Kunnan omistusoikeus jätteisiin on kumottava. Kenellä vain tulee olla oikeus poimia jätevirrasta hyötykäyttöön ohjattavia jakeita.
Hallitus esittää jäteveroa korotettavaksi kaatopaikalle vietäviltä jätteiltä, ei kaikilta, vaan sellaisilta, joita ei pitäisi viedä kaatopaikalle vaan mieluummin käyttää hyödyksi tai edes polttaa. Koska kaatopaikoista ollaan siirtymässä jätteen polttoon, ajatuksena on, että tulevaisuudessa ehkä jäteveroa kerätään myös sellaisista poltettavista jakeista, jotka voisi myös kierrättää tai käyttää muuten hyväksi.
Kaikilla veroilla on tarkoitus kerätä rahaa valtiolle, mutta jäteverolla on toinenkin tarkoitus: kannustaa jätteiden hyötykäyttöön.
Muuten hyvä, mutta voiko tämä kannustin toimia edes teoriassa? Kuntaa ei kiinnosta, paljonko asiakas joutuu jäteveroa maksamaan ja kunta omistaa jätteen ja voi kieltää sen hyötykäytön.
Tämä ei ole vitsi. Kunnat ovat aivan oikeasti kieltäneet hyötykäytön, koska niiden intressissä on saada porttimaksua kaatopaikoille tai polttolaitoksiin vietävistä jätteistä. Esimerkiksi Turussa yksityinen jätealan yritys haluaisi kehittää jätteen kierrätystä, mutta kunta on sen kieltänyt, koska menettäisi rahaa hyötykäyttöön ohjautuvista jätteistä.
Pääkaupunkiseudulla on syntymässä tilanne, jossa Vantaan jätteenpolttolaitokselle on sitouduttu toimittamaan poltettavaa jätettä niin paljon, ettei jätevirrasta voi eikä saa ottaa jätettä kierrätettäväksi.
Ruotsin Västeråsissa on jätteenpolttolaitos, jossa jäte ensin lajitellaan koneellisesti ja siitä erotetaan hyötykäyttöön menevät jakeet ennen polttoa. Vantaalla poltetaan kaikki alumiinista alkaen. Kannusteilla on merkitystä.
Kunnallinen jäteala perustelee omistusoikeuttaan jätteeseen sillä, että kalliit investoinnit on kyettävä maksamaan, eikä siitä tulisi mitään, jos jokin kermankuorija poimisi jätevirrasta joitain jakeita kierrätettäväksi. Jäämme odottamaan, milloin jokin paperitehdas vaatii, ettei puuta saa sen nautinta-alueella käyttää muuhun vaan kaikki on toimitettava tehtaalle.
Kermankuorintaa? Tavallaan jätteiden hyötykäyttö on aina kermankuorintaa, koska siinä lajitellaan jätteet siihen, mitä voidaan käyttää uudestaan ja siihen mitä ei voi. Mitä muuta jätteiden kierrätys voisi olla?
Laki kunnan omistusoikeudesta jätteisiin on kumottava.
Ensimmäisen kerran luen kenenkään poliitikon ymmärtävän jäte- ja energia-asioita käytännön tasolla. Ja lisäksi molemmat asiat samaan aikaan. Asiaan on yksinkertainen ratkaisu: kotitaloudessa lajiteltu jäte ei ole enää jäte, vaan raaka-aine. Näin raaka-aine on raaka-aine eikä enää kunnan lakisääteinen velvollisuus. Itse lajittelen kaiken ja roskasäiliöön menee ainaostaan polttokelpoista raaka-ainetta. Nyt joudun maksamaan siitä että pörssiyhtiö saa raaka-aineen haltuunsa. SItten käy ilmeisesti niin ainakin Vantaan energian tapauksessa jätekuljettaja maksaa Vantaan energialle siitä että Vantaan energia pääsee myymään energiaa raaka-aineesta maksaneella kansalaiselle. Jos hommahoituisi siten että yritykset kilpailevat tästä raaka-aineesta, niin se haetaan ilmaisseksi niiltä jotka lajittelevat eli pian kaikki. Tämä olisi ympäristöystävällistä ekotaloutta.
Kunta ei omista jätettä, jätelain 5 § “Jätteen määritelmä: Tässä laissa tarkoitetaan jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.”
Toisin sanoen jäte on jätettä vasta sitten, kun sen haltija on poistanut sen käytöstä. Jos sille on käyttöä, se ei edes ole jätettä — eikä sen käyttöä kunta (tai kukaan muukaan) voi kieltää. Turkukaan ei voi olla poikkeus.
Mielenkiintoine ajatus. Pitääkö koko kunnallinen jätteenkäsittely kieltää ja avata bisnes? Kaiketi liian radikaalia?
Kansalaisen ostamat tuotteet joko käytetään kokonaan tai osa niistä jää ns jätejakeeksi. Eräs jätejae katosi täysin, kun huomattiin siinä seostuneena kultaa. Mihin päätyikään, kas siinäpä kysymys? Ensisijainen vastuu jätteistä on tuottajalla ja hän voi siirtää vastuun kaupalle kenelle haluaa kaiken sen materian suhteen, jonka hän on itse kaupalla hankkinut. Kaatopaikkojen hoito voi olla yksityistä tai kunnallista. Itse olen kokeillut tätäkin bisnestä kaatopaikan hoitoa.
Hyvä ajatus ihan vaaleista riippumatta.
Muuten en pane hanttiin, mutta olisiko tässä lapsus:“Kaikilla veroilla on tarkoitus kerätä rahaa valtiolle”
Eikö kunnillekin kerätä veroja?
Mutta ei kai jäte ole jätettä, jos ei sitä ole “heitetty pois”? Saa kai taloyhtiö hankkia pihalleen astian, jonka joku yksityinen firma käy kerran viikossa tyhjentämässä ja josta se firma maksaa taloyhtiölle korvausta tilavuuden tai painon mukaan? Astiaan asukkaat vievät “tavaraa” tätä firmaa varten.
Vieressä ehkä tyhjänä pitkä rivi erivärisiä jäteastioita, joita kunta käy viikottain ihmettelemässä…
Miksei kunta voi toimia itse kermankuorijana?
Tarkoittaako tuo Vantaan jätteenpolttolaitoksen tulo sitä, että ei enää lajitella jätteitä? Meidän taloyhtiön jätehuoneessa on 7 eri pönttöä jätteille. Yksikö vaan jää jäljelle???
Kyllä “kunta omistaa” raaka-aineeni. Rakenne on seuraava: muutin 2009 nykyiseen talooni ja asuin 6 kk siten että minulle ei tullut jätettä jota viedä pois. Näin voi elää kompostoimalla ja katsomalla mitä ostaa. Sitten jätepörssiyhtiö uhkasi että kotini laitetaan käyttökieltoon ellen tee heidän kanssaan sopimusta. Laki vaatii että kunnan alueella asuvilla on jätesopimus jossa kuljettaja valitaan julkisten hankintojen avulla. Tämä useimmiten karsii alalta pois pk yritykset. Viranomainen päättää kuinka usein säiliöni tyhjennetään vaikka käyttäisin polttokelpoisen raaka-aineen esim käyttöveden lämmitykseen. Näin vältettäisiin turhaa liikennettä. Nyt siis maksan siitä että tämä raaka-aine viedään kauas. Koska laki vaatii nykyään että kaikki polttokelpoinen poltetaan, minun sijastani kunnallinen yhtiö tekee siitä raaka-aineesta lämmintävettä. Jota sitten kunnallinen yhtiö myy. Koska vastaanotosta ei ole kilpailua, ainakin Vantaan energialle pitää maksaa siitä että he saavat polttoainetta. En voi luovuttaa säiliöni energia sisältöä yritykselle joka hakisi sen ilmaiseksi pois ja jos käytän itse sen energian, niin minun pitää maksaa jätemaksuja jätteestä jota ei ole. Roska säiliöni sisältö on siis kunnallistettu enkä voi lakia rikkomatta sitä luovuttaa muille. Jos hyödynnän sen itse, niin silti kunnallinen viranomainen päättää paljonko minun pitää maksaa tyhjän säiliön tyhjennyksestä. Tämä on syy miksi monilla lajittelumotivaatio on tasan nolla koska siitä ei olemitään hyötyä. Se maksaa kuitenkin sen saman ja Vantaan energia polttaa arinassaan sitten alumiinitölkkejä. Tätä menoa Suomessa ei koskaan edes aloiteta ekoyhteiskuntaa siinä muodossa jossa kaikki, luonto mukaanlukien hyötyisivät siitä.
Ehkäpä jätelakia tulee korjata sellaiseksi, etteivät ongelmallisiksi koetut jätteet voi mystisesti hävitä jonkin toimijan toimesta tässä “raaka-aineketjussa” vaan että kunkin toimijan tulee toimittaa selvitys siitä, mihin, kenelle ja mitä materiaa on viety ja kuinka paljon ja milloin. “Omistusmonopoli” on tavallaan ollut helppo ratkaisu tähän ongelmaan. Jos käytäntöä muutetaan, mikä voi olla hyväkin asia, vastuukysymykset pitää huomioida.
Toisaalta kyllä kermankuorijana voisi aivan hyvin toimia myös kunta, jolloin ketju olisi edelleen paremmin hallinnassa.
Kunnat voisivat olla edistyksellisiä jätehuoltoekspertteja ihan niin kuin minä voisin olla mestaritason viulunsoittaja. Käytännössä Suomen kunnat ovat olleet jätehuollon toimijoina vähän samanlaisia kuin minä viulunsoittajana. Aloitteellisuus on kuntaorganisaatioiden ulkopuolella. Suomalainen jätehuolto on kovin vanhakantaista.
Koska myös ne, jotka eivät tiedä ovat päättämässä. Ja johdon säntäly sekä pomppiminen asiasta toiseen takaa sen, että asian selvittäminen ei onnistu. Pahimmillaan miljoonan lojuminen maassa on havaittu ja sen ympärille mennään riitelemään siitä, mitä sillä tulisi tehdä ilman että kukaan koskee rahakasaan ja aloittaa hyödyntämämään tätä rahaa. Useimmin tämä rahakasa on “säästön” muodossa, jolloin se ei ole sillä tavalla “oikeaa” rahaa, joten mitään tekemättömyyskin on aika normaali lopputulos.
Vasta vähän aikaa sitten tulosta tekevä yksikkö pyysi lisää resursseja tehdäkseen vielä enemmän tulosta ja vastaus oli, että jos toimintaympäristö on niin hankala niin lakkautetaan koko toiminta.
Tammikuussa 2014 paikallinen marketti antoi lopputilin vahtimestarilleen. Kauppa pyörii edelleen muuten normaalisti, mutta ovet jäävät joka päivä avaamatta. Kassat tulevat töihin, hyllyttäjät tulevat töihin, varastossa on päivisin mukavasti suhinaa. Toimintaympäristö on muuttunut, kun ovia ei avata, mutta yksiköllä menee muuten ihan mukavasti. Visiot on juuri päivitetty ajantasalle ja strategisen ympäristön muutos on vaikuttanut myös toimintaympäristöön visioiden tarkentuessa ja tässä vaiheessa onkin tavoite tuoda asiakas taas keskiöön marketin toiminnassa. Työntekijöiden tehtävänkuvaukset päivitettiin juuri ja henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa nostettiin esille useita kehitysehdoituksia. Henkilökohtaiset palkanlisät kasvoivat, kun negatiivistä palautetta ei ole tullut markettiin koko vuotena.
Vaihda marketti sanan tilalle jokin, mikä kuulostaa valtion tai kunnan omistamalta laitokselta ja ylläoleva alkaa vaikuttaa uskottavalta.
Osmo: Jos haluat rikastua, harkitse viulistin uraa taidoillasi. Ymmärsin että soittotaitosi on mielestäsi vähäinen, mutta eivät nämä talouden osaamiset kuntatason jätehuollossa ole senkään vertaa jos katsotaan asiaa yleishyödyllisesti.
Otan esimerkiksi seuraavat kiusalliset raaka-aine jakeet jos ne ovat omalla tontilla. Määrät: Puretun rintamamiestalon kastunut puru ja lahopuut 5 kuormaa(kelpoisia jätevoimalaan),
Seuraavia 5 tonnia: Kantoja, Purkupuu, Risut, Haravointijäte, Hevosenlantaa,100 auton rengasta, Kyllästettyä puuta, Energiajäte, Biojäte, keräyslasi, 1000 kg auton akkuja. Tänään on vielä olemassa yrityksiä jotka ratkaisevat ko ongelmat. Ei maksa mitään. Koska osaa on riittävä määrä, ne haetaan ilmaiseksi tai raaka-aineesta maksetaan rahaa. Jos vie perille, niin siitä maksetaan enemmän.
Laskin erilaisista paikallisen kiertokapulan kuiteista ja hinnastosta mitä sitten tämä maksaa kun kunnallinen yhtiö on todennut että: Hei! Jotkut elää kierrätyksellä! Otetaan busines haltuun”. Eli aletaan kerätä kermaa päältä. Esittämäni listaus maksaa esim Kiertokapulan osakkaalle Tuusulan kunnalle 15194,45 € ALV 0% + punnitusmaksuja 274,21. Yksityisasiakas maksaa myös ALVin. Näin saadaan aikaan kuvio jossa kierrättäjä maksaa tekemästään kierrätystyöstä ja raaka-aineesta kunnalliselle yhtiölle johon kierrättäjän itse pitääviedä raaka-aineet. SItten kunnallinen yhtiö myy raaka-aineen eteenpäin. Yritysten palveluilla kierrättäjä saa jopa rahaa, tai saa palvelun ilmaiseksi. Seurauksena tiedän monia kannon hautauspaikkoja, purkamattomia rakennuksia, lautaläjiä tontilla jne eli kierrätys ei toimi keinotekoisten kustannusten takia. Tästä syystä kuntien omistusoikeus jätteisiin pitää kumota koska ei tässä ole osattu tehdä kuin sutta eikä kierrätys toimi siten kun pitäisi. Myös turhia rakennuskustannuksia tulee paljon.
Yleensä energiantuottajalaitos maksaa polttoaineestaan. Miksi se ei maksa jätteestä=polttoaineesta, vaan perii jätteen poiskuljetuksesta maksun? Jos eläisimme markkinataloudessa, niin jätteen saisi myydä taholle, joka maksaa siitä parhaiten, vaikka Viroon tai Ruotsiin tai Uukuniemelle. Ymmärrän jätemaksut, joilla ylläpidettiin kaatopaikkoja, mutta kun niitä ei enää kohta ole, niin jätemaksu on vastikkeeton.
Jos julkishallintoon halutaan aloitteellisuutta, sen pitää näkyä virkamiehistön poliittisessa tuessa sekä myös siinä, ettei näitä “tarpeettomia” kehittäjä-/ideoijatyöpaikkoja poisteta säästötalkoissa budjeteista. Vaihtoehtoisesti poliitikot voisivat heittää virkamiehille vähän useammin näitä tutkimus-/valmistelupalloja, jotta erilaisia ideoita tulisi tarkasteltua riittävällä tarkkuudella.
Viranomainen ei sitä päätä, vaan se on juuri sen sopimuksen asia — ja se riippuu jätteen määrästä. Jätteen kuljettajan intressissä on kyllä mahdollisimman tiheä tyhjennys, mutta kyllä sopimus on sopimus, vähintään kaksi sopijapuolta pitää olla.
Meilläpäin on tästä väännetty kättä kyllä erityisesti vapaa-ajan asuntojen osalta ja käsittääkseni jonkinlainen yhteisymmärrys on löytynyt: tienvarsien levähdyspaikkojen roskikset eivät enää ole täynnä roskapusseja talouksista, joista ei tule jätettä lainkaan.
Juuei. Ainakin kuuleman mukaan pk-seudulla ei enää saa tehdä uusia energiajakeen keräilysopimuksia ja vanhatkin energiajaepöntöt tulevat katoamaan ajanmyötä (ilmeisesti viimeistään nykyisten sopimusten umpeutuessa).
Kyseessä on kyllä niin idioottimainen juttu, että kun meidän taloyhtiöstä ko. loota katoaa, niin siihen loppuu ainakin tämän talouden osalta jätteiden lajittelu.
Jos sopijapuolet ovat käytännössä kunta ja jätehuoltoyhtiö, niin asukkaalla taitaa neuvotteluvaihtoehdot olla aika vähissä?
Edellinen kommentti kertoo juuri sen monopolitilanteen jossa olemme. Minulla on 24 vuoden kokemus elämästä Tuusulan maaseudulla. Jokainen järkevä (lähes kaikki) pientaloasujat täällä toimii siten että talouden kautta asumisen CO2 päästöt lähenevät olematonta ja myös talouden kautta kierrätys tehdään hyvin. Vähällä vaivalla lajittelemalla voi päästä tilanteeseen jossa ei tule mitään pois vietävää jätettä. Tämä vähentää myös turhaa raskasta liikennettä. Tähän tilaan päässeet joutuvat näkemään tosi paljon vaivaa perustellessaan miksi he eivät tarvitse kunnan jätehuoltoa. On yksi tapaus jossa velvoite hoituu perusteella “se vähän viedään naapurin kanssa yhteiseen säiliöön”, toinen tapaus on pakotettu 8 viikon välein tyhjennettävään tyhjään säiliöön. Itseni pakotettiin jätehuollon piirin uhkauksella “kotini laitetaan käyttökieltoon ilman jätesopimusta” ja kun uusin käyttöveden lämmitykseni voisin polttaa roskasäiliöön menevän hyvässä kattilassa. Mutta jätesopimuksesta eroon pääsy on vaikeaa.
Sama asia asunto-osakeyhtiöissä tarkoittaa sitä että lajitellun energian ilmaiseksi noutava rikkoo lakia koska kunnalla on monopoli tähän energialähteeseen josta sitten joudutaan lisäksi maksamaan.
On ihan täyttä haihattelua kuvitella että julkishallinto voisi oikeasti olla aloitteellinen muuuten kuin satunnaisesti.
Olen kasvanut sellaisessa Suomessa jossa radikalismi pääsi kukkimaan myönteisellä tavalla. Kuten Tove Janssonin muumit ja yritysvetoinen jätepalvelu. Yrityksiä syntyi kun ihmisille tuli ongelmia joita yritykset voivat ratkaista. Kuten koko jätesektori. Kyllä se on ongelma jos lokakaivo on täysi kuten myös autonromuja täynnä oleva piha samoin kun lasi ja muoviröykkiö pihalla kun tavaraa alkoi saamaan sotien jälkeen. Joku keksi että ne voi edelleen hyödyntää. Jo isäni ‑40 luvulla kuului hyväosaisiin kun heillä oli hevonen ja näin tuli 2–3 miehen palkka kun meni valjastettulla hevosella hoitamaan kaupungin lokakuljetuksia pellolle. Kaikki hyötyivät. Ensin kuntien velvollisuus oli hoitaa jätteenvastaanotto ja sitten hitaasti on tapahtunut niin että koko business on luisumassa kunnallisten yhtiöiden haltuun ja kustannukset ovat hirmuiset kuten toisessa kommentissani kuvaan. Noin käy nyt sulkeutuneessa jätebisneksessä. Nyt jos ollaan niin radikaaleja että palataan vanhaan eli avtaan bisnes takaisin, niin lajittelumotivaatiosta tulee 100% koska silloin ei ole jätettä vaan raaka-ainetta ja näin asumiskulutkin pienenevät koska asuntoyhtiöillä ei ole enää jätemaksuja. Maaseudun hyvä käytäntö joka sopii myös kaupunkeihin.
Eikö kuntienkin ole maksettava jätteen käsittelystä Vantaan jätevoimalassa ja muissakin käsittelylaitoksissa? Eiköhän se jo patista kuntia laittamaan asukkaidensa jätteenlajittelu kuntoon, jotta polttoon ei menisi sellaista jätettä, jota voisi muutenkin hyödyntää. Tuntuisi kummalliselta, että polttoon menisi metallia, paperia, puuta ja muuta, mistä joku voisi maksaakin. Juuri oli artikkeli siitä, ett kaatopaikkakiellon jälkeen jätettä viedään ulkomaille käsittelyyn. Ei varmasti kannata kuljetusmaksuihin tuhlata sellaisen jätteen kohdalla, jota voisi kotimaassakin hyödyntää. Ei Vantaan energia osta polttoainetta, vaan myy jätteenkäsittelyä ja siitä saatua energiaa! Ontuu monella logiikka tässä.
Kunnat ovat sitoutuneet vuosikymmeniksi toimittamaan sovcitun määrän jätettä Vantaan polttouuniin. Silloin ei ole varaa kierrätykseen.
Tässä esimerkki toimivasta kierrätystaloudesta: http://www.rengaskierratys.com/
Voit siis viedä renkaan ilmaiseksi yksityisille palveluntarjoajille. Jotkut rengasliikkeet ottavat sovittaessa vastaan myös vanteineen koska joutoaikoina he voivat irrottaa renkaat ja myydä ne vanteet metalliromuna.
Tässä esimerkki toimimattomasta kierrätystaloudesta:
http://www.kiertokapula.fi/wp-content/uploads/2012/10/Hinnasto-2014-kotitaloudet-yksityiset-asiakkaat4.pdf
Näin toimii siis kunnallinen yhtiö: Maksat 2,5 eur siitä että kunnallinen yhtiö saa kierrätysmaksun ja vielä lisäksi hinnan raaka-aineesta. Tämä käytäntö on synnyttänyt takapihoille rengasläjiä jotka ovat hävinneet kun tieto ilmaisesta palvelusta on levinnyt. Ko hinnastosta voi miettiä mitä tapahtuu kun sinne vie polttopuuta. Tästä syystä takapihoilla on rojupuuläjiä eikä purettavia rakennuksia pureta.
On erittäin valitettavaa kuulla että nyt on tehty kymmenien vuosien jätesopimuksia niin että rahallisesti ei kannata lajitella. Näin moni on todennut. Lajittelu ei ikinä onnistu jos sitä ei tehdä alkulähteellä. Näin polttoon menee raaka-ainetta jota voitaisiin vielä kierrättää koska ainoa tavoite on saada energiaa putkeen. Tästä syystä tämä vaalitavoite on ainoastaan suuntaa parempaan.
En nyt ihan hahmota tätä hommaa; siis olenko nyt ymmärtänyt oikein että kunta omistaa jätteet siinä merkityksessä, että minä en voi tehdä sopimusta kenenkään kanssa siitä, että tämä hakee minun jätteeni minun tontiltani ja tekee niille mitä nyt sitten lain mukaan jätteille saa ja pitää tehdä?
Minä en ymmärrä miten tällainen laki voi olla perustuslain mukainen. Sehän puuttuu omistusoikeuteen ja sopimusvapauteen aivan radikaalilla tavalla. Miksi ihmeessä me nielemme tällaista?
Off-topic: Minua ihmetyttää enemmän se, miten tässä maassa niellään mukisematta vallan kolmijako-opin vastainen perustuslakituomioistuimen puute. (Ei, perustuslakivaliokunta ei ole lainsäätäjästä riippumaton elin jos joku niin sattuu kuvittelemaan. Päinvastoin, perustuslakivaliokunta on osa lainsäädäntöelintä, mikä sotii kyllä minun tervettä järkeäni vastaan ja pahasti.)
Kyllä asia menee kuivajätteiden osalta noin. Niistä saa polttoenergiaa. Suomessa on käynnissä yritys kunnallistaa lokakuljetukset vastaavasti koska niistä saa metaania lei maakaasua ja lannoitetta.
Kiitokset ajankohtaisesta kirjoituksesta, Osmo!
Kyllä kaupunki voi myös onnistua tässä asiassa. Olen jopa kateellisena seurannut Oulussa asuvan ystäväni jätehuoltoa. Hän muutti kahdentoista asunnon taloyhtiöön vuonna 2008. Taloyhtiö järjesti jo tuolloin kierrätyksen kaikelle muulle kierrätettävälle jätteelle paitsi energiajätteelle.
Sitten Oulun kaupunki rakensi vuonna 2012 Laanilan ekovoimalaitoksen. Asukkaita on ohjeistettu, mikä kaikki kuuluu energiajakeeseen. Ystäväni pystyy nyt lajittelemaan kaiken talousjätteen, sekajäteastiaa ei enää ole. Energiajätteen poltosta saatavalla höyryllä tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Lisäksi Kemira käyttää höyryä prosesseissaan. Hyvä Oulu!
Itse Pohjois-Karjalassa asuvana pystyn lajittelemaan kaiken muun paitsi energiajätteen, mikäli olen valmis kuljettamaan hyötyjätteet keräyspisteelle. Aika moni näkee tämän vaivan.
Täällä energiajätteen keräys alkaa, kun Varkauteen rakennettava ekovoimalaitos aloittaa toimintansa kesällä 2016. Olen miettinyt, mitä mahtaa tapahtua, kun lajitteluun tottumattomat alkavat lajitella energiajätettä. Todennäköisesti moni uskoo tähän mantraan: ”Kyllä ne kaikki siellä samassa kattilassa palavat!”. Tarvitaan siis Oulun tapaan tiedotusta ja lähellä olevat keräyspisteet. Mielestäni jätteensä oikein lajittelevia taloyhtiöitä tulisi palkita. Looginen palkkio olisi jätehuoltomaksun alentaminen.