Kaupunkien voitto: 5. pienellä kaupungilla monia etuja – periaatteessa

Pie­nel­lä kau­pun­gil­la on peri­aat­tees­sa puo­lel­laan monia etu­ja. Van­hois­sa kau­pun­geis­sa on toi­mi­va ruu­tu­kaa­va ajal­ta ennen auto­ja. Sen ansios­ta jok­seen­kin kaik­ki on saa­vu­tet­ta­vis­sa kävel­len, tai oli­si, jos kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa tätä oli­si ymmär­ret­ty pitää päämääränä.

Pie­nen kau­pun­gin on jok­seen­kin vält­tä­mä­tön­tä suo­jel­la kes­kus­tan­sa elin­voi­mai­suut­ta pel­to­mar­ket­te­ja vas­taan. Vali­tet­ta­vas­ti kaik­ki kau­pun­git eivät oival­ta­neet tätä ajois­sa, vaik­ka jokai­nen kau­pun­ki nyt panos­taa kes­kus­tan elävöittämiseen.

Kon­tak­ti­kau­pun­kei­na pie­net kau­pun­git toi­mi­vat parem­min kuin suu­ret, vaik­ka ne menet­tä­vät­kin työ­mark­ki­noi­den toi­mi­vuu­des­sa suu­ril­le työssäkäyntialueille.

Pien­ten kau­pun­kien ilma­pii­ri on kotoi­sam­pi. Ne koe­taan tur­val­li­sem­mik­si. Pai­kal­lis­de­mo­kra­tia toi­mii parem­min, kos­ka pää­tök­set tapah­tu­vat lähempänä.

Tiheäs­ti asu­tus­sa Kes­ki-Euroo­pas­sa pie­net kau­pun­git menes­ty­vät hyvin. Lyhyi­den etäi­syyk­sien ja kat­ta­van rai­de­lii­ken­teen ansios­ta ne muo­dos­ta­vat kes­ke­nään ison ja elin­voi­mai­sen työmarkkina-alueen.
Suo­mes­sa tämä on mah­do­ton­ta Uut­ta­maa­ta, Var­si­nais-Suo­mea ja pää­ra­dan vart­ta lukuun otta­mat­ta. Tämä­kin mah­dol­li­suus kan­nat­tai­si käyttää.

Sak­sas­sa pyö­räil­les­sä­ni olen oppi­nut tun­nis­ta­maan kau­pun­git, jot­ka sääs­tyi­vät pom­mi­tuk­sil­ta niis­tä, jot­ka on raken­net­tu sodan jäl­keen uudes­taan. Vaik­ka Sak­sas­sa yri­tet­tiin kun­nioit­taa tuhot­tu­jen kau­pun­kien hen­keä, aidos­ti van­hat kau­pun­git ovat tavat­to­man pal­jon vie­hät­tä­väm­piä ja sik­si asui­nym­pä­ris­tö­nä vetovoimaisempia.

Jos ei tie­täi­si, luu­li­si, että Suo­mes­sa lähes kaik­ki pie­net kau­pun­git pom­mi­tet­tiin sodan aika­na maan tasal­le. Min­kä sota sääs­ti, sen rau­ha tuho­si. Juro ja hen­ge­tön beto­ni­bru­ta­lis­mi hei­ken­tää suo­ma­lais­ten pik­ku­kau­pun­kien veto­voi­maa rut­kas­ti ver­rat­tu­na sii­hen, mitä se voi­si olla.

Poik­keuk­sia toki on, esi­mer­kik­si Rau­ma, Tam­mi­saa­ri ja Por­voo. Elin­kei­no­ra­ken­teen mur­rok­ses­sa esi­mer­kik­si Rau­man tilan­ne oli­si jok­seen­kin toi­vo­ton, ellei kau­pun­ki tar­joai­si niin miel­lyt­tä­vää asuinympäristöä.

Pie­nel­le paik­ka­kun­nal­le aset­tu­mi­nen on aina pie­ni ris­ki. Työ­pai­kan vaih­to mer­kit­see suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä asun­non vaihtoa.
Omis­tusa­su­mis­ta suo­si­va asun­to­po­li­tiik­ka lisää tätä ris­kiä. Kai­ken huip­pu­na on varain­siir­to­ve­ro – aivan käsit­tä­mä­tön muut­ta­mis­ta ehkäi­se­vä vero – joka mer­kit­see samaa kuin jos asuin­paik­kaa vaih­ta­va jou­tui­si mak­sa­maan tyh­jäs­tä asun­nos­ta puo­len vuo­den vuokran.

Pie­nil­lä kau­pun­geil­la on peri­aat­tees­sa suu­ri poten­ti­aa­li hal­vois­sa asun­nois­sa. Niis­tä ei pie­nen työ­mark­ki­na-alu­een vuok­si pys­ty kehit­ty­mään insi­nöö­ri­pai­not­tei­sen luo­van luo­kan kes­kuk­sia, mut­ta luo­va luok­ka ei rajoi­tu insinööreihin.

Pie­net kau­pun­git voi­vat teh­dä suu­rem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa sen, min­kä Fis­kars on teh­nyt pie­nes­sä mit­ta­kaa­vas­sa: hou­ku­tel­la jon­kin luo­van ala­kult­tuu­rin edus­ta­jat luok­seen. Poril­la esi­mer­kik­si on hyvää yri­tys­tä tähän suuntaan.

9 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto: 5. pienellä kaupungilla monia etuja – periaatteessa”

  1. Juro ja hen­ge­tön beto­ni­bru­ta­lis­mi hei­ken­tää suo­ma­lais­ten pik­ku­kau­pun­kien veto­voi­maa rut­kas­ti ver­rat­tu­na sii­hen, mitä se voi­si olla.”

    Jo on aikoi­hin elet­ty, kun “vih­rei­den” beto­nin­ra­kas­ta­jien hel­sin­ki­läi­nen ykkös­man­ne­kii­ni kri­ti­soi pik­ku­kau­pun­kien tyl­sää beto­ni-ilmet­tä. Tätä­hän on Hel­sin­kiin tyr­kyl­lä vihe­ra­luei­den kus­tan­nuk­sel­la jär­kyt­tä­viä mää­riä. Tulos­sa on Fif­ty Sha­des of Grey Concrete.

  2. Jalan­kul­ki­ja:
    “Juro ja hen­ge­tön beto­ni­bru­ta­lis­mi hei­ken­tää suo­ma­lais­ten pik­ku­kau­pun­kien veto­voi­maa rut­kas­ti ver­rat­tu­na sii­hen, mitä se voi­si olla.”

    Jo on aikoi­hin elet­ty, kun “vih­rei­den” beto­nin­ra­kas­ta­jien hel­sin­ki­läi­nen ykkös­man­ne­kii­ni kri­ti­soi pik­ku­kau­pun­kien tyl­sää beto­ni-ilmet­tä. Tätä­hän on Hel­sin­kiin tyr­kyl­lä vihe­ra­luei­den kus­tan­nuk­sel­la jär­kyt­tä­viä mää­riä. Tulos­sa on Fif­ty Sha­des of Grey Concrete.

    Häh. Mihin täl­läis­tä on tulos­sa? Aina­kin minus­ta uudet alu­eet ovat var­sin hienoja.

  3. Toi­sek­seen; jos vihe­ra­lu­eet oli­si­vat oikeas­ti veto­voi­ma­te­ki­jä, maa­seu­tu ei autioi­tui­si. Osmo vii­tan­nee täs­sä beto­ni­bru­ta­lis­miin joka on peit­tä­nyt altaan pit­to­res­kin van­han raken­nus­kan­nan. Se on oikeas­ti säi­lyt­tä­mi­sen arvois­ta toi­sin kuin pelk­kä met­sä jota suo­men pin­ta-alas­ta on muu­ten­kin 72%

  4. Nyt osuit nau­lan kan­taan. Mel­kein kaik­ki verot ovat jos­sain mää­rin hai­tal­li­sia, mut­ta jos­tain rahat on kerät­tä­vä. Voi­si tie­tys­ti kerä­tä vähem­män, mut­ta se on eri juttu.
    Varain­siir­to­ve­ro on var­maan älyt­tö­min vero kai­kis­ta. Paik­ka­kun­nan vaih­to on han­ka­laa, ja asun­non vaih­to pienempään/suurempaan tar­peen muut­tues­sa mak­saa kohtuuttomasti.

  5. Juro ja hen­ge­tön beto­ni­bru­ta­lis­mi hei­ken­tää suo­ma­lais­ten pik­ku­kau­pun­kien veto­voi­maa, eikä se sitä kyl­lä paran­na Helsingissäkään.

  6. Hel­sin­gis­sä on Vuo­saa­ri, alue, jos­sa asuu noin 30000 asu­kas­ta. Pal­ve­lui­ta on ja ne on saa­vu­tet­ta­vis­sa 5 minuu­tin bussimatkalla.

  7. Pek­ka Pie­ti­lä:
    Hel­sin­gis­sä on Vuo­saa­ri, alue, jos­sa asuu noin 30000 asu­kas­ta. Pal­ve­lui­ta on ja ne on saa­vu­tet­ta­vis­sa 5 minuu­tin bussimatkalla. 

    On se vaan aika­mois­ta pöpe­lik­köä ja isoa tyh­jää lää­niä pal­jol­ti täyn­nä sil­ti. Kuin Cahu­lawas­see-joen pahaen­teis­tä seu­tua elo­ku­vas­ta Syvä joki. Siel­lä­hän voi yhä eksyä, var­sin­kin synk­kä­nä lop­pusyk­syn ilta­na, kuin kes­kel­lä ei-mitään. Joku satun­nai­nen turis­ti voi­si moi­ses­ta jopa säikähtää …

    Ehkä siel­lä tar­vit­tai­siin enem­män sitä Osmon & kump­pa­nei­den perään­kuu­lut­ta­maa tii­vis­tä kaupunkia.

  8. Sak­ke: On se vaan aika­mois­ta pöpe­lik­köä ja isoa tyh­jää lää­niä pal­jol­ti täyn­nä sil­ti. Kuin Cahu­lawas­see-joen pahaen­teis­tä seu­tua elo­ku­vas­ta Syvä joki. Siel­lä­hän voi yhä eksyä, var­sin­kin synk­kä­nä lop­pusyk­syn ilta­na, kuin kes­kel­lä ei-mitään. Joku satun­nai­nen turis­ti voi­si moi­ses­ta jopa säikähtää …

    Ehkä siel­lä tar­vit­tai­siin enem­män sitä Osmon ja kump­pa­nei­den perään­kuu­lut­ta­maa tii­vis­tä kaupunkia. 

    Toi­saal­ta, loka-mar­ras­kui­nen ilta ei lie­ne kaik­kein paras aika havain­to­jen tekoon ulko­sal­la, kun sil­loin on niin pime­ää. Kan­sa, joka vael­taa pimey­den kes­kel­lä, tar­vit­see valoa.

  9. Mikä sen varain­siir­to­ve­ron alku­pe­räi­nen tar­koi­tus oikein on? Yleen­sä­hän vero­tuk­ses­sa pyri­tään kerää­mään osa yhteis­kun­nal­le sii­tä lisä­ar­vos­ta, mitä joku talou­del­li­nen toi­min­ta tuot­taa (ALV, tulo­ve­ro, pää­oma­tu­lon vero­tus, lii­ke­voi­ton vero­tus), mut­ta varain­siir­to­ve­ro koh­dis­tuu sii­hen, kun vain myy­dään omai­suut­ta yhdel­tä toi­sel­le ja iskee koko myy­tä­vään omai­suu­teen, ei vain sii­hen tul­lee­seen arvonnousuun. 

    Se on vähän samas­sa kate­go­rias­sa men­neen varal­li­suus­ve­ron tai perin­tö­ve­ron kans­sa. Noil­le on jon­kin­lai­set perus­teet (varal­li­suus­ve­ro on suun­nil­leen puh­das “tasoi­te­taan yhteis­kun­nan varal­li­suuse­ro­ja” vero ja perin­tö­ve­ro koh­dis­tuu oikeas­taan kuol­lee­seen hen­ki­löön, ja sii­nä mie­les­sä hänen verot­ta­mi­sen­sa ei tun­nu niin vää­räl­tä), mut­ta varain­siir­to­ve­rol­le on vai­kea kek­siä saman­lais­ta perus­tet­ta. Se tun­tuu sii­nä­kin mie­les­sä vää­räl­tä, että yksi taho, jos­sa tapah­tuu toden­nä­köi­ses­ti enem­män varal­li­suu­den myyn­tiä ja ostoa kuin mis­sään muu­al­la, on kysei­ses­tä veros­ta vapau­tet­tu, nimit­täin osakepörssi. 

    Se siis rap­paa kes­ki­tu­lois­ta asun­non­vaih­ta­jaa. On vai­kea kek­siä, mik­si tätä tahoa pitäi­si rokot­taa. Kyse­hän ei ole edes sii­tä, että omis­tusa­su­jia ylei­ses­ti roko­tet­tai­siin (kuten teh­dään kiin­teis­tö­ve­ron koh­dal­la), vaan sii­tä, että asun­toa usein vaih­ta­via roko­te­taan. Jos asut samas­sa asun­nos­sa 50 vuot­ta, varain­siir­to­ve­rol­la ei ole oikeas­taan mer­ki­tys­tä asu­mis­kus­tan­nuk­sii­si. Jos vaih­dat asun­toa vii­den vuo­den välein, se on mer­kit­tä­vä menoerä. 

    Yllä mai­ni­tun ihmis­ten paik­ka­kun­nan vaih­ta­mis­ta vai­keut­ta­mi­sen lisäk­si se sitoo ihmi­siä itsel­leen vää­rän­lai­siin asun­toi­hin. Lap­si­per­heen ei kan­na­ta muut­taa kas­vun­sa muka­na tasai­ses­ti isom­paan asun­toon, vaan muut­to on kan­nat­ta­vaa teh­dä yhte­nä iso­na hyp­py­nä (kak­sios­ta suo­raan niin isoon kuin vain rahat riit­tä­vät). Van­hem­mil­le paris­kun­nil­le downs­hif­taus ei ole hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to, kun val­tio vie osan­sa väli­ra­has­ta. Kiin­teis­tö­ve­ro ohjai­si juu­ri päin­vas­tai­seen, eli sii­hen, että ihmi­set asui­si­vat itsel­leen sopi­vim­mas­sa asun­nos­sa ja vaih­tai­si­vat sitä tar­vit­taes­sa usein. 

    Onko siis jokin hyvä syy sil­le, että jos asu­mis­ta halu­taan verot­taa, sitä ei teh­täi­si kai­kil­le tas­a­puo­li­sel­la kiin­teis­tö­ve­rol­la ja pois­tet­tai­siin varain­siir­to­ve­ro vähin­tään­kin omas­sa käy­tös­sä ole­vis­ta asun­nois­ta? Tai jos vält­tä­mät­tä halu­taan kerä­tä rahaa ihmis­ten teke­mis­tä isom­mis­ta varain­siir­rois­ta, niin eikö pörs­si­kaup­pa pitäi­si saa­da tähän mukaan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.