Kiinteistökunta – palvelukunta

Kun­nal­la on kak­si hyvin eri­lais­ta tehtävää:

  1. Infra­kun­ta: maan­käy­tös­tä, asun­to­tuo­tan­nos­ta, lii­ken­tees­tä ja elin­kei­no­po­li­tii­kan edel­ly­tyk­sis­tä huolehtiminen
  2. Pal­ve­lu­kun­ta: pal­ve­luis­ta huolehtiminen

Näi­den kah­den opti­maa­li­nen alue­ja­ko on aivan eri­lai­nen. Infra­kun­taa tulee kehit­tää koko kau­pun­kia yhte­näi­ses­ti tar­kas­tel­len. Pal­ve­lu­kun­taa aja­tel­len kau­pun­ki voi olla edel­leen jaet­tu nykyi­siin kun­tiin tai jopa nykyi­siä kun­tia pie­nem­piin osiin.

Hel­sin­gin seu­tua aja­tel­len infra­kun­nan kaik­ki teh­tä­vät voi­si antaa met­ro­po­li­hal­lin­nol­le jaka­mat­ta nii­tä ”stra­te­gi­siin” ja tak­ti­siin. Saman­lai­nen kak­si­ja­koi­nen mal­li sopi­si jok­seen­kin kaik­kiin kun­tiin. Lähi­de­mo­kra­ti­aa voi­si nykyi­ses­tä vah­vis­taa, mut­ta lähi­de­mo­kra­tiayk­si­köi­den pitäi­si olla pal­jon Hel­sin­kiä ja Espoo­ta pienempiä

Entä sit­ten kau­pun­kien väliin jää­vä maa­seu­tu? En tie­dä, kuin­ka mer­kit­tä­viä maan­käyt­töön liit­ty­viä rat­kai­su­ja niis­sä teh­dään. Ne voi­vat tul­la joko mukaan yhtei­seen infra­kun­taan tai hoi­taa maan­käyt­tön­sä ja jul­ki­sen lii­ken­teen­sä yksin.

Olen kir­joit­ta­nut täs­tä myös kesä­kuus­sa.

7 vastausta artikkeliin “Kiinteistökunta – palvelukunta”

  1. Anna jokin mit­ta­luok­ka lähi­de­mo­kra­tiayk­si­köl­le. Eli sil­le joka orga­ni­soi mah­dol­li­ses­ti kou­lu­ja, päi­vä­ko­te­ja ja “entry-level”-SoTea. Sitä arkis­ta hom­me­lia jos­sa ei suu­ria lin­jauk­sia edes kaivata.

  2. Mut­ta se val­ta ja val­lan läänitykset?

    Hom­mahn kaa­tuu sii­hen, että teo­rias­sa ja jok­seen­kin var­mas­ti joku nykyi­nen val­lan­käyt­tä­jä menet­tää ole­tet­tua val­taan­sa jonnekin.

    Jos kum­mal­la­kin on oma suo­ral­la vaa­lil­la valit­tu val­tuus­to pitää kum­mal­la­kin olla myös bud­jet­ti­kin, jos­ta päät­tää. Rei­lu ja demo­kraat­ti­nen menet­te­ly, mut­ta kun kan­sa­li­set voi­vat äänes­tä ihan väärin.

    Ennen muu­ta hävi­jä­jiä ovt taus­ta­vai­kut­ta­jat ja nykyis­ten ver­kos­to­jen toi­mi­jat. He teke­vät kaik­ken­sa kai­kil­la mah­dol­li­sil­la some-kam­pan­joil­la ja leik­ki­puis­to­rii­doil­la ynnä elä­ke­läis­ten pelot­te­lu­kei­noil­la, jot­ta hom­ma vesittyisi.

    SOTE on täs­tä esi­merk­ki. Jos nyt val­tion­hal­lin­to ely/avi/poliisi/pelastuslaitos/hätäkeskukset sekä kär­jä­oi­keu­det ja muut toi­mi­jat orga­ni­soi­tai­siin näi­den vii­den sote-pii­rin rajo­jen mukaan, jotain sääs­töä voi­si syn­tyä. — Ei tapah­du, kun joku menet­tää valtaansa.

    Kuni­ten kans­sa sama jut­tu — kes­kus­ku­taa pelä­tään ja pii­ri­tys­kun­nat taas ime­vät “kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non” avul­la istel­leen kaikken.

    Joh­ta­juut­ta ja visio­ta tar­vit­tai­siin. Ei löy­dy uskal­lus­ta. Ei ole pak­ko, rahaa riit­tää yllinkyllin.

  3. Täs­sä saat­taa olla paik­ka myös kylälle/kaupunginosalle.

    Kaa­voi­tuk­ses­sa esi­mer­kik­si on detal­je­ja, jot­ka ovat vain pai­kal­li­ses­ti mer­kit­tä­viä. Alu­eel­li­sen kaa­voi­tuk­sen kan­nal­ta olen­nais­ta on se, kuin­ka pal­jon ja min­kä­lais­ta asu­mis­ta, työ­paik­ko­ja ja pal­ve­lui­ta kaa­voi­te­taan. Sen sijaan talo­jen jul­ki­si­vu­ma­te­ri­aa­lit tai edes tark­ka sijoit­te­lu kau­pun­gin­osan sisäl­lä ei juu­ri mui­ta hetkauta.

    Toi­nen esi­merk­ki voi­si olla vaik­ka resurs­sien jaka­mi­nen. Halu­taan­ko alu­eel­le hoi­det­tu­ja puis­to­ja vai pit­to­res­ke­ja met­sä­pol­ku­ja? Mitä alu­een juop­po­puis­tol­le pitäi­si teh­dä? Raken­ne­taa­ko alu­een sisäi­nen tie koh­taan A vai koh­taan B?

    Pal­jon pie­niä pää­tök­siä, joil­la on vain pai­kal­lis­ta mer­ki­tys­tä. Tämä ede­saut­tai­si kau­pun­gi­no­sien pro­fi­loi­tu­mis­ta ja kes­ki­näis­tä kil­pai­lua­kin ilman kermankuorinta-aspektia.

    = = =

    Ongel­mal­li­sek­si asiat tule­vat demo­kra­tian näkö­kul­mas­ta. Ei ole mie­le­käs­tä vali­ta kylä­val­tuus­toa, pik­ku­kau­pun­ki­val­tuus­toa ja met­ro­po­li­val­tuus­toa nykyi­sen kau­pun­gin­val­tuus­ton sijas­ta. Sii­nä tulee jul­met­tu mää­rä luot­ta­mus­mie­hiä ja ihan tur­haa tyh­jä­käyn­tiä. Hom­mis­ta tulee hel­pos­ti taloyhtiöhommia.

    Asian voi­si kui­ten­kin toden­nä­köi­ses­ti saa­da toi­mi­maan kol­mi­ta­soi­se­na edus­tuk­sel­li­se­na demo­kra­tia­na (kau­pun­ki, met­ro­po­lia­lue, val­ta­kun­ta). Täs­sä ei oli­si kuin yksi taso lisää nykyi­seen. Alim­man tason (kylä/kaupunginosa) voi­si hoi­taa suo­ra­na net­ti­de­mo­kra­tia­na, jos pää­tet­tä­vät asiat pide­tään kus­tan­nus­neut­raa­lei­na ja sel­lai­si­na, että niil­lä ei ole pit­kiä hän­tiä tulevaisuuteen.

    Täs­sä raken­tees­sa ei siis tar­vit­tai­si var­si­nais­ta kau­pun­gin­osa­hal­lin­toa erik­seen. Vir­ka­mie­het val­mis­te­le­vat pää­tök­set sovit­tu­jen sään­tö­jen mukaan, ja asuk­kaat valit­se­vat vaih­toeh­dois­ta. Äänes­tyk­sen voi hoi­taa netis­sä pank­ki­tun­na­reil­la tai sit­ten pai­kal­li­sen Ale­pan äänes­tys­ko­pis­sa. Äänes­tyk­siä voi olla tasai­ses­ti koko ajan meneil­lään sen mukaan, mitä asioi­ta pitää päättää.

    Sitä voi sit­ten miet­tiä, pitäi­si­kö kau­pun­gin­val­tuus­tois­sa olla alu­eel­li­sia kiin­tiöi­tä. Ehkä asia meni­si kui­ten­kin niin, että alu­eel­li­nen vai­kut­ta­mi­nen lisäi­si kan­sa­lais­ten kiin­nos­tus­ta vai­kut­ta­mi­seen, jol­loin kau­pun­gin­val­tuus­ton valin­nas­sa tuli­si pal­jon enem­män pai­kal­lis­ta väriä mukaan.

  4. Ihan var­tee­no­tet­ta­va tule­vai­suu­den ske­naa­rio on, että myös vapaa­eh­to­sis­ta luot­ta­mus­toi­miin tulee pulaa. Syr­jä­seu­tu­jen asi­natn­ti­jois­ta kun­ta­hom­mis­sa on jo pulaa ja kan­sa­lai­sen kan­nal­ta tul­kin­naat pykä­lis­tä vaih­te­le­vat kovas­ti kun­kin paik­ka­kun­nan napa­mies­ten toi­o­vei­den mukaan tai muu­ten vain satunnaisesti.

    Ransd­ka­lai­nen kun­ta­mal­li on myös kiin­nos­ta­va, siel­lä pien­kun­ta on kau­pun­gin­joh­ta­ja, sih­tee­rin ja val­tuus­to. Kaik­ki pal­ve­lut ja osaa­mis­ta vaa­ti­va ali­han­ki­taan sit­ten kes­kus­kun­nal­ta sopi­vaan hin­taan. Sil­loin ali­han­kin­ta­na on pys­tyt­tä­vä osta­maan myös vir­ka­mies­va­tuus­ta — siis pää­tök­sen­te­ko­ky­kyä. Tosin en kek­si mik­sei Por­voon vir­ka­mies voi­si vir­ka­vas­tuul­la teh­dä oman alan­sa pää­tök­siä vaik­ka Pyh­tään asuk­kail­le. Nykyi­sin se ei onnistu.

  5. Jäl­leen mie­len­kiin­toi­nen ja aja­tuk­sia herät­tä­vä pel­kis­tys. Infra­kun­nan on jär­ke­vää olla iso, jot­ta sil­lä oli­si riit­tä­väs­ti val­taa ja resurs­se­ja, pal­ve­lu­kunn­nan pie­ni, jopa ranskalaistyyppinen.

    Kuvat­tu logiik­ka oli­si sopi­nut oival­li­ses­ti kun­ta­uu­dis­tuk­sen ohjenuoraksi.

  6. Mik­si­hän tämä, mie­les­tä­ni mer­kit­tä­vä infra­kun­ta-perus­kun­ta- erot­te­lu, ei saa huomiota? 

    Vai tuli­ko asia muu­ta­mal­la OS:n virk­kee­lä valmiiksi 🙂

  7. ELY / avi ‑alue­hal­lin­to kai­paa uudis­tus­ta, maa­kun­tia on liikaa.
    Ker­ra­taan vie­lä: vii­den sote-alu­een mukaan alue­hal­lin­to, olkoon vaik­ka lää­ni: Ete­lä-Suo­mi (HUS), Län­si-Suo­mi (TYKS), Itä-Suo­mi (KYS), Poh­jois-Suo­mi (OYS) ja sit­ten vaik­ka Häme-Poh­jan­maa (TAYS) läänit. 

    Näi­den sisään raken­tuu infra­kun­tia, jot­ka voi­vat tuot­taa jul­ki­soi­keu­del­li­sia palveluita. 

    Kuka kerää sote-pii­rien käyt­tä­mät rahat? 

    Muu­ta­ma kon­kurs­si­kyp­sän kun­nan pak­ko­lii­tos ei koko­nai­suut­ta ratkaise.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.