Kaupunkien voitto: 7. Kehityksen tulppa — kaupunkiseutujen hajaantunut hallinto

Suurin osa suo­ma­lai­sista kaupungeista on viime vuosikym­meninä kas­vanut yli maanti­eteel­lis­ten rajo­jen­sa. Kaupun­ki on levit­täy­tynyt use­an itsenäisen kun­nan alueelle.
Ennen toista maail­man­so­taa Suomes­sa kaupun­gin kas­vaes­sa yli rajo­jen­sa rajo­ja muutet­ti­in ja naa­purikun­nan puolelle syn­tyneet asuinalueet liitet­ti­in kaupunki­in. Toisaal­ta maalaiskun­nan sisälle syn­tynyt kas­va­va taa­ja­ma voiti­in erot­taa omak­si itsenäisek­si kaupungik­seen tai epäit­senäisek­si kaup­palak­si tai taa­javäkisek­si yhdyskunnaksi.

Viimeinen suuri rajo­jen tark­istus Helsin­gin seudul­la tehti­in vuon­na 1946, kun niin san­otut liitos­alueet – suuri osa Helsin­gin maalaiskun­nas­ta ja muun muas­sa Haa­gan kaup­pala, Laut­tasaari ja Munkkinie­mi – liitet­ti­in Helsinki­in. Ruotsinkieli­nen Espoo jätet­ti­in kielipoli­it­ti­sista syistä kun­tali­itok­sen ulkop­uolelle. Helsin­gin pin­ta-ala kahdek­sanker­tais­tui. Vuon­na 1966 Helsinki­in liitet­ti­in Helsin­gin maalaiskun­taan kuu­lunut Vuosaari ja vuon­na 2008 Sipoos­ta Öster­sun­domin alue.

Nykyi­nen epä­tarkoituk­sen­mukainen kun­ta­jako johtaa kun­tien osaop­ti­moin­ti­in ja hait­taa kaupunkien kehi­tys­tä, mis­tä kär­sii lop­ul­ta koko maa. Kaupunkien hallinto on pirstoutunut ja alku­peräisen keskuskaupun­gin ja sitä ympäröivien lähiökun­tien välil­lä on usein hyvinkin jän­nit­teinen suhde. Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to: 7. Kehi­tyk­sen tulp­pa — kaupunkiseu­tu­jen hajaan­tunut hallinto”

Kaupunkien voitto: 6. Montako kaupunkia Suomeen mahtuu?

Per­in­teiset pienet kaupun­git vaikut­ta­vat uhanalaisil­ta. Elinkeino­rak­en­teen muu­tos ei ole ollut niille suosiollinen.

Val­taos­al­la suo­ma­lai­sista pienistä kaupungeista asukasluku las­kee. Suomes­sa on 103 kun­taa, jot­ka kut­su­vat itseään kaupungeik­si. Vuo­den 2014 aikana näistä 41 kaupun­gin väk­iluku nousi yhteen­sä 33 000 hen­gel­lä ja 63 kaupun­gin väk­iluku las­ki yhteen­sä 7 500 hengellä.

Maalaiskunti­na itseään pitävistä 60 kun­nan väk­iluku nousi yhteen­sä 4 400 hen­gel­lä ja 151 kun­nan väk­iluku las­ki yhteen­sä 6 910 hen­gel­lä. Väk­ilukuaan nos­ta­neet maalaiskun­nat oli­vat voit­top­uolis­es­ti suurten kaupunkien ympäryskuntia.
Merkille pan­tavaa on, että jos keski­tytään vain väk­ilukuaan menet­täneisi­in kun­ti­in, väk­ilu­vun alen­e­m­i­nen pain­ot­tuu määräl­lis­es­ti pieni­in kaupunkei­hin enem­män kuin maalaiskuntiin.
Pääsään­töis­es­ti kaik­ki per­in­teiset pienet kaupun­git menet­tivät asukaslukuaan, elleivät ne olleet suuren kaupun­gin naa­pure­i­ta kuten Naan­tali ja Kau­ni­ainen. Väk­ilukuaan kas­vat­taneis­sa pienis­sä kaupungeis­sa oli myös sel­l­aisia kuin När­piö, Laiti­la, Ikaa­li­nen ja Nivala, joiden kaupunki­maisu­us voidaan aset­taa kyseenalaisek­si, mut­ta jot­ka ovat elin­voimansa osoit­tanei­ta alueen­sa keskuk­sia. Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to: 6. Mon­tako kaupunkia Suomeen mahtuu?”

Kaupunkien voitto: 5. pienellä kaupungilla monia etuja – periaatteessa

Pienel­lä kaupungilla on peri­aat­teessa puolel­laan monia etu­ja. Van­hois­sa kaupungeis­sa on toimi­va ruu­tukaa­va ajal­ta ennen auto­ja. Sen ansios­ta jok­seenkin kaik­ki on saavutet­tavis­sa kävellen, tai olisi, jos kaupunkisu­un­nit­telus­sa tätä olisi ymmär­ret­ty pitää päämääränä.

Pienen kaupun­gin on jok­seenkin vält­tämätön­tä suo­jel­la keskus­tansa elin­voimaisu­ut­ta pel­tomar­ket­te­ja vas­taan. Valitet­tavasti kaik­ki kaupun­git eivät oival­ta­ne­et tätä ajois­sa, vaik­ka jokainen kaupun­ki nyt panos­taa keskus­tan elävöittämiseen.

Kon­tak­tikaupunkeina pienet kaupun­git toimi­vat parem­min kuin suuret, vaik­ka ne menet­tävätkin työ­markki­noiden toimivu­udessa suurille työssäkäyntialueille.

Pien­ten kaupunkien ilmapi­iri on kotoisampi. Ne koetaan tur­val­lisem­mik­si. Paikallis­demokra­tia toimii parem­min, kos­ka päätök­set tapah­tu­vat lähempänä. Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to: 5. pienel­lä kaupungilla monia etu­ja – periaatteessa”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.10.2015

Yleiskaa­va.

Tätä pan­naan pöy­dälle vielä ker­ran neu­vot­telu­ja varten. Lau­takun­ta käy sun­nun­taina tutus­tu­mas­sa keskuspuistoon.

Kuninkaan­tam­men alueen ase­makaa­van muutos

Pöy­dältä. Kokoomus oli pyytänyt pöy­dälle, joten var­maakin jokin vas­tae­si­tys on tulossa.

Hert­toniemen yri­tysalueen suunnitteluperiaatteet

Vihreät ovat tässä jok­seenkin yksin eri mieltä. Me halu­aisimme tästä sekoite­tun toim­i­tilo­jen ja asumisen alueen. Pohjo­is­maid­en suurin autokau­pan keskit­tymä on kyl­lä aivan väärässä paikas­sa, eikä paikkaa tee oikeam­mak­si se, että moni autokaup­pa halu­aa tähän keskit­tymään. Moni autokaup­pa halu­aisi keskit­tymään, oli se sit­ten mis­sä hyvän­sä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 27.10.2015”

Miksi Saudi-Arabia painaa öljyn hintaa alas?

Ener­giapäivien aamupäiväl­lä kuulimme Opecin edus­ta­jaa, joka ker­toi öljy­markki­noista siitä, mik­si öljyn hin­ta on yllät­täen laskenut. Sivu­u­tan detaljit ja käsit­te­len vain USA:n liuskeöljyn vaiku­tus­ta. Tar­jon­nan lisään­tymi­nen alkoi painaa öljyn hin­taa alas, mut­ta kaikkien häm­mästyk­sek­si Opec ei ryhtynyt tur­vaa­maan hin­tata­soa leikkaa­mal­la omaa tuotantoaan.

Opecin edus­ta­jan mukaan tämä joh­tui sitä, että eri­tyis­es­ti Sau­di-Ara­bia halusi painaa hin­nan niin alas, että liuskeöljyltä menee kan­nat­tavu­us. Sen tuotan­to onkin kään­tynyt lasku­un. Jat­ka lukemista “Mik­si Sau­di-Ara­bia painaa öljyn hin­taa alas?”

Kaupunkien voitto: 4. Osaaminen keskittyy rajusti suurille kaupunkiseuduille

Tiivis­telmä:

Nuoret osaa­jat määräävät alueke­hi­tyk­sen suun­nan. Heil­lä on varaa vali­ta, minne aset­tuvat asumaan. Yri­tys­ten on pakko seu­ra­ta perässä ja muiden on seu­rat­ta­va työpaikkoja. 

Nuoret aka­teemis­es­ti koulute­tut aikuiset ovat keskit­tyneet rajusti alueel­lis­es­ti. Helsin­ki ja Tam­pere ovat men­estyneet näi­den avain­henkilöi­den houkut­telemises­sa murskaa­van hyvin. Yrit­täjäl­lä, joka on perus­ta­mas­sa korkeaan osaamiseen perus­tu­vaa yri­tys­tä, ei ole Suomes­sa  sijain­ti­vai­h­toe­hdon osalta paljon valin­nan­varaa. Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to: 4. Osaami­nen keskit­tyy rajusti suurille kaupunkiseuduille”

Kaupunkien voitto: 3. Kasaustumisedut vauhdittavat kaupungistumista

Tiivis­telmä

Kasautu­mise­dut lisäävät suurten kaupunkien kasvua. Näitä ovat 

  1. Suuren työssäkäyn­tialueen edut. Mitä erikois­tuneem­paa on työvoima, sitä suurem­paa työssäkäyn­tialuet­ta tarvi­taan, jot­ta työ­markki­nat toimi­si­vat kun­nol­la sekä työn­tek­i­jöi­den että työ­nan­ta­jien kannalta.
  2. Kon­tak­tikaupun­gin edut. Help­po kohtaami­nen lisää luovien alo­jen tuot­tavu­ut­ta. Tämä toimii parhait­en käve­lykaupun­gin mit­takaavas­sa. Helsin­gin seudun alakeskuk­set on suun­nitel­tu tätä ajatellen väärin.
  3. Urbaan­it palve­lut ovat sitä parem­pia ja kiin­nos­tavampia, mitä suurem­pi on asukaspo­h­ja. Tämä on tärkeä vetovoimatekijä. 

Inter­netin ennustet­ti­in merk­it­sevän kaupunkien kuole­maa, mut­ta toisin on käynyt. On vielä arvailu­jen varas­sa, miten inter­net vaikut­taa kaupun­gin tuomi­in kasautu­mise­tu­i­hin työ­paikko­jen osalta, mut­ta asukkaiden kannal­ta inter­net lisää selvästi kaupungis­sa asumisen etu­ja. Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to: 3. Kasaus­tu­mise­dut vauhdit­ta­vat kaupungistumista”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.10.2015

Viras­ton ympäristöohjelma

Ohjel­ma on kiitet­tävän lyhyt ja siten käsiteltävis­sä ole­va. Keskeiset koh­dat ovat

Autori­ip­pu­vu­u­den vähentäminen

Suosi­taan käve­lyä, joukkoli­iken­net­tä jaq pyöräi­lyä ja liiken­netarpeen vähentämistä

Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeutuminen

Keski­tytään eri­laisin keinoin tor­ju­maan tul­via hule-vesio­hjel­mal­la. Katu- ja piha­puiden suosimi­nen; puhdis­ta­vat ilmaa ja suo­jaa­vat porot­taval­ta auringol­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.10.2015”

Yleiskaava 2016: Asuntoja vai työpaikkoja keskustaan?

Helsingis­sä on voimakas paine muut­taa keskus­tas­sa toimis­to­ja asun­noik­si. Vielä 80-luvul­la paine oli päin­vas­tainen. Kaupun­ki jah­tasi luvat­ta toimis­toik­si muutet­tu­ja asun­to­ja eli piilokonttoreita.

WSOY:n entistä pääkont­to­ria muute­taan paraikaa takaisin asun­noik­si. Neliöhin­nan täy­tyy olla olen­nais­es­ti korkeampi asun­toina, kos­ka remont­ti on kallis ja senkin jäl­keen kaupun­ki perii mak­sua kaavoitushyödystä.

Ekon­o­misti ajat­telisi, että jokaisel­la ton­til­la on suh­teelli­nen etu siihen toim­intaan, jos­sa siitä mak­set­taisi­in eniten. Kaupunkisu­un­nit­teli­jan ajat­telumaail­mas­sa tämä on keinot­telua, siis jotain hyvin pahaa.

Kan­takaupungis­sa on muutet­tu toimis­to­ja asun­noik­si peräti 200 000 ker­rosneliön ver­ran. Tämä vas­taa viit­tä­tuhat­ta uut­ta asukas­ta. Hake­muk­sia on tiet­tävästi käsit­telyssä tuplas­ti enemmän.

Maan paras paik­ka toimis­toille — ja asunnoille

Kaupunkisu­un­nit­teli­jat puo­lus­ta­vat kan­takaupun­gin toimis­to­ja sil­lä, että ne ovat halut­tu­ja. Toimis­toti­laa ei keskus­tas­sa ole tyhjänä läh­es lainkaan, muual­la kyl­lä on. Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va 2016: Asun­to­ja vai työ­paikko­ja keskustaan?”

Kaupunkien voitto: 2 Kaupunkien evoluutio cityiksi

(Jatkan pam­flet­timme Kaupunkien voit­to esittelyä)

Jo tuhan­sia vuosia sit­ten kaup­pi­aat ja käsi­työläiset muo­dos­ti­vat suuria kaupunke­ja. Työn­jako ja erikois­tu­mi­nen loi­vat niis­sä ylel­lisyyt­tä, johon ympäröiväl­lä maaseudul­la ei ole yllet­ty. Kaupun­git tuot­ti­vat hillitön­tä vau­raut­ta jo anti­ikin aikana ennen kap­i­tal­is­mia – eivät vain Euroopas­sa vaan myös esimerkik­si nykyisen Mek­sikon alueel­la. Näin on päätel­lyt San­ta Fen tutkimus­laitok­sen pro­fes­sori Luis Bet­ten­court arke­ol­o­gis­ten kaivausten perus­teel­la, ker­toi Tekni­ik­ka & talous ‑lehti helmiku­us­sa. Mitä suurem­pi kaupun­ki, sitä suurem­mak­si tuot­tavu­us oli niis­sä työn­jaon ja erikois­tu­misen avul­la kohon­nut. Anti­ikin kaupunkien vau­raus perus­tui työn­jakoon kaupungis­sa. Eri alo­jen ammat­ti­laiset saat­toi­vat erikois­tua hyvin pitkälle ja kohot­taa taito­jaan, kos­ka hei­dän ei tarvin­nut tehdä tai osa­ta kaikkea. Nykykielel­lä näitä kut­su­taan kasautu­mise­duik­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to: 2 Kaupunkien evoluu­tio cityiksi”