Mitä kaikkea Rosatomin kanssa on sovittu?

46 vastausta artikkeliin “Mitä kaikkea Rosatomin kanssa on sovittu?”

1. Ja samal­la veron­mak­sa­jat suomes­sa mak­sa­vat 105,30EUR/MWh tuulivoimas­ta — menetet­ty lounas?

   Vastaa

   1. Tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi on liian korkea, selvä ylisubventio.

      Vastaa

2. Tiedän jotain kil­pail­e­van han­kkeen kus­tan­nus­laskelmista ole­tuk­sel­la että hin­ta puo­let halvempi

   Sel­ven­nyk­sek­si jos joku jäi ihmettelemään: tuos­sa on paino sanal­la “ole­tuk­sel­la”. Olk­ilu­o­to 3:n tosi­asialli­nen hin­ta on jotain ihan muu­ta, kuka sen sit­ten mak­saakaan. Se ei tietysti muu­ta 3 mil­jardin mukaan oletet­tua laskelmaa.

   Vastaa

3. Han­hikivi on myös Kepulle tärkeä han­ke, joten hal­li­tus saa­nee riit­tävää tukea vasti­neek­si periaatepäätökselle.

   Uuden voimalaito­spaikan avaami­nen on se erikoisin val­in­ta. EON:in omi­tu­saikana oli ilmeistä, että lyhyt siir­toy­hteys Ruot­si­in on plus­saa ja Tornion teräste­hdaskin on lähel­lä. Nyky­isin tilanne lie­nee eri­lainen kysyn­nän ja tuotan­non rak­en­teen näkökulmasta.

   Jok­e­ri­na lop­pui­joi­tu­s­paik­ka, jos­ta ei ole tietoa. Onka­lo Olku­lu­o­dos­sa menee nykysille ja OL3 ja OL4 laitoksille.

   Vastaa

4. Eduskun­nan olisi hyvä tietää, mitä kaikkea tässä yhtey­dessä on oikein sovit­tu. Pitäisi osa­ta myös arvioi­da, kuin­ka vankalla poh­jal­la tuol­laiset sopimuk­set ovat ulkopoli­ti­ikan myller­rysten keskellä.

   Valitet­tavasti monil­la edus­ta­jis­tamme ei ole kykyä tai halua ymmärtää asioi­ta, joten kansa saa sitä mitä tilaa.

   Vastaa

5. Vaik­ka johdan­naisia voi ostaa 10 vuo­den päähän, kukaan ei voi tietää tai ennus­taa mitä sähkö mak­saa 10 vuo­den jäl­keen seu­raa­vat 50 vuot­ta. Osal­lis­tu­mi­nen on venäläistä rulet­tia, jos­sa patru­unoi­ta lip­paas­sa on kat­son­ta kan­nan mukaan 0–6. Itse uskon että pitkäl­lä aikavälil­lä tarkastel­tuna osal­lis­tu­mi­nen on järkevää, vaik­ka aluk­si mak­set­tu hin­ta olisi markki­nahin­taa kalliimpi.

   Vastaa

6. Teol­lisu­us vähe­nee koko ajan. Mihin sitä lisäsähköä oikein tarvi­taan? Kuudel­la mil­jardil­la rak­en­taisi jo tun­nelin Tallinnaan.

   Vastaa

7. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten Rosatom takauk­sen­sa on luvan­nut hoitaa. 

   Tal­let­taako se jonkun rahamäärän Lon­toos­sa sijait­se­vaan pankki­in, jos­ta tarvit­taes­sa mak­se­taan Fen­novoimalle taku­uhin­nan ja osakassähkön toteu­tuneen hin­nan erotus? 

   Vai myön­tääkö Rosatom Fen­novoimalle lainan, jon­ka lyhen­nyk­sistä Fen­novoima voi kui­tata kyseisen erotuksen? 

   Vai poh­jau­tuuko takuu vain epä­var­maan kir­jal­liseen sopimuk­seen tai yhtiöjärjestyk­seen määräyk­seen siitä, että Rosatom sit­ten mak­saa lupaa­mansa takuurahat?

   Yleen­sä täl­lais­ten takuiden määrä rajoite­taan johonkin sum­maan. Rosatomin mak­sim­i­takaus­ris­ki voi olla esimerkik­si tal­letuk­sen tai lainan kokonaismäärä.

   Vastaa

8. Osmo: “Nyt olemme kuitenkin kuulleet, että Rosatom takaa muille osakkaille osakku­ussähkön 50 euron hin­taan seu­raavak­si kymmenek­si vuodeksi.”

   Tämähän on ilmeis­es­ti eri­no­mainen asia, sin­ul­la ei ole aihet­ta aikaisem­paan pelkoosi, että Rosatom myy osuuten­sa sähköstä Venäjälle.
   Ja Rosatom voinee luva­ta vain siitä osakku­ussähköstä, jon­ka se omis­taa, vai miten se Mankala-jut­tu menee?

   Vastaa

9. “Jos halu­aa hal­paa sähköä, voi tehdä futu­urikaup­po­ja pörssis­sä. Kymme­nen vuo­den päästä toimitet­tavaa sähköä voi nyt ostaa alle 40 euron hinnalla.”

   Pörssistä futu­ureil­la et saa Pohjo­las­sa sähköä, vaan hin­taero-sopimuk­sen, spot-hin­taan sido­tun for­wardin, jos nyt joku suos­tuu vastapuolek­si (en tark­istanut, joku saat­taa oikeasti tar­jo­ta sop­paria hin­taan 40). Nuo pisim­mälle tule­vaisu­u­teen yltävät johdan­naiset eivät tosin ole kovin vaihdettuja.

   Toisek­seen, nuo for­wardit on sidot­tu ns. sys­teemi­hin­taan, oma­l­la taval­laan las­ket­tuun pohjo­is­maiseen keski­hin­taan. Suomen alue­hin­ta on luokkaa 2–5 euroa korkeampi.

   Eikös Rosatom sitä pait­si ole sitoutunut pitämään pro­jek­tin kus­tan­nuk­set kuris­sa, siten että omakus­tan­nesähkön hin­ta on enin­tään 50 eur/MWh. Ensim­mäis­ten vuosien jäl­keen pääo­maku­lut var­maan lähtevät laske­maan ja samoin omakus­tan­nesähkön hin­ta. Eri­laisia laskelmia on näkynyt ja niiden mukaan laitos tulisi mak­se­tuk­si luokkaa 20 vuodessa, minkä jäl­keen kaik­ki tuotet­tu sähkö on läh­es ilmaista.

   p.s. OL3 kus­tan­nuk­sia ei kan­na­ta käyt­tää ver­tailuko­hteena, pro­jek­ti on sujunut poikkeuk­sel­lisen huonos­ti, pitkälti Van­hasen ja vihrei­den vuok­si, jot­ka onnis­tu­i­v­at pant­taa­maan ydin­voimalu­pia, ja ajoi­vat TVOn tilaa­maan ylisu­uren pro­to­tyyp­pi-laitok­sen, kun ker­ran yksi lupa onnis­tut­ti­in saamaan.

   Vastaa

10. “Eduskun­nan olisi hyvä tietää, mitä kaikkea tässä yhtey­dessä on oikein sovit­tu. Pitäisi osa­ta myös arvioi­da, kuin­ka vankalla poh­jal­la tuol­laiset sopimuk­set ovat ulkopoli­ti­ikan myller­rysten keskellä.”

    No, eduskun­ta käsit­tääk­seni käyt­tää ylin­tä val­taa Suomes­sa. Eduskun­ta voinee vaa­tia sopimuk­set ja niiden salaiset lisäpöytäkir­jat nähtäväk­seen (ja toiv­ot­tavasti ker­toa myös kansalaisille).

    Eiväthän val­tion tekemät sopimuk­set toiten val­tioiden kanssa voi olla salaisia.

    Muu­toin olen sitä mieltä, että Helsinkiä edus­tavien kansane­dus­ta­jien kuten Soin­in­vaara, Alanko-Kahilu­o­to, Män­nistö ja muut olisi syytä pitää huoli, ettei Helsin­gin kaupun­ki ole mukana tässä tuh­lauk­ses­sa. Tämä siis val­tu­us­tossa, jos­sa edus­ta­vat kaupunkilaisia.

    Jos teol­lisu­us halu­aa mak­saa yli­hin­taa sähköstään, tehköön niin. Sopii hyvin suo­ma­laisen teol­lisu­u­den viime vuosikymme­nen munausten jatkoksi.

    Vastaa

11. Mika Hämäläi­nen:
    Ja samal­la veron­mak­sa­jat suomes­sa mak­sa­vat 105,30EUR/MWh tuulivoimas­ta – menetet­ty lounas?

    Jos nyt raken­nat, tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi on 105,30 e/MWh vain vuo­den ajan, sen jäl­keen putoaa 83,50 e/MWh tasolle lopuik­si 11 vuodek­si, ja sitä ei muute­ta vuosien aikana (inflaa­tio syö sitä hyvää vauh­tia). Aja­tus bonus­ta­son takana oli, että tuulivoimaa pitää saa­da nopeasti paljon lisää.

    Bri­tan­ni­as­sa Hink­ley Pointin ydin­reak­to­rille annetaan 92 e/MWh syöt­tö­tar­if­fi 35 vuodek­si — ja sitä korote­taan inflaa­ti­ol­la. Tässä ydinen­er­gian todel­li­nen kil­pailukyky ilman venäläis­ten veron­mak­sajien subventiota.

    Vastaa

12. Jotenkin vaikea uskoa, että aivan jär­jet­tömiä hin­to­ja ydin­sähköstä mak­set­taisi­in. Toiv­ot­tavasti ei !
    Jotenkin kun vihreä poli­itikko puhuu ydin­sähköä vas­taan, keskustelu ei ole oikein hedelmäl­listä kos­ka toinen on lähtöko­htais­es­ti ydin­voimaa vas­taan. Etsitään vain negati­ivisia argu­ment­te­ja. Vas­tuste­taan jopa ydin­voiman kehit­tämistä sinän­sä. Mon­et ilmas­to­tutk­i­jathan ovat kään­tyneet ydin­voiman kanalle (James Hansen, James Love­lock ym).

    Parhain­ta olisi ennakkolu­u­lo­ton ja avoin asenne. Täl­laista löy­tyy ehkä parhait­en isois­sa puolueis­sa (Keskus­ta, SDP), jois­sa on sekä ydin­voiman kan­nat­ta­jia että vastustajia.

    Vastaa

13. “Rosatom halu­aa myyntinäyt­te­lyn Suomeen ja mak­saa tästä ilmeis­es­ti aika paljon.”

    Eikö tämä näyt­te­ly melkein kan­nat­taisi kat­soa? Guggen­heim tar­joaa omaa näyt­te­lyään juuri päin­vas­taisil­la ehdoil­la, ja hyvin riit­tää kannattajia.

    Vastaa

14. Fen­novoima perustelee voimalaansa palet­ti­teo­ri­al­la. Iso­jen ener­gian kulut­ta­jien kan­nat­taa teo­ri­an mukaan sat­sa­ta mon­een ener­gialäh­teeseen. Ydin­voimaan muun ohel­la. Kun­nil­la on tiet­ty omat intres­sit tuon lisäksi. 

    Tuli vaan mieleen sanoa, kun sitä ei paljon kukaan muista mainita. 

    Tosin nyt näyt­tää siltä, että usko Suomen teol­lisu­u­den tul­vaisu­u­teen on kovin heikko. Onnek­si Venäjäl­lä sen­tään on hiukan luot­ta­mus­ta Suomen talouteen.

    Vastaa

15. Daniel Fed­er­ley:
    Teol­lisu­us vähe­nee koko ajan. Mihin sitä lisäsähköä oikein tarvi­taan? Kuudel­la mil­jardil­la rak­en­taisi jo tun­nelin Tallinnaan.

    Tuli pari point­tia mieleen.

    Ensim­mäi­nen on se, että jos sil­lä reak­to­ril­la tuotet­tu sähkö oikeasti mak­saa 100 €/MWh, ja venäläiset lupaa­vat sitä kymmenek­si vuodek­si puoleen hin­taan, sub­ven­tio on aika kova. Reak­tori tuot­taa noin 10 TWh/vuosi, joten sub­ven­tio­ta tulee 500 M€/vuosi ja sen viisi mil­jar­dia seu­raavas­sa kymme­nessä vuodessa. (Numerot näyt­tävät vääriltä, mut­ta yritin laskea ne oikein.)

    Tämä muut­taa kan­nat­tavu­us­laskel­maa enem­män kuin ihan vähän. Tuol­la sub­ven­ti­ol­la mak­sel­laan velko­ja pois vauhdil­la, jol­loin mah­dolli­nen break even tulee vas­taan paljon nopeammin.

    Tässä pitäisi kuitenkin nähdä vähän enem­män rahoi­tus­laskelmia, jot­ta asian voisi oikeasti ymmärtää. Meneekö asia siis niin, että Fen­novoima ottaa ensin kuusi mil­jar­dia lainaa fir­malle, ja sit­ten fir­ma lyhen­telee sitä lainaansa tuloil­laan. Kun tämän jäl­keen ener­gia mak­saa liikaa, Rosatom työn­tää fir­maan sen 500 M€ tai jotain vuodessa käteistä?

    (Ulkopoli­ti­ikan myller­ryk­ses­tä muuten voisi sanoa sen, että sitä vas­taan kan­nat­taa vaku­ut­taa ydin­voimala otta­mal­la sen rak­en­tamiseen lainat Venäjältä…)

    Mut­ta se toinen jut­tu ydin­voiman kan­nat­tavu­udessa on sen riip­pu­vu­us fos­si­ilis­ten tule­vaisu­ud­es­ta — ei niinkään sähkönku­lu­tuk­sen muu­tok­sista. Jos fos­si­il­isia ale­taan ihan tosis­saan vält­tää, ydin­voimas­ta tulee kan­nat­tavaa ihan itsel­lään. Jos fos­si­il­isia ei väl­tetä nyky­istä merkit­tävästi akti­ivisem­min, nyky­muo­toista ydin­voimaa ei saa kan­nat­tavak­si mil­lään. Hiili on hal­paa kaivaa maasta.

    Vastaa

16. Siitä vaan keräämään rahat markki­noil­ta ja tun­nelia rak­en­ta­maan. Ei se sen kum­mem­paa ole. Tai pitäisi olla.

    Daniel Fed­er­ley:
    Teol­lisu­us vähe­nee koko ajan. Mihin sitä lisäsähköä oikein tarvi­taan? Kuudel­la mil­jardil­la rak­en­taisi jo tun­nelin Tallinnaan.

    Vastaa

17. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi on liian korkea, selvä ylisubventio.

    Syöt­tö­tar­if­fi on ylipäätään väärä tapa sub­ven­toi­da energiainfrahankkeita.

    Suo­ra investoin­ti­tu­ki on paljon parem­pi, mut­ta poli­it­tis­es­ti vaikeampi.

    Vastaa

    1. Suo­ra investoin­ti­tu­ki rasit­taa raamia, syöt­tö­tar­if­fi on “ilmaista rahaa”.
       Petok­sista kaikkein type­r­in on itsepetos.

       Vastaa

18. Daniel Fed­er­ley:
    Teol­lisu­us vähe­nee koko ajan. Mihin sitä lisäsähköä oikein tarvi­taan? Kuudel­la mil­jardil­la rak­en­taisi jo tun­nelin Tallinnaan. 

    Onko siel­lä Tallinnas­sa edullista sähköä tar­jol­la? Ja miten sähkö kul­kee tunnelissa?

    Vastaa

19. Viherinssi:
    ‘snip’
    Ensim­mäi­nen on se, että jos sil­lä reak­to­ril­la tuotet­tu sähkö oikeasti mak­saa 100 €/MWh, ja venäläiset lupaa­vat sitä kymmenek­si vuodek­si puoleen hin­taan, sub­ven­tio on aika kova. Reak­tori tuot­taa noin 10 TWh/vuosi, joten sub­ven­tio­ta tulee 500 M€/vuosi ja sen viisi mil­jar­dia seu­raavas­sa kymme­nessä vuodessa. (Numerot näyt­tävät vääriltä, mut­ta yritin laskea ne oikein.)
    ‘snip’

    Melko usko­ma­ton­ta!
    Rosatom on kuitenkin julk­isu­udessa ilmoit­tanut, että se ei tue han­ket­ta muuten kuin osakepääo­ma­l­la eli mitähän peliä tämä oikein on?
    Tietääkö joku Fen­novoiman ulkop­uolel­la oikeasti jotain?

    Vastaa

20. Krtek: Jos nyt raken­nat, tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi on 105,30 e/MWh vain vuo­den ajan, sen jäl­keen putoaa 83,50 e/MWh tasolle lopuik­si 11 vuodek­si, ja sitä ei muute­ta vuosien aikana (inflaa­tio syö sitä hyvää vauh­tia). Aja­tus bonus­ta­son takana oli, että tuulivoimaa pitää saa­da nopeasti paljon lisää. 

    Tämä koko ener­gia­farssi olisi kyl­lä niin tavat­toman koomista jos kyseessä ei olisi vaka­va asia. Vähähi­il­isiä elek­troone­ja pitää saa­da verkkoon äkkiä kiireesti lisää! — pait­si sil­loin kun ei pidä saa­da. Ydin­voima on välil­lä liian hal­paa ja johtaa vain kulu­tuk­sen kasvu­un — ja sit­ten niin kallista, että val­tion isäl­lisen käden pitäisi estää jopa yksi­ty­isiä sijoit­ta­jia tuh­laa­mas­ta siihen rahojaan. 

    Jatke­taanko vielä, eiköhän taas koh­ta kuule jostain tor­ves­ta kom­ment­te­ja, miten sähkön­tuotan­toa rak­en­ta­mal­la ei voi­da ilmas­ton­muu­tos­ta pysäyt­tää — mut­ta ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämisek­si on vält­tämätön­tä lisätä merkit­tävästi tuuli- ja aurinkosähkön määrää?

    Krtek:
    Bri­tan­ni­as­sa Hink­ley Pointin ydin­reak­to­rille annetaan 92 e/MWh syöt­tö­tar­if­fi 35 vuodek­si – ja sitä korote­taan inflaa­ti­ol­la. Tässä ydinen­er­gian todel­li­nen kil­pailukyky ilman venäläis­ten veron­mak­sajien subventiota.

    Ei var­maan kan­na­ta ver­ra­ta Suomen tuuli­tar­if­fe­ja brit­tien ydin­voimaan. Nimit­täin jos ver­taa omenoi­ta ja omenoi­ta, niin huo­maa, että kaik­ista Iso-Bri­tan­ni­as­sa kaavail­luista ison mit­takaa­van vähähi­il­i­sistä ener­gian­lähteistä Hink­ley saa pien­im­mät tuet. Maatu­ulivoima saa mar­gin­aalis­es­ti vähem­män, mut­ta sen merkit­tävä lisärak­en­t­a­mi­nen on saari­val­takun­nas­sa lievästi san­ot­tuna han­kalaa. Mer­itu­uli onkin sit­ten ihan omas­sa hintaluokassaan.

    Ja tuo Hink­leyn hin­ta on kova. Laitostoimit­ta­ja tekee sil­lä aikamoista tiliä; tosin se lie­nee ymmär­ret­tävää, kun ydin­voimaan liit­tyy näitä poli­it­tisia riske­jä aika lail­la. Riskipreemiot ovat melkoisia.

    Vastaa

21. Kaipaisin suo­ma­laisil­ta jour­nal­is­teil­ta tutki­vam­paa läh­estymistapaa koko yhteistyö­sopimuk­seen ja Rosatomi­in. Mitä on aidosti sovit­tu. Mitkä kytkök­set Suo­mi teki oikeasti sopimuk­sen tehdessään. Sisäl­tyikö siihen muu­ta­man voimalaitok­sen toim­i­tus Suomeen. For­tu­min toim­inta Venäjäl­lä näyt­tää suju­van ongelmit­ta. Suomen Val­tio omis­taa For­tu­mista puo­let. Kau­pal­lisil­la argu­menteil­la ei näytä ole­van merk­i­tys­tä Pyhäjoen han­kkeessa. Pyhäjoen kun­ta ympäristöi­neen saa tuhan­si­in nou­se­van venäläisvähem­mistön naa­pureik­seen kymmenek­si vuodek­si, ja vähän pienem­män sen jälkeen.

    Tilanne muis­tut­taa niin samal­ta, kuin oli kun Neu­vos­toli­it­to “myi” Lovi­isaan reak­torin­sa sil­lä ero­tuk­sel­la, että nyt voimalaitok­seen jää myös iso venäläisomistus.
    Tähän asti toimit­ta­jat ovat lähin­nä keskit­tyneet Vapaavuoren esteel­lisyy­den tai esteet­tömyy­den uutisointiin.

    Vastaa

22. Tomi: Onnek­si Venäjäl­lä sen­tään on hiukan luot­ta­mus­ta Suomen talouteen.

    Kuten todet­tua, kyse on strate­gis­es­ta myyntinäyt­telystä. Rosatom pää­sisi esit­telemään ref­er­enssiä, jos­sa hei­dän voimalansa on kel­van­nut näis­sä asios­sa kran­tuk­si tiedetylle län­si­maalle. Suomen talous on tässä sivuseikka.

    Vastaa

23. “Jos halu­aa hal­paa sähköä, voi tehdä futu­urikaup­po­ja pörssis­sä. Kymme­nen vuo­den päästä toimitet­tavaa sähköä voi nyt ostaa alle 40 euron hinnalla.”

    En tiedä mis­tä tämän Green­pea­cen väit­tämän voi tarkas­taa, mut­ta joka tapauk­ses­sa on vaikea uskoa, että kuin korkein­taan pienen määrän sähköen­er­giaa voi ostaa kymme­nen vuo­den päähän mihinkään kovin edulliseen hin­taan. Tuo argu­ment­ti ilman kun­non perustelu­ja — joi­ta tuskin on — on yhtä tyhjän kanssa. Puheena­han on kokon­aisen ydin­voimalan sähkön hinta.

    Vastaa

    1. Pörssistä saa ostaa ihan vapaasti. Yksit­täiselle osta­jalle ei ole kovin pätevä argu­ment­ti, että jos kaik­ki ostaisi­vat, hin­ta nousisi. Sähköpörssi ennus­taa sähkölle varsin hal­paa markki­nahin­taa. Syynä ovat osit­tain uusi­tu­tu­van ener­gian syöttötariffit.

       Vastaa

24. Pahoit­te­len taus­ta­selvi­tyk­sen ja lähde­vi­it­tei­den puutet­ta, mut­ta luulen, että saan täältä perus­teel­lisem­man ja nopeam­man vas­tauk­sen kysymyk­seen “mik­si olen täysin hakoteil­lä” kuin itse inter­net­tiä kaivamalla. 

    Ymmärtääk­seni nyky­isil­lä uraanin hin­noil­la tun­netut taloudel­liset uraani­varan­not riit­tävät nykyku­lu­tuk­sel­la alle sadak­si vuodek­si. Edelleen ymmärtääk­seni fos­si­il­isil­la tuote­taan globaal­isti noin 15 ker­taa enem­män ener­giaa vuodessa kuin ydinen­er­gial­la. Tästä saadaan nopeasti arvioitua, että lopet­ta­mal­la fos­si­ilis­ten käyt­tö ja tuot­ta­mal­la sama ener­gia ydin­voimal­la, varan­not riit­täi­sivät melkein 7 vuot­ta. Onnek­si viisaat kun­nal­lispäät­täjämme ovat sijoit­ta­mas­sa mil­jarde­ja pro­jek­ti­in, jon­ka kan­nat­tavu­us edel­lyt­tää sähkön hin­nan moninker­tais­tu­mista ja uraanivoimalan 60 vuo­den elinikää. Mitään muu­ta riskiähän tuos­sa ei ole kuin se, että vihreät saat­ta­vat saa­da läpi lain, joka sul­kee voimalaitoksen. 

    Ydin­voima­puolue väit­tää usein, että uusi­u­tuvil­la fos­si­ilis­ten kor­vaami­nen vaatii teknolo­gia­jäniksen vetämistä hatus­ta. Jos ylläol­evas­sani ei ole mitään pielessä, niin ydin­voimasirkuk­ses­sa tarvit­see sit­ten vetää hatus­ta luon­non­va­ra­jä­nis. Ja sen lisäk­si edelleen jonkun­lainen markki­na­jä­nis, jota sitäkään kukaan ei ole suos­tunut ker­tomaan, että minkälaisel­la ener­gia­markki­nal­la niin voitaisi­in tehdä. (kap­a­siteetille pitäisi saa­da hin­ta, mut­ta en tiedä miten) Enkä oikein ymmär­rä mik­si teknolo­gia­jä­nis on merkit­tävästi vaikeampi temp­pu kuin luon­non­va­ra­jä­nis tai markki­na­jä­nis. (Tämä siis aiheesta kuin­ka järkevää on panos­taa kon­ven­tion­aaliseen ydinvoimaan)

    Ehkä on taas aika tois­taa ehdo­tuk­seni, jos­ta kovin har­va tun­tuu ymmärtävän, että olen tosissani.

    Ale­taan myymään ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tus­palvelua muille maille. Saadut rahat sijoite­taan (julkisen sek­torin kestävyys­va­jeen nujer­tamisen lisäk­si) mod­u­laarisen tori­um-reak­torin kehit­tämiseen. Mikä on lopputulos?

    -Se kestävyys­va­je on nujerrettu
    ‑Suomel­la on erit­täin vah­va markki­na-ase­ma tori­um-reak­to­rien polttoainemarkkinoilla
    ‑ydin­jä­teon­gel­ma on merkit­tävin osin ratkaistu
    ‑ilmas­ton­muu­tosongel­ma on rakaistu
    ‑jos Suomes­sa on globaal­isti merkit­tävä määrä ydi­nasekelpoista uraa­nia, NATO tuskin kovin pitkään kat­se­lee Porkkalas­sa lomaile­via venäläissotilaita
    ‑Lähi-Itä rauhoit­tuu kun öljys­tä ei enää saa rahaa (ja myön­netään itsekkäät syyt, voitan öljyn­hin­tave­toni Tiedemiehen kanssa. Väli­aikati­et­ona todet­takoon, että kahdessa ja puo­lessa vuodessa tuos­ta vedonlyön­ti­hetkestä öljyn (Brent, nimelli­nen dol­lari) hin­ta on tul­lut alas yli 20%)

    Eikö tuo­ta nyt kan­nat­taisi edes yrit­tää?

    Vastaa

25. Osmo Soin­in­vaara:
    Suo­ra investoin­ti­tu­ki rasit­taa raamia, syöt­tö­tar­if­fi on “ilmaista rahaa”.
    Petok­sista kaikkein type­r­in on itsepetos.

    Syöt­tö­tar­i­fif ei ole ilmaista rahaa, vana sil­lä kom­pen­soidana nyt suurem­mat tuotan­tokus­tan­nuk­set. Vas­taavasti ´Sak­sas­sa aurinkovoimala myös sitoutuu hin­taan, joten muun ener­gian kallistues­sa aurinkosähkö olisi näil­lä edullisempaa.

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara: Pörssistä saa ostaa ihan vapaasti. Yksit­täiselle osta­jalle ei ole kovin pätevä argu­ment­ti, että jos kaik­ki ostaisi­vat, hin­ta nousisi. Sähköpörssi ennus­taa sähkölle varsin hal­paa markki­nahin­taa. Syynä ovat osit­tain uusi­tu­tu­van ener­gian syöttötariffit.

    Eihän tässä yksit­täi­sistä osta­jista puhuta, vaan kokon­ais­es­ta ydin­voimalas­ta. Sinä ehkä puhuit noin kir­jaimel­lis­es­ti yksit­täis­es­tä kun­nas­ta, mut­ta keskustelu kos­kee Fen­novoiman ydin­voimalaa ja sen kannattavuutta.

    Vastaa

27. tcrown:
    nyky­isil­lä uraanin hin­noil­la tun­netut taloudel­liset uraanivarannot 

    Janne Korho­nen tai Samuli Saarel­ma osan­nevat ker­toa tarkem­min, mut­ta nuo viit­taa­masi uraani­varan­not ovat vain mur­to-osa uraani­varan­noista, ja kos­ka uraani muo­dostaa vain muu­ta­man pros­entin ydin­voiman kokon­aiskus­tan­nuk­sista, ei nyky­isil­lä markki­nahin­noil­la (ja louhin­tatekni­ikoil­la) riit­tävät tun­netut uraani­varan­not muo­dos­tu ongel­mak­si. Eivät uraanin riit­tävyy­den eivätkä ydin­voiman hin­nan näkökul­mas­ta. Tuo jänis hävisi ja jäi taikurin hat­tuun, kun vihreät yrit­tivät sen esi­in vetäistä.

    Lisäk­si ne varan­not riit­tävät hyötöreak­tor­eis­sa paljon pidem­pään. Kokon­aisuute­na kaikki­nen­sa ydinen­er­gial­la on tuhan­sien vuosien tule­vaisu­us mit­tavastikin käytet­tynä, jos parem­pia tapo­ja tuot­taa ener­giaa ei ole tarjolla.

    En myöskään ole huo­man­nut, että täl­lä blogilla olisi mitään kon­ven­tion­aalisen ydin­voiman puoluet­ta, vaan jokainen ydin­voiman kan­nat­ta­ja myös kan­nat­taa mitä suurem­min panos­tus­ta ydin­voiman kehit­tämiseen. Kaukoläm­pöä tuot­tavi­in pieni­in yksiköi­hin, hyötöreak­tor­ei­hin ja mainit­semi­isi torium-voimaloihin.

    Sen sijaan vas­tus­ta­jat (et kyl­lä sinä) tun­tu­vat ole­van fakki­u­tunei­ta eivät vain kon­ven­tion­aaliseen ydin­voimaan vaan pari­in tapaus­es­imerkki­in OL3:een ja Rosatomi­in, joista tekevät silmänkään­tötemp­puna yleistyk­siä kaikesta ydin­voimas­ta. Eivätkä muuten ikinä kom­men­toi ydin­voiman kehit­tämisen näkymiä, vaan virheel­lis­es­ti tois­ta­vat, ettei sel­l­aisia ole vaan ydin­voima on men­neen maail­man ener­giaa. Virheelli­nen väit­tämän­sä ei kuitenkaan tois­tet­tuna todek­si muutu.

    Vastaa

28. tcrown: Ymmärtääk­seni nyky­isil­lä uraanin hin­noil­la tun­netut taloudel­liset uraanivarannot

    lopet­ta­mal­la fos­si­ilis­ten käyt­tö ja tuot­ta­mal­la sama ener­gia ydin­voimal­la, varan­not riit­täi­sivät melkein 7 vuotta

    Sin­ul­la on tuos­sa taikasana “nyky­isil­lä uraanin hin­noil­la”. Lisäk­si tuo pätee vain kun olete­taan että ei kehitetä hyötöreak­tor­e­i­ta eikä edes kier­rätetä nyky­istäkään käytet­tyä polt­toainet­ta, vaan sul­lotaan se sem­moi­se­naan onkaloihin.

    Paljonko­han taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­vat uraani­varan­not kas­va­vat, mikäli uraanin hin­ta tuplaan­tuu tai triplaan­tuu? Puhutaan aivan var­masti moninker­tais­tu­mis­es­ta, var­maan jopa 10-ker­tais­tu­mis­es­ta. Jos­sain vai­heessa sitä kan­nat­taa suo­dat­taa jo merivedestäkin.

    Yleen­sä niitä raa­ka-ainei­ta alkaa löy­tymään mys­tis­es­ti lisää kun hin­ta nousee niin paljon, että kan­nat­taa etsiä kivien ja kan­to­jenkin alta.

    (kap­a­siteetille pitäisi saa­da hin­ta, mut­ta en tiedä miten) 

    Jos sille on pakko saa­da hin­ta, niin ensim­mäisenä tulee mieleen kap­a­siteet­ti­mak­sut. Ilman val­tion väli­in­tu­loa fos­si­ilis­ten kor­vaami­nen ei tietenkään voi mitenkään onnistua.

    Ehdo­tuk­sesi on kan­natet­ta­va, olet vain liian pes­simisti­nen tuon uraanin hin­nan suhteen.

    Vastaa

29. Enkä tosi­aan usko, että voit ostaa 1600 MW x 24 h x 365 = 140 16000 MWh sähköä toimitet­tavak­si vuon­na 2025 hin­taan alle 40 e.

    Nord poolin sivuilta:
    ——————

    There is no phys­i­cal deliv­ery for finan­cial pow­er mar­ket con­tracts. Cash set­tle­ment takes place through­out trad­ing – and/or the deliv­ery peri­od, start­ing at the due date of each con­tract, depend­ing on whether the prod­uct is a futures or a forward.

    ————

    Tuos­sa san­o­taan ettei nois­sa futu­ureis­sa vai­h­da oikea sähkö omis­ta­jaa. Joten jos jostain voi ostaa 10 vuo­den päästää oikeaa sähköä, eikä vain leikki­fu­tu­ure­ja, niin halu­aisin kyl­lä tietää että mis­tä, saataisi­in siis selvyys tähän asiaan.

    Ja pari kysymys­tä: Jos finanssi­markki­nat ovat aina oike­as­sa, mik­si me raken­namme jul­met­tua sään­te­lyä pankkisek­to­rille ja mis­tä tämä val­tioiden velka­kri­isi on tullut?

    Toisek­si, finanssi­markki­nat ja niiden hin­nat muo­dos­tu­vat kaik­ista toim­i­joista, myös niistä jot­ka ovat eri mieltä siitä. Jos kaik­ki ovat kokoa­jan samaa mietlä hin­nas­ta niin eihän markki­noil­la käytäisi nyky­isiä määriä kaup­po­ja, kos­ka mitä järkeä on vai­h­taa täysin oikeahin­taisia arvopa­pere­i­ta toiseen täysin oikeahin­taisen arvopa­peri­in? Löi­hän se Soroskin mil­jar­dive­dot Englan­nin kesku­pankkia vas­taan eli kyl­lä markki­noi­ta vas­taan voi men­nä, jos tietää mitä tekee.

    Vastaa

30. Ydin­voimalan valmis­ta­ja toimit­taa uraanisauvat laitok­sen elinkaaren ajan. Osa bisnestä ja sopimus­ta. Ver­taa mustesuihkukirjoitin.

    Vastaa

31. Osmo Soin­in­vaara:
    Pörssistä saa ostaa ihan vapaasti. Yksit­täiselle osta­jalle ei ole kovin pätevä argu­ment­ti, että jos kaik­ki ostaisi­vat, hin­ta nousisi. Sähköpörssi ennus­taa sähkölle varsin hal­paa markki­nahin­taa. Syynä ovat osit­tain uusi­tu­tu­van ener­gian syöttötariffit.

    Kuten tuos­sa jo aiem­min totesin, Nas­daqis­sa on lis­tat­tuna rahas­sa selvitet­täviä sähköjo­hdan­naisia 10 vuot­ta eteen­päin. Sähköpörssistä (Nord Pool Spot) voi ostaa sähköä seu­raa­van vuorokau­den tun­neille, ei pidemmälle.

    Uusi­u­tu­van ener­gian pitäisi ennen pitkää pär­jätä ilman tuki­aisia, ja syöt­tö­tar­if­feista pyritään eroon heti koh­ta 2020 jäl­keen kun sovi­tut ohjel­mat saadaan päätökseen.

    Nyt täy­tyy vain toivoa fiku­ja päätök­siä EU-päät­täjiltä. Vai­h­toe­hdot ovat karkeasti kor­rup­toitu sähkön hin­ta ja huikeat lisä­mak­sut uusi­u­tu­van tuiss­sa (kauhues­imerkkinä Sak­sa) tai CO2-päätö­jen mak­sat­ta­mi­nen ja tämän hei­jas­tu­mi­nen sähkön hin­taan ja edelleen päästöt­tömien tuotan­to­muo­to­jen kan­nat­tavu­u­den kasvu.

    Vastaa

32. az: viit­taa­masi uraani­varan­not ovat vain mur­to-osa uraani­varan­noista, ja kos­ka uraani muo­dostaa vain muu­ta­man pros­entin ydin­voiman kokon­aiskus­tan­nuk­sista, ei nyky­isil­lä markki­nahin­noil­la (ja louhin­tatekni­ikoil­la) riit­tävät tun­netut uraani­varan­not muo­dos­tu ongelmaksi.

    En ymmär­rä tätä kom­ment­tia. Viit­taa­mani varan­not oli­vat nimeno­maan “nyky­isil­lä markki­nahin­noil­la (ja louhin­tatekni­ikoil­la) tun­netut uraani­varan­not “, ja jos fos­si­iliset ajatel­laan kor­va­ta kon­ven­tion­aalisel­la ydin­voimal­la, nuo varan­not lop­pu­vat alle seit­semässä vuodessa. Kut­su­isin sitä ongel­mak­si. Minkä voi ratkaista mm. kas­vat­ta­mal­la markkinahintaa.

    Sylt­ty: Sin­ul­la on tuos­sa taikasana “nyky­isil­lä uraanin hinnoilla”.

    Tuo taikasana oli koko kysymyk­seni ydi­nosa. Jos uraanin tarve kas­vate­taan ker­talu­okalla nyky­i­sistä tun­ne­tu­ista reserveistä, markki­nahin­nalle täy­tyy tapah­tua jotain. Min­un asiantun­te­muk­seni ei riitä alku­unkaan arvioimaan mitä sille pitää tapah­tua. Voimme olla tilanteessa, mis­sä öljy­markki­na oli reilu 15 vuot­ta sit­ten, mis­sä suh­teel­lisen pieni muu­tos kysyn­nässä kas­vat­taa hin­taa ker­talu­okalla. Tai voimme olla tilanteessa, mis­sä kymme­nen pros­entin markki­nahin­nan nousu kas­vat­taa saatavil­la ole­via reserve­jä kahdel­la ker­talu­okalla. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa totean tämän huoleni aiheet­tomak­si. Ensim­mäisessä tapauk­ses­sa uraanin nykyi­nen hin­ta n. 8 EUR/WMh sähköä (En muuten itse kut­su­isi tuo­ta muu­ta­mak­si pros­en­tik­si. http://www.nei.org/Knowledge-Center/Nuclear-Statistics/Costs-Fuel,-Operation,-Waste-Disposal-Life-Cycle ) muut­tuu nopeasti sadak­si euroksi/MWh sähköä ja ydin­voima alkaa ole­maan aikuis­ten oikeasti sietämät­tömän kallista. Ja mis­sä tapauk­ses­sa kon­ven­tion­aa­li­nen ydin­voima muut­tuu ongel­man suh­teen saman­laisek­si hyödyt­tömäk­si puuhasteluk­si kuin suurin osa uusi­u­tu­vista energialähteistä. 

    Tässä keskustelus­sa olisi syytä pitää mielessä se ei-poli­it­ti­nen luon­non­ti­eteisi­in ja maa­pal­lon fyy­sisi­in resurs­sei­hin perus­tu­va tosi­a­sia, että val­taosa nykyis­es­tä globaal­ista primääriener­gian tarpeesta voidaan tuot­taa ilman fos­si­il­isia polt­toainei­ta täs­mälleen kahdel­la taval­la(*): ydinen­er­gial­la ja aurinkoen­er­gial­la. Ja jos fos­si­il­i­sista halu­taan eroon, pitäisi keskit­tyä noiden kah­den ratkaisue­hdokkaan omi­naisongelmien ratkaisu­un. Kon­ven­tion­aalisen ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen ei nähdäk­seni edis­tä tuo­ta mil­lään taval­la, lähin­nä päin­vas­toin. Jos taas fos­si­il­i­sista ei tarvitse päästä eroon, niin ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen on muuten vain taloudel­lis­es­ti seinähul­lua. Pait­si tietysti muiden rahoilla. 

    (*)Nyky­i­sistä edes etäis­es­ti tuotan­tokäytössä ole­vista teknolo­gioista. Toki on mah­dol­lista että joku vetää teknolo­gia­jäniksiä hatus­ta, mut­ta nyky­is­ten päätök­sien tekem­i­nen noiden jäniksien varaan ei liene asiallista.

    Vastaa

33. az: viit­taa­masi uraani­varan­not ovat vain mur­to-osa uraani­varan­noista, ja kos­ka uraani muo­dostaa vain muu­ta­man pros­entin ydin­voiman kokon­aiskus­tan­nuk­sista, ei nyky­isil­lä markki­nahin­noil­la (ja louhin­tatekni­ikoil­la) riit­tävät tun­netut uraani­varan­not muo­dos­tu ongelmaksi.

    En ymmär­rä tätä kom­ment­tia. Viit­taa­mani varan­not oli­vat nimeno­maan “nyky­isil­lä markki­nahin­noil­la (ja louhin­tatekni­ikoil­la) tun­netut uraani­varan­not “, ja jos fos­si­iliset ajatel­laan kor­va­ta kon­ven­tion­aalisel­la ydin­voimal­la, nuo varan­not lop­pu­vat alle seit­semässä vuodessa. Kut­su­isin sitä ongel­mak­si. Minkä voi ratkaista mm. kas­vat­ta­mal­la markkinahintaa.

    Sylt­ty: Sin­ul­la on tuos­sa taikasana “nyky­isil­lä uraanin hinnoilla”.

    Tuo taikasana oli koko kysymyk­seni ydi­nosa. Jos uraanin tarve kas­vate­taan ker­talu­okalla nyky­i­sistä tun­ne­tu­ista reserveistä, markki­nahin­nalle täy­tyy tapah­tua jotain. Min­un asiantun­te­muk­seni ei riitä alku­unkaan arvioimaan mitä sille pitää tapah­tua. Voimme olla tilanteessa, mis­sä öljy­markki­na oli reilu 15 vuot­ta sit­ten, mis­sä suh­teel­lisen pieni muu­tos kysyn­nässä kas­vat­taa hin­taa ker­talu­okalla. Tai voimme olla tilanteessa, mis­sä kymme­nen pros­entin markki­nahin­nan nousu kas­vat­taa saatavil­la ole­via reserve­jä kahdel­la ker­talu­okalla. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa totean tämän huoleni aiheet­tomak­si. Ensim­mäisessä tapauk­ses­sa uraanin nykyi­nen hin­ta n. 8 EUR/WMh sähköä (En muuten itse kut­su­isi tuo­ta muu­ta­mak­si pros­en­tik­si. http://www.nei.org/Knowledge-Center/Nuclear-Statistics/Costs-Fuel,-Operation,-Waste-Disposal-Life-Cycle ) muut­tuu nopeasti sadak­si euroksi/MWh sähköä ja ydin­voima alkaa ole­maan aikuis­ten oikeasti sietämät­tömän kallista. Ja mis­sä tapauk­ses­sa kon­ven­tion­aa­li­nen ydin­voima muut­tuu ongel­man suh­teen saman­laisek­si hyödyt­tömäk­si puuhasteluk­si kuin suurin osa uusi­u­tu­vista energialähteistä. 

    Tässä keskustelus­sa olisi syytä pitää mielessä se ei-poli­it­ti­nen luon­non­ti­eteisi­in ja maa­pal­lon fyy­sisi­in resurs­sei­hin perus­tu­va tosi­a­sia, että val­taosa nykyis­es­tä globaal­ista primääriener­gian tarpeesta voidaan tuot­taa ilman fos­si­il­isia polt­toainei­ta täs­mälleen kahdel­la taval­la(*): ydinen­er­gial­la ja aurinkoen­er­gial­la. Ja jos fos­si­il­i­sista halu­taan eroon, pitäisi keskit­tyä noiden kah­den ratkaisue­hdokkaan omi­naisongelmien ratkaisu­un. Kon­ven­tion­aalisen ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen ei nähdäk­seni edis­tä tuo­ta mil­lään taval­la, lähin­nä päin­vas­toin. Jos taas fos­si­il­i­sista ei tarvitse päästä eroon, niin ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen on muuten vain taloudel­lis­es­ti seinähul­lua. Pait­si tietysti muiden rahoilla. 

    (*)Nyky­i­sistä edes etäis­es­ti tuotan­tokäytössä ole­vista teknolo­gioista. Toki on mah­dol­lista että joku vetää teknolo­gia­jäniksiä hatus­ta, mut­ta nyky­is­ten päätök­sien tekem­i­nen noiden jäniksien varaan ei liene asiallista.

    Vastaa

    1. Käytin pitkään tuo­ta “uraani lop­puu” ‑argu­ment­tia ydin­voimaa vas­taan, mut­ta olen joutunut myön­tämään, ettei se pelitä. Jos uraanin hin­ta vaik­ka nelik­er­tais­tuu, tar­jon­taa tulee lisää paljon (Esim. Tal­vi­vaara avataan uraani kai­vok­se­na, vaik­ka Nikke­li ei kan­nat­taisikaan) Edelleen hyötöreak­torit ja tori­um. Olk­ilu­odon ydin­jäte­hau­ta jätetään tyhjäk­si, kos­ka polt­toaine käytetään uudelleen ja uudelleen. Uraanin hin­nan nelink­er­tais­tu­mi­nen ai vaiku­ta ydin­sähkön hin­taan juuri mitään.

       Vastaa

34. Sylt­ty: Tuos­sa san­o­taan ettei nois­sa futu­ureis­sa vai­h­da oikea sähkö omis­ta­jaa. Joten jos jostain voi ostaa 10 vuo­den päästää oikeaa sähköä, eikä vain leikki­fu­tu­ure­ja, niin halu­aisin kyl­lä tietää että mis­tä, saataisi­in siis selvyys tähän asiaan.

    Selvyys mihin asi­aan? En ymmär­rä viit­taus­ta leikki­fu­tu­urei­hin, mut­ta selvää on, että pörssi­markki­nat 10 vuo­den päähän eivät ole kovin lik­vid­it. Jos halu­at sähköäsi suo­ja­ta 10 vuo­den päähän, suosit­te­len käänyt­mään suo­raan sähkön­toimit­ta­jasi, pankkisi tai For­tu­min puoleen. Luulen, että joku noista suos­tuu tar­jouk­sen tekemään.

    Jos halu­at yksin ostaa ydin­voimalan vuosi­tuotan­non ver­ran kymme­nen vuo­den päästä, matkalle saat­taa tul­la kyl­lä mui­ta esteitä kuin vastapuolen kyken­emät­tömyys hin­noitel­la tarjous. 

    Pienem­mis­sä eris­sä taas ainakaan teol­lisu­us ja yksi­tyi­nen sek­tori ei näytä kovin kiin­nos­tuneelta osta­maan tuo­ta ydin­voimalan sähköä kymme­nen vuo­den päästä fen­novoiman tar­joa­mal­la hin­nal­la, vaan pääasial­lisen osta­jakun­nan näyt­tää muo­dosta­van kun­nal­lispoli­itikot. Vois­tiko nopeasti käy­dä läpi kun­tasi kun­nal­lispoli­itikot ja arvioi­da sub­jek­ti­ivis­es­ti asteikol­la 1–10 näi­den keskimääräi­nen kyky tehdä asial­lisia tuotto/riskianalyysejä ydinvoimaprojektista?

    Vastaa

35. tcrown: Jos halu­at sähköäsi suo­ja­ta 10 vuo­den päähän, suosit­te­len käänyt­mään suo­raan sähkön­toimit­ta­jasi, pankkisi tai For­tu­min puoleen. Luulen, että joku noista suos­tuu tar­jouk­sen tekemään.

    Sel­ven­nyk­sesksi, en puhu koti­taloussähköstä vaan sähköjo­hdan­nai­sista. Luot­toriskikom­po­nent­ti hin­nas­sa saat­taa toki olla iso.

    Vastaa

36. tcrown:Pienem­mis­sä eris­sä taas ainakaan teol­lisu­us ja yksi­tyi­nen sek­tori ei näytä kovin kiin­nos­tuneelta osta­maan tuo­ta ydin­voimalan sähköä kymme­nen vuo­den päästä fen­novoiman tar­joa­mal­la hinnalla

    Tar­joaako Fen­novoima sähköä 10 vuo­den päästä “alle neljäl­läkympil­lä”? Ei tar­joa. Fen­novoima tar­joaa viidel­läkympil­lä, jos poli­itikot eivät vedä sil­lävälin koko pro­jek­til­ta mat­toa alta. Sak­san esimerk­ki osoit­taa että niinkin voi käy­dä. Itä­val­las­sa­han (vai mis­sä se olikaan) taitaa olla valmis voimalaitos jota ei koskaan käynnnistetty.

    Olen aivan var­ma että jos joku nyt aset­taisi ydin­voimalaitok­sen ver­ran oikeaa sähköä myyn­ti­in toimitet­tavak­si vuon­na 2024 nimel­liseen hin­taan 40 e, niin kyl­lä se aset­ta­ja sem­moi­ses­ta futu­urista hyvän hin­nan saisi. Kos­ka sähkö mak­saa 2024 erit­täin toden­näköis­es­ti enem­män kuin sen 40e.

    Vastaa

    1. Jos 40 € futu­uri vuon­na 2024 tuot­taa ydin­voiman suu­ruise­na paljon, uot­taa se vähän pienem­pänäkin. Siitä vaan rahaa tienaamaan!

       Vastaa

37. Sylt­ty: Kos­ka sähkö mak­saa 2024 erit­täin toden­näköis­es­ti enem­män kuin sen 40e.

    Pohjo­is­maisen sähkön vuo­den 2024 futu­ureil­la ei näköjään taide­ta käy­dä vielä ollenkaan kaup­paa nasdaqomx:ssä, joten joudu­taan otta­maan per­in­teinen jallupul­lo avuk­si. Mikä on sin­un näke­myk­sesi mukaan sähkön hin­ta vuon­na 2024? Siiv­otaan riski­aver­sio pois niin, että sinä ker­rot hin­nan ja halu­a­masi mar­gin­aalin ja minä päätän kumpaan suun­taan lyödään vetoa (siis käytän­nössä jos san­ot 4 euroa ja yhden euron mar­gin­aali, lyödään vetoa niin, että jos hin­ta on korkeampi kuin 5 euroa, ostat min­ulle jallupul­lon. Jos san­ot 400 euroa ja euron mar­gin­aali, lyödään vetoa niin, että jos hin­ta ylit­tää 399 euroa, minä ostan sin­ulle jallupul­lon. Mar­gin­aali on siis aina min­ua vas­taan ja sin­un hyödyk­sesi riip­pumat­ta kumpaan suun­taan vetoa lyödään.)

    (Suomen keskimääräi­nen spot alue­hin­ta vuo­den yli inflaa­tioko­r­jat­tuna medi­aa­ni­palkan kehi­tyk­sel­lä. Jos Suomen spot alue­hin­taa ei ole, ote­taan Osmo tai Tiedemies arbi­troimaan oikea referenssihinta)

    Vastaa

38. Osmo Soin­in­vaara: Käytin pitkään tuo­ta “uraani lop­puu” ‑argu­ment­tia ydin­voimaa vas­taan, mut­ta olen joutunut myön­tämään, ettei se pelitä.

    Ei se pelitäkään ydin­voimaa vas­taan. Mut­ta riip­puen uraanin tuotan­non hin­ta­jous­tos­ta, se saat­taa pelit­tää kon­ven­tion­aal­ista ydin­voimaa vas­taan. Olen edelleen kiin­nos­tunut näkemään lähde­vi­it­teitä tuo­hon hin­ta­jous­toon liittyen.

    Vastaa

39. tcrown: Siiv­otaan riski­aver­sio pois niin, että sinä ker­rot hin­nan ja halu­a­masi mar­gin­aalin ja minä päätän kumpaan suun­taan lyödään vetoa

    Ja ennen kuin kek­sit arbi­traasin, pidätän siis oikeu­den kieltäy­tyä vedos­ta jos mar­gin­aali on mielestäni liian lev­eä. Alle viiden euron mar­gin­aalil­la lupaan lyödä vetoa johonkin suun­taan, oli näke­myk­sesi mikä tahansa.

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos 40 € futu­uri vuon­na 2024 tuot­taa ydin­voiman suu­ruise­na paljon, uot­taa se vähän pienem­pänäkin. Siitä vaan rahaa tienaamaan!

    Jos nyt ase­tat futu­urin, jon­ka mukaan joudut 10 vuo­den kulut­tua erit­täin toden­näköis­es­ti kaiva­maan aika paljon kuvet­ta, niin kyl­lä siitä nyt var­mas­tikin rahaa saa. Sii­ihen­hän se hin­noit­telu perus­tuu, futu­urin aset­ta­ja saa rahat käteen nyt heti sitä vas­taan että sitoutuu johonkin tule­vaisu­udessa. Futu­urin osta­ta sit­ten arvioi omat toden­näköisyy­det ja tar­joaa sem­moi­sen hin­nan, jol­la itse uskoo pärjäävänsä. 

    Mut­ta tämä on nol­la­summapeliä, jos ei itse arvaa oikein niin eipä sil­lä mitään tienaa.

    Itse ne pysty asetele­maan futu­ure­ja eikä rahat täl­lä het­kel­lä riitä pitkäaikaissi­joit­tamiseenn (kiitos mm. varain­si­ir­toveron). Enkä myöskään osaa laskea johdan­nais­ten määräy­tymish­in­to­ja, joten en tietäisi paljonko tuol­lais­es­ta kan­nat­taa mak­saa vaik­ka min­ul­la olisi hyvä arvio sähkön hin­nas­ta vuon­na 2024. Kan­nat­taisi var­maan opetel­la, jos pysty­isi lait­ta­maan tähän kiin­ni muu­ta­man satasen sijas­ta muu­ta­man miljoonan.

    Vastaa

41. Osmo Soin­in­vaara:
    Uraanin hin­nan nelink­er­tais­tu­mi­nen ai vaiku­ta ydin­sähkön hin­taan juuri mitään.

    Uraani mak­saa 5€/MWh, joten hin­nan nelink­er­tais­tu­mi­nen tuo 15€/MWh lisää. Ei minus­ta ihan olema­ton lisäys mis­sään ske­naar­ios­sa, mis­sään aikaikkunassa.

    Vastaa