Taloussanomat julkaisi uutisankan nuorten asumistoiveista

Talous­sa­no­mat jul­kai­si uuti­sen, jon­ka mukaan suo­ma­lai­set nuo­ret haa­vei­le­vat pää­osin asu­mi­ses­ta maa­seu­dul­la ja kor­kein­taan kau­pun­gin lähel­lä, mut­ta eivät kaupungissa.

 Tut­ki­muk­sen mukaan suu­rin osa nuo­ris­ta haa­vei­lee maal­la asumisesta.

 Uuti­nen vai­kut­ti yllät­tä­väl­tä. Sitä on refe­roi­tu monis­sa leh­dis­sä. Tie­to on täy­sin paik­kaan­sa­pi­tä­mä­tön. Talous­sa­no­mat on jul­kais­sut ilmi­sel­vän ankan. En tie­dä, onko tut­ki­ja refe­roi­nut omaa tut­ki­mus­taan vää­rin vai onko kir­joit­ta­ja vain ymmär­tä­nyt vää­rin, mut­ta totuus on aivan toi­nen. Tämän blo­gin kom­men­toi­ja nimi­merk­ki Lepo­ti­la zZ tutus­tui alku­pe­räi­seen tut­ki­mus­ra­port­tiin ja kävi ilmi, että kyse oli aivan muusta: 

  • Vas­taa­jal­le esi­tet­tiin net­ti­ky­se­lys­sä kuusi ske­naa­rio­ta, jot­ka kuvaa­vat lyhyes­ti hänen tule­vaa elä­mään­sä maa­seu­dul­la. Hänel­tä kysyt­tiin mm. “Kuin­ka toi­vot­ta­va täl­lai­nen tule­vai­suus oli­si Sinul­le?”. Nii­den jäl­keen vas­taa­jaa keho­tet­tiin: “Poh­di vie­lä lopuk­si sel­lais­ta maa­seu­dul­le sijoit­tu­vaa tule­vai­suut­ta, joka oli­si sinun unel­mie­si täyt­ty­mys.” Hänel­tä kysyt­tiin muu­ta­ma sitä kos­ke­va kysy­mys. Vii­mei­se­nä teh­tä­vä­nä oli sit­ten: “Valit­se lopuk­si paik­ka, jos­sa unel­mie­si tule­vai­suus luul­ta­vas­ti toteu­tui­si.” Vas­taus­ten perus­teel­la Kuh­mo­nen ker­toi, mis­sä ja miten nuo­ret tah­to­vat asua.
  • Vas­taa­jil­ta ei kysyt­ty, mis­sä he mie­lui­ten asui­si­vat. Heil­tä kysyt­tiin, mis­sä se hei­dän, tut­ki­jan pyyn­nös­tä kehit­te­le­män­sä, “unel­mien tule­vai­suus”, voi­si par­hai­ten toteu­tua. Heil­tä kysyt­tiin ensin maan­tie­teel­li­nen alue hei­dän fantasialleen.”

 

On aika ymmär­ret­tä­vää, että jos kysy­tään, miten ja mis­sä haluai­sit asua, jos sinun pitäi­si asua maal­la, vas­tauk­sek­si tulee jokin muo­to maal­la asumisesta.

Kii­tän nimi­merk­kiä Lepo­ti­la zZ

148 thoughts on “Taloussanomat julkaisi uutisankan nuorten asumistoiveista”

  1. Hyvä että edes nuo­ret pysy­vät jär­jis­sään: kuka hul­lu lan­del­la haluai­si bud­ja­ta. Ja olen AIVAN tosis­sa­ni kun näin kir­joi­tan. Nyt jun­tit voi aloit­taa itke­mi­sen- sii­tä vaan, en kui­ten­kaan kos­kaan lue met­sä­läis­ten tuher­ruk­sia pait­si vahingossa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Vih­reil­le sopii vain yksi totuus ker­ral­laan. Ilmei­ses­ti tämä­kin tut­ki­mus pitää lytä­tä kun se ei sovi uto­pi­aan jos­sa kaik­ki halua­vat asua lähiöis­sä eri kan­sa­lai­suuk­sien sekasopassa.

    Maal­la asu­mi­nen on vih­rei­den mies­les­tä yhtä paha kuin ydin­voi­ma. Kum­mas­ta­kin täy­tyy pääs­tä eroon!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Jos nuo­ril­ta kysy­tään, kuin­ka he asuisivat/eläisivät maal­la, loo­gi­ses­ti vas­taus­ten tole­rans­si kau­pun­gin suh­teen oli­si NOLLA! Kyl­lä nyt Osmo jou­tuu syö­mään hatul­li­sen pas­kaa 😉 Se kuin­ka rea­lis­ti­sia nuor­ten haa­veet ovat, on taas asia erik­seen — mut­ta sitä­hän artik­ke­lis­sa ei käsit­tääk­se­ni ana­ly­soi­tu tai poh­dit­tu­kaan. Lan­del­la kas­vaa mie­het vs. urbaa­nit uusa­vut­to­mat nyhveröt!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Noi­ta tilaus­tut­ki­muk­sia tava­taan Suo­mes­sa teh­tail­la ja nii­tä jul­kais­taan suo­raan. Toi­mit­ta­jat eivät viit­si pereh­tyä asi­aan, kun sii­nä jou­tui­si teke­mään töitä.
    On oikein orga­ni­saa­tioi­ta jot­ka ovat eri­kois­tu­neet. Mai­to ja Ter­veys on van­ha perin­tei­nen ja joten­kin MTK asias­ta Talous­e­lä­män jutus­sa­kin oli kysymys.

    Mikä aut­tai­si?
    Main­pu­loin­ti on aivan lii­an helppoa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Oli­ko­han vas­taus­pro­sent­ti kyse­lys­sä millainen? 

    Kir­jee­seen ja net­ti­lo­mak­kee­seen oli kuu­lem­ma lai­tet­tu vain maa­ta­lou­den har­joit­ta­mi­sen kuvia trak­to­rei­neen ja leh­mi­neen, täs­tä on monil­le saat­ta­nut jää­dä käsi­tys että kyse­ly on tar­koi­tet­tu maa­seu­dun nuorille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Oli tulos mikä oli, mut­ta jos vas­ta­val­mis­tu­neel­le nuo­rel­le tar­jo­taan ilmai­sek­si joko oma­ko­ti­ta­lo kau­pun­kin lähei­ses­tä pik­ku­kun­nas­ta tai kau­pun­ki­kämp­pä ker­ros­ta­los­ta, niin hyvin moni valit­see omakotitalon.

    Valin­nan rat­kai­see koko­nai­suus. Monil­le oma­ko­ti­ta­lo kau­pun­gis­sa rau­hal­li­ses­sa kau­pun­gin­osas­sa luon­non lähel­lä ja jär­ven ran­nal­la on toi­ve, mut­ta har­val­la sii­hen riit­tä­vät talou­del­li­set resurssit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Tut­ki­muk­ses­ta saa­tiin toden­nä­köi­ses­ti tilaa­jan toi­vo­maa jul­ki­suut­ta, eli se var­mas­ti on ollut hin­tan­sa arvioi­nen. Ihme­tyt­tää vain mik­si se on teh­ty yli­opis­tos­sa eikä mark­ki­noin­ti­tut­ki­mus­fir­mas­sa. Tie­dä sit­ten, syn­nyt­tää­kö tämä tut­ki­mus jon­kin myy­tin nuo­ri­sos­ta joka halu­aa­kin hylä­tä pin­nal­li­sen kau­pun­kie­lä­män ja pala­ta juu­ril­leen maaseudulle.

    Hupai­sa on tuo aivan lopus­sa ole­va tyly koh­ta: “En halua asua maa­seu­dul­la. Ker­ro lyhyes­ti, mik­si et?”, kun ensin on 9 sivun edes­tä maa­lail­tu eri­näi­siä maa­seu­dul­le sijoit­tu­via unel­ma­tu­le­vai­suuk­sia ja vas­tat­tu nii­hin liit­ty­viin kysy­myk­siin. Tilaa perus­te­luil­le on noin kol­mel­le sanalle…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kun tar­kem­min tut­kii, niin tulok­sis­ta voi pää­tel­lä esim seuraavia: 

    Unel­maa nro 2: “moni­paik­kai­suus” voi­daan ymmär­tä niin­kin että jos omis­taa asun­non kau­pun­gis­sa ja kesä­mö­kin maal­la niin se toteu­tuu aika monella. 

    Toi­nen joh­to­pää­tös on että unel­mas­ta nro 3 “Oma tila” haa­vei­li­vat eni­ten monen lap­sen hank­ki­mis­ta ja kotiäi­din uraa suu­nit­te­le­vat per­heel­li­set, amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen saa­neet vail­la työ­tä ole­vat nai­set. Mis­tä muus­ta sitä haa­vei­li­si­kaan jos on gub­be joka maksaa.

    Sit­ten käy ilmi myös että omi­nai­suuk­sia pal­ve­lut lähel­lä, luon­to lähel­lä ja hyvät yhtey­det pitä­vät tär­keim­pi­nä yhteen­sä n 30%. Nämä ovat mah­dol­li­sia myös pääkaupunkiseudulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Lukai­sin tuon pikai­ses­ti sil­loin eilen. Siel­lä kyl­lä todet­tiin, että Uuden­maan alu­eel­la asu­mis­miel­ty­myk­set pai­not­tu­vat Hel­sin­kiin “pää­se­mi­seen” ja eri­tyi­ses­ti hel­sin­ki­läis­ten nuor­ten ykkö­nen oli Helsinki.

    En ota kan­taa mitä on uuti­soi­tu. Oli­si­han se tiet­ty outoa, että savo­lais­ten tai hämä­läis­ten nuor­ten ykkös­toi­ve oli­si Helsinki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    minua rai­vos­tut­taa tut­ki­mus­tie­don vir­heel­li­nen raportointi.

    Pait­si jos vir­heel­li­ses­ti rapor­toi­tu tut­ki­mus­tie­to sat­tuu myö­täi­le­mään omaa kan­taa­si / oman vii­te­ryh­mä­si kantaa?

    Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa vih­rei­den ilmas­to­po­liit­ti­nen ohjel­ma, jos­sa ydin­voi­mal­la on maa­kaa­sun hii­li­ja­lan­jäl­ki (kyl­lä, tämä on tot­ta) ja uusiu­tu­vaan ener­gi­aan siir­ty­mi­nen ei oikeas­taan mak­sa yhtään mitään (tot­ta, kos­ka joku sor­min poi­mit­tu yksit­täi­nen akti­vis­ti-tut­ki­ja ennus­ti lon­kal­ta jotain sin­ne­päin, ehkä), ja jos­sa tuu­li­voi­maa kos­ke­vat arviot on poi­mit­tu tuu­li­voi­ma­teol­li­suu­den mai­nos­leh­ti­sis­tä (hyviä ihmi­siä, joten bias mahdoton).

    Aurin­koe­ner­gian skaa­lau­tu­vuu­den ja futuu­ri­sen hin­nan koh­dal­ta itse omis­sa blo­gi­kir­joi­tuk­sis­sa­si viit­ta­sit epä­mää­räi­seen läh­tee­seen, joka jäl­ji­tet­täes­sä pal­jas­tui sci­fi-kir­jai­li­jan mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sek­si. Annoin vas­ti­neek­si IEA:n uusim­man laa­jan sel­vi­tyk­sen aurin­koe­ner­gian poten­ti­aa­lis­ta, ris­keis­tä, epä­var­muuk­sis­ta, tar­vit­tu­jen tukien mit­ta­luo­kas­ta, mut­ta sil­lä ei tun­tu­nut ole­van mitään vai­ku­tus­ta uskoo­si aurin­koe­ner­gian kai­ken­rat­kai­se­vuu­des­ta, sil­lä tois­tit sen vie­lä paris­sa muus­sa­kin blo­gauk­ses­sa, eikä sil­le kos­kaan ollut futu­ris­tis­ta haa­vei­lua vah­vem­paa tut­ki­mus­tie­dol­lis­ta poh­jaa. Toi­sin sanoen käy­tit heik­ko­ja läh­tei­tä, kos­ka ne antoi­vat toi­vo­tun vastauksen.

    Kol­man­te­na esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa taan­noi­nen Ukrai­na-kes­kus­te­lu, jos­sa, täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä kukin on krii­sis­tä miel­tä, sitee­rat­tiin usei­ta ker­to­ja vir­heel­li­ses­ti tiet­tyä kyse­ly­tut­ki­mus­ta. Maa­la­sit jopa tämän vir­heel­li­sen sitee­raa­mi­sen vih­reäl­lä, eli eri­tyi­sen hyvä vies­ti, kos­ka se tuki omaa jo päät­tä­mää­si kan­taa. Sii­hen ei sit­ten saa­nut mitään vas­taus­ta, että useam­pi län­si­mai­nen laa­tu­leh­ti sel­vit­täes­sään samaa kysy­mys­tä krii­sin kan­nal­ta rele­van­tim­pa­na aika­na, alu­eel­li­ses­ti rele­van­tim­min rajat­tu­na, ja sel­keäm­mäl­lä kysy­myk­se­na­set­te­lul­la pää­tyi vas­taus­vä­liin 65–91% (kir­joi­tuk­se­si kes­kei­nen kan­ta­va pre­mis­si oli, että luku oli­si alle 50%). Eli se oli­kin koros­ta­ma­si näkö­kan­nan kan­nal­ta hyvin vää­rä vastaus.

    Nel­jän­te­nä täy­sin vir­heel­li­nen väit­tä­mä­si huma­ni­taa­ris­ten maa­han­muut­ta­jien työl­li­syy­sas­tees­ta. Se oli luok­kaa kah­den ker­toi­mel­la vir­heel­li­nen. Väit­tä­mä­si läh­de oli, että olit kuul­lut sen jol­la­kin ylei­sö­luen­nol­la. Lukui­sis­ta tilas­tois­ta, las­ken­nal­li­sis­ta esi­tyk­sis­tä ja yhä uusis­ta samaa vah­vis­ta­vis­ta tar­ken­ne­tum­mis­ta tilas­tois­ta huo­li­mat­ta et kyen­nyt myön­tä­mään, että väit­tä­mä­si oli ollut (täy­sin) vir­heel­li­nen. Epä­sel­vyyt­tä sen vir­heel­li­syy­des­tä ja eten­kin tut­ki­mus­tie­dol­li­ses­ta heik­kou­des­ta ei ollut, mut­ta pidit sii­tä kui­ten­kin kiinni.

    Näi­tä nyt muis­tuu mie­leen pal­jon enem­män­kin, mut­ta luet­te­loa lie­nee tur­ha pitkittää.

    Lukui­sis­sa vapaa­va­lin­tai­sis­sa kyse­ly­tut­ki­muk­sis­sa suo­ma­lai­set ovat ker­ran toi­sen­sa jäl­keen osoit­ta­neet vah­vaa pre­fe­rens­siä haluun asua oma­ko­ti­ta­los­sa (myös maal­la tai maa­seu­tu­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä), usein kyl­kiäi­se­nä haa­vei­lu ker­ros­ta­loa­sun­nos­taan pois muut­ta­mi­ses­ta. Sikä­li kun olet näi­tä kom­men­toi­nut, niin olet sivuut­ta­nut ne viit­taa­mal­la asun­to­jen kysyn­tään ja hin­toi­hin ja nau­rah­ta­nut pois halu­na asua jär­ven­ran­nal­la kau­pun­gin keskustassa.
    Ne eivät tie­ten­kään ole toi­si­aan pois sul­ke­via. Voi olla tyy­ty­mät­tö­myys asu­mis­muo­toon ja toi­saal­ta työn­saan­nin rea­li­teet­ti ja näi­den tasa­pai­not­te­lu voi joh­taa monen per­heen koh­dal­la sii­hen asu­mis­va­lin­taan, jota tun­nut kaik­kein eni­ten inhoa­van ja olet jopa loi­si­mi­sek­si­kin kut­su­nut. Ole­tet­ta­vas­ti päi­vit­täis­ten auto­mat­ko­jen CO2-pääs­tö­jen takia, ja alhai­sem­pien kun­nal­lis­ve­ro­jen “shop­pai­lun”.

    Ihmis­ten ilmai­se­mien pre­fe­rens­sien kans­sa samas­sa lin­jas­sa ovat ne useam­mat tut­ki­muk­set pidem­mäl­tä ajal­ta, joi­den mukaan maa­seu­tu­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä asu­vat suo­ma­lai­set ovat vähin­tään yhtä onnel­li­sia tai onnel­li­sem­pia kuin urbaa­nis­sa ympä­ris­tös­sä asu­vat, vaik­ka maal­la asu­vien sosio­eko­no­mi­nen ase­ma on sel­väs­ti hei­kom­pi. Tätä voi lisäk­si tukea evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gi­sel­la teo­re­ti­soin­nil­la sii­tä, mil­lai­siin ympä­ris­töi­hin ihmi­sel­le voi olet­taa kehit­ty­neen luon­tai­sen posi­tii­vi­sen tun­ne­vas­teen kehi­tys­his­to­rian­sa aika­na. Toden­nä­köi­sem­min kas­vil­li­suu­del­le ja vedel­le kuin kivie­rä­maal­le. (Kun työ sinä yhte­nä kuu­kau­te­na vuo­des­sa ei pako­ta pysy­mään kivie­rä­maas­sa, niin aika moni suo­ma­lai­nen suun­taa kas­vil­li­suu­den ja veden lähelle.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. katu­jen kas­vat­ti, nykyi­nen polun tal­laa­ja:
    Vih­reil­le sopii vain yksi totuus ker­ral­laan. Ilmei­ses­ti tämä­kin tut­ki­mus pitää lytä­tä kun se ei sovi uto­pi­aan jos­sa kaik­ki halua­vat asua lähiöis­sä eri kan­sa­lai­suuk­sien sekasopassa.

    Maal­la asu­mi­nen on vih­rei­den mies­les­tä yhtä paha kuin ydin­voi­ma. Kum­mas­ta­kin täy­tyy pääs­tä eroon!

    Pitää jo aika­mois­ten poliit­tis­ten lasien läpi kat­soa maa­il­maa jos tämän kir­joi­tuk­sen onnis­tuu joten­kin tul­kit­se­maan vih­reä­nä propagandana.

    Talous­sa­no­mat uuti­soi tut­ki­muk­ses­ta jon­ka mukaan “nuo­ret halua­vat asua maa­seu­dul­la”. Talous­sa­no­mat teki vir­heen, kos­ka tut­ki­muk­ses­sa ei oikeas­ti tuol­lais­ta joh­to­pää­tös­tä teh­ty. Vir­heen voi jokai­nen halu­tes­saan var­mis­taa luke­mal­la tuon tut­ki­mus­ra­por­tin. Sii­nä kaikki.

    Minua­kin ärsyt­tää luon­non­tie­tei­li­jä­nä val­ta­me­dian jat­ku­va luo­kat­to­man huo­no tiedeuutisointi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Joa­kim:
    Voi­tai­siin­ko vaik­ka sää­tää laki että jokai­ses­ta vir­heel­li­ses­tä tie­dear­tik­ke­lin refe­roin­nis­ta toi­mit­ta­jan pitää mak­saa sakkoa.

    Luon­non­tie­tei­li­jä­nä voin sanoa että aika monel­la tie­de­toim­mit­ta­jal­la meni­si koko palk­ka sii­hen jos tuol­lai­nen sak­ko oli­si käytössä :).

    En tie­dä muis­ta aiheis­ta, mut­ta fysii­kas­sa tun­tuu ole­van enem­män sään­tö kuin poik­keus että uuti­sis­sa on kar­kei­ta asia­vir­hei­tä ja koko tut­ki­mus on yleen­sä heh­ku­tet­tu täy­sin pois oikeis­ta mit­ta­suh­teis­ta. Val­ta­me­dian tie­de­uu­ti­soin­tia luke­mal­la saa sen kuvan että jokai­nen uusi löy­tö mul­lis­taa koko maa­il­man ihmis­ten elä­män vii­meis­tään kym­me­nen vuo­den kuluessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Oli­pa uuti­nen ja tutkimus.

    Äkki­vil­kai­sul­la p.o. kyse­lys­sä ei edes annet­tu vas­ta­ta, että asun mie­luim­min kau­pun­gis­sa, oli vain joku ske­naa­rio monis­sa pai­kois­sa asumisesta. 

    Nel­jän­nes vas­tan­neis­ta kui­ten­kin ilmoit­ti, ettei halua asua maal­la ja yli puo­let halusi asua kau­pun­gin lähel­lä. Var­si­nai­sia maa­seu­tufriik­ke­jä oli viidennes.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. http://yle.fi/uutiset/tutkija_arvostelee_poliitikkoja_koko_suomea_ei_voida_pitaa_asuttuna/7491749

    Joh­to­pää­tös:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Rewilding
    https://www.youtube.com/watch?v=oCj006OPIJI

    Ihan ilmas­to­asian kan­nal­ta oleel­lis­ta sekin sit­ten vuon­na 2050, että on pal­jon hel­pom­paa ilmas­toi­da kau­pun­git ihmi­sil­le sopi­vik­si kuin maa­pal­loa. Tuo tut­ki­jan huo­mioi­ma talous­kas­vu­paa­tos tuos­ta jää sit­ten auto­maat­ti­ses­ti pois kun vih­doin huo­ma­taan mihin se vie. Sinän­sä huvit­ta­vaa, että Suo­mes­sa huu­de­taan talous­kas­vua, mut­ta ei myön­ne­tä sen tule­van kau­pun­geis­ta ja huka­taan rahat maa­seu­dun sil­ta­rum­pui­hin, jot­ka nekin muu­ten teh­dään yleen­sä niin huo­nos­ti, että vesie­lu­koi­den kul­ku saa tur­han stopin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Kiin­teis­tö­liit­to jul­kai­si tut­ki­muk­sen 2012, jon­ka mukaan 67% ihmi­sis­tä haluai­si asua oma­ko­ti­ta­los­sa, 15% ker­ros­ta­los­sa ja 15% rivi­ta­los­sa. Tätä on vai­kea toteut­taa tii­viis­sä kaupungissa.

    OS näyt­tää ole­van erään­lai­nen “mie­len­sä­pa­hoit­ta­ja”, sil­loin kun jul­kais­taan tut­ki­mus joka ei sovi hänen maailmankuvaansa.

    Samoin muis­te­len Oden veren­pai­neen nous­seen erääs­tä Aal­to yli­opis­ton tut­ki­muk­ses­ta ja väi­tös­kir­jas­ta, jon­ka mukaan kulu­tus­ta­so oli alhai­sin sydänmaaseudella.

    Voi voi kun vää­riä tut­ki­muk­sia saa julkaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. San­ta:
    Jos nuo­ril­ta kysy­tään, kuin­ka he asuisivat/eläisivät maal­la, loo­gi­ses­ti vas­taus­ten tole­rans­si kau­pun­gin suh­teen oli­si NOLLA! Kyl­lä nyt Osmo jou­tuu syö­mään hatul­li­sen paskaa
    ‘snip’

    Kaa­da itsel­les vaan!
    Osmon teks­ti­hän on juu­ri niin: “On aika ymmär­ret­tä­vää, että jos kysy­tään, miten ja mis­sä haluai­sit asua, jos sinun pitäi­si asua maal­la, vas­tauk­sek­si tulee jokin muo­to maal­la asumisesta.”
    Ilmei­ses­ti vai­keuk­sia lue­tun ymmärtämisessä 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Kyl­lä minus­ta leh­des­sä on aivan oikein refe­roi­tu tut­ki­mus­ra­port­tia. Oli­ko tut­ki­muk­sen kysy­myk­se­na­set­te­lu sit­ten oikein tai vää­rin, on sit­ten aivan toi­nen asia. Mut­ta sii­tä olen aivan var­ma, että aivan yhtä kiel­tei­ses­ti maal­la asu­mi­seen nuo­ret eivät suh­tau­du kuin blo­gi-isän­nän oma puo­lue. Täs­sä on vähän sen ketun tun­tua, joka arvioi pihlajanmarjoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. JL:
    Noi­ta tilaus­tut­ki­muk­sia tava­taan Suo­mes­sa teh­tail­la ja nii­tä jul­kais­taan suo­raan. Toi­mit­ta­jat eivät viit­si pereh­tyä asi­aan, kun sii­nä jou­tui­si teke­mään töitä.

    Free­lance­rit ne vain yrit­tä­vät saa­da jos­tain voi­ta lei­vän pääl­le. Se edel­lyt­tää nopeas­ti jut­tu­ja siel­tä sun täältä.

    Eräs erääs­sä vai­ku­tus­val­tai­ses­sa jär­jes­tös­sä työs­ken­te­le­vä tie­dot­ta­jays­tä­vä­ni ker­toi, että YLE on hänen havain­to­jen­sa mukaan ainoa, joka ei jul­kai­se hei­dän tie­dot­tei­taan käy­tän­nös­sä sel­lai­se­naan. YLE on ainoa, joka rikas­tut­taa jut­tua kysy­mäl­lä vas­ta­puo­len mie­li­pi­det­tä tai muu­toin suh­tau­tuu tie­dot­tei­siin hyvän jour­na­lis­min edel­lyt­tä­väl­lä taval­la kriittisesti.

    Surul­lis­ta sanoa, mut­ta onnek­si on YLE.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. katu­jen kas­vat­ti, nykyi­nen polun tal­laa­ja:
    Vih­reil­le sopii vain yksi totuus ker­ral­laan. Ilmei­ses­ti tämä­kin tut­ki­mus pitää lytä­tä kun se ei sovi uto­pi­aan jos­sa kaik­ki halua­vat asua lähiöis­sä eri kan­sa­lai­suuk­sien sekasopassa.

    Maal­la asu­mi­nen on vih­rei­den mies­les­tä yhtä paha kuin ydin­voi­ma. Kum­mas­ta­kin täy­tyy pääs­tä eroon!

    Mä taas käsi­tin niin, että tut­ki­muk­ses­sa ei ollut mitään “vää­rää”, mut­ta Tal­san uuti­soin­ti meni metsään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. katu­jen kas­vat­ti, nykyi­nen polun tal­laa­ja: Maal­la asu­mi­nen on vih­rei­den mies­les­tä yhtä paha kuin ydin­voi­ma. Kum­mas­ta­kin täy­tyy pääs­tä eroon! 

    Näin­hän ei ole asia. Ongel­ma on se, että Suo­mes­sa pää­sään­töi­ses­ti kiel­täy­dy­tään usko­mas­ta, että kukaan oikeas­ti haluai­si asua kau­pun­gis­sa, pyri­tään vai­keut­ta­maan kau­pun­gin raken­ta­mis­ta, var­sin­kin tii­viin kau­pun­gin, kai­kil­le haluk­kail­le, puhu­taan ihmis­ten vapaa­eh­toi­ses­ta kau­pun­kiin­muut­ta­mi­ses­ta pakot­ta­mi­se­na ja unoh­de­taan lisäk­si, mikä sum­ma rahaa jo nyt syy­de­tään maa­seu­dun tukemiseen.

    Kau­pun­kia­su­mi­nen pitäi­si vain olla mah­dol­lis­ta kai­kil­le sitä halua­vil­le. Onko se lii­kaa vaa­dit­tu ja pitää­kö sii­tä vie­lä syl­keä­kin päälle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Oma­ko­din­omais­ta asu­mis­ta tosi­aan­kin pre­fe­roi kak­si kol­mes­ta suo­ma­lai­ses­ta, tai useam­pi, myös pää­kau­pun­ki­seu­dul­la Googlaa nyt aluk­si vaik­ka Kort­tei­nen – Tuo­mi­nen – Vaat­to­vaa­ra, Asu­mis­toi­veet, sosi­aa­li­nen epä­jär­jes­tys ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lu pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, artik­ke­li leh­des­sä Yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka, vol. 70 v. 2005. Lue edes pari sivua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vaat­to­vaa­ran jne tut­ki­mus on kym­me­nen vuot­ta van­ha. Sen jäl­keen asun­to­mark­ki­noil­la on tapah­tu­nut raju muu­tos, joka kie­lii pre­fe­rens­sien nopeas­ta muu­tok­ses­ta. Oma­ko­ti­ta­lo­ja kehys­kun­nis­ta saa nyt hal­val­la ja kak­sios­ta Kal­lios­sa mak­se­taan jär­jet­tö­miä summia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Koko tut­ki­muk­sen meto­di on pöy­ris­tyt­tä­vää ros­ka­tie­det­tä, jota en pääs­täi­si edes sää­lis­tä läpi jos täl­lais­ta gra­dua tar­jot­tai­siin. Jos tar­koi­tus on tosi­aan tut­kia ihmis­ten “asu­mi­su­nel­mia”, niin sitä kan­nat­tai­si kysyä ihan suo­raan kysy­mäl­lä “ker­ro minul­le unel­mis­ta­si”. Ja jos jos­tain syys­tä täl­lai­sen tut­ki­muk­sen halu­aa teh­dä kyse­ly­nä, niin nii­tä kysy­myk­siä pitää ehdot­to­mas­ti olla mel­ko pal­jon ja sil­lä taval­la, että jou­tui­si teke­mään valin­to­ja eri “unel­mien” välil­lä. Mut­ta täs­sä mai­ni­tus­sa tut­ki­muk­ses­sa meto­di­na oli tosi­aan kuu­den eri ske­naa­rion esit­te­ly, jota luki­jan piti arvioi­da 1–7 ‑astei­kol­la. Täs­sä yksi esi­merk­ki, ske­naa­rio 3:

    Asun maa­seu­dun rau­has­sa ikio­mas­sa talos­sa­ni. Han­kin elan­to­ni joko yrit­tä­mi­sel­lä tai palk­ka­työl­lä riip­puen sii­tä, miten asuin­pai­kan ja toi­meen­tu­lon yhteen­so­vit­ta­mi­nen onnis­tuu. Työ­ni liit­tyy luul­ta­vas­ti taval­la tai toi­sel­la ihmis­ten hyvin­voin­tiin, esi­mer­kik­si terveys‑, sosiaali‑, sivistys‑, rakennus‑, myynti‑, kulttuuri‑, tai lii­kun­ta­pal­ve­lui­hin. Teen työ­tä luul­ta­vas­ti lähei­ses­sä keskuksessa.

    Omas­sa talos­sa­ni ja pihas­sa­ni minul­la on vapaus puu­has­tel­la ja tilaa toteut­taa itseä­ni. Puu­tar­has­sa riit­tää hoi­det­ta­vaa ja mah­dol­li­sil­la kotie­läi­mil­lä on hyvät olta­vat. Itse teke­mi­nen on hie­no jut­tu, mut­ta jos­kus on myös vähän pak­ko. Naa­pu­rit ovat riit­tä­vän kau­ka­na ja yksi­tyi­syy­te­ni on taat­tu. Kukaan ei puu­tu sii­hen, että mitä teen “omal­la revii­ril­lä­ni”. Voin vai­kut­taa eli­nym­pä­ris­töö­ni monin tavoin: raken­taa vapaas­ti, muo­ka­ta pihas­ta­ni mie­le­se­ni ja osal­lis­tua vaik­ka­pa kylän kehit­tä­mi­seen. Jos minul­la on lap­sia, hei­dän on tur­val­lis­ta ja virik­keel­lis­tä kas­vaa täl­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä ja lähel­lä luon­toa. Minul­la on varaa isoon asun­toon ja laa­jaan elin­pii­riin, kos­ka maal­la asu­mi­nen on edullista. 

    Mitä se tosi­aan ker­too yhtään ihmis­ten asu­mispre­fe­rens­seis­tä jos luki­ja tote­aa, että tuol­lai­nen ske­naa­rio kuu­los­taa “ihan kival­ta, 5/7”? No tot­ta kai se kuu­los­taa, kenel­le tahan­sa, kos­ka esi­mer­kik­si unel­man “toi­mi­vuus” on ske­naa­rios­sa otet­tu annet­tu­na. Mut­ta jos täs­tä läh­tee vetä­mään väit­tei­tä, että nyt tie­de­tään mis­tä nuo­ret asu­mi­sel­taan halu­aa, niin ollaan kau­ka­na eet­ti­sen tie­teen­te­ke­mi­sen tuol­la puolen. 

    Ja ei, ongel­ma ei ole pel­käs­tään tut­ki­muk­sen uuti­soin­nis­sa. Tal­San uuti­sen haas­tat­te­lus­sa tut­ki­muk­sen vetä­jä itse lii­oit­te­lee tut­ki­muk­sen tulok­sia rankasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. On aika häm­men­tä­vää, kuin­ka vie­lä vuon­na 2014 kes­kus­te­lu kau­pun­gis­ta ja maa­seu­dus­ta saa aikaan näin aggres­sii­vi­sia pur­kauk­sia. Sen saat­toi ymmär­tää 1900-luvun alus­sa, kun van­hin poi­ka sai talon ja muut jou­tui­vat läh­te­mään ren­geik­si tai myö­hem­min teh­taa­seen. Ihmi­sen halut eivät vält­tä­mät­tä kui­ten­kaan ole jär­ke­vin läh­tö­koh­ta edes hänen omal­ta kan­nal­taan saa­ti yhteis­kun­nan kan­nal­ta suun­ni­tel­la tule­vai­suut­ta. Jos aja­tel­laan ravin­toa, se mitä useim­mat halua­vat syö­dä, on make­aa ja ras­vais­ta, ja seu­rauk­set näh­dään. Jos aja­tel­laan lihak­sien käyt­töä, suu­rin osa halu­aa vain löhö­tä, sen­kin tulok­set näh­dään. Jos nyt ihan oikeas­ti kat­so­taan yhteis­kun­taa, kaup­pa ja hal­lin­to kes­kit­ty­vät ja nii­den pitää kes­kit­tyä. Sitä var­ten kau­pun­git syn­tyi­vät lähes 10000 vuot­ta sit­ten. Mut­ta ei se kau­pun­ki­lai­nen­kaan asfalt­tia voi syö­dä. Ja maal­ta se tulee asfalt­ti­kin, vaik­ka ei täs­tä maas­ta. Eikä se puvun vil­la­kaan kau­pun­gis­ta tule, tery­lee­ni voi tul­la, mut­ta maal­ta tulee läh­tö­ai­ne vuo­riöl­jy. Mitä tulee tukiin, on aina makua­sia, ketä vaik­ka mai­dos­sa ole­va tuki hyö­dyt­tää, tuot­ta­jaa vai kulut­ta­jaa. Eli joka asial­la on aina­kin kak­si puol­ta, niin että tar­pee­ton kinas­te­lu ja tois­ten mol­laa­mi­nen ei kyl­lä joh­da yhtään mihin­kään. Kau­pun­ki ei pär­jää ilman maa­seu­tua eikä se tai­da nyky-yhteis­kun­nas­sa maa­seu­tu­kaan pär­jä­tä ilman kau­pun­kia — ja molem­mi­sa pitää asua, että työt tule­vat tehdyksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Elmo Allén: Näin­hän ei ole asia. Ongel­ma on se, että Suo­mes­sa pää­sään­töi­ses­ti kiel­täy­dy­tään usko­mas­ta, että kukaan oikeas­ti haluai­si asua kaupungissa

    En usko tuo­hon. Sen sijaan pidän toden­nä­köi­se­nä, että hyvin monet ihmi­set eivät eläi­si ker­ros­ta­lo­yk­siös­sä, kak­sios­sa, kol­mios­sa tai neliös­sä, jos heil­lä oli­si rahaa jär­jes­tää elä­män­sä toi­sin eikä esi­mer­kik­si töis­sä­käyn­ti sitoi­si kaupunkiin.

    Varak­kaat toden­nä­köi­ses­ti jo nyky­ään yhdis­tä­vät eri­lai­sia asu­mis­muo­to­ja, jot­ka tar­joa­vat eri­lai­sia virik­kei­tä. Osa vuo­des­ta voi kulua kau­pun­gis­sa, osa maal­la, osa pur­je­ve­nees­sä ja osa ulko­mail­la maa­seu­dul­la tai kaupungissa.

    Näi­den ihmis­ten lisäk­si on poruk­kaa, joka ihan oikeas­ti tah­too elää kau­pun­gin kes­kel­lä, mut­ta luu­len, että näi­tä on suo­ma­lai­sis­ta vähem­mis­tö. Kau­pun­gis­sa ele­tään, kos­ka on pakko. 

    Elä­män­ti­lan­teet­kin vai­kut­ta­vat valintoihin. 

    http://www.kemikaalicocktail.fi/2014/08/kaksoiselamaa/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Maa­la­sit jopa tämän vir­heel­li­sen sitee­raa­mi­sen vih­reäl­lä, eli eri­tyi­sen hyvä viesti”

    Hyvä “az”, jos kat­sot tark­kaan, jokai­sen kom­men­tin alla on tuo “Suo­sit­te­le” nap­pi jota jokai­nen meis­tä voi kli­ka­ta. Kun kom­ment­ti saa vähin­tään 10 klik­kaus­ta, saa se vaa­lean­vih­reän taus­tan. Eli “suu­ri ylei­sö” sen vies­tin “maa­la­si”, ei Osmo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Ihmi­set halua­vat asua oma­ko­ti­ta­los­sa lähel­lä pal­ve­lui­ta ja kau­pun­gin keskustaa.

    Todel­li­suu­des­sa täl­lai­nen asu­mi­nen toteu­tuu nuk­ku­ma­lä­his­sä koh­tuul­li­sen etäi­syy­den pääs­sä kes­kus­tas­ta. Tie­tys­ti etäi­syys voi olla suu­rem­pi­kin jos muu­tat Vih­tiin, Nur­mi­jär­vel­le tai Lohjalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Hei!

    Nuo­ret sai­vat toi­ses­sa koh­taa kyse­lyä sijoit­taa unel­ma­tu­le­vai­suu­ten­sa maan­tie­teel­li­sel­le kar­tal­le ja kes­kus-syr­jä­seu­tu-jat­ku­mol­le: 1) alu­een kes­kus­kau­pun­ki, 2) kau­pun­kien lähei­nen maa­seu­tu, 3) maa­seu­dun kes­kus (kir­kon­ky­lä tai kylä) ja 4) syvä maa­seu­tu. Pro­sent­tio­suu­det koko ikä­ryh­mää hyvin asuin­kun­nan alue­tyy­pin, suku­puo­len, iän, per­he­suh­tei­den, työ­elä­mä­ti­lan­teen, iän ja kou­lu­tuk­sen suh­teen edus­ta­vat vas­taa­jat oli­vat vas­taa­vas­ti 25, 55, 10 ja 10. Kau­pun­ki­seu­duil­la asu­mi­ses­ta unel­moi siis 25+55=80 % nuo­ris­ta ja syväl­lä maa­seu­dul­la asu­mi­ses­ta 10 %. Ei tuo tulos minus­ta nyt niin radi­kaa­lil­ta kuulosta?

    Tuo­mas Kuhmonen
    Tut­ki­muk­sen johtaja

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Sitä pait­si tut­ki­muk­sen tavoit­tee­na oli sel­vit­tää nime­no­maan sitä, mil­lai­set toimeentulo‑, asu­mis- ja elä­män­ta­pa­re­sep­tit maa­seu­dul­la puhut­te­le­vat nuo­ria. Nuo pro­sent­ti­lu­vut ovat tut­ki­muk­sen kan­nal­ta lähin­nä sivu­huo­mio, mut­ta har­voin­pa pää­see tut­ki­ja itse mää­rit­te­le­mään tut­ki­muk­sen­sa jul­ki­ku­vaa. Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa pää­an­ti oli siis se, mil­lai­set maa­seu­dul­le sijoit­tu­vat sisäl­löt em. resep­teis­sä nuo­ri­soa puhut­te­le­vat, jot­ta yhteis­kun­ta­po­li­tii­kas­sa voi­tai­siin edis­tää nii­den nuor­ten unel­mien toteu­tu­mis­ta, jot­ka ovat maa­seu­dus­ta kiin­nos­tu­nei­ta. Kaik­ki eivät tie­ten­kään ole. Ei täs­sä suo­si­tel­la maa­seu­dun pak­koa­sut­ta­mis­ta, mut­ta ei toi­saal­ta etni­siä puhdistuksiakaan 🙂

    Tuo­mas Kuhmonen
    Tut­ki­muk­sen johtaja

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Elmo Allén: Näin­hän ei ole asia. Ongel­ma on se, että Suo­mes­sa pää­sään­töi­ses­ti kiel­täy­dy­tään usko­mas­ta, että kukaan oikeas­ti haluai­si asua kau­pun­gis­sa, pyri­tään vai­keut­ta­maan kau­pun­gin raken­ta­mis­ta, var­sin­kin tii­viin kau­pun­gin, kai­kil­le haluk­kail­le, puhu­taan ihmis­ten vapaa­eh­toi­ses­ta kau­pun­kiin­muut­ta­mi­ses­ta pakot­ta­mi­se­na ja unoh­de­taan lisäk­si, mikä sum­ma rahaa jo nyt syy­de­tään maa­seu­dun tukemiseen.

    Kau­pun­kia­su­mi­nen pitäi­si vain olla mah­dol­lis­ta kai­kil­le sitä halua­vil­le. Onko se lii­kaa vaa­dit­tu ja pitää­kö sii­tä vie­lä syl­keä­kin päälle?

    Tämä­hän nyt ei pidä ollen­kaan paik­kan­sa. Haja-asu­tusa­lu­eel­le raken­ta­mis­ta pyri­tään monin pai­koin vai­keut­ta­maan kai­kin kei­noin. Esi­mer­kik­si on voi­si raken­taa enää koti­seu­dul­le­ni joka sijait­seen suo­ma­lai­sen kes­ki­suu­ren kau­pun­gin lähel­lä (5 km kes­kus­tas­ta). kau­pun­kiin voi kyl­lä muut­taa vapaas­ti. Aika­naan Hel­sin­ki yrit­ti sodan jäl­keen vai­keut­taa muut­ta­mis­ta, ettei kau­pun­kiin tuli­si “huo­noa ainesta”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. En tie­dä sen­su­roi­tiin­ko eili­nen kom­ment­ti­ni vai tohe­loin­ko itse joten­kin. Mut­ta halusin sanoa, ettei kan­na­ta alkaa mie­len­sä pahoit­ta­jak­si tut­ki­muk­sis­ta. Var­maan TS:n uuti­soin­ti oli epätarkkaa.

    Muis­tan kui­ten­kin aiem­man Oden kom­men­tin Kiin­teis­tö­lii­ton (2012) tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan 67% suo­ma­lais­ta haluai­si asua ensi­si­jai­ses­ti oma­ko­ti­ta­los­sa. Ei kuu­lem­ma ole mitään mer­ki­tys­tä (kun ei tue omaa ajatusmallia).

    Mie­len­sä­pa­hoit­ta­ja on muu­ten hyvä elo­ku­va. Sen jäl­keen voi miet­tiä vaik­ka­pa kum­man elä­män­ta­pa on eko­lo­gi­sem­pi. Van­han maal­la asu­van Anglial­la aja­van ja kai­ken itse teke­vän “jää­rän”, vai kau­pun­gis­sa kii­reis­tä elä­vän ja pal­jon liik­ku­van nuo­ren parin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Suo­men suu­rin ongel­ma on lii­an pie­ni väes­tö­ti­heys. Jos Suo­mes­sa asui­si 20–30 mil­joo­naa ihmis­tä niin maa­seu­tu eläi­si ja voi­si pal­jon parem­min. Tie­tys­ti suu­rin osa asui­si sil­loin­kin kau­pun­geis­sa mut­ta nii­tä­kin oli­si sil­lon tiheäm­min niin että maal­la elä­vien pal­ve­lut ja työ­pai­kat oli­si­vat lähem­pä­nä. Sil­loin voi­si sanoa että oikea valin­nan­va­paus toteutuisi. 

    Ennen kaik­kea veron­mak­sa­jia oli­si 20–30 mil­joo­nan asuk­kaan Suo­mes­sa pal­jon enem­män niin että infra­stru­kuu­rin yllä­pi­to ei tuli­si mak­sa­maan meil­le niin pal­jon kuin nyt. Suo­men nykyi­nen tie‑, rautatie‑, ja lentokenttä‑, sata­ma- tie­to­lii­ken­ne- ja ener­gian­tuo­tan­to­verk­ko vas­taa 10–20 mil­joo­nan asuk­kaan maan verkkoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oma­ko­ti­ta­lo­ja kehys­kun­nis­ta saa nyt hal­val­la ja kak­sios­ta Kal­lios­sa mak­se­taan jär­jet­tö­miä summia. 

    Etuo­ves­sa on 37 myy­mä­tön­tä kak­sio­ta Kal­lios­sa. Lähes jokai­sen luu­kun saa 200 ton­nil­la. Esi­mer­kik­si Ete­lä-Lep­pä­vaa­ras­sa Sel­lon kupeel­la kak­siot mak­sa­vat noin 100 ton­nia enem­män. Myyn­nis­sä siel­lä ei ole ainuttakaan. 

    Saa­ko paril­la­sa­dal­la ton­nil­la oma­ko­ti­ta­lon? Juu, jos­tain voi saa­da, mut­ta ei ylei­ses­ti. Aika­lail­la sub­jek­tii­vis­ta mikä on hal­paa, mikä jär­je­tön summa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Etuo­ves­ta pos­ti­nu­me­roa­lu­eel­la 00530 kak­sios­ta pyy­det­tiin 197–399 tuhat­ta euroa. Tuo yksi alle 200 000 euron asun­to oli tar­jous­kau­pas­sa ja hin­ta var­maan­kin nousee. Nur­mi­jär­vel­tä löy­tyi noin kol­me­kym­men­tä oma­ko­tia alle 200000 eurolla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Talous­sa­no­mat jul­kai­si uuti­sen, jon­ka mukaan suo­ma­lai­set nuo­ret haa­vei­le­vat pää­osin asu­mi­ses­ta maa­seu­dul­la ja kor­kein­taan kau­pun­gin lähel­lä, mut­ta eivät kaupungissa. 

    Sekä Talous­sa­no­mien uuti­nen että itse tut­ki­mus näyt­tä­vät ilmoit­ta­van kau­pun­kien lähei­sen maa­seu­dun kyse­lyn suo­si­tuim­mak­si asuinpaikaksi.

    Tie­to on täy­sin paik­kaan­sa­pi­tä­mä­tön. … … totuus on aivan toinen 

    Mikä se viit­taa­ma­si oikea totuus on, ja mihin perus­tat tämän käsi­tyk­se­si nuor­ten haa­veis­ta? Täl­lä pals­tal­la on usein vii­tat­tu Hel­sin­gin kes­kus­tan kor­kei­siin asun­to­jen hin­to­hin, mut­ta mie­les­tä­ni se ei kel­paa mik­si­kään vaka­vas­ti otet­ta­vak­si perusteeksi.

    On aika ymmär­ret­tä­vää, että jos kysy­tään, miten ja mis­sä haluai­sit asua, jos sinun pitäi­si asua maal­la, vas­tauk­sek­si tulee jokin muo­to maal­la asumisesta. 

    Kyse­lys­sä ei näh­däk­se­ni kysyt­ty mitään tuollaista.

    Koko kyse­ly oli otsi­koi­tu “Nuor­ten tule­vai­suus ja maa­seu­tu”, joten vas­taa­jat ymmä­si­vät, että tämän tut­ki­muk­sen pää­asial­li­nen tut­ki­mus­koh­de oli maa­seu­tu ja sen tule­vai­suus. Tämä ohja­si var­mas­ti vas­taa­jien aja­tuk­sia myös maa­seu­dun mah­dol­li­suuk­sien miet­ti­mi­seen, mut­ta ei suin­kaan pakot­ta­nut suo­si­maan maa­seu­tua vastauksissa.

    Juu­ri ennen tämän blo­gi­kir­joi­tuk­sen kan­nal­ta mie­len­kiin­toi­sin­ta kysy­mys­tä (“Valit­se lopuk­si paik­ka, jos­sa unel­mie­si tule­vai­suus toteu­tui­si”) vas­taa­jil­le annet­tiin myös mah­dol­li­suus ilmoit­taa, ettei halua asua maa­seu­dul­la, ja mah­dol­li­suus perus­tel­la mik­si ei. Myös kau­pun­ki­vaih­toeh­to oli siis var­mas­ti kai­kil­la mie­les­sä tuos­sa vaiheessa.

    Kysy­myk­ses­sä käy­tet­ty ter­mi “unel­mie­si tule­vai­suus” oli lähel­lä aiem­min käy­tet­tyä ter­miä “oma unel­ma tule­vai­suu­des­ta maa­seu­dul­la”, mut­ta toi­saal­ta kysy­myk­sen sisäl­tö on sel­väs­ti neut­raa­li, ja antoi mah­dol­li­suu­den vali­ta omak­si unel­mien tule­vai­suu­dek­si elä­mä Hel­sin­gin kes­kus­kau­pun­gis­sa maa­seu­dun sijaan.

    Kyse­ly oli minus­ta hyvin toteu­tet­tu, ja kysy­myk­set erit­täin luon­te­via. Ehkä joku toteut­taa jat­kos­sa myös kyse­lyn, joka sisäl­tää maa­seu­tuun liit­ty­vien ske­naa­rioi­den lisäk­si taus­ta­ma­te­ri­aa­li­na myös täy­sin urbaa­nit tulevaisuusskenaariot.

    Kyse­lyn vas­taa­jien jakau­maa kau­pun­kien ja maa­seu­dun välil­lä ja mah­dol­li­sia kor­jauk­sia en vie­lä löy­tä­nyt. Lap­piin halusi kui­ten­kin suh­tees­sa useam­pi kuin siel­tä oli vas­taa­jia. Hel­sin­ki­läi­sis­tä joka vii­des piti maa­seu­tu­mais­ta asu­mis­muo­toa suo­si­tuim­pa­na. Tut­ki­muk­sen kuva 39 antoi yhden hyvän yleis­ku­van aluei­den suo­sios­ta. (Samoin kuvat 40 ja 41 liit­ty­vät hyvin tähän keskusteluun.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Ano­nyy­mi: Val­ta­me­dian tie­de­uu­ti­soin­tia luke­mal­la saa sen kuvan että jokai­nen uusi löy­tö mul­lis­taa koko maa­il­man ihmis­ten elä­män vii­meis­tään kym­me­nen vuo­den kuluessa. 

    Itse toi­si­naan lai­tan näi­hin “jymy-uuti­siin” suo­siol­la lapin­li­sää +5 –> +20 vuot­ta — ellen jopa enemmänkin.

    PS. Tämä mel­ko tuo­re joku-mikä-lie Tekno2035 ‑kir­ja oli ihan mie­lui­saa luettavaa 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Kii­tok­set aluk­si tut­ki­mus­joh­ta­ja Tuo­mas Kuh­mo­sel­le, joka pyyn­nös­tä­ni tuli sel­ven­tä­mään asiaa. 

    En ole vie­lä luke­nut tut­ki­mus­ta, joten en arvioi sen koko­nai­suut­ta. Kuh­mo­lan rapor­toi­ma kysy­myk­se­na­set­te­lu kui­ten­kin hämmentää. 

    Olen hel­sin­ki­läi­nen kuten var­mas­ti monet tut­ki­muk­seen vastaajista.

    Mitä minul­le mer­kit­see “alu­een kes­kus­kau­pun­gis­sa” asuminen? 

    Se voi olla vuo­kra­huo­neis­to sinkkuna
    urbaa­nin syk­keen kes­kel­lä Kam­pis­sa tai pik­ku­lap­si­per­hee­nä neliös­sä Ete­lä-Haa­gan puis­to­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä viih­ty­mis­tä. Se voi tar­koit­taa myös Kas­ki- tai Kuusi­saa­ren luxus­ta­lo­ja meren­ran­ta­tont­tei­neen… ja vaik­ka mitä vari­aa­tioi­ta. Eli aika pal­jon väl­jyyt­tä on jätet­ty tähän unel­ma-asu­mi­seen täl­lä mittarilla. 

    Mitä seu­raa­vak­si tar­koit­taa “kau­pun­kien lähei­nen maa­seu­tu”? Eivät kirk­ko­num­me­lai­set tai nur­mi­jär­ve­läi­set ylei­ses­ti titu­lee­rai­si asuin­paik­kaan­sa maa­seu­duk­si. Siel­lä on ker­ros­ta­lo­kes­kit­ty­män­sä (Masa­la) ja toi­saal­ta esim. hevos­ti­lo­ja jne. 

    Sum­maan, että erit­täin epä­sel­vä kysy­myk­se­na­set­te­lu ja sil­loin­han tulok­set­kin voi­vat olla ihan mitä tahansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Kuin­ka pal­jon ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hin­to­ja nos­taa ja oma­ko­ti­ta­lo­jen hin­taa las­kee se, että senio­rit muut­ta­vat oma­ko­ti­ta­lois­ta pois vai­vat­to­mam­piin ker­ros­ta­loi­hin? Kun senio­ri myy oma­ko­ti­ta­lon­sa, tämän mak­su­ky­ky on aika hyvä kerrostalo-osakemarkkinoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Kari N: Etuo­ves­sa on 37 myy­mä­tön­tä kak­sio­ta Kal­lios­sa. Lähes jokai­sen luu­kun saa 200 ton­nil­la. Esi­mer­kik­si Ete­lä-Lep­pä­vaa­ras­sa Sel­lon kupeel­la kak­siot mak­sa­vat noin 100 ton­nia enem­män. Myyn­nis­sä siel­lä ei ole ainuttakaan.

    Ainoa paik­kaan­sa­pi­tä­vä asia yllä ole­vas­sa Kari N:n teks­tis­sä on, että Etuo­ves­sa on 37 myy­mä­tön­tä kak­sio­ta Kal­lios­sa (oma haku­ni teh­ty 26.9. klo 12). 

    Sen sijaan, että lähes jokai­sen sai­si 200 ton­nil­la, vain 3 asun­toa näis­tä 37 oli sel­lai­sia, jois­sa hin­ta­pyyn­tö oli 200 ton­nia tai alle. Yksi oli tar­jous­kaup­pa, joka tar­koit­taa että myyn­ti­hin­ta tulee ole­maan enem­män kuin tämän het­ki­nen hin­ta. 2 muu­ta oli­vat kool­taan 33 m² ja 35 m², joka tar­koit­taa että neliö­hin­ta on rei­lus­ti yli 5000€. Sen sijaan siel­tä Sel­lon ete­lä­puo­lel­ta löy­sin Oiko­tiel­tä aina­kin yhden kak­sion, jon­ka hin­ta­pyyn­tö oli 179 ton­nia ja neliöi­tä 56, jol­loin neliö­hin­nak­si muo­dos­tuu koko­nai­set 3196€. 

    Mitä jär­keä on ryh­tyä valeh­te­le­maan asias­sa, jon­ka jokai­nen voi tar­kis­taa vaik­ka samantien?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. On teh­ty uudem­pia­kin kyse­ly­jä (vuon­na 2011). Täs­sä oma­ko­ti­ta­lon pro­sent­ti on sat­tu­mal­ta lähes sama eli noin 67%. En usko että pre­fe­rens­sit ovat aivan yhtäk­kiä muuttuneet.

    http://www.mtv.fi/jokakoti/minisaitit/artikkeli.shtml/2011/10/1402749?asuminen/ajankohtaista

    Oma­ko­tia­su­mi­sen hyviä puo­li on eri­tyi­ses­ti oma piha ja vapaus itse vai­kut­taa moniin asioi­hin toi­sin kuin ker­ros­ta­los­sa. Voit esi­mer­kik­si vali­ta vapaas­ti läm­mi­tys­muo­don (maa­läm­pö, aurin­ko­pa­nee­lit jne) ja lap­sien kan­nal­ta piha on lois­to­jut­tu. Myös voit raken­taa sen vaik­ka puusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Suo­mes­sa kes­ki­tu­loi­sel­la koko­päi­vä­työ­tä teke­väl­lä on muu­ten varaa asua oma­ko­ti­ta­los­sa maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­gis­sa tai hyvin lähel­lä sitä, lyhyen käve­ly- tai pyö­räi­ly­mat­kan pääs­sä keskustasta.

    Siis sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että maa­kun­ta ei ole Uusimaa.

    Mis­tä­kö tie­dän? Ostin juu­ri oma­ko­ti­ta­lon alle 3 km käve­ly­mat­kan pääs­tä Turun kaup­pa­to­ril­ta, ja tulo­ni ovat alle koko­päi­vä­työ­tä teke­vien medi­aa­nin. Asu­mis­ku­lut las­kel­mie­ni mukaan las­ke­vat hie­man (lai­nan lyhen­nyk­si­neen­kin) ver­rat­tu­na asuin­pin­ta-alal­taan hie­man pie­nem­pään vuo­krat­tuun ker­ros­ta­loa­sun­toon kes­kus­tas­sa. Myös­kin osto­hin­ta oli hie­man alem­pi kuin mil­lä oli­sin saa­nut sen asun­non, jos­sa olin vuokralla.

    Ottaen huo­mioon tämän, en miten­kään ymmär­rä, mik­si aikoi­naan on kat­sot­tu aiheel­li­sek­si raken­taa ker­ros­ta­lo­lä­hiöi­tä kol­me ker­taa kau­em­mas ydinkeskustasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Count­ry­boy: Tämä­hän nyt ei pidä ollen­kaan paik­kan­sa. Haja-asu­tusa­lu­eel­le raken­ta­mis­ta pyri­tään monin pai­koin vai­keut­ta­maan kai­kin keinoin. 

    Mei­naat­ko että kaik­ki muu pait­si haja-asu­tusa­lue on sit­ten “kau­pun­kia”? 😀

    Itk­se en omas­ta mie­les­tä­ni asu kaupungissa…tai ei tämä kau­pun­ki­mai­sel­ta alu­eel­ta näy­tä, pihal­ta kun näkee suo­raan pel­lol­le. Mat­kaa jon­kin­sort­ti­seen pik­ku­kau­pun­kiin noin 6 km ja oike­aan kau­pun­kiin 20 km.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Kari N: Etuo­ves­sa on 37 myy­mä­tön­tä kak­sio­ta Kal­lios­sa. Lähes jokai­sen luu­kun saa 200 ton­nil­la. Esi­mer­kik­si Ete­lä-Lep­pä­vaa­ras­sa Sel­lon kupeel­la kak­siot mak­sa­vat noin 100 ton­nia enem­män. Myyn­nis­sä siel­lä ei ole ainuttakaan.

    Saa­ko paril­la­sa­dal­la ton­nil­la oma­ko­ti­ta­lon? Juu, jos­tain voi saa­da, mut­ta ei ylei­ses­ti. Aika­lail­la sub­jek­tii­vis­ta mikä on hal­paa, mikä jär­je­tön summa.

    Kal­lios­sa tosi­aan näyt­täi­si ole­van myyn­nis­sä täl­lä het­kel­lä 37 kak­sio­ta etuovi.com:in mukaan. Niis­tä pyyn­ti­hin­ta on alle 200000e ainoas­taan kol­mel­la. 200000 tai enem­män se on 34:llä asun­nol­la. No, pyyn­ti­hin­ta ja myyn­ti­hin­ta­han eivät vält­tä­mät­tä ole miten­kään eri­tyi­ses­ti samat.

    Pal­ve­lus­sa asuntojen.hintatiedot.fi voi hakea toteu­tu­nei­den kaup­po­jen hin­to­ja vii­mei­sen vuo­den ajal­ta. Hakueh­to­na “Hel­sin­ki, Kal­lio, Kak­sio” pal­ve­lu lis­taa 100 toteu­tu­nut­ta kaup­paa. Kes­kiar­vo hin­noil­le on vähän rei­lu 235000e. Alle 200000e:n kaup­po­ja on teh­ty 19 kpl.

    Oma­ko­ti­ta­lo­ja tar­kas­te­lin em. pal­ve­lus­sa haul­la “Nur­mi­jär­vi, Oma­ko­ti­ta­lo”. Toteu­tu­nei­ta kaup­po­ja oli 97, hin­to­jen kes­kiar­vo oli inan alle 235000e ja alle 200000e kaup­po­ja niis­tä oli 37 kpl.

    En sit­ten tark­kaan ottaen tie­dä mitä tuos­ta oikein voi pää­tel­lä. Joku voi­si vähän kie­li pos­kes­sa väit­tää, että Nur­mi­jär­vel­lä oma­ko­ti­ta­los­sa asu­mi­nen on kuta­kuin­kin yhtä suo­sit­tua kuin Kal­lios­sa kak­sios­sa, pait­si, että ei ehkä ihan, kos­ka noi­ta alle 200000 kaup­po­ja on noin pal­jon enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Maa­seu­tu­lai­nen: En usko tuo­hon. Sen sijaan pidän toden­nä­köi­se­nä, että hyvin monet ihmi­set eivät eläi­si ker­ros­ta­lo­yk­siös­sä, kak­sios­sa, kol­mios­sa tai neliös­sä, jos heil­lä oli­si rahaa jär­jes­tää elä­män­sä toi­sin eikä esi­mer­kik­si töis­sä­käyn­ti sitoi­si kaupunkiin. 

    Itse pidän toden­nä­köi­se­nä, että hyvin monet eivät asui­si Suo­mes­sa esim. tal­vi­sin, jos heil­lä oli­si rahaa jär­jes­tää elä­män­sä toi­sin. Aika moni myös ottaa mie­luum­min 50 neliö­tä Kam­pis­ta kuin 150 neliö­tä Nur­mi­jär­vel­tä. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä kuin­ka moni ottai­si mie­luum­min 150 neliö­tä Kam­pis­ta kuin 150 Nur­mi­jär­vel­tä. Kan­nat­taa antaa ihmis­ten ja mark­ki­noi­den päät­tää, eikä jos­si­tel­la tur­hia ja ker­toa tari­noi­ta jos­tain hil­jai­ses­ta enem­mis­tös­tä, joka oikeas­ti, ihan var­mas­ti, halu­aa just sitä sun tätä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Sam­po Smo­lan­der:
    “Maa­la­sit jopa tämän vir­heel­li­sen sitee­raa­mi­sen vih­reäl­lä, eli eri­tyi­sen hyvä viesti”

    Hyvä “az”, jos kat­sot tark­kaan, jokai­sen kom­men­tin alla on tuo “Suo­sit­te­le” nap­pi jota jokai­nen meis­tä voi kli­ka­ta. Kun kom­ment­ti saa vähin­tään 10 klik­kaus­ta, saa se vaa­lean­vih­reän taus­tan. Eli “suu­ri ylei­sö” sen vies­tin “maa­la­si”, ei Osmo.

    Ole­tat­ko nyt tosis­sa­si, että en huo­maa vies­tien vär­jäy­ty­vän 10:n peu­ku­tuk­sen jäl­keen? Osmo välil­lä, vaik­ka­kin hyvin har­voin, vär­jää kes­kus­te­li­joi­den vies­te­jä vas­taa­val­la vih­reäl­lä kuin omat vies­tin­sä. Se tapah­tuu har­voil­le vali­koi­duil­le vies­teil­le, joi­ta hän sel­väs­ti pitää eri­tyi­sin hyvi­nä tai infor­ma­tii­vi­si­na ja joi­hin halu­aa kiin­nit­tää luki­joi­den huo­mio­ta. (Vaih­toeh­toi­nen seli­tys oli­si bugi, mut­ta ei toden­nä­köi­nen.) Kysei­nen tut­ki­mus­tie­toa ‘vir­heel­li­ses­ti rapor­toi­nut’ vies­ti oli täten vär­jät­ty jo ennen kuin sai 10:ä suo­si­tus­ta. Lopul­ta se disin­for­maa­tio sai nii­tä 61.

    Ks. http://www.soininvaara.fi/2014/08/29/kansalliskiihko-saa-aikaan-pelkkaa-pahaa/#comment-364801

    ja vrt. esimerkiksi:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Donbass_status_referendums,_2014#Public_opinion

    Täl­lä en nyt todel­la­kaan halua uudel­leen käyn­nis­tää kes­kus­te­lua Ukrai­nas­ta. Sii­hen aihee­seen kun nyt menee jo muu­toin enem­män kuin päi­väs­sä on tun­te­ja. Täs­sä on nyt vain kyse läh­tei­den rapor­toin­nis­ta, vali­koin­nis­ta, kysy­mys­ten aset­te­lus­ta, riit­tä­vis­tä tai riit­tä­mät­tö­mis­tä vas­taus­vaih­toeh­dois­ta, kysy­my­sa­jan­koh­das­ta, koh­de­ryh­män mie­lek­kääs­tä rajau­tu­vuu­des­ta, otok­sen edus­ta­vuu­des­ta, tut­ki­muk­sen meto­di­ses­ta luo­tet­ta­vuu­des­ta, vas­taus­ten läpi­nä­ky­vyy­des­tä, aset­tu­mi­ses­ta laa­jem­paan aihe­pii­rin tut­ki­mus­tie­toon, ‑his­to­ri­aan ja ‑kon­teks­tiin, ja muis­ta sel­lai­sis­ta rele­van­teis­ta teki­jöis­tä, jot­ka pitäi­si huo­mioi­da. Ne useim­mi­ten jää­vät yhden­te­ke­vi­nä vail­le huo­mio­ta, jos tar­jol­la ole­va vas­taus on ennal­ta toi­vot­tu. Nii­tä etsi­tään suu­ren­nus­la­sin ja puna­ky­nän kans­sa, jos tar­jol­la ole­va vas­taus ei miel­ly­tä ennakkotoiveita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Ette te tun­ne suo­ma­lai­sia nuo­ria, jos väi­tät­te, että he haluai­si­vat asua maal­la sadan heh­taa­rin yksinäisyydessä.

    Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta nuo­ris­ta halu­aa pois pie­nis­tä tup­pu­ky­lis­tä suu­riin kau­pun­kei­hin, var­sin­kin Helsinkiin.

    Nuo­ret mie­het sit­ten hel­pom­min jää­vät syn­nyi­seu­duil­le ja näis­tä­kin iso osa pää­tyy seka­päih­de- ja rötös­kier­tee­seen. Poik­keuk­sia on, jot­ka joh­tu­vat sii­tä, että poik­keus­ta­pauk­ses­sa löy­tyy työ, joka pitää järjissään.

    Lapis­sa on väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na pahin huu­meon­gel­ma koko Suo­mes­sa. Se elä­mä, jos­sain lou­nais­suo­men maa­seu­dul­la ja jos­sain Poh­jan­maan ran­ni­kol­la osaa olla ihan lep­poi­saa (huom! voi olla), mut­ta Itä- ja Poh­jois-Suo­mes­sa se on kitu­vaa ja kär­si­vää hidas­ta kuolemaa.

    Sitä­pait­si se mie­li mones­ti muut­tuu sen jäl­keen kun val­mis­tu­taan amis­kas­ta tai lukios­ta. Kun taju­taan, ettei koti­seu­dul­la ole tule­vai­suut­ta. Toi­set tart­tuu kir­jaan ja toi­set pul­loon, osa haulikkoon.

    Mut­ta tra­gi­koo­mi­sek­si tämä asia muut­tuu sii­nä, ettei tämä maa enää voi tar­jo­ta tule­vai­suut­ta nuo­ril­le edes Helsingissä.

    Elä­mä tulee enti­ses­tään pahen­tu­maan var­sin­kin Itä- ja Poh­jois-Suo­mes­sa. Sik­si oli­si­kin parem­pi vain ede­saut­taa muut­to­lii­ket­tä ja Itä- ja Poh­jois-Suo­men tyh­jen­tä­mis­tä ja panos­taa yksin­ker­tai­ses­ti vain ran­ni­koil­le ja muu­ta­maan sisä­maan kaupunkiin.

    Siel­lä syr­jäs­sä ei ole eikä tule ole­maan elin­kei­noa, kuin pie­nel­le poru­kal­le. Mat­kai­lu on hyvin pis­teit­täis­tä ja maa­ti­lat kas­va­vat suu­rik­si. Met­sä­ta­lous auto­ma­ti­soi­tuu ja lopul­ta puun­kor­juu­kin on auto­ma­ti­soi­tu. Robot­ti­tuk­ki­re­kat ovat tulevaisuutta.

    Vaik­ka tääl­lä ete­läs­sä­kään ei oli­si kai­kil­le töi­tä, niin oli­si koko­nai­suut­ta aja­tel­len parem­pi, että ihmi­set asui­si­vat tääl­lä. Kyl­lä tääl­lä riit­tää tilaa myös omakotitaloille. 

    Tur­ku, Tam­pe­re, Hel­sin­ki kol­mioon sai­si var­mas­ti 5 mil­joo­naa oma­ko­ti­ta­loa, jos oli­si tar­ve. Ei teki­si edes tiukkaa.

    Olen itse mones­ti haa­veil­lut hir­si­ta­los­ta, mut­ta en todel­la­kaan jak­sa istua tun­tia edes­ta­kai­sin autos­sa joka päi­vä. Eli elin­kei­no pitäi­si saa­da siel­tä maal­ta tai sit­ten rikas­tua ja elää oloneuvoksena.

    Onhan siel­lä jotain valo­pilk­ku­ja, kuten Pons­se Vie­re­mäl­lä. Se on yksi esi­merk­ki, miten yksi yri­tys voi yllä­pi­tää elä­mää kor­ves­sa. Mut­ta jos yri­tys kaa­tuu, niin elä­mä loppuu.

    Luon­nos­sa liik­ku­mi­nen on nyt tren­di, mut­ta nuor­ten kes­kuu­des­sa esi­mer­kik­si perin­tei­nen erän­käyn­ti on hyvin har­vi­nais­ta. Eikä se luon­nos­sa liik­ku­mi­nen täs­tä kau­heas­ti kas­va, kun suku­pol­vet syn­tyy, elää ja kuo­lee kaupungissa.

    Eikun vaan ihmi­set pois siel­tä kor­ves­ta ja kor­pi vil­lil­le luon­nol­le ja metsäteollisuudelle! 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Nuo­ri­na asu­mis­miel­ty­myk­set muut­tu­vat nopeas­ti. 18–25 halu­aa var­mas­ti moni asua kau­pun­gis­sa. Myö­hem­min voi hou­kut­taa tila­va asun­to ja oma piha. Ja vari­aa­tio­ta tie­tys­ti löy­tyy ihmisistä.

    En voi mil­lään uskoa että tuo uuti­nen pitää paik­kaan­sa, kuten tääl­lä on moni todennut.

    Henk koht pidän tär­keim­pä­nä sitä, että ihmi­sel­lä on vaih­toeh­to­ja eri elä­män­ti­la­teis­sa. Välil­lä voi halu­ta ostaa nii­tä kal­lii­ta neliöi­tä ja välil­lä taas hal­vem­pia. Tämä on tär­ke­ää var­sin­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mis­sä hin­ta­hai­ta­ri nousee halu­tuil­la alueil­la niin kor­keal­le että ns. taval­li­nen immei­nen ei voi kuin tode­ta että rahat ei riitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. En tie­dä onko kovin jär­ke­vää ver­ra­ta toi­siin­sa Kal­lio­ta ja Nur­mi­jär­veä, kos­ka nii­den etäi­syys citys­tä on niin eri­lai­nen. Jos kat­so­taan koko Hel­sin­kiä, niin Etuovi.com:n mukaan tar­jol­la on 2–3 huo­neen ker­ros­ta­loa­sun­to­ja alle 200k euron hin­ta­luo­kas­sa 384 kpl eli aika pal­jon. Samas­sa hin­ta­luo­kas­sa oli oma­ko­ti­ta­lo­ja vain 3 kpl.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Pie­nen lap­sen isä Kal­lios­ta: Ainoa paik­kaan­sa­pi­tä­vä asia yllä ole­vas­sa Kari N:n teks­tis­sä on, että Etuo­ves­sa on 37 myy­mä­tön­tä kak­sio­ta Kal­lios­sa (oma haku­ni teh­ty 26.9. klo 12). 

    Sen sijaan, että lähes jokai­sen sai­si 200 ton­nil­la, vain 3 asun­toa näis­tä 37 oli sel­lai­sia, jois­sa hin­ta­pyyn­tö oli 200 ton­nia tai alle. Yksi oli tar­jous­kaup­pa, joka tar­koit­taa että myyn­ti­hin­ta tulee ole­maan enem­män kuin tämän het­ki­nen hin­ta. 2 muu­ta oli­vat kool­taan 33 m² ja 35 m², joka tar­koit­taa että neliö­hin­ta on rei­lus­ti yli 5000€. Sen sijaan siel­tä Sel­lon ete­lä­puo­lel­ta löy­sin Oiko­tiel­tä aina­kin yhden kak­sion, jon­ka hin­ta­pyyn­tö oli 179 ton­nia ja neliöi­tä 56, jol­loin neliö­hin­nak­si muo­dos­tuu koko­nai­set 3196€.
    Mitä jär­keä on ryh­tyä valeh­te­le­maan asias­sa, jon­ka jokai­nen voi tar­kis­taa vaik­ka samantien? 

    Isäl­le Kal­lios­ta haluan ker­toa, että Etuo­ves­sa hin­nat ovat todel­la­kin vain pyyn­tö­jä. Jos hin­ta­pyyn­tö on 230.000 niin lopul­li­nen kaup­pa­hin­ta on jok­seen­kin 200.000. Tar­jous­kaup­pa on lähin­nä välit­tä­jän myyn­ti­kik­ka kun osta­jia ei tah­do löy­tyä. Lopul­li­nen myyn­ti­hin­ta ei vält­tä­mät­tä ole edes tar­jous­kau­pan läh­tö­hin­ta vaan sitä alem­pi. Ei kan­na­ta olla sinisilmäinen.

    Kri­tiik­ki­ni kär­ki oli tar­koi­tet­tu sii­hen, mak­se­taan­ko Kal­lion kak­siois­ta jär­kyt­tä­viä hin­to­ja. Jär­kyt­tä­vä mie­les­tä­ni tar­koit­taa jotain tosi poik­keuk­sel­lis­ta mui­hin aluei­siin ver­rat­tu­na. Etuo­ves­ta­kin näkee, että usean Kal­lion kak­sion hin­ta­pyyn­töä on alen­net­tu. Eli ihan mitä tahan­sa ei mak­se­ta. Nimi­merk­ki Esit­teen mai­nit­se­mas­ta kaup­pa­hin­ta­ti­las­tos­ta löy­tyy kym­me­niä kaup­po­ja, jois­sa kak­sion hin­ta Kal­lios­sa on jää­nyt alle 200 tuhannen.

    Mik­si muu­ten se Nur­mi­jär­vi pitää ottaa todis­teek­si? Onko Nur­mi­jär­vi jos­kus ollut joku kovin­kin tavoi­tel­tu asu­mis­paik­ka? Olen seu­ran­nut asun­to­mark­ki­noi­ta kym­me­niä vuo­sia ja sil­lä koke­muk­sel­la Nur­mi­jär­vi näyt­täy­tyy alu­ee­na, joka oli riit­tä­vän hal­paa, että nuor­ten rah­keet riit­ti­vät tont­tiin tai oma­ko­ti­ta­loon. Enää vain, jos suos­tuu tin­ki­mään asun­non laadusta.
    Eikö parem­pi esi­merk­ki oma­ko­ti­ta­los­ta löy­tyi­si Palo­hei­näs­tä tai Oulun­ky­läs­tä? Siel­tä löy­tyy sekä luon­toa että kau­pun­gin pal­ve­lui­ta lähie­täi­syy­del­tä. Onko näis­sä­kin pai­kois­sa asun­to­jen hin­nat hal­po­ja Kal­lion kak­sioi­hin verrattuna?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Sylt­ty: Mei­naat­ko että kaik­ki muu pait­si haja-asu­tusa­lue on sit­ten “kau­pun­kia”?

    Itk­se en omas­ta mie­les­tä­ni asu kaupungissa…tai ei tämä kau­pun­ki­mai­sel­ta alu­eel­ta näy­tä, pihal­ta kun näkee suo­raan pel­lol­le. Mat­kaa jon­kin­sort­ti­seen pik­ku­kau­pun­kiin noin 6 km ja oike­aan kau­pun­kiin 20 km.

    En nyt tar­koi­ta sitä, ehkä kyse on jon­kin­lai­ses­ta taa­ja­mas­ta. Mut­ta täy­sin pup­pua on se eo. väi­te, että kau­pun­kiin muut­ta­mis­ta pyrit­täi­siin vai­keut­ta­maan. Pikem­min­kin sitä suo­si­taan kaavoituksella.

    Suo­mes­sa on eri­lai­sil­la kaa­va­pää­tök­sil­lä mones­ti teh­ty raken­ta­mi­nen mah­dot­to­mak­si esim. van­haan kylään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. ze: Itse pidän toden­nä­köi­se­nä, että hyvin monet eivät asui­si Suo­mes­sa esim. tal­vi­sin, jos heil­lä oli­si rahaa jär­jes­tää elä­män­sä toi­sin. Aika moni myös ottaa mie­luum­min 50 neliö­tä Kam­pis­ta kuin 150 neliö­tä Nur­mi­jär­vel­tä. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä kuin­ka moni ottai­si mie­luum­min 150 neliö­tä Kam­pis­ta kuin 150 Nurmijärveltä. 

    Nok­ke­laa sanai­lua, mut­ta et miten­kään vas­taa sii­hen point­tiin, jon­ka nimim. Maa­seu­tu­lai­nen esitti.

    Se, että ihmi­set valit­se­vat urbaa­nin ker­ros­ta­loa­sun­non työ­pai­kan lähel­tä (ja pal­ve­lui­den, mut­ta tämän mer­ki­tys on sel­väs­ti pie­nem­pi), ei pois­ta sitä useis­sa kyse­lyis­sä tois­tu­nut­ta mie­li­pi­tee­nil­mai­sua, että useim­mat suo­ma­lai­set eivät pidä ker­ros­ta­los­ta asu­mis­muo­to­na, asu­mis­muo­to­na itses­sään, ja asui­si­vat mie­luum­min toi­sel­la taval­la, kuten oma­ko­ti­ta­los­sa, oman pihan kans­sa. Eivät kaik­ki, mut­ta useim­mat, eten­kin nuo­ret lap­si­per­heel­li­set. Tämä myös näkyy sel­väs­ti tilas­tois­ta. Hel­sin­ki on pai­not­tu­nees­ti elä­ke­läis­ten, opis­ke­li­joi­den, sink­ku­jen ja maa­han­muut­ta­jien kau­pun­ki, ei osuut­taan vas­taa­vas­ti kan­ta­suo­ma­lais­ten lapsiperheiden.

    Ker­ros­ta­loa­su­mi­ses­ta, asu­mis­muo­to­na itses­sään, ja usein myös sii­tä urbaa­nis­ta ympä­ris­tös­tä, asu­mi­sym­pä­ris­tö­nä itses­sään, nega­tii­vi­ses­ti ajat­te­le­viin kuu­luu suu­ri jouk­ko ihmi­siä, jot­ka kui­ten­kin asu­vat täl­lai­ses­sa asun­nos­sa ja ympä­ris­tös­sä ja ovat sii­tä val­mii­ta pal­jon mak­sa­maan, kos­ka sen toi­vei­den mukai­sen työ­pai­kan (tai puo­li­son työ­pai­kan) sijain­ti sitä edellyttää.

    Onko tätä todel­la lii­an vai­kea ymmär­tää? Kun ihmi­sil­tä kysy­tään hei­dän toi­vei­ta vas­taa­vis­ta asu­mis­muo­dois­taan, niin he kes­kit­ty­vät aja­tuk­sis­saan sii­hen asun­toon ja sen ympä­ris­töön itses­sään. Todel­li­ses­sa maa­il­mas­sa on sit­ten mui­ta­kin teki­jöi­tä, jot­ka vai­kut­ta­vat asun­non valin­taan, eikä asu­mis­muo­toa vali­ta asu­mis­muo­don itsen­sä posi­tii­vis­ten puo­lien takia.
    Tasa­pai­noi­lu yhteen­so­vit­ta­mat­to­muuk­sien ja kom­pro­mis­sien kans­sa joh­taa eri­lai­siin rat­kai­sui­hin, jois­ta suo­rien joh­to­pää­tök­sien teke­mi­nen yksit­täi­sis­tä moti­vaa­tio­te­ki­jöis­tä on hyvin harhaanjohtavaa.

    Tämä ilmei­ses­ti todel­la pitää vään­tää rau­ta­lan­gas­ta, kos­ka se (tahal­laan?) ymmär­re­tään näis­sä kes­kus­te­luis­sa aina väärin.

    Kan­nat­taa antaa ihmis­ten ja mark­ki­noi­den päät­tää, eikä jos­si­tel­la tur­hia ja ker­toa tari­noi­ta jos­tain hil­jai­ses­ta enem­mis­tös­tä, joka oikeas­ti, ihan var­mas­ti, halu­aa just sitä sun tätä.

    Kan­na­tat­ko kaa­voi­tuk­sen ja raken­nus­lu­pien vapaut­ta­mis­ta kai­kes­ta poliit­ti­ses­ta ja byro­kraat­ti­ses­ta sää­te­lys­tä ja ohjauk­ses­ta raken­nus- ja palo­tur­val­li­suut­ta lukuun otta­mat­ta? Antaa ihmis­ten ja mark­ki­noi­den päättää? 

    Usei­den tulos­ten­sa osal­ta yhte­ne­vien kyse­ly­tut­ki­mus­ten anta­ma vas­taus suo­ma­lais­ten asu­mispre­fe­rens­seis­tä (asu­mi­sen itsen­sä) ei ole “jos­sit­te­lua” eikä “just sitä sun tätä”. Tulok­set ker­to­vat suo­ma­lais­ten asu­mispre­fe­rens­seis­tä. Onnel­li­suus­tut­ki­muk­set ovat pre­fe­rens­se­jä tukevia.

    Tämä tie­to on mer­kit­tä­vää, jos yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun tavoit­tee­na on ihmis­ten elä­män­mu­ka­vuu­den ede­saut­ta­mi­nen. Ei kukaan ole vaa­ti­mas­sa, että sitä pitäi­si toteut­taa talous­kas­vus­ta ja työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­ses­tä vähät välit­tä­mät­tä, mut­ta toi­mi­vien yhteen­so­vit­ta­mis­ten etsi­mi­nen ei ole täy­sin mah­do­ton­ta, ei esi­mer­kik­si vih­reän kas­vil­li­suu­den ja rau­hal­lis­ten ympä­ris­tö­jen huo­mioi­mi­nen osa­na urbaa­nia ark­ki­teh­tuu­ria, eikä vain lähin­nä län­tä­rei­nä sen ulko­puo­lel­la. Ei ripoit­tain vih­re­ää beto­ni­sen ympä­ris­tön ulko­puo­lel­la vaan vih­reä kiin­teä­nä ja näky­vä­nä osa­na beto­nis­ta ympä­ris­töä. Näis­sä on hyvin mer­kit­tä­vä ero. Voi­tai­siin myös kaa­voi­tus­rat­kai­suis­sa poh­tia, kuin­ka luon­toa lähel­lä ole­vaa pien­ta­loa­su­mis­ta oli­si saa­ta­vis­sa ajal­li­ses­ti lähel­le työ­paik­ko­ja, vaik­ka tämä edel­lyt­täi­si työmatka-autoilua.

    Täl­lai­sia asu­mis­ta kos­ke­via eri­lai­sia kyse­ly­tut­ki­muk­sia ja onnel­li­suus­tut­ki­muk­sia on täh­del­lis­tä poh­tia, jos läh­tö­koh­ta­na on ihmis­ten elä­män­mu­ka­vuu­den, jos­ta asu­mis­mu­ka­vuus on osan­sa, ede­saut­ta­mi­nen. Kuva vää­ris­tyy, tai on aina­kin tur­ha puhua ihmis­ten asu­mis­mu­ka­vuu­des­ta yleen­sä, jos koko väes­tön pre­fe­rens­sien näke­mi­nen tapah­tuu sen oman urbaa­nin, pyö­räi­le­vän kult­tuu­ri-ihmi­sen lins­sin lävit­se. On myös aika har­haan­joh­ta­vaa puhua asu­mis­mu­ka­vuu­des­ta pää­tös­ten perus­tee­na, jos tosia­sial­li­nen perus­ta on CO2-pääs­tö­jen mini­moi­mi­nen elä­mis­mu­ka­vuu­des­ta ja ihmis­ten pre­fe­rens­seis­tä lähin­nä kuor­ru­tuk­sek­si kau­nii­ta puhuen, kuten vih­reäs­sä yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lus­sa. Lin­ja­si­vat­han vih­reät taan­noi­ses­sa puo­lue­ko­kouk­ses­saan, ettei tuu­li­voi­ma­lan vai­ku­tuk­sia asu­mis­mu­ka­vuu­del­le tule sel­vit­tää. Se ker­too sii­tä, mis­sä ollaan menos­sa ja mil­lä motiivein.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Kau­pun­kie­lä­mä on kyl­lä hel­pom­paa, eten­kin jos ei ole lap­sia kuten suu­rel­la osal­la kaupunkilaisia.

    Minun puo­les­ta­ni saa kuol­la yksi­nään suku­puut­toon mis­sä päin maa­ta tahan­sa, kun­han sen tekee omil­la rahoil­laan. Näin aluk­si voi­tai­siin vaik­ka lei­ka­ta eläk­kei­tä 25% jokai­ses­ta luvus­ta kak­si uupu­vas­ta lapsesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Kii­tok­set Kuh­mo­sel­le, joka tuli vah­vis­ta­maan, että har­haan­joh­ta­va uuti­soin­ti ei ollut aina­kaan yksin toi­mit­ta­jan vika.

    Tuo­mas Kuh­mo­nen:
    Nuo­ret sai­vat toi­ses­sa koh­taa kyse­lyä sijoit­taa unel­ma­tu­le­vai­suu­ten­sa maan­tie­teel­li­sel­le kar­tal­le ja kes­kus-syr­jä­seu­tu-jat­ku­mol­le: 1) alu­een kes­kus­kau­pun­ki, 2) kau­pun­kien lähei­nen maa­seu­tu, 3) maa­seu­dun kes­kus (kir­kon­ky­lä tai kylä) ja 4) syvä maa­seu­tu. Pro­sent­tio­suu­det koko ikä­ryh­mää hyvin asuin­kun­nan alue­tyy­pin, suku­puo­len, iän, per­he­suh­tei­den, työ­elä­mä­ti­lan­teen, iän ja kou­lu­tuk­sen suh­teen edus­ta­vat vas­taa­jat oli­vat vas­taa­vas­ti 25, 55, 10 ja 10. Kau­pun­ki­seu­duil­la asu­mi­ses­ta unel­moi siis 25+55=80 % nuo­ris­ta ja syväl­lä maa­seu­dul­la asu­mi­ses­ta 10 %. Ei tuo tulos minus­ta nyt niin radi­kaa­lil­ta kuulosta? 

    Kri­tii­kin koh­tee­na on ollut nime­no­maan tuo “toi­nen koh­ta” kyse­lys­sä. Se on näh­tä­vil­lä tut­ki­muk­sen sivul­la 123. Ongel­ma­na sii­nä on nimit­täin se, että se on samal­la aukea­mal­la kuin edel­tä­vä, “omaa unel­maa maa­seu­dul­la” käsit­te­le­vä, koh­ta. Yhte­näi­ses­ti väri­tet­ty taus­ta antaa ymmär­tää, että kysees­sä on yksi koko­nai­suus. Samaa ker­too myös se, että aukea­man ainoa otsik­ko on tuo “OMA UNELMA TULEVAISUUDESTA MAASEUDULLA”. Tuo mai­nit­se­ma “toi­nen” koh­ta sijait­see saman otsi­kon alla, osa­na samaa kokonaisuutta!

    Kun vas­taa­jal­le anne­taan teh­tä­väk­si “Valit­se sit­ten lopuk­si paik­ka jos­sa unel­mie­si tule­vai­suus luul­ta­vas­ti toteu­tui­si”, on sel­vää, että he usko­vat, että nyt vii­meis­tel­lään maa­seu­tu-unel­maa käsit­te­le­vä osio. Kon­teks­tia ei kat­kais­ta tai mää­ri­tel­lä uudel­leen mil­lään taval­la. Ainoa vih­je on se, että sana “maa­seu­tu” on jätet­ty kysy­myk­ses­tä pois. Ei tar­vit­se tun­tea kie­li­tie­det­tä ymmär­tääk­seen, että aivot täy­den­tä­vät tuon puut­tu­van osan automaattisesti.

    Esi­merk­ki: Kes­kus­te­lem­me hen­ki­lön kans­sa hänen “lomas­taan Lapis­sa”. Kysym­me vie­lä lopuk­si hänel­tä, “mitä har­ras­tai­sit mie­lui­ten lomal­la­si?” Emme odot­tai­si vas­tauk­sek­si “ottai­sin aurin­koa ja sukel­te­li­sin”, kos­ka molem­mil­le on sel­vää, että kes­kus­te­lem­me hänen lomas­taan Lapis­sa. Ilmiö tun­ne­taan kie­li­tie­tees­sä ter­mil­lä ellipsi.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Ellipsis_(linguistics)

    Oli­sin ehkä voi­nut uskoa, että lomak­keen suun­nit­te­lus­sa oli tapah­tu­nut vir­he, mut­ta se, että Kuh­mo­nen oikeut­taa sitä sano­mal­la, että “[e]i tuo tulos minus­ta nyt niin radi­kaa­lil­ta kuu­los­ta?” viit­taa sii­hen, että kyse oli tar­koi­tuk­sel­li­ses­ta toi­min­nas­ta. Vir­heel­lis­tä tut­ki­mus­ta ei voi oikeut­taa sil­lä, että se antaa teki­jän mie­les­tä uskot­ta­vat tulok­set. Myös se, että Kuh­mo­nen ei ilmei­ses­ti näe mitään var­si­nais­ta ongel­maa Talous­sa­no­mien jutus­sa, eikä ole aikeis­sa lähet­tää kor­jaus­pyyn­töä, viit­taa tar­koi­tuk­sel­li­seen toimintaan.

    Yleen­sä täl­lais­ta odo­te­taan etu­jär­jes­tö­jen “tut­ki­muk­sil­ta” ja tie­do­tus­toi­min­nal­ta, mut­ta ei minis­te­riön rahoit­ta­mal­ta yli­opis­tos­sa suo­ri­te­tul­ta tutkimukselta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. R.Silfverberg:
    Suo­men suu­rin ongel­ma on lii­an pie­ni väes­tö­ti­heys. Jos Suo­mes­sa asui­si 20–30 mil­joo­naa ihmis­tä niin maa­seu­tu eläi­si ja voi­si pal­jon parem­min. Tie­tys­ti suu­rin osa asui­si sil­loin­kin kau­pun­geis­sa mut­ta nii­tä­kin oli­si sil­lon tiheäm­min niin että maal­la elä­vien pal­ve­lut ja työ­pai­kat oli­si­vat lähem­pä­nä. Sil­loin voi­si sanoa että oikea valin­nan­va­paus toteutuisi. 

    Ennen kaik­kea veron­mak­sa­jia oli­si 20–30 mil­joo­nan asuk­kaan Suo­mes­sa pal­jon enem­män niin että infra­stru­kuu­rin yllä­pi­to ei tuli­si mak­sa­maan meil­le niin pal­jon kuin nyt. Suo­men nykyi­nen tie‑, rautatie‑, ja lentokenttä‑, sata­ma- tie­to­lii­ken­ne- ja ener­gian­tuo­tan­to­verk­ko vas­taa 10–20 mil­joo­nan asuk­kaan maan verkkoa.

    Hel­sin­gin seu­dun ener­gian­tuo­tan­to on esi­merk­ki kan­san­ta­lout­ta rasit­ta­vas­ta ja myös epäeet­ti­ses­tä tuo­tan­to­muo­dos­ta. Käy­te­tyt ener­gia­va­rat (maa­kaa­su ja kivi­hii­li) raa­ha­taan pää­osin jos­tain Sipe­rias­ta. Mak­sut näis­tä raa­ka-aineis­ta mak­se­taan Puti­nin hal­lin­nol­le (ja samal­la tue­taan Puti­nin hal­lin­toa), lisäk­si nämä Venä­jäl­le mene­vät raha­vir­rat rasit­ta­vat Suo­men kaup­pa­ta­set­ta. Tosin Hel­sin­gin seu­dul­la ei ole juu­ri mui­ta mah­dol­li­suuk­sia tuot­taa tar­vit­se­maan­sa ener­gi­aa. Muu­al­la Suo­mes­sa ener­gi­aa voi­daan tuot­taa ja tuo­te­taan vesi­voi­mal­la, bio­ener­gial­la ja myös tuu­li­voi­maan inves­toi­daan. Tosin city­vih­reät pyr­ki­vät kai­kin tavoin vai­keut­ta­maan koti­mais­ta ener­gian­tuo­tan­toa, onhan se niin “urbaa­nia” elää Sipe­rias­ta tuo­dun ener­gian turvin.
    Kan­nat­taa lisäk­si huo­mioi­da, että tuo­ta infra­struk­tuu­ria myö­ten menee pal­jon tava­raa vien­tiin. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä las­kel­ma, miten esim. net­to­vien­ti­tu­lo­jen han­kin­ta jakau­tuu Suo­men eri osien kesken.
    Edel­leen olen sitä miel­tä, että luon­non­va­ro­jen käy­tös­tä tuli­si myös Suo­men sisäl­lä periä mak­su­ja. Ensim­mäi­nen koh­de oli­si las­kut­taa pää­kau­pun­ki­seu­tua sii­tä, että se ottaa talous­ve­ten­sä Päi­jän­tees­tä. Eikö sitä sano­ta, että ei ole ole­mas­sa ilmai­sia lounaita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Juho Laa­tu: Sekä Talous­sa­no­mien uuti­nen että itse tut­ki­mus näyt­tä­vät ilmoit­ta­van kau­pun­kien lähei­sen maa­seu­dun kyse­lyn suo­si­tuim­mak­si asuinpaikaksi.

    Uskon myös hyvin hel­pos­ti sen, että vapaan valin­nan tilan­tees­sa nuo­ret hyvin mie­lel­lään otta­vat sen jär­ven­ran­nan, oma­ko­ti­ta­lon isol­la ton­til­la sekä kau­pun­gin pal­ve­lut ja lii­ken­neyh­tey­den käve­ly­mat­kan päässä.

    Hel­sin­gin mit­ta­kaa­vas­sa täl­lais­ta (jos­kaan ei sitä jär­ven­ran­taa) kau­pun­gin lähel­lä ole­vaa maa­seu­tua oma­ko­ti­ta­loi­neen löy­tyy vaik­ka­pa Munk­ki­nie­mes­tä tai Kulos­aa­res­ta. Jos vie­lä lähem­pää kes­kus­taa halu­aa, niin Kai­vo­puis­tos­ta löy­tyy muu­ta­ma oma­ko­ti­ta­lo. Kai­va­ris­sa ei tai­da nyt olla mitään myyn­nis­sä, mut­ta Munk­ki­nie­meen pää­si­si jo vähän rei­lul­la puo­lel­la­tois­ta miljoonalla…

    Yii­pää­tään aika har­va lopul­ta arvos­taa ker­ros­ta­loa­su­mis­ta. Ker­ros­ta­loa­su­mi­ses­sa on aika pal­jon hait­ta­puo­lia, jois­ta naa­pu­rit, naa­pu­rei­den häi­rit­se­mi­nen (kum­paan­kin suun­taan) ja yhtiö­hal­lin­to lie­ne­vät aika lail­la lis­tan kär­jes­sä. Käy­tän­nös­sä kai­kil­la alueil­la, joil­la on tar­jol­la sekä ker­ros­ta­lo- että mata­laa asu­mis­ta, varak­kaam­pi väki asuu mata­lam­mas­sa. Tämä kos­kee niin Haku­ni­laa kuin Eiraakin.

    Täs­sä ei kai pitäi­si olla mitään yllät­tä­vää. Kui­ten­kin hin­nat näyt­tä­vät, että aika moni on val­mis sie­tä­mään ker­ros­ta­loa­su­mi­sen hait­ta­puo­lia, jos sil­lä saa parem­man sijain­nin. Jos siel­lä jär­ven ran­nal­la ei ole toi­meen­tu­loa eikä viih­det­tä, sin­ne ei muuteta.

    Ts. “haluai­sin XXX” on help­po sanoa, mut­ta käy­tän­nön elä­mäs­sä sit­ten teh­dään kom­pro­mis­se­ja kuk­ka­ron kera.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. az: Tämä tie­to on mer­kit­tä­vää, jos yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun tavoit­tee­na on ihmis­ten elä­män­mu­ka­vuu­den ede­saut­ta­mi­nen. Ei kukaan ole vaa­ti­mas­sa, että sitä pitäi­si toteut­taa talous­kas­vus­ta ja työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­ses­tä vähät välit­tä­mät­tä, mut­ta toi­mi­vien yhteen­so­vit­ta­mis­ten etsi­mi­nen ei ole täy­sin mah­do­ton­ta, ei esi­mer­kik­si vih­reän kas­vil­li­suu­den ja rau­hal­lis­ten ympä­ris­tö­jen huo­mioi­mi­nen osa­na urbaa­nia ark­ki­teh­tuu­ria, eikä vain lähin­nä län­tä­rei­nä sen ulko­puo­lel­la. Ei ripoit­tain vih­re­ää beto­ni­sen ympä­ris­tön ulko­puo­lel­la vaan vih­reä kiin­teä­nä ja näky­vä­nä osa­na beto­nis­ta ympäristöä. 

    Tämä­hän tai­taa olla aika suu­rel­la osal­la “lisää kau­pun­kia” akti­vis­teis­ta tavoi­te­lis­tal­la, ja vie­lä aika kor­keal­la. Suu­rim­pa­na estee­nä täl­lai­sel­le luon­non (tai siis käy­tän­nös­sä raken­ne­tun puis­ton) ja tii­viin, talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta tuke­van raken­ta­mi­sen yhdis­tel­mäl­le on auto­puo­lue, joka vaa­tii pysä­kö­oin­ti­paik­ko­ja ja “suju­vaa” auto­lii­ken­net­tä joka ovelle.

    Suu­rin osa lähiöis­tä on varoit­ta­via esi­merk­ke­jä mitä tapah­tuu kun asu­mi­nen, luon­to ja autoi­lu val­lit­se­va­na liik­ne­ne­muo­to­na yri­te­tään yhdistää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Mik­si on niin vai­ke­aa ymmär­tää, että on ihmi­siä, jotka
    — halua­vat asua maalla
    — halua­vat asua kau­pun­gis­sa ja
    — jou­tu­vat asu­maan lähiöissä? 😉

    Eli on eri­lai­sia ihmi­siä ja heil­lä eri­lai­sia tar­pei­ta. Oikeas­ti jot­kut halua­vat asua myös lähiöis­sä. Muu­al­la Euroo­pas­sa lähiöt raken­ne­taan pien­ta­lois­ta, mut­ta ilmei­ses­ti Suo­mes­sa on niin pal­jon vähem­män aluet­ta kuin Kes­ki-Euroo­pas­sa, että tääl­lä on pak­ko teh­dä kerrostaloja? 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Vihe­rins­si: Uskon myös hyvin hel­pos­ti sen, että vapaan valin­nan tilan­tees­sa nuo­ret hyvin mie­lel­lään otta­vat sen jär­ven­ran­nan, oma­ko­ti­ta­lon isol­la ton­til­la sekä kau­pun­gin pal­ve­lut ja lii­ken­neyh­tey­den käve­ly­mat­kan päässä.

    Hel­sin­gin mit­ta­kaa­vas­sa täl­lais­ta (jos­kaan ei sitä jär­ven­ran­taa) kau­pun­gin lähel­lä ole­vaa maa­seu­tua oma­ko­ti­ta­loi­neen löy­tyy vaik­ka­pa Munk­ki­nie­mes­tä tai Kulos­aa­res­ta. Jos vie­lä lähem­pää kes­kus­taa halu­aa, niin Kai­vo­puis­tos­ta löy­tyy muu­ta­ma oma­ko­ti­ta­lo. Kai­va­ris­sa ei tai­da nyt olla mitään myyn­nis­sä, mut­ta Munk­ki­nie­meen pää­si­si jo vähän rei­lul­la puo­lel­la­tois­ta miljoonalla…

    Monel­le joku Kai­vo­puis­ton huvi­la omal­la isol­la ton­til­la voi­si olla ihan­ne­koh­de. Kyse­lys­sä esiin­ty­nyt vaih­toeh­to “Kau­pun­kien lähie­sel­lä maa­seu­dul­la” ei tai­da tosin kat­taa Kai­vo­puis­toa, sil­lä nur­mi­kos­ta huo­li­mat­ta sitä ei oikein voi vie­lä kut­sua maa­seu­duk­si. Ehkä Nur­mi­jär­ven peru­koil­la on jo var­si­nais­ta maa­seu­duk­si kut­sut­tua aluet­ta. Kai­vo­puis­to kuu­luu kai kyse­lyn “Alu­een kes­kus­kau­pun­geis­sa” ‑koh­taan.

    Kyse­ly ei mää­ri­tel­lyt etäi­syyt­tä kau­pun­kiin tar­kas­ti, joten se on vas­taa­ja­koh­tai­nen. Toi­nen voi olla kau­pun­gin lähel­lä, kun on 30 km pääs­sä. Toi­sel­le tuol­lai­nen lähei­nen etäi­syys voi olla 100 km. Lapis­sa nämä etäi­syy­det ovat var­maan­kin pidem­mät kuin etelässä.

    Yii­pää­tään aika har­va lopul­ta arvos­taa ker­ros­ta­loa­su­mis­ta. Ker­ros­ta­loa­su­mi­ses­sa on aika pal­jon hait­ta­puo­lia, jois­ta naa­pu­rit, naa­pu­rei­den häi­rit­se­mi­nen (kum­paan­kin suun­taan) ja yhtiö­hal­lin­to lie­ne­vät aika lail­la lis­tan kär­jes­sä. Käy­tän­nös­sä kai­kil­la alueil­la, joil­la on tar­jol­la sekä ker­ros­ta­lo- että mata­laa asu­mis­ta, varak­kaam­pi väki asuu mata­lam­mas­sa. Tämä kos­kee niin Haku­ni­laa kuin Eiraakin.

    Täs­sä ei kai pitäi­si olla mitään yllät­tä­vää. Kui­ten­kin hin­nat näyt­tä­vät, että aika moni on val­mis sie­tä­mään ker­ros­ta­loa­su­mi­sen hait­ta­puo­lia, jos sil­lä saa parem­man sijain­nin. Jos siel­lä jär­ven ran­nal­la ei ole toi­meen­tu­loa eikä viih­det­tä, sin­ne ei muuteta.

    Ker­ros­ta­joa­su­mis­ta “sie­de­tään” myös monis­ta aumis­mu­ka­vuu­teen liit­ty­mät­tö­mis­tä syis­tä, kuten työ­pai­kan tai ura­ke­hi­tyk­sen vuok­si. Luu­len että aika moni muut­taa kes­kus­kau­pun­kei­hin juu­ri näis­tä syis­tä, ja kotou­tuu (huo­nom­min tai parem­min) vas­ta myö­hem­min. Hel­sin­ki lie­nee aina hou­kut­te­le­vin koh­de hal­lin­non alal­la pit­käl­le pyr­ki­väl­le (ehkä Brys­se­liin asti). Myös opis­ke­lu on jopa pakot­ta­va syy muut­taa kau­pun­kiin, ja sil­le tiel­le usein jää­dään. Samoin puo­li­son työ­paik­ka voi olla riit­tä­vä syy asua kau­pun­gis­sa, jos­sa tuon hyvän työ­pai­kan saa­neen puo­li­son täy­tyy työn­sä vuok­si asua.

    Ts. “haluai­sin XXX” on help­po sanoa, mut­ta käy­tän­nön elä­mäs­sä sit­ten teh­dään kom­pro­mis­se­ja kuk­ka­ron kera.

    Juu­ri näin. Usein asu­taaan elä­män sane­le­mas­sa tai puo­lit­tain satun­nai­ses­ti vali­tuk­si tul­lees­sa pai­kas­sa, eikä siel­lä, mis­sä halut­tai­siin, jos voi­si itse vapaas­ti vali­ta, tai siir­tää työ­paik­kan­sa itsel­le sopi­vam­paan paikkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Jat­kan vie­lä hie­man kritiikkiäni:

    Tut­ki­muk­ses­sa kir­joi­te­taan, totuu­del­li­ses­ti, “vas­taa­jat sai­vat sijoit­taa hah­mot­te­le­man­sa unel­ma­tu­le­vai­suu­den kar­tal­le, jos­sa Suo­mi oli jaet­tu kuu­teen alu­ee­seen.” (s.93) Eli täs­sä myön­ne­tään, että kysy­mys kos­ki hah­mo­tel­tu­ja unel­ma­tu­le­vai­suuk­sia, eikä sitä ollut tar­koi­tet­tu ylei­sem­mäk­si kysymykseksi.

    Koko tut­ki­muk­sen ajan hah­mo­tel­tiin “unel­ma­tu­le­vai­suut­ta­si maa­seu­dul­la”. Mui­ta, muu­al­le sijoit­tu­via, unel­ma­tu­le­vai­suuk­sia ei ole mai­nit­tu kertaakaan.

    Tämän jäl­keen tar­ken­nus unoh­de­taan ja tut­ki­muk­ses­sa­kin puhu­taan pel­käs­tään nuor­ten “unel­ma­tu­le­vai­suuk­sis­ta” ja “unel­ma-alueis­ta”. Kon­teks­tis­sa voi pitää tar­ken­nuk­sen pois­jät­tä­mis­tä ole­van hyväk­syt­ty­nä. Kyse on ellip­sis­tä: Kon­teks­tin ole­te­taan ole­van luki­jal­le tut­tu ja hänen osaa­van täy­den­tää kon­teks­tin itse.

    Sinän­sä ei ole siis vir­heel­lis­tä esi­tel­lä tulok­seia sel­lai­sil­la otsi­koil­la kuten “Kau­pun­kien lähei­sel­lä alu­eel­la on veto­voi­maa nuor­ten unel­ma-alu­ee­na”. Vää­rin­kä­si­tys­ten on kui­ten­kin help­po syn­tyä, jos tut­ki­mus­ta selaa yhtään hätäi­sem­min. Pikai­sem­min lukies­sa voi­si kuvi­tel­la, että on nuo­ril­ta on kysyt­ty kysy­mys, “mis­sä unel­moit asu­va­si tule­vai­suu­des­sa”. Sitä ei siis heil­tä ole mis­sään vai­hees­sa kysytty.

    Halua­sin vie­lä saa­da Kuh­mo­sel­ta sel­vi­tyk­sen, sii­tä miten tut­ki­mus tukee hänen Talous­sa­no­mien jutus­sa esi­tet­tyä väi­tet­tään, että “80 pro­sent­tia nuo­ris­ta haluai­si asua omakotitalossa.”

    Oma arvauk­se­ni oli, että tuo 80% tulee sii­tä, kuin­ka moni vas­taa­jis­ta ilmoit­ti tule­vai­suus­ku­van 3 ole­van toi­vot­ta­va itsel­leen. Tämä oli­si jo mel­kois­ta totuu­den venyt­tä­mis­tä useam­mas­ta­kin syystä:

    a) Tule­vai­suus­ku­vat sisäl­tä­vät monia asioi­ta, eikä yhden sen sisäl­tä­män asian voi kat­soa ole­van sen suo­sion taus­tal­la. Yhtä totuu­del­lis­ta oli­si ker­toa Talous­sa­no­mil­le, että 80% nuo­ris­ta halu­aa, että “puu­tar­has­sa riit­tää hoi­det­ta­vaa ja mah­dol­li­sil­la kotie­läi­mil­lä on hyvät oltavat”.

    b) Mui­den tule­vai­suus­ku­vien suo­sios­ta voi yhtä oikeu­te­tus­ti esit­tää joh­to­pää­tök­siä kuten, että suo­ma­lai­sis­ta nuorista,

    44% haluua ammen­taa toi­meen­tu­lon­sa maasta.
    50% unel­moi jaka­van­sa elä­män­sä usean pai­kan välillä.
    46% halu­aa toi­meen­tu­lon­sa syn­ty­vän maal­la, mut­ta osa­na isom­paa viitekehystä.
    45% unel­moi kokoa­van­sa toi­meen­tu­lon­sa useis­ta lähteistä.
    41% halu­aa jat­kaa per­heen tai suvun perinnettä.

    Nii­tä ei tie­ten­kään esi­tet­ty, kos­ka ne eivät kuu­los­ta uskot­ta­vil­ta ja huo­mat­tai­siin nopeam­min hatus­ta vedetyiksi.

    En ole tilas­to­tie­tei­li­jä enkä osaa var­muu­del­la sanoa, oli­si­ko tuo 80% joten­kin joh­det­ta­vis­sa tämän tyy­li­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta. Ter­ve­jär­ki kui­ten­kin sanoo, että tut­ki­muk­sen tuli­si sisäl­tää myös ske­naa­rioi­ta, jois­sa on esi­tet­ty vaih­toeh­toi­sia asu­mis­muo­to­ja, jot­ta tuon väit­teen voi­si aineis­tos­ta edes teo­rias­sa joh­taa. Tule­vai­suus­ku­va 6 sisäl­si kuvan maa­lais­ta­los­ta, muut kuvauk­set eivät käsi­tel­leet lain­kaan mui­ta asumismuotoja.

    Toi­nen seli­tys tuol­le 80% voi­si olla osion “Unel­ma tule­vai­suu­des­ta maa­seu­dul­la” kysy­mys 2. Vas­taa­jia pyy­det­tiin poh­ti­maan “sel­lais­ta maa­seu­dul­le sijoit­tu­vaa tule­vai­suut­ta, joka oli­si sinun unel­mie­si täyt­ty­mys.” Sii­tä sit­ten kysyt­tiin “Miten ja mis­sä asui­sit — mil­lai­ses­sa asun­nos­sa, mil­lai­ses­sa pai­kas­sa, mil­lai­sel­la maa­seu­dul­la: lähel­lä kau­pun­kia vai perä­kor­ves­sa?” Jos tähän kysy­myk­seen vas­tan­neis­ta 80% ilmoit­ti halua­van­sa asua oma­ko­ti­ta­los­sa, sitä ei sel­väs­ti­kään voi­si yleis­tää kos­ke­maan kaik­kien nuor­ten asu­mis­toi­vei­ta. Aika har­va kun unel­moi asu­van­sa maa­seu­dul­la kerrostalossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. az:
    Eivät kaik­ki, mut­ta useim­mat, eten­kin nuo­ret lap­si­per­heel­li­set. Tämä myös näkyy sel­väs­ti tilas­tois­ta. Hel­sin­ki on pai­not­tu­nees­ti elä­ke­läis­ten, opis­ke­li­joi­den, sink­ku­jen ja maa­han­muut­ta­jien kau­pun­ki, ei osuut­taan vas­taa­vas­ti kan­ta­suo­ma­lais­ten lapsiperheiden. 

    No johan pomppasi!

    Hel­sin­gis­sä tai­taa olla koko maan suu­rin syn­ty­vyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On jär­ke­vää ver­ra­ta Kal­lio­ta ja Nur­mi­jär­veä, jos väi­te on, että nykyi­sin halu­taan asua mie­luum­min lähel­lä ja vaik­ka ahtaas­ti kuin kau­ka­na ja väljästi.

    Ei se noin mene, meil­lä on ihmi­siä jot­ka halua­vat asua väl­jäs­ti ja halua­vat pihan ja meil­lä on ihmi­siä, jot­ka halua­vat asua kani­ko­peis­sa. Mut­ta har­va halu­aa asua Nur­mi­jär­vel­lä met­säs­sä , Van­ha­nen ehkä, mut­ta eivät muut .

    Mones­sa tut­ki­muk­ses­sa tuo suh­de 70/30 , Hel­sin­gis­sä enem­män kani­kop­pei­hin pai­not­tu­nut opis­ke­li­joi­den ja maa­han­muut­ta­jien vuoksi

    Mut­ta kun tuos­sa lähel­lä pis­tet­tiin jakoon 30 koh­tuu­hin­tais­ta vuo­kra­tont­tia oma­ko­ti­ta­loil­le niin hake­muk­sia tuli 1400 ja 30 sai tontin.

    Mut­ta ton­tin hin­ta hyvil­lä lii­ken­ne­pai­koil­la on nous­sut yli sie­to­ra­jan samoin talon hinta.
    Kun hin­nak­si tulee 350000–50000 niin har­val­la riit­tää enää rah­keet tuohon

    Se 200000–300000 kani­kop­pi on ylei­sin kaup­pa­ta­va­ra, mut­ta tar­koit­taa, että osa asuu pakos­ta niissä

    Ete­läi­sen kau­pun­gin suo­sio­ta selit­tää se, että siel­lä on vähän asuk­kai­ta ja asun­to­ja ja raken­ne­tan vähän, joten jo pie­ni kysyn­tä nos­taa hin­to­ja ja näkyy asuntopulana.

    Kun Hel­sin­gis­sä val­mis­tuu vuo­des­sa n 2000–4300 asun­toa ja koko­nais­mää­rä on kui­ten­kin 311000 niin val­mis­tu­nei­den mää­rä on pie­ni kysyn­tään ja koko­nais­mää­rään suhteutettuna.

    Har­han kani­kop­pien suo­sios­ta aiheut­taa raken­ta­mi­sen niuk­kuus hin­nan vedättämiseksi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: No johan pomppasi!

    Hel­sin­gis­sä tai­taa olla koko maan suu­rin syn­ty­vyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa.

    Näin ker­too tilastokeskus:

    Syn­ty­vyys oli 14 maa­kun­nas­sa koko maan syn­ty­vyyt­tä kor­keam­pi koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­vul­la mita­ten. Vuo­den 2013 syn­ty­vyy­den mukaan eni­ten lap­sia syn­tyy Poh­jan­maan maa­kun­nis­sa sekä Kai­nuus­sa: Kes­ki-Poh­jan­maal­la, kes­ki­mää­rin 2,30 las­ta nais­ta koh­den, Poh­jois-Poh­jan­maal­la, 2,24, ja Ete­lä-Poh­jan­maal­la sekä Kai­nuus­sa 2,02. Vain kah­des­sa ensin mai­ni­tus­sa maa­kun­nas­sa syn­ty­vyys on väes­tön uusiu­tu­mis­ta­son ylä­puo­lel­la. Vähi­ten lap­sia syn­tyy Uuden­maan maa­kun­nas­sa, kes­ki­mää­rin 1,58 las­ta nais­ta kohden.

    Suo­men suu­rim­mis­ta kau­pun­geis­ta kor­kein syn­ty­vyys oli Oulus­sa, jos­sa koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli 2,03 vii­si­vuo­tis­jak­sol­la 2009–2013. Seu­raa­vak­si kor­kein se oli Espoos­sa, 1,94, ja Van­taal­la, 1,85. Vas­taa­vas­ti mata­lin syn­ty­vyys oli Hel­sin­gis­sä, jos­sa koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli 1,35. Turus­sa luku oli 1,39 ja Tam­pe­reel­la 1,50.

    http://www.stat.fi/til/synt/2013/synt_2013_2014-04–08_tie_001_fi.html

    Näin ker­too Hel­sin­gin kaupunki:

    Muut­ta­mi­nen on vali­koi­vaa muut­ta­jien iän ja mui­den omi­nai­suuk­sien suh­teen. Hel­sin­gin seu­dul­la vai­kut­taa suur­kau­pun­kia­lu­eel­le omi­nai­nen muut­to­pro­ses­si, joka näkyy eri­lai­se­na kes­kus­kau­pun­gis­sa (Hel­sin­ki), väli­vyö­hyk­keel­lä (Espoo, Kau­niai­nen ja Van­taa) sekä ulom­mal­la vyö­hyk­keel­lä (kehys­kun­nat). Hel­sin­kiin muut­taa nuo­ria 18–24-vuotiaita aikui­sia seu­dun muil­ta vyö­hyk­keil­tä, muu­al­ta maas­ta ja ulkomailta.

    Nuor­ten muut­ta­jien tulo­ta­so on yleen­sä alhai­nen muut­to­vai­hees­sa. Iän kas­vaes­sa ja elin­kaa­rel­la eteen­päin siir­ryt­täes­sä kou­lu­tus­ta­so nousee, siir­ry­tään työ­elä­mään ja ansio­ta­so nousee. Elä­män­vai­hee­seen liit­tyy monil­la myös per­heel­lis­ty­mi­nen. Täl­löin tapah­tuu vil­kas­ta muut­toa kau­pun­kia­lu­een ulom­mil­le vyö­hyk­keil­le, jois­sa on tar­jol­la suu­rem­pia ja edul­li­sem­pia asun­to­ja. Tämän seu­rauk­se­na Hel­sin­gil­le on koi­tu­nut muut­to­tap­pio­ta eri­tyi­ses­ti lap­si­per­heis­tä. Pro­ses­siin voi liit­tyä joi­den­kin kun­tien ”ker­man­kuo­rin­taa” eli eri­tyi­ses­ti hyvä­tu­lois­ten tulo­muut­ta­jien hou­kut­te­lua. Hel­sin­gin muut­to­tap­pio kau­pun­kia­lu­een ulom­mil­le vyö­hyk­keil­le oli erit­täin suu­ri 2000-luvun alku­puo­lel­la, mut­ta ilmiö tasaan­tui vuo­si­kym­me­nen lop­pu­vuo­si­na ja vii­me vuo­si­na Hel­sin­gin lap­si­per­hei­den muut­to­tap­pio on supis­tu­nut var­sin pieneksi. 

    http://www.hel.fi/wps/portal/Tietokeskus/Artikkeli?urile=hki:path:/Tieke/fi/tiedotteet/Tiedotevarasto/Tiedote_4_11_13_Laakso&current=true

    Eli syn­ty­vyys on jo alku­jaan koko maan alhai­sin (ja kan­ta­suo­ma­lais­ten vie­lä alhai­sem­pi, sinä väi­tit suu­rin!), ja sit­ten niis­tä syn­ty­neis­tä kan­ta­suo­ma­lai­sis­ta vie­lä on koet­tu koko 2000-luku muut­to­tap­pio­ta ympä­rys­kun­tiin. Täs­tä voi ehkä jotain pää­tel­lä Hel­sin­gin hou­kut­te­le­vuu­des­ta kan­ta­suo­ma­lai­sil­le lap­si­per­heil­le. Ollaan val­mii­ta muut­ta­maan kau­em­mak­si työ­pai­kas­ta, koke­maan se työ­mat­ko­jen päi­vit­täi­nen epä­mu­ka­vuus, jot­ta pääs­tään pois (saa­daan lap­set pois) Helsingistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: No johan pomppasi!

    Hel­sin­gis­sä tai­taa olla koko maan suu­rin syn­ty­vyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa.

    Suh­teel­li­ses­ti ei toki pidä paik­kaan­sa. Oulus­sa jos­tain kum­man syys­tä syn­ty­vyys on pal­jon kor­keam­pi, kuin Hel­sin­gis­sä. Kum­ma juttu!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Joku otti­kin jo esil­le tut­ki­muk­sen otok­sen edus­ta­vuu­den. Tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­jat valit­tiin satun­nai­so­tol­la ja heil­le lähe­tet­tiin kir­je, jos­sa hei­dät kut­sut­tiin osal­lis­tu­maan net­ti­ky­se­lyyn. Kut­su lähe­tet­tiin 25000 ihmi­sel­le, jois­ta kyse­lyyn osal­lis­tui 752 nuor­ta. Vas­taus­pro­sent­ti oli siis noin 3%. (s.52)

    Jos vas­taa­jil­le on kut­sus­sa sel­vin­nyt, mitä tut­ki­mus kos­kee, tai jos he ovat voi­neet ava­ta tut­ki­mus­lo­mak­keen ja sit­ten kes­keyt­tää täyt­tä­mi­sen huo­ma­tes­saan mitä se käsit­te­lee, kysees­sä ei ole satun­nai­so­tos eikä tut­ki­muk­sen tulok­sia voi päte­väs­ti yleis­tää kos­ke­maan kaik­kia suo­ma­lai­sia nuo­ria. Vas­taa­jik­si ovat voi­neet vali­koi­tua ne, jot­ka ovat haluk­kai­ta kuvit­te­le­maan “tule­vai­suut­tan­sa maal­la” tai yli­pään­sä osal­lis­tu­maan maa­seu­tu aihei­seen kyse­lyyn. Tämä tekee kai­kes­ta muus­ta tut­ki­muk­ses­sa pie­leen men­nees­tä toisisijaista.

    ————————–

    Tut­ki­joi­den pyyn­nös­tä hah­mo­tel­lut maa­se­dul­le sijoit­tu­vat “unel­ma­tu­le­vai­suu­det” ja nuor­ten var­si­nai­set unel­mat, joi­ta ei siis kysyt­ty, sot­ke­taan tut­ki­muk­ses­sa luul­ta­va­si aivan tarkoituksella.

    Tut­ki­muk­sen joh­to­pää­tök­se­nä on muun muas­sa, että “maa­seu­dul­le sijoit­tu­va tule­vai­suus kiin­nos­taa nuo­ria”. Ei yllät­tä­vää kun hei­tä ei pyy­det­ty muun­lai­sia tule­vai­suuk­sia kuvittelemaankaan.

    Tut­ki­mus myös tekee lopuk­si yhteis­kun­nal­li­sia ja poliit­ti­sia suo­si­tuk­sia, joil­la voi­tai­siin pois­taa estei­tä “nuor­ten unel­ma­tu­le­vai­suuk­sien” toteu­tu­mi­sel­ta. Tämä lie­nee­kin tämän lob­baus­ma­te­ri­aa­lin var­si­nai­nen tarkoitus.

    ————————-

    Kyse­ly­lo­mak­keen lop­pu­puo­lel­la on mah­dol­li­suus lait­taa ruk­si koh­taan “En halua asua maa­seu­dul­la. Ker­ro lyhyes­ti, mik­si et:” Jos jokin pie­ni pro­sent­ti ilmoit­taa tuos­sa vai­hees­sa, ettei oikeas­taan halua asua maa­seu­dul­la, ei sii­tä voi pää­tel­lä, että kaik­ki muut “unel­moi­vat maa­seu­dul­la elä­mi­ses­tä” ja vain nuo har­vat tuon koh­dan valin­neet, halui­si­vat asua muu­al­la kuin maaseudulla. 

    Edel­lä mai­ni­tun, tut­ki­muk­sen poten­ti­aa­li­ses­ti vää­ris­ty­neen otok­sen, vuok­si, sitä­kään ei voi­si yleis­tää kos­ke­maan kaik­kia suo­ma­lai­sia nuo­ria. Se oli­si kui­ten­kin otan­nal­taan päte­väs­sä­kin tut­ki­muses­sa ongelmallinen:

    Kysy­mys esi­tet­tiin sen jäl­keen kun maa­seu­dul­le sijoit­tu­via, ensi­si­jai­ses­ti posi­tii­vi­sia, tule­vai­suuk­sia esi­tel­tiin vas­taa­jil­le. Niis­sä kai­kis­sa oli toi­meen­tu­lo ja asu­mi­nen var­mis­tet­tu­na ja se jo itses­sään on mel­ko posi­tii­vis­ta työt­tö­myy­den uhkaan näh­den. Var­maan­kin Kuh­mo­nen­kin on yli­opis­tos­sa oppi­nut, kuin­ka kyse­ly­tut­ki­muk­sis­sa voi­daan ohja­ta vas­taa­ja anta­maan teki­jöi­den halua­ma vas­taus luo­mal­la sil­le oikea ympä­ris­tö. Kyse­ly­ti­lan­ne ei ole vaih­toeh­to­jen suh­teen neut­raa­li, jos tilan­ne on poh­jus­tet­tu tuo­mal­la maa­seu­tu-unel­mat etualalle.

    Argu­men­taa­tio-opis­sa käy­te­tään jos­kus käsi­tet­tä “pre­sence”, kuvaa­maan sitä, kuin­ka nii­den tosi­asioi­den jou­kos­ta, jot­ka voi­si­vat vai­kut­taa esi­te­tyn argu­men­tin hyväk­sy­mi­seen, kan­nat­taa muis­tut­taa ja luo­da kuu­li­joil­le elä­väs­ti mie­leen vain ne, jot­ka tuke­vat omaa argu­ment­tia. Se käsit­tääk­se­ni toi­mii, tut­ki­tus­ti. Joten jos maa­seu­dun idyl­li on tuo­tu elä­väs­ti vas­taa­jan mie­leen, eikä maa­seu­tue­lä­män mah­dol­li­sia nega­tii­vi­sia puo­lia, tai kau­pun­kie­lä­män posi­tii­vi­sia puo­lia, se vai­kut­taa annet­tui­hin vastauksiin.

    Ver­rat­tu­na neut­raa­liin kon­teks­tiin, pie­nem­pi pro­sent­ti vas­taa­jis­ta lait­taa ruk­sin koh­taan “en halua asua maa­seu­dul­la”, kun mie­les­sä on maa­seu­tuun liit­ty­viä posi­tii­vi­sia asso­si­aa­tioi­ta. Sik­si siis tuon koh­dan vas­tauk­sis­ta ei voi päte­väs­ti joh­taa vas­ta­jien haluk­kuut­ta asua maa­seu­dul­le. Ja vie­lä vähem­män kaik­kien suo­ma­lais­ten nuorten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Kari N: Isäl­le Kal­lios­ta haluan ker­toa, että Etuo­ves­sa hin­nat ovat todel­la­kin vain pyyn­tö­jä. Jos hin­ta­pyyn­tö on 230.000 niin lopul­li­nen kaup­pa­hin­ta on jok­seen­kin 200.000. Tar­jous­kaup­pa on lähin­nä välit­tä­jän myyn­ti­kik­ka kun osta­jia ei tah­do löy­tyä. Lopul­li­nen myyn­ti­hin­ta ei vält­tä­mät­tä ole edes tar­jous­kau­pan läh­tö­hin­ta vaan sitä alem­pi. Ei kan­na­ta olla sinisilmäinen.

    Kri­tiik­ki­ni kär­ki oli tar­koi­tet­tu sii­hen, mak­se­taan­ko Kal­lion kak­siois­ta jär­kyt­tä­viä hin­to­ja. Jär­kyt­tä­vä mie­les­tä­ni tar­koit­taa jotain tosi poik­keuk­sel­lis­ta mui­hin aluei­siin ver­rat­tu­na. Etuo­ves­ta­kin näkee, että usean Kal­lion kak­sion hin­ta­pyyn­töä on alen­net­tu. Eli ihan mitä tahan­sa ei mak­se­ta. Nimi­merk­ki Esit­teen mai­nit­se­mas­ta kaup­pa­hin­ta­ti­las­tos­ta löy­tyy kym­me­niä kaup­po­ja, jois­sa kak­sion hin­ta Kal­lios­sa on jää­nyt alle 200 tuhannen.

    Kui­ten­kin ver­taa­mal­la Kal­lion hin­ta­pyyn­tö­jä Ete­lä-Lep­pä­vaa­ran hin­ta­pyyn­töi­hin antaa mel­ko tar­koi­tus­ha­kui­sen kuvan, jos ei huo­mioi esim. neliö­hin­to­ja tai tule­via remont­te­ja, jot­ka tule­vat osta­jan mak­set­ta­vak­si. Kal­lios­sa on myyn­nis­sä run­saas­ti 60-luvul­la raken­net­tu­ja pie­niä kak­sioi­ta, joi­hin on koh­ta­puo­liin tulos­sa put­ki­re­mont­ti. Lep­pä­vaa­ras­sa taas 2000-luvul­la raken­net­tu­ja iso­ja kak­sioi­ta. Sinä pää­tit ver­ra­ta näi­den kah­den pyyn­ti­hin­to­ja toi­siin­sa etkä esim. neliöhintoja. 

    Mitä tulee tuo­hon lopul­li­seen kaup­pa­hin­taan, niin var­maan se lopul­li­nen hin­ta tip­puu pyyn­ti­hin­nas­ta sit­ten myös siel­lä Ete­lä-Lep­pä­vaa­ras­sa eikä pel­käs­tään Kal­lios­sa. Toi­sin sanoen, jos läh­de­tään ver­tai­le­maan hin­ta­pyyn­tö­jä niin ver­tail­laan sit­ten nii­tä hin­ta­pyyn­tö­jä eikä tipu­te­ta toi­sen ver­tail­ta­van alu­een hin­ta­pyyn­tö­jä tuol­la “rea­lis­ti­sek­si” arvioi­mal­la­si 30 tonnilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On jär­ke­vää ver­ra­ta Kal­lio­ta ja Nur­mi­jär­veä, jos väi­te on, että nykyi­sin halu­taan asua mie­luum­min lähel­lä ja vaik­ka ahtaas­ti kuin kau­ka­na ja väljästi.

    Joo tot­ta. Asun aikoi­naan Klauk­ka­las­sa mis­sä meil­lä oli 135 m² riva­ri v. 2000 raken­net­tu. Sii­nä oli n. 15x25 m2 oma piha. Hin­ta oli jotain 265 keur.

    Kokei­lin huvik­se­ni etuo­ves­sa ja jos haluai­sin asua Kal­lios­sa saman­lai­ses­sa niin ensik­si se oli­si mah­do­ton­ta kos­ka yhtä iso­ja asun­to­ja ei aina­kaan tänään ollut edes tar­jol­la. Kun laa­jen­sin aluet­ta töö­löön niin 135 m² asun­to­ja löy­tyi. Hin­nat oli­vat 600 keur ylöspäin.

    Eli joh­to­pää­tös asu­mi­ses­ta klaukkala/kallio/töölö ja 135 m² asunto

    - klauk­ka­la: asun­to­ja tar­jol­la hin­ta 265 keur, oma piha
    — kal­lio: ei asun­to­ja tar­jol­la, mahdotonta
    — töö­lö: asun­to­ja tar­jol­la, hin­ta 600 keur, ei omaa pihaa

    Eli kyl­lä näil­lä ehdoil­la muut­taa klauk­ka­laan. Kävin siel­tä aikoi­naan pitä­jän­mäel­lä töis­sä, min­ne autol­la työ­mat­ka oli n. 30 min.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Lepo­ti­la zZ: Kun vas­taa­jal­le anne­taan teh­tä­väk­si “Valit­se sit­ten lopuk­si paik­ka jos­sa unel­mie­si tule­vai­suus luul­ta­vas­ti toteu­tui­si“, on sel­vää, että he usko­vat, että nyt vii­meis­tel­lään maa­seu­tu-unel­maa käsit­te­le­vä osio. Kon­teks­tia ei kat­kais­ta tai mää­ri­tel­lä uudel­leen mil­lään tavalla. 

    Pait­si että juu­ri ennen tuo­ta kysy­mys­tä vas­taa­jal­le anne­taan mah­dol­li­suus ker­toa, että hän ei halua asua maa­seu­dul­la, eikä hänen unel­man­sa ole siel­lä. Vas­taa­jan aja­tuk­sia on siis puh­dis­tet­tu mah­dol­li­ses­ta maa­seu­tu-unel­moin­nis­ta juu­ri ennen vii­mei­seen kysy­mys­pa­riin tuloa.

    Hel­sin­ki­läi­sis­tä ilmei­ses­ti 80% ilmoit­ti kes­kus­kau­pun­gin unel­ma­pai­kak­seen vii­mei­ses­sä kysy­myk­ses­sa. Eivät ilmei­ses­ti­kään kuvi­tel­leet perus­ta­van­sa jotain maa­seu­tu-unel­maa kes­kel­le kau­pun­kia, vaan ymmär­si­vät vii­mei­sen kysy­myk­sen tar­koit­ta­van mitä tahan­sa unel­ma­tu­le­vai­suut­ta, myös kaupunkimaista.

    Muu­al­la Suo­mes­sa kes­kus­kau­pun­kien suo­sio oli vähäi­sem­pi. Voim­me olet­taa että ihmi­set ovat yhtä luku­tai­toi­sia kaik­kial­la, joten kes­kus­ka­pun­kien vähäi­nen suo­sio muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä ker­to­nee sekin jotain.

    Jääm­me kai odot­te­le­maan seu­raa­vaa vas­taa­vaa tut­ki­mus­ta, jos­sa vii­mei­nen kysy­mys on nykyis­tä var­mem­min eris­tet­ty omak­si kysy­myk­sek­seen. Sii­hen asti hel­sin­ki­läi­set pai­kal­lis­pat­rioo­tit saa­vat vali­tet­ta­vas­ti kär­vis­tel­lä näi­den pro­sent­tien kanssa ;-).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Juho Laa­tu: Ker­ros­ta­joa­su­mis­ta “sie­de­tään” myös monis­ta aumis­mu­ka­vuu­teen liit­ty­mät­tö­mis­tä syis­tä, kuten työ­pai­kan tai ura­ke­hi­tyk­sen vuoksi. 

    Eikö tämä juu­ri ollut se sana “sijain­ti”? Toi­meen­tu­lo ja viih­de. Yri­tin nime­no­maan sanoa sitä, että ker­ros­ta­lois­sa ei pää­sään­töi­ses­ti asu­ta sik­si, että ker­ros­ta­los­sa oli­si kiva asua. Jos kui­ten­kin iso jouk­ko ihmi­siä halu­aa samaan paik­kaan asu­maan, ker­ros­ta­lot tar­joa­vat jär­ke­vim­män vaih­toeh­don. Ker­ros­ta­los­sa asu­taan sik­si, että sen kom­pro­mis­sin teke­mäl­lä pää­see asu­maan muun elä­män kan­nal­ta hyvään paikkaan.

    Juho Laa­tu: Kyse­ly ei mää­ri­tel­lyt etäi­syyt­tä kau­pun­kiin tar­kas­ti, joten se on vas­taa­ja­koh­tai­nen. Toi­nen voi olla kau­pun­gin lähel­lä, kun on 30 km pääs­sä. Toi­sel­le tuol­lai­nen lähei­nen etäi­syys voi olla 100 km. Lapis­sa nämä etäi­syy­det ovat var­maan­kin pidem­mät kuin etelässä.

    Ihmis­ten arjen kan­nal­ta etäi­syy­det mita­taan minuu­teis­sa, ei kilo­met­reis­sä. Jo jos­tain Klauk­ka­las­ta työ­mat­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­le alkaa olla sel­lai­nen, että haja-asu­tusa­lu­eel­la pää­see hel­pos­ti 60 km suun­taan­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ihmi­sil­lä on ajal­li­ses­ti pit­kät työ­mat­kat, ja tus­kin se sii­hen liit­tyy, että ihmi­set haluai­si­vat pit­kän työmatkan.

    Juho Laa­tu: Usein asu­taaan elä­män sane­le­mas­sa tai puo­lit­tain satun­nai­ses­ti vali­tuk­si tul­lees­sa pai­kas­sa, eikä siel­lä, mis­sä halut­tai­siin, jos voi­si itse vapaas­ti vali­ta, tai siir­tää työ­paik­kan­sa itsel­le sopi­vam­paan paikkaan.

    Olen­nais­ta yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun kan­nal­ta kui­te­kin on se, että ihmi­set sel­väs­ti ovat val­mii­ta käy­tän­nös­sä uhraa­maan sen mah­dol­li­sen maa­seu­tu­ta­lou­nel­man­sa mui­den asioi­den edel­tä. Kyse on vält­tä­mät­tö­mäs­tä kom­pro­mis­sis­ta (kos­ka nii­tä Kulos­aa­ren vil­lo­ja ei ole kaikille).

    Sil­lä ei ole kovin pal­jon arvoa, mitä ihmi­set haluai­si­vat teh­dä, jos rahas­ta ei oli­si väliä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: No johan pomppasi!

    Hel­sin­gis­sä tai­taa olla koko maan suu­rin syn­ty­vyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa.

    Todel­li­ses­sa, oikeas­sa maa­il­mas­sa se on kyl­lä pienin.

    Suo­men suu­rim­mis­ta kau­pun­geis­ta kor­kein syn­ty­vyys oli Oulus­sa, jos­sa koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli 2,06 vii­si­vuo­tis­jak­sol­la 2008–2012. Seu­raa­vak­si kor­kein­ta se oli Espoos­sa, 1,95, ja Van­taal­la, 1,90. Vas­taa­vas­ti mata­lin­ta syn­ty­vyys oli Hel­sin­gis­sä, jos­sa koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli 1,36. Turus­sa luku oli 1,41 ja Tam­pe­reel­la 1,52.”

    Soi­nin­vaa­ra­lai­nen tilas­to­tie­tei­li­jä toki saa tämän­kin kään­net­tyä nurinniskoin.

    Lau­ri Kum­pu­lai­nen: No johan pomppasi!

    Hel­sin­gis­sä tai­taa olla koko maan suu­rin syn­ty­vyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Lii­an van­ha: Ei se noin mene, meil­lä on ihmi­siä jot­ka halua­vat asua väl­jäs­ti ja halua­vat pihan ja meil­lä on ihmi­siä, jot­ka halua­vat asua kani­ko­peis­sa. Mut­ta har­va halu­aa asua Nur­mi­jär­vel­lä met­säs­sä , Van­ha­nen ehkä, mut­ta eivät muut .

    Anek­do­taa­li­sen evi­dens­sin arvo on yleen­sä aika vähäi­nen, mut­ta omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä­ni on pal­jon nur­mi­jär­ve­läi­siä, mänt­sä­lä­läi­siä, veik­ko­la­lai­sia ym. Kaik­ki oli­si­vat mie­luum­min asu­neet vaik­ka­pa Espoon tai Hel­sin­gin sopi­val­la oma­ko­tia­lu­eel­la, mut­ta raha ei riittänyt.

    Täs­sä on sel­lai­nen­kin aspek­ti, että tuol­la kau­em­pa­na asu­mi­nen ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta esi­mer­kik­si parem­pia ulkoi­lu­mah­dol­li­suuk­sia. Täs­sä suh­tees­sa voi olla parem­pi asua Kes­kus­puis­ton vie­res­sä kuin pel­to­jen keskellä.

    Lii­an van­ha: Mut­ta kun tuos­sa lähel­lä pis­tet­tiin jakoon 30 koh­tuu­hin­tais­ta vuo­kra­tont­tia oma­ko­ti­ta­loil­le niin hake­muk­sia tuli 1400 ja 30 sai tontin.

    Muis­tan­ko oikein, että asut Paki­las­sa? Sil­loin ilmei­ses­ti tar­koi­tat Mau­nu­lan ja Tuusu­lan­väy­län välis­sä ole­vaa peltoa?

    Ohi­liik­kues­sa­ni olen pariin­kin ker­taan ihme­tel­lyt sitä, mik­si kau­pun­gin pitää tar­jo­ta tuol­lai­sia tont­te­ja ali­hin­taan. Talot tai­ta­vat olla puo­len mil­joo­nan tönö­jä, joten ei se mitään sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa aina­kaan ole.

    Tähän var­maan­kin löy­tyy jokin logiik­ka, mut­ta itse en sitä ihan tavoi­ta. (No, eipä lii­ty päi­vän aihee­seen muutenkaan.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. sunimh: Eikö oli­si kivaa lait­taa joku läh­de­kin täl­le “itses­tään­sel­vyy­del­le”? Itse löy­sin äkkiä puhe­li­mel­la täl­lai­sen, mikä nyt osoit­taa vähän muuta:
    linkki

    Niin, jos­sain Saa­nan juu­rel­la on luok­kaa 2,5 ja Uudel­la­maal­la 1,5. Kum­mas­sa on enem­män lap­si­per­hei­tä? Saa­nan juu­rel­la, vai Helsingissä?

    Jos­kus nii­tä abso­luut­ti­sia­kin luku­ja kan­nat­taa tui­jot­taa suh­teel­lis­ten luku­jen sijaan.….….……

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Koko­nais­he­del­mäl­li­syys ja syn­ty­vyys ovat eri asioi­ta. Nuo­ri väes­tö lisää syn­ty­vyyt­tä Hel­siun­gin seu­dul­la, koko­nais­he­del­mäl­li­syy­des­sa ikä­ja­kau­ma korjataan.

    Tilas­to­kes­kus käyt­tää näi­tä toi­si­aan kor­vaa­vas­ti, kuten lai­na­tus­sa virk­kees­sä: “Vas­taa­vas­ti mata­lin syn­ty­vyys oli Hel­sin­gis­sä, jos­sa koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli 1,35.

    Toki on sel­vää, että mää­räl­li­nen syn­ty­vyys on suh­teel­lis­ta syn­ty­vyyt­tä kor­keam­pi (jos ter­me­jä voi näin käyt­tää, mut­ta täs­sä kon­teks­tis­sa kaik­ki ymmär­tä­ne­vät), kos­ka Hel­sin­ki esi­mer­kik­si vetää nuo­ria opis­ke­li­joi­ta kaik­kial­ta Suo­mes­ta. Mut­ta jos arvioim­me Hel­sin­kiä kau­pun­ki­na, jos­sa ihmi­set halua­vat per­heen perus­taa ja per­heen­sä kas­vat­taa, niin tun­tuu kyl­lä mie­lek­kääm­mäl­tä ver­ra­ta sitä suh­tees­sa hedel­mäl­li­ses­sä iäs­sä ole­vien nais­ten mää­rään. Toki täl­löin tulee myös mui­ta muut­tu­jia, jot­ka pitää huo­mioi­da, kuten per­he­ko­ko, ura­kes­keis­ten nais­ten suu­rem­pi osuus väes­tös­tä, jot­ta tilas­tos­ta tulee mie­lek­kääm­pi suh­tees­sa asu­mis­mu­ka­vuu­den muut­tu­jaan. Tilas­tot lap­si­per­hei­den muut­to­tap­pios­ta, jot­ka ovat olleet kor­kei­ta 2000-luvul­la, vaik­ka­kin pie­nen­ty­neet vii­me vuo­si­na, anta­vat lisän­sä tämän arvioi­mi­sel­le. Kuten kyse­ly­ti­las­tot sii­tä, että nuo­ret lap­si­per­heet tai per­heen perus­ta­mis­ta suun­nit­te­le­vat kaik­kein eni­ten haa­vei­le­vat sel­lai­sis­ta asu­mis­muo­dois­ta, joi­ta Hel­sin­gil­lä on suh­tees­sa niu­kas­ti tarjota.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Koko­nais­he­del­mäl­li­syys ja syn­ty­vyys ovat eri asioi­ta. Nuo­ri väes­tö lisää syn­ty­vyyt­tä Hel­siun­gin seu­dul­la, koko­nais­he­del­mäl­li­syy­des­sa ikä­ja­kau­ma korjataan.

    Kokei­le vie­lä jotain kol­mat­ta perus­te­lua sil­le, että tuo väi­te saa­daan todeksi.

    http://www.stat.fi/til/synt/2013/synt_2013_2014-04–08_tie_001_fi.html

    Myös syn­ty­vyys on Hel­sin­gis­sä pie­nin­ta suo­mes­sa. Samoin kuin kokonaishedelmällisyysluku.

    Ilmai­nen vink­ki. Väi­tä, että Suo­men suu­ris­ta kau­pun­geis­ta (yli 500 000 asu­kas­ta) Hel­sin­gis­sä on suu­rin syn­ty­vyys ja kokonaishedelmällisyysluku.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Alku­pe­räi­nen väi­te ei ollut minun. Halusin vain kor­ja­ta vas­ta­väi­tet­tä, jos­sa syn­ty­vyyt­tä (synnytyksia/asukasluku) kom­men­toin­tiin hedelmällisyysluvulla.
      On edel­leen tot­ta, että Hel­sin­gis­tä muu­te­taan syn­nyt­tä­mään naa­pu­ri­kun­tiin, jos­kin ilmiö on vähen­ty­nyt ja nuo tie­dot kuvaa­vat kaik­ki menneisyyttä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Koko­nais­he­del­mäl­li­syys ja syn­ty­vyys ovat eri asioi­ta. Nuo­ri väes­tö lisää syn­ty­vyyt­tä Hel­siun­gin seu­dul­la, koko­nais­he­del­mäl­li­syy­des­sa ikä­ja­kau­ma korjataan. 

    Vaik­ka en ihan ymmär­rä­kään, lisää­kö nuo­ri väes­tö syn­ty­vyyt­tä Hel­sin­gin seu­dul­la joten­kin mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin muu­al­la maas­sa (eten­kin kun alun­pe­rin puhut­tiin kan­ta­väes­tös­tä, jon­ka osuus siis Hel­sin­gin seu­dul­la on pie­nem­pi kuin muu­al­la maas­sa), niin aina­kin oma point­ti­ni oli — ja on edel­leen­kin — pyy­tää edes jon­kin­lais­ta läh­det­tä esi­te­tyil­le väitteille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Vihe­rins­si: Eikö tämä juu­ri ollut se sana “sijain­ti”? Toi­meen­tu­lo ja viih­de. Yri­tin nime­no­maan sanoa sitä, että ker­ros­ta­lois­sa ei pää­sään­töi­ses­ti asu­ta sik­si, että ker­ros­ta­los­sa oli­si kiva asua. Jos kui­ten­kin iso jouk­ko ihmi­siä halu­aa samaan paik­kaan asu­maan, ker­ros­ta­lot tar­joa­vat jär­ke­vim­män vaih­toeh­don. Ker­ros­ta­los­sa asu­taan sik­si, että sen kom­pro­mis­sin teke­mäl­lä pää­see asu­maan muun elä­män kan­nal­ta hyvään paikkaan.

    Yri­tin teh­dä sel­vän eron kah­den käsit­teen, eli asu­mi­sen muka­vuu­den (ml. sii­hen liit­ty­vät pal­ve­lut) ja työ­pai­kan vaa­ti­man sijoit­tu­mi­sen välil­le. Monel­le ker­ros­ta­los­sa asu­mi­nen on var­mas­ti kom­pro­mis­si, vaik­ka “täy­sin urbaa­ne­ja” ker­ros­ta­lo­ja rakas­ta­via­kin asu­jia­kin var­mas­ti on. Kau­pun­geis­sa ker­ros­ta­lo­muo­tois­ta asu­mis­ta enem­män ihmi­siä hou­kut­te­le­vat sin­ne (asu­mis­mu­ka­vuus­mie­les­sä) var­maan­kin maa­seu­tua run­saam­mat lähi­pal­ve­lut. Työ­pai­kan veto tai opis­ke­lu­pai­kan saan­ti (itse asu­mi­sen muka­vuu­teen liit­ty­mät­tö­miä) lie­ne­vät sil­ti ykkös­syi­tä aina­kin kau­pun­kiin muuttamisille.

    Ihmis­ten arjen kan­nal­ta etäi­syy­det mita­taan minuu­teis­sa, ei kilo­met­reis­sä. Jo jos­tain Klauk­ka­las­ta työ­mat­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­le alkaa olla sel­lai­nen, että haja-asu­tusa­lu­eel­la pää­see hel­pos­ti 60 km suun­taan­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ihmi­sil­lä on ajal­li­ses­ti pit­kät työ­mat­kat, ja tus­kin se sii­hen liit­tyy, että ihmi­set haluai­si­vat pit­kän työmatkan.

    Tun­nen joi­tain ihmi­siä, jot­ka asu­vat ja työs­ken­te­le­vät mot­to­ri­tien liit­ty­mien vai­ku­tus­pii­ris­sä. Työ­mat­kan kes­ki­no­peus nousee ehkä jo yli 100 km/h.

    Ennen maal­la käy­tiin töis­sä tyy­pil­li­ses­ti omas­sa kun­nas­sa. Nyky­ään työ­paik­ka naa­pu­ri­kun­nas­sa tai sii­tä seu­raa­vas­sa kun­nas­sa on ihan normaalia.

    Yhteis­kun­ta­suun­nit­te­lus­sa lii­ken­ne­ver­kon suun­nit­te­lu on aika kes­keis­tä. Vain etä­työ ja oma työ koto­na ovat nois­ta rajoit­teis­ta riip­pu­mat­to­mia. Kau­pun­geis­sa tii­vis­ty­mi­nen voi samaan aikaan sekä vähen­tää etäi­syyk­siä että lisä­tä ruuh­kaa, ja siten vai­kut­taa työ­mat­ka-aikoi­hin kum­min päin tahansa.

    Olen­nais­ta yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun kan­nal­ta kui­te­kin on se, että ihmi­set sel­väs­ti ovat val­mii­ta käy­tän­nös­sä uhraa­maan sen mah­dol­li­sen maa­seu­tu­ta­lou­nel­man­sa mui­den asioi­den edel­tä. Kyse on vält­tä­mät­tö­mäs­tä kom­pro­mis­sis­ta (kos­ka nii­tä Kulos­aa­ren vil­lo­ja ei ole kaikille).

    Sil­lä ei ole kovin pal­jon arvoa, mitä ihmi­set haluai­si­vat teh­dä, jos rahas­ta ei oli­si väliä.

    Asian voi näh­dä myös sil­tä puo­lel­ta, että ihmi­set voi­vat uhra­ta hel­pon työ­pai­kan pää­kal­lon­pai­kal­la Hel­sin­gis­sä, ja perus­taa “Kulos­aa­ren vil­lan­sa” jon­ne­kin vähän kau­em­mas huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mal­la. Nykyi­si­nä net­tiai­koi­na yhä useam­mas­sa työs­sä työ­pai­kan sijain­nil­la ei ole edes niin väliä.

    Kyse­lys­sä esi­tet­tiin myös unel­ma­vaih­toeh­to, jos­sa aika jae­taan maa­seu­dun ja kau­pun­gin välil­lä. Tuo ske­naa­rio oli toi­sek­si suo­si­tuin (kol­moss­ke­naa­rion jäl­keen). Eri­tyi­ses­ti opis­ke­li­jat piti­vät sii­tä. Ehkä oma vil­la maa­seu­dul­la + käyn­ti ker­ran vii­kos­sa pää­kal­lon­pai­kal­la (ehkä mie­lui­ten pie­nes­sä kak­ko­sa­sun­nos­sa kau­pun­gin kes­kus­tas­sa) voi­si olla monel­le hou­kut­te­le­va ratkaisu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minä tun­nen pal­jon ihmi­siä, jot­ka asu­vat Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ja käy­vät töis­sä kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Tun­nen myös ihmi­siä, jot­ka ovat työn peräs­sä muut­ta­neet maa­kun­tiin, mut­ta palaa­vat elä­ke­päi­vik­seen vaik­ka Töö­löön. Kau­pun­gis­sa asu­mi­sen paras puo­li ei ole lyhyt mat­ka töi­hin vaan lyhyt mat­ka vapaa-ajan­rien­toi­hin ja lyhyt mat­ka ystä­vien­sä luo.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/2013-HUSssa-syntyi-18–308-vauvaa-.aspx

    Vuon­na 2013 HUSs­sa syn­ty 18 308 vau­vaa. Mel­kein enti­sen koti­kau­pun­ki­ni Iisal­men ver­ran, jos­ta syn­ny­tys­osas­to­kin on jo aika­päi­viä sit­ten lakkautettu.

    Lap­sia syn­tyi koko maas­sa 58 134 ja se on yli 30 pro­sent­tia kai­kis­ta Suo­mes­sa syn­ty­neis­tä lapsista.

    Lähes joka kol­mas lap­si syn­tyy siis Hel­sin­gin seu­dul­le. Miet­ti­kää­pä sitä huviksenne. 

    HUSin avul­la tapah­tu­va rajaus käsit­tää toki pal­jon maaseutuakin. 

    Asko­la ​Jär­ven­pää ​Loh­ja Raasepori
    ​Espoo ​Kark­ki­la ​Lovii­sa Sipoo
    ​Han­ko ​Kau­niai­nen ​Mänt­sä­lä Siuntio
    ​Hel­sin­ki ​Kera­va ​Nur­mi­jär­vi Tuusula
    ​Hyvin­kää ​Kirk­ko­num­mi ​Por­nai­nen Vantaa
    ​Inkoo ​Lapin­jär­vi ​Por­voo Vihti

    Jäsen­kun­tia on 24 ja ja käy­tän­nös­sä kaik­ki elä­vät Hel­sin­gis­tä, taval­la tai toi­sel­la. Nämä kun­nat voi­si minun puo­les­ta­ni yhdis­tää Hel­sin­gik­si. Luva­taan kun­nan­joh­ta­jil­le apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan pal­li, niin johan alkaa tukea tulemaan.

    Kuin­ka­han moni näis­tä lap­sis­ta pää­tyy vaik­ka­pa Tor­nioon, Sodan­ky­lään, Kuh­moon, Saa­ri­jär­vel­le tai edes Kuopioon?

    Kuin­ka­han moni näis­tä lap­sis­ta aika­naan perus­taa per­heen Hel­sin­gin seudulle?

    http://www.tampere.fi/material/attachments/v/n0haRw7dk/Tampereen_vaesto_31.12.2013.pdf

    Tam­pe­reel­la­kin on sel­keä jako, opis­ke­li­jat ja nuo­ret kes­kus­tas­sa, lap­si­per­heet pien­ta­loa­sui­na­lueil­la. Näin se menee Hel­sin­gin­kin seudullakin. 

    Se on huvit­ta­vaa raja­ta tar­kas­te­lua pelk­kään Hel­sin­kiin ja tode­ta, että Hel­sin­ki hou­kut­te­lee vain opis­ke­li­joi­ta jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Timo­teus “Timp­pa” Luo­to:
    Hyvä että edes nuo­ret pysy­vät jär­jis­sään: kuka hul­lu lan­del­la haluai­si bud­ja­ta. Ja olen AIVAN tosis­sa­ni kun näin kir­joi­tan. Nyt jun­tit voi aloit­taa itke­mi­sen- sii­tä vaan, en kui­ten­kaan kos­kaan lue met­sä­läis­ten tuher­ruk­sia pait­si vahingossa

    Ja sit­ten ihme­tel­lään, mik­si sta­di­lai­set miel­le­tään ylimielisiksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. b.j: Todel­li­ses­sa, oikeas­sa maa­il­mas­sa se on kyl­lä pienin.

    Suo­men suu­rim­mis­ta kau­pun­geis­ta kor­kein syn­ty­vyys oli Oulus­sa, jos­sa koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli 2,06 vii­si­vuo­tis­jak­sol­la 2008–2012. Seu­raa­vak­si kor­kein­ta se oli Espoos­sa, 1,95, ja Van­taal­la, 1,90. Vas­taa­vas­ti mata­lin­ta syn­ty­vyys oli Hel­sin­gis­sä, jos­sa koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli 1,36. Turus­sa luku oli 1,41 ja Tam­pe­reel­la 1,52.”

    Muis­taak­se­ni Hel­sin­gin jois­sa­kin kau­pun­gi­no­sis­sa suo­ma­lai­set kou­lu­lai­set ovat jo vähem­mis­tös­sä. Käy­tän­nös­sä jo tätä vauh­tia Hel­sin­ki afrik­ka­lais­tuu paris­sa vuosikymmenessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Muis­taak­se­ni Hel­sin­gin jois­sa­kin kau­pun­gi­no­sis­sa suo­ma­lai­set kou­lu­lai­set ovat jo vähem­mis­tös­sä. Käy­tän­nös­sä jo tätä vauh­tia Hel­sin­ki afrik­ka­lais­tuu paris­sa vuosikymmenessä.

      Ovat­ko Viro ja Venä­jä siir­ty­neet Afrik­kaan? Sil­loin­han van­ha vii­saus, että Venä­jä on miel­lä aina naa­pu­ri­na, jou­taa roskikseen?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Alku­pe­räi­nen väi­te ei ollut minun. Halusin vain kor­ja­ta vas­ta­väi­tet­tä, jos­sa syn­ty­vyyt­tä (synnytyksia/asukasluku) kom­men­toin­tiin hedelmällisyysluvulla.
    On edel­leen tot­ta, että Hel­sin­gis­tä muu­te­taan syn­nyt­tä­mään naa­pu­ri­kun­tiin, jos­kin ilmiö on vähen­ty­nyt ja nuo tie­dot kuvaa­vat kaik­ki menneisyyttä.

    Men­nei­syys?

    Tilas­to­kes­kuk­sen jul­kais­tu on päi­vät­ty 8.4.2014 ja käsit­te­lee vii­me vuotta!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Nyt on monen mon­ta kom­ment­tia luke­mat­ta välis­tä, mut­ta tuol­ta jos­tain väl­käh­ti aja­tus. Jos­pa tutkittaisiinkin:

    A) mil­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä haluai­sit työ­paik­ka­si sijaitsevan
    B) mil­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä haluai­sit opis­ke­lu­paik­ka­si sijaitsevan

    Nuo ovat kui­ten­kin reaa­li­maa­il­mas­sa niin vah­vo­ja “annet­tu­ja” teki­jöi­tä, että nii­den vai­ku­tus pitäi­si joten­kin saa­da suo­da­tet­tua jot­ta sai­sim­me sel­vil­le mis­sä ihmi­set ‑halua­vat- asua.

    Ja sit­ten veikkaus

    A) Kas­vu­kes­kuk­set häviä­vät armotta
    B) Kas­vu­kes­kuk­set menes­ty­vät joh­tuen nuor­ten opis­ke­li­joi­den viihdehakuisuudesta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Esi­te: Ilmei­ses­ti ton­tit oli­vat erit­täin raa’asti alihinnoiteltuja.

    No enpä iedä onko 5000–8000 euron vuo­si­vuo­kra kovin alhai­nen, ei sitä kovin pie­ni­tu­loi­nen kyke­ne maksamaan.Mutta ver­rat­tu­na esim 25000 euron vuo­si­vuo­kriin, joi­ta jos­sain koh­teis­sa peri­tään niin aika kohtuuhintainen

    Ajat­te­lu vain on kovin eria­li­nen Hel­sin­gis­sä kuin Kepu­lan­dias­sa, sielläajatellaan,että asu­mi­nen on perus­oi­keus ja vält­tä­mät­tö­myys ja se pyri­tään teke­mään mah­dol­li­sim­man eduliseksi.

    Kun­ta lunastaa/ostaa maa­ta raa­ka­maan hin­nal­la eli 1–5 euroa neliö,riippuen alu­ees­ta ja jalos­taa sen ton­teik­si raken­ta­mal­la kun­nal­lis­tek­nii­kan ja tie­ver­kon alu­eel­le ja myy ton­tit hankinta+kunnallistekniikan hin­nal­la asukkaille.Entisessä koti­kun­nas­sa saa tont­te­ja 15000 euron hin­nal­la parin km pääs­sä kes­kus­tas­ta eli pal­ve­lu­jen läheltä.

    Ei jär­ke­väs­ti hoi­de­tus­sa Kepu­lan­dian kun­nas­sa­kaan asu­ta kuin Nur­mi­jär­vel­lä, kes­kel­lä ei mitään mut­kai­sen ja pimeän tien varressa.

    Joten­kin tun­tuu, että Hel­sin­gis­tä on kadon­nut ter­ve jär­ki ja tyh­mät mak­sa­vat asu­mi­ses­taan maltaita

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Vena­ja on meil­la aina naa­pu­ri­na. Itse edus­tan sita suo­ma­lais­ta ihmis­ryh­maa (mika sana­hir­vio) joka on muut­ta­nut sin­ne afrik­kaan (no joo, ete­la-ame­rik­kaan). Mut­ta ela­ma on hyvaa ja sit­ten myohem­min, kuka tie­taa. Kai se Suo­mi hou­kut­te­lee. ja Ukrai­na on nujer­ret­tu. Uusi ydin­voi­ma­la Ven­ajan rahoil­la Suo­meen, sita­han siel­la nyt halutaan.

    Mie­len­kiin­tois­ta.

    t. Mik­ko

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä tun­nen pal­jon ihmi­siä, jot­ka asu­vat Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ja käy­vät töis­sä kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Tun­nen myös ihmi­siä, jot­ka ovat työn peräs­sä muut­ta­neet maa­kun­tiin, mut­ta palaa­vat elä­ke­päi­vik­seen vaik­ka Töö­löön. Kau­pun­gis­sa asu­mi­sen paras puo­li ei ole lyhyt mat­ka töi­hin vaan lyhyt mat­ka vapaa-ajan­rien­toi­hin ja lyhyt mat­ka ystä­vien­sä luo.

    Olen usein päis­sä­ni voi­vo­tel­lut Soi­nin­vaa­ran arvos­te­li­joi­den huo­noa argu­men­taa­tio­ta esi­mer­kik­si täs­sä kau­pun­ki vs. maa­seu­tu ‑kiis­tas­sa. Mut­ta kyl­lä täy­tyy nyt vii­meis­tään huo­ma­ta, että on Soi­nin­vaa­ral­la­kin var­sin heik­ko käsi­tys suo­ma­lai­sis­ta. Haloo, Hel­sin­ki, kyl­lä “maa­kun­nis­sa­kin” on ystä­viä ja vapaa-ajan­viet­to­mah­dol­li­suuk­sia! “Maa­kun­nis­sa” on jopa kaupunkeja!

    (Maa­kun­ta on pro­vins­sin suo­men­nos. Pro­vins­si taas on his­to­rial­li­ses­ti pää­kau­pun­gin, alun­pe­rin Roo­man, hal­lin­taan­sa otta­ma alue sil­loin kun aluet­ta ei halut­tu liit­tää val­ta­kun­taan. Maakunta/provinssi viit­taa­kin usein hal­vek­si­vas­ti alu­ee­seen, johon sivis­tys ei ole yltänyt.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Monet lähi­pii­ris­tä ovat muut­ta­neet Helsinkiin. 

    Monet asus­te­li­vat aikan­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa, kun vie­lä sai­vat opis­ke­luun liit­ty­viä tukia. Sit­tem­min ovat muut­ta­net lähiöi­hin tai maa­il­mal­le. Yksi suku­lai­nen asuu Kal­lios­sa, tosin sai juu­ri lap­sen, joten muut­to lie­nee edessä.

    Mikä on “maa­kun­ta­lais­ten” suh­de Töö­löön? Veli sanoi, kun kysyin, että ei käy kos­kaan. Asuu Kan­ne­le­mäes­sä. Poi­ka asui vuo­den Töö­lös­sä, sit­ten pari kuu­kaut­ta Kan­nel­mäes­sä, mut­ta muut­taa nyt Ber­lii­niin työn peräs­sä. Tosin Lon­too­kin kiinnostaa. 

    Kun­pa valit­si­si Lon­toon, että pää­si­si lomil­la asu­te­le­maan kau­pun­kiin! Sin­ne­hän voi­si muut­taa kokonaankin. 

    Hel­sin­ki­hän on maa­kun­taa. Ja vie­lä enem­män ensi vuon­na. Puhu­mat­ta­kaan kym­me­nen vuo­den päästä.

    Tule­vai­suus on EU eli Euroo­pan Yhdys­val­lat. Ei muis­sa­kaan yhdys­val­lois­sa pro­vins­si­pää­kau­pun­geil­la ole merkitystä..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Jaa, teks­ti­muu­ri.

    az:

    Nok­ke­laa sanai­lua, mut­ta et miten­kään vas­taa sii­hen point­tiin, jon­ka nimim. Maa­seu­tu­lai­nen esitti. 

    Kun­han pii­kit­te­lin. Se point­ti oli ymmär­tääk­se­ni, että ihmi­set saat­tai­si­vat teh­dä toi­sen­lai­sia valin­to­ja, jos käy­tet­tä­vis­sä ole­vat resurs­sit oli­si­vat toi­set. Alle­kir­joi­tan kysei­sen itses­tään­sel­vyy­den, mut­ta en pidä sitä syy­nä olla raken­ta­mat­ta kaupunkia.

    az:

    Se, että ihmi­set valit­se­vat urbaa­nin ker­ros­ta­loa­sun­non työ­pai­kan lähel­tä (ja pal­ve­lui­den, mut­ta tämän mer­ki­tys on sel­väs­ti pie­nem­pi), ei pois­ta sitä useis­sa kyse­lyis­sä tois­tu­nut­ta mie­li­pi­tee­nil­mai­sua, että useim­mat suo­ma­lai­set eivät pidä ker­ros­ta­los­ta asu­mis­muo­to­na, asu­mis­muo­to­na itses­sään, ja asui­si­vat mie­luum­min toi­sel­la taval­la, kuten oma­ko­ti­ta­los­sa, oman pihan kans­sa. Eivät kaik­ki, mut­ta useim­mat, eten­kin nuo­ret lapsiperheelliset. 

    Kukaan ei tain­nut sanoa, että juu­ri ker­ros­ta­lo asu­mis­muo­to­na, asu­mis­muo­to­na itses­sään, oli­si se kai­kis­ta halut­ta­vin, vaik­ka jon­kun mie­les­tä se ehkä onkin. Kau­pun­ki koos­tuu aika pal­jon muus­ta­kin kuin ker­ros­ta­lo­huo­neis­tois­ta ja pel­kät ker­ros­ta­lot eivät tee alu­ees­ta kaupunkia.

    az:

    Tämä myös näkyy sel­väs­ti tilas­tois­ta. Hel­sin­ki on pai­not­tu­nees­ti elä­ke­läis­ten, opis­ke­li­joi­den, sink­ku­jen ja maa­han­muut­ta­jien kau­pun­ki, ei osuut­taan vas­taa­vas­ti kan­ta­suo­ma­lais­ten lapsiperheiden. 

    Onko tämä mie­les­tä­si ongel­ma ja jos on, niin mik­si? Mitä asial­le pitäi­si mie­les­tä­si teh­dä? Vas­taa­vas­ti onko se ongel­ma, että Nur­mi­jär­vel­lä asuu suh­tees­sa vähän sink­ku­ja? Pitäi­si­kö pyr­kiä tasa­päis­tä­mään? Mil­lä taval­la? Lisää kepu­lan­di­aa Hel­sin­kiin ja lisää kau­pun­kia Nurmijärvelle?

    az:

    Ker­ros­ta­loa­su­mi­ses­ta, asu­mis­muo­to­na itses­sään, ja usein myös sii­tä urbaa­nis­ta ympä­ris­tös­tä, asu­mi­sym­pä­ris­tö­nä itses­sään, nega­tii­vi­ses­ti ajat­te­le­viin kuu­luu suu­ri jouk­ko ihmi­siä, jot­ka kui­ten­kin asu­vat täl­lai­ses­sa asun­nos­sa ja ympä­ris­tös­sä ja ovat sii­tä val­mii­ta pal­jon mak­sa­maan, kos­ka sen toi­vei­den mukai­sen työ­pai­kan (tai puo­li­son työ­pai­kan) sijain­ti sitä edellyttää.

    Onko tätä todel­la lii­an vai­kea ymmär­tää? Kun ihmi­sil­tä kysy­tään hei­dän toi­vei­ta vas­taa­vis­ta asu­mis­muo­dois­taan, niin he kes­kit­ty­vät aja­tuk­sis­saan sii­hen asun­toon ja sen ympä­ris­töön itses­sään. Todel­li­ses­sa maa­il­mas­sa on sit­ten mui­ta­kin teki­jöi­tä, jot­ka vai­kut­ta­vat asun­non valin­taan, eikä asu­mis­muo­toa vali­ta asu­mis­muo­don itsen­sä posi­tii­vis­ten puo­lien takia.
    Tasa­pai­noi­lu yhteen­so­vit­ta­mat­to­muuk­sien ja kom­pro­mis­sien kans­sa joh­taa eri­lai­siin rat­kai­sui­hin, jois­ta suo­rien joh­to­pää­tök­sien teke­mi­nen yksit­täi­sis­tä moti­vaa­tio­te­ki­jöis­tä on hyvin harhaanjohtavaa.

    Tämä ilmei­ses­ti todel­la pitää vään­tää rau­ta­lan­gas­ta, kos­ka se (tahal­laan?) ymmär­re­tään näis­sä kes­kus­te­luis­sa aina väärin. 

    Väit­tä­mä­si on siis, että monet ihmi­set eivät oikeas­ti halua asua kau­pun­gis­sa, eivät­kä var­sin­kaan ker­ros­ta­lois­sa, mut­ta asu­vat kui­ten­kin, kos­ka se on heil­le usein huo­nois­ta vaih­toeh­dois­ta paras. Pidän tuo­ta itse­kin hyvin toden­nä­köi­se­nä, eikä sii­nä ole minul­le mitään vai­ke­aa ymmärtää. 

    Itse tosin tyk­kään eni­ten juu­ri kau­pun­gis­ta ja en ole sen­tään miten­kään ainut­laa­tui­nen täs­sä asias­sa. “Suu­rin osa”, “useim­mat” ja muut vas­taa­vat eivät ehkä tyk­kää, eikä sii­nä mitään. Hei­dän kan­nal­taan on loh­dul­lis­ta, että Hel­sin­gin seu­dul­ta, puhu­mat­ta­kaan muus­ta Suo­mes­ta, löy­tyy heil­le ruh­ti­naal­li­ses­ti valin­nan­va­raa. Sen sijaan kau­pun­gis­ta pitä­vil­le on todel­la hei­kot mark­ki­nat, eli he jou­tu­vat toden­nä­köi­sem­min asu­maan ympä­ris­tös­sä, joka ei miel­ly­tä. Minus­ta oli­si hyvä, jos jokai­sel­le oli­si jota­kin, eikä esi­mer­kik­si kau­pun­gin raken­ta­mis­ta estet­täi­si eri­näi­sil­lä sään­nök­sil­lä (park­ki­paik­ka­nor­mi, valo­kul­mat ja niin edelleen).

    az:

    Kan­na­tat­ko kaa­voi­tuk­sen ja raken­nus­lu­pien vapaut­ta­mis­ta kai­kes­ta poliit­ti­ses­ta ja byro­kraat­ti­ses­ta sää­te­lys­tä ja ohjauk­ses­ta raken­nus- ja palo­tur­val­li­suut­ta lukuun otta­mat­ta? Antaa ihmis­ten ja mark­ki­noi­den päättää? 

    Kan­na­tan nor­mi­tal­koi­ta. Jos nyt aluk­si vaik­ka park­ki­paik­ka­nor­mis­ta ja valo­kul­ma­sään­nök­sis­tä pää­si­si eroon, niin sit­ten voi­si kat­soa tilan­net­ta uusin sil­min. Tur­ha men­nä äärim­mäi­syyk­siin ker­ta­ry­säyk­sel­lä. Luo­tan kyl­lä myös mark­ki­noi­hin aika paljon.

    az:

    Usei­den tulos­ten­sa osal­ta yhte­ne­vien kyse­ly­tut­ki­mus­ten anta­ma vas­taus suo­ma­lais­ten asu­mispre­fe­rens­seis­tä (asu­mi­sen itsen­sä) ei ole “jos­sit­te­lua” eikä “just sitä sun tätä”. 

    Ei ole­kaan jos­sit­te­lua. Jos­sit­te­lua oli nimi­merk­ki Maa­seu­tu­lai­sen kir­joit­ta­ma vies­ti, jos­sa hän sanoi, että ihmi­set teki­si­vät asioi­ta eri lail­la, jos heil­lä oli­si eri mää­rä resursseja.

    az:

    Tulok­set ker­to­vat suo­ma­lais­ten asu­mispre­fe­rens­seis­tä. Onnel­li­suus­tut­ki­muk­set ovat pre­fe­rens­se­jä tukevia.
    Tämä tie­to on mer­kit­tä­vää, jos yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun tavoit­tee­na on ihmis­ten elä­män­mu­ka­vuu­den edesauttaminen. 

    Pre­fe­rens­se­jä on hyö­dyl­lis­tä tie­tää, ei sii­nä mitään. Kes­kus­te­lu­nai­hee­na ole­vas­sa tut­ki­muk­ses­sa kysyt­tiin ihmis­ten pre­fe­rens­se­jä liit­tyen maa­seu­dul­la asu­mi­seen, joten se ei ole kau­pun­ki­nä­kö­kul­mas­ta kovin rele­vant­ti. Kau­pun­ki­nä­kö­kul­mas­ta oli­si kiin­nos­ta­vaa näh­dä tut­ki­mus, jos­sa sel­vi­te­tään kuin­ka moni halu­aa asua urbaa­nis­sa ympä­ris­tös­sä ja kuin­ka moni esim. lähiöissä. 

    Tosin ilman tut­ki­muk­sia­kin on sel­vää, että aina­kin Hel­sin­gis­sä ratik­ka­vyö­hyk­keen asun­nois­ta on kysyn­tää enem­män kuin mihin tar­jon­ta riit­tää (tjeu: neliö­hin­nat), min­kä vuok­si ratik­ka­vyö­hy­ket­tä kan­nat­taa pyr­kiä laa­jen­ta­maan. Yksi hyvä kei­no oli­si raken­taa Kehä I:n sisä­puo­lis­ten moot­to­ri­tei­den (tule­vien pää­ka­tu­jen?) melua­lueil­le. Kun noil­le nyky­ään huk­ka­käy­tös­sä ole­vil­le alueil­le raken­ne­taan tehok­kaas­ti, sääs­tyy tilaa muun­kin­lai­sel­le raken­ta­mi­sel­le ja luon­toar­vot eivät kär­si. Just sayin’.

    az:

    Ei kukaan ole vaa­ti­mas­sa, että sitä pitäi­si toteut­taa talous­kas­vus­ta ja työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­ses­tä vähät välit­tä­mät­tä, mut­ta toi­mi­vien yhteen­so­vit­ta­mis­ten etsi­mi­nen ei ole täy­sin mah­do­ton­ta, ei esi­mer­kik­si vih­reän kas­vil­li­suu­den ja rau­hal­lis­ten ympä­ris­tö­jen huo­mioi­mi­nen osa­na urbaa­nia ark­ki­teh­tuu­ria, eikä vain lähin­nä län­tä­rei­nä sen ulko­puo­lel­la. Ei ripoit­tain vih­re­ää beto­ni­sen ympä­ris­tön ulko­puo­lel­la vaan vih­reä kiin­teä­nä ja näky­vä­nä osa­na beto­nis­ta ympä­ris­töä. Näis­sä on hyvin mer­kit­tä­vä ero. 

    Luu­let­ko tosi­aan, ettei näi­tä asioi­ta mie­ti­tä? Aina voi var­mas­ti miet­tiä enem­män­kin, mut­ta sil­ti. Jotain kon­kre­ti­aa oli­si myös kiva saa­da tuon sana­he­li­nän lisäk­si. Onko esim. Tork­ke­lin­mäes­sä mie­les­tä­si riit­tä­väs­ti vih­re­ää, vai pitäi­si­kö olla enem­män? Entä Ullan­lin­nas­sa (sis. mm. Täh­ti­tor­nin­mäen)? Taka-Töölössä?

    az:

    Voi­tai­siin myös kaa­voi­tus­rat­kai­suis­sa poh­tia, kuin­ka luon­toa lähel­lä ole­vaa pien­ta­loa­su­mis­ta oli­si saa­ta­vis­sa ajal­li­ses­ti lähel­le työ­paik­ko­ja, vaik­ka tämä edel­lyt­täi­si työmatka-autoilua. 

    Olen jok­seen­kin var­ma, että tuollaisia(kin) asioi­ta poh­di­taan. Jos nyt kon­kre­tian puo­lel­le men­nään, niin esi­mer­kik­si Öster­sun­do­miin on virit­teil­lä jotain tuon kaltaista.

    az:

    Täl­lai­sia asu­mis­ta kos­ke­via eri­lai­sia kyse­ly­tut­ki­muk­sia ja onnel­li­suus­tut­ki­muk­sia on täh­del­lis­tä poh­tia, jos läh­tö­koh­ta­na on ihmis­ten elä­män­mu­ka­vuu­den, jos­ta asu­mis­mu­ka­vuus on osan­sa, edesauttaminen. 

    Olen samaa mieltä.

    az:

    Kuva vää­ris­tyy, tai on aina­kin tur­ha puhua ihmis­ten asu­mis­mu­ka­vuu­des­ta yleen­sä, jos koko väes­tön pre­fe­rens­sien näke­mi­nen tapah­tuu sen oman urbaa­nin, pyö­räi­le­vän kult­tuu­ri-ihmi­sen lins­sin lävitse. 

    Olen samaa mieltä.

    az:

    On myös aika har­haan­joh­ta­vaa puhua asu­mis­mu­ka­vuu­des­ta pää­tös­ten perus­tee­na, jos tosia­sial­li­nen perus­ta on CO2-pääs­tö­jen mini­moi­mi­nen elä­mis­mu­ka­vuu­des­ta ja ihmis­ten pre­fe­rens­seis­tä lähin­nä kuor­ru­tuk­sek­si kau­nii­ta puhuen, kuten vih­reäs­sä yhdyskuntasuunnittelussa. 

    Nyt meni ohi. Miten CO2-pääs­töt liit­ty­vät tähän? Oli oikein pak­ko etsiä CO2-hakusa­nal­la täs­tä ket­jus­ta ja kap­pas vain, ei niis­tä hori­se kukaan muu kuin sinä.

    az:

    Lin­ja­si­vat­han vih­reät taan­noi­ses­sa puo­lue­ko­kouk­ses­saan, ettei tuu­li­voi­ma­lan vai­ku­tuk­sia asu­mis­mu­ka­vuu­del­le tule sel­vit­tää. Se ker­too sii­tä, mis­sä ollaan menos­sa ja mil­lä motiivein. 

    Vai niin, enpä ole moi­ses­ta kuul­lut­kaan. Tuu­li­voi­ma­puu­has­te­lu ei minua kau­heas­ti läm­mi­tä noin muu­ten­kaan. Sel­lai­nen jut­tu myös, että lai­naa­maa­si vies­tiin Vih­rei­den puo­lue­ko­kouk­sen lin­jauk­set ja tuu­li­voi­man aiheut­ta­mat ympä­ris­tö­hai­tat eivät lii­ty miten­kään. Mut­ta anna palaa vaan, kun paa­tos­ta näem­mä riittää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Lii­an van­ha: Mut­ta kun tuos­sa lähel­lä pis­tet­tiin jakoon 30 koh­tuu­hin­tais­ta vuo­kra­tont­tia oma­ko­ti­ta­loil­le niin hake­muk­sia tuli 1400 ja 30 sai tontin. 

    Vas­taa­vas­ti meil­lä tuos­sa lähel­lä pis­tet­tiin jakoon 44 Hitas-asun­toa. Yksiöi­hin ja kak­sioi­hin oli haki­joi­ta noin 90–100 per asunto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä tun­nen pal­jon ihmi­siä, jot­ka asu­vat Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ja käy­vät töis­sä kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Tun­nen myös ihmi­siä, jot­ka ovat työn peräs­sä muut­ta­neet maa­kun­tiin, mut­ta palaa­vat elä­ke­päi­vik­seen vaik­ka Töö­löön. Kau­pun­gis­sa asu­mi­sen paras puo­li ei ole lyhyt mat­ka töi­hin vaan lyhyt mat­ka vapaa-ajan­rien­toi­hin ja lyhyt mat­ka ystä­vien­sä luo.

    Nyt Osmo rehel­li­ses­ti. Mikä on taas tämän “pal­jon” koko­nais­mää­rä? Veik­kaan, että Soi­nin­vaa­ran nel­jä eläk­keel­lä ext­ra­hom­mia teke­vää mil­jo­nää­riys­tä­vää ei rii­tä yleistykseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä tun­nen pal­jon ihmi­siä, jot­ka asu­vat Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ja käy­vät töis­sä kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Tun­nen myös ihmi­siä, jot­ka ovat työn peräs­sä muut­ta­neet maa­kun­tiin, mut­ta palaa­vat elä­ke­päi­vik­seen vaik­ka Töö­löön. Kau­pun­gis­sa asu­mi­sen paras puo­li ei ole lyhyt mat­ka töi­hin vaan lyhyt mat­ka vapaa-ajan­rien­toi­hin ja lyhyt mat­ka ystä­vien­sä luo.

    Pätee molem­piin suun­tiin. Tai­taa olla enem­män koti­paik­ka­rak­kaut­ta kuin tie­tyn talo­tyy­pin ihan­noin­tia. Maal­la vapaa-ajan rien­not ja ystä­vät voi­vat olla yhtä lähel­lä kuin kau­pun­gis­sa, aina­kin niin kau­an kun on ajo­kort­ti. Ja tie­ten­kin, jos van­hat ystä­vät ja suku­lai­set asu­vat tie­tys­sä kau­pun­gis­sa tai tie­tys­sä kyläs­sä, niin sit­ten sin­ne. Vapaa-ajan rien­not voi­vat olla vähän eri­lai­sia. Maal­ta on useim­mi­ten pit­kä mat­ka oop­pe­raan, ja kau­pun­gis­ta luontoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Timo­teus “Timp­pa” Luo­to:
    Hyvä että edes nuo­ret pysy­vät jär­jis­sään: kuka hul­lu lan­del­la haluai­si bud­ja­ta. Ja olen AIVAN tosis­sa­ni kun näin kir­joi­tan. Nyt jun­tit voi aloit­taa itke­mi­sen- sii­tä vaan, en kui­ten­kaan kos­kaan lue met­sä­läis­ten tuher­ruk­sia pait­si vahingossa

    Kyl­lä­pä oli äly­käs kommentti. 

    Täl­lai­sia sta­di­lai­sia kui­ten­kin näy­te­tään ran­gais­ta­van lyhem­mäl­lä eli­niäl­lä. Tilas­to­kes­kuk­sen tut­ki­mus­ten mukaan eri­tyi­ses­ti vähän kou­lu­tet­tu­jen hel­sin­ki­läis­ten eli­ni­kä on sel­väs­ti lyhyem­pi kuin vähän kou­lu­tet­tu­jen muu­al­la Suo­mes­sa. Myös ylei­ses­ti hel­sin­ki­läis­ten eli­ni­kä on hie­man lyhyem­pi kuin Suo­mes­sa keskimäärin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Count­ry­boy: Täl­lai­sia sta­di­lai­sia kui­ten­kin näy­te­tään ran­gais­ta­van lyhem­mäl­lä eliniällä. 

    Ihmi­set, jot­ka jou­tu­vat muut­ta­maan koti­seu­dul­taan, kuo­le­vat nuo­rem­pi­na. Tämän näkee sel­väs­ti vaik­ka­pa Poh­jan­maan ran­nik­ko­seu­dul­la, muu­al­ta muut­ta­neet suo­men­kie­li­set elä­vät sel­väs­ti lyhyem­pään kuin koko ikän­sä samas­sa kyläs­sä elä­neet ruot­sin­kie­li­set. Hel­sin­gis­sä on toki pal­jon tien tuo­mia mut­ta sinä haluai­sit ajaa vie­lä Hel­sin­gis­sä syn­ty­neet­kin muualle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. ze: Vas­taa­vas­ti meil­lä tuos­sa lähel­lä pis­tet­tiin jakoon 44 Hitas-asun­toa. Yksiöi­hin ja kak­sioi­hin oli haki­joi­ta noin 90–100 per asunto.

    Ja taas heit­tää kau­pun­ki sete­lei­tä ilmaan onnek­kai­den vuo­kra­nan­ta­jien kaapattavaksi.

    Minun on vai­kea ymmär­tää sosi­aa­li­seen asun­to­tuo­tan­toon käy­tet­tä­viä raho­ja, jot­ka mene­vät nime­no­maan varak­kail­le (puo­len mil­joo­nan oma­ko­ti­ta­lot, hal­vat vuo­kra-asun­not ostettavaksi).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Lii­an van­ha: No enpä iedä onko 5000–8000 euron vuo­si­vuo­kra kovin alhai­nen, ei sitä kovin pie­ni­tu­loi­nen kyke­ne maksamaan.Mutta ver­rat­tu­na esim 25000 euron vuo­si­vuo­kriin, joi­ta jos­sain koh­teis­sa peri­tään niin aika kohtuuhintainen

    Niin, ongel­ma näyt­tää ole­van se, että hah­mo­tat tuo­ta vuo­kraa sen mukaan mitä pie­ni­tu­loi­nen oli­si val­mis mak­sa­maan. Itse tai­dan olla jota­kuin­kin kes­ki­tu­loi­nen, eikä minul­la tosi­aan­kaan oli­si tuol­lai­seen tont­tiin varaa. Kui­ten­kin täs­sä tapauk­ses­sa jopa 1400 asun­to­kun­nal­la on mie­les­tään ollut varaa.

    Ajat­te­lin joten­kin, että kysees­sä oli­si­vat kau­pun­gin tai kun­nan vuo­kra­ton­tit. Jos näin on, niin sil­loin aivan ehdot­to­mas­ti vuo­krien pitäi­si olla sel­lai­set, että löy­tyi­si kuta­kuin­kin tont­tien mää­rää vas­taa­va mää­rä haluk­kai­ta vuo­kra­lai­sia. Tämä on pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten­kin etu. Mie­les­tä­ni on kun­nal­le / kau­pun­gil­le / yhteis­kun­nal­le oli­si jär­ke­vää kerä­tä mah­dol­li­sim­man pal­jon rahaa sel­lai­sil­ta, jot­ka sitä rahaa eri­tyi­ses­ti pal­jon halua­vat antaa vapaa­eh­toi­ses­ti, vaik­ka sit­ten tont­ti­vuo­kran muodossa.

    Jos kysees­sä on jon­kun yksi­tyi­sen vuo­kral­le anta­mat ton­tit, niin sit­ten en voi kuin ihme­tel­lä sitä, että kuin­ka huo­nos­ti jot­kut keh­taa­vat omai­suut­taan hoi­taa. Mut­ta hyväk­syn sen tie­tys­ti, oma­pa on tappionsa.

    Oli kysees­sä yksi­tyi­nen tai kau­pun­ki tai kun­ta, niin huu­to­kau­pal­la vuo­kril­le oli­si löy­ty­nyt se oikea taso.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Lii­an van­ha:
    Kun­ta lunastaa/ostaa maa­ta raa­ka­maan hin­nal­la eli 1–5 euroa neliö,riippuen alu­ees­ta ja jalos­taa­sen ton­teik­si raken­ta­mal­la kun­nal­lis­tek­nii­kan ja tie­ver­kon alu­eel­le ja myy ton­tit hankinta+kunnallistekniikan hin­nal­la asukkaille.Entisessä koti­kun­nas­sa saa tont­te­ja 15000 euron hin­nal­la parin km pääs­sä kes­kus­tas­ta eli pal­ve­lu­jen läheltä.

    Tont­te­ja Hel­sin­gis­tä sosia­li­soi­ta­vak­si hin­nal­la 1–5 eur/neliö… Onnea vain yri­tyk­sel­le. Maal­la nyt vain eri arvo Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa kuin jos­sain Posiolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Suo­men ongel­ma on, että pal­jon kukaan ei halua elää Hel­sin­gin kal­tai­ses­sa pro­vins­si­kau­pun­gis­sa. No, jot­kut tal­lin­na­lai­set ja pie­ta­ri­lai­set, kun ovat tot­tu­neet sur­ke­aan ilmas­toon, viil­tä­viin tuliin, ympe­ään poruk­kaan ja halua­vat kym­men­ker­tai­sia palk­ko­ja. Mut­ta ei pro­vins­si­ta­lous pit­kään pelitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/2013-HUSssa-syntyi-18–308-vauvaa-.aspx

    Vuon­na 2013 HUSs­sa syn­ty 18 308 vau­vaa. Mel­kein enti­sen koti­kau­pun­ki­ni Iisal­men ver­ran, jos­ta syn­ny­tys­osas­to­kin on jo aika­päi­viä sit­ten lakkautettu.

    Se on huvit­ta­vaa raja­ta tar­kas­te­lua pelk­kään Hel­sin­kiin ja tode­ta, että Hel­sin­ki hou­kut­te­lee vain opis­ke­li­joi­ta jne. 

    Niin no, jos alku­pe­räi­nen vies­ti kuuluu:

    Lau­ri Kum­pu­lai­nen: No johan pomppasi!

    Hel­sin­gis­sä tai­taa olla koko maan suu­rin syn­ty­vyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa. 

    lie­nee vähän myö­häis­tä alkaa siir­te­le­mään maa­li­tolp­pia ja syyt­tää mui­ta “tar­kas­te­lun rajaa­mi­ses­ta Hel­sin­kiin”. Tääl­lä on nyt aika monel­la taval­la osoi­tet­tu alku­pe­räi­sen väit­teen olleen puu­ta­hei­nää, ihan riip­pu­mat­ta miten tar­kas­te­lu “raja­taan”, eikä edel­leen­kään ole annet­tu min­kään­lais­ta läh­det­tä, jos­sa edes vii­tat­tai­siin kan­ta­suo­ma­lais­ten väi­tet­tyyn kor­keam­paan syn­ty­vyy­teen. Tie­tys­ti jos perus­te­luk­si riit­tää se, että koko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la + vähän pääl­le syn­tyy abso­luut­ti­ses­ti enem­män sekä “kan­ta­väes­tön” että maa­han­muut­ta­jien lap­sia kuin jos­sain yksit­täi­ses­sä muus­sa kau­pun­gis­sa (jos­kin vähem­män kuin muu­al­la Suo­mes­sa yhteen­sä), niin onhan se var­maan totta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Mis­tä se ker­too, kun Vih­rei­den vara­pu­heen­joh­ta­ja Anne Bland kokee tul­leen­sa puo­lu­een sisäi­sen kiusaa­mi­sen koh­teek­si kir­joi­tet­tu­aan maa­seu­tua­su­mis­ta sym­pa­ti­see­raa­van blogin?

    Ei halua enää eduskuntavaaliehdokkaaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. :

    Tun­nen joi­tain ihmi­siä, jot­ka asu­vat ja työs­ken­te­le­vät mot­to­ri­tien liit­ty­mien vai­ku­tus­pii­ris­sä. Työ­mat­kan kes­ki­no­peus nousee ehkä jo yli 100 km/h.

    Joo Klauk­ka­las­ta pää­se kehil­le erit­täin näp­pä­räs­ti. Kes­ki­no­peus­työ­pai­kal­le on var­maan lähel­le 100 km/h.

    Kehä 1:n sisä­puo­lel­la kes­ki­no­peus lie­nee luok­kaa 5–10 km/h. Täs­tä syys­tä ympä­rys­kun­ta­lais­ten ei kan­na­ta sin­ne ajel­la töi­hin eikä kauppoihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Tutus­tu­mat­ta itse tut­ki­mus­a­se­tel­maan vai­kut­taa mel­ko hep­poi­sel­ta. Sit­ten vie­lä Talous­sa­no­mien tul­kin­ta jat­kaa samaa soopaa.

    Kyl­lä täl­lai­set on enem­män­kin ker­ta­käyt­tö­viih­det­tä. Ei ole kait tar­koi­tus­kaan nii­tä käyt­tää vaik­ka­pa pää­tök­sen­teon apuna.

    tyy­pil­li­nen nol­la­tut­ki­mus oli jos­kus nuo­ri­sol­le teh­ty kyse­ly, mis­sä kysyt­tiin tule­van työ­uran arvos­tuk­sia. Enin osa vas­tan­neis­ta piti tär­kein­pä­nä työn mie­lek­kyyt­tä. Pal­kal­la taas ei ollut pal­jon väliä, kun­han se on riittävä.

    Näis­sä kysy­tään mie­li­pi­det­tä asiois­ta, jois­ta ei vält­tä­mät­tä ole mitään tie­toa. Toi­vot­ta­vas­ti kun­ta­lii­tok­sis­ta ei jär­jes­te­tä kan­sa­nää­nes­tyk­siä. Ei tun­nu kenel­lä­kään ole­van sii­tä tar­peel­lis­ta tietoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Täs­sä vies­tis­sä vas­taan osin nimi­mer­kil­le ze, mut­ta laa­jem­min poh­din sitä, mikä mie­les­tä­ni Osmon ja hänen lail­laan ajat­te­le­vien yhdys­kun­ta­vi­siois­sa ja nii­den perus­teis­sa on vial­la tai epäi­lyt­tä­vää. Ket­kä pitä­vät teks­ti­muu­ri­na, hypät­köön ylitse.

    ze:

    Se point­ti oli ymmär­tääk­se­ni, että ihmi­set saat­tai­si­vat teh­dä toi­sen­lai­sia valin­to­ja, jos käy­tet­tä­vis­sä ole­vat resurs­sit oli­si­vat toi­set. Alle­kir­joi­tan kysei­sen itses­tään­sel­vyy­den, mut­ta en pidä sitä syy­nä olla raken­ta­mat­ta kaupunkia. 

    Resurs­sien lisäk­si on kyse tar­jon­nas­ta ja tar­jon­nan laa­jem­mis­ta ympä­ris­töis­tä, mihin vai­ku­te­taan yhdyskuntasuunnittelulla.

    Onko tämä mie­les­tä­si ongel­ma ja jos on, niin miksi?

    Suo­meen kult­tuu­ri­ses­ti integroi­tu­mat­to­mat maa­han­muut­ta­jat ovat erit­täin suu­ri tule­vai­suu­den ongel­ma Hel­sin­gil­le, mikä tulee näky­mään myös kan­ta­suo­ma­lais­ten asu­mis­pää­tök­sis­sä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, mut­ta se on ohi tämän kes­kus­te­lun, eikä sitä rat­kais­ta yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lul­la. Ylei­sem­min poik­kea­vat väes­tö­ra­ken­teet tai ikä­ja­kau­mat eivät ole ongel­ma, enkä sii­hen vii­tan­nut. Päin­vas­toin kyse oli sii­tä, että eri elä­män­ti­lan­teis­sa eri­lai­set ihmi­set kai­paa­vat eri­lai­sia asu­mi­sym­pä­ris­tö­jä, ja tämä ei ole ongel­ma, kun­han tulevaisuudessa(kin) ede­sau­te­taan moni­puo­li­sen, ihmis­ten toi­vei­ta vas­taa­van yhdys­kun­ta­ra­ken­teen toteuttamista.

    Ole­tit nyt, että vas­ta­sin vain sinul­le ja yri­tin joten­kin lukea ja olet­taa kan­to­ja­si. Vies­ti­ni oli vähäi­ses­ti vas­taus­ta vies­tii­si, jota lai­na­sin, ja pidem­min yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun ylei­sem­pää pohtimista.

    Mihin seu­raa­vat liittyvät:

    Nyt meni ohi. Miten CO2-pääs­töt liit­ty­vät tähän? Oli oikein pak­ko etsiä CO2-hakusa­nal­la täs­tä ket­jus­ta ja kap­pas vain, ei niis­tä hori­se kukaan muu kuin sinä.

    Vai niin, enpä ole moi­ses­ta kuul­lut­kaan. Tuu­li­voi­ma­puu­has­te­lu ei minua kau­heas­ti läm­mi­tä noin muu­ten­kaan. Sel­lai­nen jut­tu myös, että lai­naa­maa­si vies­tiin Vih­rei­den puo­lue­ko­kouk­sen lin­jauk­set ja tuu­li­voi­man aiheut­ta­mat ympä­ris­tö­hai­tat eivät lii­ty mitenkään.

    Sii­nä yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun visios­sa, jota Osmo ja hänen lail­laan ajat­te­le­vat kan­nat­ta­vat, CO2-vai­ku­tuk­sel­taan alhai­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on kes­kei­nen pää­mää­rä. Hyvin tär­keä kysy­mys on se, kuin­ka hal­lit­se­va tämä CO2-vai­ku­tuk­sen vähen­tä­mi­sen pää­mää­rä heil­le on? Mis­sä mää­rin sel­vi­tyk­set ihmis­ten asu­mis­toi­veis­ta ovat sil­le yhden­te­ke­viä? Mis­sä mää­rin, jos he tule­vai­suu­des­sa pää­se­vät visio­taan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la toteut­ta­maan, tul­laan pää­tök­sil­lä rajaa­maan ja vai­keut­ta­maan sel­lais­ten asu­mis­toi­vei­den toteu­tu­mis­ta, jot­ka eivät mukau­du vähä­pääs­töi­sen yhdys­kun­ta­ra­ken­teen visioon? Mis­sä mää­rin CO2 on hal­lit­se­va suh­tees­sa sii­hen ja ylit­se sen, miten ihmiset(kaikenlaiset ihmi­set, eivät vain ne Osmon tutut ja kave­rit, joi­den valin­to­jen poh­jal­ta hän yllä tekee yleis­tyk­sen ihmis­ten asu­mis­pää­tök­sis­tä) haluai­si­vat asua ja elää? 

    Eeva Suo­ja­sen teke­mä ehdo­tus, jon­ka sekä vih­rei­den poliit­ti­sen ohjel­man työ­ryh­mä, että puo­lue­ko­kouse­dus­ta­jat äänes­tyk­ses­sä, tor­jui­vat, kuu­lui seu­raa­vas­ti: “Suur­ten tuu­li­voi­mayk­si­köi­den hai­tat kan­sa­lais­ten ter­vey­del­le ja asu­mis­viih­ty­vyy­del­le on kui­ten­kin otet­ta­va huo­mioon voi­ma­loi­den sijoituksessa.”

    Hylät­ty. Hyl­kää­mi­sen ymmär­tää, kun miet­tii, kuin­ka vähän aurin­koa Suo­mi tal­vi­sai­kaan saa, kuin­ka raja­tus­ti puul­la voi­daan tuot­taa kes­tä­väs­ti ener­gi­aa, ja että vih­rei­den, myös Osmon, visios­sa Suo­mi pyö­rii muu­ta­mien vuo­si­kym­men­ten pääs­tä täy­sin ilman ydin­voi­maa ja fossiilisia.

    Jos he hyl­kää­vät CO2-visioil­leen alis­tei­se­na sen, miten voi­mak­kaat melu­hai­tat vai­kut­ta­vat ihmi­siin, eivät halua edes sel­vit­tää melu­hait­to­jen vai­ku­tus­ta ihmi­siin, niin on perus­tei­ta olla erit­täin skep­ti­nen sen suh­teen, että ihmis­ten asu­mis­mu­ka­vuu­del­la oli­si ylei­sem­min­kään mer­ki­tys­tä tär­keä­nä pre­mis­si­nä hei­dän yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lus­saan. Asi­aa oli­si hel­pom­pi arvioi­da, jos nämä pre­mis­sit edes jos­kus kir­joi­tet­tai­siin sel­keäs­ti auki.

    Sen sijaan kau­pun­gis­ta pitä­vil­le on todel­la hei­kot mark­ki­nat, eli he jou­tu­vat toden­nä­köi­sem­min asu­maan ympä­ris­tös­sä, joka ei miel­ly­tä. Minus­ta oli­si hyvä, jos jokai­sel­le oli­si jota­kin, eikä esi­mer­kik­si kau­pun­gin raken­ta­mis­ta estet­täi­si eri­näi­sil­lä sään­nök­sil­lä (park­ki­paik­ka­nor­mi, valo­kul­mat ja niin edelleen).

    Täs­tä olem­me täy­sin samaa miel­tä. Itse asun Hel­sin­gis­sä, eikä minul­la edes ole ajo­kort­tia. Yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun nime­no­maan pitäi­si aset­tua puo­lue­po­li­tii­kan ylä­puo­lel­le ja olla perus­teil­taan avoin­ta ja läpi­nä­ky­vää. Toi­sis­taan hyvin pal­jon­kin poik­kea­via toi­vei­ta pitäi­si pys­tyä otta­maan huo­mioon. Eikä CO2:n kal­tais­ten ideo­lo­gioi­den pitäi­si men­nä asu­mis­mu­ka­vuu­den edel­le. Pitäi­si raken­taa mah­dol­li­sim­man viih­tyi­sää yhdys­kun­taa koko väes­töl­le, niin auto­mar­ket­tien kan­sal­le kuin Kal­lios­sa viih­ty­vil­le, ja eril­li­se­nä kysy­myk­se­nä rat­kais­ta se, kuin­ka me tuo­tam­me riit­tä­vän puh­taas­ti sen muka­van yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tar­vit­se­man energian.

    Tuo täs­sä ket­jus­sa esil­lä ollut tut­ki­mus on ilmei­sen sel­keäs­ti lob­baus­tar­koi­tuk­siin tuo­tet­tua nol­la­tut­ki­mus­ta, syis­tä, jot­ka Lepo­ti­la zZ hyvin perus­te­li. Mut­ta tämän blo­gin kon­teks­tis­sa koko yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu­kes­kus­te­lus­sa minua epäi­lyt­tää se, että ylei­sem­min ihmis­ten asu­mis­toi­veet eivät ole Osmol­le ja hänen lail­laan ajat­te­le­vil­le hal­lit­se­va läh­tö­koh­ta vaan alisteinen.
    Tuol­lai­nen nol­la­tut­ki­mus on help­po ampua alas, mut­ta on myös pal­jon hyvin vali­dia tut­ki­mus­ta, joi­ta ei kui­ten­kaan tun­nu­ta juu­ri huo­mioi­van sel­lai­sis­sa visiois­sa, ja toi­vot­ta­vas­ti visioik­si jää­vis­sä, kuten täl­lä blo­gil­la pal­jon käsi­tel­ty vuo­den 2050 visio.

    Suu­ren osan 2000-lukua Hel­sin­ki kär­si ei vain lap­si­per­hei­den vaan yli­pään­sä kan­ta­suo­ma­lais­ten muut­to­tap­pio­ta ympä­rys­kun­tiin. Sil­ti Osmon puheis­sa kukaan ei halua ympä­rys­kun­tiin muut­taa ja kaik­ki halua­vat kan­ta­kau­pun­kiin ratik­ka­ver­kon ääreen. Espoo­lai­set ovat sel­väs­ti hel­sin­ki­läi­siä vau­raam­pia, joten täs­tä­kin ver­tai­lus­ta voi­si saa­da jotain osviit­taa sil­le, mil­lai­sia asu­mis­pää­tök­siä ihmi­set teke­vät, kun raha ei ole heil­le este. Kan­ta­kau­pun­gin niu­kan tar­jon­nan syn­nyt­tä­mäs­tä kor­keas­ta hin­nas­ta pää­tel­lään raja­ton kysyn­tä eikä arvio­ta raja­tun kysyn­nän mittaluokasta. 

    Tai toi­saal­ta, jos ihmi­set osto­pää­tök­sil­lään osoit­ta­vat, että suu­ril­le mar­ke­teil­le on kysyn­tää, mut­ta kivi­jal­ka­kau­pat kär­si­vät, niin se ei estä vuo­den 2050 vision ideo­lo­ge­ja kaa­vai­le­mas­ta, että auto­mar­ket­tien raken­ta­mi­nen kiel­let­täi­siin lähi­vuo­si­na ja jo 2020-luvul­la ihmi­set iloi­ses­ti käyt­täi­si­vät lähi­kaup­po­jaan. Kan­nat­taa oikeas­ti jos­kus lukea nii­tä pidem­piä sel­vi­tyk­siä, jos halu­aa ymmär­tää, miten nämä ihmi­set “jär­kei­le­vät”. Ne perus­te­lut ovat usein todel­la onnet­to­mia. Auto­mar­ket­tien suo­sion pää­syy, eli vai­vat­to­muus, “kumo­taan” sil­lä “argu­men­til­la”, että jou­tuu­han mar­ke­tis­sa­kin kan­ta­maan ostok­set pit­kän mat­kaa autol­le, kuten kivi­jal­ka­kau­pas­ta kotio­vel­le. Siel­lä mar­ke­tis­sa ne ostok­set pys­tyy työn­tä­mään kär­ryl­lä sen auton vie­reen ja sit­ten jät­tä­mään tyh­jän kär­ryn auto­hal­lin tai park­ki­pai­kan lähim­pään kär­ry­jo­noon. Sit­ten autol­la ostok­set kotio­vel­le. Eikä kan­ta­mis­ta ole kuin autos­ta sisäl­le. Hie­man hel­pom­paa vii­si­hen­ki­sel­le per­heel­le, kuin kan­taa sitä kaik­kea useam­mal­la ker­taa kivi­jal­ka­kau­pas­ta. Jos täl­lai­sia täy­sin sel­viä asioi­ta ei pys­ty­tä myön­tä­mään, vaan kek­si­tään noin onne­ton “argu­ment­ti”, kuten yllä kuva­sin, mitä­töi­mään aivan ilmi­sel­vää todel­li­suut­ta, niin motii­veis­ta herää vält­tä­mät­tä kysymys.

    Tuol­lai­sis­sa 2050-visiois­sa rajat­tu seg­ment­ti yhteis­kun­taa pyr­kii visioi­maan omien visioi­den näköis­tä yhteis­kun­taa, eikä todel­la tun­nu välit­tä­vän sen huo­mioon otta­mi­ses­ta, mitä ihmi­set laa­jem­min haluavat.

    Nuo visiot ovat sik­si­kin onnet­to­mia, että tek­no­lo­gia tulee sot­ke­maan ne pahem­man ker­ran. Robot­ti­kul­ku­neu­vot voi­vat teh­dä jo kau­an ennen vuot­ta 2050 nii­den pre­mis­sit tyh­jik­si. Autoi­lun suo­sio kas­vaa ja epä­mu­ka­vuus vähe­nee, jos robot­ti ajaa vir­heet­tö­mäs­ti peril­le ja itse voi hyö­dyn­tää mat­ka-ajan työn­te­koon tai leh­den­lu­kuun. Täl­löin se ratik­ka­verk­ko ei ehkä yhtä mon­taa hou­ku­ta­kaan. Yli­pään­sä suu­ri osa niis­tä työ­pai­kois­ta voi kado­ta konei­den teke­mäk­si, kor­vau­tu­mat­ta mil­lään. Kau­pas­sa ei ehkä tar­vit­se käy­dä, vaan ruo­at tila­taan netis­tä ja robot­ti­au­to tuo ne kyl­mä­pa­kat­tui­na kotiovelle.

    Luu­let­ko tosi­aan, ettei näi­tä asioi­ta mie­ti­tä? Aina voi var­mas­ti miet­tiä enem­män­kin, mut­ta sil­ti. Jotain kon­kre­ti­aa oli­si myös kiva saa­da tuon sana­he­li­nän lisäksi. 

    Yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu ei todel­la­kaan ole kiin­nos­tuk­sen­koh­teis­ta­ni pääl­lim­mäi­siä, mut­ta sen ver­ran olen luke­nut, että luu­len todel­la­kin, että noi­ta asioi­ta ei juu­ri mietitä.

    Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lun visioi­den koh­dal­la tilaa vih­reäl­tä ja muul­ta viih­tyi­säl­tä kau­pun­kiym­pä­ris­töl­tä vie­dään sil­lä yhtä­löl­lä, jos­sa halu­taan “tii­vis­tä mut­ta har­vaa” ja “kor­kea tont­ti­te­hok­kuus, mut­ta raken­ta­mat­ta ylös­päin, jot­tei rik­ko­ta Hel­sin­gin silhuettia”.

    Näis­sä visiois­sa ei jää kau­pun­ki­ku­vaan suu­rel­ti tilaa seu­raa­van­lai­sil­le teki­jöil­le koko­nai­suu­te­naan kuten: koi­ra­puis­tot, käve­ly­puis­tot, leik­ki­puis­tot, viih­tyi­sän kokoi­set päi­vä­ko­tien pihat, jal­ka­pal­lon tree­ni­ken­tät, käve­ly­ka­dut, tei­den var­sien puut, käve­ly­ka­tu­jen var­sien puut, skeit­ti­puis­tot, kou­lu­jen viih­tyi­sät ja riit­tä­vän suu­ret pihat, talojen/korttelien sisä­pi­hat, jot­ka ovat muu­ta­kin kuin park­ki­paik­ko­ja yhdel­lä tai kah­del­la muo­don vuok­si istu­te­tul­la puul­la, puu­tar­ha-alu­eet, uima­ran­nat ja muut vastaavat.
    Näi­den ei pitäi­si olla mah­dot­to­mia yhteen­so­vi­tet­ta­via pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­ki­ra­ken­teen visioi­hin. Lii­an usein niis­sä visiois­sa tii­vis mut­ta har­va tun­tuu tar­koit­ta­van sitä, että riit­tää kun vie­ri vie­reen raken­ne­tun alu­een ulko­puo­lel­la on kes­kus­puis­to tai muu pui­nen lam­pa­re, ja esi­mer­kik­si kou­lun­pi­hak­si riit­tää pie­ni asfal­toi­tu kais­ta­le, jos­sa oppi­laat sei­so­vat tii­vii­nä ryh­mi­nä, kos­ka viih­tyi­säm­mät pihat vei­si­vät lii­ak­si arvo­kas­ta tont­ti­maa­ta asun­noil­ta ja virastoilta.

    Mikä yli­pään­sä on yhteis­kun­nan tar­koi­tus? Eikö tar­koi­tus ole ede­saut­taa ihmis­ten oikeuk­sien louk­kaa­mat­to­muu­den ohes­sa mah­dol­li­suuk­sia viih­tyi­sään ja hyvään elä­mään? Mitä teki­jöi­tä sii­hen liit­tyy? Miten nii­tä voi­tai­siin huo­mioi­da yhdyskuntasuunnittelussa?

    Kun sosio­eko­no­mi­ses­ti sel­väs­ti hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat maa­seu­tu­lai­set osoit­tau­tu­vat kyse­ly toi­sen­sa jäl­keen onnel­li­sem­mik­si tai vähin­tään yhtä onnel­li­sik­si kuin kau­pun­ki­lai­set, niin jotain voi epäil­lä ole­van rik­ki sii­nä yhteis­kun­nal­li­ses­sa kom­pas­sis­sa, joka haluai­si tyh­jen­tää maa­seu­dun kaupunkeihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Vihe­rins­si: Ja taas heit­tää kau­pun­ki sete­lei­tä ilmaan onnek­kai­den vuo­kra­nan­ta­jien kaapattavaksi.

    Minun on vai­kea ymmär­tää sosi­aa­li­seen asun­to­tuo­tan­toon käy­tet­tä­viä raho­ja, jot­ka mene­vät nime­no­maan varak­kail­le (puo­len mil­joo­nan oma­ko­ti­ta­lot, hal­vat vuo­kra-asun­not ostettavaksi).

    Olen ihan samaa miel­tä Hitas-jär­jes­tel­mäs­tä ja muis­ta vas­taa­vis­ta arvon­nois­ta. Point­ti oli lähin­nä, että kiin­nos­tus urbaa­nei­hin lot­to­voit­toi­hin oli jopa suu­rem­paa kuin oma­ko­ti­ta­lo­tont­ti­lot­to­voit­toi­hin. Sii­nä ei tosin ole mitään yllä­tä­vää, kos­ka esim. Van­taal­ta saa­nee oma­ko­ti­ta­lo­tont­te­ja suu­rin piir­tein samal­la hin­nal­la ja ympä­ris­tö ei eroa Paki­las­ta käy­tän­nös­sä miten­kään. Sen sijaan ker­ros­ta­lo­kämp­pä Hakunilasta/Tikkurilasta/Myyrmäestä/Kartanonkoskelta ei vält­tä­mät­tä tyy­dy­tä nii­tä toi­vei­ta, joi­ta Jät­kä­saa­res­ta käm­pän halua­vil­la saat­taa olla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. ze:Van­taal­ta saa­nee oma­ko­ti­ta­lo­tont­te­ja suu­rin piir­tein samal­la hin­nal­la ja ympä­ris­tö ei eroa Paki­las­ta käy­tän­nös­sä miten­kään. Sen sijaan ker­ros­ta­lo­kämp­pä Hakunilasta/Tikkurilasta/Myyrmäestä/Kartanonkoskelta ei vält­tä­mät­tä tyy­dy­tä nii­tä toi­vei­ta, joi­ta Jät­kä­saa­res­ta käm­pän halua­vil­la saat­taa olla.

    Asun­to­jen myyn­ti­hin­nan perus­teel­la kui­ten­kin Paki­lan seu­dul­le halu­taan enem­män kuin Van­taal­le, se ehkä ker­too aluei­den kiin­nos­tuk­ses­ta. (Jos nyt Lii­an van­ha tar­koit­ti nii­tä tont­te­ja, joi­ta kuvit­te­len hänen tar­koit­ta­neen. Voin olla ihan vää­räs­sä paikassakin.)

    Luu­len, että Hita­sin vie­lä suu­rem­pi kiin­nos­tus joh­tuu kah­des­ta asiasta:

    1. On enem­män ihmi­siä, joil­ta löy­tyy 250 000 euroa sijoi­tet­ta­vak­si kuin nii­tä, joil­ta löy­tyy puo­li miljoonaa.

    2. Hitas-asun­to toi­mii erit­täin hyvin sijoi­tuk­se­na, kos­ka sii­hen löy­tyy hyvin hel­pos­ti mark­ki­na­hin­tai­sia vuo­kra­lai­sia. (Ali­vuo­krai­nen oma­ko­ti­tont­ti ei toi­mi vuo­kra­mark­ki­noil­la, kos­ka tont­tei­neen esi­mer­kik­si 700 — 800 tuhan­nen euron arvoi­seen oma­ko­ti­ta­loon ei löy­dy mark­ki­na­hin­tai­sia vuo­kra­lai­sia kovin helposti.)

    Oma­ko­ti­ta­lon­kin koh­dal­la on tie­tys­ti ali­hin­tai­sen ton­tin koh­dal­la sijoi­tus­mah­dol­li­suus. Se vaa­tii kui­ten­kin käy­tän­nös­sä sitä, että ottaa sen ton­tin, raken­taa sil­le mak­si­mi­ko­koi­sen hyvin­va­rus­te­tun talon, asuu sii­nä kak­si vuot­ta ja myy pois. Tähän täy­tyy kui­ten­kin lait­taa isos­ti rahaa ja vai­vaa kiin­ni, ja ris­ki on aika iso ver­rat­tu­na keskustayksiöön.

    Veik­kai­sin siis, että suu­rin osa oma­ko­ti­tont­tien arvon­taan osal­lis­tu­neis­ta on oikeas­ti raken­ta­nut per­heel­leen talon ton­til­le. Sen sijaan Hitas-arvon­nois­sa lie­nee suu­ri mää­rä sijoit­ta­jia mukana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Rol­le: Tont­te­ja Hel­sin­gis­tä sosia­li­soi­ta­vak­si hin­nal­la 1–5 eur/neliö… Onnea vain yri­tyk­sel­le. Maal­la nyt vain eri arvo Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa kuin jos­sain Posiolla.

    Ei raa­ka­maa ole mis­sään sen arvokkaampaa.Metsämaa on met­sä­maa­ta ja pel­to pel­toa ja niil­lä on met­sän ja pel­lon hinta.

    Arvo­han nousee kaa­voi­tuk­sel­la, tus­kin puis­tok­si ja tiek­si kaa­voi­te­tus­ta alu­ees­ta kukaan mitään maksaa ?

    Mut­ta Helsingissä/pääkaupunkiseudula tär­kein­tä onkin tur­va­ta muu­ta­man maa­no­mis­ta­jan edut, ei uss­ren kansalaisjoukon.

    Sipoo­han on tyy­pil­li­nen esi­merk­ki: Hyö­ty­ji­nä ovat maa­no­mis­ta­jat eivät asuk­kaat, maa­no­mis­ta­jat saavt pitää kaa­voi­tuk­sen tuo­man maan arvon nousun itsel­lään, tai muool­li­ses­ti puo­let, mut­ta kun asun­to­jen ja maan hin­taa vedä­te­tään niin todel­li­suu­des­sa lähes kaiken

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Vihe­rins­si: Ja taas heit­tää kau­pun­ki sete­lei­tä ilmaan onnek­kai­den vuo­kra­nan­ta­jien kaapattavaksi.

    Minun on vai­kea ymmär­tää sosi­aa­li­seen asun­to­tuo­tan­toon käy­tet­tä­viä raho­ja, jot­ka mene­vät nime­no­maan varak­kail­le (puo­len mil­joo­nan oma­ko­ti­ta­lot, hal­vat vuo­kra-asun­not ostettavaksi).

    heh, jokai­sen kun­tai­sen on asut­ta­va jos­sain, har­va menes­tyy Kes­kus­pui­tos­sa vil­li­nä vapaana.

    Mik­si siis kau­pun­ki ei jär­jes­tä hal­paa infraa asu­mis­ta var­ten , kau­pun­ki­han on kaik­ki asuk­kai­ta var­ten , ei muu­ta­maa gryn­de­riä tai maanomistajaa.

    Osuus­kaup­pa­kin perus­tui sii­hen, että asia­kas­mis­ta­jat sai­vat tava­ran­sa hal­vem­mal­la kuin mark­ki­naeh­toi­sel­ta kauppiaalta.Kunta on hyvin­kin ver­rat­ta­vis­sa osuus­kun­taan ja on hävy­tön­tä, että kun­ta pelaa muu­ta­man jäse­nen pussiin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Asu­mi­nen on aina kom­pro­mis­si. Viih­dyn itse sekä mökil­lä että kau­pun­gis­sa. En väli­tä mat­kois­ta, työ- tai mökkimatkasta. 

    Sijoit­ta­ja­na on täl­lä het­kel­lä help­po lyö­dä vetoa sen puo­les­ta, että kau­pun­kia­su­mi­sen suo­sio kas­vaa tule­vai­suu­des­sa. Moni seik­ka indi­koi sii­hen suun­taan, ei vähi­ten liik­ku­mis- ja asu­mis­kus­tan­nus­ten nousu­pai­neet. Lisäk­si voi­si puhua tren­deis­tä ja nuor­ten arvois­ta, mut­ta enpä tai­da, kun raha ratkaisee.

    Maal­la halu­taan asua jat­kos­sa­kin, mut­ta yhä har­vem­mal­la tulee ole­maan sii­hen varaa ja huo­no sijoi­tus se on ihan kai­kil­le. Asun­to­sääs­tä­mi­nen näh­dään jat­kos­sa yhä enem­män van­huu­den tur­va­na, alle neli­kymp­pi­sil­le se saat­taa olla ainut, ja sii­nä ei ole varaa teh­dä sitä vir­het­tä, että asun­to ei kenel­le­kään kel­paa sii­nä vai­hees­sa kun se pitäi­si muut­taa rahaksi.

    Maa­seu­tua on tähän saak­ka teko­hen­gi­tet­ty kär­si­väl­li­ses­ti, kos­ka Suo­mes­sa niin suu­ri osa äänes­tä­jis­tä yhä asuu maal­la, mut­ta kun pain­opis­te hei­lah­taa tar­peek­si kau­pun­kien suun­taan, niin maa­seu­dun alas­ajo tulee ole­maan sää­li­mä­tön­tä. Niskatittaonifåse.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
    Mis­tä se ker­too, kun Vih­rei­den vara­pu­heen­joh­ta­ja Anne Bland kokee tul­leen­sa puo­lu­een sisäi­sen kiusaa­mi­sen koh­teek­si kir­joi­tet­tu­aan maa­seu­tua­su­mis­ta sym­pa­ti­see­raa­van blogin?

    Ei halua enää eduskuntavaaliehdokkaaksi.

    Noin kova väi­te vaa­tii jo läh­teen? Googlet­ta­mal­la löy­sin pari päi­vää van­han blo­gi­kir­joi­tuk­sen, jos­sa ei aina­kaan mitään viit­tei­tä täs­tä tai edes eri­mie­li­syy­des­tä vih­rei­den lin­jaa kohtaan:
    http://annebland.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176753-maaseudulla-ei-saa-asua Twit­te­ris­sä­kään ei ollut mitään todis­tei­ta. Vas­ta­han hän ilmoit­tau­tui ehdol­le elokuussa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. sunimh: Niin no, jos alku­pe­räi­nen vies­ti kuuluu:

    lie­nee vähän myö­häis­tä alkaa siir­te­le­mään maa­li­tolp­pia ja syyt­tää mui­ta “tar­kas­te­lun rajaa­mi­ses­ta Hel­sin­kiin”. Tääl­lä on nyt aika monel­la taval­la osoi­tet­tu alku­pe­räi­sen väit­teen olleen puu­ta­hei­nää, ihan riip­pu­mat­ta miten tar­kas­te­lu “raja­taan”, eikä edel­leen­kään ole annet­tu min­kään­lais­ta läh­det­tä, jos­sa edes vii­tat­tai­siin kan­ta­suo­ma­lais­ten väi­tet­tyyn kor­keam­paan syn­ty­vyy­teen. Tie­tys­ti jos perus­te­luk­si riit­tää se, että koko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la + vähän pääl­le syn­tyy abso­luut­ti­ses­ti enem­män sekä “kan­ta­väes­tön” että maa­han­muut­ta­jien lap­sia kuin jos­sain yksit­täi­ses­sä muus­sa kau­pun­gis­sa (jos­kin vähem­män kuin muu­al­la Suo­mes­sa yhteen­sä), niin onhan se var­maan totta.

    Ja miten väit­tee­ni on väärässä?

    Käti­lö­opis­tos­sa teh­dään yli 5500 syn­ny­tys­tä vuo­des­sa, 10 pro­sent­tia koko maan syn­ny­tyk­sis­tä. Nais­tenkli­ni­kal­la suun­nil­leen sama mää­rä. Jor­vi on Espoos­sa, mut­ta siel­lä­kin yli 3000 synnytystä.

    Hel­sin­kiin syn­tyy vuo­des­sa yli 6500 las­ta. Mihin­kään kun­taan ei syn­ny yhtä pal­jon lap­sia täs­sä maas­sa. Se on yli 10 pro­sent­tia koko maan syn­ty­neis­tä lapsista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. az
    Suu­ren osan 2000-lukua Hel­sin­ki kär­si ei vain lap­si­per­hei­den vaan yli­pään­sä kan­ta­suo­ma­lais­ten muut­to­tap­pio­ta ympä­rys­kun­tiin. Sil­ti Osmon puheis­sa kukaan ei halua ympä­rys­kun­tiin muut­taa ja kaik­ki halua­vat kan­ta­kau­pun­kiin ratik­ka­ver­kon ääreen. Espoo­lai­set ovat sel­väs­ti hel­sin­ki­läi­siä vau­raam­pia, joten täs­tä­kin ver­tai­lus­ta voi­si saa­da jotain osviit­taa sil­le, mil­lai­sia asu­mis­pää­tök­siä ihmi­set teke­vät, kun raha ei ole heil­le este. Kan­ta­kau­pun­gin niu­kan tar­jon­nan syn­nyt­tä­mäs­tä kor­keas­ta hin­nas­ta pää­tel­lään raja­ton kysyn­tä eikä arvio­ta raja­tun kysyn­nän mittaluokasta. 

    Täs­sä nyt menee iloi­ses­ti sekai­sin Hel­sin­ki ja kan­ta­kau­pun­ki. Enem­mis­tö Hel­sin­gin asuk­kais­ta asuu moder­nis­ti­sen lähiö­suun­nit­te­lun läh­tö­koh­dil­la raken­ne­tuil­la alueil­la, ei ratik­ka­ver­kon ääres­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa. Lähiö­den kiin­nos­ta­vuus on lopah­ta­nut, enkä sitä yhtään ihmet­te­le­kään, sil­lä niis­sä saa lähin­nä kau­pun­gin huo­not puo­let ilman nii­den hyviä puo­lia. Sen sijaan kan­ta­kau­pun­gin kiin­nos­ta­vuus on ollut koko tuon 2000-luvun erit­täin kor­kea ja sen on myös kas­va­nut lap­si­per­hei­den joukossa.

    Ja jos vau­rai­den hen­ki­löi­den asu­mis­ta kat­so­taan, ei ole mitään jär­keä ver­tail­la kau­pun­kien tasol­la, kos­ka ne ovat täyn­nä eri­lai­sia aluei­ta. Sen sijaan jär­ke­väm­pi ver­tai­lu oli­si kau­pun­gio­sit­tain, jon­ka osal­ta veik­kai­sin Kai­vo­puis­ton ole­van ykkö­nen Wes­ten­din­kin yli.

    Tai toi­saal­ta, jos ihmi­set osto­pää­tök­sil­lään osoit­ta­vat, että suu­ril­le mar­ke­teil­le on kysyn­tää, mut­ta kivi­jal­ka­kau­pat kär­si­vät, niin se ei estä vuo­den 2050 vision ideo­lo­ge­ja kaa­vai­le­mas­ta, että auto­mar­ket­tien raken­ta­mi­nen kiel­let­täi­siin lähi­vuo­si­na ja jo 2020-luvul­la ihmi­set iloi­ses­ti käyt­täi­si­vät lähi­kaup­po­jaan. Kan­nat­taa oikeas­ti jos­kus lukea nii­tä pidem­piä sel­vi­tyk­siä, jos halu­aa ymmär­tää, miten nämä ihmi­set “jär­kei­le­vät”. Ne perus­te­lut ovat usein todel­la onnet­to­mia. Auto­mar­ket­tien suo­sion pää­syy, eli vai­vat­to­muus, “kumo­taan” sil­lä “argu­men­til­la”, että jou­tuu­han mar­ke­tis­sa­kin kan­ta­maan ostok­set pit­kän mat­kaa autol­le, kuten kivi­jal­ka­kau­pas­ta kotio­vel­le. Siel­lä mar­ke­tis­sa ne ostok­set pys­tyy työn­tä­mään kär­ryl­lä sen auton vie­reen ja sit­ten jät­tä­mään tyh­jän kär­ryn auto­hal­lin tai park­ki­pai­kan lähim­pään kär­ry­jo­noon. Sit­ten autol­la ostok­set kotio­vel­le. Eikä kan­ta­mis­ta ole kuin autos­ta sisäl­le. Hie­man hel­pom­paa vii­si­hen­ki­sel­le per­heel­le, kuin kan­taa sitä kaik­kea useam­mal­la ker­taa kivi­jal­ka­kau­pas­ta. Jos täl­lai­sia täy­sin sel­viä asioi­ta ei pys­ty­tä myön­tä­mään, vaan kek­si­tään noin onne­ton “argu­ment­ti”, kuten yllä kuva­sin, mitä­töi­mään aivan ilmi­sel­vää todel­li­suut­ta, niin motii­veis­ta herää vält­tä­mät­tä kysymys. 

    Mitä jos kat­sot­tai­siin sen sijaan ihan käyt­tö­as­tei­ta? Kan­ta­kau­pun­gis­sa ensim­mäis­ten ker­ros­ten lii­ke­ti­lo­jen käyt­tö­as­te on niin lähel­lä sataa pro­sent­tia kuin yleen­sä on mah­dol­lis­ta. Eivät ne ole kuo­le­mas­sa mihin­kään, päin vas­toin niil­le oli­si kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä pal­jon enem­män kysyn­tää kuin on tar­jon­taa. Kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta ympä­ris­tös­sä, joka on sit­ten raken­net­tu auto­jen ehdoil­la ne ovat ongel­mis­sa, mut­ta se on vain luon­te­vaa — eivät ne auto­mar­ke­tit­kaan eläi­si ilman niil­le sopi­vaa infra­struk­tuu­ria. Eli alueil­la, jot­ka ovat riit­tä­vän kävel­tä­viä ja tii­vii­tä kvi­jal­ka­kau­pat kyl­lä selviävät.

    Ja min­kä ihmeen takia aina kun men­nään kivi­jal­ka­kaup­poi­hin ale­taan aja­tel­la ruo­kaos­tok­sia ja nii­den ostos­kas­se­ja? Vain häviä­vän pie­ni osa tuol­lai­sis­ta lii­ke­ti­lois­ta on päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pan käy­tös­sä. Muu­ten­kin pal­ve­luil­la on tosi iso osuus kivi­jal­ka­kaup­po­jen tar­jon­nas­ta, usein vie­lä sen laa­tuis­ten pal­ve­lu­jen joi­ta on mah­do­ton löy­tää automarketeista.

    Nuo visiot ovat sik­si­kin onnet­to­mia, että tek­no­lo­gia tulee sot­ke­maan ne pahem­man ker­ran. Robot­ti­kul­ku­neu­vot voi­vat teh­dä jo kau­an ennen vuot­ta 2050 nii­den pre­mis­sit tyh­jik­si. Autoi­lun suo­sio kas­vaa ja epä­mu­ka­vuus vähe­nee, jos robot­ti ajaa vir­heet­tö­mäs­ti peril­le ja itse voi hyö­dyn­tää mat­ka-ajan työn­te­koon tai leh­den­lu­kuun. Täl­löin se ratik­ka­verk­ko ei ehkä yhtä mon­taa hou­ku­ta­kaan. Yli­pään­sä suu­ri osa niis­tä työ­pai­kois­ta voi kado­ta konei­den teke­mäk­si, kor­vau­tu­mat­ta mil­lään. Kau­pas­sa ei ehkä tar­vit­se käy­dä, vaan ruo­at tila­taan netis­tä ja robot­ti­au­to tuo ne kyl­mä­pa­kat­tui­na kotiovelle. 

    Robot­ti­au­tot eivät maa­gi­ses­ti luo tyh­jäs­tä tilaa. Autoi­lun ongel­ma kau­pun­geis­sa on juu­ri tilan puu­te eikä se robot­ti­au­tois­ta mihin­kään muu­tu. Ja ruo­an toi­mi­tus kotio­vel­le uhkaa kyl­lä pal­jon enem­män auto­mar­ket­te­ja, sil­lä juu­ri ne elä­vät päi­vit­täis­ta­va­roi­den mas­saos­tok­sis­ta. Täl­lai­nen muu­tos vain enti­ses­tään koros­tai­si kau­pun­kien pal­ve­lu­jen laa­jaa ja vaih­te­le­vaa tar­jon­taa, sil­lä loo­gi­se­na seu­rauk­se­na oli­si talou­den siir­ty­mi­nen entis­tä enem­män palvelupainotteiseksi.

    Kun sosio­eko­no­mi­ses­ti sel­väs­ti hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat maa­seu­tu­lai­set osoit­tau­tu­vat kyse­ly toi­sen­sa jäl­keen onnel­li­sem­mik­si tai vähin­tään yhtä onnel­li­sik­si kuin kau­pun­ki­lai­set, niin jotain voi epäil­lä ole­van rik­ki sii­nä yhteis­kun­nal­li­ses­sa kom­pas­sis­sa, joka haluai­si tyh­jen­tää maa­seu­dun kaupunkeihin. 

    Täs­sä nyt vii­ta­taan johon­kin mys­ti­seen yhteis­kun­na­li­seen kom­pas­siin, jon­ka ole­tan ole­van viit­taus sii­hen, että joil­lain suun­nit­te­li­joil­la oli­si eri­tyi­nen halu tyh­jen­tää maa­seu­tua. Tämä kuu­los­taa lähin­nä tyy­pil­li­sel­tä kaik­ki­voi­pai­suus­har­hal­ta, mitä yhteis­kun­nal­li­sis­sa kes­kus­te­luis­sa usein näkee: aivan kuin muu­tok­set yhteis­kun­nas­sa oli­si­vat jon­kun hal­lit­se­mia, jol­loin nii­den suun­taa voi­si vai­kut­taa. Mut­ta maa­il­man kehi­tys ei ole noin help­poa. Talous ja sen muu­tok­set aja­vat kau­pun­gis­tu­mis­ta eikä nii­hin voi vai­kut­taa aina­kaan vain Suo­mes­ta käsin. Entis­tä enem­män yhteyk­sien, niin raha­vir­to­jen, kom­mu­ni­kaa­tion, len­to­yh­teyk­sien kuin logis­tii­kan sol­mu­pis­teet kerää­vät toi­min­taa ja työn tar­jon­taa. Ja työn tar­jon­ta saa ihmi­set tule­maan peräs­sään, joko suo­raan sen peräs­sä muut­taen tai opis­ke­lu­jen jäl­keen alu­eel­le jää­den. Koko kau­pun­gis­tu­mi­sen his­to­ria on tuon toteu­tu­mis­ta ja se on Suo­mes­sa vie­lä vahvistumassa.

    Ei maa­seu­dul­ta siir­ry­tä kau­pun­kei­hin, kos­ka joku suun­nit­te­li­ja niin päät­tää. Sin­ne siir­ry­tään kos­ka muut­tu­vas­sa maa­il­mas­sa kau­pun­ki tar­jo­aa monel­le pal­jon parem­mat talou­del­li­set elin­mah­dol­li­suu­det. Ei ole ole­mas­sa niin mah­ta­vaa suun­nit­te­li­jaa, joka tämän kehi­tyk­sen kyke­nee muut­ta­maan. Tais­te­le­mi­nen tätä kehi­tys­tä vas­taan ei joh­da min­ne­kään. Sen sijaan pitäi­si kes­kit­tyä sii­hen, miten tämän kehi­tyk­sen hait­ta­vai­ku­tuk­sia vähen­ne­tään. Pitäi­si myön­tää, että maa­seu­tu tyh­je­nee ja miet­tiä mil­lai­sil­la rat­kai­sul­la saa­daan pal­ve­lut hoi­det­tua vähe­ne­väl­le väes­töl­le (nyky­ään­hän pal­ve­lu­ja mitoi­te­taan kai­kis­sa muu­tok­sis­sa­kin vähin­tään nykyi­sen kokoi­sel­le väes­töl­le kai­kis­sa kun­nis­sa, jol­loin ollaan koko ajan noin kym­me­nen vuot­ta myö­häs­sä). Ja vas­taa­vas­ti miten kau­pun­ke­ja kan­nat­taa kehit­tää ja raken­taa, jot­ta sin­ne muut­ta­vat ja siel­lä jo asu­vat saa­daan asu­tet­tua mah­dol­li­sim­man hyvin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Ante­ro: Lähiö­den kiin­nos­ta­vuus on lopah­ta­nut, enkä sitä yhtään ihmet­te­le­kään, sil­lä niis­sä saa lähin­nä kau­pun­gin huo­not puo­let ilman nii­den hyviä puo­lia. Sen sijaan kan­ta­kau­pun­gin kiin­nos­ta­vuus on ollut koko tuon 2000-luvun erit­täin kor­kea ja sen on myös kas­va­nut lap­si­per­hei­den joukossa.

    Lap­si­per­hei­den väes­tö­osuu­den kas­vut­ren­di on alle vuo­si­kym­me­nen mit­tai­nen kan­ta­kau­pun­gis­sa ja lap­si­per­hei­den väes­tö­osuus yhä lähiöi­tä pie­nem­pi. Ja näin Hel­sin­ki ver­tau­tuu lähi­kun­tiin­sa: http://www.uudenmaanliitto.fi/files/13352/Ikajakauma_HS.gif

    Mitä jos kat­sot­tai­siin sen sijaan ihan käyt­tö­as­tei­ta? Kan­ta­kau­pun­gis­sa ensim­mäis­ten ker­ros­ten lii­ke­ti­lo­jen käyt­tö­as­te on niin lähel­lä sataa pro­sent­tia kuin yleen­sä on mah­dol­lis­ta. Eivät ne ole kuo­le­mas­sa mihin­kään, päin vas­toin niil­le oli­si kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä pal­jon enem­män kysyn­tää kuin on tarjontaa.

    Lue seu­raa­va:

    Kes­kus­ta-aluei­den hei­ken­ty­mi­sel­le ei näy lop­pua, ilme­nee ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sel­ta (Syke) tilaa­mas­ta selvityksestä.

    Maa­nan­tai­na jul­kis­te­tun sel­vi­tyk­sen mukaan kau­pun­ki­seu­tu­jen kes­kus­ta-aluei­den ase­ma on asu­mi­ses­sa edel­leen vah­va, mut­ta rin­nal­le on muo­dos­tu­nut lähes yksi­no­maan kau­pan ja autoi­lun varas­sa toi­mi­via aluei­ta kau­em­mas keskustasta.

    Myös perin­tei­set kes­kus­tan eri­kois­kau­pat, kuten vaate‑, kir­ja- ja urhei­lu­kaup­pa ovat vii­me vuo­si­na hakeu­tu­neet kes­kus­to­jen ulko­puo­lel­le. Samal­la myös työ­pai­kat ovat siir­ty­neet pois kes­kus­tois­ta. Sel­vi­tyk­sen mukaan vuo­teen 2020 men­nes­sä kau­pan aluei­den työ­paik­ka­mää­rä kas­vaa pää­kes­kus­to­ja suuremmaksi.

    Jois­sain tapauk­sis­sa kes­kus­ta-aluei­den kau­pal­li­nen veto­voi­ma on hei­ken­ty­nyt huomattavasti.

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/623560/Keskustat+naivettyvat+kaupan+keskittyessa+kaupunkien+laidoille

    Lue tämä­kin:

    Turun kes­kus­tan tilan­ne ei näy­tä kovin valoi­sal­ta. 20100-alu­eel­ta löy­tyy täl­lä het­kel­lä jopa sata vuo­krat­ta­va­na ole­vaa lii­ke­ti­laa. Par­hail­la ostos­ka­duil­la­kin, Yli­opis­ton­ka­dul­la ja Eeri­kin­ka­dul­la, on molem­mil­la tois­ta­kym­men­tä tyh­jää liikehuoneistoa.

    Turun Yrit­tä­jien puheen­joh­ta­ja Pent­ti Salo­nen on tilan­tees­ta huolestunut.

    – Se on kaik­kien tur­ku­lais­ten asia, että hie­noon kes­kus­taam­me saa­daan kuhi­naa. Ei voi olla niin, että siel­lä on tyh­jyyt­tään ammot­ta­via tiloja.

    Salo­sen mukaan kes­kus­tan veto­voi­man hii­pu­mi­sen syi­tä ei ole help­po löy­tää. Yksi ongel­ma yri­tyk­sil­le saat­taa olla kor­kea vuokrataso.

    – Kes­kus­tan tilat ovat suh­teel­li­sen arvok­kai­ta. Jos ajat­te­lee uut­ta kivi­jal­kay­ri­tys­tä, niin neliö­hin­nat ovat kovat. Kyl­lä ne ovat vai­keuk­sis­sa, ellei hei­dän tuot­teen­sa ole sit­ten aivan ylivoimainen.

    Tori­park­kia Turun Yrit­tä­jät kai­paa edel­leen kes­kus­taan, mut­ta Salo­nen tote­aa, ettei se yksis­tään rat­kai­se vetovoimaongelmaa.

    – Ei se ole mikään ainoa rat­kai­su, mut­ta isot mar­ke­tit kuten Myl­ly ja Skans­si vetä­vät hel­pom­min nuo­ria per­hei­tä, kun he saa­vat auton lähel­le. Kyl­lä se var­mas­ti pätee, että har­voin tul­laan ostok­sil­le bus­sil­la niin, että molem­mat kädet on täyn­nä ostoksia.

    Toi­vo Suka­ri, jol­la on oma hän­tä kai­na­los­sa, tai joka näis­tä sit­ten jotain tie­tää, tote­si YLE:n haas­tat­te­lus­sa taan­noin, että tori­par­kin raken­tu­mi­sen pit­kit­ty­mi­nen näi­vet­ti Turun kes­kus­tan ja joh­ti suur­ten kaup­pa­kes­kus­ten raken­ta­mi­seen pel­loil­le kau­pun­gin ulko­puo­lel­le. Auto on erot­ta­ma­ton osa suu­ren osan ihmi­sis­tä kau­poil­la käyn­tiä. Ei ole minun, eikä ehkä useim­man tän­ne kir­joit­ta­van, mut­ta suu­ren osan kans­saih­mi­sis­täm­me, ja on aivan käsit­tä­mä­tön­tä voi­da kuvi­tel­la raken­ta­van­sa hyvää yhteis­kun­taa otta­mat­ta huo­mioon omaa vii­te­ryh­mään­sä laa­jem­pien kan­san­jouk­ko­jen toi­vei­ta ja toimintatapoja.

    Kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta ympä­ris­tös­sä, joka on sit­ten raken­net­tu auto­jen ehdoil­la ne ovat ongel­mis­sa, mut­ta se on vain luon­te­vaa – eivät ne auto­mar­ke­tit­kaan eläi­si ilman niil­le sopi­vaa infra­struk­tuu­ria. Eli alueil­la, jot­ka ovat riit­tä­vän kävel­tä­viä ja tii­vii­tä kvi­jal­ka­kau­pat kyl­lä selviävät.

    Onko tämä asia, johon olet pereh­ty­nyt vai haluat­ko uskoa noin? Itse en ole tähän sen pidem­min pereh­ty­nyt, kuin että netis­tä hake­mal­la löy­ty­vät sel­vi­tyk­set väit­tä­vät päin­vas­tais­ta, kuin mitä tuos­sa sanot.

    Robot­ti­au­tot eivät maa­gi­ses­ti luo tyh­jäs­tä tilaa. Autoi­lun ongel­ma kau­pun­geis­sa on juu­ri tilan puu­te eikä se robot­ti­au­tois­ta mihin­kään muutu.

    Tämä on vähem­mis­tön ihmi­sis­tä sub­jek­tii­vi­nen näke­mys. Se on myös oma sub­jek­tii­vi­nen näke­myk­se­ni. Yleen­sä käve­len kaik­ki alle 10km mat­kat, ja hau­taus­maan poik­ki, ran­to­ja pit­kin ja mui­ta täl­lai­sia reit­te­jä, joil­la pysyn mah­dol­li­sim­man kau­ka­na lii­ken­teen melus­ta ja hajuis­ta, joi­ta inhoan. Autot ovat kui­ten­kin tär­kei­tä useim­mil­le ihmi­sis­tä, eikä se tule muut­tu­maan mihinkään.

    Ja ruo­an toi­mi­tus kotio­vel­le uhkaa kyl­lä pal­jon enem­män auto­mar­ket­te­ja, sil­lä juu­ri ne elä­vät päi­vit­täis­ta­va­roi­den massaostoksista.

    En ymmär­rä tuo­ta väi­tet­tä. Logis­tiik­ka tulee suo­si­maan suu­ria koko­ja, jota auto­mar­ke­tit edus­ta­vat. Hypo­teet­ti­ses­sa tule­vai­suu­des­sa ne muun­tu­vat varas­to­myy­mä­löik­si, ole­mas­sao­le­vi­ne han­kin­ta­ket­jui­neen. Pie­net liik­keet ovat jäl­leen häviä­jiä, joi­ta yllä­pi­de­tään muu­ta­mia pys­tys­sä LP-levy­jen kal­tai­sel­la hifistely-trendillä.

    Täl­lai­nen muu­tos vain enti­ses­tään koros­tai­si kau­pun­kien pal­ve­lu­jen laa­jaa ja vaih­te­le­vaa tar­jon­taa, sil­lä loo­gi­se­na seu­rauk­se­na oli­si talou­den siir­ty­mi­nen entis­tä enem­män palvelupainotteiseksi.

    Pal­ve­lu vai vapaa-aika? Mitä ne kau­pun­gin pal­ve­lut ovat, joi­ta niin moni ole­tet­ta­vas­ti kai­paa? Kau­pun­ki ei kui­ten­kaan muu­tu sik­si luon­non­lä­hei­sek­si ja rau­hal­li­sek­si ympä­ris­tök­si, jota moni ihmi­nen kyse­ly­jen perus­teel­la kai­paa. Pal­jon enem­män kuin teat­te­rei­ta, tau­de­näyt­te­lyi­tä tai hie­no­ja ravin­to­loi­ta. Jos tuo toi­veym­pä­ris­tö on jos­kus yhdis­tet­tä­vis­sä jou­he­vam­min työn­te­koon tai työn kes­kei­nen ase­ma tek­no­lo­gi­soi­tu­mi­sen myö­tä vähe­nee, niin kau­pun­ki on ole­tet­ta­va häviä­jä, ei maaseutu.

    Täs­sä nyt vii­ta­taan johon­kin mys­ti­seen yhteis­kun­na­li­seen kom­pas­siin, jon­ka ole­tan ole­van viit­taus sii­hen, että joil­lain suun­nit­te­li­joil­la oli­si eri­tyi­nen halu tyh­jen­tää maaseutua.

    Ei sii­nä ole mitään mys­tis­tä. Kysees­sä on ilmi­sel­vä, ja mones­ti myös ääneen lausut­tu, tosiasia.

    Tämä kuu­los­taa lähin­nä tyy­pil­li­sel­tä kaik­ki­voi­pai­suus­har­hal­ta, mitä yhteis­kun­nal­li­sis­sa kes­kus­te­luis­sa usein näkee: aivan kuin muu­tok­set yhteis­kun­nas­sa oli­si­vat jon­kun hal­lit­se­mia, jol­loin nii­den suun­taa voi­si vaikuttaa.

    Tot­ta­kai nii­den suun­taan voi­daan osit­tain vai­kut­taa yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lul­la ja muul­la poliit­ti­sel­la pää­tök­sen­teol­la. Myös pyri­tään vaikuttamaan.

    Mut­ta maa­il­man kehi­tys ei ole noin help­poa. Talous ja sen muu­tok­set aja­vat kau­pun­gis­tu­mis­ta eikä nii­hin voi vai­kut­taa aina­kaan vain Suo­mes­ta käsin. Entis­tä enem­män yhteyk­sien, niin raha­vir­to­jen, kom­mu­ni­kaa­tion, len­to­yh­teyk­sien kuin logis­tii­kan sol­mu­pis­teet kerää­vät toi­min­taa ja työn tar­jon­taa. Ja työn tar­jon­ta saa ihmi­set tule­maan peräs­sään, joko suo­raan sen peräs­sä muut­taen tai opis­ke­lu­jen jäl­keen alu­eel­le jää­den. Koko kau­pun­gis­tu­mi­sen his­to­ria on tuon toteu­tu­mis­ta ja se on Suo­mes­sa vie­lä vahvistumassa.

    Jos ver­tai­let län­si- ja kes­kieu­roop­pa­lais­ten mai­den urba­ni­soi­tu­mi­sas­tei­ta ja nii­den häm­mäs­tyt­tä­vän­kin suur­ta vaih­te­lua, niin ehkä kyke­net vakuut­tu­maan sii­tä, että erit­täin kor­kea urba­ni­soi­tu­mi­sas­te ei ole kehi­tyk­sen vält­tä­mä­tön edellytys.

    Ei maa­seu­dul­ta siir­ry­tä kau­pun­kei­hin, kos­ka joku suun­nit­te­li­ja niin päät­tää. Sin­ne siir­ry­tään kos­ka muut­tu­vas­sa maa­il­mas­sa kau­pun­ki tar­jo­aa monel­le pal­jon parem­mat talou­del­li­set elinmahdollisuudet.

    Tot­ta­kai jäl­kim­mäi­nen on suu­ri osa kehi­tys­tä. Taker­rut nyt itses­tään sel­vyyk­siin. Mut­ta toi­saal­ta olet vää­räs­sä sii­nä, että poliit­ti­set pää­tök­set eivät vai­kut­tai­si. Alue­po­li­tiik­ka vai­kut­taa elin­voi­mai­suu­teen, kun­tien yhdis­tä­mi­nen tyh­jen­tää syr­jä­seu­tu­ja, pää­tös olla anta­mat­ta raken­nusoi­keut­ta auto­mar­ke­til­le voi kaa­taa muka­naan myös suun­ni­tel­mat lähia­lu­eel­le kaa­vail­luis­ta pien- ja rivi­ta­lo­lä­hiös­tä. Samoin kuin rahan evää­mi­nen tien raken­ta­mi­sel­ta. Kyl­lä monil­la täl­lai­sil­la on vaikutusta.

    Ei ole ole­mas­sa niin mah­ta­vaa suun­nit­te­li­jaa, joka tämän kehi­tyk­sen kyke­nee muut­ta­maan. Tais­te­le­mi­nen tätä kehi­tys­tä vas­taan ei joh­da min­ne­kään. Sen sijaan pitäi­si kes­kit­tyä sii­hen, miten tämän kehi­tyk­sen hait­ta­vai­ku­tuk­sia vähennetään.

    Oman poliit­ti­sen lin­jan esit­tä­mi­nen väis­tä­mät­tö­myy­te­nä on aika van­ha temp­pu, mut­ta ei kovin uskot­ta­va. Sen kuu­lee usein myös yhtey­des­sä, kuin­ka Suo­men moni­kult­tuu­ris­tu­mi­nen on väis­tä­mä­tön­tä ja sii­hen on vain opit­ta­va sopeu­tu­maan. Aivan kuin jokin kysy­mys siir­tyi­si koko­naan poli­tii­kan ulko­puo­lel­le. Poli­tii­kal­la ei voi­da val­ta­vas­ti vai­kut­taa yhdys­kun­ta­ke­hi­tyk­seen, mut­ta jos­sain mää­rin kyl­lä. Tämän liik­ku­ma­ti­lan kiel­tä­mi­nen on epä­re­hel­li­nen kei­no yrit­tää kes­kus­te­lu vai­en­taa yhden vaih­toeh­don hymis­te­lyk­si. Osmo­kin on muis­taak­se­ni toden­nut, että kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jal­la on enem­män val­taa kuin rivikansanedustajalla.

    Pitäi­si myön­tää, että maa­seu­tu tyh­je­nee … kau­pun­ke­ja kan­nat­taa kehit­tää ja raken­taa, jot­ta sin­ne muut­ta­vat ja siel­lä jo asu­vat saa­daan asu­tet­tua mah­dol­li­sim­man hyvin. 

    Et tai­da tie­tää, kuin­ka pit­kään tuo­ta on ennus­tet­tu. Kyl­kiäi­se­nään Kes­kus­ta-puo­lu­een kuih­tu­mi­nen. Esi­mer­kik­si Don­ne­rin teok­ses­sa Uusi maam­me kir­ja 1960-luvul­ta on usei­den asian­tun­ti­joi­den ja Don­ne­rin omia visioi­ta täs­tä. Sit­keäs­ti on kui­ten­kin Suo­men maa­seu­tu ja maa­seu­tu­mai­nen asu­mi­nen kau­pun­kien ympä­ril­lä pysy­nyt hyvin elin­voi­mai­se­na esi­mer­kik­si län­si­naa­pu­riim­me ver­rat­tu­na. Pal­jon elin­voi­mai­sem­pa­na kuin urba­nis­tit ovat vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen ennus­ta­neet. Ja aina myös nämä men­neet ennus­ta­jat näki­vät, mik­si asia juu­ri hei­dän aika­naan oli­si ollut toi­sin kuin aiem­min ja muu­tos oven taka­na. Kes­kus­ta on toden­nä­köi­ses­ti seu­raa­va pääministeri-puolue.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. az:n sitee­raa­ma tut­ki­mus kau­pun­ki­kes­kus­te­jon näi­vet­ty­mi­ses­tä on mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta mikä­li en sot­ke aitä johon­kin toi­seen tut­ki­muk­seen, se ei kos­ke­nut Hel­sin­kiä. Tren­di lap­si­per­hei­den hakeu­tu­mi­ses­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin on todel­la­kin vain kym­me­nen vuot­ta van­ha. Juu­ri niin olen sanonut.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. az:
    Sit­keäs­ti on kui­ten­kin Suo­men maa­seu­tu ja maa­seu­tu­mai­nen asu­mi­nen kau­pun­kien ympä­ril­lä pysy­nyt hyvin elin­voi­mai­se­na esi­mer­kik­si län­si­naa­pu­riim­me ver­rat­tu­na. Pal­jon elin­voi­mai­sem­pa­na kuin urba­nis­tit ovat vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen ennus­ta­neet. Ja aina myös nämä men­neet ennus­ta­jat näki­vät, mik­si asia juu­ri hei­dän aika­naan oli­si ollut toi­sin kuin aiem­min ja muu­tos oven taka­na. Kes­kus­ta on toden­nä­köi­ses­ti seu­raa­va pääministeri-puolue. 

    http://www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus

    http://yle.fi/uutiset/70_prosenttia_suomalaisista_on_pakkautunut_viidelle_prosentille_suomen_pinta-alasta/6681130

    Kuusi pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta asuu maa­seu­dul­la, joka on noin 300 000 suo­ma­lais­ta. Sit­ten kun­ta­kes­kuk­sien välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä asuu 400 000 suo­ma­lais­ta. Loput asu­vat kuntakeskuksissa.

    Suo­ma­lai­sen maa­seu­dun elin­voi­maa kan­nat­taa tuos­sa jou­lu­kuus­sa läh­teä kier­te­le­mään. Ensim­mäi­se­nä kan­nat­taa kier­tää Ete­lä- ja Poh­jois-Kar­ja­laa, siel­tä Kai­nuuseen, Poh­jois-Poh­jan­maal­le ja Lap­piin. Eikä sit­ten pysäh­dy­tä kylil­le, vaan kier­rel­lään nii­tä maa­seu­tu­rait­te­ja etsien, jos­ko pimeäs­sä ikku­nas­ta valo pilkottaisi.

    Muis­taak­se­ni eräs Van­ha­nen oli juu­ri kah­teen ottee­seen Suo­men pää­mi­nis­te­ri, lop­pua­jak­si vaih­det­tiin Kivi­nie­meen. Vuo­si­na 2003–2011 hävi­si Suo­mes­ta tuhan­sit­tain maa­ti­lo­ja, yhteen­sä yli 10 000 maa­ti­laa. Alu­eel­lis­ta­mi­sen rie­mu­voi­tok­si voi­daan lukea Fimean muutto. 

    http://yle.fi/uutiset/fimean_muutto_kuopioon_etenee_etanan_vauhtia/7171010

    Kai­nuun mal­li taas romut­ti Kai­nuun kuntataloudet.

    Aivan yhtä kur­jaa kituu­vaa kuo­le­maa se maa­seu­dun elä­mä on muis­sa­kin poh­jois­mais­sa. Eikä se rajoi­tu Poh­jois­mai­hin, vaan sama kehi­tys on kaik­kial­la maa­il­mas­sa Yhdys­val­lois­ta aina köy­him­pään mah­dol­li­seen kehi­tys­maa­han. Kau­pun­gis­tu­mi­nen jat­kuu erit­täin voi­mak­kaa­na koko maailmassa.

    Maa­ti­lat suu­re­ne­vat koko maa­il­mas­sa ja pien­vil­je­ly on pian his­to­ri­aa kaikkialla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Ja miten väit­tee­ni on väärässä?

    Hel­sin­kiin syn­tyy vuo­des­sa yli 6500 las­ta. Mihin­kään kun­taan ei syn­ny yhtä pal­jon lap­sia täs­sä maas­sa. Se on yli 10 pro­sent­tia koko maan syn­ty­neis­tä lapsista. 

    No voi jee­sus ja maria. Hel­sin­gis­sä, ei Hel­sin­kiin, syn­tyy yli 6500 las­ta; esim. Van­taal­ta käy­dään tyy­pil­li­ses­ti syn­nyt­tä­mäs­sä Hel­sin­gin alu­een sai­raa­lois­sa. Mut­ta perus­ta­van­laa­tui­sem­min väit­tee­si on kui­ten­kin vää­rä siten, että syn­ty­vyy­del­lä ei mita­ta sitä, mon­ta­ko las­ta jos­sa­kin syn­tyy, vaan:

    “Syn­ty­vyys eli syn­ty­nei­syys on väes­tön mit­ta­lu­ku, joka ilmoit­taa vuo­den aika­na syn­ty­nei­den las­ten luku­mää­rän kes­kiar­von tuhat­ta asu­kas­ta kohden.”

    Koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku taas on

    lap­si­lu­vun odo­te eli lap­si­mää­rä, jon­ka nai­set kes­ki­mää­rin saa­vat elin­ai­ka­naan, sil­lä ole­tuk­sel­la, että he syn­nyt­tä­vät samal­la taval­la kuin eri-ikäi­set nai­set syn­nyt­ti­vät edel­li­sen vuo­den aikana

    Koros­tus oma­ni. Nyt kun olem­me kaik­ki yhdes­sä oppi­neet nämä asiat, voim­me tode­ta, että kos­ka a) koko Uuden­maan hedel­mäl­li­syys­lu­ku vv. 2008–2012 oli 1,6 ja Hel­sin­gin eri­tyi­ses­ti 1,36, joka siis on pie­nin Suo­men mer­kit­tä­vien kau­pun­kien luvuis­ta, b) kan­ta­väes­tön syn­ty­vyys on pie­nem­pi kuin maa­han­muut­ta­ja­väes­tön, sekä c) Suo­men kau­pun­geis­ta Hel­sin­gis­sä ulko­maa­lais­ten osuus on suu­rin, voi­daan perus­tel­lus­ti tode­ta, että alku­pe­räi­nen väite

    Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Hel­sin­gis­sä tai­taa olla koko maan suu­rin syn­ty­vyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa. 

    on yksi­se­lit­tei­ses­ti virheellinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. sunimh: No voi jee­sus ja maria. Hel­sin­gis­sä, ei Hel­sin­kiin, syn­tyy yli 6500 las­ta; esim. Van­taal­ta käy­dään tyy­pil­li­ses­ti syn­nyt­tä­mäs­sä Hel­sin­gin alu­een sairaaloissa. 

    Hel­sin­gis­sä syn­tyy kah­des­sa sai­raa­las­sa yli 11 000 las­ta vuodessa.

    Tuo luku 6500 on muu­ten Hel­sin­gin kau­pun­gin tilas­tos­ta, jos­sa ker­ro­taan mon­ta­ko las­ta Hel­sin­kiin syn­tyi vuon­na 2013.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. Tar­ken­ne­taan­pas, eli kyse oli vuo­des­ta 2012 ja läh­de Hel­sin­gin tilas­tol­li­nen vuo­si­kir­ja 2013.

    Elä­vä­nä syn­ty­neet 2012:

    Pää­kau­pun­ki­seu­tu 12853
    Hel­sin­ki — 6748
    Espoo — 3447
    Van­taa — 2601
    Kau­niai­nen — 57

    Muu Hel­sin­gin seu­tu yhteen­sä 3463

    Hyvin­kää — 452
    Jär­ven­pää — 468
    Kera­va — 343
    Kirk­ko­num­mi — 474
    Mänt­sä­lä — 252
    Nur­mi­jär­vi — 489
    Por­nai­nen — 62
    Sipoo — 169
    Tuusu­la — 394
    Vih­ti — 360

    Ver­tai­lun vuoksi:

    Tam­pe­re — 2599
    Tur­ku — 1862
    Oulu — 2856

    Koko maa 59493

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Oden tul­kin­nan mukaan mök­kie­lä­mä lan­del­la ei enää kiin­nos­ta hipsterisukupolvea.

    Sii­nä­ta­pauk­ses­sa ei pitäi­si olla ongel­ma antaa mah­dol­li­suut­ta jakaa osaa kun­nal­lis­ve­ros­taan mök­ki­kun­taan niil­lä mök­ki­läi­sil­lä, jot­ka käy­tän­nös­sä asu­vat mökil­lään suu­ren osan vuo­des­ta. Ehkä tämä oli­si hel­pom­min hyväk­syt­tä­vis­sä kuin kesä­asun­to­jen luo­kit­te­lun pysy­vik­si asun­noik­si huojentaminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Ante­ro: yhteis­kun­nal­li­sis­sa kes­kus­te­luis­sa usein näkee: aivan kuin muu­tok­set yhteis­kun­nas­sa oli­si­vat jon­kun hal­lit­se­mia, jol­loin nii­den suun­taa voi­si vai­kut­taa. Mut­ta maa­il­man kehi­tys ei ole noin 

    No, vaik­ka­pa, onko Suo­mes­sa yksi­tyi­sau­toi­lu markkinahintaista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    az:n sitee­raa­ma tut­ki­mus kau­pun­ki­kes­kus­te­jon näi­vet­ty­mi­ses­tä on mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta mikä­li en sot­ke aitä johon­kin toi­seen tut­ki­muk­seen, se ei kos­ke­nut Hel­sin­kiä. Tren­di lap­si­per­hei­den hakeu­tu­mi­ses­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin on todel­la­kin vain kym­me­nen vuot­ta van­ha. Juu­ri niin olen sanonut. 

    Joo, Hel­sin­gin mai­nit­tiin ole­van poik­keus näi­vet­ty­mis­ke­hi­tyk­ses­sä. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki tun­tuu enem­min­kin muut­tu­van aikai­sem­paa vireäm­mäk­si. Enti­sel­lä koti­ka­dul­la­ni Vaa­san­ka­dul­la moni varas­to- tms. käy­tös­sä ollut lii­ke­ti­la on otet­tu taas lii­ke­käyt­töön vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na, ravin­to­la­päi­vis­tä, piha­kirp­pik­sis­tä ja muus­ta uusyh­tei­söl­li­syy­des­tä puhumattakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Tar­ken­ne­taan­pas, eli kyse oli vuo­des­ta 2012 ja läh­de Hel­sin­gin tilas­tol­li­nen vuo­si­kir­ja 2013.

    (pal­jon lukuja)

    Edel­leen­kään nämä luvut eivät miten­kään muu­ta jo edel­lä käsi­tel­ty­jä tilas­to­ja. Voit vaik­ka ihan itse suh­teut­taa nuo anta­ma­si luvut vas­taa­vien kau­pun­kien väki­lu­kui­hin ja tode­ta saman asian: edes maa­han­muut­ta­jien avul­la Hel­sin­gin syn­ty­vyys ei yllä muun Suo­men tasol­le. Joka ainoa tilas­to­kes­kuk­sen tau­luk­ko ja kaa­vio ker­too sinul­le saman asian. Ja sinä puhuit vie­lä pel­käs­tään kan­ta­väes­tös­tä. Kuin­ka kau­an aiot haka­ta pää­tä­si seinään?

    Jos taas todel­la olet sitä miel­tä, että syn­ty­vyy­del­lä tar­koi­te­taan abso­luut­tis­ta syn­ty­nei­den luku­mää­rää, niin ei muu­ta kuin wiki­pe­di­aa päivittämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. az:

    En ymmär­rä tuo­ta väi­tet­tä. Logis­tiik­ka tulee suo­si­maan suu­ria koko­ja, jota auto­mar­ke­tit edus­ta­vat. Hypo­teet­ti­ses­sa tule­vai­suu­des­sa ne muun­tu­vat varas­to­myy­mä­löik­si, ole­mas­sao­le­vi­ne han­kin­ta­ket­jui­neen. Pie­net liik­keet ovat jäl­leen häviä­jiä, joi­ta yllä­pi­de­tään muu­ta­mia pys­tys­sä LP-levy­jen kal­tai­sel­la hifistely-trendillä. 

    Sii­nä mie­les­sä olet oikeas­sa että kivi­jal­ka­kau­pat ovat pelk­kiä hifis­te­li­jöi­tä var­ten, mut­ta en sil­ti kan­na­ta sitä että jät­ti­kaup­pa­kes­kuk­sia sai­si raken­taa pel­loil­le, paik­koi­hin jon­ne pää­see vain autol­la, tyy­liin Idea­park, tai kou­vo­lan Vetu­ri. Joku tolk­ku täy­tyy olla nii­den sijoit­te­lus­sa. Par­haim­pi­na kaup­pa­kes­kuk­si­na pidän sel­lai­sia jot­ka ovat pai­kois­sa jon­ne pää­see sekä jul­ki­sil­la, kävel­len että autol­la hel­pos­ti, sel­lai­sia kuten esim Van­taan Myyr­man­ni tai Espoon Sel­lo. Autol­la pää­see joka tapauk­ses­sa kaik­kial­le mut­ta kai­ki­la ei ole autoa tai mah­dol­li­suut­ta teh­dä ostos­mat­kan­sa autol­la, ja tava­roi­den tilaa­mi­nen kotiin ei ole talou­del­li­sin vaih­toeh­to, sekin on hifistelyä.

    Van­ho­jen kau­pun­kien kes­kus­toil­le on tosin haas­te säi­lytt­tää veto­voi­maan­sa. Esim Tam­mi­saa­reen on ehdo­tet­tu van­han Kungs­ga­tan-käve­ly­ka­dun kat­ta­mis­ta vaih­toeh­to­na uudel­le kaup­pa­kes­kuk­sel­le kskus­tan ulko­puo­lel­le. Ilmei­ses­ti se kyn­nys hou­kut­te­le­vuu­del­le on sii­nä että ostos­kär­ryl­lä pitää pys­tyä liik­ku­maan kaup­po­jen välil­lä ja ettei kas­tu jos keli on huono.

    az:

    Pal­ve­lu vai vapaa-aika? Mitä ne kau­pun­gin pal­ve­lut ovat, joi­ta niin moni ole­tet­ta­vas­ti kai­paa? Kau­pun­ki ei kui­ten­kaan muu­tu sik­si luon­non­lä­hei­sek­si ja rau­hal­li­sek­si ympä­ris­tök­si, jota moni ihmi­nen kyse­ly­jen perus­teel­la kai­paa. Pal­jon enem­män kuin teat­te­rei­ta, tau­de­näyt­te­lyi­tä tai hie­no­ja ravin­to­loi­ta. Jos tuo toi­veym­pä­ris­tö on jos­kus yhdis­tet­tä­vis­sä jou­he­vam­min työn­te­koon tai työn kes­kei­nen ase­ma tek­no­lo­gi­soi­tu­mi­sen myö­tä vähe­nee, niin kau­pun­ki on ole­tet­ta­va häviä­jä, ei maaseutu. 

    Ehkä, ehkä ei. 

    Jos muut­taa kau­pun­gis­ta mmaal­le jou­tuu luo­pu­maan aika mones­ta asias­ta. Esim alko­ho­lin naut­ti­mi­nen ravin­to­lois­sa tai ystä­vien luo­na kyläs­sä muut­tuu mah­dot­to­mik­si jos mat­ka tak­sil­la kotiin mak­saa omai­suu­den ja jul­kis­ta lii­ken­net­tä ei ole. 

    Tai uuden kump­pa­nin löy­tä­mi­nen jos nykyi­sen kans­sa välit ovat men­neet poikki. 

    Par­hai­ten maal­la asu­mien sopii elä­ke­läi­sel­le tai usko­vai­sel­le jol­la ei meno­jal­ka vipata. 

    az:

    Et tai­da tie­tää, kuin­ka pit­kään tuo­ta on ennus­tet­tu. Kyl­kiäi­se­nään Kes­kus­ta-puo­lu­een kuih­tu­mi­nen. Esi­mer­kik­si Don­ne­rin teok­ses­sa Uusi maam­me kir­ja 1960-luvul­ta on usei­den asian­tun­ti­joi­den ja Don­ne­rin omia visioi­ta täs­tä. Sit­keäs­ti on kui­ten­kin Suo­men maa­seu­tu ja maa­seu­tu­mai­nen asu­mi­nen kau­pun­kien ympä­ril­lä pysy­nyt hyvin elin­voi­mai­se­na esi­mer­kik­si län­si­naa­pu­riim­me verrattuna. 

    Olen luke­nut 60-luvun Don­ne­rin Maam­me-kir­jan ja sain sen käsi­tyk­sen että hän piti Suo­men maa­lais­mai­suut­ta pysäh­ty­nei­syy­den perikuvana. 

    Samal­la voi kysyä että mik­si Don­ner ei itse asu maal­la? Tie­dän että hän asui n 10 vuo­den ajan Tam­mi­saa­ren ulko­puo­lel­la mut­ta kun lap­set (vii­mei­sen vai­mon kans­sa teh­dyn pesu­een) kas­voi­vat ylä­as­tei­kään he muut­ti­vat Sta­diin takaisin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    az:n sitee­raa­ma tut­ki­mus kau­pun­ki­kes­kus­te­jon näi­vet­ty­mi­ses­tä on mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta mikä­li en sot­ke aitä johon­kin toi­seen tut­ki­muk­seen, se ei kos­ke­nut Hel­sin­kiä. Tren­di lap­si­per­hei­den hakeu­tu­mi­ses­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin on todel­la­kin vain kym­me­nen vuot­ta van­ha. Juu­ri niin olen sanonut.

    Miten se näkyy, kun Hel­sin­gis­sä on edel­leen­kin 0–6 vuo­tiai­ta lap­sia suh­tees­sa vähän ver­rat­tu­na vaik­ka Nur­mi­jär­veen tai Espoo­seen. Onko jokin tut­ki­mus ole­mas­sa ja mis­sä julkaistu ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Vuon­na 2013 HUSs­sa syn­ty 18 308 vau­vaa. Mel­kein enti­sen koti­kau­pun­ki­ni Iisal­men ver­ran, jos­ta syn­ny­tys­osas­to­kin on jo aika­päi­viä sit­ten lakkautettu.

    Lap­sia syn­tyi koko maas­sa 58 134 ja se on yli 30 pro­sent­tia kai­kis­ta Suo­mes­sa syn­ty­neis­tä lapsista.

    Lähes joka kol­mas lap­si syn­tyy siis Hel­sin­gin seu­dul­le. Miet­ti­kää­pä sitä huviksenne. 

    Mut­ta Uudel­la­maal­la on pal­jon muu­ta maa­ta parem­pi ikä­ja­kau­ma syn­nyt­tä­mis­tä aja­tel­len. Eli siel­lä on olta­va umpi­sur­kea koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku, kuten ylem­pä­nä jo todet­tiin. (Uusi­maa 1,58 ja Hel­sin­ki 1,35)

    Tämä tar­koit­taa sitä, että nämä alu­eet ovat väes­tö­nie­lu­ja: ne tuh­laa­vat nuo­ren väes­tön­sä uusiu­tu­mis­po­ten­ti­aa­lia. Tämä on eri­tyi­sen hälyt­tä­vää, kos­ka kau­pun­geis­sa asuu suu­ri osa maan par­haim­mis­tos­ta, ns. luo­va luok­ka. On myös ilmeis­tä, että kau­pun­ki­lai­set loi­si­vat mui­den teke­mien lap­sien huo­leh­ti­mil­la eläkkeillä.

    Kos­ka kau­pun­git eivät ole väes­tön suh­teen lähes­kään oma­va­rai­sia, nii­den on tie­ten­kin tuo­ta­va sitä muu­al­ta. Vaik­ka sit­ten hur­ma­hen­ki­syy­teen tai­pu­vais­ta savo­lais-kört­ti­läis­tä aines­ta, joka ryn­tää heti ensim­mäi­sen rati­kan näh­des­sään DTM:ään huu­ta­maan hallelujaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Ano­muu­mi: Mut­ta Uudel­la­maal­la on pal­jon muu­ta maa­ta parem­pi ikä­ja­kau­ma syn­nyt­tä­mis­tä aja­tel­len. Eli siel­lä on olta­va umpi­sur­kea koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku, kuten ylem­pä­nä jo todet­tiin. (Uusi­maa 1,58 ja Hel­sin­ki 1,35)

    Tämä tar­koit­taa sitä, että nämä alu­eet ovat väes­tö­nie­lu­ja: ne tuh­laa­vat nuo­ren väes­tön­sä uusiu­tu­mis­po­ten­ti­aa­lia. Tämä on eri­tyi­sen hälyt­tä­vää, kos­ka kau­pun­geis­sa asuu suu­ri osa maan par­haim­mis­tos­ta, ns. luo­va luok­ka. On myös ilmeis­tä, että kau­pun­ki­lai­set loi­si­vat mui­den teke­mien lap­sien huo­leh­ti­mil­la eläkkeillä. 

    Loi­si­mis­ta tai ei, mut­ta ei se ole mikään uusi asia että maa­seu­dul­la ja pie­nis­sä taa­ja­mis­sa syn­ty­vyys on kor­keam­pi kuin suur­kau­pun­geis­sa. Niin se on kai­kis­sa teol­li­suus­mais­sa. Joka tapauk­ses­sa kau­pun­kien kor­keam­pi työn tuot­ta­vuus ja maa­seu­dun kor­keam­pi syn­ty­vyys ovat molem­mat omi­aan pitä­mään hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa yllä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. az:
    Lue seuraava:

    Kes­kus­ta-aluei­den hei­ken­ty­mi­sel­le ei näy lop­pua, ilme­nee ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sel­ta (Syke) tilaa­mas­ta selvityksestä.


    Maa­nan­tai­na jul­kis­te­tun sel­vi­tyk­sen mukaan kau­pun­ki­seu­tu­jen kes­kus­ta-aluei­den ase­ma on asu­mi­ses­sa edel­leen vah­va, mut­ta rin­nal­le on muo­dos­tu­nut lähes yksi­no­maan kau­pan ja autoi­lun varas­sa toi­mi­via aluei­ta kau­em­mas keskustasta.

    Myös perin­tei­set kes­kus­tan eri­kois­kau­pat, kuten vaate‑, kir­ja- ja urhei­lu­kaup­pa ovat vii­me vuo­si­na hakeu­tu­neet kes­kus­to­jen ulko­puo­lel­le. Samal­la myös työ­pai­kat ovat siir­ty­neet pois kes­kus­tois­ta. Sel­vi­tyk­sen mukaan vuo­teen 2020 men­nes­sä kau­pan aluei­den työ­paik­ka­mää­rä kas­vaa pää­kes­kus­to­ja suuremmaksi.

    Jois­sain tapauk­sis­sa kes­kus­ta-aluei­den kau­pal­li­nen veto­voi­ma on hei­ken­ty­nyt huomattavasti.

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/623560/Keskustat+naivettyvat+kaupan+keskittyessa+kaupunkien+laidoille

    Olen luke­nut. Mut­ta olen luke­nut myös koko tut­ki­muk­sen, johon tuos­sa vii­ta­taan ja se ei tosi­aan päde Hel­sin­gin kes­kus­taan. Tuol­la tut­ki­muk­ses­sa on kes­ki­tyt­ty kes­ki­suu­riin kau­pun­ki­kes­kuk­siin ja vie­lä­pä suo­raan tode­taan, että Hel­sin­gin kes­kus­ta on poi­keuk­sel­li­nen ja sen kehit­tyy eri suuntaan.

    Dataa asias­ta löy­tyy vaik­ka­pa Hel­sin­gin tie­to­kes­kuk­sen rapor­tis­ta: http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_02_06_Tilastoja_4_14_Hietaniemi.pdf

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa lii­ke­ti­lo­jen käyt­tö­as­te on rei­lus­ti yli 90% (mikä tar­koit­taa, että ne ovat käy­tän­nös­sä yli­täyn­nä) ja pysy­neet samal­la tasol­la huo­li­mat­ta taan­tu­mas­ta. Samoin vuo­krat ovat jat­ka­neet tasais­ta nousua. Onko tämä kuo­le­van kes­kus­tan merk­ki? Kivi­jal­ka­kaup­po­jen kuo­le­man merkki?

    Toi­vo Suka­ri, jol­la on oma hän­tä kai­na­los­sa, tai joka näis­tä sit­ten jotain tie­tää, tote­si YLE:n haas­tat­te­lus­sa taan­noin, että tori­par­kin raken­tu­mi­sen pit­kit­ty­mi­nen näi­vet­ti Turun kes­kus­tan ja joh­ti suur­ten kaup­pa­kes­kus­ten raken­ta­mi­seen pel­loil­le kau­pun­gin ulko­puo­lel­le. Auto on erot­ta­ma­ton osa suu­ren osan ihmi­sis­tä kau­poil­la käyn­tiä. Ei ole minun, eikä ehkä useim­man tän­ne kir­joit­ta­van, mut­ta suu­ren osan kans­saih­mi­sis­täm­me, ja on aivan käsit­tä­mä­tön­tä voi­da kuvi­tel­la raken­ta­van­sa hyvää yhteis­kun­taa otta­mat­ta huo­mioon omaa vii­te­ryh­mään­sä laa­jem­pien kan­san­jouk­ko­jen toi­vei­ta ja toimintatapoja. 

    Tur­ku on esi­merk­ki sii­tä mil­lai­nen on aika­sem­min lai­naa­mas­sa rapor­tis­sa­si esi­tet­ty näi­vet­ty­vä kes­kus ja sitä on opet­ta­vais­ta ver­ra­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan. Tur­kua on vuo­si­kym­me­niä kehi­tet­ty siten, että kes­kus­tas­sa asioi­daan autol­la. Kau­pat siel­lä nojaa­vat juu­ri­kin autoi­le­vien asiak­kai­den osto­voi­maan, kos­ka käve­lye­täi­syy­del­lä ei ole riit­tä­väs­ti väe­kä elät­tä­mään nii­tä ja jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä on tyy­pil­tään bus­sei­hin perus­tu­va ensi­si­jai­ses­ti kou­lu- ja työ­mat­ka­lii­ken­net­tä pal­ve­le­va jär­jes­tel­mä. Se ei ole riit­tä­vän help­po (=nopea ja tiheäs­ti kul­ke­va), jot­ta se hou­kut­te­li­si niil­lä kaup­poi­hin. Hel­sin­gin kes­kus­tan liik­keet sen sijaan elä­vät ensi­si­jas­sa kävel­len ja jul­ki­sil­la pai­kal­le tule­vil­la asiak­kail­la, joi­ta täy­den­tä­vät autol­la pai­kal­la tule­vat asiakkaat.

    Turun kal­tai­ses­sa kes­kus­tas­sa ongel­ma on, että se ei kos­kaan pys­ty kil­pai­le­maan kehä­tiel­lä ole­vil­le auto­mar­ke­teil­le. Vaik­ka mil­lais­ta tori­park­kia teh­täi­siin, auto­mar­ke­tit ovat autol­la pai­kal­la tule­vil­le aina käte­väm­piä ja nopeam­pia. Ja kun kes­kus­taa on kehi­tet­ty kuten on, mitään muu­ta asia­kas­seg­ment­tiä, johon voi­si tukeu­tua, ei ole. Hel­sin­gin kes­kus­ta elää jouk­ko­lii­ken­teel­lä pai­kal­la tule­vil­la asiak­kail­la (jot­ka usein ovat mat­kal­la töis­tä kotiin) ja kan­ta­kau­pun­gin kivi­jal­ka­liik­keet lähia­lu­eel­ta pai­kal­le käve­le­vil­lä asiak­kail­la. Auto­mar­ke­tit eivät puo­les­taan ole kil­pai­lu­ky­kyi­siä näi­den asiak­kai­den kohdalta.

    Kes­kus­to­jen elin­voi­ma riip­puu lähin­nä sii­tä, onko nii­tä kehi­tet­ty niin, että nii­den vai­ku­tus­pii­ris­sä on riit­tä­vä kävel­len ja jouk­ko­lii­ken­teel­lä pai­kal­le tule­va asia­kas­pii­ri. Hel­sin­ki on sel­lai­nen, Tam­pe­re voi olla sellainen.

    Onko tämä asia, johon olet pereh­ty­nyt vai haluat­ko uskoa noin? Itse en ole tähän sen pidem­min pereh­ty­nyt, kuin että netis­tä hake­mal­la löy­ty­vät sel­vi­tyk­set väit­tä­vät päin­vas­tais­ta, kuin mitä tuos­sa sanot. 

    Aika perus­teel­li­ses­ti. Noin vink­ki­nä, kan­nat­taa aina kai­vaa se alku­pe­räi­nen tut­ki­mus jon­kun jutun taka­na. Aika usein nii­tä joko refe­roi­daan vää­rin tai jäte­tään osia olen­nai­sis­ta asiois­ta ker­to­mat­ta (kuten tuon Hel­sin­gin kes­kus­tan poikkeus).

    Jos ver­tai­let län­si- ja kes­kieu­roop­pa­lais­ten mai­den urba­ni­soi­tu­mi­sas­tei­ta ja nii­den häm­mäs­tyt­tä­vän­kin suur­ta vaih­te­lua, niin ehkä kyke­net vakuut­tu­maan sii­tä, että erit­täin kor­kea urba­ni­soi­tu­mi­sas­te ei ole kehi­tyk­sen vält­tä­mä­tön edellytys. 

    Urba­ni­soi­tu­mi­sas­te on täs­sä vai­hees­sa aika epä­olen­nai­nen, tär­keäm­pi on sen muu­tok­sen suun­ta. Kaik­kial­la Euroo­pas­sa (kuten maa­il­mas­sa yleen­sä­kin) urba­ni­soi­tu­mi­sas­te kas­vaa. Mik­si Suo­mi oli­si poik­keus täs­tä kehityksestä?

    Tot­ta­kai jäl­kim­mäi­nen on suu­ri osa kehi­tys­tä. Taker­rut nyt itses­tään sel­vyyk­siin. Mut­ta toi­saal­ta olet vää­räs­sä sii­nä, että poliit­ti­set pää­tök­set eivät vai­kut­tai­si. Alue­po­li­tiik­ka vai­kut­taa elin­voi­mai­suu­teen, kun­tien yhdis­tä­mi­nen tyh­jen­tää syr­jä­seu­tu­ja, pää­tös olla anta­mat­ta raken­nusoi­keut­ta auto­mar­ke­til­le voi kaa­taa muka­naan myös suun­ni­tel­mat lähia­lu­eel­le kaa­vail­luis­ta pien- ja rivi­ta­lo­lä­hiös­tä. Samoin kuin rahan evää­mi­nen tien raken­ta­mi­sel­ta. Kyl­lä monil­la täl­lai­sil­la on vaikutusta. 

    Pai­kal­li­ses­ti sil­lä on kyl­lä vai­ku­tus­ta. Mut­ta koko­nai­suu­teen ei kyl­lä käy­tän­nös­sä. Auto­mar­ke­teil­le ei ole loput­to­mas­ti kysyn­tää, joten jos teh­dään jon­ne­kin, se jää teke­mät­tä jon­ne­kin muu­al­le. Täl­lai­sil­la rat­kai­suil­la vai­ku­te­taan sii­hen, miten häviöt ja voi­tot jakau­tu­vat pai­kal­li­ses­ti, mut­ta ei sii­hen kuin­ka pal­jon se kau­pun­gis­tu­mi­nen etenee.

    Et tai­da tie­tää, kuin­ka pit­kään tuo­ta on ennus­tet­tu. Kyl­kiäi­se­nään Kes­kus­ta-puo­lu­een kuih­tu­mi­nen. Esi­mer­kik­si Don­ne­rin teok­ses­sa Uusi maam­me kir­ja 1960-luvul­ta on usei­den asian­tun­ti­joi­den ja Don­ne­rin omia visioi­ta täs­tä. Sit­keäs­ti on kui­ten­kin Suo­men maa­seu­tu ja maa­seu­tu­mai­nen asu­mi­nen kau­pun­kien ympä­ril­lä pysy­nyt hyvin elin­voi­mai­se­na esi­mer­kik­si län­si­naa­pu­riim­me ver­rat­tu­na. Pal­jon elin­voi­mai­sem­pa­na kuin urba­nis­tit ovat vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen ennus­ta­neet. Ja aina myös nämä men­neet ennus­ta­jat näki­vät, mik­si asia juu­ri hei­dän aika­naan oli­si ollut toi­sin kuin aiem­min ja muu­tos oven taka­na. Kes­kus­ta on toden­nä­köi­ses­ti seu­raa­va pääministeri-puolue. 

    Maa­seu­dun tyh­jen­ty­mi­nen­hän on toteu­nut, lähin­nä ero­na ennus­tuk­siin oli, että väes­tö muut­ti lähiöi­hin eikä kan­ta­kau­pun­ki­mai­seen ympä­ris­töön. Tuol­ta voi vaik­ka­pa kat­soa tilastoja:
    http://esa.un.org/unpd/wup/CD-ROM/Urban-Rural-Population.htm

    Vuo­des­ta 1960 taa­ja­ma­väes­tön osuus Suo­men asu­kas­lu­vus­ta on nous­sut 55,3%:ta 84,2%:iin. Ja sen ennus­te­taan nouse­van edel­len. Lähiöi­den kas­vun lisäk­si pie­leen meni Kes­kus­tan kuo­le­mi­sen ennus­ta­mi­nen, mut­ta se ei joh­tu­nut sii­tä, että väes­tön kehi­tys oli­si ennus­tet­tu vää­rin vaan sii­tä, että Kes­kus­ta onnis­tui muut­tu­maan maa­seu­dun puo­lu­ees­ta pikkukaupunkipuolueeksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Ante­ro: Olen luke­nut. Mut­ta olen luke­nut myös koko tut­ki­muk­sen, johon tuos­sa vii­ta­taan ja se ei tosi­aan päde Hel­sin­gin keskustaan. 

    Se, mitä itse väi­tit, ei taa­sen päde yleis­tyk­se­nä muun Suo­men kau­pun­kien ja kivi­jal­ka­kau­pan kehi­ty­stren­dei­hin. Joten jos olet tut­ki­muk­sen luke­nut, niin et ollut rehel­li­nen ylei­ses­sä kuvauksessasi.

    Aika perus­teel­li­ses­ti. Noin vink­ki­nä, kan­nat­taa aina kai­vaa se alku­pe­räi­nen tut­ki­mus jon­kun jutun takana.

    Ei kan­na­ta. Vain jos on perus­tel­lum­paa syy­tä. Luet­ta­vaa ja pereh­dyt­tä­vää on aivan lii­kaa, jot­ta oli­si mil­lään taval­la mie­le­käs­tä lukea kaik­kia alku­pe­räi­siä tut­ki­muk­sia. Esi­mer­kik­si psy­ko­lo­gian teok­ses­sa voi­daan vii­ta­ta sataan tut­ki­muk­seen. Oli­si aivan mie­le­tön urak­ka etsiä ja lukea nii­tä kaik­kia. Hyö­dyl­li­sem­pää on noin ylei­ses­ti tukeu­tua refe­roin­tiin kriit­tis­tä asen­net­ta unoh­ta­mat­ta ja siir­tyä seu­raa­van kir­jaan (tai uutiseen).

    Enkä oli­si niin var­ma kivi­jal­ka­kau­pan kas­vut­ren­dis­tä Hel­sin­gis­sä­kään. Kau­pun­ki on pyr­ki­nyt suo­jaa­maan kivi­jal­ka­kaup­paa raken­nus­kiel­loil­la, kos­ka tilat tun­tui­si­vat mene­vän parem­min kau­pak­si asun­toi­na suur­ten kau­pan yksi­köi­den kas­vat­taes­sa osuuttaan.

    Hel­sin­gin Sano­mien uuti­nen aihees­ta: http://www.hs.fi/kaupunki/a1387605057222

    Hel­sin­gin Uutis­ten artik­ke­li samas­ta aihees­ta, joka on uuti­soi­tu raflaa­vas­ti Kivi­jal­ka­kaup­pa kuo­li jo: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/stub-595

    Aika usein nii­tä joko refe­roi­daan vää­rin tai jäte­tään osia olen­nai­sis­ta asiois­ta ker­to­mat­ta (kuten tuon Hel­sin­gin kes­kus­tan poikkeus).

    Itse jätit aiem­mas­sa vies­tis­sä­si sen toi­sen puo­len ker­to­mat­ta. Puhe on kui­ten­kin Suo­men ylei­ses­tä kehi­tyk­ses­tä ja suo­ma­lais­ten ylei­sis­tä pre­fe­rens­seis­tä, ja Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki ei tätä kysy­mys­tä kata. Puhu­taan kui­ten­kin alle 4%:sta Suo­men väestöstä.
    Et toki vii­tan­nut ko. tut­ki­muk­seen, mut­ta kes­kus­te­lu oli ylei­ses­tä kehi­tyk­ses­tä, joka on eden­nyt vajaan kym­me­nen vuo­den ajan Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa jos­sain mää­rin kuvaa­ma­si suun­tai­ses­ti, mut­ta päin­vas­tai­ses­ti suu­rim­mas­sa osas­sa muu­ta Suomea.

    Turun tilan­teen kään­nät pää­lael­leen. Yrit­tä­jät ovat sitä miel­tä, että tori­par­kin raken­ta­mat­to­muus näi­vet­ti kaup­paa. Suka­rin näke­mys oli, että tori­par­kin muka­na kes­kus­taan oli­si raken­net­tu suu­ria kau­pan yksi­köi­tä (kuten on Hel­sin­gin­kin kes­kus­tas­sa) ja näi­den vetä­mä­nä ja lomas­sa oli­si­vat myös kivi­jal­ka­liik­keet pär­jän­neet nykyis­tä parem­min. Et nyt tun­nu myön­tä­vän sitä, että hyvin useat ihmi­set halua­vat asioi­da kau­poil­la auton kans­sa, vaik­ka sinä et asioi­si, tai et sii­tä pitäi­si. Niin se on, ja se ei ole muut­tu­mas­sa ja se on otet­ta­va huomioon.

    Urba­ni­soi­tu­mi­sas­te on täs­sä vai­hees­sa aika epä­olen­nai­nen, tär­keäm­pi on sen muu­tok­sen suun­ta. Kaik­kial­la Euroo­pas­sa (kuten maa­il­mas­sa yleen­sä­kin) urba­ni­soi­tu­mi­sas­te kas­vaa. Mik­si Suo­mi oli­si poik­keus täs­tä kehityksestä?

    Jos läh­de­tään 1800-luvun yli­jää­mä­väes­tö­jen suu­ris­ta muut­to­liik­keis­tä Poh­jan­maal­ta ja Hämees­tä, 1950-luvun pien­ti­lo­jen katoa­mi­ses­ta, syr­jä­seu­tu­jen tyh­je­ne­mi­ses­tä, niin toki tämä tren­di on moder­nin ylei­siä lin­jo­ja nou­dat­ta­va, mut­ta sen muo­dot ja suh­teel­li­suus eri astei­koil­laan vaih­te­le­vat hyvin mer­kit­tä­väs­ti. Yksi teki­jä, esi­mer­kik­si, mis­sä Suo­mi poik­ke­aa mones­ta kehit­ty­nees­tä maas­ta, on alhai­nen väestöntiheytemme.

    Pai­kal­li­ses­ti sil­lä on kyl­lä vai­ku­tus­ta. Mut­ta koko­nai­suu­teen ei kyl­lä käy­tän­nös­sä. Auto­mar­ke­teil­le ei ole loput­to­mas­ti kysyn­tää, joten jos teh­dään jon­ne­kin, se jää teke­mät­tä jon­ne­kin muualle.

    Tuo väi­te ei tie­ten­kään pidä paik­kaan­sa. Kah­den ääri­pään välis­sä on suh­teel­li­nen liik­ku­ma­ti­la, jota mm. kaa­voi­tus­pää­tök­sin pyri­tään ohjaamaan.

    Täl­lai­sil­la rat­kai­suil­la vai­ku­te­taan sii­hen, miten häviöt ja voi­tot jakau­tu­vat pai­kal­li­ses­ti, mut­ta ei sii­hen kuin­ka pal­jon se kau­pun­gis­tu­mi­nen etenee.

    Kyl­lä täl­lai­sil­la pää­tök­sil­lä kau­pun­gis­tu­mi­sen ete­ne­mi­seen jos­sain mää­rin vai­ku­te­taan ja pyri­tään vai­kut­ta­maan. Kysy Osmol­ta, tuli­si­ko auto­mar­ke­tit vapaut­taa kaa­voi­tus­pää­tök­sien rajoit­teis­ta, jos et usko. Yksit­täi­nen yrit­tä­jä­hän sii­nä lähin­nä menet­täi­si rahan­sa, jos ei kaup­pa kan­nat­tai­si­kaan. Nime­no­maan pel­ko­na on, että se voi­si kan­nat­taa, ja ylei­sem­min vapail­la mark­ki­noil­la yhdys­kun­ta­ra­ken­ne levi­tä tii­viin sijaan mat­to­mai­sem­mak­si. Eikä se tule kysee­seen, kos­ka CO2.

    Maa­seu­dun tyh­jen­ty­mi­nen­hän on toteu­nut, lähin­nä ero­na ennus­tuk­siin oli, että väes­tö muut­ti lähiöi­hin eikä kan­ta­kau­pun­ki­mai­seen ympä­ris­töön. Tuol­ta voi vaik­ka­pa kat­soa tilastoja:

    En nyt tie­dä, miten YK:n tilas­tot toi­sis­taan hyvin poik­kea­vis­ta yhteis­kun­nis­ta, ympä­ris­töis­tä ja kehi­tys­ta­sois­ta oli­si­vat kovin rele­vant­te­ja kes­kus­te­lul­le Suo­mes­ta. Suo­men maa­seu­dun tyh­jen­ty­mi­nen voi­daan tie­tys­ti mää­ri­tel­lä useal­la tapaa. Jos käy­te­tään tilas­to­kes­kuk­sen mää­ri­tel­mää, johon ylei­sim­min vii­ta­taan, niin Suo­men kau­pun­gis­tu­mi­sas­te on hie­man yli 65% ja samal­la tilas­to­kes­kuk­sen mää­ri­tel­mäl­lä Ruot­sin n. 85% vertauksena.

    Vuo­des­ta 1960 taa­ja­ma­väes­tön osuus Suo­men asu­kas­lu­vus­ta on nous­sut 55,3%:ta 84,2%:iin. Ja sen ennus­te­taan nouse­van edel­len. Lähiöi­den kas­vun lisäk­si pie­leen meni Kes­kus­tan kuo­le­mi­sen ennus­ta­mi­nen, mut­ta se ei joh­tu­nut sii­tä, että väes­tön kehi­tys oli­si ennus­tet­tu vää­rin vaan sii­tä, että Kes­kus­ta onnis­tui muut­tu­maan maa­seu­dun puo­lu­ees­ta pikkukaupunkipuolueeksi.

    Käy­tät nyt tilas­to­ja hyvin tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti. Olen elä­nyt elä­mä­ni ensim­mäi­set 20 vuot­ta taa­ja­mak­si mää­ri­tel­lys­sä kir­kon­ky­läs­sä, jos­sa asu­tus oli lähin­nä oma­ko­ti­ta­lo­ja ja rivi­ta­lo­ja, pel­to­ja asuin­lam­pa­rei­den välil­lä, laa­jo­ja met­sä­aluei­ta ja jär­viä lyhyeh­kön käve­ly­mat­kan pääs­sä, neva­suo muu­ta­man sata met­riä kir­kol­ta. Oma talom­me oli niin lähel­lä kes­kus­taa kuin mah­dol­lis­ta, kir­kon kupees­sa, mut­ta koi­ran saat­toi sil­ti pääs­tää huo­let­ta juok­sen­te­le­maan vapaa­na pel­to­teil­le n. 300m taloltamme.
    Toki löy­ty­vät vie­lä syr­jä­ky­lät, jois­ta oppi­lais­ta vie­lä 1950-luvul­la pul­lis­tel­leet kou­lut on nyt sul­jet­tu ja rän­sis­ty­vät, hylä­tyt asun­not täplit­tä­vät maisemaa.

    Käsit­teet eivät ole yksi­se­lit­tei­siä. Sik­si itse­kin käy­tin yllä useam­man ker­ran käsi­tet­tä maaseutumainen.

    Kan­ta­kau­pun­gin tren­dien line­aa­ri­seen kas­vuun usko­via muis­tut­tai­sin sii­tä, että 1960-luvun puo­li­vä­lis­sä Hel­sin­gin nie­mel­lä asui 300 000 ihmis­tä, nyky­ään vajaan 200 000. Alle 10 vuo­den mit­tais­ta käy­rää ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta jat­kaa ylös­päin hamaan loppumattomuuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. B.J:
    Oman näke­myk­se­ni mukaan Hel­sin­kiin muu­te­taan pakos­ta ja siel­tä pois pää­se­mi­nen osaa olla todel­la han­ka­laa. Monet pää­se­vät pois vas­ta eläkkeellä.

    Ahaa. Mik­si sit­ten syr­jä­seu­tu­jen talo­jen arvot saat­ta­vat lähen­nel­lä nol­laa, jos se on unel­ma asua maalla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Menee kir­jeen­vaih­dok­si, mut­ta ei se mitään.

    az: Suo­meen kult­tuu­ri­ses­ti integroi­tu­mat­to­mat maa­han­muut­ta­jat ovat erit­täin suu­ri tule­vai­suu­den ongel­ma Hel­sin­gil­le, mikä tulee näky­mään myös kan­ta­suo­ma­lais­ten asu­mis­pää­tök­sis­sä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, mut­ta se on ohi tämän kes­kus­te­lun, eikä sitä rat­kais­ta yhdyskuntasuunnittelulla

    No piti­hän se arva­ta, että lis­ta­sit nuo sin­kut, opis­ke­li­jat ja muut tuo­hon ihan vaan täyt­teek­si ja se oikea ketu­tuk­sen aihe oli ne inhat mamut. Täy­tyy tosin myön­tää, että en itse­kään halua tän­ne mitään Rin­ke­byn tapais­ta segre­gaa­tio­ta ja sik­si huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton rajoit­ta­mi­nen on minus­ta ihan käy­pä aja­tus. Mut­ta kuten sanoit, tämä on asia, jos­ta pää­te­tään ensi­si­jas­sa eduskunnassa.

    az:Ylei­sem­min poik­kea­vat väes­tö­ra­ken­teet tai ikä­ja­kau­mat eivät ole ongel­ma, enkä sii­hen vii­tan­nut. Päin­vas­toin kyse oli sii­tä, että eri elä­män­ti­lan­teis­sa eri­lai­set ihmi­set kai­paa­vat eri­lai­sia asu­mi­sym­pä­ris­tö­jä, ja tämä ei ole ongel­ma, kun­han tulevaisuudessa(kin) ede­sau­te­taan moni­puo­li­sen, ihmis­ten toi­vei­ta vas­taa­van yhdys­kun­ta­ra­ken­teen toteuttamista.

    Jos et ilmai­se itseä­si yhtään kon­kreet­ti­sem­min, niin en kyl­lä voi vas­ta­ta näi­hin vies­tei­hin ollen­kaan. Pitäi­si­kö raken­taa lisää oma­ko­ti­ta­lo­ja? Min­ne? Entä ker­ros­ta­lo­ja? Min­ne? Mil­lai­sia tehok­kuuk­sia jne.?

    az:Ole­tit nyt, että vas­ta­sin vain sinul­le ja yri­tin joten­kin lukea ja olet­taa kan­to­ja­si. Vies­ti­ni oli vähäi­ses­ti vas­taus­ta vies­tii­si, jota lai­na­sin, ja pidem­min yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun ylei­sem­pää pohtimista.

    Okei, pahoit­te­lut siitä.

    az:Sii­nä yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun visios­sa, jota Osmo ja hänen lail­laan ajat­te­le­vat kan­nat­ta­vat, CO2-vai­ku­tuk­sel­taan alhai­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on kes­kei­nen pää­mää­rä. Hyvin tär­keä kysy­mys on se, kuin­ka hal­lit­se­va tämä CO2-vai­ku­tuk­sen vähen­tä­mi­sen pää­mää­rä heil­le on? Mis­sä mää­rin sel­vi­tyk­set ihmis­ten asu­mis­toi­veis­ta ovat sil­le yhden­te­ke­viä? Mis­sä mää­rin, jos he tule­vai­suu­des­sa pää­se­vät visio­taan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la toteut­ta­maan, tul­laan pää­tök­sil­lä rajaa­maan ja vai­keut­ta­maan sel­lais­ten asu­mis­toi­vei­den toteu­tu­mis­ta, jot­ka eivät mukau­du vähä­pääs­töi­sen yhdys­kun­ta­ra­ken­teen visioon? Mis­sä mää­rin CO2 on hal­lit­se­va suh­tees­sa sii­hen ja ylit­se sen, miten ihmiset(kaikenlaiset ihmi­set, eivät vain ne Osmon tutut ja kave­rit, joi­den valin­to­jen poh­jal­ta hän yllä tekee yleis­tyk­sen ihmis­ten asu­mis­pää­tök­sis­tä) haluai­si­vat asua ja elää?

    Jaa‑a. Kuu­los­taa vähän olkiuk­koi­lul­ta. CO2-pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen voi olla joil­le­kin osa­syy kan­nat­taa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­mis­tä, mut­ta minus­ta sii­hen on monia CO2-pääs­töis­tä riip­pu­mat­to­mia tek­nis­ta­lou­del­li­sia syi­tä, kuten vaik­ka se, että tont­ti­maa­ta ei ole tuh­lat­ta­vak­si, mut­ta asun­to­tar­jon­taa tar­vi­taan lisää, jot­ta hin­to­jen nousu saa­daan pysäh­ty­mään. Asu­mi­sen kal­leus on aivan jär­je­tön talou­del­li­nen rasi­te koko seu­dul­le. Voi toki olla, että minä en vain näe esim. Oden “todel­li­sia motiiveja”.

    az:Yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun nime­no­maan pitäi­si aset­tua puo­lue­po­li­tii­kan ylä­puo­lel­le ja olla perus­teil­taan avoin­ta ja läpi­nä­ky­vää. Toi­sis­taan hyvin pal­jon­kin poik­kea­via toi­vei­ta pitäi­si pys­tyä otta­maan huo­mioon. Eikä CO2:n kal­tais­ten ideo­lo­gioi­den pitäi­si men­nä asu­mis­mu­ka­vuu­den edel­le. Pitäi­si raken­taa mah­dol­li­sim­man viih­tyi­sää yhdys­kun­taa koko väes­töl­le, niin auto­mar­ket­tien kan­sal­le kuin Kal­lios­sa viih­ty­vil­le, ja eril­li­se­nä kysy­myk­se­nä rat­kais­ta se, kuin­ka me tuo­tam­me riit­tä­vän puh­taas­ti sen muka­van yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tar­vit­se­man energian.

    Tuo täs­sä ket­jus­sa esil­lä ollut tut­ki­mus on ilmei­sen sel­keäs­ti lob­baus­tar­koi­tuk­siin tuo­tet­tua nol­la­tut­ki­mus­ta, syis­tä, jot­ka Lepo­ti­la zZ hyvin perus­te­li. Mut­ta tämän blo­gin kon­teks­tis­sa koko yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu­kes­kus­te­lus­sa minua epäi­lyt­tää se, että ylei­sem­min ihmis­ten asu­mis­toi­veet eivät ole Osmol­le ja hänen lail­laan ajat­te­le­vil­le hal­lit­se­va läh­tö­koh­ta vaan alisteinen.
    Tuol­lai­nen nol­la­tut­ki­mus on help­po ampua alas, mut­ta on myös pal­jon hyvin vali­dia tut­ki­mus­ta, joi­ta ei kui­ten­kaan tun­nu­ta juu­ri huo­mioi­van sel­lai­sis­sa visiois­sa, ja toi­vot­ta­vas­ti visioik­si jää­vis­sä, kuten täl­lä blo­gil­la pal­jon käsi­tel­ty vuo­den 2050 visio.

    Samoil­la lin­joil­la ollaan. Ylei­ses­ti ottaen­kin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on tasa­pai­not­te­lua ja eri näkö­kul­mien huo­mioon ottamista.

    az:Suu­ren osan 2000-lukua Hel­sin­ki kär­si ei vain lap­si­per­hei­den vaan yli­pään­sä kan­ta­suo­ma­lais­ten muut­to­tap­pio­ta ympä­rys­kun­tiin. Sil­ti Osmon puheis­sa kukaan ei halua ympä­rys­kun­tiin muut­taa ja kaik­ki halua­vat kan­ta­kau­pun­kiin ratik­ka­ver­kon ääreen. Espoo­lai­set ovat sel­väs­ti hel­sin­ki­läi­siä vau­raam­pia, joten täs­tä­kin ver­tai­lus­ta voi­si saa­da jotain osviit­taa sil­le, mil­lai­sia asu­mis­pää­tök­siä ihmi­set teke­vät, kun raha ei ole heil­le este. Kan­ta­kau­pun­gin niu­kan tar­jon­nan syn­nyt­tä­mäs­tä kor­keas­ta hin­nas­ta pää­tel­lään raja­ton kysyn­tä eikä arvio­ta raja­tun kysyn­nän mittaluokasta.

    Taas­ko olkiuk­ko? Kan­ta­kau­pun­kia­su­mi­sen kysyn­tä on tar­jon­taa suu­rem­paa, mut­ta ei se nyt raja­ton­ta kenen­kään mie­les­tä voi olla. Mitä tuo­hon varak­kuusas­pek­tiin tulee, niin kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vat taas ovat varak­kaam­pia kuin espoo­lai­set kes­ki­mää­rin ja huo­mat­ta­vas­ti varak­kaam­pia kuin hel­sin­ki­läi­set kes­ki­mää­rin. Kau­pun­kia ei tie­ten­kään pidä raken­taa vain varak­kai­ta var­ten, mut­ta minus­ta tuo­kin ker­too, että edes kaik­ki varak­kaat eivät pidä kau­pun­kia paha­na. Lähiöt Hel­sin­gis­sä ja Espoos­sa eivät eroa toi­sis­taan käy­tän­nös­sä mitenkään.

    Kan­ta­suo­ma­lais­ten lap­si­per­hei­den muut­ta­mi­nen ympä­rys­kun­tiin taas on mie­les­tä­ni täy­sin luon­nol­lis­ta tilan­tees­sa, jos­sa 100+ neliön asun­non saa ympä­rys­kun­nas­ta puo­let hal­vem­mal­la kuin Hel­sin­gis­tä. Tähän on lop­pu­jen lopuk­si vai­kea edes vai­kut­taa. Osmo tai­taa kan­nat­taa kes­ki­ko­ko­sään­nös­te­lyä lap­si­per­hei­den hou­kut­te­le­mi­sek­si, mut­ta itse pidän nii­tä­kin ylimitoitettuina. 

    Lop­pu­jen lopuk­si kyse on mel­ko luon­nol­li­ses­ta kau­pun­ki­seu­tu­jen dyna­mii­kas­ta: lap­si­per­heet tar­vit­se­vat isom­pia asun­to­ja, joten kehys­kun­nat ja hal­pa maa ovat luon­te­va rat­kai­su. Sit­ten niis­tä Hel­sin­gis­sä asu­vis­ta sin­kuis­ta ja opis­ke­li­jois­ta tulee uusia lap­si­per­hei­tä ja kehys­kun­nis­sa asu­vien lap­si­per­hei­den sin­kut ja opis­ke­li­jat muut­ta­vat Hel­sin­kiin. Näin niin kuin yksin­ker­tais­tet­tu­na. Hyvin mie­len­kiin­tois­ta on myös, että kan­ta­kau­pun­gins­sa lap­si­per­hei­den mää­rä on vii­me aikoi­na ollut kasvussa.

    Ylei­ses­ti ottaen osa lap­si­per­heis­tä halu­aa aivan var­mas­ti muut­taa oma­ko­ti­ta­loon kehys­kun­taan, mikä ei minus­ta ole ollen­kaan huo­no asia. Joil­le­kin muut­to tapah­tuu olo­suh­tei­den pakos­ta, mikä on ikä­vää, mut­ta aina­kaan minä en tie­dä, miten Hel­sin­ki voi rajal­li­sel­la tont­ti­maal­la ja kor­keal­la maan arvol­la kil­pail­la kehys­kun­tien kans­sa näis­tä muut­ta­jis­ta. Nimi­merk­ki Lii­an van­ha ehdot­ti, että myy­dään ton­tit pois kun­na­lis­tek­nii­kan hin­nal­la, mis­sä ei oli­si talou­del­li­ses­sa mie­les­sä jär­jen hiven­tä. Luul­ta­vas­ti koko kau­pun­gin ton­tit lop­pui­si­vat ennen kuin kysyn­tä oli­si tyydytetty.

    Jos vih­jai­let tuos­sa myös whi­te fligh­tis­ta, niin var­mas­ti sitä­kin on, aina­kin lähiöis­tä. Toi­saal­ta lähiöis­tä kyn­nel­le kyke­ne­vät muut­ta­vat usein demo­gra­fi­sis­ta syis­tä huo­li­mat­ta­kin, joko kehys­kun­tiin tai lähem­mäs kes­kus­taa. Jos pitää omas­ta rau­has­ta, asuu var­maan mie­luum­min kehys­kun­nas­sa kuin lähiös­sä ja jos pitää kau­pun­kie­lä­mäs­tä, asuu var­maan mie­luum­min kau­pun­gis­sa kuin lähiös­sä. Tie­tys­ti työ­mat­kan pituus ja muut teki­jät saat­ta­vat teh­dä lähiös­tä hyvän kom­pro­mis­sin, mut­ta aika har­va nois­ta lähiöis­tä itses­sään pitää. Minus­ta se on ihan osu­vas­ti sanot­tu, että lähiöis­sä tulee samas­sa pake­tis­sa ker­ros­ta­lo- ja oma­ko­ti­ta­loa­su­mi­sen huo­not puolet.

    az:Tai toi­saal­ta, jos ihmi­set osto­pää­tök­sil­lään osoit­ta­vat, että suu­ril­le mar­ke­teil­le on kysyn­tää, mut­ta kivi­jal­ka­kau­pat kär­si­vät, niin se ei estä vuo­den 2050 vision ideo­lo­ge­ja kaa­vai­le­mas­ta, että auto­mar­ket­tien raken­ta­mi­nen kiel­let­täi­siin lähi­vuo­si­na ja jo 2020-luvul­la ihmi­set iloi­ses­ti käyt­täi­si­vät lähi­kaup­po­jaan. Kan­nat­taa oikeas­ti jos­kus lukea nii­tä pidem­piä sel­vi­tyk­siä, jos halu­aa ymmär­tää, miten nämä ihmi­set “jär­kei­le­vät”. Ne perus­te­lut ovat usein todel­la onnet­to­mia. Auto­mar­ket­tien suo­sion pää­syy, eli vai­vat­to­muus, “kumo­taan” sil­lä “argu­men­til­la”, että jou­tuu­han mar­ke­tis­sa­kin kan­ta­maan ostok­set pit­kän mat­kaa autol­le, kuten kivi­jal­ka­kau­pas­ta kotio­vel­le. Siel­lä mar­ke­tis­sa ne ostok­set pys­tyy työn­tä­mään kär­ryl­lä sen auton vie­reen ja sit­ten jät­tä­mään tyh­jän kär­ryn auto­hal­lin tai park­ki­pai­kan lähim­pään kär­ry­jo­noon. Sit­ten autol­la ostok­set kotio­vel­le. Eikä kan­ta­mis­ta ole kuin autos­ta sisäl­le. Hie­man hel­pom­paa vii­si­hen­ki­sel­le per­heel­le, kuin kan­taa sitä kaik­kea useam­mal­la ker­taa kivi­jal­ka­kau­pas­ta. Jos täl­lai­sia täy­sin sel­viä asioi­ta ei pys­ty­tä myön­tä­mään, vaan kek­si­tään noin onne­ton “argu­ment­ti”, kuten yllä kuva­sin, mitä­töi­mään aivan ilmi­sel­vää todel­li­suut­ta, niin motii­veis­ta herää vält­tä­mät­tä kysymys.

    Var­mas­ti joku on tuon­kin argu­men­tin jos­kus sano­nut, mut­ta se ei ole mis­sään tapauk­ses­sa oleel­li­nen. Huo­noim­man argu­men­tin etsi­mi­nen, vai pitäi­si­kö sanoa olkiuk­koi­lu, tun­tuu kyl­lä ole­van lei­pä­la­ji sinulle. 

    Mut­ta joo, voin­han mä nii­tä “oikei­ta­kin” argu­ment­te­ja täs­sä selit­tää. Eli mie­ti­tään­pä vaik­ka Kala­sa­ta­maa, jon­ka jät­tios­ta­ri on hier­tä­nyt monia. Päh­ki­nän­kuo­res­sa hom­ma meni niin, että poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä annet­tiin kau­pun­gin­osan kes­kei­sin sijain­ti täl­le ostos­kes­kuk­sel­le ja sit­ten vie­lä jätet­tiin kivi­jal­ka­kau­pat käy­tän­nös­sä koko­naan kaa­voit­ta­mat­ta, kos­ka “ei niil­le kui­ten­kaan ole enää kysyn­tää, kun osta­ri on jo siel­lä met­roa­se­mal­la”. Sinän­sä ihan loo­gis­ta, mut­ta on mel­ko käsit­tä­mä­tön­tä, että esi­mer­kik­si Sör­näis­ten­lai­tu­rin meren­ran­nal­la sijait­se­vat sei­nus­tat jätet­tiin hyö­dyn­tä­mät­tä. Var­mas­ti niis­tä oli­si joku kah­vi­la tms. paik­kan­sa löy­tä­nyt. Joku voi­si myös väit­tää, että on hive­nen miel­lyt­tä­väm­pää kau­pun­kiym­pä­ris­töä, kun kadut eivät ole muu­re­ja, kuten Kala­sa­ta­mas­sa tulee nyt sit­ten ole­maan. Kuva: http://i.imgur.com/Wx7jG38.jpg

    Ja mikä täs­sä jät­tios­ta­ris­sa sit­ten hier­tää on se, että näil­lä pää­tök­sil­lä se saa alu­eel­li­sen mono­po­lin. Käy­tän­nös­sä kaik­ki Kala­sa­ta­mas­sa tapah­tu­va kaup­pa tul­laan käy­mään kaup­pa­kes­kus Redis­sä sit­ten kun se aika­naan val­mis­tuu. Ja mikä täs­sä jät­tios­ta­rin alu­eel­li­ses­sa mono­po­lis­sa ennen kaik­kea hier­tää on se, että osta­ria tulee ope­roi­maan joku kiin­teis­tö­si­joi­tus­fir­ma, kuten vaik­ka Citycon, joka voi kis­koa lii­ke­ti­lois­ta sel­lai­sia vuo­kria, että nii­hin on varaa vain S‑ryhmällä, H&M:llä, Lin­dexil­lä ja näil­lä tutuil­la jät­tios­ta­rien ank­ku­ri­vuo­kra­lai­sil­la. Täl­lä taval­la duo­po­lin­kin yli­voi­maa on pön­ki­tet­ty: Pris­ma ja Cit­ta­ri vie­rek­käin kau­pun­gin­osan par­hai­ten saa­vu­tet­ta­val­le pai­kal­le -> ei tar­vit­se pelä­tä, että joku kol­mas toi­mi­ja pää­se apa­jil­le. Jos nämä lii­ke­ti­lat oli­si kaa­voi­tet­tu asuin­ra­ken­nus­ten kivi­jal­koi­hin, hyö­tyi­si­vät kiin­teis­tö­si­joi­tus­fir­man sijaan talo­yh­tiöt lii­ke­ti­la­vuo­kris­ta ja pie­ny­rit­tä­jil­lä­kin oli­si parem­mat mah­dol­li­suu­det yli­pään­sä saa­da sitä liiketilaa. 

    Nau­ret­ta­vin­ta täs­sä on se, että sen jäl­keen kun yhteis­kun­ta on luo­nut nämä jät­tios­ta­rit, se tun­tuu myös pyr­ki­vän pön­kit­tä­mään nii­den yli­val­taa sijoit­ta­mal­la pos­tit, alkot ja ter­veys­kes­kuk­set nii­den yhtey­teen. Esi­mer­kik­si Kala­sa­ta­man jät­tios­ta­riin tulee aivan var­mas­ti Alko ja Pos­ti, kun ei niil­le näil­lä näky­min ole muu­al­ta­kaan lii­ke­ti­laa varat­tu. Ter­veys­kes­kuk­sen piti tul­la myös, mut­ta se siir­tyi vie­rei­sel­le ton­til­le, kos­ka SRV:llä ei ollut rahaa aloit­taa osta­rin raken­ta­mis­ta. Pos­tit ovat täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la siir­ty­neet ihan oma­toi­mi­ses­ti mak­sa­maan kor­keam­paa lii­ke­ti­la­vuo­kraa osta­rei­ta hal­li­noi­vil­le kiin­teis­tö­si­joi­tus­fir­moil­le, vaik­ka oikeas­ti kiin­teis­tö­si­joi­tus­fir­mo­jen pitäi­si mak­saa Pos­til­le sii­tä, että saa­vat tuol­lai­sen veto­voi­ma­te­ki­jän kaup­pa­kes­kuk­seen­sa. Alko on sen­tään pyr­ki­nyt vii­me aikoi­na päin­vas­tai­seen. Joka tapauk­ses­sa tämä ei ole mark­ki­na­ta­lout­ta, vaan kokoo­mus­de­ma­ri­lais­ta suunnitelmataloutta.

    Kaik­kial­la kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lat eivät tie­ten­kään menes­ty. Jos­tain Tuusu­las­ta aje­taan ihan suo­siol­la Jum­boon, enkä muis­ta kenen­kään sitä suu­res­ti kri­ti­soi­neen. Jos se jotain hait­taa, niin hai­tan­nee lähin­nä tuusu­la­lai­sia, joi­den omat lähi­pal­ve­lut näi­vet­ty­vät entisestään.

    Sen sijaan Kala­sa­ta­mas­sa kivi­jal­ka­liik­keet oli­si­vat aivan taa­tus­ti pär­jän­neet, kos­ka sin­ne kaa­voi­te­taan kui­ten­kin suh­teel­li­sen tii­vis­tä kau­pun­kia. Samoin ne oli­si­vat pär­jän­neet Ruo­ho­lah­des­sa ja Ara­bian­ran­nas­sa ja luul­ta­vas­ti myös Ete­lä-Lep­pä­vaa­ras­sa, jois­sa kai­kis­sa val­tao­sa lii­ke­ti­lois­ta kes­ki­tet­tiin jät­ti­kes­kuk­seen. Mitä nii­hin mark­ki­noi­hin muu­ten vie­lä tulee, niin hesa­rin jutun mukaan juu­ri tämä jät­tios­ta­ri ei niin kau­heas­ti tun­tu­nut sijoit­ta­jia kiin­nos­ta­van, asuin­tor­nit kyl­lä­kin. Ymmär­rän kyl­lä, mik­si auto­mar­ke­tin raken­ta­mi­nen kan­ta­kau­pun­gin kyl­keen ei kiin­nos­ta kiin­teis­tö­si­joit­ta­jia: koko aja­tus on yksin­ker­tai­ses­ti jär­je­tön. Se on itse asias­sa jok­seen­kin yhtä jär­je­tön kuin oli­si vaa­tia lisää kivi­jal­ka­lii­ke­ti­laa Tuusu­laan. Kala­sa­ta­ma ei ole mikään maa­il­man paras autoshoppailukohde.

    Suu­ril­le kaup­pa­kes­kuk­sil­le on kau­pan mur­rok­sen vuok­si vai­ke­aa löy­tää kiinteistösijoittajia.
    […]
    Kes­kuk­sen pääl­le tule­vat tor­ni­ta­lot kiin­nos­ta­vat Hie­no­sen mukaan kovas­ti. SRV:lle on ilmoit­tau­tu­nut tuhat kiin­nos­tu­nut­ta.” http://www.hs.fi/kaupunki/a1407302134327

    Toi­nen näkö­kan­ta liit­tyy maan arvoon ja sii­hen, että ton­tit myy­dään raken­nusoi­keu­den mukaan, joten esi­mer­kik­si ison park­ki­ken­tän sisäl­tä­vä tont­ti läh­tee käy­tän­nös­sä yhtä hal­val­la kuin tont­ti, jol­la ei ole sitä park­ki­kent­tää. Yli­pään­sä kaik­ki mata­lat kaup­pa­ra­ken­nuk­set, jot­ka oli­si voi­nut kaa­voit­taa ker­ros­ta­lo­jen kivi­jal­koi­hin, ja jois­ta ei ole mak­set­tu tämän vaih­toeh­tois­käy­tön mukais­ta hin­taa, ovat almu­jen jaka­mis­ta kaup­piail­le. Onko se sit­ten mark­ki­na­ta­lout­ta, että auto­mar­ket­te­ja tue­taan luo­pu­mal­la kau­pun­gin maa­va­ran­nos­ta pol­ku­hin­taan? Ja tämä siis pätee vain siel­lä, mis­sä maan arvo on korkea.

    Kol­man­nek­si voi­si kysyä onko täs­sä edes kyse pel­käs­tään ihmis­ten valin­nois­ta. Jos vii­mei­set vuo­si­kym­me­net on kaa­voi­tet­tu yksi­no­maan auto­mar­ket­tei­hin tukeu­tu­vaa auto­kau­pun­kia, niin tot­ta kai se kas­va­nut kysyn­tä­kin suun­tau­tuu nii­hin auto­mar­ket­tei­hin. Itse en kyl­lä miten­kään näe, että täs­sä voi­si puhua vapaas­ta kil­pai­lus­ta, vaan pikem­min­kin päin­vas­toin. Jos­tain ostos­kär­ryis­tä ja käve­ly­mat­kois­ta olkiuk­koi­le­mi­nen osoit­taa, että asia on joko ollut sinul­le lii­an vai­kea sisäis­tet­tä­väk­si (mihin en usko) tai sit­ten et vain ole halun­nut sisäis­tää sitä.

    Tuo tari­na autoi­le­vas­ta vii­si­hen­ki­ses­tä per­hees­tä on kyl­lä tosi sym­paat­ti­nen ja moneen ker­taan kuul­tu, mut­ta se tosi­aan kos­kee enem­män näi­tä, jot­ka asioi­vat kehä­tei­den jät­tios­ta­reil­la ja asu­vat kehys­kun­nis­sa jo val­miik­si. Tuo per­he tus­kin oli­si Kala­sa­ta­maan ensim­mäi­se­nä muut­ta­mas­sa, oli jät­tios­ta­ria tai ei. Yli­pään­sä Hel­sin­gin mah­dol­li­suu­det tyy­dyt­tää näi­den tar­pei­ta ovat aika vähis­sä. Voi sitä jon­kun oma­ko­ti­ta­lo­ton­tin kaa­voit­taa Paki­laan, jos­ta pää­see tosi nopeas­ti moneen­kin jät­tios­ta­riin, mut­ta laa­jas­sa kuvas­sa kehys­kun­nat kah­mi­vat oma­ko­ti­ta­lois­ta ja auto­mar­ke­teis­ta haaveilevat. 

    az:Tuol­lai­sis­sa 2050-visiois­sa rajat­tu seg­ment­ti yhteis­kun­taa pyr­kii visioi­maan omien visioi­den näköis­tä yhteis­kun­taa, eikä todel­la tun­nu välit­tä­vän sen huo­mioon otta­mi­ses­ta, mitä ihmi­set laa­jem­min haluavat.

    Ketä ne “ihmi­set laa­jem­min” sit­ten ovat? Aika moni halu­aa nime­no­maan tuol­lais­ta ja vali­tet­ta­vas­ti ei ole mah­dol­lis­ta teh­dä kau­pun­kia, joka on saman­ai­kai­ses­ti jotain ja saman­ai­kai­ses­ti jotain muu­ta, ellei sit­ten kvant­ti­me­ka­nii­kan ilmiöi­tä saa­da siir­ret­tyä yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun osak­si. Lisäk­si en edel­leen­kän tie­dä, mitä kon­kreet­ti­ses­ti ottaen vaa­dit tai ehdo­tat, mut­ta aina­kin joku lisää Nur­mi­jär­veä Hel­sin­kiin kuu­los­taa about yhtä type­räl­tä kuin lisää kau­pun­kia Nurmijärvelle. 

    Ode ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta kävi­vät muu­ten vii­me tal­ve­na Vancou­ve­ris­sa, mis­sä on yhdis­tel­ty town­house­ja ja tor­ni­ta­lo­ja ja saa­tu aikai­sek­si taval­laan pie­ni­mit­ta­kaa­vais­ta kau­pun­ki­ku­vaa kui­ten­kin mel­ko hyväl­lä tehok­kuu­del­la. Toi­vot­ta­vas­ti aina­kin tuol­lai­sia kokeil­laan jos­sain päin Helsinkiä.

    az:Nuo visiot ovat sik­si­kin onnet­to­mia, että tek­no­lo­gia tulee sot­ke­maan ne pahem­man ker­ran. Robot­ti­kul­ku­neu­vot voi­vat teh­dä jo kau­an ennen vuot­ta 2050 nii­den pre­mis­sit tyh­jik­si. Autoi­lun suo­sio kas­vaa ja epä­mu­ka­vuus vähe­nee, jos robot­ti ajaa vir­heet­tö­mäs­ti peril­le ja itse voi hyö­dyn­tää mat­ka-ajan työn­te­koon tai leh­den­lu­kuun. Täl­löin se ratik­ka­verk­ko ei ehkä yhtä mon­taa hou­ku­ta­kaan. Yli­pään­sä suu­ri osa niis­tä työ­pai­kois­ta voi kado­ta konei­den teke­mäk­si, kor­vau­tu­mat­ta mil­lään. Kau­pas­sa ei ehkä tar­vit­se käy­dä, vaan ruo­at tila­taan netis­tä ja robot­ti­au­to tuo ne kyl­mä­pa­kat­tui­na kotiovelle.

    En ollen­kaan ymmär­rä, miten voit näh­dä tämän­kin asian täy­sin yksi­suun­tai­ses­ti. Ilmei­ses­ti täs­sä pais­taa jäl­leen sinun hen­ki­lö­koh­tai­nen makusi läpi. Itse näen, että tek­no­lo­gi­set edis­ty­sas­ke­leet mah­dol­lis­ta­vat viih­tyi­säm­män eli­nym­pä­ris­tön sekä kau­pun­gis­sa että maa­seu­dul­la viih­ty­vil­le. Kyl­lä­hän kau­pun­kiym­pä­ris­tö para­nee esim. sii­tä, että pysä­köin­tiin ei tar­vit­se uhra­ta niin pal­jon tilaa, kun autot osaa­vat suun­nis­taa hal­lei­hin vähän väl­jem­mil­le vesille. 

    Samoin jonain päi­vä­nä auto­maat­ti­au­tot tule­vat hyö­dyn­tä­mään tie­ka­pa­si­teet­tia ihmis­ten ohjaa­mia auto­ja tehok­kaam­min. Ero ei ole mer­kit­tä­vä, mut­ta ruuh­kat kas­va­vat ja vähe­ne­vät hyvin nopeas­ti auto­mää­rien muut­tues­sa. Toi­sin sanoen 10 % vähen­ty­nyt auto­lii­ken­ne (tai 10 % tehok­kaam­min hyö­dyn­net­ty tie­ka­pa­si­teet­ti) voi teh­dä ruuh­kai­ses­ta kadus­ta täy­sin ruuh­kat­to­man. Täl­läi­nen saat­tai­si mah­dol­lis­taa esi­mer­kik­si neli­kais­tai­sen tien kak­si­kais­tais­ta­mi­sen, joka mah­dol­lis­tai­si jal­ka­käy­tä­vien leven­tä­mi­sen ja puu­is­tu­tuk­set tyy­liin se Man­ner­hei­min­tie-ehdo­tus. Tämä jos mikä paran­tai­si myös kau­pun­ki­lai­sen elä­män­laa­tua ja ympä­ris­tön viih­tyi­syyt­tä. Toki nuo robo­tii­kan suu­ret läpi­mur­rot auto­lii­ken­tees­sä ovat vie­lä vuo­si­kym­men­ten päässä.

    Tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­ses­tä vie­lä sen ver­ran, että juu­ri se on teh­nyt kau­pun­kia­su­mi­ses­ta inhi­mil­lis­tä vii­mei­sen 50 vuo­den aika­na. Esi­mer­kik­si talo­koh­tai­sen läm­mi­tyk­sen vaih­tu­mi­nen kau­ko­läm­pöön ja lyi­jyt­tö­mään ben­sii­niin siir­ty­mi­nen ovat aika mer­kit­tä­viä edis­ty­sas­ke­lia. Näis­tä Ode­kin on kir­joit­ta­nut vaik­ka kuin­ka pal­jon. Mitä rati­koi­hin tulee, niin niil­le oli­si jo nyky­tek­no­lo­gial­la mah­dol­lis­ta taa­ta nopeam­pi kul­ku ja toi­mi­vat lii­ken­ne­va­loe­tuu­det, jot­ka eivät edes oli­si pois auto­lii­ken­teel­tä, mut­ta ilmei­ses­ti poliit­ti­sis­ta syis­tä joh­tuen näin ei teh­dä. Muu­ten­kin jouk­ko­lii­ken­teen kil­pai­lu­ky­ky seu­dul­la on taas pit­käs­tä aikaa läh­te­nyt kas­vuun mobii­li­tek­no­lo­gian, reit­tiop­pai­den ym. ansios­ta, vaik­ka hajaut­ta­mis­ke­hi­tys jat­kuu edelleenkin.

    az:Yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu ei todel­la­kaan ole kiin­nos­tuk­sen­koh­teis­ta­ni pääl­lim­mäi­siä, mut­ta sen ver­ran olen luke­nut, että luu­len todel­la­kin, että noi­ta asioi­ta ei juu­ri mietitä.

    Täs­tä en jak­sa edes vään­tää peis­tä. Kan­nat­taa tutus­tua aihee­seen tarkemmin.

    az:Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lun visioi­den koh­dal­la tilaa vih­reäl­tä ja muul­ta viih­tyi­säl­tä kau­pun­kiym­pä­ris­töl­tä vie­dään sil­lä yhtä­löl­lä, jos­sa halu­taan “tii­vis­tä mut­ta har­vaa” ja “kor­kea tont­ti­te­hok­kuus, mut­ta raken­ta­mat­ta ylös­päin, jot­tei rik­ko­ta Hel­sin­gin silhuettia”.

    Jaa‑a. Tuo siluet­tiar­gu­ment­ti kos­kee ymmär­tääk­se­ni lähin­nä Viron­nie­meä, jol­la ei enää muu­ten­kaan ole suu­res­ti raken­nus­po­ten­ti­aa­lia. Jät­kä­saa­ren 33-ker­rok­si­nen typis­tyi 16-ker­rok­si­sek­si osit­tain siluet­ti­hö­pi­nöi­den takia, mut­ta sii­nä vai­kut­ti myös tor­nin suun­na­ton rumuus ja äänes­tys­kin rat­ke­si vain yhden äänen tur­vin. Pasi­laan ja Kala­sa­ta­maan teh­dään­kin jo sit­ten kor­ke­aa. Puna­vuo­ren Cloud City on toi­nen pro­jek­ti, jon­ka muis­tan herät­tä­neen närää siluet­ti­po­ru­kan kes­kuu­des­sa, mut­ta mui­ta siluet­ti­kau­his­tuk­sia en tähän hätään edes muis­ta. Onko nii­tä ollut paljonkin?

    Näh­däk­se­ni suu­rem­pi ongel­ma kor­kean raken­ta­mi­sen kan­nal­ta ovat valo­kul­ma­sään­nök­set ja park­ki­paik­ka­nor­mi. Park­ki­paik­ka­nor­mis­ta jous­ta­mat­to­muu­den syy­tä on osit­tain myös se, että Kala­sa­ta­man ja Pasi­lan tor­nien kupee­seen piti teh­dä ne jät­tios­ta­rit. Tor­nien asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­kois­ta val­tao­sa nimit­täin sijoi­te­taan osta­rien park­ki­hal­lei­hin. Olen kuul­lut sanot­ta­van, että näil­lä pysä­köin­ti­nor­meil­la tuon kor­kui­sia tor­ne­ja ei voi toteut­taa talou­del­li­ses­ti kes­tä­väs­ti, jos ei kaa­voi­te­ta osta­rei­ta sii­hen vie­reen jaka­maan pysä­köin­ti­kuor­maa. Pasi­lan ja Kala­sa­ta­man osta­reis­ta sanoin­kin jo kan­ta­ni: ne ovat hai­tal­li­sia ja nii­tä ei oli­si pitä­nyt kaa­voit­taa. Täten oli­si pitä­nyt jous­taa park­ki­nor­mis­ta, mut­ta ilmei­ses­ti se oli­si ollut lii­kaa vaa­dit­tu. Lisäk­si kor­ke­aan raken­ta­mi­seen liit­tyen minua ihme­tyt­tää, että jos Jät­kä­saa­reen saa raken­taa sen 16-ker­rok­si­sen hotel­lin ja se ei pilaa siluet­tia, niin mik­si sin­ne ei sit­ten ole kaa­voi­tet­tu yhtään 12–16-kerroksisia asuin­ra­ken­nuk­sia? Ehkä silue­tin var­je­le­mi­nen ei ole­kaan täs­sä se jut­tu, vaan kai­ken taka­na pii­lee jokin aivan muu? 

    Jos nyt mie­ti­tään moti­vaa­tio­te­ki­jöi­tä, niin tont­ti­maas­ta on tiem­mä pulaa ja teho­kas­ta pitäi­si raken­taa. Lisäk­si Jät­kä­saa­ri sijait­see aivan kes­kus­tan tun­tu­mas­sa (alle kym­me­nen minuu­tin spo­ra- tai fil­la­ri­mat­ka Kai­vo­ka­dul­le), joten maan arvo on kor­kea ja teho­kas­ta oli­si ilman muu­ta syy­tä raken­taa. Mut­ta ei raken­ne­ta. Mik­si? Hmm, hmm, hmm. Voi­si­ko se olla pysäköintinormi? 

    Kala­sa­ta­mas­sa pis­tää sil­mään Som­pa­saa­ren kaa­va (http://i.imgur.com/jxgUgJt.png), jos­sa ensim­mäis­tä ker­taa sovel­le­taan park­ki­nor­mia siten, että osa pai­kois­ta varau­du­taan teke­mään jäl­ki­kä­teen, jos mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää ilme­nee. Yhtäk­kiä siel­lä onkin tii­vis­tä kort­te­lia ja 12-ker­rok­si­sia tor­ne­ja kul­mis­sa jne. Täl­läis­tä ei ole ennen näh­ty­kään, mut­ta voi­ko se olla sat­tu­maa, että tämä tapah­tuu juu­ri, kun kaa­vas­sa sal­li­taan pysä­köin­ti­nor­mis­ta jous­ta­mi­nen? Kaa­voit­ta­jat var­maan tie­tä­vät vas­tauk­sen. Joku KSV:n ark­ki­teh­ti aina­kin sanoi ker­ran leh­ti­haas­tat­te­lus­sa näin: “Täl­lä het­kel­lä mikä tahan­sa ase­ma­kaa­voi­tus läh­tee sii­tä, että mie­ti­tään ensin miten pal­jon park­ki­paik­ko­ja alu­eel­le mah­tuu. Ei se ihan niin voi men­nä.” Googlel­la löytyy.

    az:Näis­sä visiois­sa ei jää kau­pun­ki­ku­vaan suu­rel­ti tilaa seu­raa­van­lai­sil­le teki­jöil­le koko­nai­suu­te­naan kuten: koi­ra­puis­tot, käve­ly­puis­tot, leik­ki­puis­tot, viih­tyi­sän kokoi­set päi­vä­ko­tien pihat, jal­ka­pal­lon tree­ni­ken­tät, käve­ly­ka­dut, tei­den var­sien puut, käve­ly­ka­tu­jen var­sien puut, skeit­ti­puis­tot, kou­lu­jen viih­tyi­sät ja riit­tä­vän suu­ret pihat, talojen/korttelien sisä­pi­hat, jot­ka ovat muu­ta­kin kuin park­ki­paik­ko­ja yhdel­lä tai kah­del­la muo­don vuok­si istu­te­tul­la puul­la, puu­tar­ha-alu­eet, uima­ran­nat ja muut vastaavat.

    Hyvin sitä tilaa jää tilaa, kun raken­taa tehok­kai­ta umpi­kort­te­lei­ta (jois­sa niis­sä­kin on sisä­pi­hat puis­toa). Jos kort­te­li­te­hok­kuus on vaik­ka 3, niin kor­keah­kon (Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa hyvin kor­kean) e=1,5 alue­te­hok­kuu­den saa­vut­ta­mi­sek­si 50 % pin­ta-alas­ta pitää olla kort­te­lei­ta ja nii­den sisä­pi­ho­ja. Umpi­kort­te­lien kort­te­li­te­hok­kuut­ta voi myös nos­taa raken­ta­mal­la kul­miin tor­ne­ja, jol­loin pin­ta-alaa jää vie­lä enem­män muu­hun käyt­töön. Som­pa­saa­ren kaa­va vai­kut­taa täs­sä mie­les­sä jo aika hyväl­tä, vaik­ka oli­si sii­tä parem­man­kin voi­nut saa­da. Esteet parem­mal­le ovat lähin­nä sään­nök­sis­sä. Se miten muu pin­ta-ala käy­te­tään on täs­sä oleel­li­nen kysymys.

    az:Näi­den ei pitäi­si olla mah­dot­to­mia yhteen­so­vi­tet­ta­via pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­ki­ra­ken­teen visioi­hin. Lii­an usein niis­sä visiois­sa tii­vis mut­ta har­va tun­tuu tar­koit­ta­van sitä, että riit­tää kun vie­ri vie­reen raken­ne­tun alu­een ulko­puo­lel­la on kes­kus­puis­to tai muu pui­nen lam­pa­re, ja esi­mer­kik­si kou­lun­pi­hak­si riit­tää pie­ni asfal­toi­tu kais­ta­le, jos­sa oppi­laat sei­so­vat tii­vii­nä ryh­mi­nä, kos­ka viih­tyi­säm­mät pihat vei­si­vät lii­ak­si arvo­kas­ta tont­ti­maa­ta asun­noil­ta ja virastoilta.

    Mä en nyt tar­kal­leen tie­dä, mis­tä visiois­ta puhut. Voi­sit­ko tar­jo­ta jotain kon­kre­ti­aa noi­den jut­tu­jen tueksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. az:
    Kes­kus­ta-aluei­den hei­ken­ty­mi­sel­le ei näy lop­pua, ilme­nee ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sel­ta (Syke) tilaa­mas­ta selvityksestä.

    Kuten tuli jo ilmi, tämä sel­vi­tys kos­kee Suo­men kes­ki­suu­ria kau­pun­ke­ja. Esi­mer­kik­si Rai­sios­sa sijait­se­va kaup­pa­kes­kus Myl­ly ei vie asiak­kai­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin kivi­jal­ka­liik­keil­tä, vaik­ka kuin­ka koit­tai­sit muu­ta väittää.

    Anyway, eipä tar­vit­se kuin kat­soa satel­liit­ti­ku­via ja taju­aa mik­si ne kes­ki­suu­rien kes­kus­tat näi­vet­ty­vät: ne ovat niin pie­niä, ettei nii­den oma asu­kas­poh­ja rii­tä elät­tä­mään kivi­jal­ka­kaup­po­ja. Muut ihmi­set taas asu­vat auto­vyö­hyk­keel­lä ja kul­ke­vat siel­tä kaup­paan autol­la ja autol­la men­nään tie­ten­kin auto­mar­ket­tiin. Lopul­ta kes­kus­tas­ta­kin saa­te­taan ajaa autol­la muu­al­le pal­ve­lui­den peräs­sä, kun siel­tä ne ovat jo kadon­neet. Mut­ta kuten sanot­tu, suu­ria kau­pun­ki­kes­kus­to­ja tämä ei kos­ke. Kos­ka Hel­sin­ki on Suo­men ainoa suu­ri kau­pun­ki­kes­kus, esi­merk­ke­jä täy­tyy hakea maa­il­mal­ta, jos ei muu­ten usko.

    Ante­ro tuos­sa jo hyvin tii­vis­ti­kin hom­man nimen.

    Hel­sin­gin seu­dus­ta vie­lä sen ver­ran, että tääl­lä­kin auto­vyö­hyk­keel­lä asu­vat mene­vät usein autol­la auto­mar­ket­tiin, mut­ta kan­ta­kau­pun­ki pysyy elä­vä­nä oman laa­jan asu­kas­poh­jan­sa ansios­ta ja sii­hen pääl­le tulee vie­lä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät, joi­ta tääl­lä on enem­män kuin muis­sa Suo­men kau­pun­geis­sa yhteen­sä. Kaik­ki heis­tä eivät toki tule kes­kus­taan shop­pai­le­maan, mut­ta osa tulee sil­loin täl­löin, min­kä koko­nais­vai­ku­tus lie­nee mel­ko suu­ri. Autol­la Hel­sin­gin kes­kus­taan tul­laan shop­pai­le­maan mer­kit­tä­vis­sä mää­rin lähin­nä jos­tain Laut­ta­saa­res­ta ja Kulos­aa­res­ta. Kau­em­pa­na asu­vil­la on hyper­mar­ke­tit lähem­pä­nä. Kau­kaa saa­te­taan tul­la ravin­to­loi­hin yms. mut­ta ei Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki kyl­lä mikään autos­hop­pai­lu­mes­ta ole. Ihan kurio­si­teet­ti­na vie­lä, että itse tun­nen tyy­pin, joka ajaa Töö­lös­tä Sel­lol­le, kos­ka “siel­tä saa niin käte­väs­ti kai­ken”. Näi­tä­kin siis on, mut­ta laa­jas­sa kuvas­sa Hel­sin­gin kes­kus­ta on riit­tä­vän iso ja pal­ve­lee ihmi­siä riit­tä­vän hyvin ollak­seen jat­kos­sa­kin elinvoimainen.

    Vie­lä sel­lai­nen mai­nin­ta Hel­sin­kiin liit­tyen, että kan­ta­kau­pun­gin elä­vyy­den kan­nal­ta on kui­ten­kin vähän ongel­mal­lis­ta, että sen asu­kas­mää­rä on pudon­nut 50 vuo­des­sa lähes puo­lel­la asu­mis­väl­jyy­den kas­va­mi­sen myötä(mikä taas itses­sään on hyvä asia). Asu­mis­väl­jyys kas­va­nee jat­kos­sa­kin, ei tosin kovin radi­kaa­lis­ti, mut­ta jon­kun ver­ran kui­ten­kin. Samoin lähiöis­tä toi­vot­ta­vas­ti kehit­tyy oma­va­rai­sem­pia kau­pun­ki­kes­kus­to­ja, mikä vähen­täi­si asioin­tia kan­ta­kau­pun­gis­sa jon­kin ver­ran. Myös tämän vuok­si on tär­ke­ää, että kan­ta­kau­pun­kia laa­jen­ne­taan bule­var­di­soi­mal­la säteit­täi­set moot­to­ri­tiet Kehä I:n sisäl­lä. Nii­den var­rel­ta tulee ole­maan todel­la lyhyt ja vai­va­ton joukkoliikenne‑, auto‑, pyö­rä- tai käve­ly­mat­ka ympä­ri kan­ta­kau­pun­kia. Tämä lisään­ty­vä asioin­ti kom­pen­soi mah­dol­li­sia mene­tyk­siä ja pitää kan­ta­kau­pun­gin jat­kos­sa­kin elinvoimaisena.

    az:Toi­vo Suka­ri, jol­la on oma hän­tä kai­na­los­sa, tai joka näis­tä sit­ten jotain tie­tää, tote­si YLE:n haas­tat­te­lus­sa taan­noin, että tori­par­kin raken­tu­mi­sen pit­kit­ty­mi­nen näi­vet­ti Turun kes­kus­tan ja joh­ti suur­ten kaup­pa­kes­kus­ten raken­ta­mi­seen pel­loil­le kau­pun­gin ulko­puo­lel­le. Auto on erot­ta­ma­ton osa suu­ren osan ihmi­sis­tä kau­poil­la käyn­tiä. Ei ole minun, eikä ehkä useim­man tän­ne kir­joit­ta­van, mut­ta suu­ren osan kans­saih­mi­sis­täm­me, ja on aivan käsit­tä­mä­tön­tä voi­da kuvi­tel­la raken­ta­van­sa hyvää yhteis­kun­taa otta­mat­ta huo­mioon omaa vii­te­ryh­mään­sä laa­jem­pien kan­san­jouk­ko­jen toi­vei­ta ja toimintatapoja.

    Kukaan ei estä autol­la kau­pas­sa käyn­tiä Hel­sin­gis­si­kään. Sen sijaan kysy­mys on lähin­nä sii­tä, pitää­kö koko yhdys­kun­ta­ra­ken­ne suun­ni­tel­la sen varaan, että ihmi­set asu­vat pit­kin pel­to­ja ja huris­te­le­vat autol­la hyper­mar­ket­tiin. Minus­ta aina­kaan Hel­sin­kiä ei pidä raken­taa sil­lä tavalla.

    Kum­ma muu­ten, kun et ole vie­lä nos­ta­nut esil­le kau­pun­ki­kes­kus­to­jen alen­nus­ti­laa Yhdys­val­lois­sa ja tar­jon­nut sitä “todis­tusai­neis­tok­si” jos­tain, mitä nyt iki­nä koi­tat­kaan todis­taa. Jen­keis­sä­hän kau­pun­ki­kes­kus­tat näyt­tä­vät täl­tä (Det­roit: http://imgur.com/IDwe8iu) ja ovat kyl­lä aika karu­ja paik­ko­ja noin enim­mäk­seen. Mikä­hän mah­taa muu­ten olla syy, että noin­kin hyvin autol­la saa­vu­tet­ta­vat kau­pun­ki­kes­kus­tat kukois­ta­mi­sen sijaan näi­vet­ty­vät? Beats me.

    az:Onko tämä asia, johon olet pereh­ty­nyt vai haluat­ko uskoa noin? Itse en ole tähän sen pidem­min pereh­ty­nyt, kuin että netis­tä hake­mal­la löy­ty­vät sel­vi­tyk­set väit­tä­vät päin­vas­tais­ta, kuin mitä tuos­sa sanot.

    Lob­baa­jat lob­baa. Ei Tuk­hol­man kan­ta­kau­pun­ki­kaan ole näi­vet­ty­nyt, vaik­ka siel­lä on esi­mer­kik­si ruuh­ka­mak­sut ja kym­me­nen ker­taa kal­liim­pi asukaspysäköinti.

    az:En ymmär­rä tuo­ta väi­tet­tä. Logis­tiik­ka tulee suo­si­maan suu­ria koko­ja, jota auto­mar­ke­tit edus­ta­vat. Hypo­teet­ti­ses­sa tule­vai­suu­des­sa ne muun­tu­vat varas­to­myy­mä­löik­si, ole­mas­sao­le­vi­ne han­kin­ta­ket­jui­neen. Pie­net liik­keet ovat jäl­leen häviä­jiä, joi­ta yllä­pi­de­tään muu­ta­mia pys­tys­sä LP-levy­jen kal­tai­sel­la hifistely-trendillä.

    Vaik­ka tämä pitäi­si paik­kan­sa, niin yhteis­kun­nan teh­tä­vä ei ole suo­sia (esim. kes­kus­liik­kei­den) logis­tiik­kaa siten kuin se on vii­mei­set vuo­si­kym­me­net suosinut.

    Eri­kois­kau­pan (kir­ja­kau­pat yms.) kuo­le­ma tapah­tu­nee inter­net-kau­pan kas­vun seu­rauk­se­na jos­sain vai­hees­sa. Se ker­too jon­kin­lai­ses­ta raken­ne­muu­tok­ses­ta, mut­ta kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lan kysyn­tään sen ei tar­vit­se vai­kut­taa. Jos tilal­le tulee vaik­ka hie­ro­mo ja kir­jat tila­taan jat­kos­sa netis­tä, niin ei maa­il­mas­ta tul­lut yhtään huo­nom­pi paik­ka sen takia. Pie­ne­nä kurio­si­teet­ti­na myös, että jopa inter­ne­tin aika­kau­te­na riit­tä­vän suu­ri asia­kas­ti­heys mah­dol­lis­taa sel­lai­sia frii­kah­ta­via jut­tu­ja kuin vaik­ka­pa pos­ti­merk­ki­kau­pat kivi­ja­lois­sa. Hel­sin­gis­sä niin suu­rin tiheyk­siin ei ole tar­vet­ta, mut­ta Man­hat­ta­nil­la on tuol­lai­sia­kin pysy­nyt pystyssä. 

    Lop­pu­jen lopuk­si kivi­jal­ka­lii­ke­ti­la ei eroa sii­tä osta­ris­ta käy­tän­nös­sä miten­kään muu­ten kuin siten, että kivi­jal­ka­lii­ke­ti­la on mark­ki­na­ta­lout­ta ja osta­ri suunnitelmataloutta.

    az:Jos ver­tai­let län­si- ja kes­kieu­roop­pa­lais­ten mai­den urba­ni­soi­tu­mi­sas­tei­ta ja nii­den häm­mäs­tyt­tä­vän­kin suur­ta vaih­te­lua, niin ehkä kyke­net vakuut­tu­maan sii­tä, että erit­täin kor­kea urba­ni­soi­tu­mi­sas­te ei ole kehi­tyk­sen vält­tä­mä­tön edellytys.

    Minua ei eri­tyi­ses­ti kiin­nos­ta täl­läi­set suu­ret kysy­myk­set, kuten maan­laa­jui­nen urba­ni­soi­tu­mi­sas­te, vaan olen enem­män ns. ruo­hon­juu­ri­ta­son “kau­pun­ki­tut­ki­ja”. “Ideo­lo­gias­sa­ni” ihmi­set tule­vat kau­pun­kiin, jos koke­vat sen hyväk­si ja sit­ten itse mie­tin, miten sitä kau­pun­kia teh­dään parem­mak­si. Kui­ten­kin kiin­nos­tai­si tie­tää, että mis­sä Kes­ki-Euroo­pan mais­sa on vähem­män urbaa­ne­ja kes­kit­ty­miä kuin Suomessa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. az: Se, mitä itse väi­tit, ei taa­sen päde yleis­tyk­se­nä muun Suo­men kau­pun­kien ja kivi­jal­ka­kau­pan kehi­ty­stren­dei­hin. Joten jos olet tut­ki­muk­sen luke­nut, niin et ollut rehel­li­nen ylei­ses­sä kuvauksessasi. 

    En minä kos­kaan väit­tä­nyt­kään että se sel­lai­se­naan pätee. Mut­ta tuol­la koh­dal­la kes­kus­te­lu kos­ki­kin Hel­sin­gin tilan­net­ta, joka on eri­lai­nen kuin käy­tän­nös­sä suu­rim­mas­sa osas­sa mui­ta kau­pun­ke­ja. Minä juu­ri pro­tes­toin sitä, että mui­ta suo­ma­lai­sia kau­pun­ke­ja kos­ke­vas­ta tut­ki­muk­ses­ta ei voi vetää joh­to­pää­tös­tä Hel­sin­gin kehi­tyk­seen. Tot­ta kai sii­tä seu­raa, että Hel­sin­gin kehi­tyk­ses­tä ei voi vetää joh­to­pää­tös­tä mui­den kau­pun­kien kehi­tyk­seen. Nii­den dyna­miik­ka on aivan erilaista.

    Enkä oli­si niin var­ma kivi­jal­ka­kau­pan kas­vut­ren­dis­tä Hel­sin­gis­sä­kään. Kau­pun­ki on pyr­ki­nyt suo­jaa­maan kivi­jal­ka­kaup­paa raken­nus­kiel­loil­la, kos­ka tilat tun­tui­si­vat mene­vän parem­min kau­pak­si asun­toi­na suur­ten kau­pan yksi­köi­den kas­vat­taes­sa osuuttaan. 

    Sii­tä on ihan dataa (lii­ke­pin­ta-ala, vuo­kra­ta­so, käyt­tö­ta­so), jot­ka osoit­ta­vat nouse­vaa tren­diä. Mitä muu­ta sen osoit­ta­mi­seen tar­vi­taan? Hel­sin­gis­sä ongel­ma on pai­koi­tel­len se, että vaik­ka lii­ke­ti­lois­ta on käy­tän­nös­sä täys­ky­syn­tä, asun­nois­ta on vie­lä kor­keam­pi kysyn­tä, min­kä takia niis­tä saa kor­keam­mat tulot. Tuo muu­tos on siis oire asun­to­mark­ki­noi­den vinou­tu­mi­ses­ta eikä lii­ke­ti­lo­jen kysynnästä.

    Itse jätit aiem­mas­sa vies­tis­sä­si sen toi­sen puo­len ker­to­mat­ta. Puhe on kui­ten­kin Suo­men ylei­ses­tä kehi­tyk­ses­tä ja suo­ma­lais­ten ylei­sis­tä pre­fe­rens­seis­tä, ja Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki ei tätä kysy­mys­tä kata. Puhu­taan kui­ten­kin alle 4%:sta Suo­men väestöstä.
    Et toki vii­tan­nut ko. tut­ki­muk­seen, mut­ta kes­kus­te­lu oli ylei­ses­tä kehi­tyk­ses­tä, joka on eden­nyt vajaan kym­me­nen vuo­den ajan Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa jos­sain mää­rin kuvaa­ma­si suun­tai­ses­ti, mut­ta päin­vas­tai­ses­ti suu­rim­mas­sa osas­sa muu­ta Suomea. 

    En ilmei­ses­ti ilmais­sut itseä­ni riit­tä­vän sel­keäs­ti. Alku­pe­räi­sen lai­nauk­sen koh­das­sa, johon kom­men­toin puhut­tiin Hel­sin­kiin liit­ty­vis­sä kehi­tyk­ses­tä ja juu­ri sen koh­dal­la tilan­ne on eri. Tar­koi­tus ei ollut väit­tää, että kivi­jal­ka­kau­pat pär­jää­vät uni­ver­saa­lis­ti ympä­ri Suo­men vaan että on aluei­ta, jos­sa ne pär­jää­vät. Suu­res­sa osas­sa maa­ta ne eivät tosi­aan pär­jää, juu­ri kuten tuo lin­kat­tu tut­ki­mus esit­ti. Joh­tuen sii­tä, että aluei­den yhteis­kun­ta­ra­ken­ne ei mah­dol­lis­ta riit­tä­vää asia­kas­poh­jaa niille.

    Turun tilan­teen kään­nät pää­lael­leen. Yrit­tä­jät ovat sitä miel­tä, että tori­par­kin raken­ta­mat­to­muus näi­vet­ti kaup­paa. Suka­rin näke­mys oli, että tori­par­kin muka­na kes­kus­taan oli­si raken­net­tu suu­ria kau­pan yksi­köi­tä (kuten on Hel­sin­gin­kin kes­kus­tas­sa) ja näi­den vetä­mä­nä ja lomas­sa oli­si­vat myös kivi­jal­ka­liik­keet pär­jän­neet nykyis­tä paremmin. 

    Minun point­ti­ni oli, että tori­park­ki erit­täin toden­nä­köi­ses­ti ei rii­tä. Suu­ret kau­pan yksi­köt pär­jää­vät parem­min kehä­teil­lä vaik­ka se oli­si raken­net­tu, joten tori­park­ki ei nii­tä sin­ne hou­kut­te­li­si — tai aina­kaan asiak­kai­ta sin­ne riit­tä­vis­sä mää­rin. Kehän mar­ke­teil­la on niin huo­mat­ta­va saa­vu­tet­ta­vuuse­tu, että pel­käs­tään park­ki­jär­jes­te­ly­jen hoi­ta­mi­nen ei tilan­net­ta nykyi­ses­tä muuta.

    Et nyt tun­nu myön­tä­vän sitä, että hyvin useat ihmi­set halua­vat asioi­da kau­poil­la auton kans­sa, vaik­ka sinä et asioi­si, tai et sii­tä pitäi­si. Niin se on, ja se ei ole muut­tu­mas­sa ja se on otet­ta­va huomioon. 

    Päin vas­toin, minä­hän sen myön­sin aiem­min. Minun point­ti­ni on, että kes­kus­tat eivät kyke­ne kil­pa­mai­le­maan kehien kaup­pa­kes­kus­ten kans­sa autol­la asioi­vis­ta asiak­kais­ta mil­lään. Vaik­ka tori­park­kia ja vas­taa­via kuin­ka raken­net­tai­siin, autol­la asioi­vat teke­vät sen ennem­min hel­pom­min saa­vu­tet­ta­vis­sa auto­mar­ke­teis­sa kuin kes­kus­tas­sa. Ja se on kai­ken puo­lin jär­ke­väm­pää­kin, ei täl­lais­ta asioin­ti­lii­ken­net­tä kan­na­ta kes­kus­taan yrit­tää vie­dä ruuh­kaut­ta­maan katuja.

    Kes­kus­ta ei pys­ty mil­lään kil­pai­le­maan nois­ta autol­la asioi­vis­ta asiak­kais­ta ja sik­si nii­den yrit­tä­mi­nen hou­ku­tel­la enem­mis­sä mää­rin kes­kus­taan on pit­käl­ti huk­kaan hei­tet­ty­jä inves­toin­te­ja. Sen sijaan kes­kus­tal­la on luon­tai­set kil­pai­lue­dut muis­ta asia­kas­seg­men­teis­tä ja inves­toin­ti nii­den hou­kut­te­luun asioi­maan siel­tä tuot­taa pal­jon parem­pia tuloksia.

    En nyt tie­dä, miten YK:n tilas­tot toi­sis­taan hyvin poik­kea­vis­ta yhteis­kun­nis­ta, ympä­ris­töis­tä ja kehi­tys­ta­sois­ta oli­si­vat kovin rele­vant­te­ja kes­kus­te­lul­le Suo­mes­ta. Suo­men maa­seu­dun tyh­jen­ty­mi­nen voi­daan tie­tys­ti mää­ri­tel­lä useal­la tapaa. Jos käy­te­tään tilas­to­kes­kuk­sen mää­ri­tel­mää, johon ylei­sim­min vii­ta­taan, niin Suo­men kau­pun­gis­tu­mi­sas­te on hie­man yli 65% ja samal­la tilas­to­kes­kuk­sen mää­ri­tel­mäl­lä Ruot­sin n. 85% vertauksena.

    Käy­tät nyt tilas­to­ja hyvin tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti. Olen elä­nyt elä­mä­ni ensim­mäi­set 20 vuot­ta taa­ja­mak­si mää­ri­tel­lys­sä kir­kon­ky­läs­sä, jos­sa asu­tus oli lähin­nä oma­ko­ti­ta­lo­ja ja rivi­ta­lo­ja, pel­to­ja asuin­lam­pa­rei­den välil­lä, laa­jo­ja met­sä­aluei­ta ja jär­viä lyhyeh­kön käve­ly­mat­kan pääs­sä, neva­suo muu­ta­man sata met­riä kir­kol­ta. Oma talom­me oli niin lähel­lä kes­kus­taa kuin mah­dol­lis­ta, kir­kon kupees­sa, mut­ta koi­ran saat­toi sil­ti pääs­tää huo­let­ta juok­sen­te­le­maan vapaa­na pel­to­teil­le n. 300m taloltamme.
    Toki löy­ty­vät vie­lä syr­jä­ky­lät, jois­ta oppi­lais­ta vie­lä 1950-luvul­la pul­lis­tel­leet kou­lut on nyt sul­jet­tu ja rän­sis­ty­vät, hylä­tyt asun­not täplit­tä­vät maisemaa. 

    Voit vali­ta tilas­to­si: YK, Tilas­to­kes­kus, EU. Ihan sama mil­lä mää­ri­tel­mäl­lä ote­taan, Suo­mi on kau­pun­gis­tu­nut koh­tuul­li­sen nope­aa tah­tia aina 1950-luvus­ta läh­tien ja kaik­kien ennus­tei­den mukaan se jat­kuu. Abso­luut­ti­nen pro­sent­tio­suus riip­puu sii­tä, mitä mää­ri­tel­mää “kau­pun­gis­ta” käy­te­tään, mut­ta kai­kil­la mää­ri­tel­mil­lä on se täs­mäl­leen saman­lai­nen kas­vu­käy­rä ollut vii­mei­set 60 vuot­ta. Ja muis­sa mais­sa on aivan saman­lai­nen tilanne.

    Kan­ta­kau­pun­gin tren­dien line­aa­ri­seen kas­vuun usko­via muis­tut­tai­sin sii­tä, että 1960-luvun puo­li­vä­lis­sä Hel­sin­gin nie­mel­lä asui 300 000 ihmis­tä, nyky­ään vajaan 200 000. Alle 10 vuo­den mit­tais­ta käy­rää ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta jat­kaa ylös­päin hamaan loppumattomuuteen. 

    Ja samas­sa ajas­sa kau­pun­ki­mai­sen raken­ta­mi­sen alue on kas­va­nut voi­mak­kaas­ti, min­kä takia Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki­mai­sel­la alu­eel­la asuu pal­jon enem­män asuk­kai­ta kuin 1960-luvul­la. Rajaa­mal­la tar­kas­te­lu sopi­vas­ti saa­daan toki halu­tun näköi­nen johtopäätös.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. Ihan hyviä kom­ment­te­ja Ante­ro ja ze. Jos vie­lä läh­ti­sin yksi­tyis­koh­tai­ses­ti vas­taa­maan, niin teks­tiä tuli­si jo kym­me­niä sivu­ja ja väis­tä­mät­tä tois­tai­sin pal­jon sii­tä, mitä yllä jo tote­sin. Pariin koh­taan lähin­nä kiin­nit­täi­sin huo­mio­ta kommenteistanne:

    Suo­mi on kau­pun­gis­tu­nut koh­tuul­li­sen nope­aa tah­tia aina 1950-luvus­ta läh­tien ja kaik­kien ennus­tei­den mukaan se jat­kuu. Abso­luut­ti­nen pro­sent­tio­suus riip­puu sii­tä, mitä mää­ri­tel­mää “kau­pun­gis­ta” käy­te­tään, mut­ta kai­kil­la mää­ri­tel­mil­lä on se täs­mäl­leen saman­lai­nen kas­vu­käy­rä ollut vii­mei­set 60 vuot­ta. Ja muis­sa mais­sa on aivan saman­lai­nen tilanne.

    Ei saman­lai­nen vaan saman­suun­tai­nen. Suun­nas­ta ei ole eri­mie­li­syyt­tä, mut­ta käy­rät ja nii­den muo­dot, jyrk­kyys eivät suin­kaan ole saman­lai­sia, ja tähän vaih­te­lu­vä­liin tämän kes­kus­te­lun aihe asettuu.

    Käy­tän­nös­sä kaik­ki Kala­sa­ta­mas­sa tapah­tu­va kaup­pa tul­laan käy­mään kaup­pa­kes­kus Redis­sä sit­ten kun se aika­naan val­mis­tuu. Ja mikä täs­sä jät­tios­ta­rin alu­eel­li­ses­sa mono­po­lis­sa ennen kaik­kea hier­tää on se, että osta­ria tulee ope­roi­maan joku kiin­teis­tö­si­joi­tus­fir­ma, kuten vaik­ka Citycon, joka voi kis­koa lii­ke­ti­lois­ta sel­lai­sia vuo­kria, että nii­hin on varaa vain S‑ryhmällä, H&M:llä, Lin­dexil­lä ja näil­lä tutuil­la jät­tios­ta­rien ankkurivuokralaisilla.

    Myös mui­ta saman­suun­tai­sia argu­ment­te­ja ja kuvauk­sia ei-toi­vo­tus­ta kehi­tyk­ses­tä, jot­ka seli­te­tään poliit­ti­sil­la kaa­voi­tus­pää­tök­sil­lä tai vää­ris­ty­neil­lä asun­to­jen hinnoilla.

    Mitä­töi­mät­tä annet­tu­jen seli­tys­ten mer­ki­tys­tä, niin kai nyt näi­hin kehi­tyk­siin myös vai­kut­taa ihmis­ten ostos­käyt­täy­ty­mi­nen ja sen suun­tau­tu­mi­nen, ks. aiem­mat lin­kit Hel­sin­gin Sano­miin ja Hel­sin­gin Uutisiin.

    Mikä palaa­kin sii­hen kom­ment­tiin, jos­ta kes­kus­te­lu versosi:

    ze: Kan­nat­taa antaa ihmis­ten ja mark­ki­noi­den päät­tää, eikä jos­si­tel­la tur­hia ja ker­toa tarinoita

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. az:
    Ihan hyviä kom­ment­te­ja Ante­ro ja ze. Jos vie­lä läh­ti­sin yksi­tyis­koh­tai­ses­ti vas­taa­maan, niin teks­tiä tuli­si jo kym­me­niä sivuja…

    Joo, enpä minä­kään jak­sa enää noin pit­kiä vas­tauk­sia vään­tää. Tule kaup­su­pu­biin jut­te­le­maan kuun ensim­mäi­se­nä tiis­tai­na, jos kiin­nos­taa jutel­la kaupunkisuunnittelusta.

    az:
    Myös mui­ta saman­suun­tai­sia argu­ment­te­ja ja kuvauk­sia ei-toi­vo­tus­ta kehi­tyk­ses­tä, jot­ka seli­te­tään poliit­ti­sil­la kaa­voi­tus­pää­tök­sil­lä tai vää­ris­ty­neil­lä asun­to­jen hinnoilla.

    Mitä­töi­mät­tä annet­tu­jen seli­tys­ten mer­ki­tys­tä, niin kai nyt näi­hin kehi­tyk­siin myös vai­kut­taa ihmis­ten ostos­käyt­täy­ty­mi­nen ja sen suun­tau­tu­mi­nen, ks. aiem­mat lin­kit Hel­sin­gin Sano­miin ja Hel­sin­gin Uutisiin. 

    Tsssk, pak­ko vas­ta­ta. Edel­leen­kään täs­sä ei ole kyse ihmis­ten osto­pää­tök­sis­tä. Kau­pun­ki saa kaa­voit­taa mitä halu­aa, vaik­ka sil­le ei edes oli­si kysyn­tää ja sitä se on mones­ti teh­nyt­kin. Kokoo­mus­de­ma­rit kaa­voit­ti­vat ideo­lo­gia­kiih­kos­saan Kala­sa­ta­maan auto­mar­ke­tin, johon osal­lis­tu­mis­ta kiin­teis­tö­si­joit­ta­jat tun­tui­vat hyvin vah­vas­ti epä­röi­vän, mut­ta asuin­tor­nit kään­si­vät vaakakupin. 

    Jos oli­si kaa­voi­tet­tu asun­to­ja ja nii­hin kivi­jal­ka­lii­ke­ti­laa, oli­si­vat ne men­neet kuin kuu­mil­le kivil­le. Täl­löin myös vähit­täis­kaup­pa ja pal­ve­lu­yri­tyk­set oli­si­vat saa­neet toi­mia enem­män mark­ki­na­ta­lout­ta vas­taa­vas­sa tilan­tees­sa. Se, että kulut­ta­jat auto­kau­pun­gis­sa aja­vat autoil­la auto­mar­ket­tiin ei lii­ty miten­kään sii­hen, miten kau­pun­kia, jota aina­kin Kala­sa­ta­mas­ta piti tul­la, tulee kaa­voit­taa. Kukaan ei myös­kään tai­da olla pakot­ta­mas­sa kivi­jal­ka­lii­ke­ti­laa maaseudulle?

    Ja tsek­ka­sin­pa nyt vie­lä huvik­se­ni SRV:n ja kau­pun­gin sopi­muk­sen tuos­ta Kala­sa­ta­man kes­kuk­ses­ta. Sii­nä lukee, että SRV mak­saa asun­to­ra­ken­nusoi­keu­des­ta 800 €/k‑m² ja lii­ke­ra­ken­ta­mi­soi­keu­des­ta 400–600 €/k‑m². Eli kun äsken veto­sit sii­hen, että kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lo­ja halu­taan muut­taa asun­noik­si, kos­ka asun­nois­ta saa parem­man hin­nan, niin näyt­tää tuo sama päte­vän myös automarkettiin.

    On muu­ten aika pie­niä sum­mia kans­sa. Lie­kö kaa­va ollut niin kal­lis toteut­taa, että hin­nas­ta on joustettu.

    az:
    Mikä palaa­kin sii­hen kom­ment­tiin, jos­ta kes­kus­te­lu versosi: 

    Joo, tosin tar­koi­tin tuol­la asun­to­mark­ki­noi­ta, min­kä nyt pitäi­si olla ihan ilmi­sel­vää. Lii­ke­ti­laa on täs­sä tilan­tees­sa pak­ko pakot­taa raken­ta­maan, kos­ka ei sitä Kala­sa­ta­maan kukaan vapaa­eh­toi­ses­ti raken­tai­si (ei edes sitä auto­mar­ket­tia), kun asun­nois­ta saa niin kovan hinnan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. Suo­mes­sa päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­paa vää­ris­tää se seik­ka että mark­kin­ajoh­ta­jan SOK:n alu­eel­li­set kaup­pa­lii­keet ovat osuus­kaup­po­ja eli nii­den ei tar­vit­se mak­saa veroa voi­tois­taan. Lisäk­si nii­den hal­lin­toe­li­mis­sä istuu poli­tik­ko­ja pil­vin pimein. S‑ryhmä päät­tää käy­tän­nös­sä min­ne kaup­po­ja raken­ne­taan Suo­mes­sa ja mää­rää hin­nat. Muut (käy­tän­nös­sä Kes­ko) seu­raa­vat peräs­sä. Mui­ta kil­pai­li­joo­ta SOK ei sal­li naa­pu­reik­seen. Lidl ja puna­pää­oman peril­li­nen Tra­de­ka ovat lii­an pie­niä teki­jöi­tä että oli­si mitään sanot­ta­vaa. Sik­si kivi­jal­ka­kau­pat­kin ovat S‑ryhmän tai Kes­kon ja voi­vat hin­ta- ja tuo­te­po­li­tii­kal­laan ohja­ta ihmi­siä osta­maan käy­tän­nös­sä vain mai­toa ja perus­e­lin­tar­vik­kei­ta niis­tä, kaik­ki muut ruu­at on käy­tä­vä osta­mas­sa kaup­pa­kes­kus­ten pris­mois­ta tai cittareista. 

    Jotain muu­tos­ta voi­tai­siin saa­da jos S‑ryhmän kau­pat menet­täi­si­vät osuus­kaup­pa-sta­tuk­sen ja pako­tet­tai­siin yksi­tyi­sik­si veroa mak­sa­vik­si yrityksiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. R.Silfverberg: Suo­mes­sa päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­paa vää­ris­tää se seik­ka että mark­kin­ajoh­ta­jan SOK:n alu­eel­li­set kaup­pa­lii­keet ovat osuus­kaup­po­ja eli nii­den ei tar­vit­se mak­saa veroa voitoistaan. 

    Mis­tä olet moi­sen käsi­tyk­sen saanut?
    Osuus­kau­pat mak­sa­vat yhtei­sö­ve­roa tulok­ses­taan ihan nor­maa­lis­ti ja S‑ryhmä on koko­nai­suu­te­na kah­dek­san­nek­si suu­rin yhtei­sö­ve­ron mak­sa­ja Suomessa.
    Osuus­kaup­po­jen jäse­nil­leen mak­sa­man tulok­sen vero­tus on ollut samal­la tasol­la lis­taa­mat­to­mien osa­keyh­tiöi­den kans­sa, jopa kireäm­pää alem­pien huo­jen­nus­ra­jo­jen takia. Ensi vuo­des­ta alkaen Osuus­kun­tien jäse­nil­leen mak­sa­mas­ta voi­tos­ta (osuus­pää­oman kor­ko) pois­tuu vero­va­paa huo­jen­nuso­suus koko­naan ja vaik­ka­pa Elan­non vuo­sit­tai­ses­ta 3,5 euron koros­ta menee veroa ensim­mäi­ses­tä sen­tis­tä alkaen.

    https://www.s‑kanava.fi/uutinen/s‑ryhma-suomen-8-suurin-yhteisoveron-maksaja/593710_384136

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.