Ero eduskunnasta

116 vastausta artikkeliin “Ero eduskunnasta”

1. Samaa mieltä, että ei detal­jeista pitäisi päät­tää eduskun­nas­sa, ei tien­pätk­istä eikä ydin­voimaloista. Sehän on jo vas­toin val­lan kolmi­jakoa. Toisaal­ta se varaus perusteisi­in, että liiken­nemäärät mit­taa­vat men­neisyyt­tä, eivät tule­vaisu­ut­ta, ja his­to­ria osoit­taa rautatei­den ja tei­den merk­i­tyk­sen kehi­tyk­selle, ne ovat usein men­neet kehi­tyk­sen edel­lä, eivät reaktioina.

   Vastaa

2. Ymmär­rän hyvin päätök­sesi ja varsinkin peruste­lut sille. Suo­mi on todel­lakin huonos­sa jamas­sa ja suomet­tunut ennä­tyk­sel­lisen alas poli­it­tis­es­ti. Siltikään en soisi hyvien, kokenei­den ja fik­su­jen ihmis­ten jät­tävän eduskuntaa(kaan), kos­ka nyt jos mil­loinkaan tarvi­taan lihak­sia lait­ta­maan maan asi­at kun­toon! Jos nyt hylkäät tämän uppoa­van laivan, voi sil­lä olla varsin lamaut­ta­va vaiku­tus ja entis­es­tään pahen­taa asioi­ta. Vaik­ka yleis­es­ti väitetään ettei sota ygtä miestä kaipaa, rohke­nen aset­tua vas­takkain tuon väit­teen kanssa. Älykkäät, myötä­tun­toiset ja omaa etua tavoit­telemat­tomat poli­itikot ovat katoa­va luon­non­va­ra, sit­tä todis­teena vaikka­pa nykyi­nen hal­li­tus. Vaikken ole mis­sään ase­mas­sa esit­tämään minkään­laisia pyyn­töjä tai vas­timuk­sia, esit­täisin silti toiveeni että jatkaisit vielä Arka­di­an­mäel­lä tois­taisek­si, sil­lä tule­vaisu­us näyt­tää tarpeek­si synkältä jo muutenkin!

   Vastaa

3. Vil­pit­tömän tun­tu­inen tili­tys poli­itikol­ta, joka on oikeas­t­aan ollut epäpoli­itikko. Tai järkipoli­itikko, miten vaan.
   Olisi muka­va kuul­la Soin­in­vaaran mielipi­de siitä, onko medi­an jatku­vasti ten­den­soitu­va ja pin­nal­lis­tu­va poli­ti­ikan rapor­toin­ti syy vai seuraus?

   Itse rohkenisin pitää medi­an epä-älyl­listä, taus­tatyöltään usein kehnoa ja omia käsi­tyk­siä tyrkyt­tävää poli­it­tista jour­nal­is­mia merkit­tävänä syynä poli­ti­ikan arvos­tuk­sen koke­maan liudentumiseen.

   Toki poli­itikkoi­hin on mah­tunut ja mah­tuu kaiken­laista sukanku­lut­ta­jaa… . Kuten suo­ma­laisi­in keskimäärin.

   Vastaa

4. Niin siis mikä ihmeen ero? Edus­ta­jakausi tässä kai on päät­tymässä. Yksi ongel­ma suo­ma­laises­sa jär­jestelmässä on, että kansane­dus­ta­jat ja min­is­ter­it pitävät edus­ta­jan­toin­ta ammat­ti­naan. Ei se ole ammat­ti, vaan vaaleil­la valit­ta­va luot­ta­muste­htävä, poli­itikkona olem­i­nen taas on.

   Vastaa

5. Ode osuu oikeaan. Olen Oden aikalainen ja kat­sonut asioi­ta koko ajan julkisen puolen työn­tek­i­jän vinkke­listä. Suuret ja pienet asi­at ovat sot­keen­tuneet. Samoin ovat sot­keen­tuneet virkami­esten, valmis­telijoiden, toteut­ta­jien ja poli­itikko­jen roolit keskenään. Seu­raa­va uhka on, että soteu­ud­is­tus vesitetään oikein kun­nol­la. Uhkaavia merkke­jä on ilmas­sa, kun tämä jär­jestämis­lakiesi­tys on ilmeis­es­ti sit­ten liian löy­hä. Van­ho­jen asemien puo­lus­ta­jille se antaa ehkä liikaa mah­dol­lisuuk­sia. Pohdin omas­sa blo­gis­sani julkeaa hallintoa ja itsekkäitä virkamiehiä prof. Wiber­gin pam­fletin poh­jal­ta. En nyt ihan innos­tunut Wiberginkään ajatuk­sista kaikki­nen­sa. ks. http:/ollintuumailut.blogspot.fi.

   Vastaa

6. Osmo, pystytkö selit­tämään, mik­si Lip­posen hal­li­tuk­sen aikana kyet­ti­in tekemään kipeät päätök­set ja nyt ei? Lip­posen hal­li­tuk­sen säästöt sosi­aal­i­tur­vas­sa ja ter­vey­den­huol­los­sa mah­dol­lis­ti­vat uuden nousun ja sosi­aal­i­tur­van sekä ter­vey­den­huol­lon uudelleen rakentamisen. 

   Muil­la säästöil­lähän ei todel­lisu­udessa ole merk­i­tys­tä kokon­aisu­udessa, kos­ka yhteiskun­nan menoista yli 70% on sosi­aali ja ter­veys­meno­ja. Ihmisil­lä vain menevät isot ja pienet sum­mat hel­posti sekaisin. SATA-komitel­la olisi ollut tilaus­ta, mut­ta se ei älyn­nyt tehdä suun­nitel­maansa rahoi­tuske­hyk­sille ‑15% ja ‑30% nykyisestä.

   Nykyti­lan­net­ta kat­se­len kauhul­la. Itketään esimerkik­si Rajavar­tioaitok­sen 1,8M€:a, jol­la ei ole tässä konkurssis­sa mitään merk­i­tys­tä. Vain STM:n saat­ta­mi­nen kuri­in pelas­taa maan.

   Vastaa

7. Miten Osmo määrit­telit parhaaseen kym­menyk­seen kuu­lu­misen p‑testin perus­teel­la? Saiko 29/30 poli­itikkoa parhaan p‑arvon 9?

   Jos näin on, niin se on hyvä suori­tus. P‑arvolla 9 pääsee nimit­täin ko. testis­sä älykkäim­män 4 % joukkoon, ei 10 % joukkoon.

   Itse en usko poli­itikko­jen päässeen tuol­laiseen läh­es­men­salaiseen tasoon noin laa­jalti, ihan jo sik­sikin että kovin har­va min­is­teri (=hyväk­si havait­tu poli­itikko) on edes kir­joit­tanut itsen­sä yliop­pi­laak­si keskimääräistä parem­min arvosanoin. Enem­män tun­tuu ole­van näitä luben­ter-tyyppe­jä kutosen matikannumeroilla.

   Vastaa

8. Kyl­lä tämä päätekök­sen­tekokyvyn rom­ah­tamisen perussyy on meille kan­sain­välistymisen myötä rantau­tunut hyvin mon­isyi­nen kor­rup­tio. Asioi­ta ei edes yritetä kat­so­ta järkiperäis­es­ti, vaan ain­oas­taan siltä miltä ne näyt­tävät oman pienen intres­sipi­irin kannal­ta. Jos omat taloudel­liset edut ovat uhat­tuna, niin päätök­sen­teon voi hel­posti estää. Ilmeis­es­ti se aika on lop­ullis­es­ti ohi, jos­sa päätök­sen­tekoa ohjasi yhteiskun­nan kokonaisetu.

   Vastaa
9. Paluuviite: Poliittiset broilerit

10. “Taloutemme perus­ta mure­nee ja aika huu­taa saman­laisia voimakkai­ta toimia, joil­la Lip­posen hal­li­tuk­set nos­ti­vat maan edel­lis­es­tä kuopasta.”

    Edel­lis­es­tä kuopas­ta mei­dät nos­ti­vat lähin­nä työtä pelkäämät­tömät diplo­mi-insinöörit Nokial­ta ja vien­tisek­to­ril­ta. Toki eduskun­nan päätök­set oli­vat myös tarpeel­lisia siihen tilanteeseen.

    Täl­lä ker­taa tilanne on eri­lainen. Minä esimerkik­si suo­raan san­ot­tuna pelkään kansane­dus­ta­jia ja edus­tusjyrääjiä. Turha odot­taa että olisin hei­dän kaavaile­mis­sa talkois­sa hei­dän etu­jen­sa opti­maalisek­si ajamisek­si mukana. Todel­lises­sa maail­mas­sa vau­raus kuitenkin syn­tyy tuot­ta­van työn tekemis­es­tä eikä edustusveivailuista.

    Siinä onkin mil­jar­di­en euro­jen ongel­ma puolueille ja eri­tyyp­pisille etu­ryh­mille: viel­läkö saat­te mas­sat vedä­tyk­si­inne mukaan? Jos ette niin käypi kylmät.

    Vastaa

11. Ikävä ettet enää ase­tu ehdolle sil­lä näke­myk­sesi on ollut aina arvokas ja vil­pitön. Me tarvit­semme edis­tys­mielisiä henkiä ay-väen, maakun­ta­muurin ja arvot­tomien lob­barei­den vastapain­ok­si. Eikä siihen tarvi­ta sen suurem­paa ide­olo­giaa kuin perusar­vo­jen: vapaus, yhden­ver­taisu­us ja tasa-arvo, kun­nioit­ta­mi­nen sekä real­is­mi niukko­jen resurssien pitkän ajan käytön suhteen.

    Vastaa

12. “Yri­ty­selämän ajat­te­lu­ta­pa on liian suo­ravi­ivainen ja yksi­u­lot­teinen. Sen sijaan poli­ti­ik­ka voisi ottaa oppia yri­tys­maail­man päätöksentekotavoista.”
    Suomen Tasaval­lan rakenne ei ole 300 tuhat­ta yri­tys­tä jos­sa suurim­mat ensin. 

    Suo­mi on markki­na­t­alous ja yri­tys on markki­noiden toinen osa­puoli. Poli­itikko­jen vas­tu­ul­la pitäisi olla markki­nat eikä yritykset

    Nyky­hal­li­tuk­sen ja kah­den edel­lisen yhteinen omi­naisu­us on fanaat­ti­nen uus­lib­er­al­is­mi Kokoomuk­ses­sa. Fanaatikko­ja on ollut estämässä pätevät poli­itikot, joten koh­ta 8 vuot­ta on ollut pattitilanne.

    Täl­laiselta asi­at näyt­tävät poli­ti­ikan har­ras­ta­jalle medi­an perusteella.

    Vastaa

13. Ammat­tipoli­itikko­jen jarjestys on oma etu — oman kup­pikun­nan etu — isan­maan etu. Esimerk­ki on Katainen.

    Vastaa

14. “Mon­et ystäväni yliopis­tol­ta ovat anta­neet ymmärtää, etteivät arvos­ta poli­ti­ikkaa ja poli­itikko­ja pätkääkään, kos­ka poli­it­ti­nen argu­men­toin­ti on aina fal­skia ja kohtelee tosi­a­sioi­ta tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä.”

    Tiedon tuot­tamiseen, selvit­tämiseen ja teoik­si muut­tamiseen voisi toivoaan lait­taa juuri nyt. Miksi?

    Minus­ta mainit­tu pros­es­si on toimin­ut aika huonosti. 

    Yliopis­tot, joo, ne tuo­ta­vat huuhaan ohel­la objek­ti­ivista tietoa. Mut­ta har­voin yliopis­ton tieto muut­tuu teoiksi. 

    Per­in­teinen media asen­teel­lis­es­ti mukailee joitakin yleisiä käsi­tyk­siä ja hylkää toiset. No, viides val­tiom­ahti on riip­pu­vainen tilaa­jis­taan — tai nykyään yhä enem­män klikkaajista.

    Poli­itikot ovat riip­pu­vaisia äänestäjistä ja etenkin mar­gin­aal­iäänestäjistä, rahoit­ta­jista sekä verkos­tois­taan, joten totu­us on usein tosi­aan tarkoituksenmukaisuuskysymys.

    Vira­nomaisil­ta ei edes kuu­lu odot­taa objek­ti­ivista tietoa, sil­lä niiden olete­taan aja­van oman sek­torin­sa asi­aa. Sen ne tekevät usein kon­ser­vati­ivis­ten ole­tusten ja harho­jen tai joskus muodikkaan hypen vallassa.

    Rahan val­ta tuot­taa yleen­sä rehellistä tietoa ja rehtiä toim­intaa sidos­ryh­mien­sä suun­taan, mut­ta suh­muroi muista asioista kabineteissa.

    Uusi tiedon tuot­ta­ja, levit­täjä ja toimeen­pani­ja on kuitenkin astunut peliken­tälle: ihmiset. Näin pääsi tapah­tu­maan tietysti netin ja sosi­aalisen medi­an syn­nyn myötä. 

    Monel­la on kiel­teinen kuva “kansas­ta” tässä roolis­saan mm. somen meuhkaamisen, nim­imerkkikir­joit­telun ja julka­isukyn­nyk­sen puut­tumisen takia. Toisaal­ta ja oikeasti netis­sä on paljon, paljon enem­män asial­lista puhet­ta kuin typeryyttä.

    Kuten Tar­ja Tujunen juuri telkkaris­sa tote­si, elämme mur­rokses­sa. Ihmiset asu­tu­vat keskiöön ja alka­vat kaataa van­ho­ja totuuk­sia tieltään, jos koke­vat ne falskeik­si. Kansalaisa­loit­teet ovat tästä esimerk­ki tai ainakin pon­nis­tus oikeaan suuntaan.

    Uusi tieto ei jää puheen tasolle vaan muut­tuu toimin­naksi. Esimerkik­si jakamistalous, joka siis tapah­tuu läh­es aina netis­sä, on maail­mal­la jo mil­jardibisnestä. Syn­tyy uusia val­u­ut­to­ja, jot­ka eivät ole val­tioiden valvon­nas­sa. Edel­läkävi­jät ohit­ta­vat muutenkin julkisen val­lan ja luo­vat uusia käytän­töjä, joiden ain­oa “totu­uskri­teeri” on toimivu­us. Muut seu­raa­vat perässä, jos niin on hyvä.

    Vinkki­ni, jos etsii kon­tek­s­tia uudelle suunnalle.

    Vastaa

15. Soin­in­vaara korostaa liiak­si Lip­posen hal­li­tuk­sen ansioita. 

    “… Lip­posen hal­li­tuk­set nos­ti­vat maan edel­lis­es­tä kuopasta”.

    Suomen nousu oli alka­nut jo markan kel­lut­tamis­es­ta v. 1992. Kun Lip­posen 1. hal­li­tus astui val­taan kasvu oli 5–6 % luokkaa.

    http://www.findikaattori.fi/fi/3

    Vastaa

16. Tiet­tyä evi­dens­diä nyky­medi­an surkeu­den tilas­ta antaa se, että se nielaisi täkyn intin P‑testin tulosten kat­somis­es­ta ykkös-uutisek­si. Pis­teet sop­uleille kuitenkin laatu-blo­gin seuraamisesta😃

    Vastaa

17. Ero on valitet­ta­va asia varsinkin noil­la perustein.
    Toisaal­ta ymmär­rän oikein hyvin turhau­tu­misen kos­ka itsekin äänestäjänä olen havain­nut ihan samat asiat.

    Edun­valvon­ta ja oma etu on ensim­mäisenä. Maa on vain kuin vaik­ka futis joukkue. Yhteis­peli ratkaisee eikä tämä maa ole koskaan futik­ses­sa pärjännytkään.

    Sik­si en oikein usko että ongel­maa vieläkään taju­taan. Tarvi­taan ulkop­uo­li­nen, toiv­ot­tavasti luot­tolu­okit­ta­ja eikä pahempi.

    Vastaa

18. 1. Et sinä eduskun­nas­ta eroa vaan jäät pois vaaleista. Ei kan­na­ta suurennella.

    2. Olet itse ollut kansane­dus­ta­ja pitkään ja vaiku­tus­val­tai­sis­sa tehtävis­sä. Ruikut­ta­mi­nen ei auta vaan pitäisi tehdä jotain. Tai olisi pitänyt tehdä, kun oli vielä vaikutusvaltaa.

    3. Lip­pos­ta minäkin kaipaan takaisin. Siinä oli val­tiomies. Stup­pi ja kump­pan­it ovat olemat­to­mia näpertelijöitä hänen rin­nal­laan. Mut­ta kansa­han edus­ta­jansa val­it­see, minkäs teet. Irvis­televä, rikas ja herkkähip­iäi­nen Twit­ter-por­vari on suo­sios­sa, joten kansa saa tah­tomaansa poli­ti­ikkaa ja suo­hon mennään.

    Vastaa

19. Osmo, olet arvoste­tu­impia vihre­itä poli­itikko­jamme. Ja olet suurim­mak­si osak­si oike­as­sa. Halu­aisin toki muis­tut­taa, että Lip­posen hal­li­tuk­set vain niit­tivät hyvän kasvun hedelmää. Todel­lisen kor­jaamisen ja nos­ton ylös kuopas­ta teki Ahon hal­li­tus. Taaskin näyt­tää siltä että kun talous uhkaa kaat­ua niin keskus­tan kan­na­tus nousee. Ahon hal­li­tus teki ne vaikeat päätök­set jot­ka tuhoaa poli­it­tisia uria. Enää ei löy­dy Suomes­ta niitä val­tiomiehiä jot­ka poli­ti­ikkaan kat­so­mat­ta tekevät ne päätök­set jot­ka tarvii tehdä.

    Van­ha sanan­laskuhan on että ongelmis­sa huude­taan keskus­taa apuun.

    Vastaa

20. On toki har­mi, ettet enää ase­tu ehdolle. Uskon kuitenkin, että tämä blo­gi vas­taa ainakin yhtä pikkupuolueen eduskuntaryhmää.

    Virkamiehet ovat pääsään­töis­es­ti aika vii­sai­ta — kun­han eivät käytä koko efort­ti­aan oman hallintokun­nan puolustamiseen.

    Poli­itikotkin ovat pääsään­töis­es­ti vii­sai­ta, mut­ta val­las­sa pysymi­nen näyt­tää vaa­ti­van eri­tyis­es­ti liikku­vien äänestäjien miel­lyt­tämistä. Ja niitä miel­lytetään lyhyt­näköisil­lä lupauk­sil­la. Eri­tyis­es­ti on har­mit­tanut se, että demar­it ovat jo monis­sa vaaleis­sa men­neet möläyt­tämään jonkun vaal­i­tak­tisen lupauk­sen joka on sit­ten kahlin­nut vai­h­toe­hto­ja ihan hemmetisti.

    Toisaal­ta: kokoomus on voit­tanut vaalit toisen­sa perään ja maan tilanne on huonon­tunut SAMAAN AIKAAN ihan dra­maat­tis­es­ti. Eli onko tämän maan ihmiset ihan tyh­miä: kokoomuk­sen vika­han se on ensi sijassa.

    Uud­is­tuk­sia syn­tyy vain katas­trofien kaut­ta: oliko­han tämä hal­lis­us nyt sel­l­ainen, vaiko vas­ta seuraava?

    Touko Met­ti­nen
    P‑arvo 9

    Vastaa

21. OS: “sil­lä yleen­sä hal­li­tus on oikeassa”

    Halu­atko ava­ta tätä hieman?

    Vastaa

22. Minus­ta Lip­po­nen on yliar­vostet­tu. Suomen taloudelli­nen nousu pedat­ti­in jo siinä vai­heessa, kun mark­ka pis­tet­ti­in kel­lumaan. Vien­ti (ml. Nokia) veti sen seu­rauk­se­na hyvin hänen pääministeriaikanaan. 

    Mitä muu­ta merkit­tävää Lip­po­nen teki kuin inte­groi Suomen tiukasti de-fac­to liit­to­val­tioon? Etenkin euroon liit­tymi­nen vähen­si suo­ma­lais­ten poli­itikko­jen mah­dol­lisu­ut­ta tehdä omaa talous­poli­ti­ikkaa, mikä on ollut eri­tyisen haitallista meneil­lään ole­van taantuman/laman aikana. EU:n pakkopai­ta lie­nee merkit­tävä syy siihenkin, että eräs Osmo Soin­in­vaara pistää pil­lit pussiin.

    Vastaa

23. Jo:
    …Tarvi­taan ulkop­uo­li­nen, toiv­ot­tavasti luot­tolu­okit­ta­ja eikä pahempi.

    Kaikkein keskeisin asia seu­raavalle hal­li­tuskaudelle olisi STM:m saami­nen jonkin­laiseen järjestyk­seen. Viihdeuutiset STARA uuti­soi (5.10.2014) asioi­ta, joiden pitäisi olla HS:n etu­sivul­la. Suomes­ta tehdään kovaa vauh­tia entistä pahempaa holhousyhteiskuntaa: 

    “…Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön hal­li­tus­neu­vos Ismo Tuomi­nen nimit­täin halu­aa, että kulut­ta­jat eivät enää jatkos­sa voisi jakaa esimerkik­si pan­i­moiden ja rav­in­toloiden mate­ri­aalia sosi­aalises­sa medi­as­sa. Tästä syys­tä Tuomi­nen on ollut yhtey­dessä Face­booki­in ja ker­tonut Suomen lakimuu­tok­ses­ta, joka hänen mukaansa edel­lyt­tää Face­book­il­ta JAA-toimin­non pois­tamista mainit­tu­jen yri­tys­ten Facebook-sivuilta.”

    Jos kansane­dus­ta­jan työ ei ole palk­it­se­vaa, niin jotain on pahasti vial­la myös medi­as­sa, kun tuon luokan uutiset eivät ole pääuutis­lähetyk­sis­sä. Kyse on ihan siitä samas­ta asi­as­ta, mis­tä hong kongi­laiset juuri tais­tel­e­vat kaduil­la, sananvapaudesta.

    Olen use­am­paan ker­taan sanonut, että STM tulee pilkkoa. Sen aiheut­ta­ma vahinko suo­ma­laiselle yhteiskun­nalle on liian suuri kestettäväksi.

    Vastaa

24. Sääli, että olet päät­tänyt lopet­taa poli­tikoin­nin ainakin Eduskun­nan tasol­la. Olet ainakin min­un mielestäni ain­oa vihreä poli­itikko, jol­la on jotain ajatuk­sia parem­mas­ta Suomes­ta ja jon­ka ajatuk­sille voin myön­tää nyökytteleväni. 

    Suo­mi on todel­lakin vaike­as­sa tilanteessa ja vieläpä sel­l­aises­sa tilanteessa, jos­sa hal­li­tus on eit­tämät­tä ken­ties Suomen his­to­ri­an huonoin. Koko Kataisen/Stubbin hal­li­tus pikem­minkin herät­tää kysymyk­siä kuin antaa vas­tauk­sia tilanteessa, jos­sa tarvisimme todel­la kipeitä toimia julkisen talouden kor­jaamisek­si. Voidaan myös kysyä, että onko kaik­ki val­ta hal­li­tuk­sel­la, kun maas­sa on läh­es kaikkea vas­tus­ta­va Ay-liike ja toisel­la puolel­la EK.

    Toisaal­ta nyt täy­tyy myös muis­taa, että tämä kol­men hal­li­tuk­sen aiheut­ta­ma lasku on erään­tymässä ja seu­raa­van hal­li­tuk­sen on oikeasti aika kääriä hihat. Se tarkoit­taa väistämätön­tä julkisen sek­torin selät­tämistä (joko palkko­jen lasku tai ulos) ja sosi­aalietuuk­sien rajaamista tai muuten Suomelle ei kunn­ian kukko laula. Sosi­aalietu­udet taisi­vat muis­taak­seni syödä puo­let julk­i­sista menoista, joten jos halu­amme selvitä tästä kansakun­tana, on mei­dän leikat­ta­va sieltä, mis­sä menot ovat suurim­mat. Se tietää todel­la kipeitä ratkaisu­ja ja ainakin minä toivon, että seu­raa­va hal­li­tus siihen kyke­nee, joskin epäilen sitä vahvasti.

    Vastaa

25. Kyl­läpä Soin­in­vaaran argu­men­toin­ti on hep­poista ja omahyväistä.
    1. Suomen eturiv­in poli­ti­ikas­ta on hyvin vaikea löytää ketään, joka olisi voin­ut päästä omil­la kyvy­il­lään samaan suh­teel­liseen ase­maan tutkimuk­ses­sa tai liike-elämässä. Soin­in­vaara ei ole itse tässä suh­teessa poikkeus. Poli­ti­ik­ka nyt vain on helpoin tie kun­ni­an­hi­moisille ja huomionkipeille keskinkertaisuuksille.

    2. Ver­taus futisjoukkue­seen on tässä heikko. Poli­ti­ikas­sa­han poli­itikot itse val­it­se­vat omat johta­jansa ja he voivat syyt­tää vain itseään huonoista johta­jista. Futisjoukkueel­la (ja yri­tyk­sil­läkin) on tietysti myös selkeät mit­tar­it onnis­tu­miselle. Mitä jos hal­li­tuk­sellekin asetet­taisi­in yksiselit­teiset onnis­tu­mis­mit­tar­it: vaikka­pa talouskasvu, vel­ka ja työl­lisyy­den muu­tos suh­teessa Ruotsiin? 

    3. Mik­si ammat­ti­jär­jestöil­lä ja muil­la jar­ru­miehillä on Suomes­sa niin suuri val­ta ja miten sen val­lan voisi heiltä siirtää viisaampi­in käsi­i­in? Tähän Soin­in­vaara ei halua tai osaa ottaa kan­taa. Jos julk­ista val­taa käytetään pahasti väärin eikä ole parem­piakaan julkisen val­lan käyt­täjiä, eikö ain­oa vai­h­toe­hto olisi vähen­tää julkisen val­lan käyt­töä ja siirtää val­ta yksilöille ja yri­tyk­sille? Tämä ratkaisu ei tietenkään miel­lytä ketään poli­itikkoa (kos­ka heil­lä olisi vähem­män val­taa ja sitä kaut­ta etujakin).

    4. Mik­sei kansas­sa ole mitään vikaa? Mehän olemme nämä poli­ti­ikot valin­neet ja tämän sys­teemin hyväksyneet? Luovut­ta­vatko jar­ru­miehet ja edun­valvo­jat val­tansa kansalle, joka ei oikein vali­ta eikä pol­ta autoja?

    Vastaa

26. Odelta on kuul­tu sen ver­ran sosio­bi­ol­o­gisia näke­myk­siä, että kog­ni­ti­ivi­nen dis­so­nanssikin on voin­ut olla jo liikaa.

    Muuten: Ennen wan­haan korkeisi­in tehtävi­in oli var­al­lisu­us­vaa­timus. Tämä voisi olla ihan perustel­tuakin. Ei tulisi fan­tas­tis­es­ti myy­tyä koko maa­ta jonkin rupisen komis­saar­in­paikan takia.

    Vastaa

27. Lähtösi jäl­keen vihreil­lä onkin enää vain yksi fik­su edus­ta­ja eduskun­nas­sa, Haavisto

    Vastaa

28. Kalle: Osmo, pystytkö selit­tämään, mik­si Lip­posen hal­li­tuk­sen aikana kyet­ti­in tekemään kipeät päätök­set ja nyt ei? Lip­posen hal­li­tuk­sen säästöt sosi­aal­i­tur­vas­sa ja ter­vey­den­huol­los­sa mah­dol­lis­ti­vat uuden nousun ja sosi­aal­i­tur­van sekä ter­vey­den­huol­lon uudelleen rakentamisen.

    Kos­ka demar­it eivät ole siitä vieläkään toipuneet, vaik­ka siitä on jo aikaa. Sitä ennen Kokoomuk­sen poli­ti­ikas­ta otti takki­in Keskus­ta ja per­sut eivät ilmeis­es­tikään tuo­hon leikki­in lähde mukaan.

    Kun oikeis­to­laiset keinot eivät näyt­täisi ole­van poli­it­tis­es­ti mah­dol­lisia, kan­nat­taisiko­han lähteä rohkeasti toteut­ta­maan vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa? Siihen sen­tään löy­ty­isi tukea laa­jem­mal­ta rin­ta­mal­ta. Otet­taisi­in vaik­ka tavoit­teek­si täystyöl­lisyys, mak­soi mitä mak­soi. Suu­rit­u­loiset suut­tuisi­vat, mut­ta talous sen­tään pyörisi.

    Vai nitkutel­laanko tässä edelleen näitä samo­ja teese­jä, kunnes jos­sain vai­heessa kur­jis­tuneessa Suomes­sa viimeinkin herätään siihen, ettei Suo­mi yksinker­tais­es­ti voi pär­jätä verokil­pailus­sa ja ettei talout­ta supis­ta­mal­la edelleenkään ollut mah­dol­lista tehdä mielekkäitä säästöjä?

    Vastaa

29. anonyy­mi: Sitä ennen Kokoomuk­sen poli­ti­ikas­ta otti takki­in Keskusta

    “Sen jäl­keen” piti siis sanomani.

    Vastaa

30. Vaikea ver­ra­ta kolmea viime hal­li­tus­ta keskenään. 

    Kauim­maisel­la hal­li­tuk­sel­la isot raken­neon­gel­mat alkoi­vat nous­ta esi­in, mut­ta kos­ka ei ollut pakko tehdä vaikei­ta niin ei tehty. Ei halut­tu riistäjän, leikkaa­jan ja veronko­rot­to­jan mainet­ta kansan silmis­sä ään­ten menet­tämisen pelossa.

    Edel­lisen hal­li­tuk­sen kohdal­la ongel­mat jo tiedet­ti­in ja tun­nustet­ti­in, mut­ta asioi­ta ei saatu maali­in, ei edes lähelle. Oli myös help­poa taas siirtää kipeät ja aikaa vievät asi­at jatka­jan syliin.

    Nyky­hal­li­tuk­sen on sit­ten oikeasti pakko tehdä jotain. Asi­at on niin heikosti, ettei ole vai­h­toe­htoa. Tai tekemät­tömyys on toki vai­h­toe­hto, mut­ta kansankin silmis­sä jo huonom­pi. Suuri osa vaikeista raken­ner­atkaisu­ista on siltikin pöy­däl­lä. Jotain on saatu aikaan, mutat aivan liian vähän.

    Kuka näistä kolmes­ta on nyt sit­ten huonoin?

    Vastaa

31. Us blok­ista lainaan tähän täysin sovel­tuvan kir­joituk­seni, “hukat­tu johtajuus”:

    “On hyvin surullista seu­ra­ta yhteiskun­tamme onneton­ta tilaa. Paljon puhet­ta, vähän vil­lo­ja. Selkärankainen, isän­maalli­nen vas­tu­ullisu­us ei ennenkään vaat­in­ut täl­laista määrää tyhjän puhu­mista kuin nyt mm. hal­li­tuk­semme tahol­ta. Asi­at vaan hoi­tu­i­v­at, toimek­si pan­ti­in koko ajan ja seu­rat­ta­vana oli kas­apäin eri­laisia pyrkimyk­siä johtaa ja selät­tää mil­loin mitäkin ongelmaa.

    Viimeisin voimain­pon­nis­tus oli pari­val­jakko Esko Ahon ja Iiro Viinasen näytös johtaa kansa läpi hel­vetin­moi­sen tulimyrskyn joka raateli kansaa, yrit­täjyyt­tä ja talout­ta niin sisältä kuin ulkoakin päin. Nos­tan heille edelleenkin hat­tua kyvys­tään kaivaa oikea toimeli­aisu­us esille välil­lä selkärankaisel­la, välil­lä pehmeäm­mäl­lä tavalla.

    Toki viime aiko­jen paras koali­itio ylivoimais­es­ti oli Van­hasen I ja II hal­li­tus. Sen pide­t­ym­pää hal­li­tus­ta empä juuri muista. Kansan suo­sio ja yhteishen­ki heit­ti saman ryh­män toiselle hal­li­tuskaudelle näkemät­tömän suo­sion har­jal­la. Löy­ty­i­hän ne voimat sit­ten viimeinkin, jot­ka otti­vat pi.…lupoliisin statuk­sel­la työk­seen kam­meta Van­hanen huitsin nevadaan. Taisi siinä pesuve­den mukana lent­tä yksi ammat­ti­maisin ulko­min­is­terikin, erot­ta­jan huonos­ti näytetel­ty­jen itkun tirauk­sien saattelemana.

    Nyt kun suurten ikälu­okkien tahto‑, taitoti­la sekä armo­ton koke­mus on siir­tymässä lep­äämään ja ansait­ulle eläk­keelle on neu­vot­to­muus iskemässä sekä työ‑, yri­tys- että val­tion nöösipoika­maiseen päätök­sen­tekoon. On arvostel­tu liikaa kon­sult­tien käyt­töä mm. julkisen val­lankin toimissa.

    Pakko­han se on asiantun­te­mus­ta käyt­tää kun omaa taitoa, varsinkaan käytän­nön koke­mus­ta osaamiseen itsel­lä ei ole. Parhaimpia kon­sult­tivoimia yri­tyk­sien tuot­tavu­u­den ja tehokku­u­den sekä koko organ­isaa­tion johtamisen alueel­la on vielä het­ken aikaa ole­mas­sa, ennenkuin hekin/mekin sar­ja­jyrät siir­rymme lop­ullis­es­ti lep­äämään laak­ereillemme. Silti huo­let­taa sivus­ta seu­ra­ta johta­ju­u­den ja johtamisen rap­pi­oti­laa val­takun­nan avainalueilla.

    Nyt on kaikkein vähiten tarvet­ta hillua etelän mail­la ja niis­sä täy­del­lisen harhai­sis­sa ytimis­sä. Kun mm. talouskomis­saa­ri­na tumpu­loi Olli Rehn, ei voi kuin tuskail­la miten olemat­toma­l­la asioiden yum­mär­ryk­sel­lä koko savot­ta por­sii. Joht­a­mi­nen on hiipunut etunenässä EU’n virheel­liseen ja omien sään­tö­jen ylikäve­lyyn ja rikkomiseen.

    Kylmän sodan var­jois­sa maail­man laa­juis­es­ti hoidet­tu hil­jainen johta­ju­us on rajusti sukeltanut ja sukelta­mas­sa. Vain Sak­sas­sa voidaan havai­ta sin­nikästä pyrkimys­tä seisoa tunkion­sa pääl­lä omien kansalais­ten tuke­na. Muut kansakun­nat seu­raa­vat Suomen tavoin housun­sa nilkois­sa taaper­tamista isois­t­en pöy­tien jalko­jen juures­sa ja haikail­e­vat liit­tou­tu­mista liit­to­val­tioon kun omat satraapit ovat osoit­ta­neet oman m.….tensa johta­ju­u­den omas­sa val­tios­saan kansalais­ten­sa tueksi.

    Kansalli­nen tur­val­lisu­us on kaikkial­la Euroopas­sa poh­jaluke­mis­sa. Pin­nalle on ujutet­tu kaikenkar­vaista mörköä ja savu­ver­hoa peit­tämään oman eli­itin kyvyt­tömyys johtamiseen. Se viimeinenkin tur­vatek­i­jä, pres­i­dent­ti insti­tuu­tio on naker­ret­tu tyhji­in vaik­ka itsel­lä on tak­ki tyhjänä hoitaa kansal­lista suv­eren­i­teet­tia aidol­la selkärankaisel­la tavalla.

    Sip­iläl­lä kyl­lä löy­ty­isi humaa­nia johtamisen kykyä ja taitoa omas­ta takaa. Pelkään kuitenkin koko ajan hänenkin sopeu­tu­van tähän nykya­jan johta­ju­us­va­jeeseen. Merkke­jä on ilmas­sa. Pahiten min­ua kismit­tää kansakun­nan parhaim­man Alki­o­laisen hen­gen tuhou­tu­mista, kun molem­mat sen juurista kasvun­sa ammen­ta­neet liik­keet, Perus­suo­ma­laiset ja Suomen keskus­ta tap­pel­e­vat toisen­sa kyvyttömiksi.

    Soi­ni ja Sip­ilä, lopet­takaa täysin turha keskinäi­nen lapselli­nen kinaami­nen ja ryhtykää töi­hin, yhteistöi­hin Suomen säi­lyt­tämisek­si koko alueel­laan asut­ta­vana vielä jonkin aikaa. Sote uud­is­tus pitää nos­taa nyt pöy­dälle ja yrit­tää edes jol­lakin taval­la par­sia tätä mäyräkoiran pure­maa ide­ol­o­gista päreko­ria edes jotenkin pitäväk­si. Hal­li­tus kun ite seisoo lai­turil­la ja on työn­tämässä kansalaisia näis­sä vuo­tavis­sa päreko­r­eis­sa ulapalle.

    Voi hert­tilei­di sentäs.”

    Vastaa

32. Pasi: Nyky­hal­li­tuk­sen ja kah­den edel­lisen yhteinen omi­naisu­us on fanaat­ti­nen uus­lib­er­al­is­mi Kokoomuk­ses­sa. Fanaatikko­ja on ollut estämässä pätevät poli­itikot, joten koh­ta 8 vuot­ta on ollut pattitilanne.

    Mis­sähän ihmeessä tämä Kansal­lisen Sekoomuk­sen “fanaat­ti­nen uus­lib­er­al­is­mi” on oikein tul­lut ilmi? Ennem­min­hän koko puolue tun­tui muut­tuvan Kataisen ja Turusen käsis­sä “kaikille oikein paljon fan­tastista nam­i­namia” ‑tyyp­pisek­si keskus­tavasem­mis­to­laisek­si tuh­luripuolueek­si, jos­sa kaik­ki vähänkin ikävä lakaisti­in maton — ettei vain gallu­plu­vut olisi vaarantuneet.

    Johta­ju­ut­ta Kataises­sa tun­tui päämin­is­ter­inä ole­van kuin jos­sain märässä tiskirätis­sä — ja tulok­sista — tai siis niiden täy­del­lis­es­tä puut­teesta­han sen näkee. Sinän­sä vähän kum­mas­tut­taakin, että jotkut Vetelä-Euroopan sosial­is­tit melkein­pä pelkäävät Käteistä — ihan kuin sel­l­ainen lus­suk­ka saisi joltain Moskovit­ciltä edes suunvuoroa.

    Sinän­sä mieleen ei tule kuin yksi kokoomus­lainen uus­lib­er­aali eli Eli­na Lep­omä­ki ja hän tuskin on kerin­nyt saa­maan mitään vasem­mis­ton ja kor­po­ratistien pelkäämää “vahinkoa” aikaisek­si. Täy­tyy vain toivoa, että Eli­na saa use­ampia hen­gen­heimo­laisia seu­raavaan eduskuntaan.

    Vastaa

33. “Työ­markki­na­jär­jestö­jen edus­ta­jat ovat suo­ranaisia neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen mestare­i­ta, jot­ka kaata­vat kaik­ki uud­is­tuk­set, jos ne eivät sovi niiden ajat­te­lu­ta­paan. Ja niiden ajat­te­lu­ta­pa on hyvin vanhakantainen.”

    Koko kansan edun kannal­ta meil­lä pitäisi ihan oikeasti joskus kat­soa kuka tätä maa­ta hal­lit­see — kansan val­it­se­mat kansane­dus­ta­jat vai kor­po­raa­tioiden pienet politrukkieli­itit. Vaan eipä tai­da vielä olla sel­l­aista poli­itikkoa edes syn­tynyt, joka uskaltaisi edes ajatel­la etu­jär­jestö­jen uhmaamista. Jostain Hakaniemen torin reunal­ta ei tarvitse kuu­lua kuin pieni kuiskaus, niin uhmakkainkin min­is­teri luikkii hän­tä koip­i­en välis­sä takaisin koppiinsa.

    Taitaa vain olla niin, että mei­dän täy­tyy kouka­ta aika syvältä ennen kuin mis­tään välien selvit­telystä on toivoa.

    Vastaa

34. Talous on tosi­aan jumis­sa, ja hal­li­tus ei osaa tai uskalla tehdä riit­täviä kor­jaus­li­ikkeitä. Tämän vaa­likau­den hal­li­tuk­set ovat suurimpia syypäitä tilanteen vakavu­u­den vuok­si (kuten kir­joituk­ses­sa mainit­ti­in), ja myös sik­si, että edel­liset hal­li­tuk­set nämä ongel­mat ehkä yllät­tivät, mut­ta tämän vaa­likau­den hal­li­tuk­set ovat pakostakin tien­neet koko ajan seiso­vansa tumput suo­ri­na vakavas­sa tilanteessa, ja niil­lä on ollut hyvin aikaa miet­tiä kor­jaus­toimen­piteitä, mut­ta ne eivät silti ole halun­neet tai osan­neet kohen­taa tilannetta.

    Vihrei­den roo­lia hal­li­tuk­ses­sa ei käsitel­ty. Omas­ta mielestään vihreät ovat var­maanikin olleet hal­li­tuk­ses­sa hyviksinä, pahis­ten vank­i­na. Päähal­li­tus­puolueet ovat ehkä sanelleet talous­poli­ti­ikan suuret lin­jat, mut­ta en ole näh­nyt vihrei­den toimi­van niitä parem­min. Vihreät ovat edus­ta­neet hal­li­tuk­sis­sa velka­ve­toisu­ut­ta vasem­mis­ton kanssa. Ja yksi keskeinen taloutemme ongel­ma on jatku­va julkisen velan kasvu.

    Poli­ti­ikan pelisään­nöis­sä on jotain vial­la, kun niin hyvistä kyvy­istä saadaan niin vähän irti.

    Poli­ti­ikan pelisään­nöis­säkin on var­masti mah­dol­lisuuk­sia paran­nuk­si­in, ehkä myös mainit­tu­ja “nykyaikaisia menetelmiä” mukaan tuo­den. Omat ajatuk­seni hal­li­tuk­sen vioista talous­poli­ti­ikas­sa liit­tyvät päätök­sen­tekomenetelmäkysymyk­siä enem­män ainakin yhden ain­oan opin poli­ti­ikkaan, jota nyt on nou­datet­tu. Valit­tu poli­ti­ik­ka on pyhä, ja omista aiem­mista päätök­sistä pide­tään niin ehdot­tomasti kiin­ni, että pikku­vi­ilauk­sia suurem­mat uud­is­tuk­set näyt­tävät ole­van mah­dot­to­mia. Myös jäyk­istyneel­lä työ­markki­na­jär­jestelmäl­lä on osansa muu­tosten estäjänä (tämä kir­joituk­ses­sa mainit­ti­inkin). Mut­ta hal­li­tus­puolueil­la on jäykkyy­den suh­teen mal­ka myös omas­sa silmässä.

    Hal­li­tus on myös ajanut mui­ta tavoit­teitaan, kuten keskit­tämis­poli­ti­ikkaa, talous­poli­ti­ikan nimis­sä. Ei ihme jos asi­at ovat men­neet sekaisin, ja talous ei ole näil­lä kon­steil­la kohentunut.

    Moit­tei­ta lieven­tää hie­man se, että olemme nyt ensim­mäisessä euroa­jan talouskri­i­sis­sä, ja sik­si kaik­ki van­hat lääk­keet eivät tähän tilanteesen sovi, ja uusia täy­tyy viritel­lä. Toisaal­ta kaikkien meitä yhteis­val­u­ut­taan vienei­den ja sen aikaisten hal­li­tusten olisi pitänyt ymmärtää jotain talouden­pidos­ta yhteis­val­u­u­tas­sa. Näköjään riit­tävää ymmär­rystä ei ole. Tästä selvät moit­teet kaikille emu- ja euroa­jan hal­li­tuk­sis­sa olleille puolueille. Tämä pitkän ajan kulues­sa raken­net­tu ongel­ma sat­tuu vain nyt pala­maan poh­jaan nykyisen hal­li­tuk­sen aikana.

    Jos poli­itikkomme ovat pääosin kelpo väkeä, mik­si poli­ti­ik­ka on niin huonoa ja aikaansaamatonta?

    Yleistä pätevyyt­tä voi käyt­tää sekä yhteiskun­nan paran­tamiseen, että sen huonon­tamiseen, ja myös omien val­ta- ja muiden pyrkimys­ten ajamiseen. Poli­itikko­jen ammat­ti­taute­ja ovat mm. val­lan­halu, usko omaan ylivoimaiseen oike­as­saoloon, ja halut­to­muus tun­nus­taa omia aiem­pia virheitä. Ehkä usein jopa pyritään hyvään, mut­ta val­tapeli voi hel­posti sisältää mui­ta vähem­män vil­pit­tömiä ainek­sia niin paljon, että pros­es­si kokon­aisu­udessaan ei vie maa­ta hyvään suun­taan. Ehkä pitää kohot­taa myös moraalia, läpinäkyvyyt­tä ja ymmär­rystä pelisään­tö­jen lisäk­si. Poli­itikko­jen yleinen terävyys ei todel­lakaan takaa onnis­tu­mista talous­poli­ti­ikas­sa, eikä mis­sään muus­sakaan politiikassa.

    Vääristä asioista väärin on maakun­tien edus­ta­jien keskinäi­nen kau­pankäyn­ti tier­a­hoista, joka sivu­ut­taa surut­ta fak­toi­hin – esimerkik­si liiken­nemääri­in – perus­tu­van valmis­telun. Yleis­pe­ri­aat­teet kuu­luisi­vat eduskun­nalle, eivät yksit­täiset tien­pätkät. Niistä pitäisi päät­tää maakunnissa.

    Val­tio päät­täköön kaik­ista koko maan yhteen sito­vista teistä. Suurin tämän vaa­likau­den hal­li­tusten puhal­lus on ollut “maakun­tien” edus­ta­jien toivei­den palk­it­sem­i­nen suurim­mis­sa kaup­ngeis­sa. Niille aio­taan antaa mil­jardilu­okan tierumputuki­aiset, eli paikallisen raideli­iken­teen tuki­aiset. Kyse­hän ei ole edes val­takun­nal­li­sista, eikä edes alueel­li­sista liiken­netarpeista, vaan paikallis­li­iken­teen tarpeista. Muut kun­nat saa­vat kus­tan­taa nämä itse — niiltä osin kuin eivät ole jo muut­ta­neet paikallis­teitä yksi­ty­is­teik­si, asukkaiden itsen­sä kus­tan­net­tavak­si. Pääkaupunkiseu­tu ja suurkaupun­git yleen­sä näyt­tävät ole­van tämän vaa­likau­den hal­li­tusten eri­tyis­suo­jeluk­ses­sa. Val­tio mak­saa parem­man väen paikallis­li­iken­teen kus­tan­nuk­set. Mil­jar­di irtoaa tämän kaltaisi­in maakun­ta-avus­tuk­si­in kevyesti, myös lama-aikana.

    Vastaa

35. Oli­pa taas Osmo Soin­in­vaar­al­ta kiin­nos­ta­va, ajatuk­sia herät­tävä ja olen­naiseen keskit­tyvä kirjoitus.

    Sen sijaan kir­joi­tus­ta kom­men­toi­neen Tyler Cowenin argu­men­toin­ti oli harv­inaisen hep­poista ja omahyväistä. Mik­si keskustelu meil­lä Suomes­sa menee niin hel­posti täl­laisek­si ylim­ielisek­si tois­t­en väheksymisek­si? Mitään se ei auta ja suuhun jää paha maku. Mut­ta on kai se sit­ten kiva ylen­tää itsen­sä tois­t­en yläpuolelle? 

    Poli­ti­ikas­sa on epäilemät­tä kun­ni­an­hi­moisia ja huomionkipeitä keskinker­taisuuk­sia, mut­ta on siel­lä myös sel­l­aisia oman alansa huip­pu­lah­jakkuuk­sia, jot­ka vetävät täysin ver­to­ja liike-elämän ja tieteen huipuille. 

    Hal­li­tuk­selle ei voi aset­taa yksiselit­teisiä onnis­tu­mis­mittare­i­ta, sil­lä päätet­tävät asi­at ovat niin mon­imuo­toisia. En minä esimerkik­si halua talouskasvua hin­nal­la mil­lä hyvän­sä (ympäristö, sosi­aaliasi­at, kult­tuuri). Talouskasvun mittare­itakin voi kyseenalais­taa. Päätös­val­lan siirtämi­nen yksi­tyiselle sek­to­rille kuu­lostaa karmeal­ta, sil­lä siel­lähän pakkaa ole­maan vain yksi ohjaa­va mit­tari: raha.

    Hal­li­tus on siis ollut huono, tot­ta, mut­ta eipä oppo­si­tiokaan ole onnis­tunut. Miten tähän on tul­tu? Mitä pitäisi tehdä? Vas­tauk­set eivät ole help­po­ja, mut­ta niitä on silti syytä pohtia. Yksi syy on epäilemät­tä se, että mei­dän län­si­maid­en suh­teelli­nen osamme tässä glob­al­isoitu­vas­sa maail­mas­sa heikke­nee. Siitä seu­raa vaikei­den päätösten tarve, ja niitähän ei ole kenenkään help­po tehdä, varsinkin kun päätösten seu­rauk­set saat­ta­vat usein olla arvaa­mat­to­mia. On helpom­pi vain vas­tus­taa kaikkia ikävältä kuu­lostavia asioi­ta ja puo­lus­taa saavutet­tu­ja etuja.

    Mitä voisimme tehdä? Ainakin yksi asia on tehtävis­sä: äänestetään val­taan täl­laisia Osmo Soin­in­vaaran kaltaisia fik­su­ja ihmisiä, jot­ka puolueesta riip­pumat­ta osaa­vat kat­soa asioi­ta laa­ja-alais­es­ti sor­tu­mat­ta yksinker­tais­tavaan populismiin!

    Vastaa

36. Eduskun­ta ja Osmo Soin­in­vaara edus­ta­vat Suo­ma­laista eli­it­tiä. Jätet­tyään eduskun­nan Osmo Soin­in­vaara jää hyvälle eläk­keelle. Se kyl­lä on ihan toista luokkaa, kun pitkäaikaistyöt­tömälle tai pätkä­työläiselle eduskun­nan päät­täjät ovat antaneet.
    Kansane­dus­ta­jan palkkiot (palk­ka +vero­ton kuluko­r­vaus) takaa­vat heille makean elämän. Eivätkä kansane­dus­ta­jien eläk­keetkään nou­da­ta kansan saa­maa keskieläket­tä. Puhu­mat­takaan sairaslomista, jol­loin mak­se­taan täyt­tä palkkaa vaik­ka koko eduskun­nas­sa viete­tyn ajan, jos vain on tarvis.
    Soin­in­vaara, niin san­ot­tuna älykkönä, aset­tuu kolum­nis­saan eduskun­nan yläpuolelle. Puheen­vuoro on elit­isti­nen purkaus, joka peit­tää olen­naisim­man. Eduskun­nan ja hal­li­tuk­sen päät­tämät­tömyys ker­too enem­män oikeis­to­laisen talous­poli­ti­ikan vararikos­ta sekä poli­it­tis­ten päät­täjien rimakauhusta.
    Nyt ennen vaale­ja ei uskalleta tehdä sel­l­aisia päätök­siä, jot­ka leikkaisi­vat vielä lisää keskilu­okan elin­ta­soa. Kos­ka kansa voi vielä lop­ul­ta suut­tua ja jät­tää äänestämät­tä piinaajiaan.
    Väärä poli­tik­ka on kur­jis­tanut kansaa, mut­ta rikkaat ovat pär­jän­neet. Suomes­sa on parikym­men­tä vuot­ta leikat­tu, yhtiöitet­ty ja yksi­ty­is­tet­ty val­tion ja kun­tien palvelui­ta. Hivut­ta­mal­la tehdyt leikkauk­set ovat real­isoituneet mas­satyöt­tömyytenä ja köy­hyy­den räjähdys­mäisenä lisään­tymisenä. Keskilu­okan ostokyky on rom­ah­tamispis­teessä. Kansan­talouden syöksykierre jatkuu, mut­ta varakas­ta eli­it­tiä se ei koske.

    Vastaa

37. “Olen kovin huolestunut, mitä tälle maalle on tapah­tunut ja tapah­tu­mas­sa. Taloutemme perus­ta mure­nee ja aika huu­taa saman­laisia voimakkai­ta toimia, joil­la Lip­posen hal­li­tuk­set nos­ti­vat maan edel­lis­es­tä kuopas­ta. Olemme kuitenkin menet­täneet kyvyn tehdä päätök­siä. Siitä ei voi syyt­tää vain tätä hal­li­tus­ta. Saman­laiset ongel­mat vaiva­si­vat hal­li­tuk­sia myös kahdel­la edel­lisel­lä vaalikaudella.”

    Osmo S. on oike­as­sa. Demokraat­ti­nen jär­jestelmämme on syvässä kri­i­sis­sä. Poli­itikot tun­netusti keskit­tyvät mielu­um­min jaka­maan etu­ja äänestäjilleen, kuin huole­hti­maan kansan­taloutemme perus­tan ter­vey­destä. Ikäviä päätök­siä ei halu­ta eikä kyetä tekemään. Jos ei kykene tekemään tarvit­tavia, myös omille äänestäjille ikäviä päätök­siä, niin sil­loin ei ole mitään asi­aa Val­tioneu­vos­toon tai eduskun­taan. Kengänku­va persuuksiin!

    Ratkaisu: käyt­töön ote­taan muu­ta­mak­si vuodek­si virkamieshal­li­tus, Raimo Sailas val­tio­varain­min­is­terik­si ja hal­li­tu­so­hjel­man yksiselit­teinen sisältö on julk­isten meno­jen leikkaami­nen aluk­si 10 %:lla, työn­tekem­i­nen kansalaisvelvol­lisu­udek­si ja suo­ma­laisen työn palaut­ta­mi­nen kil­pailukykyisek­si. Työ­markki­na­jär­jestöiltä riisu­taan päätös­val­ta ja palaute­taan demokraat­tiselle järjestelmällemme.

    Kun­tien tehtäviä leikataan, julk­isia palvelu­ja muute­taan mak­sullisik­si, julk­ishallinnon työn­tek­i­jöi­den etu­ja leikataan korkeimpi­en virkami­esten toimies­sa lat­ua avaa­vana etujoukkona.

    Joudumme kaik­ki tin­kimään julkisen sek­torin tar­joa­mas­ta hyv­in­voin­nista ja kutis­ta­maan julk­ista sek­to­ria. Meil­lä ei ole varaa nykyiseen tasoon, sil­lä val­ta­va pain­o­lasti on vaaras­sa upot­taa koko laivan. Kansalais­ten tulee itse ottaa enem­män vas­tu­u­ta omas­ta ja per­heen­sä ter­vey­destä, työkun­nos­ta, koulu­tuk­ses­ta jne. 

    Hyv­in­voin­ti­val­tiomme on vielä kor­jat­tavis­sa, mut­ta palu­u­ta entiseen ei ole. Mitä kauem­min lykkäämme ikäviä päätök­siä, sitä syvem­mälle tulemme sukelta­maan. Nyt ei kai­va­ta keskustelua, tarvi­taan toimintaa.

    Vastaa

38. 1.“Politiikassa on epäilemät­tä kun­ni­an­hi­moisia ja huomionkipeitä keskinker­taisuuk­sia, mut­ta on siel­lä myös sel­l­aisia oman alansa huip­pu­lah­jakkuuk­sia, jot­ka vetävät täysin ver­to­ja liike-elämän ja tieteen huipuille.”

    On tietysti jo määritelmä mukaan tot­ta, että poli­ti­ikas­sakin on “oman alansa” huip­pu­ja. Mut­ta olisi kyl­lä todel­la kiin­nos­ta­va kuul­la ketkä poli­itikot voisi­vat pär­jätä vaikka­pa johtamis- tai analysoin­tikyvy­jen­sä avuil­la muil­la aloil­la samal­la taval­la kuin politiikassa.

    2. “Hal­li­tuk­selle ei voi aset­taa yksiselit­teisiä onnis­tu­mis­mittare­i­ta, sil­lä päätet­tävät asi­at ovat niin mon­imuo­toisia. En minä esimerkik­si halua talouskasvua hin­nal­la mil­lä hyvän­sä (ympäristö, sosi­aaliasi­at, kult­tuuri). Talouskasvun mittare­itakin voi kyseenalais­taa. Päätös­val­lan siirtämi­nen yksi­tyiselle sek­to­rille kuu­lostaa karmeal­ta, sil­lä siel­lähän pakkaa ole­maan vain yksi ohjaa­va mit­tari: raha.”

    Eikös Soin­in­vaarankin päälim­mäi­nen huoli ollut tässä keskustelus­sa talous?

    Vastaa

39. Mitä mieltä olet Osmo edus­ta­jien määrän leikkaamis­es­ta? Jois­sain par­la­menteis­sä tul­laan toimeen vähem­mäl­läkin. Joskus väläytelti­in, että Suomeen riit­täisi 100 edus­ta­jaa. Jospa tuol­la määräl­lä olisi helpom­pi saa­da aikaisek­si tuloksia?

    Vastaa

40. Epäti­eteel­lisenä väit­teenä esitän, että per­su­jen men­estys rom­ah­dut­ti päätök­sen­tekokyvyn tässä maas­sa. Ennen kak­si kolmes­ta suures­ta meni hal­li­tuk­seen ja hal­li­tuk­sen toim­inta pysyi vielä kasassa.

    Nyt per­su­jen pelos­sa kaik­ki muut puolueet otet­ti­in hal­li­tuk­seen ja jäl­ki eli päätök­sen­tekokyky on sen mukaista. Ain­oa hal­li­tuk­sen lin­ja on siis per­su­jen vastustuslinja.

    Vastaa

41. Har­mi­ton­ta poikkipoli­it­tisti­eteel­listä visioin­tia, yhden­laista pop­ulis­mia. Vas­tuu hutk­i­jan fak­toista kansalaisel­la. Val­taa nol­la, tulok­set nol­la. Piipertäjän vis­er­rystä tuuleen. 

    Osmon siemenet eivät idä. Olisi ensin kyn­net­tävä oma ennen kuin heit­el­lään “mitä sat­tuu tänään juo­lah­ta­maan mieleen”.

    Vastaa

42. Jos Suo­mi ei olisi eurossa, meil­lä juh­lit­taisi­in Kataista ja Stub­bia ja taputeltaisi­in itseämme selkään Ruotsin kanssa siitä, että pystymme tekemään kipeitä ratkaisu­ja. Lip­po­nen oli jämäkkä mies, mut­ta hänen hal­li­tus taisi myy­dä val­tiono­maisu­ut­ta pilkkahin­nal­la. Lip­po­nen ei halun­nut myöskään jär­jestää eurosta kansanäänestys­tä, minkä takia kansa ei saanut kuul­la euron riskeistä. Nyky­hal­li­tus on var­maan päät­tämätön, mut­ta mikään hal­li­tus ei kykenisi nos­ta­maan Suomea suos­ta nimeltä eurostoliitto.

    Vastaa

43. Har­mi­ton­ta poikkipoli­it­tisti­eteel­listä visioin­tia, yhden­laista pop­ulis­mia. Vas­tuu hutk­i­jan fak­toista kansalaisel­la. Val­taa nol­la, tulok­set nol­la. Piipertäjän vis­er­rystä tuuleen. 

    Osmon siemenet eivät idä. Olisi ensin kyn­net­tävä oma maa ennen kuin heit­el­lään “mitä sat­tuu tänään juo­lah­ta­maan mieleen”.

    Vastaa

44. Poth1ue1:
    “Työ­markki­na­jär­jestö­jen edus­ta­jat ovat suo­ranaisia neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen mestare­i­ta, jot­ka kaata­vat kaik­ki uud­is­tuk­set, jos ne eivät sovi niiden ajat­te­lu­ta­paan. Ja niiden ajat­te­lu­ta­pa on hyvin vanhakantainen.”

    Koko kansan edun kannal­ta meil­lä pitäisi ihan oikeasti joskus kat­soa kuka tätä maa­ta hal­lit­see – kansan val­it­se­mat kansane­dus­ta­jat vai kor­po­raa­tioiden pienet politrukkieli­itit. Vaan eipä tai­da vielä olla sel­l­aista poli­itikkoa edes syn­tynyt, joka uskaltaisi edes ajatel­la etu­jär­jestö­jen uhmaamista. Jostain Hakaniemen torin reunal­ta ei tarvitse kuu­lua kuin pieni kuiskaus, niin uhmakkainkin min­is­teri luikkii hän­tä koip­i­en välis­sä takaisin koppiinsa.

    Taitaa vain olla niin, että mei­dän täy­tyy kouka­ta aika syvältä ennen kuin mis­tään välien selvit­telystä on toivoa.

    UK:ssa oli Tatch­er, Sak­sas­sa Schröder ja Suomes­sa Lip­po­nen. Kak­si viimeisek­si mainit­tu­ja oli­vat aidosti vasem­mal­la. He vain ymmär­sivät tilanteen.

    Vastaa

45. Maa tarvit­see val­tiomiehiä, ei help­po­heikke­jä, jot­ka oman kan­natuk­sen mah­dol­lisen laskun pelos­sa eivät uskalla tehdä niitä kipeitä, mut­ta maan tule­vaisu­u­den kannal­ta vält­tämät­tömiä päätök­siä. Mik­si moni kansane­dus­ta­ja ei tun­nu edes ymmärtävän, minkälaisen markki­napellen roolin ovat omak­suneet, kun aikaa pitäisi käyt­tää medi­ahöm­pö­tys­ten sijaan maan ja sen kansalais­ten nykyti­lanteen ja tule­vaisu­u­den kannal­ta vakavien asioiden hoitamiseen? 

    Miten kauan maal­lamme on varaa nykyisen kaltaiseen (ja alati pahenevaan) työt­tömyy­teen tai liian kalli­it kulut tuot­tavaan sote-meno­jen kaivoon? Eikö jo olisi aika ottaa jär­ki käyt­töön päätök­sen­teossa? Onko kansa valmi­impi säästöi­hin kuin poliitikot? 

    Suomi­han esi­in­tyi hil­jan oppimes­ta­ri­na Kreikalle, mut­ta ollaanko nyt itsekin päädyt­ty samalle turmi­ol­liselle polulle, jos­sa koh­ta muut, mm. kreikkalaiset, tule­vat koh­ta tar­joa­maan matoku­uria meille. nyt on aika toimia, niin hal­li­tuk­sen, eduskun­nan ja sen valiokun­tienkin, osalta, kään­tämäl­lä edes tämän vaa­likau­den lop­pupuolel­la tämä Suo­mi-laivamme takaisin oikealle väylälle, ettemme pää­ty­isi C. Con­cor­dian tavoin karikolle ja avut­tomana ajele­htimisen jäl­keen puoliupoksiin. 

    Sote-uud­is­tuk­ses­ta sopii aloit­taa, mui­ta meno­er­iä kuitenkaan uno­hta­mat­ta. Sitä jäin men­neil­lä viikoil­la ihmettelemään, mik­sei eläkeu­ud­is­tus koskenut niitä jo mak­set­tavia eläkkeitä? Nähdäk­seni nyt tarvit­taisi­in jo koko kansan talkoot!

    Vastaa

46. Ehdo­tat, että päätök­sen­tekoa pitäisi paran­taa otta­mal­la käyt­töön mod­erne­ja työkalu­ja. Kan­natan. Halu­aisin kuul­la lisää siitä, mil­laisia ehdo­tuk­sia sin­ul­la on tästä asi­as­ta. Oma ehdo­tuk­seni löy­tyy täältä:
    http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_arviointi
    ja eri­tyis­es­ti kap­pale Tiedonkulku päätök­sen­teossa. Itse asi­as­sa koko Opas­net-verkko­työti­la on yksi yri­tys vas­ta­ta tarpeeseen päätöstuen toim­inta­mallien ja työkalu­jen parantamisesta.

    Vastaa

47. “Ratkaisu: käyt­töön ote­taan muu­ta­mak­si vuodek­si virkamieshal­li­tus, Raimo Sailas val­tio­varain­min­is­terik­si ja hal­li­tu­so­hjel­man yksiselit­teinen sisältö on julk­isten meno­jen leikkaami­nen aluk­si 10 %:lla, työn­tekem­i­nen kansalaisvelvol­lisu­udek­si ja suo­ma­laisen työn palaut­ta­mi­nen kil­pailukykyisek­si. Työ­markki­na­jär­jestöiltä riisu­taan päätös­val­ta ja palaute­taan demokraat­tiselle järjestelmällemme.”

    Aika erikoista: Lopete­taan demokra­tia, että demokra­tia voidaan pelastaa ?

    Vastaa

48. En ole poli­itikko, mut­ta työssäni olen tekemi­sis­sä mm. yri­tysjo­hta­jien, poli­itikko­jen, virkami­esten, toimit­ta­jien ja tutk­i­joiden kanssa. Minus­ta on ilmeistä, että kaikil­la näil­lä aloila ker­ma nousee pin­nalle ja että kansal­lisen tason kärkikaar­ti on enim­mäk­seen huo­mat­ta­van fik­sua, mit­tasi­pa sitä fik­su­ut­ta melkein miten tahansa.
    Toisaal­ta selvää on, että nämä fik­sut ihmiset puhu­vat joskus ihan type­r­iä. Niin me melkein kaik­ki teemme sil­loin, kun puhumme asi­as­ta, jos­ta emme paljoa tiedä ja jota emme ole ehti­neet miet­tiä. Ja siinä mis­sä varsinkin tutk­i­joil­ta kysytään julk­isu­udessa yleen­sä vain hei­dän kapeal­ta osaamisalal­taan ja yri­tysjo­hta­jil­ta ja virkamiehiltäkin melko rajoite­tusti, toimit­ta­jat ja poli­itikot puhu­vat julk­isu­udessa melkein mis­tä vain. Ja kos­ka toimit­ta­ja on yleen­sä se, joka kysyy (lukee kysymyk­sen paperi­sta) ja poli­itikko taas se, jon­ka odote­taan vas­taa­van lonkalta kaik­keen mah­dol­liseen, niin ei mikään ihme, että julk­isu­udessa nähdy­istä vähem­män vii­saista kom­menteista iso osa tulee poliitikoilta.

    Kovin arvokas­ta olisi se, että poli­itikot oppi­si­vat ajat­tele­maan ääneen. Eivät vain tois­taisi hyvältä kuul­lostavia iskulauseita,vaan pun­taroisi­vat puheis­saan tai kir­joit­taisi­vat blogi­in­sa, mitä alus­tavasti jostain asi­as­ta ajat­tel­e­vat ja oli­si­vat nöyrästi valmi­ita muut­ta­maan ajatuk­si­aan, jos huo­maisi­vat olleen­sa väärässä. Vaik­ka ymmär­ränkin hyvin, mik­si Ode ei lähde ehdokkaak­si, toivon kovasti, että ehdolle ja eduskun­taan saataisi­in väkeä, joka pere­htyy asioi­hin ja etsii vas­tauk­sia sel­l­aisel­la keskustel­e­val­la ja iteroival­la taval­la, jos­ta tämä blo­gi on ollut ehkä paras esimerk­ki Suomessa.

    Vaik­ka Ode ei jatkakaan eduskun­nas­sa, toivon kovasti, että osaamiselle löy­tyy käyt­töä vielä mon­ek­si vuodek­si. Ihan jo eläkeu­ud­is­tuk­sen hengessäkin olisi hyvä näyt­tää esimerkkiä siitä, että aher­rus jatkuu vaik­ka edus­ta­jan­toi­mi ei.

    Vastaa

49. Sep­po Väinön­heimo: Suomes­sa on parikym­men­tä vuot­ta leikat­tu, yhtiöitet­ty ja yksi­ty­is­tet­ty val­tion ja kun­tien palvelui­ta. Hivut­ta­mal­la tehdyt leikkauk­set ovat real­isoituneet mas­satyöt­tömyytenä ja köy­hyy­den räjähdys­mäisenä lisään­tymisenä. Keskilu­okan ostokyky on rom­ah­tamispis­teessä. Kansan­talouden syöksykierre jatkuu, mut­ta varakas­ta eli­it­tiä se ei koske.

    Täy­tyy kyl­lä olla aika vah­va sävy­tys silmäla­seis­sa, että pystyy näkemään tilanteen tässä valossa…

    Itse ainakin halu­aisin nähdä mis­sä näitä leikkauk­sia on salaa hivutel­tu, kun luku­jen val­os­sa veroaste (ja varsinkin pro­gres­sio) huitelee huip­pu­luke­mis­sa, Laf­ferin käyrän huip­pu on jätet­ty jo aiko­ja sit­ten taakse ja tästä kaikesta huoli­mat­ta julki­nen sek­tori joutuu otta­maan sel­l­aiset 10 mrd. € syömävelkaa vuosittain.

    Ilman mitään fak­to­ja tun­tu­isi ole­van aika haas­tavaa men­nä usko­maan, että kansan­talouden ongel­mat ratkeaisi­vat esim. ripot­tele­mal­la val­tion viras­to­talo­ja pitkin maakun­tia ja tar­joa­mal­la keskilu­okalle mukavia virko­ja paperei­den hyp­is­te­lyn parissa…

    Vastaa

50. “Kateudel­la kat­soo Viroa, jos­sa van­hat rasit­teet eivät estä ennakkolu­u­lot­to­mia ratkaisuja.”

    Jostain syys­tä Viron kansa ei kestä kat­soa noi­ta ennakkolu­u­lot­to­mia ratkaisu­ja vaan äänestää jaloillaan.

    Vastaa

51. Poli­itikot ovat paljon mainet­taan parempia? 

    Se että poli­itikot ovat 70-luvul­la (tai sitä ennen) saa­neet kelpo tulok­sia armei­jan palikkat­estis­sä ei ker­ro paljoakaan, poli­itikko­jen arvoista, moraal­ista ja yhteistoimintakyvyistä.

    Vastaa

52. Vesa:
    … julk­ishallinnon työn­tek­i­jöi­den etu­ja leikataan korkeimpi­en virkami­esten toimies­sa lat­ua avaa­vana etujoukkona.

    Joku kun vielä joskus avaisi sen logi­ikan mikä näis­sä täl­lai­sis­sa ehdo­tuk­sis­sa on takana…

    Olen kyl­lä samaa mieltä, että tarvit­semme radikaal­isti pienem­män julkisen sek­torin ja tälle vuosi­tuhan­nelle päivite­tyn kevyem­män hallinnon. Kuitenkin yhteisiä varo­ja käyt­tämään tarvit­taisi­in myös riit­tävän pätevät virkamiehet eikä tämä oikein tai­da onnis­tua, jos vaa­tivien tehtävien palkkaeroa revitään entistä suurem­mak­si ver­rat­tuna yksi­tyiseen sektoriin.

    Vastaa

53. Liian van­ha:
    “Ratkaisu: käyt­töön ote­taan muu­ta­mak­si vuodek­si virkamieshal­li­tus, Raimo Sailas val­tio­varain­min­is­terik­si ja hal­li­tu­so­hjel­man yksiselit­teinen sisältö on julk­isten meno­jen leikkaami­nen aluk­si 10 %:lla, työn­tekem­i­nen kansalaisvelvol­lisu­udek­si ja suo­ma­laisen työn palaut­ta­mi­nen kil­pailukykyisek­si. Työ­markki­na­jär­jestöiltä riisu­taan päätös­val­ta ja palaute­taan demokraat­tiselle järjestelmällemme.”

    Aika erikoista: Lopete­taan demokra­tia, että demokra­tia voidaan pelastaa ?

    Kyl­lä, juuri näin. Mut­ta vain tilapäis­es­ti luovu­taan kansan kosiskelus­ta eduskun­tavaaleil­la ym. Poli­it­tiselle teat­ter­ille on taas sit­ten aikansa ja paikkansa, kun asi­at on ensin laitet­tu kun­toon. Jotenkin pitäisi tietysti varmis­taa, ettemme ainakaan kovin pian aja itseämme uud­estaan upoksiin…

    Vastaa

54. Tyler Cowen:
    1. Ilman muu­ta mon­et poli­itikot pär­jäi­sivät muil­lakin aloil­la, yhtä lail­la kuin mon­et liike- tai tiedemiehet pär­jäi­sivät poli­ti­ikas­sa. Ketkä? Sen näkee oikeasti vas­ta käytän­nössä. On outo aja­tus, että poli­ti­ikkaan hakeu­tu­isi vain epäpäte­viä ihmisiä. Poli­ti­ik­ka vaatii aivan oman­lais­taan osaamista, jota vält­tämät­tä eivät kaik­ki liike- tai tiedemiehet yhtä hyvin hal­litse. On yhteiskun­nan kannal­ta tietysti paras­ta, että kukin on parhait­en omaa osaamis­taan vas­taavas­sa tehtävässä.
    2. Soin­in­vaaran huole­nai­heista yksi oli toki talous. Se ei kuitenkaan ollut ain­oa huole­nai­he, sil­lä puheen­vuoro käsit­teli paljon laa­jem­min vaikei­den päätösten tekemisen vaikeut­ta nyky­isin. Talous on tärkeää, mut­ta mik­si ihmeessä se olisi ain­oa merkit­tävä asia?

    Vastaa

55. Koko poli­ti­ikan tekoa voisi muut­taa. Yksi keino olisi tehdä toimia niin, että kul­lakin hallinnon­alal­la olisi omat vaalin­sa ja poli­ti­ikkon­sa. Sosi­aali ja ‑treveysmin­is­ter­iöl­lä olisi omat vaalin­sa kuten olisi ympäristömin­is­ter­iöl­lään. Ne aset­tuisi­vat ehdolle, joille hallinnon­ala olisi tärkeä ja jon­ka he tun­ti­si­vat. Ihmiset äänestäi­sivät niiden hallinnon­alo­jen vaaleis­sa, jot­ka oli­si­vat omas­ta mielestä kiin­nos­tavia ja tärkeitä. Nykyisessä jär­jestelmässä yhtä henkilöä äänestäessään ei tiedä, mil­lainen poli­it­ti­nen paket­ti hän lop­ul­la onkaan.

    Vastaa

56. “Kansas­sa ei ole vikaa. Meil­lä tehti­in juuri iso eläk­er­atkaisu, eikä yhtään autoa poltet­tu kaduil­la. Suo­ma­laiset hyväksyvät vaikeatkin ratkaisut, jos ne koetaan reiluik­si ja niiden tarpeel­lisu­us ymmär­retään. Poli­itikot pelkäävät kansan tuomio­ta aivan liiak­si ja tekevät sik­si vesitet­tyjä päätök­siä, joiden seu­rauk­sista kansan tulisikin olla vihainen. Äänekkäim­mät kel­lokkaat eivät ole kansa.”

    Mik­si min­un pitäisi lähteä kadulle polt­ta­maan syyt­tömien ihmi­esten omaisu­ut­ta, jos min­ua on kohdel­lut väärin demokraat­tis­es­ti valit­tu päätök­sen­tek­i­jä. Äänestän, vaik­ka äänestäessä ei tiedä minne se ääni menee,… OIKEASTI.

    Vastaa

57. “Poli­itikot ovat paljon mainet­taan parem­pia. Kos­ka rikos on jo van­hen­tunut, voin tun­nus­taa, että armei­ja-aikanani kat­soin kor­te­ista kol­menkymme­nen poli­itikon P‑arvon, eli tulok­sen intin palikkat­estis­sä. Noista kolmes­takymmen­estä 29 kuu­lui älykkäim­pään kym­menyk­seen ja yksi toisek­si ylimpään.”

    Mikä oli tot­ta joskus ei vält­tämät­tä enää pidä paikkaansa. Nykyään poli­itikko­jen jou­tu­mi­nen sekä sosi­aalisen että lehti­me­di­an ham­paisi­in tekee kansane­dus­ta­ju­ud­es­ta vähem­män houkut­tel­e­vam­man älykkäälle väelle kuin aiemmin.

    Vastaa

58. Niin, mis­tä johta­jat ja heille työkalut.
    Soin­in­vaaran kom­ment­ti menete­ty­istä ikälu­ok­ista on mielestäni tärkeä.

    Työt­tömyys on pahimpia yhteiskun­nan sairauk­sia. Eri­tyis­es­ti nuo­ril­la tulisi olla näkymiä tule­vaisu­u­teen, jot­ka käytän­nössä tarkoit­ta­vat toimeen­tu­lon mah­dol­lis­tavaa sään­nöl­listä kokopäivä­työtä. Sen nojal­la sit­ten peruste­taan per­het­tä ja niin edelleen. Työt­tömyy­teen ja siitä aiheutu­vaan toimet­to­muu­teen liit­tyvät, muis­sakin ikälu­okissa, mon­et yhteisiä meno­jakin kas­vat­ta­vat ongel­mat. Kun julkiseen keskustelu­un nousee rikol­lisu­us, niin poli­itikot sanovat “lisää poli­ise­ja”. Kun esil­lä on jokin traagi­nen las­ten laimin­lyön­ti, niin poli­itikot ehät­tävät vaa­ti­maan lisää resursse­ja las­ten­suo­jelu­un. Vaik­ka vähin­tään yhtä oleel­lista olisi tehdä jotain sen eteen, että ihmisil­lä olisi työtä, eli tekemistä ja toimeen­tu­loa. Olisi etsit­tävä ja analysoita­va tek­i­jöitä, jot­ka vaikut­ta­vat huonoon kehi­tyk­seen ja mietit­tävä, mitä niille voisi tehdä.
    Jokin lehti uuti­soi hil­jakkoin, että Suomes­ta löy­tyy kokon­aisia ker­rostalo­ja, joista ei kukaan lähde töi­hin. Aika puhut­tel­e­va otsikko.

    On yhä kas­va­va suo­ma­lais­ten toimet­tomien joukko, jolle yhteiskun­ta antaa kiinalais­ten tekemät kän­nykät ja bangladeshi­lais­ten tekemät vaat­teet. Ja talot, jois­sa he asu­vat, ovat rak­en­ta­neet viro­laiset, venäläiset ja puo­lalaiset raken­nus­miehet. Lisäk­si Suomeen tuo­daan huo­mat­ta­va määrä puisia huonekaluja.
    Ei kai tämä voi kauaa toimia.

    Yksit­täisen työt­tömän syyl­listämi­nen ei auta asi­aa, vaik­ka kan­nustin­loukut var­maan reali­teet­ti ovatkin. Niiden purkamisen lisäk­si tarvi­taan muu­takin. Pidän yht­enä syynä sitä, että liian paljon on viety työtä lähin­nä Kiinaan ja saatu aikaan epä­tas­apain­oti­lanne maailmantaloudessa.

    Näen mah­dol­lisen ris­tiri­idan siinä, että vas­tuu yhteiskun­nan perus­toimin­noista ja ihmis­ten toimeen­tu­losta on val­tioil­la, mut­ta toimeen­tu­lon lähdet­tä, yri­tys­toim­intaa, val­tio­ra­jat eivät juuri heilau­ta. Kyl­lä työn­tek­i­jät ja etu­jär­jestöt var­maan omil­la toimil­laan ovat edesaut­ta­neet työ­paikkaka­toa jois­sain tapauk­sis­sa, mut­ta ei se koko kuva liene. Pros­es­si vain on men­nyt pitkäksi.

    Yksi tämän glob­al­isaa­tiouskon­non tulos on se, että yri­tysjo­hdon ja yri­tyk­sen työn­tek­i­jöi­den kohtalony­hteys on puret­tu. Johto on saanut palkkion­sa ja kan­nus­teen­sa helpoiten siirtämäl­lä työt maas­ta pois.

    Löy­ty­isiköhän jostain pölyn alta käsite “kansalli­nen etu”? Kun olin 70-luvun lop­ul­la armei­jas­sa, meille puhut­ti­in myös taloudel­lis­es­ta maanpuolustuksesta.

    Nyt val­lit­se­va käytän­tö tun­tuu ole­van, että ote­taan var­man päälle, ettei vain EU-saleis­sa päästä moit­ti­maan kotiinpäinvedosta.

    Niin, jos meil­lä olisi val­tio­jo­hto, niin mitä sen pitäisi tehdä? Aiem­min instru­ment­te­ja ovat olleet mm. val­u­u­tan arvon manip­u­loin­ti ja vien­nin ja tuon­nin ohjailu tillein ym. Ehkä val­tio­jo­hto voisi yhteiskun­nalle oleel­li­sis­sa asiois­sa ottaa itselleen myös sen val­lan, minkä se on antanut Soin­in­vaarankin mainit­semille etu­jär­jestöille. Ja kyseenalais­taa osan nyky­i­sistä kan­sain­välisen talouden toim­inta­malleista ja Suomen suh­teesta niihin. Yht­enä yksi­tyisko­htana oikein pelot­taa, että mihin johtaisi EU-eli­itin puuhaa­ma vapaakaup­pa­sopimus USA:n kanssa. Ihme­tyt­tää, mik­si poli­it­tiset päät­täjät halu­a­vat antaa lop­utkin kor­tit pois käsistään.

    Jäl­jelle jää toim­intamah­dol­lisuuksi­na lähin­nä voiv­ot­telu ja otsan ryp­is­te­ly ja tule­van kasvun odotus, jon­ka pitäisi vain tul­la jostakin. Tai intoil­laan vapaakaup­pa­sopimusten puoles­ta, joista jol­lain salaperäisel­lä taval­la olete­taan val­u­van työtä ja toimeen­tu­loa Suomeen.

    Vas­ta-argu­ment­ti­na on odotet­tavis­sa, että elämme avoimes­sa maail­mas­sa ja niin edelleen ja asialle ei voi tehdä mitään.

    En ehditä maail­man sulkemista, enkä rajo­jenkaan, mut­ta kyseenalais­tan nykyisen ajop­uukäytän­nöltä tun­tu­van val­tion johtamisen. Yksinker­tais­tus tämä toki on, mut­ta siltä se tästä per­spek­ti­ivistä vaikut­taa. Min­ua jää kyl­lä askar­rut­ta­maan, että mis­tä se johto tähän hätään nyt tulisi.

    Vastaa

59. Poth1ue1: Joku kun vielä joskus avaisi sen logi­ikan mikä näis­sä täl­lai­sis­sa ehdo­tuk­sis­sa on takana…

    Olen kyl­lä samaa mieltä, että tarvit­semme radikaal­isti pienem­män julkisen sek­torin ja tälle vuosi­tuhan­nelle päivite­tyn kevyem­män hallinnon. Kuitenkin yhteisiä varo­ja käyt­tämään tarvit­taisi­in myös riit­tävän pätevät virkamiehet eikä tämä oikein tai­da onnis­tua, jos vaa­tivien tehtävien palkkaeroa revitään entistä suurem­mak­si ver­rat­tuna yksi­tyiseen sektoriin.

    Johta­jat johta­vat joukko­jaan edestä, niin myös julkisel­la sek­to­ril­la on olta­va. Esimerkin voima on yksinker­taisu­udessaan valtava.

    Meil­lä kaikil­la on edessä reaali­palkko­jen lasku, ei pelkästään julkisel­la sek­to­ril­la. Olemat­toman inflaa­tion tilanteessa nimel­lispalkko­ja on leikat­ta­va, korkeam­mal­la inflaa­ti­ol­la voitaisi­in tehdä 0‑korotuksia. Julkisen sek­torin osalta palkko­jen alen­t­a­mi­nen on päätök­sen­teon kannal­ta yksinker­taista, val­tion osalta taitaisi riit­tää yksi hal­li­tuk­sen päätös.

    Yri­tys­maail­mas­sa päätök­sen­teko hajau­tuu kym­meni­in tuhan­si­in yri­tyk­si­in, ellei päästä tupo-järjestelyihin.

    Muis­tat­te­han Kokoomuk­sen Sari Sairaan­hoita­jan. Sen lupauk­sen keskeisenä tulok­se­na on, että vuodes­ta 2007 palkat ovat Suomes­sa nousseet yli 20 % kun BKT ei ole nous­sut lainkaan. Täl­lä olemme tuhon­neet kv-kil­pailukykymme ja aja­neet julkisen sek­torin lop­ut­tomaan säästökierteeseen.

    Palkko­ja, eläke­mak­su­ja ja mui­ta sivuku­lu­ja on alen­net­ta­va. Tiesit­te­hän, että uuden asun­non hin­nas­ta läh­es puo­let menee veroina ym. mak­suina julkisen sek­torin ja eläke­jär­jestelmän pyörit­tämiseen. Suurim­pana syynä asun­to­jen korkeaan hin­taan on järkyt­tävän kallis “hyv­in­voin­ti­val­tiomme”, ei tont­tip­u­la tai kaavoituk­sen ongel­mat. Uusi 50 m²:n kak­sio mak­saa Helsingis­sä n. 300.000 euroa. Mik­si tämän kak­sion osta­jan pitää osal­lis­tua “hyv­in­voin­nin” rahoit­tamiseen 130–140.000 eurol­la? Tämä on valai­se­va esimerk­ki kuin­ka hirveä tilanne Suomes­sa val­lit­see ja itse olemme tämän hirviön rak­en­ta­neet! (Syöksykierre-efek­ti: asun­top­u­la, korkeat hin­nat ja vuokrat, mata­la­palkkaisten ahdinko ja korkeat asum­is­tuki­menot, alhainen kulu­tuskysyn­tä. Itseään voimis­ta­va kierre.)

    Yksi haaste on saa­da myös rikkaat kul­ta­pos­suk­er­ho­laiset mukaan tulota­son alen­nustalkoisi­in ja “sisäiseen deval­vaa­tioon”, kun var­al­lisu­usvero on tapet­tu. Palaute­taan se ja ote­taan alus­sa ker­taverona 10% var­al­lisu­ud­es­ta, vaik­ka 20 vuo­den korot­ta­mak­si lainaksi val­ti­olle. Veroparati­isit kuri­in jne…

    Eli ratkaisu sisältää esim. palkko­jen ja sivuku­lu­jen alen­e­misen, mut­ta myös elinkus­tan­nusten alen­e­misen, nopeana ker­tary­t­inänä. Tämä näyt­tää ole­van ain­oa tie uuden kasvun alku­un, työ­paikko­jen lisäämiseen ja koko kansan elin­ta­son tur­vaamiseen vähin­tään tyydyttävänä.

    Vastaa

60. Suomen nos­ti­vat lamas­ta devalvoin­ti ja Nokia sekä se tosi­a­sia että maail­man­talous veti.

    Poli­itikot onnis­tu­i­v­at lähin­nä syven­tämään taan­tu­mas­ta laman 90-luvun alussa.

    Vastaa

61. Kolmikan­ta, joka on tosin viimeaikoina muut­tunut kak­sikan­naksi, on sekä demokra­ti­aamme että maamme talouselämää kalva­va syöpä. Sen takia ei voi­da tehdä yhtään minkään­laisia uudistuksia.

    Vastaa

62. Ja paljos­ta lyödään vetoa, että tässä työ­markki­na­jär­jetö­jen val­lan purus­sakin men­nään ojas­ta allikkoon? 

    Tässä käy kuitenkin niin että sitä val­taa ale­taan purka­maan vas­ta siinä vai­heessa, kun suuret ikälu­okat huo­maa­vat että eivät ole enää työelämässä vaan eläk­keel­lä ja että hei­dän enti­nen edun­valvon­a­jär­jestön­sä, elikkä työ­markkin­jär­jestöt, eivät val­vo enää hei­dän etu­jaan. Sil­loin ale­taan purka­maan jär­jestö­jen val­taa mut­ta ei sik­si, jot­ta saataisi­in tehtyä tarpeel­lisia uud­is­tuk­sia, vaan sik­si että saadaan siir­ret­tyä lop­utkin yhteiskun­nan varat suurten ikälu­okkien terveydenhoitoon.

    Näin tässä tulee vielä käymään.

    Vastaa

63. Olit Ode löytänyt tilas­tol­lista evi­denssiä, että poli­itikko­jen älykkyys on keskimääräistä suurem­paa (ainakin SA Int. ‑palikkat­estis­sä)

    Ja kuinkas se van­ha sanon­ta meneekään:“Älykäs selviää ongelmista, joi­hin viisas ei edes joudu”. Peräänku­u­lut­taisinkin poli­it­tisen eli­itin valin­nas­sa tuo­ta viisaus­mo­ment­tia stub­bi­laisen nokkelu­u­den sijaan.

    Vastaa

64. Vesa: Yksi haaste on saa­da myös rikkaat kul­ta­pos­suk­er­ho­laiset mukaan tulota­son alen­nustalkoisi­in ja “sisäiseen deval­vaa­tioon”, kun var­al­lisu­usvero on tapet­tu. Palaute­taan se ja ote­taan alus­sa ker­taverona 10% var­al­lisu­ud­es­ta, vaik­ka 20 vuo­den korot­ta­mak­si lainaksi valtiolle.

    Tuol­la saat aika mon­ta asun­non­o­mis­ta­jaa iloisek­si… Samoin sil­lä saa mon­ta yrit­täjää oikein suopeik­si työl­listäjik­si, kun yri­tyk­ses­tä pitää repiä tuon ver­ran lisäosinko­ja plus niiden verot.

    Vai ajat­telitko, että var­al­lisu­usvero koskisi vain yli miljoo­nan omis­tavien ihmis­ten sete­liv­ar­al­lisu­ut­ta? Var­al­lisu­usveron yleinen ongel­ma on se, että siitä tulee väistämät­tä reikäju­us­to, joka kohtelee eri­laisia var­al­lisu­us­la­je­ja hyvin eri tavoin.

    Ain­oa meil­lä käyt­tämätön ja toimi­va var­al­lisu­usveron laji on kiin­teistövero, mut­ta sekään ei toi­mi tuol­la taval­la kon­fiska­torise­na ker­taverona, vaan sil­lä on maltil­lisem­pi pitkän aikavälin tuotto. 

    Ökyrikkai­ta olisi kiva verot­taa, mut­ta sil­lä ei saa kovin paljon rahaa (kun niitä on niin vähän), ja lisäk­si ökyrikkail­la on varaa käyt­tää varo­jaan vero­su­un­nit­telu­un. Viimeisenä vai­h­toe­htona on maastalähtö, mis­tä ei ainakaan Suomelle ole mitään hyötyä.

    Vastaa

65. Pea Puka­ma: Suomen nos­ti­vat lamas­ta devalvoin­ti ja Nokia sekä se tosi­a­sia että maail­man­talous veti.

    Devalvoin­tikaan ei oikeas­t­aan nos­tanut lamas­ta, vaan tapah­tui val­u­u­tan päästämi­nen markki­noiden armoille. Temp­pu samal­la tuhosi huo­mat­ta­van määrän yksi­ty­istalouk­sia. Se ei ollut enää siinä vai­heessa väl­tet­tävis­sä, mut­ta aikaisem­pi poli­ti­ik­ka markan arvon puo­lus­tamisi­neen oli ainakin jälkikä­teen kat­sot­tuna todel­la tuhoisa, ja jälkipyyk­ki pesti­in huonosti.

    Nyt tilanne on sikäli eri, että meil­lä ei ole Noki­aa, eivätkä maail­man­markki­nat vedä. Suomen vien­nin supis­tu­mista on help­po voiv­otel­la, mut­ta mieleen tulee kuitenkin kysymys siitä, olem­meko me (Nokia-sek­tori siiv­ot­tuna) oikeasti menet­täneet markki­nao­suuk­sia mei­hin ver­ran­nol­lisille kil­pail­i­ja­maillemme. Vas­taus taitaa valitet­tavasti olla kielteinen…

    Vastaa

66. Kalle K.: Olit Ode löytänyt tilas­tol­lista evi­denssiä, että poli­itikko­jen älykkyys on keskimääräistä suurem­paa (ainakin SA Int. ‑palikkat­estis­sä)

    Pitäisi puhua imper­fek­tis­sä. Oden armei­ja-ajoista on jo tovi.

    Poli­ti­ikan tek­i­jöi­den joukko ja arvos­tus on muut­tunut. Tiedän joukos­ta varsin välkkyjä nuo­ria poli­itikko­ja, mut­ta en kyl­lä ihan kaik­ista olisi ihan var­ma. Tästä olisi kyl­lä mie­lenki­in­toista nähdä tutkimus­takin, mut­ta ehkä se on vähän turhan arkalu­on­teista poliittisesti.

    Vastaa

67. anonyy­mi: Kun oikeis­to­laiset keinot eivät näyt­täisi ole­van poli­it­tis­es­ti mah­dol­lisia, kan­nat­taisiko­han lähteä rohkeasti toteut­ta­maan vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa? Siihen sen­tään löy­ty­isi tukea laa­jem­mal­ta rin­ta­mal­ta. Otet­taisi­in vaik­ka tavoit­teek­si täystyöl­lisyys, mak­soi mitä mak­soi. Suu­rit­u­loiset suut­tuisi­vat, mut­ta talous sen­tään pyörisi.

    Minä olen hukan­nut oma­l­ta kohdal­tani jos­sain vai­heessa sen, mikä on vasem­mis­to­laista ja mikä oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa. Halu­aisiko joku aut­taa min­ut kartalle?

    Anonyy­mi ylhääl­lä puhuu jos­sain määrin samal­la taval­la kuin Li Ander­s­son muu­ta­ma päivä sit­ten radios­sa. Häm­mästyk­sek­seni huo­masin ole­vani Ander­ssonin kanssa samaa mieltä — useinkaan en ole — kun hän puhui korkean työl­lisyy­den tarpeel­lisu­ud­es­ta. Se kuu­losti aivan siltä kuin vasem­mis­toli­iton teesinä olisi ollut se, että työ on paras sosiaaliturva.

    Toisaal­ta mei­dän yhteiskun­taamme kuvataan uus­lib­er­al­is­tisek­si. Samaan aikaan kuitenkin sosi­aal­i­tur­van taso on ostovoimako­r­jat­tunakin pääosin parem­pi kuin koskaan aikaisem­min, ja me käytämme enem­män rahaa sote-menoi­hin kuin koskaan aikaisem­min. Julk­isten meno­jen osu­us BKT:sta on myös korkea; Suomes­sa se on ollut korkeampi vain 90-luvun alun lamas­sa, ja maail­mal­lakin luke­ma on jo varsin korkea.

    Puheis­sa joskus vilah­taa ter­mi “täystyöl­lisyys”, mut­ta mitä ihmettä se tarkoit­taa? Sadan pros­entin työl­lisyysaste tiety­istä ikälu­ok­ista ei ole mah­dolli­nen eikä edes tavoitelta­va. Olisi ainakin jok­seenkin suo­tavaa, että joku vaik­ka opiske­lisikin ja olisi het­ken vanhempainvapaalla.

    Jos täystyöl­lisyy­del­lä tarkoite­taan 0 %:n työt­tömyyt­tä, sen saa monel­la kon­stil­la. Työt­tömyys­tur­van muut­ta­mi­nen työl­lisyys­töik­si hoitaa hom­man suju­vasti. Samoin työt­tömiä voi siiv­ota näen­näisopiskele­maan tai eläk­keelle. Nämä kon­stit vain eivät auta taloutta.

    Entäpä jos tuemme mata­la­palkkatöitä negati­ivisel­la tuloverol­la tai jol­lain muul­la vas­taaval­la toimen­piteel­lä. Onko se vasem­mis­to­laista vai oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa? Entä työllistämistyöt?

    Olen yrit­tänyt uno­htaa vasem­mis­to-oikeis­to-akselin, kos­ka se alkaa olla jo rik­ki. Maail­maan mah­tuu paljonkin arvokysymyk­siä, mut­ta jako työn­tek­i­jöi­hin ja por­varei­hin alkaa olla jo vähän hapan­tunut käsiin. 

    Vasen-oikea-jaon sijaan yritän löytää poli­itikko­jen puheista konkreet­tiset esimerk­it ja real­is­tiset laskel­mat ole­tuksi­neen. Niiden aja­tusten avul­la tästä suos­ta pitäisi päästä rämpimään ylös. Jostain syys­tä näitä perustel­tu­ja ajatuk­sia sit­ten alka­akin löy­tyä jo vähem­män. (Ja tästä syys­tä Ode on ollut äärim­mäisen arvokas poli­itikko ja mielipidevaikuttaja.)

    Niin­pä kuulisin mielel­läni lisäti­etoa siitä, mitä tuo yllä­mainit­tu vasem­mis­to­lainen täystyöl­lisyyspoli­ti­ik­ka ihan oikeasti olisi. Paljonko sil­loin olisi väkeä töis­sä, mitä tekemässä, kenen palveluk­ses­sa, jne.

    Vastaa

68. Vesa: Tiesit­te­hän, että uuden asun­non hin­nas­ta läh­es puo­let menee veroina ym. mak­suina julkisen sek­torin ja eläke­jär­jestelmän pyörit­tämiseen. Suurim­pana syynä asun­to­jen korkeaan hin­taan on järkyt­tävän kallis “hyv­in­voin­ti­val­tiomme”, ei tont­tip­u­la tai kaavoituk­sen ongel­mat. Uusi 50 m²:n kak­sio mak­saa Helsingis­sä n. 300.000 euroa. Mik­si tämän kak­sion osta­jan pitää osal­lis­tua “hyv­in­voin­nin” rahoit­tamiseen 130–140.000 eurolla?

    Olisko sit­ten parem­pi, että kak­sion osta­ja mak­saisi ton­tin­o­mis­ta­jalle 130.000 — 140.000 euroa enem­män? Tämähän se vai­h­toe­hto on. (Hin­ta määräy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la ei ole Helsingis­sä merkitystä.)

    Olen kyl­lä samaa mieltä siitä, että työl­listämi­nen on järkyt­tävän kallista. Ongel­mana on kuitenkin se, että jostain val­tion pitää ne verot kerätä, ja käytän­nössä ne kerätään keskilu­okan työn­teosta ja kulutuksesta.

    Mei­dän pitäisi keskit­tyä siihen, miten sitä rahaa tarvit­taisi­in vähem­män per tehty työ­tun­ti. Avain on tietenkin tuo työ­tun­ti, niitä pitäisi kansan­talouden tasol­la tehdä paljon enemmän.

    Vastaa

69. Osmo Soin­in­vaara mielel­lään tun­tuu mielel­lään korosta­van älykkyyt­tä. Soin­in­vaara on epäilemät­tä älykäs ja hänel­lä on taus­taa tutk­i­jana. Sitä taus­taa vas­ten tun­tuukin kum­malliselta Vihreän puolueen lin­ja, joka on ollut varsin tyh­mä. Otan tässä esimerkin omais­es­ti joitain vihre­it­ten tyh­miä kantoja:

    1. Jät­teen­polton vas­tus­t­a­mi­nen. Vihreät vas­tusti aikansa jät­teen­polt­toa, kunnes viimein älysi luop­ua siitä. Ruot­sis­sa ja Kes­ki-Euroopas­sa on jo vuosikym­meniä poltet­tu val­taosa jät­teistä. Viher­pi­ipertäjien jar­ru­tus on aikaansaanut Suomen jäl­keen­jääneisyy­den tässä asiassa. 

    2. Ydin­voiman vas­tus­t­a­mi­nen. Tässä eri­tyis­es­ti peräänku­u­lut­taisin tiedey­hteisön äänen kuun­telemista, jota Soin­in­vaarakin ilmeis­es­ti halu­aisi. Kuinka­han mon­ta pros­ent­tia esimerkik­si Suomen fysi­ikan­to­htor­eista kan­nat­taa ydin­voimaa. Itse veikkaan pros­ent­tilu­vun ole­van yli 95%. Eikö tätä jär­jen ään­tä kan­nat­taisi kuunnella?

    3. Turpeen­polton vas­tus­t­a­mi­nen. Viherä­lyköi­den ratkaisu­jen myötä Suomeen on luo­tu tilanne, jos­sa koti­maista turvevoimaa kor­vataan kiinalaisel­la kivi­hi­ilel­lä. Tämä se var­maan fik­sua vas­ta onkin. Täy­tyy olla huip­puä­lykäs, ymmärtääk­seen mikä jär­ki tässä on.

    Vastaa

70. Pitäisi var­masti jär­jestää ennen aikaiset vaalit välit­tömästi. Nyky­hal­li­tus ei pysty tekemään enää mitään.

    Vastaa

71. Viherinssi: Olisko sit­ten parem­pi, että kak­sion osta­ja mak­saisi ton­tin­o­mis­ta­jalle 130.000 – 140.000 euroa enem­män? Tämähän se vai­h­toe­hto on. (Hin­ta määräy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la ei ole Helsingis­sä merkitystä.)

    Suurin osa väestöstämme asuu edelleenkin pk-seudun ulkopuolella.

    Vastaa

72. Vesa: Eli ratkaisu sisältää esim. palkko­jen ja sivuku­lu­jen alen­e­misen, mut­ta myös elinkus­tan­nusten alen­e­misen, nopeana ker­tary­t­inänä. Tämä näyt­tää ole­van ain­oa tie uuden kasvun alku­un, työ­paikko­jen lisäämiseen ja koko kansan elin­ta­son tur­vaamiseen vähin­tään tyydyttävänä.

    Jos kansan­talouteen halu­taan oikeasti vauh­tia, niin ensim­mäis­ten päätösten joukos­sa pitäisi olla palkka­haitarin venyt­tämi­nen nor­maalille län­si­maiselle tasolle (so. suorit­ta­van työn palkko­jen lasku ja korkeak­oulutet­tu­jen palkko­jen nos­to) yhdis­tet­tynä tulovero­pro­gres­sion latis­tamiseen olemat­tomak­si (esim. pieni verova­paa tulo + tas­apros­ent­ti sen ylit­tävistä tuloista).

    Kansankap­i­tal­is­mikin pitäisi herät­tää henki­in romu­ta­mal­la koko nykyi­nen pääo­mat­u­lo- ja yhteisöverotus.

    Vastaa

73. Sylt­ty: Suurin osa väestöstämme asuu edelleenkin pk-seudun ulkopuolella.

    Uud­is­rak­en­tamisen kalleus rasit­taa koko maa­ta ja kaikkea rak­en­tamista. Ja uud­is­rak­en­tamisen tekee kalli­ik­si erit­täin raskas julki­nen sek­tori hir­mui­sine verotulotarpeineen.

    Raken­nusala yrit­tää sopeu­tua tilanteeseen kus­tan­nus­ta­son kuris­sa pitämisel­lä. Nyt se tarkoit­taa viro­lais­ten ja venäläis­ten työperäistä muut­toa Suomeen, urakoiden pilkkou­tu­mista näi­den “enpä juuri mak­sa vero­ja ym. mak­su­ja Suomeen” ‑yri­tyk­sille ja suo­ma­lais­ten raken­nus­mi­esten kortistoitumista.

    Vastaa

74. Min­ul­la on koko ajan ollut toinen jal­ka tutkimus­maail­mas­sa. Mon­et ystäväni yliopis­tol­ta ovat anta­neet ymmärtää, etteivät arvos­ta poli­ti­ikkaa ja poli­itikko­ja pätkääkään, kos­ka poli­it­ti­nen argu­men­toin­ti on aina fal­skia ja kohtelee tosi­a­sioi­ta tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä.

    Poli­itikot ovat paljon mainet­taan parem­pia. Kos­ka rikos on jo van­hen­tunut, voin tun­nus­taa, että armei­ja-aikanani kat­soin kor­te­ista kol­menkymme­nen poli­itikon P‑arvon, eli tulok­sen intin palikkat­estis­sä. Noista kolmes­takymmen­estä 29 kuu­lui älykkäim­pään kym­menyk­seen ja yksi toisek­si ylimpään.

    Kansa näkee eduskun­nas­ta tele­vi­sios­ta lähin­nä vain yhden min­uutin puheen­vuoroil­la käytävät kyse­ly­tun­nit. Aivan niin huonoa ei keskustelu eduskun­nas­sa sen­tään ole. 

    Jos poli­itikkoi­hin kohdis­tu­va syytös on, että hei­dän esi­in­tymisen­sä on fal­skia, ei ole rel­e­vant­tia vas­ta­ta, että ovathan he sen­tään älykkäitä. Ainakaan minä en ole epäil­lyt poli­itikko­jemme älykkyyt­tä ollenkaan, mut­ta rehellisyyt­tä sitäkin enem­män. On ilmi­selvää, että julk­ista poli­it­tista keskustelua ei usein käy­dä hyvässä uskos­sa, vaan kyse on juurikin sumu­tuk­ses­ta ja puoli­to­tu­udelle perus­tu­vien halpo­jen irtopis­tei­den keru­us­ta. Yleisön edus­ta­jana on melko yhden­tekevää, ovatko keskustelunne sul­je­tuis­sa huoneis­sa laadukkaampia, jos tuotte julk­isu­u­teen pelkkää teatteria.

    Esimerkke­jä tästä voisi kek­siä oikeasti lop­ut­tomi­in, mut­ta ihan viime viikkoina oppo­si­tios­ta käsin on vinoil­tu uudelle ympäristömin­is­ter­ille, että kai hän aikoo toivo­musten­sa mukaises­ti kumo­ta epä­su­osi­tun lain, jon­ka tämä oppo­si­tiop­uolue itse ajoi läpi edel­lisel­lä vaa­likaudel­la. Suurten ikälu­okkien etu­ryh­mäpuolue muis­teli torp­pari­va­pau­tuk­sen aiko­ja miet­tiessään, tulisiko eläkeläis­ten mak­saa muu­ta­man kympin kalas­tus­mak­su muiden tapaan vai ei. Sama teat­teriseu­rue ei saa keskenäänkään aikaisek­si yksimielisyyt­tä edes siitä, mil­laises­sa työjärjestyk­sessä voimalalu­vat pitäisi käsitel­lä. Nyt kun vaalit läh­estyvät, on myös hyvä aika ryhtyä vesit­tämään alle vuosi sit­ten itse tehtyjä päätök­siä lapsilisistä.

    Poli­itikot ovat itse vas­tu­us­sa imagostaan sekä yksilöinä että ammat­tikun­tana. Ei teitä ole eduskun­nas­sa niin paljoa, että tämä olisi kollek­ti­ivisen toimin­nan ongel­mana älykkäi­den ihmis­ten mah­do­ton ratkaista, jos sitä oikeasti halut­taisi­in. Päivit­täisessä elämässään ihmiset yleen­sä muuten kai vält­televät haaskaa­mas­ta aikaansa sel­l­aisi­in kanssaeläji­in, joiden sano­jen vil­pit­tömyy­teen ei voi luottaa…

    Kir­jas­tasi tulee toden­näköis­es­ti mielenkiintoinen.

    Vastaa

75. Viherinssi:
    Tiedän joukos­ta varsin välkkyjä nuo­ria poli­itikko­ja, mut­ta en kyl­lä ihan kaik­ista olisi ihan var­ma. Tästä olisi kyl­lä mie­lenki­in­toista nähdä tutkimus­takin, mut­ta ehkä se on vähän turhan arkalu­on­teista poliittisesti.

    Tutkimus­ta on poli­it­tisen pref­er­enssin ja älykkyy­den suh­teesta on tehty, ja yleis­es­ti kon­ser­vati­ivi­su­us kor­reloi vähäisem­män älykkyy­den kanssa ja tois­in­päin (esim link­ki).

    Suomen poli­it­tisel­la ken­täl­lä voisi siis ajatel­la älykkyy­den nou­dat­ta­van jatku­moa kris­til­liset-ps-keskus­ta-oikea-vasen-vihreät — mut­ta vain ryh­mien keskiar­vo­jen perus­teel­la, yksilöl­liset erot ovat tot­ta kai ryh­mäero­ja suurempia.

    Hypo­teesia voi toden­taa kat­so­ma­l­la kor­re­laa­tiot koulu­tuk­seen ja edelleen tulota­soon. Tutkimuk­sen arkalu­on­teisu­ud­es­ta en oikein tiedä; varsin mielel­läni ainakin minä äänestäisin fik­sua poli­itikkoa. Kaikkein mieluiten itseäni fik­sumpaa. Freesi avaus: kuka ehtii olla se poli­itikko, joka ensim­mäisenä julkaisee ÄO:nsa osana vaalikampanjaa;)?

    Vastaa

76. Sylt­ty: Suurin osa väestöstämme asuu edelleenkin pk-seudun ulkopuolella. 

    Pitää paikkansa. Tosin toden­näköis­es­ti alle puo­let uud­is­rak­en­tamis­es­ta tehdään alueel­la, jos­sa nor­maal­isti ton­tin hin­ta on lähel­lä nollaa.

    Kom­men­toimani viesti kuitenkin eksplisi­it­tis­es­ti mainit­si Helsingin.

    Vastaa

77. Viherinssi: Olisko sit­ten parem­pi, että kak­sion osta­ja mak­saisi ton­tin­o­mis­ta­jalle 130.000 – 140.000 euroa enem­män? Tämähän se vai­h­toe­hto on. (Hin­ta määräy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la ei ole Helsingis­sä merkitystä.)

    Olen kyl­lä samaa mieltä siitä, että työl­listämi­nen on järkyt­tävän kallista. Ongel­mana on kuitenkin se, että jostain val­tion pitää ne verot kerätä, ja käytän­nössä ne kerätään keskilu­okan työn­teosta ja kulutuksesta.

    Mei­dän pitäisi keskit­tyä siihen, miten sitä rahaa tarvit­taisi­in vähem­män per tehty työ­tun­ti. Avain on tietenkin tuo työ­tun­ti, niitä pitäisi kansan­talouden tasol­la tehdä paljon enemmän.

    Vielä ker­ran ajatuk­seni uud­es­ta suun­nas­ta. Tässä tarkoi­tan vero­tuk­sel­la kaikkea julkisen sek­torin keräämää tulovir­taa ALV:t, eläke- ja sotu­mak­sut ym. mukaan lukien:

    Uusi suun­ta: Pienem­pi julki­nen sek­tori -> kevyem­pi vero­tus -> enem­män työ­paikko­ja alhaisem­mal­la palkkata­sol­la -> työl­lisyys ylös ja työt­tömyys alas -> pienem­mät julkiset menot -> kevyem­pi vero­tus jne­jne posi­ti­ivi­nen, itseään voimis­ta­va talouskasvun kierre.

    Nyt olemme eläneet seuraavaa:

    Ilmaisia julk­isia palvelu­ja lisää -> vero­tus­ta kiris­tet­tävä -> työn hin­ta nousee ja kulu­tus las­kee -> vähem­män kysyn­tää työlle -> työt­tömyys kas­vaa (ja myös varhais- ja työkyvyt­tömyy­seläköi­tymi­nen) -> julkiset menot kas­vaa -> vero­tus­ta kiris­tet­tävä -> työn hin­ta nousee ja kulu­tus las­kee jne­jne syn­tyy itseään voimis­ta­va kurjistumiskierre.

    Posi­ti­iviseen kier­teeseen sisäl­tyvä palkko­jen alen­t­a­mi­nen kom­pen­soituu pitkäl­lä tähtäimel­lä pait­si kevyem­män vero­tuk­sen niin myös elinkus­tan­nusten (ruo­ka, asum­i­nen jne) alen­e­misen ja perästä seu­raa­van talouskasvun kautta.

    Kokoomuk­sen suurin saavu­tus täl­lä vaa­likaudel­la on yhteisöveron älytön pudo­tus 20 %:iin pahen­taen negati­ivista kier­ret­tä eli julkisen talouden ali­jäämiä. Sekin olisi pitänyt käyt­tää palkkavero­tuk­sen keventämiseen.

    Suurten ikälu­okkien eläköi­tymi­nen ja hei­dän pääsään­töis­es­ti hyvät eläke-edut voimis­ta­vat ikävä kyl­lä jälkim­mäistä negati­ivista kier­ret­tä rajusti. En ymmär­rä mik­si eläkeu­ud­is­tus ja leikkauk­set ei koske jo eläk­keel­lä ole­via. Elinikä on heil­läkin taa­tusti piden­tynyt siitä, mitä joskus aikoinaan on oletet­tu. Kaik­ki mukaan talkoisiin!

    Toise­na kom­ment­ti­na julki­nen val­ta pystyy hel­posti estämään raken­nus­maan ansiot­toman arvon­nousun, tekee sitä jo nykyään kaavoitus­mak­suil­la ja mui­ta kikko­ja kek­sitään tarvit­taes­sa (esim. rak­en­tamis­pakko kaa­va-alueil­la). Tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la on keskeinen merk­i­tys ja ylipur­sunut julki­nen sek­tori suurim­pana tek­i­jänä juuri tur­vot­taa tuotan­tokus­tan­nuk­set taivaaseen. Uud­is­rak­en­t­a­mi­nen on hiipunut, työt­tömyys, julkiset menot jne.

    Vastaa

78. Kohto:

    3. Turpeen­polton vas­tus­t­a­mi­nen. Viherä­lyköi­den ratkaisu­jen myötä Suomeen on luo­tu tilanne, jos­sa koti­maista turvevoimaa kor­vataan kiinalaisel­la kivi­hi­ilel­lä. Tämä se var­maan fik­sua vas­ta onkin. Täy­tyy olla huip­puä­lykäs, ymmärtääk­seen mikä jär­ki tässä on.

    Tämän kai pitäisi olla se vihovi­imeinen tapa tuot­taa ener­giaa. Pilaa vesistöt, tuhoaa suot ja tuot­taa saatu­un ener­giamäärään näh­den suurim­mat hiilidioksidipäästöt.

    Vastaa

79. un archos: Suomen poli­it­tisel­la ken­täl­lä voisi siis ajatel­la älykkyy­den nou­dat­ta­van jatku­moa kris­til­liset-ps-keskus­ta-oikea-vasen-vihreät – mut­ta vain ryh­mien keskiar­vo­jen perus­teel­la, yksilöl­liset erot ovat tot­ta kai ryh­mäero­ja suurempia.

    Hypo­teesia voi toden­taa kat­so­ma­l­la kor­re­laa­tiot koulu­tuk­seen ja edelleen tulotasoon.

    Hyvä­tu­loiset korkeak­oulute­tut ovat pääsään­töis­es­ti punav­ihre­itä? Hmm­mm… ehkä hypo­teesis­sa voisi olla pien­tä viilaamisen varaa…?

    Tutkimuk­sen arkalu­on­teisu­ud­es­ta en oikein tiedä; varsin mielel­läni ainakin minä äänestäisin fik­sua poli­itikkoa. Kaikkein mieluiten itseäni fik­sumpaa. Freesi avaus: kuka ehtii olla se poli­itikko, joka ensim­mäisenä julkaisee ÄO:nsa osana vaalikampanjaa;)?

    Joil­lakin “turhan fik­suil­la” älykkyys vain tun­tuu val­u­van hukkaan, kun turhat luu­lot omas­ta eri­no­maisu­ud­es­ta saa­vat hei­dät kuvit­tele­maan kaiken ole­van hal­lit­tavis­sa — kun­han vain on riit­tävästi detal­je­ja tiedos­sa ja vähin­täänkin riit­tävästi säätöjä ja säädök­siä. Eduskun­ta, joka olisi täyn­nä superä­lykkäitä numeroni­ilo­ja ja mui­ta teknokraat­te­ja, jot­ka näk­i­sivät yhteiskun­nan vain suure­na säätö­te­o­ret­tise­na ongel­mana, voisi olla jopa maltil­lista dik­tatu­uria pahempi painajainen…

    (Tosin onhan Arkka­di­an­mä­ki jo nytkin enem­män kuin puo­lil­laan väkeä, jon­ka mielestä ongel­ma kuin ongel­ma ratkeaa lisäämäl­lä jatku­vasti entistä enem­män entistä yksi­tyisko­htaisem­paa säätelyä.…)

    Vastaa

80. Poth1ue1: Jos kansan­talouteen halu­taan oikeasti vauh­tia, niin ensim­mäis­ten päätösten joukos­sa pitäisi olla palkka­haitarin venyt­tämi­nen nor­maalille län­si­maiselle tasolle (so. suorit­ta­van työn palkko­jen lasku ja korkeak­oulutet­tu­jen palkko­jen nosto)

    Tuo edel­lyt­täisi muu­tos­ta koulu­tusjär­jestelmään. Kun kansas­ta val­tavalle osalle koulute­taan korkeak­oulu­tutk­in­to, ei ole real­is­tista olet­taa, että kaikille mak­se­taan myös korkea palkka. 

    Toinen asia on sit­ten se, että nykyään hyvin mon­et korkeak­oulute­tut tekevät työtä, jon­ka pysty­isi tekemään paljon mata­lam­mal­lakin koulu­tuk­sel­la. Täs­mälleen samaa työtä saate­taan tehdä lukiopo­h­jal­ta ja korkeak­oulupo­h­jal­ta, mut­ta korkeak­oulute­tulle mak­se­taan parem­pi palkka.

    Suomes­sa on yli 50 000 aka­teemista työtön­tä ja lisäk­si suuri joukko aka­teemisia, jot­ka tekevät koulu­tus­taan vas­taam­a­ton­ta työtä, tarpee­ton­ta työtä veroeu­roin tai jot­ka opiskel­e­vat uut­ta tutkintoa.

    Tilanteen ollessa tämä on lähdet­tävä liik­keelle jostain aivan muus­ta kuin siitä, että itse koulu­tus tar­joaisi korkean palkan. Osaamis­es­ta voidaan mak­saa, mut­ta osaami­nen täy­ty­isi altistaa rehelliselle kil­pailulle ja luop­ua koulutusvaatimuksista.

    Vastaa

81. En usko palkkaveron alen­tamisen autu­u­teen, tähän men­nessä val­tion tuloveroa on alen­net­tu paljon ja työl­lisyys ei ole lisään­tynyt, päin vas­toin työt­tömyys on nous­sut. Palkkaveron alen­t­a­mi­nen on tehty kun­nal­lisvähen­nys­tä kas­vat­ta­mal­la ja se on ajanut kun­nat vaikeuk­si­in, seu­rauk­se­na kun­tavero­jen ja ‑mak­su­jen rajut nousut ja nousu­painei­ta on paljon.

    Samoin yri­tyk­sille annetut vero­helpo­tuk­set ovat olleet täysin tehot­to­mia mm. Kela-mak­sun pois­toa perustelti­in investoin­tien ja työl­lisyy­den paran­tu­miselle, kumpikaan ske­naario ei toteutunut.

    Näi­den vero­jen laskut on kor­vat­tu nos­ta­mal­la enre­giaverot ja ALV pil­vi­in ja paine näi­den nos­tamiseen on iso, varsinkin kun tule­va RKP:n johta­ma hal­li­tus aikoo pois­taa perintöveron.

    Suomen ongel­ma on liian suuri julki­nen hallinto, on arvioitu että jopa n 700 000 ihmistä tekee turhaa työtä eli ovat byrokraat­te­ja ja tämä mak­saa. Tätä on vaikea purkaa kos­ka kyse on usein poli­it­ti­sista viroista.

    Suomen poli­it­ti­nen sys­tee­mi on mätä kos­ka RKP on käytän­nössä val­ta­puolue jon­ka ympärille hal­li­tus muo­doste­taan. Se on demokra­t­ian irvikuva.

    Toinen pol. paradok­si on se että muis­sa Euroopan mais­sa Vihreät tekevät yhteistyötä vasem­mis­ton kanssa (mm Ruot­sis­sa) Suomes­sa Vihreät ovat lähin­nä Kokoomuk­sen apupuolue, sen näkee mm. Helsingissä.

    Vihrei­den päävi­holli­nen on SDP! Vihrei­den suuri ongel­ma onkin elit­is­mi ei ymmär­retä peruspalkansaajaa.

    Toinen asia on se, että Vihreät vas­tus­ta­vat järkevää ener­giapoli­ti­ikkaa kuten jät­tei­den polt­toa, vesivoimaa, turve-energiaa.….sen sijaan tue­taan kan­nat­tam­a­ton­ta tuulivoimaa joka on tavat­toman kallista ja luon­toa hait­taavaa mm. melun­sa takia.

    Vastaa

82. Vesa: Uusi suun­ta: Pienem­pi julki­nen sek­tori -> kevyem­pi vero­tus -> enem­män työ­paikko­ja alhaisem­mal­la palkkata­sol­la -> työl­lisyys ylös ja työt­tömyys alas -> pienem­mät julkiset menot -> kevyem­pi vero­tus jne­jne posi­ti­ivi­nen, itseään voimis­ta­va talouskasvun kierre.

    Ymmär­rän kyl­lä tämän ajat­telun, mut­ta jos annetaan kenkää Sari Sairaan­hoita­jalle, voi tapah­tua kolme asiaa:

    1. Sari on työtön, net­toku­lut putoa­vat muu­ta­man kymme­nen pros­ent­tia (palk­ka häviää, tuet tule­vat, vero­tu­lot vähenevät), työn tulos sata prosenttia.

    2. Sari työl­listyy yksi­tyiselle sek­to­rille sairaan­hoita­jak­si tekemään samaa työtä kuin ennen. Net­toku­lut pysyvät samana, samoin työn tulos.

    3. Sari työl­listyy johonkin ihan muuhun hom­maan, jos­sa hänen työ­panok­sen­sa tuot­taa palkkansa ver­ran lisäar­voa. Yhteiskun­nan net­toku­lut vähenevät jopa enem­män kuin Sarin van­han palkan ver­ran (jos Sari on tuot­tavampi uudessa jobis­saan), työ­panos kuitenkin putoaa nollaan.

    Ykkö­nen on selvästi huono ratkaisu. Kakko­nen on vain meno­jen siirte­lyä kulke­maan vaku­u­tusy­htiöi­den kaut­ta. Köy­hille­hän yhteiskun­ta kuitenkin joutuu kus­tan­ta­maan hoidot. Kansan­talouden kannal­ta nol­la­summapeli kuitenkin, eikä se oikein työn veroki­ilaakaan alen­na, jos verot alenevat ja vaku­u­tus­mak­sut nousevat.

    Kol­moses­sa voi syn­tyä jotain ihan uut­ta. Tosin jos Sarin tilalle pitää kuitenkin palkata sairaan­hoita­ja hoita­maan ne hom­mat, Sari on ehkä alun­perinkin ollut epäop­ti­maalises­sa työssä, eikä julki­nen sek­tori lop­ul­ta lai­h­du mihinkään.

    Yhteiskun­nal­la on toki vielä neljäskin vai­h­toe­hto, Sarin pitämi­nen van­has­sa hom­mas­sa alem­mal­la pal­ka­lla. Se toki vaikut­taa kulu­tuskysyn­tään Sarin mak­sukyvyn alentues­sa, mut­ta kos­ka kyse on julkisen sek­torin työn­tek­i­jästä, temp­pu on kokon­aisu­udessaan kannattava.

    Joten julkisen sek­torin supis­tamis­puheis­sa pitäisi erotel­la eri tapauksia:

    - vähen­netään jonkin toimin­non työ­suoritet­ta (esimerkik­si päätetään olla tar­joa­mat­ta ter­vey­den­hoitoa yli 75-vuotiaille)

    - siir­retään työ­suoritet­ta julkiselta yksi­tyiselle (esimerkik­si rahoite­taan ter­vey­den­hoito julkises­ti vain köyhille)

    - alen­netaan työn yksikköhin­taa (alen­netaan palkkoja)

    - tehoste­taan toimintaa

    Viral­liset vas­tauk­set tup­paa­vat aina viit­taa­maan tuo­hon viimeiseen, useim­miten ilman konkre­ti­aa tai sit­ten kovin pienen suu­ru­us­lu­okan säästö­jen osalta.

    Poli­it­tis­es­ti voi olla arvopo­h­jan kannal­ta hyvinkin mielekästä siir­rel­lä kus­tan­nuk­sia yksiy­is­ten ihmis­ten ja julkisen val­lan välil­lä. Tämä kuitenkin onnis­tuu varsin rajoite­tusti kulu­jen luon­teen vuok­si (sote, koulu­tus). Soten suurku­lut­ta­jat ovat köy­hiä, ja koulu­tus­ta taas on tyh­mää kieltää köyhiltä.

    Jos halu­amme ylläpitää euroop­palaistyyp­pistä val­tio­ta, meil­lä on aika vähän iso­ja työkalu­ja. Työl­lisyysas­teen kohot­ta­mi­nen ja eläkkei­den leikkaami­nen lienevät ain­oat, joil­la voi saa­da iso­ja muu­tok­sia aikaan romut­ta­mat­ta sotea, koulu­tus­ta tai infraa. Julkisen sek­torin iso­jen työn­tek­i­järyh­mien palkko­jen suh­teelli­nen alen­t­a­mi­nen voisi myös aut­taa, mut­ta siinä on riskinä henkilöstön laadun putoaminen.

    Työl­lisyysas­teen nos­t­a­mi­nen on noista vai­h­toe­hdoista paras, ja siihen pitäisi nyt lait­taa paukku­ja. Vielä konkreet­tisem­min tämä tarkoit­taa mata­lan tuot­tavu­u­den töi­den saat­tamista kan­nat­tavak­si taval­la (työt­tömyysko­r­vausten alen­t­a­mi­nen) tai toisel­la (pien­i­t­u­lois­t­en todel­lis­ten mar­gin­aaliv­ero­jen alentaminen).

    Vastaa

83. Kuka siel­lä Suomen his­to­ri­an huonoim­mas­sa ja kyvyt­tömim­mässä hal­li­tuk­ses­sa on mah­tanut olla paina­mas­sa samaa nap­pia kuin ne tunarit?

    Olitko se sinä Osmo? Vaalit on tulos­sa ja näyt­tävä come­back. Eikö?

    Vastaa

84. Viherinssi: mikä on vasem­mis­to­laista ja mikä oikeis­to­laista politiikkaa

    Häm­mästyk­sek­seni huo­masin ole­vani Ander­ssonin kanssa samaa mieltä – useinkaan en ole – kun hän puhui korkean työl­lisyy­den tarpeel­lisu­ud­es­ta. Se kuu­losti aivan siltä kuin vasem­mis­toli­iton teesinä olisi ollut se, että työ on paras sosiaaliturva.

    Kai vasem­mis­to halu­aa sekä työtä kaikille, että korkean sosi­aal­i­tur­van työt­tömäk­si joutuneille ja muille.

    Toisaal­ta mei­dän yhteiskun­taamme kuvataan uusliberalistiseksi.

    Olemme var­maankin menos­sa tuo­hon suun­taan, mut­ta silti tois­taisek­si vielä yhteiskun­nista yksi “pohjo­is­maisimpia”.

    Samaan aikaan kuitenkin sosi­aal­i­tur­van taso on ostovoimako­r­jat­tunakin pääosin parem­pi kuin koskaan aikaisem­min, ja me käytämme enem­män rahaa sote-menoi­hin kuin koskaan aikaisemmin.

    Törsäämme enem­män kuin tien­amme. Syinä tulo­jen lasku­un esim. Kiinan nousu ja Nokian lasku. Sosi­aal­i­tur­va on pidet­ty ennal­laan, vaik­ka meil­lä ei oikeas­t­aan ole varaa nykyiseen menoon.

    Julk­isten meno­jen osu­us BKT:sta on myös korkea; Suomes­sa se on ollut korkeampi vain 90-luvun alun lamas­sa, ja maail­mal­lakin luke­ma on jo varsin korkea.

    Sama syy. Syömme enem­män kuin tien­aamme, ja tuo­tamme yhteiskun­nan palvelui­ta kallim­mal­la (huom. en sanonut “enem­män”) kuin mihin meil­lä on varaa.

    Puheis­sa joskus vilah­taa ter­mi “täystyöl­lisyys”, mut­ta mitä ihmettä se tarkoittaa?

    Ehkä eri ihmisille eri asi­aa. Min­ulle sitä, että läh­es kaikille työhalukkaille ja työkyky­isille halu­taan jär­jestää työ­paik­ka (talouden säätöru­u­ve­ja käyt­tämäl­lä) (eivätkä sosi­aalietu­udet ole niin korkei­ta, että työt­tömyys olisi ihmisille kan­nat­tavampi vai­h­toe­hto). Van­hempainva­paat, opiske­lut ja het­kel­liset työt­tömyy­det mah­tu­vat täystyöl­lisyy­den määritelmän sisään. Tilas­tokikkailut eivät mah­du määritelmään.

    Entäpä jos tuemme mata­la­palkkatöitä negati­ivisel­la tuloverol­la tai jol­lain muul­la vas­taaval­la toimen­piteel­lä. Onko se vasem­mis­to­laista vai oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa? Entä työllistämistyöt?

    Perus­tu­lot yms. miel­letään vasem­mis­to­laisksi. Työl­listämistyöt ehkä jakau­tu­vat niin, että hätäa­putyöt (juuri riit­täväl­lä pal­ka­lla) ovat oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa, mut­ta työl­listämi­nen elvyt­tämäl­lä (hyvien aiko­jen pal­ka­lla) vasem­mis­to­laista politiikkaa.

    Maail­maan mah­tuu paljonkin arvokysymyk­siä, mut­ta jako työn­tek­i­jöi­hin ja por­varei­hin alkaa olla jo vähän hapan­tunut käsiin. 

    Aivan. Mainit­se­masi uus­lib­er­al­is­mi edus­taa kuitenkin mielestäni suun­taus­ta, joka voi muut­taa yhteiskun­taamme oikeis­to­laisek­si miel­let­tyyn suun­taan. Min­ulle mie­lenki­in­toinen kysymys on, pitäy­dym­mekö pohjo­is­maises­sa mallis­sa, vai siir­rym­mekö pois tuos­ta jär­jestelmästä (esim. uus­lib­er­al­is­tiseen suun­taan). Tämän vaa­likau­den hal­li­tuk­set ovat palvelu­iden leikkauksi­neen ja “kan­sain­välistämisi­neen” selvästikin purka­mas­sa pohjo­is­maista mallia. Pohjo­is­mainen malli (joka hyö­dyn­tää sekä val­tiove­toista että amrkki­nave­toista toim­intat­a­paa) miel­letään maltil­lisek­si vasem­mis­to­laisek­si mallik­si, mut­ta yhtä hyvin se voitaisi­in nähdä maltil­lise­na oikeis­to­laise­na mallina.

    Niin­pä kuulisin mielel­läni lisäti­etoa siitä, mitä tuo yllä­mainit­tu vasem­mis­to­lainen täystyöl­lisyyspoli­ti­ik­ka ihan oikeasti olisi. Paljonko sil­loin olisi väkeä töis­sä, mitä tekemässä, kenen palveluk­ses­sa, jne.

    Tässä täy­tyy sanoa jotain vasem­mis­to­laisen poli­ti­ikan mah­dol­li­sista riskeistä. Ne liit­tyvät tässä kohdin kai ylet­tömään velan­ot­toon ja julk­isten työ­paikko­jen määrän kasvu­un, ilman että joku myös tuot­taisi tuon poli­ti­ikan vaa­ti­mat suuret vero­ker­tymät. Tuo lääke ei siis olisi toimiva.

    Jos jätetään lisämääre “vasem­mis­to­lainen” (tiet­tyä vasem­mis­to­laista toteu­tustapaa pilkkaa­vana) pois, pelkkä “täystyöl­lisyyspoli­ti­ik­ka” voisi olla oikeis­to­lais­tenkin mielestä toimi­va tietyin ehdoin. Mielestäni julkisen ja yksi­tyisen puolen suhde voisi olla aika vapaasti valit­tavis­sa — ehkä sama kuin nyt. Oleel­lista kai on vain se, että työl­lisyyt­tä (lähin­nä yksi­tyisen puolen) pidet­täisi­in yllä maan talouden tilaa akti­ivis­es­ti ohjaa­mal­la niin, että työl­listämi­nen ja töi­hin meno kan­nat­taisi aina. Tuo poli­ti­ik­ka vaatisi kai puoluei­den kon­sen­suk­sen ja pieniä ero­ja muun maail­man har­joit­ta­maan poli­ti­ikkaan (pelkän yht­enäistämisen sijaan). Nyt olemme menos­sa toiseen suun­taan, monista syistä ja monin vaikuuksin, jot­ka vaati­si­vat tätä pidem­mät selitykset.

    Vastaa

85. Viherinssi: Olisko sit­ten parem­pi, että kak­sion osta­ja mak­saisi ton­tin­o­mis­ta­jalle 130.000 – 140.000 euroa enem­män? Tämähän se vai­h­toe­hto on. (Hin­ta määräy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la ei ole Helsingis­sä merkitystä.)

    No, ei niil­lä näytä ole­van merk­i­tys­tä myöskään Oulus­sa. Raken­nusteknil­lis­es­ti sama­nar­vois­es­ta uus­tuotan­nos­sa olev­as­ta asun­nos­ta saa pulit­taa I‑luokan paikoil­la 50… 100% enem­män kuin II-luokan paikoil­la, vaik­ka etäisyys kapung­in­taloon on suurin piirtein sama.

    Kyl­lä tässä tapauk­ses­sa asun­to­jen kalleus on kiin­ni kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta, ei verotuksesta.

    Vastaa

86. Maaseu­tu­lainen: Täs­mälleen samaa työtä saate­taan tehdä lukiopo­h­jal­ta ja korkeak­oulupo­h­jal­ta, mut­ta korkeak­oulute­tulle mak­se­taan parem­pi palkka.

    Ei kai? Samas­ta työstä kuu­luu saa­da sama palk­ka, joten kyl­lä se yo:n palk­ka sinne lähelle mais­terin palkkaa hilautuu.

    Vastaa

87. Ihan hyvä kirjoitus. 

    On huole­hdit­ta­va myös, että poli­it­ti­nen val­ta ja tah­to toteu­tuu min­is­ter­iöis­sä. Voisit tutus­tua kir­jas­sasi myös Ruotsin malli­in, jos­sa min­is­ter­it nimit­tävät ylim­mät virkamiehet omaan min­is­ter­iöön­sä min­is­terikaut­en­sa ajak­si, jos tästä vaik­ka saisi jotain kir­jan täytet­tä. Tör­mäsin jos­sain artikke­lis­sa tietoon, että Alliansin hävit­tyä vaalit Ruot­sis­sa virkamiehistöä vai­h­tuu ihan huo­mat­ta­va määrä.

    En tunne yksi­tyisko­htia, mut­ta esimerkik­si tuore val­tio­varain­min­is­teri Mag­dale­na Ander­s­son nap­pasi ylim­mäk­si virkamiehek­seen Karoli­na Ekholmin, joka on Ruotsin riks­bankenin kakkos­ni­mi. Hän ottaa hal­tu­un­sa val­tio­varain­min­is­ter­iössä ilmeis­es­ti kak­si keskeistä osas­toa. Ekholm on löysän rahapoli­ti­ikan kan­nat­ta­ja. Siitä saa olla kuka mitä mieltä tahansa, mut­ta se ei ainakaan toi­mi, jos min­is­ter­iö kan­nat­taa löysää ja min­is­teri tiukkaa politiikkaa.

    Vastaa

88. Tapio: No, ei niil­lä näytä ole­van merk­i­tys­tä myöskään Oulus­sa. Raken­nusteknil­lis­es­ti sama­nar­vois­es­ta uus­tuotan­nos­sa olev­as­ta asun­nos­ta saa pulit­taa I‑luokan paikoil­la 50… 100% enem­män kuin II-luokan paikoil­la, vaik­ka etäisyys kapung­in­taloon on suurin piirtein sama.

    Kyl­lä tässä tapauk­ses­sa asun­to­jen kalleus on kiin­ni kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta, ei verotuksesta.

    Tarkoi­tatko, että mainit­se­mal­lasi II-luokan paikalla uudet asun­not ovat halpo­ja tai edes kohtuuhintaisia?

    Min­un mielestäni rak­en­t­a­mi­nen on Suomes­sa paikas­ta riip­pumat­ta kallista ja siihen on syynä yli­paisuneen julkisen sek­torin ylläpitämisen rahoitustarve.

    Verot­tomas­sa taloudessa raken­nuskus­tan­nuk­set puolit­tuisi­vat tai oikeas­t­aan vielä enem­män jos ote­taan rahan kier­rosta mukaan use­ampia kier­roksia. Kohtu­ullis­es­ti verote­tus­sa raken­nuskus­tan­nuk­sista voitaisi­in sil­paista 25 % pois. Esteet­tömyys­vaa­timuk­sista, pysäköin­nistä, väe­ston­suo­jista, isoista ylei­sistä tiloista ja asun­to­jen keskikoos­ta tin­kimäl­lä ker­rostaloa­sun­non hin­taa voitaisi­in nyky­hin­noista pääkaupunkiseudul­la pudot­taa 15–20 %.

    Sijain­ti tietysti vaikut­taa ton­tin arvon kaut­ta asun­non hin­taan, ja niin pitääkin olla. Kun­nat voisi­vat halutes­saan rajoit­taa tont­ti­maan arvon nousua, ja ainakin teo­reet­tis­es­ti ajatel­tuna vaik­ka painaa tont­tien hin­nat selvään laskuun.

    Vastaa

89. Eikö pitäisi sanoa parem­minkin, että OS ei enää ase­tu ehdolle vuo­den 2015 eduskun­tavaaleis­sa. Erossa olisi kyse siitä, että pyytäisi eroa kesken vaalikauden.

    Vastaa

90. Ilmaisia julk­isia palvelu­ja lisää -> vero­tus­ta kiris­tet­tävä -> työn hin­ta nousee ja kulu­tus las­kee -> vähem­män kysyn­tää työlle -> työt­tömyys kas­vaa (ja myös varhais- ja työkyvyt­tömyy­seläköi­tymi­nen) -> julkiset menot kas­vaa -> vero­tus­ta kiris­tet­tävä -> työn hin­ta nousee ja kulu­tus las­kee jne­jne syn­tyy itseään voimis­ta­va kurjistumiskierre.”

    Ei val­tio veroina keräämään raho­ja pol­ta eikä jem­maa vaan kaik­ki verora­hat pää­tyvät kier­toon yksi­tyiselle sektorille.

    Vero­tuk­ses­sa vain kulut­ta­ja vai­h­tuu eli on alku­peräisen ansait­si­jan sijaan virkamies tai jonkun tulon­si­ir­ron saaja

    Ei myöskään jonkun funk­tion muut­tumi­nen julkises­ta yksi­tyisek­si muu­ta sen rasit­tavu­ut­ta kansan­talouden tasol­la. Esim ter­vey­den­hoidon yksi­ty­istämi­nen ei vähen­nä ter­vey­den­hoit­o­meno­ja, raha vain kiertää eri reit­tiä. Ja kun yksi­tyi­nen ter­vey­den­hoito perus­tuu vaku­u­tuk­si­in niin jakope­rustekin säi­lyy eli ter­veet mak­sa­vat sairaiden kulut

    Rahankier­ron kannal­ta ei ole väliä ‚kiertäkää raha yksi­tyisen vai julkisen kautta.

    Vero­tus on jollasummapeliä,jos vero­tus­ta alen­netaan niin alen­nuk­sen saa­jan kulu­tuskyky nousee, mut­ta kun tulon­si­ir­ron on vas­taavasti pienen­nyt­tävä niin tulon­si­ir­ron saa­jan kulu­tus las­kee vastaavasti

    Pahin­ta on, jos vero­tus ale­nee niin paljon, että yhä use­ampi säästää, de on kaik­ki pois kulu­tuk­ses­ta ja sijoi­tusko­htei­den arvot inflatoituvat

    Vastaa

91. Liian van­ha:
    Ei val­tio veroina keräämään raho­ja pol­ta eikä jem­maa vaan kaik­ki verora­hat pää­tyvät kier­toon yksi­tyiselle sektorille.

    Vero­tuk­ses­sa vain kulut­ta­ja vai­h­tuu eli on alku­peräisen ansait­si­jan sijaan­virkamies tai jonkun tulon­si­ir­ron saaja

    Ei myöskään jonkun funk­tion muut­tumi­nen julkises­ta yksi­tyisek­si muu­ta sen rasit­tavu­ut­ta kansan­talouden tasol­la. Esim ter­vey­den­hoidon yksi­ty­istämi­nen ei vähen­nä ter­vey­den­hoit­o­meno­ja, raha vain kiertää eri reit­tiä. Ja kun yksi­tyi­nen ter­vey­den­hoito perus­tuu vaku­u­tuk­si­in niin jakope­rustekin säi­lyy eli ter­veet mak­sa­vat sairaiden kulut

    Tämän päät­te­lyn poh­jal­ta näyt­täisi, että on ihan sama tuot­taako palve­lut julki­nen vai yksi­tyi­nen sek­tori, eikä julkisen sek­torin palve­lu­tuotan­non kool­la (ja siten vero­tuk­sen tasol­la) ole väliä. Tämä ei tietenkään ole reaal­i­maail­mas­sa totta.

    Oman näke­myk­seni mukaan yksi­tyi­nen sek­tori läh­es poikkeuk­set­ta tuot­taa palve­lut julk­ista tehokkaam­min, mon­es­ta syys­tä johtuen.

    Toisek­si kun palveluil­la saadaan oikea hin­ta (siis todel­lisi­in tuotan­tokus­tan­nuk­si­in poh­jau­tu­va), niin palvelu­ja käytetään vain tosi­tarpeeseen. Har­va käy turhaan lääkäril­lä kun joutuu omas­ta pus­sis­taan palkkion maksamaan. 

    Kol­man­nek­si markka/euro on hyvä kon­sult­ti. Väitän, että ilmaiset julkiset sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut johta­vat ihmis­ten välin­pitämät­tömään käyt­täy­tymiseen oman ter­veyten­sä suhteen.

    Neljän­nek­si kun palveluille saadaan oikea hin­ta, kar­si­u­tu­vat turhat julkiset palve­lut pois.

    Viiden­nek­si väitän, että mitä suurem­man vas­tu­un ihmiset otta­vat omas­ta elämästään, sitä ter­veem­män ja antoisam­man elämän he elävät. Liialli­nen julki­nen hol­hous on pahas­ta. Sori vaan vasemmisto.

    Toki vaikka­pa ter­vey­den­hoitopalvelu­ja voidaan jatkos­sakin tuot­taa julk­isi­na palveluina. Palvelu­iden käyt­täjän vaan tulee mak­saa niistä nyky­istä huo­mat­tavasti enem­män. Lisäk­si pitää sal­lia yksi­tyi­nen kil­pail­e­va toim­inta, joka pakot­taa julkisen tuotan­non ylläpitämään toim­intansa kehit­tämistä ja tehostamista. Nykyi­nen sys­tee­mi Kelako­r­vauksi­neen on johtanut myös yksi­tyisen sek­torin palvelu­jen väärään käyt­töön ja toimin­nan tehottomuuteen.

    Vaku­u­tuk­sil­la on myös haitalli­nen, turhaan palvelu­iden kysyn­tää ja palvelu­iden hin­to­ja nos­ta­va vaiku­tus, valitet­tavasti. Mut­ta ei siitä nyt enempää.

    Olen ehkä vienyt keskustelua hiukan sivupoluille, ja kuulisin mielel­läni Osmon näke­myk­siä julkisen sek­torin koos­ta ja myös “poikkeusti­lan ja ‑toimien” julis­tamis­es­ta tarvit­tavien päätösten aikaansaamiseksi.

    Vastaa

92. Kalle: Kaikkein keskeisin asia seu­raavalle hal­li­tuskaudelle olisi STM:m saami­nen jonkin­laiseen järjestyk­seen. Viihdeuutiset STARA uuti­soi (5.10.2014) asioi­ta, joiden pitäisi olla HS:n etu­sivul­la. Suomes­ta tehdään kovaa vauh­tia entistä pahempaa holhousyhteiskuntaa: 

    “…Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön hal­li­tus­neu­vos Ismo Tuomi­nen nimit­täin halu­aa, että kulut­ta­jat eivät enää jatkos­sa voisi jakaa esimerkik­si pan­i­moiden ja rav­in­toloiden mate­ri­aalia sosi­aalises­sa medi­as­sa. Tästä syys­tä Tuomi­nen on ollut yhtey­dessä Face­booki­in ja ker­tonut Suomen lakimuu­tok­ses­ta, joka hänen mukaansa edel­lyt­tää Face­book­il­ta JAA-toimin­non pois­tamista mainit­tu­jen yri­tys­ten Facebook-sivuilta.”

    Jos kansane­dus­ta­jan työ ei ole palk­it­se­vaa, niin jotain on pahasti vial­la myös medi­as­sa, kun tuon luokan uutiset eivät ole pääuutis­lähetyk­sis­sä. Kyse on ihan siitä samas­ta asi­as­ta, mis­tä hong kongi­laiset juuri tais­tel­e­vat kaduil­la, sananvapaudesta.

    Olen use­am­paan ker­taan sanonut, että STM tulee pilkkoa. Sen aiheut­ta­ma vahinko suo­ma­laiselle yhteiskun­nalle on liian suuri kestettäväksi.

    Olen lukenut sin­ul­ta noin satatuhat­ta ker­taa totea­muk­sen, että kaik­ki muu on näperte­lyä pait­si varsi­naisen rahareiän eli sote-meno­jen tukkiminen.

    Juuri kun olit _melkein_ saanut min­ut vaku­utet­tua, pilaat kaiken meuhkaa­mal­la aivan käsit­tämät­tömästä lil­lukan­var­res­ta, eli yhden virkamiehen kan­nas­ta johonkin pan­i­moiden FB-jakon­ap­pi­in. “Sen aiheut­ta­ma vahinko suo­ma­laiselle yhteiskun­nalle on liian suuri kestet­täväk­si”. Onko tämä jotain par­o­di­aa, vai onko eri Kalles­ta kysymys? Hal­li­tus­neu­vos Tuomi­nen kump­panei­neenko ne 70% julk­i­sista bud­jeteista vievät?

    Vastaa

93. Vesa: Väitän, että ilmaiset julkiset sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut johta­vat ihmis­ten välin­pitämät­tömään käyt­täy­tymiseen oman ter­veyten­sä suhteen. 

    Tämän osoit­ta­mi­nen vaatisi eri maid­en välistä ver­tailua, jos­sa osoitet­taisi­in yhteys ilmaisu­u­den puut­teen ja hyvien ter­veyslop­putulemien (tai ilmaisu­u­den ja huono­jen sel­l­ais­ten) välil­lä. Muus­sa tapauk­ses­sa on kyseessä pelkkä tar­rautu­mi­nen omaa maail­manku­vaa hivelevään uskonkappaleeseen.

    Well­man: Suomen ongel­ma on liian suuri julki­nen hallinto, on arvioitu että jopa n 700 000 ihmistä tekee turhaa työtä eli ovat byrokraat­te­ja ja tämä maksaa. 

    Ties kuin­ka monen­nen ker­ran: Ruot­sis­sa on julkisel­la sek­to­ril­la työn­tek­i­jöitä, väk­iluku­un suh­teutet­tuna, ei suinkaan vähem­män vaan sato­ja tuhan­sia enem­män. Miten menee Ruotsin taloudel­la ja miten Suomen?

    On myös arvioitu, että Suomes­sa on noin 700 000 hen­gen yli­tar­jon­ta vihai­sista kes­ki-ikäi­sistä miehistä, joiden ratkaisu kaikki­in maa­pal­lon ongelmi­in yhtäläis­es­ti on nai­ivi fan­ta­sisoin­ti Suomen julkisen sek­torin lopet­tamis­es­ta. (Minä olen arvioin­ut. Mut­ta kuu­lostaa huo­mat­tavasti vaku­ut­tavam­mal­ta, kun puhuu pas­si­ivis­sa eikä mainitse lähdettään.)

    Vastaa

94. Tom­mi Uschanov: Tämän osoit­ta­mi­nen vaatisi eri maid­en välistä ver­tailua, jos­sa osoitet­taisi­in yhteys ilmaisu­u­den puut­teen ja hyvien ter­veyslop­putulemien (tai ilmaisu­u­den ja huono­jen sel­l­ais­ten) välil­lä. Muus­sa tapauk­ses­sa on kyseessä pelkkä tar­rautu­mi­nen omaa maail­manku­vaa hivelevään uskonkappaleeseen. 

    Eli siis jos jotakin ei ole jos­sain jo tehty, sitä ei voi­da ikinä tehdäkään, kos­ka kyseessä on vain oman maail­manku­van hive­ly? Ilmeis­es­ti siis mm. perus­tu­loa saadaan odot­taa vielä jonkin aikaa. On toki tot­ta, että ko. heit­toa ei oltu perustel­tu mitenkään ihmeem­min, mutta…

    Tom­mi Uschanov:
    Ties kuin­ka monen­nen ker­ran: Ruot­sis­sa on julkisel­la sek­to­ril­la työn­tek­i­jöitä, väk­iluku­un suh­teutet­tuna, ei suinkaan vähem­män vaan sato­ja tuhan­sia enem­män. Miten menee Ruotsin taloudel­la ja miten Suomen? 

    … eipä tähänkään itses­tään­selvyy­teen mitään lähteitä näy. Lisäk­si tietenkin oikeampi kysymys (mm. maid­en poli­it­tisen päätök­sen­teon, his­to­ri­an, väestörak­en­teen, val­u­u­tan jne. eroista johtuen) olisi, miten Ruotsin taloudel­la menisi, jos siel­lä olisi sato­ja tuhan­sia julkisen sek­torin työn­tek­i­jöitä vähem­män — olet­taen tietenkin että alku­peräi­nen, lähteistämätön väite pitää paikkansa ja maid­en “julki­nen sek­tori” on ver­tailukelpoinen. Tuol­laise­naan vas­taus vain menee aidan matal­im­man kohdan yli.

    Vastaa

95. Poth1ue1: Johta­ju­ut­ta Kataises­sa tun­tui päämin­is­ter­inä ole­van kuin jos­sain märässä tiskirätissä 

    Uus­lib­er­al­is­mis­sa ei usko­ta yhteiskun­nan johtamiseen, vaan siihen että Näkymätön Käsi ohjaa ajele­hti­vaa yhteiskun­taa. Uus­lib­er­al­isti täten ottaa yhteiskun­nan johdon hal­tu­un mut­ta ei tee siel­lä mitään eli ajele­htii. Uus­lib­er­al­isti tavoit­telee demokra­t­ian lakkaut­tamista, kos­ka yhteiskun­ta ajele­htii huonos­ti jos yhteiskun­nal­la on johto.

    Ei medi­as­sa ole näkynyt Kataisen fanaat­tista uus­lib­er­al­is­mia, tot­ta. Fanaatikot vale­htel­e­vat äänestäjille kos­ka fanaatikot pitävät äänestäjiä pikku­lapsi­na joille pitää vale­hdel­la valkoisia valheita.

    Vale­htelu on uus­lib­er­al­is­mis­sa hyväksyt­tyä, Friedrich Hayek on oikeut­tanut vale­htelun työvä­ki-nimiselle pikku­lap­siryh­mälle. Sosi­olo­gian perus­teet-kir­jas­sa on mus­taa valkoisella

    Vastaa

96. Viherinssi: Minä olen hukan­nut oma­l­ta kohdal­tani jos­sain vai­heessa sen, mikä on vasem­mis­to­laista ja mikä oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa. Halu­aisiko joku aut­taa min­ut kartalle?

    Malti­ton Oikeis­to johtaa Tasaval­taa liike­talousopeil­la. Todel­lisu­udessa Tasaval­ta ei ole yri­tys eikä 300 tuhan­nen yri­tys­ryväs tms. Malti­ton Oikeis­to pilaa yri­tys­toimin­nan maineen täten. Lisäk­si muiden suo­ma­lais­ten jäsen­tämi­nen yri­tys­toimin­nan ja ‑rahoit­ta­jien vas­tu­ulle on Perus­tus­lain vastaista
    Lisäk­si Malti­ton Oikeis­to toteut­taa kylmän sodan län­sipro­pa­gan­daa käytäntöön.

    Liike­talousopeil­la johde­taan yri­tys­tä ja yri­tyk­set ovat hyvä asia.

    Yrit­täjät ovatkin siir­tyneet äänestämään Juha Sip­ilää Keskustapuolueesta. Sip­ilän Keskus­ta on maltil­lista oikeis­toa, Keskus­ta ja Demar­it nos­ti­vat Suomen maail­man­huip­ulle sotien jäl­keen punamultahallituksina.

    Vastaa

97. On selvää että meinaamme tikah­tua type­r­ään sään­te­lyyn ja siihen, että kaik­ki pitää sotkea ja tehdä kaikesta mon­imutkaista. Tämä ongel­ma kos­kee aivan kaikkia hallinnon­alo­ja ja lap­sivähen­nys on tästä sotkemis­es­ta täy­delli­nen paraatiesimerkki.

    Vastaa

98. Tom­mi Uschanov: Tämän osoit­ta­mi­nen vaatisi eri maid­en välistä ver­tailua, jos­sa osoitet­taisi­in yhteys ilmaisu­u­den puut­teen ja hyvien ter­veyslop­putulemien (tai ilmaisu­u­den ja huono­jen sel­l­ais­ten) välil­lä. Muus­sa tapauk­ses­sa on kyseessä pelkkä tar­rautu­mi­nen omaa maail­manku­vaa hivelevään uskonkappaleeseen.

    Niin, kyl­lä tässä väit­teeni tietenkin perus­tuu empi­iriseen, tieteel­lis­es­tä näkökul­mas­ta kat­sot­tuna var­masti arvot­tomaan omaan koke­muk­seeni elävästä elämästä. KV-ver­tailun laa­timisek­si pitäisi var­masti use­am­mak­si vuodek­si perus­taa komi­teoita ja tutkimus­ryh­miä sekä rahoit­taa tämä JULKISILLA varoil­la. Näin­hän tääl­lä juuri työl­lis­tetään aka­teemisia “tuot­tavaan” työhön.

    On myös arvioitu, että Suomes­sa on noin 700 000 hen­gen yli­tar­jon­ta vihai­sista kes­ki-ikäi­sistä miehistä, joiden ratkaisu kaikki­in maa­pal­lon ongelmi­in yhtäläis­es­ti on nai­ivi fan­ta­sisoin­ti Suomen julkisen sek­torin lopettamisesta. 

    Nos­tan käteni ylös, olen kes­ki-ikäi­nen ja vielä keskilu­okkainen, ter­ve, akat., työtä tekevä, tähän men­nessä kah­den keskiver­ron edestä vero­ja mak­sanut, hyväkun­toinen valkoi­hoinen mies. Eläkeu­ud­is­tus näyt­täisi tuo­van istut­tavaa kakkua nelisen vuot­ta lisää. Kaik­ki tämä on var­maankin suuri syn­ti ja hävet­tävä asia itsessään. Trendikkääm­pää olisi olla jotain muuta. 

    Yli­tar­jon­nal­la tarkoit­tanet sitä, että voimme lopet­taa monien muiden elät­tämisen, lep­pois­taa elämistä ja ryhtyä vaik­ka kir­jail­i­joik­si. Kir­jo­jen myyn­timääril­lä ei niin väliä kun­han apu­ra­hat juoksee. 

    Nai­ivia fan­ta­sioin­tia sen sijaan on usko­mus siitä, että julki­nen sek­tori voi Suomes­sa säi­lyä nykyisen­laise­na. 1980 julk­isten meno­jen osu­us BKT:sta oli 40 %, tänään 57 %. Menoista suuri osa mak­se­taan velka­an­tu­mal­la. Kiva per­in­tö lap­sillemme. Min­ulle sopisi hyvin paluu kus­tan­nuk­sil­taan 1980 tasoiseen julkiseen sektoriin.

    Poli­itikot eivät tee omaa pal­li­aan suo­jatak­seen tarpeel­lisia päätök­siä, niin kuin Osmo S. hyvin kuvaa. Tule­vaisu­us on eri­tyisen toiv­o­ton jos eläkeläiset, työt­tömät, sairaat, julkisen sek­torin työn­tek­i­jät, opiske­li­jat ja muut ‑ei mak­sa­japuolel­la ole­vat hok­saa­vat yhdis­tää poli­it­tisen voimansa.

    Vastaa

99. Kuka tääl­lä smurf­faa Tyler Cowen­i­na? Sama kun kir­jot­telisin tääl­lä Karl Pop­pe­ri­na, Paa­vo Lip­pose­na tai Tar­ja Halose­na. Kir­joit­tele hyvä mies oma­l­la nimel­läsi tai jol­lain omaperäisel­lä nimimerkillä.

    Lisäk­si voin sanoa, että Cowen ei koskaan mitään tuom­moista kom­ment­tia kir­joit­taisi. Tosin minä kan­nus­tan itse tähän toim­intaan kun tähän vas­tailen. Shame on me.

    Vastaa

100. Sor­ry OS, I refrase myself.

     Talous­sanomat tänään: “Helsin­gin yliopis­ton kansan­talousti­eteen pro­fes­sori Vesa Kan­ni­ainen esit­tää kun­tien ja val­tion työn­tek­i­jöille palkkaleikkauksia.

     Palkka­menot ovat julkisen sek­torin merkit­tävin meno­erä, Kan­ni­ainen perustelee ja huo­maut­taa, että Suomes­sa julkisen sek­torin meno­jen suhde brut­tokansan­tuot­teeseen on selvästi korkeampi kuin esimerkik­si Ruot­sis­sa tai Saksassa.

     Ehdo­tuk­ses­sa palkko­jen leikkaus ei kuitenkaan koskisi kaikkia ammat­tiryh­miä. Kan­ni­ainen olisi valmis jät­tämään esimerkik­si hoita­jat pois, kos­ka ter­vey­den­hoitoalal­la on käytän­nössä vain yksi sairaan­hoitopalvelu­iden osta­ja, jon­ka takia hoita­jat ovat alipalkattuja.

     Suomes­sa ylisu­uri julki­nen talous rasit­taa kansan­talouden suori­tuskykyä. Kan­ni­aisen mukaan Suomen kansan­talouden tule­vaisu­u­den­näkymät ovat san­gen synkät. Hänen mukaansa Suomen vero­tus on aivan liian korkea, eikä työ­markki­noi­ta ole uud­is­tet­tu riit­tävästi. On huolestut­tavaa, että julkiset menot ovat kansan­talouden suori­tuskykyyn näh­den kestämät­tömäl­lä tasol­la.” End of quote.

     Kan­ni­ainenkin kuu­lunee lanseer­at­tuun kes­ki-ikäis­ten miesten joukkoon, jot­ka nai­ivisti fan­ta­sioi­vat julkisen sek­torin lopettamisesta.

     Lisäk­si Kan­ni­aisen esit­tämälle näke­myk­selle sairaan­hoita­jien ali­palkkauk­ses­ta ei liene tarpeek­si tieteel­listä näyt­töä, eikä heitä voi jät­tää palkko­jen leikkauk­sen ulkop­uolelle ilman kan­sain­välistä vertailua. 

     Pro­fes­sori Kan­ni­ainenkin siis ilmeis­es­ti tar­rautuu omaa maail­manku­vaansa hivelevään uskonkappaleeseen.

     Tässä tapauk­ses­sa uskonkap­paleen toinen nimi on kansantaloustiede.

     Vastaa

101. Vesa: Sijain­ti tietysti vaikut­taa ton­tin arvon kaut­ta asun­non hin­taan, ja niin pitääkin olla. Kun­nat voisi­vat halutes­saan rajoit­taa tont­ti­maan arvon nousua, ja ainakin teo­reet­tis­es­ti ajatel­tuna vaik­ka painaa tont­tien hin­nat selvään laskuun.

     Tässä Oulun tapauk­ses­sa ver­taile­mani uudet ker­rostalot sijait­se­vat vuokra­ton­teil­la, ja esim. van­hal­la Top­pi­lan sata­ma-alueel­la vuokra on varsin kohtu­ulli­nen. Tämä johtunee siitä, että takavu­osi­na Oulun val­tu­us­to suures­sa viisaudessaaan paa­lut­ti vuokran nou­dat­tel­e­van yhtälöä y=a/x, jos­sa x on etäisyys kaupungintalosta.

     Kaupun­gin on järkevää pitää oman maan de-fac­to vuokra “sopi­vana”, ei mis­sään tapauk­ses­sa liian mata­lana, sil­lä liian alhainen vuokra sataa gryn­derin laari­in. Virkami­esten pitää osa­ta neuvotella.

     Muil­ta osin olen kanssasi samaa mieltä, verot ker­taan­tu­vat ja raken­nus­määräyk­set nos­ta­vat hin­taa. Olen mm. ymmärtänyt, että jokaises­sa uudessa asun­nos­sa pitää olla oma sauna? 

     Aikoinaan niin ei ollut. Olen sen ikäi­nen, että min­ul­la on hyviä koke­muk­sia taloy­htiöi­den sauno­jen miesten­vuoroista. Niis­sä ratkot­ti­in monia taloy­htiön ja Suomen pulmia.

     Vastaa

102. Pasi: Uus­lib­er­al­is­mis­sa ei usko­ta yhteiskun­nan johtamiseen, vaan siihen että Näkymätön Käsi ohjaa ajele­hti­vaa yhteiskuntaa. 

     Niin kauan kuin ei ole päästy jon­nekin yövar­ti­javal­tioon asti, niin mielel­lään soisi jonkun osoit­ta­van jonkin ver­ran johta­ju­ut­ta ja käyt­tävän näkyvää kät­tän­sä yksilön vapauk­sien rajoit­tei­den purkamiseksi.

     Uus­lib­er­al­isti täten ottaa yhteiskun­nan johdon hal­tu­un mut­ta ei tee siel­lä mitään eli ajele­htii. Uus­lib­er­al­isti tavoit­telee demokra­t­ian lakkaut­tamista, kos­ka yhteiskun­ta ajele­htii huonos­ti jos yhteiskun­nal­la on johto.

     Tässä taas var­maankin esitel­lään jotain kallion kal­jakup­pi­loiden ja/tai punavuoren hip­sterib­aarien kan­ta-asi­akkaiden kehit­tämää “uus­lib­er­al­is­mia”, jol­la on hyvä huitoa väärämielisiä kaljoit­telun lomassa.

     Eiköhän val­taosa uus­lib­er­al­is­teis­takin ole sitä mieltä, että on ole­mas­sa monia asioi­ta joi­ta kan­nat­taa hoitaa yhdessä ja että demokraat­ti­nen yhteiskun­ta on tähän ehkä parhain kek­sit­ty jär­jestelmä. Valitet­tavasti vain nyky­demokra­tia on alen­net­tu yhteis­ten järkevästä asioiden hoi­dos­ta pelkkään tois­t­en kampit­tamiseen ja oman edun tavoitteiluun.

     Vastaa

103. Euron ennuste­taan heikkenevän. Se voi aut­taa vien­nin kasvu­un ja helpot­taa julkisen talouden tasapainotusta.
     http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2014/10/07/pankki-euro-vajoaa-alle-dollarin-parissa-vuodessa/201413923/12?pos=tuoreimmat

     Vastaa

104. Vesa: Nai­ivia fan­ta­sioin­tia sen sijaan on usko­mus siitä, että julki­nen sek­tori voi Suomes­sa säi­lyä nykyisen­laise­na. 1980 julk­isten meno­jen osu­us BKT:sta oli 40 %, tänään 57 %. Menoista suuri osa mak­se­taan velka­an­tu­mal­la. Kiva per­in­tö lap­sillemme. Min­ulle sopisi hyvin paluu kus­tan­nuk­sil­taan 1980 tasoiseen julkiseen sektoriin.

     Jos sin­ulle sopii myös paluu vuo­den 1980 ostovoimaan pal­ka­llasi, niin toden­näköis­es­ti hom­ma pelit­tääkin ihan hyvin. Noi­hin pros­ent­tei­hin taas ei pääse nykyisel­lä todel­lisel­la huolto­suh­teel­la yhtään millään.

     Ref­er­enss­inä voisi myös tode­ta, että 90-luvun alun lamas­sa julk­isten meno­jen osu­us BKT:sta oli yli 60 %, joten ei tämä mikään ennä­tys vielä ole.

     Jos huude­taan meno­jen pienen­tämistä, niin edelleen olisi kiva nähdä numeroi­ta siitä, mis­tä niitä kar­si­taan ja miten. Kan­ni­aisen ehdot­ta­ma julkisen sek­torin palkko­jen alen­nus on yksi mah­dol­lisu­us, mut­ta jos siitä sul­je­taan ter­veyssek­tori pois, niin ei niitä mil­jarde­ja ihan mah­dot­tomasti siel­lä ole säästet­täväk­si. (Ope­tusala on toinen suuri, mut­ta siel­läkin pitää olla pätevyyssy­istä vähän varovainen palkko­jen kanssa.)

     Hyvin suuri osa julkisen sek­torin net­toli­homis­es­ta johtuu julkisen sek­torin rahoit­ta­man suorit­teen kasvus­ta. Niin­pä leikkaus­puheis­sa pitää uskaltaa ottaa kan­taa nimeno­maan siihen. Myös tulon­si­ir­toi­hin pitää ottaa kan­taa (ja tähän voi kestävyys­va­jeen kannal­ta laskea kaiken eläkkeistä ja lap­sil­i­sistä alkaen).

     Vastaa

105. Vesa: Oman näke­myk­seni mukaan yksi­tyi­nen sek­tori läh­es poikkeuk­set­ta tuot­taa palve­lut julk­ista tehokkaam­min, mon­es­ta syys­tä johtuen.

     Olen samaa mieltä. Kuitenkin väitän, että niistä syistä täl­lä het­kel­lä suurin osa on sel­l­aisia syitä, jot­ka pitäisi kor­ja­ta julkisen puolen rak­en­tei­ta muut­ta­mal­la. Tässä muu­ta­ma eri keskusteluis­sa esi­in tul­lut mah­dolli­nen julkisen puolen haaste:

     - han­kala päästä eroon tuot­ta­mat­tomista työntekijöistä
     — kalli­im­mat TESsit
     — ei kan­nustei­ta (käytössä taulukkopalkkaus)
     — jäykät han­k­in­nat ja muu byrokratia
     — huono organisaatio

     Näistä var­masti kaik­ista löy­tyy esimerkke­jä, vaik­ka tuskin kaik­ki kaikkia julk­isia organ­isaa­tioi­ta vaivaa­vat. Yksikään näistä ei kuitenkaan ole sel­l­ainen, jota pitäisi paran­taa ulkois­ta­mal­la, vaan ongel­mat pitäisi ratkaista julkisel­la puolel­la rak­en­tei­ta ja sään­töjä muuttamalla.

     En suinkaan ole ulkois­tamista vas­taan sinän­sä (olen jopa joskus saanut itse rahaa myymäl­lä palvelui­ta julkiselle puolelle). Kuitenkin muu­ta kuin julkisen puolen heikkouk­si­in perus­tu­vaa kan­nat­tavaa ulkois­tamista näkyy lähin­nä siel­lä, mis­sä kyse on poikit­tai­sista palveluista, joi­ta yksi­tyi­nen toim­i­ja myy mon­een suun­taan. (Ja toki siel­lä, mis­sä palvelun voi ostaa jostain halvem­mas­ta maas­ta, mut­ta tämä ei ole kovin yleistä julk­i­sis­sa toiminnoissa.)

     Lisäk­si mit­takaaval­la on väliä. Isol­la kun­nal­la on niin isot volyymit, että sen voi kan­nat­taa tuot­taa itse aika erikois­tuneitakin palvelui­ta. Pienen kun­nan taas kan­nat­taa tehdä vain tärkeim­mät ydin­toim­inton­sa itse. Sama jut­tu kuin yksi­tyisel­lä sektorilla.

     Kun­nan isol­la rahal­la tarvit­se­mat palve­lut ovat suurelta osin sel­l­aisia, jois­sa palkkakus­tan­nuk­set ovat hyvin merkit­tävässä roolis­sa. Täl­löin ulkois­tamisen etu tuskin tulee työn ihmeel­lis­es­ti parem­mas­ta organ­isoin­nista (sama suorite vähem­mil­lä työ­tun­neil­la), vaan jostain muusta.

     Julkisen sek­torin tehtävät ovat paljolti sel­l­aisia, että itse työn tehokku­us (työ­tun­tia per suorite) kas­vaa hyvin hitaasti. Miten esimerkik­si paran­netaan demen­tikko­van­huk­sen hoita­misen tehokku­ut­ta? Entä las­ten­seimen tehokkuutta?

     En väitä, etteikö julkisen sek­torin tehtävistä löy­ty­isi tehostamisen varaa. Sen suu­ru­us­lu­okan arvioimisek­si kan­nat­taisi kuitenkin ihan oikeasti käyt­tää vähän vii­saiden aikaa siihen, että poten­ti­aali arvioitaisi­in real­is­tis­es­ti. Tehostamis­toimet ovat kovin eri­laisia suorit­ta­van työn ja työn organ­isoin­nin kohdalla.

     Vastaa

106. Sylt­ty:
     On selvää että meinaamme tikah­tua type­r­ään sään­te­lyyn ja siihen, että kaik­ki pitää sotkea ja tehdä kaikesta mon­imutkaista. Tämä ongel­ma kos­kee aivan kaikkia hallinnon­alo­ja ja lap­sivähen­nys on tästä sotkemis­es­ta täy­delli­nen paraatiesimerkki.

     Lap­sivähen­nys on kuitenkin valitet­tavasti poli­itikko­jen säh­läys­tä, virkakoneis­to vas­tusti sitä. Ts. ongel­ma ei (täl­lä ker­taa) ollut julkisen puolen hallintokoneis­ton byrokra­t­ian syövereis­sä, vaan ihan mei­dän itse tuonne äänestämis­sämme toopeissa.

     Vastaa

107. Vesa: Toisek­si kun palveluil­la saadaan oikea hin­ta (siis todel­lisi­in tuotan­tokus­tan­nuk­si­in poh­jau­tu­va), niin palvelu­ja käytetään vain tosi­tarpeeseen. Har­va käy turhaan lääkäril­lä kun joutuu omas­ta pus­sis­taan palkkion maksamaan.

     Olen tästä samaa mieltä, mutta…

     Käytän­nössä ter­vey­den­huol­lon yksi­ty­istämi­nen vie kah­teen eri tapaukseen:

     1. Ei-köy­hät: ote­taan (työn­tan­ta­ja ottaa) vaku­u­tus, joka maksaa

     2. Köy­hät: yhteiskun­ta maksaa

     Kumpikaan ryh­mä ei mak­sa oma­l­la rahal­laan omas­ta käytöstään. Sote-palvelu­iden suurku­lut­ta­jat kuu­lu­vat kuitenkin pääosin ryh­mään 2. Sieltä ei ole rahaa saatavis­sa käytän­nössä muul­la kuin eläkeläis­ten omaisu­u­den reaal­isoin­nil­la hei­dän sote-menoihinsa.

     Eri­tyis­es­ti ter­veyspalveluis­sa Suo­mi on onnis­tunut tuot­ta­maan kohtu­ullisen hyviä palvelui­ta kohtu­ullisen edullis­es­ti. Vaku­u­tus­po­h­jai­sis­sa jär­jestelmis­sä kus­tan­nuk­set voivat olla paljon korkeampia (huip­pues­imerkkinä USA, jos­sa käytetään huimasti rahaa huonoil­la tuloksilla).

     Minus­ta mei­dän ei kan­na­ta vai­h­taa kalli­im­paan ja huonom­paan ter­vey­den­hoitoon. Voimme järkevästi vai­h­taa halvem­paan ja huonom­paan tai kalli­im­paan ja parempaan.

     = = =

     Voisimme tietysti siir­tyä myös täysin “käyt­täjä mak­saa” ‑palvelui­hin, jol­loin julkiset kus­tan­nuk­set ovat nol­la. Kotisyn­ny­tyk­sis­sä on riskin­sä, mut­ta kyl­lä ne usein onnis­tu­vatkin. Ja onhan se vähän ikävää, kun mum­molle tode­taan, että mene jon­nekin puis­toon istu­maan ja odot­ta­maan kuole­maa, kos­ka sin­ul­la ei ole rahaa.

     En kuitenkaan usko, että tälle saisi kovin laa­jaa poli­it­tista kan­na­tus­ta. (Ja jos sit­ten tode­taan, että tok­i­han kuitenkin minim­i­ta­soinen van­hus­ten­hoito, syn­ny­tyk­set, vakavien sairauk­sien hoito, ym. pitää taa­ta varat­tomillekin, niin sit­ten jäl­jelle jää aika vähän pelivaraa.)

     Vastaa

108. En löytänyt mis­tään linkkiä alku­peräisessä tek­stis­sä mainit­tui­hin IMF:n suosi­tuk­si­in. Mis­sähän ne on esitet­ty, että voisi pere­htyä tarkem­min niihin.

     Outoa jos paras makro­talousti­eteen paras osaami­nen on tääl­lä Suomessa !

     Vastaa

109. Keskustelu on ajele­ht­in­ut omi­in suun­ti­in­sa alku­peräisen kir­joituk­sen aiheesta, mut­ta enpä mal­ta olla vielä ilah­tuneena noteer­aa­mat­ta luvat­tua “Jäähyväiset eduskun­nalle” ‑kir­jaa.

     Tämän bloginäyt­teen perus­teel­la kir­jan voisi kuvitel­la sisältävän ker­ras­saan mie­lenki­in­toista pohdiskelua siitä, mik­si poli­it­ti­nen päät­tämi­nen on men­nyt niin vaikeak­si. Mikä demokra­ti­aa nyky­isin vaivaa?

     Vastaa

110. Viherinssi: Olen tästä samaa mieltä, mutta…

     Käytän­nössä ter­vey­den­huol­lon yksi­ty­istämi­nen vie kah­teen eri tapaukseen:

     1. Ei-köy­hät: ote­taan (työn­tan­ta­ja ottaa) vaku­u­tus, joka maksaa

     2. Köy­hät: yhteiskun­ta maksaa

     Ei ter­vey­den­huoltoa tarvitse yksi­ty­istää. Yhdel­lä muu­tok­sel­la pääsemme parem­malle tielle:

     IHMISET OTTAVAT VASTUUN OMASTA TERVEYDESTÄÄN JA YLEENSÄKIN ELÄMÄSTÄÄN!

     Ei ole kovin vaikeata­juinen asia, eihän. 

     Muu­tamia perusteluja:
     1. alko­holin väärin käytön aiheut­ta­mat hai­tat mak­sa­vat JOKA VUOSI jopa kymme­nen mil­jar­dia euroa, siis Suomessa.

     2. Tupakoin­ti­hai­tat vieläkin 2 mil­jar­dia vuodessa, tupakkaveron tuo­tot huomioiden 1,5 mrd

     3. yli­pain­on, liikku­mat­to­muu­den, väärän ruokavalion ym. aiheut­ta­mat turhat ter­vey­den­hoit­o­menot (merkit­tävä osa diabetes‑, sydän- ja verisuoni‑, syöpä‑, liikun­taelin­sairauk­sista ymym) ainakin 5 mil­jar­dia vuodessa (jos osu­us olisi 30 % kaik­ista ter­vey­den­hoidon menoista). Kun lisätään näistä syistä aiheutu­vat sairaus­pois­saolot, työkyvyt­tömyys­menot, ennenaikaiset eläköi­tymiset ym. niin nro 3. lie­nee myös luokaltaan 10 miljardia.

     Eli jos me kaik­ki eläisimme ter­veel­lis­es­ti, säästy­isi yhteiskun­nan varo­ja ainakin 20 mil­jar­dia euroa joka vuosi. Jos joku tietää asi­as­ta enem­män niin pyy­dän jaka­maan tietoa.

     Seu­raavak­si joku väit­tää, että kaik­ki nämä menothan työl­listävät ja koko hom­ma on nol­la­summapeliä. Ei muuten pidä paikkaansa. Ja ajatelkaa kuin­ka paljon onnel­lisem­paa ihmis­ten ter­ve elämä olisi.

     Miten ihmiset saadaan muut­ta­maan käyt­täy­tymistään? Ei ainakaan niin, että tar­jo­taan ilmaisia terveydenhoitopalveluja.

     Val­is­tus­ta tarvi­taan paljon nyky­istä enem­män, mut­ta se ei yksi­no­maan tule riit­tämään. Tässä aluk­si muu­tamia ideoita pohdittavaksi:

     - sään­nöl­liset, pakol­liset mak­sulliset ter­veystarkas­tuk­set (ver­taa auto­jen katsastuspakko)
     — julkises­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta per­itään paljon nyky­istä suurem­mat mak­sut käyt­täjiltä (toki eri­ty­is­ryh­mät vapautetaan).
     — eri­tyis­es­ti itseai­heutetut sairaudet nyky­istä enem­män poti­laan itsen­sä mak­set­tavak­si. Tähän ryh­mään kuu­luisi esim. suuri osa yli­pain­on aiheut­tamista sairauksista.
     — läskivero eli epäter­veel­lis­es­ti yli­pain­oiset mak­saisi­vat (toki esim. eräi­den perin­nöl­lis­ten sairauk­sien osalta vapautus)
     — roskaruoalle haittavero…
     — alko­holin osalta taval­la tai toisel­la estetään Viron hal­van viinan rah­taami­nen, jot­ta vero­tus­ta voidaan Suomes­sa kiristää. Toise­na asiana keski­o­lut aiheut­taa suurim­man osan haitoista. Sik­si sen myyn­ti palautet­taisi­in Alkoon. Tästä moni luk­i­ja järkyttyy. 

     Ajatelkaa mitä kaikkea säästyväl­lä 20 mil­jardil­la voitaisi­in tehdä! Lisävelkaa ei tarvit­sisi enää ottaa ja vaik­ka palkko­jen verot­ta­mi­nen voitaisi­in lopet­taa kokonaan!

     Tässä kohtaa asia palaa Osmon alus­tuk­seen. Mis­tä löy­tyy ne poli­it­tiset päät­täjät, jot­ka uskaltaisi­vat tehdä näitä päätöksiä?

     Tois­taen itseäni esitän, että näitäkin päätök­siä tekemään ote­taan käyt­töön virkamieshal­li­tus. Tarvit­taes­sa pres­i­dent­ti Niin­istö johtaa sen toim­intaa. Ja Raimo Sailas tarvi­taan. Suomen kansa seu­raa vahvo­ja johtajia.

     Ajatuk­set lienevät jonkun mielestä nai­ive­ja, taas ker­ran. Mut­ta ajatelkaa minkälaiseen maail­man maineeseen Suo­mi nousisi. Tässä uusi Nokia!

     Vastaa

111. Pekka T.:
     Tämän bloginäyt­teen perus­teel­la kir­jan voisi kuvitel­la sisältävän ker­ras­saan mie­lenki­in­toista pohdiskelua siitä, mik­si poli­it­ti­nen päät­tämi­nen on men­nyt niin vaikeak­si. Mikä demokra­ti­aa nyky­isin vaivaa? 

     Jät­täisin ehkä tuon “nyky­isin” pois:

     “A democ­ra­cy can­not exist as a per­ma­nent form of gov­ern­ment. It can only exist until the vot­ers dis­cov­er that they can vote them­selves largesse from the pub­lic treasury…”

     Vastaa

112. Kir­joit­telin­pa blogi­i­ni tämän kir­joituk­sen innoit­ta­mana: http://pahis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177637-kansanvaltaa-ei-voi-paivittaa

     Vastaa

113. Viherinssi: Se kuu­losti aivan siltä kuin vasem­mis­toli­iton teesinä olisi ollut se, että työ on paras sosiaaliturva. 

     Vasem­mis­tol­la­han on ollut jo iät ja ajat teesinä tasa-arvo. Se tarkoit­taa myös sekä työn että työn hedelmien tasaista jakau­tu­mista kaikille. (Löy­tyy vaikka­pa täm­möistä luet­tavaa.)

     Työn kokon­ais­määrä ja henkilöko­htainen määrä ovat sit­ten eri asia ja niille on löy­det­tävis­sä mielekäs ylära­ja ja ainakin tois­taisek­si alarajakin.

     Muuten: Ihmiset, jot­ka tosis­saan sanovat työn ole­van paras sosi­aal­i­tur­va, eivät tai­da ymmärtää, mitä sosi­aal­i­tur­va tarkoittaa.

     Viherinssi: Puheis­sa joskus vilah­taa ter­mi “täystyöl­lisyys”, mut­ta mitä ihmettä se tarkoit­taa? Sadan pros­entin työl­lisyysaste tiety­istä ikälu­ok­ista ei ole mah­dolli­nen eikä edes tavoiteltava. 

     Tyh­mäk­si ei kan­na­ta heit­täy­tyä. Täl­lainen olk­iukko­jen alus­telu ei ole arvolle­si sopivaa.

     Olen yrit­tänyt uno­htaa vasem­mis­to-oikeis­to-akselin, kos­ka se alkaa olla jo rik­ki. Maail­maan mah­tuu paljonkin arvokysymyk­siä, mut­ta jako työn­tek­i­jöi­hin ja por­varei­hin alkaa olla jo vähän hapan­tunut käsiin. 

     Akseli ei ole hävin­nyt mihinkään vaan käytät vain jos­sain määrin (ei kuitenkaan mil­lään muo­toa täysin) van­hen­tunut­ta mit­taria. Esimerkik­si radion, tele­vi­sion, tietokoneen, kän­nykän, jne. omis­t­a­mi­nen on kukin aikanaan luonut hie­man kär­jistäen selvän kah­ti­a­jaon, jos­sa toisel­la puolel­la oli vain varakkaampia (tai sel­l­aisik­si iden­ti­fioitu­via) ja toisel­la puolel­la sel­l­aisia, joil­la ei näi­hin ole ollut varaa. Nykyään nuo mit­tar­it eivät ker­ro juuri mitään.

     Tuo akseli voidaan parem­min määritel­lä vaikka­pa yleisel­lä tasa-arvokäsit­teel­lä, tulon­jakopy­rkimyk­sil­lä tai yhteiskun­nal­lisen ajat­telun tasa-arvo/te­hokku­us ‑pain­o­tuk­sel­la.

     Vastaa

114. Poth1ue1: Valitet­tavasti vain nyky­demokra­tia on alen­net­tu yhteis­ten järkevästä asioiden hoi­dos­ta pelkkään tois­t­en kampit­tamiseen ja oman edun tavoitteiluun.

     Kokoomus toimii liike­talousopeil­la eduskun­nas­sa, kos­ka he käsit­tävät Tasaval­lan ole­van 300 tuhan­nen yri­tyk­sen yri­tys­ryväs (jos­sa suurim­mat ensimmäisinä)

     Tilin­pidon numerot ovat matemaat­ti­nen malli, yksinker­tais­tus maail­mas­ta, malli yri­tysjo­htamisen avuk­si. Kokoomuk­sen poli­itikot yrit­tävät tehdä maail­man tämän yksinker­tais­tuk­sen mukaiseksi.
     https://en.m.wikipedia.org/wiki/Map%E2%80%93territory_relation

     Kokoomusa­jat­telu on täyn­nä virheitä, komeronyymi‑, meronyy­mi ja holonyymivirheitä.
     https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Semanttinen_verkko#Semanttisella_verkolla_kuvattavia_t.C3.A4rkeit.C3.A4_k.C3.A4sitesuhteita

     Vastaa
115. Paluuviite: Käy muutakin kuin elämänkoulua jos haluat eduskuntaan - Eastman Uutiset
116. Paluuviite: Omahyväisen paskiaisen kolme vinoumaa | Harhaisia Näkyjä