Valitusoikeus ja tuomioistuinten työtavat

Tavan takaa kuu­lee pur­nat­ta­van kaa­va­va­li­tuk­sia vas­taan. Jos ne eivät hidas­tai­si kaa­voi­tus­ta, kaa­vo­ja tuli­si enem­män, asun­to­pu­la hel­pot­tai­si ja kaik­ki oli­si parem­min. Täs­sä on logiikkavirhe.

Sil­lä kes­tää­kö kaa­voi­tus kak­si vuot­ta vai kol­me ei pitäi­si olla mitään vai­ku­tus­ta sii­hen, pal­jon­ko kaa­vo­ja val­mis­tuu. Put­ken pituu­des­ta riip­pu­mat­ta nii­tä tulee put­kes­ta ulos yhtä pal­jon kuin put­keen pan­naan sisään. Jos kaa­voi­tus kes­tää kau­an, pitää aloit­taa aiem­min. Pait­si tie­tys­ti, jos vali­tus kaa­taa jon­kin kaa­van lopullisesti.

Kos­ka vali­tus on ainoa tapa, jol­la voi­daan saat­taa kaa­van lain­mu­kai­suus tar­kas­te­luun, vali­tusoi­keus on vält­tä­mä­tön. Jos sitä ei oli­si, kun­tien ei tar­vit­si­si pii­ta­ta tuon tai­vaal­lis­ta kaa­voi­tus­ta kos­ke­vas­ta lainsäädännöstä.

Huo­mat­ta­koon, että se ei rii­tä vali­tus­pe­rus­teek­si, että ei pidä kaa­vas­ta. Valit­taa voi vain kaa­van lain­vas­tai­suu­des­ta. Toki laki sanoo jotain myös kaa­van sisäl­lös­tä, joten sisäl­lös­tä voi valit­taa, jos löy­tää sitä tuke­van pykä­län rakennuslaista.

Mut­ta kyl­lä tur­hat kaa­va­va­li­tuk­set ovat har­mil­li­sia. Tur­hal­la vali­tuk­sel­la tar­koi­tan vali­tus­ta, jol­la ei edes yri­te­tä kumo­ta pää­tös­tä vaan vain voit­taa aikaa. Pahat kie­let ker­to­vat, että esi­mer­kik­si mar­ket-kaa­vois­ta S‑marketteja kos­ke­vat vali­tuk­set kir­joi­te­taan Kata­ja­no­kal­la ja K‑kauppoja kos­ke­vat vas­taa­vas­ti Val­li­las­sa. Valit­ta­mi­nen kan­nat­taa, jos onnis­tuu lyk­kää­mään kil­pai­li­jan han­ket­ta vuo­del­la. Häve­liäi­syys­syis­tä tie­tys­ti käy­te­tään valit­ta­ja­na bulvaania.

Jar­ru­tus­mie­les­sä teh­tä­viä vali­tuk­sia teh­täi­si pal­jon vähem­män, jos tuo­miois­tui­met käsit­te­li­si­vät aiheet­to­mat vali­tuk­set nopeam­min. Jos tuo­tan­to­ta­lous­tie­teen kel­lo­kal­let pää­si­si­vät ohjaa­maan tuo­miois­tuin­ten toi­min­taa, vali­tuk­set esi­la­ji­tel­tai­siin niin, että ilmi­sel­väs­ti aiheet­to­mat vali­tuk­set käsi­tel­täi­siin nopeu­te­tul­la menet­te­lyl­lä alta pois. Jos vali­tus on ilmi­sel­väs­ti aihee­ton, aikaa ei kan­nat­tai­si haas­ka­ta edes kun­nan vas­ti­neen pyy­tä­mi­seen. Kaup­pa­ka­ma­rin suu­ren vero­päi­vän kah­vi­tauol­la kes­kus­te­lin täs­tä KHO:n jäse­nen kans­sa (vää­rien joh­to­pää­tös­ten vält­tä­mi­sek­si ker­ron, että kyse oli hen­ki­lös­tä, jota en ollut tavan­nut ennen) ja hän sanoi hen­ki­lö­koh­tai­se­na mie­li­pi­tee­nään, että noin pitäi­si voi­da tehdä.

Jar­ru­tus­va­li­tuk­sia tuli­si pal­jon vähem­män, jos ne käsi­tel­täi­siin nopeammin.

Kun asia on moni­mut­kai­sem­pi, aikaa ja voi­ma­va­ro­ja tulee­kin käyttää.

37 vastausta artikkeliin “Valitusoikeus ja tuomioistuinten työtavat”

  1. Lap­peen ran­nan tuo­tan­to­ta­lous­pos­se­han opti­moi tuos­sa joku vuo­si sit­ten Hgin hovioi­keu­den pro­ses­se­ja, sai­vat sii­tä jon­kun hie­non Euroo­pan Neu­vos­ton pal­kin­non ja näkyy sii­tä yksi väi­tös­kir­ja­kin syn­ty­neen. Joten­kin olet­tai­sin että käy­tän­nön elä­mäs­sä pro­jek­tin opit ovat ehti­neet jo unoh­tua, puhu­mat­ta­kaan että oli­si­vat levin­neet laa­jem­min­kin oikeuslaitokseen.

  2. Entä­pä jokin vali­tus­mak­su jon­ka saa takai­sin jos vali­tus menee läpi?

  3. Ongel­ma on vain sii­nä, että vali­tus­ten mää­rit­te­le­mi­nen tur­hak­si on usein sub­jek­tii­vi­nen asia. Monet juri­di­set rii­dat ovat lin­jan­ve­to­ky­sy­myk­siä, jois­sa eri suun­tiin teh­tä­vät rat­kai­sut voi­vat olla yhtä perus­tel­tu­ja. Sii­tä huo­li­mat­ta joku kesä­poi­ka tai insi­nöö­ri saat­taa luo­ki­tel­la asian hel­pok­si. Kaa­va-asiat var­sin­kin ovat sen luon­tei­sia, että kun­tien pape­rit ovat vakuut­ta­via, mut­ta käy­tän­nös­sä ketään kaa­van vai­ku­tusa­lu­eel­la asu­vaa ei ole asial­li­ses­ti kuul­tu eikä mitään kun­nol­lis­ta vai­ku­tusar­vioin­tia ole tehty.

  4. Sil­lä kes­tää­kö kaa­voi­tus kak­si vuot­ta vai kol­me ei pitäi­si olla mitään vai­ku­tus­ta sii­hen, pal­jon­ko kaa­vo­ja val­mis­tuu. Put­ken pituu­des­ta riip­pu­mat­ta nii­tä tulee put­kes­ta ulos yhtä pal­jon kuin put­keen pan­naan sisään. Jos kaa­voi­tus kes­tää kau­an, pitää aloit­ta aiemmin.”

    Täs­sä on jotain samaa kuin kii­reet­tö­mäs­sä SoTe:ssa. Kan­sa­lai­set valit­ta­vat, että kii­reet­tö­män hoi­toa­jan sai useam­man kuu­kau­den pää­hän. Siis mitä. Jos oli­si tilan­nut ajan pari kuu­kaut­ta aiem­min se oli­si ollut jo. Ja put­ki suol­taa omaa nopeut­taan koko ajan, nyt­kin, nii­tä kii­reet­tö­miä “tsekki”-tapauksia ulos hyvin pal­vel­tui­na. Toi­vot­ta­vas­ti SoTe-puu­hai­li­jat eivät ota kuu­le­viin kor­viin­sa täl­lai­sia “vali­tuk­sia”.

  5. Peter:
    Entä­pä jokin vali­tus­mak­su jon­ka saa takai­sin jos vali­tus menee läpi? 

    Jos se vali­tus­mak­su on sel­lai­nen, että yksi­tyis­hen­ki­lö uskal­taa ottaa ris­kin, se ei ole esi­mer­kik­si kes­kus­liik­kei­den kan­nal­ta miten­kään mer­kit­tä­vä summa.

    Jos se taas on kes­kus­liik­kei­den ja vas­taa­vien kan­nal­ta mer­kit­tä­vä sum­ma, se lopet­taa kaik­ki vali­tuk­set saman tien. Jos X‑kauppa saa hidas­tet­tua Y‑kaupan ison mar­ke­tin val­mis­tu­mis­ta vuo­del­la, sen kan­nat­taa mak­saa yksi­tyis­hen­ki­lön kan­nal­ta täy­sin mah­do­ton sum­ma rahaa valituksestaan.

    Nopea käsit­te­ly oli­si paras vaih­toeh­to. Jonot­ta­mi­nen ei paran­na oikeusturvaa.

  6. Osmo: “Tavan takaa kuu­lee pur­nat­ta­van kaa­va­va­li­tuk­sia vas­taan. Jos ne eivät hidas­tai­si kaa­voi­tus­ta, kaa­vo­ja tuli­si enem­män, asun­to­pu­la hel­pot­tai­si ja kaik­ki oli­si parem­min. Täs­sä on logiikkavirhe.

    snip’ Put­ken pituu­des­ta riip­pu­mat­ta nii­tä tulee put­kes­ta ulos yhtä pal­jon kuin put­keen pan­naan sisään. Jos kaa­voi­tus kes­tää kau­an, pitää aloit­taa aiem­min. Pait­si tie­tys­ti, jos vali­tus kaa­taa jon­kin kaa­van lopullisesti.”

    Kyl­lä se logiik­ka­vir­he on nyt sinul­la: se, että kaa­voi­tus kes­tää kau­em­min, sel­vi­ää vas­ta jäl­keen­päin ja sil­loin on mel­ko vai­ke­aa aloit­taa aikaisemmin.

  7. nos:
    Ongel­ma on vain sii­nä, että vali­tus­ten mää­rit­te­le­mi­nen tur­hak­si on usein sub­jek­tii­vi­nen asia. Monet juri­di­set rii­dat ovat lin­jan­ve­to­ky­sy­myk­siä, jois­sa eri suun­tiin teh­tä­vät rat­kai­sut voi­vat olla yhtä perus­tel­tu­ja. Sii­tä huo­li­mat­ta joku kesä­poi­ka tai insi­nöö­ri saat­taa luo­ki­tel­la asian hel­pok­si. Kaa­va-asiat var­sin­kin ovat sen luon­tei­sia, että kun­tien pape­rit ovat vakuut­ta­via, mut­ta käy­tän­nös­sä ketään kaa­van vai­ku­tusa­lu­eel­la asu­vaa ei ole asial­li­ses­ti kuul­tu eikä mitään kun­nol­lis­ta vai­ku­tusar­vioin­tia ole tehty.

    No kyl­lä nii­tä kuu­le­mi­sia jär­jes­te­tään, mut­ta ongel­ma on se, että sii­nä vai­hees­sa asiat eivät kiin­nos­ta juu­ri ketään.

    Tur­hien vali­tus­ten suh­teen olen samaa miel­tä. Peri­aat­tees­sa kan­na­tan vali­tusoi­keu­den rajoit­ta­mis­ta, mut­ta olen sitä miel­tä, että käy­tän­nös­sä se ei onnis­tu ilman, että kan­sa­lais­ten oikeus­tur­va kärsii.

  8. Tör­mä­sin tähän vali­tus­kier­tee­seen, kun muu­tin Hel­sin­kiin. Mas­toil­le oli vai­kea saa­da vali­tus­lu­paa ja niin­pä kapa­si­tee­tin var­mis­ta­mi­sek­si ver­kos­sa haet­tiin lupia suu­ria määriä.

    Aina joku jäi valit­ta­jiil­ta huo­mioi­mat­ta ja soluk­ko­suun­nit­te­lul­la sat­tu­ma­pai­kat­kin kylt­tiin hyö­dyn­tä­mään, mut­ta opti­maa­li­sia koh­tei­ta ei vält­tä­mät­tä saatu

    Oma lukun­sa oli­vat pai­kat, joil­la ei ollut vaih­toeh­toa kuten Har­ma­jan majak­ka, valit­ta­jat sai­vat vii­vy­tet­tyä mas­ton uusi­mis­ta vuosia.

    Tuo jono­tus on mie­len­kiin­toi­nen , sii­nä voi­man erot­taa kol­me syy­tä huo­noon palveluun. 

    Yksi on kapa­si­tee­tin puu­te, jono kas­vaa sil­loin koko ajan.

    Toi­nen on ajoit­tai­nen kapa­si­tee­tin puu­te, sil­loin jono kas­vaa esim aamul­la tai kesäl­lä tai jonain muna aikana.

    Kol­mas on läpi­me­noa­jan aiheut­ta­ma näen­näi­sen jono, se ei lyhe­ne eikä pite­ne, pro­ses­si kes­tää tie­tyn ajan.

    Omien koke­muk­se­ni mukaan jul­ki­sen sek­to­rin esim juu­ri oikeuk­sien jonot syn­ty­vät läpi­me­noa­jois­ta, ei kapa­si­tee­tin puutteesta.
    Tuo­hon viit­taa tuo Lap­peen­ran­nan teke­mä yri­tys paran­taa oikeu­den toimintaa

    Vali­tet­ta­vas­ti tuol­lai­sil­la lyhyil­lä pro­jek­til­le ei muu­tok­sia saa­da, urau­tu­nut orga­ni­saa­tio palu­tuu enti­siin työ­ta­poi­hin muu­ta­mas­sa vii­kos­sa kun akti­voi­jat ovat läh­te­neet. Oikeu­den joh­toon vaa­dit­tai­siin uut­ta ver­ta, jol­la oli­si tar­moa ja usean vuo­den sit­keys vie­dä uudis­tus läpi.

    Täl­lai­set kon­sult­tien pika­pa­ran­nuk­set ovat pelk­kää rahas­tus­ta ja niin­pä val­tio heit­tää mil­jar­de­ja jän­kään nois­sa pikakonsultointiprojekteissa

  9. Peri­aat­tees­sa sinul­la on aja­tus­vir­he tuos­sa 😉 Jul­ki­nen tila, kadut ja aukiot tms. kuu­lu­vat kaa­voit­ta­jal­le, kuten sil­le on perin­tei­ses­ti kuu­lu­nut myös räys­täs­kor­keus. Se mitä ton­til­le ton­tin rajo­jen ja räys­täs­kor­keu­den rajois­sa raken­ne­taan, kuu­luu ton­tin omistajalle. 

    Ymmär­rän tuo­ta­kin tar­kem­man ohjauk­sen, kun se teh­dään sen takia, ettei­vät mark­ki­nat toi­mi. Esi­mer­kik­si USA:ssa on kau­pun­ki­kes­kus­to­jen elä­vöit­tä­mi­seen käy­tet­ty kol­mea keinoa:
    — spåra
    — asu­kas­py­sä­köin­nin pai­na­mi­nen talo­jen alle, jot­ta kadun­vie­ret jää­vät asiak­kail­le ja
    — ensim­mäi­sen ker­rok­sen varaa­mi­nen liiketiloille.

    Vali­tus­tie on kal­lis ton­tin omis­ta­jal­le ja valit­ta­jal­la ei ole mitään vas­tuu­ta. 🙁 Esi­merkkk­nä meten asioi­ta ei saa hoi­taa, voi pitää Itä­väy­län pääs­sä ole­vaa tont­tia. Kiusan­teok­si teh­dyn vali­tuk­sen mak­sa­vat aika­naan alu­eel­le tule­vat yri­tyk­set ja asuk­kaat, ilman että valit­ta­jal­la on mitään talou­del­lis­ta vas­tuu­ta tur­has­ta valituksesta.

  10. Rai­mo K: No kyl­lä nii­tä kuu­le­mi­sia jär­jes­te­tään, mut­ta ongel­ma on se, että sii­nä vai­hees­sa asiat eivät kiin­nos­ta juu­ri ketään.

    Kuu­le­mis­ten, kaa­vo­jen esil­lä­pi­to­jen, kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­sien ym. toteut­ta­mi­ses­sa on se perus­on­gel­ma, ettei niis­sä oikeas­ti halu­ta ottaa vas­taan mitään palau­tet­ta, jol­la oli­si mitään vai­ku­tus­ta mihin­kään. Media­kin herää vas­ta, kun pää­tös­tä ollaan teke­mäs­sä. Käy­tän­nös­sä ainoa mah­dol­li­suus vai­kut­taa on valit­ta­mi­nen ja tämä on tie­ten­kin ihan väärin.

    Eräs­tä tie­han­ket­ta oltiin teke­mäs­sä ja jär­jes­te­tys­sä kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­des­sa pai­kal­li­nen asu­kas kom­men­toi, että suun­ni­tel­tu lin­jaus on huo­no, kos­ka maa­pe­rä on vetis­tä. Kos­ka kaik­ki tar­vit­ta­vat tek­ni­set sel­vi­tyk­set oli teh­ty, kom­ment­ti sivuu­tet­tiin, ja tie aiot­tiin raken­taa suun­ni­tel­man mukaan. Tie­ra­hat lop­pui­vat kui­ten­kin bud­je­tis­ta, ja han­ke lyk­kään­tyi. Kun tie­hank­keel­le saa­tiin seu­raa­van ker­ran rahoi­tus, teh­tiin uudet tut­ki­muk­set ja suun­ni­tel­mat, ja havait­tiin, että maa­pe­rä tosi­aan oli huo­no ja toi­nen tie­lin­jaus pal­jon edul­li­sem­pi toteuttaa.

  11. Sil­lä kes­tää­kö kaa­voi­tus kak­si vuot­ta vai kol­me ei pitäi­si olla mitään vai­ku­tus­ta sii­hen, pal­jon­ko kaa­vo­ja val­mis­tuu. Put­ken pituu­des­ta riip­pu­mat­ta nii­tä tulee put­kes­ta ulos yhtä pal­jon kuin put­keen pan­naan sisään. Jos kaa­voi­tus kes­tää kau­an, pitää aloit­ta aiem­min. Pait­si tie­tys­ti, jos vali­tus kaa­taa jon­kin kaa­van lopullisesti.”

    Kai tuo put­ki kokoa­jan pite­nee kui­ten­kin. Jos vali­tuk­sia käsi­tel­täi­siin samal­la vauh­dil­la kuin nii­tä tulee, mut­ta vain pie­nel­lä vii­veel­lä, tuo­ta put­kea ei oli­si alun­pe­rin­kään voi­nut syntyä.

  12. Kal­le:
    Peri­aat­tees­sa sinul­la on aja­tus­vir­he tuos­sa Jul­ki­nen tila, kadut ja aukiot tms. kuu­lu­vat kaa­voit­ta­jal­le, kuten sil­le on perin­tei­ses­ti kuu­lu­nut myös räys­täs­kor­keus. Se mitä ton­til­le ton­tin rajo­jen ja räys­täs­kor­keu­den rajois­sa raken­ne­taan, kuu­luu ton­tin omistajalle.
    ‘snip’

    Kyl­lä kaa­voi­tuk­sel­la mää­rä­tään muu­ta­kin kuin räys­täs­kor­keus, mm. se mitä saa raken­taa ja useim­mi­ten myös ne tont­tien rajat — ja kai­ken­lais­ta muu­ta­kin, esim. har­ja­ka­ton kul­ma, ulko­ver­houk­sen mate­ri­aa­li ja väri­tys jne.

  13. Kaa­va­ky­sy­myk­set voi­si­vat ehkä olla enem­män poli­tiik­kaa ja vähem­män juridiikkaa.

  14. Tei­dän vali­tuk­se­ni ovat vii­vy­tys­tä ja tur­haa nari­naa, minun vali­tuk­se­ni täyt­tä asi­aa ja perusteltuja. 

    Oikeas­taan kysy­mys on pää­tök­sen vaih­te­lus­ta, joka osin estää aivan tur­him­pia ongeia syn­ty­mäs­tä. Osin kel­vot­to­mas­ta toiminnasta. 

    Nykyi­sin kun­ta kuin kun­ta vas­taa jokai­seen vali­tuk­seen, että ei aihet­ta. Ei edes sel­vi­te­tä mitään tai kysy­tä!! Jokin neu­vot­te­lu­me­net­te­ly estäi­si pidem­män pro­ses­sin alkamisen. 

    Kaa­va­va­li­tuk­sis­sa vali­tuk­sen jäl­keen yleen­sä on raken­net­tu, sil­ti kaa­va on saa­tu aivan oleel­li­ses­ti parem­mak­si ja fik­sum­min paik­kaan sopi­vak­si. Odot­taa­ko kaa­voit­ta­ja vali­tus­ta, että saa­daan työ teh­tyä kunnolla? 

    Rak­sa-alan suh­de asuk­kai­siin on piit­taa­ma­ton ja ylen­kat­so­va. Heil­lä on ollut noin 50 vuot­ta, 60-luvul­ta asti ja ennen­kin, vain kova kysyn­tä koh­dat­ta­va­na. Ei se ope­ta asiakaskeskeisyyttä. 

    Kaa­voi­tus on kun­ta­päät­tä­jien ker­hon hal­lus­sa enem­män tai vähem­män sovus­sa raken­ta­jien kans­sa. Ei pal­joa kiin­nos­ta pie­net ihmiset. 

    Vali­tusoi­keus on hil­lin­nyt pahim­pia sekoi­lu­ja. Toki se alkaa kuu­lua nor­mi­pro­ses­siin, sil­ti se on tarpeen.
    Mikä oli­si vaih­toeh­to? Diktatuuri?

  15. Rai­mo K: No kyl­lä nii­tä kuu­le­mi­sia jär­jes­te­tään, mut­ta ongel­ma on se, että sii­nä vai­hees­sa asiat eivät kiin­nos­ta juu­ri ketään.

    Tur­hien vali­tus­ten suh­teen olen samaa miel­tä. Peri­aat­tees­sa kan­na­tan vali­tusoi­keu­den rajoit­ta­mis­ta, mut­ta olen sitä miel­tä, että käy­tän­nös­sä se ei onnis­tu ilman, että kan­sa­lais­ten oikeus­tur­va kärsii.

    Olet oikeas­sa — kuu­le­mi­sia jär­jes­te­tään, mut­ta niis­sä ei käy ketään, kos­ka vai­ku­tusa­lu­eel­la ole­via ei usein infor­moi­da erik­seen kuu­le­mis­ti­lai­suuk­sis­ta ja toi­saal­ta ihmi­set tie­tä­vät, että kuul­laan mut­ta ei kuun­nel­la. Tek­ni­set viras­tot ovat sit­ten usein vie­lä äijä­po­ru­koi­ta, joi­den kun­nia asia on jyrä­tä huo­nol­la käy­tök­sel­lä jon­kun vai­kut­ta­jan mie­lik­si asioi­ta läpi, jol­loin ihmi­set eivät halua itsel­leen ongelmia.

  16. JTS: Nykyi­sin kun­ta kuin kun­ta vas­taa jokai­seen vali­tuk­seen, että ei aihet­ta. Ei edes sel­vi­te­tä mitään tai kysy­tä!! Jokin neu­vot­te­lu­me­net­te­ly estäi­si pidem­män pro­ses­sin alkamisen.

    Täs­tä­kin nämä valit­ta­jat vaan hyö­tyi­si­vät, eli vali­tus­kier­rok­seen saa­tai­siin lisät­tyä joku pakol­li­nen kes­kus­te­lu tai neu­vot­te­lu mis­sä taas sai­si lykät­tyä raken­nus­han­ket­ta puo­lel­la vuo­del­la tai vuo­del­la eteen­päin. Mitä­pä sitä ei teki­si oman koi­ran­kuse­tus­met­sän tai kadun­var­si­park­ki­paik­kan­sa puolesta?

  17. Sel­lai­nen väi­te ettei sil­lä put­ken pituu­del­la muka oli­si mitään väliä, onko kyl­lä vää­rä. Ilman muu­ta asioi­den roi­kot­ta­mi­nen vuo­si­kausia han­ka­loit­taa asioi­ta. Ensin suun­ni­tel­laan han­ke ja sit­ten odo­tel­laan vuo­si­kausia vali­tus­kier­teen päät­ty­mis­tä. Täl­löin hank­keen suun­nit­te­li­jat ryh­ty­vät jo teke­mään mui­ta hom­mia, unoh­ta­vat van­han hom­man­sa ja ovat huo­nos­ti käy­tet­tä­vis­sä sit­ten, kun hei­tä raken­nus­vai­hees­sa tarvittaisiin. 

    Minus­ta tuo­miois­tuin­ten työ­ta­vat tosi­aan­kin tar­vit­si­si­vat uudis­tus­ta. Ensim­mäi­nen uudis­tus voi­si tosi­aan olla perus­teet­to­mien vali­tus­ten käsit­te­ly nopeas­ti alta pois. 

    Mie­ti­tään­tä tilan­net­ta, jos­sa tuo­miois­tui­meen tule­vat vali­tuk­set A, B, C, D, ja E täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä. Näis­tä A ja B ovat vai­kei­ta ihan asial­li­sia vali­tuk­sia ja loput tur­hia nopeas­ti käsi­tel­tä­viä. Kos­ka A ja B vali­tus­ten käsit­te­ly kes­tää kak­si vuot­ta, vii­väs­ty­vät vali­tuk­set C, D ja E myös kak­si vuot­ta. Jos vali­tuk­set ensin laji­tel­tai­siin tur­hiin ja vähem­män tur­hiin, pääs­täi­siin heti käsik­si vali­tuk­siin C, D ja E, jol­loin nuo vali­tuk­set saa­tai­siin pihal­le muu­ta­mas­sa hetkessä.

  18. Eikö olen­nais­ta ole se, että saa­tai­siin esil­le suu­rin osa näkö­koh­dis­ta, jot­ka tuli­si ottaa pro­ses­sis­sa huo­mioon? Olen itse ollut aivan ihmeis­sä­ni kuul­tua­ni eri­näis­ten hank­kei­den puu­ha­mies­ten suh­tau­tu­van vali­tuk­siin yksi­no­maan ajal­li­se­na hidas­tee­na (ja kun­nan vain suu supus­sa, hil­jai­ses­ti myö­täil­les­sä). Vii­mek­si­mai­nit­tu­jen­han pitäi­si olla kii­tol­li­sia jokai­ki­ses­tä vali­tuk­ses­ta, joka tuo lisä­ar­voa uusien näkö­kul­mien tai huo­mioo­no­tet­ta­vien asioi­den muo­dos­sa. Kaa­voit­ta­jien tuli­si myös ymmär­tää hyö­dyn­tää sitä ‘hil­jais­ta’ lisä­tie­tout­ta joka vuo­ro­vai­ku­tus­pro­ses­sin myö­tä heil­le kertyy.

    Vali­tus­ten ansios­ta on näh­däk­se­ni usein mah­dol­lis­ta saa­da aikaan parem­pi lop­pu­tu­los. Vali­tet­ta­vas­ti moni alku­pe­räis­ten suun­ni­tel­mien kor­jaus on vain ns. “kos­me­tiik­kaa”, jol­la usko­tel­laan jot­kut usko­maan, että jota­kin on tehty.

    Olen myös häm­mäs­tyk­sek­se­ni huo­man­nut, että suun­ni­tel­mis­sa voi­daan jokin han­ke esi­tel­lä jopa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton toi­mes­ta siten, että pää­tök­sen­te­ki­jöil­le tuo­daan koros­te­tus­ti esiin han­ket­ta puol­ta­vat näkö­kul­mat, esim. viis­toil­ma­ku­vien kal­tai­sen mark­ki­noin­ti­ma­te­ri­aa­lin ja kon­sult­ti­töi­den run­saa­seen käyt­töön tukeu­tuen. Näh­däk­se­ni aina on mah­dol­lis­ta tila­ta jokin sel­vi­tys kon­sul­til­ta, joka tule­vaa uraan­sa vaa­ran­ta­mat­ta yleen­sä “ymmär­tää”, min­kä­lai­nen sel­vi­tyk­sen lop­pu­tu­los mil­loin­kin on tar­vet­ta aikaansaada.

    Eikö sel­keäm­pi tapa oli­si esi­tel­lä hank­keen vai­ku­tuk­sia myös ennen-ja-jäl­keen kuva­pa­re­ja ihmis­sil­mien kor­keu­del­ta käyt­täen, mah­dol­li­sen muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia kou­riin­tun­tu­vam­min ja sel­keäm­min kuvaillen?

    Mah­ta­vat­ko pää­tök­sen­te­ki­jät edes huo­ma­ta, mil­loin hei­tä pyri­tään käyt­tä­mään tai käy­te­tään raken­ta­jien (tai sen laa­jem­paan int­res­si­pii­riin kuu­lu­van ver­kos­ton tai sen jon­kin osan) toi­mes­ta pelk­ki­nä sumu­tuk­sen koh­tei­na ja kumileimasimina?

    1. Hel­sin­gis­sä asuk­kai­ta kull­laan pal­jon­kin kaa­vo­ja laa­dit­taes­sa ja suun­ni­tel­mia myös m uute­taan. Kun kaa­va on hyväk­syt­ty ensim­mäi­sen ker­ran lau­ta­kun­nas­sa, se menee lausun­to­kier­rok­sel­le. Sitä vas­taan teh­tyn­jä muis­tu­tuk­sia ote­taan enää har­voin huo­mioon, ellei niis­sä käy esil­le jokin koko­naan uusia näkö­koh­ta. Monet muis­tu­tuk­set ovat sisäl­löl­tään sitä, että mik­si Hel­sin­kiin yli­pään­sä ras­ken­ne­taan asun­to­ja, kun minul­la ja kai­kil­la tun­te­mil­la­ni jo on asun­to. Tai mik­si ei raken­ne­ta muu­al­le. Nii­tä taas ei voi ottaa huo­mioon, kos­ka val­tuus­to on päät­tä­nyt, että Hel­sin­kiin raken­ne­taan 5500 esun­toa vuo­des­sa. Nämä mie­li­pi­teet pää­ty­vät usein myös vali­tuk­sik­si hal­lin­to-oikeu­teen, mut­ta eivät menes­ty siel­lä­kään. Luon­to­jär­jes­tö­jen vali­tuk­set sen sijaan ovat menes­ty­neet var­sin usein. Niis­sä on vali­tet­tu puut­teel­li­si­si­ta sel­vi­tyk­sis­tä. Myös ELY-kes­kus­ten teke­mien vali­tus­ten onnis­tu­mis­pro­sent­ti on hyvä.

  19. Itse työs­ken­te­len suun­nit­te­li­ja­na katu- ja vesi­huol­to­hank­keis­sa. Kyl­lä aina­kin näis­sä on pai­kal­lis­ten asuk­kai­den näke­myk­siä kuul­tu ja otet­tu huo­mioon. Kom­ment­tien soi­si kyl­lä tule­van esiin jo riit­tä­vän aikai­ses­sa vai­hees­sa. Usein ongel­ma­na lie­nee riit­tä­mä­tön tie­do­tus kun­nan tai kau­pun­gin osal­ta, ja media herää vas­ta kun pää­tök­set on teh­ty tai kai­vin­ko­neet lähtökuopissa.

    Toi­saal­ta välil­lä on vain niin, että yksi veti­nen paik­ka tai lou­hit­ta­va kal­lion­nyp­py­lä ei kui­ten­kaan ole niin suu­ri asia, jos vaa­ka­ku­pis­sa toi­sel­la puo­lel­la on mui­ta pai­na­via tek­ni­siä fak­to­ja. Jos­kus taas vie­mä­riä­lin­jaa on siir­ret­ty sato­ja met­re­jä luon­nos­vai­hees­sa pai­kal­li­sen kom­ment­tien perusteella.

    Par­hail­laan työn alla ole­vas­sa kun­nal­lis­tek­niik­ka­hank­kees­sa tar­kas­te­lim­me huo­lel­li­ses­ti pai­kal­lis­ten asuk­kai­den katu­lin­jauseh­do­tus­ta, mut­ta sen toteut­ta­mi­nen osoit­tau­tui tek­ni­ses­ti haas­teel­li­sem­mak­si vaih­toeh­dok­si, joten sitä ei toteu­tet­tu. Kui­ten­kin vii­mek­si eilen lues­ke­lin pai­kal­lis­ten kom­ment­te­ja ja niil­lä oli suo­raan vai­ku­tus­ta teke­mii­ni suunnitelmiin.

    Ker­ron tämän vain kurio­si­teet­ti­na, var­maan­kin alal­la esiin­tyy myös pal­jon ikä­väm­pää­kin toi­min­ta­ta­paa. Mut­ta kyl­lä nii­tä kom­ment­te­ja joku oikeas­ti lukee ja ottaa huo­mioon 🙂 Nämä kom­men­tit ovat usein arvok­kai­ta ja edis­tä­vät parem­paan lop­pu­tu­lok­seen pääsemistä.

  20. nos: Olet oikeas­sa – kuu­le­mi­sia jär­jes­te­tään, mut­ta niis­sä ei käy ketään, kos­ka vai­ku­tusa­lu­eel­la ole­via ei usein infor­moi­da erik­seen kuu­le­mis­ti­lai­suuk­sis­ta ja toi­saal­ta ihmi­set tie­tä­vät, että kuul­laan mut­ta ei kuun­nel­la. Tek­ni­set viras­tot ovat sit­ten usein vie­lä äijä­po­ru­koi­ta, joi­den kun­nia asia on jyrä­tä huo­nol­la käy­tök­sel­lä jon­kun vai­kut­ta­jan mie­lik­si asioi­ta läpi, jol­loin ihmi­set eivät halua itsel­leen ongelmia. 

    No eipä infor­moi­da muu­ten kuin leh­ti-ilmoi­tuk­sel­la ja kun­nan ilmoi­tus­tau­lul­la (jota kukaan ei lue), usein leh­ti tekee myös jutun.
    Ja kun­ta­sek­to­ri nai­sis­tuu koko ajan.

    Suu­rin osa vali­tuk­sis­ta ja muis­tu­tuk­sis­ta on NIMBY-tyyppisiä.

  21. Kaa­voi­tuk­seen liit­tyy pal­jon talou­del­li­sia int­res­se­jä ja tämä on joh­ta­nut sii­hen, että vir­ka­ko­neis­tos­sa muu­tok­sen­ha­kuoi­keut­ta tar­kas­tel­laan nurin­ku­ri­ses­ta näkökulmasta.

    Par­haim­mil­laan­han peli­sään­tö­jen ja muu­tok­sen­ha­kuoi­keu­den tuli­si joh­taa pyr­ki­myk­seen suun­ni­tel­la mah­dol­li­sim­man hyvin. Näin ei kui­ten­kaan tapah­du, vaan oman työn kehit­tä­mi­sen sijaan vir­ka­mie­het kes­kit­ty­vät valit­ta­maan valit­ta­mi­ses­ta ja poh­ti­maan, miten sään­tö­jä voi­tai­siin näp­pä­räs­ti kiertää.

    Ikä­väl­tä tun­tu­vat esi­mer­kik­si Uuden­maan lii­ton pyr­ki­myk­set vai­kut­taa maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­kiin niin, että sel­vi­tys­ten mer­ki­tys­tä maa­kun­ta­kaa­voi­tuk­ses­sa hei­ken­net­täi­siin. Samaan aikaan Hel­sin­gis­sä pyri­tään aja­maan uut­ta yleis­kaa­vaa läpi epä­mää­räi­se­nä pikselikaavana.

    Taus­tal­la tun­tui­si ole­van tah­to­ti­la hei­ken­tää ohjaa­vaa kaa­voi­tus­ta ase­ma­kaa­voi­tuk­sen kustannuksella. 

    Oli­si toi­vot­ta­vaa, että ongel­maan herät­täi­siin ja sii­hen puu­tut­tai­siin kaa­voi­tuk­sen pie­nen ja hyvin­kin pääl­lek­käi­siä roo­le­ja sisäl­tä­vän pii­rin ulkopuolelta.

  22. Rai­mo K: No eipä infor­moi­da muu­ten kuin leh­ti-ilmoi­tuk­sel­la ja kun­nan ilmoi­tus­tau­lul­la (jota kukaan ei lue), usein leh­ti tekee myös jutun.
    Ja kun­ta­sek­to­ri nai­sis­tuu koko ajan.

    Suu­rin osa vali­tuk­sis­ta ja muis­tu­tuk­sis­ta on NIMBY-tyyppisiä.

    Tie­tää kai­ken mut­ta ei ymmär­rä mitään

  23. Eikö lain­sää­dän­nös­sä ole mitään vikaa? Minus­ta on jos­kus tun­tu­nut, että laki on kir­joi­tet­tu taval­la, joka antaa tuo­miois­tui­mel­le luvan teh­dä pää­tök­siä tarkoituksenmukaisuusasioissa.

  24. Pahat kie­let ker­to­vat, että esi­mer­kik­si mar­ket-kaa­vois­ta S‑marketteja kos­ke­vat vali­tuk­set kir­joi­te­taan Kata­ja­no­kal­la ja K‑kauppoja kos­ke­vat vas­taa­vas­ti Vallilassa.”

    No ovat­pa ikä­viä ihmi­siä siel­lä Kata­ja­no­kal­la ja Val­li­las­sa. Onnek­si olen jo aikaa sit­ten muut­ta­nut kau­ak­si siel­tä, ettei­vät nuo kata­ja­nok­ka­lai­set ja val­li­la­lai­set pää­se pilaa­maan elä­mää­ni, sen­kin valittajat.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hel­sin­gis­sä asuk­kai­ta kull­laan pal­jon­kin kaa­vo­ja laa­dit­taes­sa ja suun­ni­tel­mia myös muutetaan.

    Nykyi­sen osal­lis­tu­van suun­nit­te­lun ongel­ma on, että se ei tavoi­ta suu­rin­ta osaa ihmi­sis­tä. Useim­mat saa­vat tie­tää hank­keis­ta medias­ta, kun on jo myö­häis­tä vaikuttaa.
    Osal­lis­tu­mis­ti­lai­suuk­sis­sa­kin on vähän se ongel­ma, että osal­lis­tu­jien kom­ment­tei­hin hel­pos­ti vas­ta­taan perus­te­le­mal­la, mik­si valit­tu rat­kai­su on hyvä ja kom­ment­ti on huo­no. Vaik­ka tämä oli­si täy­sin tot­ta, usein oli­si parem­pi vain kuun­nel­la kom­men­tit, kiit­tää niis­tä ja olla hiljaa…

  26. nos: Tie­tää kai­ken mut­ta ei ymmär­rä mitään

    Sehän se kaik­kein ärsyt­tä­vin tyyp­pi on…

    Jos tar­koi­tat minua, niin pyrin kom­men­toi­maan vain sel­lai­sia asiois­ta, jois­ta kou­lu­tuk­sen, (työ)kokemuksen tai har­ras­tuk­sen vuok­si tie­dän jota­kin — ja tääl­lä on pal­jon aihei­ta, joi­ta en ole lain­kaan kommentoinut.

    Nämä kaa­voi­tus­ju­tut ovat kyl­lä sel­lais­ta perus­ka­maa, jot­ka jok­seen­kin jokai­nen kun­ta-alan kans­sa teke­mi­siin jou­tu­nut tietää. 😉

  27. Rai­mo K: Kyl­lä kaa­voi­tuk­sel­la mää­rä­tään muu­ta­kin kuin räys­täs­kor­keus, mm. se mitä saa raken­taa ja useim­mi­ten myös ne tont­tien rajat – ja kai­ken­lais­ta muu­ta­kin, esim. har­ja­ka­ton kul­ma, ulko­ver­houk­sen mate­ri­aa­li ja väri­tys jne. 

    Mik­si kaa­voit­ta­jal­la on oikeus sot­keu­tua ton­tin omis­ta­jan asioi­hin? Miten voit olet­taa vir­ka­mie­hen saa­ti polii­ti­kon ymmär­tä­vän omis­ta­jaa parem­min, mitä ton­til­le rakennetaan? 

    Nykyi­nen kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka tuot­taa vain sut­ta ja sekun­daa. Vapaam­pi maan­käyt­tö ei voi tuot­taa aina­kaan huo­nom­paa tulos­ta kuin nykykäytäntö.

  28. Vil­le: Nykyi­sen osal­lis­tu­van suun­nit­te­lun ongel­ma on… 

    Nykyi­sen osal­lis­ta­van suun­nit­te­lun ongel­ma on osal­lis­ta­va suun­nit­te­lu. 😀 Ton­tin rajat kuu­lu­vat kaa­voit­ta­jal­le ja ton­tin rajo­jen sisäl­lä vain ton­tin omis­ta­jal­la on rele­vant­ti int­res­si. Kaik­ki muu on puh­das­ta kiusan­te­koa. Kau­pun­ki ei kehi­ty jär­ke­väs­ti, kun ote­taan alu­een nykyis­ten asuk­kai­den mie­li­pi­de huomioon.

  29. Kal­le: Mik­si kaa­voit­ta­jal­la on oikeus sot­keu­tua ton­tin omis­ta­jan asioi­hin? Miten voit olet­taa vir­ka­mie­hen saa­ti polii­ti­kon ymmär­tä­vän omis­ta­jaa parem­min, mitä ton­til­le rakennetaan? 

    Nykyi­nen kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka tuot­taa vain sut­ta ja sekun­daa. Vapaam­pi maan­käyt­tö ei voi tuot­taa aina­kaan huo­nom­paa tulos­ta kuin nykykäytäntö.

    Tei­tä ja katu­ja­kin pitää raken­taa ja aina sii­nä jon­kun tont­ti jää alle .Tai tar­vi­taan puis­to­ja , kouluja,urheilukenttiä, tore­ja etc 

    Jos raken­taa pil­ven­piir­tä­jän niin se var­jos­taa kau­as ja louk­kaa näin uien oikeuksia

    Ja ton­tin omis­ta­jal­la ei olei vel­vol­li­suut­ta hoi­taa vesi-jäte­ve­si­huol­toa tai sähköhuoltoa.Jos raken­taa pil­ven­piir­tä­jän, johon tulee tuhan­sia ihmi­siä asu­maan tai töi­hin niin kun­nal­lis­tek­niik­ka vaa­tii aivan eri mitoi­tuk­sen kuin sadan hen­gen käyttäjäkunta.

    Samoin aivan eri­lai­set liikenne-japysäköintijärjestelyt

  30. Osa ongel­maa on tuo­miois­tui­mi­nen oma asiantuntemus.

    Kär­jä­oi­keuk­sien uudis­ta­mi­nen isom­mik­si koko­nai­suuk­sik­si toi­vot­ta­vas­ti aut­taa jos­sain asiois­sa, hal­lin­to-oikeu­den puo­lel­la taas on omat ongelmansa.

    Ympä­ris­tö­lu­pien osal­ta voi vali­ta onko sii­nä luvan myön­tä­mis­vai­hees­sa siantn­te­mus­ta vai käy­te­tään­kö aikaa sit­ten vali­tus­ten kanssa.

    Kaa­va­kul­tuur­riin on muu­ten kuu­lu­nut hank­kei­den pitä­mi­nen puo­li­sa­lai­si­na, jol­loin huo­ma­tuk­sen teke­mi­nen ajois­sa ei oikein onnistu.

    Todel­la­kin, menes­ty­neet vali­tuk­set ovat jär­jes­tään joh­ta­neet parem­paan lopputulokseen.

  31. Kal­le: Mik­si kaa­voit­ta­jal­la on oikeus sot­keu­tua ton­tin omis­ta­jan asioi­hin? Miten voit olet­taa vir­ka­mie­hen saa­ti polii­ti­kon ymmär­tä­vän omis­ta­jaa parem­min, mitä ton­til­le rakennetaan?
    ‘snip’

    Tämä on peri­aat­tees­sa hyvä kysy­mys, mut­ta vas­taus on, että ennen kaa­vaa ei ole sitä tonttiakaan. 😉

    Kun­nal­la on kaa­voi­tus­mo­no­po­li ja jär­ke­vä kun­ta kaa­voit­taa vain omis­ta­maan­sa maa­ta — eli omis­ta­ja tosi­aan tietää.

  32. Kal­le: Nykyi­sen osal­lis­ta­van suun­nit­te­lun ongel­ma on osal­lis­ta­va suun­nit­te­lu. Ton­tin rajat kuu­lu­vat kaa­voit­ta­jal­le ja ton­tin rajo­jen sisäl­lä vain ton­tin omis­ta­jal­la on rele­vant­ti int­res­si. Kaik­ki muu on puh­das­ta kiusan­te­koa. Kau­pun­ki ei kehi­ty jär­ke­väs­ti, kun ote­taan alu­een nykyis­ten asuk­kai­den mie­li­pi­de huomioon. 

    Ettei totuus unohtuisi:
    Kau­pun­ki ilman sen nykyi­siä asuk­kai­ta on kuol­lut kaupunki.

    Val­ta kau­pun­gis­sa kuu­luu kau­pun­ki­lai­sil­le, mut­ta käy­tän­nön syis­tä joh­tuen kaik­ki kau­pun­ki­lai­set eivät käy­tä val­taan­sa suo­raan, vaan epä­suo­ras­ti, val­lan­käyt­töön val­tuut­ta­mien­sa val­tuu­tet­tu­jen kautta.

    Olkoon val­lan­pi­tä­jän (val­tuu­te­tun tai vir­ka­mie­hen­kin) koh­ta­lo­na ostra­kis­mos, jos hän ei halua ottaa kau­pun­gin nykyis­ten asuk­kai­den mie­li­pi­det­tä huomioon!

  33. Vil­le: Kuu­le­mis­ten, kaa­vo­jen esil­lä­pi­to­jen, kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­sien ym. toteut­ta­mi­ses­sa on se perus­on­gel­ma, ettei niis­sä oikeas­ti halu­ta ottaa vas­taan mitään palau­tet­ta, jol­la oli­si mitään vai­ku­tus­ta mihinkään. 

    Toi­nen ongel­ma on se, ettei tuos­sa vai­hees­sa asuk­kail­la ole mitään kon­kreet­tis­ta, mis­tä antaa palau­tet­ta. Kaik­ki suun­ni­tel­mas­sa on tuos­sa vai­hees­sa ilmas­sa. Suu­rin osa palaut­tees­ta saa­daan neut­ra­loi­tua pie­nin tek­ni­sin kor­jauk­sin täy­sin puut­tu­mat­ta perim­mäi­siin ongel­miin. “Unel­ma­höt­töä” kun on help­po muo­va­ta ja hyvin vai­kea aukot­to­mas­ti kri­ti­soi­da. Lop­pu kri­tii­kis­tä taas voi­daan sivuut­taa vähem­mis­tö­mie­li­pi­tee­nä. Tämä siis olet­taen, että pro­ses­si yleen­sä­kin edes halu­taan saa­da näyt­tä­mään hyväl­tä. Vas­tak­kai­sia esi­merk­ke­jä on näh­ty. Niis­sä pitäi­si putoil­la vir­ka­mies­ten päi­tä, mut­ta näin ei tapah­du, kos­ka tiivistäminen.

    Kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­sis­ta anne­taan muu­ten todel­la vähän tie­toa ottaen huo­mioon, että kai­kil­la on pos­ti­luuk­ku. Mik­sei esi­mer­kik­si kotiin jae­tuis­sa kaa­voi­tus­kat­sauk­ses­sa anne­ta etu­kä­teen sel­vää tie­toa kai­kis­ta kuu­le­mis­ti­lai­suuk­sis­ta? Kun vie­lä­pä jaet­tai­siin eril­li­set muis­tu­tuk­set kuu­kaut­ta ja viik­koa ennen tilai­suut­ta, tie­do­tus alkai­si olla suun­nil­leen olla tolallaan.
    Jul­ki­siin tiloi­hin lai­te­tut muis­tu­tuk­set ovat yhtä tyh­jän kans­sa, kos­ka yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­sem­me antaa työn­tää jär­jet­tö­mät mää­rät kai­ken­lais­ta, enim­mäk­seen tur­haa kom­mu­ni­kaa­tio­ta jul­ki­ses­sa tilas­sa oles­ke­le­van tai liik­ku­van hen­ki­lön naamalle.

  34. Kal­le: Mik­si kaa­voit­ta­jal­la on oikeus sot­keu­tua ton­tin omis­ta­jan asioi­hin? Miten voit olet­taa vir­ka­mie­hen saa­ti polii­ti­kon ymmär­tä­vän omis­ta­jaa parem­min, mitä ton­til­le rakennetaan? 

    Ajat­te­le sitä ton­tin myyn­ti­hin­taan lei­vot­tu­na rasit­tee­na: edel­li­nen omis­ta­ja on las­ke­nut ulkois­vai­ku­tus­ten hin­nat, sopi­nut rajois­ta joi­den sisäs­sä nii­tä voi­daan hyväk­syä, ja myy­nyt ton­tin sil­le joka rajoi­tuk­siin suostui.

  35. huk­kaan meni: Ajat­te­le sitä ton­tin myyn­ti­hin­taan lei­vot­tu­na rasitteena… 

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta pidät siis itses­tään sel­vyy­te­nä, että höl­möi­ly jat­kuu? Kaa­voit­ta­jal­le kuu­luu ton­tin rajat, mut­ta min­kä vuok­si kaa­voit­ta­ja sai­si sää­del­lä mitä rajo­jen sisäl­lä tapah­tuu? Mitä etua sii­tä on? 

    Hel­sin­gis­sä­kin kaik­ki halu­tuim­mat asui­na­lu­eet on raken­net­tu ennen nykyi­sen­kal­tais­ta lii­an yksi­tyis­koh­tais­ta kaa­voi­tus­rum­baa. Eli nyky tark­kuu­del­la kaa­voi­tus tuot­taa huo­nom­paa asui­nym­pä­ris­töä, kuin aikai­sem­pi, väl­jem­pi sääntely.

    Rai­mo K:
    …Kun­nal­la on kaa­voi­tus­mo­no­po­li ja jär­ke­vä kun­ta kaa­voit­taa vain omis­ta­maan­sa maa­ta – eli omis­ta­ja tosi­aan tietää.

    Jos haluam­me joten­kin asu­mis­kus­tan­nuk­sia alas, on ensim­mä­si­siä teko­ja pois­taa kun­tien maan­käy­tön mono­po­li. Kaik­ki tie­tä­vät, että mono­po­lit ovat tehot­to­mia. Kun­tien maan­käy­tön mono­po­li on yksi kol­mes­ta pää­syys­tä mm. kal­lii­siin asu­mis­kus­tan­nuk­siin Suomessa.

    Mono­po­li voi­daan mur­taa kah­del­la taval­la. Joko mur­ta­mal­la kaa­voi­tus­mo­no­po­li tai pur­ka­mal­la kun­tien maan­käy­tön mono­po­li. Pidän kaa­voi­tus­ta tär­keäm­pä­nä kun­ta­lai­sil­le, joten kun­nil­ta pitää kiel­tää maa­no­mis­tus, maa­kei­not­te­lu ja pakkolunastukset.

  36. Tämä oli ensim­mäi­nen kun­nol­li­nen kom­ment­ti täs­sä vies­ti­ket­jus­sa. Koko Suo­mi on kon­kas­sa, jos tätä kaa­voi­tus­kei­not­te­lua ei osa­ta nyt asap ottaa kun­nil­ta pois. Kukaan ter­ve­jär­ki­nen ei kek­si enää mitään muu­ta syy­tä kor­kei­siin hin­toi­hin kuin kun­tien eri tasoil­la tapah­tu­van kor­rup­toi­tu­neen kaa­voi­tuk­sen. Mis­tä tämä kon­kurs­sin par­taal­la ole­va maa voi enää repiä raho­ja tähän jo kau­an sit­ten kei­no­te­koi­sek­si todet­tuun kaa­voi­tus­kor­rup­tioon? Koko edus­kun­ta pitäi­si vaih­taa ja yksi­kään kun­ta­po­lii­tik­ko ei sai­si osal­lis­tua val­tion poli­tiik­kaan. Men­kää polii­ti­kot ja vir­ka­mie­het oikei­siin töi­hin har­joit­te­le­maan todel­lis­ta vapaan mark­ki­na­ta­lou­den kil­pai­lua. Pala­taan sit­ten aiheeseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.