Risikko nimitti propellipäätyöryhmän

Kun­ta­mi­nis­te­ri Pau­la Risik­ko on nimit­tä­nyt työ­ryh­män poh­ti­maan tule­vai­suu­den kun­taa. Hänen pro­pel­li­pää­työ­ryh­mäk­si kut­su­man­sa jouk­ko on kokoon­pa­nol­taan seuraava:

 

pj: Joh­ta­ja Juha Kos­tia­nen (YIT, kaupunkikehitys)

Eme­ri­tus­prof. Ris­to Harisalo

Prof. Mark­ku Sotarauta

Prof. Paul Lillrank

Prof. Pirk­ko Vartiainen

Kan­sa­ned. Osmo Soininvaara

Tut­ki­ja Siv Sandberg

Tut­ki­ja Alek­si neuvonen

 

On jo vali­tet­tu, että työ­ryh­mäs­tä puut­tu­vat edun­val­von­nan edus­ta­jat, siis ammat­ti­jar­rut­ta­jat. Juu­ri sik­si täs­tä tulee hauskaa!

Kos­ka työ on jul­kis­ta, tulen käsit­te­le­mään sen kysy­myk­siä täl­lä blo­gil­la runsaasti.

31 vastausta artikkeliin “Risikko nimitti propellipäätyöryhmän”

  1. Hyvä. Prag­maa­tik­ko­ja tar­vi­taan ei edun­val­vo­jia. Myös tur­ha ideo­lo­gia syr­jään. Onnea tehtävään.

  2. Onnek­si on Sota­rau­ta muka­na. Edes. Lill­rank kun kes­kit­täi­si koko väes­tön 30 km vyö­hyk­keel­le Suo­men­lah­des­ta. Osmoa en toh­di täs­sä suh­tees­sa luon­neh­tia. — Suo­sit­te­len poru­kal­le Moi­sion tut­ki­mus­ta Val­tio, alue, politiikka.

    1. Ei tar­vit­se enää pal­jon kes­kit­tyä. Suo­men väes­tös­tä asuu jo 90 % ympy­röis­sä, jota ovat 100 km:n säteel­lä Hel­sin­gis­tyä, 50 km:n säteel­lä Tam­pe­rees­ta, Turus­ta, Oulus­ta ja Jyväs­ku­läs­sä ja jos­sa­kin pie­nem­mäs­sä ympyrässä.

  3. Erin­omais­ta että siel­lä on Hari­sa­lo. En tie­dä Sand­ber­gis­tä ja Neu­vo­ses­ta mitään ketä he ovat, mut­ta onko siel­lä yhtään infrain­si­nöö­riä, ener­gia­tek­nii­kan asian­tun­ti­jaa, tms? Pro­pel­li­päi­den pro­pel­lien pitäi­si pyö­riä joka abstrak­tio­ta­sol­la, että sii­tä tulee jotain.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei tar­vit­se enää pal­jon kes­kit­tyä. Suo­men väes­tös­tä asuu jo 90 % ympy­röis­sä, jota ovat 100 km:n säteel­lä Hel­sin­gis­tyä, 50 km:n säteel­lä Tam­pe­rees­ta, Turus­ta, Oulus­ta ja Jyväs­ku­läs­sä ja jos­sa­kin pie­nem­mäs­sä ympyrässä.

    Nuo etäi­syy­det on lin­nun­tie­tä. Pitäis tut­kia mikä on mat­kus­tusai­ka noi­hin kes­kit­ty­miin. Eikä sekään ole niin yksi­kä­sit­teis­tä. Ei lähi­kun­ta­lai­nen usein­kaan kai­paa esim. Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta mitään muu­ta kuin juki­sen kul­je­tus­vä­li­neen vaihtoa.

    Suo­sit­te­len Sone­ran mene­tel­mää seu­ra­ta ihmis­ten kän­ny­köi­den liik­ku­mis­ta hei­dän asioi­des­saan eri­pai­kois­sa. Seu­ran­ta­jak­son syy­tä olla pit­kä. Aina­kin kuukausi.

    ps. Sone­raa tulee tur­haan mai­nos­te­tuk­si tuos­ta kek­sin­nös­tä. Sitä demo­si ensim­mäi­se­nä Radio­lin­ja jo 2001.

  5. Eikö näis­sä pro­pel­li­pää­ryh­mis­sä tar­vit­se nou­da­taa tasa-arvo­la­kia. Suh­de on 6–2, vaik­ka nai­set ovat enem­mis­tö­nä kun­tien pal­ve­lui­den teki­jöi­nä ja käyttäjinä.

    1. Aset­ta­mis­pää­tök­ses­sä lukee: “Jäsen­ten valin­nas­sa ei voi­tu nou­dat­taa tasa-arvo­lain sää­dök­siä, kos­ka eri taho­jen edus­tuk­ses­sa on otet­tu huo­mioon jäsen­ten eri­tyis­asian­tun­te­mus työ­ryh­män toi­mek­sian­toon liit­ty­vis­sä asioissa.”

  6. Muu­ten hyvä kokoon­pa­no, mut­ta käy­tän­nön ihmi­set puut­tu­vat täy­sin. Edun­val­vo­jia ei tosi­aan tarvita.

  7. Ehdo­tan, että kun­nal­la ei enää jat­kos­sa oli­si lain­kaan esim. kun­nan­ta­loa. Kun­ta voi vuo­kra­ta tar­vit­ta­via tilo­ja eri­lai­siin juh­lal­li­suuk­siin. Kun­nan toi­mis­to­työ orga­ni­soi­tai­siin puh­taal­ta pöy­däl­tä siir­täen täy­sin sivuun aja­tuk­sen, että kun­nal­la tulee olla jokin fyy­si­nen hal­lin­nol­li­nen ilmentymä.

  8. Johan­nes Hir­vas­kos­ki:
    Osmoa en toh­di täs­sä suh­tees­sa luon­neh­tia. – Suo­sit­te­len poru­kal­le Moi­sion tut­ki­mus­ta Val­tio, alue,politiikka.

    Ihan vil­pit­tö­mäs­ti kysyi­sin, että mitä kysei­nen teos antaa tule­vai­suu­den kun­taa poh­ti­vil­le? Tuo on kyl­lä monil­ta osin anti­tee­si Soi­nin­vaa­ran aja­tuk­sil­le ja alue­po­li­tiik­ka tut­ki­neen pro­fes­so­rin osaa­mi­sel­la kir­joi­tet­tu kuvaus suo­ma­lai­sen alue­po­li­tii­kan his­to­rias­ta. En halua duma­ta kir­jaa koko­naan ja tosi­aan välil­lä tun­tuu, että jol­tain Ric­hard Flo­ri­dal­ta omak­su­tut aja­tuk­set niel­lään tie­tyis­sä pii­reis­sä tur­han kri­tii­kit­tö­mäs­ti. ”Met­ro­po­li­val­tio­ta” käsit­te­le­väs­sä osuu­des­sa oli minus­ta mui­ta­kin ihan terä­viä piik­ke­jä. En vain kyen­nyt hah­mot­ta­maan, että mitä kir­jas­ta sai­si irti nime­no­maan käy­tän­nön alue­po­li­tiik­kaa tai kun­tien tule­vai­suut­ta mie­tit­täes­sä. Moi­sio kir­joit­ti tyy­liin ”en ihan­noi entis­tä aikaa eikä tämä kir­ja ole hajau­te­tun alue­ra­ken­teen puo­lus­tus”, mut­ta minun sil­mii­ni se näyt­ti juu­ri tuol­ta, tai aina­kaan sii­nä ei minun näh­däk­se­ni esi­tet­ty mitään uskot­ta­via vaih­toeh­to­ja nykyi­sel­le kehitykselle.

  9. Kyl­lä­hän nomo­te­tys­sä ryh­mäs­sä on edun­val­vo­jia, aina­kin yksi sel­vä Hel­sin­gin edunvalvoja.

  10. Hyvä, että Osmo Soi­nin­vaa­ra on muka­na työryhmässä. 

    Työ­ryh­män pitäi­si piir­tää kar­tal­le kaik­ki hal­lin­nol­li­set alu­eet ja pii­rit joi­ta Suo­mes­sa on. Sen jäl­keen kat­soa, voi­daan­ko nii­tä ryh­mit­tää syner­giae­tu­ja tuot­ta­vas­ti yhteen. 

    Pitäi­si myös kat­soa mitä kun­tien laki­sää­tei­siä ja niin muo­doin ident­ti­siä teh­tä­viä voi­tai­siin yhdis­tää tähän väli­ta­son hallintoon.

    Ei edes osuus­kaup­pa toi­mi niin, että jokai­sel­la osuus­kau­pal­la oli­si oma mai­nos­hoi­ta­ja, hedel­mien osta­ja, pihan lakai­si­ja… Tär­kein­tä, että jokai­sel­la kau­pal­la on omat myy­jät, kos­ka he toi­mi­vat asiakasrajapinnassa. 

    On kum­mal­lis­ta, että monen lii­te­tyn kun­nan alu­eel­ta saa­te­taan kou­lu tai ter­veys­pal­ve­lut lopet­taa, kun samal­la väes­tö­poh­jal­la osuus­kaup­pa jää ja tekee hyvää tulosta.

    Alueo­suus­kaup­po­ja on 20 kap­pa­let­ta. Yhtä mon­ta kuin on maakuntia.

  11. Tas-arvo­lain sää­dös on jär­je­tön muu­ten­kin. Jos ote­taan 8 hen­gen otos tasa­ja­kau­mas­ta mie­hiä ja nai­sia, niin liki 29 pro­sent­tia tapauk­sis­ta on sel­lai­sia jois­sa suku­puo­li­ja­kau­ma on 6:2 tai epätasaisempi. 

    Jos valin­ta teh­dään siis arval­la, niin 29 pro­sent­tia tapauk­sis­ta rik­koo tasa-arvo­la­kia. Jos jos­sa­kin valin­ta­kri­tee­ris­sä on *vähäi­nen­kin* suku­puo­lie­ro, niin toden­nä­köi­syys vain kasvaa. 

    Nykyi­nen tasa-arvo­la­ki ei ole liki­pi­täen­kään Rawl­si­lai­sit­tain oikeu­den­mu­kai­nen. Eikä ole muu­ten yhteis­kun­ta muu­ten­kaan. Se on femi­nis­ti­nen FuBu: For us by us.

  12. Aina­kin se on var­maa, että kun­ta­lai­tos on muut­tu­nut pal­jon sii­tä, miten se aikoi­naan on määritelty.

    Monis­sa kun­nis­sa kes­kus on jok­seen­kin vää­räs­sä pai­kas­sa. Mie­leen tulee vaik­ka­pa Espoon kes­kus ja Van­taan kes­kus. Ruuh­ka­suo­mes­sa tyy­pil­li­nen asu­kas asuu kun­nas­sa a, käy työs­sä ja opis­ke­lee kun­nas­sa b.Kauppa-asiat hoi­tu­vat kun­nas­sa c. Nyt jo lää­kä­ri­päi­vys­tys tapah­tuu kun­nas­sa d. 

    Viran­omai­s­asioin­tia siir­tyy par­hail­laan net­tiin ja se on oikea suun­ta. Vii­mei­nen neti­tön suku­pol­vi ja sen muka­na muu­tos­vas­ta­rin­ta pois­tuu piakkoin.Tekniikan las­ten­tau­dit pitäis olla jo ohi. 

    Maan­käy­tös­sä ja kaa­voi­tuk­ses­sa tur­haa rii­te­lyä syn­tyy naa­pu­ri­kun­tien kes­ken. Yksit­täi­sel­lä kun­nal­la on yleen­sä 4–5 naa­pu­ri­kun­taa kiistakumppaneina. 

    Ehkä kos­kaan ei pääs­tä tasa-arvoi­siin olo­suh­tei­siin poh­jois­ten syr­jä­seu­tu­jen ja ete­län asu­tus­kes­kuk­sien välil­lä. Ei nii­tä lähi­pal­ve­lu­ja kaik­kial­le kyl­lä saa­da. Toi­saal­ta rahal­li­ses­ti ei voi arvioi­da hyvän elä­män edellytyksiä.Ihmisillä on eri­lai­sia mieltymyksiä.Osoituksena täs­tä on suo­ma­lais­ten into kesä­mök­kei­lyyn. Se on luk­sus­ta, johon meil­lä vie­lä näyt­tää ole­van varaa.

  13. Hyvä — toi­vo­taan että myös kun­ta­lai­sia ja kun­tia kuul­laan tavall tai toi­sel­la… miell­lään ratkaisukeskeisesti.
    Onnea matkaan!

  14. Maas­sa, jos­sa maa­ta­lous­tu­kiin ynnä mui­hin alue­tu­kiin. menee suu­rin piir­tein maa­il­man eni­ten per BKT eli ehkä kym­me­ni­sen pro­sent­tia tai aina­kin vii­si, on ihan hyvä, että poru­kas­sa ei ole käsit­tääk­se­ni ainoa­ta­kaan kepu­lais­ta. Tosin ihmet­te­len, mitä hyö­tyä täl­lai­ses­ta ryh­mäs­tä on, kun Kepu on vaa­lien jäl­keen pää­hal­li­tus­puo­luea ja alkaa jakaa rahaa perus­kan­nat­ta­jien­sa kun­tiin bio­ener­gia­ni­mik­keel­lä tai mitä nyt vie­lä ehti­vät keksiä.

    pj: Joh­ta­ja Juha Kos­tia­nen (YIT, kau­pun­ki­ke­hi­tys) näkyy ymmär­tä­vän jaka­mis­ta­lou­den pääl­le, mikä on kes­keis­tä jokai­ses­sa kau­pun­ki­vi­sios­sa. Toi­vot­ta­vas­ti pää­see ohjaa­maan hom­maa tuo­hon suun­taan. http://nokkelakaupunki.fi/

    Jäse­net jakau­tu­vat kah­teen tam­pe­re­lai­seen, yhteen tur­ku­lai­seen suo­men­ruot­sa­lai­seen ja loput sit­ten ovat­kin käsit­tääk­se­ni Hel­sin­ki­läi­siä. (Tuon suo­men­ruot­sa­lai­suu­den mai­nit­sin vain sik­si, että se voi olla hänen roo­lin­sa — tosin onhan Lill­ran­kin koros­ta­nut ruot­sa­lai­suut­taan vaik­ka muu­ten pitää mark­ki­noi­ta vähän niin kuin Jumalana.)

  15. Tie­de­mies:
    Tas-arvo­lain sää­dös on jär­je­tön muu­ten­kin. Jos ote­taan 8 hen­gen otos tasa­ja­kau­mas­ta mie­hiä ja nai­sia, niin liki 29 pro­sent­tia tapauk­sis­ta on sel­lai­sia jois­sa suku­puo­li­ja­kau­ma on 6:2 tai epätasaisempi. 

    Ja kun raja monis­sa tapauk­sis­sa on 40 %, niin sil­loin sat­tu­man­va­rai­ses­sa otok­ses­sa toden­nä­köi­syy­det tämän rajan sisään osu­mi­seen ovat:

    1: 0 %
    2: 50 %
    3: 0 %
    4: 38 %
    5: 63 %
    6: 31 %
    7: 55 %
    8: 27 %
    9: 49 %

    Opim­me täs­tä siis, että alle kym­me­nen hen­gen työ­ryh­mäs­sä kan­nat­taa olla vii­si jäsen­tä. Sil­loin onnis­tuu par­hai­ten. Kah­dek­san taas on huo­no luku.

  16. Edun­val­vo­jien ja (lii­an monien) polii­tik­ko­jen puut­tu­mi­nen saa tämän vai­kut­ta­maan hyvältä.

    Sisäi­nen kyy­nik­ko­ni kui­ten­kin sanoo että sama kuin­ka hyvin perus­tel­tu­ja ja jär­ke­viä kan­to­ja työ­ryh­mäl­tä tulee, vii­meis­tään toteut­ta­mis­vai­hees­sa tulee poli­tiik­ka esteeksi.

  17. Nai­sil­la­han on tut­ki­tus­ti voi­ma­kas tai­pu­mus suo­sia toi­sia nai­sia. Mie­het­kin suo­si­vat nai­sia mut­ta eivät yhtä voi­mak­kaas­ti. Haku­ter­mit fema­le ingroup bias tai Women are won­der­ful effect ker­to­vat asias­ta lisää.

    Uskal­lan väit­tää, että taval­li­nen suo­ma­lai­nen luu­lee asian ole­van päin­vas­toin eli että aina­kin mie­het suo­si­vat miehiä. 

    Minus­ta täs­tä ilmiös­tä ei puhu­ta tar­peek­si. Nai­set eivät var­maan suo­si­si toi­sia nai­sia yhtä voi­mak­kaas­ti, jos tie­täi­si­vät täs­tä ali­ta­jui­ses­ta tai­pu­muk­ses­ta. Femi­nis­mi­kin var­maan menet­täi­si vai­ku­tus­val­taan­sa, mikä ei kai kenen­kään täys­päi­sen mie­les­tä oli­si huo­no asia, kun kat­soo vaik­ka EU:n mei­nin­kiä ja Suo­men­kin, onnek­si tosin vähäi­sem­mäs­sä määrin.

    Koros­tan nyt kui­ten­kin, että var­maan­kin nais­po­lii­ti­kois­sa on myös pal­jon aitoa tasa-arvon kan­nat­ta­mis­ta — vaik­ka siis vähem­män kuin hyvä olisi.

  18. max:
    Ehdo­tan, että kun­nal­la ei enää jat­kos­sa oli­si lain­kaan esim. kun­nan­ta­loa. Kun­ta voi vuo­kra­ta tar­vit­ta­via tilo­ja eri­lai­siin juh­lal­li­suuk­siin. Kun­nan toi­mis­to­työ orga­ni­soi­tai­siin puh­taal­ta pöy­däl­tä siir­täen täy­sin sivuun aja­tuk­sen, että kun­nal­la tulee olla jokin fyy­si­nen hal­lin­nol­li­nen ilmentymä. 

    Ja vuo­kraa­mi­nen kiin­teis­tö­si­joit­ta­jil­ta oli­si edul­li­nen rat­kai­su? Todel­li­suus on kyl­lä päinvastoin.

  19. Prof. Hari­sa­lo on kyl­lä vali­tet­ta­vas­ti esiin­ty­nyt men­nei­syy­den mie­he­nä ja omi­tui­se­na jarr­ru­na moder­ne­ja rai­de­lii­ken­ne­rat­kai­su­ja vas­taan Tam­pe­reen met­ro­mai­sen moder­nin rai­tio­tie­hank­keen yhtey­des­sä. No, Hari­sa­lon tie­tä­mys ei ole lii­ken­ne­tek­nii­kas­ta ja maa­il­ma on kui­ten­kin täyn­nä 2010-luvun esi­merk­ke­jä jois­ta voi ottaa oppia. Esi­merk­kei­nä vaik­ka­pa Nor­jan Ber­gen tai Rans­kan Le Hav­re. Toi­vot­ta­vas­ti lii­ken­tees­tä peril­lä ole­vat avaa­vat hänel­le asiaa.

  20. Pet­te­ri Koso­nen, käsi­tys kun­nan teh­tä­vis­tä raken­tuu sil­le, mikä on kas­va­vien kau­pun­ki­seu­tu­jen roo­li aluei­den­sa kes­kuk­si­na. Se taas on vah­vas­ti sidok­sis­sa poliit­ti­seen ohjauk­seen, kes­kit­ty­mis­tä ei tapah­tui­si puh­taas­ti mark­ki­noi­den varas­sa. Poliit­ti­nen ohjaus perus­tuu usko­muk­seen ns. kor­kean arvon­li­sän jär­ke­vyy­des­tä kan­sal­li­se­na stra­te­gia­na. Hence Ric­hard Flo­ri­da etc.

    Täy­sin kään­tei­nen näkö­kul­ma voi­daan perus­tel­lus­ti esit­tää. Sel­lai­nen joka kysee­na­lais­taa kes­kit­ty­neet raken­teet talou­del­li­ses­ta, sosi­aa­li­ses­ta, eko­lo­gi­ses­ta sekä ris­kien­hal­lin­nal­li­ses­ta näkökulmasta.

  21. En oikein ymmär­rä mik­si minis­te­ri Risik­ko nimit­tää tämän työ­ryh­män hal­li­tus­tai­pa­leen täs­sä vai­hees­sa. Mikä mer­ki­tys, onko raho­jen tuhlausta.

    Kos­tiai­nen on tun­net­tu kokoo­mus­po­lii­tik­ko Tam­pe­reel­la. Ja myös jää­vi kos­ka töis­sä YIT:llä.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Kostiainen

    Siis kokoo­mus­lai­nen minis­te­ri nimit­tää työ­ryh­män, jon­ka puheen­joh­ta­ja on tun­net­tu kokoomuslainen.

  22. Count­ry­boy: Siis kokoo­mus­lai­nen minis­te­ri nimit­tää työ­ryh­män, jon­ka puheen­joh­ta­ja on tun­net­tu kokoomuslainen.

    Ei lie­ne yllä­tys kenel­le­kään. Eikä se, että nii­tä “edun­val­vo­jia” eli ns. vää­rän poliit­ti­sen ilman­suun­nan edus­ta­jia ei ryh­mään tul­lut mukaan. Jar­ru­tus eli pie­nis­tä ihmi­sis­tä huo­leh­ti­mi­nen on toki niin ikävää.

  23. Mik­ko H:
    YIT:llä ei ole etu­ja valvottavana? 

    Juha Kos­tiai­nen on ja on ollut pal­jon muu­ta­kin kuin YIT:n työn­te­ki­jä, mm. hal­lin­to­tie­tei­den toh­to­ri, diplo­mi-insi­nöö­ri, kun­nal­lis­po­lii­tik­ko, Tam­pe­reen yli­opis­ton alue­tie­tei­den dosent­ti kau­pun­ki­seu­tu­jen kehit­tä­mi­seen liit­tyen, Sit­ran jul­kis­hal­lin­non joh­ta­mis­oh­jel­man joh­ta­ja ja Tam­pe­reen kau­pun­gin elin­kei­no­joh­ta­ja. Hän jos joku osan­nee kat­soa asi­aa monel­ta kantilta.

  24. Kun­ta­lai­tos on aikan­sa elä­nyt ja vii­sain ehdotus,jonka ryh­mä voi teh­dä on esit­tää kun­ta­por­taan lopet­ta­mis­ta ja toi­min­nan jär­jes­tä­mis­tä ver­ti­kaa­li­si­na funktio-organisaatioita.

    Jos­sain aikaišem­mas­sa kir­joi­tuk­ses­sa Osmo mai­nos­ti osuus­kau­pan muut­tu­mis­ta ja mai­nit­se nii­den jää­neen maa­kunn­nal­li­sik­si toimijoiksi.

    Näin on ehkä muo­dol­li­ses­ti , mut­ta sen tar­koi­tuk­se­na on vain sitout­ta­va pai­kal­lis­po­lii­ti­kot busi­nek­sen taak­se. Kaik­ki pää­tök­set teh­dään pää­kont­to­ris­sa, alueo­suus­kaup­pa vain
    maa­sut­taa polii­ti­kot anta­maan par­haan liikepaikan.

    Tavaravalikoimasta,hinnoittelusta etk vas­taa pää­kont­to­ri ja tava­ra kul­kee Kilos­ta tai Kera­val­ta Uts­joel­le ilman alueo­suus­kau­pan sekaan­tu­mis­ta juttuun.

    Aivan samal­la taval­la voi­daan pur­kaa kun­ta­kin, sii­tä jäte­tään vain Potem­ki­nin kulis­si, jota polii­ti­kot saa­vat maa­lil­la, kuten halua­vat. Mitään todel­lis­ta val­taa sil­le ei jätetä

  25. ano­muu­mi: Juha Kos­tiai­nen on ja on ollut pal­jon muu­ta­kin kuin YIT:n työn­te­ki­jä, mm. hal­lin­to­tie­tei­den toh­to­ri, diplo­mi-insi­nöö­ri, kun­nal­lis­po­lii­tik­ko, Tam­pe­reen yli­opis­ton alue­tie­tei­den dosent­ti kau­pun­ki­seu­tu­jen kehit­tä­mi­seen liit­tyen, Sit­ran jul­kis­hal­lin­non joh­ta­mis­oh­jel­man joh­ta­ja ja Tam­pe­reen kau­pun­gin elin­kei­no­joh­ta­ja. Hän jos joku osan­nee kat­soa asi­aa monel­ta kantilta.

    Tähän voi­si vie­lä lisä­tä, että Kos­tiai­nen on kokoo­muk­sen puo­lue­hal­li­tuk­sen jäsen. Sodon­nai­suu­det pitäi­si aina tuo­da esiin, vaik­ka oli­si­kin kai­kin puo­lin päte­vä urbanisti.

  26. Suo­mes­sa on koko jouk­ko kun­ta­lii­tos- ja sote­tais­to­jen hen­ki­ses­ti vam­maut­ta­mia asian­tun­ti­joi­ta. Kuten tuo­reim­mas­ta Leikola&Lähde jak­sos­sa­kin saam­me kuul­la. Ode­kaan ei ole vält­ty­nyt täl­tä, ja sen huo­maa “tör­keät ker­man­kuo­ri­ja­kun­nat” ‑asen­tees­ta.

    Ikään­kuin oli­si kil­pai­lu kuka pys­tyy tylyim­min tylyt­tä­mään ja kek­si­si kie­roim­man juo­nen, jol­la kes­kit­tä­mis­ke­hi­tys saa­daan finaaliin.

    Kun kuun­te­lee kes­kus­kau­pun­gin kau­pun­gin­joh­ta­jaa, joka pyr­kii sane­le­maan miten naa­pu­ri­kun­tien tulee toi­mia tai vuo­sien pati­noi­maa sai­raan­hoi­to­pii­rin joh­ta­jaa pyö­rit­tä­mäs­sä hajo­ta ja hal­lit­se rulet­ti­aan ver­ho­jen taka­na, niin ei tar­vit­se ihme­tel­lä mihin kes­ki­näi­nen luot­ta­mus ja asioi­den ete­ne­mi­nen kariutuu.

    Kyy­nis­tä­kö? Kyllä.

    Vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa, kun yhtei­sek­si eduk­seen asioi­ta poh­ti­vien toi­mi­kun­tien asian­tun­ti­jat koo­taan juu­ri täs­tä samas­ta ihmisjoukosta.

  27. Olen odo­tel­lut nii­tä “tule­vai­suu­den kun­ta” uutisia.

    Jaak­ko Pitkänen
    hal­lin­to­tie­tei­den tohtori
    PS. Ode, opas­ta, kun en löy­dä sivuiltasi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.