Kuntaministeri Paula Risikko on nimittänyt työryhmän pohtimaan tulevaisuuden kuntaa. Hänen propellipäätyöryhmäksi kutsumansa joukko on kokoonpanoltaan seuraava:
pj: Johtaja Juha Kostianen (YIT, kaupunkikehitys)
Emeritusprof. Risto Harisalo
Prof. Markku Sotarauta
Prof. Paul Lillrank
Prof. Pirkko Vartiainen
Kansaned. Osmo Soininvaara
Tutkija Siv Sandberg
Tutkija Aleksi neuvonen
On jo valitettu, että työryhmästä puuttuvat edunvalvonnan edustajat, siis ammattijarruttajat. Juuri siksi tästä tulee hauskaa!
Koska työ on julkista, tulen käsittelemään sen kysymyksiä tällä blogilla runsaasti.
Hyvä. Pragmaatikkoja tarvitaan ei edunvalvojia. Myös turha ideologia syrjään. Onnea tehtävään.
Onneksi on Sotarauta mukana. Edes. Lillrank kun keskittäisi koko väestön 30 km vyöhykkeelle Suomenlahdesta. Osmoa en tohdi tässä suhteessa luonnehtia. — Suosittelen porukalle Moision tutkimusta Valtio, alue, politiikka.
Ei tarvitse enää paljon keskittyä. Suomen väestöstä asuu jo 90 % ympyröissä, jota ovat 100 km:n säteellä Helsingistyä, 50 km:n säteellä Tampereesta, Turusta, Oulusta ja Jyväskulässä ja jossakin pienemmässä ympyrässä.
Erinomaista että siellä on Harisalo. En tiedä Sandbergistä ja Neuvosesta mitään ketä he ovat, mutta onko siellä yhtään infrainsinööriä, energiatekniikan asiantuntijaa, tms? Propellipäiden propellien pitäisi pyöriä joka abstraktiotasolla, että siitä tulee jotain.
Nuo etäisyydet on linnuntietä. Pitäis tutkia mikä on matkustusaika noihin keskittymiin. Eikä sekään ole niin yksikäsitteistä. Ei lähikuntalainen useinkaan kaipaa esim. Helsingin keskustasta mitään muuta kuin jukisen kuljetusvälineen vaihtoa.
Suosittelen Soneran menetelmää seurata ihmisten kännyköiden liikkumista heidän asioidessaan eripaikoissa. Seurantajakson syytä olla pitkä. Ainakin kuukausi.
ps. Soneraa tulee turhaan mainostetuksi tuosta keksinnöstä. Sitä demosi ensimmäisenä Radiolinja jo 2001.
Eikö näissä propellipääryhmissä tarvitse noudataa tasa-arvolakia. Suhde on 6–2, vaikka naiset ovat enemmistönä kuntien palveluiden tekijöinä ja käyttäjinä.
Asettamispäätöksessä lukee: “Jäsenten valinnassa ei voitu noudattaa tasa-arvolain säädöksiä, koska eri tahojen edustuksessa on otettu huomioon jäsenten erityisasiantuntemus työryhmän toimeksiantoon liittyvissä asioissa.”
Muuten hyvä kokoonpano, mutta käytännön ihmiset puuttuvat täysin. Edunvalvojia ei tosiaan tarvita.
Ehdotan, että kunnalla ei enää jatkossa olisi lainkaan esim. kunnantaloa. Kunta voi vuokrata tarvittavia tiloja erilaisiin juhlallisuuksiin. Kunnan toimistotyö organisoitaisiin puhtaalta pöydältä siirtäen täysin sivuun ajatuksen, että kunnalla tulee olla jokin fyysinen hallinnollinen ilmentymä.
Ihan vilpittömästi kysyisin, että mitä kyseinen teos antaa tulevaisuuden kuntaa pohtiville? Tuo on kyllä monilta osin antiteesi Soininvaaran ajatuksille ja aluepolitiikka tutkineen professorin osaamisella kirjoitettu kuvaus suomalaisen aluepolitiikan historiasta. En halua dumata kirjaa kokonaan ja tosiaan välillä tuntuu, että joltain Richard Floridalta omaksutut ajatukset niellään tietyissä piireissä turhan kritiikittömästi. ”Metropolivaltiota” käsittelevässä osuudessa oli minusta muitakin ihan teräviä piikkejä. En vain kyennyt hahmottamaan, että mitä kirjasta saisi irti nimenomaan käytännön aluepolitiikkaa tai kuntien tulevaisuutta mietittäessä. Moisio kirjoitti tyyliin ”en ihannoi entistä aikaa eikä tämä kirja ole hajautetun aluerakenteen puolustus”, mutta minun silmiini se näytti juuri tuolta, tai ainakaan siinä ei minun nähdäkseni esitetty mitään uskottavia vaihtoehtoja nykyiselle kehitykselle.
Kyllähän nomotetyssä ryhmässä on edunvalvojia, ainakin yksi selvä Helsingin edunvalvoja.
Hyvä, että Osmo Soininvaara on mukana työryhmässä.
Työryhmän pitäisi piirtää kartalle kaikki hallinnolliset alueet ja piirit joita Suomessa on. Sen jälkeen katsoa, voidaanko niitä ryhmittää synergiaetuja tuottavasti yhteen.
Pitäisi myös katsoa mitä kuntien lakisääteisiä ja niin muodoin identtisiä tehtäviä voitaisiin yhdistää tähän välitason hallintoon.
Ei edes osuuskauppa toimi niin, että jokaisella osuuskaupalla olisi oma mainoshoitaja, hedelmien ostaja, pihan lakaisija… Tärkeintä, että jokaisella kaupalla on omat myyjät, koska he toimivat asiakasrajapinnassa.
On kummallista, että monen liitetyn kunnan alueelta saatetaan koulu tai terveyspalvelut lopettaa, kun samalla väestöpohjalla osuuskauppa jää ja tekee hyvää tulosta.
Alueosuuskauppoja on 20 kappaletta. Yhtä monta kuin on maakuntia.
Tas-arvolain säädös on järjetön muutenkin. Jos otetaan 8 hengen otos tasajakaumasta miehiä ja naisia, niin liki 29 prosenttia tapauksista on sellaisia joissa sukupuolijakauma on 6:2 tai epätasaisempi.
Jos valinta tehdään siis arvalla, niin 29 prosenttia tapauksista rikkoo tasa-arvolakia. Jos jossakin valintakriteerissä on *vähäinenkin* sukupuoliero, niin todennäköisyys vain kasvaa.
Nykyinen tasa-arvolaki ei ole likipitäenkään Rawlsilaisittain oikeudenmukainen. Eikä ole muuten yhteiskunta muutenkaan. Se on feministinen FuBu: For us by us.
Ainakin se on varmaa, että kuntalaitos on muuttunut paljon siitä, miten se aikoinaan on määritelty.
Monissa kunnissa keskus on jokseenkin väärässä paikassa. Mieleen tulee vaikkapa Espoon keskus ja Vantaan keskus. Ruuhkasuomessa tyypillinen asukas asuu kunnassa a, käy työssä ja opiskelee kunnassa b.Kauppa-asiat hoituvat kunnassa c. Nyt jo lääkäripäivystys tapahtuu kunnassa d.
Viranomaisasiointia siirtyy parhaillaan nettiin ja se on oikea suunta. Viimeinen netitön sukupolvi ja sen mukana muutosvastarinta poistuu piakkoin.Tekniikan lastentaudit pitäis olla jo ohi.
Maankäytössä ja kaavoituksessa turhaa riitelyä syntyy naapurikuntien kesken. Yksittäisellä kunnalla on yleensä 4–5 naapurikuntaa kiistakumppaneina.
Ehkä koskaan ei päästä tasa-arvoisiin olosuhteisiin pohjoisten syrjäseutujen ja etelän asutuskeskuksien välillä. Ei niitä lähipalveluja kaikkialle kyllä saada. Toisaalta rahallisesti ei voi arvioida hyvän elämän edellytyksiä.Ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä.Osoituksena tästä on suomalaisten into kesämökkeilyyn. Se on luksusta, johon meillä vielä näyttää olevan varaa.
Hyvä — toivotaan että myös kuntalaisia ja kuntia kuullaan tavall tai toisella… mielllään ratkaisukeskeisesti.
Onnea matkaan!
Maassa, jossa maataloustukiin ynnä muihin aluetukiin. menee suurin piirtein maailman eniten per BKT eli ehkä kymmenisen prosenttia tai ainakin viisi, on ihan hyvä, että porukassa ei ole käsittääkseni ainoatakaan kepulaista. Tosin ihmettelen, mitä hyötyä tällaisesta ryhmästä on, kun Kepu on vaalien jälkeen päähallituspuoluea ja alkaa jakaa rahaa peruskannattajiensa kuntiin bioenergianimikkeellä tai mitä nyt vielä ehtivät keksiä.
pj: Johtaja Juha Kostianen (YIT, kaupunkikehitys) näkyy ymmärtävän jakamistalouden päälle, mikä on keskeistä jokaisessa kaupunkivisiossa. Toivottavasti pääsee ohjaamaan hommaa tuohon suuntaan. http://nokkelakaupunki.fi/
Jäsenet jakautuvat kahteen tamperelaiseen, yhteen turkulaiseen suomenruotsalaiseen ja loput sitten ovatkin käsittääkseni Helsinkiläisiä. (Tuon suomenruotsalaisuuden mainitsin vain siksi, että se voi olla hänen roolinsa — tosin onhan Lillrankin korostanut ruotsalaisuuttaan vaikka muuten pitää markkinoita vähän niin kuin Jumalana.)
Ja kun raja monissa tapauksissa on 40 %, niin silloin sattumanvaraisessa otoksessa todennäköisyydet tämän rajan sisään osumiseen ovat:
1: 0 %
2: 50 %
3: 0 %
4: 38 %
5: 63 %
6: 31 %
7: 55 %
8: 27 %
9: 49 %
Opimme tästä siis, että alle kymmenen hengen työryhmässä kannattaa olla viisi jäsentä. Silloin onnistuu parhaiten. Kahdeksan taas on huono luku.
Edunvalvojien ja (liian monien) poliitikkojen puuttuminen saa tämän vaikuttamaan hyvältä.
Sisäinen kyynikkoni kuitenkin sanoo että sama kuinka hyvin perusteltuja ja järkeviä kantoja työryhmältä tulee, viimeistään toteuttamisvaiheessa tulee politiikka esteeksi.
Naisillahan on tutkitusti voimakas taipumus suosia toisia naisia. Miehetkin suosivat naisia mutta eivät yhtä voimakkaasti. Hakutermit female ingroup bias tai Women are wonderful effect kertovat asiasta lisää.
Uskallan väittää, että tavallinen suomalainen luulee asian olevan päinvastoin eli että ainakin miehet suosivat miehiä.
Minusta tästä ilmiöstä ei puhuta tarpeeksi. Naiset eivät varmaan suosisi toisia naisia yhtä voimakkaasti, jos tietäisivät tästä alitajuisesta taipumuksesta. Feminismikin varmaan menettäisi vaikutusvaltaansa, mikä ei kai kenenkään täyspäisen mielestä olisi huono asia, kun katsoo vaikka EU:n meininkiä ja Suomenkin, onneksi tosin vähäisemmässä määrin.
Korostan nyt kuitenkin, että varmaankin naispoliitikoissa on myös paljon aitoa tasa-arvon kannattamista — vaikka siis vähemmän kuin hyvä olisi.
Ja vuokraaminen kiinteistösijoittajilta olisi edullinen ratkaisu? Todellisuus on kyllä päinvastoin.
Prof. Harisalo on kyllä valitettavasti esiintynyt menneisyyden miehenä ja omituisena jarrruna moderneja raideliikenneratkaisuja vastaan Tampereen metromaisen modernin raitiotiehankkeen yhteydessä. No, Harisalon tietämys ei ole liikennetekniikasta ja maailma on kuitenkin täynnä 2010-luvun esimerkkejä joista voi ottaa oppia. Esimerkkeinä vaikkapa Norjan Bergen tai Ranskan Le Havre. Toivottavasti liikenteestä perillä olevat avaavat hänelle asiaa.
YIT:llä ei ole etuja valvottavana?
Petteri Kosonen, käsitys kunnan tehtävistä rakentuu sille, mikä on kasvavien kaupunkiseutujen rooli alueidensa keskuksina. Se taas on vahvasti sidoksissa poliittiseen ohjaukseen, keskittymistä ei tapahtuisi puhtaasti markkinoiden varassa. Poliittinen ohjaus perustuu uskomukseen ns. korkean arvonlisän järkevyydestä kansallisena strategiana. Hence Richard Florida etc.
Täysin käänteinen näkökulma voidaan perustellusti esittää. Sellainen joka kyseenalaistaa keskittyneet rakenteet taloudellisesta, sosiaalisesta, ekologisesta sekä riskienhallinnallisesta näkökulmasta.
En oikein ymmärrä miksi ministeri Risikko nimittää tämän työryhmän hallitustaipaleen tässä vaiheessa. Mikä merkitys, onko rahojen tuhlausta.
Kostiainen on tunnettu kokoomuspoliitikko Tampereella. Ja myös jäävi koska töissä YIT:llä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Kostiainen
Siis kokoomuslainen ministeri nimittää työryhmän, jonka puheenjohtaja on tunnettu kokoomuslainen.
Ei liene yllätys kenellekään. Eikä se, että niitä “edunvalvojia” eli ns. väärän poliittisen ilmansuunnan edustajia ei ryhmään tullut mukaan. Jarrutus eli pienistä ihmisistä huolehtiminen on toki niin ikävää.
Juha Kostiainen on ja on ollut paljon muutakin kuin YIT:n työntekijä, mm. hallintotieteiden tohtori, diplomi-insinööri, kunnallispoliitikko, Tampereen yliopiston aluetieteiden dosentti kaupunkiseutujen kehittämiseen liittyen, Sitran julkishallinnon johtamisohjelman johtaja ja Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja. Hän jos joku osannee katsoa asiaa monelta kantilta.
Kuntalaitos on aikansa elänyt ja viisain ehdotus,jonka ryhmä voi tehdä on esittää kuntaportaan lopettamista ja toiminnan järjestämistä vertikaalisina funktio-organisaatioita.
Jossain aikaišemmassa kirjoituksessa Osmo mainosti osuuskaupan muuttumista ja mainitse niiden jääneen maakunnnallisiksi toimijoiksi.
Näin on ehkä muodollisesti , mutta sen tarkoituksena on vain sitouttava paikallispoliitikot busineksen taakse. Kaikki päätökset tehdään pääkonttorissa, alueosuuskauppa vain
maasuttaa poliitikot antamaan parhaan liikepaikan.
Tavaravalikoimasta,hinnoittelusta etk vastaa pääkonttori ja tavara kulkee Kilosta tai Keravalta Utsjoelle ilman alueosuuskaupan sekaantumista juttuun.
Aivan samalla tavalla voidaan purkaa kuntakin, siitä jätetään vain Potemkinin kulissi, jota poliitikot saavat maalilla, kuten haluavat. Mitään todellista valtaa sille ei jätetä
Tähän voisi vielä lisätä, että Kostiainen on kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Sodonnaisuudet pitäisi aina tuoda esiin, vaikka olisikin kaikin puolin pätevä urbanisti.
Suomessa on koko joukko kuntaliitos- ja sotetaistojen henkisesti vammauttamia asiantuntijoita. Kuten tuoreimmasta Leikola&Lähde jaksossakin saamme kuulla. Odekaan ei ole välttynyt tältä, ja sen huomaa “törkeät kermankuorijakunnat” ‑asenteesta.
Ikäänkuin olisi kilpailu kuka pystyy tylyimmin tylyttämään ja keksisi kieroimman juonen, jolla keskittämiskehitys saadaan finaaliin.
Kun kuuntelee keskuskaupungin kaupunginjohtajaa, joka pyrkii sanelemaan miten naapurikuntien tulee toimia tai vuosien patinoimaa sairaanhoitopiirin johtajaa pyörittämässä hajota ja hallitse rulettiaan verhojen takana, niin ei tarvitse ihmetellä mihin keskinäinen luottamus ja asioiden eteneminen kariutuu.
Kyynistäkö? Kyllä.
Viimeistään siinä vaiheessa, kun yhteiseksi edukseen asioita pohtivien toimikuntien asiantuntijat kootaan juuri tästä samasta ihmisjoukosta.
Olen odotellut niitä “tulevaisuuden kunta” uutisia.
Jaakko Pitkänen
hallintotieteiden tohtori
PS. Ode, opasta, kun en löydä sivuiltasi!
Raportti on tulossa.