pai­kal­la teh­tä­vien raken­tei­den osuus on kak­si kol­man­nes­ta. Lop­pu­hin­ta on kui­ten­kin sen ver­ran karu, ettei asi­aa kan­na­ta nykyi­sel­lään ihmetellä.

    Kan­nat­taa lukea tuo lin­kat­tu doku­ment­ti. Vaik­kei­vät nume­rot vält­tä­mät­tä ole abso­luut­ti­ses­ti oikei­ta Suo­men olois­sa, voi­ma­loi­den hin­nat ovat kan­sain­vä­li­siä, ja eri kus­tan­nus­te­ki­jät näky­vät hyvin.

  52. Krug­man on kyl­lä ihme pop­pa­mies, kun hänen nimen­sä mai­nit­se­mi­nen­kin muut­taa asian kuin asian kiis­tä­mät­tö­mäk­si fak­tak­si ja lyt­tää “äidin tis­siä lut.. eiku vii­sauk­sia ime­vien” puna­nis­kais­ten perä­kam­ma­rin poi­kien argu­men­tit ker­ta iskul­la lysyyn.

  53. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Vii­mei­sin tie­to lie­nee että nuo vähät­kin kei­not ovat USAs­sa tep­si­mäs­sä: talous on läh­dös­sä liik­keel­le, vel­ka­krii­sin uhka väis­ty­mäs­sä ja inflaa­tio on pysy­tel­lyt ala­mais­sa niin­kuin Krug­man enna­koi 2009.

    Niin… nyt­pä ei enää tar­vit­se­kaan kuin vain todis­taa, että elpy­mi­nen joh­tuu nime­no­maan key­ne­si­läi­ses­tä elvy­tyk­ses­tä eikä suin­kaan mis­tään muus­ta saman­ai­kai­ses­ta ilmiös­tä — kuten vaik­ka lius­ke­kaa­sun tai “tiu­kan öljyn” boomista.

  54. Sylt­ty: Saa­han sitä aina vaa­tia, mut­ta todel­li­suu­des­sa nousu­kau­del­la vaa­leis­sa puhu­taan jako­va­ras­ta eikä mis­tään leikkauksista.

    Jul­kis­ta sek­to­ria ei nyt vaan saa pie­nen­net­tyä kuin lamassa.

    Blo­gi-isän­täm­me mukaan vii­me nousu­kau­del­la hal­li­tus kyl­lä pis­ti yli­jää­mää sukan­var­teen, ja nyky­kes­kus­te­lus­sa­kin hän hah­mot­te­lee hank­kei­ta jot­ka puo­li-itses­tään katoai­si­vat jul­ki­sen talou­den läs­kiä lisää­mäs­tä jos/kun ajat paranevat.

    Sak­sas­sa val­tion sääs­tä­mi­nen on gee­neis­sä vasem­mal­ta oikeal­le, samoin USAn oikeis­tos­sa je meil­lä­kin mm. osas­sa Kokoo­muk­sen äänestäjäkuntaa.

    Mut­ta väit­tees­sä­si kyl­lä tup­paa ole­maan perää, sikä­li että demo­kra­tias­sa äänes­tä­jät aina vaih­ta­vat edus­ta­jat mie­lei­siin­sä, ja tähän rat­kai­su­na pitäi­si olla joko äänes­tä­jä­kun­nan sivis­tä­mi­nen tai elvy­tyk­sen­kal­tais­ten meka­nis­mien pii­lot­ta­mi­nen sään­nöl­lis­ten val­lan­vaih­dos­ten ulko­puo­lel­le, vaik­ka­pa kes­kus­pan­kin mandaattiin.

  55. Poth1ue1:
    Krug­man on kyl­lä ihme pop­pa­mies, kun hänen nimen­sä mai­nit­se­mi­nen­kin muut­taa asian kuin asian kiis­tä­mät­tö­mäk­si fak­tak­si ja lyt­tää “äidin tis­siä lut.. eiku vii­sauk­sia ime­vien” puna­nis­kais­ten perä­kam­ma­rin poi­kien argu­men­tit ker­ta iskul­la lysyyn.

    Ei kun kyl­lä sen ymmär­ryk­sen pitäi­si tul­la itse asias­ta, riip­pu­mat­ta mai­ni­taan­ko Krug­ma­nin nimi samas­sa yhteydessä.

    Esi­mer­kik­si sen sei­kan että koko kan­san­ta­lou­den sääs­tä­mis­tä ohjaa­vat eri reu­naeh­dot kuin yksi­tyis­ta­lou­den sääs­tä­mis­tä, voi ymmär­tää vaik­ka ajat­te­le­mal­la pien­si­joit­ta­jaa pörs­sis­sä ver­rat­tu­na sel­lai­seen suur­si­joit­ta­jaan jol­la on mer­kit­tä­vä pro­sent­ti jon­kun yhtiön osa­ke­kan­nas­ta sal­kus­saan. Pien­si­joit­ta­ja voi tyh­jen­tää posi­tion­sa hei­laut­ta­mat­ta osak­keen hin­taa. Suur­si­joit­ta­ja ei voi.

  56. Mik­ko Kivi­ran­ta: Mut­ta väit­tees­sä­si kyl­lä tup­paa ole­maan perää, sikä­li että demo­kra­tias­sa äänes­tä­jät aina vaih­ta­vat edus­ta­jat mie­lei­siin­sä, ja tähän rat­kai­su­na pitäi­si olla joko äänes­tä­jä­kun­nan sivistäminen…

    Täs­tä unoh­tui pois että ensim­mäi­nen askel sivis­ty­mi­sen polul­la on ymmär­tää että Key­ne­si­läi­set ovat eri poruk­kaa kuin Ison Val­tion kan­nat­ta­jat, vasem­mis­to­liit­to­lai­set ja sen sem­moi­set. (Ja myös eri poruk­kaa kuin Pie­nen Val­tion kan­nat­ta­jat, mut­ta nämä eivät yleen­sä mene sekaisin).

    Ongel­ma­na on että ihmi­sil­lä on todel­la vai­kea pitää mie­les­sään useam­pia kuin kak­si vas­ta­poo­lia yhdel­lä ker­taa. Asian täy­tyy olla joten­kin geneet­ti­ses­ti sisään­ra­ken­net­tu. Itse­kin saan aina pon­nis­tel­la että kol­man­nen­kin (saa­ti useam­man) vaih­toeh­don mah­dol­li­suus ei unoh­du. Ja kun jos­kus itse hei­tän kes­kus­te­luis­sa epäi­lyk­sen että mei­dän Kroi­sok­sel­ta asti periy­ty­väs­sä raha­jär­jes­tel­mäs­sä on jotain sisään­ra­ken­net­tua valu­vi­kaa, vas­ta­puo­len kas­vot aina kir­kas­tu­vat: “Haa, sehän on marxilainen!”

  57. Mik­ko Kivi­ran­ta: Täs­tä unoh­tui pois että ensim­mäi­nen askel sivis­ty­mi­sen polul­la on ymmär­tää että Key­ne­si­läi­set ovat eri poruk­kaa kuin Ison Val­tion kan­nat­ta­jat, vasem­mis­to­liit­to­lai­set ja sen semmoiset.

    Usein myös unoh­tuu, että moni key­ne­si­läi­sen poli­tii­kan arvos­te­li­ja pitää ide­aa sinän­sä ihan hyvä­nä (aina­kin ide­aa­li­maa­il­mas­sa), mut­ta huo­maut­taa seu­rauk­sien ole­van käy­tän­nös­sä usein enem­män hai­tal­li­sia kuin hyödyllisiä.

    Moni arvos­te­li­ja pitää key­ne­si­läi­syyt­tä myös eta­tis­tien, vasem­mis­to­lais­ten ja “sen sem­mois­ten” vii­ku­nan leh­te­nä omien agen­do­jen­sa (lue: hol­tit­to­man tuh­laa­mi­sen) edis­tä­mi­seen. Jos puh­da­sop­pi­set (ja hyvä­us­koi­set) key­ne­si­läi­set täl­lai­ses­ta arvos­te­lus­ta suut­tu­vat, niin kan­nat­tai­si var­maan­kin jos­kus herä­tä, lait­taa valot pääl­le ja lasit sil­mil­le kat­soak­seen mil­lais­ten peti­ka­ve­rei­den kans­sa sitä elvy­tys­tä on suu­reen ääneen vaatimassa.

  58. Mut­ta kuin­kas toi­mi­si lii­kun­ta­pal­ve­lui­hin inves­toin­ti? Olen saa­nut sel­lai­sen käsi­tyk­sen että esim yri­tys­ten lii­kun­taan ja ter­vey­teen panos­ta­mi­nen tuo aina kulun­sa takai­sin, mut­ta sen mit­taa­mi­nen tai todis­ta­mi­nen on sii­nä se hom­man vai­keus. Lii­kun­tain­ves­toin­ti näkyy tilin­pää­tök­ses­sä sel­keä­nä kulu­na, mut­ta sit­ten sääs­tö­vai­ku­tus pii­lot­tau­tuu ikä­väs­ti useal­le riville. 

    Eli mitäs jos ote­taan yhteis­kun­nan puo­lel­ta iso harp­paus täs­sä asias­sa ja tue­taan esim yri­tys­ten ja kun­tien lii­kun­ta­toi­min­taa. Sil­lä saa­tai­siin työ­paik­ko­ja monel­le alal­le ja samal­la saa­tai­siin vaik­ka­pa väes­tön ikään­ty­mi­sen ja yli­pai­non aiheut­ta­mia ter­vey­den­hoi­to­ku­lu­ja alaspäin.

    Mil­tä tämä kuu­los­tai­si, onko kysees­sä lii­an nai­vi ja lap­sel­li­nen ajatus?

  59. Mik­ko Kivi­ran­ta: Blo­gi-isän­täm­me mukaan vii­me nousu­kau­del­la hal­li­tus kyl­lä pis­ti yli­jää­mää sukanvarteen

    Mitä tuo ker­too sii­tä key­ne­si­läi­syy­den todel­li­ses­ta toi­mi­vuu­des­ta? No sitä, ettei se toi­mi kun pitää kikkailla.

    Tot­ta, mut­ta nousu­kau­del­la val­tion ja kun­tien menot vain pai­sui­vat, vaik­ka nii­den oikeas­ti pitäi­si kutis­tua tai vähin­tään­kin pysyä nimel­li­ses­ti ennallaan.

    Täs­tä esi­mer­kik­si näkee, että val­tion menot nousu­vat vuo­si­na 2003–2007 sem­moi­set nel­jä mil­jar­dia euroa eli 10%. Sit­ten laman aika­na ne nouse­vat vie­lä­kin enemmän.

    https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-tulot-ja-menot/

    Menot eivät sisäl­lä val­tion­ve­lan vähen­tä­mis­tä eli tuos­sa tau­lu­kos­sa ei ole havait­ta­vis­sa kyl­lä juu­ri min­kään­lais­ta key­ne­si­läi­syyt­ta. No vuon­na 1999 eli kes­kel­lä nousu­kaut­ta menot las­ki­vat edel­li­seen vuo­teen ver­rat­tu­na. Juhuu! Ker­ran onnis­tui key­ne­si­läi­syys. Muis­tan kuin­ka val­tion­va­rain­mi­nis­te­riä hau­kut­tiin kii­lu­va­sil­mäi­ses­tä velan­mak­sus­ta, nekin rahat oli­si vasem­mis­ton mie­les­tä pitä­nyt sil­loin käyt­tää mihin lie investointeihin.

  60. Mik­ko Kivi­ran­ta: Täs­tä unoh­tui pois että ensim­mäi­nen askel sivis­ty­mi­sen polul­la on ymmär­tää että Key­ne­si­läi­set ovat eri poruk­kaa kuin Ison Val­tion kan­nat­ta­jat, vasem­mis­to­liit­to­lai­set ja sen sem­moi­set. (Ja myös eri poruk­kaa kuin Pie­nen Val­tion kan­nat­ta­jat, mut­ta nämä eivät yleen­sä mene sekaisin).

    Suo­mes­sa ei tai­da olla ainut­ta­kaan vasem­mis­to­po­lii­tik­koa, joka ei täl­lä het­kel­lä ilmoit­tau­tui­si keynesiläiseksi.

    Siis älä ymmär­rä vää­rin, key­ne­si­läi­syys on var­mas­ti ihan hyvä idea, jos se saa­tai­sin miten­kään jär­ke­väs­ti toi­mi­maan. Se toi­mii var­mas­ti parem­min jen­keis­sä, mut­ta tääl­lä Suo­mes­sa se tar­koit­taa että rahaa pitää ensin­nä­kin kaa­taa nime­no­maan menoau­to­maat­tei­hin ja toi­sek­si, lisää rahaa pitää käyt­tää nimen­omai­ses­ti van­ho­jen raken­tei­den säilyttämiseen. 

    Sii­nä ei yksi Osmo Soi­nin­vaa­ra, pie­nen puo­lu­een luo­pu­va kan­san­edus­ta­ja, joka ei ole ollut edes minis­te­ri aikoi­hin, tun­nu missään.

    Eko­no­mis­tit­han yleen­sä suo­sit­te­le­vat että teh­dään rei­lus­ti raken­teel­li­sai muu­tok­sia ja hel­po­te­taan hom­maa otta­mal­la lisää lai­naa, jon­ka takai­sin­mak­sun raken­ne­muu­tok­set mah­dol­lis­ta­vat. Suo­mes­sa ote­taan lai­naa jot­ta ei tar­vit­se teh­dä mitään, mikä joh­taa sii­hen että lai­nan takai­sin­mak­su muut­tuu vain vai­keam­mak­si. Esi­mer­kik­si E‑Amerikka on täyn­nä ex-rik­kai­ta mai­ta, jot­ka aikoi­naan vel­kaan­tui­vat löy­sin ran­tein. Okei, siel­lä on pal­jon mui­ta­kin ongel­mia mut­ta siel­lä oli toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen maa­il­man rik­kaim­pia val­tioi­ta. Ja ensim­mäi­set oikein kun­non hyvinvointivaltioviritykset.

  61. Niin eli key­ne­si­läist­ne ongel­ma­na on se, että kun he pää­se­vät val­taan, niin ei sii­hen val­taan tule mitään “aito­jen key­ne­si­läi­sä” vaan juu­ri­kin ne “kva­si­key­ne­si­läi­set”, joi­den tavoi­te on, oli­pa lama taik­ka ei, estää kaik­ki raken­teel­li­set muu­tok­set ja raken­taa mak­si­maa­li­nen menoautomaaattihässäkkä.

    Ja vaik­ka joku oli­si kuin­ka key­ne­si­läi­nen, niin hänet kyl­lä edus­kun­ta­ryh­mäs­sä äänes­te­tään nurin kun ehdot­taa jon­kin­sort­ti­sia leik­kauk­sia kes­kel­lä nousukautta.

  62. Mik­ko Kivi­ran­ta: Blo­gi-isän­täm­me mukaan vii­me nousu­kau­del­la hal­li­tus kyl­lä pis­ti yli­jää­mää sukan­var­teen, ja nyky­kes­kus­te­lus­sa­kin hän hah­mot­te­lee hank­kei­ta jot­ka puo­li-itses­tään katoai­si­vat jul­ki­sen talou­den läs­kiä lisää­mäs­tä jos/kun ajat paranevat.

    Ei yksi pääs­ky kui­ten­kaan tee kesää. Ihan hyvä sinän­sä, että edes jotain sää­tet­tiin, mut­ta samal­la luo­tiin val­ta­va kasa uusia menoau­to­maat­te­ja, las­ket­tiin elä­kei­kää, lai­min­lyö­tiin raken­teel­li­set uudis­tuk­set jne. Joss­sain vai­hees­sa tai­det­tiin oikein rie­mui­ta, kun teol­li­suu­den poh­ja mure­ni ja tuo­tan­to kar­ka­si ulko­mail­le — “hei, nyt­hän me ede­tään suo­raan jäl­ki­teol­li­seen yhteiskuntaan!”

    Se, ettei ihan “ete­län vete­lien” mal­liin vel­kaan­nut­tu, ei kyl­lä rii­tä kii­tet­tä­vään eikä edes tyy­dyt­tä­vään arvo­sa­naan — val­mius uudis­tuk­sil­le kun oli ihan samal­la tasol­la kuin jos­sain Kreikassa.

  63. Mik­ko Kivi­ran­ta: Ei kun kyl­lä sen ymmär­ryk­sen pitäi­si tul­la itse asias­ta, riip­pu­mat­ta mai­ni­taan­ko Krug­ma­nin nimi samas­sa yhteydessä.

    Anteek­si vain, mut­ta täs­sä sinun “ymmä­rä­mi­ses­sä” on hive­nen sel­lai­nen maku, että ne, joi­den mie­les­tä elvy­tys on jees ja Krug­man erhe­ty­mä­tön guru, ovat riit­tä­vän fik­su­ja ymmär­tääk­seen asian oikein — ja ne, jot­ka vähä­kin uskal­ta­vat kri­ti­soi­da asi­aa tai itse Suur­ta Gurua, eivät vain kyke­ne tajua­maan edes yksin­ker­tai­sia kan­san­ta­lou­den perustekijöitä.

    Esi­mer­kik­si sen sei­kan että koko kan­san­ta­lou­den sääs­tä­mis­tä ohjaa­vat eri reu­naeh­dot kuin yksi­tyis­ta­lou­den sääs­tä­mis­tä, voi ymmär­tää vaik­ka ajattelemalla…

    Teo­ria on kui­ten­kin aina eria­sia kuin käytäntö.

    Esim. kuvit­te­let­ko, että vaik­ka­pa Rans­kan tai Ita­lian val­las­sao­le­vat sosia­lis­tit oli­si­vat val­mii­ta min­kään­lai­siin uudis­tuk­siin, jos EKP vään­täi­si raha­ha­nat täy­sin auki eikä ilkeä komis­sio oli­si kyt­tää­mäs­sä vajei­ta ja velkaantumista?

    Kyl­lä sääs­tä­mi­nen täs­sä vai­hees­sa tekee taa­tus­ti kipe­ää ja aiheut­taa monia surul­li­sia ihmis­koh­ta­loi­ta. Mut­ta jos uudis­tuk­sia ei iki­nä pys­ty­tä teke­mään kuin kaik­kein vai­keim­man kaut­ta, niin onko kär­si­myk­sil­le vaih­toeh­to­ja? Ja jos kär­si­myk­set nyt tun­tu­vat ras­kail­ta, niin ehkä seu­raa­val­la nousu­kau­del­la tulee miet­ti­neek­si kah­des­ti äänes­tää­kö polii­tik­ko­ja, jot­ka mesoa­vat jako­va­ras­ta — vai­ko nii­tä, jot­ka muis­tut­ta­vat kil­pai­lu­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­ses­tä hyvi­nä­kin aikoina.

  64. Sylt­ty: Jul­kis­ta sek­to­ria ei nyt vaan saa pie­nen­net­tyä kuin lamassa. 

    Ei, vaan jul­kis­ta sek­to­ria ei saa pie­nen­net­tyä yli­pään­sä kos­kaan — ei sen enem­pää lamas­sa kuin laman ulkopuolellakaan.

    Sii­nä eivät onnis­tu­neet edes Ronald Rea­gan tai Mar­ga­ret Thatc­her, joi­den koko elä­män­työ hei­dän omas­ta mie­les­tään täh­tä­si ensi sijas­sa jul­ki­sen sek­to­rin pie­nen­tä­mi­seen, ja joi­den ihai­li­jat myös vir­heel­li­ses­ti ylis­tä­vät hei­tä täs­tä pie­nen­tä­mi­ses­tä (ja vihaa­jat vas­taa­vas­ti vihaavat).

    Tie­dos­sa­ni ei ole yhtään ainut­ta kehit­ty­nyt­tä demo­kraat­tis­ta län­si­maa­ta, jos­sa jul­ki­sen sek­to­rin koko oli­si — auto­maat­ti­sis­ta vakaut­ta­jis­ta puh­dis­tet­tu­na — pie­nen­ty­nyt muu­ta­maa pro­sent­tiyk­sik­köä enem­män sii­tä hui­pus­ta, jon­ka se ker­taal­leen his­to­rias­sa on saa­vut­ta­nut. Sel­lais­ta on tapah­tu­nut het­kel­li­ses­ti joi­den­kin vuo­sien ajan, mut­ta vähän­kään pysy­väm­min ei.

    Palk­ko­jen jäyk­kyy­des­tä alas­päin on käy­ty pal­jon kes­kus­te­lua, mut­ta sii­nä jää huo­maa­mat­ta, että myös jul­ki­sen sek­to­rin koko näyt­täi­si ole­van jäyk­kä alas­päin. Tätä voi sinän­sä vapaas­ti pitää joko hyvä­nä, paha­na tai neut­raa­li­na asia­na, mut­ta tosia­sia se näyt­täi­si ole­van. Itse sanoi­sin, että jäyk­kyys tekee vain entis­tä­kin tär­keäm­mäk­si kes­kus­te­lun sii­tä, mitä jul­ki­nen sek­to­ri tekee, kun se sen kui­ten­kin lopul­ta tekee.

  65. Tom­mi Uscha­nov: Sii­nä eivät onnis­tu­neet edes Ronald Rea­gan tai Mar­ga­ret Thatc­her, joi­den koko elä­män­työ hei­dän omas­ta mie­les­tään täh­tä­si ensi sijas­sa jul­ki­sen sek­to­rin pie­nen­tä­mi­seen, ja joi­den ihai­li­jat myös vir­heel­li­ses­ti ylis­tä­vät hei­tä täs­tä pie­nen­tä­mi­ses­tä (ja vihaa­jat vas­taa­vas­ti vihaavat). 

    Ongel­ma lie­nee hei­dän osal­taan mit­ta­ris­sa. He pie­nen­si­vät jul­ki­sen sek­to­rin jul­kis­ta kont­rol­lia, eivät suin­kaan sii­hen käy­tet­tyä raha­mää­rää. Sanoi­sin hei­dän myös samal­la mer­kit­tä­väs­ti pie­nen­tä­neen jul­ki­sen sek­to­rin tehok­kuut­ta. Jul­kis­ta sek­to­ria kun käy­te­tään asioi­hin, jot­ka tuot­ta­vat ikä­viä asioi­ta, jos se luo­vu­te­taan täy­sin yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le. Tie­tys­ti voi­daan miet­tiä kuin­ka tosis­saan rahoi­tus­ta oltiin täy­siin siir­tä­mäs­sä yksi­tyi­sel­le, saa­han nois­ta bis­nek­sis­tä rahaa, vaik­ka sen jul­ki­sen kaut­ta kierrättäisikin..

    (Rea­ga­nil­la oli muu­ten parem­mat mie­li­pi­teet vuon­na 1948. Lie­kö sit­ten tajun­nut toi­sen puo­len mak­sa­van parem­min tms..)

    Las­ke­taan­ko muu­ten täy­sin yksi­tyi­nen­kin ter­vey­den­huol­to jul­ki­seen sek­to­riin? Eikös se mene aina jul­ki­seen jon­kin käy­tän­nön mukaan?

    Mik­ko Kivi­ran­ta: Viit­taan ‘Oba­ma sti­mu­lus’ ‑paket­tiin 800mrd, USAn val­tion­bud­jet­tien pysyt­tä­mi­seen ali­jää­mäi­se­nä, ja tosi­aan­kin FEDin val­tion­vel­ka­kir­jo­jen osto-ohjelmiin. 

    Veik­kaan­pa, että siel­lä oli­si ihan mie­lel­lään kerät­ty lisää vero­ja aina­kin ylä­pääs­tä ja yri­tyk­sil­tä. (Monil­la suu­ry­ri­tyk­sil­lä on nega­tii­vi­nen vero­pro­sent­ti!) FEDin ohjel­mat oli­vat alun jäl­keen aika epä­toi­vois­ta supply side ‑räpis­te­lyä jär­jes­tel­män likvi­di­tee­tin yllä­pi­tä­mi­sek­si hal­li­tuk­sel­ta tar­vit­tu­jen kysyn­tä­puo­len toi­mien kor­vaa­mi­sek­si ja se 800 mrd tai­si olla tilan­tees­sa, jos­sa talous­jär­jes­tel­mä mei­na­si romah­taa koko­naan. “Elvy­tys” ei aina­kaan tuos­ta vii­mei­ses­tä tule ensim­mäi­se­nä mie­leen, vaik­ka oli­han se toki sitä.

    Point­ti­ni oli se, että siel­lä infra oikeas­ti jo hajo­aa käsiin eikä sii­hen ole sil­ti­kään saa­tu osoi­tet­tua rahaa talous­ti­lan­tees­sa, jos­sa on jo vuo­sia tar­vit­tu elvytystä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.