Elvytys, investoinnit ja nollakorko

Men­nään­pä vähän syvem­mäl­le tuo­hon IMF:n suo­si­tuk­siin teh­dä jul­ki­sia inves­toin­te­ja lainarahalla

Läh­tö­koh­ta­na on, että talous on likvi­di­teet­tian­sas­sa. Edes kor­ko­jen las­ku nol­laan ei saa talout­ta elpy­mään. Nimel­lis­kor­ko­ja ei käy­tän­nön syis­tä voi las­kea alle nol­lan eikä nol­las­sa keik­ku­va inflaa­tio las­ke myös­kään reaa­li­kor­ko­ja nol­lan alle, vaik­ka pitäi­si. Jos ilmai­nen lai­na­ra­ha ei mene kau­pak­si yksi­tyi­sil­le yri­tyk­sil­le, oli­si hyvä, jos se meni­si kau­pak­si edes val­tioil­le. Mata­lien kor­ko­jen tar­koi­tus on tuot­taa talou­del­lis­ta toimintaa.

Täl­lai­ses­sa suh­dan­ne­ti­lan­tees­sa val­tion menoil­la on sel­vä posi­tii­vi­nen ker­roin­vai­ku­tus. IMF on arvioi­nut sen kol­mek­si. Tavan­omai­ses­sa suh­dan­ne­ti­lan­tees­sa ker­roin on sel­väs­ti pie­nem­pi ja voi olla jopa negatiivinen.

Kun val­tio saa vel­kaa käy­tän­nös­sä korot­ta, inves­toin­nin aikais­ta­mi­nen ei mak­sa mitään. Jos inves­toin­ti, vaik­ka rai­deyh­teys, on hyö­dyl­li­nen, sitä kan­nat­taa aikais­taa, kos­ka meno­puo­lel­le ei tule mitään, mut­ta tulo­puo­lel­le tulee hyö­ty­jen aikais­ta­mi­nen. Jos se elvyt­tää talout­ta ker­toi­mel­la, joka on yli yksi, sekin on vain plus­saa. Aikais­taa kan­nat­taa inves­toin­te­ja, jot­ka ovat joka tapauk­ses­sa edes­sä, siis vält­tä­mät­tö­miä (sil­ta romah­taa koh­ta) tai kan­nat­ta­vik­si havaittuja.

Vel­kael­vy­tys kan­natt­taa koh­dis­taa inves­toin­tei­hin, kos­ka jos nousu­kausi jos­kus alkaa, tämä rahan­me­no on help­po lopet­taa — itse asias­sa, kun vält­tä­mä­tön inves­toin­ti on aikais­tet­tu, jul­ki­sia meno­ja voi­daan supis­taa aio­tus­ta. Jos vel­kael­vy­tys koh­dis­tuu kulu­tus­me­noi­hin, on vai­kea saa­da ymmär­rys­tä aja­tuk­sel­le, että olo­jen paran­tues­sa pitäi­si juok­se­via meno­ja supistaa.

Tämä siis sii­tä, mik­si nyt kan­nat­tai­si val­tioi­den ottaa vel­kaa ja inves­toi­da ne hyö­dyl­li­siin koh­tei­siin, esi­mer­kik­si jär­ke­vään infraan.

Seu­raa­va kysy­mys on, onko val­tioil­la tapa­na teh­dä jär­ke­viä vai jär­jet­tö­miä inves­toin­te­ja. Edel­lä ole­va päät­te­ly ei toi­mi, jos teh­dään hyö­dyt­tö­miä inves­toin­te­ja. Aika loh­du­ton on yli­pään­sä tilan­ne, jos mei­dän on ole­tet­ta­va, että val­tion teke­mät inves­toin­nit ovat pää­sään­töi­ses­ti tyhmiä.

Pes­si­mis­miin on kui­ten­kin aihet­ta. Arve­lut­ta­vin­ta edus­kun­nan työs­ken­te­lys­sä on joka­vuo­ti­nen vaa­li­pii­rien suh­mu­roin­ti tie- ja rai­de­mää­rä­ra­ho­jen saa­mi­sek­si omaan maa­kun­taan hank­keil­le, jot­ka vir­ka­mies­val­mis­te­lus­sa on kat­sot­tu kan­nat­ta­mat­to­mik­si ja jot­ka sik­si ovat jää­neet vail­le rahoi­tus­ta. Jos tähän pro­ses­siin hei­te­tään lisää rahaa, on vaa­ra­na, että tulee lisää huutokoskenratoja.

Vas­taa­vas­ti kun raho­jen niuk­kuus kävi ilmei­sek­si, Uuden­maan maa­kun­ta­kaa­vas­sa valit­tiin lyhyi­den rato­jen mal­li sen sijaan, että oli­si vedet­ty pit­kiä rato­ja kau­as ja annet­tu raken­teen hajau­tua. Niuk­kuus pakot­ti jär­ke­vään rahankäyttöön.

 

Ei kui­ten­kaan voi läh­teä aja­tuk­ses­ta, että maas­sa ei kye­tä ratio­naa­li­seen rahan­käyt­töön ja sik­si on parem­pi pitää kan­san­ta­lous lamassa.

81 vastausta artikkeliin “Elvytys, investoinnit ja nollakorko”

  1. Tämä ei nyt ole kri­tiik­kiä. Hei­tän vain ihan aja­tuk­se­na. Olet saa­nut (key­ne­si­lai­sen?) kan­san­ta­lous­op­pi­si yli­opis­tol­la ennen glo­ba­li­saa­tio­ta ja yhteis­va­luut­taa. Ehkä nykyi­nen, hal­lit­se­ma­ton ‘meta’­sys­tee­mi on vie­nyt liik­ku­ma­ti­laa ja kei­no­va­li­koi­maa sykli­sel­tä suhdannepolitiikalta.

    Jotain sys­tee­mis­sä on rik­ki sen osal­ta, että meil­lä ei ole riit­tä­viä ja toi­mi­via väy­liä suun­na­ta kulu­tus­ta sel­lai­seen, mitä ihmi­set todel­la haluai­si­vat ja arvos­tai­si­vat. Kuin­ka moni van­hem­pi esi­mer­kik­si vähen­täi­si tava­ran­ku­lu­tus­ta ja siir­täi­si sääs­ty­neet varat homeon­gel­mat­to­man kou­lun ja pie­nem­män luok­ka­koon ‘osta­mi­seen’ lap­sil­leen, jos se miten­kään oli­si sys­tee­mi­ses­ti mahdollista.

    Vero­va­roil­le on nyt säly­tet­ty lii­an suu­ri kuor­ma, ja me vain olem­me rajoi­tet­tu­ja tois­te­le­maan vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen, kuin­ka esi­mer­kik­si home­kor­jauk­siin ei ole varaa. Samal­la yksi­tyi­sel­tä rahal­ta on monet täl­lai­set kulu­tus­koh­teet sul­jet­tu kulu­tus­vaih­toeh­to­jen ulko­puo­lel­le. Ei ole kulu­tus­vaih­toeh­toa ‘ostan­kin tasok­kaam­paa ope­tus­ta pie­nem­mäs­sä ryh­mäs­sä roi­nan ja Kana­rian mat­kan sijaan’.

    Olem­me moraa­li­sin ja ideo­lo­gi­sin perus­tein raken­ta­neet sys­tee­min, joka rusen­tuu yli­suu­ren taak­kan­sa alle, ja ulkois­taa yksi­tyis­tä kulu­tus­ta pois aut­ta­mas­ta monen tär­keän asian rahoi­tuk­ses­sa ja rahoi­tuk­sen kaut­ta mahdollistamisessa.

  2. On eri asia elvyt­tää kes­kus­pank­ki­ve­lal­la ja hake­mal­la rahaa mark­ki­noil­ta. EKP:n pitäi­si teh­dä uut­ta rahaa ja jakaa se jäsen­mai­den val­tio­va­rain­mi­nis­te­riöil­le käy­tet­tä­väk­si, mut­ta tämä­hän ei tie­ten­kään ole luval­lis­ta, vaan aina pitää raha pank­kien kaut­ta jakaa. Euro­jär­jes­tel­mä on sii­nä mie­les­sä nero­kas sys­tee­mi, että se kyke­nee aiheut­ta­maan ongel­man, ja sen jäl­keen estä­mään ongel­mien rat­kai­sun. Hie­noa kui­ten­kin, että ei tar­vit­se rahaa vaih­taa kun käy hake­mas­sa kura­vet­tä Virosta.

  3. Krug­man on yrit­tä­nyt selit­tää tätä jo vuo­si­kausia. Ei mene peril­le aina­kaan Euroo­pan päät­tä­jil­le, eikä kyl­lä tun­nu mene­vän tääl­lä meilläkään. 

    Minus­ta köy­hil­le mene­vät lisäeu­rot voi­daan näh­dä myös inves­toin­tei­na, jos ne mene­vät esim. hen­ki­lön ter­veyt­tä edis­tä­vään kulu­tuk­seen ja mie­lui­ten ostet­ta­vien pal­ve­lui­den muo­dos­sa. Sääs­ty­vät kulut myö­hem­min ovat esim. ter­veys­me­no­ja. Pan­keil­le jaet­ta­vat lisäeu­rot aina­kin näyt­täi­si­vät mene­vän vain omai­suuse­rien hin­toi­hin, eli eivät juu­ri­kaan hyö­dy­tä taval­li­sia ihmi­siä tai taloutta.

  4. OS: “Vel­kael­vy­tys kan­natt­taa koh­dis­taa inves­toin­tei­hin, kos­ka jos nousu­kausi jos­kus alkaa, tämä rahan­me­no on help­po lopet­taa – itse asias­sa kun vält­tä­mä­tön inves­toin­ti on aikais­tet­tu, jul­ki­sia meno­ja voi­daan supis­taa aio­tus­ta. Jos vel­kael­vy­tys koh­dis­tuu kulu­tus­me­noi­hin, on vai­kea saa­da ymmär­rys­tä aja­tuk­sel­le, että olo­jen paran­tues­sa pitäi­si juok­se­via meno­ja supistaa.”

    Täs­mäl­leen! Se vain on niin vai­ke­aa, kos­ka inves­toin­nit tuo­vat tulo­ja nopeas­ti vain pie­nel­le osal­le kan­saa, kun taas syö­mä­ve­las­ta hyö­ty­vät välit­tö­mäs­ti lähes kaikki.

    Suh­dan­nein­ves­toin­neis­sa on ollut perin­tei­ses­ti iso­na ongel­ma­na se, että itse pää­tök­sen aikaan­saa­mi­nen, inves­toin­nin suun­nit­te­lu, luvit­ta­mi­nen vali­tus­kier­rok­si­neen ja tar­jous­kil­pai­lu vie­vät aikaa niin kau­an, että toteu­tuk­seen pääs­tään huip­pusuh­dan­tees­sa. Ker­roin on sil­loin IMF:n mukaan negatiivinen.

    Yksin­ker­tai­nen rat­kai­su oli­si, että jul­kis­hal­lin­to teet­täi­si (puo­li­val­mii­ta) han­ke­suun­ni­tel­mia varas­toon jopa luvi­tuk­seen asti. Suun­ni­tel­mien vii­meis­te­ly, tar­jous­kil­pai­lut ja työt voi­tai­siin sit­ten käyn­nis­tää suh­dan­ne­ti­lan­teen mukaan. Infra­hank­keis­sa tek­no­lo­gia on suh­teel­li­sen kyp­sää, joten suun­ni­tel­mat tus­kin van­he­ni­si­vat suh­dan­ne­kier­ron aikana.

    Olen ymmr­tä­nyt, että rata­hal­lin­non puo­lel­la näin on teh­ty. Esim Sei­nä­jo­ki-Oulu ‑kak­soi­rai­teen työ­maal­la on val­mii­ta suun­ni­tel­mia vuo­sik­si eteen­päin. Töi­tä on kui­ten­kin vii­me vuo­si­na vähen­net­ty raha­pu­lan takia, ja radan val­mis­tu­mi­nen siir­ty­nyt hamaan tule­vai­suu­teen. Sel­lais­ta on elvy­tys Suomessa.

  5. Ei kui­ten­kaan voi läh­teä aja­tuk­ses­ta, että maas­sa ei kye­tä ratio­naa­li­seen rahan­käyt­töön ja sik­si on par­fem­pi pitää kan­san­ta­lous lamassa.

    Ok, läh­de­tään aja­tuk­ses­ta, että val­tion sijoi­tuk­set tule­vat kaik­ki ole­maan jär­ke­viä inves­toin­te­ja, kuten hajoa­mas­sa ole­vien sil­to­jen kor­jauk­sia ja mui­ta inves­toin­te­ja tule­vai­suu­des­sa var­mas­ti tar­vit­ta­viin ja hyö­dyl­li­siin kohteisiin.

    Ole­te­taan myös, että nuo lai­nat saa­daan mak­set­tua takai­sin nykyi­sen kal­tai­sel­la nol­la­ko­rol­la. Ja ole­te­taan, että kaik­ki tähä­nas­ti­set­kin val­tion inves­toin­nit moni­vuo­ti­sen las­kusuh­dan­teen aika­na ovat olleet jär­ke­viä (ensi vuon­na ei siis tule mitään yllät­tä­vän hyviä vel­kain­ves­toin­te­ja, vaan samaa vakaa­ta politiikkaa).

    Lähi­tu­le­vai­suu­des­sa val­tio siis buus­taa talout­ta ja tekee jär­ke­viä inves­toin­te­ja hal­val­la lai­na­ra­hal­la. Yksi­tyi­nen puo­li pysyy kui­ten­kin tois­tai­sek­si lamas­sa, eikä inves­toi Suo­meen edes nykyi­sel­lä, lähes korot­to­mal­la lainarahalla.

    … kos­ka jos nousu­kausi jos­kus alkaa, tämä rahan­me­no on help­po lopettaa

    Hal­li­tus ja vih­reät näyt­tä­vät tosi­aan olet­ta­van, että kyse on tavan­omai­ses­ta suh­dan­ne­la­mas­ta, joka välil­lä vähän jar­rut­taa, ja sit­ten heit­täy­tyy kaa­su­pol­ki­mel­le, ja polii­tik­ko­jen ei tar­vit­se teh­dä muu­ta kuin odot­taa parem­pia aiko­ja, yksi­tyi­sen puo­len uut­ta nousua ja tilan­teen kor­jau­tu­mis­ta itsekseen.

    Har­joi­tet­tu ja suun­ni­tel­tu lisäel­vy­tys­po­li­tiik­ka on siis nor­maa­lia elvy­tys­po­li­tiik­kaa, jota kyl­lä kan­na­tan lyhyi­den suh­dan­ne­kuop­pien yli aja­mi­seen, mut­ta nyt tilan­ne on mie­les­tä­ni toi­nen. Tämä las­kusuh­dan­ne ei ole ollut mikään tyy­pil­li­nen puo­len vuo­den not­kah­dus, vaan jo usei­ta vuo­sia kes­tä­nyt tila, johon on myös sel­viä pit­kä­kes­toi­sia syi­tä, kuten Nokian tar­joa­man vetoa­vun katoa­mi­nen ja Kii­nan nousu. Pitäi­si puhua ennem­min­kin kil­pai­lu­ky­vyn keik­ke­ne­mi­ses­tä kuin het­kel­li­sis­tä suhdanneheilahteluista.

    Väi­tän edel­leen, että tilan­teen pit­kit­ty­mi­seen vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti se, että olem­me nyt kiin­teäs­sä valuu­tas­sa, eivät­kä deval­voi­tu­mi­set ja deval­vaa­tiot sik­si kor­jaa Suo­men tilan­net­ta, niin kuin ne ovat aiem­mis­sa las­kusuh­dan­teis­sa tehneet.

    Perus­on­gel­ma on siis sii­nä, että hal­li­tus ja vih­reät aja­vat jää­rä­päi­ses­ti het­kel­li­siin suh­dan­ne­hei­lah­te­lui­hin sopi­vaa elvy­tys­po­li­tiik­kaa, eivät­kä suos­tu tun­nus­ta­maan, että kyses­sä on myös kil­pa­lua­se­tel­man pysy­väm­pi muu­tos, ja että maa­koh­tai­sen deval­voi­tu­mi­sen puut­tu­mi­nen vaa­tii Suo­mel­ta aiem­mas­ta poik­kea­via tapo­ja rea­goi­da tähän.

    (No, yrit­tää­hän hal­li­tus lei­ka­ta pal­ve­lui­ta­kin, mut­ta sii­tä enem­män joku toi­nen kerta.)

    Olem­me olleet las­kusuh­dan­tees­sa jo vuo­sia, ja vel­ka­taak­kam­me on (myös hal­li­tuk­sen mie­les­tä) kas­va­mas­sa lii­an suu­rek­si. Sil­ti aina­kin vih­rei­den poli­tiik­ka näyt­tää ole­van lisä­vel­kaant­mi­nen ja sen toi­vo­mi­nen, että nousu­kausi ja talou­den kas­vu aiem­pia­kin hyviä aiko­ja kor­keam­mal­le kuit­tai­si nuo velat sit­ten hel­pos­ti pois. (Täs­sä moit­tei­ta vih­reil­le myös luon­non kes­to­ky­vyn ylit­tä­mi­seen täh­tää­väs­tä politiikasta.)

    Kaik­ki nuo jär­ke­vät vel­kain­ves­toin­nit eivät siis auta, jos yksi­tyi­nen puo­li ei näis­sä olois­sa läh­de nousuun. Pitäi­si jo tunn­nus­taa, että tämä lama ei ole tavan­omai­nen mark­ka-aikai­nen suh­dan­ne­kuop­pa, joka para­nee itses­tään devalvoitumisella.

    Emme voi myös­kään olet­taa uusia Nokioil­ta tai yleis­tä maa­il­man­ta­lou­den kysyn­nän kas­vua, joka on niin suu­ri, että se vetää Kii­nan ja mui­den hal­vem­pien ja kil­pai­lu­ky­kyi­siem­pien mai­den lisäk­si Suo­men­kin uuteen aiem­paa kovem­paan vauh­tiin, otta­mam­me suu­ret velat kuitaten.

    Vel­kael­vy­tyk­sen tuli­si siis olla het­kel­lis­tä, ei pysy­vä rat­kai­su (eikö sitä vel­kaa jo ollut lii­kaa­kin?). Ja deval­voi­tu­mi­sen puut­tues­sa Suo­mi tar­vit­see myös mui­ta kor­jaus­toi­men­pi­tei­tä. Pelk­kä velan­ot­to ei Suo­mea paran­na, jos ylei­nen kil­pai­lua­se­tel­ma pysyy enti­se­nä. Vai luo­tam­me­ko sii­hen, että hui­kea noususuh­dan­ne kuit­taa Suo­men hui­keat velat vie­lä vuo­den tai parin ajan vel­ko­ja enti­ses­tään kas­vat­ta­van lisäel­vy­tyk­sen jälkeen?

    Minus­ta tilan­ne on uusi, ja vaa­tii myös uusia kor­jaus­toi­men­pi­tei­tä. Emme ole enää mark­ka-ajas­sa, eikä tätä las­kusuh­dan­net­ta voi enää pitää het­kel­li­se­nä talous­suh­dan­tei­den not­kah­duk­se­na. Yksin­ker­tai­nen vel­kael­vy­tys on jo kokeil­tu. Nyt uusia kons­te­ja pöy­tään, kiitos.

  6. Pes­si­mis­miin on kui­ten­kin aihet­ta. Arve­lut­ta­vin­ta edus­kun­nan työs­ken­te­lys­sä on joka­vuo­ti­nen vaa­li­pii­rien suh­mu­roin­ti tie- ja rai­de­mää­rä­ra­ho­jen saa­mi­sek­si omaan maa­kun­taan hank­keil­le, jot­ka vir­ka­mies­val­mis­te­lus­sa on kat­sot­tu kan­nat­ta­mat­to­mik­si ja jot­ka sik­si ovat jää­neet vail­le rahoi­tus­ta. Jos tähän pro­ses­siin hei­te­tään lisää rahaa, on vaa­ra­na, että tulee lisää huutokoskenratoja.

    Vas­taa­vas­ti kun raho­jen niuk­kuus kävi ilmei­sek­si, Uuden­maan maa­kun­ta­kaa­vas­sa valit­tiin lyhyi­den rato­jen mal­li sen sijaan, että oli­si vedet­ty pit­kiä rato­ja kau­as ja annet­tu raken­teen hajau­tua. Niuk­kuus pakot­ti jär­ke­vään rahankäyttöön.

    Onko sinul­la kan­ta Hel­sin­gin, Espoon ja Tam­pe­reen saa­miin mil­jar­di­luo­kan pai­kal­li­sen rai­de­lii­ken­teen tukiai­siin valtiolta?

    Tuos­ta teks­tis­tä saa sen kuvan, että kan­na­tat alue­tu­kia kes­kuk­siin sil­lä perus­teel­la, että pidät “raken­teen hajau­tu­mi­sen” vält­tä­mis­tä niin tär­keä­nä, että val­tion tulee­kin ohja­ta täl­lai­sil­la kal­liil­la (koko Suo­men kus­tan­ta­mil­la) hak­keil­la kehi­tys pois maa­kun­nis­ta, koh­ti kes­kus­to­ja. (Tätä kai Sipi­lä kut­sui “sin­ne­mä­ki­läi­syy­dek­si”.)

    1. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kun­nat mak­sa­vat pää­osan rai­dein­ves­toin­neis­ta itse. Pal­jon­ko pai­kal­li­set mak­soi­vat Huu­to­kos­ken radasta?

  7. OSn tee­ma “Elvy­tys, inves­toin­nit ja nol­la­kor­ko” on tär­keä ja ajan­koh­tai­nen, mut­ta OSn alus­tus rea­lis­ti­suu­des­saan masentava.

    Koko Suo­men talous­kes­kus­te­lu on vii­me aikoi­na men­nyt muu­ten­kin fars­sin puo­lel­le ja eri­lais­ten illuusioi­den pyörittelyyn.

    Ryh­dit­tö­mät polii­tik­kom­me ovat pakol­lis­ten, mut­ta kipeit­ten raken­ne­muu­tos­ten edes­sä kau­his­tu­nei­na jäy­kis­ty­neet suolapatsaiksi.

    He odot­ta­vat, että jos­ta­kin ulko­puo­lel­ta tuli­si pelas­ta­va enke­li, joka pääs­täi­si pahasta.

    Tai sit­ten vii­sas­te­le­vat glo­baa­lis­sa talou­des­sa toi­mi­mat­to­mas­ta key­ne­si­läi­ses­tä lisä­ve­lan otosta.

    Ja pöl­väs­ti-jour­na­lis­tim­me komp­paa­vat muka­na, unoh­taen teh­tä­vän­sä infor­moi­da kan­saa tosiasioista.

    Mis­tä löy­tyi­si­vät ne Ris­to Rydin kal­tai­set isän­maa­nys­tä­vät, jot­ka aset­tai­si­vat maan edun oman etun­sa edelle?

    Mis­tä löy­tyi­si­vät ne laa­tu­jour­na­lis­tit, jot­ka viit­si­si­vät pereh­tyä kun­nol­la vaik­ka­pa talousasioihin?

    Talous­vii­saam­me kyl­lä tie­tä­vät mitä pitäi­si teh­dä, mut­ta vään­ne­tään nyt rau­ta­lan­gas­ta vie­lä kerran:

    Suo­mi nousee täs­tä lamas­ta vain yksi­tyi­sen puo­len vien­ti­ve­toi­sel­la kas­vul­la ja työllistämisellä. 

    Ulko­mais­ta talous­kas­vua ei kan­na­ta jää­dä odot­ta­maan, sil­lä ongel­mam­me ovat suu­rim­mal­ta osin kotikutoisia.

    Mis­tä täl­lai­nen kas­vu voi­daan sit­ten saada?

    Kuten tie­däm­me, työl­lis­tä­vä vien­ti­ve­toi­nen kas­vu voi tul­la vain PK-sektorilta.

    Pie­ny­ri­tyk­set eivät ole usein­kaan vie­lä talou­del­li­ses­ti sta­bii­lis­sa tilanteessa.

    Sik­si kes­ki­suu­ret, 50 — 250 hen­keä työl­lis­tä­vät ja kas­vu­ky­kyi­set yri­tyk­set ovat täs­sä pääosassa.

    Täl­lai­sia yri­tyk­siä on Suo­mes­sa noin 1 000. 

    Jos ole­te­taan, että näis­sä yri­tyk­sis­sä pää­tök­sis­tä vas­taa kes­ki­mää­rin 10 hen­ki­löä, saa­daan täs­tä 10 000 pää­tök­sen­te­ki­jän poruk­ka, joka siis käy­tän­nön tasol­la rat­kai­see Suo­men tulevaisuuden. 

    Tämä jouk­ko on n. 0,2 % äänes­tä­jä­kun­nas­ta ja se kyl­lä tie­tää ole­van­sa jat­kos­sa Suo­men popu­lis­ti-polii­tik­ko­jen ja verot­ta­jan pääsaalistuskohde.

    Tämä poruk­ka muis­taa kat­ke­ra­na ne tuhan­net kan­nat­ta­vat­kin yri­tyk­set, jot­ka 90-luvul­la ajet­tiin pank­kien, polii­tik­ko­jen ja val­tio­val­lan toi­mes­ta konkurssiin.

    Onko rajua yri­tys-ris­kiä otta­val­la, glo­baa­liin tais­te­luun osal­lis­tu­val­la yrit­tä­jäl­lä sit­ten nyt jokin eri­tyi­nen syy luo­taa pank­kei­hin, poli­tik­koi­hin ja valtiovaltaan?

    Nyky­tie­to­jen valos­sa pikem­min­kin päinvastoin!

    Edel­lä mai­nit­tuun, Suo­men koh­ta­los­ta päät­tä­vään 10 000 hen­ki­lön poruk­kaan ei vii­me aikoi­na ole juu­ri kukaan muu kiin­nit­tä­nyt huo­mio­ta, kuin ulko­mai­set sijoittajat!

    Voi­ko PK-yrit­tä­jiä nyt syyt­tää sii­tä, ettei­vät inves­toi ja työl­lis­tä Suo­mes­sa? Useas­ti mie­luum­min teke­vät exi­tin ja myy­vät fir­man­sa käy­pään hin­taan ulkomaille…

    Uur­nil­la tavataan!

    Sep­po Korppoo
    Omil­laan jo 20 vuot­ta toi­meen tul­lut yrit­tä­jä, joka ei juu­ri­kaan uskal­la luot­taa mui­hin kuin itseensä

  8. Oleel­lis­ta on, että inves­toin­nit ovat hyö­dyl­li­siä ja tuot­ta­via. Ita­lian beto­ni­ra­ken­nus­hank­keet ja muut aave­len­to­ken­tät ovat esi­merk­ke­jä päin­vas­tia­ses­ta. Tämä lie­nee itses­tään selvää.

    Toi­vot­ta­vas­ti VR:n Pasi­lan lii­ken­tee­noh­jaus­jär­jes­tel­mä saa­daan val­miik­si aika­tau­lus­sa. Oulun pää­ra­dan kun­nos­ta­mi­sen aika­tau­lun nopeut­ta­mi­nen myös paran­tai­si nopeas­ti infraa.

    Rata­ver­kon pää­osa on teh­ty auto­no­mian aika­na. Suu­ri osa­na on edl­leen yksi­rait­seis­ta ja osin tava­ra­lii­ken­ne on jo pahois­sa aika­tau­luon­gel­mis­sa. Voi­si luul­la, että nykyi­sin sii­hen voi­daan investoida.

    Kes­kei­siä maan­tie­sil­to­ja oli­si kor­jat­ta­va enne sor­tu­mis­ta ja super­rek­ko­jen lii­ken­nöin mah­dol­lis­ta­mi­sek­si rei­pa­pas­ti enemmän.
    Jokin van­ki­la­kin tar­vit­tai­siin, jot­ta hör­höt saa­daan paus­sil­le kat­kai­suun hie­man nopeammin.

    Infra on jär­ke­vää vel­kael­vy­tys­tä, tulon­siir­to­jen lisää­mi­nen taas ei. 

    Kun inflaa­tion varaa ei ole, jär­ke­viä inves­toin­te­ja kan­nat­tai­si juu­ri teh­dä mata­lien koko­jen aikana. 

    Vali­tet­ta­vas­ti ict-alan työl­li­syyt­tä ne eivät korjaa.

  9. Odel­la pal­jon parem­mat argu­men­tit kuin sii­nä edel­li­ses­sä IMF-kir­joi­tuk­ses­sa. Siis pitää aikais­taa inves­toin­nit, jot­ka muu­ten­kin teh­täi­siin. Kyl­lä Oden kir­joi­tuk­set yleen­sä­kin ovat hyviä, Suo­men paras blo­gi, väi­tän vas­taan vain sii­tä, mis­tä olen eri mieltä.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kun­nat mak­sa­vat pää­osan rai­dein­ves­toin­neis­ta itse. Pal­jon­ko pai­kal­li­set mak­soi­vat Huu­to­kos­ken radasta?

    Käsit­tääk­se­ni Suo­mes­sa val­ta­kun­nal­li­set lii­ken­ne­ver­kot ovat val­tion vas­tuul­la ja pai­kal­li­set pää­sään­töi­ses­ti kun­tien vastuulla.

    Huu­to­kos­ken rata on näkö­jään osa val­ta­kun­nan rai­de­verk­koa. Se yhdis­tää usei­ta kun­tia ja kyt­kee ne val­ta­kun­nal­li­sen rai­de­ver­kon osak­si, eikä siis ole vain yksit­täi­sen kun­nan pai­kal­lis­lii­ken­ne­rat­kai­su. En ota kan­taa sii­hen, ovat­ko inves­toin­nit tuo­hon rataan olleet jär­ke­viä vai ei.

    Val­tio on vas­tuus­sa Hel­sin­gin ja Rova­nie­men väli­ses­tä radas­ta, ja Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen yhdis­tä­väs­tä moot­to­ri­ties­tä. Näi­hin ei kai ole pyy­det­ty Hel­sin­gil­tä eikä muil­ta läp­kul­ku- tai pää­te­pis­te­kun­nil­ta rahaa. Mik­si pai­kal­lis­ten oli­si pitä­nyt kus­tan­taa Huu­to­kos­ken rata? Miten se poik­ke­aa muis­ta val­ta­kun­nal­li­sen lii­ken­ne­ver­kon osista?

    Entä mik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien ei mui­den kun­tien tavoin tar­vit­se kus­tan­taa omaa pai­kal­lis­lii­ken­net­tään kun­tien kas­sas­ta? Mik­si ne ovat mui­hin ver­rat­tu­na poik­keus­a­se­mas­sa, ja saa­vat hil­lit­tö­män suu­ria avus­tuk­sia val­tiol­ta? Mik­si vas­taa­via raho­ja ei myön­ne­tä vaik­ka­pa Jorois­ten pai­kal­lis­lii­ken­teen paran­ta­mi­seen? Eikö kun­tien koh­te­lun tuli­si olla tasapuolista?

    Val­tio voi raken­taa yhtei­sil­lä vero­ra­hoil­la vaik­ka­pa uuden rin­nak­kais­rai­teen Hel­sin­gin ja Turun välil­le, mut­ta mik­si ihmees­sä jorois­lais­ten pitää kus­tan­taa vero­ra­hoil­laan Espoon ja Hel­sin­gin pai­kal­lis­lii­ken­ne? Sin­ne­mä­ki­läi­syy­tä­kö tämä on?

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kun­nat mak­sa­vat pää­osan rai­dein­ves­toin­neis­ta itse. Pal­jon­ko pai­kal­li­set mak­soi­vat Huu­to­kos­ken radasta?

    Ruot­sis­sa val­tio raken­taa rato­ja myös poh­joi­ses­sa, val­ta­kun­nan eri osiin pitää olla hyvät yhtey­det, myös har­vaan asut­tui­hin osiin — mut­ta Ruot­sis­sa muu­ten­kin inves­toi­daan, Suo­mes­sa säästetään.

  12. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Ryh­dit­tö­mät polii­tik­kom­me ovat pakol­lis­ten, mut­ta kipeit­ten raken­ne­muu­tos­ten edes­sä kau­his­tu­nei­na jäy­kis­ty­neet suolapatsaiksi.

    He odot­ta­vat, että jos­ta­kin ulko­puo­lel­ta tuli­si pelas­ta­va enke­li, joka pääs­täi­si pahasta.

    Tai sit­ten vii­sas­te­le­vat glo­baa­lis­sa talou­des­sa toi­mi­mat­to­mas­ta key­ne­si­läi­ses­tä lisä­ve­lan otosta.
    ‘snip’

    Mis­tä löy­tyi­si­vät ne Ris­to Rydin kal­tai­set isän­maa­nys­tä­vät, jot­ka aset­tai­si­vat maan edun oman etun­sa edelle?
    ‘snip’

    Uur­nil­la tavataan!

    Sep­po Korppoo
    Omil­laan jo 20 vuot­ta toi­meen tul­lut yrit­tä­jä, joka ei juu­ri­kaan uskal­la luot­taa mui­hin kuin itseensä 

    Mik­si pysäh­tyä Rytiin? Men­nään vaik­ka Snell­man­niin saak­ka, hän­hän antoi näkä­vuo­si­na ihmis­ten kuol­la näl­kään mie­luim­min kun oli­si osta­nut vil­jaa. Se oli suoraselkäisyyttä!

    Tuh­ka­uur­nil­la­ko ajat­te­lit tavata?

  13. Juho Laa­tu: Onko sinul­la kan­ta Hel­sin­gin, Espoon ja Tam­pe­reen saa­miin mil­jar­di­luo­kan pai­kal­li­sen rai­de­lii­ken­teen tukiai­siin valtiolta?

    Tuos­ta teks­tis­tä saa sen kuvan, että kan­na­tat alue­tu­kia kes­kuk­siin sil­lä perus­teel­la, että pidät “raken­teen hajau­tu­mi­sen” vält­tä­mis­tä niin tär­keä­nä, että val­tion tulee­kin ohja­ta täl­lai­sil­la kal­liil­la (koko Suo­men kus­tan­ta­mil­la) hak­keil­la kehi­tys pois maa­kun­nis­ta, koh­ti kes­kus­to­ja. (Tätä kai Sipi­lä kut­sui “sin­ne­mä­ki­läi­syy­dek­si”.)

    Koko Suo­men kus­tan­ta­mil­la sii­nä mie­les­sä, että kas­vu­kes­kuk­sil­la oli­si varaa nii­hin ihan itse, jos nii­den raho­ja ei kupat­tai­si syr­jä­seu­tu­jen ihmis­ten hen­gis­sä pitä­mi­sik­si. Nyt kun kuo­le­via kun­tia tue­taan PK-seu­dun ja Tam­pe­reen rahoil­la, näil­lä ei ole itsel­lään varaa inves­toi­da itseensä.

    (Oikeas­ti oli­si, kos­ka Hel­sin­ki kyl­lä saa hal­val­la rahaa itse­kin mark­ki­noil­ta, eikä sii­hen val­tio­ta tar­vi­ta väliin.)

  14. Mil­lä perus­teel­la ja/tai las­ku­kaa­val­la rahan “vai­ku­tus” on suu­rem­pi kuin raha­sum­man nimel­li­nen arvo (esim. kolminkertainen)?

    1. Ker­roin­vai­ku­tus tulee sii­tä, että jos val­tio raken­taa tien ja palk­kaa väkeä, tuo väki käyt­tää rahaan­sa kulut­ta­ji­na, mikä joh­taa sii­hen, että hei­dän lisään­ty­neen kulu­tuk­sen­sa varaan syn­tyy työ­paik­ko­ja, joka taas syn­nyt­tää lisää kulu­tus­ta ja taas vähän vähem­män lisää työ­paik­ko­ja ja niin edel­leen. Toi­mii siis, kun on työttömyyttä.

  15. Sepi: Koko Suo­men kus­tan­ta­mil­la sii­nä mie­les­sä, että kas­vu­kes­kuk­sil­la oli­si varaa nii­hin ihan itse, jos nii­den raho­ja ei kupat­tai­si syr­jä­seu­tu­jen ihmis­ten hen­gis­sä pitä­mi­sik­si. Nyt kun kuo­le­via kun­tia tue­taan PK-seu­dun ja Tam­pe­reen rahoil­la, näil­lä ei ole itsel­lään varaa inves­toi­da itseensä.

    (Oikeas­ti oli­si, kos­ka Hel­sin­ki kyl­lä saa hal­val­la rahaa itse­kin mark­ki­noil­ta, eikä sii­hen val­tio­ta tar­vi­ta väliin.)

    Tar­koi­tat­ko tuol­la esim. sitä, että kun­tien tulo­ja tasaa­vas­ta val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mäs­tä oli­si luo­vut­ta­va? Minus­ta se on ihan luon­te­vaan tulon­ta­saus­ta sii­nä mis­sä muu­kin rik­kaim­pien mak­sa­mien vero­ra­ho­jen käyt­tö köy­him­pien suo­ma­lais­ten hyväk­si. Vai pitäi­si­kö hel­sin­ki­läi­sil­le köy­hil­le tur­va­ta parem­mat pal­ve­lut kuin jorois­lai­sil­le köy­hil­le sik­si, että sat­tu­vat asu­maan samas­sa kun­nas­sa kuin Suo­men rikkaimmat?

    Hal­li­tuk­sen ehdo­tus tar­koit­taa sitä, että jat­kos­sa muun Suo­men veron­mak­sa­jat (ml. noi­den aluei­den köy­hät), mak­sa­vat jat­kos­sa suu­rim­pien kau­pun­kien asuk­kai­den (ml. rik­kaim­mat) pai­kal­lis­lii­ken­net­tä. Tämä ei voi olla oikein, pait­si jos kan­nat­taa “sin­ne­mä­ke­läi­syyt­tä” (eli koko Suo­men raho­jen käyt­tä­mis­tä eri­tyi­ses­ti kes­kus­kau­pun­kien kas­vun ja elin­ta­son hyväsksi).

    Jos haluat pois­taa val­tio­no­suus­jär­jes­tel­män, sii­tä voi puhua erik­seen, mut­ta se ei ole jär­ke­vä perus­te lait­taa jorois­lai­set mak­sa­maan hel­sin­ki­läis­ten työmatkat.

    1. Tai­ta­vat val­tion mak­sa­mat jouk­ko­lii­ken­ne­tuet olla haja-asu­tusa­lueil­la hen­keä koh­den suu­rem­mat kuin Helsingissä.

    2. Tai­ta­vat val­tion mak­sa­mat jouk­ko­lii­ken­ne­tuet olla haja-asu­tusa­lueil­la hen­keä koh­den suu­rem­mat kuin Helsingissä.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ker­roin­vai­ku­tus tulee sii­tä, että jos val­tio raken­taa tien ja palk­kaa väkeä, tuo väki käyt­tää rahaan­sa kulut­ta­ji­na, mikä joh­taa sii­hen, että hei­dän lisään­ty­neen kulu­tuk­sen­sa varaan syn­tyy työ­paik­ko­ja, joka taas syn­nyt­tää lisää kulu­tus­ta ja taas vähän vähem­män lisää työ­paik­ko­ja ja niin edel­leen. Toi­mii siis, kun on työttömyyttä. 

    Toi­saal­ta aika pal­jon tuo­tan­toa on vajaa­ka­pa­si­tee­til­la ja kulu­tus voi kas­vaa ilman, että tar­vit­see pal­ka­ta lisää ihmi­siä. Tosin on asias­sa sekin puo­li, että ne yri­tyk­set ovat koh­ta enti­siä yri­tyk­siä, joi­den tuot­tei­ta ei mene riit­tä­väs­ti kaupaksi.

  17. Las­ku­tai­toi­sil­le pik­ku pähkinä:

    Jos on sto­kas­ti­nen ensim­mäi­sen ker­ta­lu­vun line­aa­ri­nen dif­fe­rens­siyh­tä­lö, johon liit­tyy yhden yksi­kön kokoi­nen satun­naiss­hok­ki perio­dil­la nol­la, niin kuin­ka mon­ta perio­dia menee että sen vai­ku­tus sys­tee­mis­tä hävi­ää? Jos vii­väs­te­tyn muut­tu­jan ker­roin on 0.8 niin mikä on tuon sho­kin kokonaisvaikutus?

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ker­roin­vai­ku­tus tulee sii­tä, että jos val­tio raken­taa tien ja palk­kaa väkeä, tuo väki käyt­tää rahaan­sa kulut­ta­ji­na, mikä joh­taa sii­hen, että hei­dän lisään­ty­neen kulu­tuk­sen­sa varaan syn­tyy työ­paik­ko­ja, joka taas syn­nyt­tää lisää kulu­tus­ta ja taas vähän vähem­män lisää työ­paik­ko­ja ja niin edel­leen. Toi­mii siis, kun on työttömyyttä.

    Ja seu­raa­vi­na vuo­si­na, sen käl­keen kun se “tie” on raken­net­tu, sen var­res­sa ole­vat hok­saa­vat, että maa­li­ky­lil­tä saa pik­kui­sen syr­jäs­sä­kin asues­sa parem­paa toi­meen­tu­loa, mikä hel­pot­taa seu­raa­van nousu­kau­den työ­voi­ma­pu­laa. Vie­lä enem­män syr­jäs­sä ole­vat hok­saa­vat myös muut­taa suo­raan “tien” var­teen, mikä sekin rin­ta­mai­den työ­voi­ma­pu­laa helpottaa.

    Talou­del­li­nen toi­me­liai­suus lisääntyy.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tai­ta­vat val­tion mak­sa­mat jouk­ko­lii­ken­ne­tuet olla haja-asu­tusa­lueil­la hen­keä koh­den suu­rem­mat kuin Helsingissä.

    Nyt tar­vit­tai­siin joi­tain nume­roi­ta, tuen koh­tei­ta ja tuen syi­tä pöy­tään. Tämä suun­ni­tel­tu mil­jar­di­luo­kan tuki kes­kus­kau­pun­geil­le on aina­kin aika vai­kea tänä vuon­na ylittää.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tai­ta­vat val­tion mak­sa­mat jouk­ko­lii­ken­ne­tuet olla haja-asu­tusa­lueil­la hen­keä koh­den suu­rem­mat kuin Helsingissä.

    Mak­saa­ko val­tio jouk­ko­lii­ken­ne­tu­kea sil­loin­kin, kun sitä ei ole ollen­kaan? Mei­dän kun­nas­sa kul­ke­vat enää vain kou­lu­bus­sit, nii­den tuki kai tulee koulutusmomentilta?

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mis­tä mil­jar­di­tues­ta oikein puhut?

    Tar­koi­tan Hel­sin­gin, Espoon ja Tam­pe­reen pai­kal­li­sil­le rai­de­lii­ken­ne­hank­keil­le sun­ni­tel­tua tukea. En tie­dä tark­kaa sum­maa, mut­ta puhuin mil­jar­di­luo­kan tues­ta, kos­ka polii­ti­kot ovat täl­lais­ta ilmai­sua käyt­tä­neet. Käsit­tääk­se­ni jää­dään alle yhden mil­jar­din, mut­ta pyö­ris­tet­ty­nä ollaan lähem­pä­nä yhtä kuin nol­laa miljardia.

  22. Mik­si vain lii­ken­nein­fra on nos­tet­tu esiin vies­teis­sä? Mihin on unoh­det­tu jo monen laman aika­na hyväk­si kons­tik­si todet­tu asuntotuotanto?

    Eli ATT, VVO ja mitä nii­tä onkaan raken­ta­maan vuo­kra-asun­to­ja paik­ka­kun­nil­le, jois­sa on pulaa vuo­kra-asun­nois­ta. Mate­ri­aa­lit toi­vot­ta­vas­ti tule­vat pää­osin edel­leen Suo­mes­ta ja jos vie­lä joten­kin saa­tai­siin pää­osin suo­ma­lai­sia rak­sa­nai­sia- ja mie­hiä työ­maal­le, niin pal­kat­kin jäi­si­vät elvyt­tä­mään koti­maan talout­ta. Kaa­voi­tet­tu­ja tont­te­ja aina­kin Hel­sin­gis­tä löytyy.

    Asun­toi­hin kyt­ket­täi­siin lähes 0‑korkoinen pit­kä­ai­kai­nen lai­noi­tus, niin vuo­kra­ta­so­kin jäi­si kohtuulliseksi.

    Ja vie­lä, unoh­ta­kaa esteet­tö­myys­vaa­ti­muk­set kai­kis­ta asun­nois­ta, poh­ja­ker­ros riit­tää. Ei väes­tön­suo­jia, eikä mitään kes­ki­ko­ko­vaa­ti­mus­ta. Ei val­ta­via yhteis­ti­lo­ja, eikä kal­lii­ta pysä­köin­ti­rat­kai­su­ja. Sii­nä resep­ti edul­li­sem­paan asun­to­tuo­tan­toon tähän hätään.

  23. Sepi: Koko Suo­men kus­tan­ta­mil­la sii­nä mie­les­sä, että kas­vu­kes­kuk­sil­la oli­si varaa nii­hin ihan itse, jos nii­den raho­ja ei kupat­tai­si syr­jä­seu­tu­jen ihmis­ten hen­gis­sä pitä­mi­sik­si. Nyt kun kuo­le­via kun­tia tue­taan PK-seu­dun ja Tam­pe­reen rahoil­la, näil­lä ei ole itsel­lään varaa inves­toi­da itseensä. 

    Suo­men van­hus­väes­tö asuu joka tapauk­ses­sa jos­sa­kin. Minus­ta on hyvä mal­li, että van­hus­väes­tö muu­toin­kin siir­tyi­si aavis­tuk­sen sivuun työ­paik­ka­kes­kit­ty­mis­tä. Se hel­pot­tai­si kaik­kien elä­mää. Haluai­sit­ko kaik­ki mah­dol­li­set väes­tö­ryh­mät kil­pai­le­maan samois­ta asun­nois­ta ja muis­ta niu­kois­ta resurs­seis­ta kuten lii­ken­ne­väy­lis­tä. Ei lie­ne kau­ka­na myös­kään tilan­ne, että pää­kau­pun­ki on lii­an kal­lis muul­le Suo­mel­le eikä toisinpäin.

  24. Miten Hel­sin­ki rahoit­tai­si vuokra-asuntotuotantoa?

    Hel­sin­ki omis­taa 3500 yksit­täis­tä asun­toa eri puo­lil­la kau­pun­kia, yksit­täi­sis­sä taval­li­sis­sa talo­yh­tiöis­sä. Aika monet näis­tä tai­taa olla vuo­krat­tu nykyi­sil­le tai enti­sil­le kau­pun­gin työn­te­ki­jöil­le. Tämän lisäk­si on kym­men­ker­tai­nen mää­rä mui­ta vuo­kra-asun­to­ja, kai­ke­ti ara­va­poh­jal­ta rahoitettuja.

    Jos ole­te­taan näi­den 3500 asun­non kes­ki­kook­si 40 m² ja arvok­si 4000 €/m2, niin täs­sä asun­to­kan­nas­sa on kau­pun­gil­la rahaa kiin­ni 560 mil­joo­naa euroa! 

    Uuden raken­net­ta­van vuo­kra­ta­lon rahoi­tus 20 % omaa pää­omaa ja 80 % edul­lis­ta lai­naa. Kau­pun­ki hank­kii tämän 20 % myy­mäl­lä vuo­sit­tai­seen raken­ta­mis­tar­pee­seen näh­den tar­vit­ta­van mää­rän em. 3500 asun­nos­ta. Täl­lä tavoin yksi nykyi­nen (eli myy­tä­vä) asun­to muut­tuu vii­dek­si uudek­si vuo­kra-asun­nok­si! Pien­ten asun­to­jen kaup­pa käy hyvin Hel­sin­gis­sä ja hin­nat ovat kor­keat. Myin itse juu­ri yhden yksiön yhdes­sä päi­väs­sä hyvään hintaan.

    Kala­sa­ta­maan, Jät­kä­saa­reen jne. on halut­taes­sa kau­pun­gin jo omis­ta­mil­le ton­teil­le muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa mah­dol­lis­ta käyn­nis­tää 500‑1000 vuo­kra-asun­non raken­ta­mi­nen. Ei kun duu­na­rit kor­tis­tos­ta hommiin.

    Tämä on erin­omai­sen kan­nat­ta­vaa inves­toi­mis­ta kau­pun­gin ja koko maan kan­nal­ta. Pää­omaa ei sitou­du aiem­paa enem­pää, saa­daan uusia koh­tuu­hin­tai­sia vuo­kra-asun­to­ja (ja teh­kää­kin pää­osin nii­tä pie­niä!), joi­ta esim. pie­ni­palk­kai­set jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät ovat vail­la. Ja ennen kaik­kea syn­tyy tuot­ta­vaa työtä. 

    Pal­jon­ko oli­si kerroinvaikutus?

    1. Hel­sin­gin asun­to­han­kin­ta Oy ei val­tion vaa­ti­muk­ses­ta saa myy­dä asun­to­jaan lain­kaan. Tämä on taas yksi esi­merk­ki sii­tä, miten jul­ki­sen sek­to­rin toi­min­taa Suo­mes­sa kahlehjitaan.

  25. Juho Laa­tu:Hal­li­tuk­sen ehdo­tus tar­koit­taa sitä, että jat­kos­sa muun Suo­men veron­mak­sa­jat (ml. noi­den aluei­den köy­hät), mak­sa­vat jat­kos­sa suu­rim­pien kau­pun­kien asuk­kai­den (ml. rik­kaim­mat) paikallisliikennettä.

    Tar­koi­tat “mak­sa­mi­sel­la” var­maan­kin sitä, että maa­seu­tu ei saa enää suh­teel­li­ses­ti ihan yhtä pal­jon pk-seu­dul­ta kupat­ta­vis­ta vero­ra­hois­ta kuin aikai­sem­min. Suo­raan­han muun Suo­men veron­mak­sa­jat eivät mak­sa yhtään mitään pks-seu­dul­le, vaan val­tion raha­vir­rat kul­ke­vat pää­kau­pun­gis­ta muu­al­le maahan.

  26. Sylt­ty: Tar­koi­tat “mak­sa­mi­sel­la” var­maan­kin sitä, että maa­seu­tu ei saa enää suh­teel­li­ses­ti ihan yhtä pal­jon pk-seu­dul­ta kupat­ta­vis­ta vero­ra­hois­ta kuin aikai­sem­min. Suo­raan­han muun Suo­men veron­mak­sa­jat eivät mak­sa yhtään mitään pks-seu­dul­le, vaan val­tion raha­vir­rat kul­ke­vat pää­kau­pun­gis­ta muu­al­le maahan. 

    Pal­jon tuos­ta raha­vir­ras­ta jää jäl­jel­le jos sii­tä puh­dis­te­taan elin­kei­no­tu­ki (maa­ta­lous­tuet yms) ja väes­tö­ra­ken­teen ero. Oli­si edul­lis­ta, että myös sai­rau­det sai­ras­te­taan muu­al­la kuin työ­paik­ka­kes­kit­ty­mis­sä. Tämä siis syy­nä ei seu­rauk­se­na. Ole­te­taan, että ihme­pa­ran­tu­mi­sia ei tapah­du. Onko väes­tö- ja sai­ras­ta­vuus­ra­ken­ne raha­vir­taa pks-seu­dul­ta maa­seu­dul­le selit­tä­vä vai onko kysees­sä anomalia?

  27. Sep­po Korp­poo: Mis­tä löy­tyi­si­vät ne Ris­to Rydin kal­tai­set isän­maa­nys­tä­vät, jot­ka aset­tai­si­vat maan edun oman etun­sa edelle?

    Mei­naat, että Ryti, joka vas­tus­ti Suo­men pan­kin pää­joh­ta­ja­na ennen sotia val­tion lai­nan­ot­toa ase­han­kin­to­jen rahoit­ta­mi­sek­si, vaik­ka sodan uhka oli näh­tä­vis­sä hyvis­sä ajoin ennen Tal­vi­so­dan alkua, on mie­les­tä­si seu­rat­ta­va esi­merk­ki? Sit­ten sitä jaet­tiin pahim­mil­laan ker­ran­lau­kea­via 1800-luvun Ber­dan-kivää­re­jä, kun muu­ta­kaan ei ollut. Val­tiol­la ei ollut vel­kaa, mut­ta val­tio mei­na­si laka­ta olemasta.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin asun­to­han­kin­ta Oy ei val­tion vaa­ti­muk­ses­ta saa myy­dä asun­to­jaan lain­kaan. Tämä on taas yksi esi­merk­ki sii­tä, miten jul­ki­sen sek­to­rin toi­min­taa Suo­mes­sa kahlehjitaan.

    Nämä on ihmis­ten teke­miä pää­tök­siä (eivät luon­non­la­ke­ja) ja nii­tä voi­daan muut­taa, jos on tah­toa ja päät­tä­jiä jot­ka pys­ty­vät muu­tok­seen. Mik­si val­tio vas­tus­tai­si myyntejä?

  29. Juho Laa­tu: Onko sinul­la kan­ta Hel­sin­gin, Espoon ja Tam­pe­reen saa­miin mil­jar­di­luo­kan pai­kal­li­sen rai­de­lii­ken­teen tukiai­siin valtiolta? 

    On se kum­ma, että pai­kal­lis­ten hank­kei­den tuke­mi­nen sopii sil­loin, kun raken­ne­taan jotain lähes tar­pee­ton­ta jon­ne­kin huit­sin­ne­va­daan, mut­ta kun raken­ne­taan jotain, jos­ta on hyö­tyä sadoil­le tuhan­sil­le ihmi­sil­le, tukea ei sai­si antaa, kos­ka koh­de on isos­sa kau­pun­gis­sa tai, vie­lä kama­lam­paa, Helsingissä.

    Minus­ta val­tion tuis­ta hank­keil­le pitäi­si päät­tää ensi­jai­ses­ti sil­lä perus­teel­la, kuin­ka hyö­dyl­li­nen han­ke on. Jos hank­keen hyö­dyt ovat pie­nem­mät kuin kus­tan­nuk­set, tukea ei anneta.

  30. Sylt­ty: Tar­koi­tat “mak­sa­mi­sel­la” var­maan­kin sitä, että maa­seu­tu ei saa enää suh­teel­li­ses­ti ihan yhtä pal­jon pk-seu­dul­ta kupat­ta­vis­ta vero­ra­hois­ta kuin aikai­sem­min. Suo­raan­han muun Suo­men veron­mak­sa­jat eivät mak­sa yhtään mitään pks-seu­dul­le, vaan val­tion raha­vir­rat kul­ke­vat pää­kau­pun­gis­ta muu­al­le maahan.

    En vii­tan­nut kun­tien eri tasoi­siin val­tio­no­suuk­siin (joi­ta sinä ehkä tar­koi­tat “kup­pa­mi­sel­la”). Hal­li­tus vii­lai­lee noi­ta tasaa­via val­tio­no­suuk­sia­kin suu­ria kun­tia suo­si­vik­si, mut­ta sitä en siis tarkoittanut.

    Tar­koi­tin sitä, että val­tion kas­sas­ta, jota kar­tu­te­taan kaik­kien suo­ma­lais­ten vero­va­roil­la, mak­se­taan nyt kol­men suu­ri­man kau­pun­gin sisäi­set hank­keet. Tätä voi kut­sua alue­tuek­si, tai Jorois­ten noil­le kol­mel­le kau­pun­gil­le (Hel­sin­ki, Espoo, Tam­pe­re) anta­mak­si tuek­si. Kyse on yhdes­tä kes­kus­kun­tia suo­si­vias­ta hal­li­tuk­sen pää­tök­ses­tä. Nii­tä elvy­te­tään, mui­ta ei.

    Muun Suo­men (ja osin Hel­sin­gin­kin) veron­mak­sa­jat mak­sa­vat Hel­sin­kiin val­tion vir­ka­mies­ten pal­kat, oop­pe­ran tuet, edus­kun­nan yms.

    Val­tio­no­suuk­sia köy­hät kun­nat saa­vat enem­män kuin rik­kaat kun­nat. Ehkä pidät täl­lais­ta tulo­jen tasaa­mis­ta, progres­sii­vis­ta vero­tus­ta yms. “rik­kai­den kurit­ta­mis­ta” epä­rei­lu­na (“kup­paa­mi­se­na”?), minä en.

  31. OS kir­joit­taa edel­lä: “Ei kui­ten­kaan voi läh­teä aja­tuk­ses­ta, että maas­sa ei kye­tä ratio­naa­li­seen rahan­käyt­töön ja sik­si on par­fem­pi pitää kan­san­ta­lous lamassa.”

    Lait­ta­mat­to­mas­ti sanottu!

    Hyvä kysy­mys: Kuka sit­ten maas­sa kyke­ni­si ratio­naa­li­seen rahankäyttöön?

    Vas­taus 1:

    On suo­ras­taan per­vers­siä kuvi­tel­la, että polii­tik­kom­me ja jul­ki­sen val­lan byro­kraa­tit voi­si­vat muut­tua ins­tant-exper­teik­si kan­nat­ta­vien inves­toin­tien tekemisessä.

    Tämä poruk­ka on jo velak­si tois­ten piik­kiin teh­nyt sato­jen mil­jar­dien hukka-investoinnit. 

    Nyt tämä peli pitää vihel­tää poik­ki, sil­lä maan velan­hoi­to­ku­lut ovat jo nous­seet suu­rem­mik­si kuin puolustusmenot!

    Vas­taus 2: 

    Aina­kin puo­let lii­ke­ne­vis­tä varois­ta pitää sat­sa­ta suo­raan PK-sek­to­rin kil­pai­lu­ky­vyn ja toi­min­tae­del­ly­tys­ten parantamiseen.

    Loput rahat annet­ta­va suo­raa hädäs­sä ole­vien suo­ma­lais­ten aut­ta­mi­seen, ilman, että byro­kraa­tit ja polii­ti­kot vetä­vät pro­sent­te­ja välistä.

    Suo­mes­ta pitää teh­dä inves­toin­ti­pa­ra­tii­si, jon­ne suo­ras­taan ryn­nä­tään inves­toi­maan ja työllistämään.

    Täs­sä voi­si mit­ta­ri­na toi­mia vaik­ka se, että Suo­men telak­koi­hin voi taas inves­toi­da suo­ma­lai­nen­kin per­he, sak­sa­lai­sen sijaan.

    Toi­se­na mit­ta­ri­na oli­si se, että kuin­ka mon­ta jul­ki­sen val­lan edus­ta­jaa on pakol­li­ses­sa raken­ne­muu­tok­ses­sa jal­kau­tet­tu hands-on van­hus­ten­hoi­toon tai vaih­toeh­toi­ses­ti menes­ty­väk­si yrittäjäksi.

    Jos polii­ti­kot, byro­kraa­tit, mukaan lukien kol­mi­kan­ta, edel­leen­kin kiel­täy­ty­vät pakol­li­ses­ta raken­ne­muu­tok­ses­ta, sit­ten puo­let heis­tä pitää lait­taa jaka­maan lei­pää aiheut­ta­mil­leen leipäjonoille. 

    Sep­po Korppoo
    Hands-on yrit­tä­jä, joka on 20 vuot­ta teh­nyt kan­nat­ta­via investointeja

  32. Juho Laa­tu: mik­si ihmees­sä jorois­lais­ten pitää kus­tan­taa vero­ra­hoil­laan Espoon ja Hel­sin­gin pai­kal­lis­lii­ken­ne? Sin­ne­mä­ki­läi­syy­tä­kö tämä on?

    Aivan yhtä hyvin voi kysyä, mik­si espoo­lais­ten ja hel­sin­ki­läis­ten pitäi­si kus­tan­taa Jorois­ten pal­ve­lut, sil­lä emme­hän me nii­tä käytä.

  33. max: Pal­jon tuos­ta raha­vir­ras­ta jää jäl­jel­le jos sii­tä puh­dis­te­taan elin­kei­no­tu­ki (maa­ta­lous­tuet yms) ja väes­tö­ra­ken­teen ero.

    Niin tämä on taas tämä ikiliikkuja.

    - Hel­sin­ki vie mui­den verorahat!
    — No ei kyl­lä vie, kun val­tion rahat vir­taa­vat siel­tä poispäin
    — Ei pidä paikkaansa
    — (osoi­te­taan kaa­vioil­la ja veroil­la että pitää paikkana)
    — No sehän on ihan oikein kos­ka [insert seli­tys, maa­seu­dul­la on mum­mo­ja, ei töi­tä yms]!

    (kuluu pie­ni hetki)
    — Hel­sin­ki vie mui­den verorahat!
    ja koko hom­ma alkaa alusta

    Tämä seli­tys­ten evol­voi­tu­mi­nen läh­tö­pis­tees­tä Hesa vie kaik­kein vero­ra­hat -> mum­mo­jen takia onkin ihan oikein että muut kup­paa­vat pk-seu­tua on täs­sä­kin blo­gis­sa näh­ty mon­ta moni­tuis­ta kertaa 😉

  34. Juho Laa­tu: Yksin­ker­tai­nen vel­kael­vy­tys on jo kokeiltu. 

    Mis­säs välis­sä näin on pääs­syt tapahtumaan?
    Mis­sä välis­sä on täs­sä lamas­sa hävin­nyt­tä yksi­tyis­tä kysyn­tää kor­vat­tu julkisella?

  35. Sylt­ty: Tämä seli­tys­ten evol­voi­tu­mi­nen läh­tö­pis­tees­tä Hesa vie kaik­kein vero­ra­hat -> mum­mo­jen takia onkin ihan oikein että muut kup­paa­vat pk-seu­tua on täs­sä­kin blo­gis­sa näh­ty mon­ta moni­tuis­ta kertaa

    Minun mie­les­tä­ni ei juu­ri voi siis teh­dä saman­kal­tais­tus­ta mum­mo = muut. On erin­omais­ta jos mum­mot asu­vat edul­li­sil­la seu­duil­la. Eten­kin jos teke­vät niin omas­ta tah­dos­taan. Mum­mot jot­ka asu­vat poik­keuk­sel­li­sen han­ka­las­sa pai­kas­sa (pal­vel­ta­vak­si ja huol­let­tavk­si) huk­ku­ne­vat suu­reen massaan.

  36. N: Minus­ta val­tion tuis­ta hank­keil­le pitäi­si päät­tää ensi­jai­ses­ti sil­lä perus­teel­la, kuin­ka hyö­dyl­li­nen han­ke on. Jos hank­keen hyö­dyt ovat pie­nem­mät kuin kus­tan­nuk­set, tukea ei anneta.

    Aivan. Tämän lisäk­si tuen pitäi­si olla tas­a­puo­lis­ta. Jos pää­kau­pin­ki­seu­dun pai­kal­lis­lii­ken­net­tä tue­taan yhtei­sis­tä varois­ta, pitäi­si vas­taa­via tukia olla tar­joil­la myös muille.

    Tus­kin asia vie­lä ihan niin­kään on, että suu­rim­pia kau­pun­ke­ja syr­jäi­sem­mät seu­dut oli­si pää­tet­ty puris­taa kuviin ja asuk­kaat siir­tää kau­pun­kei­hin. Vih­rei­den kom­men­tit ovat tosin anta­neet viit­tei­tä sii­tä, että vih­reis­sä aja­tel­tai­siin näin.

  37. N: Aivan yhtä hyvin voi kysyä, mik­si espoo­lais­ten ja hel­sin­ki­läis­ten pitäi­si kus­tan­taa Jorois­ten pal­ve­lut, sil­lä emme­hän me nii­tä käytä.

    Tuo­hon on ole­mas­sa help­po vas­taus. Sik­si että Suo­mes­sa rik­kaim­mat tapaa­vat kus­tan­taa osan köy­him­pien saa­mis­ta pal­ve­luis­ta. Eikö tämä ole Suo­mes­sa aika ylei­ses­ti hyväk­syt­ty periaate?

  38. ano­nyy­mi: Mis­säs välis­sä näin on pääs­syt tapahtumaan?

    Olem­me kas­vat­ta­neet vel­kaam­me kai jo koko laman ajan, jota on jo kes­tä­nyt mon­ta vuot­ta (kah­dek­san jon­kun tul­kin­nan mukaan). Velak­si on siis jo elet­ty pit­kään. En osaa sanoa, mitä kaik­kia osia tuos­ta vela­no­tos­ta hal­li­tus on kut­su­nut elvytykseksi.

    OS ei perus­tel­lut, mik­si nyt otet­ta­va lisä­vel­ka aut­tai­si mei­tä joten­kin oleel­li­ses­ti parem­min kuin nuo jo aiem­min ote­tut velat. Tai ehkä hän ajat­te­li, että aiem­paa sel­väs­ti suu­rem­pi velan­ot­to aut­tai­si. Tie­dä häntä.

    Mis­sä välis­sä on täs­sä lamas­sa hävin­nyt­tä yksi­tyis­tä kysyn­tää kor­vat­tu julkisella?

    En osaa sanoa kuin­ka suu­ri osa elvyt­tä­väs­tä toi­min­nas­ta on ohjau­tu­nut jul­ki­sel­le, ja kuin­ka pal­jon yksi­tyi­sel­le puo­lel­le. Pal­kat on mak­set­tu sovi­tun euro­mää­räi­si­nä, pie­nin koro­tuk­sin­kin, koko laman ajan. Mark­ka-aika­na valuut­ta oli­si deval­voi­tu­nut. Tätä kor­kei­den palk­ko­jen mak­sa­mis­ta voi pitää myös elvy­tyk­se­nä. Se on koh­dis­tu­nut sekä yksi­tyi­sel­le että jul­ki­sel­le puolelle.

    Minun vaih­toeh­to­ni kas­va­val­le elvy­tyk­sel­le on suun lait­ta­mi­nen säk­kiä myö­ten. Kel­lu­van mar­kan aika­na palk­ka­ta­som­me oli­si jo las­ke­nut suh­tees­sa toi­siin mai­hin kil­pai­lu­ky­kym­me las­kun myö­tä. Jotain saman­lais­ta siis kai­pai­sin, lisä­ku­lu­tuk­sen suun­nit­te­lun ja palk­ko­jen hitaan nousun sijaan. Kivaa on vie­lä niil­lä, joil­la on töi­tä, mut­ta joku jou­tuu jos­kus mak­sa­maan tämän­kin kulu­tus­juh­lan laskut.

  39. Juho Laa­tu:

    Muun Suo­men (ja osin Hel­sin­gin­kin) veron­mak­sa­jat mak­sa­vat Hel­sin­kiin val­tion vir­ka­mies­ten pal­kat, oop­pe­ran tuet, edus­kun­nan yms. 

    Eikö tuo­ta ole ihan tutkittukin? 

    Val­tion työn­te­ki­jöis­tä muu­ten noin 61% on Uuden­maan ulko­puo­lel­la. Uudel­la­maal­la asuu 31% suo­ma­lai­sis­ta ja on 39% val­tion työn­te­ki­jöis­tä. Ei ehkä ihan koh­tuu­ton­ta, kun ottaa huo­mioon sen, että val­tion kes­kus­hal­lin­toa ei voi käy­tän­nös­sä hajaut­taa pit­kin maa­ta, jos halu­taan, että kus­tan­nuk­set eivät kas­va kohtuuttomasti.

    Val­tion menot asu­kas­ta koh­ti maa­kun­nit­tain ovat aika tasai­ses­ti jakau­tu­neet, eikä Uut­ta­maa­ta ja Hel­sin­kiä miten­kään suo­si­ta, sil­lä muis­taak­se­ni val­tion menot/asukas oli­vat tääl­lä hie­man kes­kiar­von ala­puo­lel­la sii­tä huo­li­mat­ta, että tääl­lä on val­tion kes­kus­hal­lin­to. Eni­ten rahaa asu­kas­ta koh­ti val­tio käyt­tää Itä- ja Pohjois-Suomessa.

    Tun­tuu sil­tä, että välil­lä muu­al­la Suo­mes­sa unoh­de­taan, että kau­pun­geis­sa ja eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gis­sä ja sen ympä­ris­tös­sä asuu aika pal­jon ihmi­siä. Suo­men kym­me­nes­sä suu­rim­mas­sa kau­pun­gis­sa asuu 39% väes­tös­tä ja 20 suu­rim­mas­sa kau­pun­gis­sa asuu yli puo­let suo­ma­lai­sis­ta. Ehkä ihmi­sil­tä puut­tuu kyky hah­mot­taa luku­jen suu­ruuk­sia? Pel­käs­tään Hel­sin­gis­sä asuu 11% suo­ma­lai­sis­ta, kun Joroi­sis­sa asuu 0.1% koko väes­tös­tä. Emme­kö me hel­sin­ki­läi­set­kin ole sen­tään suo­ma­lai­sia, joi­ta pitäi­si koh­del­la tasapuolisesti?

    Ehkä pie­ni las­ku­toi­mi­tus aut­taa hah­mot­ta­maan suu­ruus­luok­kia. Kuvi­tel­laan, että val­tio pis­täi­si mil­jar­din pää­kau­pun­ki­seu­dun lii­ken­ne­hank­kei­siin (ei muu­ten pis­tä, suu­rin osa mak­se­taan ihan itse). Se tar­koit­tai­si noin 900 euron tukea asu­kas­ta koh­ti. Kuin­ka suu­ri sum­ma pitäi­si käyt­tää Joroi­sil­la, jos tukea annet­tai­siin yhtä pal­jon asu­kas­ta koh­ti? 4.7 mil­joo­naa. Sum­ma pitäi­si kui­ten­kin jakaa vie­lä inves­toin­nin käyttöiällä.

    Ver­ra­taan­pa noi­ta luku­ja vie­lä kun­nan talous­ar­vioon. Jorois­ten kun­ta arvioi itse omien vero­tu­lo­jen­sa mää­räk­si 16 mil­joo­naa ja val­tio­no­suuk­sien mää­räk­si 12 mil­joo­naa. Hel­sin­gis­sä vero­tu­lo­ja on 2.9 mil­jar­dia, val­tio­no­suuk­sia 0.25 mil­jar­dia. Kuu­los­taa­ko reilulta?

  40. Juho Laa­tu: Tuo­hon on ole­mas­sa help­po vas­taus. Sik­si että Suo­mes­sa rik­kaim­mat tapaa­vat kus­tan­taa osan köy­him­pien saa­mis­ta pal­ve­luis­ta. Eikö tämä ole Suo­mes­sa aika ylei­ses­ti hyväk­syt­ty periaate?

    Mil­lä­hän perus­teel­la hel­sin­ki­läi­set ovat rik­kai­ta? Toki tääl­lä on suu­ri­tu­loi­sia, mut­ta myös val­ta­va mää­rä pie­ni­tu­loi­sia. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan Hel­sin­gis­sä asun­to­kun­nan käy­tet­tä­vis­sä ole­va raha­tu­lo kulu­tusyk­sik­köä koh­ti on Hel­sin­gis­sä 24122 euroa ja Joroi­sil­la 20763 euroa. Eroa on 3359 euroa, mut­ta kun ottaa huo­mioon paik­ka­kun­tien täy­sin eri­lai­sen hin­ta­ta­son (eri­tyi­ses­ti asun­nois­sa), hel­sin­ki­läi­nen on jopa köy­hem­pi. Joroi­sil­la noin sadan neliön asun­to (oma­ko­ti­ta­lo) mak­sai­si alle 100000 euroa. Hel­sin­gis­sä hal­vin­kin vas­taa­va mak­saa 230000 euroa.

    Voi­tai­siin­ko vih­doin lopet­taa tämä iän­kaik­kien Hel­sin­gin ja muun Suo­men vas­tak­kai­na­set­te­lu? Myön­täi­sit­te vih­doin, että isot kau­pun­git mak­sa­vat ison osan pal­ve­luis­ta maa­seu­dul­la ja syr­jä­seu­duil­la. Mitä me saam­me vas­ti­neek­si tuke­mi­ses­ta? Syy­tök­siä, hauk­ku­ja ja uhkailuja.

  41. N: Tun­tuu sil­tä, että välil­lä muu­al­la Suo­mes­sa unoh­de­taan, että kau­pun­geis­sa ja eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gis­sä ja sen ympä­ris­tös­sä asuu aika pal­jon ihmisiä.

    Tun­tuu sil­tä, että Hel­sin­gis­sä­kin välil­lä unoh­de­taan, että muu­al­la­kin asuu ihmi­siä. Näin esi­mer­kik­si sil­loin, kun kaik­ki val­tion lamaa tor­ju­van kas­vu­pa­ke­tin tuet pai­kal­li­sel­le lii­ken­teel­le koh­dis­te­taan kol­mel­le suu­rel­le kau­pun­gil­le, ja muut jäte­tään ilman. Kyl­lä maa­seu­dul­la Hel­sin­gin ole­mas­so­lo muis­te­taan. Luu­len että toi­seen suun­taan kiin­nos­tus on vähäisempää.

    Emme­kö me hel­sin­ki­läi­set­kin ole sen­tään suo­ma­lai­sia, joi­ta pitäi­si koh­del­la tasapuolisesti?

    Viit­taat­ko noi­hin rai­de­lii­ken­ne­tu­kiai­siin? Sii­nä tai­si­vat toi­set olla tas­a­puo­li­sem­min koh­del­tu­ja kuin toiset.

    Kuin­ka suu­ri sum­ma pitäi­si käyt­tää Joroi­sil­la, jos tukea annet­tai­siin yhtä pal­jon asu­kas­ta koh­ti? 4.7 mil­joo­naa. Sum­ma pitäi­si kui­ten­kin jakaa vie­lä inves­toin­nin käyttöiällä.

    Noin hal­li­tuk­sen juu­ri oli­si pitä­nyt las­kea. Mik­si sum­maa ei jaet­tu kai­kil­le Suo­men kun­nil­le, tai koh­dis­tet­tu muu­ten tasai­sem­min koko maahan?

    Jorois­ten kun­ta arvioi itse omien vero­tu­lo­jen­sa mää­räk­si 16 mil­joo­naa ja val­tio­no­suuk­sien mää­räk­si 12 mil­joo­naa. Hel­sin­gis­sä vero­tu­lo­ja on 2.9 mil­jar­dia, val­tio­no­suuk­sia 0.25 mil­jar­dia. Kuu­los­taa­ko reilulta?

    En osaa sanoa nois­ta luvuis­ta, mut­ta suun­ta on jär­ke­vä. Se on rei­lu ja totut­tu käy­tän­tö Suo­mes­sa, että rik­kaimm­pien vero­tu­lo­ja käy­te­tään köy­him­pien pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­seen. Tulo­ja siis tasa­taan, sekä pai­kal­li­ses­ti että val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Val­tio­no­suu­det ovat osa tätä jär­jes­tel­mää. Olet­ko tulo­jen tasaa­mis­ta vas­taan? Pitäi­si­kö Suo­mes­sa rik­kail­le tar­jo­ta rik­kai­den perus­pal­ve­lut ja köy­hil­le köy­hien perus­pal­ve­lut? ja kau­niais­lai­sil­le köy­hil­le luk­sus­pa­ve­lut ver­rat­tu­na Espoon, Hel­sin­gin ja Van­taan köy­hiin? Ja kaik­ki kas­vu­pa­ket­ti­ra­hat suu­rim­mil­le kunnille?

    1. Onko jos­sain suur­ta tar­vet­ta johon­kin pai­kal­lis­lii­ken­net­tä tuke­vaan infrain­ves­toin­tiin, rai­tei­siin siis lähin­nä? Minun tie­dos­sa­ni ei ole yhtään sel­lais­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä tuke­vaa infrain­ves­toin­tia, jos­ta pai­kal­li­nen kun­ta oli­si halu­kas mak­sa­maan 70 %. Kan­nat­taa muis­taa, että PKS:n pai­kal­lis­ju­nat mak­sa­vat infras­ta käy­vän hin­nan rata­mak­sui­na, se taas on osa HSL-sopimusta.

  42. Juho Laa­tu: Tätä kor­kei­den palk­ko­jen mak­sa­mis­ta voi pitää myös elvy­tyk­se­nä. Se on koh­dis­tu­nut sekä yksi­tyi­sel­le että jul­ki­sel­le puolelle.

    Tar­ken­nan puhei­ta­ni. Val­tion mak­sa­mia kor­kei­na pidet­ty­jä palk­ko­ja voi kut­sua elvy­tyk­sek­si. Yksi­tyis­ten mak­sa­mia (val­tion toi­mes­ta) kor­kei­na pidet­ty­jä palk­ko­ja voi kut­sua myös yri­tys­ten kur­jis­ta­mi­sek­si, vaik­ka ne ovat­kin elvy­tys­tä (= yleis­tä kulu­tus­ky­syn­tää nos­ta­via) yri­tyk­sen työntekijöille.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko jos­sain suur­ta tar­vet­ta johon­kin pai­kal­lis­lii­ken­net­tä tuke­vaan infrain­ves­toin­tiin, rai­tei­siin siis lähin­nä? Minun tie­dos­sa­ni ei ole yhtään sel­lais­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä tuke­vaa infrain­ves­toin­tia, jos­ta pai­kal­li­nen kun­ta oli­si halu­kas mak­sa­maan 70 %. Kan­nat­taa muis­taa, että PKS:n pai­kal­lis­ju­nat mak­sa­vat infras­ta käy­vän hin­nan rata­mak­sui­na, se taas on osa HSL-sopimusta.

    Kai tuos­sa hal­li­tuk­sen kas­vu­pa­ke­tis­sa ove­laa oli­kin juu­ri se, että rahal­li­nen tuki kes­kei­sil­le kau­pun­geil­le meni hel­pos­ti ja lähes kri­tii­kit­tä läpi sik­si, että muil­la kun­nil­la ei ole­kaan tar­vet­ta pai­kal­li­sil­le raideliikenneratkaisuille.

    Muut kun­nat ottai­si­vat var­mas­ti mie­lel­lään vas­taan jon­kin muun tyy­li­siä kas­vu­pa­ket­te­la. Lapin kun­nis­sa oli­si voi­nut rahoit­taa vaik­ka­pa hiihtohissejä.

    Kaik­ki kun­nat ovat var­maan­kin val­mii­ta mak­sa­maan joka tapauk­ses­sa tar­vit­se­mis­taan ja kun­nan talout­ta kohen­ta­vis­ta inves­toin­neis­ta osan myös itse, ja ovat var­mas­ti monis­sa hank­keis­sa tyy­ty­väi­siä pie­neen­kin val­tion osuu­teen. Nyt kaik­ki kas­vu­pa­ke­tin lähi­lii­ken­ne­ra­hat meni­vät suu­ril­le kau­pun­geil­le. Muruset­kin oli­si­vat olleet kovin ter­ve­tul­lei­ta monil­le noi­ta kol­mea suu­rem­mis­sa vai­keuk­sis­sa ole­vil­le kunnille.

  44. N: Val­tion työn­te­ki­jöis­tä muu­ten noin 61% on Uuden­maan ulko­puo­lel­la. Uudel­la­maal­la asuu 31% suo­ma­lai­sis­ta ja on 39% val­tion työn­te­ki­jöis­tä. Ei ehkä ihan koh­tuu­ton­ta, kun ottaa huo­mioon sen, että val­tion kes­kus­hal­lin­toa ei voi käy­tän­nös­sä hajaut­taa pit­kin maa­ta, jos halu­taan, että kus­tan­nuk­set eivät kas­va kohtuuttomasti.

    Hel­sin­gis­sä vero­tu­lo­ja on 2.9 mil­jar­dia, val­tio­no­suuk­sia 0.25 mil­jar­dia. Kuu­los­taa­ko reilulta? 

    Saan kar­keal­la las­ken­nal­la pää­kau­pun­ki­seu­dun “yli­mää­räi­sek­si” hal­lin­non kes­kit­tä­mi­se­duk­si ( ~10 % yli­pai­no val­tion työ­pai­kois­sa) hen­ki­lös­tön palk­koi­na noin puo­li miljardia.

    On mah­dol­li­suuk­sien rajois­sa, että tilan­ne on rei­lu. Vero­tu­lo­jen tasauk­sen voi näh­dä, jos niin halu­aa, ilmen­ty­mä­nä opti­maa­li­ses­ta tuet­ta­vien kan­sa­lais­ten maan­tie­teel­li­ses­tä jakau­tu­mi­ses­ta. Työ­väes­tö­hän sijait­see puo­les­taan elin­kei­no­ra­ken­teen mukai­ses­ti ja mak­saa las­kua joka tapauk­ses­sa. En näe eroa asuu­ko työl­li­nen Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa vai äetsöissä.

  45. Sylt­ty: Suo­raan­han muun Suo­men veron­mak­sa­jat eivät mak­sa yhtään mitään pks-seu­dul­le, vaan val­tion raha­vir­rat kul­ke­vat pää­kau­pun­gis­ta muu­al­le maahan.

    Vir­ka­mies­ten pal­kat? Han­kin­nat, hal­lin­nol­li­set ja ope­ra­tii­vi­set kus­tan­nuk­set val­tion virastoissa?

    1. Jos kat­so­taan val­tion tulo­ja alu­eel­li­ses­ti ja val­tion meno­ja alu­eel­li­ses­ti mukaan luet­tu­na kaik­ki pal­kat, Uudel­ta­mal­ta val­tio saa pal­jon enem­män tulo­ja kuin käyt­tää rahaa. Mitän näin itses­tään sel­vän asian ymmär­tä­mi­nen on niin vaikeata.

  46. Juho Laa­tu:

    En osaa sanoa nois­ta luvuis­ta, mut­ta suun­ta on jär­ke­vä. Se on rei­lu ja totut­tu käy­tän­tö Suo­mes­sa, että rik­kaimm­pien vero­tu­lo­ja käy­te­tään köy­him­pien pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­seen. Tulo­ja siis tasa­taan, sekä pai­kal­li­ses­ti että val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Val­tio­no­suu­det ovat osa tätä järjestelmää. 

    Muis­tu­tan edel­leen, että kaik­ki hel­sin­ki­läi­set eivät ole rik­kai­ta. Asu­mis­kus­tan­nuk­set ja ylei­nen hin­ta­ta­so huo­mioi­den Hel­sin­gis­sä pitää ansai­ta aika pal­jon enem­män, jot­ta elin­ta­so oli­si sama kuin jos­sain maaseutukunnissa.

    Iso­ja val­tion tuke­mia inves­toin­te­ja ei Hel­sin­gin seu­dul­la teh­dä lähes­kään joka vuo­si. Jos nyt vih­doin saa­daan raken­net­tua rato­ja, jot­ka oli­si pitä­nyt kan­nat­ta­vuu­den ja tar­peel­li­suu­den vuok­si raken­taa aiko­ja sit­ten, nousee hir­veä rui­ku­tus sii­tä, miten muu­ta Suo­mea sor­re­taan. Ovat­han nämä rai­de­hank­keet yhteen­sä mil­jar­dien inves­toin­te­ja, mut­ta val­tion osuus on kau­ka­na mil­jar­dis­ta, eikä sum­maa todel­la­kaan mak­se­ta tän­ne joka vuo­si. Pel­käs­tään näi­den rai­de­hank­kei­den toteut­ta­mi­nen on kym­me­nen vuo­den urak­ka, jos sekään riittää.

    Jos vie­lä pala­taan noi­hin kun­tien tuloi­hin. Joroi­sil­la 75% kun­nan tulois­ta on val­tio­no­suuk­sia, Hel­sin­gis­sä osuus on alle 10%. Jos Joroi­sil­la val­tio­no­suuk­sien osuus oli­si sama, sum­ma oli­si siel­lä 1.4 mil­joo­naa. “Yli­mää­räis­tä” on siis yli 10 mil­joo­naa. Aiem­min las­kes­ke­lin, että val­tion mil­jar­din tuki Hel­sin­gin seu­dul­le vas­tai­si 4.7 mil­joo­nan tukea Joroi­siin. Hel­sin­ki saa tuol­lai­sen mil­jar­di­po­tin ehkä ker­ran 20 vuo­des­sa, Joroi­nen saa väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na KAKSI mil­jar­di­pot­tia joka iki­nen vuosi.

    On ihan oikein, että nii­tä kun­tia, jot­ka eivät pär­jää omil­la vero­tu­loil­laan, tue­taan yhtei­sis­tä varois­ta. Mut­ta onko koh­tuul­lis­ta, että lähes puo­let kun­nan tulois­ta on val­tio­no­suuk­sia? Jat­ku­vas­ti saa kuul­la jut­tu­ja, jois­sa seli­te­tään, miten pie­net kun­nat ovat vaka­va­rai­sia ja hyviä paik­ko­ja asua. Jat­ku­vas­ti kuu­lee myös jupi­naa sii­tä, miten Hel­sin­ki vie muun Suo­men rahat ja tuot­taa pal­ve­lut tehot­to­mas­ti. Mik­si sit­ten sitä tuki­ra­haa tarvitaan?

    Oli­si­ko miten­kään mah­dol­lis­ta, että tuos­ta val­ta­vas­ta tues­ta, jon­ka Hel­sin­ki ja muut isot kau­pun­git mak­sa­vat muil­le kun­nil­le mm. pie­nem­pi­nä val­tio­no­suuk­si­na, oltai­siin edes sen ver­ran kii­tol­li­sia, että jat­ku­va Hel­sin­gin ja hel­sin­ki­läis­ten sekä mui­den kau­pun­ki­lais­ten hauk­ku­mi­nen ja arvos­te­lu lope­tet­tai­siin? Ja oli­si­ko miten­kään mah­dol­lis­ta, että kun ker­ran­kin val­tio suos­tuu tuke­maan jotain Hel­sin­gin seu­dun han­ket­ta, siel­lä muu­al­la oltai­siin iloi­sia sii­tä, että jos­kus Hel­sin­ki­kin saa jotain yli­mää­räis­tä, eikä alet­tai­si vaa­tia hyvi­tyk­se­nä lisää rahaa. Ne rai­de­hank­keet ovat kui­ten­kin “hitusen” tar­peel­li­sem­pia kuin uudet hiihtohissit.

  47. åke: Vir­ka­mies­ten pal­kat? Han­kin­nat, hal­lin­nol­li­set ja ope­ra­tii­vi­set kus­tan­nuk­set val­tion virastoissa?

    Onhan noi­ta, mut­ta val­tio kerää pis­tää pal­jon vero­ja. Pal­jon enem­män mitä se kulut­taa. Jos­tain pih­ti­pu­taal­ta ei ker­ta­kaik­ki­aan voi kerä­tä enem­pää mitä sin­ne kaa­de­taan. Koko alue oli­si kon­kurs­sis­sa sen jälkeen. 

    Ja kyl­lä tie­dän, kun lopul­ta tode­taan että raha kul­kee pis­tää pois­päin, niin sit­ten voi aina sanoa että ihan oikein. Mut­ta se ei ollut alku­pe­räi­nen väi­te. Alun­pe­rin väi­tet­tiin että Hesa vie ja muut maksaa.

  48. N: Muis­tu­tan edel­leen, että kaik­ki hel­sin­ki­läi­set eivät ole rikkaita.

    Aivan. Hel­sin­gin köy­hien, niin kuin mui­den­kin köy­hien tar­vit­se­mat perus­pal­ve­lut kus­tan­ne­taan yhteis­vas­tuul­li­ses­ti kaik­kien suo­ma­lais­ten voi­min. Ei siis niin, että hel­sin­gin köy­hil­lä oli­si oikeus käyt­tää kaik­ki hel­sin­ki­läis­ten mil­jo­nää­rien veroeu­rot, ja mui­den kun­tien köy­hät jäi­si­vät koko­naan ilman.

    Asu­mis­kus­tan­nuk­set ja ylei­nen hin­ta­ta­so huo­mioi­den Hel­sin­gis­sä pitää ansai­ta aika pal­jon enem­män, jot­ta elin­ta­so oli­si sama kuin jos­sain maaseutukunnissa.

    Ja pit­kien etäi­syyk­sien maa­kun­nis­sa pitäi­si tie­na­ta enem­män kuin Hel­sin­gis­sä, jot­ta elin­ta­so oli­si sama. Niin­kö? 😉 Minus­ta pää­sään­nön pitäi­si olla se, että hin­ta­ta­so ohjaa asu­mis­ta sin­ne, mis­sä on hyvä ja hal­pa olla ja teh­dä työ­tä. Ei siis niin, että ohjai­sim­me ihmi­siä muut­ta­maan Lap­piin, mak­sa­mal­la heil­le suu­ria kor­vauk­sia pit­kis­tä etäi­syyk­sis­tä. Sama kos­kee Helsinkiä.

    Iso­ja val­tion tuke­mia inves­toin­te­ja ei Hel­sin­gin seu­dul­la teh­dä lähes­kään joka vuo­si. Jos nyt vih­doin saa­daan raken­net­tua rato­ja, jot­ka oli­si pitä­nyt kan­nat­ta­vuu­den ja tar­peel­li­suu­den vuok­si raken­taa aiko­ja sit­ten, nousee hir­veä rui­ku­tus sii­tä, miten muu­ta Suo­mea sorretaan.

    Nor­maa­lis­ti kun­nat kus­tan­ta­vat pai­ka­lis­lii­ken­teen itse. Mik­si laman tor­jun­taan tar­koi­tet­tu kas­vu­pa­ket­ti pitäi­si ohja­ta yksi­no­maan rik­kaim­mil­le kunnille?

    On ihan oikein, että nii­tä kun­tia, jot­ka eivät pär­jää omil­la vero­tu­loil­laan, tue­taan yhtei­sis­tä varois­ta. Mut­ta onko koh­tuul­lis­ta, että lähes puo­let kun­nan tulois­ta on valtionosuuksia?

    Kat­son koh­tuu­dek­si sen, että kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le kus­tan­ne­taan yhteis­vas­tuul­li­ses­ti jok­seen­kin saman tasoi­set perus­pal­ve­lut. Ole­tan täs­sä, että useim­mat kun­nat pys­ty­vät tuot­ta­maan nuo pal­ve­lut jok­seen­kin samoin kus­tan­nuk­sin. Hel­sin­ki­läi­set jou­tu­vat mak­sa­maan yhtei­sis­tä kuluis­ta enem­män kuin jorois­lai­set, kos­ka ovat niin rik­kai­ta (kes­ki­mää­rin).

    On saman­te­ke­vää, jär­jes­tää­kö val­tio nuo rahat val­tion vero­tuk­sen kaut­ta (tulon­ta­saus­jär­jes­te­män kaut­ta) vai jotain muu­ta kautta.

    Jat­ku­vas­ti saa kuul­la jut­tu­ja, jois­sa seli­te­tään, miten pie­net kun­nat ovat vaka­va­rai­sia ja hyviä paik­ko­ja asua.

    Monet ovat vaka­va­rai­sia­kin, ja aina­kin perus­pal­ve­lut talou­del­li­ses­ti toteut­ta­via, mut­ta eivät kaikki.

    Jat­ku­vas­ti kuu­lee myös jupi­naa sii­tä, miten Hel­sin­ki vie muun Suo­men rahat ja tuot­taa pal­ve­lut tehot­to­mas­ti. Mik­si sit­ten sitä tuki­ra­haa tarvitaan?

    Nyt täs­sä menee kak­si asi­aa sekai­sin: nor­maa­li tulo­jen tasaus ja yli­mää­räis­ten lamaa tor­ju­maan tar­koi­tet­tu­jen lah­ja­pa­ket­tien (kas­vu­pa­ket­ti) jako. Kas­vu­pa­ket­tia ei var­maan­kaan tar­koi­tet­tu loh­du­tuk­sek­si niil­le, jot­ka ovat rik­kau­ten­sa vuok­si jou­tu­neet mak­sa­maan enem­män vero­ja kuin toi­set. “Tuki­ra­haa” tar­vi­taan tulo­jen tasaukseen.

    Oli­si­ko miten­kään mah­dol­lis­ta, että tuos­ta val­ta­vas­ta tues­ta, jon­ka Hel­sin­ki ja muut isot kau­pun­git mak­sa­vat muil­le kun­nil­le mm. pie­nem­pi­nä val­tio­no­suuk­si­na, oltai­siin edes sen ver­ran kii­tol­li­sia, että jat­ku­va Hel­sin­gin ja hel­sin­ki­läis­ten sekä mui­den kau­pun­ki­lais­ten hauk­ku­mi­nen ja arvos­te­lu lopetettaisiin?

    Huo­no ehdo­tus. Hel­sin­ki (tai täs­sä tapauk­ses­sa Suo­men hal­li­tus) ansait­see ansait­se­man­sa moit­teet sii­tä riip­pu­mat­ta onko Hel­sin­ki rikas veron­mak­sa­ja vai ei. Ja tek­ni­ses­ti­hän Hel­sin­ki saa val­tiol­ta mui­ta pie­nem­piä val­tio­no­suuk­sia, eikä mak­sa muil­le kun­nil­le mitään. Kii­tol­li­suu­ta voi tun­tea Hel­sin­gin ja muun Suo­men rik­kai­ta, pal­jon vero­ja mak­sa­via kan­sa­lai­sia ja yri­tyk­siä koh­taan. Hel­sin­gin tai hal­li­tuk­sen toi­min­nan arvos­te­lua ei pidä lopettaa.

    Jos hal­li­tus antaa Hel­sin­gil­le lama­tu­kiai­sia mui­den­kin edes­tä, sii­tä pitää huo­maut­taa. Jos Hel­sin­ki kulut­taa perus­pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­seen enem­män kuin tyy­pil­li­set pie­net kun­nat, sen voi tode­ta. Jos Hel­sin­ki saa vähem­män tulon­ta­sauk­sia kuin monet muut, sen­kin voi todeta.

    Ja oli­si­ko miten­kään mah­dol­lis­ta, että kun ker­ran­kin val­tio suos­tuu tuke­maan jotain Hel­sin­gin seu­dun han­ket­ta, siel­lä muu­al­la oltai­siin iloi­sia sii­tä, että jos­kus Hel­sin­ki­kin saa jotain yli­mää­räis­tä, eikä alet­tai­si vaa­tia hyvi­tyk­se­nä lisää rahaa. Ne rai­de­hank­keet ovat kui­ten­kin “hitusen” tar­peel­li­sem­pia kuin uudet hiihtohissit.

    Miten perus­te­let rai­de­pa­ket­tien tar­peel­li­suu­den ver­rat­tu­na hiih­to­his­sei­hin? Käsit­tääk­se­ni Lap­pi on kär­si­nyt lamas­ta aina­kin yhtä pal­jon kuin rik­kaim­mat kau­pun­git. Mat­kai­lun tuke­mi­nen voi­si olla suo­ra­vii­vai­sem­paa kas­vun tavoit­te­lua kas­vu­pa­ke­til­la, kuin ylei­nen tuki paikallisliikenteelle.

    Muis­tu­tan edel­leen, että tulo­jen tasaus on nor­maa­lia, eikä se oikeu­ta Hel­sin­kiä roh­mua­maan mitään yli­mää­räis­tä val­tiol­ta. Näyt­tää vähän sil­tä, kuin pitäi­sit tulo­jen tasaus­ta syy­nä pum­pa­ta Hel­sin­kiin lisää rahaa.

  49. N: varois­ta. Mut­ta onko koh­tuul­lis­ta, että lähes puo­let kun­nan tulois­ta on valtionosuuksia? 

    Jos ottaa muu­ta­man ole­tuk­sen niin tilan­ne voi olla tuol­loin­kin reilu.

    SoTe-pal­ve­lu­jen laa­tu on yhte­näi­nen koko maassa.
    SoTea sub­ven­toi­daan asiak­kaal­le aina tuo­hon laa­tuun asti.

    Asiak­kaat (tuen koh­teet) aset­tu­vat omis­ta läh­tö­koh­dis­taan opti­maa­li­sil­le asuinpaikoille.

    En saa tuos­ta lop­pu­tu­le­mak­si muu­ta kuin rei­luim­man mah­dol­li­sen vaik­ka se äkki­sel­tään tun­tui­si­kin epäreilulta.

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si, että “jorois­ten” tuhat­kun­ta ikään­ty­nyt­tä asu­te­taan “las­kua mak­sa­vaan” kes­kus­kau­pun­kiin. Ei ole osoi­tet­tu, että tämä oli­si koko­nais­ta­lou­del­li­nen ja tuot­ta­va lii­ke. Hel­sin­gin­kin kan­nat­taa nime­no­maan mak­saa van­hus­väes­tös­tä “joroi­sis­sa”. Kat­soin pikai­ses­ti parem­man puut­tees­sa las­ten päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­sia kuu­den ison kau­pun­gin välil­lä. Oulu voit­ti rei­lus­ti. Hel­sin­ki ei huo­noin. Joh­to­pää­tös kui­ten­kin, että väes­tö­rik­kain ei ole hal­vin tapa tuot­taa sub­ven­toi­tu­ja palveluita.

    Kysy­myk­se­si koh­tuul­li­suu­des­ta on eri jos on näyt­töä pal­ve­lu­jen mer­kit­tä­vis­tä laa­tue­roa­vai­suuk­sis­ta tai aktii­vi­sen työ­väes­tön poik­keuk­sel­li­sis­ta “ekstra”-palveluista.

  50. Juho Laa­tu: Velak­si on siis jo elet­ty pit­kään. En osaa sanoa, mitä kaik­kia osia tuos­ta vela­no­tos­ta hal­li­tus on kut­su­nut elvytykseksi. 

    Velan­ot­to ei ole auto­maat­ti­ses­ti elvy­tys­tä. Sana tar­koit­taa jota­kin ja se jokin ei ole “velan­ot­to”. Sen mer­ki­tys on myös­kin riip­pu­ma­ton sii­tä, mitä joku polii­tik­ko jul­ki­suu­des­sa sanoo teh­dyn. Muis­taak­se­ni täs­tä kes­kus­tel­tiin jo aikaisemmin.
    Opi sanan mer­ki­tys tai lope­ta sen käyttäminen.

    Elvy­tys­tä on se, kun hävin­nyt­tä yksi­tyis­tä kysyn­tää kor­va­taan jul­ki­sel­la kysyn­näl­lä. En ole mis­sään näh­nyt lisä­ra­haa täs­sä tar­koi­tuk­ses­sa panos­tet­ta­van talou­teen eli elvy­tys­tä ei ole käsit­tääk­se­ni teh­ty. Sen sijaan olen näh­nyt jul­kis­ta­kin kysyn­tää halu­tun supis­tet­ta­van jo ties kuin­ka monet­ta vuot­ta eli talout­ta on väen vän­gäl­lä halut­tu ajaa alas vie­lä enemmän.

    Juho Laa­tu: Val­tion mak­sa­mia kor­kei­na pidet­ty­jä palk­ko­ja voi kut­sua elvytykseksi. 

    Ja sinis­tä väriä voi kut­sua suklaa­ka­kuk­si. Nor­maa­li ihmi­nen ei kui­ten­kaan ilmi­sel­vis­tä syis­tä joh­tuen näin tee.

    Tilan­ne on täy­sin riip­pu­ma­ton pit­kän jän­teen raken­teel­li­sis­ta ongel­mis­ta, kos­ka ongel­ma on tämän­het­ki­ses­sä kysyn­nän vajees­sa. Se, että lamas­sa teh­dään vain kuten ennen­kin, ei ole elvy­tys­tä, kos­ka hävin­neen kysyn­nän kor­vaus­ta ei teh­dä. Indek­si­ko­ro­tuk­set eivät ole elvy­tys­tä, ellei indek­siä ole sidot­tu hävin­nee­seen kysyn­tään siten, että koro­tus nimen­omai­ses­ti kor­vaa sitä.

    Kuka tahan­sa kapi­ta­lis­ti osaa ker­toa, ettei työ­voi­maa pal­ka­ta ilman kysyn­tää, ja kuka tahan­sa osta­ja osaa ker­toa, ettei osta­mi­ses­ta tule mitään ilman rahaa. Ihme­tyt­tää kovas­ti, miten Rehn ja muut päät­tä­jät eivät tätä ymmär­rä. Joko on poru­kal­la nukut­tu luo­kas­sa tai sit­ten mak­ro­ta­lous­teo­rian ope­tuk­sen taso on pääs­syt vajoa­maan todel­la alas. Itse­ään ei voi sääs­tää ulos (kysyntä)lamasta. Se voi­si tar­koin koh­den­net­tu­na onnis­tua­kin, jos kyse oli­si tuo­tan­to­puo­len ongel­mas­ta eli vaik­ka­pa ener­gian­hin­nan yhtäk­ki­ses­tä monin­ker­tais­tu­mi­ses­ta, jol­loin pau­kut kan­nat­tai­si siir­tää muu­hun käyt­töön. Sil­loin­kin tosin sääs­töt käy­tän­nös­sä toteu­tet­tai­siin sääs­töinves­toin­neil­la.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ker­roin­vai­ku­tus tulee sii­tä, että jos val­tio raken­taa tien ja palk­kaa väkeä, tuo väki käyt­tää rahaan­sa kulut­ta­ji­na, mikä joh­taa sii­hen, että hei­dän lisään­ty­neen kulu­tuk­sen­sa varaan syn­tyy työ­paik­ko­ja, joka taas syn­nyt­tää lisää kulu­tus­ta ja taas vähän vähem­män lisää työ­paik­ko­ja ja niin edel­leen. Toi­mii siis, kun on työttömyyttä. 

    Juu­ri tulin yhden tien­ra­ken­nus­koh­teen ohi. Siel­lä viro­lai­set raken­ta­jat raken­si­vat sil­taa. Eipä tai­da rahat jää­dä Suo­mes­sa kulutukseen.

  52. ano­nyy­mi: Velan­ot­to ei ole auto­maat­ti­ses­ti elvytystä.

    No ei. Koko­nais­vel­kaa kas­vat­ta­van velan voi kar­keas­ti jakaa kah­teen kas­tiin, inves­toin­tei­hin ja kulut­ta­mi­seen. Kos­ka täl­lä het­kel­lä inves­toin­te­ja pure­taan­kin, myy­mäl­lä val­tion omai­suut­ta, ole­tan suu­rim­man osan kas­va­vas­ta velas­ta mene­vän täs­sä mie­les­sä kulu­tuk­seen. Kaik­kea lama-ajan yli­mää­räis­tä kulu­tus­ta ei tava­ta kut­sua elvy­tyk­sek­si, muu­ta tuo val­tion tulo­ja suu­rem­pi yli­mää­räi­nen kulu­tus on vai­ku­tuk­sel­taan jok­seen­kin sama asia kuin elvy­tys. Oli nimi siis mikä tahan­sa, tilan­ne ei ole terve.

    Opi sanan mer­ki­tys tai lope­ta sen käyttäminen.

    Kat­son tie­tä­vä­ni sanan mer­ki­tyk­sen. Tai­sin käyt­tää­kin sitä aika oikein, vaik­ka­kin haluan tar­kas­tel­la täs­sä var­si­nais­ta elvy­tys­tä ja muu­ta yli­ku­lu­tus­ta laman aika­na yhte­nä yli­ku­lut­ta­mi­sen ja talou­den velal­la tuke­mi­sen käsitteenä.

    Sanoin, että “val­tion mak­sa­mia kor­kei­na pidet­ty­jä palk­ko­ja voi kut­sua elvy­tyk­sek­si”. Yli­suur­ten palk­ko­jen vai­ku­tus ja anne­tun yli­mää­räi­sen rahan vai­ku­tus on täs­sä sama (= elvy­tyk­sen kal­tai­nen vai­ku­tus). Näin eri­tyi­ses­ti jul­ki­sel­la puo­lel­la. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la vai­ku­tus on myös yri­tyk­siä pii­naa­va (työn­te­ki­jöi­den kulu­tus­ta tue­taan yri­tys­ten kas­sas­ta), kuten aiem­min tetesin.

    Elvy­tys­tä on se, kun hävin­nyt­tä yksi­tyis­tä kysyn­tää kor­va­taan jul­ki­sel­la kysyn­näl­lä. En ole mis­sään näh­nyt lisä­ra­haa täs­sä tar­koi­tuk­ses­sa panos­tet­ta­van talou­teen eli elvy­tys­tä ei ole käsit­tääk­se­ni teh­ty. Sen sijaan olen näh­nyt jul­kis­ta­kin kysyn­tää halu­tun supis­tet­ta­van jo ties kuin­ka monet­ta vuot­ta eli talout­ta on väen vän­gäl­lä halut­tu ajaa alas vie­lä enemmän.

    Eläm­me yli varojemme/tulojemme, eikö niin. Tämä riit­tää minul­le. Yli­ku­lu­tus koos­tuu eri­lai­sis­ta kom­po­nen­teis­ta ja se on saa­tu aikaan eri tavoin. Samoin sääs­töt. Oleel­lis­ta on tie­toi­nen (tai vaih­toeh­toi­ses­ti ymmär­tä­mät­tö­myy­teen perus­tu­va) yli­ku­lu­tus / kulu­tus­ky­syn­nän yllä­pi­to velaksi.

    Kuka tahan­sa kapi­ta­lis­ti osaa ker­toa, ettei työ­voi­maa pal­ka­ta ilman kysyn­tää, ja kuka tahan­sa osta­ja osaa ker­toa, ettei osta­mi­ses­ta tule mitään ilman rahaa. Ihme­tyt­tää kovas­ti, miten Rehn ja muut päät­tä­jät eivät tätä ymmärrä.

    Luu­len että Rehn, kapi­ta­lis­tit ja me ymmär­räm­me mis­tä on kysymys.

    Itse­ään ei voi sääs­tää ulos (kysyntä)lamasta.

    Ahaa, ehkä tar­koi­tit, että sääs­tä­mi­nen ei ole kel­vol­li­nen lää­ke lamaan. Olen sii­nä mää­rin samaa miel­tä, että en pidä nykyis­tä hal­li­tuk­sen sääs­tä­mi­seen / pal­ve­lui­den leik­kaa­mi­seen täh­tää­vää poli­tiik­kaa hyvä­nä tapa­na yrit­tää irrot­tau­tua lamas­ta (tai pit­kit­tää sitä).

  53. ano­nyy­mi:
    Itse­ään ei voi sääs­tää ulos (kysyntä)lamasta.

    Täy­den­nän kom­ment­tia­ni totea­mal­la, että en pidä myös­kään (vih­rei­den tyy­pil­li­ses­ti aja­maa) vel­kael­vy­tys­tä (tai muu­ta kulu­tus­ky­syn­nän yllä­pi­toa velak­si) jär­ke­vä­nä tapa­na pyr­kiä ulos sel­lai­ses­ta pit­kit­ty­nees­tä lamas­ta, johon liit­tyy myös mer­kit­tä­vää het­kel­li­siä suh­dan­ne­hei­lah­te­lu­ja (esim. 6 kk) pit­kä­ai­kai­sem­paa Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn hei­ken­ty­mis­tä. Jos uskom­me kil­pai­lu­ky­kym­me las­ke­neen, vekael­vy­tys on sääs­tä­mis­tä­kin sur­keam­pi ratkaisu.

  54. Juho Laa­tu: Aivan. Hel­sin­gin köy­hien, niin kuin mui­den­kin köy­hien tar­vit­se­mat perus­pal­ve­lut kus­tan­ne­taan yhteis­vas­tuul­li­ses­ti kaik­kien suo­ma­lais­ten voi­min. Ei siis niin, että hel­sin­gin köy­hil­lä oli­si oikeus käyt­tää kaik­ki hel­sin­ki­läis­ten mil­jo­nää­rien veroeu­rot, ja mui­den kun­tien köy­hät jäi­si­vät koko­naan ilman.

    Eikö toi­meen­tu­lo­tuen “köy­hil­le” mak­sa kun­ta, eikä val­tio? Hel­sin­ki mak­saa siis tuet omil­le köy­hil­leen ja mene­tet­tyi­nä val­tio­no­suuk­si­na myös mui­hin kuntiin.

    Minul­le sopi­si kyl­lä, että toi­meen­tu­lo­tu­ki siir­tyi­si koko­naan val­tion vas­tuul­le ihan tas­a­puo­li­suu­den­kin vuoksi. 

    Miten perus­te­let rai­de­pa­ket­tien tar­peel­li­suu­den ver­rat­tu­na hiih­to­his­sei­hin? Käsit­tääk­se­ni Lap­pi on kär­si­nyt lamas­ta aina­kin yhtä pal­jon kuin rik­kaim­mat kau­pun­git. Mat­kai­lun tuke­mi­nen voi­si olla suo­ra­vii­vai­sem­paa kas­vun tavoit­te­lua kas­vu­pa­ke­til­la, kuin ylei­nen tuki paikallisliikenteelle.

    Val­tion ja kun­tien vas­tuul­le kuu­luu mm. lii­ken­teen perus­ra­ken­tei­den raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­to. Met­ro ja juna­ra­dat ovat sel­lai­sia, kos­ka ihmi­set käyt­tä­vät nii­tä mat­kus­taak­seen koh­tei­siin, joi­hin on pak­ko pääs­tä (työ, kou­lu, kaup­pa, terveyskeskus). 

    Har­vaa­na­su­tuil­la seu­duil­la tähän riit­tä­vät tiet, kos­ka nii­den kapa­si­teet­ti riit­tää tar­vit­ta­van jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­seen. Hel­sin­gis­sä pel­käs­tään tiet eivät rii­tä, kos­ka tie­verk­ko ei vain vedä niin suur­ta mää­rää lii­ken­net­tä ruuh­kau­tu­mat­ta pahas­ti. Lisäk­si auto­lii­ken­ne saas­tut­tai­si tuos­sa mitas­sa todel­la pahas­ti. Tar­vi­taan siis met­ro­ja ja pai­kal­lis­ju­nia. Rai­de­lii­ken­teen raken­ta­mi­nen on todel­la kal­lis­ta, mut­ta käyt­tö hal­paa, joten on ihan pai­kal­laan, että val­tio tukee tar­peel­li­sen rai­de­lii­ken­teen rakentamista.

    Hiih­to­his­sit eivät ole vält­tä­mä­tön­tä jouk­ko­lii­ken­net­tä. Ne ovat pel­käs­tään huvit­te­lua hel­pot­ta­via apu­vä­li­nei­tä, eikä sel­lais­ten raken­ta­mi­nen kuu­lu yhteis­kun­nan teh­tä­viin. Hiih­to­his­sin raken­ta­koon se, joka sitä tar­vit­see omal­la kus­tan­nuk­sel­laan. Jos hiih­to­kes­kus halu­aa hiih­to­his­sin, sen pitää las­kea, lisää­kö hiih­to­his­si asiak­kai­ta niin pal­jon, että inves­toin­ti kannattaa.

    Yhteis­kun­ta voi tie­tys­ti päät­tää tukea hiih­to­kes­kus­ta hiih­to­his­sin raken­ta­mi­ses­sa, mut­ta sil­loin kyse on yri­tys­tues­ta, eikä yhteis­kun­nan perus­ra­ken­teis­ta. Jos hiih­to­kes­kus on tar­peel­li­nen, se pys­tyy mak­sa­maan itse omat inves­toin­tin­sa, kuten mikä tahan­sa muu­kin yri­tys. Tar­vit­taes­sa ote­taan lai­naa. Minus­ta ei ole kovin jär­ke­vää mak­saa yri­tys­tu­kia, jol­lei­vät ne tuo­ta val­tiol­le ja kun­nil­le mer­kit­tä­vää lisä­ar­voa, kun myös hai­tat on otet­tu huo­mioon. Voi olla, että hiih­to­his­si täyt­tää ehdot, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti yhteis­kun­nan rahoil­le löy­tyy parem­pia­kin kohteita.

    Muis­tu­tan edel­leen, että tulo­jen tasaus on nor­maa­lia, eikä se oikeu­ta Hel­sin­kiä roh­mua­maan mitään yli­mää­räis­tä val­tiol­ta. Näyt­tää vähän sil­tä, kuin pitäi­sit tulo­jen tasaus­ta syy­nä pum­pa­ta Hel­sin­kiin lisää rahaa. 

    Tulo­jen lisäk­si pitäi­si ottaa huo­mioon myös menot. Pie­nes­sä ja isos­sa kun­nas­sa kus­tan­nus­ra­ken­ne on eri­lai­nen. Jot­kin asiat voi jär­jes­tää hal­vem­mal­la pie­nes­sä kun­nas­sa, toi­set suu­res­sa, eikä tämä­kään rii­pu pel­käs­tä väki­lu­vus­ta, vaan myös väes­tön sijoit­tu­mi­ses­ta, väes­tö­ra­ken­tees­ta, väen­ti­hey­des­tä ja maantieteestä.

  55. Sep­po Korp­poo: Suo­mi nousee täs­tä lamas­ta vain yksi­tyi­sen puo­len vien­ti­ve­toi­sel­la kas­vul­la ja työllistämisellä.

    Ulko­mais­ta talous­kas­vua ei kan­na­ta jää­dä odot­ta­maan, sil­lä ongel­mam­me ovat suu­rim­mal­ta osin kotikutoisia.

    Pitää täy­sin paik­kan­sa että yksi­tyi­sen puo­len mah­dol­li­suuk­sia vien­ti­ve­toi­seen kas­vuun on syy­tä hel­pot­taa kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin, jot­ta Suo­mi on val­mii­na noususuh­dan­teen iskies­sä — ja on nii­tä mark­ki­nao­suuk­sia lupa yrit­tää voit­taa vie­lä euro­krii­sin jat­kues­sa­kin. Samoin koti­ku­toi­sia ongel­mia riit­tää kor­jat­ta­vak­si, joten aamen Korp­pool­le. J Var­tiai­nen juu­ri mai­nit­si YLE-uuti­sis­sa eta­nan­hi­taan rea­goin­nin huol­to­suh­teen mure­ne­mi­seen ja itsel­le­ni tulee mie­leen kan­nus­te­louk­ku­jen vii­dak­ko jota blo­gi-isän­tä on päi­vi­tel­lyt kir­jas­saan SATA-komi­teas­ta, ja johon perus­tu­lo oli­si yksi hyvän­tun­tui­nen ratkaisu.

    Sil­ti usko pelk­kiin koti­ku­toi­siin ongel­miin panee miet­ti­mään mik­si Nokian kaa­tu­mi­nen oli­si aja­nut myös Espan­jan, Irlan­nin ja USAn taan­tu­maan. Ja epäi­len ettei­kö usko pelk­kään PK-sek­to­riin ilman muu­ta vetoa­pua aliar­vioi talou­den suur­ten vir­taus­ten voi­maa, Krug­ma­nia lai­na­ten (mik­si yrit­tä­jis­tä tulee huo­no­ja [talous]poliitikkoja):
    …Eivät­kö lii­ke­mie­het sit­ten tie­dä par­hai­ten miten uusia työ­paik­ko­ja luo­daan? Eivät. He tie­tä­vät kuin­ka yksit­täi­siä yri­tyk­siä laa­jen­ne­taan, usein — ellei perä­ti useim­mi­ten, mui­den yri­tys­ten kus­tan­nuk­sel­la. Tämä on tär­keä ja erit­täin vaa­ti­va tai­to, mut­ta sil­lä ei ole pal­joa teke­mis­tä sen kans­sa kuin­ka koko­nai­sen kan­san­ta­lou­den volyy­miä kas­va­te­taan; kan­san­ta­lou­den jon­ka pää­asia­kas on — se itse. Suu­rim­pien­kaan yri­tys­ten ei yleen­sä tar­vit­se ottaa huo­mioon mis­sä mää­rin vaik­ka­pa työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mi­nen vähen­tää yri­tyk­sen omien tuot­tei­den menekkiä…

    Tii­vis­tän Krug­ma­nin esiin­ty­mi­ses­tä BBC:n News­night-ohjel­mas­sa:

    - Jon Mol­son (sijoit­ta­ja ja bis­ne­sen­ke­li): Kysy­mys on että meil­lä on lii­an iso val­tio. Olem­me anta­neet jul­ki­sen sek­to­rin kas­vaa 30%:sta 50%:iin. Jos halu­taan kas­vua, tar­vi­taan isom­pi yksi­tyi­nen sek­to­ri, ei isom­paa jul­kis­ta sek­to­ria … Velan­ot­to ainoas­taan aut­taa mei­tä elä­mään leveäm­min tänään, tule­vien pol­vien kustannuksella.

    - Paul Krug­man: Kun ajat­te­len tule­via suku­pol­via, rikos jon­ka teem­me ei ole että jätäm­me jäl­keem­me enem­män vel­kaa — se on pik­kusyn­ti. Rikos koh­dis­tuu nii­hin opis­ke­li­joi­hin jot­ka val­mis­tu­vat ilman töi­hin­pää­sy­mah­dol­li­suuk­sia. He ovat otta­neet opin­to­lai­naa, hank­ki­neet kal­liin kou­lu­tuk­sen, ja sit­ten heil­le ei ole tar­jo­ta työtä.

    - JM: Nuo työ­pai­kat syn­ty­vät kun ihmi­set siir­ty­vät jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta yksityiselle. 

    - Andrea Lead­som (kon­ser­va­tii­vi-kan­san­edus­ta­ja): Mei­dän pitää teh­dä nuo­ril­le hel­pok­si uusien yri­tys­ten aloit­ta­mi­nen. Teh­dä asiat pal­jon hel­pom­mik­si uusil­le yrit­tä­jil­le. Mei­dän ei pidä luo­da uusia työ­paik­ko­ja vaan teh­dä talou­del­le mah­dol­li­sek­si luo­da työpaikkoja.

    - AL: Tot­ta­han toki voi joko laa­jen­taa yksi­tyis­tä sek­to­ria, hel­pot­ta­mal­la sen laa­je­ne­mis­mah­dol­li­suuk­sia, tai voi laa­jen­taa jul­kis­ta sek­to­ria, ja ainoa tapa on ottaa voi­ma­va­ro­ja yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta ja siir­tää niitä…

    - PK: Teil­tä menee koko­naan ohi mitä tar­koit­taa että ollaan taan­tu­mas­sa. Meil­lä on jou­ti­laa­na val­ta­va mää­rä työn­te­ki­jöi­tä jot­ka halua­vat teh­dä työ­tä, siis koko jouk­ko tuo­tan­non­te­ki­jöi­tä jot­ka eivät lii­ku mihin­kään kos­ka kysyn­tää ei ole. Niin­pä täm­möi­se­nä ajan­het­ke­nä yksi­tyi­nen ja jul­ki­nen sek­to­ri eivät kil­pai­le resurs­seis­ta. Resurs­se­ja on työt­tö­mä­nä, ja point­ti on saa­da hei­dät töihin.

    - PK: Anta­kaa minul­le nousu­kausi ja muu­tun heti talous­hau­kak­si, USAs­sa tai Bri­tan­nias­sa, sama se. Kes­kus­te­len sil­loin mie­luus­ti kuin­ka val­tion kulu­ja vähen­ne­tään tai kuin­ka yri­tys­ten tulok­sia pys­tyi­si paran­ta­maan… Mut­ta en NYT, en tämän­het­ki­sil­lä reunaehdoilla.

    - AL: Ette­kö ajat­te­le että yri­tys­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­nen, sään­te­lyn löy­sää­mi­nen, teki­si hel­pom­mak­si perus­taa uusia yri­tyk­siä? Tai pank­kien ohjaa­mi­nen tilan­tee­seen jos­sa ne pys­tyi­si­vät anta­maan lai­naa PK-yri­tyk­sil­le? Eikö sem­moi­sil­la toi­mil­la oli­si suu­rem­pi vai­ku­tus kuin lisä­ra­han lai­naa­mi­sel­la työ­paik­ko­jen luomiseksi…

    - PK: Ei, ehdot­to­mas­ti ei. USAs­sa on teh­ty kyse­ly­tut­ki­muk­sia sen sel­vit­tä­mi­sek­si mikä yri­tyk­siä oikein pidät­te­lee. Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin syy on että myyn­ti ei suju. Kysyn­tää ei vain ole. Pää­oman saan­ti ei ole ongel­ma, ja … no, yri­tyk­set haluai­si­vat enem­män osa­päi­väi­siä mut­ta eivät tavan­omais­ta enem­pää. Rahoi­tus on pik­ku­jut­tu. Tule­vat viran­omais­sää­dök­det, no niis­tä aina vali­te­taan mut­ta ei taval­lis­ta enem­pää. Se mikä on muut­tu­nut: kysyn­tää ei ole! Mark­ki­noi­ta ei ole. Ja tämä on seik­ka jota sääs­tö­toi­met pahen­ta­vat lisää. Ne lamaut­ta­vat sekä yksi­tyi­sen sek­to­rin että julkisen.


    Ihan tot­ta on sekin että Suo­mi ei yksi­puo­li­ses­ti teh­dyil­lä elvy­tys­pää­tök­sil­lä pys­ty las­kusuh­dan­net­ta tait­ta­maan, vaan kysyn­tää pitäi­si syn­tyä vien­nin koh­de­mais­sa. Suo­men on pak­ko koor­di­noi­da omat mah­dol­li­set elvy­tys­toi­men­sa muun EU:n kans­sa, ja sil­loin Sak­san pää on pak­ko saa­da kään­ty­mään. Krug­man pitää tuo­rees­sa blo­gi­kir­joi­tuk­ses­saan tilan­net­ta euroa­lu­eel­la erit­täin paha­na. Vaan oli­pa kom­ment­ti­puo­lel­la mah­dol­li­nen valoi­sa­kin skenaario.
    Hra Drag­hi ja muut EKP:n hal­li­tuk­sen jäse­net alka­vat jät­tää huo­miot­ta Hra Weid­man­nin ja Bun­des­ban­kin pro­tes­tit, jot­ka vain mer­ki­tään eriä­vä­nä mie­lip­tee­nä pöy­tä­kir­jaan. Drag­hi ja muut alka­vat sit­ten toteut­taa peri­aat­tei­ta jot­ka kuka hyvän­sä kes­kus­pank­kii­ri käyt­täi­si tilan­tees­sa jos­sa raha­po­li­tiik­ka on jää­nyt täy­sin pölyt­ty­mään. Mitä­pä Sak­sa sii­hen voi­si rea­goi­da, eroai­si euroa­lu­ees­ta ja näki­si talou­ten­sa tuhou­tu­van kun uuden D‑markan arvo kipuai­si het­kes­sä pil­viin?. Taval­laan koko Euroop­pa devalvoisi.

    Oli siel­lä tosin sem­moi­nen­kin ske­naa­rio että Mari­ne Le Pen joh­taa Rans­kan ulos Euros­ta. Soi­ni oli­si var­maan val­mis teke­mään saman Suomelle.

  56. Austrian:
    Las­ku­tai­toi­sil­le pik­ku pähkinä:
    Jos on sto­kas­ti­nen ensim­mäi­sen ker­ta­lu­vun line­aa­ri­nen dif­fe­rens­siyh­tä­lö, johon liit­tyy yhden yksi­kön kokoi­nen satun­naiss­hok­ki perio­dil­la nolla… 

    Mie­les­tä­ni et anna tar­peek­si taus­ta­tie­to­ja päh­ki­nän rat­kai­se­mi­sesk­si. Siis dis­kre­toi­tu ver­sio Lan­ge­vin-yhtä­lös­tä? Eikös sho­kin vai­me­ne­mi­sai­ka ensin­nä­kin rii­pu kohi­nat­to­man diff-yhtä­lön etu­ker­toi­mis­ta (aika­va­kios­ta) ja toi­sek­seen kohi­na­ter­min suu­ruu­des­ta suh­tees­sa var­si­nai­seen sig­naa­liin (shok­kiin)?

    En myös­kään ymmär­rä miten voit puhua satun­naiss­ho­kin perio­dis­ta, sehän on joko satun­nai­nen tai perio­di­nen — vai tar­koi­tat­ko sekoi­tus­ta molemmista?

  57. N: Eikö toi­meen­tu­lo­tuen “köy­hil­le” mak­sa kun­ta, eikä val­tio? Hel­sin­ki mak­saa siis tuet omil­le köy­hil­leen ja mene­tet­tyi­nä val­tio­no­suuk­si­na myös mui­hin kuntiin.

    Peri­aat­tees­sa on saman­te­ke­vää kum­pi mak­saa, kun­han jär­jes­tel­mä toi­mii ja on tas­a­puo­li­nen. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä val­tio­no­suuk­si­neen, progres­sii­vi­si­ne val­tion veroi­neen ja kun­ta­koh­tai­si­ne tasa­pro­sent­ti­si­ne kun­ta­ve­roi­neen on omi­tui­nen viri­tys, jos­sa raho­ja siir­rel­lään tur­han moni­mut­kai­ses­ti näi­den kah­den tason välillä.

    Minul­le sopi­si kyl­lä, että toi­meen­tu­lo­tu­ki siir­tyi­si koko­naan val­tion vas­tuul­le ihan tas­a­puo­li­suu­den­kin vuoksi. 

    Samoin.

    Val­tion ja kun­tien vas­tuul­le kuu­luu mm. lii­ken­teen perus­ra­ken­tei­den raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­to. Met­ro ja juna­ra­dat ovat sel­lai­sia, kos­ka ihmi­set käyt­tä­vät nii­tä mat­kus­taak­seen koh­tei­siin, joi­hin on pak­ko pääs­tä (työ, kou­lu, kaup­pa, terveyskeskus). 

    Har­vaa­na­su­tuil­la seu­duil­la tähän riit­tä­vät tiet, kos­ka nii­den kapa­si­teet­ti riit­tää tar­vit­ta­van jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­seen. Hel­sin­gis­sä pel­käs­tään tiet eivät rii­tä, kos­ka tie­verk­ko ei vain vedä niin suur­ta mää­rää lii­ken­net­tä ruuh­kau­tu­mat­ta pahas­ti. Lisäk­si auto­lii­ken­ne saas­tut­tai­si tuos­sa mitas­sa todel­la pahas­ti. Tar­vi­taan siis met­ro­ja ja paikallisjunia.

    Aivan.

    Rai­de­lii­ken­teen raken­ta­mi­nen on todel­la kal­lis­ta, mut­ta käyt­tö hal­paa, joten on ihan pai­kal­laan, että val­tio tukee tar­peel­li­sen rai­de­lii­ken­teen rakentamista.

    Mut­ta tas­a­puo­li­ses­ti toki. Jos sään­töi­hin teh­dään sel­lai­nen muu­tos, että val­tio mak­saa pai­kal­lis­lii­ken­teen inves­toin­te­ja kau­pun­geis­sa, mak­sa­koon pai­kal­lis­lii­ken­teen inves­toin­te­ja myös maalaiskunnissa.

    Hiih­to­his­sit eivät ole vält­tä­mä­tön­tä jouk­ko­lii­ken­net­tä. Ne ovat pel­käs­tään huvit­te­lua hel­pot­ta­via apu­vä­li­nei­tä, eikä sel­lais­ten raken­ta­mi­nen kuu­lu yhteis­kun­nan teh­tä­viin. Hiih­to­his­sin raken­ta­koon se, joka sitä tar­vit­see omal­la kus­tan­nuk­sel­laan. Jos hiih­to­kes­kus halu­aa hiih­to­his­sin, sen pitää las­kea, lisää­kö hiih­to­his­si asiak­kai­ta niin pal­jon, että inves­toin­ti kannattaa.

    Kri­tii­kin koh­tee­na oli hal­li­tuk­sen kas­vu­pa­ket­ti. Mat­kai­lu edus­taa kas­vua suo­rem­min kuin pai­kal­lis­lii­ken­ne. Jos rahoi­te­taan mat­kai­lua, sitä­kin pitäi­si rahoit­taa tas­a­puo­li­ses­ti haja-asu­tusa­lu­eel­la ja kaupungeissa.

    Yhteis­kun­ta voi tie­tys­ti päät­tää tukea hiih­to­kes­kus­ta hiih­to­his­sin raken­ta­mi­ses­sa, mut­ta sil­loin kyse on yri­tys­tues­ta, eikä yhteis­kun­nan perus­ra­ken­teis­ta. Jos hiih­to­kes­kus on tar­peel­li­nen, se pys­tyy mak­sa­maan itse omat inves­toin­tin­sa, kuten mikä tahan­sa muu­kin yri­tys. Tar­vit­taes­sa ote­taan lai­naa. Minus­ta ei ole kovin jär­ke­vää mak­saa yri­tys­tu­kia, jol­lei­vät ne tuo­ta val­tiol­le ja kun­nil­le mer­kit­tä­vää lisä­ar­voa, kun myös hai­tat on otet­tu huo­mioon. Voi olla, että hiih­to­his­si täyt­tää ehdot, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti yhteis­kun­nan rahoil­le löy­tyy parem­pia­kin kohteita.

    Mat­kai­lu voi­daan luo­ki­tel­la kas­vu­pa­ke­til­le sopi­vak­si kas­vua tuo­vak­si koh­teek­si. Jos halu­taan tukea kun­tia eikä yksit­täi­siä yri­tyk­siä, voi­daan tukea kun­nal­li­sia hiih­to­his­se­jä yksi­tyis­ten sijaan, tai mitä tahan­sa muu­ta kun­nil­le ja Suo­mel­le kas­vua tuo­vaa hanketta.

    Tulo­jen lisäk­si pitäi­si ottaa huo­mioon myös menot. Pie­nes­sä ja isos­sa kun­nas­sa kus­tan­nus­ra­ken­ne on eri­lai­nen. Jot­kin asiat voi jär­jes­tää hal­vem­mal­la pie­nes­sä kun­nas­sa, toi­set suu­res­sa, eikä tämä­kään rii­pu pel­käs­tä väki­lu­vus­ta, vaan myös väes­tön sijoit­tu­mi­ses­ta, väes­tö­ra­ken­tees­ta, väen­ti­hey­des­tä ja maantieteestä.

    Useim­mis­sa rahoi­tus­ta­pauk­sis­sa kun­tien nykyis­tä kulu­ra­ken­net­ta ei tar­vit­se huo­mioi­da. Tosin käsit­tääk­se­ni se on nyky­ään käy­tän­tö ja hyväk­syt­ty peri­aa­te, että Lapis­sa ja saa­ris­tos­sa mak­se­taan hie­man kulun han­ka­luu­des­ta joh­tu­via lisiä. Muu­al­la jok­seen­kin tasais­ta kai. Kal­lii­den paik­ko­jen lisä­tu­kiin en näe tar­vet­ta (kal­liin asu­mi­sen tuet voi­si pois­taa, ne mene­vät lisäk­si vain asun­non hin­toi­hin). Jokai­ses­sa pai­kas­sa on omat hyvyy­ten­sä, huo­nou­ten­sa, hal­puu­ten­sa ja kal­liu­ten­sa, ja mark­ki­nat oat tär­kein hin­ta­ke­hi­tys­tä ja ihmis­ten valin­to­ja ohjaa­va teki­jä. Täs­tä sän­nös­tä voi poi­ke­ta esim. mono­po­le­ja ja mark­ki­noi­den lii­al­lis­ta kes­kit­ty­mis­tä pur­ka­vis­sa toimissa.

  58. Rai­de­lii­ken­teen raken­ta­mi­nen on todel­la kal­lis­ta, mut­ta käyt­tö hal­paa, joten on ihan pai­kal­laan, että val­tio tukee tar­peel­li­sen rai­de­lii­ken­teen rakentamista.”
    Mik­si val­tion tulee tukea asioi­ta joi­den raken­ta­mi­nen on kal­lis­ta ja käyt­tö halpaa?

  59. Onko eri­lai­sil­la inves­toin­neil­la eroja?

    Tääl­lä on kir­joi­tet­tu pal­jon infran paran­ta­mi­ses­ta mut­ta miten­kä luo­ki­tel­la kun­nal­li­set lii­kun­ta mah­dol­li­suu­det. Nyt­ten var­sin­kin kun­tien yhdis­tä­mis­ten alla monet kun­nat tuup­paa­vat isot rahat sinne.
    Tie­tyl­lä taval­la kyse on myös­kin inves­to­uin­neis­ta mil­lä sai­si rahaa liik­keel­le mut­ta osas­sa näi­tä­hän on aika kor­keat käyt­tö­kus­tan­nuk­set ja työl­lis­tä­vä vai­ku­tus sen jäl­keen kun Viro­lai­set työ­mie­het ovat läh­te­neet aika vähäinen.

  60. Juho Laa­tu: Kaik­kea lama-ajan yli­mää­räis­tä kulu­tus­ta ei tava­ta kut­sua elvy­tyk­sek­si, muu­ta tuo val­tion tulo­ja suu­rem­pi yli­mää­räi­nen kulu­tus on vai­ku­tuk­sel­taan jok­seen­kin sama asia kuin elvytys. 

    Kai­kel­la kulu­tuk­sel­la on sama efek­ti kuin elvy­tyk­sel­lä, kos­ka sitä­hän elvy­tys on (mut­tei toi­sin­päin). Kui­ten­kaan, jos se ei ole lisä­ku­lu­tus­ta, kyse ei ole elvy­tyk­ses­tä. Ilmei­ses­ti kuvit­te­let, että alku­ti­lan­teen jul­ki­sen puo­len tasa­pai­nol­la on mitään mer­ki­tys­tä. Ei ole. Talous on sopeu­tu­nut sii­hen tilaan ja elvy­tyk­sel­lä on tar­koi­tus saat­taa lisä­ku­lu­tuk­sel­la se takai­sin alku­pe­räi­sel­le tolal­le. Jul­ki­sen puo­len kulu­tuk­sen pitä­mi­nen sama­na ei ole elvy­tys­tä, kuten kysyn­nän supis­ta­mi­nen­kaan lamas­sa ei ole talou­den kasvattamista.

    Huo­no ana­lo­gia, joka toi­vot­ta­vas­ti sel­ven­tää asiaa:
    Jos hen­ki­lö saa sydän­koh­tauk­sen, elvy­tys­tä ei ole se, ettei teh­dä mitään ja tämä on täy­sin riip­pu­ma­ton­ta sii­tä, onko hen­ki­löl­lä kor­kean veren­pai­ne ja sydän­vai­vo­ja huo­no­jen syö­mä- ja juo­ma­ta­po­jen sekä lii­kun­nan puut­teen vuok­si tai ken­ties jo tah­dis­tin asen­net­tu­na. Elvy­tyk­sen tar­koi­tus on saa­da hen­ki­lö sii­hen tilaan, jos­sa hän voi taas jat­kaa nor­maa­lia elä­mään­sä. Sit­ten vas­ta ruka­taan pitem­män täh­täi­men suun­ni­tel­mia. Kam­mio­vä­ri­näs­sä, sydän­py­säh­dyk­ses­sä, tms. sitä ei teh­dä vaan sil­loin elvytetään.

    Juho Laa­tu: Eläm­me yli varojemme/tulojemme, eikö niin. Tämä riit­tää minulle. 

    Mut­ta mää­ri­tel­mä­si sanal­le on yksi­se­lit­tei­ses­ti vää­rä, jos lisä­ra­haa ei ole lai­tet­tu talou­teen. Saman jul­ki­sen puo­len (yli)kulutuksen jat­ka­mi­nen ei ole elvy­tys­tä. Se on tum­put suo­ri­na seisomista.

    Sel­lai­sel­la tahal­li­sen vää­ri­nym­mär­ryk­sen mää­räl­lä pitäi­si jo läh­teä mukaan poli­tiik­kaan tai men­nä Teos­ton puhe­mie­hek­si. Niis­sä­kin hom­mis­sa tun­tuu kes­ki­mää­rin riit­tä­vän se, että suol­le­taan hel­pos­ti toden­net­ta­via, miel­lyt­tä­vän kuu­loi­sia valheita.

    Juho Laa­tu: Kat­son tie­tä­vä­ni sanan mer­ki­tyk­sen. Tai­sin käyt­tää­kin sitä aika oikein, vaik­ka­kin haluan tar­kas­tel­la täs­sä var­si­nais­ta elvy­tys­tä ja muu­ta yli­ku­lu­tus­ta laman aika­na yhte­nä yli­ku­lut­ta­mi­sen ja talou­den velal­la tuke­mi­sen käsitteenä. 

    Sil­loin joko kat­sot vää­rin tai valeh­te­let tie­toi­ses­ti. Toki kyse voi olla myös rehel­li­ses­tä tyh­myy­des­tä, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti sil­tä ei vai­ku­ta. Ei sii­nä mitään sen ihmeel­li­sem­pää ole.
    Toki voit kat­soa elvy­tyk­sen alka­neen nousu­kau­del­la ennen lamaa, mut­ta tuo menee meles­tä­ni täy­sin tie­toi­sen valeh­te­lun piik­kiin, kun ker­ran et asias­ta puhues­sa­si yleen­sä­kään vai­vau­du mai­nit­se­maan kysees­sä ole­van täl­lai­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen idioot­ti­mai­nen tul­kin­ta, joka ei lain­kaan vas­taa yleis­tä kielenkäyttöä.

    Sini­nen ei tar­koi­ta suklaa­kak­kua. Jos vaa­dit saa­da käyt­tää tuol­lais­ta uudel­leen­mää­rit­te­lyä, se on teh­tä­vä etu­kä­teen sel­väk­si jokai­sel­la käyt­tö­ker­ral­la. Toki täl­lai­nen seli­tys pahas­ti lai­men­taa sitä pro­pa­gan­dis­tis­ti­sen tar­koi­tuk­sen tehoa, jota tämän­kal­tai­sel­la tahal­li­sel­la vää­rin­tul­kin­nal­la yleen­sä yri­te­tään saavuttaa.

    Niin­pä edelleenkin:

    ano­nyy­mi: Opi sanan mer­ki­tys tai lope­ta sen käyttäminen. 

    Täl­lai­nen jäl­ki­kä­tei­nen ven­koi­lu jon­kun käräyt­täes­sä sinut val­hees­ta ei ole lain­kaan sama asia.

    Pahoit­te­lu­ni blo­gin­pi­tä­jäl­le, jos yli­tän sopi­vai­suus­ra­jo­ja jank­kauk­sel­la­ni tai sana­va­lin­noil­la­ni, mut­ta tämä on ensiar­voi­sen tär­keä­tä niin kau­an kuin pyri­tään asia­poh­jai­seen kes­kus­te­luun. Sel­viä fak­to­ja ei pidä vää­ris­tel­lä sana­mer­ki­tys­ten uudelleenmäärittelyillä.

    Juho Laa­tu: Luu­len että Rehn, kapi­ta­lis­tit ja me ymmär­räm­me mis­tä on kysymys. 

    Ei se vie­lä aina­kaan Reh­nin toi­min­nas­sa ole näky­nyt. Alus­ta asti ovat puheet ja toi­met men­neet täy­sin päin­vas­tai­seen suuntaan.

    Elvy­tys­tä pitäi­si teh­dä EU:n tasol­la ja EU:n laa­jui­ses­ti. Kii­nal­la ei ole rah­kei­ta ja Yhdys­val­lat eivät näil­lä näky­min aina­kaan vuo­si­kym­me­neen pää­se eroon kongres­sin republi­kaa­nie­nem­mis­tös­tä eli se ei lie­ne poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta, vaik­ka tilan­ne voi­si­kin muut­tua republi­kaa­nipre­si­den­tin myö­tä, mut­ta se oli­si muu­ten täy­si kata­stro­fi. Niin­pä pal­lo puto­aa väki­sin­kin EU:lle. Näil­lä toi­mil­la muu­ten ostet­tai­siin myös joh­ta­juut­ta ympäristöasioissakin.

  61. az: Hei­tän vain ihan aja­tuk­se­na. Olet saa­nut (key­ne­si­lai­sen?) kan­san­ta­lous­op­pi­si yli­opis­tol­la ennen glo­ba­li­saa­tio­ta ja yhteis­va­luut­taa. Ehkä nykyi­nen, hal­lit­se­ma­ton ‘meta’systeemi on vie­nyt liik­ku­ma­ti­laa ja kei­no­va­li­koi­maa sykli­sel­tä suhdannepolitiikalta.

    Jotain sys­tee­mis­sä on rik­ki sen osal­ta, että meil­lä ei ole riit­tä­viä ja toi­mi­via väy­liä suun­na­ta kulu­tus­ta sel­lai­seen, mitä ihmi­set todel­la haluai­si­vat ja arvostaisivat.

    Vii­mei­nen lause kuul­los­taa että rik­ki on hin­ta­me­ka­nis­mi. Joku muu kuin kulut­ta­ja itse päät­tää mihin mer­kit­tä­vä osa hänen kulu­tuk­ses­taan suun­tau­tuu [*]. Hin­ta­me­ka­nis­mi tup­paa heik­ke­ne­mään Ison Val­tion poli­tiik­kaa har­joi­tet­taes­sa, mut­ta Key­ne­siä on tur­ha vetää esiin täs­sä yhteydessä.

    Voi­si ehkä ste­reo­tyy­pi­tel­lä että Ison Val­tion kan­nat­ta­jat halua­vat kas­vat­taa val­tion roo­lia oli suh­dan­ne mikä hyvän­sä. Pie­nen Val­tion kan­nat­ta­jat halua­vat kutis­taa val­tion roo­lia oli suh­dan­ne mikä hyvän­sä [**]. Key­ne­si­läi­set halua­vat kas­vat­taa val­tion roo­lia las­kusuh­dan­tees­sa (eri­tyi­ses­ti likvi­di­teet­ti­lou­kus­sa) ja kutis­taa noususuhdanteessa. 

    Sivus­ta­kat­so­ja hel­pos­ti sot­kee Key­ne­si­läi­sen ja Ison Val­tion kan­nat­ta­jan toi­siin­sa, aina­kin las­kusuh­dan­teen aikana.

    Se mitä yhteis­va­luut­ta tai glo­ba­li­saa­tio lisää Key­ne­si­läi­syy­teen on että elvyt­tä­mi­ses­tä on saa­ta­va yhtei­nen sopi­mus koko Euroo­pan tasol­la (yhteis­va­luut­ta) tai koko maa­il­man tasol­la (glo­ba­li­saa­tio), muu­ten Yhteis­maan Tra­ge­dia uhkaa. Mitä ne lisää­väät ideo­lo­gi­seen Iso­val­tio­lai­suu­teen tai ideo­lo­gi­seen Pien­val­tio­lai­suu­teen, sii­hen en osaa nyt ottaa kantaa.

    [*] Tämä on iso mato­purk­ki, jota en halua ava­ta juu­ri nyt.

    [**] Vrt. Mol­son ja Lead­som News­nigh­tis­sä 5min kohdalla.

  62. ano­nyy­mi: Kai­kel­la kulu­tuk­sel­la on sama efek­ti kuin elvy­tyk­sel­lä, kos­ka sitä­hän elvy­tys on (mut­tei toisinpäin).

    Juu­ri näin.

    Mut­ta mää­ri­tel­mä­si sanal­le on yksi­se­lit­tei­ses­ti väärä

    Mikä mää­ri­tel­mä­ni?

    … et asias­ta puhues­sa­si yleen­sä­kään vai­vau­du mai­nit­se­maan kysees­sä ole­van täl­lai­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen idioot­ti­mai­nen tul­kin­ta, joka ei lain­kaan vas­taa yleis­tä kielenkäyttöä.

    Mikä tul­kin­ta?

    Täl­lai­nen jäl­ki­kä­tei­nen ven­koi­lu jon­kun käräyt­täes­sä sinut val­hees­ta ei ole lain­kaan sama asia.

    Mikä val­he?

    (Ker­ro mitä kri­ti­soit, niin minä­kin pää­sen mukaan.)

    Elvy­tys­tä pitäi­si teh­dä EU:n tasol­la ja EU:n laajuisesti.

    Olen eri miel­tä. Suo­men osal­ta lopet­tai­sin jo velan kas­vat­ta­mi­seen täh­tää­vän poli­tii­kan. Mie­les­tä­ni vel­ka­ve­toi­nen poli­tiik­ka toi­mii lyhyi­den suh­dan­ne­kupru­jen ylia­ja­mi­seen, mut­ta ei tilan­tees­sa, jos­sa maan talous on tila­päis­tä pysy­väm­min menet­tä­nyt kil­pai­lu­ky­ky­ään. Vel­ka vain kasaan­tuu, jos kulu­tus­ta lisä­tään lait­ta­mat­ta maan talout­ta muu­ten parem­paan viree­seen (kun ei voi olet­taa, että suh­dan­teen muu­tos kor­jai­si tilan­teen muu­ta­man kuu­kau­den pääs­tä). Täs­sä tilan­tees­sa pitää lait­taa suu säk­kiä myö­ten. Olem­me aja­neet vel­ka­ve­tois­ta poli­tiik­kaa jo muu­ta­man vuo­den liikaa.

  63. Mik­ko Kivi­ran­ta: … monen blo­gi­kom­men­taat­to­rin talous­a­jat­te­lu tun­tuu ole­van … sel­lais­ta joka on kyl­lä vii­sas­ta yksi­tyis­ta­lou­des­sa mut­ta tuhoi­saa kansantaloudessa.

    Yksi lisää tuli mie­leen täs­tä kom­men­tis­ta: Eläm­me yli varojemme/tulojemme, eikö niin. Tämä riit­tää minulle. 

    Äidil­tä opi­tuil­la vii­sauk­sil­la moni ajat­te­lee kan­san­ta­lout­ta kuin se oli­si pie­ni talo pree­rial­la. Enin­tään muu­ta­man naa­pu­rin kans­sa har­joi­te­taan vaih­dan­taa — vaik­ka­pa vaih­de­taan kanan­mu­nia naa­pu­rin satu­la­se­pän pal­ve­luk­siin. Täm­möi­nen per­he­ta­lous on niin pie­ni ja eri­kois­tu­ma­ton, että per­heen pää pys­tyy hah­mot­ta­maan mis­sä resurs­seis­ta on pulaa, ja miten asiat riip­pu­vat toi­sis­taan, ja suun­nit­te­le­maan sen mukaan. Hän on ikään kuin yhden hen­gen Gosplan. Tai vähän laa­jem­min: per­heen­jä­sen­ten kes­ki­näi­ses­sä pala­ve­ris­sa pys­tyy sel­vit­tä­mään miten asiat sujuvat.

    Kan­san- tai maa­il­man­ta­lous on niin eri­kois­tu­nut ja moni­muo­toi­nen että se ei mah­du yhden­kään Gosplan-hen­ki­lön tai ‑komi­tean kaa­liin. Siel­lä sig­naa­le­ja resurs­sien tar­pees­ta tai resurs­sien saa­ta­vil­lao­los­ta lähe­te­tään hin­ta­me­ka­nis­min, siis kysyn­nän ja tar­jon­nan kaut­ta. Toi­sin sanoen käyt­täen rahaa signallointivälineenä.

    Yksi aja­tus­leik­ki on New Yor­kin jup­pien las­ten­hoi­to­rin­ki. Siel­lä isät ja äidit halusi­vat aina välil­lä hoi­taa pari­suh­det­taan, käy­dä elo­ku­vis­sa tai tai­de­näyt­te­lys­sä tjsp. He siis sopi­vat ystä­vä­per­hei­den kans­sa että jos me kat­som­me tänä ilta­na tei­dän muk­su­jen perään, vah­ti­kaa te jonain toi­se­na ilta­na mei­dän pen­tu­ja. Pian tähän ‘pal­ve­lu­vaih­dan­taan’ halusi mukaan mui­ta­kin per­hei­tä, jopa sem­moi­sia per­hei­tä jot­ka eivät olleet suo­ria per­heys­tä­viä kes­ke­nään, vaan tun­si­vat toi­sen­sa yhteis­ten tut­ta­vien väli­tyk­sel­lä. Alkoi tun­tua jär­ke­väl­tä että vaih­to­kau­pan ei tar­vit­si­si olla yksi-yhteen, vaan esim. A‑perhe voi­si hoi­taa B‑perheen lap­sia, B‑perhe C‑perheen lap­sia, ja C‑perhe kuit­tai­si lopuk­si tilan­teen hoi­ta­mal­la A‑perheen lap­sia. Siis­pä jupit otti­vat käyt­töön las­ten­hoi­to­ku­pon­git: hoi­ta­mal­la mui­den lap­sia yhden illan, sai kupon­gin, ja kupon­kia vas­taan sai jol­tain muul­ta per­heel­tä yhden illan edes­tä lastenhoitoa.

    Jär­jes­tel­mä toi­mi hie­nos­ti sii­hen asti kun­nes pari per­het­tä päät­ti että he kerää­vät vähän kupon­ke­ja varas­toon, viet­tääk­seen hie­man pidem­män pari­suh­teen elvy­tys­jak­son, jos­sa käy­täi­siin jon­kin aikaa tiu­haan ulko­na, ehkä jopa joka ilta. Kävi niin että kupon­git alkoi­vat kado­ta jär­jes­tel­mäs­tä, ja mui­den per­hei­den oli yhä vai­keam­pi löy­tää kupon­ke­ja ja saa­da vaih­to­kau­pal­la hoi­toa lap­sil­leen. Lopul­ta kaik­ki hoi­ti­vat taas lap­sen­sa itse. Jär­jes­tel­mä oli ajau­tu­nut lamaan.

    On hyvä huo­ma­ta että jup­pien tar­ve saa­da hoi­toa lap­sil­leen ei ollut kadon­nut mihin­kään. Myös­kään hei­dän kykyn­sä hoi­taa mui­den lap­sia ei ollut kadon­nut mihin­kään. Tuo­tan­to­jär­jes­tel­män täy­si kapa­si­teet­ti ei ollut käytössä.

    Pala­taan­pa pie­neen taloon pree­rial­la. Siel­lä jos elää yli varojensa/tulojensa, asia yleen­sä tar­koit­taa että pel­lot ja kanat eivät tuo­ta niin pal­joa kuin syö­dä pitäi­si, eikä kano­jen munia rii­tä pal­ve­lu­jen vaih­ta­mi­seen satu­la­se­päl­tä. Tuo­tan­to­jär­jes­tel­män täy­si kapa­si­teet­ti on käy­tös­sä, mut­ta se ei rii­tä. Pree­rial­la voi tyy­tyä ajat­te­le­maan “Eläm­me yli varojemme/tulojemme, eikö niin. Tämä riit­tää minul­le. ” Jos tuo­tan­toa ei voi kas­vat­taa (ja tämä on oma mato­purk­kin­sa), on sääs­tet­tä­vä. Pree­rial­la vika ei voi olla eri­kois­tu­mis­ta ja työn­ja­koa ohjaa­vas­sa sig­nal­loin­ti­me­ka­nis­mis­sa, kos­ka siel­lä meka­nis­mia ei ole. 

    Sen sijaan kan­san- tai maa­il­man­ta­lou­des­sa ongel­ma voi joh­tua joko tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin täys­käy­tös­tä tai jos­tain mark­ki­na­ta­lou­teen liit­ty­väs­tä ongel­mas­ta, vaik­ka­pa likvi­di­teet­ti­lou­kus­ta. Ja voi kyse olla muus­ta­kin, vaik­ka­pa Haye­ki­lai­sit­tain että resurs­sit ovat vää­räs­sä käy­tös­sä — mut­ta sil­loin omaa ajat­te­lu­mal­lia pitää laa­jen­taa, eikä kutis­taa sitä takai­sin pie­neen taloon preerialla.

    Jos kan­san­ta­lout­ta rajoit­taa se että tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia tai mui­ta resurs­se­ja ei ole tar­peek­si, sil­loin rahan pai­na­mi­nen tosi­aan vain joh­taa Zim­babwen-mal­li­seen inflaa­tioon. Jos taas tuo­tan­to­jär­jes­tel­män täy­si kapa­si­teet­ti ei ole käy­tös­sä, näin ei vält­tä­mät­tä ole.

    (Vie­lä nor­maa­lit disclai­me­rit omas­ta ama­töö­riy­des­tä talous­ky­sy­myk­sis­sä — kun­han ääneen ajat­te­le­mal­la yri­tän ymmärtää)

  64. Mik­ko Kivi­ran­ta: Kävi niin että kupon­git alkoi­vat kado­ta jär­jes­tel­mäs­tä, ja mui­den per­hei­den oli yhä vai­keam­pi löy­tää kupon­ke­ja ja saa­da vaih­to­kau­pal­la hoi­toa lapsilleen.

    Jos epäi­lyt­tää voi­ko maa­il­man­ta­lou­des­sa tosi­aan olla pulaa rahas­ta, siis niis­tä pape­rin­pa­lois­ta joi­ta on help­po pai­naa lisää, ja eri­tyi­sen help­po pai­naa lii­kaa, voi lukea kir­joi­tuk­sia Kii­nan ja Sak­san kaup­pa­ta­seis­ta ‘sil­lä sil­mäl­lä’, palau­tel­la mie­leen­sä kuin­ka likvi­di­teet­ti­lou­kun meka­nis­mi taas toi­mi­kaan, tai vaik­ka­pa muis­tel­la lai­naus­ta Mar­ri­ner Eccle­sil­tä Wiki­pe­dias­sa (republi­kaa­ni ja 30-luvul­la FEDin hal­li­tuk­sen puheenjohtaja):

    Mas­sa­tuo­tan­toon on pak­ko yhdis­tyä mas­sa­ku­lut­ta­mi­nen, mis­tä vuo­ros­taan seu­raa tar­ve tulon­ja­koon … jot­ta ihmi­sil­lä oli­si osto­voi­maa … Sen sijaan että oli­si saa­tu aikaan tuo­te­tun hyvin­voin­nin jakau­tu­mi­nen, jät­ti­mäi­nen imu­pump­pu oli 1929–30 vetä­nyt yhä suu­rem­man osan tuo­te­tus­ta hyväs­tä yhä har­vem­piin käsiin … Muut kave­rit pysyi­vät muka­na pelis­sä vain otta­mal­la lai­naa. Kun luo­ton­saan­ti tyreh­tyi, peli loppui.

    OK, nyt huo­maan että tuos­sa Eccles-lai­nauk­ses­sa ei edes ole puu­te niis­tä pape­rin­pa­lois­ta, vaan jopa kai­kes­ta mate­ri­aa­li­ses­ta joi­ta pape­rin­pa­lo­jen on tar­koi­tus edus­taa. (Täs­tä sai­si aasin­sil­lan van­haan kysy­myk­seen — myös tääl­lä: miten rat­kais­taan tulon­ja­ko robot­tien maa­il­mas­sa hin­ta­me­ka­nis­mia rik­ko­mat­ta?) No, jos Eccle­sin kom­ment­ti pätee tava­raan, pätee se lastenhoitokuponkeihinkin.

  65. Aika help­po on mol­la­ta polii­tik­ko­ja, tyy­liin “Eivät ne kyke­ne kat­so­maan koko kan­san­ta­lout­ta, vaan suh­mu­roi­vat nii­tä siltarumpujaan.”

    Mut­ta pit­kään sai täs­sä­kin ket­jus­sa lukea Hel­sin­ki vs. Joroi­nen kinaa­mis­ta ennen kuin pääs­tiin takai­sin aiheeseen.

  66. Juho Laa­tu: (Ker­ro mitä kri­ti­soit, niin minä­kin pää­sen mukaan.) 

    Kat­so­taan, jos­ko nyt haluai­sit ymmär­tää. En viit­si­si jat­ku­vas­ti kir­joit­taa samaa asi­aa yhä uudes­taan ja uudestaan.

    Ongel­ma­na on:

    Juho Laa­tu: Yksin­ker­tai­nen vel­kael­vy­tys on jo kokeiltu. 

    …ja koko kes­kus­te­lus­sa käy­nyt ilmi val­heel­li­nen käsi­tys, että velan­ot­to itses­sään on elvytystä:

    Juho Laa­tu: tuo val­tion tulo­ja suu­rem­pi yli­mää­räi­nen kulu­tus on vai­ku­tuk­sel­taan jok­seen­kin sama asia kuin elvytys. 

    Mut­ta näin­hän ei ole!
    Jul­ki­nen puo­li ei ole lain­kaan luo­nut lisä­ky­syn­tää kor­vaa­maan pudon­nut­ta yksi­tyis­tä kysyn­tää. Jul­ki­nen kysyn­tä on ainoas­taan pidet­ty samal­la tasol­la eli mitään elvy­tys­tä ei ole teh­ty. Jos jul­kis­ta kysyn­tää ei ole lisää kutis­tet­tu, se vain tar­koit­taa ettei talout­ta ole supis­tet­tu lisää. Tämä ei ole elvy­tys­tä, kos­ka koko­nais­ta­lou­den tasa­pai­no­ti­laa ei ole paran­net­tu ver­rat­tu­na tilaan ennen talouskriisiä.

    ———,- — - Alku­pe­räi­nen kokonaiskysyntä
             \      }– hävin­nyt kokonaiskysyntä
     JK      ‘—– Uusi kokonaiskysyntä
       
    ———,       Alku­pe­räi­nen yksi­tyi­nen kysyntä
             \      }– hävin­nyt yksi­tyi­nen kysyntä
     YK      ‘—– Uusi yksi­tyi­nen kysyntä

    —————— Nol­la­ta­so
    JK = jul­ki­nen kysyn­tä, YK = yksi­tyi­nen kysyntä

    Elvy­tys = toi­men­pi­de, jol­la var­mis­te­taan että hävin­nyt koko­nais­ky­syn­tä < hävin­nyt yksi­tyi­nen kysyntä

    Elvy­tys­tä on se, että hävin­nyt­tä koko­nais­ky­syn­tää kor­va­taan jul­ki­sel­la eli kas­va­te­taan koko­nais­ky­syn­tää sii­tä, mitä se oli­si jos mitään ei teh­täi­si. Tätä ei ole teh­ty. Sen sijaan päät­tä­jät ympä­ri maa­il­ma ovat suu vaah­dos­sa olleet supis­ta­mas­sa talout­ta enti­ses­tään. Nämä vai­ku­tuk­set näh­dään nyt olles­sam­me lamas­sa vie­lä vuo­sia talous­krii­sin jälkeen.

    Kun elvyt­tää riit­tä­väs­ti (ja oikeal­la taval­la), luo kysyn­tää, joka lisää yksi­tyis­tä tuo­tan­toa, mikä luo työ­paik­ko­ja ja lisää kysyn­tää. Talous pot­kais­taan täl­lä tavoin posi­tii­vi­sel­le kier­teel­le kor­keam­paan tasa­pai­no­ti­laan ja takai­sin kas­vu-ural­le. Kas­vu­kau­del­la voi sit­ten supis­taa jul­kis­ta kulu­tus­ta, kos­ka yksi­tyi­nen puo­li voi ole­tet­ta­vas­ti ottaa siel­tä vapau­tu­neet resurs­sit käyttöönsä. 

    Jul­ki­sen kysyn­nän pitä­mi­nen vakio­na ei ole elvy­tys­tä. Elvy­tys on jul­ki­sen talou­den tasa­pai­nos­ta riip­pu­ma­ton toi­men­pi­de, kos­ka kyse on hävin­neen kysyn­nän kor­vaa­mi­ses­ta lisä­ky­syn­näl­lä. Väi­tit, että näin on teh­ty, mut­ta esi­merk­kei­nä osoi­tit vain indek­si­ko­ro­tuk­sia ja ennen lamaa teh­ty­jä pal­kan­ko­ro­tuk­sia. Nämä kui­ten­kin liit­ty­vät vain jul­ki­sen talou­den tasa­pai­noon eivät­kä ole elvytystä.

    Kan­nat­taa lisäk­si huo­mioi­da, että vii­me kas­vu­kau­del­la “alas” jae­tut nyt yli­suu­rik­si havai­tut pal­kat joh­tui­vat nime­no­maan “ylös” jaet­tu­jen yli­suur­ten osuuk­sien aiheut­ta­mis­ta nos­to­pai­neis­ta. Jos “ylös” jaet­tu­jen raho­jen yli­suu­ri osuus oli­si käy­tet­ty inves­toin­tei­hin, palk­ko­ja ei oli­si tar­vin­nut kas­vat­taa niin pal­jon alhaal­la­kaan ja talous oli­si var­maan muil­ta­kin osin parem­mas­sa kun­nos­sa. Eikös näi­tä vero­ja muu­ten ennen krii­siä las­ket­tu? Kannattiko?

  67. Mik­ko Kivi­ran­ta: OK, nyt huo­maan että tuos­sa Eccles-lai­nauk­ses­sa ei edes ole puu­te niis­tä pape­rin­pa­lois­ta, vaan jopa kai­kes­ta mate­ri­aa­li­ses­ta joi­ta pape­rin­pa­lo­jen on tar­koi­tus edustaa. 

    No, jos ne pape­rin­pa­lat pää­ty­vät har­voi­hin käsiin, niin joh­tuen sii­tä, mitä nuo pape­rin­pa­lat edus­ta­vat, myös kaik­ki mate­ri­aa­li­nen tah­too kes­kit­tyä samoi­hin käsiin ja puu­te on todellista.

    Pape­rin­pa­lo­jen lisä­pai­na­mis­ta ei kai ole kos­kaan toteu­tet­tu siten, että lisä­pa­pe­rin­pa­lat on koh­dis­tet­tu ainoas­taan puut­tee­na­lai­sil­le. Ne yleen­sä kier­rä­te­tään siten, että jokai­nen saa ns. osansa.

  68. Mik­ko Kivi­ran­ta: miten rat­kais­taan tulon­ja­ko robot­tien maa­il­mas­sa hin­ta­me­ka­nis­mia rikkomatta? 

    Tämä on erit­täin mah­dol­li­ses­ti yksi tär­keim­piä 21. vuo­si­sa­dan kysy­myk­siä, val­lan­ku­mouk­sel­li­nen hyvin monel­la ulot­tu­vuu­del­la. Se menee aivan yhteis­kun­nan jär­jes­täy­ty­mi­sen ja ihmi­syy­den yti­meen, kun sitä enem­män poh­tii ja yrit­tää hah­mo­tel­la eri­lai­sia skenaarioita.

    Täl­lä het­kel­lä 1900-luvun his­to­ri­aa vas­ten esi­mer­kik­si aja­tus euge­nii­kan paluus­ta näyt­tää vas­ten­mie­li­sel­tä ja mah­dot­to­mal­ta, mut­ta ennus­tai­sin niin kui­ten­kin tapah­tu­van tämän vuo­si­sa­dan aika­na. Mut­ta taval­laan kään­tei­ses­sä ja pal­jon humaa­nim­mas­sa muodossa.

    Kos­ka osin ongel­ma voi olla tämä: Jos robo­ti­saa­tion jäl­kei­ses­sä maa­il­mas­sa kor­ke­aa älyk­kyyt­tä ja luo­vuut­ta vaa­ti­van työn osuus tar­jon­nas­ta kas­vaa radi­kaa­lis­ti, ja, kuten nyt jo näyt­tö on käy­tän­nös­sä kiis­tä­mä­tön­tä, älyk­kyys ja luo­vuus ovat hal­lit­se­vas­ti syn­nyn­näi­siä omi­nai­suuk­sia, niin miten tämä ongel­ma ratkaistaan?
    Val­lal­la on laa­jal­ti illuusio, että kuka tahan­sa voi­si ahke­ras­ti opis­kel­len kou­lut­tau­tua vaa­ti­vaan työ­hön, tai oppia jon­kin vai­kean asian hal­lin­nan 10 000 tun­nin opis­ke­lul­la, mut­ta se ei ole totta.

    Meka­nis­mi menee ehkä hyvin mää­rää­väl­tä osin rik­ki sen takia, että työn jaka­mi­nen ja tär­keän työn laa­jem­pi teke­mi­nen ei onnis­tu, kos­ka osal­la ei sii­hen yksin­ker­tai­ses­ti tule ole­maan riit­tä­viä syn­nyn­näi­siä lahjoja.
    Täl­löin ei puhu­ta vain yhteis­kun­nan näkö­kul­mas­ta, jos­sa koko­nai­se­dun, kor­keam­man työl­li­syy­den ja jär­jes­tel­män toi­mi­vuu­den joh­dos­ta halut­tai­siin ihmis­ten kes­ki­mää­räi­sen älyk­kyy­den ja luo­vuu­den nousevan.
    Tätä tuke­maan (kään­täen 1900-luvun sor­toon näh­den) nousee myös itsen­sä vähem­män lah­jak­kaik­si, tule­van lap­sen­sa lah­jak­kuu­den osal­ta epä­var­moik­si tun­te­vien van­hem­pien näkö­kul­ma. Jos on vali­ta optio, ja tie­de kehit­tyy täl­le tasol­le, että oman tule­van lap­sen syn­nyn­näi­siin omi­nai­suuk­siin on tur­val­li­ses­ti ja suh­teel­li­sen vai­vat­to­mas­ti lisät­tä­vis­sä teki­jöi­tä, jot­ka aut­ta­vat las­ta yhteis­kun­nas­sa menes­ty­mään, niin en näe mah­dot­to­mak­si, var­sin­kin jos uskon­nol­li­suus väis­tyy, että täl­lais­ta voi­tai­siin asteit­tain hivut­tau­tuen ruve­ta pitä­mään hyväk­syt­tä­vä­nä, nor­maa­li­na ja toivottavana.

    Nykyih­mi­sel­le, joka tun­tee edel­li­sen vuo­si­sa­dan his­to­rian, tai jol­la on voi­ma­kas uskon­nol­li­nen vakau­mus, tai voi­ma­kas käsi­tys luon­non­mu­kai­suu­des­ta, nämä ovat toki hyvin epä­miel­lyt­tä­viä miel­leyh­ty­miä syn­nyt­tä­viä ske­naa­rioi­ta. Enkä itse sano, että täl­lai­nen oli­si vält­tä­mät­tä toi­vot­ta­vaa, mut­ta en myös­kään täy­sin tyr­mää sitä. Francis Fuku­yama, joka ymmär­si olleen­sa vää­räs­sä kuu­lui­sim­mas­sa teok­ses­saan, ettei ole ‘his­to­rian lop­pua’ ilman tie­teen ja tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen lop­pua, käsit­te­lee näi­den kal­tai­sia tee­mo­ja kir­jas­saan Our Post­hu­man Futu­re: Con­sequences of the Bio­tech­no­lo­gy Revolution.

  69. ano­nyy­mi:
    …ja koko kes­kus­te­lus­sa käy­nyt ilmi val­heel­li­nen käsi­tys, että velan­ot­to itses­sään on elvytystä:

    En tain­nut noin kir­joit­taa, eikä tuo väi­te vas­taa käsityksiäni.

    (Halusin kyl­lä ver­ra­ta yhteis­va­luu­tas­sa uute­na ilmiö­nä eteen tul­lut­ta kysyn­nän pas­sii­vis­ta yll­lä­pi­toa kei­no­te­koi­sen kor­keal­la (= kor­keal­le jämäh­tä­neet pal­kat) talou­den tilaan näh­den elvy­tyk­seen (ks. alla), mut­ta tuo on eri asia.)

    … kyse on hävin­neen kysyn­nän kor­vaa­mi­ses­ta lisä­ky­syn­näl­lä. Väi­tit, että näin on teh­ty, mut­ta esi­merk­kei­nä osoi­tit vain indek­si­ko­ro­tuk­sia ja ennen lamaa teh­ty­jä palkankorotuksia.

    En ole tain­nut tuol­lais­ta­kaan väit­tää, enkä sanoa mitään indek­si­ko­ro­tuk­sis­ta tai ennen lamaa teh­dyis­tä pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta (tai anta­nut esi­merk­ke­jä, joi­den tar­koi­tus oli­si ollut vii­ta­ta niihin).

    Näkö­jään sil­lä koh­dal­la, jos­sa olet alka­nut puhua indek­si­ko­ro­tuk­sis­ta, olet vii­tan­nut lausee­see­ni: “val­tion mak­sa­mia kor­kei­na pidet­ty­jä palk­ko­ja voi kut­sua elvy­tyk­sek­si”. Ihan asial­li­nen lause. Tar­koi­tus on vii­ta­ta kes­kus­tel­tuun val­tion har­joit­ta­maan pas­sii­vi­seen (yhteis­va­luut­ta pitää pal­kat kor­keal­la itses­tään) yli varo­jen elä­mi­seen, talou­den kes­to­ky­kyä kor­keam­paan kulu­tuk­seen, ja sii­hen, että tämä on efek­tii­vi­ses­ti oikeas­taan vel­kael­vy­tys­tä (mer­ki­tyk­ses­sä: kysyn­nän kei­no­te­kois­ta yllä­pi­toa, velan samal­la kas­vaes­sa). En tie­dä mis­tä olet täs­sä eri miel­tä. Tuon lauseen tar­koi­tus ei ole mää­ri­tel­lä sanaa elvy­tys uudel­leen, vaan vii­ta­ta har­joi­te­tun poli­tii­kan elvy­tys­tä vas­taa­viin vaikutuksiin.

    Viit­taist myös koh­taan, jos­sa kom­men­toin OS:n vel­kael­vy­tys­pu­hei­ta: “Yksin­ker­tai­nen vel­kael­vy­tys on jo kokeil­tu. Nyt uusia kons­te­ja pöy­tään, kii­tos.” En tie­dä kri­ti­soit­ko tuo­ta koh­taa mah­dol­li­ses­ti sik­si, että mie­les­tä­si tämän laman aika­na vel­kael­vy­tys­tä ei oli­si vie­lä tehty. (??)

    Olit eri miel­tä täs­tä: “tuo val­tion tulo­ja suu­rem­pi yli­mää­räi­nen kulu­tus on vai­ku­tuk­sel­taan jok­seen­kin sama asia kuin elvy­tys”. Mie­les­tä­ni tämä lause on ok. Molem­mis­sa tar­koi­tus on pitää kulu­tus­ta kei­no­te­koi­sen kor­keal­la suh­tees­sa talou­den tilaan.

    Paras ymmär­ryk­se­ni on, että halusit kri­ti­soi­da sanan elvy­tys lii­an yleis­tä käyt­töä. Mie­les­tä­ni täl­lai­nen euroa­jan tilan­teen ja kaik­kien elvyt­tä­vien / kulu­tus­ky­syn­tää yllä­pi­tä­vien toi­men­pi­tei­den ver­tai­lu ja rin­nas­ta­mi­nen on ihan pai­kal­laan, enkä löy­tä­nyt teks­tis­tä­ni vie­lä­kään juu­ri kor­jat­ta­vaa (sel­keyt­tää ja täs­men­tää toki aina voi, ja sii­hen saat­toi olla tar­vet­ta, kos­ka häm­men­nys­tä sel­väs­ti syntyi).

    Lopun kysy­myk­set tai­si­vat olla reto­ri­sia tai kom­ment­tei­hi­ni liit­ty­mät­tö­miä. Ker­ro jos jäi jotain vas­taa­mat­ta. Olem­me­ko jo samoil­la lin­joil­la? Kovin yksi­tyis­koh­tai­sia elvy­tyk­sen mää­ri­tel­miä teks­tis­tä­ni ei kan­na­ta yrit­tää kai­vaa — yleis­kie­li riittää.

  70. az:

    miten rat­kais­taan tulon­ja­ko robot­tien maa­il­mas­sa hin­ta­me­ka­nis­mia rikkomatta? 

    Tämä on erit­täin mah­dol­li­ses­ti yksi tär­keim­piä 21. vuo­si­sa­dan kysy­myk­siä, val­lan­ku­mouk­sel­li­nen hyvin monel­la ulottuvuudella.

    Täy­sin samaa mieltä.

    Herä­si täs­sä aja­tus että mis­sä­hän mää­rin Uscha­no­vin huo­mio jul­ki­sen sek­to­rin sit­keäs­tä kas­vus­ta (jos se pitää paik­kan­sa, en ole tar­kas­ta­nut) on joh­tu­nut jat­ku­vas­ta sopeu­tu­mi­ses­ta uuden tulon­jaon tarpeeseen?

    IPRn rapau­tu­mi­nen / pira­tis­mi aiheut­taa sen että yhä useam­pi sem­moi­nen joka luo hyö­tyä maa­il­maan jalos­ta­mal­la infor­maa­tio­ta, tekee sitä ilman palk­kaa vapaa­eh­tois­pro­jek­teis­sa — siis hin­ta­me­ka­nis­min ulko­puo­lel­la. Samoin iso jouk­ko ihmi­siä on jo jää­nyt auto­maa­tion ja ylei­sen tuo­tan­non tehos­tu­mi­sen myö­tä tar­peet­to­mik­si. Kun muu­ta­kaan tulon­ja­ko­me­ka­nis­mia ei ole, isol­le jou­kol­le täm­möi­siä tapauk­sia voi­daan jär­jes­tää oikeus saa­da osuus kakus­ta, vaik­ka­pa tut­ki­joi­na yli­opis­tois­sa ja tut­ki­mus­lai­tok­sis­sa, tai eri­lai­sis­sa hal­lin­to­ko­neis­tois­sa jois­sa puo­let poru­kas­ta kek­sii lip­pu­lap­pu­ja täy­tet­tä­vik­si ja toi­nen puo­li täyt­te­lee niitä.

    Sinän­sä­hän tuo on ihan OK sys­tee­mi — kun­han se toi­mii pelk­kä­nä hyö­dyk­kei­den jako­me­ka­nis­mi­na eikä ala hai­ta­ta (esi­mer­kik­si lip­pu­lap­pu­jen ylei­sen täyt­tä­mis­vaa­ti­muk­sen tai löy­säl­lä tut­ki­muk­sel­la perus­tel­lun regu­laa­tion kaut­ta) itse nii­den hyö­dyk­kei­den tuottamista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.