Ero eduskunnasta

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Savon Sanomissa)

Olen päät­tä­nyt jää­dä pois edus­kun­nas­ta 20 edus­kun­ta­vuo­den jäl­keen. Poli­tiik­ka on muut­tu­nut pal­jon sii­tä, kun tulin edus­kun­taan ensim­mäi­sen ker­ran 1987. Ensim­mäi­nen vaa­li­kausi oli har­joit­te­lua minul­le ja vih­reäl­le ryh­mäl­le, eikä sii­tä sen enem­pää. Tah­ti oli aivan toi­nen, kun pala­sin edus­kun­taan vuon­na 1995, jol­loin vih­reät myös meni­vät mukaan Lip­po­sen hal­li­tuk­seen. Se oli talou­del­li­sen kujan­juok­sun aikaa. Vih­reä ryh­mä jou­tui kovaan kyy­tiin, mut­ta kes­ti kun­nial­la. Kau­as­kan­toi­sim­mat pää­tök­set teh­dään sil­loin, kun on pak­ko sääs­tää, kos­ka sil­loin teh­dään aito­ja valin­to­ja – ja näh­dään, kenes­tä on ajat­te­le­maan johdonmukaisesti.

Kak­si vuot­ta perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä vähen­si edus­kun­ta­työn arvos­tus­ta sil­mis­sä­ni. Edus­kun­ta näyt­täy­tyi usein jar­ru­na, joka vai­keut­ti pää­tök­sen­te­koa ja yrit­ti pan­na puu­merk­kin­sä vähän kaik­keen niin, että lop­pu­tu­los muut­tui yleen­sä huo­nom­mak­si. Tämä on vähen­tä­nyt tar­moa­ni edus­kun­nas­sa puut­tua kaik­keen, sil­lä yleen­sä hal­li­tus on oikeas­sa enkä halua ahke­roi­da aina­kaan tuot­taak­se­ni hait­taa. Kun näin menet­te­lee, jää voi­mia puut­tua nii­hin asioi­hin, joi­hin tulee­kin puuttua.

Vih­reät läh­ti­vät kak­si viik­koa sit­ten hal­li­tuk­ses­ta jo toi­sen ker­ran ydin­voi­man takia. Moni on kysy­nyt minul­ta, oli­ko jär­keä läh­teä – minä kun vastustin­ hal­li­tuk­ses­ta läh­töä vuon­na 2002. Sanoin puo­lue­to­ve­reil­le­ni jo kol­me vuot­ta sit­ten, että täs­tä hal­li­tuk­ses­ta pitäi­si läh­teä mil­lä teko­syyl­lä tahan­sa. Kir­joi­tin täl­lä pals­tal­la kesä­kuus­sa, että maas­sa on ehkä sen his­to­rian huo­noin hal­li­tus. Poli­tiik­ka on jouk­kueur­hei­lua, ja sik­si olen tuke­nut hal­li­tus­ta niin kau­an, kun puo­lue on hal­li­tuk­ses­sa istunut.

Olen kovin huo­les­tu­nut, mitä täl­le maal­le on tapah­tu­nut ja tapah­tu­mas­sa. Talou­tem­me perus­ta mure­nee ja aika huu­taa saman­lai­sia voi­mak­kai­ta toi­mia, joil­la Lip­po­sen hal­li­tuk­set nos­ti­vat maan edel­li­ses­tä kuo­pas­ta. Olem­me kui­ten­kin menet­tä­neet kyvyn teh­dä pää­tök­siä. Sii­tä ei voi syyt­tää vain tätä hal­li­tus­ta. Saman­lai­set ongel­mat vai­va­si­vat hal­li­tuk­sia myös kah­del­la edel­li­sel­lä vaalikaudella.

Edel­tä­ji­ään huo­nom­mak­si tämän hal­li­tuk­sen tekee se, että ongel­mien pääs­tyä kasau­tu­maan tar­ve muu­tok­siin on suurempi.

Pää­tök­sen­teon vai­keu­teen tutus­tuin eri­tyi­ses­ti SATA-komi­teas­sa, jon­ka piti saat­taa maan sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä täl­le vuo­si­tu­han­nel­le. Komi­teas­sa oli aina­kin osal­la into pääl­lä ja halu teh­dä jotain his­to­rial­lis­ta. Suo­ma­lais­ta tapaa nou­dat­taen komi­tean enem­mis­tö kui­ten­kin koos­tui edus­val­vo­jis­ta, jot­ka kes­kit­tyi­vät vas­tus­ta­mi­seen. Työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen edus­ta­jat ovat suo­ra­nai­sia neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen mes­ta­rei­ta, jot­ka kaa­ta­vat kaik­ki uudis­tuk­set, jos ne eivät sovi nii­den ajat­te­lu­ta­paan. Ja nii­den ajat­te­lu­ta­pa on hyvin van­ha­kan­tai­nen. Kateu­del­la kat­soo Viroa, jos­sa van­hat rasit­teet eivät estä ennak­ko­luu­lot­to­mia ratkaisuja.

Pää­tök­siä odo­tel­taes­sa vai­keu­det ovat kasau­tu­neet ja ongel­mat kroo­nis­tu­neet. Olem­me hukan­neet aikaa ja huk­kaam­me nuo­ria ikäluokkia.

Kan­sas­sa ei ole vikaa. Meil­lä teh­tiin juu­ri iso elä­ke­rat­kai­su, eikä yhtään autoa pol­tet­tu kaduil­la. Suo­ma­lai­set hyväk­sy­vät vai­keat­kin rat­kai­sut, jos ne koe­taan rei­luik­si ja nii­den tar­peel­li­suus ymmär­re­tään. Polii­ti­kot pel­kää­vät kan­san tuo­mio­ta aivan lii­ak­si ja teke­vät sik­si vesi­tet­ty­jä pää­tök­siä, joi­den seu­rauk­sis­ta kan­san tuli­si­kin olla vihai­nen. Äänek­käim­mät kel­lok­kaat eivät ole kansa.

Minul­la on koko ajan ollut toi­nen jal­ka tut­ki­mus­maa­il­mas­sa. Monet ystä­vä­ni yli­opis­tol­ta ovat anta­neet ymmär­tää, ettei­vät arvos­ta poli­tiik­kaa ja polii­tik­ko­ja pät­kää­kään, kos­ka poliit­ti­nen argu­men­toin­ti on aina fals­kia ja koh­te­lee tosi­asioi­ta tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä.

Polii­ti­kot ovat pal­jon mai­net­taan parem­pia. Kos­ka rikos on jo van­hen­tu­nut, voin tun­nus­taa, että armei­ja-aika­na­ni kat­soin kor­teis­ta kol­men­kym­me­nen polii­ti­kon P‑arvon, eli tulok­sen intin palik­ka­tes­tis­sä. Nois­ta kol­mes­ta­kym­me­nes­tä 29 kuu­lui älyk­käim­pään kym­me­nyk­seen ja yksi toi­sek­si ylimpään.

Poli­tiik­ka on oma osaa­mi­sa­lu­een­sa. Edus­kun­taan on tul­lut joi­ta­kin vah­van yri­ty­su­ran teh­nei­tä teke­mään tois­ta uraa poli­tii­kas­sa. Hei­dän edus­kun­tau­ran­sa ei ole ollut mikään suu­ri menes­tys. Yri­ty­se­lä­män ajat­te­lu­ta­pa on lii­an suo­ra­vii­vai­nen ja yksiu­lot­tei­nen. Sen sijaan poli­tiik­ka voi­si ottaa oppia yri­tys­maa­il­man päätöksentekotavoista.

Jos polii­tik­kom­me ovat pää­osin kel­po väkeä, mik­si poli­tiik­ka on niin huo­noa ja aikaan­saa­ma­ton­ta? Huip­pu­ky­vyis­tä koos­tu­va jal­ka­pal­lo­jouk­kue­kin voi pela­ta huo­nos­ti, jos val­men­ta­ja valit­see vää­rän peli­ta­van. Poli­tii­kan peli­sään­nöis­sä on jotain vial­la, kun niin hyvis­tä kyvyis­tä saa­daan niin vähän irti.

Kan­sa näkee edus­kun­nas­ta tele­vi­sios­ta lähin­nä vain yhden minuu­tin puheen­vuo­roil­la käy­tä­vät kyse­ly­tun­nit. Aivan niin huo­noa ei kes­kus­te­lu edus­kun­nas­sa sen­tään ole.

Yksi syy poli­tii­kan huo­noon toi­min­taan on var­maan­kin sii­nä, että edus­kun­ta päät­tää vää­ris­tä asiois­ta, detal­jeis­ta eikä stra­te­giois­ta. Maan talou­den hor­jues­sa val­tio­va­rain­va­lio­kun­ta jär­jes­tää syk­syl­lä suu­ren kuu­le­mi­sen. Maa­kun­tien edus­ta­jat on kut­sut­tu ker­to­maan, mitä tie­hank­kei­ta heil­lä on sydä­mel­lään. Sehän se tär­kein asia onkin!

Vää­ris­tä asiois­ta vää­rin on maa­kun­tien edus­ta­jien kes­ki­näi­nen kau­pan­käyn­ti tie­ra­hois­ta, joka sivuut­taa surut­ta fak­toi­hin – esi­mer­kik­si lii­ken­ne­mää­riin – perus­tu­van val­mis­te­lun. Yleis­pe­ri­aat­teet kuu­lui­si­vat edus­kun­nal­le, eivät yksit­täi­set tien­pät­kät. Niis­tä pitäi­si päät­tää maakunnissa.

Jot­ta demo­kra­tia alkai­si toi­mi tulok­sel­li­ses­ti, polii­tik­ko­jen on alet­ta­va päät­tää oikeis­ta asiois­ta nyky­ai­kai­sia mene­tel­miä käyt­täen. Demo­kraat­ti­set ins­ti­tuu­tiom­me ovat yli sata vuo­ta van­ho­ja. Sii­nä välis­sä maa­il­ma on muut­tu­nut pal­jon. Kan­san­val­lan käy­tän­nöt pitäi­si siir­tää nykyaikaan.

 

= = =

Tar­koi­tuk­se­ni on ruo­tia näi­tä asioi­ta tar­kem­min kir­jas­sa “Jää­hy­väi­set edus­kun­nal­le” (työ­ni­mi), joka ilmes­ty­nee ensi keväänä.

116 vastausta artikkeliin “Ero eduskunnasta”

  1. Samaa miel­tä, että ei detal­jeis­ta pitäi­si päät­tää edus­kun­nas­sa, ei tien­pät­kis­tä eikä ydin­voi­ma­lois­ta. Sehän on jo vas­toin val­lan kol­mi­ja­koa. Toi­saal­ta se varaus perus­tei­siin, että lii­ken­ne­mää­rät mit­taa­vat men­nei­syyt­tä, eivät tule­vai­suut­ta, ja his­to­ria osoit­taa rau­ta­tei­den ja tei­den mer­ki­tyk­sen kehi­tyk­sel­le, ne ovat usein men­neet kehi­tyk­sen edel­lä, eivät reaktioina.

  2. Ymmär­rän hyvin pää­tök­se­si ja var­sin­kin perus­te­lut sil­le. Suo­mi on todel­la­kin huo­nos­sa jamas­sa ja suo­met­tu­nut ennä­tyk­sel­li­sen alas poliit­ti­ses­ti. Sil­ti­kään en soi­si hyvien, koke­nei­den ja fik­su­jen ihmis­ten jät­tä­vän eduskuntaa(kaan), kos­ka nyt jos mil­loin­kaan tar­vi­taan lihak­sia lait­ta­maan maan asiat kun­toon! Jos nyt hyl­käät tämän uppoa­van lai­van, voi sil­lä olla var­sin lamaut­ta­va vai­ku­tus ja enti­ses­tään pahen­taa asioi­ta. Vaik­ka ylei­ses­ti väi­te­tään ettei sota ygtä mies­tä kai­paa, roh­ke­nen aset­tua vas­tak­kain tuon väit­teen kans­sa. Älyk­käät, myö­tä­tun­toi­set ja omaa etua tavoit­te­le­mat­to­mat polii­ti­kot ovat katoa­va luon­non­va­ra, sit­tä todis­tee­na vaik­ka­pa nykyi­nen hal­li­tus. Vaik­ken ole mis­sään ase­mas­sa esit­tä­mään min­kään­lai­sia pyyn­tö­jä tai vas­ti­muk­sia, esit­täi­sin sil­ti toi­vee­ni että jat­kai­sit vie­lä Arka­dian­mäel­lä tois­tai­sek­si, sil­lä tule­vai­suus näyt­tää tar­peek­si syn­käl­tä jo muutenkin!

  3. Vil­pit­tö­män tun­tui­nen tili­tys polii­ti­kol­ta, joka on oikeas­taan ollut epä­po­lii­tik­ko. Tai jär­ki­po­lii­tik­ko, miten vaan.
    Oli­si muka­va kuul­la Soi­nin­vaa­ran mie­li­pi­de sii­tä, onko median jat­ku­vas­ti ten­den­soi­tu­va ja pin­nal­lis­tu­va poli­tii­kan rapor­toin­ti syy vai seuraus?

    Itse roh­ke­ni­sin pitää median epä-älyl­lis­tä, taus­ta­työl­tään usein keh­noa ja omia käsi­tyk­siä tyr­kyt­tä­vää poliit­tis­ta jour­na­lis­mia mer­kit­tä­vä­nä syy­nä poli­tii­kan arvos­tuk­sen koke­maan liudentumiseen.

    Toki polii­tik­koi­hin on mah­tu­nut ja mah­tuu kai­ken­lais­ta sukan­ku­lut­ta­jaa… . Kuten suo­ma­lai­siin keskimäärin.

  4. Niin siis mikä ihmeen ero? Edus­ta­ja­kausi täs­sä kai on päät­ty­mäs­sä. Yksi ongel­ma suo­ma­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä on, että kan­san­edus­ta­jat ja minis­te­rit pitä­vät edus­ta­jan­toin­ta ammat­ti­naan. Ei se ole ammat­ti, vaan vaa­leil­la valit­ta­va luot­ta­mus­teh­tä­vä, polii­tik­ko­na ole­mi­nen taas on.

  5. Ode osuu oike­aan. Olen Oden aika­lai­nen ja kat­so­nut asioi­ta koko ajan jul­ki­sen puo­len työn­te­ki­jän vink­ke­lis­tä. Suu­ret ja pie­net asiat ovat sot­keen­tu­neet. Samoin ovat sot­keen­tu­neet vir­ka­mies­ten, val­mis­te­li­joi­den, toteut­ta­jien ja polii­tik­ko­jen roo­lit kes­ke­nään. Seu­raa­va uhka on, että sote­uu­dis­tus vesi­te­tään oikein kun­nol­la. Uhkaa­via merk­ke­jä on ilmas­sa, kun tämä jär­jes­tä­mis­la­kie­si­tys on ilmei­ses­ti sit­ten lii­an löy­hä. Van­ho­jen ase­mien puo­lus­ta­jil­le se antaa ehkä lii­kaa mah­dol­li­suuk­sia. Poh­din omas­sa blo­gis­sa­ni jul­ke­aa hal­lin­toa ja itsek­käi­tä vir­ka­mie­hiä prof. Wiber­gin pamfle­tin poh­jal­ta. En nyt ihan innos­tu­nut Wiber­gin­kään aja­tuk­sis­ta kaik­ki­nen­sa. ks. http:/ollintuumailut.blogspot.fi.

  6. Osmo, pys­tyt­kö selit­tä­mään, mik­si Lip­po­sen hal­li­tuk­sen aika­na kyet­tiin teke­mään kipeät pää­tök­set ja nyt ei? Lip­po­sen hal­li­tuk­sen sääs­töt sosi­aa­li­tur­vas­sa ja ter­vey­den­huol­los­sa mah­dol­lis­ti­vat uuden nousun ja sosi­aa­li­tur­van sekä ter­vey­den­huol­lon uudel­leen rakentamisen. 

    Muil­la sääs­töil­lä­hän ei todel­li­suu­des­sa ole mer­ki­tys­tä koko­nai­suu­des­sa, kos­ka yhteis­kun­nan menois­ta yli 70% on sosi­aa­li ja ter­veys­me­no­ja. Ihmi­sil­lä vain mene­vät isot ja pie­net sum­mat hel­pos­ti sekai­sin. SATA-komi­tel­la oli­si ollut tilaus­ta, mut­ta se ei älyn­nyt teh­dä suun­ni­tel­maan­sa rahoi­tus­ke­hyk­sil­le ‑15% ja ‑30% nykyisestä.

    Nyky­ti­lan­net­ta kat­se­len kau­hul­la. Itke­tään esi­mer­kik­si Raja­var­tio­ai­tok­sen 1,8M€:a, jol­la ei ole täs­sä kon­kurs­sis­sa mitään mer­ki­tys­tä. Vain STM:n saat­ta­mi­nen kuriin pelas­taa maan.

  7. Miten Osmo mää­rit­te­lit par­haa­seen kym­me­nyk­seen kuu­lu­mi­sen p‑testin perus­teel­la? Sai­ko 29/30 polii­tik­koa par­haan p‑arvon 9?

    Jos näin on, niin se on hyvä suo­ri­tus. P‑arvolla 9 pää­see nimit­täin ko. tes­tis­sä älyk­käim­män 4 % jouk­koon, ei 10 % joukkoon.

    Itse en usko polii­tik­ko­jen pääs­seen tuol­lai­seen lähes­men­sa­lai­seen tasoon noin laa­jal­ti, ihan jo sik­si­kin että kovin har­va minis­te­ri (=hyväk­si havait­tu polii­tik­ko) on edes kir­joit­ta­nut itsen­sä yli­op­pi­laak­si kes­ki­mää­räis­tä parem­min arvo­sa­noin. Enem­män tun­tuu ole­van näi­tä luben­ter-tyyp­pe­jä kuto­sen matikannumeroilla.

  8. Kyl­lä tämä pää­te­kök­sen­te­ko­ky­vyn romah­ta­mi­sen perus­syy on meil­le kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen myö­tä ran­tau­tu­nut hyvin moni­syi­nen kor­rup­tio. Asioi­ta ei edes yri­te­tä kat­so­ta jär­ki­pe­räi­ses­ti, vaan ainoas­taan sil­tä mil­tä ne näyt­tä­vät oman pie­nen int­res­si­pii­rin kan­nal­ta. Jos omat talou­del­li­set edut ovat uhat­tu­na, niin pää­tök­sen­teon voi hel­pos­ti estää. Ilmei­ses­ti se aika on lopul­li­ses­ti ohi, jos­sa pää­tök­sen­te­koa ohja­si yhteis­kun­nan kokonaisetu.

  9. Paluuviite: Poliittiset broilerit
  10. Talou­tem­me perus­ta mure­nee ja aika huu­taa saman­lai­sia voi­mak­kai­ta toi­mia, joil­la Lip­po­sen hal­li­tuk­set nos­ti­vat maan edel­li­ses­tä kuopasta.”

    Edel­li­ses­tä kuo­pas­ta mei­dät nos­ti­vat lähin­nä työ­tä pel­kää­mät­tö­mät diplo­mi-insi­nöö­rit Nokial­ta ja vien­ti­sek­to­ril­ta. Toki edus­kun­nan pää­tök­set oli­vat myös tar­peel­li­sia sii­hen tilanteeseen.

    Täl­lä ker­taa tilan­ne on eri­lai­nen. Minä esi­mer­kik­si suo­raan sanot­tu­na pel­kään kan­san­edus­ta­jia ja edus­tus­jy­rää­jiä. Tur­ha odot­taa että oli­sin hei­dän kaa­vai­le­mis­sa tal­kois­sa hei­dän etu­jen­sa opti­maa­li­sek­si aja­mi­sek­si muka­na. Todel­li­ses­sa maa­il­mas­sa vau­raus kui­ten­kin syn­tyy tuot­ta­van työn teke­mi­ses­tä eikä edustusveivailuista.

    Sii­nä onkin mil­jar­dien euro­jen ongel­ma puo­lueil­le ja eri­tyyp­pi­sil­le etu­ryh­mil­le: viel­lä­kö saat­te mas­sat vedä­tyk­siin­ne mukaan? Jos ette niin käy­pi kylmät.

  11. Ikä­vä ettet enää ase­tu ehdol­le sil­lä näke­myk­se­si on ollut aina arvo­kas ja vil­pi­tön. Me tar­vit­sem­me edis­tys­mie­li­siä hen­kiä ay-väen, maa­kun­ta­muu­rin ja arvot­to­mien lob­ba­rei­den vas­ta­pai­nok­si. Eikä sii­hen tar­vi­ta sen suu­rem­paa ideo­lo­gi­aa kuin perus­ar­vo­jen: vapaus, yhden­ver­tai­suus ja tasa-arvo, kun­nioit­ta­mi­nen sekä rea­lis­mi niuk­ko­jen resurs­sien pit­kän ajan käy­tön suhteen.

  12. Yri­ty­se­lä­män ajat­te­lu­ta­pa on lii­an suo­ra­vii­vai­nen ja yksiu­lot­tei­nen. Sen sijaan poli­tiik­ka voi­si ottaa oppia yri­tys­maa­il­man päätöksentekotavoista.”
    Suo­men Tasa­val­lan raken­ne ei ole 300 tuhat­ta yri­tys­tä jos­sa suu­rim­mat ensin. 

    Suo­mi on mark­ki­na­ta­lous ja yri­tys on mark­ki­noi­den toi­nen osa­puo­li. Polii­tik­ko­jen vas­tuul­la pitäi­si olla mark­ki­nat eikä yritykset

    Nyky­hal­li­tuk­sen ja kah­den edel­li­sen yhtei­nen omi­nai­suus on fanaat­ti­nen uus­li­be­ra­lis­mi Kokoo­muk­ses­sa. Fanaa­tik­ko­ja on ollut estä­mäs­sä päte­vät polii­ti­kot, joten koh­ta 8 vuot­ta on ollut pattitilanne.

    Täl­lai­sel­ta asiat näyt­tä­vät poli­tii­kan har­ras­ta­jal­le median perusteella.

  13. Ammat­ti­po­lii­tik­ko­jen jar­jes­tys on oma etu — oman kup­pi­kun­nan etu — isan­maan etu. Esi­merk­ki on Katainen.

  14. Monet ystä­vä­ni yli­opis­tol­ta ovat anta­neet ymmär­tää, ettei­vät arvos­ta poli­tiik­kaa ja polii­tik­ko­ja pät­kää­kään, kos­ka poliit­ti­nen argu­men­toin­ti on aina fals­kia ja koh­te­lee tosi­asioi­ta tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä.”

    Tie­don tuot­ta­mi­seen, sel­vit­tä­mi­seen ja teoik­si muut­ta­mi­seen voi­si toi­vo­aan lait­taa juu­ri nyt. Miksi?

    Minus­ta mai­nit­tu pro­ses­si on toi­mi­nut aika huonosti. 

    Yli­opis­tot, joo, ne tuo­ta­vat huu­haan ohel­la objek­tii­vis­ta tie­toa. Mut­ta har­voin yli­opis­ton tie­to muut­tuu teoiksi. 

    Perin­tei­nen media asen­teel­li­ses­ti mukai­lee joi­ta­kin ylei­siä käsi­tyk­siä ja hyl­kää toi­set. No, vii­des val­tio­mah­ti on riip­pu­vai­nen tilaa­jis­taan — tai nyky­ään yhä enem­män klikkaajista.

    Polii­ti­kot ovat riip­pu­vai­sia äänes­tä­jis­tä ja eten­kin mar­gi­naa­li­ää­nes­tä­jis­tä, rahoit­ta­jis­ta sekä ver­kos­tois­taan, joten totuus on usein tosi­aan tarkoituksenmukaisuuskysymys.

    Viran­omai­sil­ta ei edes kuu­lu odot­taa objek­tii­vis­ta tie­toa, sil­lä nii­den ole­te­taan aja­van oman sek­to­rin­sa asi­aa. Sen ne teke­vät usein kon­ser­va­tii­vis­ten ole­tus­ten ja har­ho­jen tai jos­kus muo­dik­kaan hypen vallassa.

    Rahan val­ta tuot­taa yleen­sä rehel­lis­tä tie­toa ja reh­tiä toi­min­taa sidos­ryh­mien­sä suun­taan, mut­ta suh­mu­roi muis­ta asiois­ta kabineteissa.

    Uusi tie­don tuot­ta­ja, levit­tä­jä ja toi­meen­pa­ni­ja on kui­ten­kin astu­nut peli­ken­täl­le: ihmi­set. Näin pää­si tapah­tu­maan tie­tys­ti netin ja sosi­aa­li­sen median syn­nyn myötä. 

    Monel­la on kiel­tei­nen kuva “kan­sas­ta” täs­sä roo­lis­saan mm. somen meuh­kaa­mi­sen, nimi­merk­ki­kir­joit­te­lun ja jul­kai­su­kyn­nyk­sen puut­tu­mi­sen takia. Toi­saal­ta ja oikeas­ti netis­sä on pal­jon, pal­jon enem­män asial­lis­ta puhet­ta kuin typeryyttä.

    Kuten Tar­ja Tuju­nen juu­ri telk­ka­ris­sa tote­si, eläm­me mur­rok­ses­sa. Ihmi­set asu­tu­vat kes­ki­öön ja alka­vat kaa­taa van­ho­ja totuuk­sia tiel­tään, jos koke­vat ne fals­keik­si. Kan­sa­lais­aloit­teet ovat täs­tä esi­merk­ki tai aina­kin pon­nis­tus oike­aan suuntaan.

    Uusi tie­to ei jää puheen tasol­le vaan muut­tuu toi­min­nak­si. Esi­mer­kik­si jaka­mis­ta­lous, joka siis tapah­tuu lähes aina netis­sä, on maa­il­mal­la jo mil­jar­di­bis­nes­tä. Syn­tyy uusia valuut­to­ja, jot­ka eivät ole val­tioi­den val­von­nas­sa. Edel­lä­kä­vi­jät ohit­ta­vat muu­ten­kin jul­ki­sen val­lan ja luo­vat uusia käy­tän­tö­jä, joi­den ainoa “totuus­kri­tee­ri” on toi­mi­vuus. Muut seu­raa­vat peräs­sä, jos niin on hyvä.

    Vink­ki­ni, jos etsii kon­teks­tia uudel­le suunnalle.

  15. Soi­nin­vaa­ra koros­taa lii­ak­si Lip­po­sen hal­li­tuk­sen ansioita. 

    … Lip­po­sen hal­li­tuk­set nos­ti­vat maan edel­li­ses­tä kuopasta”.

    Suo­men nousu oli alka­nut jo mar­kan kel­lut­ta­mi­ses­ta v. 1992. Kun Lip­po­sen 1. hal­li­tus astui val­taan kas­vu oli 5–6 % luokkaa.

    http://www.findikaattori.fi/fi/3

  16. Tiet­tyä evi­dens­diä nyky­me­dian sur­keu­den tilas­ta antaa se, että se nie­lai­si täkyn intin P‑testin tulos­ten kat­so­mi­ses­ta ykkös-uuti­sek­si. Pis­teet sopu­leil­le kui­ten­kin laa­tu-blo­gin seuraamisesta😃

  17. Ero on vali­tet­ta­va asia var­sin­kin noil­la perustein.
    Toi­saal­ta ymmär­rän oikein hyvin tur­hau­tu­mi­sen kos­ka itse­kin äänes­tä­jä­nä olen havain­nut ihan samat asiat.

    Edun­val­von­ta ja oma etu on ensim­mäi­se­nä. Maa on vain kuin vaik­ka futis jouk­kue. Yhteis­pe­li rat­kai­see eikä tämä maa ole kos­kaan futik­ses­sa pärjännytkään.

    Sik­si en oikein usko että ongel­maa vie­lä­kään taju­taan. Tar­vi­taan ulko­puo­li­nen, toi­vot­ta­vas­ti luot­to­luo­kit­ta­ja eikä pahempi.

  18. 1. Et sinä edus­kun­nas­ta eroa vaan jäät pois vaa­leis­ta. Ei kan­na­ta suurennella.

    2. Olet itse ollut kan­san­edus­ta­ja pit­kään ja vai­ku­tus­val­tai­sis­sa teh­tä­vis­sä. Rui­kut­ta­mi­nen ei auta vaan pitäi­si teh­dä jotain. Tai oli­si pitä­nyt teh­dä, kun oli vie­lä vaikutusvaltaa.

    3. Lip­pos­ta minä­kin kai­paan takai­sin. Sii­nä oli val­tio­mies. Stup­pi ja kump­pa­nit ovat ole­mat­to­mia näper­te­li­jöi­tä hänen rin­nal­laan. Mut­ta kan­sa­han edus­ta­jan­sa valit­see, min­käs teet. Irvis­te­le­vä, rikas ja herk­kä­hi­piäi­nen Twit­ter-por­va­ri on suo­sios­sa, joten kan­sa saa tah­to­maan­sa poli­tiik­kaa ja suo­hon mennään.

  19. Osmo, olet arvos­te­tuim­pia vih­rei­tä polii­tik­ko­jam­me. Ja olet suu­rim­mak­si osak­si oikeas­sa. Haluai­sin toki muis­tut­taa, että Lip­po­sen hal­li­tuk­set vain niit­ti­vät hyvän kas­vun hedel­mää. Todel­li­sen kor­jaa­mi­sen ja nos­ton ylös kuo­pas­ta teki Ahon hal­li­tus. Taas­kin näyt­tää sil­tä että kun talous uhkaa kaa­tua niin kes­kus­tan kan­na­tus nousee. Ahon hal­li­tus teki ne vai­keat pää­tök­set jot­ka tuho­aa poliit­ti­sia uria. Enää ei löy­dy Suo­mes­ta nii­tä val­tio­mie­hiä jot­ka poli­tiik­kaan kat­so­mat­ta teke­vät ne pää­tök­set jot­ka tar­vii tehdä.

    Van­ha sanan­las­ku­han on että ongel­mis­sa huu­de­taan kes­kus­taa apuun.

  20. On toki har­mi, ettet enää ase­tu ehdol­le. Uskon kui­ten­kin, että tämä blo­gi vas­taa aina­kin yhtä pik­ku­puo­lu­een eduskuntaryhmää.

    Vir­ka­mie­het ovat pää­sään­töi­ses­ti aika vii­sai­ta — kun­han eivät käy­tä koko efort­ti­aan oman hal­lin­to­kun­nan puolustamiseen.

    Polii­ti­kot­kin ovat pää­sään­töi­ses­ti vii­sai­ta, mut­ta val­las­sa pysy­mi­nen näyt­tää vaa­ti­van eri­tyi­ses­ti liik­ku­vien äänes­tä­jien miel­lyt­tä­mis­tä. Ja nii­tä miel­ly­te­tään lyhyt­nä­köi­sil­lä lupauk­sil­la. Eri­tyi­ses­ti on har­mit­ta­nut se, että dema­rit ovat jo monis­sa vaa­leis­sa men­neet möläyt­tä­mään jon­kun vaa­li­tak­ti­sen lupauk­sen joka on sit­ten kah­lin­nut vaih­toeh­to­ja ihan hemmetisti.

    Toi­saal­ta: kokoo­mus on voit­ta­nut vaa­lit toi­sen­sa perään ja maan tilan­ne on huo­non­tu­nut SAMAAN AIKAAN ihan dra­maat­ti­ses­ti. Eli onko tämän maan ihmi­set ihan tyh­miä: kokoo­muk­sen vika­han se on ensi sijassa.

    Uudis­tuk­sia syn­tyy vain kata­stro­fien kaut­ta: oli­ko­han tämä hal­li­sus nyt sel­lai­nen, vai­ko vas­ta seuraava?

    Tou­ko Mettinen
    P‑arvo 9

  21. OS: “sil­lä yleen­sä hal­li­tus on oikeassa”

    Haluat­ko ava­ta tätä hieman?

  22. Minus­ta Lip­po­nen on yliar­vos­tet­tu. Suo­men talou­del­li­nen nousu pedat­tiin jo sii­nä vai­hees­sa, kun mark­ka pis­tet­tiin kel­lu­maan. Vien­ti (ml. Nokia) veti sen seu­rauk­se­na hyvin hänen pääministeriaikanaan. 

    Mitä muu­ta mer­kit­tä­vää Lip­po­nen teki kuin integroi Suo­men tiu­kas­ti de-fac­to liit­to­val­tioon? Eten­kin euroon liit­ty­mi­nen vähen­si suo­ma­lais­ten polii­tik­ko­jen mah­dol­li­suut­ta teh­dä omaa talous­po­li­tiik­kaa, mikä on ollut eri­tyi­sen hai­tal­lis­ta meneil­lään ole­van taantuman/laman aika­na. EU:n pak­ko­pai­ta lie­nee mer­kit­tä­vä syy sii­hen­kin, että eräs Osmo Soi­nin­vaa­ra pis­tää pil­lit pussiin.

  23. Jo:
    …Tar­vi­taan ulko­puo­li­nen, toi­vot­ta­vas­ti luot­to­luo­kit­ta­ja eikä pahempi.

    Kaik­kein kes­kei­sin asia seu­raa­val­le hal­li­tus­kau­del­le oli­si STM:m saa­mi­nen jon­kin­lai­seen jär­jes­tyk­seen. Viih­de­uu­ti­set STARA uuti­soi (5.10.2014) asioi­ta, joi­den pitäi­si olla HS:n etusi­vul­la. Suo­mes­ta teh­dään kovaa vauh­tia entis­tä pahem­paa holhousyhteiskuntaa: 

    …Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön hal­li­tus­neu­vos Ismo Tuo­mi­nen nimit­täin halu­aa, että kulut­ta­jat eivät enää jat­kos­sa voi­si jakaa esi­mer­kik­si pani­moi­den ja ravin­to­loi­den mate­ri­aa­lia sosi­aa­li­ses­sa medias­sa. Täs­tä syys­tä Tuo­mi­nen on ollut yhtey­des­sä Face­boo­kiin ja ker­to­nut Suo­men laki­muu­tok­ses­ta, joka hänen mukaan­sa edel­lyt­tää Face­boo­kil­ta JAA-toi­min­non pois­ta­mis­ta mai­nit­tu­jen yri­tys­ten Facebook-sivuilta.”

    Jos kan­san­edus­ta­jan työ ei ole pal­kit­se­vaa, niin jotain on pahas­ti vial­la myös medias­sa, kun tuon luo­kan uuti­set eivät ole pää­uu­tis­lä­he­tyk­sis­sä. Kyse on ihan sii­tä samas­ta asias­ta, mis­tä hong kon­gi­lai­set juu­ri tais­te­le­vat kaduil­la, sananvapaudesta.

    Olen useam­paan ker­taan sano­nut, että STM tulee pilk­koa. Sen aiheut­ta­ma vahin­ko suo­ma­lai­sel­le yhteis­kun­nal­le on lii­an suu­ri kestettäväksi.

  24. Sää­li, että olet päät­tä­nyt lopet­taa poli­ti­koin­nin aina­kin Edus­kun­nan tasol­la. Olet aina­kin minun mie­les­tä­ni ainoa vih­reä polii­tik­ko, jol­la on jotain aja­tuk­sia parem­mas­ta Suo­mes­ta ja jon­ka aja­tuk­sil­le voin myön­tää nyökytteleväni. 

    Suo­mi on todel­la­kin vai­keas­sa tilan­tees­sa ja vie­lä­pä sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa, jos­sa hal­li­tus on eit­tä­mät­tä ken­ties Suo­men his­to­rian huo­noin. Koko Kataisen/Stubbin hal­li­tus pikem­min­kin herät­tää kysy­myk­siä kuin antaa vas­tauk­sia tilan­tees­sa, jos­sa tar­vi­sim­me todel­la kipei­tä toi­mia jul­ki­sen talou­den kor­jaa­mi­sek­si. Voi­daan myös kysyä, että onko kaik­ki val­ta hal­li­tuk­sel­la, kun maas­sa on lähes kaik­kea vas­tus­ta­va Ay-lii­ke ja toi­sel­la puo­lel­la EK.

    Toi­saal­ta nyt täy­tyy myös muis­taa, että tämä kol­men hal­li­tuk­sen aiheut­ta­ma las­ku on erään­ty­mäs­sä ja seu­raa­van hal­li­tuk­sen on oikeas­ti aika kää­riä hihat. Se tar­koit­taa väis­tä­mä­tön­tä jul­ki­sen sek­to­rin selät­tä­mis­tä (joko palk­ko­jen las­ku tai ulos) ja sosi­aa­lie­tuuk­sien rajaa­mis­ta tai muu­ten Suo­mel­le ei kun­nian kuk­ko lau­la. Sosi­aa­lie­tuu­det tai­si­vat muis­taak­se­ni syö­dä puo­let jul­ki­sis­ta menois­ta, joten jos haluam­me sel­vi­tä täs­tä kan­sa­kun­ta­na, on mei­dän lei­kat­ta­va siel­tä, mis­sä menot ovat suu­rim­mat. Se tie­tää todel­la kipei­tä rat­kai­su­ja ja aina­kin minä toi­von, että seu­raa­va hal­li­tus sii­hen kyke­nee, jos­kin epäi­len sitä vahvasti.

  25. Kyl­lä­pä Soi­nin­vaa­ran argu­men­toin­ti on hep­pois­ta ja omahyväistä.
    1. Suo­men etu­ri­vin poli­tii­kas­ta on hyvin vai­kea löy­tää ketään, joka oli­si voi­nut pääs­tä omil­la kyvyil­lään samaan suh­teel­li­seen ase­maan tut­ki­muk­ses­sa tai lii­ke-elä­mäs­sä. Soi­nin­vaa­ra ei ole itse täs­sä suh­tees­sa poik­keus. Poli­tiik­ka nyt vain on hel­poin tie kun­nian­hi­moi­sil­le ja huo­mion­ki­peil­le keskinkertaisuuksille.

    2. Ver­taus futis­jouk­kue­seen on täs­sä heik­ko. Poli­tii­kas­sa­han polii­ti­kot itse valit­se­vat omat joh­ta­jan­sa ja he voi­vat syyt­tää vain itse­ään huo­nois­ta joh­ta­jis­ta. Futis­jouk­ku­eel­la (ja yri­tyk­sil­lä­kin) on tie­tys­ti myös sel­keät mit­ta­rit onnis­tu­mi­sel­le. Mitä jos hal­li­tuk­sel­le­kin ase­tet­tai­siin yksi­se­lit­tei­set onnis­tu­mis­mit­ta­rit: vaik­ka­pa talous­kas­vu, vel­ka ja työl­li­syy­den muu­tos suh­tees­sa Ruotsiin? 

    3. Mik­si ammat­ti­jär­jes­töil­lä ja muil­la jar­ru­mie­hil­lä on Suo­mes­sa niin suu­ri val­ta ja miten sen val­lan voi­si heil­tä siir­tää vii­saam­piin käsiiin? Tähän Soi­nin­vaa­ra ei halua tai osaa ottaa kan­taa. Jos jul­kis­ta val­taa käy­te­tään pahas­ti vää­rin eikä ole parem­pia­kaan jul­ki­sen val­lan käyt­tä­jiä, eikö ainoa vaih­toeh­to oli­si vähen­tää jul­ki­sen val­lan käyt­töä ja siir­tää val­ta yksi­löil­le ja yri­tyk­sil­le? Tämä rat­kai­su ei tie­ten­kään miel­ly­tä ketään polii­tik­koa (kos­ka heil­lä oli­si vähem­män val­taa ja sitä kaut­ta etujakin).

    4. Mik­sei kan­sas­sa ole mitään vikaa? Mehän olem­me nämä poli­tii­kot valin­neet ja tämän sys­tee­min hyväk­sy­neet? Luo­vut­ta­vat­ko jar­ru­mie­het ja edun­val­vo­jat val­tan­sa kan­sal­le, joka ei oikein vali­ta eikä pol­ta autoja?

  26. Odel­ta on kuul­tu sen ver­ran sosio­bio­lo­gi­sia näke­myk­siä, että kog­ni­tii­vi­nen dis­so­nans­si­kin on voi­nut olla jo liikaa.

    Muu­ten: Ennen wan­haan kor­kei­siin teh­tä­viin oli varal­li­suus­vaa­ti­mus. Tämä voi­si olla ihan perus­tel­tua­kin. Ei tuli­si fan­tas­ti­ses­ti myy­tyä koko maa­ta jon­kin rupi­sen komis­saa­rin­pai­kan takia.

  27. Läh­tö­si jäl­keen vih­reil­lä onkin enää vain yksi fik­su edus­ta­ja edus­kun­nas­sa, Haavisto

  28. Kal­le: Osmo, pys­tyt­kö selit­tä­mään, mik­si Lip­po­sen hal­li­tuk­sen aika­na kyet­tiin teke­mään kipeät pää­tök­set ja nyt ei? Lip­po­sen hal­li­tuk­sen sääs­töt sosi­aa­li­tur­vas­sa ja ter­vey­den­huol­los­sa mah­dol­lis­ti­vat uuden nousun ja sosi­aa­li­tur­van sekä ter­vey­den­huol­lon uudel­leen rakentamisen.

    Kos­ka dema­rit eivät ole sii­tä vie­lä­kään toi­pu­neet, vaik­ka sii­tä on jo aikaa. Sitä ennen Kokoo­muk­sen poli­tii­kas­ta otti tak­kiin Kes­kus­ta ja per­sut eivät ilmei­ses­ti­kään tuo­hon leik­kiin läh­de mukaan.

    Kun oikeis­to­lai­set kei­not eivät näyt­täi­si ole­van poliit­ti­ses­ti mah­dol­li­sia, kan­nat­tai­si­ko­han läh­teä roh­keas­ti toteut­ta­maan vasem­mis­to­lais­ta poli­tiik­kaa? Sii­hen sen­tään löy­tyi­si tukea laa­jem­mal­ta rin­ta­mal­ta. Otet­tai­siin vaik­ka tavoit­teek­si täys­työl­li­syys, mak­soi mitä mak­soi. Suu­ri­tu­loi­set suut­tui­si­vat, mut­ta talous sen­tään pyörisi.

    Vai nit­ku­tel­laan­ko täs­sä edel­leen näi­tä samo­ja tee­se­jä, kun­nes jos­sain vai­hees­sa kur­jis­tu­nees­sa Suo­mes­sa vii­mein­kin herä­tään sii­hen, ettei Suo­mi yksin­ker­tai­ses­ti voi pär­jä­tä vero­kil­pai­lus­sa ja ettei talout­ta supis­ta­mal­la edel­leen­kään ollut mah­dol­lis­ta teh­dä mie­lek­käi­tä säästöjä?

  29. ano­nyy­mi: Sitä ennen Kokoo­muk­sen poli­tii­kas­ta otti tak­kiin Keskusta

    Sen jäl­keen” piti siis sanomani.

  30. Vai­kea ver­ra­ta kol­mea vii­me hal­li­tus­ta keskenään. 

    Kauim­mai­sel­la hal­li­tuk­sel­la isot raken­neon­gel­mat alkoi­vat nous­ta esiin, mut­ta kos­ka ei ollut pak­ko teh­dä vai­kei­ta niin ei teh­ty. Ei halut­tu riis­tä­jän, leik­kaa­jan ja veron­ko­rot­to­jan mai­net­ta kan­san sil­mis­sä ään­ten menet­tä­mi­sen pelossa.

    Edel­li­sen hal­li­tuk­sen koh­dal­la ongel­mat jo tie­det­tiin ja tun­nus­tet­tiin, mut­ta asioi­ta ei saa­tu maa­liin, ei edes lähel­le. Oli myös help­poa taas siir­tää kipeät ja aikaa vie­vät asiat jat­ka­jan syliin.

    Nyky­hal­li­tuk­sen on sit­ten oikeas­ti pak­ko teh­dä jotain. Asiat on niin hei­kos­ti, ettei ole vaih­toeh­toa. Tai teke­mät­tö­myys on toki vaih­toeh­to, mut­ta kan­san­kin sil­mis­sä jo huo­nom­pi. Suu­ri osa vai­keis­ta raken­ne­rat­kai­suis­ta on sil­ti­kin pöy­däl­lä. Jotain on saa­tu aikaan, mutat aivan lii­an vähän.

    Kuka näis­tä kol­mes­ta on nyt sit­ten huonoin?

  31. Us blo­kis­ta lai­naan tähän täy­sin sovel­tu­van kir­joi­tuk­se­ni, “hukat­tu johtajuus”:

    On hyvin surul­lis­ta seu­ra­ta yhteis­kun­tam­me onne­ton­ta tilaa. Pal­jon puhet­ta, vähän vil­lo­ja. Sel­kä­ran­kai­nen, isän­maal­li­nen vas­tuul­li­suus ei ennen­kään vaa­ti­nut täl­lais­ta mää­rää tyh­jän puhu­mis­ta kuin nyt mm. hal­li­tuk­sem­me tahol­ta. Asiat vaan hoi­tui­vat, toi­mek­si pan­tiin koko ajan ja seu­rat­ta­va­na oli kasa­päin eri­lai­sia pyr­ki­myk­siä joh­taa ja selät­tää mil­loin mitä­kin ongelmaa.

    Vii­mei­sin voi­main­pon­nis­tus oli pari­val­jak­ko Esko Ahon ja Iiro Vii­na­sen näy­tös joh­taa kan­sa läpi hel­ve­tin­moi­sen tuli­myrs­kyn joka raa­te­li kan­saa, yrit­tä­jyyt­tä ja talout­ta niin sisäl­tä kuin ulkoa­kin päin. Nos­tan heil­le edel­leen­kin hat­tua kyvys­tään kai­vaa oikea toi­me­liai­suus esil­le välil­lä sel­kä­ran­kai­sel­la, välil­lä peh­meäm­mäl­lä tavalla.

    Toki vii­me aiko­jen paras koa­lii­tio yli­voi­mai­ses­ti oli Van­ha­sen I ja II hal­li­tus. Sen pide­tym­pää hal­li­tus­ta empä juu­ri muis­ta. Kan­san suo­sio ja yhteis­hen­ki heit­ti saman ryh­män toi­sel­le hal­li­tus­kau­del­le näke­mät­tö­män suo­sion har­jal­la. Löy­tyi­hän ne voi­mat sit­ten vii­mein­kin, jot­ka otti­vat pi.…lupoliisin sta­tuk­sel­la työk­seen kam­me­ta Van­ha­nen huit­sin neva­daan. Tai­si sii­nä pesu­ve­den muka­na lent­tä yksi ammat­ti­mai­sin ulko­mi­nis­te­ri­kin, erot­ta­jan huo­nos­ti näy­te­tel­ty­jen itkun tirauk­sien saattelemana.

    Nyt kun suur­ten ikä­luok­kien tahto‑, tai­to­ti­la sekä armo­ton koke­mus on siir­ty­mäs­sä lepää­mään ja ansai­tul­le eläk­keel­le on neu­vot­to­muus iske­mäs­sä sekä työ‑, yri­tys- että val­tion nöö­si­poi­ka­mai­seen pää­tök­sen­te­koon. On arvos­tel­tu lii­kaa kon­sult­tien käyt­töä mm. jul­ki­sen val­lan­kin toimissa.

    Pak­ko­han se on asian­tun­te­mus­ta käyt­tää kun omaa tai­toa, var­sin­kaan käy­tän­nön koke­mus­ta osaa­mi­seen itsel­lä ei ole. Par­haim­pia kon­sult­ti­voi­mia yri­tyk­sien tuot­ta­vuu­den ja tehok­kuu­den sekä koko orga­ni­saa­tion joh­ta­mi­sen alu­eel­la on vie­lä het­ken aikaa ole­mas­sa, ennen­kuin hekin/mekin sar­ja­jy­rät siir­rym­me lopul­li­ses­ti lepää­mään laa­ke­reil­lem­me. Sil­ti huo­let­taa sivus­ta seu­ra­ta joh­ta­juu­den ja joh­ta­mi­sen rap­pio­ti­laa val­ta­kun­nan avainalueilla.

    Nyt on kaik­kein vähi­ten tar­vet­ta hil­lua ete­län mail­la ja niis­sä täy­del­li­sen har­hai­sis­sa yti­mis­sä. Kun mm. talous­ko­mis­saa­ri­na tum­pu­loi Olli Rehn, ei voi kuin tus­kail­la miten ole­mat­to­mal­la asioi­den yum­mär­ryk­sel­lä koko savot­ta por­sii. Joh­ta­mi­nen on hii­pu­nut etu­ne­näs­sä EU’n vir­heel­li­seen ja omien sään­tö­jen yli­kä­ve­lyyn ja rikkomiseen.

    Kyl­män sodan var­jois­sa maa­il­man laa­jui­ses­ti hoi­det­tu hil­jai­nen joh­ta­juus on rajus­ti sukel­ta­nut ja sukel­ta­mas­sa. Vain Sak­sas­sa voi­daan havai­ta sin­ni­käs­tä pyr­ki­mys­tä sei­soa tun­kion­sa pääl­lä omien kan­sa­lais­ten tuke­na. Muut kan­sa­kun­nat seu­raa­vat Suo­men tavoin housun­sa nil­kois­sa taa­per­ta­mis­ta isois­ten pöy­tien jal­ko­jen juu­res­sa ja hai­kai­le­vat liit­tou­tu­mis­ta liit­to­val­tioon kun omat sat­raa­pit ovat osoit­ta­neet oman m.….tensa joh­ta­juu­den omas­sa val­tios­saan kan­sa­lais­ten­sa tueksi.

    Kan­sal­li­nen tur­val­li­suus on kaik­kial­la Euroo­pas­sa poh­ja­lu­ke­mis­sa. Pin­nal­le on uju­tet­tu kai­ken­kar­vais­ta mör­köä ja savu­ver­hoa peit­tä­mään oman elii­tin kyvyt­tö­myys joh­ta­mi­seen. Se vii­mei­nen­kin tur­va­te­ki­jä, pre­si­dent­ti ins­ti­tuu­tio on naker­ret­tu tyh­jiin vaik­ka itsel­lä on tak­ki tyh­jä­nä hoi­taa kan­sal­lis­ta suve­re­ni­teet­tia aidol­la sel­kä­ran­kai­sel­la tavalla.

    Sipi­läl­lä kyl­lä löy­tyi­si humaa­nia joh­ta­mi­sen kykyä ja tai­toa omas­ta takaa. Pel­kään kui­ten­kin koko ajan hänen­kin sopeu­tu­van tähän nyky­ajan joh­ta­juus­va­jee­seen. Merk­ke­jä on ilmas­sa. Pahi­ten minua kis­mit­tää kan­sa­kun­nan par­haim­man Alkio­lai­sen hen­gen tuhou­tu­mis­ta, kun molem­mat sen juu­ris­ta kas­vun­sa ammen­ta­neet liik­keet, Perus­suo­ma­lai­set ja Suo­men kes­kus­ta tap­pe­le­vat toi­sen­sa kyvyttömiksi.

    Soi­ni ja Sipi­lä, lopet­ta­kaa täy­sin tur­ha kes­ki­näi­nen lap­sel­li­nen kinaa­mi­nen ja ryh­ty­kää töi­hin, yhteis­töi­hin Suo­men säi­lyt­tä­mi­sek­si koko alu­eel­laan asut­ta­va­na vie­lä jon­kin aikaa. Sote uudis­tus pitää nos­taa nyt pöy­däl­le ja yrit­tää edes jol­la­kin taval­la par­sia tätä mäy­rä­koi­ran pure­maa ideo­lo­gis­ta päre­ko­ria edes joten­kin pitä­väk­si. Hal­li­tus kun ite sei­soo lai­tu­ril­la ja on työn­tä­mäs­sä kan­sa­lai­sia näis­sä vuo­ta­vis­sa päre­ko­reis­sa ulapalle.

    Voi hert­ti­lei­di sentäs.”

  32. Pasi: Nyky­hal­li­tuk­sen ja kah­den edel­li­sen yhtei­nen omi­nai­suus on fanaat­ti­nen uus­li­be­ra­lis­mi Kokoo­muk­ses­sa. Fanaa­tik­ko­ja on ollut estä­mäs­sä päte­vät polii­ti­kot, joten koh­ta 8 vuot­ta on ollut pattitilanne.

    Mis­sä­hän ihmees­sä tämä Kan­sal­li­sen Sekoo­muk­sen “fanaat­ti­nen uus­li­be­ra­lis­mi” on oikein tul­lut ilmi? Ennem­min­hän koko puo­lue tun­tui muut­tu­van Katai­sen ja Turusen käsis­sä “kai­kil­le oikein pal­jon fan­tas­tis­ta nami­na­mia” ‑tyyp­pi­sek­si kes­kus­ta­va­sem­mis­to­lai­sek­si tuh­lu­ri­puo­lu­eek­si, jos­sa kaik­ki vähän­kin ikä­vä lakais­tiin maton — ettei vain gal­luplu­vut oli­si vaarantuneet.

    Joh­ta­juut­ta Katai­ses­sa tun­tui pää­mi­nis­te­ri­nä ole­van kuin jos­sain märäs­sä tis­ki­rä­tis­sä — ja tulok­sis­ta — tai siis nii­den täy­del­li­ses­tä puut­tees­ta­han sen näkee. Sinän­sä vähän kum­mas­tut­taa­kin, että jot­kut Vete­lä-Euroo­pan sosia­lis­tit mel­kein­pä pel­kää­vät Käteis­tä — ihan kuin sel­lai­nen lus­suk­ka sai­si jol­tain Mos­ko­vitcil­tä edes suunvuoroa.

    Sinän­sä mie­leen ei tule kuin yksi kokoo­mus­lai­nen uus­li­be­raa­li eli Eli­na Lepo­mä­ki ja hän tus­kin on kerin­nyt saa­maan mitään vasem­mis­ton ja kor­po­ra­tis­tien pel­kää­mää “vahin­koa” aikai­sek­si. Täy­tyy vain toi­voa, että Eli­na saa useam­pia hen­gen­hei­mo­lai­sia seu­raa­vaan eduskuntaan.

  33. Työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen edus­ta­jat ovat suo­ra­nai­sia neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen mes­ta­rei­ta, jot­ka kaa­ta­vat kaik­ki uudis­tuk­set, jos ne eivät sovi nii­den ajat­te­lu­ta­paan. Ja nii­den ajat­te­lu­ta­pa on hyvin vanhakantainen.”

    Koko kan­san edun kan­nal­ta meil­lä pitäi­si ihan oikeas­ti jos­kus kat­soa kuka tätä maa­ta hal­lit­see — kan­san valit­se­mat kan­san­edus­ta­jat vai kor­po­raa­tioi­den pie­net polit­ruk­kie­lii­tit. Vaan eipä tai­da vie­lä olla sel­lais­ta polii­tik­koa edes syn­ty­nyt, joka uskal­tai­si edes aja­tel­la etu­jär­jes­tö­jen uhmaa­mis­ta. Jos­tain Haka­nie­men torin reu­nal­ta ei tar­vit­se kuu­lua kuin pie­ni kuis­kaus, niin uhmak­kain­kin minis­te­ri luik­kii hän­tä koi­pien välis­sä takai­sin koppiinsa.

    Tai­taa vain olla niin, että mei­dän täy­tyy kou­ka­ta aika syväl­tä ennen kuin mis­tään välien sel­vit­te­lys­tä on toivoa.

  34. Talous on tosi­aan jumis­sa, ja hal­li­tus ei osaa tai uskal­la teh­dä riit­tä­viä kor­jaus­liik­kei­tä. Tämän vaa­li­kau­den hal­li­tuk­set ovat suu­rim­pia syy­päi­tä tilan­teen vaka­vuu­den vuok­si (kuten kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­tiin), ja myös sik­si, että edel­li­set hal­li­tuk­set nämä ongel­mat ehkä yllät­ti­vät, mut­ta tämän vaa­li­kau­den hal­li­tuk­set ovat pakos­ta­kin tien­neet koko ajan sei­so­van­sa tum­put suo­ri­na vaka­vas­sa tilan­tees­sa, ja niil­lä on ollut hyvin aikaa miet­tiä kor­jaus­toi­men­pi­tei­tä, mut­ta ne eivät sil­ti ole halun­neet tai osan­neet kohen­taa tilannetta.

    Vih­rei­den roo­lia hal­li­tuk­ses­sa ei käsi­tel­ty. Omas­ta mie­les­tään vih­reät ovat var­maa­ni­kin olleet hal­li­tuk­ses­sa hyvik­si­nä, pahis­ten van­ki­na. Pää­hal­li­tus­puo­lu­eet ovat ehkä sanel­leet talous­po­li­tii­kan suu­ret lin­jat, mut­ta en ole näh­nyt vih­rei­den toi­mi­van nii­tä parem­min. Vih­reät ovat edus­ta­neet hal­li­tuk­sis­sa vel­ka­ve­toi­suut­ta vasem­mis­ton kans­sa. Ja yksi kes­kei­nen talou­tem­me ongel­ma on jat­ku­va jul­ki­sen velan kasvu.

    Poli­tii­kan peli­sään­nöis­sä on jotain vial­la, kun niin hyvis­tä kyvyis­tä saa­daan niin vähän irti.

    Poli­tii­kan peli­sään­nöis­sä­kin on var­mas­ti mah­dol­li­suuk­sia paran­nuk­siin, ehkä myös mai­nit­tu­ja “nyky­ai­kai­sia mene­tel­miä” mukaan tuo­den. Omat aja­tuk­se­ni hal­li­tuk­sen viois­ta talous­po­li­tii­kas­sa liit­ty­vät pää­tök­sen­te­ko­me­ne­tel­mä­ky­sy­myk­siä enem­män aina­kin yhden ainoan opin poli­tiik­kaan, jota nyt on nou­da­tet­tu. Valit­tu poli­tiik­ka on pyhä, ja omis­ta aiem­mis­ta pää­tök­sis­tä pide­tään niin ehdot­to­mas­ti kiin­ni, että pik­ku­vii­lauk­sia suu­rem­mat uudis­tuk­set näyt­tä­vät ole­van mah­dot­to­mia. Myös jäy­kis­ty­neel­lä työ­mark­ki­na­jär­jes­tel­mäl­lä on osan­sa muu­tos­ten estä­jä­nä (tämä kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­tiin­kin). Mut­ta hal­li­tus­puo­lueil­la on jäyk­kyy­den suh­teen mal­ka myös omas­sa silmässä.

    Hal­li­tus on myös aja­nut mui­ta tavoit­tei­taan, kuten kes­kit­tä­mis­po­li­tiik­kaa, talous­po­li­tii­kan nimis­sä. Ei ihme jos asiat ovat men­neet sekai­sin, ja talous ei ole näil­lä kons­teil­la kohentunut.

    Moit­tei­ta lie­ven­tää hie­man se, että olem­me nyt ensim­mäi­ses­sä euroa­jan talous­krii­sis­sä, ja sik­si kaik­ki van­hat lääk­keet eivät tähän tilan­tee­sen sovi, ja uusia täy­tyy viri­tel­lä. Toi­saal­ta kaik­kien mei­tä yhteis­va­luut­taan vie­nei­den ja sen aikais­ten hal­li­tus­ten oli­si pitä­nyt ymmär­tää jotain talou­den­pi­dos­ta yhteis­va­luu­tas­sa. Näkö­jään riit­tä­vää ymmär­rys­tä ei ole. Täs­tä sel­vät moit­teet kai­kil­le emu- ja euroa­jan hal­li­tuk­sis­sa olleil­le puo­lueil­le. Tämä pit­kän ajan kulues­sa raken­net­tu ongel­ma sat­tuu vain nyt pala­maan poh­jaan nykyi­sen hal­li­tuk­sen aikana.

    Jos polii­tik­kom­me ovat pää­osin kel­po väkeä, mik­si poli­tiik­ka on niin huo­noa ja aikaansaamatonta?

    Yleis­tä päte­vyyt­tä voi käyt­tää sekä yhteis­kun­nan paran­ta­mi­seen, että sen huo­non­ta­mi­seen, ja myös omien val­ta- ja mui­den pyr­ki­mys­ten aja­mi­seen. Polii­tik­ko­jen ammat­ti­tau­te­ja ovat mm. val­lan­ha­lu, usko omaan yli­voi­mai­seen oikeas­sao­loon, ja halut­to­muus tun­nus­taa omia aiem­pia vir­hei­tä. Ehkä usein jopa pyri­tään hyvään, mut­ta val­ta­pe­li voi hel­pos­ti sisäl­tää mui­ta vähem­män vil­pit­tö­miä ainek­sia niin pal­jon, että pro­ses­si koko­nai­suu­des­saan ei vie maa­ta hyvään suun­taan. Ehkä pitää kohot­taa myös moraa­lia, läpi­nä­ky­vyyt­tä ja ymmär­rys­tä peli­sään­tö­jen lisäk­si. Polii­tik­ko­jen ylei­nen terä­vyys ei todel­la­kaan takaa onnis­tu­mis­ta talous­po­li­tii­kas­sa, eikä mis­sään muus­sa­kaan politiikassa.

    Vää­ris­tä asiois­ta vää­rin on maa­kun­tien edus­ta­jien kes­ki­näi­nen kau­pan­käyn­ti tie­ra­hois­ta, joka sivuut­taa surut­ta fak­toi­hin – esi­mer­kik­si lii­ken­ne­mää­riin – perus­tu­van val­mis­te­lun. Yleis­pe­ri­aat­teet kuu­lui­si­vat edus­kun­nal­le, eivät yksit­täi­set tien­pät­kät. Niis­tä pitäi­si päät­tää maakunnissa.

    Val­tio päät­tä­köön kai­kis­ta koko maan yhteen sito­vis­ta teis­tä. Suu­rin tämän vaa­li­kau­den hal­li­tus­ten puhal­lus on ollut “maa­kun­tien” edus­ta­jien toi­vei­den pal­kit­se­mi­nen suu­rim­mis­sa kaupn­geis­sa. Niil­le aio­taan antaa mil­jar­di­luo­kan tie­rum­pu­tu­kiai­set, eli pai­kal­li­sen rai­de­lii­ken­teen tukiai­set. Kyse­hän ei ole edes val­ta­kun­nal­li­sis­ta, eikä edes alu­eel­li­sis­ta lii­ken­ne­tar­peis­ta, vaan pai­kal­lis­lii­ken­teen tar­peis­ta. Muut kun­nat saa­vat kus­tan­taa nämä itse — niil­tä osin kuin eivät ole jo muut­ta­neet pai­kal­lis­tei­tä yksi­tyis­teik­si, asuk­kai­den itsen­sä kus­tan­net­ta­vak­si. Pää­kau­pun­ki­seu­tu ja suur­kau­pun­git yleen­sä näyt­tä­vät ole­van tämän vaa­li­kau­den hal­li­tus­ten eri­tyis­suo­je­luk­ses­sa. Val­tio mak­saa parem­man väen pai­kal­lis­lii­ken­teen kus­tan­nuk­set. Mil­jar­di irto­aa tämän kal­tai­siin maa­kun­ta-avus­tuk­siin kevyes­ti, myös lama-aikana.

  35. Oli­pa taas Osmo Soi­nin­vaa­ral­ta kiin­nos­ta­va, aja­tuk­sia herät­tä­vä ja olen­nai­seen kes­kit­ty­vä kirjoitus.

    Sen sijaan kir­joi­tus­ta kom­men­toi­neen Tyler Cowe­nin argu­men­toin­ti oli har­vi­nai­sen hep­pois­ta ja oma­hy­väis­tä. Mik­si kes­kus­te­lu meil­lä Suo­mes­sa menee niin hel­pos­ti täl­lai­sek­si yli­mie­li­sek­si tois­ten vähek­sy­mi­sek­si? Mitään se ei auta ja suu­hun jää paha maku. Mut­ta on kai se sit­ten kiva ylen­tää itsen­sä tois­ten yläpuolelle? 

    Poli­tii­kas­sa on epäi­le­mät­tä kun­nian­hi­moi­sia ja huo­mion­ki­pei­tä kes­kin­ker­tai­suuk­sia, mut­ta on siel­lä myös sel­lai­sia oman alan­sa huip­pu­lah­jak­kuuk­sia, jot­ka vetä­vät täy­sin ver­to­ja lii­ke-elä­män ja tie­teen huipuille. 

    Hal­li­tuk­sel­le ei voi aset­taa yksi­se­lit­tei­siä onnis­tu­mis­mit­ta­rei­ta, sil­lä pää­tet­tä­vät asiat ovat niin moni­muo­toi­sia. En minä esi­mer­kik­si halua talous­kas­vua hin­nal­la mil­lä hyvän­sä (ympä­ris­tö, sosi­aa­li­asiat, kult­tuu­ri). Talous­kas­vun mit­ta­rei­ta­kin voi kysee­na­lais­taa. Pää­tös­val­lan siir­tä­mi­nen yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le kuu­los­taa kar­meal­ta, sil­lä siel­lä­hän pak­kaa ole­maan vain yksi ohjaa­va mit­ta­ri: raha.

    Hal­li­tus on siis ollut huo­no, tot­ta, mut­ta eipä oppo­si­tio­kaan ole onnis­tu­nut. Miten tähän on tul­tu? Mitä pitäi­si teh­dä? Vas­tauk­set eivät ole help­po­ja, mut­ta nii­tä on sil­ti syy­tä poh­tia. Yksi syy on epäi­le­mät­tä se, että mei­dän län­si­mai­den suh­teel­li­nen osam­me täs­sä glo­ba­li­soi­tu­vas­sa maa­il­mas­sa heik­ke­nee. Sii­tä seu­raa vai­kei­den pää­tös­ten tar­ve, ja nii­tä­hän ei ole kenen­kään help­po teh­dä, var­sin­kin kun pää­tös­ten seu­rauk­set saat­ta­vat usein olla arvaa­mat­to­mia. On hel­pom­pi vain vas­tus­taa kaik­kia ikä­väl­tä kuu­los­ta­via asioi­ta ja puo­lus­taa saa­vu­tet­tu­ja etuja.

    Mitä voi­sim­me teh­dä? Aina­kin yksi asia on teh­tä­vis­sä: äänes­te­tään val­taan täl­lai­sia Osmo Soi­nin­vaa­ran kal­tai­sia fik­su­ja ihmi­siä, jot­ka puo­lu­ees­ta riip­pu­mat­ta osaa­vat kat­soa asioi­ta laa­ja-alai­ses­ti sor­tu­mat­ta yksin­ker­tais­ta­vaan populismiin!

  36. Edus­kun­ta ja Osmo Soi­nin­vaa­ra edus­ta­vat Suo­ma­lais­ta eliit­tiä. Jätet­ty­ään edus­kun­nan Osmo Soi­nin­vaa­ra jää hyväl­le eläk­keel­le. Se kyl­lä on ihan tois­ta luok­kaa, kun pit­kä­ai­kais­työt­tö­mäl­le tai pät­kä­työ­läi­sel­le edus­kun­nan päät­tä­jät ovat antaneet.
    Kan­san­edus­ta­jan palk­kiot (palk­ka +vero­ton kulu­kor­vaus) takaa­vat heil­le makean elä­män. Eivät­kä kan­san­edus­ta­jien eläk­keet­kään nou­da­ta kan­san saa­maa kes­kie­lä­ket­tä. Puhu­mat­ta­kaan sai­ras­lo­mis­ta, jol­loin mak­se­taan täyt­tä palk­kaa vaik­ka koko edus­kun­nas­sa vie­te­tyn ajan, jos vain on tarvis.
    Soi­nin­vaa­ra, niin sanot­tu­na älyk­kö­nä, aset­tuu kolum­nis­saan edus­kun­nan ylä­puo­lel­le. Puheen­vuo­ro on eli­tis­ti­nen pur­kaus, joka peit­tää olen­nai­sim­man. Edus­kun­nan ja hal­li­tuk­sen päät­tä­mät­tö­myys ker­too enem­män oikeis­to­lai­sen talous­po­li­tii­kan vara­ri­kos­ta sekä poliit­tis­ten päät­tä­jien rimakauhusta.
    Nyt ennen vaa­le­ja ei uskal­le­ta teh­dä sel­lai­sia pää­tök­siä, jot­ka leik­kai­si­vat vie­lä lisää kes­ki­luo­kan elin­ta­soa. Kos­ka kan­sa voi vie­lä lopul­ta suut­tua ja jät­tää äänes­tä­mät­tä piinaajiaan.
    Vää­rä poli­tik­ka on kur­jis­ta­nut kan­saa, mut­ta rik­kaat ovat pär­jän­neet. Suo­mes­sa on pari­kym­men­tä vuot­ta lei­kat­tu, yhtiöi­tet­ty ja yksi­tyis­tet­ty val­tion ja kun­tien pal­ve­lui­ta. Hivut­ta­mal­la teh­dyt leik­kauk­set ovat rea­li­soi­tu­neet mas­sa­työt­tö­myy­te­nä ja köy­hyy­den räjäh­dys­mäi­se­nä lisään­ty­mi­se­nä. Kes­ki­luo­kan osto­ky­ky on romah­ta­mis­pis­tees­sä. Kan­san­ta­lou­den syök­sy­kier­re jat­kuu, mut­ta vara­kas­ta eliit­tiä se ei koske.

  37. Olen kovin huo­les­tu­nut, mitä täl­le maal­le on tapah­tu­nut ja tapah­tu­mas­sa. Talou­tem­me perus­ta mure­nee ja aika huu­taa saman­lai­sia voi­mak­kai­ta toi­mia, joil­la Lip­po­sen hal­li­tuk­set nos­ti­vat maan edel­li­ses­tä kuo­pas­ta. Olem­me kui­ten­kin menet­tä­neet kyvyn teh­dä pää­tök­siä. Sii­tä ei voi syyt­tää vain tätä hal­li­tus­ta. Saman­lai­set ongel­mat vai­va­si­vat hal­li­tuk­sia myös kah­del­la edel­li­sel­lä vaalikaudella.”

    Osmo S. on oikeas­sa. Demo­kraat­ti­nen jär­jes­tel­mäm­me on syväs­sä krii­sis­sä. Polii­ti­kot tun­ne­tus­ti kes­kit­ty­vät mie­luum­min jaka­maan etu­ja äänes­tä­jil­leen, kuin huo­leh­ti­maan kan­san­ta­lou­tem­me perus­tan ter­vey­des­tä. Ikä­viä pää­tök­siä ei halu­ta eikä kye­tä teke­mään. Jos ei kyke­ne teke­mään tar­vit­ta­via, myös omil­le äänes­tä­jil­le ikä­viä pää­tök­siä, niin sil­loin ei ole mitään asi­aa Val­tio­neu­vos­toon tai edus­kun­taan. Ken­gän­ku­va persuuksiin!

    Rat­kai­su: käyt­töön ote­taan muu­ta­mak­si vuo­dek­si vir­ka­mies­hal­li­tus, Rai­mo Sai­las val­tio­va­rain­mi­nis­te­rik­si ja hal­li­tus­oh­jel­man yksi­se­lit­tei­nen sisäl­tö on jul­kis­ten meno­jen leik­kaa­mi­nen aluk­si 10 %:lla, työn­te­ke­mi­nen kan­sa­lais­vel­vol­li­suu­dek­si ja suo­ma­lai­sen työn palaut­ta­mi­nen kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­tä rii­su­taan pää­tös­val­ta ja palau­te­taan demo­kraat­ti­sel­le järjestelmällemme.

    Kun­tien teh­tä­viä lei­ka­taan, jul­ki­sia pal­ve­lu­ja muu­te­taan mak­sul­li­sik­si, jul­kis­hal­lin­non työn­te­ki­jöi­den etu­ja lei­ka­taan kor­keim­pien vir­ka­mies­ten toi­mies­sa latua avaa­va­na etujoukkona.

    Jou­dum­me kaik­ki tin­ki­mään jul­ki­sen sek­to­rin tar­joa­mas­ta hyvin­voin­nis­ta ja kutis­ta­maan jul­kis­ta sek­to­ria. Meil­lä ei ole varaa nykyi­seen tasoon, sil­lä val­ta­va pai­no­las­ti on vaa­ras­sa upot­taa koko lai­van. Kan­sa­lais­ten tulee itse ottaa enem­män vas­tuu­ta omas­ta ja per­heen­sä ter­vey­des­tä, työ­kun­nos­ta, kou­lu­tuk­ses­ta jne. 

    Hyvin­voin­ti­val­tiom­me on vie­lä kor­jat­ta­vis­sa, mut­ta paluu­ta enti­seen ei ole. Mitä kau­em­min lyk­kääm­me ikä­viä pää­tök­siä, sitä syvem­mäl­le tulem­me sukel­ta­maan. Nyt ei kai­va­ta kes­kus­te­lua, tar­vi­taan toimintaa.

  38. 1.“Politiikassa on epäi­le­mät­tä kun­nian­hi­moi­sia ja huo­mion­ki­pei­tä kes­kin­ker­tai­suuk­sia, mut­ta on siel­lä myös sel­lai­sia oman alan­sa huip­pu­lah­jak­kuuk­sia, jot­ka vetä­vät täy­sin ver­to­ja lii­ke-elä­män ja tie­teen huipuille.”

    On tie­tys­ti jo mää­ri­tel­mä mukaan tot­ta, että poli­tii­kas­sa­kin on “oman alan­sa” huip­pu­ja. Mut­ta oli­si kyl­lä todel­la kiin­nos­ta­va kuul­la ket­kä polii­ti­kot voi­si­vat pär­jä­tä vaik­ka­pa joh­ta­mis- tai ana­ly­soin­ti­ky­vy­jen­sä avuil­la muil­la aloil­la samal­la taval­la kuin politiikassa.

    2. “Hal­li­tuk­sel­le ei voi aset­taa yksi­se­lit­tei­siä onnis­tu­mis­mit­ta­rei­ta, sil­lä pää­tet­tä­vät asiat ovat niin moni­muo­toi­sia. En minä esi­mer­kik­si halua talous­kas­vua hin­nal­la mil­lä hyvän­sä (ympä­ris­tö, sosi­aa­li­asiat, kult­tuu­ri). Talous­kas­vun mit­ta­rei­ta­kin voi kysee­na­lais­taa. Pää­tös­val­lan siir­tä­mi­nen yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le kuu­los­taa kar­meal­ta, sil­lä siel­lä­hän pak­kaa ole­maan vain yksi ohjaa­va mit­ta­ri: raha.”

    Eikös Soi­nin­vaa­ran­kin pää­lim­mäi­nen huo­li ollut täs­sä kes­kus­te­lus­sa talous?

  39. Mitä miel­tä olet Osmo edus­ta­jien mää­rän leik­kaa­mi­ses­ta? Jois­sain par­la­men­teis­sä tul­laan toi­meen vähem­mäl­lä­kin. Jos­kus väläy­tel­tiin, että Suo­meen riit­täi­si 100 edus­ta­jaa. Jos­pa tuol­la mää­räl­lä oli­si hel­pom­pi saa­da aikai­sek­si tuloksia?

  40. Epä­tie­teel­li­se­nä väit­tee­nä esi­tän, että per­su­jen menes­tys romah­dut­ti pää­tök­sen­te­ko­ky­vyn täs­sä maas­sa. Ennen kak­si kol­mes­ta suu­res­ta meni hal­li­tuk­seen ja hal­li­tuk­sen toi­min­ta pysyi vie­lä kasassa.

    Nyt per­su­jen pelos­sa kaik­ki muut puo­lu­eet otet­tiin hal­li­tuk­seen ja jäl­ki eli pää­tök­sen­te­ko­ky­ky on sen mukais­ta. Ainoa hal­li­tuk­sen lin­ja on siis per­su­jen vastustuslinja.

  41. Har­mi­ton­ta poik­ki­po­liit­tis­tie­teel­lis­tä visioin­tia, yhden­lais­ta popu­lis­mia. Vas­tuu hut­ki­jan fak­tois­ta kan­sa­lai­sel­la. Val­taa nol­la, tulok­set nol­la. Pii­per­tä­jän viser­rys­tä tuuleen. 

    Osmon sie­me­net eivät idä. Oli­si ensin kyn­net­tä­vä oma ennen kuin hei­tel­lään “mitä sat­tuu tänään juo­lah­ta­maan mieleen”.

  42. Jos Suo­mi ei oli­si euros­sa, meil­lä juh­lit­tai­siin Katais­ta ja Stub­bia ja tapu­tel­tai­siin itseäm­me sel­kään Ruot­sin kans­sa sii­tä, että pys­tym­me teke­mään kipei­tä rat­kai­su­ja. Lip­po­nen oli jämäk­kä mies, mut­ta hänen hal­li­tus tai­si myy­dä val­tion­omai­suut­ta pilk­ka­hin­nal­la. Lip­po­nen ei halun­nut myös­kään jär­jes­tää euros­ta kan­sa­nää­nes­tys­tä, min­kä takia kan­sa ei saa­nut kuul­la euron ris­keis­tä. Nyky­hal­li­tus on var­maan päät­tä­mä­tön, mut­ta mikään hal­li­tus ei kyke­ni­si nos­ta­maan Suo­mea suos­ta nimel­tä eurostoliitto.

  43. Har­mi­ton­ta poik­ki­po­liit­tis­tie­teel­lis­tä visioin­tia, yhden­lais­ta popu­lis­mia. Vas­tuu hut­ki­jan fak­tois­ta kan­sa­lai­sel­la. Val­taa nol­la, tulok­set nol­la. Pii­per­tä­jän viser­rys­tä tuuleen. 

    Osmon sie­me­net eivät idä. Oli­si ensin kyn­net­tä­vä oma maa ennen kuin hei­tel­lään “mitä sat­tuu tänään juo­lah­ta­maan mieleen”.

  44. Poth1ue1:
    “Työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen edus­ta­jat ovat suo­ra­nai­sia neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen mes­ta­rei­ta, jot­ka kaa­ta­vat kaik­ki uudis­tuk­set, jos ne eivät sovi nii­den ajat­te­lu­ta­paan. Ja nii­den ajat­te­lu­ta­pa on hyvin vanhakantainen.”

    Koko kan­san edun kan­nal­ta meil­lä pitäi­si ihan oikeas­ti jos­kus kat­soa kuka tätä maa­ta hal­lit­see – kan­san valit­se­mat kan­san­edus­ta­jat vai kor­po­raa­tioi­den pie­net polit­ruk­kie­lii­tit. Vaan eipä tai­da vie­lä olla sel­lais­ta polii­tik­koa edes syn­ty­nyt, joka uskal­tai­si edes aja­tel­la etu­jär­jes­tö­jen uhmaa­mis­ta. Jos­tain Haka­nie­men torin reu­nal­ta ei tar­vit­se kuu­lua kuin pie­ni kuis­kaus, niin uhmak­kain­kin minis­te­ri luik­kii hän­tä koi­pien välis­sä takai­sin koppiinsa.

    Tai­taa vain olla niin, että mei­dän täy­tyy kou­ka­ta aika syväl­tä ennen kuin mis­tään välien sel­vit­te­lys­tä on toivoa.

    UK:ssa oli Tatc­her, Sak­sas­sa Schrö­der ja Suo­mes­sa Lip­po­nen. Kak­si vii­mei­sek­si mai­nit­tu­ja oli­vat aidos­ti vasem­mal­la. He vain ymmär­si­vät tilanteen.

  45. Maa tar­vit­see val­tio­mie­hiä, ei help­po­heik­ke­jä, jot­ka oman kan­na­tuk­sen mah­dol­li­sen las­kun pelos­sa eivät uskal­la teh­dä nii­tä kipei­tä, mut­ta maan tule­vai­suu­den kan­nal­ta vält­tä­mät­tö­miä pää­tök­siä. Mik­si moni kan­san­edus­ta­ja ei tun­nu edes ymmär­tä­vän, min­kä­lai­sen mark­ki­na­pel­len roo­lin ovat omak­su­neet, kun aikaa pitäi­si käyt­tää media­höm­pö­tys­ten sijaan maan ja sen kan­sa­lais­ten nyky­ti­lan­teen ja tule­vai­suu­den kan­nal­ta vaka­vien asioi­den hoitamiseen? 

    Miten kau­an maal­lam­me on varaa nykyi­sen kal­tai­seen (ja ala­ti pahe­ne­vaan) työt­tö­myy­teen tai lii­an kal­liit kulut tuot­ta­vaan sote-meno­jen kai­voon? Eikö jo oli­si aika ottaa jär­ki käyt­töön pää­tök­sen­teos­sa? Onko kan­sa val­miim­pi sääs­töi­hin kuin poliitikot? 

    Suo­mi­han esiin­tyi hil­jan oppi­mes­ta­ri­na Krei­kal­le, mut­ta ollaan­ko nyt itse­kin pää­dyt­ty samal­le tur­miol­li­sel­le polul­le, jos­sa koh­ta muut, mm. kreik­ka­lai­set, tule­vat koh­ta tar­joa­maan mato­kuu­ria meil­le. nyt on aika toi­mia, niin hal­li­tuk­sen, edus­kun­nan ja sen valio­kun­tien­kin, osal­ta, kään­tä­mäl­lä edes tämän vaa­li­kau­den lop­pu­puo­lel­la tämä Suo­mi-lai­vam­me takai­sin oikeal­le väy­läl­le, ettem­me pää­tyi­si C. Concor­dian tavoin kari­kol­le ja avut­to­ma­na aje­leh­ti­mi­sen jäl­keen puoliupoksiin. 

    Sote-uudis­tuk­ses­ta sopii aloit­taa, mui­ta menoe­riä kui­ten­kaan unoh­ta­mat­ta. Sitä jäin men­neil­lä vii­koil­la ihmet­te­le­mään, mik­sei elä­ke­uu­dis­tus kos­ke­nut nii­tä jo mak­set­ta­via eläk­kei­tä? Näh­däk­se­ni nyt tar­vit­tai­siin jo koko kan­san talkoot!

  46. Ehdo­tat, että pää­tök­sen­te­koa pitäi­si paran­taa otta­mal­la käyt­töön moder­ne­ja työ­ka­lu­ja. Kan­na­tan. Haluai­sin kuul­la lisää sii­tä, mil­lai­sia ehdo­tuk­sia sinul­la on täs­tä asias­ta. Oma ehdo­tuk­se­ni löy­tyy täältä:
    http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_arviointi
    ja eri­tyi­ses­ti kap­pa­le Tie­don­kul­ku pää­tök­sen­teos­sa. Itse asias­sa koko Opas­net-verk­ko­työ­ti­la on yksi yri­tys vas­ta­ta tar­pee­seen pää­tös­tuen toi­min­ta­mal­lien ja työ­ka­lu­jen parantamisesta.

  47. Rat­kai­su: käyt­töön ote­taan muu­ta­mak­si vuo­dek­si vir­ka­mies­hal­li­tus, Rai­mo Sai­las val­tio­va­rain­mi­nis­te­rik­si ja hal­li­tus­oh­jel­man yksi­se­lit­tei­nen sisäl­tö on jul­kis­ten meno­jen leik­kaa­mi­nen aluk­si 10 %:lla, työn­te­ke­mi­nen kan­sa­lais­vel­vol­li­suu­dek­si ja suo­ma­lai­sen työn palaut­ta­mi­nen kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­tä rii­su­taan pää­tös­val­ta ja palau­te­taan demo­kraat­ti­sel­le järjestelmällemme.”

    Aika eri­kois­ta: Lope­te­taan demo­kra­tia, että demo­kra­tia voi­daan pelastaa ?

  48. En ole polii­tik­ko, mut­ta työs­sä­ni olen teke­mi­sis­sä mm. yri­tys­joh­ta­jien, polii­tik­ko­jen, vir­ka­mies­ten, toi­mit­ta­jien ja tut­ki­joi­den kans­sa. Minus­ta on ilmeis­tä, että kai­kil­la näil­lä aloi­la ker­ma nousee pin­nal­le ja että kan­sal­li­sen tason kär­ki­kaar­ti on enim­mäk­seen huo­mat­ta­van fik­sua, mit­ta­si­pa sitä fik­suut­ta mel­kein miten tahansa.
    Toi­saal­ta sel­vää on, että nämä fik­sut ihmi­set puhu­vat jos­kus ihan type­riä. Niin me mel­kein kaik­ki teem­me sil­loin, kun puhum­me asias­ta, jos­ta emme pal­joa tie­dä ja jota emme ole ehti­neet miet­tiä. Ja sii­nä mis­sä var­sin­kin tut­ki­joil­ta kysy­tään jul­ki­suu­des­sa yleen­sä vain hei­dän kapeal­ta osaa­mi­sa­lal­taan ja yri­tys­joh­ta­jil­ta ja vir­ka­mie­hil­tä­kin mel­ko rajoi­te­tus­ti, toi­mit­ta­jat ja polii­ti­kot puhu­vat jul­ki­suu­des­sa mel­kein mis­tä vain. Ja kos­ka toi­mit­ta­ja on yleen­sä se, joka kysyy (lukee kysy­myk­sen pape­ris­ta) ja polii­tik­ko taas se, jon­ka odo­te­taan vas­taa­van lon­kal­ta kaik­keen mah­dol­li­seen, niin ei mikään ihme, että jul­ki­suu­des­sa näh­dyis­tä vähem­män vii­sais­ta kom­men­teis­ta iso osa tulee poliitikoilta.

    Kovin arvo­kas­ta oli­si se, että polii­ti­kot oppi­si­vat ajat­te­le­maan ääneen. Eivät vain tois­tai­si hyväl­tä kuul­los­ta­via iskulauseita,vaan pun­ta­roi­si­vat puheis­saan tai kir­joit­tai­si­vat blo­giin­sa, mitä alus­ta­vas­ti jos­tain asias­ta ajat­te­le­vat ja oli­si­vat nöy­räs­ti val­mii­ta muut­ta­maan aja­tuk­si­aan, jos huo­mai­si­vat olleen­sa vää­räs­sä. Vaik­ka ymmär­rän­kin hyvin, mik­si Ode ei läh­de ehdok­kaak­si, toi­von kovas­ti, että ehdol­le ja edus­kun­taan saa­tai­siin väkeä, joka pereh­tyy asioi­hin ja etsii vas­tauk­sia sel­lai­sel­la kes­kus­te­le­val­la ja ite­roi­val­la taval­la, jos­ta tämä blo­gi on ollut ehkä paras esi­merk­ki Suomessa.

    Vaik­ka Ode ei jat­ka­kaan edus­kun­nas­sa, toi­von kovas­ti, että osaa­mi­sel­le löy­tyy käyt­töä vie­lä monek­si vuo­dek­si. Ihan jo elä­ke­uu­dis­tuk­sen hen­ges­sä­kin oli­si hyvä näyt­tää esi­merk­kiä sii­tä, että aher­rus jat­kuu vaik­ka edus­ta­jan­toi­mi ei.

  49. Sep­po Väi­nön­hei­mo: Suo­mes­sa on pari­kym­men­tä vuot­ta lei­kat­tu, yhtiöi­tet­ty ja yksi­tyis­tet­ty val­tion ja kun­tien pal­ve­lui­ta. Hivut­ta­mal­la teh­dyt leik­kauk­set ovat rea­li­soi­tu­neet mas­sa­työt­tö­myy­te­nä ja köy­hyy­den räjäh­dys­mäi­se­nä lisään­ty­mi­se­nä. Kes­ki­luo­kan osto­ky­ky on romah­ta­mis­pis­tees­sä. Kan­san­ta­lou­den syök­sy­kier­re jat­kuu, mut­ta vara­kas­ta eliit­tiä se ei koske.

    Täy­tyy kyl­lä olla aika vah­va sävy­tys sil­mä­la­seis­sa, että pys­tyy näke­mään tilan­teen täs­sä valossa…

    Itse aina­kin haluai­sin näh­dä mis­sä näi­tä leik­kauk­sia on salaa hivu­tel­tu, kun luku­jen valos­sa veroas­te (ja var­sin­kin progres­sio) hui­te­lee huip­pu­lu­ke­mis­sa, Laf­fe­rin käy­rän huip­pu on jätet­ty jo aiko­ja sit­ten taak­se ja täs­tä kai­kes­ta huo­li­mat­ta jul­ki­nen sek­to­ri jou­tuu otta­maan sel­lai­set 10 mrd. € syö­mä­vel­kaa vuosittain.

    Ilman mitään fak­to­ja tun­tui­si ole­van aika haas­ta­vaa men­nä usko­maan, että kan­san­ta­lou­den ongel­mat rat­ke­ai­si­vat esim. ripot­te­le­mal­la val­tion viras­to­ta­lo­ja pit­kin maa­kun­tia ja tar­joa­mal­la kes­ki­luo­kal­le muka­via vir­ko­ja pape­rei­den hypis­te­lyn parissa…

  50. Kateu­del­la kat­soo Viroa, jos­sa van­hat rasit­teet eivät estä ennak­ko­luu­lot­to­mia ratkaisuja.”

    Jos­tain syys­tä Viron kan­sa ei kes­tä kat­soa noi­ta ennak­ko­luu­lot­to­mia rat­kai­su­ja vaan äänes­tää jaloillaan.

  51. Polii­ti­kot ovat pal­jon mai­net­taan parempia? 

    Se että polii­ti­kot ovat 70-luvul­la (tai sitä ennen) saa­neet kel­po tulok­sia armei­jan palik­ka­tes­tis­sä ei ker­ro pal­joa­kaan, polii­tik­ko­jen arvois­ta, moraa­lis­ta ja yhteistoimintakyvyistä.

  52. Vesa:
    … jul­kis­hal­lin­non työn­te­ki­jöi­den etu­ja lei­ka­taan kor­keim­pien vir­ka­mies­ten toi­mies­sa latua avaa­va­na etujoukkona.

    Joku kun vie­lä jos­kus avai­si sen logii­kan mikä näis­sä täl­lai­sis­sa ehdo­tuk­sis­sa on takana…

    Olen kyl­lä samaa miel­tä, että tar­vit­sem­me radi­kaa­lis­ti pie­nem­män jul­ki­sen sek­to­rin ja täl­le vuo­si­tu­han­nel­le päi­vi­te­tyn kevyem­män hal­lin­non. Kui­ten­kin yhtei­siä varo­ja käyt­tä­mään tar­vit­tai­siin myös riit­tä­vän päte­vät vir­ka­mie­het eikä tämä oikein tai­da onnis­tua, jos vaa­ti­vien teh­tä­vien palk­kae­roa revi­tään entis­tä suu­rem­mak­si ver­rat­tu­na yksi­tyi­seen sektoriin.

  53. Lii­an van­ha:
    “Rat­kai­su: käyt­töön ote­taan muu­ta­mak­si vuo­dek­si vir­ka­mies­hal­li­tus, Rai­mo Sai­las val­tio­va­rain­mi­nis­te­rik­si ja hal­li­tus­oh­jel­man yksi­se­lit­tei­nen sisäl­tö on jul­kis­ten meno­jen leik­kaa­mi­nen aluk­si 10 %:lla, työn­te­ke­mi­nen kan­sa­lais­vel­vol­li­suu­dek­si ja suo­ma­lai­sen työn palaut­ta­mi­nen kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­tä rii­su­taan pää­tös­val­ta ja palau­te­taan demo­kraat­ti­sel­le järjestelmällemme.”

    Aika eri­kois­ta: Lope­te­taan demo­kra­tia, että demo­kra­tia voi­daan pelastaa ?

    Kyl­lä, juu­ri näin. Mut­ta vain tila­päi­ses­ti luo­vu­taan kan­san kosis­ke­lus­ta edus­kun­ta­vaa­leil­la ym. Poliit­ti­sel­le teat­te­ril­le on taas sit­ten aikan­sa ja paik­kan­sa, kun asiat on ensin lai­tet­tu kun­toon. Joten­kin pitäi­si tie­tys­ti var­mis­taa, ettem­me aina­kaan kovin pian aja itseäm­me uudes­taan upoksiin…

  54. Tyler Cowen:
    1. Ilman muu­ta monet polii­ti­kot pär­jäi­si­vät muil­la­kin aloil­la, yhtä lail­la kuin monet lii­ke- tai tie­de­mie­het pär­jäi­si­vät poli­tii­kas­sa. Ket­kä? Sen näkee oikeas­ti vas­ta käy­tän­nös­sä. On outo aja­tus, että poli­tiik­kaan hakeu­tui­si vain epä­pä­te­viä ihmi­siä. Poli­tiik­ka vaa­tii aivan oman­lais­taan osaa­mis­ta, jota vält­tä­mät­tä eivät kaik­ki lii­ke- tai tie­de­mie­het yhtä hyvin hal­lit­se. On yhteis­kun­nan kan­nal­ta tie­tys­ti paras­ta, että kukin on par­hai­ten omaa osaa­mis­taan vas­taa­vas­sa tehtävässä.
    2. Soi­nin­vaa­ran huo­le­nai­heis­ta yksi oli toki talous. Se ei kui­ten­kaan ollut ainoa huo­le­nai­he, sil­lä puheen­vuo­ro käsit­te­li pal­jon laa­jem­min vai­kei­den pää­tös­ten teke­mi­sen vai­keut­ta nykyi­sin. Talous on tär­ke­ää, mut­ta mik­si ihmees­sä se oli­si ainoa mer­kit­tä­vä asia?

  55. Koko poli­tii­kan tekoa voi­si muut­taa. Yksi kei­no oli­si teh­dä toi­mia niin, että kul­la­kin hal­lin­no­na­lal­la oli­si omat vaa­lin­sa ja poli­tiik­kon­sa. Sosi­aa­li ja ‑tre­veys­mi­nis­te­riöl­lä oli­si omat vaa­lin­sa kuten oli­si ympä­ris­tö­mi­nis­te­riöl­lään. Ne aset­tui­si­vat ehdol­le, joil­le hal­lin­no­na­la oli­si tär­keä ja jon­ka he tun­ti­si­vat. Ihmi­set äänes­täi­si­vät nii­den hal­lin­no­na­lo­jen vaa­leis­sa, jot­ka oli­si­vat omas­ta mie­les­tä kiin­nos­ta­via ja tär­kei­tä. Nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä yhtä hen­ki­löä äänes­täes­sään ei tie­dä, mil­lai­nen poliit­ti­nen paket­ti hän lopul­la onkaan.

  56. Kan­sas­sa ei ole vikaa. Meil­lä teh­tiin juu­ri iso elä­ke­rat­kai­su, eikä yhtään autoa pol­tet­tu kaduil­la. Suo­ma­lai­set hyväk­sy­vät vai­keat­kin rat­kai­sut, jos ne koe­taan rei­luik­si ja nii­den tar­peel­li­suus ymmär­re­tään. Polii­ti­kot pel­kää­vät kan­san tuo­mio­ta aivan lii­ak­si ja teke­vät sik­si vesi­tet­ty­jä pää­tök­siä, joi­den seu­rauk­sis­ta kan­san tuli­si­kin olla vihai­nen. Äänek­käim­mät kel­lok­kaat eivät ole kansa.”

    Mik­si minun pitäi­si läh­teä kadul­le polt­ta­maan syyt­tö­mien ihmies­ten omai­suut­ta, jos minua on koh­del­lut vää­rin demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu pää­tök­sen­te­ki­jä. Äänes­tän, vaik­ka äänes­täes­sä ei tie­dä min­ne se ääni menee,… OIKEASTI.

  57. Polii­ti­kot ovat pal­jon mai­net­taan parem­pia. Kos­ka rikos on jo van­hen­tu­nut, voin tun­nus­taa, että armei­ja-aika­na­ni kat­soin kor­teis­ta kol­men­kym­me­nen polii­ti­kon P‑arvon, eli tulok­sen intin palik­ka­tes­tis­sä. Nois­ta kol­mes­ta­kym­me­nes­tä 29 kuu­lui älyk­käim­pään kym­me­nyk­seen ja yksi toi­sek­si ylimpään.”

    Mikä oli tot­ta jos­kus ei vält­tä­mät­tä enää pidä paik­kaan­sa. Nyky­ään polii­tik­ko­jen jou­tu­mi­nen sekä sosi­aa­li­sen että leh­ti­me­dian ham­pai­siin tekee kan­san­edus­ta­juu­des­ta vähem­män hou­kut­te­le­vam­man älyk­kääl­le väel­le kuin aiemmin.

  58. Niin, mis­tä joh­ta­jat ja heil­le työkalut.
    Soi­nin­vaa­ran kom­ment­ti mene­te­tyis­tä ikä­luo­kis­ta on mie­les­tä­ni tärkeä.

    Työt­tö­myys on pahim­pia yhteis­kun­nan sai­rauk­sia. Eri­tyi­ses­ti nuo­ril­la tuli­si olla näky­miä tule­vai­suu­teen, jot­ka käy­tän­nös­sä tar­koit­ta­vat toi­meen­tu­lon mah­dol­lis­ta­vaa sään­nöl­lis­tä koko­päi­vä­työ­tä. Sen nojal­la sit­ten perus­te­taan per­het­tä ja niin edel­leen. Työt­tö­myy­teen ja sii­tä aiheu­tu­vaan toi­met­to­muu­teen liit­ty­vät, muis­sa­kin ikä­luo­kis­sa, monet yhtei­siä meno­ja­kin kas­vat­ta­vat ongel­mat. Kun jul­ki­seen kes­kus­te­luun nousee rikol­li­suus, niin polii­ti­kot sano­vat “lisää polii­se­ja”. Kun esil­lä on jokin traa­gi­nen las­ten lai­min­lyön­ti, niin polii­ti­kot ehät­tä­vät vaa­ti­maan lisää resurs­se­ja las­ten­suo­je­luun. Vaik­ka vähin­tään yhtä oleel­lis­ta oli­si teh­dä jotain sen eteen, että ihmi­sil­lä oli­si työ­tä, eli teke­mis­tä ja toi­meen­tu­loa. Oli­si etsit­tä­vä ja ana­ly­soi­ta­va teki­jöi­tä, jot­ka vai­kut­ta­vat huo­noon kehi­tyk­seen ja mie­tit­tä­vä, mitä niil­le voi­si tehdä.
    Jokin leh­ti uuti­soi hil­jak­koin, että Suo­mes­ta löy­tyy koko­nai­sia ker­ros­ta­lo­ja, jois­ta ei kukaan läh­de töi­hin. Aika puhut­te­le­va otsikko.

    On yhä kas­va­va suo­ma­lais­ten toi­met­to­mien jouk­ko, jol­le yhteis­kun­ta antaa kii­na­lais­ten teke­mät kän­ny­kät ja bangla­des­hi­lais­ten teke­mät vaat­teet. Ja talot, jois­sa he asu­vat, ovat raken­ta­neet viro­lai­set, venä­läi­set ja puo­la­lai­set raken­nus­mie­het. Lisäk­si Suo­meen tuo­daan huo­mat­ta­va mää­rä pui­sia huonekaluja.
    Ei kai tämä voi kau­aa toimia.

    Yksit­täi­sen työt­tö­män syyl­lis­tä­mi­nen ei auta asi­aa, vaik­ka kan­nus­tin­lou­kut var­maan rea­li­teet­ti ovat­kin. Nii­den pur­ka­mi­sen lisäk­si tar­vi­taan muu­ta­kin. Pidän yhte­nä syy­nä sitä, että lii­an pal­jon on vie­ty työ­tä lähin­nä Kii­naan ja saa­tu aikaan epä­ta­sa­pai­no­ti­lan­ne maailmantaloudessa.

    Näen mah­dol­li­sen ris­ti­rii­dan sii­nä, että vas­tuu yhteis­kun­nan perus­toi­min­nois­ta ja ihmis­ten toi­meen­tu­los­ta on val­tioil­la, mut­ta toi­meen­tu­lon läh­det­tä, yri­tys­toi­min­taa, val­tio­ra­jat eivät juu­ri hei­lau­ta. Kyl­lä työn­te­ki­jät ja etu­jär­jes­töt var­maan omil­la toi­mil­laan ovat ede­saut­ta­neet työ­paik­ka­ka­toa jois­sain tapauk­sis­sa, mut­ta ei se koko kuva lie­ne. Pro­ses­si vain on men­nyt pitkäksi.

    Yksi tämän glo­ba­li­saa­tious­kon­non tulos on se, että yri­tys­joh­don ja yri­tyk­sen työn­te­ki­jöi­den koh­ta­lo­nyh­teys on puret­tu. Joh­to on saa­nut palk­kion­sa ja kan­nus­teen­sa hel­poi­ten siir­tä­mäl­lä työt maas­ta pois.

    Löy­tyi­si­kö­hän jos­tain pölyn alta käsi­te “kan­sal­li­nen etu”? Kun olin 70-luvun lopul­la armei­jas­sa, meil­le puhut­tiin myös talou­del­li­ses­ta maanpuolustuksesta.

    Nyt val­lit­se­va käy­tän­tö tun­tuu ole­van, että ote­taan var­man pääl­le, ettei vain EU-saleis­sa pääs­tä moit­ti­maan kotiinpäinvedosta.

    Niin, jos meil­lä oli­si val­tio­joh­to, niin mitä sen pitäi­si teh­dä? Aiem­min instru­ment­te­ja ovat olleet mm. valuu­tan arvon mani­pu­loin­ti ja vien­nin ja tuon­nin ohjai­lu til­lein ym. Ehkä val­tio­joh­to voi­si yhteis­kun­nal­le oleel­li­sis­sa asiois­sa ottaa itsel­leen myös sen val­lan, min­kä se on anta­nut Soi­nin­vaa­ran­kin mai­nit­se­mil­le etu­jär­jes­töil­le. Ja kysee­na­lais­taa osan nykyi­sis­tä kan­sain­vä­li­sen talou­den toi­min­ta­mal­leis­ta ja Suo­men suh­tees­ta nii­hin. Yhte­nä yksi­tyis­koh­ta­na oikein pelot­taa, että mihin joh­tai­si EU-elii­tin puu­haa­ma vapaa­kaup­pa­so­pi­mus USA:n kans­sa. Ihme­tyt­tää, mik­si poliit­ti­set päät­tä­jät halua­vat antaa loput­kin kor­tit pois käsistään.

    Jäl­jel­le jää toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­si­na lähin­nä voi­vot­te­lu ja otsan rypis­te­ly ja tule­van kas­vun odo­tus, jon­ka pitäi­si vain tul­la jos­ta­kin. Tai intoil­laan vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten puo­les­ta, jois­ta jol­lain sala­pe­räi­sel­lä taval­la ole­te­taan valu­van työ­tä ja toi­meen­tu­loa Suomeen.

    Vas­ta-argu­ment­ti­na on odo­tet­ta­vis­sa, että eläm­me avoi­mes­sa maa­il­mas­sa ja niin edel­leen ja asial­le ei voi teh­dä mitään.

    En ehdi­tä maa­il­man sul­ke­mis­ta, enkä rajo­jen­kaan, mut­ta kysee­na­lais­tan nykyi­sen ajo­puu­käy­tän­nöl­tä tun­tu­van val­tion joh­ta­mi­sen. Yksin­ker­tais­tus tämä toki on, mut­ta sil­tä se täs­tä pers­pek­tii­vis­tä vai­kut­taa. Minua jää kyl­lä askar­rut­ta­maan, että mis­tä se joh­to tähän hätään nyt tulisi.

  59. Poth1ue1: Joku kun vie­lä jos­kus avai­si sen logii­kan mikä näis­sä täl­lai­sis­sa ehdo­tuk­sis­sa on takana…

    Olen kyl­lä samaa miel­tä, että tar­vit­sem­me radi­kaa­lis­ti pie­nem­män jul­ki­sen sek­to­rin ja täl­le vuo­si­tu­han­nel­le päi­vi­te­tyn kevyem­män hal­lin­non. Kui­ten­kin yhtei­siä varo­ja käyt­tä­mään tar­vit­tai­siin myös riit­tä­vän päte­vät vir­ka­mie­het eikä tämä oikein tai­da onnis­tua, jos vaa­ti­vien teh­tä­vien palk­kae­roa revi­tään entis­tä suu­rem­mak­si ver­rat­tu­na yksi­tyi­seen sektoriin.

    Joh­ta­jat joh­ta­vat jouk­ko­jaan edes­tä, niin myös jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on olta­va. Esi­mer­kin voi­ma on yksin­ker­tai­suu­des­saan valtava.

    Meil­lä kai­kil­la on edes­sä reaa­li­palk­ko­jen las­ku, ei pel­käs­tään jul­ki­sel­la sek­to­ril­la. Ole­mat­to­man inflaa­tion tilan­tees­sa nimel­lis­palk­ko­ja on lei­kat­ta­va, kor­keam­mal­la inflaa­tiol­la voi­tai­siin teh­dä 0‑korotuksia. Jul­ki­sen sek­to­rin osal­ta palk­ko­jen alen­ta­mi­nen on pää­tök­sen­teon kan­nal­ta yksin­ker­tais­ta, val­tion osal­ta tai­tai­si riit­tää yksi hal­li­tuk­sen päätös.

    Yri­tys­maa­il­mas­sa pää­tök­sen­te­ko hajau­tuu kym­me­niin tuhan­siin yri­tyk­siin, ellei pääs­tä tupo-järjestelyihin.

    Muis­tat­te­han Kokoo­muk­sen Sari Sai­raan­hoi­ta­jan. Sen lupauk­sen kes­kei­se­nä tulok­se­na on, että vuo­des­ta 2007 pal­kat ovat Suo­mes­sa nous­seet yli 20 % kun BKT ei ole nous­sut lain­kaan. Täl­lä olem­me tuhon­neet kv-kil­pai­lu­ky­kym­me ja aja­neet jul­ki­sen sek­to­rin loput­to­maan säästökierteeseen.

    Palk­ko­ja, elä­ke­mak­su­ja ja mui­ta sivu­ku­lu­ja on alen­net­ta­va. Tie­sit­te­hän, että uuden asun­non hin­nas­ta lähes puo­let menee veroi­na ym. mak­sui­na jul­ki­sen sek­to­rin ja elä­ke­jär­jes­tel­män pyö­rit­tä­mi­seen. Suu­rim­pa­na syy­nä asun­to­jen kor­ke­aan hin­taan on jär­kyt­tä­vän kal­lis “hyvin­voin­ti­val­tiom­me”, ei tont­ti­pu­la tai kaa­voi­tuk­sen ongel­mat. Uusi 50 m²:n kak­sio mak­saa Hel­sin­gis­sä n. 300.000 euroa. Mik­si tämän kak­sion osta­jan pitää osal­lis­tua “hyvin­voin­nin” rahoit­ta­mi­seen 130–140.000 eurol­la? Tämä on valai­se­va esi­merk­ki kuin­ka hir­veä tilan­ne Suo­mes­sa val­lit­see ja itse olem­me tämän hir­viön raken­ta­neet! (Syök­sy­kier­re-efek­ti: asun­to­pu­la, kor­keat hin­nat ja vuo­krat, mata­la­palk­kais­ten ahdin­ko ja kor­keat asu­mis­tu­ki­me­not, alhai­nen kulu­tus­ky­syn­tä. Itse­ään voi­mis­ta­va kierre.)

    Yksi haas­te on saa­da myös rik­kaat kul­ta­pos­su­ker­ho­lai­set mukaan tulo­ta­son alen­nus­tal­koi­siin ja “sisäi­seen deval­vaa­tioon”, kun varal­li­suus­ve­ro on tapet­tu. Palau­te­taan se ja ote­taan alus­sa ker­ta­ve­ro­na 10% varal­li­suu­des­ta, vaik­ka 20 vuo­den korot­ta­mak­si lai­nak­si val­tiol­le. Vero­pa­ra­tii­sit kuriin jne…

    Eli rat­kai­su sisäl­tää esim. palk­ko­jen ja sivu­ku­lu­jen ale­ne­mi­sen, mut­ta myös elin­kus­tan­nus­ten ale­ne­mi­sen, nopea­na ker­ta­ry­ti­nä­nä. Tämä näyt­tää ole­van ainoa tie uuden kas­vun alkuun, työ­paik­ko­jen lisää­mi­seen ja koko kan­san elin­ta­son tur­vaa­mi­seen vähin­tään tyydyttävänä.

  60. Suo­men nos­ti­vat lamas­ta deval­voin­ti ja Nokia sekä se tosia­sia että maa­il­man­ta­lous veti.

    Polii­ti­kot onnis­tui­vat lähin­nä syven­tä­mään taan­tu­mas­ta laman 90-luvun alussa.

  61. Kol­mi­kan­ta, joka on tosin vii­me­ai­koi­na muut­tu­nut kak­si­kan­nak­si, on sekä demo­kra­ti­aam­me että maam­me talous­e­lä­mää kal­va­va syö­pä. Sen takia ei voi­da teh­dä yhtään min­kään­lai­sia uudistuksia.

  62. Ja pal­jos­ta lyö­dään vetoa, että täs­sä työ­mark­ki­na­jär­je­tö­jen val­lan purus­sa­kin men­nään ojas­ta allikkoon? 

    Täs­sä käy kui­ten­kin niin että sitä val­taa ale­taan pur­ka­maan vas­ta sii­nä vai­hees­sa, kun suu­ret ikä­luo­kat huo­maa­vat että eivät ole enää työ­elä­mäs­sä vaan eläk­keel­lä ja että hei­dän enti­nen edun­val­vo­na­jär­jes­tön­sä, elik­kä työ­mark­kin­jär­jes­töt, eivät val­vo enää hei­dän etu­jaan. Sil­loin ale­taan pur­ka­maan jär­jes­tö­jen val­taa mut­ta ei sik­si, jot­ta saa­tai­siin teh­tyä tar­peel­li­sia uudis­tuk­sia, vaan sik­si että saa­daan siir­ret­tyä loput­kin yhteis­kun­nan varat suur­ten ikä­luok­kien terveydenhoitoon.

    Näin täs­sä tulee vie­lä käymään.

  63. Olit Ode löy­tä­nyt tilas­tol­lis­ta evi­dens­siä, että polii­tik­ko­jen älyk­kyys on kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­paa (aina­kin SA Int. ‑palik­ka­tes­tis­sä)

    Ja kuin­kas se van­ha sanon­ta meneekään:“Älykäs sel­vi­ää ongel­mis­ta, joi­hin vii­sas ei edes jou­du”. Perään­kuu­lut­tai­sin­kin poliit­ti­sen elii­tin valin­nas­sa tuo­ta vii­saus­mo­ment­tia stub­bi­lai­sen nok­ke­luu­den sijaan.

  64. Vesa: Yksi haas­te on saa­da myös rik­kaat kul­ta­pos­su­ker­ho­lai­set mukaan tulo­ta­son alen­nus­tal­koi­siin ja “sisäi­seen deval­vaa­tioon”, kun varal­li­suus­ve­ro on tapet­tu. Palau­te­taan se ja ote­taan alus­sa ker­ta­ve­ro­na 10% varal­li­suu­des­ta, vaik­ka 20 vuo­den korot­ta­mak­si lai­nak­si valtiolle.

    Tuol­la saat aika mon­ta asun­no­no­mis­ta­jaa iloi­sek­si… Samoin sil­lä saa mon­ta yrit­tä­jää oikein suo­peik­si työl­lis­tä­jik­si, kun yri­tyk­ses­tä pitää repiä tuon ver­ran lisä­osin­ko­ja plus nii­den verot.

    Vai ajat­te­lit­ko, että varal­li­suus­ve­ro kos­ki­si vain yli mil­joo­nan omis­ta­vien ihmis­ten sete­li­va­ral­li­suut­ta? Varal­li­suus­ve­ron ylei­nen ongel­ma on se, että sii­tä tulee väis­tä­mät­tä rei­kä­juus­to, joka koh­te­lee eri­lai­sia varal­li­suus­la­je­ja hyvin eri tavoin.

    Ainoa meil­lä käyt­tä­mä­tön ja toi­mi­va varal­li­suus­ve­ron laji on kiin­teis­tö­ve­ro, mut­ta sekään ei toi­mi tuol­la taval­la kon­fis­ka­to­ri­se­na ker­ta­ve­ro­na, vaan sil­lä on mal­til­li­sem­pi pit­kän aika­vä­lin tuotto. 

    Öky­rik­kai­ta oli­si kiva verot­taa, mut­ta sil­lä ei saa kovin pal­jon rahaa (kun nii­tä on niin vähän), ja lisäk­si öky­rik­kail­la on varaa käyt­tää varo­jaan vero­suun­nit­te­luun. Vii­mei­se­nä vaih­toeh­to­na on maas­ta­läh­tö, mis­tä ei aina­kaan Suo­mel­le ole mitään hyötyä.

  65. Pea Puka­ma: Suo­men nos­ti­vat lamas­ta deval­voin­ti ja Nokia sekä se tosia­sia että maa­il­man­ta­lous veti.

    Deval­voin­ti­kaan ei oikeas­taan nos­ta­nut lamas­ta, vaan tapah­tui valuu­tan pääs­tä­mi­nen mark­ki­noi­den armoil­le. Temp­pu samal­la tuho­si huo­mat­ta­van mää­rän yksi­tyis­ta­louk­sia. Se ei ollut enää sii­nä vai­hees­sa väl­tet­tä­vis­sä, mut­ta aikai­sem­pi poli­tiik­ka mar­kan arvon puo­lus­ta­mi­si­neen oli aina­kin jäl­ki­kä­teen kat­sot­tu­na todel­la tuhoi­sa, ja jäl­ki­pyyk­ki pes­tiin huonosti.

    Nyt tilan­ne on sikä­li eri, että meil­lä ei ole Noki­aa, eivät­kä maa­il­man­mark­ki­nat vedä. Suo­men vien­nin supis­tu­mis­ta on help­po voi­vo­tel­la, mut­ta mie­leen tulee kui­ten­kin kysy­mys sii­tä, olem­me­ko me (Nokia-sek­to­ri sii­vot­tu­na) oikeas­ti menet­tä­neet mark­ki­nao­suuk­sia mei­hin ver­ran­nol­li­sil­le kil­pai­li­ja­mail­lem­me. Vas­taus tai­taa vali­tet­ta­vas­ti olla kielteinen…

  66. Kal­le K.: Olit Ode löy­tä­nyt tilas­tol­lis­ta evi­dens­siä, että polii­tik­ko­jen älyk­kyys on kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­paa (aina­kin SA Int. ‑palik­ka­tes­tis­sä)

    Pitäi­si puhua imper­fek­tis­sä. Oden armei­ja-ajois­ta on jo tovi.

    Poli­tii­kan teki­jöi­den jouk­ko ja arvos­tus on muut­tu­nut. Tie­dän jou­kos­ta var­sin välk­ky­jä nuo­ria polii­tik­ko­ja, mut­ta en kyl­lä ihan kai­kis­ta oli­si ihan var­ma. Täs­tä oli­si kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta näh­dä tut­ki­mus­ta­kin, mut­ta ehkä se on vähän tur­han arka­luon­teis­ta poliittisesti.

  67. ano­nyy­mi: Kun oikeis­to­lai­set kei­not eivät näyt­täi­si ole­van poliit­ti­ses­ti mah­dol­li­sia, kan­nat­tai­si­ko­han läh­teä roh­keas­ti toteut­ta­maan vasem­mis­to­lais­ta poli­tiik­kaa? Sii­hen sen­tään löy­tyi­si tukea laa­jem­mal­ta rin­ta­mal­ta. Otet­tai­siin vaik­ka tavoit­teek­si täys­työl­li­syys, mak­soi mitä mak­soi. Suu­ri­tu­loi­set suut­tui­si­vat, mut­ta talous sen­tään pyörisi.

    Minä olen hukan­nut omal­ta koh­dal­ta­ni jos­sain vai­hees­sa sen, mikä on vasem­mis­to­lais­ta ja mikä oikeis­to­lais­ta poli­tiik­kaa. Haluai­si­ko joku aut­taa minut kartalle?

    Ano­nyy­mi ylhääl­lä puhuu jos­sain mää­rin samal­la taval­la kuin Li Anders­son muu­ta­ma päi­vä sit­ten radios­sa. Häm­mäs­tyk­sek­se­ni huo­ma­sin ole­va­ni Anders­so­nin kans­sa samaa miel­tä — usein­kaan en ole — kun hän puhui kor­kean työl­li­syy­den tar­peel­li­suu­des­ta. Se kuu­los­ti aivan sil­tä kuin vasem­mis­to­lii­ton tee­si­nä oli­si ollut se, että työ on paras sosiaaliturva.

    Toi­saal­ta mei­dän yhteis­kun­taam­me kuva­taan uus­li­be­ra­lis­ti­sek­si. Samaan aikaan kui­ten­kin sosi­aa­li­tur­van taso on osto­voi­ma­kor­jat­tu­na­kin pää­osin parem­pi kuin kos­kaan aikai­sem­min, ja me käy­täm­me enem­män rahaa sote-menoi­hin kuin kos­kaan aikai­sem­min. Jul­kis­ten meno­jen osuus BKT:sta on myös kor­kea; Suo­mes­sa se on ollut kor­keam­pi vain 90-luvun alun lamas­sa, ja maa­il­mal­la­kin luke­ma on jo var­sin korkea.

    Puheis­sa jos­kus vilah­taa ter­mi “täys­työl­li­syys”, mut­ta mitä ihmet­tä se tar­koit­taa? Sadan pro­sen­tin työl­li­syy­sas­te tie­tyis­tä ikä­luo­kis­ta ei ole mah­dol­li­nen eikä edes tavoi­tel­ta­va. Oli­si aina­kin jok­seen­kin suo­ta­vaa, että joku vaik­ka opis­ke­li­si­kin ja oli­si het­ken vanhempainvapaalla.

    Jos täys­työl­li­syy­del­lä tar­koi­te­taan 0 %:n työt­tö­myyt­tä, sen saa monel­la kons­til­la. Työt­tö­myys­tur­van muut­ta­mi­nen työl­li­syys­töik­si hoi­taa hom­man suju­vas­ti. Samoin työt­tö­miä voi sii­vo­ta näen­näis­opis­ke­le­maan tai eläk­keel­le. Nämä kons­tit vain eivät auta taloutta.

    Entä­pä jos tuem­me mata­la­palk­ka­töi­tä nega­tii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la tai jol­lain muul­la vas­taa­val­la toi­men­pi­teel­lä. Onko se vasem­mis­to­lais­ta vai oikeis­to­lais­ta poli­tiik­kaa? Entä työllistämistyöt?

    Olen yrit­tä­nyt unoh­taa vasem­mis­to-oikeis­to-akse­lin, kos­ka se alkaa olla jo rik­ki. Maa­il­maan mah­tuu pal­jon­kin arvo­ky­sy­myk­siä, mut­ta jako työn­te­ki­jöi­hin ja por­va­rei­hin alkaa olla jo vähän hapan­tu­nut käsiin. 

    Vasen-oikea-jaon sijaan yri­tän löy­tää polii­tik­ko­jen puheis­ta kon­kreet­ti­set esi­mer­kit ja rea­lis­ti­set las­kel­mat ole­tuk­si­neen. Nii­den aja­tus­ten avul­la täs­tä suos­ta pitäi­si pääs­tä räm­pi­mään ylös. Jos­tain syys­tä näi­tä perus­tel­tu­ja aja­tuk­sia sit­ten alkaa­kin löy­tyä jo vähem­män. (Ja täs­tä syys­tä Ode on ollut äärim­mäi­sen arvo­kas polii­tik­ko ja mielipidevaikuttaja.)

    Niin­pä kuu­li­sin mie­lel­lä­ni lisä­tie­toa sii­tä, mitä tuo yllä­mai­nit­tu vasem­mis­to­lai­nen täys­työl­li­syys­po­li­tiik­ka ihan oikeas­ti oli­si. Pal­jon­ko sil­loin oli­si väkeä töis­sä, mitä teke­mäs­sä, kenen pal­ve­luk­ses­sa, jne.

  68. Vesa: Tie­sit­te­hän, että uuden asun­non hin­nas­ta lähes puo­let menee veroi­na ym. mak­sui­na jul­ki­sen sek­to­rin ja elä­ke­jär­jes­tel­män pyö­rit­tä­mi­seen. Suu­rim­pa­na syy­nä asun­to­jen kor­ke­aan hin­taan on jär­kyt­tä­vän kal­lis “hyvin­voin­ti­val­tiom­me”, ei tont­ti­pu­la tai kaa­voi­tuk­sen ongel­mat. Uusi 50 m²:n kak­sio mak­saa Hel­sin­gis­sä n. 300.000 euroa. Mik­si tämän kak­sion osta­jan pitää osal­lis­tua “hyvin­voin­nin” rahoit­ta­mi­seen 130–140.000 eurolla?

    Olis­ko sit­ten parem­pi, että kak­sion osta­ja mak­sai­si ton­ti­no­mis­ta­jal­le 130.000 — 140.000 euroa enem­män? Tämä­hän se vaih­toeh­to on. (Hin­ta mää­räy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­la ei ole Hel­sin­gis­sä merkitystä.)

    Olen kyl­lä samaa miel­tä sii­tä, että työl­lis­tä­mi­nen on jär­kyt­tä­vän kal­lis­ta. Ongel­ma­na on kui­ten­kin se, että jos­tain val­tion pitää ne verot kerä­tä, ja käy­tän­nös­sä ne kerä­tään kes­ki­luo­kan työn­teos­ta ja kulutuksesta.

    Mei­dän pitäi­si kes­kit­tyä sii­hen, miten sitä rahaa tar­vit­tai­siin vähem­män per teh­ty työ­tun­ti. Avain on tie­ten­kin tuo työ­tun­ti, nii­tä pitäi­si kan­san­ta­lou­den tasol­la teh­dä pal­jon enemmän.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra mie­lel­lään tun­tuu mie­lel­lään koros­ta­van älyk­kyyt­tä. Soi­nin­vaa­ra on epäi­le­mät­tä äly­käs ja hänel­lä on taus­taa tut­ki­ja­na. Sitä taus­taa vas­ten tun­tuu­kin kum­mal­li­sel­ta Vih­reän puo­lu­een lin­ja, joka on ollut var­sin tyh­mä. Otan täs­sä esi­mer­kin omai­ses­ti joi­tain vih­reit­ten tyh­miä kantoja:

    1. Jät­teen­pol­ton vas­tus­ta­mi­nen. Vih­reät vas­tus­ti aikan­sa jät­teen­polt­toa, kun­nes vii­mein äly­si luo­pua sii­tä. Ruot­sis­sa ja Kes­ki-Euroo­pas­sa on jo vuo­si­kym­me­niä pol­tet­tu val­tao­sa jät­teis­tä. Viher­pii­per­tä­jien jar­ru­tus on aikaan­saa­nut Suo­men jäl­keen­jää­nei­syy­den täs­sä asiassa. 

    2. Ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­nen. Täs­sä eri­tyi­ses­ti perään­kuu­lut­tai­sin tie­deyh­tei­sön äänen kuun­te­le­mis­ta, jota Soi­nin­vaa­ra­kin ilmei­ses­ti haluai­si. Kuin­ka­han mon­ta pro­sent­tia esi­mer­kik­si Suo­men fysii­kan­toh­to­reis­ta kan­nat­taa ydin­voi­maa. Itse veik­kaan pro­sent­ti­lu­vun ole­van yli 95%. Eikö tätä jär­jen ään­tä kan­nat­tai­si kuunnella?

    3. Tur­peen­pol­ton vas­tus­ta­mi­nen. Vihe­rä­ly­köi­den rat­kai­su­jen myö­tä Suo­meen on luo­tu tilan­ne, jos­sa koti­mais­ta tur­ve­voi­maa kor­va­taan kii­na­lai­sel­la kivi­hii­lel­lä. Tämä se var­maan fik­sua vas­ta onkin. Täy­tyy olla huip­pu­äly­käs, ymmär­tääk­seen mikä jär­ki täs­sä on.

  70. Pitäi­si var­mas­ti jär­jes­tää ennen aikai­set vaa­lit välit­tö­mäs­ti. Nyky­hal­li­tus ei pys­ty teke­mään enää mitään.

  71. Vihe­rins­si: Olis­ko sit­ten parem­pi, että kak­sion osta­ja mak­sai­si ton­ti­no­mis­ta­jal­le 130.000 – 140.000 euroa enem­män? Tämä­hän se vaih­toeh­to on. (Hin­ta mää­räy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­la ei ole Hel­sin­gis­sä merkitystä.)

    Suu­rin osa väes­tös­täm­me asuu edel­leen­kin pk-seu­dun ulkopuolella.

  72. Vesa: Eli rat­kai­su sisäl­tää esim. palk­ko­jen ja sivu­ku­lu­jen ale­ne­mi­sen, mut­ta myös elin­kus­tan­nus­ten ale­ne­mi­sen, nopea­na ker­ta­ry­ti­nä­nä. Tämä näyt­tää ole­van ainoa tie uuden kas­vun alkuun, työ­paik­ko­jen lisää­mi­seen ja koko kan­san elin­ta­son tur­vaa­mi­seen vähin­tään tyydyttävänä.

    Jos kan­san­ta­lou­teen halu­taan oikeas­ti vauh­tia, niin ensim­mäis­ten pää­tös­ten jou­kos­sa pitäi­si olla palk­ka­hai­ta­rin venyt­tä­mi­nen nor­maa­lil­le län­si­mai­sel­le tasol­le (so. suo­rit­ta­van työn palk­ko­jen las­ku ja kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen palk­ko­jen nos­to) yhdis­tet­ty­nä tulo­ve­ro­progres­sion latis­ta­mi­seen ole­mat­to­mak­si (esim. pie­ni vero­va­paa tulo + tasa­pro­sent­ti sen ylit­tä­vis­tä tuloista).

    Kan­san­ka­pi­ta­lis­mi­kin pitäi­si herät­tää hen­kiin romu­ta­mal­la koko nykyi­nen pää­oma­tu­lo- ja yhteisöverotus.

  73. Sylt­ty: Suu­rin osa väes­tös­täm­me asuu edel­leen­kin pk-seu­dun ulkopuolella.

    Uudis­ra­ken­ta­mi­sen kal­leus rasit­taa koko maa­ta ja kaik­kea raken­ta­mis­ta. Ja uudis­ra­ken­ta­mi­sen tekee kal­liik­si erit­täin ras­kas jul­ki­nen sek­to­ri hir­mui­si­ne verotulotarpeineen.

    Raken­nusa­la yrit­tää sopeu­tua tilan­tee­seen kus­tan­nus­ta­son kuris­sa pitä­mi­sel­lä. Nyt se tar­koit­taa viro­lais­ten ja venä­läis­ten työ­pe­räis­tä muut­toa Suo­meen, ura­koi­den pilk­kou­tu­mis­ta näi­den “enpä juu­ri mak­sa vero­ja ym. mak­su­ja Suo­meen” ‑yri­tyk­sil­le ja suo­ma­lais­ten raken­nus­mies­ten kortistoitumista.

  74. Minul­la on koko ajan ollut toi­nen jal­ka tut­ki­mus­maa­il­mas­sa. Monet ystä­vä­ni yli­opis­tol­ta ovat anta­neet ymmär­tää, ettei­vät arvos­ta poli­tiik­kaa ja polii­tik­ko­ja pät­kää­kään, kos­ka poliit­ti­nen argu­men­toin­ti on aina fals­kia ja koh­te­lee tosi­asioi­ta tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä.

    Polii­ti­kot ovat pal­jon mai­net­taan parem­pia. Kos­ka rikos on jo van­hen­tu­nut, voin tun­nus­taa, että armei­ja-aika­na­ni kat­soin kor­teis­ta kol­men­kym­me­nen polii­ti­kon P‑arvon, eli tulok­sen intin palik­ka­tes­tis­sä. Nois­ta kol­mes­ta­kym­me­nes­tä 29 kuu­lui älyk­käim­pään kym­me­nyk­seen ja yksi toi­sek­si ylimpään.

    Kan­sa näkee edus­kun­nas­ta tele­vi­sios­ta lähin­nä vain yhden minuu­tin puheen­vuo­roil­la käy­tä­vät kyse­ly­tun­nit. Aivan niin huo­noa ei kes­kus­te­lu edus­kun­nas­sa sen­tään ole. 

    Jos polii­tik­koi­hin koh­dis­tu­va syy­tös on, että hei­dän esiin­ty­mi­sen­sä on fals­kia, ei ole rele­vant­tia vas­ta­ta, että ovat­han he sen­tään älyk­käi­tä. Aina­kaan minä en ole epäil­lyt polii­tik­ko­jem­me älyk­kyyt­tä ollen­kaan, mut­ta rehel­li­syyt­tä sitä­kin enem­män. On ilmi­sel­vää, että jul­kis­ta poliit­tis­ta kes­kus­te­lua ei usein käy­dä hyväs­sä uskos­sa, vaan kyse on juu­ri­kin sumu­tuk­ses­ta ja puo­li­to­tuu­del­le perus­tu­vien hal­po­jen irto­pis­tei­den keruus­ta. Ylei­sön edus­ta­ja­na on mel­ko yhden­te­ke­vää, ovat­ko kes­kus­te­lun­ne sul­je­tuis­sa huo­neis­sa laa­duk­kaam­pia, jos tuot­te jul­ki­suu­teen pelk­kää teatteria.

    Esi­merk­ke­jä täs­tä voi­si kek­siä oikeas­ti loput­to­miin, mut­ta ihan vii­me viik­koi­na oppo­si­tios­ta käsin on vinoil­tu uudel­le ympä­ris­tö­mi­nis­te­ril­le, että kai hän aikoo toi­vo­mus­ten­sa mukai­ses­ti kumo­ta epä­suo­si­tun lain, jon­ka tämä oppo­si­tio­puo­lue itse ajoi läpi edel­li­sel­lä vaa­li­kau­del­la. Suur­ten ikä­luok­kien etu­ryh­mä­puo­lue muis­te­li torp­pa­ri­va­pau­tuk­sen aiko­ja miet­ties­sään, tuli­si­ko elä­ke­läis­ten mak­saa muu­ta­man kym­pin kalas­tus­mak­su mui­den tapaan vai ei. Sama teat­te­ri­seu­rue ei saa kes­ke­nään­kään aikai­sek­si yksi­mie­li­syyt­tä edes sii­tä, mil­lai­ses­sa työ­jär­jes­tyk­ses­sä voi­ma­la­lu­vat pitäi­si käsi­tel­lä. Nyt kun vaa­lit lähes­ty­vät, on myös hyvä aika ryh­tyä vesit­tä­mään alle vuo­si sit­ten itse teh­ty­jä pää­tök­siä lapsilisistä.

    Polii­ti­kot ovat itse vas­tuus­sa ima­gos­taan sekä yksi­löi­nä että ammat­ti­kun­ta­na. Ei tei­tä ole edus­kun­nas­sa niin pal­joa, että tämä oli­si kol­lek­tii­vi­sen toi­min­nan ongel­ma­na älyk­käi­den ihmis­ten mah­do­ton rat­kais­ta, jos sitä oikeas­ti halut­tai­siin. Päi­vit­täi­ses­sä elä­mäs­sään ihmi­set yleen­sä muu­ten kai vält­te­le­vät haas­kaa­mas­ta aikaan­sa sel­lai­siin kans­sae­lä­jiin, joi­den sano­jen vil­pit­tö­myy­teen ei voi luottaa…

    Kir­jas­ta­si tulee toden­nä­köi­ses­ti mielenkiintoinen.

  75. Vihe­rins­si:
    Tie­dän jou­kos­ta var­sin välk­ky­jä nuo­ria polii­tik­ko­ja, mut­ta en kyl­lä ihan kai­kis­ta oli­si ihan var­ma. Täs­tä oli­si kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta näh­dä tut­ki­mus­ta­kin, mut­ta ehkä se on vähän tur­han arka­luon­teis­ta poliittisesti.

    Tut­ki­mus­ta on poliit­ti­sen pre­fe­rens­sin ja älyk­kyy­den suh­tees­ta on teh­ty, ja ylei­ses­ti kon­ser­va­tii­vi­suus kor­re­loi vähäi­sem­män älyk­kyy­den kans­sa ja toi­sin­päin (esim link­ki).

    Suo­men poliit­ti­sel­la ken­täl­lä voi­si siis aja­tel­la älyk­kyy­den nou­dat­ta­van jat­ku­moa kris­til­li­set-ps-kes­kus­ta-oikea-vasen-vih­reät — mut­ta vain ryh­mien kes­kiar­vo­jen perus­teel­la, yksi­löl­li­set erot ovat tot­ta kai ryh­mäe­ro­ja suurempia.

    Hypo­tee­sia voi toden­taa kat­so­mal­la kor­re­laa­tiot kou­lu­tuk­seen ja edel­leen tulo­ta­soon. Tut­ki­muk­sen arka­luon­tei­suu­des­ta en oikein tie­dä; var­sin mie­lel­lä­ni aina­kin minä äänes­täi­sin fik­sua polii­tik­koa. Kaik­kein mie­lui­ten itseä­ni fik­sum­paa. Free­si avaus: kuka ehtii olla se polii­tik­ko, joka ensim­mäi­se­nä jul­kai­see ÄO:nsa osa­na vaalikampanjaa;)?

  76. Sylt­ty: Suu­rin osa väes­tös­täm­me asuu edel­leen­kin pk-seu­dun ulkopuolella. 

    Pitää paik­kan­sa. Tosin toden­nä­köi­ses­ti alle puo­let uudis­ra­ken­ta­mi­ses­ta teh­dään alu­eel­la, jos­sa nor­maa­lis­ti ton­tin hin­ta on lähel­lä nollaa.

    Kom­men­toi­ma­ni vies­ti kui­ten­kin ekspli­siit­ti­ses­ti mai­nit­si Helsingin.

  77. Vihe­rins­si: Olis­ko sit­ten parem­pi, että kak­sion osta­ja mak­sai­si ton­ti­no­mis­ta­jal­le 130.000 – 140.000 euroa enem­män? Tämä­hän se vaih­toeh­to on. (Hin­ta mää­räy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­la ei ole Hel­sin­gis­sä merkitystä.)

    Olen kyl­lä samaa miel­tä sii­tä, että työl­lis­tä­mi­nen on jär­kyt­tä­vän kal­lis­ta. Ongel­ma­na on kui­ten­kin se, että jos­tain val­tion pitää ne verot kerä­tä, ja käy­tän­nös­sä ne kerä­tään kes­ki­luo­kan työn­teos­ta ja kulutuksesta.

    Mei­dän pitäi­si kes­kit­tyä sii­hen, miten sitä rahaa tar­vit­tai­siin vähem­män per teh­ty työ­tun­ti. Avain on tie­ten­kin tuo työ­tun­ti, nii­tä pitäi­si kan­san­ta­lou­den tasol­la teh­dä pal­jon enemmän.

    Vie­lä ker­ran aja­tuk­se­ni uudes­ta suun­nas­ta. Täs­sä tar­koi­tan vero­tuk­sel­la kaik­kea jul­ki­sen sek­to­rin kerää­mää tulo­vir­taa ALV:t, elä­ke- ja sotu­mak­sut ym. mukaan lukien:

    Uusi suun­ta: Pie­nem­pi jul­ki­nen sek­to­ri -> kevyem­pi vero­tus -> enem­män työ­paik­ko­ja alhai­sem­mal­la palk­ka­ta­sol­la -> työl­li­syys ylös ja työt­tö­myys alas -> pie­nem­mät jul­ki­set menot -> kevyem­pi vero­tus jnej­ne posi­tii­vi­nen, itse­ään voi­mis­ta­va talous­kas­vun kierre.

    Nyt olem­me elä­neet seuraavaa:

    Ilmai­sia jul­ki­sia pal­ve­lu­ja lisää -> vero­tus­ta kiris­tet­tä­vä -> työn hin­ta nousee ja kulu­tus las­kee -> vähem­män kysyn­tää työl­le -> työt­tö­myys kas­vaa (ja myös var­hais- ja työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­köi­ty­mi­nen) -> jul­ki­set menot kas­vaa -> vero­tus­ta kiris­tet­tä­vä -> työn hin­ta nousee ja kulu­tus las­kee jnej­ne syn­tyy itse­ään voi­mis­ta­va kurjistumiskierre.

    Posi­tii­vi­seen kier­tee­seen sisäl­ty­vä palk­ko­jen alen­ta­mi­nen kom­pen­soi­tuu pit­käl­lä täh­täi­mel­lä pait­si kevyem­män vero­tuk­sen niin myös elin­kus­tan­nus­ten (ruo­ka, asu­mi­nen jne) ale­ne­mi­sen ja peräs­tä seu­raa­van talous­kas­vun kautta.

    Kokoo­muk­sen suu­rin saa­vu­tus täl­lä vaa­li­kau­del­la on yhtei­sö­ve­ron äly­tön pudo­tus 20 %:iin pahen­taen nega­tii­vis­ta kier­ret­tä eli jul­ki­sen talou­den ali­jää­miä. Sekin oli­si pitä­nyt käyt­tää palk­ka­ve­ro­tuk­sen keventämiseen.

    Suur­ten ikä­luok­kien elä­köi­ty­mi­nen ja hei­dän pää­sään­töi­ses­ti hyvät elä­ke-edut voi­mis­ta­vat ikä­vä kyl­lä jäl­kim­mäis­tä nega­tii­vis­ta kier­ret­tä rajus­ti. En ymmär­rä mik­si elä­ke­uu­dis­tus ja leik­kauk­set ei kos­ke jo eläk­keel­lä ole­via. Eli­ni­kä on heil­lä­kin taa­tus­ti piden­ty­nyt sii­tä, mitä jos­kus aikoi­naan on ole­tet­tu. Kaik­ki mukaan talkoisiin!

    Toi­se­na kom­ment­ti­na jul­ki­nen val­ta pys­tyy hel­pos­ti estä­mään raken­nus­maan ansiot­to­man arvon­nousun, tekee sitä jo nyky­ään kaa­voi­tus­mak­suil­la ja mui­ta kik­ko­ja kek­si­tään tar­vit­taes­sa (esim. raken­ta­mis­pak­ko kaa­va-alueil­la). Tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­la on kes­kei­nen mer­ki­tys ja yli­pur­su­nut jul­ki­nen sek­to­ri suu­rim­pa­na teki­jä­nä juu­ri tur­vot­taa tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set tai­vaa­seen. Uudis­ra­ken­ta­mi­nen on hii­pu­nut, työt­tö­myys, jul­ki­set menot jne.

  78. Koh­to:

    3. Tur­peen­pol­ton vas­tus­ta­mi­nen. Vihe­rä­ly­köi­den rat­kai­su­jen myö­tä Suo­meen on luo­tu tilan­ne, jos­sa koti­mais­ta tur­ve­voi­maa kor­va­taan kii­na­lai­sel­la kivi­hii­lel­lä. Tämä se var­maan fik­sua vas­ta onkin. Täy­tyy olla huip­pu­äly­käs, ymmär­tääk­seen mikä jär­ki täs­sä on.

    Tämän kai pitäi­si olla se viho­vii­mei­nen tapa tuot­taa ener­gi­aa. Pilaa vesis­töt, tuho­aa suot ja tuot­taa saa­tuun ener­gia­mää­rään näh­den suu­rim­mat hiilidioksidipäästöt.

  79. un arc­hos: Suo­men poliit­ti­sel­la ken­täl­lä voi­si siis aja­tel­la älyk­kyy­den nou­dat­ta­van jat­ku­moa kris­til­li­set-ps-kes­kus­ta-oikea-vasen-vih­reät – mut­ta vain ryh­mien kes­kiar­vo­jen perus­teel­la, yksi­löl­li­set erot ovat tot­ta kai ryh­mäe­ro­ja suurempia.

    Hypo­tee­sia voi toden­taa kat­so­mal­la kor­re­laa­tiot kou­lu­tuk­seen ja edel­leen tulotasoon.

    Hyvä­tu­loi­set kor­kea­kou­lu­te­tut ovat pää­sään­töi­ses­ti puna­vih­rei­tä? Hmmmm… ehkä hypo­tee­sis­sa voi­si olla pien­tä vii­laa­mi­sen varaa…?

    Tut­ki­muk­sen arka­luon­tei­suu­des­ta en oikein tie­dä; var­sin mie­lel­lä­ni aina­kin minä äänes­täi­sin fik­sua polii­tik­koa. Kaik­kein mie­lui­ten itseä­ni fik­sum­paa. Free­si avaus: kuka ehtii olla se polii­tik­ko, joka ensim­mäi­se­nä jul­kai­see ÄO:nsa osa­na vaalikampanjaa;)?

    Joil­la­kin “tur­han fik­suil­la” älyk­kyys vain tun­tuu valu­van huk­kaan, kun tur­hat luu­lot omas­ta erin­omai­suu­des­ta saa­vat hei­dät kuvit­te­le­maan kai­ken ole­van hal­lit­ta­vis­sa — kun­han vain on riit­tä­väs­ti detal­je­ja tie­dos­sa ja vähin­tään­kin riit­tä­väs­ti sää­tö­jä ja sää­dök­siä. Edus­kun­ta, joka oli­si täyn­nä supe­rä­lyk­käi­tä nume­ro­nii­lo­ja ja mui­ta tek­no­kraat­te­ja, jot­ka näki­si­vät yhteis­kun­nan vain suu­re­na sää­tö­teo­ret­ti­se­na ongel­ma­na, voi­si olla jopa mal­til­lis­ta dik­ta­tuu­ria pahem­pi painajainen…

    (Tosin onhan Ark­ka­dian­mä­ki jo nyt­kin enem­män kuin puo­lil­laan väkeä, jon­ka mie­les­tä ongel­ma kuin ongel­ma rat­ke­aa lisää­mäl­lä jat­ku­vas­ti entis­tä enem­män entis­tä yksi­tyis­koh­tai­sem­paa säätelyä.…)

  80. Poth1ue1: Jos kan­san­ta­lou­teen halu­taan oikeas­ti vauh­tia, niin ensim­mäis­ten pää­tös­ten jou­kos­sa pitäi­si olla palk­ka­hai­ta­rin venyt­tä­mi­nen nor­maa­lil­le län­si­mai­sel­le tasol­le (so. suo­rit­ta­van työn palk­ko­jen las­ku ja kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen palk­ko­jen nosto)

    Tuo edel­lyt­täi­si muu­tos­ta kou­lu­tus­jär­jes­tel­mään. Kun kan­sas­ta val­ta­val­le osal­le kou­lu­te­taan kor­kea­kou­lu­tut­kin­to, ei ole rea­lis­tis­ta olet­taa, että kai­kil­le mak­se­taan myös kor­kea palkka. 

    Toi­nen asia on sit­ten se, että nyky­ään hyvin monet kor­kea­kou­lu­te­tut teke­vät työ­tä, jon­ka pys­tyi­si teke­mään pal­jon mata­lam­mal­la­kin kou­lu­tuk­sel­la. Täs­mäl­leen samaa työ­tä saa­te­taan teh­dä lukio­poh­jal­ta ja kor­kea­kou­lu­poh­jal­ta, mut­ta kor­kea­kou­lu­te­tul­le mak­se­taan parem­pi palkka.

    Suo­mes­sa on yli 50 000 aka­tee­mis­ta työ­tön­tä ja lisäk­si suu­ri jouk­ko aka­tee­mi­sia, jot­ka teke­vät kou­lu­tus­taan vas­taa­ma­ton­ta työ­tä, tar­pee­ton­ta työ­tä veroeu­roin tai jot­ka opis­ke­le­vat uut­ta tutkintoa.

    Tilan­teen olles­sa tämä on läh­det­tä­vä liik­keel­le jos­tain aivan muus­ta kuin sii­tä, että itse kou­lu­tus tar­joai­si kor­kean pal­kan. Osaa­mi­ses­ta voi­daan mak­saa, mut­ta osaa­mi­nen täy­tyi­si altis­taa rehel­li­sel­le kil­pai­lul­le ja luo­pua koulutusvaatimuksista.

  81. En usko palk­ka­ve­ron alen­ta­mi­sen autuu­teen, tähän men­nes­sä val­tion tulo­ve­roa on alen­net­tu pal­jon ja työl­li­syys ei ole lisään­ty­nyt, päin vas­toin työt­tö­myys on nous­sut. Palk­ka­ve­ron alen­ta­mi­nen on teh­ty kun­nal­lis­vä­hen­nys­tä kas­vat­ta­mal­la ja se on aja­nut kun­nat vai­keuk­siin, seu­rauk­se­na kun­ta­ve­ro­jen ja ‑mak­su­jen rajut nousut ja nousu­pai­nei­ta on paljon.

    Samoin yri­tyk­sil­le anne­tut vero­hel­po­tuk­set ovat olleet täy­sin tehot­to­mia mm. Kela-mak­sun pois­toa perus­tel­tiin inves­toin­tien ja työl­li­syy­den paran­tu­mi­sel­le, kum­pi­kaan ske­naa­rio ei toteutunut.

    Näi­den vero­jen las­kut on kor­vat­tu nos­ta­mal­la enre­gia­ve­rot ja ALV pil­viin ja pai­ne näi­den nos­ta­mi­seen on iso, var­sin­kin kun tule­va RKP:n joh­ta­ma hal­li­tus aikoo pois­taa perintöveron.

    Suo­men ongel­ma on lii­an suu­ri jul­ki­nen hal­lin­to, on arvioi­tu että jopa n 700 000 ihmis­tä tekee tur­haa työ­tä eli ovat byro­kraat­te­ja ja tämä mak­saa. Tätä on vai­kea pur­kaa kos­ka kyse on usein poliit­ti­sis­ta viroista.

    Suo­men poliit­ti­nen sys­tee­mi on mätä kos­ka RKP on käy­tän­nös­sä val­ta­puo­lue jon­ka ympä­ril­le hal­li­tus muo­dos­te­taan. Se on demo­kra­tian irvikuva.

    Toi­nen pol. para­dok­si on se että muis­sa Euroo­pan mais­sa Vih­reät teke­vät yhteis­työ­tä vasem­mis­ton kans­sa (mm Ruot­sis­sa) Suo­mes­sa Vih­reät ovat lähin­nä Kokoo­muk­sen apu­puo­lue, sen näkee mm. Helsingissä.

    Vih­rei­den pää­vi­hol­li­nen on SDP! Vih­rei­den suu­ri ongel­ma onkin eli­tis­mi ei ymmär­re­tä peruspalkansaajaa.

    Toi­nen asia on se, että Vih­reät vas­tus­ta­vat jär­ke­vää ener­gia­po­li­tiik­kaa kuten jät­tei­den polt­toa, vesi­voi­maa, turve-energiaa.….sen sijaan tue­taan kan­nat­ta­ma­ton­ta tuu­li­voi­maa joka on tavat­to­man kal­lis­ta ja luon­toa hait­taa­vaa mm. melun­sa takia.

  82. Vesa: Uusi suun­ta: Pie­nem­pi jul­ki­nen sek­to­ri -> kevyem­pi vero­tus -> enem­män työ­paik­ko­ja alhai­sem­mal­la palk­ka­ta­sol­la -> työl­li­syys ylös ja työt­tö­myys alas -> pie­nem­mät jul­ki­set menot -> kevyem­pi vero­tus jnej­ne posi­tii­vi­nen, itse­ään voi­mis­ta­va talous­kas­vun kierre.

    Ymmär­rän kyl­lä tämän ajat­te­lun, mut­ta jos anne­taan ken­kää Sari Sai­raan­hoi­ta­jal­le, voi tapah­tua kol­me asiaa:

    1. Sari on työ­tön, net­to­ku­lut putoa­vat muu­ta­man kym­me­nen pro­sent­tia (palk­ka hävi­ää, tuet tule­vat, vero­tu­lot vähe­ne­vät), työn tulos sata prosenttia.

    2. Sari työl­lis­tyy yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le sai­raan­hoi­ta­jak­si teke­mään samaa työ­tä kuin ennen. Net­to­ku­lut pysy­vät sama­na, samoin työn tulos.

    3. Sari työl­lis­tyy johon­kin ihan muu­hun hom­maan, jos­sa hänen työ­pa­nok­sen­sa tuot­taa palk­kan­sa ver­ran lisä­ar­voa. Yhteis­kun­nan net­to­ku­lut vähe­ne­vät jopa enem­män kuin Sarin van­han pal­kan ver­ran (jos Sari on tuot­ta­vam­pi uudes­sa jobis­saan), työ­pa­nos kui­ten­kin puto­aa nollaan.

    Ykkö­nen on sel­väs­ti huo­no rat­kai­su. Kak­ko­nen on vain meno­jen siir­te­lyä kul­ke­maan vakuu­tus­yh­tiöi­den kaut­ta. Köy­hil­le­hän yhteis­kun­ta kui­ten­kin jou­tuu kus­tan­ta­maan hoi­dot. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta nol­la­sum­ma­pe­li kui­ten­kin, eikä se oikein työn vero­kii­laa­kaan alen­na, jos verot ale­ne­vat ja vakuu­tus­mak­sut nousevat.

    Kol­mo­ses­sa voi syn­tyä jotain ihan uut­ta. Tosin jos Sarin tilal­le pitää kui­ten­kin pal­ka­ta sai­raan­hoi­ta­ja hoi­ta­maan ne hom­mat, Sari on ehkä alun­pe­rin­kin ollut epä­op­ti­maa­li­ses­sa työs­sä, eikä jul­ki­nen sek­to­ri lopul­ta laih­du mihinkään.

    Yhteis­kun­nal­la on toki vie­lä nel­jäs­kin vaih­toeh­to, Sarin pitä­mi­nen van­has­sa hom­mas­sa alem­mal­la pal­kal­la. Se toki vai­kut­taa kulu­tus­ky­syn­tään Sarin mak­su­ky­vyn alen­tues­sa, mut­ta kos­ka kyse on jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jäs­tä, temp­pu on koko­nai­suu­des­saan kannattava.

    Joten jul­ki­sen sek­to­rin supis­ta­mis­pu­heis­sa pitäi­si ero­tel­la eri tapauksia:

    - vähen­ne­tään jon­kin toi­min­non työ­suo­ri­tet­ta (esi­mer­kik­si pää­te­tään olla tar­joa­mat­ta ter­vey­den­hoi­toa yli 75-vuotiaille)

    - siir­re­tään työ­suo­ri­tet­ta jul­ki­sel­ta yksi­tyi­sel­le (esi­mer­kik­si rahoi­te­taan ter­vey­den­hoi­to jul­ki­ses­ti vain köyhille)

    - alen­ne­taan työn yksik­kö­hin­taa (alen­ne­taan palkkoja)

    - tehos­te­taan toimintaa

    Viral­li­set vas­tauk­set tup­paa­vat aina viit­taa­maan tuo­hon vii­mei­seen, useim­mi­ten ilman kon­kre­ti­aa tai sit­ten kovin pie­nen suu­ruus­luo­kan sääs­tö­jen osalta.

    Poliit­ti­ses­ti voi olla arvo­poh­jan kan­nal­ta hyvin­kin mie­le­käs­tä siir­rel­lä kus­tan­nuk­sia yksiyis­ten ihmis­ten ja jul­ki­sen val­lan välil­lä. Tämä kui­ten­kin onnis­tuu var­sin rajoi­te­tus­ti kulu­jen luon­teen vuok­si (sote, kou­lu­tus). Soten suur­ku­lut­ta­jat ovat köy­hiä, ja kou­lu­tus­ta taas on tyh­mää kiel­tää köyhiltä.

    Jos haluam­me yllä­pi­tää euroop­pa­lais­tyyp­pis­tä val­tio­ta, meil­lä on aika vähän iso­ja työ­ka­lu­ja. Työl­li­syy­sas­teen kohot­ta­mi­nen ja eläk­kei­den leik­kaa­mi­nen lie­ne­vät ainoat, joil­la voi saa­da iso­ja muu­tok­sia aikaan romut­ta­mat­ta sotea, kou­lu­tus­ta tai infraa. Jul­ki­sen sek­to­rin iso­jen työn­te­ki­jä­ryh­mien palk­ko­jen suh­teel­li­nen alen­ta­mi­nen voi­si myös aut­taa, mut­ta sii­nä on ris­ki­nä hen­ki­lös­tön laa­dun putoaminen.

    Työl­li­syy­sas­teen nos­ta­mi­nen on nois­ta vaih­toeh­dois­ta paras, ja sii­hen pitäi­si nyt lait­taa pauk­ku­ja. Vie­lä kon­kreet­ti­sem­min tämä tar­koit­taa mata­lan tuot­ta­vuu­den töi­den saat­ta­mis­ta kan­nat­ta­vak­si taval­la (työt­tö­myys­kor­vaus­ten alen­ta­mi­nen) tai toi­sel­la (pie­ni­tu­lois­ten todel­lis­ten mar­gi­naa­li­ve­ro­jen alentaminen).

  83. Kuka siel­lä Suo­men his­to­rian huo­noim­mas­sa ja kyvyt­tö­mim­mäs­sä hal­li­tuk­ses­sa on mah­ta­nut olla pai­na­mas­sa samaa nap­pia kuin ne tunarit?

    Olit­ko se sinä Osmo? Vaa­lit on tulos­sa ja näyt­tä­vä come­back. Eikö?

  84. Vihe­rins­si: mikä on vasem­mis­to­lais­ta ja mikä oikeis­to­lais­ta politiikkaa

    Häm­mäs­tyk­sek­se­ni huo­ma­sin ole­va­ni Anders­so­nin kans­sa samaa miel­tä – usein­kaan en ole – kun hän puhui kor­kean työl­li­syy­den tar­peel­li­suu­des­ta. Se kuu­los­ti aivan sil­tä kuin vasem­mis­to­lii­ton tee­si­nä oli­si ollut se, että työ on paras sosiaaliturva.

    Kai vasem­mis­to halu­aa sekä työ­tä kai­kil­le, että kor­kean sosi­aa­li­tur­van työt­tö­mäk­si jou­tu­neil­le ja muille.

    Toi­saal­ta mei­dän yhteis­kun­taam­me kuva­taan uusliberalistiseksi.

    Olem­me var­maan­kin menos­sa tuo­hon suun­taan, mut­ta sil­ti tois­tai­sek­si vie­lä yhteis­kun­nis­ta yksi “poh­jois­mai­sim­pia”.

    Samaan aikaan kui­ten­kin sosi­aa­li­tur­van taso on osto­voi­ma­kor­jat­tu­na­kin pää­osin parem­pi kuin kos­kaan aikai­sem­min, ja me käy­täm­me enem­män rahaa sote-menoi­hin kuin kos­kaan aikaisemmin.

    Tör­sääm­me enem­män kuin tie­nam­me. Syi­nä tulo­jen las­kuun esim. Kii­nan nousu ja Nokian las­ku. Sosi­aa­li­tur­va on pidet­ty ennal­laan, vaik­ka meil­lä ei oikeas­taan ole varaa nykyi­seen menoon.

    Jul­kis­ten meno­jen osuus BKT:sta on myös kor­kea; Suo­mes­sa se on ollut kor­keam­pi vain 90-luvun alun lamas­sa, ja maa­il­mal­la­kin luke­ma on jo var­sin korkea.

    Sama syy. Syöm­me enem­män kuin tie­naam­me, ja tuo­tam­me yhteis­kun­nan pal­ve­lui­ta kal­lim­mal­la (huom. en sano­nut “enem­män”) kuin mihin meil­lä on varaa.

    Puheis­sa jos­kus vilah­taa ter­mi “täys­työl­li­syys”, mut­ta mitä ihmet­tä se tarkoittaa?

    Ehkä eri ihmi­sil­le eri asi­aa. Minul­le sitä, että lähes kai­kil­le työ­ha­luk­kail­le ja työ­ky­kyi­sil­le halu­taan jär­jes­tää työ­paik­ka (talou­den sää­tö­ruu­ve­ja käyt­tä­mäl­lä) (eivät­kä sosi­aa­lie­tuu­det ole niin kor­kei­ta, että työt­tö­myys oli­si ihmi­sil­le kan­nat­ta­vam­pi vaih­toeh­to). Van­hem­pain­va­paat, opis­ke­lut ja het­kel­li­set työt­tö­myy­det mah­tu­vat täys­työl­li­syy­den mää­ri­tel­män sisään. Tilas­to­kik­kai­lut eivät mah­du määritelmään.

    Entä­pä jos tuem­me mata­la­palk­ka­töi­tä nega­tii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la tai jol­lain muul­la vas­taa­val­la toi­men­pi­teel­lä. Onko se vasem­mis­to­lais­ta vai oikeis­to­lais­ta poli­tiik­kaa? Entä työllistämistyöt?

    Perus­tu­lot yms. miel­le­tään vasem­mis­to­laisk­si. Työl­lis­tä­mis­työt ehkä jakau­tu­vat niin, että hätä­apu­työt (juu­ri riit­tä­väl­lä pal­kal­la) ovat oikeis­to­lais­ta poli­tiik­kaa, mut­ta työl­lis­tä­mi­nen elvyt­tä­mäl­lä (hyvien aiko­jen pal­kal­la) vasem­mis­to­lais­ta politiikkaa.

    Maa­il­maan mah­tuu pal­jon­kin arvo­ky­sy­myk­siä, mut­ta jako työn­te­ki­jöi­hin ja por­va­rei­hin alkaa olla jo vähän hapan­tu­nut käsiin. 

    Aivan. Mai­nit­se­ma­si uus­li­be­ra­lis­mi edus­taa kui­ten­kin mie­les­tä­ni suun­taus­ta, joka voi muut­taa yhteis­kun­taam­me oikeis­to­lai­sek­si miel­let­tyyn suun­taan. Minul­le mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on, pitäy­dym­me­kö poh­jois­mai­ses­sa mal­lis­sa, vai siir­rym­me­kö pois tuos­ta jär­jes­tel­mäs­tä (esim. uus­li­be­ra­lis­ti­seen suun­taan). Tämän vaa­li­kau­den hal­li­tuk­set ovat pal­ve­lui­den leik­kauk­si­neen ja “kan­sain­vä­lis­tä­mi­si­neen” sel­väs­ti­kin pur­ka­mas­sa poh­jois­mais­ta mal­lia. Poh­jois­mai­nen mal­li (joka hyö­dyn­tää sekä val­tio­ve­tois­ta että amrk­ki­na­ve­tois­ta toi­min­ta­ta­paa) miel­le­tään mal­til­li­sek­si vasem­mis­to­lai­sek­si mal­lik­si, mut­ta yhtä hyvin se voi­tai­siin näh­dä mal­til­li­se­na oikeis­to­lai­se­na mallina.

    Niin­pä kuu­li­sin mie­lel­lä­ni lisä­tie­toa sii­tä, mitä tuo yllä­mai­nit­tu vasem­mis­to­lai­nen täys­työl­li­syys­po­li­tiik­ka ihan oikeas­ti oli­si. Pal­jon­ko sil­loin oli­si väkeä töis­sä, mitä teke­mäs­sä, kenen pal­ve­luk­ses­sa, jne.

    Täs­sä täy­tyy sanoa jotain vasem­mis­to­lai­sen poli­tii­kan mah­dol­li­sis­ta ris­keis­tä. Ne liit­ty­vät täs­sä koh­din kai ylet­tö­mään velan­ot­toon ja jul­kis­ten työ­paik­ko­jen mää­rän kas­vuun, ilman että joku myös tuot­tai­si tuon poli­tii­kan vaa­ti­mat suu­ret vero­ker­ty­mät. Tuo lää­ke ei siis oli­si toimiva.

    Jos jäte­tään lisä­mää­re “vasem­mis­to­lai­nen” (tiet­tyä vasem­mis­to­lais­ta toteu­tus­ta­paa pilk­kaa­va­na) pois, pelk­kä “täys­työl­li­syys­po­li­tiik­ka” voi­si olla oikeis­to­lais­ten­kin mie­les­tä toi­mi­va tie­tyin ehdoin. Mie­les­tä­ni jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen puo­len suh­de voi­si olla aika vapaas­ti valit­ta­vis­sa — ehkä sama kuin nyt. Oleel­lis­ta kai on vain se, että työl­li­syyt­tä (lähin­nä yksi­tyi­sen puo­len) pidet­täi­siin yllä maan talou­den tilaa aktii­vi­ses­ti ohjaa­mal­la niin, että työl­lis­tä­mi­nen ja töi­hin meno kan­nat­tai­si aina. Tuo poli­tiik­ka vaa­ti­si kai puo­luei­den kon­sen­suk­sen ja pie­niä ero­ja muun maa­il­man har­joit­ta­maan poli­tiik­kaan (pel­kän yhte­näis­tä­mi­sen sijaan). Nyt olem­me menos­sa toi­seen suun­taan, monis­ta syis­tä ja monin vai­kuuk­sin, jot­ka vaa­ti­si­vat tätä pidem­mät selitykset.

  85. Vihe­rins­si: Olis­ko sit­ten parem­pi, että kak­sion osta­ja mak­sai­si ton­ti­no­mis­ta­jal­le 130.000 – 140.000 euroa enem­män? Tämä­hän se vaih­toeh­to on. (Hin­ta mää­räy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­la ei ole Hel­sin­gis­sä merkitystä.)

    No, ei niil­lä näy­tä ole­van mer­ki­tys­tä myös­kään Oulus­sa. Raken­nus­tek­nil­li­ses­ti sama­nar­voi­ses­ta uus­tuo­tan­nos­sa ole­vas­ta asun­nos­ta saa pulit­taa I‑luokan pai­koil­la 50… 100% enem­män kuin II-luo­kan pai­koil­la, vaik­ka etäi­syys kapun­gin­ta­loon on suu­rin piir­tein sama.

    Kyl­lä täs­sä tapauk­ses­sa asun­to­jen kal­leus on kiin­ni kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta, ei verotuksesta.

  86. Maa­seu­tu­lai­nen: Täs­mäl­leen samaa työ­tä saa­te­taan teh­dä lukio­poh­jal­ta ja kor­kea­kou­lu­poh­jal­ta, mut­ta kor­kea­kou­lu­te­tul­le mak­se­taan parem­pi palkka.

    Ei kai? Samas­ta työs­tä kuu­luu saa­da sama palk­ka, joten kyl­lä se yo:n palk­ka sin­ne lähel­le mais­te­rin palk­kaa hilautuu.

  87. Ihan hyvä kirjoitus. 

    On huo­leh­dit­ta­va myös, että poliit­ti­nen val­ta ja tah­to toteu­tuu minis­te­riöis­sä. Voi­sit tutus­tua kir­jas­sa­si myös Ruot­sin mal­liin, jos­sa minis­te­rit nimit­tä­vät ylim­mät vir­ka­mie­het omaan minis­te­ri­öön­sä minis­te­ri­kau­ten­sa ajak­si, jos täs­tä vaik­ka sai­si jotain kir­jan täy­tet­tä. Tör­mä­sin jos­sain artik­ke­lis­sa tie­toon, että Allian­sin hävit­tyä vaa­lit Ruot­sis­sa vir­ka­mie­his­töä vaih­tuu ihan huo­mat­ta­va määrä.

    En tun­ne yksi­tyis­koh­tia, mut­ta esi­mer­kik­si tuo­re val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Mag­da­le­na Anders­son nap­pa­si ylim­mäk­si vir­ka­mie­hek­seen Karo­li­na Ekhol­min, joka on Ruot­sin riks­ban­ke­nin kak­kos­ni­mi. Hän ottaa hal­tuun­sa val­tio­va­rain­mi­nis­te­riös­sä ilmei­ses­ti kak­si kes­keis­tä osas­toa. Ekholm on löy­sän raha­po­li­tii­kan kan­nat­ta­ja. Sii­tä saa olla kuka mitä miel­tä tahan­sa, mut­ta se ei aina­kaan toi­mi, jos minis­te­riö kan­nat­taa löy­sää ja minis­te­ri tiuk­kaa politiikkaa.

  88. Tapio: No, ei niil­lä näy­tä ole­van mer­ki­tys­tä myös­kään Oulus­sa. Raken­nus­tek­nil­li­ses­ti sama­nar­voi­ses­ta uus­tuo­tan­nos­sa ole­vas­ta asun­nos­ta saa pulit­taa I‑luokan pai­koil­la 50… 100% enem­män kuin II-luo­kan pai­koil­la, vaik­ka etäi­syys kapun­gin­ta­loon on suu­rin piir­tein sama.

    Kyl­lä täs­sä tapauk­ses­sa asun­to­jen kal­leus on kiin­ni kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta, ei verotuksesta.

    Tar­koi­tat­ko, että mai­nit­se­mal­la­si II-luo­kan pai­kal­la uudet asun­not ovat hal­po­ja tai edes kohtuuhintaisia?

    Minun mie­les­tä­ni raken­ta­mi­nen on Suo­mes­sa pai­kas­ta riip­pu­mat­ta kal­lis­ta ja sii­hen on syy­nä yli­pai­su­neen jul­ki­sen sek­to­rin yllä­pi­tä­mi­sen rahoitustarve.

    Verot­to­mas­sa talou­des­sa raken­nus­kus­tan­nuk­set puo­lit­tui­si­vat tai oikeas­taan vie­lä enem­män jos ote­taan rahan kier­ros­ta mukaan useam­pia kier­rok­sia. Koh­tuul­li­ses­ti vero­te­tus­sa raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta voi­tai­siin sil­pais­ta 25 % pois. Esteet­tö­myys­vaa­ti­muk­sis­ta, pysä­köin­nis­tä, väes­ton­suo­jis­ta, isois­ta ylei­sis­tä tilois­ta ja asun­to­jen kes­ki­koos­ta tin­ki­mäl­lä ker­ros­ta­loa­sun­non hin­taa voi­tai­siin nyky­hin­nois­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la pudot­taa 15–20 %.

    Sijain­ti tie­tys­ti vai­kut­taa ton­tin arvon kaut­ta asun­non hin­taan, ja niin pitää­kin olla. Kun­nat voi­si­vat halu­tes­saan rajoit­taa tont­ti­maan arvon nousua, ja aina­kin teo­reet­ti­ses­ti aja­tel­tu­na vaik­ka pai­naa tont­tien hin­nat sel­vään laskuun.

  89. Eikö pitäi­si sanoa parem­min­kin, että OS ei enää ase­tu ehdol­le vuo­den 2015 edus­kun­ta­vaa­leis­sa. Eros­sa oli­si kyse sii­tä, että pyy­täi­si eroa kes­ken vaalikauden.

  90. Ilmai­sia jul­ki­sia pal­ve­lu­ja lisää -> vero­tus­ta kiris­tet­tä­vä -> työn hin­ta nousee ja kulu­tus las­kee -> vähem­män kysyn­tää työl­le -> työt­tö­myys kas­vaa (ja myös var­hais- ja työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­köi­ty­mi­nen) -> jul­ki­set menot kas­vaa -> vero­tus­ta kiris­tet­tä­vä -> työn hin­ta nousee ja kulu­tus las­kee jnej­ne syn­tyy itse­ään voi­mis­ta­va kurjistumiskierre.”

    Ei val­tio veroi­na kerää­mään raho­ja pol­ta eikä jem­maa vaan kaik­ki vero­ra­hat pää­ty­vät kier­toon yksi­tyi­sel­le sektorille.

    Vero­tuk­ses­sa vain kulut­ta­ja vaih­tuu eli on alku­pe­räi­sen ansait­si­jan sijaan vir­ka­mies tai jon­kun tulon­siir­ron saaja

    Ei myös­kään jon­kun funk­tion muut­tu­mi­nen jul­ki­ses­ta yksi­tyi­sek­si muu­ta sen rasit­ta­vuut­ta kan­san­ta­lou­den tasol­la. Esim ter­vey­den­hoi­don yksi­tyis­tä­mi­nen ei vähen­nä ter­vey­den­hoi­to­me­no­ja, raha vain kier­tää eri reit­tiä. Ja kun yksi­tyi­nen ter­vey­den­hoi­to perus­tuu vakuu­tuk­siin niin jako­pe­rus­te­kin säi­lyy eli ter­veet mak­sa­vat sai­rai­den kulut

    Rahan­kier­ron kan­nal­ta ei ole väliä ‚kier­tä­kää raha yksi­tyi­sen vai jul­ki­sen kautta.

    Vero­tus on jollasummapeliä,jos vero­tus­ta alen­ne­taan niin alen­nuk­sen saa­jan kulu­tus­ky­ky nousee, mut­ta kun tulon­siir­ron on vas­taa­vas­ti pie­nen­nyt­tä­vä niin tulon­siir­ron saa­jan kulu­tus las­kee vastaavasti

    Pahin­ta on, jos vero­tus ale­nee niin pal­jon, että yhä useam­pi sääs­tää, de on kaik­ki pois kulu­tuk­ses­ta ja sijoi­tus­koh­tei­den arvot inflatoituvat

  91. Lii­an van­ha:
    Ei val­tio veroi­na kerää­mään raho­ja pol­ta eikä jem­maa vaan kaik­ki vero­ra­hat pää­ty­vät kier­toon yksi­tyi­sel­le sektorille.

    Vero­tuk­ses­sa vain kulut­ta­ja vaih­tuu eli on alku­pe­räi­sen ansait­si­jan sijaan­vir­ka­mies tai jon­kun tulon­siir­ron saaja

    Ei myös­kään jon­kun funk­tion muut­tu­mi­nen jul­ki­ses­ta yksi­tyi­sek­si muu­ta sen rasit­ta­vuut­ta kan­san­ta­lou­den tasol­la. Esim ter­vey­den­hoi­don yksi­tyis­tä­mi­nen ei vähen­nä ter­vey­den­hoi­to­me­no­ja, raha vain kier­tää eri reit­tiä. Ja kun yksi­tyi­nen ter­vey­den­hoi­to perus­tuu vakuu­tuk­siin niin jako­pe­rus­te­kin säi­lyy eli ter­veet mak­sa­vat sai­rai­den kulut

    Tämän päät­te­lyn poh­jal­ta näyt­täi­si, että on ihan sama tuot­taa­ko pal­ve­lut jul­ki­nen vai yksi­tyi­nen sek­to­ri, eikä jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lu­tuo­tan­non kool­la (ja siten vero­tuk­sen tasol­la) ole väliä. Tämä ei tie­ten­kään ole reaa­li­maa­il­mas­sa totta.

    Oman näke­myk­se­ni mukaan yksi­tyi­nen sek­to­ri lähes poik­keuk­set­ta tuot­taa pal­ve­lut jul­kis­ta tehok­kaam­min, mones­ta syys­tä johtuen.

    Toi­sek­si kun pal­ve­luil­la saa­daan oikea hin­ta (siis todel­li­siin tuo­tan­to­kus­tan­nuk­siin poh­jau­tu­va), niin pal­ve­lu­ja käy­te­tään vain tosi­tar­pee­seen. Har­va käy tur­haan lää­kä­ril­lä kun jou­tuu omas­ta pus­sis­taan palk­kion maksamaan. 

    Kol­man­nek­si markka/euro on hyvä kon­sult­ti. Väi­tän, että ilmai­set jul­ki­set sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut joh­ta­vat ihmis­ten välin­pi­tä­mät­tö­mään käyt­täy­ty­mi­seen oman ter­vey­ten­sä suhteen.

    Nel­jän­nek­si kun pal­ve­luil­le saa­daan oikea hin­ta, kar­siu­tu­vat tur­hat jul­ki­set pal­ve­lut pois.

    Vii­den­nek­si väi­tän, että mitä suu­rem­man vas­tuun ihmi­set otta­vat omas­ta elä­mäs­tään, sitä ter­veem­män ja antoi­sam­man elä­män he elä­vät. Lii­al­li­nen jul­ki­nen hol­hous on pahas­ta. Sori vaan vasemmisto.

    Toki vaik­ka­pa ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lu­ja voi­daan jat­kos­sa­kin tuot­taa jul­ki­si­na pal­ve­lui­na. Pal­ve­lui­den käyt­tä­jän vaan tulee mak­saa niis­tä nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti enem­män. Lisäk­si pitää sal­lia yksi­tyi­nen kil­pai­le­va toi­min­ta, joka pakot­taa jul­ki­sen tuo­tan­non yllä­pi­tä­mään toi­min­tan­sa kehit­tä­mis­tä ja tehos­ta­mis­ta. Nykyi­nen sys­tee­mi Kela­kor­vauk­si­neen on joh­ta­nut myös yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­ve­lu­jen vää­rään käyt­töön ja toi­min­nan tehottomuuteen.

    Vakuu­tuk­sil­la on myös hai­tal­li­nen, tur­haan pal­ve­lui­den kysyn­tää ja pal­ve­lui­den hin­to­ja nos­ta­va vai­ku­tus, vali­tet­ta­vas­ti. Mut­ta ei sii­tä nyt enempää.

    Olen ehkä vie­nyt kes­kus­te­lua hiu­kan sivu­po­luil­le, ja kuu­li­sin mie­lel­lä­ni Osmon näke­myk­siä jul­ki­sen sek­to­rin koos­ta ja myös “poik­keus­ti­lan ja ‑toi­mien” julis­ta­mi­ses­ta tar­vit­ta­vien pää­tös­ten aikaansaamiseksi.

  92. Kal­le: Kaik­kein kes­kei­sin asia seu­raa­val­le hal­li­tus­kau­del­le oli­si STM:m saa­mi­nen jon­kin­lai­seen jär­jes­tyk­seen. Viih­de­uu­ti­set STARA uuti­soi (5.10.2014) asioi­ta, joi­den pitäi­si olla HS:n etusi­vul­la. Suo­mes­ta teh­dään kovaa vauh­tia entis­tä pahem­paa holhousyhteiskuntaa: 

    …Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön hal­li­tus­neu­vos Ismo Tuo­mi­nen nimit­täin halu­aa, että kulut­ta­jat eivät enää jat­kos­sa voi­si jakaa esi­mer­kik­si pani­moi­den ja ravin­to­loi­den mate­ri­aa­lia sosi­aa­li­ses­sa medias­sa. Täs­tä syys­tä Tuo­mi­nen on ollut yhtey­des­sä Face­boo­kiin ja ker­to­nut Suo­men laki­muu­tok­ses­ta, joka hänen mukaan­sa edel­lyt­tää Face­boo­kil­ta JAA-toi­min­non pois­ta­mis­ta mai­nit­tu­jen yri­tys­ten Facebook-sivuilta.”

    Jos kan­san­edus­ta­jan työ ei ole pal­kit­se­vaa, niin jotain on pahas­ti vial­la myös medias­sa, kun tuon luo­kan uuti­set eivät ole pää­uu­tis­lä­he­tyk­sis­sä. Kyse on ihan sii­tä samas­ta asias­ta, mis­tä hong kon­gi­lai­set juu­ri tais­te­le­vat kaduil­la, sananvapaudesta.

    Olen useam­paan ker­taan sano­nut, että STM tulee pilk­koa. Sen aiheut­ta­ma vahin­ko suo­ma­lai­sel­le yhteis­kun­nal­le on lii­an suu­ri kestettäväksi.

    Olen luke­nut sinul­ta noin sata­tu­hat­ta ker­taa totea­muk­sen, että kaik­ki muu on näper­te­lyä pait­si var­si­nai­sen raha­reiän eli sote-meno­jen tukkiminen.

    Juu­ri kun olit _melkein_ saa­nut minut vakuu­tet­tua, pilaat kai­ken meuh­kaa­mal­la aivan käsit­tä­mät­tö­mäs­tä lil­lu­kan­var­res­ta, eli yhden vir­ka­mie­hen kan­nas­ta johon­kin pani­moi­den FB-jako­nap­piin. “Sen aiheut­ta­ma vahin­ko suo­ma­lai­sel­le yhteis­kun­nal­le on lii­an suu­ri kes­tet­tä­väk­si”. Onko tämä jotain paro­di­aa, vai onko eri Kal­les­ta kysy­mys? Hal­li­tus­neu­vos Tuo­mi­nen kump­pa­nei­neen­ko ne 70% jul­ki­sis­ta bud­je­teis­ta vievät?

  93. Vesa: Väi­tän, että ilmai­set jul­ki­set sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut joh­ta­vat ihmis­ten välin­pi­tä­mät­tö­mään käyt­täy­ty­mi­seen oman ter­vey­ten­sä suhteen. 

    Tämän osoit­ta­mi­nen vaa­ti­si eri mai­den välis­tä ver­tai­lua, jos­sa osoi­tet­tai­siin yhteys ilmai­suu­den puut­teen ja hyvien ter­veys­lop­pu­tu­le­mien (tai ilmai­suu­den ja huo­no­jen sel­lais­ten) välil­lä. Muus­sa tapauk­ses­sa on kysees­sä pelk­kä tar­rau­tu­mi­nen omaa maa­il­man­ku­vaa hive­le­vään uskonkappaleeseen.

    Well­man: Suo­men ongel­ma on lii­an suu­ri jul­ki­nen hal­lin­to, on arvioi­tu että jopa n 700 000 ihmis­tä tekee tur­haa työ­tä eli ovat byro­kraat­te­ja ja tämä maksaa. 

    Ties kuin­ka monen­nen ker­ran: Ruot­sis­sa on jul­ki­sel­la sek­to­ril­la työn­te­ki­jöi­tä, väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na, ei suin­kaan vähem­män vaan sato­ja tuhan­sia enem­män. Miten menee Ruot­sin talou­del­la ja miten Suomen?

    On myös arvioi­tu, että Suo­mes­sa on noin 700 000 hen­gen yli­tar­jon­ta vihai­sis­ta kes­ki-ikäi­sis­tä mie­his­tä, joi­den rat­kai­su kaik­kiin maa­pal­lon ongel­miin yhtä­läi­ses­ti on naii­vi fan­ta­si­soin­ti Suo­men jul­ki­sen sek­to­rin lopet­ta­mi­ses­ta. (Minä olen arvioi­nut. Mut­ta kuu­los­taa huo­mat­ta­vas­ti vakuut­ta­vam­mal­ta, kun puhuu pas­sii­vis­sa eikä mai­nit­se lähdettään.)

  94. Tom­mi Uscha­nov: Tämän osoit­ta­mi­nen vaa­ti­si eri mai­den välis­tä ver­tai­lua, jos­sa osoi­tet­tai­siin yhteys ilmai­suu­den puut­teen ja hyvien ter­veys­lop­pu­tu­le­mien (tai ilmai­suu­den ja huo­no­jen sel­lais­ten) välil­lä. Muus­sa tapauk­ses­sa on kysees­sä pelk­kä tar­rau­tu­mi­nen omaa maa­il­man­ku­vaa hive­le­vään uskonkappaleeseen. 

    Eli siis jos jota­kin ei ole jos­sain jo teh­ty, sitä ei voi­da iki­nä teh­dä­kään, kos­ka kysees­sä on vain oman maa­il­man­ku­van hive­ly? Ilmei­ses­ti siis mm. perus­tu­loa saa­daan odot­taa vie­lä jon­kin aikaa. On toki tot­ta, että ko. heit­toa ei oltu perus­tel­tu miten­kään ihmeem­min, mutta…

    Tom­mi Uscha­nov:
    Ties kuin­ka monen­nen ker­ran: Ruot­sis­sa on jul­ki­sel­la sek­to­ril­la työn­te­ki­jöi­tä, väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na, ei suin­kaan vähem­män vaan sato­ja tuhan­sia enem­män. Miten menee Ruot­sin talou­del­la ja miten Suomen? 

    … eipä tähän­kään itses­tään­sel­vyy­teen mitään läh­tei­tä näy. Lisäk­si tie­ten­kin oikeam­pi kysy­mys (mm. mai­den poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon, his­to­rian, väes­tö­ra­ken­teen, valuu­tan jne. erois­ta joh­tuen) oli­si, miten Ruot­sin talou­del­la meni­si, jos siel­lä oli­si sato­ja tuhan­sia jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­tä vähem­män — olet­taen tie­ten­kin että alku­pe­räi­nen, läh­teis­tä­mä­tön väi­te pitää paik­kan­sa ja mai­den “jul­ki­nen sek­to­ri” on ver­tai­lu­kel­poi­nen. Tuol­lai­se­naan vas­taus vain menee aidan mata­lim­man koh­dan yli.

  95. Poth1ue1: Joh­ta­juut­ta Katai­ses­sa tun­tui pää­mi­nis­te­ri­nä ole­van kuin jos­sain märäs­sä tiskirätissä 

    Uus­li­be­ra­lis­mis­sa ei usko­ta yhteis­kun­nan joh­ta­mi­seen, vaan sii­hen että Näky­mä­tön Käsi ohjaa aje­leh­ti­vaa yhteis­kun­taa. Uus­li­be­ra­lis­ti täten ottaa yhteis­kun­nan joh­don hal­tuun mut­ta ei tee siel­lä mitään eli aje­leh­tii. Uus­li­be­ra­lis­ti tavoit­te­lee demo­kra­tian lak­kaut­ta­mis­ta, kos­ka yhteis­kun­ta aje­leh­tii huo­nos­ti jos yhteis­kun­nal­la on johto.

    Ei medias­sa ole näky­nyt Katai­sen fanaat­tis­ta uus­li­be­ra­lis­mia, tot­ta. Fanaa­ti­kot valeh­te­le­vat äänes­tä­jil­le kos­ka fanaa­ti­kot pitä­vät äänes­tä­jiä pik­ku­lap­si­na joil­le pitää valeh­del­la val­koi­sia valheita.

    Valeh­te­lu on uus­li­be­ra­lis­mis­sa hyväk­syt­tyä, Friedrich Hayek on oikeut­ta­nut valeh­te­lun työ­vä­ki-nimi­sel­le pik­ku­lap­si­ryh­mäl­le. Sosio­lo­gian perus­teet-kir­jas­sa on mus­taa valkoisella

  96. Vihe­rins­si: Minä olen hukan­nut omal­ta koh­dal­ta­ni jos­sain vai­hees­sa sen, mikä on vasem­mis­to­lais­ta ja mikä oikeis­to­lais­ta poli­tiik­kaa. Haluai­si­ko joku aut­taa minut kartalle?

    Mal­ti­ton Oikeis­to joh­taa Tasa­val­taa lii­ke­ta­lous­o­peil­la. Todel­li­suu­des­sa Tasa­val­ta ei ole yri­tys eikä 300 tuhan­nen yri­tys­ry­väs tms. Mal­ti­ton Oikeis­to pilaa yri­tys­toi­min­nan mai­neen täten. Lisäk­si mui­den suo­ma­lais­ten jäsen­tä­mi­nen yri­tys­toi­min­nan ja ‑rahoit­ta­jien vas­tuul­le on Perus­tus­lain vastaista
    Lisäk­si Mal­ti­ton Oikeis­to toteut­taa kyl­män sodan län­si­pro­pa­gan­daa käytäntöön.

    Lii­ke­ta­lous­o­peil­la joh­de­taan yri­tys­tä ja yri­tyk­set ovat hyvä asia.

    Yrit­tä­jät ovat­kin siir­ty­neet äänes­tä­mään Juha Sipi­lää Kes­kus­ta­puo­lu­ees­ta. Sipi­län Kes­kus­ta on mal­til­lis­ta oikeis­toa, Kes­kus­ta ja Dema­rit nos­ti­vat Suo­men maa­il­man­hui­pul­le sotien jäl­keen punamultahallituksina.

  97. On sel­vää että mei­naam­me tikah­tua type­rään sään­te­lyyn ja sii­hen, että kaik­ki pitää sot­kea ja teh­dä kai­kes­ta moni­mut­kais­ta. Tämä ongel­ma kos­kee aivan kaik­kia hal­lin­no­na­lo­ja ja lap­si­vä­hen­nys on täs­tä sot­ke­mi­ses­ta täy­del­li­nen paraatiesimerkki.

  98. Tom­mi Uscha­nov: Tämän osoit­ta­mi­nen vaa­ti­si eri mai­den välis­tä ver­tai­lua, jos­sa osoi­tet­tai­siin yhteys ilmai­suu­den puut­teen ja hyvien ter­veys­lop­pu­tu­le­mien (tai ilmai­suu­den ja huo­no­jen sel­lais­ten) välil­lä. Muus­sa tapauk­ses­sa on kysees­sä pelk­kä tar­rau­tu­mi­nen omaa maa­il­man­ku­vaa hive­le­vään uskonkappaleeseen.

    Niin, kyl­lä täs­sä väit­tee­ni tie­ten­kin perus­tuu empii­ri­seen, tie­teel­li­ses­tä näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na var­mas­ti arvot­to­maan omaan koke­muk­see­ni elä­väs­tä elä­mäs­tä. KV-ver­tai­lun laa­ti­mi­sek­si pitäi­si var­mas­ti useam­mak­si vuo­dek­si perus­taa komi­teoi­ta ja tut­ki­mus­ryh­miä sekä rahoit­taa tämä JULKISILLA varoil­la. Näin­hän tääl­lä juu­ri työl­lis­te­tään aka­tee­mi­sia “tuot­ta­vaan” työhön.

    On myös arvioi­tu, että Suo­mes­sa on noin 700 000 hen­gen yli­tar­jon­ta vihai­sis­ta kes­ki-ikäi­sis­tä mie­his­tä, joi­den rat­kai­su kaik­kiin maa­pal­lon ongel­miin yhtä­läi­ses­ti on naii­vi fan­ta­si­soin­ti Suo­men jul­ki­sen sek­to­rin lopettamisesta. 

    Nos­tan käte­ni ylös, olen kes­ki-ikäi­nen ja vie­lä kes­ki­luok­kai­nen, ter­ve, akat., työ­tä teke­vä, tähän men­nes­sä kah­den kes­ki­ver­ron edes­tä vero­ja mak­sa­nut, hyvä­kun­toi­nen val­koi­hoi­nen mies. Elä­ke­uu­dis­tus näyt­täi­si tuo­van istut­ta­vaa kak­kua neli­sen vuot­ta lisää. Kaik­ki tämä on var­maan­kin suu­ri syn­ti ja hävet­tä­vä asia itses­sään. Tren­dik­kääm­pää oli­si olla jotain muuta. 

    Yli­tar­jon­nal­la tar­koit­ta­net sitä, että voim­me lopet­taa monien mui­den elät­tä­mi­sen, lep­pois­taa elä­mis­tä ja ryh­tyä vaik­ka kir­jai­li­joik­si. Kir­jo­jen myyn­ti­mää­ril­lä ei niin väliä kun­han apu­ra­hat juoksee. 

    Naii­via fan­t­asioin­tia sen sijaan on usko­mus sii­tä, että jul­ki­nen sek­to­ri voi Suo­mes­sa säi­lyä nykyi­sen­lai­se­na. 1980 jul­kis­ten meno­jen osuus BKT:sta oli 40 %, tänään 57 %. Menois­ta suu­ri osa mak­se­taan vel­kaan­tu­mal­la. Kiva perin­tö lap­sil­lem­me. Minul­le sopi­si hyvin paluu kus­tan­nuk­sil­taan 1980 tasoi­seen jul­ki­seen sektoriin.

    Polii­ti­kot eivät tee omaa pal­li­aan suo­ja­tak­seen tar­peel­li­sia pää­tök­siä, niin kuin Osmo S. hyvin kuvaa. Tule­vai­suus on eri­tyi­sen toi­vo­ton jos elä­ke­läi­set, työt­tö­mät, sai­raat, jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät, opis­ke­li­jat ja muut ‑ei mak­sa­ja­puo­lel­la ole­vat hok­saa­vat yhdis­tää poliit­ti­sen voimansa.

  99. Kuka tääl­lä smurf­faa Tyler Cowe­ni­na? Sama kun kir­jot­te­li­sin tääl­lä Karl Pop­pe­ri­na, Paa­vo Lip­po­se­na tai Tar­ja Halo­se­na. Kir­joit­te­le hyvä mies omal­la nimel­lä­si tai jol­lain oma­pe­räi­sel­lä nimimerkillä.

    Lisäk­si voin sanoa, että Cowen ei kos­kaan mitään tuom­mois­ta kom­ment­tia kir­joit­tai­si. Tosin minä kan­nus­tan itse tähän toi­min­taan kun tähän vas­tai­len. Sha­me on me.

  100. Sor­ry OS, I refra­se myself.

    Talous­sa­no­mat tänään: “Hel­sin­gin yli­opis­ton kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­so­ri Vesa Kan­niai­nen esit­tää kun­tien ja val­tion työn­te­ki­jöil­le palkkaleikkauksia.

    Palk­ka­me­not ovat jul­ki­sen sek­to­rin mer­kit­tä­vin menoe­rä, Kan­niai­nen perus­te­lee ja huo­maut­taa, että Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin meno­jen suh­de brut­to­kan­san­tuot­tee­seen on sel­väs­ti kor­keam­pi kuin esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa tai Saksassa.

    Ehdo­tuk­ses­sa palk­ko­jen leik­kaus ei kui­ten­kaan kos­ki­si kaik­kia ammat­ti­ryh­miä. Kan­niai­nen oli­si val­mis jät­tä­mään esi­mer­kik­si hoi­ta­jat pois, kos­ka ter­vey­den­hoi­toa­lal­la on käy­tän­nös­sä vain yksi sai­raan­hoi­to­pal­ve­lui­den osta­ja, jon­ka takia hoi­ta­jat ovat alipalkattuja.

    Suo­mes­sa yli­suu­ri jul­ki­nen talous rasit­taa kan­san­ta­lou­den suo­ri­tus­ky­kyä. Kan­niai­sen mukaan Suo­men kan­san­ta­lou­den tule­vai­suu­den­nä­ky­mät ovat san­gen syn­kät. Hänen mukaan­sa Suo­men vero­tus on aivan lii­an kor­kea, eikä työ­mark­ki­noi­ta ole uudis­tet­tu riit­tä­väs­ti. On huo­les­tut­ta­vaa, että jul­ki­set menot ovat kan­san­ta­lou­den suo­ri­tus­ky­kyyn näh­den kes­tä­mät­tö­mäl­lä tasol­la.” End of quote.

    Kan­niai­nen­kin kuu­lu­nee lan­see­rat­tuun kes­ki-ikäis­ten mies­ten jouk­koon, jot­ka naii­vis­ti fan­t­asioi­vat jul­ki­sen sek­to­rin lopettamisesta.

    Lisäk­si Kan­niai­sen esit­tä­mäl­le näke­myk­sel­le sai­raan­hoi­ta­jien ali­palk­kauk­ses­ta ei lie­ne tar­peek­si tie­teel­lis­tä näyt­töä, eikä hei­tä voi jät­tää palk­ko­jen leik­kauk­sen ulko­puo­lel­le ilman kan­sain­vä­lis­tä vertailua. 

    Pro­fes­so­ri Kan­niai­nen­kin siis ilmei­ses­ti tar­rau­tuu omaa maa­il­man­ku­vaan­sa hive­le­vään uskonkappaleeseen.

    Täs­sä tapauk­ses­sa uskon­kap­pa­leen toi­nen nimi on kansantaloustiede.

  101. Vesa: Sijain­ti tie­tys­ti vai­kut­taa ton­tin arvon kaut­ta asun­non hin­taan, ja niin pitää­kin olla. Kun­nat voi­si­vat halu­tes­saan rajoit­taa tont­ti­maan arvon nousua, ja aina­kin teo­reet­ti­ses­ti aja­tel­tu­na vaik­ka pai­naa tont­tien hin­nat sel­vään laskuun.

    Täs­sä Oulun tapauk­ses­sa ver­tai­le­ma­ni uudet ker­ros­ta­lot sijait­se­vat vuo­kra­ton­teil­la, ja esim. van­hal­la Top­pi­lan sata­ma-alu­eel­la vuo­kra on var­sin koh­tuul­li­nen. Tämä joh­tu­nee sii­tä, että taka­vuo­si­na Oulun val­tuus­to suu­res­sa vii­sau­des­saaan paa­lut­ti vuo­kran nou­dat­te­le­van yhtä­löä y=a/x, jos­sa x on etäi­syys kaupungintalosta.

    Kau­pun­gin on jär­ke­vää pitää oman maan de-fac­to vuo­kra “sopi­va­na”, ei mis­sään tapauk­ses­sa lii­an mata­la­na, sil­lä lii­an alhai­nen vuo­kra sataa gryn­de­rin laa­riin. Vir­ka­mies­ten pitää osa­ta neuvotella.

    Muil­ta osin olen kans­sa­si samaa miel­tä, verot ker­taan­tu­vat ja raken­nus­mää­räyk­set nos­ta­vat hin­taa. Olen mm. ymmär­tä­nyt, että jokai­ses­sa uudes­sa asun­nos­sa pitää olla oma sauna? 

    Aikoi­naan niin ei ollut. Olen sen ikäi­nen, että minul­la on hyviä koke­muk­sia talo­yh­tiöi­den sau­no­jen mies­ten­vuo­rois­ta. Niis­sä rat­kot­tiin monia talo­yh­tiön ja Suo­men pulmia.

  102. Pasi: Uus­li­be­ra­lis­mis­sa ei usko­ta yhteis­kun­nan joh­ta­mi­seen, vaan sii­hen että Näky­mä­tön Käsi ohjaa aje­leh­ti­vaa yhteiskuntaa. 

    Niin kau­an kuin ei ole pääs­ty jon­ne­kin yövar­ti­ja­val­tioon asti, niin mie­lel­lään soi­si jon­kun osoit­ta­van jon­kin ver­ran joh­ta­juut­ta ja käyt­tä­vän näky­vää kät­tän­sä yksi­lön vapauk­sien rajoit­tei­den purkamiseksi.

    Uus­li­be­ra­lis­ti täten ottaa yhteis­kun­nan joh­don hal­tuun mut­ta ei tee siel­lä mitään eli aje­leh­tii. Uus­li­be­ra­lis­ti tavoit­te­lee demo­kra­tian lak­kaut­ta­mis­ta, kos­ka yhteis­kun­ta aje­leh­tii huo­nos­ti jos yhteis­kun­nal­la on johto.

    Täs­sä taas var­maan­kin esi­tel­lään jotain kal­lion kal­ja­kup­pi­loi­den ja/tai puna­vuo­ren hips­te­ri­baa­rien kan­ta-asiak­kai­den kehit­tä­mää “uus­li­be­ra­lis­mia”, jol­la on hyvä hui­toa vää­rä­mie­li­siä kal­joit­te­lun lomassa.

    Eikö­hän val­tao­sa uus­li­be­ra­lis­teis­ta­kin ole sitä miel­tä, että on ole­mas­sa monia asioi­ta joi­ta kan­nat­taa hoi­taa yhdes­sä ja että demo­kraat­ti­nen yhteis­kun­ta on tähän ehkä par­hain kek­sit­ty jär­jes­tel­mä. Vali­tet­ta­vas­ti vain nyky­de­mo­kra­tia on alen­net­tu yhteis­ten jär­ke­väs­tä asioi­den hoi­dos­ta pelk­kään tois­ten kam­pit­ta­mi­seen ja oman edun tavoitteiluun.

  103. Vesa: Naii­via fan­t­asioin­tia sen sijaan on usko­mus sii­tä, että jul­ki­nen sek­to­ri voi Suo­mes­sa säi­lyä nykyi­sen­lai­se­na. 1980 jul­kis­ten meno­jen osuus BKT:sta oli 40 %, tänään 57 %. Menois­ta suu­ri osa mak­se­taan vel­kaan­tu­mal­la. Kiva perin­tö lap­sil­lem­me. Minul­le sopi­si hyvin paluu kus­tan­nuk­sil­taan 1980 tasoi­seen jul­ki­seen sektoriin.

    Jos sinul­le sopii myös paluu vuo­den 1980 osto­voi­maan pal­kal­la­si, niin toden­nä­köi­ses­ti hom­ma pelit­tää­kin ihan hyvin. Noi­hin pro­sent­tei­hin taas ei pää­se nykyi­sel­lä todel­li­sel­la huol­to­suh­teel­la yhtään millään.

    Refe­rens­si­nä voi­si myös tode­ta, että 90-luvun alun lamas­sa jul­kis­ten meno­jen osuus BKT:sta oli yli 60 %, joten ei tämä mikään ennä­tys vie­lä ole.

    Jos huu­de­taan meno­jen pie­nen­tä­mis­tä, niin edel­leen oli­si kiva näh­dä nume­roi­ta sii­tä, mis­tä nii­tä kar­si­taan ja miten. Kan­niai­sen ehdot­ta­ma jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­jen alen­nus on yksi mah­dol­li­suus, mut­ta jos sii­tä sul­je­taan ter­veys­sek­to­ri pois, niin ei nii­tä mil­jar­de­ja ihan mah­dot­to­mas­ti siel­lä ole sääs­tet­tä­väk­si. (Ope­tusa­la on toi­nen suu­ri, mut­ta siel­lä­kin pitää olla päte­vyys­syis­tä vähän varo­vai­nen palk­ko­jen kanssa.)

    Hyvin suu­ri osa jul­ki­sen sek­to­rin net­to­li­ho­mi­ses­ta joh­tuu jul­ki­sen sek­to­rin rahoit­ta­man suo­rit­teen kas­vus­ta. Niin­pä leik­kaus­pu­heis­sa pitää uskal­taa ottaa kan­taa nime­no­maan sii­hen. Myös tulon­siir­toi­hin pitää ottaa kan­taa (ja tähän voi kes­tä­vyys­va­jeen kan­nal­ta las­kea kai­ken eläk­keis­tä ja lap­si­li­sis­tä alkaen).

  104. Vesa: Oman näke­myk­se­ni mukaan yksi­tyi­nen sek­to­ri lähes poik­keuk­set­ta tuot­taa pal­ve­lut jul­kis­ta tehok­kaam­min, mones­ta syys­tä johtuen.

    Olen samaa miel­tä. Kui­ten­kin väi­tän, että niis­tä syis­tä täl­lä het­kel­lä suu­rin osa on sel­lai­sia syi­tä, jot­ka pitäi­si kor­ja­ta jul­ki­sen puo­len raken­tei­ta muut­ta­mal­la. Täs­sä muu­ta­ma eri kes­kus­te­luis­sa esiin tul­lut mah­dol­li­nen jul­ki­sen puo­len haaste:

    - han­ka­la pääs­tä eroon tuot­ta­mat­to­mis­ta työntekijöistä
    — kal­liim­mat TESsit
    — ei kan­nus­tei­ta (käy­tös­sä taulukkopalkkaus)
    — jäy­kät han­kin­nat ja muu byrokratia
    — huo­no organisaatio

    Näis­tä var­mas­ti kai­kis­ta löy­tyy esi­merk­ke­jä, vaik­ka tus­kin kaik­ki kaik­kia jul­ki­sia orga­ni­saa­tioi­ta vai­vaa­vat. Yksi­kään näis­tä ei kui­ten­kaan ole sel­lai­nen, jota pitäi­si paran­taa ulkois­ta­mal­la, vaan ongel­mat pitäi­si rat­kais­ta jul­ki­sel­la puo­lel­la raken­tei­ta ja sään­tö­jä muuttamalla.

    En suin­kaan ole ulkois­ta­mis­ta vas­taan sinän­sä (olen jopa jos­kus saa­nut itse rahaa myy­mäl­lä pal­ve­lui­ta jul­ki­sel­le puo­lel­le). Kui­ten­kin muu­ta kuin jul­ki­sen puo­len heik­kouk­siin perus­tu­vaa kan­nat­ta­vaa ulkois­ta­mis­ta näkyy lähin­nä siel­lä, mis­sä kyse on poi­kit­tai­sis­ta pal­ve­luis­ta, joi­ta yksi­tyi­nen toi­mi­ja myy moneen suun­taan. (Ja toki siel­lä, mis­sä pal­ve­lun voi ostaa jos­tain hal­vem­mas­ta maas­ta, mut­ta tämä ei ole kovin yleis­tä jul­ki­sis­sa toiminnoissa.)

    Lisäk­si mit­ta­kaa­val­la on väliä. Isol­la kun­nal­la on niin isot volyy­mit, että sen voi kan­nat­taa tuot­taa itse aika eri­kois­tu­nei­ta­kin pal­ve­lui­ta. Pie­nen kun­nan taas kan­nat­taa teh­dä vain tär­keim­mät ydin­toi­min­ton­sa itse. Sama jut­tu kuin yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

    Kun­nan isol­la rahal­la tar­vit­se­mat pal­ve­lut ovat suu­rel­ta osin sel­lai­sia, jois­sa palk­ka­kus­tan­nuk­set ovat hyvin mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa. Täl­löin ulkois­ta­mi­sen etu tus­kin tulee työn ihmeel­li­ses­ti parem­mas­ta orga­ni­soin­nis­ta (sama suo­ri­te vähem­mil­lä työ­tun­neil­la), vaan jos­tain muusta.

    Jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­vät ovat pal­jol­ti sel­lai­sia, että itse työn tehok­kuus (työ­tun­tia per suo­ri­te) kas­vaa hyvin hitaas­ti. Miten esi­mer­kik­si paran­ne­taan demen­tik­ko­van­huk­sen hoi­ta­mi­sen tehok­kuut­ta? Entä las­ten­sei­men tehokkuutta?

    En väi­tä, ettei­kö jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­vis­tä löy­tyi­si tehos­ta­mi­sen varaa. Sen suu­ruus­luo­kan arvioi­mi­sek­si kan­nat­tai­si kui­ten­kin ihan oikeas­ti käyt­tää vähän vii­sai­den aikaa sii­hen, että poten­ti­aa­li arvioi­tai­siin rea­lis­ti­ses­ti. Tehos­ta­mis­toi­met ovat kovin eri­lai­sia suo­rit­ta­van työn ja työn orga­ni­soin­nin kohdalla.

  105. Sylt­ty:
    On sel­vää että mei­naam­me tikah­tua type­rään sään­te­lyyn ja sii­hen, että kaik­ki pitää sot­kea ja teh­dä kai­kes­ta moni­mut­kais­ta. Tämä ongel­ma kos­kee aivan kaik­kia hal­lin­no­na­lo­ja ja lap­si­vä­hen­nys on täs­tä sot­ke­mi­ses­ta täy­del­li­nen paraatiesimerkki.

    Lap­si­vä­hen­nys on kui­ten­kin vali­tet­ta­vas­ti polii­tik­ko­jen säh­läys­tä, vir­ka­ko­neis­to vas­tus­ti sitä. Ts. ongel­ma ei (täl­lä ker­taa) ollut jul­ki­sen puo­len hal­lin­to­ko­neis­ton byro­kra­tian syö­ve­reis­sä, vaan ihan mei­dän itse tuon­ne äänes­tä­mis­säm­me toopeissa.

  106. Vesa: Toi­sek­si kun pal­ve­luil­la saa­daan oikea hin­ta (siis todel­li­siin tuo­tan­to­kus­tan­nuk­siin poh­jau­tu­va), niin pal­ve­lu­ja käy­te­tään vain tosi­tar­pee­seen. Har­va käy tur­haan lää­kä­ril­lä kun jou­tuu omas­ta pus­sis­taan palk­kion maksamaan.

    Olen täs­tä samaa miel­tä, mutta…

    Käy­tän­nös­sä ter­vey­den­huol­lon yksi­tyis­tä­mi­nen vie kah­teen eri tapaukseen:

    1. Ei-köy­hät: ote­taan (työn­tan­ta­ja ottaa) vakuu­tus, joka maksaa

    2. Köy­hät: yhteis­kun­ta maksaa

    Kum­pi­kaan ryh­mä ei mak­sa omal­la rahal­laan omas­ta käy­tös­tään. Sote-pal­ve­lui­den suur­ku­lut­ta­jat kuu­lu­vat kui­ten­kin pää­osin ryh­mään 2. Siel­tä ei ole rahaa saa­ta­vis­sa käy­tän­nös­sä muul­la kuin elä­ke­läis­ten omai­suu­den reaa­li­soin­nil­la hei­dän sote-menoihinsa.

    Eri­tyi­ses­ti ter­veys­pal­ve­luis­sa Suo­mi on onnis­tu­nut tuot­ta­maan koh­tuul­li­sen hyviä pal­ve­lui­ta koh­tuul­li­sen edul­li­ses­ti. Vakuu­tus­poh­jai­sis­sa jär­jes­tel­mis­sä kus­tan­nuk­set voi­vat olla pal­jon kor­keam­pia (huip­pue­si­merk­ki­nä USA, jos­sa käy­te­tään hui­mas­ti rahaa huo­noil­la tuloksilla).

    Minus­ta mei­dän ei kan­na­ta vaih­taa kal­liim­paan ja huo­nom­paan ter­vey­den­hoi­toon. Voim­me jär­ke­väs­ti vaih­taa hal­vem­paan ja huo­nom­paan tai kal­liim­paan ja parempaan.

    = = =

    Voi­sim­me tie­tys­ti siir­tyä myös täy­sin “käyt­tä­jä mak­saa” ‑pal­ve­lui­hin, jol­loin jul­ki­set kus­tan­nuk­set ovat nol­la. Koti­syn­ny­tyk­sis­sä on ris­kin­sä, mut­ta kyl­lä ne usein onnis­tu­vat­kin. Ja onhan se vähän ikä­vää, kun mum­mol­le tode­taan, että mene jon­ne­kin puis­toon istu­maan ja odot­ta­maan kuo­le­maa, kos­ka sinul­la ei ole rahaa.

    En kui­ten­kaan usko, että täl­le sai­si kovin laa­jaa poliit­tis­ta kan­na­tus­ta. (Ja jos sit­ten tode­taan, että toki­han kui­ten­kin mini­mi­ta­soi­nen van­hus­ten­hoi­to, syn­ny­tyk­set, vaka­vien sai­rauk­sien hoi­to, ym. pitää taa­ta varat­to­mil­le­kin, niin sit­ten jäl­jel­le jää aika vähän pelivaraa.)

  107. En löy­tä­nyt mis­tään link­kiä alku­pe­räi­ses­sä teks­tis­sä mai­nit­tui­hin IMF:n suo­si­tuk­siin. Mis­sä­hän ne on esi­tet­ty, että voi­si pereh­tyä tar­kem­min niihin.

    Outoa jos paras mak­ro­ta­lous­tie­teen paras osaa­mi­nen on tääl­lä Suomessa !

  108. Kes­kus­te­lu on aje­leh­ti­nut omiin suun­tiin­sa alku­pe­räi­sen kir­joi­tuk­sen aihees­ta, mut­ta enpä mal­ta olla vie­lä ilah­tu­nee­na notee­raa­mat­ta luvat­tua “Jää­hy­väi­set edus­kun­nal­le” ‑kir­jaa.

    Tämän blo­gi­näyt­teen perus­teel­la kir­jan voi­si kuvi­tel­la sisäl­tä­vän ker­ras­saan mie­len­kiin­tois­ta poh­dis­ke­lua sii­tä, mik­si poliit­ti­nen päät­tä­mi­nen on men­nyt niin vai­keak­si. Mikä demo­kra­ti­aa nykyi­sin vaivaa?

  109. Vihe­rins­si: Olen täs­tä samaa miel­tä, mutta…

    Käy­tän­nös­sä ter­vey­den­huol­lon yksi­tyis­tä­mi­nen vie kah­teen eri tapaukseen:

    1. Ei-köy­hät: ote­taan (työn­tan­ta­ja ottaa) vakuu­tus, joka maksaa

    2. Köy­hät: yhteis­kun­ta maksaa

    Ei ter­vey­den­huol­toa tar­vit­se yksi­tyis­tää. Yhdel­lä muu­tok­sel­la pää­sem­me parem­mal­le tielle:

    IHMISET OTTAVAT VASTUUN OMASTA TERVEYDESTÄÄN JA YLEENSÄKIN ELÄMÄSTÄÄN!

    Ei ole kovin vai­kea­ta­jui­nen asia, eihän. 

    Muu­ta­mia perusteluja:
    1. alko­ho­lin vää­rin käy­tön aiheut­ta­mat hai­tat mak­sa­vat JOKA VUOSI jopa kym­me­nen mil­jar­dia euroa, siis Suomessa.

    2. Tupa­koin­ti­hai­tat vie­lä­kin 2 mil­jar­dia vuo­des­sa, tupak­ka­ve­ron tuo­tot huo­mioi­den 1,5 mrd

    3. yli­pai­non, liik­ku­mat­to­muu­den, vää­rän ruo­ka­va­lion ym. aiheut­ta­mat tur­hat ter­vey­den­hoi­to­me­not (mer­kit­tä­vä osa diabetes‑, sydän- ja verisuoni‑, syöpä‑, lii­kun­tae­lin­sai­rauk­sis­ta ymym) aina­kin 5 mil­jar­dia vuo­des­sa (jos osuus oli­si 30 % kai­kis­ta ter­vey­den­hoi­don menois­ta). Kun lisä­tään näis­tä syis­tä aiheu­tu­vat sai­raus­pois­sao­lot, työ­ky­vyt­tö­myys­me­not, ennen­ai­kai­set elä­köi­ty­mi­set ym. niin nro 3. lie­nee myös luo­kal­taan 10 miljardia.

    Eli jos me kaik­ki eläi­sim­me ter­veel­li­ses­ti, sääs­tyi­si yhteis­kun­nan varo­ja aina­kin 20 mil­jar­dia euroa joka vuo­si. Jos joku tie­tää asias­ta enem­män niin pyy­dän jaka­maan tietoa.

    Seu­raa­vak­si joku väit­tää, että kaik­ki nämä menot­han työl­lis­tä­vät ja koko hom­ma on nol­la­sum­ma­pe­liä. Ei muu­ten pidä paik­kaan­sa. Ja aja­tel­kaa kuin­ka pal­jon onnel­li­sem­paa ihmis­ten ter­ve elä­mä olisi.

    Miten ihmi­set saa­daan muut­ta­maan käyt­täy­ty­mis­tään? Ei aina­kaan niin, että tar­jo­taan ilmai­sia terveydenhoitopalveluja.

    Valis­tus­ta tar­vi­taan pal­jon nykyis­tä enem­män, mut­ta se ei yksi­no­maan tule riit­tä­mään. Täs­sä aluk­si muu­ta­mia ideoi­ta pohdittavaksi:

    - sään­nöl­li­set, pakol­li­set mak­sul­li­set ter­veys­tar­kas­tuk­set (ver­taa auto­jen katsastuspakko)
    — jul­ki­ses­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta peri­tään pal­jon nykyis­tä suu­rem­mat mak­sut käyt­tä­jil­tä (toki eri­tyis­ryh­mät vapautetaan).
    — eri­tyi­ses­ti itse­ai­heu­te­tut sai­rau­det nykyis­tä enem­män poti­laan itsen­sä mak­set­ta­vak­si. Tähän ryh­mään kuu­lui­si esim. suu­ri osa yli­pai­non aiheut­ta­mis­ta sairauksista.
    — läs­ki­ve­ro eli epä­ter­veel­li­ses­ti yli­pai­noi­set mak­sai­si­vat (toki esim. eräi­den perin­nöl­lis­ten sai­rauk­sien osal­ta vapautus)
    — ros­ka­ruo­al­le haittavero…
    — alko­ho­lin osal­ta taval­la tai toi­sel­la este­tään Viron hal­van vii­nan rah­taa­mi­nen, jot­ta vero­tus­ta voi­daan Suo­mes­sa kiris­tää. Toi­se­na asia­na kes­kio­lut aiheut­taa suu­rim­man osan hai­tois­ta. Sik­si sen myyn­ti palau­tet­tai­siin Alkoon. Täs­tä moni luki­ja järkyttyy. 

    Aja­tel­kaa mitä kaik­kea sääs­ty­väl­lä 20 mil­jar­dil­la voi­tai­siin teh­dä! Lisä­vel­kaa ei tar­vit­si­si enää ottaa ja vaik­ka palk­ko­jen verot­ta­mi­nen voi­tai­siin lopet­taa kokonaan!

    Täs­sä koh­taa asia palaa Osmon alus­tuk­seen. Mis­tä löy­tyy ne poliit­ti­set päät­tä­jät, jot­ka uskal­tai­si­vat teh­dä näi­tä päätöksiä?

    Tois­taen itseä­ni esi­tän, että näi­tä­kin pää­tök­siä teke­mään ote­taan käyt­töön vir­ka­mies­hal­li­tus. Tar­vit­taes­sa pre­si­dent­ti Nii­nis­tö joh­taa sen toi­min­taa. Ja Rai­mo Sai­las tar­vi­taan. Suo­men kan­sa seu­raa vah­vo­ja johtajia.

    Aja­tuk­set lie­ne­vät jon­kun mie­les­tä naii­ve­ja, taas ker­ran. Mut­ta aja­tel­kaa min­kä­lai­seen maa­il­man mai­nee­seen Suo­mi nousi­si. Täs­sä uusi Nokia!

  110. Pek­ka T.:
    Tämän blo­gi­näyt­teen perus­teel­la kir­jan voi­si kuvi­tel­la sisäl­tä­vän ker­ras­saan mie­len­kiin­tois­ta poh­dis­ke­lua sii­tä, mik­si poliit­ti­nen päät­tä­mi­nen on men­nyt niin vai­keak­si. Mikä demo­kra­ti­aa nykyi­sin vaivaa? 

    Jät­täi­sin ehkä tuon “nykyi­sin” pois:

    A democ­racy can­not exist as a per­ma­nent form of govern­ment. It can only exist until the voters disco­ver that they can vote them­sel­ves lar­ges­se from the public treasury…”

  111. Vihe­rins­si: Se kuu­los­ti aivan sil­tä kuin vasem­mis­to­lii­ton tee­si­nä oli­si ollut se, että työ on paras sosiaaliturva. 

    Vasem­mis­tol­la­han on ollut jo iät ja ajat tee­si­nä tasa-arvo. Se tar­koit­taa myös sekä työn että työn hedel­mien tasais­ta jakau­tu­mis­ta kai­kil­le. (Löy­tyy vaik­ka­pa täm­möis­tä luet­ta­vaa.)

    Työn koko­nais­mää­rä ja hen­ki­lö­koh­tai­nen mää­rä ovat sit­ten eri asia ja niil­le on löy­det­tä­vis­sä mie­le­käs ylä­ra­ja ja aina­kin tois­tai­sek­si alarajakin.

    Muu­ten: Ihmi­set, jot­ka tosis­saan sano­vat työn ole­van paras sosi­aa­li­tur­va, eivät tai­da ymmär­tää, mitä sosi­aa­li­tur­va tarkoittaa.

    Vihe­rins­si: Puheis­sa jos­kus vilah­taa ter­mi “täys­työl­li­syys”, mut­ta mitä ihmet­tä se tar­koit­taa? Sadan pro­sen­tin työl­li­syy­sas­te tie­tyis­tä ikä­luo­kis­ta ei ole mah­dol­li­nen eikä edes tavoiteltava. 

    Tyh­mäk­si ei kan­na­ta heit­täy­tyä. Täl­lai­nen olkiuk­ko­jen alus­te­lu ei ole arvol­le­si sopivaa.

    Olen yrit­tä­nyt unoh­taa vasem­mis­to-oikeis­to-akse­lin, kos­ka se alkaa olla jo rik­ki. Maa­il­maan mah­tuu pal­jon­kin arvo­ky­sy­myk­siä, mut­ta jako työn­te­ki­jöi­hin ja por­va­rei­hin alkaa olla jo vähän hapan­tu­nut käsiin. 

    Akse­li ei ole hävin­nyt mihin­kään vaan käy­tät vain jos­sain mää­rin (ei kui­ten­kaan mil­lään muo­toa täy­sin) van­hen­tu­nut­ta mit­ta­ria. Esi­mer­kik­si radion, tele­vi­sion, tie­to­ko­neen, kän­ny­kän, jne. omis­ta­mi­nen on kukin aika­naan luo­nut hie­man kär­jis­täen sel­vän kah­tia­jaon, jos­sa toi­sel­la puo­lel­la oli vain varak­kaam­pia (tai sel­lai­sik­si iden­ti­fioi­tu­via) ja toi­sel­la puo­lel­la sel­lai­sia, joil­la ei näi­hin ole ollut varaa. Nyky­ään nuo mit­ta­rit eivät ker­ro juu­ri mitään.

    Tuo akse­li voi­daan parem­min mää­ri­tel­lä vaik­ka­pa ylei­sel­lä tasa-arvo­kä­sit­teel­lä, tulon­ja­ko­pyr­ki­myk­sil­lä tai yhteis­kun­nal­li­sen ajat­te­lun tasa-arvo/­te­hok­kuus ‑pai­no­tuk­sel­la.

  112. Poth1ue1: Vali­tet­ta­vas­ti vain nyky­de­mo­kra­tia on alen­net­tu yhteis­ten jär­ke­väs­tä asioi­den hoi­dos­ta pelk­kään tois­ten kam­pit­ta­mi­seen ja oman edun tavoitteiluun.

    Kokoo­mus toi­mii lii­ke­ta­lous­o­peil­la edus­kun­nas­sa, kos­ka he käsit­tä­vät Tasa­val­lan ole­van 300 tuhan­nen yri­tyk­sen yri­tys­ry­väs (jos­sa suu­rim­mat ensimmäisinä)

    Tilin­pi­don nume­rot ovat mate­maat­ti­nen mal­li, yksin­ker­tais­tus maa­il­mas­ta, mal­li yri­tys­joh­ta­mi­sen avuk­si. Kokoo­muk­sen polii­ti­kot yrit­tä­vät teh­dä maa­il­man tämän yksin­ker­tais­tuk­sen mukaiseksi.
    https://en.m.wikipedia.org/wiki/Map%E2%80%93territory_relation

    Kokoo­musa­jat­te­lu on täyn­nä vir­hei­tä, komeronyymi‑, mero­nyy­mi ja holonyymivirheitä.
    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Semanttinen_verkko#Semanttisella_verkolla_kuvattavia_t.C3.A4rkeit.C3.A4_k.C3.A4sitesuhteita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.