Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.10.2014

En pää­se kokouk­seen, kos­ka joh­dan puhet­ta STUK:in neu­vot­te­lu­kun­nas­sa. Mik­kö Säre­lä menee puolestani.

Itäi­sen saa­ris­ton asemakaava

Pöy­däl­tä, Sisäl­tö selos­tet­tu 9.9.listan kohdalla

Vuo­saa­ren Ras­ti­lan Kara­vaa­ni­ka­dun asemakaava

Pöy­däl­tä. 500 asu­kas­ta Vuo­saa­reen, Aika näyt­tä­via raken­nuk­sia tulee.

Kruu­nun­haan arvok­kaat por­ras­huo­neet ja hissi

Iäi­syys­rii­ta jat­kuu. Museo­vä­ki halu­aa suo­jel­la arvok­kaat por­ras­huo­neet mm. his­seil­tä ja talo­yh­tiöt halua­vat his­sit. Vii­mek­si kau­pun­gin­hal­li­tus alis­ti lau­ta­kun­nan suo­je­lu­myön­tei­sen kan­nan ja nyt KHO on aset­tu­nut suo­je­lun kan­nal­le. Asia rat­kais­taan niin, että sal­li­taan his­sien raken­ta­mi­nen, mikä­li se on tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta ja asia rat­kais­taan raken­nus­lu­pa­vai­hees­sa. Raken­nus­val­von­ta kiittää.

Käpy­län pos­ti kor­va­taan asuintalolla

Näin tulee sata uut­ta käpy­lä­läis­tä. Kaa­va vai­kut­taa hyväl­tä. Tont­ti­te­hok­kuus erin­omai­nen (2,2), eli pysä­köin­ti on kallista.

Suu­ta­ri­lan Sil­ta­puis­toa­lu­een tiivistyskaava

Lau­ta­kun­ta lähet­ti kaa­va­luon­nok­sen lausun­noil­le 3.12.2013. Nyt sii­hen on lausun­to­jen joh­do­ta teh­ty vähäi­siä muu­tok­sia, mut­ta tii­vis­tä­mis­tä vas­tus­ta­vaa kir­jet­tä ei ole otet­tu huo­mioon. Uut­ta asuin­ker­ro­sa­laa 3600 k‑m2 eli noin 900 asukasta.

Stans­vi­kin asemakaava

Val­tuus­to hyväk­syi kaa­van pari vuot­ta sit­ten, mut­ta KHO on kumon­nut sen. Nyt sii­hen on teh­ty muu­tok­sia, joi­den avul­la kaa­van usko­taan läpäi­se­vän seu­raa­van vali­tus­kier­rok­sen. Näis­sä on kovas­ti saa­vu­tet­tu­ja etu­ja puo­lus­tet­ta­va­na, kos­ka alue on ollut aiem­min kovin syr­jäi­nen, mut­ta nyt se vie­reen tulee Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan isot asui­na­lu­eet. Täs­sä ovat taas ker­ran vas­tak­kain vil­je­ly­pals­tat, ylei­nen vir­kis­tys­käyt­tö ja alku­pe­räi­sen luon­non suo­je­lu sekä kulttuurihistoria.

Lönn­rot­hin­ka­tu 28 muu­te­taan asuintaloksi

Yli 5000 k‑m2 asuin­ker­ro­sa­laa. Minus­ta nämä pitäi­si teh­dä kaa­va­muu­tok­si­na ihan vain sen takia, että kun muu­tos teh­dään poik­kea­mis­lu­val­la, ase­ma­kaa­van­mu­kai­nen huo­mat­ta­vas­ti alem­pi raken­nusoi­keus on perus­ta­na ton­tin kiinteistöverolle.

 

22 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.10.2014”

  1. hei Ode
    Lähe­tin sinul­le vies­tiä kaupn­gin suun­nit­te­lu­jän­tees­tä, jos­sa näyt­tää sil­tä, että joka talon koh­dal­la suun­ni­tel­maa muu­te­taan. Tämä tekee asu­mi­sen hie­man vai­keak­si, jos ark­ki­teh­dit nojaa­vat kaa­voi­hin, joi­ta ei ole tar­koi­tus­kaan nou­dat­taa. Toi­voi­sin hie­man pit­kä­jän­tei­sem­pää työs­ken­te­lyä! Olemm tääl­lä Mal­tas­sa jou­tu­mas­sa ongel­miin joil­ta toi­voi­sin lau­ta­kun­nan mei­dät pelas­ta­van ja pidät­täy­dyt­tä­vän alku­pe­räi­ses­sä kaavassa.

  2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Museo­vä­ki halu­aa suo­jel­la arvok­kaat por­ras­huo­neet mm. his­seil­tä ja talo­yh­tiöt halua­vat hissit… 

    Raken­ta­mi­ses­sa on sel­keä jako:
    — kaa­voit­ta­jal­le kuu­lu­vat kadut, aukiot ja kor­keu­det sekä
    — ton­tin omis­ta­jal­le kuu­luu kaik­ki mitä ton­til­la tehdään.

    Täs­sä yhtä­lös­sä ei ole tilaa museo­väel­le, jos he eivät ole ton­tin omis­ta­jia. Museo­vi­ras­ton sanee­raus, puo­lit­ta­mi­nen on ihan hyvä alku. 

    Pidän his­to­rias­ta ja his­to­rial­li­sis­ta raken­nuk­sis­ta, mut­ta en pidä sii­tä, että lei­ki­tään jon­kun toi­sen rahoil­la. Jos­sain toi­ses­sa kon­teks­tis­sa tuo­ta sano­taan var­kau­dek­si. Omil­laan kukin saa teh­dä mitä halu­aa, mut­ta ei toi­sen rahoilla.

  3. Kal­le: Raken­ta­mi­ses­sa on sel­keä jako:
    – kaa­voit­ta­jal­le kuu­lu­vat kadut, aukiot ja kor­keu­det sekä
    – ton­tin omis­ta­jal­le kuu­luu kaik­ki mitä ton­til­la tehdään.

    Täs­sä yhtä­lös­sä ei ole tilaa museo­väel­le, jos he eivät ole ton­tin omis­ta­jia. Museo­vi­ras­ton sanee­raus, puo­lit­ta­mi­nen on ihan hyvä alku. 

    Pidän his­to­rias­ta ja his­to­rial­li­sis­ta raken­nuk­sis­ta, mut­ta en pidä sii­tä, että lei­ki­tään jon­kun toi­sen rahoil­la. Jos­sain toi­ses­sa kon­teks­tis­sa tuo­ta sano­taan var­kau­dek­si. Omil­laan kukin saa teh­dä mitä halu­aa, mut­ta ei toi­sen rahoilla.

    Kai Kal­le­kin tie­tää, että raken­nus­ten suo­je­lu yms. on lail­la sää­del­ty. Aina­kin Raken­nus­pe­rin­tö­la­ki ja Mui­nais­muis­to­la­ki tulee mie­leen heti. Kos­ka edus­kun­ta on kysei­set lait sää­tä­nyt, niin se voi nii­tä myös muut­taa tai kumo­ta. Sii­tä vain lah­jo… lob­baa­maan edustajia.

  4. @Kalle: Kyl­lä yhtei­sen raken­nus­pe­rin­nön säi­ly­mi­sen nimis­sä pitää voi­da kiel­tää muu­ta­man his­sin raken­ta­mi­nen Kruununhakaan.

    Samoil­la liber­taa­rin argu­men­teil­la voit vas­tus­taa mitä vain määräyksiä.

  5. Kaik­ki ennen vuot­ta 1940 val­mis­tu­neet talot voi minun puo­les­ta­ni saman tien suo­jel­la mikä­li niis­sä on enää mitään suo­jel­ta­vaa. Ne edus­ta­vat var­sin pien­tä osaa raken­nus­kan­nas­ta, ja jäl­jel­lä ole­vat ovat jo pel­käl­lä ole­mas­sao­lol­laan osoit­ta­neet ole­van­sa säi­lyt­tä­mi­sen arvoisia.

    Lähes kaik­ki vuo­den 1960 jäl­keen raken­ne­tut sen sijaan voi minun puo­les­ta­ni res­tau­roi­da pus­kut­rak­to­ri­me­to­dil­la. Ne on teh­ty suu­rel­ta osin ker­ta­käyt­töi­sik­si (mah­dot­to­mik­si tai äärim­mäi­sen kal­liik­si huol­taa ja pitää kunnossa).

    Meil­lä on tek­niik­kaa ja osaa­mis­ta pal­jon enem­män kuin kos­kaan aiem­min. Mik­si teem­me talo­ja, jot­ka homeh­tu­vat ja lahoa­vat piloil­le vuo­si­kym­me­nis­sä, kun jo mui­nai­suu­des­sa on teh­ty talo­ja, jot­ka kes­tä­vät vuo­si­sa­to­ja tai ‑tuhan­sia (toki vain, jos niis­tä pide­tään huolta).

    Täl­lä en sinän­sä muu­ten tar­koi­ta, että vas­tus­tai­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti his­sien raken­ta­mis­ta. Mikä­li his­sit on mah­dol­lis­ta raken­taa raken­nus­his­to­rial­li­sia arvo­ja kun­nioit­taen ja por­ras­huo­nei­ta tuhoa­mat­ta, niin minun puo­les­ta­ni sii­tä vaan. Tämä voi olla mah­dol­lis­ta, mut­ta voi hyvin­kin mak­saa enem­män. Esi­mer­kik­si sitä kaut­ta, että his­si­kui­luun jou­du­taan loh­kai­se­maan pin­ta-alaa asunnoista.

  6. Krtek:
    @Kalle: Kyl­lä yhtei­sen raken­nus­pe­rin­nön säi­ly­mi­sen nimis­sä pitää voi­da kiel­tää muu­ta­man his­sin raken­ta­mi­nen Kruununhakaan.

    Samoil­la liber­taa­rin argu­men­teil­la voit vas­tus­taa mitä vain määräyksiä.

    Mitä “yhteis­tä” on yksi­tyi­ses­ti omis­te­tun asun­non rappukäytävässä?

    Tuo­ta “yhtei­nen” argu­ment­tia taa­sen käy­te­tään kaik­keen jär­jet­tö­mään ja hai­tal­li­seen sää­te­lyyn ja tosi­ten asioi­hin puuttumiseen.

  7. hup­sis: Mitä “yhteis­tä” on yksi­tyi­ses­ti omis­te­tun asun­non rappukäytävässä? 

    Yksi­tyi­nen omis­tus on vain yhtei­ses­ti sovit­tu käytäntö.

  8. Lönn­rot­hin­ka­tu 28 muu­te­taan asuintaloksi

    Yli 5000 k‑m2 asuin­ker­ro­sa­laa. Minus­ta nämä pitäi­si teh­dä kaa­va­muu­tok­si­na ihan vain sen takia, että kun muu­tos teh­dään poik­kea­mis­lu­val­la, ase­ma­kaa­van­mu­kai­nen huo­mat­ta­vas­ti alem­pi raken­nusoi­keus on perus­ta­na ton­tin kiinteistöverolle.”

    Mitä tämä oikein tar­koit­taa? Onko niin, että asem­kaa­van mukai­nen ker­ro­sa­la on esim. 2500 m² ja todel­li­nen nykyi­nen ker­ro­sa­la 5000 m²? Olen aja­nut talon ohit­se, mut­ta enpä muis­ta mil­tä e näyt­tää. Sii­hen tia­ta akuu­lua myös piharakennus.

    Käsit­tääk­se­ni kiin­tei­sö­ve­ro mää­ri­tel­lään todel­li­sen asuin­pin­ta-alan mukaan, jos kysees­sä on asuin­ta­lo. Tosin hyvin formaalisesti.

    1. Kiin­teis­tö­ve­ro per­ri­tään raken­nuk­ses­ta todel­li­sen koon mukaan ja ton­tis­ta raken­nusoi­keu­den mukaan. Täs­tä ton­tis­ta tui­lee ali­ve­ro­tet­tu, kos­ka kaa­van mukai­nen raken­nusoi­keus on noin puo­let toteutuneesta.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kiin­teis­tö­ve­ro per­ri­tään raken­nuk­ses­ta todel­li­sen koon mukaan ja ton­tis­ta raken­nusoi­keu­den mukaan. Täs­tä ton­tis­ta tui­lee ali­ve­ro­tet­tu, kos­ka kaa­van mukai­nen raken­nusoi­keus on noin puo­let toteutuneesta.

    Minä tun­nen vain parin oman kiin­teis­tön vero­tusar­vot, josa ton­tin vero­tuar­vo on lähin­nä nimel­li­nen. Mutat ne sijait­se­vat K.numemlal ja Lohjalla 

    Tie­dän yhden Kaar­tin­ka­pun­kin as.oy:n mak­sa­van kiin­teis­tö­ve­roa sii­nä 20.000 e/vuosi. Mut­ta mil­lai­seks­di tämän kiin­teis­tön kiin­teis­tö­ve­ro tulee muo­dos­tu­maan? Hie­man outoa, että ton­til­le on raken­net­tu enem­män kuin raken­nusoi­keut­ta on.

    Lyhyet­siu. Onko kysees­sä todel­li­nen ogel­ma vai ns. lillukanvarsia?

    1. Hel­sin­gil­le tuo kak­si­vai­hei­sen kaa­voi­tuk­sen tuot­ta­ma teo­rias­sa alem­pi vero­tusoi­keus mer­kit­see 30 ME:n mene­tys­tä kiinteistöverossa.

  10. tuen mak­sa­ja: …raken­nus­ten suo­je­lu yms. on lail­la säädelty… 

    Jep. Museo­vi­ras­to saa leik­kiä tois­ten rahoil­la ilman mitään vas­tuu­ta. Onko sii­nä mitään jär­keä? Kun lei­ki­tään val­tion raken­nus­mas­sal­la, ei se hait­taa ketään. Jos lei­ki­tään jon­kun muun rahoil­la, pitää sii­tä saa­da korvaus.

    Todel­li­suu­des­sa Hel­sin­ki on niin nuo­ri kau­pun­ki, ettei tääl­lä ihan hir­veäs­ti ole mitään suo­jel­ta­vaa! Oikeas­ti suo­jel­ta­va raken­nus­kan­ta on lisäk­si kes­kit­ty­nyt­tä: Suo­men­lin­na ja Senaa­tin­to­ri. Kol­man­te­na ehkä edus­kun­ta­ta­lo, kun edel­li­nen ehdit­tiin jo purkaa.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kiin­teis­tö­ve­ro per­ri­tään raken­nuk­ses­ta todel­li­sen koon mukaan ja ton­tis­ta raken­nusoi­keu­den mukaan. Täs­tä ton­tis­ta tui­lee ali­ve­ro­tet­tu, kos­ka kaa­van mukai­nen raken­nusoi­keus on noin puo­let toteutuneesta. 

    Tyy­pil­li­nen esi­merk­ki lain­sää­dän­nös­tä, joka on lii­an moni­mut­kais­ta ole­mas­sao­le­vaan reaa­li­to­del­li­suu­teen ver­rat­tu­na. Peri­aat­tees­sa ihan kiva jut­tu, mut­ta… Suo­mes­sa on paik­ka sää­dös­tal­koil­le, mut­ta mis­tä tekijät?

  12. hup­sis: Mitä “yhteis­tä” on yksi­tyi­ses­ti omis­te­tun asun­non rappukäytävässä?

    Rap­pu­käy­tä­vä ei kuu­lu osak­kee­no­mis­ta­jal­le vaan asun­to-osa­keyh­tiöl­le. Se on siis yhteis­tä tilaa kai­kil­le talon käyttäjille.

  13. Mark­ku af Heur­lin: Hie­man outoa, että ton­til­le on raken­net­tu enem­män kuin raken­nusoi­keut­ta on.

    Kan­ta­kau­pun­gin ase­ma­kaa­vois­sa on vähem­män raken­nusoi­keut­ta kuin ole­mas­sa ole­vis­sa talois­sa on ker­ro­sa­laa, että van­ho­ja talo­ja ei kan­nat­tai­si pur­kaa. Syys­tä tai toi­ses­ta ei ole halut­tu lait­taa suo­je­lu­mer­kin­tää kai­kil­le taloil­le, vaan asia on rat­kais­tu täl­lai­sel­la kier­to­tiel­lä. Käy­tän­nös­sä kan­ta­kau­pun­gin van­hoi­hin taloi­hin kui­ten­kin suh­tau­du­taan niin kuin ne oli­si­vat suo­jel­tu­ja, eli voi­si ihan hyvin suo­jel­la talot ase­ma­kaa­vas­sa ja päi­vit­tää kaa­voi­hin todel­li­set kerrosalat.

  14. Oli­ko kulu­neel­la vii­kol­la kokous­ta 14.10.2014?

    Seu­raa­va kokous on ilmei­ses­ti sit­ten 21.10.2014, jos tuos­ta jäi yksi kokous välis­tä pois.

  15. Kuin­ka pit­kä pereh­ty­mi­sai­ka esi­tel­tä­viin asioi­hin lau­ta­kun­nan jäse­nil­le kul­loin­kin anne­taan, eli mis­sä vai­hees­sa lau­ta­kun­nas­sa tie­de­tään, mil­loin mikä­kin asia tulee käsittelyyn?

    Onko tar­koi­tus, että kaik­ki ehti­si­vät tutus­tua kaik­keen lii­te­ma­te­ri­aa­liin tai käy­dä jopa pai­kan pääl­lä tutus­tu­mas­sa paik­koi­hin, joi­ta kos­ke­via pää­tök­siä on tar­koi­tus tehdään? 

    Miten usein käy­te­tään ennen-jäl­keen kuva-piir­ros­pa­re­ja, joi­den avul­la oli­si ehkä mah­dol­lis­ta havain­nol­lis­taa päät­tä­jil­le sitä muu­tos­ta (kaupunkilaisen/kansalaisen näkö­kul­mas­ta), jos­ta pää­tös­tä ollaan tekemässä? 

    Minua on pit­kään askar­rut­ta­nut mm. aika run­sas viis­toil­ma­ku­vien käyt­tö. Anta­vat­han ne ehkä jos­kus jon­kin­lai­sen yleis­kä­si­tyk­sen, var­sin­kin isom­pien aluei­den tapauk­sis­sa, mut­ta välil­lä nuo tun­tu­vat mel­koi­sen pal­jon yksi­no­maan mark­ki­noin­tiin (ts. myyn­ni­ne­dis­tä­mis­tar­koi­tuk­siin) täh­tää­vil­tä. Viis­toil­ma­ku­vis­sa kuva­kul­ma on kui­ten­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti aivan vää­rä, kos­ka ihmi­set eivät yleen­sä len­te­le tai­vaal­la, vaan kul­ke­vat useim­mi­ten maan pin­nal­la, mm. katu­ja ja tei­tä, sekä jos­kus sil­to­ja­kin pitkin. 

    Asian­ti­lan joh­dos­ta herää (aina­kin minul­le, aika puut­teel­li­sia kon­sult­ti­sel­vi­tyk­siä lii­te­ma­te­ri­aa­leis­sa vii­me vuo­si­na­kin näh­nee­nä,) huo­li ja kysy­mys sii­tä, min­kä­lais­ta mate­ri­aa­lia tai miten moni­puo­lis­ta infor­maa­tio­ta pää­tök­sen­te­ki­jöil­le KSV:n pitäi­si kus­ta­kin pää­tök­sen­teon koh­tees­ta oikeas­taan toimittaa? 

    Onko siel­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa kos­kaan tul­lut vas­taan tilan­net­ta, mis­sä etu- tai jäl­ki­kä­teen on tun­tu­nut sil­tä, että (kon­sult­tien tuot­ta­man) taus­ta- tai lii­te­ma­te­ri­aa­lin run­sau­des­ta huo­li­mat­ta voi jotain olen­nais­ta jää­dä sil­ti huomaamatta?

    Esi­mer­kik­si auto­mai­nok­sis­sa tus­kin halu­taan tuo­da esiin lii­ken­ne­ruuh­kien todel­li­suus, mis­tä joh­tuen kuvis­sa mie­lum­min käy­te­tään ympä­ris­tö­nä sel­lais­ta mai­se­maa, jos­sa yksit­täi­nen auto kul­jet­ta­ji­neen voi yksin, mui­den hait­taa­mat­ta ajel­la. Välil­lä nois­sa auto­mai­nok­sis­sa soi taus­tal­la miel­lyt­tä­vä musiik­ki. Auto­jen sisäl­le ei esim. lii­ken­teen melu­kaan juu­ri hait­taa­va­na kuu­lu, jos ikku­noi­ta ei kos­kaan avaa, mut­ta jalan­kul­ki­jan tai pyö­räi­li­jän kan­nal­ta tilan­ne voi olla val­lan toinen.

    Olet­ko kos­kaan havain­nut edel­li­sen esi­mer­kin kal­tai­sia sel­viä puut­tei­ta, kum­mal­li­suuk­sia tai kau­nis­te­lu­pyr­ki­myk­siä, kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den ja ark­ki­teh­tien, tai kon­sult­tien tuot­ta­man mate­ri­aa­lin tapauk­ses­sa? Niis­sä­hän on jos­kus esi­tet­ty alu­een melu­ta­sot visu­aa­li­ses­sa muo­dos­sa, väri­sä­vy­jen avul­la piir­rok­sis­sa, mikä on mie­les­tä­ni osin ymmär­ret­tä­vää, mut­ta ei järin havain­nol­lis­ta, aina­kaan sil­loin, jos haluai­sim­me tie­tää, miten ääne­käs tai häi­rit­se­vä tuo ympä­ris­tö oikeas­taan (mil­loin­kin) on. 

    PS. Moot­to­ri­tei­den muut­ta­mi­sen bule­var­deik­si ymmär­rän tuot­ta­van tiet­ty­jä las­ken­nal­li­sia etu­ja, mut­ta esi­mer­kik­si vil­kas­lii­ken­tei­set kadut eivät mie­les­tä­ni kos­kaan ole mikään kovin miel­lyt­tä­vä ympä­ris­tö jalan­kul­ki­joil­le, jot­ka siel­lä liik­ku­vat tai oles­ke­le­vat. Tai­tei­li­ja voi tie­tys­ti tuol­lai­seen­kin ympä­ris­töön hah­mo­tel­la iloi­sen näköi­siä, kai­ken sen melun kes­kel­lä huo­let­to­man näköi­si­nä “viih­ty­viä” ihmi­siä, vaik­ka totuus oli­si­kin toden­nä­köi­ses­ti toinen.

    1. Olet­ko kos­kaan havain­nut edel­li­sen esi­mer­kin kal­tai­sia sel­viä puut­tei­ta, kum­mal­li­suuk­sia tai kau­nis­te­lu­pyr­ki­myk­siä, kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den ja ark­ki­teh­tien, tai kon­sult­tien tuot­ta­man mate­ri­aa­lin tapauksessa? 

      Jos­kus oli piir­ros sii­tä, kuin­ka vai­vat­to­mas­ti Vapau­den­ka­tu sopeu­tu­yi­si Töö­lön­lah­den mai­se­maan. Pait­si, että kuvas­ta puut­tui­vat autot, tune­li oli niin mata­la, ettei sii­tä oli­si pääs­syt alä­pi edes For­mu­la-autol­la. (Ilman­kos nii­tä auto­ja ei kuvas­sa ollut) Näin räi­kei­tä vää­ris­te­ly­jä ei enää näe. Sen sijaan on tapauk­sia, jois­sa han­ke myy­dään kau­niil­la kuvil­la ja sit­ten raken­nus­lau­ta­kun­ta antaa teh­dä “pie­niä muu­tok­sia” hank­kee­seen. Vuo­saa­ren tor­niu, Kam­pin kaup­pa­kes­kus nyt esimerkkeinä.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gil­le tuo kak­si­vai­hei­sen kaa­voi­tuk­sen tuot­ta­ma teo­rias­sa alem­pi vero­tusoi­keus mer­kit­see 30 ME:n mene­tys­tä kiinteistöverossa.

    Onhan se isol­ta tun­tu­va raha. 50 e/ hesa­lai­nen. Kuin­ka pal­jon on kau­pun­gin koko kiin­teis­tö­ve­ro­ker­ty­mä? Miten Hgis­sä kiin­teis­tö­ve­ro las­ke­taan eli mikä on ton­tin ja mikö raken­nuk­sen osuus, sano­kaam­me juu­ri kan­ta­kau­pun­gis­sa? Jol­la­kin tavoin arvioi­den tuon 5000 km²:n (eri asia kuin asuin­pin­ta-ala) käy­pä arvo oli­si n 25 Me, ja k‑vero luok­ka 25 ke.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.