Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.10.2014

En pääse kok­ouk­seen, kos­ka johdan puhet­ta STUK:in neu­vot­telukun­nas­sa. Mikkö Särelä menee puolestani.

Itäisen saaris­ton asemakaava

Pöy­dältä, Sisältö selostet­tu 9.9.listan kohdalla

Vuosaaren Rasti­lan Kar­avaanikadun asemakaava

Pöy­dältä. 500 asukas­ta Vuosaa­reen, Aika näyt­tävia raken­nuk­sia tulee.

Kru­u­nun­haan arvokkaat por­rashuoneet ja hissi

Iäisyys­ri­ita jatkuu. Museovä­ki halu­aa suo­jel­la arvokkaat por­rashuoneet mm. his­seiltä ja taloy­htiöt halu­a­vat hissit. Viimek­si kaupung­in­hal­li­tus alisti lau­takun­nan suo­jelumyön­teisen kan­nan ja nyt KHO on aset­tunut suo­jelun kan­nalle. Asia ratkaistaan niin, että sal­li­taan hissien rak­en­t­a­mi­nen, mikäli se on teknis­es­ti mah­dol­lista ja asia ratkaistaan raken­nuslu­pavai­heessa. Raken­nus­valvon­ta kiittää.

Käpylän posti kor­vataan asuintalolla

Näin tulee sata uut­ta käpyläläistä. Kaa­va vaikut­taa hyvältä. Tont­tite­hokku­us eri­no­mainen (2,2), eli pysäköin­ti on kallista.

Suu­tar­i­lan Sil­ta­puis­toalueen tiivistyskaava

Lau­takun­ta lähet­ti kaaval­u­on­nok­sen lausun­noille 3.12.2013. Nyt siihen on lausun­to­jen johdo­ta tehty vähäisiä muu­tok­sia, mut­ta tiivistämistä vas­tus­tavaa kir­jet­tä ei ole otet­tu huomioon. Uut­ta asuinker­rosalaa 3600 k‑m2 eli noin 900 asukasta.

Stans­vikin asemakaava

Val­tu­us­to hyväksyi kaa­van pari vuot­ta sit­ten, mut­ta KHO on kumon­nut sen. Nyt siihen on tehty muu­tok­sia, joiden avul­la kaa­van usko­taan läpäi­sevän seu­raa­van val­i­tuskier­roksen. Näis­sä on kovasti saavutet­tu­ja etu­ja puo­lus­tet­ta­vana, kos­ka alue on ollut aiem­min kovin syr­jäi­nen, mut­ta nyt se viereen tulee Kru­unuvuoren­ran­nan isot asuinalueet. Tässä ovat taas ker­ran vas­takkain vil­je­ly­pal­stat, yleinen virk­istyskäyt­tö ja alku­peräisen luon­non suo­jelu sekä kulttuurihistoria.

Lön­nro­thinkatu 28 muute­taan asuintaloksi

Yli 5000 k‑m2 asuinker­rosalaa. Minus­ta nämä pitäisi tehdä kaava­muu­toksi­na ihan vain sen takia, että kun muu­tos tehdään poikkeamis­lu­val­la, ase­makaa­van­mukainen huo­mat­tavasti alem­pi raken­nu­soikeus on perus­tana ton­tin kiinteistöverolle.

 

22 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.10.2014”

  1. hei Ode
    Lähetin sin­ulle viestiä kaup­n­gin suun­nit­telu­jän­teestä, jos­sa näyt­tää siltä, että joka talon kohdal­la suun­nitel­maa muute­taan. Tämä tekee asumisen hie­man vaikeak­si, jos arkkite­hdit nojaa­vat kaavoihin, joi­ta ei ole tarkoi­tuskaan nou­dat­taa. Toivoisin hie­man pitkäjän­teisem­pää työsken­te­lyä! Olemm tääl­lä Mal­tas­sa jou­tu­mas­sa ongelmi­in joil­ta toivoisin lau­takun­nan mei­dät pelas­ta­van ja pidät­täy­dyt­tävän alku­peräisessä kaavassa.

  2. Osmo Soin­in­vaara:
    …Museovä­ki halu­aa suo­jel­la arvokkaat por­rashuoneet mm. his­seiltä ja taloy­htiöt halu­a­vat hissit… 

    Rak­en­tamises­sa on selkeä jako:
    — kaavoit­ta­jalle kuu­lu­vat kadut, aukiot ja korkeudet sekä
    — ton­tin omis­ta­jalle kuu­luu kaik­ki mitä ton­til­la tehdään.

    Tässä yhtälössä ei ole tilaa museoväelle, jos he eivät ole ton­tin omis­ta­jia. Museovi­ras­ton saneer­aus, puolit­ta­mi­nen on ihan hyvä alku. 

    Pidän his­to­ri­as­ta ja his­to­ri­al­li­sista raken­nuk­sista, mut­ta en pidä siitä, että leik­itään jonkun toisen rahoil­la. Jos­sain toises­sa kon­tek­stis­sa tuo­ta san­o­taan varkaudek­si. Omil­laan kukin saa tehdä mitä halu­aa, mut­ta ei toisen rahoilla.

  3. Kalle: Rak­en­tamises­sa on selkeä jako:
    – kaavoit­ta­jalle kuu­lu­vat kadut, aukiot ja korkeudet sekä
    – ton­tin omis­ta­jalle kuu­luu kaik­ki mitä ton­til­la tehdään.

    Tässä yhtälössä ei ole tilaa museoväelle, jos he eivät ole ton­tin omis­ta­jia. Museovi­ras­ton saneer­aus, puolit­ta­mi­nen on ihan hyvä alku. 

    Pidän his­to­ri­as­ta ja his­to­ri­al­li­sista raken­nuk­sista, mut­ta en pidä siitä, että leik­itään jonkun toisen rahoil­la. Jos­sain toises­sa kon­tek­stis­sa tuo­ta san­o­taan varkaudek­si. Omil­laan kukin saa tehdä mitä halu­aa, mut­ta ei toisen rahoilla.

    Kai Kallekin tietää, että raken­nusten suo­jelu yms. on lail­la säädel­ty. Ainakin Raken­nus­per­in­töla­ki ja Muinais­muis­to­la­ki tulee mieleen heti. Kos­ka eduskun­ta on kyseiset lait säätänyt, niin se voi niitä myös muut­taa tai kumo­ta. Siitä vain lahjo… lob­baa­maan edustajia.

  4. @Kalle: Kyl­lä yhteisen raken­nus­perin­nön säi­lymisen nimis­sä pitää voi­da kieltää muu­ta­man hissin rak­en­t­a­mi­nen Kruununhakaan.

    Samoil­la lib­er­taarin argu­menteil­la voit vas­tus­taa mitä vain määräyksiä.

  5. Kaik­ki ennen vuot­ta 1940 valmis­tuneet talot voi min­un puolestani saman tien suo­jel­la mikäli niis­sä on enää mitään suo­jeltavaa. Ne edus­ta­vat varsin pien­tä osaa raken­nuskan­nas­ta, ja jäl­jel­lä ole­vat ovat jo pelkäl­lä ole­mas­saolol­laan osoit­ta­neet ole­vansa säi­lyt­tämisen arvoisia.

    Läh­es kaik­ki vuo­den 1960 jäl­keen raken­netut sen sijaan voi min­un puolestani restau­roi­da pusku­trak­torime­todil­la. Ne on tehty suurelta osin ker­takäyt­töisik­si (mah­dot­tomik­si tai äärim­mäisen kalli­ik­si huoltaa ja pitää kunnossa).

    Meil­lä on tekni­ikkaa ja osaamista paljon enem­män kuin koskaan aiem­min. Mik­si teemme talo­ja, jot­ka home­htu­vat ja lahoa­vat piloille vuosikym­menis­sä, kun jo muinaisu­udessa on tehty talo­ja, jot­ka kestävät vuo­sisato­ja tai ‑tuhan­sia (toki vain, jos niistä pide­tään huolta).

    Täl­lä en sinän­sä muuten tarkoi­ta, että vas­tus­taisin yksiselit­teis­es­ti hissien rak­en­tamista. Mikäli hissit on mah­dol­lista rak­en­taa raken­nushis­to­ri­al­lisia arvo­ja kun­nioit­taen ja por­rashuonei­ta tuhoa­mat­ta, niin min­un puolestani siitä vaan. Tämä voi olla mah­dol­lista, mut­ta voi hyvinkin mak­saa enem­män. Esimerkik­si sitä kaut­ta, että hissikuilu­un joudu­taan lohkaise­maan pin­ta-alaa asunnoista.

  6. Krtek:
    @Kalle: Kyl­lä yhteisen raken­nus­perin­nön säi­lymisen nimis­sä pitää voi­da kieltää muu­ta­man hissin rak­en­t­a­mi­nen Kruununhakaan.

    Samoil­la lib­er­taarin argu­menteil­la voit vas­tus­taa mitä vain määräyksiä.

    Mitä “yhteistä” on yksi­tyis­es­ti omis­te­tun asun­non rappukäytävässä?

    Tuo­ta “yhteinen” argu­ment­tia taasen käytetään kaik­keen jär­jet­tömään ja haitalliseen sääte­lyyn ja tositen asioi­hin puuttumiseen.

  7. hup­sis: Mitä “yhteistä” on yksi­tyis­es­ti omis­te­tun asun­non rappukäytävässä? 

    Yksi­tyi­nen omis­tus on vain yhteis­es­ti sovit­tu käytäntö.

  8. “Lön­nro­thinkatu 28 muute­taan asuintaloksi

    Yli 5000 k‑m2 asuinker­rosalaa. Minus­ta nämä pitäisi tehdä kaava­muu­toksi­na ihan vain sen takia, että kun muu­tos tehdään poikkeamis­lu­val­la, ase­makaa­van­mukainen huo­mat­tavasti alem­pi raken­nu­soikeus on perus­tana ton­tin kiinteistöverolle.”

    Mitä tämä oikein tarkoit­taa? Onko niin, että asemkaa­van mukainen ker­rosala on esim. 2500 m² ja todel­li­nen nykyi­nen ker­rosala 5000 m²? Olen ajanut talon ohitse, mut­ta enpä muista miltä e näyt­tää. Siihen tia­ta aku­u­lua myös piharakennus.

    Käsit­tääk­seni kiin­teisövero määritel­lään todel­lisen asuin­pin­ta-alan mukaan, jos kyseessä on asuin­ta­lo. Tosin hyvin formaalisesti.

    1. Kiin­teistövero per­ritään raken­nuk­ses­ta todel­lisen koon mukaan ja ton­tista raken­nu­soikeu­den mukaan. Tästä ton­tista tuilee aliv­erotet­tu, kos­ka kaa­van mukainen raken­nu­soikeus on noin puo­let toteutuneesta.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistövero per­ritään raken­nuk­ses­ta todel­lisen koon mukaan ja ton­tista raken­nu­soikeu­den mukaan. Tästä ton­tista tuilee aliv­erotet­tu, kos­ka kaa­van mukainen raken­nu­soikeus on noin puo­let toteutuneesta.

    Minä tun­nen vain parin oman kiin­teistön vero­tusar­vot, josa ton­tin vero­tu­ar­vo on lähin­nä nimelli­nen. Mutat ne sijait­se­vat K.numemlal ja Lohjalla 

    Tiedän yhden Kaartinka­punkin as.oy:n mak­sa­van kiin­teistöveroa siinä 20.000 e/vuosi. Mut­ta mil­laiseks­di tämän kiin­teistön kiin­teistövero tulee muo­dos­tu­maan? Hie­man outoa, että ton­tille on raken­net­tu enem­män kuin raken­nu­soikeut­ta on.

    Lyhyet­siu. Onko kyseessä todel­li­nen ogel­ma vai ns. lillukanvarsia?

    1. Helsingille tuo kak­si­vai­heisen kaavoituk­sen tuot­ta­ma teo­ri­as­sa alem­pi vero­tu­soikeus merk­it­see 30 ME:n mene­tys­tä kiinteistöverossa.

  10. tuen mak­sa­ja: …raken­nusten suo­jelu yms. on lail­la säädelty… 

    Jep. Museovi­ras­to saa leikkiä tois­t­en rahoil­la ilman mitään vas­tu­u­ta. Onko siinä mitään järkeä? Kun leik­itään val­tion raken­nus­mas­sal­la, ei se hait­taa ketään. Jos leik­itään jonkun muun rahoil­la, pitää siitä saa­da korvaus.

    Todel­lisu­udessa Helsin­ki on niin nuori kaupun­ki, ettei tääl­lä ihan hirveästi ole mitään suo­jeltavaa! Oikeasti suo­jelta­va raken­nuskan­ta on lisäk­si keskit­tynyt­tä: Suomen­lin­na ja Senaat­in­tori. Kol­man­te­na ehkä eduskun­tat­a­lo, kun edelli­nen ehdit­ti­in jo purkaa.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistövero per­ritään raken­nuk­ses­ta todel­lisen koon mukaan ja ton­tista raken­nu­soikeu­den mukaan. Tästä ton­tista tuilee aliv­erotet­tu, kos­ka kaa­van mukainen raken­nu­soikeus on noin puo­let toteutuneesta. 

    Tyyp­illi­nen esimerk­ki lain­säädän­nöstä, joka on liian mon­imutkaista ole­mas­saol­e­vaan reaal­i­todel­lisu­u­teen ver­rat­tuna. Peri­aat­teessa ihan kiva jut­tu, mut­ta… Suomes­sa on paik­ka säädöstalkoille, mut­ta mis­tä tekijät?

  12. hup­sis: Mitä “yhteistä” on yksi­tyis­es­ti omis­te­tun asun­non rappukäytävässä?

    Rap­pukäytävä ei kuu­lu osak­keen­o­mis­ta­jalle vaan asun­to-osakey­htiölle. Se on siis yhteistä tilaa kaikille talon käyttäjille.

  13. Markku af Heurlin: Hie­man outoa, että ton­tille on raken­net­tu enem­män kuin raken­nu­soikeut­ta on.

    Kan­takaupun­gin ase­makaavois­sa on vähem­män raken­nu­soikeut­ta kuin ole­mas­sa ole­vis­sa talois­sa on ker­rosalaa, että van­ho­ja talo­ja ei kan­nat­taisi purkaa. Syys­tä tai tois­es­ta ei ole halut­tu lait­taa suo­jelumerk­in­tää kaikille taloille, vaan asia on ratkaistu täl­laisel­la kier­totiel­lä. Käytän­nössä kan­takaupun­gin van­hoi­hin taloi­hin kuitenkin suh­taudu­taan niin kuin ne oli­si­vat suo­jel­tu­ja, eli voisi ihan hyvin suo­jel­la talot ase­makaavas­sa ja päivit­tää kaavoihin todel­liset kerrosalat.

  14. Oliko kuluneel­la viikol­la kok­ous­ta 14.10.2014?

    Seu­raa­va kok­ous on ilmeis­es­ti sit­ten 21.10.2014, jos tuos­ta jäi yksi kok­ous välistä pois.

  15. Kuin­ka pitkä pere­htymi­sai­ka esiteltävi­in asioi­hin lau­takun­nan jäse­nille kul­loinkin annetaan, eli mis­sä vai­heessa lau­takun­nas­sa tiede­tään, mil­loin mikäkin asia tulee käsittelyyn?

    Onko tarkoi­tus, että kaik­ki ehti­sivät tutus­tua kaik­keen liite­m­ate­ri­aali­in tai käy­dä jopa paikan pääl­lä tutus­tu­mas­sa paikkoi­hin, joi­ta koske­via päätök­siä on tarkoi­tus tehdään? 

    Miten usein käytetään ennen-jäl­keen kuva-piir­rospare­ja, joiden avul­la olisi ehkä mah­dol­lista havain­nol­lis­taa päät­täjille sitä muu­tos­ta (kaupunkilaisen/kansalaisen näkökul­mas­ta), jos­ta päätöstä ollaan tekemässä? 

    Min­ua on pitkään askar­rut­tanut mm. aika run­sas viis­toil­maku­vien käyt­tö. Anta­vathan ne ehkä joskus jonkin­laisen yleiskäsi­tyk­sen, varsinkin isom­pi­en aluei­den tapauk­sis­sa, mut­ta välil­lä nuo tun­tu­vat melkoisen paljon yksi­no­maan markki­noin­ti­in (ts. myyn­ninedis­tämis­tarkoituk­si­in) tähtääviltä. Viis­toil­maku­vis­sa kuvakul­ma on kuitenkin lähtöko­htais­es­ti aivan väärä, kos­ka ihmiset eivät yleen­sä lentele taivaal­la, vaan kulke­vat useim­miten maan pin­nal­la, mm. katu­ja ja teitä, sekä joskus sil­to­jakin pitkin. 

    Asianti­lan joh­dos­ta herää (ainakin min­ulle, aika puut­teel­lisia kon­sult­ti­selvi­tyk­siä liite­m­ate­ri­aaleis­sa viime vuosi­nakin näh­neenä,) huoli ja kysymys siitä, minkälaista mate­ri­aalia tai miten monipuolista infor­maa­tio­ta päätök­sen­tek­i­jöille KSV:n pitäisi kus­takin päätök­sen­teon kohteesta oikeas­t­aan toimittaa? 

    Onko siel­lä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa koskaan tul­lut vas­taan tilan­net­ta, mis­sä etu- tai jälkikä­teen on tun­tunut siltä, että (kon­sult­tien tuot­ta­man) taus­ta- tai liite­m­ate­ri­aalin run­saud­es­ta huoli­mat­ta voi jotain olen­naista jäädä silti huomaamatta?

    Esimerkik­si automain­ok­sis­sa tuskin halu­taan tuo­da esi­in liiken­neru­uhkien todel­lisu­us, mis­tä johtuen kuvis­sa mielum­min käytetään ympäristönä sel­l­aista maise­maa, jos­sa yksit­täi­nen auto kul­jet­ta­ji­neen voi yksin, muiden hait­taa­mat­ta ajel­la. Välil­lä nois­sa automain­ok­sis­sa soi taustal­la miel­lyt­tävä musi­ik­ki. Auto­jen sisälle ei esim. liiken­teen melukaan juuri hait­taa­vana kuu­lu, jos ikkunoi­ta ei koskaan avaa, mut­ta jalankulk­i­jan tai pyöräil­i­jän kannal­ta tilanne voi olla val­lan toinen.

    Oletko koskaan havain­nut edel­lisen esimerkin kaltaisia selviä puut­tei­ta, kum­mallisuuk­sia tai kau­nis­telupyrkimyk­siä, kaupunkisu­un­nit­telijoiden ja arkkite­htien, tai kon­sult­tien tuot­ta­man mate­ri­aalin tapauk­ses­sa? Niis­sähän on joskus esitet­ty alueen melu­ta­sot visuaalises­sa muo­dos­sa, värisävy­jen avul­la piir­roksis­sa, mikä on mielestäni osin ymmär­ret­tävää, mut­ta ei järin havain­nol­lista, ainakaan sil­loin, jos halu­aisimme tietää, miten äänekäs tai häir­it­sevä tuo ympäristö oikeas­t­aan (mil­loinkin) on. 

    PS. Moot­toritei­den muut­tamisen bule­vardeik­si ymmär­rän tuot­ta­van tiet­tyjä lasken­nal­lisia etu­ja, mut­ta esimerkik­si vilka­sli­iken­teiset kadut eivät mielestäni koskaan ole mikään kovin miel­lyt­tävä ympäristö jalankulk­i­joille, jot­ka siel­lä liikku­vat tai oleskel­e­vat. Taiteil­i­ja voi tietysti tuol­laiseenkin ympäristöön hah­motel­la iloisen näköisiä, kaiken sen melun keskel­lä huo­let­toman näköis­inä “viihtyviä” ihmisiä, vaik­ka totu­us olisikin toden­näköis­es­ti toinen.

    1. Oletko koskaan havain­nut edel­lisen esimerkin kaltaisia selviä puut­tei­ta, kum­mallisuuk­sia tai kau­nis­telupyrkimyk­siä, kaupunkisu­un­nit­telijoiden ja arkkite­htien, tai kon­sult­tien tuot­ta­man mate­ri­aalin tapauksessa? 

      Joskus oli piir­ros siitä, kuin­ka vai­vat­tomasti Vapau­denkatu sopeu­tuy­isi Töölön­lah­den maise­maan. Pait­si, että kuvas­ta puut­tui­v­at autot, tuneli oli niin mata­la, ettei siitä olisi päässyt aläpi edes For­mu­la-autol­la. (Ilmankos niitä auto­ja ei kuvas­sa ollut) Näin räikeitä vääris­te­lyjä ei enää näe. Sen sijaan on tapauk­sia, jois­sa han­ke myy­dään kau­ni­il­la kuvil­la ja sit­ten raken­nus­lau­takun­ta antaa tehdä “pieniä muu­tok­sia” han­kkeeseen. Vuosaaren torniu, Kampin kaup­pakeskus nyt esimerkkeinä.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingille tuo kak­si­vai­heisen kaavoituk­sen tuot­ta­ma teo­ri­as­sa alem­pi vero­tu­soikeus merk­it­see 30 ME:n mene­tys­tä kiinteistöverossa.

    Onhan se isol­ta tun­tu­va raha. 50 e/ hesalainen. Kuin­ka paljon on kaupun­gin koko kiin­teistövero­ker­tymä? Miten Hgis­sä kiin­teistövero las­ke­taan eli mikä on ton­tin ja mikö raken­nuk­sen osu­us, sanokaamme juuri kan­takaupungis­sa? Jol­lakin tavoin arvioiden tuon 5000 km²:n (eri asia kuin asuin­pin­ta-ala) käypä arvo olisi n 25 Me, ja k‑vero luok­ka 25 ke.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *